Lapin liitto Lapin energiastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin liitto Lapin energiastrategia"

Transkriptio

1 Lapin liitto Lapin energiastrategia

2

3 1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat voimakkaammin osaksi maakunnan pitkän aikavälin strategista suunnittelua, sillä energiasektorin painoarvo on kasvussa. Vireillä on useita eri tuotantomuotojen hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät Lapin energiantuotantoa merkittävästi. Samanaikaisesti Lapin teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä lisää energiantarvetta huolimatta siitä, että samanaikaisesti energiatehokkuus paranee koko ajan. Lapilla on käytettävissä huomattavat omat luonnonvarat energiantuotantoon ja näitä luonnonvaroja halutaan myös käyttää kestävällä tavalla hyödyksi, tukien maakunnan työllisyyden ja talouden myönteistä kehitystä. Lapin energiastrategian lähtökohtana ovat olleet paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla sekä maakunnan energiayrittäjyyden tukeminen. Strategiassa on määritetty Lapille pitkän aikavälin energiavisio vuoteen Lisäksi on yksilöity lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja kärkihankkeet. Energiastrategiassa tuodaan esille lappilainen energiasektorin kehittämisen tahtotila, jonka toteuttamiseen valtiovallan odotetaan omilla toimenpiteillään sitoutuvan. Energiastrategian laadinta on toteutettu yhteistyössä lappilaisten energia-alan toimijoiden, sekä muiden sidosryhmien kesken. Työn toteutusta ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, joka on toiminut asiantuntijoista ja keskeisimpien sidosryhmien edustajista koottuna projektin toteuttajan tukiryhmänä. Strategian laadinnan asiantuntijakonsulttina on toiminut Pöyry Energy Oy, joka on vastannut valmistelun läpiviennistä ja raportoinnista. Strategia on valmisteltu avoimesti mahdollistaen laajan osallistumisen. Työn kuluessa on järjestetty avoimet sidosryhmätilaisuudet Torniossa, Rovaniemellä ja Kittilässä, pidetty infotilaisuuksia sekä tarjottu mahdollisuus tutustua ja antaa palautetta strategiasta internetsivuston välityksellä. Strategialuonnoksen lausuntokierros ajoittui syyskuuhun Lapin liiton hallitus on hyväksynyt energiastrategian kokouksessaan Hannes Manninen maakunhallituksen pj. Esko Lotvonen maakuntajohtaja

4 2 Yhteenveto Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa, sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen, ja sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Lämpöä tuotetaan erityisesti teollisuudessa tuotannon omiin tarpeisiin, sekä taajamissa kauko- ja aluelämpöverkkoihin. Energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippuvainen ennen kaikkea teollisuuden ja palvelusektorin kehityksestä maakunnan alueella. Ennakoitu kehitys, kuten Tornion terästehtaan investoinnit, kaivoshankkeet ja matkailun kasvu lisäävät toteutuessaan energiankulutusta merkittävästi. Erityisesti uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotannon lisäämiselle on tarvetta myös koko Suomen tasolla. Toisaalta lisääntyy myös tarve energiatehokkuuden ja uusien ratkaisujen kehittämiselle. Lapin laajat energiavarat tekevät mahdolliseksi energiantuotannon lisäämisen kestävällä tavalla, ja pohjoiset olosuhteet luovat mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja ja paikallista osaamista sekä energiantuotantoon että kulutukseen. Lapin energiavisioksi on asetettu kestävyys ja omavaraisuus. Tavoitteena on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilainen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Energiavaroja hyödynnetään ympäristöystävällisesti, Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Energiantuotanto on tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa, perustuen useisiin eri tuotantoteknologioihin ja polttoaineisiin siten, että kaikki mahdollisuudet hyödynnetään. Tavoitteena on, että Lapissa tuetaan oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittymistä siten, että tulevaisuudessa Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energiantuotantoja energiansäästöratkaisuiden kehittäjä ja soveltaja. Tavoitteisiin pääsemiseksi strategiassa on linjattu kärkihankkeita, jotka keskittyvät paikallisten energiavarojen, erityisesti metsäenergian, turpeen, vesivoiman ja tuulivoiman lisäämiseen, ydinvoimatuotannon aloittamiseen Lapissa, sekä energiansäästötoiminnan kehittämiseen. Oman osaamisen varmistamiseksi ja kehittämiseksi on linjattu kärkihankkeita, joilla tuetaan koulutusta sekä kehitys- ja innovointitoimintaa koulutus- ja tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Erityisen tärkeää on yhteistyöverkostojen kehittäminen. Energiastrategian mukaisten hankkeiden toteuttaminen vaikuttaa suoraan aluetalouteen tuomalla Lappiin lisää kiinteistö- ja muita verotuloja sekä lisäämällä työllisyyttä. Merkittävimmät kiinteistöverotulojen lähteet ovat vesivoima, sekä tulevaisuudessa kasvavassa määrin tuulivoima ja mahdollinen ydinvoimala. Strategian mukaisten energiahankkeiden yhteenlaskettu kiinteistöveron lisäysvaikutus on arviolta noin miljoonaa euroa, mikäli kaikki hankkeet toteutuisivat. Työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat edellä mainittujen hankkeiden rakentaminen, sekä biovoimalaitosten ja biodiesellaitoksen rakentaminen, käyttö ja polttoainehankinta. Energiahankkeiden rakentaminen voisi tuoda Lappiin yhteensä jopa henkilötyövuoden välittömät vaikutukset. Käytön aikaiset työllisyysvaikutukset ovat myös merkittävät. Strategian mukainen paikallisten polttoaineiden, lähinnä metsähakkeen ja turpeen, käyttö voisi merkitä henkilötyövuoden välitöntä

5 3 vuosittaista työllisyysvaikutusta Lapissa, mikäli Rovaniemen uusi voimalaitos ja Kemin biodieseljalostamo toteutuisivat ja muiden energiayhtiöiden metsäenergian käyttömahdollisuus hyödynnettäisiin. Lisäksi ydinvoimalaitoksen käytön aikaisten välittömien työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin henkilötyövuoden verran. Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon metsäenergiaa käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Ilman puupolttoaineiden voimakasta käytön lisäämistä sähkön ja lämmöntuotannon päästöt kasvavat Lapissa vuoteen 2030 mennessä hieman nykytasosta. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on päästöjä mahdollista vähentää noin % nykytasosta. Paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen strategiassa esitetyllä tavalla tukee myös merkittävästi Suomen ja EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista.

6 Sisältö 4 Esipuhe Yhteenveto Lyhenteet ja yksiköt 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti 12 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO Lapin energiatase Energiankulutus Lapissa Sähkönkulutus Lämmitysenergian kulutus Lapin sähköverkko Energia-alan osaaminen Lapissa 21 3 LAPIN ENERGIANTUOTANTOPOTENTIAALI Tuulivoimassa merkittävä potentiaali Vesivoiman merkitys suuri Kotimaiset polttoaineet tuovat omavaraisuutta Puupolttoaineet Peltoenergia ja biokaasu Jätteiden energiakäyttö Turve Ydinvoiman rakentaminen Lappiin mahdollista Muut energiantuotantotavat tuovat monipuolisuutta Energiatehokkuudella kilpailukykyä Teollisuus ja palvelut Kotitaloudet Tuotantopotentiaalin yhteenveto 35 4 LAPIN ENERGIASKENAARIOT VUOTEEN Sähkön kulutus Sähkön ja lämmöntuotanto Rakennusten lämmitys 41 5 LAPIN ENERGIAVISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET 43

7 5 5.1 Lapin energiavisio Strategiset tavoitteet 43 6 LAPIN ENERGIASTRATEGIAN KÄRKIHANKKEET Bioenergian käytön kestävä lisääminen Turpeen käytön edistäminen Tuulivoiman hallittu rakentaminen ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen Vesivoimatuotannon lisääminen Ydinvoimalaitoksen rakentamisen edistäminen Simoon Energiatehokkuuden edistäminen Infrastruktuurin toiminnan varmistaminen Energia-alan T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen 51 7 STRATEGIAN VAIKUTUKSET Vaikutukset ilmastoon ja ilmastopolitiikan toteutumiseen Työllisyysvaikutukset Vaikutukset kuntalouteen Vaikutukset saamelaiskulttuuriin, elinoloihin, elinkeinoihin ja ympäristöön 57

8 6 Lyhenteet ja yksiköt EU Euroopan Unioni GTK Geologian tutkimuskeskus GWh Gigawattitunti (1 GWh = MWh) HTV Henkilötyövuotta IEA International Energy Agency Kemera Kestävän metsätalouden rahoituslaki kv Kilovoltti LVI Lämpö, vesi ja ilmanvaihto Metla Metsäntutkimuslaitos M Miljoonaa euroa MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MVA Megavolttiampeeri MW Megawatti MWh Megawattitunti POK Kevyt polttoöljy POR Raskas polttoöljy PVO Pohjolan Voima Oy REF REcovered Fuel (kierrätyspolttoaine) SE StoraEnso Oyj TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K Tutkimus- ja kehittämistoiminta TVO Teollisuuden Voima Oy TWh Terawattitunti (1 TWh = MWh) TWhe Terawattituntia sähköä YVA Ympäristövaikutusten arviointi

9 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Lapin Energiastrategia käsittelee ja keskittyy Lapin maakunnan energiaratkaisuihin. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää myös laajemmin toimintaympäristön kehitystä ja sitä, mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat Lapin energiahuoltoon tulevaisuudessa. Lapin yleistä kehitystä ja toimintaympäristöä on tarkasteltu perusteellisesti Lapin maakuntasuunnitelmassa Energiastrategian Lappia koskevat oletukset ovat linjassa tämän suunnitelman kanssa Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että maailman primäärienergiankulutus kasvaa yli 50 % vuosien 2005 ja 2030 välillä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa vähitellen, mutta öljy pysyy tärkeimpänä polttoaineena maailmassa. Hiilen ja maakaasun kulutus kasvaa kuitenkin öljyä nopeammin. Kuva 1 esittää IEA:n ennustaman energiankulutuksen kasvun polttoaineittain Mtoe Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Vesivoima Biomassa ja jäte Muut uusiutuvat Kuva 1 Primäärienergiankulutuksen kasvu. Lähde: IEA, World Energy Outlook 2007, referenssiskenaario Energiankulutuksen kasvu keskittyy kehitys- ja kehittyviin maihin, joista tulee 70 % kulutuksen kasvusta. Kiinassa energiankulutus kasvaa eri alueista kaikkein nopeimmin. Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee yhä kasvamaan, kasvavat myös kasvihuonekaasupäästöt merkittävästi ilman mittavia toimenpiteitä päästöjen hillitsemiseksi. Uusia energiaratkaisuja on kehitettävä päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentämisessä tarvittava keinovalikoima on laaja, eikä yhtä kaikenkattavaa ratkaisua ole näköpiirissä. Kuva 2 kuvaa eri teknologioiden mahdollista kaupallistumisnopeutta ja hyödyntämistä. Moniin teknologioihin liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia. Energiatehokkuuden

10 8 parantaminen on kuitenkin usein edullisin keino päästöjen vähentämiseksi ja sen merkitys tulee olemaan suuri muista teknologioista riippumatta. * Polttokennot ja vetyteknologiat kehittyvät merkittävämmin liikennesektorille 2020 ja 2040 Kuva 2 Uusien energiantuotantoratkaisujen kaupallistuminen Hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksilta mahdollistaisi hiilen käytön jatkamisen, mutta teknologiaan liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia ja sen kaupallistuminen vienee vielä ainakin 10 vuotta. Hiilidioksidin talteenoton yleistyminen voisi johtaa sähköntuotannon keskittymiseen suuren mittakaavan lauhdevoimalaitoksiin, jotka sijaitsevat lähellä paikkoja, joihin hiilidioksidia voidaan varastoida, kuten Euroopassa mm. Pohjanmeren alaisiin maakerrostumiin. Bioenergian lisäämistavoitteet lisäävät myös pienen mittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoyksiköiden kiinnostavuutta. Tuotanto ei kuitenkaan ole vielä kilpailukykyistä laajamittaisen tuotannon kanssa ja esimerkiksi kaasutukseen perustuva, korkean rakennusasteen (sähkön ja lämmön tuotantomäärien suhde) teknologia on vielä kehitysasteella. Tuulivoiman käyttö tulee edelleen merkittävästi lisääntymään, mutta suurin potentiaali pitkällä aikavälillä voi löytyä aurinkoenergiasta, valtamerienergiasta ja vetyteknologiasta. Yhtä ainoaa ratkaisua energiantuotannon ongelmiin tuskin onnistutaan ainakaan riittävän nopeasti kehittämään, joten paikallisten ratkaisujen ja monimuotoisten teknologioiden merkitys on tulevaisuudessakin suuri. Lapissa tulee kuitenkin seurata uusien eri teknologioiden edistymistä ja mahdollisuuksien mukaan osallistua niiden kehitykseen sekä hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia tulevaisuuden energiantuotannossa.

11 1.2 Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka EU-maiden energiapolitiikkaa ohjaa voimakkaasti EU:n parlamentin energiapaketti, joka asettaa jäsenmaille useita energiapoliittisia tavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:ssa on asetettu 20 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tullaan nostamaan 30 %:iin, mikäli syntyy uusi globaali ilmastosopimus, jossa muut maat ottavat vastaavat tavoitteet. Tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat EU:n päästökaupan uudistaminen sekä maakohtaiset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, kuten esimerkiksi liikenteelle ja maataloudelle. EU:ssa on asetettu myös sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 20 %:iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Maakohtaisista tavoitteista on sovittu huomioiden jäsenmaiden ominaispiirteet. Suomen tavoitteeksi on asetettu 38 %:n osuus. Biopolttoaineiden liikennekäytölle on asetettu oma 10 %:n tavoiteosuus koko EU:ssa. Energiatehokkuuden 20 %:n parantamisen suhteen EU:n tavoite ei ole sitova, mutta energiatehokkuuteen kiinnitetään EU:ssakin yhä enemmän huomiota. Lisäksi energiapaketilla pyritään lisäämään investointeja puhtaisiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Suomessa hallituksen marraskuussa 2008 julkaistun pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päämäärinä ovat EU:n asettamien tavoitteiden saavuttaminen sekä ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Muita tärkeitä tavoitteita ovat energian loppukulutuksen kääntäminen laskuun, sähkön tuotantorakenteen kehittäminen ja monipuolisuuden säilyttäminen ja edistäminen, sekä energiaomavaraisuus. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) asemaa korostetaan, samoin ympäristöllisesti hyväksyttävää vesi- ja tuulivoimaa. Strategiassa varaudutaan myös ydinvoiman lisärakentamiseen. Strategian tavoitteisiin pyritään kehittämällä energiasektorin ohjauskeinoja. Verotuksen kehittämisessä painotus on päästökauppasektorin ulkopuolella, sillä päästökaupan katsotaan huolehtivan energiantuotantosektorin päästöjen vähentämisestä. Uusiutuvalle energialle suunnitellaan uutta tukea syöttötariffin muodossa. Tavoitteena on saada syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Strategian mukaan nykyinen lauhdeturpeen syöttötariffi jatkuu vuoden 2010 jälkeenkin. Muita edistettäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat lämpöpumput, pelletit, bioöljy, aurinkolämpö, ruokohelpi ja olki, sekä biokaasu. Lämmitysöljyn talokohtaisesta poltosta pyritään eroon viimeistään 2020-luvulla. Turpeesta tehtävän dieselin käyttöä ja tuotantoa pyritään tulevaisuudessa edistämään voimakkaasti. Jätteiden osalta ensisijaisena tavoitteena on mädättäminen biokaasuksi ja lajitellun energiajakeen rinnakkaispoltto. Kuva 3 esittää TEM:n arvion siitä, miten ilmasto- ja energiastrategiassa määritellyn tavoiteuran muutokset vaikuttavat energialähteittäin vuoteen 2020 mennessä. Kuva osoittaa, että bioenergian ja erityisesti metsähakkeen rooli muodostuu erittäin merkittäväksi. Myös ydinvoiman kasvu on selkeästi havaittavissa. 9

12 Tavoiteura TWh Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Metsähake Muu puu Vesivoima Tuulivoima Lämpöpumput Ydinvoima Mustalipeä Nestemäiset biopolttoaineet Muut Kuva 3 Energialähteiden käytön muutos tavoiteurassa vuoteen 2020 (loppukulutus) Strategian mukaan tukia tullaan ohjaamaan energiatalouden parantamiseen, uuteen teknologiaan ja pienimuotoisesti energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisäämiseen. Uusiutuvan energian ja päästövähennystavoitteiden saavuttamista helpottaisi energian loppukulutuksen väheneminen. 1.3 Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vaikka kansainvälisen ilmastopolitiikan jatko Kioton (sopimus kattaa vuodet ) jälkeen on vielä sopimatta, EU:n päästökaupan uudistamisesta Kioton jälkeiselle kaudelle on jo päätetty. EU:n päästökauppa koskee tällä hetkellä sähkön- ja lämmöntuotantoa (yli 20 MW:n laitoksia) sekä suurimpia teollisuuden aloja. Päästökauppasektorilla tulee vuoden 2012 jälkeen olemaan EU:n laajuinen päästökatto, jolloin maa- tai aluekohtaisia päästötavoitteita ei tarvita päästökauppasektorille. Sähköntuotannolle joudutaan ostamaan kaikki päästöoikeudet huutokaupasta, jolloin kustannukset siirtyvät kokonaan tuottajille. Tämä hyödyttää entistä enemmän päästöttömiä tuotantomuotoja. Lämmöntuotannossa kilpailukykyä sen sijaan voidaan parantaa jakamalla osa päästöoikeuksista edelleen ilmaiseksi. Turpeen ja hiilen käyttöön kohdistuu suurin päästöoikeuksien hankintakustannus korkean päästökertoimen vuoksi. Kuva 4 esittää eri polttoaineiden päästökertoimia. Puulle päästökerroin on laskennallisesti nolla, koska puu on uusiutuva polttoaine.

13 kg / MWh polttoainetta Turve Kivihiili Raskas Maakaasu Puu - polttoöljy laskennallinen Kuva 4 Polttoaineiden päästökertoimia Päästökauppasektorin osalta Suomella ei siis ole erillisiä päästövähennystavoitteita, vaan päästöt sisältyvät EU:n päästökattoon. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille sen sijaan on sovittu maakohtaiset tavoitteet. Suomen tavoite on leikata päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä. Merkittäviä päästövähennyskohteita ovat liikenne, rakentaminen, maatalous, jätteiden käsittely ja öljylämmitys. Kansainvälisesti ilmastopolitiikan jatkosta pitäisi sopia Kööpenhaminan kokouksessa joulukuussa Vuotta aikaisemmin Puolan Poznanissa ei saatu aikaan selkeää ehdotusta uudeksi sopimukseksi, eikä todellisia maakohtaisia tavoitteita asetettu. Kehitysmaat vaativat kehittyneitä maita ottamaan tiukat tavoitteet, kun taas monet kehittyneet maat ovat huolissaan teollisuutensa kilpailukyvyn heikkenemisestä kehitysmaihin verrattuna. Poliittisista ja taloudellisista ongelmista huolimatta ilmastonmuutoksen uhka kuitenkin tunnustetaan edelleen laajasti. 1.4 Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina Monipuolinen tuotantorakenne parantaa huoltovarmuutta, kun energiantuotannossa ei olla liian riippuvaisia yhdestä tuotantotavasta. Euroopassa viime vuosina huolta on herättänyt kasvava riippuvuus Venäjältä tuodusta kaasusta. Myös Suomessa kulutetusta energiasta merkittävä osa tuodaan Venäjältä. Suomessa kaikki kaasu tulee Venäjältä, ja viime vuosina myös valtaosa kivihiilestä ja raakaöljystä on tuotu Venäjältä. Sähkön suhteen Suomi on myös riippuvainen naapurimaista huippukulutuksen aikana. Sähkön tuotanto Suomessa on kuitenkin hyvin monipuolista, kuten Kuva 5 osoittaa.

14 % 10 % 15 % 19 % 0.3 % 7 % 13 % 25 % Vesivoima 25 % Turve Jäte Maakaasu Öljy 10 % 1 % Tuulivoima Biomassa Ydinvoima Kivihiili Nettotuonti Kuva 5 Sähkönhankinta Suomessa 2008 Huoltovarmuuden edistämiseksi Suomessa tavoitteena on monipuolinen energiantuotantorakenne, kotimaisten polttoaineiden käyttö, sekä kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin lisääminen ja huippukapasiteetin varmistaminen. 1.5 Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa EU:ssa tavoitteena on 20 %:n energiansäästö vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoite ei ole sitova. Lähtökohtana Suomelle on asetettu 9 %:n säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Välitavoitteet on asetettu vuosille 2010 ja 2013, jolloin toteutumista seurataan. Energiatehokkuustavoitteiden osalta tavoitteiden tiukentaminen ja muuttaminen sitoviksi on kuitenkin mahdollista. Suomessa energiatehokkuuteen pyritään sopimuksin ja standardein. Elinkeinoelämän monet alat ovat tehneet omia energiatehokkuussopimuksia, joihin alan yritykset ovat liittyneet. Myös kuntasektorille on oma sopimus. Energiansäästökohteita voidaan löytää energiakatselmuksilla, ja energia-avustuksia on saatavissa energiatehokkuusinvestointeihin. Rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota energiatodistuksilla ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin on tulossa merkittäviä tiukennuksia. Energialähteiden muutokset esim. lämmityksessä lisäävät myös rakennusten energiatehokkuutta. Kuluttajia ohjataan mm. energiamerkinnöillä, sekä myös energiaverotuksella. Energiantuotannossa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) polttoaineen energia saadaan hyödynnettyä erittäin tehokkaasti erillisiin tuotantomuotoihin verrattuna. 1.6 Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti Polttoainemarkkinat ovat hiilen ja öljyn osalta kansainväliset ja näiden polttoaineiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Maakaasua Suomeen tulee ainoastaan Venäjältä, ja kaasua on saatavilla vain rajoitetulla alueella Etelä-Suomessa. Kotimaisilla polttoaineilla turpeella ja puulla käydään kauppaa

15 13 lähtökohtaisesti vielä paikallisen tason markkinoilla, mutta jalostettuna pelleteiksi tai esim. dieseliksi myös kotimaisia polttoaineita voidaan viedä niihin maihin, missä maksukyky on suurempi. Suomeen myös tuodaan biopolttoaineita. Taloudellisesti järkevä kuljetusetäisyys rajoittaa kuitenkin markkina-aluetta esimerkiksi voimalaitospolttoaineissa. Polttoaineiden hinnoista erityisesti öljyn hinta on vaihdellut merkittävästi, kuten Kuva 6 osoittaa. Vuoden 2008 aikana koettiin polttoaineissa ennätysmäisiä hintapiikkejä, mutta hinnat tulivat nopeasti alas taloudellisen taantuman seurauksena. /MWh POK Puupelletti POR Maakaasu Metsähake Jyrsinturve Hiili Kuva 6 Polttoaineiden verottomat reaalihinnat Suomessa Suomalaiset sähkön tuottajat ja tukkuostajat toimivat Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jossa sähkön hinta määräytyy. Markkinat ovat laajentumassa Keski- Eurooppaa kohti, jolloin hinnat yhdentyvät. Sähköntuotannon kilpailukyky määräytyy Pohjoismaisen tuotanto- ja kysyntätilanteen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttavat mm. sähkön kysynnän ja tuotantokapasiteetin kehitys Pohjoismaissa ja lähialueilla, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, sekä vesivoiman tuotannon ja jatkossa myös tuulivoimatuotannon vaihtelut. Kuva 7 esittää Suomen sähkön hinnan sekä EU:n päästöoikeuksien hintojen kehitystä vuodesta 2003 vuoden 2009 kesään.

16 14 Sähkön hinta, /MWh Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta Päästöoikeuden hinta, /tco2 0 tammi.03 maalis.03 touko.03 heinä.03 syys.03 marras.03 tammi.04 maalis.04 touko.04 heinä.04 syys.04 marras.04 tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 marras.08 tammi.09 maalis.09 touko.09 heinä.09 syys.09 0 Kuva 7 Suomen sähkön hinnan ja EU:n päästöoikeuksien hinnan kehitys Sähköntuotantomuotojen muuttuvat tuotantokustannukset määräävät laitosten kilpailukyvyn markkinoilla. Kun investointi on tehty, tuulivoimaa, vesivoimaa ja ydinvoimaa tuotetaan yleensä mahdollisimman paljon. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee tuulisuuden mukaan ja tuulivoiman lisärakentaminen lisääkin säätövoiman tarvetta koko Euroopassa. Lauhdetuotannon kannattavuus ja kapasiteetin ajo vaihtelee markkinatilanteen mukaan riippuen polttoaineen ja päästöoikeuden hinnasta verrattuna sähkön hintaan. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käytössä on paljon vesivoimaa ja ydinvoimaa, ja jatkossa yhä enemmän myös tuulivoimaa, jonka muuttuvat tuotantokustannukset ovat edulliset. Kun sähkön hinta Pohjoismaissa on matala, sähköä viedään Keski- Eurooppaan. Hyvien siirtoyhteyksien johdosta Suomessa sähköntuotanto ei välttämättä vaadi alueellista omavaraisuutta. Koko Suomen tasolla on kuitenkin asetettu tavoitteeksi omavaraisuus sähköntuotannossa myös huippukulutustilanteissa, jotta sähkön saatavuus voidaan taata kaikkina aikoina. Suomessa uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan korvaamaan poistuvaa vanhaa kapasiteettia sekä sähkön tuontia.

17 15 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO 2.1 Lapin energiatase Lapin luonnonvarat ovat luoneet hyvät edellytykset energiantuotannolle maakunnan alueella. Lapissa tuotetaan sähköä yli maakunnan oman tarpeen perustuen pitkälti uusiutuviin energialähteisiin. Sähköomavaraisuus maakunnassa on yli 100 % (2007: 107 %) ja uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta 91 %. Sähkön ja lämmöntuotantoon käytettävistä polttoaineista uusiutuvien osuus on 70 prosenttia. Kuva 8 esittää sähkön- ja lämmöntuotannon tasetta Lapissa vuonna 2007 huomioiden Kemijärven sellutehtaan lopetuksen sekä Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutuksen. Lapissa teollisuudella on merkittävä osuus energiankulutuksessa sekä osin myös tuotannossa. Vuotuinen energiatase vaihteleekin voimakkaasti erityisesti metsäteollisuuden tuotannon perusteella. Lämmön osalta teollisuushöyryä ja lämpöä tuotettiin vuonna 2007 vajaat GWh, kun taas kauko- ja aluelämpöä tuotettiin GWh. Polttoaineina lämmöntuotannossa sekä sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa käytettiin metsäteollisuuden jäteliemiä (mustalipeä), turvetta ja puupolttoaineita, sekä pienemmässä määrin öljyä erilliseen lämmöntuotantoon. Puupolttoaineista metsähakkeen määrä oli 150 GWh. Sähköä tuotettiin polttolaitoksissa noin GWh. Laitoksien yhteenlaskettu sähköteho oli 260 MW e ja lämpöteho MW th. Merkittävin sähköntuotantotapa on kuitenkin vesivoima, jota tuotettiin noin GWh. Vesivoimatuotannon määrä vaihtelee vuodesta toiseen sateisuudesta riippuen. Tuulivoiman tuotanto oli noin 10 GWh (vuoden 2008 lopulla 40 GWh). Metsäteollisuuden jäteliemet GWh Energiantuotanto 2007* Sähköomavaraisuus: 107 % Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta: 91 % Metsäteollisuuden sivutuotteet GWh Metsähake 150 GWh Turve GWh Öljy 340 GWh Muu (mm. teol.sekundäärilämpö) 170 GWh -SÄHKÖTEHO 260 MWe -LÄMPÖTEHO 1720 MWth Vesivoima GWh Teollisuuslämpö GWh Kauko- ja aluelämpö GWh Sähkö GWh Lämmöntuotanto yhteensä GWh Sähköntuotanto Sähkön yhteensä kulutus 6105 GWh 5720 GWh Tuulivoima 10 GWh Sähkön vienti + häviöt = 385 GWh *Kemijärven sellutehtaan lopetuksen vaikutus huomioitu, Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutus huomioitu Kuva 8 Lapin sähkön ja lämmön tuotannon energiatase 2007

18 16 Lapin maakunnan sähkön ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat noin miljoona tonnia vuonna Päästöistä yli 85 % aiheutui turpeen poltosta. Loppuosa päästöistä aiheutui lähinnä öljyn käytöstä. Kuva 9 esittää sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä Lapissa vuonna CO2-päästöt, 1000 t Metsäteollisuuden jäteliemet Turve POR POK Puupolttoaineet Muu Kuva 9 Sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt Lapissa vuonna Energiankulutus Lapissa Lapissa teollisuuden osuus kaikesta energiankulutuksesta on merkittävä. Sähkön osalta teollisuuden osuus vuonna 2007 oli 69 %, kun se koko Suomessa on 54 %. Teollisuuden muutoksilla on myös suurin merkitys energiakulutuksen kehitykselle tulevaisuudessa. Yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa väestön kasvun vähäisyys ja energiatehokkuuden parantuminen Sähkönkulutus Sähkönkäyttö Lapin maakunnassa vuonna 2007 oli GWh. Kuva 10 osoittaa eri sektoreiden osuudet kokonaiskulutuksesta. Rakennusten lämmitykseen Lapissa käytetään sähköä suhteellisesti muuta Suomea enemmän. Vuonna 2007 lämmitykseen käytettiin sähköä 635 GWh. 19 % Asuminen ja maatalous 12 % Palvelut ja rakentaminen 69 % Teollisuus Kuva 10 Sähkön kulutuksen jakauma Lapissa 2007

19 17 Teollisuudessa sähkönkäyttö keskittyy kolmeen suureen kohteeseen. Outokummun Tornion terästehtaat kuluttavat lähes kolmanneksen kaikesta Lapissa käytetystä sähköstä. Outokummun terästehtaan tuotantokapasiteetin suunniteltu laajennus nostaisi sähkönkulutuksen tasolle GWh, eli Lapin sähkönkulutus kasvaisi noin viidenneksellä. Muut suuret käyttäjät ovat Stora Enson Veitsiluodon tehtaat sekä Metsä- Botnian ja M-realin paperi- ja sellutehtaat Kemissä. Metsäteollisuus tuottaa osan kuluttamastaan sähköstä itse sivutuotteilla. Muun teollisuuden käytöksi jää Lapissa noin 200 GWh sähköä. Yksityisen kulutuksen ja maatalouden sähkön kulutus on noin 1,1 TWh. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on Lapissa kasvanut keskimäärin 1,5 % vuodessa, kun koko Suomessa vastaa kasvu on ollut keskimäärin 2,1 % Lämmitysenergian kulutus Lapin rakennusten 1 lämmityksen energiakulutus oli 2,2 TWh vuonna Lämmityksen hyötysuhde huomioiden lämmitykseen käytetty polttoaine-energia oli 2,7 TWh Kaikki rakennukset Erilliset pientalot GWh Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 11 Lapin rakennusten energiankulutus lämmitysmuodoittain 2008 Rakennusten lämmityksessä merkittävimmät lämmitysmuodot ovat kauko- ja aluelämpö, sekä sähkölämmitys. Myös öljylämmityksen osuus on suuri. Kaikkien rakennusten lämmitysmuotojen osuudet esittää Kuva laskettu Tilastokeskuksen päivitetyn rakennuskannan mukaan käyttämällä kullekin lämmitysmuodolle ominaista lämmityskerrointa (kwh/m2), ei pääasiallisesti sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia

20 18 1 % 4 % 11 % 29 % 20 % 35 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 12 Rakennusten lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Erillisten pientalojen lämmitys perustuu Lapissa yli 50 prosenttisesti sähkölämmitykseen. Haja-asutuksen vuoksi kaukolämmön osuus on pieni. Myös puulla on merkittävä osuus lämmityksessä, lähes neljännes kaikista pientaloista käyttää puuta lämmitykseen. Kuva 13 esittää erillisten pientalojen lämmitysmuodot Lapissa vuonna % 1 % 1 % 3 % 20 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö 52 % Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 13 Erillisten pientalojen lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Rakennusten lämmityksen hiilidioksidipäästöt olivat tonnia vuonna Luku ei sisällä kauko- ja aluelämmityksen päästöjä, jotka on esitetty kohdassa 2.1, eikä sähkölämmityksen sähkön tuotantoon liittyviä päästöjä. Sähkön osalta päästöt riippuvat siitä keneltä toimijalta lämmityssähkö on ostettu. Maakunnan tasolla sähkölämmityksen päästöjen voidaan laskea olevan vähäiset, sillä uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus on 90 % koko sähkön tuotannosta.

Lapin energiastrategia

Lapin energiastrategia Lapin energiastrategia Esittelyaineisto 23.11.29 1 Strategiaprosessi - Lähtökohdat 11/28 2/29 1/29 Strategiassa lähtökohtana ovat Lapin paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Alustava 60K Lapin liitto Lapin energiastrategia

Alustava 60K Lapin liitto Lapin energiastrategia Alustava 60K30025.14 31.8.2009 Lapin liitto Lapin energiastrategia 1 2 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena oli tuoda energia-asiat

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija 1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot