VIISARIN LEADER+ LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIISARIN LEADER+ LOPPURAPORTTI 2000-2006"

Transkriptio

1 VIISARIN LEADER+ LOPPURAPORTTI

2 2 Sisällysluettelo Viisari ry:n toiminta ohjelmakaudella YHDISTYS... 4 HALLITUS... 4 TOIMISTOJEN TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ... 5 VIESTINTÄ, KOULUTUS JA AKTIVOINTI... 5 VIISARIN OMAT HANKKEET... 6 VIISARIN ITSEARVIOINTI... 7 Hanketoiminnan keskeinen sisältö...8 RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET... 8 RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT Työllistävyys Uutuusarvo alueella Ympäristöystävällisyys Yhteistyö Jatkuvuus Siirrettävyys ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ HANKKEISTA Viisarin ohjelman toteuttaminen ja tulosten arviointi...13 OHJELMAN TAVOITTEIDEN, PAINOPISTEIDEN JA TEEMAN TOTEUTUMINEN LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET TULOKSET HAASTEITA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA JA OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA VIISARIN TOIMINNAN YLÄ- JA ALAMÄET Viisarin merkitys alueen kehittäjänä...16 HANKETOIMINNAN KÄYNNISTÄJÄ ALUEELLINEN KEHITTÄJÄ YHTEISTYÖ RAHOITUS Leader-periaatteiden ja läpäisyperiaatteiden toteutuminen...18 PILOTTILUONTEISUUS PAIKALLISLÄHTÖISYYS VERKOSTOITUMINEN JA KUMPPANUUS SIIRRETTÄVYYS TASA-ARVO KESTÄVÄ KEHITYS Analysointia leader-toimintatavasta ja alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien toteutuksesta...19 PAIKALLISNÄKÖKULMA KANSALLISESTA LEADER-TOIMINNASTA ALUEELLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAT PAIKALLISESTA NÄKÖKULMASTA PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE JA VERKOSTOYKSIKÖLLE... 20

3 3 Aluksi Loppuraportti Viisarin toiminnasta, LEADER+ -ohjelman toteutuksesta ja tuloksista on koottu vuosien vuosikertomuksista, rahoitetuille hankkeille, kunnanjohtajille, kehittämisyhtiöille ja elinkeinovastaaville tehdyistä kyselyistä sekä hallituksen ja työntekijöiden havainnoista vuosien varrella. Raporttia koottaessa EU:n uusi ohjelmakausi käy reippaasti toista vuottaan ja muistuttaa LEA- DER+ -kauden alkua. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman käynnistyminen, hankepäätösten teko on viivästynyt lähes vuoden sen jälkeen kun EU:n komissio hyväksyi Suomen ohjelman. LEADER+ -kausi alkoi myös viiveellä ja monien hallinnollisten mutkien jälkeen. Ohjelmakauden aloituksen kommellukset häipyivät ohjelman toteutumisen aikana. Toiminnallinen ohjelmakausi kesti noin kuusi vuotta, jonka aikana Viisari käsitteli yli kaksisataa hankehakemusta. Hakemuksista 192 rahoitettiin LEADER+ -ohjelmasta. Viisarin LEADER+ -ohjelma painotti elinkeinollisuutta, yritystoiminnan edistämistä ja työllistämistä, etenkin naisten ja nuorten yrittäjyyden lisäämistä. Viihtyisä elinympäristö ja yhteisöllisen toiminnan lisääminen oli ohjelman toinen painopistealue. Näiden lisäksi ohjelmalla haluttiin edistää uusien tietojen ja taitojen oppimista. Toteutuneiden hankkeiden tulosten perusteella ohjelman toteutumiseen voidaan Viisarissa olla erittäin tyytyväisiä. Suunnitelmallinen ja tuloshakuinen hanketoiminta on lisääntynyt, hanketoimijoiden taidot kehittyneet ja toimijaverkosto on kasvanut. Kansainvälinen hanketoiminta alkoi suotuisissa merkeissä ja kiinnostus rajat ylittävään hanketoimintaan kasvoi ohjelmakauden loppupuolella. Kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin paikallisten hankkeiden ja on myönteistä, että kansainvälistymishankkeita toteutti usea eri toimija. Alueen kunnat ovat olleet merkittäviä yhteistyökumppaneita. Kunnat ovat rahoittaneet Viisarin ohjelman toteutusta 20 %:n osuudella ja niillä on oikeutus olla kiinnostunut siitä, mitä rahoilla on saatu aikaan sekä myös siitä, mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä. Ohjelmakautta aloiteltaessa elämme muutoksen aikoja aluekehittämisen kannalta sekä Viisari-alueella, maakunnassa että koko Suomessa. Kuntaliitokset ovat muuttaneet ja tuovat muutoksia ja uusia haasteita myös Viisarille. Sumiainen on uusi toiminta-alue Äänekoskella, Pylkönmäki liittyy Saarijärveen vuoden 2009 alussa. Viisarin tehtävänä on osaltaan osallistua uusien kylien kehittämiseen osana emokuntien kehittymistä. Viisarin LEADER+ -kauden raportti valottaa ryhmän toimintatapaa, hanketoimintaa ja tuloksia sekä arvioi Viisarin merkitystä ja vaikutuksia alueellaan. Menneen kauden kokemukset ja tulokset kannustavat vastaanottamaan uuden kauden haasteet ja ponnistamaan entistä paremman ja elinkelpoisemman pohjoisen Keski-Suomen maaseudun puolesta. Saarijärvellä Mittumaarin aikaan vuonna 2008 Arja-Leena Halonen

4 4 Viisari ry:n toiminta ohjelmakaudella Yhdistys Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry perustettiin yhdistämällä naapuri POMO -ryhmät Saarijärven Seudun Kylät ry ja NELOS-Pomo ry. Yhdistyksen tehtävänä on kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan; vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylien ja alueen asukkaiden omatoimisuutta. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekosken kaupungin maaseutualueet. Perustajajäseniä yhdistyksellä oli 86. Jäsenmäärä on kasvanut ollen vuoden 2007 lopussa 340 jäsentä, joista 214 henkilöjäsentä, 116 yhteisö- ja yritysjäsentä ja 10 kuntajäsentä. Alueen kaikki kunnat ovat jäseniä. Sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous pidetään kerran vuodessa, maaliskuun loppuun mennessä. Kokouspaikat ovat vaihdelleet alueen eri puolilla. Kokousten yhteydessä on pidetty pienimuotoisia seminaareja, joissa on käsitelty ajankohtaisia maaseudun kehittämiseen liittyviä aiheita kuten Kumppanuus ja seutuistuminen toimintaryhmätyö ja seutuyhteistyö; Maallemuutto; Kyläsuunnitelmat; EU:n uusi ohjelmakausi; Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori; Kansainvälistyvä maaseutu. Seminaarien alustajina on ollut kuhunkin teemaan liittyviä vierailevia asiantuntijoita. Yhdistyksen kokouksiin on osallistunut yhteensä 242 henkilöä, keskimäärin 31 henkilöä tilaisuutta kohden. Jäsenistölle on tiedotettu yhdistyksen toiminnasta jäsenkirjeillä vähintään kerran vuodessa jäsenmaksujen keräämisen yhteydessä. Sähköinen tiedottaminen nopeana ja edullisena tiedotustapana on syrjäyttänyt kirjeitse tapahtuvaa tiedottamista. Viisarin kotisivuilla on tiedotettu ajankohtaisista tapahtumista ja asioista, ryhmäsähköpostitiedottaminen on lisääntynyt. Hallitus Yhdistyksen säännöissä määritellään hallituksen koko, toiminta-aika ja kolmikantaperiaate. Perustamiskokouksen hengen mukaisesti hallitukseen valitaan edustaja jokaisen jäsenkunnan alueelta. Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Hallituksen kokoonpanot vuosina liitteessä 1. Hallitus on kokoontunut ohjelmakauden aikana 65 kertaa. Hallituksen kokoukset on pidetty vuorotellen kunkin jäsenkunnan alueella, tällöin on myös tutustuttu rahoitettuihin hankkeisiin. Osa hallituksen kokouksista on pidetty puhelinkokouksina. Hallituksen kokouksien esityslistojen valmisteluun ovat osallistuneet sihteerin lisäksi puheenjohtaja ja talouspäällikkö. Seutukunnallista Viisaankivi-portaalia alettiin hyödyntää vuonna 2006 hallitustyöskentelyssä. Kokouksien esityslistat, hankesuunnitelmat ja muu kokousmateriaali vietiin Viisarin intranet sivuille Viisaankivi-portaalissa. Menetelmä syrjäytti maapostissa lähetettävät kokousmateriaalit. Hallituksen jäsenille on järjestetty intran käytön koulutusta tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenille tiedotetaan matkapuhelimiin joukkotekstiviesteillä heille lähetetyistä sähköposteista ja Viisarin intraan tehdyistä lisäyksistä. TE-keskuksen toimintaryhmäyhteyshenkilö on kutsuttu hallituksen kokouksiin. Hänen osallistuminen kokouksiin asiantuntijana on koettu hallituksen keskuudessa hyvänä ja yhteistyötä tukevana. Kokouksiin on osallistunut myös muita asiantuntijoita kuten TE-keskuksen yritystutkijoita ja keksintöasiamies. Hankehakijoita on kutsuttu kokouksiin esittelemään hankesuunnitelmiaan hallitukselle.

5 5 TE-keskuksen maaseutuosaston kehittämistiimi on osallistunut hallituksen kokouksiin kaksi kertaa, samalla tiimille on esitelty Viisarin rahoittamia hankkeita toiminta-alueen eri puolilla. Hankevalmistelun tueksi hallitus nimesi vuoden 2001 syksyllä hankkeiden arviointiryhmän, joka työskenteli vuosina 2002 ja Kun hankkeiden käsittelyyn saatiin kokemusta ja varmuutta arviointiryhmä lakkautettiin. Johtoryhmä, johon on kuulunut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö ovat valmistellut hallitukselle yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita. Johtoryhmän kokoukset on pidetty puhelinkokouksina. Muita erityisiä työryhmiä ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa. Hallitukselle on järjestetty vuosittain koulutusta leader-toiminnasta, Viisarin ohjelman sisällöstä ja tavoitteista sekä hallitustyöskentelystä. Viisarin järjestämään yhdistyskoulutukseen osallistui myös muiden Keski-Suomen toimintaryhmien hallitusten jäseniä ja toimihenkilöitä. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet MMM:n ja Verkostoyksikön järjestämiin vuosittaisiin hallituskoulutuksiin eri puolilla Suomea. Toimistojen toiminta ja henkilöstö Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittiin Arja-Leena Halonen ja talouspäälliköksi Marjatta Ruuska. Viisari valitsi kahden toimiston mallin; toimistot sijaitsevat Saarijärven ja Viitasaaren kaupungintaloilla. Toimistojen aukioloajat ovat noudattaneet kaupungintalojen aukioloaikoja. Toimistot hoitavat keskinäistä yhteydenpitoa skype-puhelimella, sähköpostilla ja hyödyntävät Viisaankiven intraa, jonka käyttöä tehostetaan hanketietojen arkistopaikkana. Molemmat toimistot ovat osallistuneet hankeneuvontaan ja ohjaukseen hanketuki- ja maksatushakemuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä neuvoneet asiakkaita askarruttavissa hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Toimistot ovat hoitaneet yhdessä yhdistyksen tiedotuksen ja järjestäneet hankkeille koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Toiminnanjohtaja Arja-Leena Halonen on vastannut Viisarin kehittämissuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta sekä hankerahoituksen toteutumisesta. Hän on valmistellut hankehakemukset hallitukselle ja vastannut yhteydenpidosta yhteistyötahoihin ja rahoittajiin sekä toiminut hallituksen sihteerinä. Talouspäällikkö Marjatta Ruuska on käsitellyt maksamishakemukset ja antanut niistä lausunnot. Hän on vastannut yhdistyksen maksu- ja rahaliikenteestä sekä toiminut yhteyshenkilönä kirjanpitotoimistoon. Laura Leppänen toimi hankeneuvojana Pirjo Kunelius suoritti opiskeluun liittyvän työharjoittelun Saarijärven toimistolla ja jatkoi osa-aikaisena hanketyöntekijänä saakka. Mari Puro toimi osa-aikaisena ohjelma-avustajana ja alkaen uudelleen. Viestintä, koulutus ja aktivointi Viisarin toiminnasta on tiedotettu paikallislehdissä sekä kunta- ja kyläilloissa. Lehdet ovat olleet kiinnostuneita paikallisten hankkeiden toteutuksesta ja vaikutuksista omilla levikkialueillaan. Kyläilloissa on kerrottu leader-rahoituksesta ja neuvottu käytännön toimenpiteitä hankeasioissa. Kuntakohtaisesti järjestettiin ohjelman käynnistysvaiheessa infotilaisuuksia, jotka saavuttivat kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa, kunnissa toimivia yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä asukkaita. Ohjelmakauden aikana vierailtiin mm. yhdistysten kokouksissa sekä seutukunnallisissa tapahtumissa tuomassa Viisarin rahoitusmahdollisuuksia tutuksi. Ohjelman etenemisestä ja tuloksista on tiedotettu kuntia vuosittain väli- ja vuosiraporteilla sekä kunnanjohtajien ja seutuedustajiston kokouksissa. Tiedottamista keskitettiin ohjelmakauden edetessä yhdistyksen kotisivuille Vuosien aikana Viisari osallistui keskisuomalaisten paikallistoimijoiden yhteisen Keski- Suomen Kyläverkko-lehden toimittamiseen. Lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa ja jaettiin kaikkiin Keski-Suomen talouksiin. Lehdessä kerrottiin laajasti Viisarin toiminnasta ja rahoitetuista hankkeis-

6 6 ta. Saarijärven-Viitasaaren seudun elinkeinoelämää käsittelevässä Kabinetti-lehdessä kerrottiin Viisarin toiminnasta elinkeinojen edistäjänä ja yrityshankkeiden rahoittajana. Hanketukikoulutusta annettiin yleisesti kunta- ja kyläilloissa. Tehokkaimmaksi koulutus- / opastustavaksi osoittautui hankehakijoiden täsmäneuvonta, jota kaikki hankehakijat saivat hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Hankkeiden ohjausryhmät toimivat myös hankkeiden tukikouluttajina. Viisarin henkilöstö ja hallituksen jäsenet osallistuivat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn mikä omalta osaltaan edisti tiedonkulkua hankkeiden ja hallituksen välillä. Viisari järjesti TE-keskuksen ja osittain MMM:n maksajaviranomaisten kanssa maksamis- ja raportointikoulutusta kaikkien hankkeiden hallinnoijille ja kirjanpitäjille säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Koska LEADER+ oli kansainvälinen ohjelma, pyrki Viisari käynnistämään kansainvälistä hanketoimintaa alueella. Keväällä 2002 Viisari järjesti Kansainväliset maaseudun kehittämishankkeet - seminaarin Saarijärvellä yhdessä Carrefour-verkoston kanssa. Maaliskuussa 2003 Saarijärven toimistolla avattiin Carrefour Jokilaaksojen sivutoimipiste yhden vuoden kokeiluna. Jokilaaksojen toimistopäälliköllä oli yhtenä päivänä kuukaudessa toimistopäivä Viisarin toimistolla. Kokeilun tarkoituksena oli lisätä alueella kiinnostusta kansainväliseen toimintaan ja tiedottaa kansainvälistymisasioista etenkin nuoria. Saman vuoden lopulla Carrefour ja Viisari järjestivät Saarijärven ja Viitasaaren lukioilla Nuoret Eurooppaan -seminaarit. Carrefour kokeilua tukivat Keski-Suomen liitto ja Viisari-alueen kunnat. Viisarin omat hankkeet Rajalta ulos esiselvityshanke oli Viisarin ja Virossa Tarton alueiden kylien yhteistyön kehittämistä pohjustava hanke. Viisarin alueelta hankkeeseen osallistui paikallisia 4H-yhdistyksiä ja kylien aktiiveja, Virossa kumppanina oli Kodukant Tartumaa. Esiselvityksen aikana luotiin suhteet ja laadittiin hankesuunnitelmaa myöhemmin työstettäväksi ja toteutettavaksi. Esiselvitys bioenergiayhteistyöstä Montagna Leaderin alueella Koillis-Italiassa käynnistyi syyskesällä 2005 kun Montagna Leaderin hallituksen jäseniä vieraili alueellamme ja he esittivät toiveen yhteistyömahdollisuuksien tutkimisesta bioenergian toimialalla. Viisarin edustajia osallistui syyskuussa 2005 italialaisten järjestämään kansainväliseen bioenergiaseminaariin Koillis-Italian Budoiassa. Seminaarissa Viisarin silloinen varapuheenjohtaja Tapani Sauranen piti esitelmän Keski- Suomen bioenergiatutkimuksesta, alan koulutuksesta ja kehittämisestä. Matkan aikana käytiin yhteistyökeskusteluja Länsi-Friulin Vuoristokuntien yhdistyksen edustajien kanssa bioenergiayhteistyöstä ja heidät kutsuttiin tutustumaan Viisarin alueella tehtävään bioenergiaa edistävään työhön sekä valmistelemaan esiselvityshankkeen jatkotoimia. Italialaiset ilmoittivat myöhemmin, että jatkavat bioenergiayhteistyötä entisten kumppaniensa kanssa, eivät kuitenkaan poissulkeneet kumppanuutta Pohjoisen Keski-Suomen kanssa tulevaisuudessa. Hankesuunnitelmaan tehtiin muutos ja sitä jatkettiin vuoden 2006 loppuun. Esiselvityksen kohteeksi valittiin Puolassa Poznanin alueen LEADER+ -ryhmät: Wielkopolska Goscinnan LAG, Stowarzyzenie Swiatowid LAG ja Turecka Unia Rozwoju T.U.R. LAG. Mahdollisia yhteistyökohteita löydettiin hevostalouden, elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja maaseutumatkailun aloilta. Esiselvitys antoi hyvän pohjan jatkaa yhteistyön hiontaa. Opinnäytepankki ja -tuki yhdisti Viisari-alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä opiskelijoita. Tarkoitus oli houkutella täältä lähteneet opiskelijat tuomaan viimeistä osaamistaan alueen yrityksille ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuus lopputöiden tekoon. Rahoitettavaksi hyväksyttiin neljä opinnäytetyötä, jotka valmistuivat vuoden 2006 aikana. Opinnäytetöihin osoitettu tuki kiinnosti opiskelijoita ja yrityksiä odotettua laimeammin ja se päätettiin keskeyttää. Valmistuneet opinnäytetyöt ovat luettavissa Viisarin kotisivuilla Arviointi- ja viestintähankkeessa tehtiin kattavat arviointikyselyt ja haastattelut rahoitetuille hankkeille, kunnanjohtajille ja elinkeinoyhtiöille vuoden 2005 alussa. Arviointikyselystä laadittu yhteenvetoraportti on luettavissa Viisarin kotisivuilla. Hankkeessa kehitettiin hallituksen sisäistä vuorovaikutusta mm. intranetin käyttöönotolla ja ulkoista tiedotustoimintaa uudistamalla www-sivut. Hanke

7 7 tuki uuden ohjelmakauden valmistelua. Viisarin ohjelma EU:n uudelle ohjelmakaudelle on luettavissa Viisarin kotisivuilla Selvitys sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen toteuttamisesta toimintaryhmän hallitustyöskentelyssä hankkeessa pyrittiin selvittämään, miten sosiaalisen pääoman kertyminen voidaan osoittaa toimintaryhmätyössä. Saarijärven ja Pylkönmäen kyläsuunnitelmat laadittiin vuosina Hanke toteutettiin yhdessä JAMK Luonnonvarainstituutin opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tekivät kyläkierrokset ohjaavan opettajan tai Viisarin henkilöstön kanssa ja kokosivat materiaalin kyläsuunnitelmiin. Kyläsuunnitelmat julkistettiin Viisarin vuosikokouksen yhteydessä ja jaettiin asianosaisille kylille ja kunnille. Kyläsuunnitelmat löytyvät molempien kuntien sekä Viisarin kotisivuilta. Aikaväli -Viisarin oppimista edistävän strategisen hankkeen tarkoituksena oli tukea hallintoa EU:n ohjelmakausien siirtymävaiheessa. Hankkeen aikana tehtiin kaikille yrityshankkeille seurantakysely ja laadittiin Viestintäsuunnitelma Hankkeen aikana Viisarin kotisivujen ja intran sivuston päivityksiä jatkettiin. Hanke osallistui hallituksen ja toimihenkilöiden hankekoulutuksiin, joissa käsiteltiin vanhan ohjelmakauden sulkemista ja uuden kauden käynnistämistä. Yli Rajojen-oppimista edistävä strateginen hanke oli hallintoa tukeva strateginen hanke, jonka tavoitteena oli Viisarin alueiden välisen ja kansainvälistymistoiminnan linjaaminen uudelle ohjelmakaudelle. Hankkeen tukemana Viisari on vahvistanut yhteistyötä mm. Pirityiset ja RieskaLeader toimintaryhmien kanssa sekä aloittanut yhteistyön Tartumaa Arendusselts ryhmän kanssa. Yhteistyön jatkamista italialaisten Montagna Leader ja EuroLeader-ryhmien kanssa neuvoteltiin ja puolalaisten Poznanin alueen toimintaryhmien kanssa suunniteltiin yhteistyön aloittamista. Hankkeen aikana laadittiin selvitys Viisarin kansainvälistymisen suunnat Viisarin itsearviointi Hallitukselle ja työntekijöille tehtiin kesällä 2003 arviointikysely. Kyselyn tarkoituksena oli löytää mahdollisia heikkoja lenkkejä hallituksen ja henkilöstön yhteistyössä sekä havaita vahvuudet. Tiedottaminen sekä hallitukselle että hallituksen jäsenten kesken koettiin puutteelliseksi. Hankkeiden käsittelyssä hallituksen monipuolisuus, laajat verkostot ja rohkeus tehdä päätöksiä koettiin hyvänä asiana. Myös hallituksessa oleva hiljainen tieto auttoi hankekäsittelyssä. Sekä hallituksen että henkilöstön luotettavuus oli kyselyn perusteella horjumaton. Tiedottamista tehostettiin mm. sähköpostilla sen käytön lisääntyessä ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa. Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi toteutettiin vuonna Tulosten perusteella hallitus piti arviointikoordinaattorin johdolla strategia- ja arviointipäivän helmikuussa Päivän aikana paneuduttiin väliarvioinnin tuloksiin ja Viisarin saamiin huomioihin etenkin kehittämisohjelman strategisten tavoitteiden saavuttamisen osalta. Tällöin sovittiin, että Viisari tekee laajan arviointikyselyn rahoitetuille hankkeille ja sidosryhmille ohjelmakauden loppupuolella. Toiminnan itsearviointi toteutettiin vuonna 2005 kirjekyselynä käynnissä oleville yritys- ja kehittämishankkeille sekä kunnanjohtajille, kehittämisyhtiöille ja elinkeinoasiamiehille. Vastausten perusteella Viisari koettiin läheiseksi ja helposti saavutettavaksi pientenkin hankeideoiden toteuttamisen mahdollistajana ja toiminnan aktivoijana. Viisarin vahvuutena pidettiin paikallisuutta ja sen rooli koettiin täydentävänä etenkin yrityshankkeissa. Päättyneille yrityshankkeille tehtiin puhelinkysely vuodenvaihteessa Kyselyn tarkoituksena oli ohjeiden mukaisesti seurata päättyneitä yrityshankkeita kaksi vuotta viimeisen hankemaksatuksen jälkeen. Kyselyyn sisällytettiin yleistä arviointia Viisarista ja leader -rahoituksesta. Yritystoiminnalle asetetut tavoitteet olivat toteutuneet verrattain hyvin ja Viisarilla katsottiin olevan suuri merkitys etenkin pienten aloittavien yritysten rahoittajana. Molemmissa arviointikyselyjen tuloksissa on paitsi kiitosta myös kritiikkiä sekä Viisaria että hankebyrokratiaa kohtaan. Arviointikyselyjen yhteenvedot on luettavissa Viisarin kotisivuilla Hallitustyöskentelyssä itsearviointi on jatkuva prosessi. Kokouksissa puntaroidaan Viisarin toimintaa kehittämisohjelman toteutumisen ja rahoitettujen hankkeiden kannalta sekä suhteessa kuntiin ja alueen kehittämiseen.

8 8 Hanketoiminnan keskeinen sisältö Rahoitettujen hankkeiden sisältö ja painopisteet Viisarin ohjelma oli elinkeinopainoteinen ja rahoitetuilta hankkeilta toivottiin vähintään välillisiä elinkeinollisia vaikutuksia. Naisyrittäjyyden tukemisella ja uusien työpaikkojen syntymisellä oli merkittävä painoarvo. Hankkeet jakautuivat selkeästi yritys-, kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Kansainvälisissä hankkeissa kohderyhminä olivat yritykset ja nuoret. Viisarin rahoittamista yrityshankkeista yli puolet on ollut uusia palvelu- ja hoiva-alan naisyrityksiä. Yrityshankkeiden tukea on myönnetty yritysten käynnistämisvaiheessa hankittaviin laite- ja koneinvestointeihin, toimitilojen korjaamiseen sekä yritystoiminnan käynnistämiseen. Palvelualan yritykset sijoittuvat enimmäkseen kuntakeskusten ulkopuolelle. Monen yrityksen toimintaideana onkin asiakkaiden luo viety palvelu. Hoiva-alan yritykset ovat tuoneet alueelle kaivattuja uusia naistyöpaikkoja. Hallituksen linjausten mukaisesti Viisari on tukenut olemassa olevien yritysten kehittämis- ja investointihankkeita toiminnan jatkuvuuden ja työllisyyden turvaamiseksi. Viisarin täydentävyys alueen tavoite 1 -ohjelmaan ilmenee hyvin ei-maatilakytkentäisten yrityshankkeiden tukemisessa. Hankerahoitusta ovat hakeneet yleishyödylliset yhdistykset, oppilaitokset ja seurat sekä kunnat ja kehittämisyhtiöt. Tuen kohteena ovat olleet kylätalojen korjaaminen tai rakentaminen, yhteisten uimarantojen, ulkoilureitistöjen ja harrastuspaikkojen kunnostus ja rakentaminen sekä yhteisöjen historiikkien tekeminen. Hankkeiden toteutukseen on osallistunut yleensä suuri joukko vapaaehtoisia talkoolaisia, mikä on lisännyt kylillä ja järjestöissä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Alueellisesti vaikuttavia kehittämishankkeita ovat olleet kyläsuunnitelmien laatimisprosessit. Vuoden 2005 lopussa kaikilla halukkailla Viisari-alueen kylillä oli päivitetyt tai uudet kyläsuunnitelmat. Massiivinen kyläsuunnitelmien laadinta toteutettiin kuntakohtaisesti. Laadintaprosessien aikana on syntynyt uusia kehittämishankkeita, joista osa on rahoitettu Viisarin LEADER+ -ohjelmasta ja osa muualta. Kylien hankkeiden lisääntyminen osoittaa kyläläisillä olevan tulevaisuuden uskoa, tehdäänhän monissa hankkeissa huikeita määriä vapaaehtoista talkootyötä. Koulutushankkeita rahoitettaessa kiinnitettiin huomiota koulutuksen sisältöihin ja kohderyhmiin. Viisari suosi maaseutualueiden yrittäjien ja asukkaiden atk- ja sähköisen viestinnän taitojen oppimisen lisäämistä sekä kylille järjestettävää kylä- ja yhdistyskoulutusta ja yritystoimintaa tukevaa koulutusta. Koulutusohjelmiin on sisällytetty myös kansainvälistymisosioita. Luonnonvarainstituutin Practical English for Countryside -hankkeessa kohennettiin maaseutuyrittäjien englanninkielen taitoja. Yrittäjien atk-taitojen lisäämiseen kohdistetuilla koulutushankkeilla vaikutettiin yrittäjien mahdollisuuksiin hyödyntää laajakaistayhteyksiä omissa päivittäisissä toiminnoissa ja markkinoinnissa. Koulutushankkeisiin osallistuvia asukkaita ja yrityksiä yhdisti halu oppia samoja taitoja. Viisari rahoitti atk-taitojen lisäämistä hyvin paikallisesti ja asiakaslähtöisesti. Koulutuksissa pyrittiin luomaan itseohjaavia, toisia opettavia ryhmiä. Kesäasutuksen tekniset huoltopalvelut koulutuksen yhteydessä alueen pohjoisimpaan osaan muodostui mökkitalkkareiden rinki Mökkerit palvelemaan kesäasukkaita ja haja-asutusalueiden asukkaita. Rahoitettujen hankkeiden valintakriteerit Viisarin LEADER+ -kehittämissuunnitelmassa oli kaksi teemaa: paikallisten tuotteiden jatkojalostus ja markkinointi sekä asukkaiden elämän laadun parantaminen. Hankevalinnassa kiinnitettiin huomiota hakemusten ohjelmallisuuteen, paikallislähtöisyyteen, toteutettavuuteen ja taloudellisuuteen. Kaikki Viisarin rahoittamat hankkeet sopivat valittuihin teemoihin. Paikallislähtöisyys on ollut rahoitettavien hankkeiden ehdoton edellytys. Hallitus on hylännyt joitakin hyviä hankehakemuksia sen takia, että ne eivät täyttäneet paikallislähtöisyysvaatimusta. Myös hakemusten toteutettavuus- ja taloudellisuusarvioinnit ovat olleet hallituksessa ankaria. Ohjelmallisten valintakriteerien lisäksi hallitus teki linjauksia hanketoiminnan ohjausvälineiksi ja määritteli hankkeiden tukitasoja. Yrityshankkeille myönnettiin aina korkein mahdollinen tuki. TE-

9 9 keskuksen maaseutuosaston kanssa sovittiin yleishyödyllisten investointihankkeiden tueksi 50 %, näissä hankkeissa yksityisrahoitusosuus saattoi olla kokonaan talkootyötä tai luontaissuorituksia. Koulutushankkeissa ja kansainvälistymishankkeissa tukitaso punnittiin tapauskohtaisesti. Tällöin tukeen vaikutti hankkeeseen osallistuvien tahojen sitoutuminen ja niiden saama hyöty hankkeesta. Kyläkirjojen tekemistä Viisari tuki 75 % kokonaiskustannuksista kuitenkin enintään euroa hanketta kohti. Vesistöön ja rantojen kunnostamiseen liittyvissä hankkeissa pysyteltiin maalla; Viisarin tukea ei myönnetty vesistöjen tai rantojen ruoppaukseen tai muuhun vesien kunnostamiseen. Vesiosuuskuntien hankkeet niin makean veden kuin jätevedenkin osalta olivat Viisarin tukien ulkopuolella. Viisari ei myöskään rahoittanut yksittäisiä tapahtumia kuten messuja, näyttelyitä ja konsertteja ellei niihin sisältynyt muutakin kehittämistoimintaa tai oppimista. Hankevalintaan vaikutti myös kehittämissuunnitelman mukaiset ohjaavat painotukset: 1. Työllistävyys Tuettavat hankkeet loivat uusia koko- ja osa-aikaisia tai tilapäisiä työtilaisuuksia tai säilyttivät olemassa olevia työpaikkoja. Naisten ja nuorten työllistymistä edistävät hankkeet ovat olleet etusijalla. Työllistävyyspainotus on onnistunut uusien naistyöpaikkojen kohdalla. Mutta vain muutama nuori on rohjennut yrittäjäksi ja hakenut tukea Viisarilta. Nuorten työllistyminen uusiin tai olemassa oleviin yrityksiin lisääntyi ohjelmakauden edetessä. 2. Uutuusarvo alueella Hankkeiden innovatiivisuuden toteaminen on tapahtunut paikallisen uutuusarvon mittarilla. Kylätalkkaririnki, 4H-nuorten palvelurengas ja koulutushankkeiden toteuttaminen tietoverkkoja hyödyntäen ovat esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta. Kyyjärven NopolaNews -hanke edusti huikeaa rohkeutta ja innovatiivisuutta. Se on pienen kunnan yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten yhteinen tiedotus- ja ilmoituspaikka, blogi ja sitä kehitetään edelleen. Pihtiputaan etätyökeskus Dextili Oy toi taloushallinnon töitä Kehä Kolmosen sisäpuolelta pohjoiseen Keski-Suomeen ja osoitti toimeksiantajien ja työn tekijöiden ennakkoluulotonta ja uutta asennetta työtä kohtaan. Etätyökeskuksella on ollut huomattava naisia työllistävä vaikutus alueella. 3. Ympäristöystävällisyys Viisari on rahoittanut monien kylä- tai seurojen talojen peruskorjauksia. Talot ovat yleensä vanhoja ja arvokkaitakin rakennuksia, jotka ovat osa kylien perinteistä maisemaa. Peruskorjaukset on suunniteltu toteutettaviksi rakennusten alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Varsinaisia ympäristöhankkeita Viisarille ei ole osoitettu. Kaikilla yleishyödyllisillä investointihankkeilla on kuitenkin ollut positiivisia ympäristövaikutuksia. 4. Yhteistyö Täivuoren näkötorni Jo hankkeiden hakuvaiheessa selvitettiin, toteutettiinko samantapaisia hankkeita alueella tai jossain muualla. Päällekkäistä toimintaa pyrittiin välttämään yhdistämällä hankkeita. Viisarin kautta alueelle on luotu verkosto kahden ylimaakunnallisen ALMA-hankkeen kanssa: Riistan monet mahdollisuudet / Metsästämisestä yritystoimintaa sekä Yhteistyöllä makeampaan elämään Pohjoisessa Keski-Suomessa / mehiläiskasvattajien yhteinen kehittämishanke. Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa on konkretisoitunut kansainvälisissä ja alueiden välisissä hankkeissa sekä Keski- Suomen ryhmien omassa Kyläverkko -lehdessä, jota Keski-Suomen Kylät ry julkaisi vuoteen 2006 saakka. 5. Jatkuvuus Rahoitetut hankkeet ovat edesauttaneet kohteiden tai toiminnan jatkuvuutta hankekauden jälkeenkin. Periaatteena on ollut, että kertaluontoisia tapahtumia ei rahoiteta. Kylien hankkeet ovat olleet enimmäkseen yhteisten kokoontumis- ja harrastuspaikkojen rakentamista ja kunnostamista. Rakennetut puitteet kestävät kymmeniä vuosia eteenpäin ja tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia

10 10 niiden toiminnan sisällön kehittämisestä. Koulutushankkeilla on taipumus lisätä osallistujien oppimisen nälkää, mikä ohjaa ihmisiä jatkamaan opiskelujaan. Tämä ilmeni mm. jatkohankkeina Viisarille. Osa yritysten kehittämis- ja investointitoimenpiteiden vaikutuksista saattaa näkyä vasta vuosien jälkeen. 6. Siirrettävyys Leader-hankkeiden luonne on periaatteessa sellainen, että niiden toimintatapa on sovellettavissa toteutettavaksi myös muilla maaseutualueilla. Viisarin rahoittamissa hankkeissa sisäistä siirrettävyyttä on noudatettu mm. kyläsuunnitelmien laadinnassa: kunnan alueella on laadittu suunnitelmat samanaikaisesti kaikille kylille samassa hankkeessa tai maaseutuyrittäjien atk-taitojen lisäämistä edistävissä hankkeissa, jolloin paikalliset kansalaisopistot ovat toteuttaneet koulutushankkeet saman sisältöisinä omilla toimialueillaan. Ohjelmakauden edetessä toimintaryhmät ovat voineet hyödyntää toistensa hyviä käytänteitä. Viisarin rahoittaman Kansainvälistyvät tuottajat - Improve - hankkeen toimintamallia on hyödynnetty mm. Pirityiset ry:n Portugaliin ja Rieska Leaderin Italiaan suuntautuneissa yhteishankkeissa. Esimerkkejä hyvistä hankkeista Viisarin hyvien hankkeiden luettelossa on esimerkki jokaisen jäsenkunnan alueelta. Esittelyssä voisi olla muitakin hankkeita. Useimmat Viisarin rahoittamat hankkeet ovat toteutuneet hyvin, tavoitteiden mukaisesti ja niillä on toteutusaluetta laajempaa vaikuttavuutta. Kaikki Viisarin rahoittamat hankkeet on esitelty hankeluettelossa osoitteessa Hankkeiden kohdalla on linkki, jos hankkeet ovat tuottaneet julkaisuja. Myös hankehallinnoijien kotisivuille on hankeluettelon yhteydessä linkitys. Hulta Maria Velhonaisen tarina oli Kannonkoskella Vuoskosken kyläyhdistyksen toteuttama paikallishistoriallinen näytelmä, joka sijoittui ja 1800-lukujen vaihteeseen. Aineiston näytelmän käsikirjoitukseen kokosi Aino Erkkilä periksiantamattomalla historian tutkimisella ja perinnetiedon keruulla. Hanke toteutettiin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä. Kyläläiset oppivat valmistamaan perinnepukuja, lavastusta, ääni- ja valotekniikkaa sekä esiintymistaitoa kansalaisopiston opintopiireissä. Näytelmä esitettiin kahtena kesänä Vuoskosken koulun urheilukentällä, jonne oli jo POMO-rahoituksella rakennettu katsomo, uudessa hankkeessa katsomo katettiin. Näytelmästä on jäänyt osia elämään kannonkoskisten ohjelmapalveluyritysten ohjelmistossa. Hihat heilumaan Hietamalla oli Hietaman nuorisoseuran kehittämishanke Äänekoskella. Hankkeessa kehitettiin Hietaman kylän harrastustoiminnan toimintaympäristöä ja lisättiin kylän tunnettuutta asuin- ja yritysympäristönä. Hankkeen aikana korjattiin kyläkeskuksena toimivaa nuorisoseurantaloa, jonka näyttämötiloja kunnostettiin ja ajanmukaistettiin mm. varustelun osalta. Talon pihaalueen viihtyisyyttä lisättiin, sinne rakennettiin mm. nuorisolle skeittiramppi. Hietamalle suunniteltiin kylätapahtumia, joita on hankkeen jälkeen vietetty säännöllisesti ja kylälle laadittiin kotisivut. Kivijärven hiihtolatuverkosto, urheiluseura Kivijärven Kivekkäät ry kunnosti olemassa olevan latuverkoston ja laajensi sitä rakentamalla lisää verkostoa niin, että se yhdistää kirkonkylän ja lähistöllä olevia kyläkuntia ja matkailukohteita. Verkosto on rakennettu ja viitoitettu erittäin hyvin ja kulkee vaihtelevassa maastossa. Se palvelee kunnan asukkaita ja vapaa-ajanasukkaita, joita Kivijärvellä olevissa loma-osakkeissa on runsaasti ympäri vuoden. Latuverkosto toimii lumettomana aikana retkeily- ja patikointireitistönä. Sen varrelle rakennettiin taukotupa. Hiihtolatujen ylläpitoa varten Kivijärven Kivekkäät hankkivat latukoneen hankkeen tuella. Pylkköset porukalla, urheiluseura Pylkönmäen Yrittävä ry kunnosti kirkonkylän liikuntakentän. Kenttäalue viemäröitiin, tasattiin ja varustettiin siirtonurmella, rakennettiin katsomo ja valaistus. Kenttä on toiminut keskeisenä liikuntaa harrastavan väestön kokoontumispaikkana, missä kesäisin järjestetään jalkapalloturnauksia ja mm. suosittu Pentin olympialaiset lasten ja nuorten urheilutapahtuma. Pylkönmäellä pienenä kuntana on huomattavan aktiivinen toiminta nuorisoliikunnan parissa. Muurasjärven kylän perinnetalo on MTK Muurasjärvi ry:n omistama vanha kaupparakennus, joka on osa kylän rakennettua kulttuuriympäristöä ja luokiteltu valtakunnalliseksi kulttuuriympäristöksi. Kaupparakennus peruskorjattiin kyläläisten kokoontumispaikaksi, sille laadittiin museointi-

11 11 suunnitelma ja talolle alettiin koota kyläperinnekokoelmaa ja esineistöä. Samanaikaisesti alueen maisemointi ja ympäristön kunnostus toteutettiin YTY-hankkeena. Muurasjärven kylä on virkeä ja perinteikäs kyläyhteisö, joka on kaukana Pihtiputaan kuntakeskuksesta. Syrjäisyys Muurasjärvellä ei ole kehittymisen ja elinvoimaisuuden este, kylällä on voimakas yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden henki, missä on positiivista säteilyä. Kesäasutuksen tekniset huoltopalvelut I ja II oli Suomenselän Kansalaisopiston koulutushanke, jossa valmennettiin yrittäjyyteen. Hankkeen lähtökohtana oli Kinnulassa aikaisemmin toteutettu Viisarin rahoittama Loma-asukas voimavarakartoitus -hanke, jonka aikana ilmeni tarve ns. mökkitalkkareista. Hankkeen kohderyhmänä olivat mm. sellaiset maatilayrittäjät, jotka oman tilan hiljaisina aikoina urakoivat erilaisissa kiinteistöjen korjaus-, rakennus- ja kunnossapitotöissä tilan ulkopuolella. Koulutuskokonaisuus sisälsi yrittäjyys- ja markkinointikoulutusta. Ensimmäisen hankkeen aikana osallistujat toivoivat lisäkoulutusta mm. yritystoiminnan syventävään koulutukseen. Viisarin rahoittama jatkohanke suunniteltiin niin, että osallistujat saattoivat siirtyä siihen sujuvasti. Syventävässä koulutuksessa paneuduttiin eri yritysmuotojen lisäksi yrityksen taloushallintaan, palvelujen tuotteistamiseen ja atk:n hyödyntämiseen yritystoiminnassa sekä verkostoitumiseen ja omien voimavarojen hallintaan. Koulutuksen jälkeen Kinnulaan syntyi Mökkerit monipuolisia kiinteistöpalveluja tarjoava yrittäjäverkosto, joka on saanut työtilaisuuksia kotiseudun ulkopuolelta Etelä-Suomea myöten. Tietotekniikka yrittäjien käyttöön oli Kyyjärven Yrittäjät ry:n koulutushanke, jossa yrittäjille järjestettiin tietotekniikkakoulutusta täsmäopetuksena. Yhteisissä koulutusistunnoissa käsiteltiin tietokonelaitteistoja ja ohjelmien käyttöä sekä internettiä. Yrittäjien luona tapahtuva ohjaus perustui yrittäjien valmiuksiin ja osaamistasoon. Tavoitteena oli, että koulutuksen jälkeen jokaisella yrittäjällä oli valmiudet hallita itsenäisesti tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, internetin käyttö, sähköposti ja omien kotisivujen päivitys. Koulutuksen aikana Kyyjärven yrittäjäverkosto tiivistyi ja liittyi kunnassa alkaneeseen Nopola News hankesarjaan. Paavon ja Liisan opintie oli Osuuskunta Linnan Liisan järjestämä koulutuskokonaisuus osuuskunnan tuottajille, henkilökunnalle ja hallitukselle. Linnan Liisan tiloissa Saarijärvellä toimii kahvilaruokalatoiminnan lisäksi suoramyyntipiste, johon paikkakunnan ja lähialueen tuottajat kuten kotileipurit, marjanjalostajat, mehiläiskasvattajat jne. valmistavat tuotteitaan myyntiin. Tuottajiin kuuluvat myös käsityönharjoittajat monipuolisesti. Koulutuskokonaisuuden osa-alueita olivat yhteistyö- ja vuorovaikutus, asiakaspalvelu ja markkinointi, tuotekehittely ja yrityksen hallinto, johtaminen ja talous sekä atk-koulutus. Koulutuksen tarkoituksena oli myös tuottajaverkoston yhteistyön lisääminen ja tuotesaatavuuden varmistaminen suoramyyntipisteeseen. Vehnämyllyn museohanke ja WW Arena olivat karstulalaisen Wanhat Wehkeet Oy:n yrittäjän näyttö tehdä haaveesta totta. Yrittäjä osti vanhan perunajauhotehtaan kiinteistön, joka sijaitsee vähän sivussa kirkonkylältä ja oli toiminut auto- ja konekorjaamon tilana. Viisari myönsi rahoitusta kiinteistön kunnostamiseen vanhojen autojen ja käyttöesineiden esittelytilaksi. Osa kiinteistöstä jäi konekorjaamoksi kunnes Wanhat Wehkeet sai senkin käyttöönsä. Tälle puolelle rakennettiin TEkeskuksen tuella kokous- ja juhlatila n. 500 henkilölle. Kokonaisuuden muodostava vanhojen autojen ja käyttöesineiden näyttely ja ympärivuotisessa käytössä oleva juhlatila on ollut menestys Karstulassa, missä ei ole aikaisemmin ollut vastaavanlaista kokoontumistilaa kirkonkylän lähietäisyydellä. WW Arena on katettu ulkoilmanäyttämö, joka rakennettiin Wanhojen Wehkeiden yhteyteen. Arena toimii kesäteatterin ja erilaisten musiikkitapahtumien näyttämönä, sitä käytetään myös talvitapahtumissa. WW Arena valmistui keväällä 2007 ja sen tapahtumissa kävi ensimmäisenä kesänä yli henkilöä. WW Arena on vilkastuttanut karstulalaista kulttuurielämää niin, että sen ympärille on alkanut kehittyä luovan toiminnan yritysverkostoa kuten esitystekniikkapalvelut, tapahtumien tuottajayrittäjä, teatterilaiset, joista monet ovat paluumuuttajia paikkakunnalle. Wanhat Wehkeet toimii aktiivisesti Karstulan yrittäjäverkostossa. Tmi Ruustinna on Viitasaarella toimiva vanhus- ja dementiahoitokoti, jonka toiminnan aloittamista Viisari tuki, tukeen kuului kalustojen hankinta ja toiminnan aloittamistuki. Ruustinna toimii entisessä pappilassa, jonka seurakunta kunnosti vanhusten hoitokodiksi Viitasaaren ydinkeskustassa. Hoitokodin perustamiselle oli selvä tilaus, se täyttyi heti toiminnan alkaessa ja kysyntää on enemmän kuin asiakkaita voidaan ottaa hoitoon. Ruustinnan toiminta-ajatuksena on aktiivinen ikääntyminen,

12 12 mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaita kannustetaan toimintaan kunkin tilanteen ja voimien mukaan. Tällaisia ovat esim. henkilökohtaiset asioinnit hoitokodin ulkopuolella hoitajan kanssa. Jokainen yleishyödyllinen kylän tai seuran toteuttama hanke on ollut ainutkertainen erityisesti toteuttajatahon yhteisöissä. Useilla kylillä kylän vanhimmat, seniorit ovat olleet aktiivisia, tästä esimerkkinä Viitasaaren Keihärinkoskella asuva Eino Argillander. Hänen aktiivisuus ja esimerkillinen hankehallinta pääsi valloilleen Täivuoren virkistysalue ja Keihärinkosken Kylähistoria - hankkeissa. Viisari rahoitti Ruustinnan lisäksi muita hoivapalveluyrityksiä kuten Hoivakoti Misteli Oy Saarijärvellä, Hekmi Oy ja Pihtiputaan Palvelukoti Oy Pihtiputaalla sekä Perhekoti Helmar Oy ja Kirsikkakoti Oy Kinnulassa. Hoivakotihankkeiden tukemisessa Viisari oli ainoa taho, josta yrittäjät saattoivat tuolloin saada tukea. Viisarin rahoittamat hankkeet Dextili Oy Pihtiputaalta ja Nopola News Kyyjärveltä huomioitiin Keski- Suomen Innosuomi-kilpailussa vuonna Dextili Oy voitti kilpailun. Perusteluina olivat tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen kiinteistöalan taloushallintopalveluissa niin, että työntekijät ovat Pihtiputaalla ja asiakkaat Helsingin alueella. Kyyjärven kunta sai kilpailussa kunniamaininnan Nopola News verkkosivustosta. Verkkosivustoille kerätään kaikki oleellinen Kyyjärveä koskeva tieto internettiin. Tiedontuottajina ovat kunnan ja seurakunnan lisäksi kyyjärveläiset yhdistykset ja yhteisöt, toimittajakuntaan kuuluu yli 60 henkilöä. Nopola News verkkolehteä tukee nettiradio Nopola News on Air. Nopola News hanke on osallistunut innovatiivisten kansalaisaktiivisuutta lisäävien tietoyhteiskuntahankkeiden kilpailuihin kotimaassa ja mm. Etelä-Afrikassa. Uuden kansainvälisen kilpailuhaasteen se sai keväällä Nopola News on ollut esittelyssä LEADER+ seminaarissa Unkarissa ja eurooppalaisen verkostoyksikön parhaiden käytäntöjen listalla. Viisari rahoitti 13 esiselvityshanketta. Esiselvitysten tekoon kannustettiin varsinkin silloin kun hankkeen toteuttamisedellytykset eivät olleet kirkkaana tiedossa tai hankkeelle haettiin yhteistyökumppaneita. Esiselvityksen aikana yleensä laaditaan jo alustava hankesuunnitelma. Selvitys on onnistunut silloinkin, kun tulos on kielteinen; varsinaisen hankkeen toteuttamiselle ei ole taloudellisia tai toiminnallisia edellytyksiä. Kansainvälisten hankkeiden rahoituksen edellytyksenä oli esiselvityksen toteuttaminen. Varsinainen kansainvälisten hankkeiden ketju Viisarissa alkoi Eurooppalainen nuorten kokkikoulu esiselvityksellä, joka johti yli kaksi vuotta kestäneeseen saksalaisten kanssa toteutettuun Nuorten Safkamatka Eurooppaan hankkeeseen. Hankkeen aikana Viisarin kansainvälinen verkosto laajeni ja Kansainvälistyvät tuottajat esiselvitys suuntautui Italiaan, esiselvityksen tuloksena laadittiin Kansainvälistyvät maaseutuyrittäjät IMPROVE hanke, joka kesti lähes neljä vuotta ja toteutettiin kahdessa jaksossa. Hankeketjun päätteeksi järjestettiin vuonna 2007 kansainväliset hankeseminaarit Saarijärvellä ja Maniagossa Italiassa. Kaikkien hankkeiden hallinnoijana oli Maaseudun Sivistysliitto, joka julkaisee hallinnoimistaan kansainvälisistä hankkeista kirjan kesällä Improve hankkeen kansainvälistä yhteistyötä Esiselvitys Viisari-Cairngorms yhteistyöstä ja esiselvitys bioenergiayhteistyöstä Montagna Leaderin alueella eivät tuottaneet toivottavaa tulosta. Sen sijaan esiselvitykset Rajalta ulos Tarton alueen kylien kanssa ja yhteistyö Wielkopolska Coscinna leader-ryhmän kanssa odottavat jatkotyöstöä.

13 13 Viisarin ohjelman toteuttaminen ja tulosten arviointi Ohjelman tavoitteiden, painopisteiden ja teeman toteutuminen Päämääränämme on luoda yhdessä osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu oli Viisarin ohjelman tavoite vuodelle Se rakentui alueen olemassa oleville vahvuuksille: yritteliäille, työtä arvostaville ja omatoimisille ihmisille sekä moni-ilmeiselle ja turvalliselle elinympäristölle. Päämäärän toteutumiseksi ohjelman painopisteitä olivat monipuolinen pienyrittäjyys, koulutus yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen sekä hyvän elämän ja viihtyisyyden lisääminen. Samat painopisteet ohjasivat ohjelman kansainvälisen osion toteuttamista. Yrittänyttä ei laiteta - monipuolista pienyrittäjyyttä maalla teeman tavoitteena oli edistää pienimuotoista elintarvikkeiden jatkojalostusta, metsän monipuolista hyödyntämistä ansiomahdollisuutena, maaseutumatkailun vahvistamista ja palveluyrittäjyyden synnyttämistä alueella. Ohjelman edetessä matkailu- ja palvelualalla odotuksissa onnistuttiin. Viisarin toiminta-alue on elintarvike- ja metsäalalla lähinnä raaka-aineen tuottajan asemassa. Alueelta puuttuu näiden toimialojen perinteinen pienyrittäjyys lukuun ottamatta matkailutilojen yhteydessä tapahtuvaa elintarvikkeiden valmistusta. Pienimuotoinen bioenergiayrittäjyys otti alueella ensi askeleitaan ja toimialalla tapahtui voimakasta neuvonta- ja koulutustyötä, joka kantanee hedelmää tulevaisuudessa. Maaseutumatkailuyritysten kansainvälistymistä edistettiin alueiden välisissä ja kansainvälisissä koulutus- ja kehittämishankkeissa. Kansainvälistyvät maaseutuyrittäjät Improve hankkeessa yrittäjät loivat kontakteja mm. italialaisiin matkailu- ja matkailua palveleviin yrityksiin. Yrittäjien työvaihdoissa Italiassa syntyi uusia tuotekehitysideoita kuten leipomoyrittäjän yrttipatonki ja tuotepakkaukset. Pitopalveluyrittäjä perusti tilausravintolan kotinsa yhteyteen. Eri toimialojen yrittäjät verkottuivat keskenään ja verkosto jäi elämään. Matkailuyrittäjät kehittivät ja testasivat ulkomaalaisille suunnattuja ohjelmapaketteja kuten metsästys, kalastus ja vesillä liikkuminen Rajattomat hankkeessa. Neuvottu on puoliksi autettu - koulutusta yritteliäisyyteen ja omatoimisuuteen teeman tarkoituksena oli lisätä työelämän tietoja ja taitoja, innostaa kansalaiset tiedon valtateille kaapelit kansan käyttöön ja vaikuttaa kyläyhteisöjen ja järjestöjen aktiivisuuteen joukossa tiivistyy tietokin. Ohjelmakausi oli vilkasta tiedon valtateiden, sähköisten seutuverkkojen rakentamisen aikaa. Tietoverkot tulivat maaseudullakin hyvin monien yrittäjien ja kansalaisten saavutettaviksi. Viisarin tuella alueen yrittäjiä koulutettiin hyödyntämään tietoverkkoja päivittäisissä toiminnoissa ja markkinoinnissa. Yrittäjille kohdistettu atk-taitojen lisääminen toteutettiin paikallisesti ja asiakaslähtöisesti täsmäkoulutuksena. Kotisivujen tekeminen ja ylläpito levitettiin useille kylille uutena kansalaistaitona. Hyvä elämä elävällä kylällä - maaseutuelinympäristön viihtyisyyden lisääminen teema korosti yhteistoimintaa viihtyisän ja palvelevan kylän puolesta. Kyläsuunnitelmien laatimisen yhteydessä kylillä pysähdyttiin miettimään, mitä voitaisiin yhdessä tehdä viihtyisyyden lisäämiseksi. Useimmilla kylillä toimenpiteet olivat yhteisten kokoontumis- ja harrastuspaikkojen rakentaminen tai kunnostaminen. Yhteisillä ponnistuksilla ja ahkeralla talkootyöllä kunnostettiin ja varustettiin kylä- ja seurojen taloja, uimarantoja, nuorten harrastuspaikkoja tai rakennettiin ulkoilureittejä. Reitistöt ovat omatoimimatkailijoiden ja -retkeilijöiden vapaassa käytössä. Kylähistorioita ja -perinteitä on koottu kirjoiksi, CD-levyiksi tai näytelmäksi kuten Hulta Maria- Velhonaisen tarina, kylänäytelmä, josta osia elää edelleen ohjelmapalveluyritysten ohjelmistossa. Laadulliset ja määrälliset tulokset LEADER+ -ohjelmakauden käynnistyminen oli Viisarille opettelun ja opettamisen aikaa. Yrityshankkeiden rahoitusmahdollisuus otettiin alueella tyytyväisyydellä vastaan. TE-keskuksen yritysneuvojat olivat kiitettävästi mukana ohjaamassa henkilöstöä ja hallitusta yrityshankkeiden valmistelussa ja käsittelyssä. Viisari noudatti yritysrahoituksessa TE-keskuksen linjauksia. Viisarilla oli kuitenkin paikkaava ja täydentävä rooli rahoittamalla ns. väliinputoajia kuten hoivapalvelu- ja muita

14 14 palveluyrityksiä ja pieniä yrityskokeiluja. Seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa muodostui luja kumppanuus etsittäessä pienten ja alkavien yritysten rahoitusmahdollisuuksia sekä hankkeiden valmistelussa. Viisarin kehittämissuunnitelman tavoitteena oli naisyrittäjyyden ja naistyöpaikkojen lisääminen. Tämän tavoitteen kohdalla Viisari onnistui. Alueelle syntyneistä yrityksistä 65 % on naisten perustamia ja uusista koko- tai osa-aikaisista työpaikoista 76 % on naistyöpaikkoja. Kaikkiaan uusia yrityksiä perustettiin tavoitteen mukaisesti, uusien työpaikkojen osalta tavoitteet ylittyivät. Viisarin rahoituksella alueelle syntyi 16 uutta hoiva- tai muuta palveluyritystä. Hoivapalveluyritykset olivat naisten perustamia ja niiden työpaikat olivat uusia naistyöpaikkoja. Hoivapalveluyrityksiä perustettiin eniten Kinnulaan, joka on onnistunut houkuttelemaan myös muita kuin Viisarin rahoittamia hoivayrityksiä alueelleen. Palveluyrityksiä ja yrittäjyyttä syntyi mm. mökkitalkkaritoiminnassa, tili- ja talouspalvelualalla ja nuorten siivous- ja huoltorinkitoiminnassa. Toinen merkittävä tavoite oli nuorten kannustaminen yrittäjyyteen. Nuoret eivät kuitenkaan olleet kovin kiinnostuneita yrittäjyydestä vaikka alueella tehtiin näyttäviäkin ponnisteluja mm. Opinnäytepankki-hankkeessa nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi. Nuoria on vaikea sitouttaa seutukuntaan, etenkin kun täällä on vähäiset jatkokoulutusmahdollisuudet. Nuoriin satsaaminen kuitenkin kannattaa, sillä he voivat olla tulevaisuuden paluumuuttajia. Mitä positiivisempi mieli heille on seutukunnasta jäänyt, sitä helpommin heidät voidaan myöhemmin saada palaamaan ja edistämään seutukunnan kehittymistä tulevaisuuden asukkaina. Nuoret kuitenkin työllistyivät hyvin. Viisarin rahoittamissa toimenpiteissä syntyi 37uutta nuorten työpaikkaa. Viisari rahoitti 53 yrityshanketta. Näistä yrityksistä neljä on lopettanut toimintansa ja yksi yritys on myyty mutta jatkaa alkuperäistä toimintaa. Yritystuet ovat olleet pääsääntöisesti kone- ja laiteinvestointeja sekä tukea käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tuettavista yrityksistä suurin osa on ollut yhden hengen yrityksiä jolloin itsensä työllistäminen oli yrittäjän suurin tavoite. Yrityksillä oli kiitettävästi kasvutavoitteita toiminnan ja työllistämisen osalta. Parhaimmillaan neljä henkeä työllistävä yritys on kasvanut kolmessa vuodessa 20 henkilön työyhteisöksi. Toisaalta tukea saaneen yrityksen liikevaihto on kasvanut vuoden etuajassa tavoitteisiin verrattuna. Yritysrahoituksella luotiin 34 uutta yritystä, joista 21 naisten perustamia. Uusia koko- tai osaaikaisia työpaikkoja syntyi 148, joista naistyöpaikkoja 107 ja nuorten työpaikkoja 50. Koko alueen kattavat kyläsuunnitelmien laadintaprosessit olivat merkittävä sysäys kyläyhteisöjen aktivoitumiselle. Uusia kyläsuunnitelmia laadittiin 43 kylälle. Osallistuminen kyläsuunnitelmien laatimiseen oli erittäin aktiivista. Kyläläisten aktiivisuus ja kiinnostus oman kylän asioihin lisääntyi. Kyläsuunnitelmien valmistuttua käynnistyi lukuisa määrä kylien hankkeita, joita Viisari rahoitti. Kylien kokoontumistiloja, kylätaloja, uimarantoja, nuorten harrastuspaikkoja sekä luonto- ja liikuntareittejä rakennettiin vilkkaasti varsinkin ohjelman toteutuksen loppuvuosina. Kylien historia ja perinne kirvoitti useilla kylillä kyläkirjojen laatimiseen ja kylän varhaisesta historiasta kertovan näytelmän kirjoittamiseen ja esittämiseen. Kyläyhteisöissä toteutetut yhteiset hankkeet ovat vahvistaneet kylähenkeä ja yhdistäneet kyläläisiä keskenään ja kyläyhteisöjen ulkopuolella. Viihtyisyys kylillä on lisääntynyt samoin sosiaalinen pääoma. Haasteita tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjelman toteuttamisessa Hankehakemusten tason ja laadun nostaminen oli koko ohjelmakauden merkittävä haaste. Tuen hakijoilla oli yleensä kova kiire päästä toteuttamaan suunnitelmiaan ja kiire saattoi kostautua hankkeiden toteutusvaiheessa. Hankkeiden toteutusaikojen suunnittelussa monet hankehakijat arvioivat hankkeisiin osoitetut resurssit liian optimistisiksi ja joutuivat hakemaan hankkeiden toteutukselle jatkoaikaa. Jatkoaikamahdollisuus oli hyvä ja joskus hyvin ymmärrettävää ja perusteltua, mutta jatkoaika-anomukset kuitenkin kuormittivat sekä Viisaria että TE-keskusta. Hankkeiden suunnitteluja aloitusvaiheessa toimistojen lentävä lause hankehakijoille oli: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

15 15 Hanketuen maksaminen jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan oli monelle toimijalle vaikeasti ymmärrettävä menettely. Jälkipainotteinen maksaminen oli hyvin raskasta vähävaraisille yhdistyksille ja yhteisöille, joiden maksuvalmius oli melko heikko. Monet kunnat tulivatkin mm. kyläyhdistyksiä vastaan myöntämällä niille hankeaikaista lainaa, jotta kylätalojen korjaukset, reitistöjen tekeminen ja kylähistorioiden kokoaminen saatiin toteutettua. Monien hyvien hankeideoiden suunnittelijat jättivät tuen hakematta hankebyrokratian takia. Tämä ilmeni erityisesti yrityshankkeiden kohdalla. Myös joitakin tuen saaneita yrityksiä jätti hankkeensa aloittamatta tai ei nostanut tukea ollenkaan byrokratian ja paperiviidakon takia. Jotta yhtään hyvää ideaa ei olisi jäänyt toteutumatta, tehostettiin yhteistyötä seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Kehittämisyhtiöt saivat ohjelmakauden aikana Yritys Suomi hankkeessa lisäresursseja, mikä mahdollisti aiempaa tehokkaamman yhteistyön alueen yritystoiminnan kehittämisessä myös Viisarin kanssa. Viisari oli rahoittamiensa hankkeiden rinnallakulkija. Työntekijät ja hallitus seurasivat hankkeiden etenemistä ja muistuttivat hanketoimijoita mm. maksamishakemusten määräajoista. Useiden hanketoimijoiden kanssa maksamishakemukset täytettiin yhdessä. Kokeneet konkarit selvittivät maksamishakemukset itsenäisesti. Hanketoimijoille järjestetyt maksamiskoulutukset tuottivat tulosta ohjelmakauden loppupuolella. TE-keskuksessa oli ajoittain suuria ruuhkia sekä rahoitustukikäsittelyssä että tukien maksamisessa. Monet hankehakijat aloittivat hankkeidensa toteutuksen sen jälkeen kun olivat saaneet TEkeskuksen virallisen tukipäätöksen. Päätösten odottelu useita kuukausia siirsi hankkeiden toteutusaikaa ja aiheutti myös jatkoaikahakemuksia. Viisarin toiminnan ylä- ja alamäet POMO-kaudella hanketyön ja rahoituksen ideaa oli levitetty alueella ja LEADER+ toi siihen uusia mahdollisuuksia. Ohjelmakauden alussa alkuverryttelyn jälkeen alueen yhteisöt ja yritykset innostuivat Viisarin rahoitusmahdollisuudesta, vuosina 2003 ja 2004 hankehakemusten määrä oli suurimmillaan. Viisarin hallitus on työskennellyt koko ohjelmakauden ajan erittäin sitoutuneesti ja asiantuntevasti. Hallituksen työssä ohjelman seudullisuus on ollut läpinäkyvää hankekäsittelyssä. Hallituksen kokouksissa päätöksentekoa on ohjannut asiallinen, kuunteleva, erilaisuutta kunnioittava keskustelu ja pohdinta, äänestyksiltä on vältytty. Alueen kunnat olivat mukana Viisarin LEADER+ -ohjelmaa laadittaessa ja koko ohjelmakauden ajan kannustavia kumppaneita ja osallistuivat sopimuksen mukaisesti ohjelman rahoitukseen. Hankehakemuksia saatiin tasaisesti jokaisen kunnan alueelle. Kuntien kanssa keskustelu ja kumppanuus on ollut avointa ja luottamuksellista. Ohjelmakauden alkaessa hankekäsittely oli melko kömpelöä ja epävarmaa. Tämä johtui osittain Viisarin kokemattomuudesta ja osittain MMM:n ohjeistuksen hajanaisuudesta ja epätarkkuudesta sekä toimintaryhmille että TE-keskuksille. Epävarmuus saattoi heijastua myös hanketoimijoihin. Ohjelmakauden edetessä ja toiminnan vakiinnuttua luottamus kaikkien osapuolten kesken kasvoi. Hankekäsittelyn resurssien vähyys TE-keskuksessa aiheutti ruuhkia rahoitustukipäätösten teossa ja levottomuutta hankehakijoissa. Resurssipula aiheutti myös ajoittain hanketukimaksujen pitkiä odotusaikoja, mikä saattoi olla piinallista etenkin pienissä yhdistyksissä ja yrityksissä. Toimintaryhmien omien hankkeiden selailumahdollisuus Hanke2000-järjestelmässä ei lupauksista huolimatta toteutunut ohjelmakaudella. Järjestelmästä saaduista erillisistä raporteista ilmeni, että Viisarin oma seuranta poikkesi huomattavasti Hanke2000-järjestelmän tiedoista. Seurantatietojen huolellisen tarkastuksen ja vertailun jälkeen Hanke2000-järjestelmän tiedoissa todettiin virheellisyyksiä, jotka saattavat Viisarin osalta vääristää Suomen LEADER+ -ohjelman indikaattoreita. Selailumahdollisuus omiin hankkeisiin olisi mahdollistanut nopean reagoinnin virheellisyyksiin ja korjaamisen viralliseen seurantajärjestelmään. Tarkastuksen yhteydessä ilmeni myös, että kaikkia päättyneitä hankkeita ei ollut päätetty järjestelmään. Monet hankkeet olivat toteutuneet myönnettyä rahoitusta pienempinä, jolloin niiltä jäi leadertukea käyttämättä. Näin vapautuneita varoja ei kuitenkaan ollut Viisarin käytettävissä uudelleen

16 16 sidottavaksi tarpeeksi ajoissa ennen ohjelmakauden loppua. Vuoden 2006 syksyllä huomattava määrä vapautuneita varoja saatiin käyttöön, mutta ohjelmakauden loppusuoralla, lyhyellä varoitusajalla hankehakijoilla ei ollut tarpeeksi innostusta ryhtyä noin vuoden mittaisten hankkeiden toteuttamiseen ja Viisarin rahoituskehyksestä jäikin melko paljon varoja käyttämättä. Viisarin merkitys alueen kehittäjänä Hanketoiminnan käynnistäjä Viisari on kannustanut ja aktivoinut alueen asukkaita ja yrityksiä hanketoimintaan. Ohjelmakauden alkaessa järjestettiin laajat tiedotuskierrokset kaikkien toiminta-alueen kuntien asukkaille, yrityksille ja viranomaisille. Viisari on koettu läheisenä ja helposti saavutettavana rahoittajana ja hanketoiminnan opastajana. Viisarin toiminnan avoimuus ja tiedottaminen rahoitetuista hankkeista on lisännyt kiinnostusta hanketoimintaan. Paikallisena toimijana Viisari pystyy osallistumaan ja arvioimaan paikallisia, pieniä kehittämishankkeita paremmin kuin TE-keskus. Viisari paikkaa sopivasti aukkoa, joka jää yritysosaston ja maatilojen kehittämisen väliin ja on näin ollen erittäin merkityksellinen maaseudun kehittämisen kannalta. Viisari on ollut käynnistäjä ja muiden kehittäjätoimijoiden toimintaa täydentävä erityisesti kylien ja pienyritysten kannalta. Monien hankkeiden valmisteluvaiheessa punnittiin niiden mahdollinen rahoittaja. Näin Viisari saattoi ohjata hankkeita rahoitettavaksi Tavoite 1-ohjelmaan ja sai sieltä hankkeita leader-rahoitukseen. Viisarin rahoittamia pieniä kokeiluluonteisia hankkeita on seurannut jatkohankkeita tavoiteohjelmaan tai muihin rahoituslähteisiin. Viisari on mahdollistanut ruohonjuuritason kehittämistoiminnan, se on toiminut rajapintana byrokratian ja toimijoiden välillä. Alueellinen kehittäjä Alueellisena kehittäjänä Viisarin rooli on korostunut rahoittajana, yhteisöllisyyden lisääjänä ja paikallisten asukkaiden väylänä vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin. Viisarin LEADER+ -ohjelman toteuttaminen ja alueen kehittämistarpeet ovat kohdanneet johdonmukaisesti sekä hanketoiminnassa että strategisissa linjauksissa. Leader-toiminta on koettu näkyvänä ja konkreettisena ja Viisari verkostojen kutojana, maaseudun yhteiseen hiileen puhaltamisen ohjaajana. Paikallisuus ja paikallistuntemus ovat olleet Viisarin vahvuuksia, sen avulla pienet ja vähän isommatkin toimijat ja kehittäjät ovat verkostoituneet kehittämistyöhön. Viisarin toiminta on parantanut paikallisten asukkaiden elämänlaatua ja yhteenkuuluvuutta merkittävästi, edistänyt rakennetun ympäristön suojelua ja entisöimistä sekä paikalliskulttuurin ja - perinteiden säilyttämistä ja hyödyntämistä merkittävästi. Viisari on asiantunteva hanketoiminnan ohjaaja ja tukija sekä tehokas paikallisten asukkaiden vaikutuskanava. Viisarin rahoittamat hankkeet täydentävät hyvin muista ohjelmista rahoitettuja hankkeita, se on tuonut alueen kehittämiseen lisäarvoa ja uudentyyppistä toimintaa. Viisarilla on tärkeä rooli rahoittajana, se täydentää hyvin aluekehitysviranomaisia ollen niiden kehittäjäkumppani. Viisari koettiin myös sujuvana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Ilman toimintaryhmätyötä pienten kylien pienet hankkeet eivät olisi toteutuneet. Yhteistyö Viisarin ja alueen kehittämisyhtiöiden, tavoite 1 -ohjelman toimialapäälliköiden ja ohjelmapäällikön sekä TE-keskuksen välinen yhteistyö on ollut saumatonta. Paikallisille kehittämis- ja yrityshankkeille on pyritty löytämään edullisimmat rahoituslähteet. Merkittävää ja täydentävää yhteistyö on ollut Kursivoidut kohdat Viisarin itsearvioinnista v ja yrityshankkeiden vaikuttavuuden arvioinnista v. 2007

17 17 Seudullisten YPP -palvelupisteiden kanssa. Viisari allekirjoitti yhteispalvelusopimukset Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n, Witas Oy:n ja Ääneseudun Kehitys Oy:n Seutu-YPP hankkeiden kanssa joulukuussa Yhteispalvelusopimuksilla on tarkoitus vahvistaa ohjelmakauden aikana syntynyttä yhteistyökulttuuria ja asiakaspalvelukäytäntöjä. TE-keskuksen maaseutuosaston kehittämistiimi on ollut kaksi kertaa Viisarin hallituksen vieraana. Heille on esitelty toimintaa ja rahoitettuja kohteita. Toimintaan tutustumisen lisäksi maaseutuosaston kehittämistiimin ja Viisarin hallituksen kanssa on pidetty kehittämiskeskusteluja ja suunniteltu työtä helpottavia joustavampia toimintatapoja. Viisari on kokenut alueen kuntien taholta luottamusta, mikä on vahvistanut sen asemaa alueellisena kehittäjänä ja yhteistyökumppanina. Hallituksessa kolmikantaperiaate on lähentänyt alueen asukkaita ja yhteisöjä kuntiin päin. Kuntaedustajat hallituksessa ovat toimineet viestin tuojina ja viestin viejinä paikallisen kunnallisen päätöksenteon ja Viisarin välillä. Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa on ollut konkreettista kansainvälisissä ja alueiden välisissä hankkeissa. Keski-Suomen toimintaryhmät ja TE-keskus pitivät yhteisiä kehittämisneuvotteluja ohjelmakauden aikana ja ryhmät kokoontuivat keskenään vaihtamaan kuulumisia keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Pirityiset ry:n ja Viisarin hallitukset ovat kokoontuneet yhteisessä istunnossa ja suunnitelmissa on yhteistyön tiivistäminen mm. yhteishankkeissa. Viisari solmi yhteistyösopimuksen Virolaisen Tartumaa Arendusselts ryhmän kanssa. Sopimuksen mukaisesti Viisarin puheenjohtaja ja henkilöstö olivat keväällä 2007 Tartossa esittelemässä Viisarin toimintaa ja tuloksia, hallituksen työskentelytapaa ja yhteistyötä viranomaisten ja muiden kehittäjien kanssa. Tartolaisten kanssa pohdittiin yhdessä heidän kehittämisstrategiaa uudella ohjelmakaudella. Tarton alueen leader-toimijat tekivät vastavierailun Viisariin syksyllä Toiminnanjohtaja Kristiina Liimand tutustui talvella 2008 Viisarin hankekäsittelyyn ja hallituksen kokouksessa sen työskentelyyn viimeistelleessään heidän kehittämisohjelmaa. Puolalainen Wielkopolska Goscinna leader-ryhmä vieraili Viisarin luona syksyllä 2007 tutustuen meidän toimintaan, ohjelmaan ja tuloksiin. Vierailun aikana puolalaisille esiteltiin Saarijärven- Viitasaaren seudun kehittämistoimintaa laajemmin kehittämisyhtiöiden ja kuntien näkökulmasta. Rahoitus Kaikki Viisari-alueen kunnat sitoutuivat maksamaan ohjelman mukaisen kuntaosuuden könttäsummana, joka laskettiin asukaslukujen suhteessa ja laskutettiin kaksi kertaa vuodessa. Alla olevassa taulukossa ilmenee LEADER+ -hankerahoituksen kohdentuminen kuntakohtaisesti, yhteiset hankkeet on toteutettu usean kunnan alueella. Kunta Brutto EU + valtio Kunta Julkinen Yksityinen yhteensä Kannonkoski , , , , ,71 Karstula , , , , ,53 Kinnula , , , , ,83 Kivijärvi , , , , ,69 Kyyjärvi , , , , ,57 Pihtipudas , , , , ,93 Pylkönmäki , , , , ,76 Saarijärvi , , , , ,14 Viitasaari , , , , ,34 Äänekoski , , , , ,39 Yhteiset hankkeet , , , , ,03 Hallinto , , , ,88 0, , , , , ,92 Yksityisen rahoitusosuuden tavoite ohjelmatasolla oli 35 %. Viisarin rahoittamien hankkeiden yksityinen rahoituskertymä on noin 37,5 %.

18 18 Leader-periaatteiden ja läpäisyperiaatteiden toteutuminen Pilottiluonteisuus Hankkeiden innovatiivisuuden toteaminen on tapahtunut paikallisen uutuusarvon mittarilla. Kylätalkkaririnki, 4H-nuorten palvelurengas ja koulutushankkeiden toteuttaminen tietoverkkoja hyödyntäen ovat esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta. Kyyjärven Nopola News -hanke edustaa huikeaa rohkeutta ja innovatiivisuutta, se on pienen kunnan yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten yhteinen tiedotus- ja ilmoituspaikka, blogi. Pihtiputaan etätyökeskus, Dextili Oy tuo taloushallinnon töitä Kehä Kolmosen sisäpuolelta pohjoiseen Keski-Suomeen ja osoittaa toimeksiantajien ja työn tekijöiden ennakkoluulotonta ja uutta asennetta työtä kohtaan. Etätyökeskuksella on huomattava naisia työllistävä vaikutus alueella. Innovatiivisissa hankkeissa voi olla tietoinen riski, joko onnistuu tai ei. Viisari on kokenut molempia. Pilottiluonteisuuden tuloksena on syntynyt mm. Pihtipudas-ilmiö vastineeksi Kiina-ilmiölle sekä kansalaisjournalismin temmellyskenttä Nopola News. Paikallislähtöisyys Hankevalinnassa kiinnitettiin huomiota hakemusten ohjelmallisuuteen, paikallislähtöisyyteen, toteutettavuuteen ja taloudellisuuteen. Kaikki Viisarin rahoittamat hankkeet sopivat valittuihin teemoihin. Paikallislähtöisyys on ollut rahoitettavien hankkeiden ehdoton edellytys. Hallitus on hylännyt joitakin hyviä hankehakemuksia sen takia, että ne eivät ole täyttäneet paikallislähtöisyysvaatimusta. Myös hakemusten toteutettavuus- ja taloudellisuusarvioinnit ovat olleet hallituksessa ankaria. Näiden perusteiden takia hylätyt hakemukset ovat usein pitäneet sisällään sellaisia kuplia, joiden hallitus on arvioinut puhkeavan viimeistään hankkeen toteutusvaiheessa. Paikallislähtöisyyden merkitys on ollut tuloksellista nimenomaan seutukunnallisesti; hankkeiden hyvien vaikutusten säteily leviää seutukunnalla. Verkostoituminen ja kumppanuus Jo hankkeen hakuvaiheessa on selvitetty, toteutetaanko samantapaista hanketta alueella tai jossain muualla. Päällekkäistä toimintaa pyrittiin välttämään yhdistämällä hankkeita sekä lisäämällä yhteistyötä hankkeiden välillä. Viisarin kautta alueelle on luotu verkosto kahden ylimaakunnallisen ALMAhankkeen kanssa: Riistan monet mahdollisuudet / Metsästämisestä yritystoimintaa sekä Yhteistyöllä makeampaan elämään Pohjoisessa Keski- Suomessa / mehiläiskasvattajien yhteinen kehittämishanke. Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa on konkretisoitunut kansainvälisissä ja alueiden välisissä hankkeissa sekä Keski-Suomen ryhmien omassa Kyläverkko - lehdessä, jota julkaisi Keski-Suomen Kylät ry. Taitosaari hankkeen taidonnäytteitä Siirrettävyys Leader-hankkeiden luonne on periaatteessa sellainen, että niiden toimintatapa on sovellettavissa toteutettavaksi myös muilla maaseutualueilla. Viisarin rahoittamissa hankkeissa sisäistä siirrettävyyttä on noudatettu mm. kyläsuunnitelmien laadinnassa: kunnan alueella laadittiin suunnitelmat samanaikaisesti kaikille kylille samassa hankkeessa tai maaseutuyrittäjien atk-taitojen lisäämistä edistävissä hankkeissa, jolloin paikalliset kansalaisopistot ovat toteuttaneet koulutushankkeet saman sisältöisinä omilla toimialueillaan. Ohjelmakauden edetessä toimintaryhmät saattoivat hyödyntää toistensa hyviä käytänteitä. Viisarin rahoittaman Kansainvälistyvät tuottajat, Improve -hankkeen toimintamallia on hyödynnetty mm. Pirityiset ry:n Portugaliin ja Rieska Leaderin Italiaan suuntautuvissa yhteishankkeissa. Viisarin kotisivuilla ylläpidetty hankerekisteri on kiinnostanut hankesuunnittelijoita ja sitä kautta Viisarille on tullut kyselyjä muilta toimintaryhmiltä tai hankesuunnittelijoilta.

19 19 Tasa-arvo Sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasa-arvo on toteutunut kohtalaisesti Viisarin ohjelman viitoittamalla tavalla. Viisari on onnistunut tavoitteessa edistää naisyrittäjyyttä ja naisten työllistymistä. Nuoret ovat työllistyneet Viisarin rahoittamien hankkeiden toimesta hyvin, nuorten innokkuus yrittäjyyteen sitä vastoin on ollut laimeaa. Kylien ja yhteisöjen hankkeissa kylien seniorit ovat olleet aktiivisia ja puuhakkaita. Useisiin hankkeisiin aloite on tullut senioreilta, jotka ovat myös toimineet vastuullisina hankevetäjinä ja toiminnan käynnistäjinä. Kestävä kehitys Viisari on rahoittanut monien kylä- tai seurojen talojen peruskorjauksia. Talot ovat yleensä vanhoja ja arvokkaitakin rakennuksia, jotka ovat osa kylien perinteistä maisemaa. Peruskorjaukset on suunniteltu toteutettaviksi rakennusten alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Varsinaisia ympäristöhankkeita Viisarille ei ole osoitettu. Kaikilla yleishyödyllisillä investointihankkeilla on kuitenkin ollut positiivisia ympäristövaikutuksia. Ekologisesti kestävä kehitys on huomioitu kaikissa investointihankkeissa eikä ympäristölle vahinkoa tuottavia hankkeita ole ollut. Oman elinympäristön yleinen arvostus on lisääntynyt etenkin yhteisten tilojen ja reittien rahoittamisen myötä. Taloudellinen kestävyys on otettu huomioon erittäin tarkasti yrityshankkeita käsitellessä. Hallituksen edustus tulee kaikista alueen kunnista ja sitä kautta kilpailutilanne on tullut hyvin päätöksenteon tietoon. Pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia alueelle ovat tuoneet uudet yritykset ja uudet pysyvät työpaikat. Sosiaalisen kestävyyden vaikutuksia on ilmennyt niissä hankkeissa, joissa maaseudun asukkaiden toimeentulon mahdollisuuksia kotiseudullaan on edistetty tukemalla pieniä toimintaansa aloittavia yrityksiä. Myös asukkaiden hyvinvointi ja yhteishenki ovat kasvaneet yleishyödyllisten hankkeiden toteuttamisessa sekä yhteisen tahtotilan saavuttamisessa. Asukkaat ovat olleet laajasti mukana mm. kyläsuunnitelmien laatimisessa, jolloin mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman elinympäristön kehittämistyöhön on luonut sitoutumista. Analysointia leader-toimintatavasta ja alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien toteutuksesta Paikallisnäkökulma kansallisesta leader-toiminnasta Leader-toiminta on onnistunutta ruohonjuuritason toimintaa. On tärkeää, että paikallisuus on näkyvissä niin hankkeiden toteutuksessa kuin päätöksenteossa. Leader on mahdollistanut pienten yritysten kehittämisen, se on taipunut tukemaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät olisi saaneet muualta tukea. Leader-toiminta on lähellä ihmisten arkea: Leader toimii pienten toimijoiden ja byrokratian välisenä suodattimena. Onnistumiset toiminnassa ovat innostaneet muitakin kehittämistoimintaan ja kokeiluihin. Viisarin toiminnan kautta viranomaiset ovat tulleet tutummiksi alueen toimijoille. Tuttuus on madaltanut yhteydenpidon kynnystä. Alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat paikallisesta näkökulmasta Viisarin LEADER+ -ohjelma täydensi Saarijärven-Viitasaaren seudun maaseudun kehittämistä tuomalla siihen taloudellisen lisäresurssin. Ohjelmakauden alussa täydentävyys korostui LEA- DER+ -ohjelman mahdollisuutena tukea mm. ei-maatilakytkentäisten ja hoivapalveluyritysten investointeja ja kehittämistä. TE-keskuksen maaseutuosaston kanssa yhteistyö ja linjaukset kehittämishankkeiden rahoittamisesta selkiyttivät molempien roolia etenkin pienten yhteisöjen hankkeiden rahoittamisessa.

20 20 Palautetta keskushallinnolle ja verkostoyksikölle LEADER+ -ohjelmakauteen valmistauduttaessa ja sen alkaessa paikallistoimijat viestittivät keskushallinnolle toivomuksia mm. byrokratian vähentämisestä, hankehakijoiden tasapuolisesta kohtelusta eri TE-keskusten alueilla ja lainsäädännön selkiyttämisestä. Valitettavan usein byrokratia, jossa ilmeni kotikutoisuutta, pysäytti hyvien ideoiden jalostumisen toiminnaksi. Ohjelmakauden aikana ilmeni, että TE-keskuksissa tulkinnat vaihtelivat suuresti ja hanketoimijat joutuivat eriarvoiseen asemaan eri TE-keskusten alueilla. Kehittämistoimintaa säätelevä lainsäädäntö ja ohjeistus koettiin kahlitsevaksi, ei ainakaan tarpeeksi sallivaksi ruohonjuuritason toiminnalle. Ohjelmakauden aikana pyrittiin avaamaan suurempia kehittämisen kynnyksiä ja puutteita. Näihin talkoisiin osallistui myös leader-toimijoita kentän edustajina. Olikin hyvä, että ohjelman toteuttajat olivat mukana tuomassa hanketoiminnan käytännön kokemuksiaan parannustyöhön. Verkostoyksikkö aloitti toimintansa aktiivisesti ja yhteistyössä toimintaryhmien kanssa. Ohjelmakauden edetessä toiminta valitettavasti herpaantui ja kaikkosi kentästä. Leader-toiminta Suomessa on saanut laajasti kiitosta ja positiivista huomiota muissa EU-maissa jo Suomen ensimmäisen leader-kauden jälkeen. Suomi on onnistunut levittämään toimintatavan koko maahan ja aidosti paikallislähtöisesti. On toivottava, että Suomen leader-toimintatapaa kehitetään edelleen ja levitetään myös kaupunkialueille. Paikallinen kehittämistoiminta on osoittautunut arvokkaaksi ja tulokselliseksi muun aluekehittämisen rinnalla ja tukena. Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry Sivulantie 11, SAARIJÄRVI Keskitie 10, VIITASAARI

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta

Viisari. Saarijärven kyläilta Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Hakujen alkaminen 11.5.2015 haettavaksi ovat avautuneet: o Yritystuet

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot