Lapin liitto Lapin energiastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin liitto Lapin energiastrategia"

Transkriptio

1 Lapin liitto Lapin energiastrategia

2

3 1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat voimakkaammin osaksi maakunnan pitkän aikavälin strategista suunnittelua, sillä energiasektorin painoarvo on kasvussa. Vireillä on useita eri tuotantomuotojen hankkeita, jotka toteutuessaan lisäisivät Lapin energiantuotantoa merkittävästi. Samanaikaisesti Lapin teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä lisää energiantarvetta huolimatta siitä, että samanaikaisesti energiatehokkuus paranee koko ajan. Lapilla on käytettävissä huomattavat omat luonnonvarat energiantuotantoon ja näitä luonnonvaroja halutaan myös käyttää kestävällä tavalla hyödyksi, tukien maakunnan työllisyyden ja talouden myönteistä kehitystä. Lapin energiastrategian lähtökohtana ovat olleet paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla sekä maakunnan energiayrittäjyyden tukeminen. Strategiassa on määritetty Lapille pitkän aikavälin energiavisio vuoteen Lisäksi on yksilöity lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja kärkihankkeet. Energiastrategiassa tuodaan esille lappilainen energiasektorin kehittämisen tahtotila, jonka toteuttamiseen valtiovallan odotetaan omilla toimenpiteillään sitoutuvan. Energiastrategian laadinta on toteutettu yhteistyössä lappilaisten energia-alan toimijoiden, sekä muiden sidosryhmien kesken. Työn toteutusta ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, joka on toiminut asiantuntijoista ja keskeisimpien sidosryhmien edustajista koottuna projektin toteuttajan tukiryhmänä. Strategian laadinnan asiantuntijakonsulttina on toiminut Pöyry Energy Oy, joka on vastannut valmistelun läpiviennistä ja raportoinnista. Strategia on valmisteltu avoimesti mahdollistaen laajan osallistumisen. Työn kuluessa on järjestetty avoimet sidosryhmätilaisuudet Torniossa, Rovaniemellä ja Kittilässä, pidetty infotilaisuuksia sekä tarjottu mahdollisuus tutustua ja antaa palautetta strategiasta internetsivuston välityksellä. Strategialuonnoksen lausuntokierros ajoittui syyskuuhun Lapin liiton hallitus on hyväksynyt energiastrategian kokouksessaan Hannes Manninen maakunhallituksen pj. Esko Lotvonen maakuntajohtaja

4 2 Yhteenveto Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa, sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen, ja sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Lämpöä tuotetaan erityisesti teollisuudessa tuotannon omiin tarpeisiin, sekä taajamissa kauko- ja aluelämpöverkkoihin. Energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippuvainen ennen kaikkea teollisuuden ja palvelusektorin kehityksestä maakunnan alueella. Ennakoitu kehitys, kuten Tornion terästehtaan investoinnit, kaivoshankkeet ja matkailun kasvu lisäävät toteutuessaan energiankulutusta merkittävästi. Erityisesti uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotannon lisäämiselle on tarvetta myös koko Suomen tasolla. Toisaalta lisääntyy myös tarve energiatehokkuuden ja uusien ratkaisujen kehittämiselle. Lapin laajat energiavarat tekevät mahdolliseksi energiantuotannon lisäämisen kestävällä tavalla, ja pohjoiset olosuhteet luovat mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja ja paikallista osaamista sekä energiantuotantoon että kulutukseen. Lapin energiavisioksi on asetettu kestävyys ja omavaraisuus. Tavoitteena on Lapin suurten energiavarojen hyödyntäminen siten, että lappilainen osaaminen ja elinkeinot kehittyvät ja energiaratkaisut tukevat Lapin elinvoimaisuutta. Lapissa investoidaan kilpailukykyisiin, elinkeinoja ja aluetaloutta tukeviin energiaratkaisuihin hyödyntäen pohjoista osaamista ja innovointikykyä. Energiavaroja hyödynnetään ympäristöystävällisesti, Lapin ainutlaatuista luontoa kunnioittaen. Energiantuotanto on tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa, perustuen useisiin eri tuotantoteknologioihin ja polttoaineisiin siten, että kaikki mahdollisuudet hyödynnetään. Tavoitteena on, että Lapissa tuetaan oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittymistä siten, että tulevaisuudessa Lappi on tunnettu pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien energiantuotantoja energiansäästöratkaisuiden kehittäjä ja soveltaja. Tavoitteisiin pääsemiseksi strategiassa on linjattu kärkihankkeita, jotka keskittyvät paikallisten energiavarojen, erityisesti metsäenergian, turpeen, vesivoiman ja tuulivoiman lisäämiseen, ydinvoimatuotannon aloittamiseen Lapissa, sekä energiansäästötoiminnan kehittämiseen. Oman osaamisen varmistamiseksi ja kehittämiseksi on linjattu kärkihankkeita, joilla tuetaan koulutusta sekä kehitys- ja innovointitoimintaa koulutus- ja tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Erityisen tärkeää on yhteistyöverkostojen kehittäminen. Energiastrategian mukaisten hankkeiden toteuttaminen vaikuttaa suoraan aluetalouteen tuomalla Lappiin lisää kiinteistö- ja muita verotuloja sekä lisäämällä työllisyyttä. Merkittävimmät kiinteistöverotulojen lähteet ovat vesivoima, sekä tulevaisuudessa kasvavassa määrin tuulivoima ja mahdollinen ydinvoimala. Strategian mukaisten energiahankkeiden yhteenlaskettu kiinteistöveron lisäysvaikutus on arviolta noin miljoonaa euroa, mikäli kaikki hankkeet toteutuisivat. Työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat edellä mainittujen hankkeiden rakentaminen, sekä biovoimalaitosten ja biodiesellaitoksen rakentaminen, käyttö ja polttoainehankinta. Energiahankkeiden rakentaminen voisi tuoda Lappiin yhteensä jopa henkilötyövuoden välittömät vaikutukset. Käytön aikaiset työllisyysvaikutukset ovat myös merkittävät. Strategian mukainen paikallisten polttoaineiden, lähinnä metsähakkeen ja turpeen, käyttö voisi merkitä henkilötyövuoden välitöntä

5 3 vuosittaista työllisyysvaikutusta Lapissa, mikäli Rovaniemen uusi voimalaitos ja Kemin biodieseljalostamo toteutuisivat ja muiden energiayhtiöiden metsäenergian käyttömahdollisuus hyödynnettäisiin. Lisäksi ydinvoimalaitoksen käytön aikaisten välittömien työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin henkilötyövuoden verran. Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon metsäenergiaa käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Ilman puupolttoaineiden voimakasta käytön lisäämistä sähkön ja lämmöntuotannon päästöt kasvavat Lapissa vuoteen 2030 mennessä hieman nykytasosta. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on päästöjä mahdollista vähentää noin % nykytasosta. Paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen strategiassa esitetyllä tavalla tukee myös merkittävästi Suomen ja EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista.

6 Sisältö 4 Esipuhe Yhteenveto Lyhenteet ja yksiköt 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti 12 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO Lapin energiatase Energiankulutus Lapissa Sähkönkulutus Lämmitysenergian kulutus Lapin sähköverkko Energia-alan osaaminen Lapissa 21 3 LAPIN ENERGIANTUOTANTOPOTENTIAALI Tuulivoimassa merkittävä potentiaali Vesivoiman merkitys suuri Kotimaiset polttoaineet tuovat omavaraisuutta Puupolttoaineet Peltoenergia ja biokaasu Jätteiden energiakäyttö Turve Ydinvoiman rakentaminen Lappiin mahdollista Muut energiantuotantotavat tuovat monipuolisuutta Energiatehokkuudella kilpailukykyä Teollisuus ja palvelut Kotitaloudet Tuotantopotentiaalin yhteenveto 35 4 LAPIN ENERGIASKENAARIOT VUOTEEN Sähkön kulutus Sähkön ja lämmöntuotanto Rakennusten lämmitys 41 5 LAPIN ENERGIAVISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET 43

7 5 5.1 Lapin energiavisio Strategiset tavoitteet 43 6 LAPIN ENERGIASTRATEGIAN KÄRKIHANKKEET Bioenergian käytön kestävä lisääminen Turpeen käytön edistäminen Tuulivoiman hallittu rakentaminen ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen Vesivoimatuotannon lisääminen Ydinvoimalaitoksen rakentamisen edistäminen Simoon Energiatehokkuuden edistäminen Infrastruktuurin toiminnan varmistaminen Energia-alan T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen 51 7 STRATEGIAN VAIKUTUKSET Vaikutukset ilmastoon ja ilmastopolitiikan toteutumiseen Työllisyysvaikutukset Vaikutukset kuntalouteen Vaikutukset saamelaiskulttuuriin, elinoloihin, elinkeinoihin ja ympäristöön 57

8 6 Lyhenteet ja yksiköt EU Euroopan Unioni GTK Geologian tutkimuskeskus GWh Gigawattitunti (1 GWh = MWh) HTV Henkilötyövuotta IEA International Energy Agency Kemera Kestävän metsätalouden rahoituslaki kv Kilovoltti LVI Lämpö, vesi ja ilmanvaihto Metla Metsäntutkimuslaitos M Miljoonaa euroa MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MVA Megavolttiampeeri MW Megawatti MWh Megawattitunti POK Kevyt polttoöljy POR Raskas polttoöljy PVO Pohjolan Voima Oy REF REcovered Fuel (kierrätyspolttoaine) SE StoraEnso Oyj TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K Tutkimus- ja kehittämistoiminta TVO Teollisuuden Voima Oy TWh Terawattitunti (1 TWh = MWh) TWhe Terawattituntia sähköä YVA Ympäristövaikutusten arviointi

9 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Lapin Energiastrategia käsittelee ja keskittyy Lapin maakunnan energiaratkaisuihin. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää myös laajemmin toimintaympäristön kehitystä ja sitä, mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat Lapin energiahuoltoon tulevaisuudessa. Lapin yleistä kehitystä ja toimintaympäristöä on tarkasteltu perusteellisesti Lapin maakuntasuunnitelmassa Energiastrategian Lappia koskevat oletukset ovat linjassa tämän suunnitelman kanssa Koko maailman mittakaavassa energiankulutus kasvaa edelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että maailman primäärienergiankulutus kasvaa yli 50 % vuosien 2005 ja 2030 välillä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa vähitellen, mutta öljy pysyy tärkeimpänä polttoaineena maailmassa. Hiilen ja maakaasun kulutus kasvaa kuitenkin öljyä nopeammin. Kuva 1 esittää IEA:n ennustaman energiankulutuksen kasvun polttoaineittain Mtoe Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Vesivoima Biomassa ja jäte Muut uusiutuvat Kuva 1 Primäärienergiankulutuksen kasvu. Lähde: IEA, World Energy Outlook 2007, referenssiskenaario Energiankulutuksen kasvu keskittyy kehitys- ja kehittyviin maihin, joista tulee 70 % kulutuksen kasvusta. Kiinassa energiankulutus kasvaa eri alueista kaikkein nopeimmin. Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee yhä kasvamaan, kasvavat myös kasvihuonekaasupäästöt merkittävästi ilman mittavia toimenpiteitä päästöjen hillitsemiseksi. Uusia energiaratkaisuja on kehitettävä päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen vähentämisessä tarvittava keinovalikoima on laaja, eikä yhtä kaikenkattavaa ratkaisua ole näköpiirissä. Kuva 2 kuvaa eri teknologioiden mahdollista kaupallistumisnopeutta ja hyödyntämistä. Moniin teknologioihin liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia. Energiatehokkuuden

10 8 parantaminen on kuitenkin usein edullisin keino päästöjen vähentämiseksi ja sen merkitys tulee olemaan suuri muista teknologioista riippumatta. * Polttokennot ja vetyteknologiat kehittyvät merkittävämmin liikennesektorille 2020 ja 2040 Kuva 2 Uusien energiantuotantoratkaisujen kaupallistuminen Hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksilta mahdollistaisi hiilen käytön jatkamisen, mutta teknologiaan liittyy vielä merkittäviä epävarmuuksia ja sen kaupallistuminen vienee vielä ainakin 10 vuotta. Hiilidioksidin talteenoton yleistyminen voisi johtaa sähköntuotannon keskittymiseen suuren mittakaavan lauhdevoimalaitoksiin, jotka sijaitsevat lähellä paikkoja, joihin hiilidioksidia voidaan varastoida, kuten Euroopassa mm. Pohjanmeren alaisiin maakerrostumiin. Bioenergian lisäämistavoitteet lisäävät myös pienen mittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoyksiköiden kiinnostavuutta. Tuotanto ei kuitenkaan ole vielä kilpailukykyistä laajamittaisen tuotannon kanssa ja esimerkiksi kaasutukseen perustuva, korkean rakennusasteen (sähkön ja lämmön tuotantomäärien suhde) teknologia on vielä kehitysasteella. Tuulivoiman käyttö tulee edelleen merkittävästi lisääntymään, mutta suurin potentiaali pitkällä aikavälillä voi löytyä aurinkoenergiasta, valtamerienergiasta ja vetyteknologiasta. Yhtä ainoaa ratkaisua energiantuotannon ongelmiin tuskin onnistutaan ainakaan riittävän nopeasti kehittämään, joten paikallisten ratkaisujen ja monimuotoisten teknologioiden merkitys on tulevaisuudessakin suuri. Lapissa tulee kuitenkin seurata uusien eri teknologioiden edistymistä ja mahdollisuuksien mukaan osallistua niiden kehitykseen sekä hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia tulevaisuuden energiantuotannossa.

11 1.2 Suomen energiapolitiikkaa ohjaavat yhä enemmän EU:n tavoitteet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka EU-maiden energiapolitiikkaa ohjaa voimakkaasti EU:n parlamentin energiapaketti, joka asettaa jäsenmaille useita energiapoliittisia tavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:ssa on asetettu 20 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tullaan nostamaan 30 %:iin, mikäli syntyy uusi globaali ilmastosopimus, jossa muut maat ottavat vastaavat tavoitteet. Tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat EU:n päästökaupan uudistaminen sekä maakohtaiset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, kuten esimerkiksi liikenteelle ja maataloudelle. EU:ssa on asetettu myös sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 20 %:iin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Maakohtaisista tavoitteista on sovittu huomioiden jäsenmaiden ominaispiirteet. Suomen tavoitteeksi on asetettu 38 %:n osuus. Biopolttoaineiden liikennekäytölle on asetettu oma 10 %:n tavoiteosuus koko EU:ssa. Energiatehokkuuden 20 %:n parantamisen suhteen EU:n tavoite ei ole sitova, mutta energiatehokkuuteen kiinnitetään EU:ssakin yhä enemmän huomiota. Lisäksi energiapaketilla pyritään lisäämään investointeja puhtaisiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Suomessa hallituksen marraskuussa 2008 julkaistun pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päämäärinä ovat EU:n asettamien tavoitteiden saavuttaminen sekä ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Muita tärkeitä tavoitteita ovat energian loppukulutuksen kääntäminen laskuun, sähkön tuotantorakenteen kehittäminen ja monipuolisuuden säilyttäminen ja edistäminen, sekä energiaomavaraisuus. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) asemaa korostetaan, samoin ympäristöllisesti hyväksyttävää vesi- ja tuulivoimaa. Strategiassa varaudutaan myös ydinvoiman lisärakentamiseen. Strategian tavoitteisiin pyritään kehittämällä energiasektorin ohjauskeinoja. Verotuksen kehittämisessä painotus on päästökauppasektorin ulkopuolella, sillä päästökaupan katsotaan huolehtivan energiantuotantosektorin päästöjen vähentämisestä. Uusiutuvalle energialle suunnitellaan uutta tukea syöttötariffin muodossa. Tavoitteena on saada syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Strategian mukaan nykyinen lauhdeturpeen syöttötariffi jatkuu vuoden 2010 jälkeenkin. Muita edistettäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat lämpöpumput, pelletit, bioöljy, aurinkolämpö, ruokohelpi ja olki, sekä biokaasu. Lämmitysöljyn talokohtaisesta poltosta pyritään eroon viimeistään 2020-luvulla. Turpeesta tehtävän dieselin käyttöä ja tuotantoa pyritään tulevaisuudessa edistämään voimakkaasti. Jätteiden osalta ensisijaisena tavoitteena on mädättäminen biokaasuksi ja lajitellun energiajakeen rinnakkaispoltto. Kuva 3 esittää TEM:n arvion siitä, miten ilmasto- ja energiastrategiassa määritellyn tavoiteuran muutokset vaikuttavat energialähteittäin vuoteen 2020 mennessä. Kuva osoittaa, että bioenergian ja erityisesti metsähakkeen rooli muodostuu erittäin merkittäväksi. Myös ydinvoiman kasvu on selkeästi havaittavissa. 9

12 Tavoiteura TWh Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Metsähake Muu puu Vesivoima Tuulivoima Lämpöpumput Ydinvoima Mustalipeä Nestemäiset biopolttoaineet Muut Kuva 3 Energialähteiden käytön muutos tavoiteurassa vuoteen 2020 (loppukulutus) Strategian mukaan tukia tullaan ohjaamaan energiatalouden parantamiseen, uuteen teknologiaan ja pienimuotoisesti energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisäämiseen. Uusiutuvan energian ja päästövähennystavoitteiden saavuttamista helpottaisi energian loppukulutuksen väheneminen. 1.3 Päästökauppa jatkuu merkittävimpänä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vaikka kansainvälisen ilmastopolitiikan jatko Kioton (sopimus kattaa vuodet ) jälkeen on vielä sopimatta, EU:n päästökaupan uudistamisesta Kioton jälkeiselle kaudelle on jo päätetty. EU:n päästökauppa koskee tällä hetkellä sähkön- ja lämmöntuotantoa (yli 20 MW:n laitoksia) sekä suurimpia teollisuuden aloja. Päästökauppasektorilla tulee vuoden 2012 jälkeen olemaan EU:n laajuinen päästökatto, jolloin maa- tai aluekohtaisia päästötavoitteita ei tarvita päästökauppasektorille. Sähköntuotannolle joudutaan ostamaan kaikki päästöoikeudet huutokaupasta, jolloin kustannukset siirtyvät kokonaan tuottajille. Tämä hyödyttää entistä enemmän päästöttömiä tuotantomuotoja. Lämmöntuotannossa kilpailukykyä sen sijaan voidaan parantaa jakamalla osa päästöoikeuksista edelleen ilmaiseksi. Turpeen ja hiilen käyttöön kohdistuu suurin päästöoikeuksien hankintakustannus korkean päästökertoimen vuoksi. Kuva 4 esittää eri polttoaineiden päästökertoimia. Puulle päästökerroin on laskennallisesti nolla, koska puu on uusiutuva polttoaine.

13 kg / MWh polttoainetta Turve Kivihiili Raskas Maakaasu Puu - polttoöljy laskennallinen Kuva 4 Polttoaineiden päästökertoimia Päästökauppasektorin osalta Suomella ei siis ole erillisiä päästövähennystavoitteita, vaan päästöt sisältyvät EU:n päästökattoon. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille sen sijaan on sovittu maakohtaiset tavoitteet. Suomen tavoite on leikata päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä. Merkittäviä päästövähennyskohteita ovat liikenne, rakentaminen, maatalous, jätteiden käsittely ja öljylämmitys. Kansainvälisesti ilmastopolitiikan jatkosta pitäisi sopia Kööpenhaminan kokouksessa joulukuussa Vuotta aikaisemmin Puolan Poznanissa ei saatu aikaan selkeää ehdotusta uudeksi sopimukseksi, eikä todellisia maakohtaisia tavoitteita asetettu. Kehitysmaat vaativat kehittyneitä maita ottamaan tiukat tavoitteet, kun taas monet kehittyneet maat ovat huolissaan teollisuutensa kilpailukyvyn heikkenemisestä kehitysmaihin verrattuna. Poliittisista ja taloudellisista ongelmista huolimatta ilmastonmuutoksen uhka kuitenkin tunnustetaan edelleen laajasti. 1.4 Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jälleen mielenkiinnon kohteina Monipuolinen tuotantorakenne parantaa huoltovarmuutta, kun energiantuotannossa ei olla liian riippuvaisia yhdestä tuotantotavasta. Euroopassa viime vuosina huolta on herättänyt kasvava riippuvuus Venäjältä tuodusta kaasusta. Myös Suomessa kulutetusta energiasta merkittävä osa tuodaan Venäjältä. Suomessa kaikki kaasu tulee Venäjältä, ja viime vuosina myös valtaosa kivihiilestä ja raakaöljystä on tuotu Venäjältä. Sähkön suhteen Suomi on myös riippuvainen naapurimaista huippukulutuksen aikana. Sähkön tuotanto Suomessa on kuitenkin hyvin monipuolista, kuten Kuva 5 osoittaa.

14 % 10 % 15 % 19 % 0.3 % 7 % 13 % 25 % Vesivoima 25 % Turve Jäte Maakaasu Öljy 10 % 1 % Tuulivoima Biomassa Ydinvoima Kivihiili Nettotuonti Kuva 5 Sähkönhankinta Suomessa 2008 Huoltovarmuuden edistämiseksi Suomessa tavoitteena on monipuolinen energiantuotantorakenne, kotimaisten polttoaineiden käyttö, sekä kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin lisääminen ja huippukapasiteetin varmistaminen. 1.5 Energiatehokkuuden merkitys on kasvamassa EU:ssa tavoitteena on 20 %:n energiansäästö vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoite ei ole sitova. Lähtökohtana Suomelle on asetettu 9 %:n säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Välitavoitteet on asetettu vuosille 2010 ja 2013, jolloin toteutumista seurataan. Energiatehokkuustavoitteiden osalta tavoitteiden tiukentaminen ja muuttaminen sitoviksi on kuitenkin mahdollista. Suomessa energiatehokkuuteen pyritään sopimuksin ja standardein. Elinkeinoelämän monet alat ovat tehneet omia energiatehokkuussopimuksia, joihin alan yritykset ovat liittyneet. Myös kuntasektorille on oma sopimus. Energiansäästökohteita voidaan löytää energiakatselmuksilla, ja energia-avustuksia on saatavissa energiatehokkuusinvestointeihin. Rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota energiatodistuksilla ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin on tulossa merkittäviä tiukennuksia. Energialähteiden muutokset esim. lämmityksessä lisäävät myös rakennusten energiatehokkuutta. Kuluttajia ohjataan mm. energiamerkinnöillä, sekä myös energiaverotuksella. Energiantuotannossa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) polttoaineen energia saadaan hyödynnettyä erittäin tehokkaasti erillisiin tuotantomuotoihin verrattuna. 1.6 Energiamarkkinoilla toimitaan paikalliselta tasolta globaalille asti Polttoainemarkkinat ovat hiilen ja öljyn osalta kansainväliset ja näiden polttoaineiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Maakaasua Suomeen tulee ainoastaan Venäjältä, ja kaasua on saatavilla vain rajoitetulla alueella Etelä-Suomessa. Kotimaisilla polttoaineilla turpeella ja puulla käydään kauppaa

15 13 lähtökohtaisesti vielä paikallisen tason markkinoilla, mutta jalostettuna pelleteiksi tai esim. dieseliksi myös kotimaisia polttoaineita voidaan viedä niihin maihin, missä maksukyky on suurempi. Suomeen myös tuodaan biopolttoaineita. Taloudellisesti järkevä kuljetusetäisyys rajoittaa kuitenkin markkina-aluetta esimerkiksi voimalaitospolttoaineissa. Polttoaineiden hinnoista erityisesti öljyn hinta on vaihdellut merkittävästi, kuten Kuva 6 osoittaa. Vuoden 2008 aikana koettiin polttoaineissa ennätysmäisiä hintapiikkejä, mutta hinnat tulivat nopeasti alas taloudellisen taantuman seurauksena. /MWh POK Puupelletti POR Maakaasu Metsähake Jyrsinturve Hiili Kuva 6 Polttoaineiden verottomat reaalihinnat Suomessa Suomalaiset sähkön tuottajat ja tukkuostajat toimivat Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jossa sähkön hinta määräytyy. Markkinat ovat laajentumassa Keski- Eurooppaa kohti, jolloin hinnat yhdentyvät. Sähköntuotannon kilpailukyky määräytyy Pohjoismaisen tuotanto- ja kysyntätilanteen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttavat mm. sähkön kysynnän ja tuotantokapasiteetin kehitys Pohjoismaissa ja lähialueilla, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, sekä vesivoiman tuotannon ja jatkossa myös tuulivoimatuotannon vaihtelut. Kuva 7 esittää Suomen sähkön hinnan sekä EU:n päästöoikeuksien hintojen kehitystä vuodesta 2003 vuoden 2009 kesään.

16 14 Sähkön hinta, /MWh Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta Päästöoikeuden hinta, /tco2 0 tammi.03 maalis.03 touko.03 heinä.03 syys.03 marras.03 tammi.04 maalis.04 touko.04 heinä.04 syys.04 marras.04 tammi.05 maalis.05 touko.05 heinä.05 syys.05 marras.05 tammi.06 maalis.06 touko.06 heinä.06 syys.06 marras.06 tammi.07 maalis.07 touko.07 heinä.07 syys.07 marras.07 tammi.08 maalis.08 touko.08 heinä.08 syys.08 marras.08 tammi.09 maalis.09 touko.09 heinä.09 syys.09 0 Kuva 7 Suomen sähkön hinnan ja EU:n päästöoikeuksien hinnan kehitys Sähköntuotantomuotojen muuttuvat tuotantokustannukset määräävät laitosten kilpailukyvyn markkinoilla. Kun investointi on tehty, tuulivoimaa, vesivoimaa ja ydinvoimaa tuotetaan yleensä mahdollisimman paljon. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee tuulisuuden mukaan ja tuulivoiman lisärakentaminen lisääkin säätövoiman tarvetta koko Euroopassa. Lauhdetuotannon kannattavuus ja kapasiteetin ajo vaihtelee markkinatilanteen mukaan riippuen polttoaineen ja päästöoikeuden hinnasta verrattuna sähkön hintaan. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käytössä on paljon vesivoimaa ja ydinvoimaa, ja jatkossa yhä enemmän myös tuulivoimaa, jonka muuttuvat tuotantokustannukset ovat edulliset. Kun sähkön hinta Pohjoismaissa on matala, sähköä viedään Keski- Eurooppaan. Hyvien siirtoyhteyksien johdosta Suomessa sähköntuotanto ei välttämättä vaadi alueellista omavaraisuutta. Koko Suomen tasolla on kuitenkin asetettu tavoitteeksi omavaraisuus sähköntuotannossa myös huippukulutustilanteissa, jotta sähkön saatavuus voidaan taata kaikkina aikoina. Suomessa uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan korvaamaan poistuvaa vanhaa kapasiteettia sekä sähkön tuontia.

17 15 2 LAPIN ENERGIANKULUTUS JA TUOTANTO 2.1 Lapin energiatase Lapin luonnonvarat ovat luoneet hyvät edellytykset energiantuotannolle maakunnan alueella. Lapissa tuotetaan sähköä yli maakunnan oman tarpeen perustuen pitkälti uusiutuviin energialähteisiin. Sähköomavaraisuus maakunnassa on yli 100 % (2007: 107 %) ja uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta 91 %. Sähkön ja lämmöntuotantoon käytettävistä polttoaineista uusiutuvien osuus on 70 prosenttia. Kuva 8 esittää sähkön- ja lämmöntuotannon tasetta Lapissa vuonna 2007 huomioiden Kemijärven sellutehtaan lopetuksen sekä Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutuksen. Lapissa teollisuudella on merkittävä osuus energiankulutuksessa sekä osin myös tuotannossa. Vuotuinen energiatase vaihteleekin voimakkaasti erityisesti metsäteollisuuden tuotannon perusteella. Lämmön osalta teollisuushöyryä ja lämpöä tuotettiin vuonna 2007 vajaat GWh, kun taas kauko- ja aluelämpöä tuotettiin GWh. Polttoaineina lämmöntuotannossa sekä sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa käytettiin metsäteollisuuden jäteliemiä (mustalipeä), turvetta ja puupolttoaineita, sekä pienemmässä määrin öljyä erilliseen lämmöntuotantoon. Puupolttoaineista metsähakkeen määrä oli 150 GWh. Sähköä tuotettiin polttolaitoksissa noin GWh. Laitoksien yhteenlaskettu sähköteho oli 260 MW e ja lämpöteho MW th. Merkittävin sähköntuotantotapa on kuitenkin vesivoima, jota tuotettiin noin GWh. Vesivoimatuotannon määrä vaihtelee vuodesta toiseen sateisuudesta riippuen. Tuulivoiman tuotanto oli noin 10 GWh (vuoden 2008 lopulla 40 GWh). Metsäteollisuuden jäteliemet GWh Energiantuotanto 2007* Sähköomavaraisuus: 107 % Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta: 91 % Metsäteollisuuden sivutuotteet GWh Metsähake 150 GWh Turve GWh Öljy 340 GWh Muu (mm. teol.sekundäärilämpö) 170 GWh -SÄHKÖTEHO 260 MWe -LÄMPÖTEHO 1720 MWth Vesivoima GWh Teollisuuslämpö GWh Kauko- ja aluelämpö GWh Sähkö GWh Lämmöntuotanto yhteensä GWh Sähköntuotanto Sähkön yhteensä kulutus 6105 GWh 5720 GWh Tuulivoima 10 GWh Sähkön vienti + häviöt = 385 GWh *Kemijärven sellutehtaan lopetuksen vaikutus huomioitu, Tornion Voiman uuden voimalaitoksen vaikutus huomioitu Kuva 8 Lapin sähkön ja lämmön tuotannon energiatase 2007

18 16 Lapin maakunnan sähkön ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat noin miljoona tonnia vuonna Päästöistä yli 85 % aiheutui turpeen poltosta. Loppuosa päästöistä aiheutui lähinnä öljyn käytöstä. Kuva 9 esittää sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä Lapissa vuonna CO2-päästöt, 1000 t Metsäteollisuuden jäteliemet Turve POR POK Puupolttoaineet Muu Kuva 9 Sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt Lapissa vuonna Energiankulutus Lapissa Lapissa teollisuuden osuus kaikesta energiankulutuksesta on merkittävä. Sähkön osalta teollisuuden osuus vuonna 2007 oli 69 %, kun se koko Suomessa on 54 %. Teollisuuden muutoksilla on myös suurin merkitys energiakulutuksen kehitykselle tulevaisuudessa. Yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa väestön kasvun vähäisyys ja energiatehokkuuden parantuminen Sähkönkulutus Sähkönkäyttö Lapin maakunnassa vuonna 2007 oli GWh. Kuva 10 osoittaa eri sektoreiden osuudet kokonaiskulutuksesta. Rakennusten lämmitykseen Lapissa käytetään sähköä suhteellisesti muuta Suomea enemmän. Vuonna 2007 lämmitykseen käytettiin sähköä 635 GWh. 19 % Asuminen ja maatalous 12 % Palvelut ja rakentaminen 69 % Teollisuus Kuva 10 Sähkön kulutuksen jakauma Lapissa 2007

19 17 Teollisuudessa sähkönkäyttö keskittyy kolmeen suureen kohteeseen. Outokummun Tornion terästehtaat kuluttavat lähes kolmanneksen kaikesta Lapissa käytetystä sähköstä. Outokummun terästehtaan tuotantokapasiteetin suunniteltu laajennus nostaisi sähkönkulutuksen tasolle GWh, eli Lapin sähkönkulutus kasvaisi noin viidenneksellä. Muut suuret käyttäjät ovat Stora Enson Veitsiluodon tehtaat sekä Metsä- Botnian ja M-realin paperi- ja sellutehtaat Kemissä. Metsäteollisuus tuottaa osan kuluttamastaan sähköstä itse sivutuotteilla. Muun teollisuuden käytöksi jää Lapissa noin 200 GWh sähköä. Yksityisen kulutuksen ja maatalouden sähkön kulutus on noin 1,1 TWh. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on Lapissa kasvanut keskimäärin 1,5 % vuodessa, kun koko Suomessa vastaa kasvu on ollut keskimäärin 2,1 % Lämmitysenergian kulutus Lapin rakennusten 1 lämmityksen energiakulutus oli 2,2 TWh vuonna Lämmityksen hyötysuhde huomioiden lämmitykseen käytetty polttoaine-energia oli 2,7 TWh Kaikki rakennukset Erilliset pientalot GWh Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 11 Lapin rakennusten energiankulutus lämmitysmuodoittain 2008 Rakennusten lämmityksessä merkittävimmät lämmitysmuodot ovat kauko- ja aluelämpö, sekä sähkölämmitys. Myös öljylämmityksen osuus on suuri. Kaikkien rakennusten lämmitysmuotojen osuudet esittää Kuva laskettu Tilastokeskuksen päivitetyn rakennuskannan mukaan käyttämällä kullekin lämmitysmuodolle ominaista lämmityskerrointa (kwh/m2), ei pääasiallisesti sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia

20 18 1 % 4 % 11 % 29 % 20 % 35 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 12 Rakennusten lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Erillisten pientalojen lämmitys perustuu Lapissa yli 50 prosenttisesti sähkölämmitykseen. Haja-asutuksen vuoksi kaukolämmön osuus on pieni. Myös puulla on merkittävä osuus lämmityksessä, lähes neljännes kaikista pientaloista käyttää puuta lämmitykseen. Kuva 13 esittää erillisten pientalojen lämmitysmuodot Lapissa vuonna % 1 % 1 % 3 % 20 % Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö 52 % Puu Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 13 Erillisten pientalojen lämmityksen jakauma Lapissa 2007 Rakennusten lämmityksen hiilidioksidipäästöt olivat tonnia vuonna Luku ei sisällä kauko- ja aluelämmityksen päästöjä, jotka on esitetty kohdassa 2.1, eikä sähkölämmityksen sähkön tuotantoon liittyviä päästöjä. Sähkön osalta päästöt riippuvat siitä keneltä toimijalta lämmityssähkö on ostettu. Maakunnan tasolla sähkölämmityksen päästöjen voidaan laskea olevan vähäiset, sillä uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus on 90 % koko sähkön tuotannosta.

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija 1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot