1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET... 1 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS... 1 3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ..."

Transkriptio

1

2 SEINÄJOEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 01/ SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ TOIMINTA-AJATUS SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖRAUHA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO TUNTIJAKO Tuntijako vuosiluokittain Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet Urheiluakatemiatoiminta OPETUKSEN OSA-ALUEITA PAINOTTAVAT LUOKAT Musiikkiluokan opetussuunnitelma Osittain englanninkielinen opetus LISÄOPETUS Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt Lisäopetuksen painotus Lisäopetuksen arviointi ESI- JA ALKUOPETUS EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI Pedagoginen arvio TEHOSTETTU TUKI Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys ERITYINEN TUKI Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Yksilöllistäminen Luokkamuotoinen erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Vuosiluokkiin sitomaton opetus OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Perusopetusta tukeva muu toiminta ja koulun yhteistyökumppanit OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Oppilashuollon järjestäminen... 15

3 Turvallisuuden edistäminen ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN ARVIOINTI OPPIMISTULOSTEN JA KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Arvosanan antaminen Hylätyn suorituksen korottaminen Arvosanan korottaminen Valinnaisten oppiaineiden arviointi Todistukset Oppilaan itsearviointi SEINÄJOEN LYSEON TOIMINNAN ARVIOINTI TIETOSTRATEGIA SEINÄJOEN LYSEOSSA SEINÄJOEN LYSEON HALLINTOMALLI KOULUN TIEDOTUSKANAVAT VIESTINTÄPERIAATTEITA LIITE 1. KOULUN VIERAIDEN ISÄNNÖINTI JA TUTUSTUMISKÄYNNIT KOULUN ULKOPUOLELLE LIITE 2. SEINÄJOEN LYSEON VALINNAISAINEOPAS LIITE 3. OPPILAAN TUEN POLKU LYSEOSSA LIITE 4. TIETOSTRATEGIA LIITE 5. TOIMINTAOHJE PÄIHTEITÄ KÄYTTÄNEEN OPPILAAN OHJAAMISEKSI LIITE 6. SEINÄJOEN LYSEON KRIISISUUNNITELMA LIITE 7. POISTUMISSUUNNITELMA LIITE 8. TURVALLISUUSASIAKIRJA... 31

4 1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET Seinäjoen lyseo noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. Arvopohja ja tehtävä Seinäjoen lyseon toiminnan pohjana ovat periaatteet, jotka on luotu vuosien saatossa. Koko opettajakunta pitää kiinni sovituista menettelytavoista ja ongelmia ratkaistaan yhteistyössä. Kaikki opettajat osallistuvat myös uusien opettajien perehdyttämiseen. Koulussa säilytetään hyvä yhteishenki muun muassa siten, että kaikki oppiaineet ovat tasavertaisessa asemassa. Oppituntijärjestelyihin vaikuttavista tapahtumista tiedotetaan mahdollisimman aikaisin. Työ suunnitellaan ja organisoidaan siten, että kaikki saavat osallistua koulun kehittämiseen. Opettajat vastaavat opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Oppilaat puolestaan vastaavat omien opiskelutavoitteidensa saavuttamisesta. Kannustamme oppilaita oma-aloitteisuuteen. Heillä on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen tekemällä aloitteita myönteisessä hengessä. Oppilailta edellytetään myös sitoutumista yhdessä laaditun suunnitelman toteuttamiseen. Koulunkäynti ja työnteko Seinäjoen lyseossa on turvallista. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja asiat hoidetaan loppuun asti. Seinäjoen lyseon aikuiset ja nuoret kunnioittavat toisiaan ja pitävät yllä luottamuksen ilmapiiriä. Opettajat ja muu henkilökunta pitäytyvät aikuisen roolissa. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan kouluyhteisön jäsenille ja oppilaiden koteihin pidetään yhteyttä. Koulu toimii myös yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Tahdomme Seinäjoen lyseossa ohjata nuoria kantamaan vastuuta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään. Toivommekin nuorten harjoittelevan jo koululaisina yhteisten asioiden hoitamista ja toimivan aktiivisesti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjoamme kaikille oppilaille elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Erityisesti ohjaamme oppilaita kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Toivomme, että lyseoaikana oppilaamme saavat onnistumisen elämyksiä, jotka innostavat heitä myöhemmin elämässään oppimaan jatkuvasti uutta. Nuorena omaksutut terveet elämäntavat luovat vankan pohjan tulevaisuuden haasteille, joten kannustamme nuoria huolehtimaan terveydestään. Ohjaamme nuoria suvaitsevaisuuteen ja lähimmäisen kunnioittamiseen. Koulutyö järjestetään siten, että jokainen saa opiskella mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Lyseossa noudatamme hyviä tapoja, minkä toivomme jatkuvan oppilaitten elämässä maailmalla. Ei koulua, vaan elämää varten Toiminta-ajatus Seinäjoen lyseon toiminta-ajatus voidaan kiteyttää lauseeseen: Oikea asenne on onnistumisen avain. Lyseossa ylläpidämme tervettä ja myönteistä asennetta oppimiseen ja yhteistoimintaan. Niin oppilaiden kuin opettajienkin työ on mahdollisimman tuloksellista, kun kaikki asennoituvat koulutyöhön ja toisiin ihmisiin myönteisesti; näin ylläpidetään lyseohenkeä. Oikea opiskeluasenne voidaan saavuttaa, kun työn tavoitteet ovat selvät ja oppilaat asettavat henkilökohtaisia tavoitteitaan, joiden saavuttamiseen heitä kannustetaan. Emme kuitenkaan korosta kilpailuhenkisyyttä. Oppilaan osaamistasoa vastaavat tehtävät ja aktivoivat opiskelumenetelmät auttavat oppilasta asennoitumaan myönteisesti koulutyöhön. Seinäjoen lyseon opetuksessa painotetaan vastuullista ja tavoitteellista opiskelua. Tällä tarkoitamme sitä, että oppilas oppii asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja vastaa itse siitä, että hän käy koulua säännöllisesti, saapuu ajoissa oppitunneille, työskentelee aktiivisesti oppitunneilla ja huolehtii läksyistään oma-aloitteisesti. Koulussa toimivat yleisopetuksen luokkien lisäksi kuusi pienluokkaa. Lisäksi kullakin vuosiluokalla on yksi osittain englanninkielisen opetuksen ryhmä sekä musiikkiluokka. Valinta musiikkiluokalle on suoritettu jo peruskoulun toisen luokan keväällä. 1

5 3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ Seinäjoen lyseossa opetusta annetaan kahdessa eri toimipaikassa (Kirkkokatu 7 ja 9), kaupungin liikuntapaikoissa sekä poikkeuksellisesti myös muualla (esim. tutustuttaessa työpaikkoihin, toisen asteen oppilaitoksiin, näyttelyihin, toteutettaessa opinto- ja luontoretkiä). Lähes kaikissa oppiaineissa toteutetaan ATK-avusteista opetusta aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat kullekin oppiaineelle luonteenomaisia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään vaihtelevia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Erityisesti pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaita asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja kantamaan vastuuta niiden saavuttamisesta Työrauha Jokaisella koulun työntekijällä ja oppilaalla on oikeus työrauhaan. Opetusta ei saa tarpeettomasti häiritä ja ongelmiin puututaan välittömästi. Työrauhan ylläpitämiseksi annetaan kollegiaalista tukea. Myös koulun palveluhenkilökunnan työrauha tulee turvata, eikä heidän työtään saa vaikeuttaa asiattomalla käytöksellä 3.2. Järjestyssäännöt Seinäjoen perusopetuksen järjestyssäännöt ovat voimassa koulussamme. Koulukohtaiset järjestyssääntöjen tarkennukset, lyseon toimintaohjeet, on sisällytetty koulun oppilastiedotteeseen. Tiedote jaetaan jokaisen oppilaan kotiin lukuvuoden alkaessa ja sen sisältöä kehitetään vuosittain yhteistyössä huoltajien ja oppilaiden kanssa. (Tiedote on luettavissa koulun kotisivuilta.) Liitteeseen 1 on kuvattu toimintaohjeet koulun vieraiden isännöintiin ja tutustumiskäynteihin koulun ulkopuolelle. 4. SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO 4.1. Tuntijako Tuntijako vuosiluokittain YHTEISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (AI) musiikkiluokka/muut oppilaat 2/3 3/3 4/3 9 A1-englanti (ENA) A2-ruotsi (RUA) tai B1-ruotsi (RUB) Uskonto/elämänkatsomustieto (UE/ET) Historia (HI) Yhteiskuntaoppi (YH) Matematiikka (MA) Fysiikka ja kemia (FY ja KE) Biologia ja maantieto (BG, BI, GE) Terveystieto (TT) 0,5 2 0,5 3 Musiikki (MU) musiikkiluokka/muut oppilaat 3/1 3/- 3/- 9/1 Kuvataide (KU) Kotitalous (KO) Käsityö (TN, TS) Liikunta (LI) Oppilaanohjaus (OP) 0,5 1 0,5 2 YHTEISET OPPIAINEET YHT. musiikkiluokka/muut oppilaat 30/29 27/24 28/24 85/77 VALINNAISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä ei ole musiikkiluokalla, ei CLIL-ryhmässä eikä A2- *

6 saksa-/ranskavalintoja: muut valinnat musiikkiluokan muut valinnat 0 2+*1 2 5 CLIL -ryhmän valinnat *1(**) 5+***1 5+***1 13 A2-saksa tai A2-ranska/ muut valinnat 2/0 2/3+*1 2/3 6/7 CLIL -ryhmässä ja A2-saksa tai A2-ranska/muut valinnat 2/*1 2/2+***1 2/2+***1 6/7 musiikkiluokalla ja A2-saksa taia2-ranska/muut valinnat 2/0 2/0 2/0 6/0 KAIKKI OPPIAINEET YHTEENSÄ musiikkiluokalla ja opiskelee A2-saksaa taia2 ranskaa CLIL -ryhmässä ja opiskelee A2-saksaa tai A2- ranskaa opiskelee A2-saksaa tai A2-ranskaa * 1 toteutetaan 1 vvt:n aihekokonaisuuskurssina ** Englannin keskustelukerho CLIL-ryhmällä, ei vaikuta kokonaistuntimäärään *** CLIL-ryhmällä = 2 vvt toteutetaan International Cooking in English -kurssina Seinäjoen lyseossa oppilaille yhteiset aineet pyritään jaksottamaan. Käytämme nelijaksojärjestelmää. Oppilaan opiskelun tehostamiseksi englanti ja ruotsi pyritään sijoittamaan eri jaksoihin. 7. ja 8. luokalla biologiaa ja maantietoa opetetaan vain yhdessä jaksossa. Oppiaineiden opetussuunnitelmat löytyvät Seinäjoen kaupungin opetustoimen kotisivuilta Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet Opetussuunnitelman mukaan oppilaalla on kolmen lukuvuoden aikana seuraava opiskeluohjelma: yhteiset aineet valinnaiset aineet 7.lk 29 vuosiviikkotuntia 1 vuosiviikkotunti 8.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia 9.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia Seitsemännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas ei valitse valinnaiskursseja, vaan seitsemännen luokan valinnaiset opinnot suoritetaan aihekokonaisuuskurssina. Kurssilla käsitellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa mainittuja aihekokonaisuuksia eri oppiaineisiin liittyen ATK-avusteisesti. Oppilaalla, joka opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, ei ole muita valinnaisaineita 7. luokalla. Musiikkiluokalla opiskelevalla oppilaalla ei myöskään ole muita valinnaisaineita musiikin lisäksi 7. luokalla. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas voi valita joko kolme pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt, eli ainetta opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia kahdeksannella luokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia yhdeksännellä luokalla) tai kaksi pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt) ja kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 + 1 vvt, eli ainetta opiskellaan yksi vuosiviikkotunti kahdeksannella ja yksi vuosiviikkotunti yhdeksännellä luokalla). Oppilas, joka opiskelee A2 -ranskaa tai -saksaa, voi lisäksi valita yhden pitkän valinnaiskurssin (2 + 2 vvt) ja yhden puolipitkän valinnaiskurssin (1 + 1 vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee myös yhden vuosiviikkotunnin (1 vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka opiskelee musiikkiluokalla, voi vielä valita joko yhden pitkän valinnaisaineen (2 + 2 vvt) tai kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 +1vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee yhden vuosiviikkotunnin (1vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka on musiikkiluokalla ja opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, on jo alakoulussa tehnyt kaksi valintaa ja hänen valinnaistuntinsa kuluvat näihin. Hänelle tulee näistä aikaisemmin tehdyistä valinnoista ja yhteisistä aineista yläkoulun tuntikertymäksi 91 vvt. 3

7 Oppilaiden kokonaistuntimäärä eri opintovaihtoehtojen mukaan Normaali opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Musiikkiluokan opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Normaalin opinto-ohjelman mukaan opiskelevat oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 31 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 29 vvt yht. 90 vvt Musiikkiluokan oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 32 vvt 8.lk 29 vvt 9.lk 30 vvt yht. 91 vvt Seinäjoen lyseossa tarjottavat valinnaisaineet käyvät ilmi valinnaisaineoppaista, jotka päivitetään vuosittain. Liite 2. Valinnaisista oppiaineista osa on hajautettuja ja osa jaksotettuja. Hajautettuja ovat kahdeksannen ja yhdeksännen luokan ns. pitkät valinnaisaineet (2+2 vvt) Urheiluakatemiatoiminta Seinäjoen kaupungin allekirjoittaman Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian puitesopimuksen mukaisesti urheiluakatemiaan valituilla 9. luokkien oppilailla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemian harjoituksiin kouluaikana kerran viikossa (liikunnan valinnaiskurssi) Seinäjoen lyseon oppilaana. Oppilas suorittaa liikunnan valinnaiskurssin urheiluakatemiassa eriytettynä opiskeluna. Hän antaa arviointia varten liikunnanopettajalleen näytöt osaamisestaan ja toimittaa tälle harjoittelupäiväkirjan. Kurssi arvioidaan arvosanalla, mikäli opinnoista muodostuu vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuus Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Musiikkiluokan opetussuunnitelma Seinäjoen lyseossa poiketaan yleisestä opetussuunnitelmasta musiikkiluokilla seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus musiikkiluokilla Erilaisen tuntijaon vuoksi musiikkiluokat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta 7. vuosiluokalla kaksi viikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 4 viikkotuntia. Koko oppimäärän suorittamisesta huolehtii ryhmän opettaja. Käytännössä hän kirjaa käsitellyt asiat, ja jos opettaja vaihtuu, toimittaa tiedon niistä ryhmän uudelle opettajalle. Musiikkiluokan musiikki Musiikkiluokkatoiminta jatkuu Seinäjoen lyseossa Marttilan koulun luokkien jälkeen. Musiikkiluokkalaisilla on musiikkia kolme tuntia viikossa vuosiluokalla, tämä koostuu 1 vvt:stä kaikille yhteisten tavoitteiden mukaista musiikkia ja 8 vvt:stä musiikkiluokan syventävien ja soveltavien tavoitteiden mukaista musiikkia. Musiikinopetusta ei ole jaksotettu, vaan tunnit jakaantuvat tasaisesti läpi lukuvuoden. Musiikinopetuksen tavoitteet peruskoulun musiikinopetuksen yleisten tavoitteiden lisäksi jatkuvan musiikinharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen rohkaiseminen luovaan musiikilliseen toimintaan laulutaidon kehittäminen kuorolaulussa, lauluyhtyeessä ja yksinään solistisesti laulamisessa perustaitojen opettaminen kitaran-, rumpujen ja bassonsoitossa sekä perehdyttäminen bändisoittoon 4

8 musiikillisen esiintymistaidon kehittäminen rohkaiseminen esiintymään erilaisissa juhlissa ja konserteissa tarjoamalla esiintymistilanteita tutustuttaminen suomalaiseen ja ulkomaiseen iskelmämusiikkiin ja Suomi-popin ja ulkomaisen popmusiikin keskeisimpiin kappaleisiin perehdyttäminen länsimaisen musiikinhistorian keskeisimpiin säveltäjiin, teoksiin ja tyylikausiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas on omaksunut opetetun asian hyvin ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn omaa myönteiset asenteet musiikinopiskeluun osaa laulaa melodian ja rytmin oikein ja kykenee laulamaan lisä-ääntä (esim. lauluyhtyeessä ja kuorossa) hallitsee opetuksessa käytettävien soittimien perustekniikan osaa toteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen melodian, joka sisältää musiikin eri elementtejä (melodia, harmonia, rytmi, muoto, sointiväri ja dynamiikka) osaa keskittyä kuuntelemiseen ja ottaa huomioon muut esiintyjät osaa tehdä havaintoja kuulemastaan osaa kuunnella omaa ja muiden soittoa niin, että pystyy musisoimaan muiden kanssa tunnistaa ja erottaa keskeisiä musiikin tyylejä ja aikakausia tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia (esim. teksti, sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri) ja osaa musiikin peruskäsitteitä musisoinnissa ja kuuntelussa tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja osaa useita suomalaisia lauluja. Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista, voi joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen kompensoida muiden kriteerien ylittäminen. Musiikkiluokkalainen saa musiikista kaksi arvosanaa peruskoulun päättötodistukseen. Toisella arvosanalla mitataan perusoppimäärän tavoitteiden saavuttamista ja toisella musiikkiluokan erityistavoitteiden saavuttamista Osittain englanninkielinen opetus Johdanto Osittain englanninkielisen opetuksen tavoitteena on yhtäaikainen englannin kielen ja toisen oppiaineen oppiminen. Oppisisällöt perustuvat yleisopetuksen opetussuunnitelmaan, mutta opetusta annetaan myös englannin kielellä. Osittain englanninkielinen opetus vahvistaa lasten ja nuorten vapaa-ajalla kohtaaman englannin kielen (mm. uusmedia, tv ja matkailu) yhteyttä kielen opetukseen. Osittain englanninkielinen opetus tarjoaa oppijalle mahdollisuuden käyttää englannin kieltä ajattelun ja oppimisen välineenä, eikä vain oppimisen kohteena. Kasvatuksellisena kokemuksena menetelmän avulla pyritään vaikuttamaan positiivisesti oppijan itsetuntoon sekä englannin kielen että äidinkielen osaajana. Tavoitteena on myös kehittää oppijan identiteettiä monikielisenä ja kansainvälisenä toimijana. Englannin kieltä käytetään aktivoivien oppimistehtävien kielenä ja eri oppiaineiden rikastamiseen. Näin opitaan vieraan kielen soveltavaa käyttöä. Toteutus Seinäjoen lyseossa on yksi osittain englanninkielinen luokka kullakin luokka-asteella. He saavat osittain englanninkielistä opetusta kolmen vuoden aikana vähintään 30 % yläkoulun vuosiviikkotuntimäärästä. Osittain englanninkielisen opetuksen määrä vaihtelee eri vuosiluokilla. Oppitunneilla käytettävä materiaali voi olla suomen tai englanninkielistä. Osittain englanninkielistä opetusta tarjotaan resurssien mukaan seuraavissa oppiaineissa: fysiikka, historia, kemia, kotitalous, kuvataide, liikunta, matematiikka, musiikki, oppilaanohjaus, tekninen työ, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto. Osaa aineista voi opettaa natiivi opettaja. Opetuksen järjestämistapa vahvistetaan vuosittain koulun vuosisuunnitelmassa. Tälle luokalle oppilaat siirtyvät Marttilan koulun osittain englanninkielisen opetuksen luokilta. Yläkouluaikana tälle luokalle voidaan ottaa myös oppilas, jonka kotikielenä on englanti tai joka muusta pätevästä syystä sekä yleisen soveltuvuuden ja riittävän englanninkielen taidon osoitettuaan haluaa aloittaa osittain englanninkielisen opetuksen ohjelmassa. Tämä edellyttää huoltajan kirjallista anomusta, resurssien riittävyyttä ja oppilaan kielitaidon testaamista koulun kieltenopettajien toimesta. 5

9 Lyseon osittain englanninkieliseen opetusohjelmaan kuuluu 7. luokalla ylimääräisinä opintoina English Conversation -kokonaisuus, joka on laajuudeltaan 1vvt. Valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla ohjelmaan kuuluu International Cooking In English, joka on laajuudeltaan 1+1vvt. Arviointi Oppilaiden oppiainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet ja niiden arviointi ovat yleisen opetussuunnitelman mukaiset. Englannin kielessä tavoitteena on vahva A1-tasoinen osaaminen. Tavoitteena on, että peruskoulun päätteeksi oppilaiden suullinen ja kirjallinen englannin kielen taso on sellainen, että he selviytyvät toisella asteella englanniksi opiskeltavista opintokokonaisuuksista. Oppilaan päättötodistukseen tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut osittain englanninkielisen opetuksen ryhmässä. Osittain englanninkielisen opetuksen laatua arvioidaan vuosittaisilla oppilaille, opettajille ja huoltajille suunnatulla kyselyllä Lisäopetus Seinäjoen lyseossa on mahdollista saada lisäopetusta erillisessä lisäopetusryhmässä. Lisäopetus on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna suorittaneille nuorille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen tai tarvitsevat lisäaikaa urasuunnitteluunsa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee motivaatiota kartoittavan haastattelun perusteella rehtori. Mikäli lisäluokkaopetus ei sovellu oppilaalle, hänet ohjataan ammattistartille tai työelämäjaksolle. Lisäopetukseen hakijan ja hänen huoltajansa tulee sitoutua tässä opetussuunnitelmassa esitettyihin toimintamuotoihin ja ehtoihin. Lisäopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, vastuuopettajan, oppilaanohjaajan ja huoltajan kanssa. Rehtori vahvistaa suunnitelman päätöksellään Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt Lisäopetuksen tavoitteena on oppilaan itsetuntemusta lisäämällä motivoida häntä korottamaan perusopetuksen yhteisten oppiaineiden ja joidenkin valinnaisaineiden arvosanoja (jatkoopintovalmiudet), hahmottelemaan itselleen realistinen jatkokoulutus- ja työelämäsuunnitelma (uravalinta) sekä parantamaan ajankäytön hallintaa ja perustavia työelämän taitoja. Työviikko on viisipäiväinen, lisäopetuksen hyväksytty suoritus 1100 tuntia (eli noin 30 h/vko). Erillisessä ryhmässä opiskeltaessa opinto-ohjelma sisältää työharjoittelua, jonka määrä, järjestämistapa ja teoria- ja työharjoittelujaksojen jakautuminen ilmaistaan oppimissuunnitelmassa. Työharjoittelua kuuluu opintoihin vähintään yksi päivä viikossa ja harjoittelu voidaan haluttaessa jaksottaa. Lisäksi oppimissuunnitelmassa ilmaistaan oppiaineiden opiskelu- ja arviointiaikataulu. Oppilas hankkii työpaikan omatoimisesti jokaisen jakson alussa. Työpaikasta tiedon saatuaan koulu sopii työnantajan kanssa vastuukysymyksistä. Yhteen työpaikkaan ja oppilaitokseen tutustumiseen käytetään yksi jakso, joten oppilaalla on mahdollisuus tutustua jopa neljään työpaikkaan. Lisäopetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan. Opetusta kehitetään saadun palautteen perusteella Lisäopetuksen painotus Oppiaineiden kertaaminen on keskeinen tapa parantaa edellytyksiä menestyä jatko-opintosuunnitelmien toteuttamisessa sekä haku- että opiskeluvaiheessa. Kertaaminen järjestetään yksilö- ja pienryhmäohjauksessa ja se edellyttää oppilasaktiivisuutta ja omatoimisuutta. Opiskelumotivaatiota, jatko-opintovalmiutta ja urasuunnittelua kehitetään työharjoittelulla. Työympäristössä oppilas voi huomata oppiaineiden kautta harjoiteltavien taitojen tärkeyden työelämässä etenkin, jos oppilaan motivaatio oppiaineiden korotusta kohtaan muuten on heikko. Elämänhallintataitojen edistämisessä painotetaan työelämän tarpeisiin sopeutumista. Oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan liittyvät hänen itse asettamat tavoitteet työskentelyn, asennoitumisen ja motivaation suhteen. Opintojakson lopussa oppilas arvioi, kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 6

10 Lisäopetuksen oppilaanohjauksessa oppilas selvittelee itsetuntemus- ja itsearviointitehtävien avulla vahvuuksiaan jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta. Lisäksi mahdollinen toisen asteen koulutukseen tutustuminen tukee tätä tavoitetta. Kaiken työskentelyn lähtökohtana on oikea asenne ja ajankäytön hallinta. Tälle perustetaan vuorovaikutustaitojen, omatoimisuuden ja ryhmätyötaitojen harjoittelu. Oppilaan ajankäytön hallintaa seurataan lisäopetuksen alkamisesta lähtien. Mikäli oppilaan poissaolojen määrä ilman todistettua sairautta ylittää 20 % lisäopetuksen kokonaistuntimäärästä (1100h), katsotaan lisäopetuksen tavoitteiden jääneen saavuttamatta hyväksyttävässä laajuudessa ja lisäopetus keskeytetään. Myös jatkuvat motivaatio-ongelmat ja koulun sääntöjen noudattamattomuus voivat johtaa mahdolliseen lisäopetuksen keskeyttämiseen Lisäopetuksen arviointi Oppiaineiden arviointi tapahtuu samoin perustein kuin perusopetuksen päättöarviointi. Lisäopetuksen päävastuussa oleva opettaja vastaa opetuksen käytännön toteuttamisesta. Kaikkien peruskoulun yhteisten aineiden ja koulun tarjoamien valinnaisaineiden arviointi toteutetaan kuhunkin oppiaineeseen nimetyn aineenopettajan toimesta. Aineenopettaja sopii lisäluokan vastuuopettajan kanssa, mitä arviointitietoa ja missä aikataulussa hänen tulee saada, jotta hän voi suorittaa oppilasarvioinnin HOJKSin mukaisesti. Aineenopettaja antaa opintokriteerit lisäluokan opettajan ollessa vastuussa toteutuksesta. Opintoaikataulu laaditaan sellaiseksi, että oppilaalla on realistinen mahdollisuus korottaa arvosanoja. Opinnot voidaan jaksottaa siten, että yhden oppiaineen oppimäärä suoritetaan 1 2 jakson aikana. Joulu- ja kevättodistukseen kirjataan niiden oppiaineiden numerot, joiden oppimäärä on tullut suoritetuksi ja joita ei enää lisäopetuksen aikana opiskella. Lisäluokan oppilaalla on mahdollisuus yhdistää lisäopetusvuoteen puolen vuoden opiskelu koti- ja laitostalouden oppilaitoksessa tai työjakso Kaks kättä -työpajalla. Mikäli oppilas osallistuu lisäopetukseen vain osan vuotta, oppilas saa todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, johon merkitään arvio kaikista lisäopetuksen aikana hyväksytysti suoritetuista opinnoista. Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut lisäluokan opinnot hyväksyttävästi. Todistukseen merkitään kohta lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot, jossa mainitaan ne oppiaineet, joissa oppilas ei ole parantanut perusopetuksen päättöarvosanaa. Tällaiset oppiaineet arvioidaan merkinnällä hyväksytty. Ne oppiaineet, joissa oppilas on onnistunut parantamaan päättötodistuksen arvosanaa, arvioidaan numeroin ja merkitään todistuksen kohtaan perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Todistukseen voidaan tarvittaessa lisätä liite, jossa arvioidaan opiskelijan käyttäytymistä ja työskentelyä lisäopetuksen aikana. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen lyseossa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 7

11 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Kehitämme aihekokonaisuuksien huomiointia opetuksessamme. Erityisesti huomioimme seuraavat koko koululle yhteiset teemat: 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilailta edellytetään kohteliasta, toiset huomioon ottavaa käytöstä kaikissa tilanteissa. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Seinäjoen lyseo on perinnekoulu, jolla on ystävyyskouluja. Erityisesti perehdymme omaan kulttuuriin, mutta tutustumme myös muihin kulttuureihin. 3. Viestintä ja mediataito Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti painotamme aktiivista yhteistyötä median kanssa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kaikissa oppiaineissa ja koulun koko toiminnassa korostetaan sisäistä yrittäjyyttä (= yritteliäisyys). Toimimme aktiivisessa yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulussa on myös Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Oppilaskuntatoiminnalla kasvatetaan osallistuvaan kansalaisuuteen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pyrimme vähentämään jätteiden syntyä esim. monistamalla kaksipuoleisesti. Lajittelemme ja kierrätämme kaikessa työskentelyssä syntyvät jätteet siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Kehitämme koulun ja koulualueen viihtyisyyttä. Roskaaminen on kielletty. 6. Turvallisuus ja liikenne Yhteistyössä poliisin kanssa painotamme turvallista liikkumista liikenteessä. Pyrimme myös muuta turvallisuutta uhkaavien tekijöiden poistamiseen. 7. Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti perehdymme eri oppiaineissa alaan liittyviin teknologian sovelluksiin. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Jokaisella lyseolaisella on oikeus saada laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Otamme huomioon oppilaiden yksilölliset tuen tarpeet. Tuen tarpeen määrittely perustuu arviointiin ja havainnointiin. Lyseon toimintatapoja ja - kulttuuria kehitetään siten, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Kukin opettaja vastaa opetusryhmänsä oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessaan. Kannustamme oppilaita ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan suunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja itsearvioinnin avulla. Oppilaalle tarjotaan tukea suunnitelmallisesti ja joustavasti ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Oppilaiden kehittymistä seurataan ja tarvittaessa tuen määrää lisätään tai vähennetään. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakentuu valtakunnallisen, kolmiportaisen mallin mukaisesti yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyön li- 8

12 sääminen, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimiseen ja koulunkäyntiin edellä mainituin keinoin. Oppilas voi tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä opiskelunsa tueksi. Opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä. Jos opettaja havainnoi, että yleisen tuen keinot eivät riitä, hän laatii pedagogisen arvion tehostettuun tukeen siirtymiseksi. Luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan ja erityisopettajan kanssa ja laatii pedagogisen arvion, johon hän pyytää aineenopettajilta oppilaan tarpeen mukaiset oppiainekohtaiset liitteet (luku 7.1.1). Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää vai siirrytäänkö tehostettuun tukeen Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion laatii luokanohjaaja. Yksittäisen oppiaineen oppimisen haasteet pedagogiseen arvioon kuvaa kyseisen aineen opettaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hyvinvointiin ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Arvio tehdään huoltajaa kuullen. Pedagoginen arvio perustuu opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan havaintoihin ja keskusteluihin sekä yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion ja päättää mahdollisesta siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Tehostettu tuki on yleistä tukea pitkäjänteisempää, säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tällöin yleisiä tukikäytänteitä tehostetaan suunnitelmallisesti sekä määrällisesti että laadullisesti. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvaminen ja kasautuminen. Opetuksen tukimuodot perustuvat opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanohjaaja. Yksittäisen aineen oppimissuunnitelman laatii aineenopettaja, ja luokanohjaaja liittää sen oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei yksilöllistetä. Tehostettu tuki muodostuu osa-aikaisesta erityisopetuksesta, oppimisen ja opintojen yksilöllisestä ohjauksesta, joustavien oppilasryhmien käytöstä sekä kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Oppilaan oppimista, koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja oppilasta ohjataan itsearviointiin perustuvaan oppimiseen. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ja arvion perusteella voidaan siirtyä yleiseen tukeen tai lisätä tehostetun tuen keinoja. Mikäli oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys (luku 7.2.2) moniammatillisena yhteistyönä oppilaan luokanohjaaja johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta tehostettuun tukeen siirryttäessä se on laadittava. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan luokanohjaaja yhteistyössä aineenopettajien, oppilashuoltohenkilökunnan, mahdollisesti koulunkäynninohjaajan ja huoltajan kanssa. Myös oppilas voi osallistua suunnitelman laadintaan. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 9

13 oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään, kun oppilaan opinnot eivät etene riittävän hyvin tehostetun tuen avulla. Luokanohjaaja kokoaa pedagogisen selvityksen yhdessä oppilaan opetuksesta vastaavien opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan kanssa. Pedagogista selvitystä tehtäessä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Pedagogisen selvityksen perusteella oppilas voidaan sijoittaa osa- tai kokoaikaisesti opiskelemaan pienryhmään ja yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi ja vaikka tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelmassa on määritelty erityiset painoalueet kyseiseen aineeseen. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori pedagogisen selvityksen perusteella. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tarkistetaan 2. ja 6. luokalla tai silloin, kun tuen tarve muuttuu. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja vaikeammin sairaat oppilaat kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea, jotta hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Näin mahdollistetaan oppilaan siirtyminen jatko-opintoihin. Erityisen tuen tarve tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän esityksestä erityisopetuksen rehtori tekee erityisen tuen lopettamispäätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan HOJKS (luku 7.3.1). Erityisen tuen aikana käytetään erityisopetuksen lisäksi muita perusopetuksen tukimuotoja. Tarpeen mukaan myös oppilashuoltotyötä tehostetaan ja muuta moniammatillista yhteistyötä lisätään, esimerkiksi erilaisia kuntoutus- tai muita asiantuntijapalveluita voidaan hyödyntää Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Siinä kuvataan yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavien oppiaineiden tavoitteet ja oppisisällöt sekä niiden arviointitapa. Luokanohjaaja tai erityisluokanopettaja kokoaa HOJKSin yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Oppilaan tuen polku Seinäjoen lyseossa on kuvattu liitteessä 3. 10

14 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA 8.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on joko sairaudesta tai muusta syystä johtuvia tilapäisiä oppimisvaikeuksia. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Opettaja voi tarjota tukiopetusta oppilaalle, mutta myös oppilas tai oppilaan huoltaja voivat pyytää sitä. Tukiopetusta antaa pääsääntöisesti oppilasta kyseenomaisessa oppiaineessa opettava opettaja. Tukiopetusta annetaan oppilaan oppituntien ulkopuolella tai poikkeustapauksessa oppituntien aikana, mikäli opetusjärjestelyt sen sallivat. Tukiopetusta voidaan järjestää myös jakamalla opetusryhmä tilapäisesti kahtia ja käyttämällä resurssiopettajaa. Resurssiopettaja voi toimia myös samanaikaisopettajana. Mikäli oppimisvaikeudet johtuvat kouluaikana suoritetusta lomamatkasta, tukiopetuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja Osa-aikainen erityisopetus Seinäjoen lyseossa osa-aikainen erityisopetus on kiinteä osa peruskoulun luokkien yleistä toimintaa. Se toimii suunnitelmallisesti erityispedagogisin keinoin yleisopetuksen tehokkaana tukena. Oppilaalla, jolla on lieviä tai ajoittaisia oppimis-, sopeutumis- tai motivaatiovaikeuksia tai joka muun opetuksen yhteydessä tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksien parantamiseen, on mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta. Tavoitteena on tukea oppilasta yleisopetuksen oppimäärän saavuttamisessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmässä tai yksilöllisesti oppilaalle laaditun suunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan yhdessä aineenopettajan kanssa. Oppilas voi yhdessä oppiaineessa saada osa-aikaista erityisopetusta 1-3 tuntia viikossa ja se voi kestää muutamasta tunnista koko lukuvuoteen Yksilöllistäminen Mikäli opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä, eikä oppimäärää voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos oppi-aineita ja opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt Luokkamuotoinen erityisopetus Opetuksen pääsääntöinen järjestämistapa kirjataan oppilaan erityisen tuen päätökseen. Oppilas voi opiskella pienryhmässä toistaiseksi tai määräaikaisesti tai osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen pääseminen edellyttää erityisopetuksen rehtorin tekemää erityisen tuen päätöstä, joka on pedagogiseen selvitykseen perustuva hallintopäätös. Siirtäminen tehdään huoltajan kanssa yhteistyössä silloin, kun oppilas ei kykene opiskelemaan yleisopetuksen ryhmän mukana. Oppilas voidaan siirtää pysyvästi tai määräajaksi pienryhmään. Luokkamuotoinen erityisopetus on kuntouttavaa toimintaa, jonka yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, kuraattori, psykologit sekä puheterapeutit. Pienryhmän koko on oppilaiden tarpeiden ja lain mukainen ja ryhmää opettaa pääsääntöisesti yksi opettaja. Tarvittaessa opiskelun tukena käytetään koulunkäynninohjaajia. Pienluokan oppilasta tuetaan saavuttamaan HOJKSiin laaditut tavoitteet. Osa pienluokkien oppilaista opiskelee joidenkin oppiaineiden tunneilla integroituina perusopetuksen ryhmiin. Toteutamme myös samanaikais- ja rinnakkaisopetusta sekä joustavaa ryhmittelyä jonkin yleisopetuksen luokan ja pienluokan kanssa, mikäli se vastaa oppilaiden tarpeita ja koulun resurssit sen mahdollistavat. Erityisesti taitotaideaineissa lyseossa käytetään samanaikaisopetusta. 11

15 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden suhteen Seinäjoen lyseossa toimitaan kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti Vuosiluokkiin sitomaton opetus Päätös oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan etenevästä vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta voidaan tehdä erityisen painavista syistä oppilashuoltoryhmän esityksestä tehostetun- tai erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle. Hallinnollisen päätöksen tekee tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle rehtori ja erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle erityisopetuksen rehtori. Kunkin oppiaineen tavoitteet ovat kaikille yhteisissä aineissa peruskoulun yleisen oppimäärän mukaiset ja valinnaisissa oppiaineissa koulun opetussuunnitelman mukaiset. Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan opintokokonaisuuksien suorittamistapa. Kunkin oppiaineen arvioinnit yhden vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta kirjataan arviointiohjelmaan, kun oppimäärä on tullut suoritetuksi. Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, kun oppilaan kokonaistilanteen kannalta hänellä on riittävä määrä opintosuorituksia kussakin oppiaineessa. Keskeneräisiä opintosuorituksia oppilas täydentää seuraavana lukuvuonna. Yhdeksännelle luokalle siirretty oppilas luetaan asianomaisen luokan oppilaaksi niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Seinäjoen lyseo toimii aktiivisessa yhteistyössä oppilaiden kotien kanssa, jotta nuoren kasvulle ja oppimiselle muodostuisi vahva tuki. Kaikille luokka-asteille pidetään vanhempainillat syyslukukauden aikana: 7.-luokkalaisten huoltajille aiheena on siirtyminen yläkouluun, 8.-luokkalaisten huoltajille avataan murrosikään ja koulun toimintatapoihin liittyviä asioita ja 9.-luokkalaisten vanhemmille selvitetään yhteisvalintaan ja toiselle asteelle siirtymiseen liittyviä asioita. Kuudesluokkalaisten huoltajille pidetään vanhempainilta kuudennen luokan keväällä. Kuudes-, seitsemäsja kahdeksasluokkalaisten vanhemmat kutsutaan myös lyseomessuille tammi-helmikuun vaihteessa. Lisäksi voidaan järjestää teemavanhempainiltoja (esim. terveys- ja turvallisuuskasvatuksesta). Vanhempainiltojen lisäksi koteihin pidetään yhteyttä yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin välityksellä. Huoltajat voivat seurata oppilaan säännöllisen koulutyön toteutumista Akkunaoppimisympäristön välityksellä. Oppilaiden huoltajille järjestetään vanhempainvartteja 7. luokalla. Vanhemmille järjestetään henkilökohtainen tapaaminen koululla tarvittaessa myös 8. ja 9. luokalla ja muulloinkin. Oppilaille ja huoltajille jaetaan vuosittain oppilastiedote, johon on koottuna monia tärkeitä tietoja koulun toimintatavoista. Tiedotteessa on tietoa muun muassa arvioinnista, tietotekniikan hyödyntämisestä, oppilaan ohjauksesta, oppimisen tukitoimista, yhteistyötahoista ja koulun järjestämistä kerhoista. Tiedotteen lopusta löytyvät kaupungin ja koulun järjestyssäännöt sekä lukuvuoden tapahtumakalenteri. Vanhemmilla on tilaisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen vastaamalla kaupungin arviointikyselyihin sekä osallistumalla esimerkiksi LYSKEn (Seinäjoen lyseo -seuran kehittämisjaosto) toimintaan. Opetus on avointa, ja vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan koulutyöhön; erityisesti vanhempia kutsutaan osallistumaan joulu- ja kevätkirkkoon, konsertteihin sekä 9. luokkien kevätjuhlaan Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen Perusopetukseen kuuluu työelämään tutustumista (TET). Seinäjoen lyseossa varsinainen TET järjestetään vuosiluokilla 7 ja 9. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat Seinäjoen II asteen oppilaitoksiin. Seitsemännet luokat tutustuvat yhteen työpaikkaan oppilaanohjauksen oppitunnilla sekä ruokalatyöhön osallistumalla ruokala-tetiin. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat sekä syys- että kevätlukukaudella johonkin työpaikkaan. Osa tästä ajasta voidaan käyttää ammatin opiskeluun tutustumiseen. Seinäjoen lyseossa TET-toiminnan organisoinnista vastaavat oppilaanohjaajat. Oppilaita kannustetaan hakemaan TET-paikkoja omatoimisesti. Tarvittaessa oppilaanohjaajat auttavat työpaikkojen hankinnassa. Työelämään tutustuttamiseksi voidaan järjestää myös työnantajien edustajien vierailuja oppitunneilla ja erilaisia projekteja yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. 12

16 Pienluokkien oppilaiden TET toteutetaan tutustumalla eri työpaikkoihin ja oppilaitoksiin. Heille voidaan myös tarpeen mukaan järjestää tutustumisjaksoja (1 5 päivää lukukaudessa). Jokaiselle pienluokan 9. ja 10. luokan oppilaalle järjestetään 1 5 viikon TET-jaksoja joillakin sopivilla ja mieluisilla työpaikoilla Seinäjoella tai oppilaan omalla kotipaikkakunnalla Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilaalla on oikeus saada henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja, mikäli lääkäri arvioi sen oppilaan terveydentila huomioon ottaen tarpeelliseksi, esim. liikuntarajoitteisuus. Oppimisvaikeuksien vuoksi ei voi saada avustajaa, vaan tällöin oppimista tuetaan tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen keinoin. Pienluokilla käytetään opiskelun tueksi tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia ja henkilökohtaisia avustajia Perusopetusta tukeva muu toiminta ja koulun yhteistyökumppanit Koulun kasvatus- ja opetustoiminnan tukemiseksi Seinäjoen lyseossa järjestetään kerhotoimintaa, joka tukee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen oppilaiden osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Vuosittain tehtävässä koulun työsuunnitelmassa päätetään tarkemmin, mitä kerhoja koulussa järjestetään. Seinäjoen lyseossa on tarjolla parkkitoimintaa, jossa koulunkäynninohjaajan tai muun opetuksen tukihenkilön avulla järjestetään eriyttävä opiskelumahdollisuus tuntitilanteen rauhoittamiseksi tai esimerkiksi rästikokeiden suorittamiseksi. Oppituntien jälkeen oppilailla on mahdollisuus tehdä läksyjä ja kerrata kokeeseen ohjatusti läksykerhossa. Mikäli oppilas saa varoituksen hylätyn arvosanan saamisesta, hänet ohjataan kertaamaan kyseisen aineen oppisisältöjä läksykerhossa. Seinäjoen lyseo toimii aktiivisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Oppilaiden opintopolun helpottamiseksi tehdään yhteistyötä ala-, ylä- sekä toisen asteen koulujen kanssa esim. järjestämällä opettajille yhteisiä tilaisuuksia ja oppilaille tutustumiskäyntejä. Yhteistyökumppaneita ovat myös Seinäjoen seurakunta, poliisi, palokunta, Seinäjoen kaupungin eri toimialat (esim. nuoriso- ja kulttuuritoimi) sekä erilaiset koulun toiminnalle läheiset yritykset ja yhdistykset, (esim. Torikeskus, Seinäjoen Yrittäjät, Selmu ry ja Foodwest). Yhteistoiminnan avulla pyritään laajentamaan oppimisympäristöä yhteiskuntaan ja tarjoamaan oppilaille mahdollisuus oppia nyky-yhteiskunnan toimintatapoja. Tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia tulevaisuuden työelämää varten. Koulu osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainväliseen toimintaan laaditaan vuosittain oma suunnitelma ja toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisin projektivaroin 13

17 8.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuoltotyö Oppilashuolto on oppilaiden oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tukea annetaan sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät sekä oppilashuoltopalveluista vastaavat viranomaiset. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyö on luottamuksellista, ja sitä toteutettaessa kunnioitetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan. Työtä ohjaavat eri osapuolten tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuolto on moniammatillista yhteistyötä, jota toteuttavat koulun henkilökunnan lisäksi sosiaali- ja terveystoimi sekä muut yhteistyökumppanit, kuten seurakunta, kaupungin nuorisotoimi ja poliisi. Yhteistyö on sekä oppilaskohtaista että yhteisöllistä: yhteisiä koulutuksia, teemapäiviä ja -viikkoja, projekteja ja yksilöllistä ohjausta. Teematilaisuuksia järjestetään myös huoltajille Oppilashuoltoryhmä Seinäjoen lyseon oppilashuoltoryhmään kuuluvat vakinaisesti rehtori, apulaisrehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Lisäksi ryhmä kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tarkoituksena on selvitellä koulunkäynti- tai muista vaikeuksista kärsivien oppilaiden tilannetta ja suunnitella toimenpiteitä heidän auttamisekseen, etsiä oppimista ja hyvinvointia edistäviä, ennaltaehkäiseviä ratkaisuja sekä kehittää koulun toimintaa oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Kokouksista tehdään muistio Koulukuraattori Koulukuraattori työskentelee oppilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi kouluyhteisössä ja tukee siten oppilaan koulutyötä ja jatko-opintoihin selviytymistä. Kuraattori työskentelee tarvittaessa oppilaan asiassa yhteistyössä opettajien ja eri viranomaisten kanssa. Koulukuraattoriin voivat ottaa yhteyttä niin oppilaat, opettajat kuin huoltajatkin mm. koulutyöhön, ihmisten välisiin suhteisiin ja kotitilanteisiin liittyvissä asioissa. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia Kouluterveydenhuolto Seinäjoen lyseossa terveydenhoitaja on tavattavissa maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina hän suorittaa luokkakohtaisia, jokaista oppilasta koskevia, terveystarkastuksia. Kiireelliset tapaukset hoidetaan heti. Lääkäri on koulussa erillisen sopimuksen mukaan. Hän tekee pääasiassa luokkakohtaisia terveystarkastuksia. Koulun terveydellisten olojen valvonta on osa kouluterveydenhuoltoa. Koulutilojen sopivuus ja kunto, lämmön, valon ja ilman riittävyys, kalustuksen tarkoituksenmukaisuus ja fyysinen turvallisuus ovat seurattavia asioita, samoin kuin kouluruokailun sujuminen ja yleinen hygieniataso Poissaolojen ja myöhästymisten seuranta Seinäjoen lyseossa opettajat lakisääteisesti kontrolloivat oppilaiden läsnäolon oppitunneilla ja myös muissa kouluun liittyvissä tapahtumissa. Poissaolijat ja myöhästyneet merkitään hallinto-ohjelmaan. Mikäli ohjelma jostain syystä ei ole käytettävissä, opettaja ilmoittaa mahdollisimman pian poissaolijat ja myöhästyneet luokanohjaajalle. Oppilaan sairastuessa huoltajan tulee viipymättä ilmoittaa poissaolon syy luokanohjaajalle. Jollei ilmoitusta tule, luokanohjaajan on otettava selvää poissaolon syystä. Jollei syy ole pätevä, luokanohjaaja siirtää asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. 14

18 Jakson päättyessä poissaolotunnit ja myöhästymiskerrat tulostuvat jaksotodistukseen. Jos poissaolotunteja on kertynyt 30 tai enemmän, luokanohjaaja selvittää oppilashuoltoryhmälle poissaolojen syyn. Tarvittaessa tehdään jatkoselvityksiä. Mikäli oppilas on jakson aikana myöhästynyt oppitunneilta viisi kertaa, luokanohjaaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti oppilaan huoltajalle, ja oppilaalle annetaan korvaavia tehtäviä. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostin välityksellä Ongelmien hoito Pääsääntö ongelmien hoidossa on, että opettaja keskustelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii sovittelumenettelystä. Mikäli oppilaalle joudutaan antamaan jälki-istuntoa, asiasta lähetetään kirjallinen ilmoitus kotiin ja oppilas palauttaa ilmoituksen huoltajan allekirjoittamana ennen jälki-istunnon suorittamista. Luokanohjaajalle toimitetaan kopio jälki-istuntokirjeestä ja ko. kopioon merkitään, milloin huoltajaan on oltu yhteydessä. Opettajat kirjaavat muut yhteydenotot huoltajiin (asia, päivänmäärä) omiin arkistoihinsa. Tiedot säilytetään oppilaan yläkoulun ajan. Ongelman havaitsijana: keskustele oppilaan ja muiden mahdollisten asianosaisten kanssa. tarpeen vaatiessa soita oppilaan/oppilaiden huoltajille tai lähetä oppilaan mukana soittopyynnön, johon merkitset puhelinnumeron ja ajan, jolloin toivot huoltajan soittavan. raportoi tarvittaessa toimenpiteistäsi luokanohjaajalle (sähköpostiin tai viesti opettajan kaappiin). Luokanohjaajana: tarkista luokkasi tilanne säännöllisesti (poissaolot ja myöhästymiset hallinto-ohjelmasta). seuraa, joutuuko oppilas toistuvasti ojennetuksi samasta asiasta. Jos toteat näin tapahtuvan, keskustele tilanteesta oppilasta ojentaneiden opettajien kanssa. keskusteltuasi oppilaan kanssa ota yhteys kotiin ja päätä mahdollisesta sovittelumenettelystä tai rangaistuksesta ja siitä, otatko asiassa yhteyttä kuraattoriin tai apulaisrehtoriin. huolehdi, että sovittelumenettely tai jälki-istunto tulee suoritetuiksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen on etukäteen selvitettävä, että ongelmat, kuten epäsäännöllinen koulunkäynti, vaikuttavat myös arviointiin. Mikäli kodin ja koulun yhteiset toimenpiteet eivät riitä, asia siirretään kirjallisesti sille taholle, jonka vastuualueeseen ko. asiat Seinäjoen kaupungissa kuuluvat Oppilashuollon järjestäminen Kouluruokailu Oppilaille tarjotaan jokaisena koulupäivänä päättäjäispäivää lukuun ottamatta lämmin, ravitsemussuositusten mukainen ateria. Ruokailusta pyritään tekemään kiireetön ja rauhallinen tapahtuma, johon varataan aikaa vähintään 30 minuuttia. Ruokailutilojen viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Seinäjoen lyseossa ruokailu järjestetään kahdessa vuorossa ja lisäksi porrastetusti alkaen klo ja Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat ruokailevat heille määrätyssä vuorossa. Kouluruokailuun osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista, joskin heitä kannustetaan lämpimän, terveellisen aterian nauttimiseen. Erityisruokavaliota tarvitsevat oppilaat saavat oman dieettinsä mukaista ruokaa. Aterioiden laatua valvotaan ruokapalveluhenkilöstön toimesta päivittäisellä havainnoinnilla sekä erilaisilla kyselyillä ja mittauksilla. Koulussa toimii ruokalatoimikunta, jonka kautta ruokailijat voivat tehdä aloitteita ruokalatoiminnan kehittämiseksi Koulumatkat Oppilaan huoltajan tehtävänä on järjestää oppilaalle mahdollisimman turvallinen tapa koulumatkojen suorittamiseksi. Jos oppilaalla on koulumatkaa yli neljä kilometriä lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin, Seinäjoen kaupunki kus- 15

19 tantaa oppilaalle linja-auto- tai sen puuttuessa taksikuljetuksen. Liikuntarajoitteinen oppilas saa taksikuljetuksen. Pienluokkien oppilaiden koulukuljetuksista tehdään oppilaskohtaisesti erillinen päätös. Jos oppilaan koulumatka Seinäjoen lyseoon on yli neljä kilometriä, mutta se olisi toiseen Seinäjoen yläkouluun tämän alle, oppilas ei saa kaupungin kustantamaa kuljetusta. Tämä ei kuitenkaan koske niitä oppilaita, jotka opiskelevat musiikkiluokilla tai osittain englanninkielisessä ryhmässä. Jotta oppilaat voisivat tehdä koulumatkansa mahdollisimman turvallisesti, heille annetaan liikennekasvatusta Oppilaskunta Seinäjoen lyseon oppilaskuntaan kuuluvat kaikki oppilaat. Oppilaskunnan hallitus johtaa ja organisoi oppilasaktiivista toimintaa koululle. Hallituksen tavoitteena on yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa kasvattaa aktiiviseen toimintaan Luottamusoppilaat Jokaiselle luokalle valitaan vuosittain kaksi luottamusoppilasta. Luottamusoppilaat ovat hyviä kuuntelijoita. He pyrkivät synnyttämään positiivista ja kaikille turvallista luokkahenkeä. Luokan oppilaat valitsevat luottamusoppilaat Tukioppilaat Oppilaskunnan hallituksen ja luottamusoppilaiden lisäksi Seinäjoen lyseon oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat merkittävällä panoksella tukioppilaat. Tukioppilaan tehtävä edellyttää luottamuksellisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä sekä oppilastovereihin että koulun henkilökuntaan. Tukioppilaaksi valitaan seuraavaa lukuvuotta varten kahdeksannen luokan oppilaita oppilastovereiden ja opettajien suosituksella. Tukioppilaat koulutetaan 8. luokan kevään aikana seuraavan vuoden tehtäviin, joista yksi on uusien 7.- luokkalaisten perehdyttäminen koulun toimintaan. Heillä on omat kummiluokkansa, joille he pitävät lukuvuoden aikana oppitunteja. Tukioppilaat pyrkivät edistämään miellyttävän, toiset huomioon ottavan ja turvallisen ilmapiirin luomista kouluun. Näin heidän puoleensa voivat hyvin kääntyä muutkin kuin Lyseon aloittavat oppilaat. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat tarvittaessa luottamuksellisia Turvallisuuden edistäminen Kiusaamista ehkäisevä työ Koulukiusaamiseksi voidaan tulkita tapahtuma, jossa joku (tai jotkut) toistuvasti alistavat toista (tai toisia) psyykkisesti tai fyysisesti, epäsuoraan tai suoraan, sanoin tai elein. Paras keino kiusaamisen välttämiseksi on pyrkiä järjestämään kouluun turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Selkeät rajat ja sovittuihin arjen käytänteisiin sitoutuminen ehkäisevät ristiriitojen syntyä. Toimiva välituntivalvonta, aktiivinen tukioppilastoiminta ja koulun aikuisten puuttuminen vääränlaiseen käytökseen tuoreeltaan ehkäisevät kiusaamista. Jokaisella Seinäjoen lyseon oppilaalla on oikeus käydä koulua joutumatta kiusaamisen kohteeksi. Jos kiusaamista ilmenee, se pyritään lopettamaan ja kiusaamiseen johtaneet tapahtumat selvitellään oppilaiden kanssa. Jokaiseen ilmitulleeseen tapaukseen puututaan ja asiaan suhtaudutaan vakavasti. Kiusaamiseen on helpompi puuttua, kun kiusaamishavainnot saatetaan jonkun koulun aikuisen tietoon. Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Kiusaamistapaus voi tulla tietoon esimerkiksi oppilaalta, huoltajalta tai opettajalta. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Jos aikuinen on paikalla kiusaamistapauksessa, hän puuttuu asiaan puhuttelemalla ao. oppilaita heti ja kertoo tapahtuneesta luokanohjaajille. Ilmoittavan tahon kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja aikataulusta. Luokanohjaaja tai kuraattori keskustelee osapuolten kanssa. Kiusaajat joutuvat vastaamaan tekemisistään ja sovittavat tekonsa kulloisessakin tilanteessa parhaaksi katsotulla tavalla. Asiasta ilmoitetaan myös huoltajille. Mikäli kiusaaja jatkaa asiatonta käytöstään, huoltajat voidaan kutsua koululle keskustelemaan ja asian vakavuudesta riippuen käsittelyyn voidaan ottaa mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja (lastensuojeluviranomaiset, polii- 16

20 sin sosiaalityöntekijä tms.). Oppilaan huoltajaa kehotetaan aina tekemään rikosilmoitus, mikäli kyseessä on pahoinpitelyksi luokiteltava teko. Tarvittaessa sovittelu järjestetään molempien osapuolten holhoojien läsnä ollessa. Koulun aikuiset seuraavat toimenpiteiden vaikutusta ja tapahtuneessa mukana olleiden kesken pidetään seurantapalaveri. Kiusaaja voidaan rehtorin päätöksellä siirtää toiseen opetusryhmään tai hänet voidaan väliaikaisesti siirtää työskentelemään koulunkäynninohjaajan kanssa tai toistaiseksi pienluokkaan. Äärimmäisessä tapauksessa kiusaajan opetus järjestetään oppilaan kotona erityisopettajan toimesta. Tällöin oppilas käy 1 2 kertaa viikossa näyttämässä tehdyt tehtävät ja saa mukaansa uusia tehtäviä. Koulun keinoja kiusaamistapausten selvittelyssä ovat: kiusaamisessa mukana olevien oppilaiden puhuttelu, luokanohjaajan keskustelu huoltajien kanssa, sovittelu kiusaajan, kiusatun ja kahden aikuisen läsnä ollessa. Ellei tilanne parane, asia siirtyy oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Hyvä keino aloittaa selvittely on osapuolten kirjoittamalla laaditut kertomukset omasta osuudestaan ja kokemastaan tapahtumien kulusta Nettiturvallisuus Koulun tietoturvaohjeet on kirjattuina tietostrategiaan. Liite Päihdestrategia Seinäjoen lyseon päihdestrategian lähtökohtana on oppilaiden hyvinvointi sekä turvallisen ja terveellisen kasvun tukeminen. Kaikkiin päihteisiin suhtaudutaan kielteisesti ja koulussa annetaan päihteisiin liittyvää ennaltaehkäisevää kasvatusta ja ohjausta. Liitteestä 5 käy ilmi toimintatavat, jos oppilas käyttää päihteitä Kriisisuunnitelma Liitteeseen 6 on koottu koulun toimintaohjeet erilaisissa kriisitilanteissa Palo- ja pelastussuunnitelma Hyväksytty palo- ja pelastussuunnitelma löytyy koululta opettajainhuoneesta. Liitteessä 7 on poistumissuunnitelma hätätilanteita varten. Kaikista kokopäivän retkistä ja leirikouluista pitää vastuullisen opettajan laatia turvallisuusasiakirja (liite 8), jossa kuvataan, miten mahdolliset riskit on huomioitu retkisuunnittelussa. 9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN Vieraskielisen oppilaan opetuksessa noudatetaan kaupungin opetussuunnitelmaa. 10. ARVIOINTI Oppimistulosten ja käyttäytymisen arviointi Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla vertailukelpoista, tasapuolista ja se perustuu lukuvuoden viimeiseen arvosanaan. Päättöarviointia varten laaditut kriteerit on esitetty oppiaineittain Seinäjoen kaupungin koululaitoksen perusopetuksen opetussuunnitelmassa luvussa 12. Seinäjoen lyseossa noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita: 17

Seinäjoen lyseo. Opetussuunnitelma

Seinäjoen lyseo. Opetussuunnitelma Seinäjoen lyseo Opetussuunnitelma SEINÄJOEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 01/2014 1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET... 1 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS... 1 2.1. ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Seinäjoen lyseo. Opetussuunnitelma

Seinäjoen lyseo. Opetussuunnitelma Seinäjoen lyseo Opetussuunnitelma SEINÄJOEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 01/2014 1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET... 1 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS... 1 2.1. ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Eriyttäminen ja yksilöllistäminen Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Nousiainen Tammikuu 2012 Sisältö Sisältö...2 1 Nousiaisten koulut...2 2 Ennen koulua...2 2.1 Tukea tarvitsevien lasten päivähoito... 2 2.2

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 1 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 4. Oppimisen

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot