Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon. Markku Raiko, Niina Honkasalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon. Markku Raiko, Niina Honkasalo"

Transkriptio

1 Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon Markku Raiko, Niina Honkasalo 1

2 Energialähteiden muuttuminen Suomen sähköntuotantonossa Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantokapasiteettien osuudet kasvavat Tuulivoimaa 4000 MWe /10 TWh/v Tuulivoiman vaikutukset Tuulivoima korvaa käyttökustannuksiltaan kalleinta käytössä olevaa tuotantomuotoa eli lämpövoimaa Lauhdetuotannon ja CHP -tuotannon huipun käyttöajat putoavat Lämpövoiman tehotarve säilyy Säätövoimana Varavoimana 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kapasiteetti MWe MWe Yhteistuotantosähkön osuus nyt n. 50 %! Lähde: Eurelectric Tuulivoima Aurinkosähkö Muut uusiutuvat Vesivoima Fossiiliset polttoaineet Ydinvoima Muut

3 MW MW Säätökapasiteetti suurelta osin tuonnin varassa (tilanne ennen tuulivoimaa) 3500 Ajanjakso Vesivoima Säätöteho n MWe! Kulutuksen vuorokausimuutos Tuulivoima Ydinvoima Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Ajanjakso Lauhde Kaasuturbiinit Nettotuonti Nettotuonti Kaasuturbiinit Vesivoima Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Tuulivoima Ydinvoima päivä Ruotsikin rakentaa tuulivoimaa! Saadaanko edullista säätövoimaa enää tulevaisuudessa? päivä 3 Lähde: Energiateollisuus ry

4 MW Tuulivoiman tehovaihtelujen kompensointikeinoja 1. Säätötarve suurelta osin hidasta säätötehokapasiteettia (1 h - 2 vrk) Lauhdetuotanto muuttuu säätövoimatyyppiseksi Myös CHP tuotantoon kohdistuu merkittäviä joustotarpeita (mm. lämmön varastointi) 2. Myös nopeaa säätökapasiteettia (alle 1 h) Fingridin arvio 16 % tuulivoimakapasiteetista Vesivoimaa ja pumppuvoimaa Moottoreita ja kaasuturbiineja 3. Lisäksi kysyntäjoustoja Smart Grid/Smart District Heating Lämpövarastoja asumisen yhteydessä Sähköautojen akkujen latausten ajoitusta 500 Tuulivoimatuotannon toteutunut ja arvioitu vaihtelu tunneittain eri kapasiteeteilla päivä 212 MW, MW 3600 MW 4000 MW 4 Teollisuustuotannon seisokkeja

5 Lämpöpumput lisäävät tehojoustoa yhteistuotannossa Tuotantotapa Sähkö Lämpö Polttoainetarve MWe MW MW Lämpökattila (hyötysuhde=85 %) Lauhdetuotanto (hyötysuhde =40 %) 42, ,3 Erillistuotanto 42, ,3 CHP (rakennusaste=0,5) 42, Yhteistuotantohyöty (polttoainesäästö) -56,3 Lämpöpumppu (COP= 3,5 4,0) -21,3-24, Lauhdetuotanto+Lämpöpumppu ,3 60,8 Lauhdetuotanto+Lämpöpumppu 42, ,6 167,1 Lämpöpumppuhyöty (polttoainesäästö) -39,2-46,7 Polttoainesäästönä lämpöpumppuhyöty on lähes yhtä suuri kuin yhteistuotantohyöty! Lämpöpumppu on kestävä ja taloudellinen vaihtoehto lämpökattiloille! 5

6 Lämpövoimalaitosten säätöominaisuuksia Ominaisuudet Höyryturbiini Kombi Kaasuturbiini Moottori Tyypillinen yksikkökoko MWe MWe MWe 1-20 MWe Hyötysuhde vanha 40 % 50 % 32 % 45 % uusi (Max) 47 % 61 % 38 % 48 % Käynnistysajat kylmäkäynnistys 5-10 h 2-3 h 5-15 min 15 min lämmin käynnistys (2 vrk) 3-5 h 1-1,5 h 5-15 min 15 min kuuma käynnistys (yö) 1,3-2,5 h 0,5-1 h 5-15 min 5 min Minimiteho 40 % % 50 % *) 30 % *) Tehonmuutosnopeus 3-6 %/min 4-6 %/min 5-20 %/min 25 %/min *) Typpioksidipäästöjen raja-arvot ylittyvät ajettaessa alempia tehoa. Tekninen minimiteho n. 10 %. 6 Lämpövoiman säätöominaisuudet riittävät tuulivoiman tehonmuutosten kompensointiin! (Esim. 1-2 käynnistystä/viikko)

7 Säätövoiman polttoainekustannus - Hankintahinta ja päästömaksu Polttoainekustannus /MWh Päästömaksu /tonco Kivihiili 13 19,8 26,6 33,5 40,3 47,1 Maakaasu (LNG) 38 42,0 45,9 49,9 53,8 57,8 HFO 50 55,7 61,4 67,0 72,7 78,4 LFO 70 75,3 80,7 86,0 91,4 96,7 Kannattavuusrajat Korvattava polttoaine Päästömaksuraja /tonco 2 Puuhake 18 Kivihiili 15 ok Puupelletti 35 Kivihiili 64,5? TOP -pelletti 40 Kivihiili 79? Pyrolyysiöljy 55 HFO/LFO 18/0 ok (IED: HFO => LFO) 7 Tuulivoiman takuuhinta 83,50 /MWh = Kivihiililauhteen polttoainekustannus päästömaksulla 60 /tonco 2! (kulutussuhde 2,5 x 33,5 /MWh = 83,5 /MWh) Päästökaupan rooli pienentymässä energiapolitiikan ohjauskeinona?

8 Biopolttoaineiden jalostamisen taloudelliset lähtökohdat 1. Biopolttoainejalosteiden edut Tuotteet puhtaita (typpi-, rikki- ja hiilipäästöt) Tuotteet helppoja kuljettaa, käsitellä ja käyttää 2. Käyttötalouden osatekijät Polttoainekustannukset Investointi Käyttöaika 3. Kannattavuutta parantavat osatekijät Päästömaksun korkea taso => vertailutasona esim. tuulivoiman takuuhintaa vastaava päästömaksu Pieni investointitarve => vanhojen laitosten modernisointi (IED - investointien välttäminen) Lyhyt käyttöaika => säätövoiman tuotanto

9 Biopolttoaineiden käytön tekniset vaihtoehdot hiilipölykattiloissa 1. Kivihiilenpolton jatko ja puupellettien seospoltto Puupellettien käyttö ei poista IED investointitarvetta (rikinpoistopesuri+scr) Maksimi teho-osuus 20 % (hiilimyllyt rajoittavat) 2. Paahtopellettien (TOP) poltto Ei tarvetta IED investoinneille (typpipäästöt?) Maksimi teho-osuus 70 % (savukaasukemia rajoittaa) 3. Hakkeen kaasutus Ei tarvetta IED investoinneille (typpipäästöt?) Maksimi teho-osuus 70 % (savukaasukemia rajoittaa) 4. Pyrolyysiöljyn poltto Ei tarvetta IED investoinneille Maksimi teho-osuus 100 % Voimalaitoksen maksimitehoa voidaan ehkä joutua alentamaan n % biojalostekäytössä likaantumisen ja typpipäästöjen hallitsemiseksi (vrt. leijukattilat)!

10 Vanhentuvia lämpövoimalaitoksia (yli 4000 MWe:n kapasiteetti) Laitos Polttoaine Sähköteho (MWe) Valm.(tai rev.) Tuotantotapa Mussalo1 hiili CHP (ei tuotannossa) Mussalo 2 kaasu lauhde (ei tuotannossa) Kristiina 1 öljy lauhde (tehoreservi) Kristiina 2 hiili lauhde Tahkoluoto hiili lauhde Vaskiluoto 2 hiili (+puu) CHP (etukaasutin 2012) Vaskiluoto 3 öljy CHP (tehoreservi) Naantali 1 hiili lauhde Naantali 2 hiili CHP Naantali 3 hiili CHP Inkoo 1 hiili lauhde Inkoo 2 hiili lauhde Inkoo 3 hiili lauhde (tehoreservi) Inkoo 4 hiili lauhde (ei tuotannossa) Meri-Pori hiili lauhde Haapavesi turve+puu lauhde Kymijärvi hiili+kaasu CHP Hanasaari B hiili 228 (2x114) 1974 CHP Salmisaari B hiili CHP Martinlaakso 1 kaasu CHP (LCP opt-out) Martinlaakso hiili CHP Suomenoja 1 hiili CHP Haapaniemi 2 turve CHP

11 Vanhojen voimalaitosten uusinnan investointiarvot Biopolttoaine Bio-osuus Käyttötapa Retrofit Asset-arvo % /kwe /kwe Puuhake 70 Kaasutus ja kaasun poltto Puupelletti 20 Hiilijärjestelmä Paahtopelletti (TOP) 70 Hiilijärjestelmä Pyrolyysiöljy 100 Öljyjärjestelmä 40 0 Retrofit- arviot sisältävät IED investoinnit, säätöajotapamuutokset ja polttoainemuutokset. Laitoksen jäännösarvo 10 % uusinvestoinnista (pyrolyysiöljymuutoksessa 0 %). Laitoskohtaiset muutostarpeet vaihtelevat paljon! IE -direktiivi sallii helpotuksia päästöjen BAT -tasosta, jos laitosten käyttöaikaa rajoitetaan!

12 Uusien lämpövoimalaitosten investointiarviot Konsepti Polttoaine Yksikkö Hyötysuhde Investointi MWe % /kwe Kaasuturbiini LFO Öljydiesel HFO Kaasumoottori maakaasu Kaasukombi maakaasu Öljykombi LFO Öljylauhde HFO Bioöljylauhde pyrolyysiöljy Biolauhde hake Hiililauhde kivihiili

13 /MWh Lauhdetuotannon kustannukset säätöajossa (päästömaksu 50 /tonco 2 ) 300,0 250,0 Lauhde 1000 h/v Uusinvestointijärjestys, mikä määrittää sähkön hinnan markkinan tasapainotilanteessa Ajojärjestys 200,0 150,0 100,0 Muuttuvat /MWh Kokonaishinta /MWh 50,0 0,0 13

14 /MWh Yhteistuotannon kustannukset säätöajossa (päästömaksu 50 /tonco 2 ) 300,0 250,0 200,0 CHP 1000 h/v Lämmöntuotantovaihtoehtona on samaa polttoainetta käyttävä lämpökattila! Arvio kohdistuu yhteistuotannon hyötyvaikutukseen! 150,0 100,0 Muuttuvat /MWh Kokonaishinta /MWh 50,0 0,0 14

15 kgco2/mwh kgco2/mwh Lämpövoimaan perustuvan säätösähkön ominaispäästöt 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Lauhdetuotanto 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 CHP -tuotanto 15

16 Säätösähkön hintaskenaariot 1. Nykyinen markkinahinta (Nord Poolin Elspot hinta) 2. Markkinahinta muodostuu uusinvestoinneista yhteistuotantoon (Suomi) 3. Markkinahinta muodostuu uusinvestoinneista lauhdetuotantoon (Saksa)

17 /MWh /MWh Säätösähkön Suomen aluehinta (Elspot) Suomen aluehinta - vuoden 100 kalleinta tuntia poistettu h Suomen aluehinta 2010 Suomen aluehinta Suomen aluehinta - vuoden 100 kalleinta tuntia h Suomen aluehinta 2010 Suomen aluehinta

18 Markkinatasapainon mukaiset säätösähkön hintaskenaariot Sähkön hinta 500 /MWh Sähkön hinnan pysyvyyskäyrä -Lauhdetuotanto Tuotantoaika, h/v Sähkön hinta /MWh Sähkön hinnan pysyvyyskäyrä -CHP-tuotanto Tuotantoaika, h/v

19 Lauhdetuotannon Retrofit - konseptien kilpailukyky Käyttöaika Konseptit Sähkön hintaskenaariot Hiili+Pelletti Hiili+TOP Kaasutus Bioöljy Elspot CHP Lauhde h/v /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh ,1 157,9 192,7 166, ,1 217, ,8 126,0 123,8 153, ,3 157, ,3 115,4 100,8 149, ,3 Päästömaksu 50 /tonco 2

20 Yhteistuotannon Retrofit - konseptien kilpailukyky Käyttöaika Konseptit Sähkön hintaskenaariot Hiili+Pelletti Hiili+TOP Kaasutus Bioöljy Elspot CHP Lauhde h/v /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh ,1 105,1 162,1 88, ,1 217, ,8 73,3 93, ,3 157, ,4 62,7 70,1 70, ,3 Päästömaksu 50 /tonco 2

21 Konseptien kilpailukyky käyttöajan funktiona Biopolttoainejalosteiden kilpailukyky vanhoissa kivihiilivoimalaitoksissa Lauhde CHP Pyrolyysiöljy alle 400 h/v alle 900 h/v TOP h/v h/v Hake/kaasutus yli 950 h/v yli 2200 h/v Konseptivalinnat uusissa säätövoimainvestoinneissa Lauhde CHP LNG (kombi/moottori) alle 1800 alle 2700 h/v Hakeleijukattila yli 1800 h/v yli 2700 h/v HFO/LFO (kombi/moottori) alle 1000 h/v alle 1900 h/v Hakeleijukattila yli 1000 h/v yli 1900 h/v 21

22 Pohdintoja 1. Tuulivoima lyhentää lämpövoiman huipun käyttöaikaa 1. Polttoaineiden osuus primäärienergian lähteenä pienenee 2. Bioenergian rooli systeemin päästöttömänä energiavarastona kasvaa 3. Bioenergian käyttö siirtyy perustuotannosta jalosteisiin ja säätösähköön 2. IE -direktiivi 1. Säätövoiman hiilidioksidipäästöt voitaisiin minimoida biopolttoainekäytöllä 2. Biopolttoainejalosteiden käyttö vähentäisi IED -investointitarvetta 3. Siirtymäaikajoustot olisi edullista kohdentaa biopolttoainemuutoksiin 3. Kehitystarpeita 1. Erilaisten biopolttoainemuutosten demonstrointi olisi nyt tärkeää voimalaitoksilla (mm. polttimet, polton vaiheistus, reburning, SNCR, likaantumisen hallinta) 2. Vielä olisi aikaa kehittää ratkaisuja kaukolämpöjärjestelmien tehokkaampaan hyödyntämiseen osana joustavaa energiantuotantoa (lämpöakut ja lämpöpumput)

23 Yhteenveto 1. Tuulivoiman lisärakentaminen nähdään nyt kannattavuusuhkaksi lämpövoimalaitoksille, josta seuraa riskiskenaario 1. Vanhoja lämpövoimalaitoksia poistuu runsaasti käytöstä 2. Muutaman vuoden päästä rakennettavat tuulivoimalaitokset aiheuttavat suuria hintaheilahteluja markkinoilla 3. Säätösähkökapasiteetti rakennetaan uudestaan öljyä käyttävien uusinvestointien varaan 2. Säätösähkön määrän ja hinnan voidaan olettaa nousevan merkittävästi tuulivoiman lisärakentamisen seurauksena 3. Biopolttoainejalosteiden kilpailukyky on parhainta säätövoiman tuotannossa Vanhoissa yhteistuotannon polttokattiloissa Suomessa Vanhoissa lauhdetuotannon polttokattiloissa Keski-Euroopassa

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Suuret lämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä

Suuret lämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä ENERGIATEOLLISUUS RY Suuret lämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä 29.8.2016 Mikä oli VALORin laatiman selvityksen tavoite? Hankkeen tavoitteena oli selvittää lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.

Lisätiedot

LCP BREFin päivityksen tilanne

LCP BREFin päivityksen tilanne LCP BREFin päivityksen tilanne Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Jaakko Kuisma 1 Esityksen sisältö LCP BREF ja sen uudistaminen Kansallinen valmistautuminen uudistamiseen Kansalliset

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot