Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon. Markku Raiko, Niina Honkasalo
|
|
- Taisto Ketonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon Markku Raiko, Niina Honkasalo 1
2 Energialähteiden muuttuminen Suomen sähköntuotantonossa Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantokapasiteettien osuudet kasvavat Tuulivoimaa 4000 MWe /10 TWh/v Tuulivoiman vaikutukset Tuulivoima korvaa käyttökustannuksiltaan kalleinta käytössä olevaa tuotantomuotoa eli lämpövoimaa Lauhdetuotannon ja CHP -tuotannon huipun käyttöajat putoavat Lämpövoiman tehotarve säilyy Säätövoimana Varavoimana 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kapasiteetti MWe MWe Yhteistuotantosähkön osuus nyt n. 50 %! Lähde: Eurelectric Tuulivoima Aurinkosähkö Muut uusiutuvat Vesivoima Fossiiliset polttoaineet Ydinvoima Muut
3 MW MW Säätökapasiteetti suurelta osin tuonnin varassa (tilanne ennen tuulivoimaa) 3500 Ajanjakso Vesivoima Säätöteho n MWe! Kulutuksen vuorokausimuutos Tuulivoima Ydinvoima Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Ajanjakso Lauhde Kaasuturbiinit Nettotuonti Nettotuonti Kaasuturbiinit Vesivoima Lauhde Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Tuulivoima Ydinvoima päivä Ruotsikin rakentaa tuulivoimaa! Saadaanko edullista säätövoimaa enää tulevaisuudessa? päivä 3 Lähde: Energiateollisuus ry
4 MW Tuulivoiman tehovaihtelujen kompensointikeinoja 1. Säätötarve suurelta osin hidasta säätötehokapasiteettia (1 h - 2 vrk) Lauhdetuotanto muuttuu säätövoimatyyppiseksi Myös CHP tuotantoon kohdistuu merkittäviä joustotarpeita (mm. lämmön varastointi) 2. Myös nopeaa säätökapasiteettia (alle 1 h) Fingridin arvio 16 % tuulivoimakapasiteetista Vesivoimaa ja pumppuvoimaa Moottoreita ja kaasuturbiineja 3. Lisäksi kysyntäjoustoja Smart Grid/Smart District Heating Lämpövarastoja asumisen yhteydessä Sähköautojen akkujen latausten ajoitusta 500 Tuulivoimatuotannon toteutunut ja arvioitu vaihtelu tunneittain eri kapasiteeteilla päivä 212 MW, MW 3600 MW 4000 MW 4 Teollisuustuotannon seisokkeja
5 Lämpöpumput lisäävät tehojoustoa yhteistuotannossa Tuotantotapa Sähkö Lämpö Polttoainetarve MWe MW MW Lämpökattila (hyötysuhde=85 %) Lauhdetuotanto (hyötysuhde =40 %) 42, ,3 Erillistuotanto 42, ,3 CHP (rakennusaste=0,5) 42, Yhteistuotantohyöty (polttoainesäästö) -56,3 Lämpöpumppu (COP= 3,5 4,0) -21,3-24, Lauhdetuotanto+Lämpöpumppu ,3 60,8 Lauhdetuotanto+Lämpöpumppu 42, ,6 167,1 Lämpöpumppuhyöty (polttoainesäästö) -39,2-46,7 Polttoainesäästönä lämpöpumppuhyöty on lähes yhtä suuri kuin yhteistuotantohyöty! Lämpöpumppu on kestävä ja taloudellinen vaihtoehto lämpökattiloille! 5
6 Lämpövoimalaitosten säätöominaisuuksia Ominaisuudet Höyryturbiini Kombi Kaasuturbiini Moottori Tyypillinen yksikkökoko MWe MWe MWe 1-20 MWe Hyötysuhde vanha 40 % 50 % 32 % 45 % uusi (Max) 47 % 61 % 38 % 48 % Käynnistysajat kylmäkäynnistys 5-10 h 2-3 h 5-15 min 15 min lämmin käynnistys (2 vrk) 3-5 h 1-1,5 h 5-15 min 15 min kuuma käynnistys (yö) 1,3-2,5 h 0,5-1 h 5-15 min 5 min Minimiteho 40 % % 50 % *) 30 % *) Tehonmuutosnopeus 3-6 %/min 4-6 %/min 5-20 %/min 25 %/min *) Typpioksidipäästöjen raja-arvot ylittyvät ajettaessa alempia tehoa. Tekninen minimiteho n. 10 %. 6 Lämpövoiman säätöominaisuudet riittävät tuulivoiman tehonmuutosten kompensointiin! (Esim. 1-2 käynnistystä/viikko)
7 Säätövoiman polttoainekustannus - Hankintahinta ja päästömaksu Polttoainekustannus /MWh Päästömaksu /tonco Kivihiili 13 19,8 26,6 33,5 40,3 47,1 Maakaasu (LNG) 38 42,0 45,9 49,9 53,8 57,8 HFO 50 55,7 61,4 67,0 72,7 78,4 LFO 70 75,3 80,7 86,0 91,4 96,7 Kannattavuusrajat Korvattava polttoaine Päästömaksuraja /tonco 2 Puuhake 18 Kivihiili 15 ok Puupelletti 35 Kivihiili 64,5? TOP -pelletti 40 Kivihiili 79? Pyrolyysiöljy 55 HFO/LFO 18/0 ok (IED: HFO => LFO) 7 Tuulivoiman takuuhinta 83,50 /MWh = Kivihiililauhteen polttoainekustannus päästömaksulla 60 /tonco 2! (kulutussuhde 2,5 x 33,5 /MWh = 83,5 /MWh) Päästökaupan rooli pienentymässä energiapolitiikan ohjauskeinona?
8 Biopolttoaineiden jalostamisen taloudelliset lähtökohdat 1. Biopolttoainejalosteiden edut Tuotteet puhtaita (typpi-, rikki- ja hiilipäästöt) Tuotteet helppoja kuljettaa, käsitellä ja käyttää 2. Käyttötalouden osatekijät Polttoainekustannukset Investointi Käyttöaika 3. Kannattavuutta parantavat osatekijät Päästömaksun korkea taso => vertailutasona esim. tuulivoiman takuuhintaa vastaava päästömaksu Pieni investointitarve => vanhojen laitosten modernisointi (IED - investointien välttäminen) Lyhyt käyttöaika => säätövoiman tuotanto
9 Biopolttoaineiden käytön tekniset vaihtoehdot hiilipölykattiloissa 1. Kivihiilenpolton jatko ja puupellettien seospoltto Puupellettien käyttö ei poista IED investointitarvetta (rikinpoistopesuri+scr) Maksimi teho-osuus 20 % (hiilimyllyt rajoittavat) 2. Paahtopellettien (TOP) poltto Ei tarvetta IED investoinneille (typpipäästöt?) Maksimi teho-osuus 70 % (savukaasukemia rajoittaa) 3. Hakkeen kaasutus Ei tarvetta IED investoinneille (typpipäästöt?) Maksimi teho-osuus 70 % (savukaasukemia rajoittaa) 4. Pyrolyysiöljyn poltto Ei tarvetta IED investoinneille Maksimi teho-osuus 100 % Voimalaitoksen maksimitehoa voidaan ehkä joutua alentamaan n % biojalostekäytössä likaantumisen ja typpipäästöjen hallitsemiseksi (vrt. leijukattilat)!
10 Vanhentuvia lämpövoimalaitoksia (yli 4000 MWe:n kapasiteetti) Laitos Polttoaine Sähköteho (MWe) Valm.(tai rev.) Tuotantotapa Mussalo1 hiili CHP (ei tuotannossa) Mussalo 2 kaasu lauhde (ei tuotannossa) Kristiina 1 öljy lauhde (tehoreservi) Kristiina 2 hiili lauhde Tahkoluoto hiili lauhde Vaskiluoto 2 hiili (+puu) CHP (etukaasutin 2012) Vaskiluoto 3 öljy CHP (tehoreservi) Naantali 1 hiili lauhde Naantali 2 hiili CHP Naantali 3 hiili CHP Inkoo 1 hiili lauhde Inkoo 2 hiili lauhde Inkoo 3 hiili lauhde (tehoreservi) Inkoo 4 hiili lauhde (ei tuotannossa) Meri-Pori hiili lauhde Haapavesi turve+puu lauhde Kymijärvi hiili+kaasu CHP Hanasaari B hiili 228 (2x114) 1974 CHP Salmisaari B hiili CHP Martinlaakso 1 kaasu CHP (LCP opt-out) Martinlaakso hiili CHP Suomenoja 1 hiili CHP Haapaniemi 2 turve CHP
11 Vanhojen voimalaitosten uusinnan investointiarvot Biopolttoaine Bio-osuus Käyttötapa Retrofit Asset-arvo % /kwe /kwe Puuhake 70 Kaasutus ja kaasun poltto Puupelletti 20 Hiilijärjestelmä Paahtopelletti (TOP) 70 Hiilijärjestelmä Pyrolyysiöljy 100 Öljyjärjestelmä 40 0 Retrofit- arviot sisältävät IED investoinnit, säätöajotapamuutokset ja polttoainemuutokset. Laitoksen jäännösarvo 10 % uusinvestoinnista (pyrolyysiöljymuutoksessa 0 %). Laitoskohtaiset muutostarpeet vaihtelevat paljon! IE -direktiivi sallii helpotuksia päästöjen BAT -tasosta, jos laitosten käyttöaikaa rajoitetaan!
12 Uusien lämpövoimalaitosten investointiarviot Konsepti Polttoaine Yksikkö Hyötysuhde Investointi MWe % /kwe Kaasuturbiini LFO Öljydiesel HFO Kaasumoottori maakaasu Kaasukombi maakaasu Öljykombi LFO Öljylauhde HFO Bioöljylauhde pyrolyysiöljy Biolauhde hake Hiililauhde kivihiili
13 /MWh Lauhdetuotannon kustannukset säätöajossa (päästömaksu 50 /tonco 2 ) 300,0 250,0 Lauhde 1000 h/v Uusinvestointijärjestys, mikä määrittää sähkön hinnan markkinan tasapainotilanteessa Ajojärjestys 200,0 150,0 100,0 Muuttuvat /MWh Kokonaishinta /MWh 50,0 0,0 13
14 /MWh Yhteistuotannon kustannukset säätöajossa (päästömaksu 50 /tonco 2 ) 300,0 250,0 200,0 CHP 1000 h/v Lämmöntuotantovaihtoehtona on samaa polttoainetta käyttävä lämpökattila! Arvio kohdistuu yhteistuotannon hyötyvaikutukseen! 150,0 100,0 Muuttuvat /MWh Kokonaishinta /MWh 50,0 0,0 14
15 kgco2/mwh kgco2/mwh Lämpövoimaan perustuvan säätösähkön ominaispäästöt 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Lauhdetuotanto 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 CHP -tuotanto 15
16 Säätösähkön hintaskenaariot 1. Nykyinen markkinahinta (Nord Poolin Elspot hinta) 2. Markkinahinta muodostuu uusinvestoinneista yhteistuotantoon (Suomi) 3. Markkinahinta muodostuu uusinvestoinneista lauhdetuotantoon (Saksa)
17 /MWh /MWh Säätösähkön Suomen aluehinta (Elspot) Suomen aluehinta - vuoden 100 kalleinta tuntia poistettu h Suomen aluehinta 2010 Suomen aluehinta Suomen aluehinta - vuoden 100 kalleinta tuntia h Suomen aluehinta 2010 Suomen aluehinta
18 Markkinatasapainon mukaiset säätösähkön hintaskenaariot Sähkön hinta 500 /MWh Sähkön hinnan pysyvyyskäyrä -Lauhdetuotanto Tuotantoaika, h/v Sähkön hinta /MWh Sähkön hinnan pysyvyyskäyrä -CHP-tuotanto Tuotantoaika, h/v
19 Lauhdetuotannon Retrofit - konseptien kilpailukyky Käyttöaika Konseptit Sähkön hintaskenaariot Hiili+Pelletti Hiili+TOP Kaasutus Bioöljy Elspot CHP Lauhde h/v /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh ,1 157,9 192,7 166, ,1 217, ,8 126,0 123,8 153, ,3 157, ,3 115,4 100,8 149, ,3 Päästömaksu 50 /tonco 2
20 Yhteistuotannon Retrofit - konseptien kilpailukyky Käyttöaika Konseptit Sähkön hintaskenaariot Hiili+Pelletti Hiili+TOP Kaasutus Bioöljy Elspot CHP Lauhde h/v /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh ,1 105,1 162,1 88, ,1 217, ,8 73,3 93, ,3 157, ,4 62,7 70,1 70, ,3 Päästömaksu 50 /tonco 2
21 Konseptien kilpailukyky käyttöajan funktiona Biopolttoainejalosteiden kilpailukyky vanhoissa kivihiilivoimalaitoksissa Lauhde CHP Pyrolyysiöljy alle 400 h/v alle 900 h/v TOP h/v h/v Hake/kaasutus yli 950 h/v yli 2200 h/v Konseptivalinnat uusissa säätövoimainvestoinneissa Lauhde CHP LNG (kombi/moottori) alle 1800 alle 2700 h/v Hakeleijukattila yli 1800 h/v yli 2700 h/v HFO/LFO (kombi/moottori) alle 1000 h/v alle 1900 h/v Hakeleijukattila yli 1000 h/v yli 1900 h/v 21
22 Pohdintoja 1. Tuulivoima lyhentää lämpövoiman huipun käyttöaikaa 1. Polttoaineiden osuus primäärienergian lähteenä pienenee 2. Bioenergian rooli systeemin päästöttömänä energiavarastona kasvaa 3. Bioenergian käyttö siirtyy perustuotannosta jalosteisiin ja säätösähköön 2. IE -direktiivi 1. Säätövoiman hiilidioksidipäästöt voitaisiin minimoida biopolttoainekäytöllä 2. Biopolttoainejalosteiden käyttö vähentäisi IED -investointitarvetta 3. Siirtymäaikajoustot olisi edullista kohdentaa biopolttoainemuutoksiin 3. Kehitystarpeita 1. Erilaisten biopolttoainemuutosten demonstrointi olisi nyt tärkeää voimalaitoksilla (mm. polttimet, polton vaiheistus, reburning, SNCR, likaantumisen hallinta) 2. Vielä olisi aikaa kehittää ratkaisuja kaukolämpöjärjestelmien tehokkaampaan hyödyntämiseen osana joustavaa energiantuotantoa (lämpöakut ja lämpöpumput)
23 Yhteenveto 1. Tuulivoiman lisärakentaminen nähdään nyt kannattavuusuhkaksi lämpövoimalaitoksille, josta seuraa riskiskenaario 1. Vanhoja lämpövoimalaitoksia poistuu runsaasti käytöstä 2. Muutaman vuoden päästä rakennettavat tuulivoimalaitokset aiheuttavat suuria hintaheilahteluja markkinoilla 3. Säätösähkökapasiteetti rakennetaan uudestaan öljyä käyttävien uusinvestointien varaan 2. Säätösähkön määrän ja hinnan voidaan olettaa nousevan merkittävästi tuulivoiman lisärakentamisen seurauksena 3. Biopolttoainejalosteiden kilpailukyky on parhainta säätövoiman tuotannossa Vanhoissa yhteistuotannon polttokattiloissa Suomessa Vanhoissa lauhdetuotannon polttokattiloissa Keski-Euroopassa
Mistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä
Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitiedon seminaari 21.3.2013 1 Sähkömarkkinat muutoksessa Voimakas poliittinen ohjaus uusiutuvia
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos
TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos 23.11.2017 Turun Seudun Energiantuotanto OY Turku Energian ja Fortumin pitkäaikainen kaukolämmön toimitussopimus on päättynyt ja tilalle on muodostettu yhteisesti
MISTÄ LISÄJOUSTOA SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN?
Marraskuu 2012 MISTÄ LISÄJOUSTOA SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN? Loppuraportti I (123) Konsultit Ari Aalto Niina Honkasalo Pekka Järvinen Jaakko Jääskeläinen Markku Raiko Anni Sarvaranta Energiateollisuus ry Fingrid
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset
Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin
Bioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
Kauppa- ja teollisuusministeriö
Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
Sähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 08.10.2014 52X201245.A.AC_002
SUOMEN ENERGIATASE 2050 Lyhennelmä raportista 0 52X201245.A.AC_002 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa
Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen
Onko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula
Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
Uusiutuvan energian potentiaalit
Uusiutuvan energian potentiaalit ASIANTUNTIJASEMINAARI 1.2.2008: UUSIUTUVA ENERGIA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Teknologiapäällikkö Satu Helynen Sisältö Aurinkoenergia
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
Sähkön ja lämmön tuotanto 2010
Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010
Metsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian
Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry
Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset
Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
Mistä Helsingille energiaa tulevaisuudessa?
Mistä Helsingille energiaa tulevaisuudessa? Tea Erätuuli, vanhempi asiantuntija Jussi Kukkonen, kehityspäällikkö Energiatoimintojen kehitys, Helsingin Energia 4.6.2013 Helsingin Energia Helsingin Energia
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Hiilineutraaliin sähköntuotantoon
Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt
Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
Hajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA
KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva
Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen
Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta
Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta Mika Purhonen 21.2.2007 HVK PowerPoint template A4 28.02.07 1 Suomen energiajärjestelmän ominaispiirteitä Energiaintensiivisyys Suuri huipputehon tarve Monipuoliset energialähteet
Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa
Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaaman taustaselvityksen tulosten yhteenveto Satu Helynen, Kai Sipilä Martti Flyktman, Janne
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset...
1 Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset... 10 Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut... 13 Liite 1:
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden