TILINPÄÄTÖS 2015 Valtuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2015 Valtuusto

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2015 tilinpäätös on 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä merkitsee sitä, että Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 14,8 miljoonaan euroon. Vuoden 2015 talousarvion lähtökohtana oli euron alijäämä. Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät. Henkilöstökustannukset olivat arvioitua pienemmät, kunta sai euroa enemmän verotuloja ja euroa enemmän valtionosuuksia, ja korkokulut olivat euroa pienemmät alhaisesta korkotasosta johtuen. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, mikä johtui pääosin siitä, että työehtosopimusten palkkaratkaisut olivat arvioitua maltillisemmat. Käyttötalousarvio kunnossa Toimintakate oli 98,18 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa euron alitusta. Toimintamenot olivat euroa alle ja toimintatuotot euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut hyvin. Vuosikate oli 3,85 miljoonaa, joka siis kattaa 2,76 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Investoinnit ja lainat Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 10,57 miljoonaa euroa, josta 7,49 miljoonaa euroa oli kunnan ja 3,09 miljoonaa euroa vesiliikelaitoksen investointimenoja. Velkataakka kasvoi 14,15 miljoonasta eurosta 22,7 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Vuoden aikana saatiin päätökseen useita isoja investointeja, kuten uusi Silva-päiväkoti, Kemiön paloasema sekä Kemiön ja Taalintehtaan välinen siirtoviemäri, mikä näkyy velkataakan kasvuna. Henkilöstö Kemiönsaaren kunnalla oli 581 työntekijää (595 vuonna 2014), joista 448 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa (444 vuonna 2014) ja 133 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (151 vuonna 2014). Tähän lukuun sisältyvät kaikki työntekijät , aikuisopiston tuntiopettajia lukuun ottamatta. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä lisääntyi näin ollen neljällä edellisvuoteen verrattuna, kun taas määräaikaisesti palkattujen määrä laski 18:lla. Yhteensä henkilöstön määrä oli vähentynyt 14:llä. Tämä johtuu mm. päivähoidon muutoksista uuden päiväkodin valmistuttua sekä oppilasmäärän vähenemisestä. Tulevaisuus Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2015 tulos oli 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan talouden suunnittelu ja toteutus on ollut onnistunutta, mikä helpottaa omalta osaltaan toiminnan kehittämistä ja sopeutumista kunnan toimintaympäristössä odotettavissa oleviin muutoksiin. Kevään 2016 aikana julkaistujen tietojen valossa taloudellinen tilanne ja markkinat ovat edelleen vaikeita Suomessa ja euroalueella. Taloudellisen tilanteen paranemiseksi lyhyellä aikavälillä ei ole nähtävissä selkeitä merkkejä. Kunnan toiminnassa ja taloudessa yleinen taloustilanne näkynee erityisesti heikkona verotulojen kehityksenä sekä toimintamenojen kasvuna. Heikko taloustilanne vaikuttaa myös kunnan työllisyys- ja työttömyyslukujen kehitykseen. Vuoden 2016 aikana Kemiönsaarelle valmistuu uusi strategia, joka tehdään yhteistyössä kuntalaisten, päättäjien ja eri intressiryhmien kesken. Onnistuneen, päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavan strategian rakentamiseksi 3

4 tarvitaan kaikki voimat käyttöön - paljon osaamista ja innostusta. Parhaimmillaan strategiaprosessi kehittää yhteistä ymmärrystämme kunnan nykytilasta ja toiminnalle asetettavista tavoitteista ja painopisteistä. Yhteisen strategiaprosessin avulla rakennamme luottamusta ja täydennämme toinen toistemme osaamista. Erityisen keskeisessä asemassa kunnan tulevaisuuden rakentamisessa ovat nuoret ja ikäihmiset. Kunnan strategian ja toiminnan suunnitteluun vaikuttaa valmisteilla oleva sote-palveluiden sekä aluehallinnon uudistus siitä huolimatta, että niiden suunnittelu ja lopputulos ovat vielä avoinna. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena oleva toiminnallinen muutos, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen asiakkaan näkökulmasta toimivalla ja tehokkaalla tavalla, tulee ottaa huomioon strategiassa. Kunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee kehittää sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että kuntalaisten saavat palvelunsa sujuvasti omien tarpeidensa mukaisesti. Kunnan organisaatiorakenteet tai tiedon liikkuminen eivät saa ehkäistä oikea-aikaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamista. Kemiönsaaren kunnan edustajat osallistuvat aktiivisesti sote-palveluiden kehittämistyöhön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen muiden kuntien kanssa. Erityishuomio kehittämistyössä on ruotsinkielisten sosiaalija terveyspalveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä Turunmaan alueella. Muita toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä asioita ovat henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen, innovatiivisten ja kuntalaislähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen sekä aktiivinen yhteistyö muiden kuntien ja intressiryhmien kanssa. Kunnan elinvoiman kehittäminen on mukana kaikessa kunnan toiminnassa. Siihen työhön tarvitaan mukaan kaikki voimavarat, niin kuntalaiset kuin kunnassa toimivat yrittäjät ja vapaaehtoistoimintaa järjestävät tahot. Kemiönsaari Anneli Pahta Kunnanjohtaja 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 51 asemakaavaa ja 67 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä 35 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestönkehitys Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 4

5 3 KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Epävarmuus kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista saakka, jolloin kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tilanne helmi maaliskuussa 2016 Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla. Nämä ovat valtio maakunta kunta Itsehallintoalueet (maakunnat) muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueita (maakuntia) perustetaan 18, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta maakuntaa järjestävät palvelunsa tukeutuen toiseen maakuntaan. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 uudelle maakunnalle. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja tietoteknologiaa hyödynnetään paremmin. 5

6 Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Hallitus päättää talvella 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja uusille maakunnille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät maakuntien liiton tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto mahdollisesti aluehallintovirastojen tehtäviä. Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat kukin arvioineet itsehallintoalueille siirrettäviä tehtäviä ja siirron toteuttamistapaa. Valtiovarainministeriö ja uudistuksen projektijohtajat sovittavat yhteen nämä selvitykset hallituksen päätöksentekoa varten. Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: 6

7 Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk. SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss ,2 14,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola ( , Henna Jäntti 2016-) Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. 7

8 Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Drugge Brita Engblom Henry Engblom Yngve Fabritius Helena Guseff Niklas Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Sjöberg Johanna Wilson Daniel Wretdal Inger Opettaja Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Agrologi Merivartija Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä Psykologi Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 7 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 93 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2015 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I varapuheenjohtaja Martti Murto II varapuheenjohtaja Brita Drugge Varatj. Rakennusmestari Opettaja RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP VYT RKP Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Toimintakoordinaattori Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä Yrittäjä FM Asentaja RKP SDP Kesk. VYT VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 191 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg 8

9 Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä vt. tekninen johtaja Greger Lindholm Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä vt. valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä infrapäällikkö Roger Hakalax 9

10 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2015: Kuntien velkaantumisen kasvu taittui, tilikauden tulos ennakoitua parempi Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Vuoden 2015 tiedot olivat parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan täksi vuodeksi maltillisesti, osoittavat kuntien toimivan vastuullisesti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen totesi tiedotustilaisuudessa 10. helmikuuta. Kuntien säästötoimet tehosivat Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoi. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntatyönantajan kilpailukyvyn kannalta tärkeätä on, että kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan samalla tavalla muiden työnantajien kanssa kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Työvaltaisella kunta-alalla tärkeätä olisi paikallisen sopimisen edistäminen, Jari Koskinen sanoi. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja, Soosalu totesi. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Talouden kestävyys vaatii toimenpiteitä Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Sen lisäksi tarvitaan niin valtion kuin kuntienkin toimenpiteitä sekä maakuntauudistusta siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan. (Kuntaliiton tiedote ) 10

11 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Taustaa Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2015 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Yleistä Valtuusto päätti toukokuussa, että Kemiönsaaren kunta vastaanottaa noin 20 pakolaista, yhteensä 4 5 perhettä, ensisijaisesti Syyriasta, vuoden 2016 alkupuoliskon aikana. Sektorirajat ylittävä pakolaistyöryhmä on työskennellyt pakolaisten vastaanoton parissa koko vuoden. Pakolaiskoordinaattori aloitti työnsä joulukuussa. Kunnanhallitus ja valtuusto ovat useita kertoja vuoden aikana käsitelleet Nordanå Lövbölen tuulivoiman osayleiskaavaa koskevaa lausuntoa Turun hallinto-oikeudelle. Kh , kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei asiasta anneta lausuntoa Turun hallinto-oikeudelle. Kh , sen jälkeen kun kunnanhallitus päätti, ettei kunta anna lausuntoa asiasta, Turun hallintooikeus varasi erillisellä pyynnöllä valtuustolle mahdollisuuden lausunnon antamiseen. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei kunnanhallitus anna lausuntoa hallinto-oikeudelle. Valt , asia otettiin esille kiireellisenä asiana äänestyksen jälkeen. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa lausunnon Turun hallinto-oikeudelle. Vuoden aikana hyväksyttiin suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä tasa-arvosuunnitelma. Kunnanjohtajan rekrytointi aloitettiin huhtikuussa. Valtuusto valitsi uuden kunnanjohtajan lokakuun kokouksessaan. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Anneli Pahta. Marraskuussa valtuusto hyväksyi strategisesti tärkeän Taalintehtaan sataman asemakaavan. Talous Kunnan ensimmäisten viiden vuoden tilinpäätökset ovat kaikki olleet positiivisia. Lähtökohtana talousarvion 2015 valmistelussa oli, että heikko verokehitys ja väestön väheneminen jatkuvat. Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglund sulautettiin Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:hyn. Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglund on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokra-asuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa 2014 sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto käsitteli sulauttamista maaliskuussa 2015, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin kummankin yhtiön yhtiökokouksissa. Maaliskuussa hyväksyttiin esisopimus tonttien myynnistä Westanparkin asemakaava-alueella. Kesäkuussa hyväksyttiin Strandellin Sähkö Oy:n kanssa tehtävä esisopimus Mestarintien teollisuushallista. Marraskuussa valtuusto päätti yhteensä 7,1 hehtaarin metsäalueen myynnistä ELY-keskukselle, jotta alueelle voitaisiin perustaa METSO-toimintaohjelman mukainen metsänsuojelualue. Valtuusto myönsi kaksi takaussitoumusta vuoden aikana. Toinen takaussitoumus myönnettiin Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle, joka Kiinteistö Oy Berglundin kanssa sulautumisen jälkeen vaihtoi vanhan epätaloudellisen lainan uuteen taloudellisempaan lainaan. 11

12 Toinen takaussitoumus myönnettiin Hitis FBK:lle uuden paloaseman rakentamiseksi Hiittisiin. Kunnanhallitus myönsi enintään euron takauksen Hitis FBK:lle enintään 15 vuodeksi. Vuoden aikana on tehty kolme käyttötalousarvion muutosta. Keväällä peruspalvelulautakunta anoi euron talousarviomuutosta voidakseen palkata uutta henkilöstöä uuden sosiaalihuoltolain säännösten täyttämiseksi. Lisäksi hallinto-osasto anoi lisämäärärahoja työllistävään toimintaan ja käyttösuunnitelman muuttamiseksi niin, että Työkomppania-työllistämishankkeen kulut ja tulot voitaisiin huomioida laaditun hankesuunnitelman mukaan. Talousarviomuutos oli euroa netto. Kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä peruspalvelulautakunta totesi, etteivät määrärahat tule riittämään. Peruspalvelulautakunta anoi euron lisämäärärahaa, josta euroa kohdistui erikoissairaanhoitoon ja euroa sosiaaliyksikölle. Investointitalousarvioon tehtiin kaksi muutosta kunnan osalta ja yksi muutos Kemiönsaaren Veden osalta. Kemiönsaaren Veden investointitalousarviota muutettiin siten, että investointivaltuutta korotettiin euroon ja lainanottovaltuutta lisättiin euroa uudistetun rahoituslaskelman mukaisesti. Talousarvion muutoksia tarvittiin uuden siirtoviemärin lisäkustannusten sekä investointisuunnitelman aikatauluun tehtyjen muutosten vuoksi. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi euron lisämäärärahan maanhankintaa varten. Amospuistoon rajoittuva alue tuli myyntiin, ja sen arviointiin olevan mielenkiintoinen kunnan tulevan kehittämisen kannalta. Hallinto-osastolle myönnettiin euron lisämääräraha taloushallinnon järjestelmän päivittämiseksi sekä intranetin ja verkkosivujen uutta ohjelmistotyökalua varten. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 9,647 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio euron muutosten jälkeen 10,48 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin lisääntyneillä kunnallisverotuloilla, euroa, ja vähentämällä kassavaroja euroa. Kemiönsaaren Veden euron lisäys investointitalousarvioon rahoitettiin nostamalla uutta lainaa. Vuoden 2015 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön. Vei aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, minkä vuoksi hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa 2013 valtuusto teki lopulta päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa Uusi päiväkoti valmistui marraskuun lopussa 2015 jonka jälkeen koulun korjaus on aloitettu. Päiväkodin rakentamien edistyi ilman suurempia lisäkustannuksia. Koko hanke on suunniteltu valmistuvan kesän 2016 lopussa. Vuoden aikana on saatu päätökseen useita isoja, monivuotisia investointihankkeita. Uuden päiväkodin lisäksi myös Kemiön uusi paloasema otettiin käyttöön vuonna Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo valmistui , jolloin myös Kemiön ja Taalintehtaan välinen siirtoviemärilinja otettiin käyttöön. Muutettu investointitalousarvio alittui miljoonalla eurolla. Menot alittuivat eurolla, kun taas tulot alittuivat eurolla. Peruspalveluosasto alitti investointitalousarvion eurolla ja yhdyskuntateknisen yksikkö eurolla, kun taas kiinteistöyksikön talousarvio ylittyi eurolla. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio ylittyi eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Vuoden 2015 tuloslaskelman vuosikate on 3,85 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 2,04 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 2,03 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä pienemmistä henkilöstökustannuksista, euroa suuremmista verotuloista, euroa suuremmista valtionosuuksista ja euroa pienemmistä korkokustannuksista tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion eurolla ja toimintatuotot ylittivät talousarvion eurolla. Valmistus omaan käyttöön, ts. työpanos investoinneissa oli euroa. Toimintakate on 98,18 prosenttia budjetoidusta, ts. alitus on euroa. 12

13 Henkilöstökustannukset alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla. Ostopalvelut ylittyivät noin eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat eurolla. Toimintatuotot ylittivät talousarvion eurolla. Myyntituotot alittivat budjetoidun eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa eli 92,5 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla. Muut tuotot alittivat talousarvion eurolla, samalla kun vuokratulot alittuivat eurolla. Peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa. Peruspalvelun ylitys oli euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja euroa muutettuun talousarvioon verrattuna eli ylitystä on 0,15 prosenttia. Ylitys on erikoissairaanhoidon puolella, ja ylitys on kuvailtu tarkemmin kunkin yksikön kohdalla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2015 oli budjetoitu 9,815 miljoonan euron edestä uusia lainoja. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana investointitalousarvion muutoksen vesiliikelaitoksen osalta, ja lainanottovaltuutta korotettiin vastaavasti eurolla. Vuoden 2015 muutetun talousarvion mukaan pitkäaikaisten lainojen määrä nousi 10,495 miljoonaan euroon. Kunnan velkataakka kasvoi 14,15 miljoonasta eurosta 22,7 miljoonaan euroon, tai eurosta euroon per asukas. Kemiönsaaren Veden vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Tilinpäätös vuodelta 2015 on euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on nyt yhteensä euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämää tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle euroa tuottoa. Kemiönsaaren Vesi lainasi vuonna 2015 kunnalta euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa per Vuonna 2015 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,37 prosenttia. Vuosi 2015 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 13

14 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rahoituksen osalta tuleva kehitys näyttää heikommalta kuin tämänhetkinen tilanne. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna Valtion, maakuntien ja kuntien välisestä rahoitusmallista ei toistaiseksi ole selvyyttä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on jälleen tarkoitus muuttaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi. Samalla jatkuvat myös elinkeinoelämän epävarmat talousnäkymät, mikä ilmenee lomautuksina ja ytneuvotteluina. Näiden vaikutusten laajuutta ei voida tarkkaan ennakoida, mutta kaikissa todennäköisissä skenaarioissa ne aiheuttavat suurta painetta pienevää toimintataloutta kohtaan. Suuri paine kohdistuu investointeihin, koska kiinteistömassa on vanhaa ja korjausten tarpeessa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu 15 miljoonan euron investointeihin vuosina Useat investoinneista ovat välttämättömiä potilasturvallisuuden ja rakennusten kunnon kannalta. Taloussuunnitelmaan merkityt investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Taloussuunnitelmassa on kyseiselle ajanjaksolle, , merkitty uusia lainoja 12,9 miljoonan nettona euron edestä. Lainataakka tulisi kasvamaan nykyisestä 22,7 miljoonasta eurosta 28,3 miljoonaan euroon, mikä asukasta kohden laskettuna merkitsisi velkataakan kasvua eurosta euroon. Todettakoon myös, että nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Mikäli korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, merkitsisi se noin euron lisäkustannusta. 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2015 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 559 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2014: 595). Näistä 448 (444 vuonna 2014) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 133 (151 vuonna 2014) määräaikaisessa työsuhteessa. 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit 14

15 Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy. Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehdään talven 2016 aikana. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaavasti prosenttia on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimaisen, pääasiassa puupolttoaineen, käyttö laajeni entisestään Silva-päiväkodin kaukolämpöverkkoon liittämisen myötä. Kemiön uusi paloasema lämmitetään maalämmöllä. Kunnan noin m²:n kiinteistöalasta noin m² tai runsaat 93 prosenttia lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen tai muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet CO2-päästöjä tonnia vuodessa. Vähennys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu vertailukuntien joukossa keskivaiheille kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samantapainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden jäävät alle keskiarvon vastaavissa kunnissa. Kunnassa seurataan nykyisin myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarvetiedoilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2015 aikana. Työ jatkuu vaiheittain vuoden 2016 puoliväliin saakka. Tyska holmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Samanaikaisesti on jatkettu Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamisen suunnittelua. Kemiön puhdistamo suljettiin vuonna 2015 ja Lammalan puhdistamo suljetaan vuoden

16 aikana. Suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on kokonaisuuden kannalta ympäristölle parempi kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyska holmeniin suunniteltua puhdistamoa voidaan yhteenvetona kuvailla alla esitetyillä luvuilla verrattuna kolmeen nykyiseen. Luvut ovat teoreettisia ja perustuvat vuoden 2014 puhdistustuloksiin. Ympäristövaikutus 2014 ja arvioitu vaikutus 2016 Keskitetty puhdistus, 2016 Päästö Vuosikeskiarvo Tyska holmen Lammala Kemiö Yhteensä Reduktio Muutos Tyskaholmen Puhdistustulos, kg/v kg/v Vähennys kg/v kg/v kg/v kg/v 2014 mg/l =>2016 CODCr % BOD7ATU % kok.p % KA % N % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisesti edullisempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin vuonna 2013 ja on jatkunut edelleen. Vuonna 2015 puhdistettiin yhteensä m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului m³. Lietteenkeruutoiminta on vakiintunut ja niiden kiinteistöjen osuus, joiden osalta on epäselvyyksiä, on nykyisin hyvin vähäinen. Jätehuolto on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä, vaikka sitä on tehty jo pitkään. Jätemäärät ovat pienentyneet Kemiönsaarella, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on erittäin todennäköisesti kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2015 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat tonnia sekajätettä. Vuonna 2014 määrä oli runsaat tonnia, vuonna 2013 runsaat tonnia ja vuonna 2012 lähes tonnia. Vuonna 2015 poltettavaksi ohjattiin 880 tonnia. Kunnan ympäristöohjelma EKO-LOOGISTA oli työn alla suurimman osan vuotta, mutta prosessissa ei vielä päästy päätöksentekovaiheeseen. Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätys työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätys on kuitenkin hankkeen merkittävin vaikutus. Hanke käynnistettiin vuonna 2015 ja odotukset ovat korkealla. Kemiönsaarelta on tähän saakka puuttunut paikka, jossa kierrätys hoidetaan keskitetysti. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 lopussa tuulipuiston osayleiskaavan, joka käsittää 29 tuulivoimalaa Nordanå Lövbölessä. Vuonna 2015 kaikkien tuulivoimaloiden rakennusluvat pantiin vireille. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta suurempi määrä. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt 16

17 ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff hoitaa kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. 17

18 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 15,6 % 15,8 % Vuosikate / Poistot, % 139,2 % 133,6 % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallinen tuloslaskelma osoittaa toimintakatteeksi 41,3 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 3,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,8 miljoonaa euroa. Poistoero pienenee euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2015 ylijäämä on 1,25 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosikatteen kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. 18

19 Årsbidrag / Avskrivningar Vuosikate / Poistot Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,66 miljoonaa euroa eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot olivat 1,44 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion eurolla. Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,55 miljoonaa euroa ja alittuivat talousarvion eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot olivat 2,9 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion noin eurolla eli kuudella prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,66 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa vähemmän maksutuottoja kuin edellisenä vuonna. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion eurolla ja toivat kunnalle yhteensä euroa. Vuokratuloja tuli euroa, ja muut tuotot olivat euroa. Toiminnan kokonaistuotot olivat hieman alle euroa suuremmat kuin vuonna

20 Ympäristö ja tekniikka 17 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 25 % Peruspalvelu 52 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2015 Vuonna 2015 ulkoiset toimintakulut olivat 49,1 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna Yhteenlasketut henkilöstökustannukset kasvoivat eurolla ja olivat 24,8 miljoonaa euroa vuonna Palveluiden ostot olivat 18,1 miljoonaa euroa, joka on noin euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuvat kustannukset kasvoivat eurolla vuodesta 2014 ja olivat 3,39 miljoonaa euroa vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Avustukset olivat 1,94 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna 2014, samalla muut kustannukset pienenivät eurolla vuodesta Vuoden aikana hallinto-osaston talousarvioon tehtiin euron muutos. Peruspalveluosaston talousarviomuutokset olivat yhteensä euroa, josta sosiaaliyksikölle myönnetty lisämääräraha oli euroa ja erikoissairaanhoidolle myönnetty lisämääräraha euroa. Talousarviovertailuun on otettu mukaan myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut ylittyivät eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja alittuivat eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla tai noin 4 prosentilla. Alituksen taustalla on muun muassa se, että työehtosopimusten palkantarkistukset olivat arvioitua pienemmät. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron edestä. Tämä kustannus on laskettu mukaan palveluiden ostoihin, samalla kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat budjetoidun eurolla, kun taas tuet ylittyivät eurolla. Vuokrakulut, johon sisältyy myös sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 41,29 miljoonaa euroa negatiivinen virallisessa tuloslaskelmassa. Toimintakate on heikentynyt euroa vuoteen 2014 verrattuna. 20

21 Milj Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Toiminnan menot osastoittain vuosina ,00 Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet tilinpäätös ,00 40,00 41,00 42,29 43,78 45,39 47,25 48,08 49,07 30,00 20,00 10,00 21,07 20,98 21,47 18,96 17,78 15,97 20,75 20,71 22,59 21,91 22,40 21,67 22,79 22,53 Kustannukset Verotulot 0,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Valtionosuudet Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet

22 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 22,8 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 18,86 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 3,12 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa euroa. Maassa vallitsevan heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Alkuperäinen talousarvio oli 21,64 miljoonaa euroa. Vuoden aikana talousarviota muutettiin euroa kunnallisveron osalta. Verotulot olivat euroa arvioitua suuremmat muutettuun talousarvioon verrattuna. Tästä kunnallisveron osuus oli euroa, yhteisöveron euroa ja kiinteistöveron euroa. Vuoteen 2014 verrattuna verotulot kasvoivat 1,125 miljoonalla eurolla Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot Valtionosuudet TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,5 miljoonaa euroa valtionosuuksia, mikä on euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitu 22 miljoonaa euroa. Vuoden aikana tehtiin talousarvion muutos, ja muutettuun talousarvioon, 22,24 miljoonaa euroa, verrattuna kunta sai euroa enemmän valtionosuuksia. Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutus on ollut pienempi kuin mitä talousarvion käsittelyssä arvioitiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta ja vapaata sivistystyötä koskevissa laeissa tarkoitettu rahoituksen valtionosuus on negatiivinen Kemiönsaaren kunnassa. Tämän valtionosuuden vähennys oli arvioitua pienempi. Kunta sai euroa enemmän valtionosuuksia vuonna 2015 kuin vuonna

23 Valtionosuudet tilinpäätös TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Korkotuotot olivat euroa vuonna Muut rahoitustuotot olivat euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymien peruspääomakorko oli euroa vuonna 2015, kun edellisvuonna summa oli euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2015 korvaus oli euroa. Viivästyskorkotuloja kertyi vajaat euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä euroa. Talousarvio alittui eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta, samalla kun talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut kunnalle yhteensä euroa korkoa sisäisistä lainoista. Muut rahoituskustannukset olivat euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 23

24 11.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 37,0 % 61,7 % Lainanhoitokate 1,90 1,62 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

25 Rahoituslaskelma Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2015 vuosikate on 3,85 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2015 olivat euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 10,57 miljoonaa euroa, josta 7,49 miljoonaa euroa oli kunnan ja 3,09 vesiliikelaitoksen. Investointien rahoitusosuuksia kertyi euroa, josta euroa oli kunnan ja euroa vesiliikelaitoksen. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat euroa (mukaan lukien myyntivoitot euroa). Vuoden 2015 talousarviossa suunniteltiin pitkäaikaisten lainojen ottoa 9,8 miljoonan euron edestä. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana investointitalousarvion muutoksen vesiliikelaitoksen osalta, ja lainanottovaltuutta korotettiin vastaavasti eurolla. Muutetussa talousarviossa pitkäaikaisten lainojen ottoa oli 10,495 miljoonaa euroa. Lyhennykset olivat 1,9 miljoonaa euroa, joten velkataakka oli 22,7 miljoona euroa vuoden lopussa. Laina asukasta kohden oli euroa. Kassavarat lisääntyivät 1,72 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per oli 35 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. Lainaus Lainaus Lainakanta TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Lainaus ja lainakanta 25

26 Lainat / asukas Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Laina asukasta kohden Lyhennykset ja korot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Lyhennykset Korot Lyhennykset ja korot 26

27 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 0 0 Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat 500 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,2 % 61,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,1 % 43,2 % Kertynyt yli- / alijäämä, Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,67 27,67 Asukasmäärä

29 Tase Vastaavat Taseen loppusumma oli 67,82 miljoonaa euroa, mikä on 9,43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Taseen pysyvät vastaavat olivat 58,84 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli euroa, aineellisia hyödykkeitä 50,84 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,74 miljoonaa euroa. Meneillään olevan uudisrakentamisen osuus on vähentynyt 2,38 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 verrattuna, mikä johtuu siitä, että useat keskeneräiset investointihankkeet ovat valmistuneet. Toimeksiantojen varat olivat euroa, muodostuen lahjoitusrahastojen varoista ja muiden toimeksiantojen varoista. Saatavia oli 2,27 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaatavat 6 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saatavat olivat yhteensä 8,31 miljoonaa euroa. Vastattavat Taseen mukainen oma pääoma oli 34,2 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta, aiempien tilikausien 13,54 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,25 miljoonan euron ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 14,78 miljoonaa euroa Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 50,8 prosenttia. Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista toimeksiantojen pääomista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 20,38 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä euron liittymismaksuista. Vuoden 2016 lyhennykset, 2,34 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 22,7 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 8,57 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Lainaa asukasta kohden oli euroa verrattuna euroon vuotta aiemmin. Kunnan omavaraisuusaste laski 61,3 prosentista 54,7 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, on noussut 43,2 prosentista 57,1 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 8,44 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ostovelka, joka sisälsi isoja investointieriä vuoden 2014 tilinpäätöksessä, on pienentynyt, kun taas kunnan lyhytaikaiset lainat ovat kasvaneet eurolla. 8,31 miljoonan euron vaihtuvat saatavat ovat euroa lyhytaikaista vierasta pääomaa pienemmät, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta. 29

30 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Verotulot Valmistus omaan käyttöö -120 Valtionosuudet Korkokulur 214 Korkotuotot 13 Muut rahoituskulut 10 Muut rahoitustuotot 28 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 169 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

31 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 115, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin tytäryhetisö.. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 88,1 miljoona euroa, mikä on vähän yli 20 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää 1,10 miljoona euroa ja että vuosikate oli 5,5 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 12,83 miljoona euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät 12,76 miljoona euroa ja kassavarat vähenivät 1,85 miljoona euroa. Vuonna 2015 kunnalla on ollut suuria investointeja ja kunnan pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet. Tästä johtuen myös konsernin investointimenot ovat suuret ja pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet. Kemiönsaaren kunnanhallitus on helmikuussa 2015 ja valtuusto maaliskuussa 2015 päättänyt myöntää Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle enintään euron kuntatakauksen. Lainalla maksettiin pois Kiinteistö Oy Berglundin epätaloudellinen laina, ja lisäksi sitä käytettiin kiinteistön lisäeristykseen. Talousarviovuoden 2015 tavoitteet: - Kiinteistö Oy Berglund myydään tai fuusioidaan vuoden 2015 aikana. Seuranta Kiinteistö Oy Berglund fuusioitui Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n kanssa. - Dalmed Oy Ab:n tulevaisuuden roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään. Kokonaistarkastelussa ja vaihtoehtoisissa malleissa huomioidaan kunnan oma työterveyshuoltoyksikkö ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen ylipäänsä sote-uudistuksen pohjalta. 31

32 Seuranta Koska sote-uudistus ei ole selkiyttänyt tulevia rakenteita, toiminta jatkuu entiseen tapaan, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tuleva mitoitus on selvillä. Kunnan oma työterveyshuolto yhtiöitetään uuden lainsäädännön mukaisesti. Vuoden 2015 loppupuolella selviteltiin vaihtoehtoisia malleja. Dalmed on kiinnostunut osallistumisesta ja tarjouksen antamisesta tuottaakseen työterveydenhuollon palveluja, joita kunta tällä hetkellä tarjoaa yrityksille ja maatalousyrittäjille. Syksyllä saatujen ohjeiden mukaan yhtiöittämisen siirtymäaika olisi voimassa vuoteen 2017 saakka. Uusien tietojen mukaan vaikuttaisi siltä, että siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2019 saakka, jotta se olisi yhteneväinen uusien maakuntien aikataulujen kanssa. - Kunnasta tulee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakas, kun Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Rouskis Oy yhdistyvät. Seuranta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy muodostettiin , kun Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Rouskis Oy fuusioituivat. Kunnasta tuli yhtiön osakas yhdessä 16 muun kunnan kanssa. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Seuranta Yhtiön toiminta on ollut lepotilassa vuonna 2015 Valsverksholmenin tilanteen ja mahdollisten toimijoiden epävarmuudesta johtuen. Vuoden 2016 alkupuolella on käyty keskustelua Faxxellin tulevasta roolista, ja konserniyhtiöiden läpikäynti on työn alla. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Muut yhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 3 Yhteensä

33 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 97 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40,59 40,30 Vuosikate / Poistot, % 125,27 119,25 Vuosikate, euroa / asukas 792,45 713,67 Asukasmäärä

34 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 15 5 Vaihto-omaisuuden muutos -1-4 Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 43 68,60 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36 42,40 Lainanhoitokate 2 0,85 Kassan riittävyys

35 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 7 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 1 1 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

36 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 2,34 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 36

37 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta. Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi: Tehdyt poistoerot ,44 euroa tuloutetaan. Tilikauden ,61 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Koska tase sisältää 12,51 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita. 37

38 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2015 aikana 1. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Peruspalvelujohtaja Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. Seuranta Valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa Päätökseen sisältyi ponsi, jonka mukaan kunnanhallituksen tulee asettaa poliittinen ohjausryhmä kiinteistösuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa varten. Kunnanhallitus asetti ohjausryhmän, joka on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2015 ja yhden kerran vuonna Ohjausryhmä seuraa suunnittelutyötä ja investointien taloutta sekä suunnitelman toteutumista kokonaisuudessaan. Syksyllä 2015 Kemiön terveysaseman lisärakennuksesta ja korjauksesta laadittiin arkkitehtiluonnokset yhteistyössä käyttäjien kanssa, ja kunnanhallitus hyväksyi luonnospiirustukset helmikuussa Luonnospiirustukset kattavat olemassa olevien toimitilojen peruskorjauksen lisäksi myös kaksi erillistä lisärakennusta, joista toiseen on suunniteltu myös arkistointitilat kunnan tarpeita varten. Arkistointitilat ovat kuitenkin erillinen investointikohde. Hankkeen urakkaneuvottelut on määrä saada valmiiksi toukokuun lopussa, jotta hankkeen urakoitsijat voitaisiin valita elokuussa. Rakennustyöt voitaisiin näin aloittaa syksyllä Myös Taalintehtaan terveysaseman peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu. Seuraavaksi vuorossa on Alma-kodin jo aiemmin laadittujen suunnitelmien päivittäminen. Varsinaisia säästöjä käyttötaloudessa on odotettavissa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun suunnitelma on toteutettu kokonaisuudessaan. 2. Henkilöstösuunnitelma Mikä: Mikäli sote-uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, kunnan ei tarvitse ylläpitää kaikkia tukitoimia nykyisessä laajuudessa. Samaan aikaan ennätysmäärä työntekijöitä jää eläkkeelle tulevan kahden kolmen vuoden aikana. Kunnassa laaditaan henkilöstösuunnitelma, jossa selvitetään tulevia tarpeita suhteessa siihen, miten luonnollista poistumaa voidaan hyödyntää parhaiten. Vuoden 2015 aikana Hallintojohtaja yhteistyössä osastojohtajien ja yksikön päälliköiden kanssa Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Merkitsee säästöjä. Seuranta Sote-uudistus ei ole toteutunut odotetusti. Sen sijaan uusi hallitus teki täyskäännöksen kesän alussa ja veti suuntaviivat aivan uudenlaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallille. Tuleva sote-uudistus on huomioitu henkilöstötarpeen pitkän aikavälin suunnittelussa, kun työntekijöitä lopettaa tai jää eläkkeelle. Erillistä henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu, koska uudistuksen muoto ei ole vielä selvillä. 3. Asuntotuotanto Mikä: Edellytysten luominen asuntotuotannolle. Kunnan yhtiöiden aktivoiminen ja yksityisten toimijoiden löytäminen hankkeiden toteuttajiksi. Aikataulu: Resurssit: Tekninen johtaja ja tekninen osasto Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Arvioitu kustannus: Toteutetaan kunnan budjetin ulkopuolella. Työtehtävien painopisteiden uudelleenjako. Seuranta Vaikea taloustilanne on heikentänyt uusien asuntojen kysyntää. Asemakaava-alueiden asuintontteja on markkinoitu. Yksityisten toimijoiden kanssa on käyty neuvotteluja rivitalorakentamisen aloittamisesta. Rivitalojen rakentaminen aloitetaan vuonna

39 4. Elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Elinkeinoasioiden käsittelyn parantaminen. Elinkeinokysymykset hoidetaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja pitkän aikavälin tavoitteena on tulla alueen elinkeinoystävällisimmäksi kunnaksi. Tarkoituksena on tukea kaikkia aloja Kemiönsaarella yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kemiönsaari haluaa myös houkutella uusia yrityksiä perustamaan toimintaa paikkakunnalle, uusien työpaikkojen luomiseksi Kemiönsaarelle. Aloitettu vuonna 2013, kun Kemiönsaari nimettiin äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2017 saakka. Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinojohtaja, matkailupäällikkö, projektipäällikkö). Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Seuranta Vuosi 2015 oli aktiivinen vuosi, johon sisältyi useita eri elinkeinoelämää edistäviä toimenpiteitä. Suurin yksittäinen panostus oli Taalintehtaan September Open -konseptin toteuttaminen. Yritysmessut järjestettiin yhteistyössä Kemiönsaaren yrittäjäyhdistyksen kanssa. September Open -tapahtuma houkutteli yli kävijää. Messuilla yrittäjät saivat markkinoida tuotteitaan, ja erityisesti kohderyhmänä olivat vapaa-ajan asukkaat. Keväällä 40 nuorelle jaettiin kesätyösetelit. Arvoltaan 500 euron seteleitä jaettiin nuorille käytettäväksi alkupalkkana työnantajayrityksessä. Elinkeinoelämän esite, joka sisältää Kemiönsaarta koskevia tietoja, on päivitetty ja jaettu päättäjille ja yrittäjille. Axel Ilta järjestettiin Kemiönsaarella neljättä kertaa maaliskuussa Kunnanhallitus valitsi Actiwellin Vuoden yritykseksi ja Westersin puutarhan Vuoden lähettilääksi. Axel Ilta pidettiin Villa Landessa, ja juontajana toimi Thomas Lundin. Kunnanjohtaja Tom Simola jakoi palkinnon Vuoden yritykselle. Sähköinen uutiskirje Elinkeinouutiset lähetettiin yrittäjille suunnilleen kerran kuukaudessa. Tiedonvälityksen sujuvoittamiseksi luotiin uusi elinkeinoelämäaiheinen Facebook-sivusto. Perustettujen yritysten nettolisäys Kemiönsaarella oli kokonaiset 24 kappaletta vuoden aikana. Vuoden aikana järjestettiin erilaisia yrittäjätapaamisia, joista suurin panostus oli Örön saarella järjestetty perinteinen elinkeinofoorumi. Innoittajina ja puhujina kuultiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreckia, Varsinais-Suomen liiton johtaja Kari Häkämiestä ja toimitusjohtaja Folke Lindströmiä. Heidän lisäkseen puhujana toimi Jouko Högmander Metsähallituksesta. Kaksi yläasteen nuorisojoukkuetta esitteli koulun yrityskilpailussa keksimiään yritysideoita, ja lisäksi yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Loukiainen ja kunnan kehitysjohtaja kertoivat Kemiönsaarta koskevista ajankohtaisista asioista. Työttömyys on pysynyt maan keskiarvon alapuolella koko vuoden ja on vaihdellut 9,0 ja 11,3 prosentin välillä. ELY-keskus on järjestänyt useita kursseja oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille, ja lisäksi työttömille on järjestetty urakursseja. Keväällä mikroyrittäjiä yritettiin houkutella vuokralaisiksi Taalintehtaan DIT-centeriin edulliseen hintaan. Vain yksi yritys tarttui tilaisuuteen tällä kerralla. Pyrkimyksiä DIT-centerin tilojen käytön lisäämiseksi jatketaan. Mahdollisuuksia on monia. Syksyllä lanseerattiin #ShoppingAtKimitoon-kampanja, jolla houkuteltiin ihmisiä ostamaan tuotteita Kemiönsaarelta kaupan piristämiseksi. Taalintehtaan Valsverksholmenilla sijaitsevien FNsteelin hallit eivät ole vaihtaneet omistajaa, vaan alue on edelleen konkurssipesän hallussa. FNsteelin palkkalistoilla olleista 180 henkilöstä (heinäkuuhun 2012 saakka) 35 on edelleen työttömänä. Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutoskunnan status päättyi Kemiönsaari jatkaa ennakoivaa rakennemuutostyötä (ERM). Työssä pyritään edistämään ja tukemaan eri toimialojen edellytyksiä työllistämiseen ja toimintansa kehittämiseen saarella. 39

40 Yhteistyötä Salon kaupungin kanssa on lisätty, erityisesti matkailuelinkeinojen osalta. Vuoden aikana on lanseerattu uusi pyöräilyreitti, Rannikkoreitti. Matkailun tiimoilta on järjestetty myös yhteisiä yrittäjätapaamisia, tuote-workshopeja, benchmarking-matka Herrankukkaroon sekä viisi yhteistä yrittäjäkoulutusta. Työtä elinkeinoelämän aktivoimiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä yrittäjien kanssa. 5. Uusi asiakaspalvelukokonaisuus ja omien toimitilojen tehostaminen Mikä: Vaatimukset julkisen sektorin yhteisestä asiakaspalvelusta edellyttää uusia tilaratkaisuja. Arkistointia varten luodaan lisätiloja tulevina vuosina. Taalintehtaan kunnantoimisto saa mahdollisesti uudet tilat. Västanfjärdin kunnantoimisto on myynnissä. Aikataulu: Asiakaspalveluratkaisu aloitetaan viimeistään vuonna 2016, muut ajan myötä Vastuuhenkilö: Osastojohtajat ja yksikön päälliköt yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Arvioitu kustannus: Hankekohtaisesti Seuranta Uuden hallituksen myötä julkisen sektorin yhteistä asiakaspalvelua koskevat suunnitelmat ovat täysin seisahtuneet. Kirjoitushetkellä, maaliskuussa 2016, kunnilla ei ole tietoa siitä, viedäänkö suunnitelmia eteenpäin vai ei. 40

41 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET 16.1 Hallinto-osasto Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin 25 % 33 % 0 % 42 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 1 % 2 % Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa 4 % 0 % Henkilöstökulut Ostopalvelut 33 % 61 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 41

42 HALLINTO-OSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,61 % Maksutuotot ,00 % Tuet ja avustukset ,59 % Vuokratuotot Muut toimintatuotot ,00 % TOIMINTATUOTOT ,67 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,36 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,74 % Muut henkilöstösivukulut ,93 % Henkilöstösivukulut ,49 % Henkilöstökulut ,74 % Palvelujen ostot ,22 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,98 % Avustukset ,24 % Vuokrakulut ,42 % Muut toimintakulut ,91 % TOIMINTAKULUT ,77 % TOMINTAKATE ,59 % SUUNNITELMAPOISTOT ,05 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS ,55 % Talousarviomuutos: Lisämääräraha: Työkomppania-hanke ja Ekocenter, käynnistämiskulut. 42

43 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntien arkistointiin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tulee tarjoamaan kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kemiönsaaren kunta on osallistunut hankkeeseen, jossa on laadittu yhteinen sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma. Arkistonmuodostussuunnitelma on mahdollista ottaa käyttöön vuodesta 2015 alkaen, mutta se edellyttää riittäviä paikallisia resursseja. Kemiönsaarella suunnitelma voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna Kauden aikana toimitetaan eduskuntavaalit huhtikuussa Kunnallisvaalit järjestetään todennäköisesti huhtikuussa 2017 lokakuun 2016 sijasta, mikäli uusi kuntalaki hyväksytään ehdotetussa muodossa. TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön lisää internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi nettisivuja yhtenä palvelumuotona. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Kunnan kotisivujen kokonaisuudistus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan todennäköisesti toteuttamaan valtion julkisten viranomaisten yhteinen asiakaspalvelu, hallituksen esityksen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan kunnat vastaisivat yhteisistä asiakaspalvelupisteistä, joissa asiakkaat saavat apua asioidensa hoitamiseen sähköisesti valtion viranomaisten kanssa. Kaikki paikallistasolla hoidettavat valtion asiakaspalvelut keskitetään yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Suunnitelmien mukaan Varsinais-Suomen yhteiset asiakaspalvelupisteet perustetaan vuonna

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö, mukaan lukien sähköinen arkistointi. Tavoitetaso / seuranta Arkistointisuunnitelmatyötä jatketaan yhdessä arkistointihankkeen yhteistyökuntien kanssa. Käyttöönottosuunnitelman ja -aikataulun laatiminen. Seuranta Arkistointisuunnitelmatyötä on jatkettu, ja arkistointisuunnitelma otetaan käyttöön ensimmäisessä yhteistyökunnassa vuonna Käyttöönottosuunnitelmaa ja -aikataulua ei ole tehty, koska saimme vasta joulukuussa tiedon siitä, että työ alkaa olla loppusuoralla ja valmis integroitavaksi ohjelmantoimittajan tuotteiden kanssa. Käyttäjille ja asiakkaille suunnattuja sähköisiä Vähintään 90 % kunnan lomakkeista on sähköisessä palvelumuotoja otetaan käyttöön yhä muodossa. enemmän. Ohjeita tehdään myös video-ohjeistuksena. Seuranta Sähköiset lomakkeet - hallinto-osastolla, lasten päivähoidossa, koulutoimessa ja vapaa-aika- ja kulttuuritoimessa kaikki asiakkaille suunnatut lomakkeet ovat sähköisiä. - ympäristö- ja tekniikkaosaston keskeiset lomakkeet ovat saatavilla netissä, mutta niitä ei voi jättää sähköisesti. Valvontayksikkö ottaa käyttöön lupapiste.fi-palvelun v aikana, mikä mahdollistaa sähköiset rakennuslupahakemukset. - peruspalvelun puolella keskeisimmät lomakkeet saatiin verkkosivuille vuoden 2015 aikana. - Yksittäisiä ohjeistuksia on tehty videomuodossa. Tavoitetta ei saavutettu. Emme ole onnistuneet herättämään toimialojen kiinnostusta tätä tiedottamismuotoa kohtaan. - Valtuuston kokousten näyttäminen paikallis-tv:ssä ja internetissä aloitettiin vuonna Vaalien toimittamisessa otetaan käyttöön Sähköinen vaaliluettelo on käytössä sähköisiä työvälineitä. - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EU-vaaleissa kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2015 Seuranta Sähköinen vaaliluettelo oli käytössä - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EU-vaaleissa kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2015 Kuntalais- ja käyttäjävaikuttamisen eri muotoja kokeillaan. Eri malleja, joilla lisätään kuntalaisten ja käyttäjien mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä, selvitetään ja otetaan pilottikäyttöön. Seuranta asukasiltoja on järjestetty, kaksi keväällä ja yksi syksyllä Kemiönsaaren kunta on mukana demokratia.fiverkkopalvelussa, jossa asukkaat voivat tehdä kuntalaisaloitteita tai vaikuttaa kansallisiin kysymyksiin, ja nuoret voivat esittää muutosehdotuksia. - Facebook-ryhmiä on hyödynnetty eri sidosryhmien osallistamisessa kunnan toimintaan. 44

45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kokouksien määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakouluja / seminaareja Mittarit TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Asioita / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kunnanjohtaja ,67 Hallintojohtaja 1 0,95 1 0,9 Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,9 0,8 0,9 0,9 Palveluneuvoja 2, Yhteensä 7,4 4,75 4,9 4,47 45

46 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet henkilöstökustannukset sisäisistä sijaisuuksista ja budjetoitua pienempien palkkioiden maksamisesta johtuen YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Syksyllä 2015 kunnalta puuttui vakituinen kunnanjohtaja. Hallintojohtaja toimi vt. kunnanjohtajana, minkä vuoksi osaan hallinto-osaston toimialan suunnitelluista kehittämishankkeista ei riittänyt työresursseja. Sote-uudistukseen, nykyisin maakuntauudistukseen, liittyvät tulevaisuudennäkymät ovat kuntatasolla muuttuneet niin paljon, että talousarviossa asetetut tavoitteet eivät vastaa enää lainkaan tilinpäätöksen laadintahetkellä olevaa mallia. Aloitteiden käsittely on nopeutunut vuoden aikana erään valtuustoaloitteen seurauksena. Aloitteet toimitetaan nopeammin valmistelijalle, ja kunnanhallitus ohjaa aloitteiden käsittelyä asettamalla aikarajan sille, mihin mennessä aloitteen vastaus on käsiteltävä ensimmäisessä poliittisessa toimielimessä. Valtion suunnitelmat yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamiseksi kunnissa ovat seisahtuneet uuden hallituksen myötä. Hankkeen jatko on toistaiseksi epävarma. Uusi kuntastrategia on määrä laatia vuoden 2016 aikana. Kuntastrategian tulee vastata kuntalain säännöksiä, osallistaa kuntalaisia ja kiinnittää huomiota siihen, että luottamushenkilöt, henkilöstö, sidosryhmät, yrittäjät ja asukkaat saataisiin mukaan prosessiin. Uuden kuntalain myötä myös hallintosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje on päivitettävä vuoden 2016 aikana. Kuntaliitto valmistelee parhaillaan hallintosääntömallia, jota on määrä hyödyntää työn pohjana. Lisäksi Kuntaliitto laatii päivitetyn mallin konserniohjeesta. 46

47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa henkilöstöhallintokysymyksissä, jotka tulevat ajankohtaisiksi vuosien 2015 ja 2016 aikana, on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään jälkeen. Henkilöstölle tiedottaminen tulee olemaan haastavaa, koska henkilöstön on määrä siirtyä uusille tuotantoalueille. Tuotantoalueet aloittavat todennäköisesti toimintansa vasta vuoden 2016 jälkipuoliskolla, minkä vuoksi tiedon saaminen ja jakaminen henkilöstölle sitä ennen on vaikeaa. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallintaohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on ennemmin tai myöhemmin hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja kaikkien työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Taloussuunnitelmakauden investointeihin on kirjattu uusi ohjelma. Keväällä 2015 laaditaan ehdotus toimenpideohjelmasta sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Samalla todetaan, että kunnalla on jo käytössä mittavia toimenpiteitä, joilla tuetaan työntekijöiden työkykyä. Kunnan viime vuosien hyvän taloustilanteen vuoksi kunta on pystynyt panostamaan tukitoimiin jopa aiempaa enemmän, mikä ei päde useimpiin muihin kuntiin. Tulevassa toimenpidesuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella, ovatko olemassa olevat toimenpiteet oikeanlaiset ja onko niillä vaikutusta. 47

48 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Henkilöstön IKT-taitojen parantaminen. Syksyn kevään 2014 aikana panostetaan henkilöstön IKT-koulutuksiin. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri ohjelmissa. Seuranta Keväällä 2015 järjestettiin Windows 7 -koulutusta ja ns. IT-päivä, joka koostui useista eri luennoista. Syksyllä IT-yksikkö joutui priorisoimaan normaalia ylläpitoa ja toimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Henkilöstöanalyysi ja seuranta Henkilöstöanalyysi tehdään vuoden 2014 loppupuolella. Tulokset esitellään ja otetaan käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Seuranta Henkilöstökysely toteutettiin tammikuussa. - Tulokset esiteltiin huhtikuussa Esimiehille järjestettiin yksi tilaisuus ja koko henkilöstölle toinen. - Johtoryhmä ja henkilöstöryhmä analysoivat tuloksia ja tekivät toimenpidesuunnitelman. - Esimiehiä kehotettiin keskustelemaan tuloksista kuukausipalavereissa tai vastaavissa. - Johtoryhmä on seurannut toimenpidesuunnitelman toteutumista syksyn aikana, ja tehtyjä toimenpiteitä on esitelty henkilöstölle intranetissä. Toimenpiteet työterveyden edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Laaditaan suunnitelma sairauspoissaoloja vähentävistä toimenpiteistä. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja työterveyteen panostetaan jatkossakin. Seuranta Kunnan panostukset ja toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi on koottu kolmiportaiseksi malliksi. Malli on henkilöstöraportin liitteenä. - Sairauspoissaoloja seurataan kuukausitasolla, ja syvempi analyysi tehdään puolivuosittain yhdessä työterveyshuollon kanssa. Sote-uudistuksen vaikutuksia henkilöstön määrään ja rakenteeseen tarkastellaan. Sote-uudistusta koskevien suunnitelmien pitäisi konkretisoitua vuonna Kaikkia henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä tarkastellaan sen pohjalta, että 50 %:lla kunnan nykyisestä henkilöstöstä on uusi työnantaja alkaen. Seuranta Sote-uudistusta koskevat suunnitelmat eivät konkretisoituneet vuonna Edellinen hallitus sysäsi päätöksenteon seuraavalle hallitukselle (eduskuntavaalien 2015 yli) ja uusi hallitus muutti kaavailtua mallia. Nykyisen suunnitelman mukaan maakuntauudistus toteutetaan niin, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa Koko syksyn 2015 ajan keskeiset rahoitusta, henkilöstösiirtoja ja kiinteistökantaa koskevat kysymykset olivat täysin auki. - Henkilöstörakenteen sopeuttaminen tulevaa uudistusta varten on kuitenkin jatkunut viime vuosina. Eläköitymisissä pohditaan töiden mahdollista uudelleenjärjestelyä ennen kuin otetaan kantaa uuden työntekijän palkkaamiseen. 48

49 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Yhteistyötoimikunnan kokoukset Työllistettyjä, henkilöstötyövuodet ,33 Työllistettyjä, henkilöt 45 * Työllistämistoiminta kuului sosiaaliyksikölle vuonna 2014 ja siirrettiin takaisin hallinto-osastolle vasta valtuuston vuoden 2015 talousarvion käsittelyssä. Siksi työllistettyjen määrä puuttuu talousarvion 2015 tunnusluvuista. 49

50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Palkanlaskija Työsuojelupäällikkö 0,95 0,8 0,6 Projektipäällikkö, Työkomppania-hanke 1 Työnjohtaja, Työkomppania-hanke 0,9 Yhteensä 3 3,95 3,8 5,5 Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Juko ry 0,25 0,25 0,3 0,25 Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,83 0,78 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,16 0,16 0,16 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0,26 0,26 0,26 0,26 HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja POIKKEAMAT TA15 TP15: Ei suuria nettopoikkeamia, vuoden aikana tehtiin talousarvion muutos työllistämistoiminnan osalta. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Syksyllä 2015 kunnalta puuttui vakituinen kunnanjohtaja. Hallintojohtaja toimi vt. kunnanjohtajana, minkä vuoksi osaan hallinto-osaston toimialan suunnitelluista kehittämishankkeista ei riittänyt työresursseja. Tämän vuoksi sairauspoissaolojen vähentämiseksi ei ole saatu tehtyä asianmukaista toimenpideohjelmaa. Sen sijaan työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävät toimenpiteet on koottu kolmiportaiseksi malliksi. Myös työterveyshuollon kanssa tehtävän sairauspoissaolojen seurannan käytäntöjä on tiivistetty ja parannettu. Henkilöstöhallinnon toimintaa ja toimenpiteitä kuvaillaan tarkemmin henkilöstöraportissa. Sote-uudistukseen, nykyisin maakuntauudistukseen, liittyvät tulevaisuudennäkymät ovat kuntatasolla muuttuneet niin paljon, että talousarviossa asetetut tavoitteet eivät vastaa enää lainkaan tilinpäätöksen laadintahetkellä olevaa mallia. Henkilöstörakenteen sopeuttamista tulevaa uudistusta silmällä pitäen on kuitenkin jatkettu viime vuosien aikana. Työntekijän jäädessä eläkkeelle pohditaan töiden mahdollista uudelleenjärjestelyä ennen kuin otetaan kantaa uuden työntekijän palkkaamiseen. Työllistämishanke Työkomppania on hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocentertoiminta. Projektibudjetti euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell, työjohtaja Robin Savonius. 51

52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille, Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Seuranta Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty. Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja verkkopankin automaattisten viestien kautta. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 40 % 60 % 40 % 50 % 52

53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Controller Taloussihteeri Kirjanpitäjä Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 Yhteensä 4,2 4,8 4,7 4,2 TALOUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet henkilöstökustannukset sisäisistä sijaisuuksista johtuen YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuonna 2015 yksi palkanlaskija ja yksi kirjanpitäjä jäivät eläkkeelle. Heidän tilalleen palkattiin määräaikainen yhdistetty palkanlaskija/kirjanpitäjä. Syksyllä 2016 controller palaa töihin vanhempainvapaalta, minkä vuoksi henkilöstöresurssit ja työnjaot on arvioitava uudelleen. Vuonna 2015 kunnan taloushallinnon järjestelmään tehtiin laaja päivitys. Ohjelmantoimittaja CGI ilmoitti talvella, että nykyisen ohjelmaversion ylläpito päättyy ja että asiakkaiden on päivitettävä ohjelmistonsa uuteen versioon. Koska tästä ei ollut tietoa talousarvion laadintavaiheessa, toimenpiteisiin tarvittiin euron lisätalousarvio. Version päivityksen yhteydessä tehtiin myös sovelluspalvelimen ja tietokantapalvelimen vaihto. Samassa yhteydessä anottiin lisämäärärahoja myös kunnan intranetin uudistamiseksi vuoden 2015 loppupuolella. Intranetiä varten varattu lisämääräraha oli suuruudeltaan euroa. 53

54 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa koordinoida puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta varmistaa tietoturvallisuus kehittää verkossa tapahtuvaa tietojenvälitystä hallinnoida käyttöoikeuksia valmistella tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa tarjota käyttäjätukea ja koulutusta kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Kehittämistyö, ylläpito ja käyttötuki hoidetaan pääasiassa omin resurssein, kun taas koulujen ylläpito hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy jatkuvasti. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden (tablettien) ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietotekniikkatuen- ja ylläpidon tarvetta, ja yhdessä IP-pohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on tietoverkkoon kohdistuvien vaatimusten jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, kasvaa myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä, mikä asettaa IKT-osaston toiminnalle kovemmat vaatimukset. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA IKT-yksikkö tukee kuntatasolla asetettuja strategisia tavoitteita aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella tämä tarkoittaa mm. kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön earkisto-järjestelmää sekä henkilöstönohjausjärjestelmän uusimista. 54

55 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Henkilökunnan IKT-koulutus Tavoitetaso / seuranta Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osamista/taitoja. Seuranta Kunnan henkilöstölle on järjestetty IKT-jatkokoulutuksia. Palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivitys Palvelinkanta ja sovellusjärjestelmät päivitetään ja virtualisoidaan. Seuranta Palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivitykset on tehty suunnitelmien mukaan. IKT-tuen rutiinien kehittäminen IKT-tuen laatua parannetaan kehittämällä rutiineja ja kouluttamalla IKT:n henkilökuntaa. Seuranta Henkilöstö on osallistunut koulutuksiin sekä jatkanut työtä IKT-tuen parantamiseksi. Sähköisiä palveluja kunnan asiakkaille ja asukkaille Asiakkaille ja asukkaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan. Seuranta Vuoden aikana on tehty suunnitelmia uusien sähköisten palvelujen käyttöönottamiseksi. Käyttöönotto tapahtuu vuonna IKT:n ympäristövaikutukset Ympäristötekijät huomioidaan hankinnoissa. Seuranta Kaikki uudet koneet ja näytöt ovat nykyään erittäin energiatehokkaita ja palvelimet käyttävät virtualisointia, joten voimme hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Tietokoneiden määrä Käyttäjien määrä Oma henkilökunta 2,4 2,4 3 2,9 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 IT-käyttöpäällikkö IT-kordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tuki 0,5 0,5 1 1 Yhteensä 2,4 2,4 2,9 2,9 55

56 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö IKT-YKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana on panostettu paljon palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivittämiseen. Muun muassa on tehty isoja päivityksiä talousyksikön, palkanlaskennan, sosiaaliyksikön ja sivistysosaston ohjelmiin. Myös earkistopalvelujen käyttöönotto peruspalvelun puolella on vaatinut paljon resursseja. Vuoden aikana on toteutettu useita isoja, paljon resursseja vaativia projekteja, minkä seurauksena resursseja on riittänyt vähemmän muuhun toimintaan. 56

57 16.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto toimintakate yksiköttäin 14 % 8 % 27 % Kehitysosaston hallinto Saaristo 14 % 8 % 28 % 1 % Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 5 % 4 % 1 % Ostopalvelut 32 % 56 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 57

58 KEHITYSOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,49 % Maksutuotot ,00 % Tuet ja avustukset ,67 % Vuokratuotot ,00 % Muut toimintatuotot ,96 % TOIMINTATUOTOT ,29 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,68 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,17 % Muut henkilöstösivukulut ,56 % Henkilöstösivukulut ,46 % Henkilöstökulut ,98 % Palvelujen ostot ,15 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 % Avustukset ,61 % Vuokrakulut ,06 % Muut toimintakulut ,09 % TOIMINTAKULUT ,02 % TOMINTAKATE ,00 % SUUNNITELMAPOISTOT ,65 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % 58

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosaston isot päätösasiat kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Osaston hallintoyksikön tehtäviin kuuluvat henkilöstövastuu, projektien hallinta, talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosaston vastuualueita ovat elinkeinoasiat, rakennemuutostilanne, matkailuelinkeino, markkinointi, profilointi, kunnan projektien hallinta, strategia, saaristokysymykset, ystävyyskuntakontaktit, maaseudun kehittäminen sekä tiettyjen tapahtumien koordinointi ja järjestäminen. Osasto on myös mukana maakunnan yhteistyöryhmässä, MYR:issä, joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostoituminen ovat tärkeä osa työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen kannalta. Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren elinvoimaisuuden edistämiseksi. Maaseutukysymykset siirtyivät hallinnollisesti Paimiolle vuonna 2013, ja kehitysosasto hankkii ne edelleen ostopalveluna. Vuoden 2015 aikana osasto panostaa erityisesti uusien työpaikkojen luomiseen Kemiönsaarelle aktiivisella elinkeinoelämän otteella sekä kohdennetun markkinoinnin avulla. Vuoden 2015 aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätyön saamisessa. Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky heijastuvat osaston tavassa työskennellä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Uusi rakennekausi käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kuntaa, sen osastoja, elinkeinoelämää ja asukkaita hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Maassamme on meneillään useita eri rakenteellisia muutoksia ja lakimuutoksia. Nämä tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntakenttään. Muun muassa valtion asiakaspalvelu tulee kuntien hoidettavaksi, ja lisäksi saaristotuet sekä saaristo-oloihin vaikuttavien asioiden käsittelytapa muuttuvat. Osasto seuraa uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusien joustavien ratkaisujen löytämistä sekä Kemiönsaaren palvelutason pitämistä hyvällä tasolla jatkossakin. Varsinais-Suomen maakunnan ja koko maan elinkeinoelämän tilanne ja työttömyysluvut ovat murheelliset. Rakennemuutos leimaa lähestulkoon koko maata. TALOUSSUUNNITELMA Osasto voi jatkossakin edistää kunnan muuttoystävällistä imagoa positiivisen, kekseliään ja kustannustehokkaan markkinoinnin avulla. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja suunnitelmaa seurataan. Kunnan positiivisista uutisista tiedotetaan aktiivisesti. Yhteistyö median kanssa on tärkeää. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Kuntaan muuttaneet toivotetaan edelleen tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä ja vastasyntyneitä muistetaan lahjalla jne. Osasto tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että yritysasiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti ja joustavasti. Elinkeinoelämää tuetaan pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin, erityisesti niillä aloilla, joilla on edellytykset kasvaa ja siten luoda uusia työpaikkoja saarelle. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen elinkeinomyönteisimpiin kuntiin tekemällä aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja toimimalla aktiivisesti. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkuttelemiseksi Kemiönsaarelle tehdään aktiivisesti töitä. 59

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja On myös tärkeää yrittää ennustaa tulevia elinkeinoelämän suuntauksia sekä työttömyyttä osallistumalla aktiivisesti alueen eri toimielimiin, joissa markkinointianalyytikot yhdessä seutukuntien virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän suuntauksia ja ilmiöitä. Osasto tekee myös omia tilastollisia seurantoja. FNsteelin kesäkuussa 2012 tapahtuneen konkurssin myötä kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoteen 2015 saakka. Osasto noudattaa syksyllä 2012 laadittua, rakennemuutostyötä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Status on voimassa enää vuoden Kemiönsaari on kahtena ensimmäisenä rakennemuutosvuonna vastaanottanut monia eri tukitoimenpiteitä sekä ulkopuolista rahoitusta. Nyt viimeisenä vuonna osasto pyrkii vielä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tarjolla olevia tukimahdollisuuksia. Vapaa-ajan asukkaita ja heidän kiinnostustaan Kemiönsaarta kohtaan tulee vaalia, ja yhteydenpitoa ja tiedonkulkua tulee kehittää. Osasto tekee myös yhteistyötä koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on näyttää nuorille, miten päätöksenteko toimii, sekä opettaa priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen. Yhteistyö ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa on tärkeää suotuisan kehityksen kannalta, eritoten uusien teollisuus- ja liiketonttien luomiseksi kaavoitusprosessien kautta. Osastot tekevät yhteistyötä elinkeinotiimin ja kaavoitusryhmän puitteissa. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Vapaa-ajan asukkaiden edut otettava huomioon. Tavoitetaso / seuranta Vapaa-ajan asukkaat saavat informaatiota kunnan nettisivuilta sekä kunnan Isla-lehdestä. Seuranta Vapaa-ajan asukkaat ovat saaneet informaatiota kahdessa Isla infolehdessä vuoden aikana: - kevään lehti käsitteli Brinkkullan tonttien markkinointia - syksyn lehti käsitteli September Open -tapahtumaa Ympäristötavoitteet Paperikopioiden määrän vähentäminen. Seuranta Kaikki kokouskutsut lähetetään nykyään sähköisessä muodossa. Henkilöstön kehityskeskustelut Kerran vuodessa / työntekijä. Seuranta Kaikkien työntekijöiden kanssa on pidetty yksi kehityskeskustelu vuodessa. Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavereiden pitäminen säännöllisesti. Seuranta Osastopalavereita on pidetty vähintään kerran kuukaudessa koko osaston toiminnan koordinoimiseksi. 60

61 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT MUUT. Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TA 15 TP 15 Käsitellyt pykälät, KH Virkamiespäätösten määrä, kehitysjohtaja Edunvalvontatehtävät Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi Kesätyösetelillä kesätöitä saaneet nuoret HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT. Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TA 15 TP 15 Kehitysjohtaja Projektikoordinaattori Toimistosihteeri ,4 0,6 Yhteensä ,4 2,6 61

62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15 Budjetoimattomat eläkemaksut (toimistosihteeri jäi eläkkeelle) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi 2015 oli tapahtumarikas vuosi osastolla. Ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa yhteisesti toteutettu Brinkkullan alueen markkinointikampanja ylsi Kuntaliiton markkinointikilpailussa semifinaalisijalle. Kunnan näkyvyyttä lisättiin eri tavoin vuoden aikana. #ShoppingAtKimitoon-kampanja lanseerattiin joulun alla. Kampanjalla haluttiin kannustaa asukkaita ostamaan paikallisia tuotteita. Tulomuuton saldoksi muodostui +35 henkilöä, ja työttömyysprosentti oli enimmillään 11,3 %. Vuoden aikana perustettiin enemmän yrityksiä kuin mitä vanhoja lakkautettiin. Vuosi 2015 oli viimeinen vuosi, jolloin Kemiönsaaren kunnalla oli äkillisen rakennemuutoskunnan status. Kunnan on yleisesti katsottu selvinneen rakennemuutostilanteesta hyvin verrattuna muihin alueisiin Suomessa. Örön avaaminen yleisölle oli vuoden suurin uutinen. Örö veti puoleensa kokonaiset kävijää kesän 2015 aikana. Örön kehittämistä jatketaan Metsähallituksen johdolla. Vuoden perinteinen elinkeinofoorumi järjestettiin Örössä, ja pääpuhujana toimi Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck. Vapaa-ajan asukkaille lähetettiin kotiin Isla info -tiedotuslehti kahdesti vuoden aikana. Syyskuussa järjestetty September Open houkutteli yli kävijää. Yksi tapahtuman kohderyhmistä on nimenomaan vapaa-ajan asukkaat. Tarkoituksena on, että saaren vapaa-ajan asukkaat voivat tutustua konseptin puitteissa järjestetyillä yritysmessuilla saarella toimivien yrittäjien monipuoliseen tarjontaan. September Open toteutettiin hyvässä yhteistyössä paikkakunnan yrittäjäyhdistyksen, erään paikallisen yrityksen ja kunnan kanssa. 62

63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Kemiönsaaren myönteinen näkyvyys toimii jatkossakin osastolla tehtävän työn johtotähtenä. Näin halutaan edistää uusien yritysten perustamista sekä sitä, että uudet asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat löytäisivät saarelle ja hyödyntäisivät sen monipuolista palvelutarjontaa. Teemme jatkossakin yhteistyötä yritysten sekä monien muiden Kemiönsaarella ja sen ulkopuolella toimivien tahojen kanssa voidaksemme säilyttää saaristokuntamme elinvoimaisuus. 63

64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää saariston elinkeinoja, liikennettä ja asumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolojen kuin saaristoympäristönkin osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Saaristolautakunta vastaa Kemiönsaaren kunnan toiminnasta Turunmaan yhteisessä Ulkosaariston neuvottelukunnassa. Kuntaa edustaa neuvottelukunnassa kaksi edustajaa sekä yksi viranhaltija. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laatimisesta ja seurannasta, nykyinen hyväksyttiin vuonna 2011, ja ohjelma päivitettiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille, jotka soveltuvat saaristo-olosuhteisiin. Erityisesti lisääntyneen osa-aikaväestön ja matkailijavirtojen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Tarkoituksena on turvata saariston elinvoimainen, pysyvä asutus myös jatkossa. Valtakunnan tasolla päätettävät toimenpiteet, kuten yhteyksiä ja postinjakelua koskevat säästöt, tuovat saariston palveluille jatkuvaa painetta. Toiminta Örön saaren kehittämiseksi matkailukeskuksena lähtee liikkeelle toimintajakson aikana. Tästä on odotettavissa merkittävät myönteiset vaikutukset saariston kehitykselle. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa on lueteltu ne toimenpiteet ja hankkeet, jotka ovat ajankohtaisia suunnitelmakaudella. Tärkeimmät panostukset liittyvät yhteyksiin, elinkeinoelämään, työpaikkoihin ja asumiseen. Suurimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan vesi- ja jätevesihuollon osuuskuntia. Maankäytön suunnittelu, asuntorakentaminen sekä panostus luontoon ja ympäristöön kuuluvat lautakunnan tärkeimpiin tehtäviin. Rosalan kylässä rivitalohanke on ollut ajankohtainen jo jonkin aikaa. Lautakunta pyrkii siihen, että hanke toteutetaan suunnittelujakson aikana. 64

65 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Vuoden 2011 saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristo-ohjelma päivitetään vuosittain tavoitteiden toteuttaminen Seuranta Saaristolautakunta on seurannut saaristo-ohjelmaa. Päivitys tehdään vuonna Paremmat liikenneyhteydet Jätevesiongelman ratkaiseminen Tyydyttävä hoivatyö sekä terveyden ja -sairaanhoito Saariston väestöpohjan turvaaminen Jokaiseen kylään on vähintään yksi päivittäinen yhteys, pienimmillä asutuilla saarilla tarpeeksi tiheät yhteydet. Seuranta Saaristolautakunta on aktiivisesti seurannut, että liikenneyhteydet toimivat tarpeeksi usein. Jätevesiosuuskuntien perustamistyö jatkuu. Seuranta Jätevesiosuuskuntia ei ole perustettu vuonna Palveluiden säilyttäminen vähintään nykytasolla. Seuranta Palvelut ovat säilyneet vähintään samalla tasolla kuin viime vuonna. Asukasmäärän säilyttäminen vähintään nykytasolla. Seuranta Vuonna 2105 muutti 12 henkilöä saaristoon, 7 muutti pois. Asukasmäärä on säilynyt vähintään nykytasolla. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Kokousten määrä, saaristolauakunta Nettokustannus/kokous Kokousten määrä, ulkosaariston neuvott HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Henkilötyövuosien määrä

66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SAARISTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 101 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Käytetty vähemmän ostopalvelua YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Saaristolautakunta jatkaa saaristoasioiden seuraamista. 66

67 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Alueen näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen median kanssa, kehittämällä monikielinen matkailijoille suunnattu verkkosivusto sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joiden tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja uusia ajatuksia matkailupaketoinnista sekä lisätä edellytyksiä uusien ja kasvavien kohderyhmien vastaanottamiseen. Matkailuyksikkö ylläpitää vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille suunnattua palveluneuvontaa viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden sekä ympärivuotisia matkailuneuvontapisteitä Taalintehtaalla oman henkilöstön voimin ja Kemiössä ostopalveluna. Vuodenvaihteessa kunnan palveluneuvonnat Taalintehtaalla ja Kemiössä siirtyivät hallinnollisesti matkailuyksikölle. Lisäksi matkailuyksikkö kustantaa puolikkaan palveluneuvojaviran Västanfjärdissä. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinotahoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. Palveluneuvojat ovat matkailualan asiantuntijoita ja muodostavat tärkeän henkilökohtaisen kosketuspinnan kunnan palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Matkailuelinkeinon osuus työmarkkinoilla on valtakunnallisesti yli kuusi prosenttia, ja sillä on nykyään suurempi taloudellinen merkitys kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella, pankkialalla tai elintarviketeollisuudella. Vuonna 2009 Suomeen saapui 50 prosenttia enemmän matkailijoita kuin vuonna 2000, ja sama suuntaus jatkuu. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta enemmän; vuodesta 2011 vuoteen 2012 kasvu oli 23 prosenttia, kun Aasiasta tulevien matkailijoiden vastaava kasvu oli 12 prosenttia. Venäläisten matkailuun toimintakaudella vaikuttaa vahvasti Venäjän poliittinen ja erityisesti taloudellinen tilanne, mutta niiden vaikutusastetta alueella on hyvin vaikeaa ennustaa. Kotimaisten matkailijoiden määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suomen matkailustrategiaa varten tehtyjen tutkimusten mukaan saaristo on Helsingin jälkeen ulkomaisten matkailijoiden mielestä vetovoimaisin alue, ennen Lappia. Kohderyhmät hakevat yhä helpommin saatavilla olevia, valmiita elämyspaketteja, ja näkyvyyden ohella tämä on suurin haasteemme. TALOUSSUUNNITELMA Toimintakauden aikana pääpaino on toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, runsaasti potentiaalia omaavien kohderyhmien saavuttamisessa. Lisäksi tarvitaan uusia, räätälöityjä palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Venäjä kuuluvat tärkeimpiin alueisiin, joihin on tarkoitus solmia uusia yhteyksiä, ja vuodesta 2015 lähtien voimavaroja suunnataan erityisesti Aasian markkinoille, Venäjän nykytilanteesta johtuen. Markkinointi perinteisissä medioissa on Kemiönsaaren kaltaiselle toimijalle liian kallista, ja siksi markkinointia kohdistetaankin sosiaaliseen mediaan ja internetiin. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti: 67

68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja - Vuonna 2014 valmistuneen tietokoneella, puhelimella ja taulutietokoneella toimivan nelikielisen matkailusivuston ylläpito. Vuonna 2015 matkailusivusto käännetään mandariinikiinaksi, joka on viides kieli. - Median ja bloggaajien kutsuminen alueelle näkyvyyden lisäämiseksi. - Taalintehtaan ja Kemiön palveluneuvonnan ja matkailuinfon ylläpitäminen ympäri vuoden. - Matkailuyksikkö tekee aktiivisena osapuolena töitä ylläpitääkseen yleisiä liikenneyhteyksiä. - Osallistuminen messuille sekämatkailuelinkeinotapaamisten ja -koulutuksen järjestäminen. - Kunnanhallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman mukaan kehitystä tapahtuu. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Matkailusivusto Saavutettava taso / seuranta Yritysten määrä sivustolla kasvaa yli kymmenellä. Mandariinikiinan lisääminen kielivalikoimaan. Alueen tapahtumakalenterin kehittäminen. Seuranta Tavoitteet saavutettu, ja tapahtumakalenteria julkaistaan uuden visitkemionsaari.fi-portaalin kanssa keväällä 2016 Näkyvyys: media ja messut Markkinointi Aasiassa sosiaalisen median ja lehtien välityksellä. Osallistuminen Matka messuille. Aktiivinen osallistuminen katto-organisaatioiden strategiatyöhön. Seuranta Aasia-markkinointi tehty sosiaalisen median kautta. Osallistuminen messuihin Matka 2015, GoExpo sekä Kotimaan matkailumessut. Verkostoituminen Yhteistyön lisääminen paikallisten yrittäjien välillä, uusia paketoituja kokemuksia ja aktiviteetteja matkailijoille mm. ratsastuksessa, vaelluksessa, kulttuurissa ja vesiurheilussa. Saarella järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia. Seuranta Tuotteistaminen yritysten kanssa käynnissä Viisi tapaamista ja yksi benchmarking-matka yritysten kanssa tehty 68

69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Matkailuyrittäjätapaamisten osallistujamäärä Matkailumessut Yritysten määrä matkailusivustolla HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Matkailun kehittäjä / matkailupäällikkö Palveluneuvoja 0 2,5 2,5 1,3 MATKAILU BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana Taalintehtaan palveluneuvoja meni eläkkeelle, ja nyt kokeilussa on ratkaisu jossa neuvontaa hoidetaan kiertävällä järjestelmällä varmistaaksemme palvelun toimivuutta. Tämän yhteydessä osa kunnan puhelinvaihdejärjestelmästä on ulkoistettu. Nämä järjestelyt tarvitsevat vielä läpikäyntiä ja säätämistä. Kemiönsaarta on nostettu esille Suomen kotimaankohteena ja meidän on osattava vastata kasvavaan palvelukysyntään jonka edestä työskentelemme. Selvitäkseen kunnanhallituksen hyväksymän matkailualan toimintasuunnitelman asettamista tavoitteista, matkailuyksikkö tarvitsee pitkäjänteisesti enemmän resursseja, sekä koskien henkilöstöä ette rahaa. Vuodesta 2016 lähtien matkailuyksikkö työskentelee yhdessä poliittisesti luodun työryhmän kanssa, yhteisillä tavoitteilla nostaa esiin matkailun tärkeimmät kehitystarpeet. 69

70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maatalous Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on tehnyt sopimuksen Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoimintaalue aloitti toimintansa ja maaseutusihteeri siirtyi Paimion kaupungin palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien henkilökunnan sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset jaetaan kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrasta). MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -130 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15 Sopimuspohjainen ostospalvelu (johon ei voi vaikuttaa vuoden aikana)

71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja yhteistyössä NettiNeuvon kanssa. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy kartalla. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä. 71

72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Yhtenäinen markkinointiviestintä Tavoitetaso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotettavalle materiaalille. Jatkamme työtä yhteisen näkyvyyden eteen sisäisesti kunnassa. Seuranta Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä. Aktiivisesti näkyvillä, tukien elinkeinoelämää Axel-Illan järjestäminen keväällä ja September Open syksyllä. Nettiportaalin kehittäminen, sosiaalinen media. Seuranta Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut! Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä. Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana. Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa; kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. NettiNeuvo työskentelee aktiivisesti verkkosivuston ja intranetin kehittämiseksi. September Open järjestettiin Tapahtuma teki taas yleisöennätyksen yli kävijällään. Uutta tänä vuonna oli onnistunut yhteistyö yksityisyrittäjäyhdistyksen kanssa yritysmessujen osalta. Yhdistys hoiti osan messujen käytännön järjestelyistä. September Open on oivallinen tapa pidentää saaristosesonkia ja samalla esitellä Kemiönsaaren tarjontaa. Tulomuutto Järjestämme kaksi tulomuuttokampanjaa ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Seuranta Kahden pienen kampanjan sijasta panostimme isosti tulomuuton edistämiseksi yhdessä ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Toimme esille Brinkkullan "älykästä" asuinaluetta Älykäs Kemiönsaari -hankkeen puitteissa. Hanke ja varsinainen kampanja piti sisällään linjaautomainontaa Helsingissä ja Turussa, lehtimainontaa, verkkomainontaa, kampanjaverkkosivusto, filmejä, esitteitä sekä messuille osallistumista. 72

73 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kävijämäärä kunnan nettisivuilla (poislukien oma liikenne) Sisäänmuuttokampanja Mittari Markkinointi euroa/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Markkinoija MARKKINOINTI BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: 73

74 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia vuoden aikana. Yksiköiden välinen hyvä yhteistyö on vakiintunut, vaikkakin eri alueilla on vielä tarvetta kehitykselle. Vuosi sujui taloudellisesti hyvin. Seuraavassa muutamia poimintoja menneeltä vuodelta: Osallistumiset Helsingin Matka matkamessuille ja Tampereen Supermessuille yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa olivat onnistuneita panostuksia. Axel Ilta oli hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus. Älykäs Kemiönsaari, tulomuuttokampanja/brinkkulla, oli yhdessä ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa toteutettu suurpanostus. Kampanja piti sisällään linja-automainoksia, osallistumisen Turun Rakenna ja sisusta - messuille sekä laajan lehtikampanjan ja verkkomainonnan Hufvudstadsbladetissa ja Turun Sanomissa, omat kampanjasivut netissä, filmejä, Facebook-sivun sekä Isla Infon julkaisemisen Ilmoituslehdessä, joka jaettiin kaikille vapaa-ajan asukkaille. September Open kasvoi entisestään ja oli menestys. Tarkoituksena on kehittää ja tehostaa internetin käyttöä. Kunnan verkkosivuja uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Markkinointiosasto on valmis tuleviin haasteisiin, kuten valtionosuuksien leikkauksiin ja uusiin kuntarakenteisiin. Siitä huolimatta jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren näkyvyyden lisäämiseksi ja kartalla pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla. 74

75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on elinkeinotiimi, joka koostuu keskeisistä henkilöistä kuntaorganisaatiossa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Keskeisin haaste on työpaikkojen vähyys, joten uusia töitä löytyy ennen kaikkea yrittäjyyden kautta. Tämä näkyy saarelle perustettujen yritysten määrässä, toki ne ovat pääsääntöisesti yhden hengen yrityksiä. Vähenevä väestöpohja on suurin haasteemme. Jos asiakasmäärä pienenee, palvelutkin vähenevät. Toistaiseksi on pystytty ylläpitämään hyvää tarjontaa kesäasukkaiden ja heidän kulutuksensa ansiosta. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari panostaa elinkeinoelämän hankkeisiin. Kunta ylläpitää valmiutta käynnistää uusia hankkeita lyhyellä varoitusajalla, kun elinkeinoelämä tai yksittäiset alat niin vaativat. Tärkeä tehtävä on edistää ja tukea toimenpiteitä, jotka luovat työpaikkoja. Työ Taalintehtaan teollisuusalueen aktivoimiseksi jatkuu. 75

76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Yrityksille oleellinen tioeto saatavilla. Saavutettu taso / seuranta Kunnan elinkeinosivut päivitetään säännöllisesti Seuranta Kotisivut on päivitetty Yrittäjätapahtumia ja Vähintään 10 tapahtumaa sekä elinkeinofoorumi järjestetään elinkeinofoorumi järjestetään Seuranta tapahtumaa järjestetty, elinkeinofoorumi Örössä. Uusia yrityksiä perustetaan nettolisäys 16 yritystä. Seuranta Nettolisäys 24 yritystä. Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä varoitusajalla tarjolla tilaa. Seuranta Viimeinen kunnallinen halli vuokrattiin. Muita tiloja vuokrattavissa tai ostettavissa. Yrittäjäkoulutus jatkuu Koulutuksia järjestetään uusille ja toimiville yrityksille. Seuranta Koulutuksia on järjestetty rakennerahoilla. Yrittäjyyskasvatus kouluissa Yritäjyyskasvatusta järjestetään kouluissa. Seuranta Kursseja järjestetty yläasteella ja toisella asteella. Taalintehtaan teollisuusalue aktivoidaan Pysyvä ratkaisu teollisuusalueelle vuoden 2015 aikana. Seuranta Ratkaisu ei löytynyt vuoden aikana. September Open + yrittäjämessut järjestetään Syksyllä Seuranta tapahtuma pidetty. 76

77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Yritysten lukumäärä Uusia yrityksiä Lakkautetut yritykset Nettolisäys HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosia TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kehittämisjohtaja 0,2 0,2 0,2 0,2 Yritysneuvoja ELINKEINOELÄMÄ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Menetetyt laskennalliset tulot hankkeen kariutumisen takia YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Uusi ohjelmakausi ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Laskettuja hanketuloja on näin ollen jäänyt saamatta. Yhteistyö yrittäjäyhdistyksen kanssa on lisääntynyt ja edellytykset yhteisiin ponnistuksiin paikkakunnan elinkeinoelämän hyväksi ovat kunnossa. Kehitysosaston rakennetta muutettiin niin, että elinkeino-osio vahvistettiin elinkeinokehittäjällä. Tulevan vuoden aikana työjakoa täsmennetään työpanosten hyödyn maksimoimiseksi. Toiminta hoidetaan useamman tahon kesken. Tavoitteena on toimia joustavasti ja niin, että tietyn yrityksen asioita hoitaa pääsääntöisesti sama henkilö. 77

78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Hanketoiminnan arvioidaan taas lisääntyvän vuonna 2015 usean vuoden vähenemisen jälkeen. Syynä tähän on EU-ohjelmakauden vaihtuminen kaudesta kauteen Kaikki aiempaan ohjelmakauteen kuuluvat hankkeet on saatettava päätökseen mennessä. Ensimmäiset uudet hankkeet voivat alkaa vasta vuonna 2015, kun kauden ensimmäiset hakukierrokset käynnistyvät. Uudella ohjelmakaudella kiinnitetään yleisesti huomiota isompiin hankekokonaisuuksiin, jotka koostuvat isoista, usean alueen kattavista hankkeista ja kansainvälisistä yhteistyöhankkeista. Näiden isompien kokonaisuuksien sisällä pienillä kunnilla, kuten Kemiönsaarella, voi olla omia osahankkeita, joissa keskitytään omiin, kehitystä kaipaaviin erityisolosuhteisiin. Hankkeiden rahoitus tulee edelleenkin suurimmaksi osaksi viranomaisilta, kuten Varsinais-Suomen liitolta tai ELY-keskukselta. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden (viisi kappaletta vuonna 2014) kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Kemiönsaaren päähankkeita arvioidaan olevan: - Työkomppania (ESR), jonka kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (projektitoimintayksikölle ei arvioituja kustannuksia) - Jatkoa Mathantverk-hankkeelle yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (yksikön arvioidut kustannukset euroa vuodessa) - Matkailuhanke, jonka teemana on luonto- ja kulttuuriaktiviteetit (yksikön arvioidut kustannukset euroa vuodessa) - Elinkeinoelämän kehittämishanke (yksikön arvioidut kustannukset euroa vuodessa) - Leader-hanke, jonka teemana on filmi- ja tv-tuotannon kehittäminen (ei arvioituja kustannuksia yksikölle) - Leader-hanke, jonka teemana on paikallisten matkailutapahtumien kehittäminen (ei arvioituja kustannuksia yksikölle) Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutoksen kunnan status jatkuu vielä vuonna Suuri osa statuksen mahdollistamista konkreettisista toimenpiteistä toteutetaan investointi- ja kehittämishankkeiden kautta. Tämä yhdistettynä ohjelmakauden vaihtumisesta johtuviin uusiin hankerahoituksen hakumahdollisuuksiin, Kemiönsaarella on hyvät mahdollisuudet saada tarvittava rahoitus kehittämistoimintaan vuonna TALOUSSUUNNITELMA Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän vuodesta 2015 lähtien, kun ohjelmakauden uudet rahoitusmahdollisuudet selviävät ja niitä voidaan alkaa hyödyntää. Osasto auttaa kunnan muita osastoja toteuttamaan tarvittavia hankkeita. 78

79 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Enemmän toimialahankkeita. Saavutettava taso / seuranta Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa Seuranta Osasto on vuoden aikana ollut aktiivisesti mukana muiden sektorien kehityshankkeiden hallinnossa: SYKO (sosiaaliyksikkö), Älykäs Kemiönsaari (Y ja T), Työkomppania (hallinto), Kaste (sosiaaliyksikkö), nuorisopaja ja etsivä nuorisotyö (vapaa-aika). Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia, paikallisia kumppaneita. Seuranta Kemiönsaaren yhdistyksille suunnatulle Leader-hankkeelle on myönnetty rahoitusta Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu. Osallistuminen Leader-hallitukseen. Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin. Seuranta Hankekoordinaattori on aktiivisesti seurannut uuden ohjelmakauden kehittämissuunnittelua ja osallistunut infotilaisuuksiin. Hän on ollut läsnä kaikissa Leaderin hallituksen kokouksissa. Hankkeiden ohjausryhmien kautta on osasto ollut yhteydessä tukirahoittajiin mahdollisten uusien rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi 79

80 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käsitellyt hankesuunnitelmat Hyväksytyt hankehakemukset Omat päähankkeet Hankkeet, joissa osasto on mukana HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Hanketyöntekijät Yhteensä PROJEKTITOIMINTA BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet projekti- ja tukiosuuskustannukset ohjelmakauden siirtymäjaksosta johtuen

81 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös osastossa vähentyneenä projektimääränä. Yhdistettynä 2015 tapahtuneeseen ohjelmakauden vaihtoon, ja verrattuna taloudellisesti takapainotteiseen vuoteen 2014, on projektitoiminta tällä jaksolla ollut minimaalinen. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma). Vaikka toiminta lukuina on ollut minimaalinen, on toiminta vanhojen projektien lopettamisessa ja uusien projektien suunnittelussa kiihtynyt. Projektisuunnittelu tulee todennäköisesti johtaa nousevaan hakemusmäärään sekä omien ja ulkoisten projektien määrän lisäämiseen vuodesta 2016 lähtien. Tänä vuonna lopetetut projektit ovat olleet muiden sektorien projekteja eivätkä siten ole kuormittaneet osaston projektitoimintaa kustannuksellisesti. SYKO-työllistämishanke loppui , sosiaaliyksikön alaisena. Projektibudjetti oli euroa, ja hanke on lopetettu ilman rahoittajan merkintöjä. Hanke oli sen verran tuloksellinen, että sen perusteella oli mahdollista aloitta täsmennyshanke Työkomppania, jolle myönnettiin rahoitusta huolimatta siitä, että se ei maantieteellisesti täytä rahoittajan suosituskriteereitä (kriteeri: moniseudullinen, hanke: Kemiönsaari). Työkomppania on hallintoosaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell, työjohtaja Robin Savonius. Älykäs Kemiönsaari-hanke lopetettiin teknisesti katsottuna , mutta sai jatkoaikaa Älykäs Kemiönsaari 2-hankkeen muodossa ajalle Molemmat projektit olivat Ympäristö- ja tekniikka-osaston alaisia, tavoitteena toimia ympäristöälykkäästi ja ekologisesti toimivan Kemiönsaaren hyväksi. Iso osa konkreettisista asennetyön toimenpiteistä toteutettiin imagokampanjan muodossa, jonka avulla varsin menestyksekkäästi osallistuttiin Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuhin Helsingissä. Projektilla ei ole ollut varsinaista projektihenkilökuntaa, vaan sitä on toteutettu ostopalveluilla sekä kunnan varsinaisen henkilökunnan toimesta. Projektibudjetti Älykäs Kemiönsaari euroa, Älykäs Kemiönsaari euroa, tukitaso 70 %. Leader-hallitus myönsi rahoitusta projektille Pro Gräsroten Yhdistysakuutti ajalle Projekti on sivistysosaston alainen, ja alkaa keväällä Budjetti on euroa, tukiosa 100 % (Leader+yksityisrahoitus). September Open -kokonaisuus järjestettiin 2015 ensimmäistä kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista projektirahoitusta. Kaste-projekti (sosiaaliyksikkö) lopetettiin syyskuussa Kokonaiskustannukset olivat euroa, tukitaso 75 %. Nuorisoverstas ja etsivä toiminta (sivistysosasto) eivät seuraa samaa rahoitusmallia kuin muut kehittämishankkeet. 81

82 16.3 Sivistysosasto Sivistystoimen hallinto Lastenhuoltoyksikkö Opetusyksikkö Aikuisopistoyksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajanyksikkö Kulttuuriyksikkö Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 5 % 5 % 2 % 1 % 18 % Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö 66% Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 4 % 13 % 20% 0 % 60 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 82

83 SIVISTYSOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,35 % Maksutuotot ,04 % Tuet ja avustukset ,01 % Vuokratuotot ,75 % Muut toimintatuotot ,28 % TOIMINTATUOTOT ,12 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,53 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,48 % Muut henkilöstösivukulut ,09 % Henkilöstösivukulut ,89 % Henkilöstökulut ,73 % Palvelujen ostot ,90 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,54 % Avustukset ,85 % Vuokrakulut ,21 % Muut toimintakulut ,46 % TOIMINTAKULUT ,41 % TOMINTAKATE ,81 % SUUNNITELMAPOISTOT ,90 % TILIKAUDEN TULOS ,94 % Käyttösuunnitelman muutos: Kulttuuriyksikkö, nuorisomusikaali: Tuet ja avustukset euroa. Henkilöstökulut euroa. Palvelujen ostot euroa. 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - Valtionosuusuudistus merkitsee vähemmän rahaa kunnille. - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Opetuksen laatua pyritään parantamaan kansallisen projektin avulla (Toppkompetens), joka jatkuu vuoteen 2016 saakka. - Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Kuntauudistuksen myötä vapaan sivistystyön kehitys on pysähtynyt, mutta uusia direktiivejä on odotettavissa. - Lukioiden suurimpiin haasteisiin kuuluu ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen, joka asettaa uusia vaatimuksia sekä peruskoulun että lukion opetukselle. Vaatimus suuremmista lukion koulutuksen järjestäjistä on haasteellinen Kimitoöns Gymnasiumille. TALOUSSUUNNITELMA Sivistystoimiston hallinnon tavoitteena on jatkaa yhteistyön lisäämistä eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. Taloussuunnitelman aikana myös tehtäväjako työntekijöiden kesken käydään läpi. 84

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus. Saavutettava taso / seuranta Listojen ja rekisterien päivitys käyttökelpoisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi koko toimistolle. Seuranta Wilma on otettu käyttöön esikouluissa. Kouluun ilmoittautuminen ja iltapäivätoiminnan paikan hakemus tehdään nyt Wilmassa. Tämä vähentää lomakkeiden tarvetta ja tietojen käsin syöttämistä. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Henkilökunta on voinut osallistua mm. kuntoremonttikurssille ja muuhun urheilutoimintaan. Sivistysosasto ja kehitysosasto järjestivät henkilökunnalle yhteisen tyky-päivän. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. Seuranta Päivittäisen toimintamme lähtökohdat perustuvat lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Vuonna 2015 ei toteutettu mitään uutta. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kokousten lukumäärä sivistyslautakunta suomenkielinen koulujaosto ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Henkilötyövuosien määrä sivistysjohtaja 0,5 0,5 0,2 0,4 hallintojohtaja/koulutusass toimistosihteeri

86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienemmät henkilöstökustannukset pienempien eläkekustannusten johdosta Lisääntyneet kustannukset, ostot (painatus- ja ilmoituskulut) Lisääntyneet kustannukset, ostot Pienentyneet kulut, muut kulut Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelman mukaan. Yksiköiden välille on muodostunut jo vakiintunut ja hyvä yhteistyö. Tulevana vuonna sivistysosaston hallinnosta henkilöstöä jää eläkkeelle ja toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on tarpeen. Kehitys vaatii lisää koulutusta. Tulevana vuonna tarvitaan myös uusia sähköisiä ratkaisuja jotta kaikkia työtehtäviä saadaan hoidettua pienemmällä henkilöstöllä. Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät eläkekulut. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähtyminen. Kehitys ja rakenneuudistus ovat jo osa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat paikallisia toimintoja myös tulevaisuudessa. 86

87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Pjonkiksen päiväkodeissa. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 18. Yksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva perhepäivähoitaja hoitaa lapsia iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0 6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2015 noin 255 lasta, joista noin 54 käy esikoulua. Kotihoidon tukea maksetaan noin euroa. Kustannus muiden kuntien päivähoitopalvelujen käytöstä on noin euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET TALOUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelman Perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään taloussuunnitelman kauden aikana. Kauden aikana panostetaan myös seuraaviin asioihin. - Menetelmien löytäminen laadun takaamiseksi varhaiskasvatuksessa. - Mietitään miten palveluita Kemiösaaren päivähoidon tulisi tarjota ja miten ne toteutetaan. - Toiminnan yleisarviointi - lapset, henkilöstö ja toiminnan sisältö. Suurempia muutoksia kun uusi päiväkoti valmistuu. 87

88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Koko kunnan päivähoidon toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään Seuranta Silvan päiväkodin ryhmissä on erinlaisia työmuotoija kehitetty..kaikki yksiköt ovat työskennelleet varhaiskasvatuskysymyksien kanssa. Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta Kaikki 3-6 vuotiaat lapset observiodaan 1/vuodessa motoriikkiradan muodolla. Tulos analysoidaan ja kehitetään päiväkodin suunittelutyössä. Kemiönsaaren lapsiperheille järjestettiin liikuntapäivä Dragsfjärdissä. Luodaan ympäristö, jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli. Löydetään sopivat tilat ja sisustetaan ne rauhallisia ja jännittäviä satutuokioita varten. Seuranta Satujen kanssa on työskennelty tietosesti ja satuhetkiä varten on luotu mukavat tilat. Silvan päiväkotiin on sijoitettu kirjasto toteuttaaksen tämän. 88

89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Lapsia yhteensä Päiväkodit Pjonkis Hulta daghem 25 40, ,5 Sofia 20 22, ,5 Furubo 21 16, Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo 12 Stängd Stängd Stängd Bullerbyn 12 11, LillSaga ,5 Karusellen ,5 Perhepäivähoito Henkilöstö Päiväkodit ,75 Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito Henkilöiden määrä ,75 Mittarit Nettokustannus/lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 1,25 1,25 1,25 2,25 2 Lastentarhaopettaja 4,75 5,5 4,75 5,5 4,25 Erityislastentarhaopettaja 0,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Latenhoitaja/lähihoitaja ,75 Perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväk Perhepäivähoitaja,kotona Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 89

90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Pjonkiksen päiväkoti muutti Silvan päiväkotiin Ryhmäperhepäiväkodit Melukylä, Pikkusaaga ja Karuselli muuttivat Silvan päiväkotiin Tämä merkitsee, että ryhmäperhepäiväkodit lopetettiin Kemiönsaarella. Lapsimäärä nousi hieman. Arvioitu lapsimäärä vuonna 2015 oli 255 lasta. Toteutuma oli 276 lasta vuonna

91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos on parhaillaan työn alla. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2015 noin 54 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä. 91

92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Koko eikoulun toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaakustannusten osalta Kemiösaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään Seuranta Pjånkiksen esikoulu on muuttanut uuteen Silvan esikouluun Varhaiskasvatussuunnitelmatyöt käynnistyneet Muissa esikouluissa ei muutoksia. Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta Kemiönsaaren lapsiperheille järjestettiin liikuntapäivä Dragsfjärdissä. Luodaan ympäristö, jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli. Löydetään sopivat tilat ja sisustetaan ne rauhallisia ja jännittäviä satutuokioita varten. Seuranta Satujen kanssa on työskennelty tietosesti ja satuhetkiä varten on luotu mukavat tilat. Silvan esikouluun on sijoitettu kirjasto toteuttaaksen tämän. Kaikissa esikouluissa pyritään edistämään kestävää kehitystä. Jatketaan aloitettua ympäristötyötä: kompostointia, lajittelua ja ympäristötietoista toimintaa. Ympäristötyötä kehitetään. Suunniteltiin yhteinen teema, jonka parissa kaikki esikoulut tekisivät yhteistyötä. Teema ei kuitenkaan toteutunut, koska Wilmatietojärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa esikouluissa vuonna 2015 ja yhteinen koulutus vaati aikaa esikoulun henkilöstöltä. Kaikissa esikouluissa pyritään vahvistamaan kaksikielisyyttä. Yhteistyön lisääminen kieliryhmien välillä. Hultan ja Pjonkiksen suomen- ja ruotsinkieliset esikoulut tekevät yhteistyötä siten, että esikoulunopettajat vaihtavat ryhmää ja pitävät lapsille kielisuihkuja. Myös Furubossa ja Sofiassa opetellaan suomenkielisiä sanoja esikoulussa. Suoritukset TP 12 TP 13 TP 14 TA 15 TP15 Lapsia/koulu ,5 Hulta, ruotsink ,5 4 4,5 Hulta, suomenk ,5 25,5 Pjånkis, ruotsink ,5 7,5 Pjonkis, suomenk ,5 4 4,5 Furubo ,5 2 Hitis-Rosala 8 7 5,5 5 5 Lapsia yhteensä ,5 61,5 59,5 Mittari Nettokustannus/lapsi

93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2015 noin 85 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA Vuosina aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan lasta. Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa uuteen päiväkotiin vuoden 2015 syksyn aikana. Uudessa päiväkodissa toimii sekä päiväkoti että esikoulu. Aamutoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon kanssa. 93

94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta Täydennyskoulutuspäivä teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelu Henlilökunta osallistuu aamu ja iltapäivätoiminnan suunnittelutyöhön. Yhteityötä koulun kanssa Seuranta Henkilökunta on koko syksyn aikana suunnitellut yhteityötä sekä muuttoa uusiin tiloihin. Uudet tilat Kemiön aamu ja iltapäivätoiminnalle Kemiön aamu-ja iltapäivätoiminta suunnittelee toimintansa uusissa tiloissa sekä yhteistyön luomista päivähoidon ja koulun kanssa. Seuranta Henkilökunta on joulukuun aikana muuttannet niin että joulukuun lopussa muutto tehtiin. Lapset tulivat tammikuussa. Koulun kanssa läheinen yhteistyö. AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TP14 TA15 TP15 Lapsia yhteensä Mittari Nettokustannus/lapsi

95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu oppilashuollon osalta. Uudistuksen seuraava kohde on oppiaineiden sisältö ja tuntijako. Pisa-arvioinnin tulokset osoittavat, että Suomi on menettämässä asemansa tutkimuksen johtavana maana. Tämä tosiasia tulee vaikuttamaan opetussuunnitelman uudistustyöhön. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen tulee asettamaan uusia vaatimuksia myös peruskoulun opetusmenetelmille. Digitaalisten opetusvälineiden käyttö opetuksessa tulee lisääntymään. Valtakunnallisella tasolla painotetaan kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä. Suomen rasittunut taloudentilanne heijastuu kuntiin vähenevien valtionosuuksien myötä. TALOUSSUUNNITELMA Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan taloussuunnitelman ajanjakson aikana. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Kunnassamme tulisi painottaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opetusta. Meidän tulisi myös lisätä kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan. Taloussuunnitelman aikana laaditaan näille aineille kehittämissuunnitelma. - Kemiönsaaren kunta on työstänyt perusopetuksen laatukäsikirjaa (laatukortit). Laatukortit tulevat toimimaan laadukkaan koulun kehittämisen työkaluina Kemiönsaarella. - Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Vaikka tulot eivät lisäänny, koulua pitää kehittää. 95

96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa. Seuranta Oppilaat ovat osallistuneet teemapäivien suunnitteluun. Oppilailla on edustajia työryhmissä, esim. koulun terveyttä edistävässä ryhmässä. Opetussuunnitelmatyö jatkuu koko vuoden Tuntijako ja toimintakulttuurin ja arvopohjan teksit saatetaan valmiiksi. Seuranta Työ on valmis ja tulee hyväksyttäväksi 2016 kevään aikana. Laatukriteereitä käytetään työkaluina jotta saavutetaan laadukas opetuksen taso Laatukorttien sisältö syötetään Wilmaan/Priimukseen. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden arviointiin. Seuranta Kortit on syötetty Wilmaan. Jokainen koulu on käyttänyt yhden kortin vuoden 2015 aikana. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta Henkilökunta on voinut osallistua mm. kuntoremonttikurssille ja muuhun urheilutoimintaan. Kouluilla on myös ollut omaa toimintaa. Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät opetuksessa aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Seuranta Opettajat ovat saaneet seuraavat koulutukset: ohjelmointia, Google classroom ja Google apps for education. Panostus kotimaisten kielten, matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden opetukseen Suomen ja ruotsin kielen sekä matematiikan opetukseen laaditaan kehittämissuunnitelma. Yhteistyön lisääminen kieliryhmien välillä. Seuranta Oppilaiden kehitystä äidinkielessä ja matematiikassa vl 5 - lukion vl 3 on tutkittu. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana. Seuranta Kaikki koulut ovat vuoden aikana pitäneet kestävän kehityksen teemaviikkoja. Aiheina mm. kierrätys, ilmastonmuutos, saastuminen, liiallinen lannoittaminen. 96

97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Oppilaita yhteensä 643,0 642,0 620,5 619,5 oppilaita yhteensä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola 141,0 142,0 143,0 145,5 Dalsbruk skola 196,0 196,5 182,0 182,5 Hitis-Rosala skola 10,5 10,5 10,0 10,0 Västanfjärd skola 50,0 48,0 48,0 44,0 Kimitonejdens skola 87,5 91,0 88,0 86,5 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 485,0 488,0 471,0 468,5 Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kemiönsaaren keskuskoulu 125,5 124,0 119,0 120,5 Taalintehtaan koulu 32,5 30,0 30,5 30,5 Suomenkieliset oppilaat yhteensä ,5 151 Erityisopetus TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu

98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Oppilaita yhteensä Kuljetusoppilaat TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv lv lv lv Ruotsinkielinen opetus Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Ruotsinkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Valtio asettaa yhä suurempia vaatimuksia toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Vaaditaan yhä suurempia kouluja ja tällä hetkellä ajankohtaisena on 500 oppilaan yksiköt. Samalla halutaan kuitenkin säilyttää saavutettavuus. Kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja ja voivat tarjota enemmän valintamahdollisuuksia. Uusi haaste lukioille on ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen. Sähköistäminen tulee lisäämään kuntien investointikustannuksia. Lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan viimeistään ja kunnat odottavat nyt uuden opetussuunnitelman perusteita. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu ja vuosien aikana panostetaan vahvasti digitalisoitumiseen. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Pysyykö Kemiönsaaren kunta koulutuksen järjestäjänä vai tuleeko Kimitoöns gymnasium olemaan yksikkö suuremmassa lukiossa? Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyö Axxell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka). Yhteistyö aikuisopiston kanssa tulisi myös kehittää suunnittelukauden aikana. 99

100 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Opiskelijat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa Seuranta Opiskelijat ovat osallistuneet eri työryhmiin lukuvuoden aikana, esim. teemaryhmiin ja oppilashuoltoryhmään. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta Henkilökunta on voinut osallistua hyvinvointiohjelman puitteessa järjestettävään kunnan yleiseen toimintaan, sekä yksikkökohtaiseen. Kimitoöns gymansium on lukio joka käyttää opetuksessaan aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Kaikki opettajat ohjaavat opetusta sähköisten ylioppilaskirjoitusten suuntaan. Seuranta Kaksi uuttaa ohjelmaa otettu käyttöön opetuksessa: Google classroom ja abitti. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään uutta mereen liittyvä kurssitarjontaamme (veneen- kuljettaja, meritekniikka). Lähempi yhteistyö aikuisopiston kanssa. Seuranta Lukion rehtori toimii aikuisopiston rehtorina alkaen. Uusien kurssien suunnittelu on aloitettu syksyllä kehittäminen. Lukion markkinoinnin lisääminen Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Markkinoinnin tehostus. Kimitoöns gymnasium tulisi olla varteenotettava vaihtoehto saaremme ja muiden kuntien oppilaille. Seuranta Paikallinen markkinointi on tehostettu (omat peruskoulut). Muu markkinointi yhteistyössä Axxellin kanssa. Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana Seuranta Vuoden teema: modernin yhteiskunnan vaikutus ilmastomuutokseen TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kimitoöns gymnasium 85,00 80,00 78,00 77,00 Brusaby oppilaita KÖG:ssa 25,00 20,00 20,00 22,00 Tuntikehys 207,00 200,00 192,00 190,00 kehys / oppilas 2,34 2,50 2,46 2,46 KUSTANNUS / OPPILAS 9745, , , ,00 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8896, , , ,00 100

101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut, opetusryhmien pienentämisen tuet, kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset, maksutulot Pienentyneet kustannukset, henkilöstökustannukset Lisääntyneet kustannukset, palvelujen osto (koulukuljetukset suurin yksittäinen tekijä) Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto) Pienentyneet kustannukset, sisäiset kustannukset (siivous, ruoka ja it-kustannukset) Pienentyneet kustannukset, suurin tekijä sisäiset vuokrat (n ) Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä

102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Opetusyksikön suurin kehitys ja tuleva muutos on uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka astuu voimaan Vuoden 2015 kevään aikana uuden opetussuunnitelman kanssa työskenteli ohjausryhmä, johon kuului edustajia saaren kaikista kouluista. Koulujen tuntijako ja toimintakulttuuri saatettiin valmiiksi. Syksyllä palkattiin osa-aikainen opetussuunnitelma-assistentti koordinoimaan ja kokoamaan kaikkien asteiden opetussuunnitelmat: esikoulu, peruskoulu ja lukio. Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa on parannettu, kuten myös koulujen langattomia verkkoyhteyksiä. Opettajat ovat saaneet it-koulutusta, jotta he voivat käyttää sähköisiä työkaluja pedagogisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Suurin muutos esikoulun osalta on ollut uuden päiväkodin, Silvan, valmistuminen joulukuussa Kaikki esikoulut ovat pohtineet, miten toimintaa kehitetään uuden opetussuunnitelman myötä. Uuden opetussuunnitelman perusteet julkistettiin ja työ sen uudistamisen kanssa alkaa vuodenvaihteessa 2015/2016. Iltapäivätoiminta on järjestetty Västanfjärds skolan ja Dalsbruks skolan yhteydessä. Kemiössä toiminta on järjestetty Baana-nuorisotalossa vuodenvaihteeseen 2015/2016 saakka, sen jälkeen toiminta muutti uuden päiväkodin Silvan tiloihin. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin. Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Lukion rehtori on nyt myös aikuisopiston rehtori, joka mahdollistaa enemmän yhteistyötä. Uusia opetusmalleja ja yhteistyökumppaneita (muut opetusjärjestäjät) tulisi löytää jotta voimme tulevaisuudessa tarjota monipuolisen kurssitarjonnan tehokkaalla tavalla, sekä pedagogisesti että taloudellisesti. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset tehtiin kokeiluna syksyllä Lukio markkinoi itsensä aktiivisesti Arthursällskapetin avulla. Ensimmäinen veneenkuljettajakurssi yhteistyössä Aboa Maren kanssa saatettiin päätökseen keväällä Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat euroa budjetoitua pienemmät. Suuri syy tähän on maltilliset palkankorotukset. Elokuussa palkattiin tilapäinen assistentti opetussuunnitelmatyön tekemiseen sekä kaksi tilapäistä koulunkäynninohjaajaa lapsille joilla on erityistarpeita. Ilman näitä henkilöstökustannukset olisivat alittaneet budjetin vielä enemmän. Kustannuspuolella ostopalvelut ja ostot olivat suurin syy talousarvion ylittämiseen. Koulukuljetukset tulivat euroa arvioitua kalliimmiksi ja pääsyy siihen oli yksittäiset tapaukset, joissa oppilaat asuvat niin syrjässä, etteivät voi käyttää tavallisia koulukuljetuksia vaan tarvitsevat oman taksi- tai venekuljetuksen. Kaluston ostoja tehtiin uuden päiväkodin Silvan toiminnalle (kuraattori ja esikoulu) sekä Amosparkens skolan remontoituihin luokkahuoneisiin. Rakennusprojektissa tälle ei ollut budjettivaroja. Kaluston ostot ylittivät budjettia eurolla. Kokonaiskustannukset alittivat talousarvion n eurolla. Suurin syy on henkilöstökustannusten pieneneminen: euroa, sisäisten vuokrien laskeminen: n euroa sekä sisäisten siivous-, ruoka- ja itpalvelujen kustannusten vähentyminen: euroa. Tulopuolella sivistysyksikkö sai euroa joka oli euroa yli talousarvion. Suurin yksittäinen summa, euroa, on kotikuntakorvausten ja muille kunnille maksettujen korvausten välinen erotus. Tilinpäätöksen käyttökate on positiivinen ( euroa) koska tulot olivat budjetoitua suuremmat ja menot budjetoitua pienemmät. 102

103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 Ruotsinkieliset opettajat 48,00 47,00 47,00 46,50 Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 15,50 15,50 Koulunkäyntiavustajat 15,00 15,00 15,00 15,50 koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 Kuraattori, ped.ohj. 2,25 2,80 2,80 2,80 Esikouluopettajat 6,00 4,50 6,00 6,00 Iltapäivätoiminnan ohjaajat 2,00 4,50 2,25 3,00 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 2,50 1,50 2,25 0,75 Yhteensä 100,75 100,30 100,30 99,55 103

104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja luennoilla (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin on mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsilla (7-12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmassa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään noin tuntia vuodessa. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Tavoitetaso/seuranta Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Jatkuu aktiivisesti. Seuranta Henkilöstölle on järjestetty useita yhteistyökokouksia. Projekti: Yhteistyön kehittäminen (opistot Turku, Yhteistyömahdollisuuksien rakenne. Parainen, Kemiönsaari) Seuranta Loppuraportti esiteltiin. Yhteistyöprojekti johti toimivaan yhteistyöhön, joka näkyy opiston toiminnassa. Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Tarjotaan mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. Seuranta Henkilöstö työskentelee tiiminä opiston kehittämiseksi. Henkilöstö on saanut jatkokoulutusta. Kurssitarjonnan säännöllinen arviointi Sähköinen arviointi Seuranta Tämä on toteutunut, mikä on tehostanut arviointia ja auttaa kehittämään toimintaa. 104

105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kurssilaiset Tunnit Nettokustannukset/tunti Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rehtori 1/0,5 0,5 0,5/1 0,5/0,2 Kurssisuunnittelija 0/0,8 Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Suunnittelija/sihteeri 0/0,4 0,4 0,4/0 0,4/0 Yhteensä 2/1,9 1,9 1,9/2 1,9/2 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Tuet ja avustukset: budjetoitua suurempi avustus Opetushallituksen hankkeeseen "Samarbete med fria bildningen i Åboland (Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa), joka vastaa palkkakustannusten nousua. Maksetut palkat ja palkkiot: Tunti- ja urakkapalkat , opettajien tuntipalkkoja maksettiin budjetoitua vähemmän. Palveluiden ostot: Muut palvelut , arvioitua useammat opettajat laskuttivat opetuksesta yritysten kautta. Vuokrat: Kustannukset arvioitua suuremmat 105

106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Aikuisopiston hallinto muuttui vuonna 2015 siten, että Kimitoöns gymnasiumilla ja Kemiönsaaren aikuisopistolla on yhteinen rehtori kahden vuoden koejakson ajan. Kurssisuunnittelija on palkattu kahdeksi vuodeksi pääasiassa kurssien suunnittelua ja toteutuksen aikaisia tukitoimintoja varten. Tavoitteena on myös että sekä Kemiönsaaren aikuisopisto että Kimitoöns gymnasium saisivat tästä synergiaetuja. Kemiönsaaren aikuisopisto on anonut laatu- ja kehittämisavustusta Opetushallitukselta. Tavoitteena on ottaa käyttöön nk. Open Badge -osaamismerkit. Kurssin suorittamisen jälkeen osallistuja saa Open Badge -merkin, joka osoittaa, että opiskelijalla on hyväksytty osaamistaso esim. kielissä, jota hän voi hyödyntää erilaisten muodollisten pätevyysvaatimusten täydentämiseksi. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti kehitystä valtakunnan tasolla ja pyrkii mahdollisimman pitkälle vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeita. 106

107 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä informaatiotulvasta. Verkkoaineistojen kysyntä ja tarjonta lisääntyy. Kirjaston tehtävänä on valita ja tarjota asiakkaille laadukasta aineistoa TALOUSSUUNNITELMA Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia lisää verkkomateriaalia. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blankayhteistyö). Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. 107

108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen kehittämiseen E-aineiston lisääminen Kemiön kirjaston nuortenosasto valmistuu Saavutettava taso / seuranta Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa Seuranta Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu. Elektronisten aikakauslehtien hankinta yhdessä Blanka-kirjastojen kanssa Seuranta Vuoden 2015 alusta Blanka-kirjastoilla on käytössä Zinio-aikakauslehtipalvelu Kalustetaan osa kirjastosta nuorten alueeksi, nuorten omien suunnitelmien mukaan Seuranta Kemiön kirjastoon on hankittu uusia kalusteita nuorten osastolle 108

109 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä kirja stotoimen joh ta ja kirjastonhoitaja kirja stovirka ilija Total t T SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 8,3 8,4 7,2 7,9 Kokonaislainaus/asukas 11 10,8 10,4 10,7 Lainaajia/asukas 37.6% 36,8 % 40 % 37,0 % Kokoelmat/asukas 10,3 10,1 11,1 10 Hankinnat/asukas 0,41 0,42 0,5 0,5 Toimintakulut/asukas 87,05 90,5 92,3 89,8 Kirjastoaineistokulut/asukas 11,2 11,6 11,4 10,5 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja ,8 Kirjastovirkailija 6,02 5,72 5,72 6,44 9,02 8,72 8,72 9,24 109

110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Sisäiset palvelut budjetoitua pienemmät Lisätuloja projektirahoituksesta Kirjastoaineistokulut budjetoitua pienemmät Tilikauden ylijäämä YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kirjastolla on ollut monin tavoin hyvä vuosi. Kilpailutuksen ja uusien sopimusten myötä kirjaston aineistohinnat laskivat vuoden alussa, näin saimme enemmän hankintoja samalla rahalla. OKM:n projektirahoituksen avulla on jatkettu kirjaston ja koulujen yhteistyön suunnittelua, tänä vuonna yläaste ja ja toinen aste otettiin mukaan Kirjastopolkuun. Projektirahoituksella suunniteltiin myös kirjaston markkinointia, erityisesti e-aineiston kannalta. Kemiönsaaren kirjasto oli mukana aluehallintoviraston suomenruotsalaisille kirjastoille järjestämässä projektissa, jossa pohdittiin yhteisiä ongelmia ja ratkaisuja niihin. Västanfjärdin kirjasto oli remontin vuoksi kiinni elokuussa, sisäilmaan vaikuttaneet ongelmat on nyt korjattu. Kirjaston haasteena ovat uudet kansalliset kirjastojärjestelmät ja oman kirjastojärjestelmämme sopeuttaminen niihin. Uudistuksia on suunniteltu järjestelmätoimittajan, Kansalliskirjaston ja Blanka-kirjastojen välillä. Asiakkaille kehitystyö näkynee vuoden 2016 aikana. Uuden kirjastolain pitäisi astua voimaan vuoden 2017 alusta, lain valmistelu on loppusuoralla. 110

111 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi Vapaaaikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi liikuntapaikkojen hoitaja sekä yksi kenttämestari. Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ovat palkattuja aikarajoitetulla työsopimuksella. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon lisääntyy. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisevat lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Liikuntaneuvontaa alkoi vuonna 2015 ja sitä kehitetään yhteistyössä terveyskeskusten henkilökunnan kanssa. Heikentynyt työllisyystilanne aiheuttaa monille nuorille vaikeuksia päästä työelämään. Nuorisotyöpaja Isla+ tavoite on tavoittaa enemmän työttömiä nuoria ajanjaksolla. Tämä parantaa nuorten mahdollisuudet löytää opintopaikkaa tai päästä sisään työelämään. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 111

112 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Lisää liikuntaa kouluissa Tavoitetaso / seuranta Alakoulut liittyvät "Liikkuva koulu" ohjelmaan Seuranta Amosparken, Dalsbruks skola ja Kemiönsaaren keskuskoulu liittyivät ohjelmaan. Taalintehtaan koulu ja Västanfjärds skola suunnitteli liittymistä vuodenvaihteen jälkeen. Tehostetaan tietoa liikunnan Liikuntanuvonnassa 20 henkilöä / vuosi merkityksestä Seuranta Liikuntaneuvonta käynnistyi vuoden aikana. 18 henkilöä osallistui toimintaan. Terveysliikunnan kehittäminen Terveysliikuntastrategia päivitetään Seuranta Terveysliikuntastrategia ei ole päivitetty vuoden aikana. Päivitys siirtyy eteenpäin. Nuorisotakuu 50 nuorta / vuosi nuorisotyöpajan toiminnassa Seuranta Nuorisotyöpajassa oli vuoden aikana 17 nuorta. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 42 nuorta josta 25 on tavattu henkilökohtaisesti. Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Lisätä kävelyä/pyöräilyä töihin/kouluun (kampanja) seuranta Kemiönsaaren kunnassa pyöräiltiin yhteensä 2215 suoritusta Varsinais Suomen haastepyöräilyssä. K:saari sijoittui tällä tuloksella hienosti toiseksi sarjassa kunnta yli 5000 as. 112

113 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Avainluvut TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Suoritukset nuorisotalo Baana kävijämäärä netto tilinpäätös 33200, , , ,00 Nettokustannus / käynti 7,90 7,95 8,11 8,14 nuorisotalo Slaggis kävijämäärä netto tilinpäätös 35600, , , ,00 Nettokustannus / käynti 8,48 7,72 7,13 7,57 nuorisotalo Lammis kävijämäärä netto tilinpäätös 21500, , , ,00 Nettokustannus / käynti 47,77 48,25 50,00 45,00 Amospuisto käyttäjien määrä Netto tilinpäätös 50300, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,15 1,46 1,13 1,05 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjien määrä Netto tilinpäätös 11200, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 1,01 1,18 0,90 1,40 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjien määrä Netto tilinpäätös 35400, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 2,35 2,68 2,13 2,59 Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjien määrä Netto tilinpäätös 82200, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 5,87 5,64 6,03 5,43 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjien määrä Netto tilinpäätös 10800, , , ,00 nettokustannus/käyttäjä 9,00 9,13 11,91 15,10 113

114 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Vuosityö Vapaa-aiktatoimenjohtaja Liikunnanohjaaja Nuorisoohjaaja Liikuntapaikkojen hoitaja Nuorisotyön koodrinaattori Kenttämestari Nuorisotyöpajan toiminnanohjaaja Etsivä nuorisotyöntekijä Muutokset

115 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Valmisuts omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Tulot: budjetoitua enemmän avustusta johtuen korkeammista osanotto- sekä vuokratuloista. Menot: Ostopalvelut (muut palvelut sekä sisäinen ruokapalvelu) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta on vuoden 2015 aikana järjestetty suunnitelmien mukaisesti. Liikuntaneuvonta toiminta käynnistyi helmikuussa yhteistyössä peruspalveluosaston kanssa. Syyskuussa järjestettiin Kiva-tapahtuma yhteistyössä lastenhoitoyksikön kanssa. Kiva-tapahtuma oli pääosin tarkoitettu lapsille ja heidän perheilleen, mutta oli avoin kaikille asukkaille. Tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että valtionavustukset nuorisotyöpajaan sekä etsivään nuorisotyöhön pysyvät vuoden 2015 tasolla. Poikkeuksia lukuun ottamatta vuosi meni taloudellisesti suunnitelmien mukaan. Liikuntapuolen kustannukset olivat 65 ja nuorisopuolen kustannukset 33 per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla n. 100 ja nuorisosektorilla n. 37 per asukas. 115

116 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta vastaa kulttuuriyksikön toteuttamasta kulttuuritoiminnasta. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toiminta-alueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja -suunnitteluun ja kulttuuriyrittäjyyteen sekä kouluissa, päivähoidossa ja vanhustenhuollossa tarjottavaan kulttuuriin. Kunnassa kulttuuri nähdään osana asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kunnallisia hyvinvointipalveluja. Kulttuurikysymykset huomioidaan kunnan muissa toimintastrategioissa, kuten esimerkiksi terveyttä edistävässä ohjelmassa. Kulttuurikysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, että kulttuuriyksikön on tehtävä laaja-alaisesti yhteistyötä kunnan muiden yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kunnan kulttuurin ja taiteen strategiaohjelman mukaisesti lasten ja nuorten kulttuuri on etusijalla. Toimintavuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota vanhempien lasten ja nuorten kulttuuriin, sillä heillä on tähän saakka ollut rajalliset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan. Lisäksi kunnan kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja muiden kulttuuritoimijoiden, niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin, järjestämästä toiminnasta. Kulttuuriyksikkö osoittaa arvostavansa tätä toimintaa sekä tukee ja kannustaa sitä, vaikka toiminta on kunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 hyväksymä ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi nostaa esille tarpeen vahvistaa lasten ja nuorten terveyttä taiteen ja kulttuurin avulla. Taideaineet vahvistavat lasten itsetuntoa, oppimista ja viihtymistä. Ohjelman mukaan lasten kulttuuriset oikeudet tulee huomioida kunnan hyvinvointikertomuksissa ja kuntien tulee saada tukea lasten ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimiseksi. Taide ja kulttuuri koetaan voimavaroina, jotka lisäävät paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteenakin. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, joita vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen asiantuntijaelin, Taiteen edistämiskeskus, on valinnut prosenttitaiteen yhdeksi tulevien vuosien tärkeimmistä painopistealueista. Kunnan panostus Kemiön uuden päiväkodin ja Amosparkens skolan prosenttitaiteeseen tulee siksi saamaan huomiota, myös kunnan rajojen ulkopuolella. TALOUSSUUNNITELMA Lasten ja nuorten kulttuuria pidetään jatkossakin ensiarvoisen tärkeänä Kemiönsaaren kunnassa. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten ja nuorten monipuoliseen taide- ja kulttuuritarjontaan sekä tarjonnan lisäämiseen näiden ikäryhmien osalta. 116

117 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri Kouluissa ja päiväkodeissa panostetaan luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen, ja korjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä huomioidaan prosenttitaiteen periaatteet. Kulttuuriyksikkö valvoo, että Bio Ponyn kehittämis- ja vaalimistyötä jatketaan. Taalintehtaan ja sen ympäristön kulttuuri- ja kulttuurimatkailupanostuksia jatketaan yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Lasten ja nuorten kulttuuri asetetaan etusijalle Tavoitetaso/seuranta Työtä kulttuuriopetussuunnitelman luomiseksi jatketaan Koululuissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa toteutetaan kulttuurihankkeita yhteistyössä yksiköiden kanssa. Vuoden aikana toteutetaan musiikkiteatteriprojekti Seuranta Kulttuuriopetussuunnitelman laatimista jatketaan yhteistyössä Sagalundin kanssa Kulttuuria tuodaan päiväkoteihin ja kouluihin yhteistyössä mm. Luckanin kanssa Musiikkiteatteriprojekti toteutetaan yhteistyössä Arkipelagin kanssa Panostus kulttuuriperintöön, kukulttuuri- ympäristöön ja estetiikan julkisissa tiloissa Kulttuuriyksikkö seuraa ja valvoo etujaan Bio Ponyn korjauksessa Prosenttitaide sovelletaan Kemiön uuden päiväkodin rakentamisessa ja Amosparken skolanin saneerauksen yhteydessä Seuranta Bio Ponyn julkisivu on kunnostettu. Uuden tekniikan ja sähköjen suunnittelu on käynnissä Silvan uudessa päiväkodissa on sovellettu prosenttitaidetta Monipuolinen kulttuurielämä ympäri vuoden Monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille, kunnan kaikissa osissa Kulttuuritoiminnalle myönnetään kulttuuriavustuksia Avustusten käytön seuranta Kulttuuriystäväjärjestelmä kehitetään Seuranta Kulttuuriystäväjärjestelmä on kehitetty taideapteekin ja -pillereiden kautta 117

118 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri AVAINLUVUT Suoritukset TP13 TP14 TA15 TP15 Tapahtumia, omia/yhteistyössä Elokuvaesityksiä, määrä Elokuvaesityksiä, kävijämäärä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP13 TP14 TA15 TP15 Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Ylimääräinen avustus Sagalundin museosäätiölle historiikkia varten YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren kulttuurielämä on jatkanut kasvamistaan vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että tapahtumien järjestäjät usein ovat ulkopuolisia toimijoita, edellytetään kunnan panostusta, mm tiloja ja varusteita, markkinointia ja tiedotusta, sekä palvelua tapahtumiin ja taiteilijoille. Kasvavan kulttuuritarjonnan myötä on myös kulttuurisihteerin työpanos lisääntynyt Kunnan kulttuuritoiminnan painopiste ja voima on yhteistyössä ja verkostoitumisessa, niin kunnan muiden yksiköiden kanssa kuin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen on haaste. Yhteistyö vanhustenhuollon kanssa on vuoden aikana lisääntynyt ikäihmisille tarjottujen taidepillereiden myötä. Vuoden lopussa kulttuuriyksikkö siirrettiin osaksi vapaa-ajanyksikköä. Näin ollen kulttuuritoiminta integroidaan jatkossa tiiviimmin Kemiönsaaren muuhun vapaa-ajan toimintaan. 118

119 16.4 Peruspalveluosasto Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 1 % 36 % 16 % 23% Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 24 % Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 4 % 5% 0 % 51 % 38 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 119

120 PERUSPALVELUOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,03 % Maksutuotot ,06 % Tuet ja avustukset ,62 % Vuokratuotot ,55 % Muut toimintatuotot ,01 % TOIMINTATUOTOT ,24 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,21 % Muut henkilöstösivukulut ,52 % Henkilöstösivukulut ,33 % Henkilöstökulut ,80 % Palvelujen ostot ,50 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,62 % Avustukset ,50 % Vuokrakulut ,32 % Muut toimintakulut ,23 % TOIMINTAKULUT ,32 % TOMINTAKATE ,15 % SUUNNITELMAPOISTOT ,60 % TILIKAUDEN TULOS ,96 % Käyttösuunnitelman muutos: euron määräraha siirretään terveydenhoitoyksikön lääkärinvastaanotoilta, neuvoloilta, hammashuollolta ja vuodeosastoilta uudelle kustannuspaikalle, välinehuollolle. Kustannuspaikka on tarpeen välinehuollon kustannusseurannan parantamiseksi. Talousarviomuutos: Lisämääräraha euroa: Henkilöstökustannukset euroa, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän palkkaaminen. Muut kustannukset euroa. Lisämääräraha euroa: Sosiaaliyksikkö euroa, erikoissairaanhoito euroa. 120

121 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, kotihoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Vuoden 2014 aikana on tultu siihen tulokseen, että osasto tulee jatkossakin tarvitsemaan oman keskusvaraston. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kunta osallistuu vuosina Paraisten kaupungin kanssa kansallisen KASTE-ohjelmaan kuuluvaan Hyvinvoiva lapsi ja nuori -projektiin. Projektin tavoitteena on laskea lastensuojelun kustannuksia mm. muuttamalla palvelurakenteita, selkiyttämällä palveluprosesseja, ottamalla perheet mukaan osallistumaan työhön ja tukemalla perheitä. Työtä tullaan arvioimaan projektin aikana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rakenneuudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon parlamentaarinen johtoryhmä on laatinut luonnoksen koskien hallituksen esitystä eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan. Kuntien tulee jättää hallituksen eduskunnalle tekemää esitystä koskevan lausuntonsa viimeistään Esitykseen sisältyvien lakien on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa. Jos lakiehdotus hyväksytään, tulee kaikista koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaamaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta. Kaikki kunnat (paitsi Ahvenanmaan kunnat) tulevat kuulumaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Palvelujen tuottamisvastuu on suurilla kunnilla ja kuntayhtymillä, jotka voivat myös ostaa palveluja esim. yksityisiltä palveluntuottajilta tai järjestöiltä. Henkilöstö siirtyy uusille palvelun tuottajille. Jos lakiesitys astuu voimaan, tulee kuntien edelleen vastata sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja terveyspalveluista, eli vanhuspalvelulaki astui voimaan , lain toteuttaminen aloitetaan asteittain. Uusi sosiaalihuoltolaki on valmisteilla ja astuu luultavasti voimaan vuonna 2015, mikä tuo todennäköisesti tullessaan uusia tehtäviä kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Kansallisen potilas- ja asiakasarkiston käyttöön ottoa suunnitellaan ja valmistellaan. earkisto ensimmäiseksi otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja myöhemmässä vaiheessa myös sosiaalihuollossa otetaan käyttöön vastaava sähköinen arkisto. 121

122 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan jo nyt suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon suuret muutokset huomioon ottaen. - Peruspalveluosaston työtapojen sekä organisaation kehittäminen jatkuu. Suuria organisaatiomuutoksia on jo tapahtunut, mutta pienempiä tulee vielä tehdä. - Peruspalveluosaston tarveselvitys- ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa. - Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä vuodeosastojen ja vanhustenhuollon yksikön potilas- ja asiakasvirtojen koordinoimistyöhön. - Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kuluvan valtuustokauden aikana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. - Valmistellaan terveyden edistämisen suunnitelma. - Työmenetelmät muuttuvat jatkuvasti tietoteknologian kehityksen myötä. - Kunta osallistuu Kaste -ohjelmaan yhdessä Paraisten kanssa vuosina Hankkeella on valtion myöntämä rahoitus. Hankkeen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. - Kunta on anonut rahoitusta mm. pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeelle. Jos rahoitusta ei saada (päätös tehdään lokakuussa 2014), tulisi kunnan koordinoida pitkäaikaistyöttömille työllistävää toimintaa oman toimintansa puitteissa. Tähän tarvitaan yksi henkilöstöresurssi. 122

123 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Esimiesten työtä tuetaan. Osaston esimiehille järjestetään yhteistä jatkokoulutusta peruspalveluosaston toimintaohjelman mukaisesti. Seuranta Kahdeksan osaston esimiestä on aloittanut erityisammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Uutta sosiaalihuoltolakia koskeva koulutus on järjestettykoko sille henkilökunnalle, jota laki tavalla tai toisella koskee. Pakolaisten vastaanottamiseen liittyvä koulutus (yht. 5 päivää) on järjestetty asianosaisille. Peruspalveluosasto panostaa työllistävään Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä lisätään, toimintaan. mikä pienentää kunnan kustannuksia. Seuranta Kuntouttavaan työllistämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä on pienentynyt (25 vuonna 2014) ja (21 vuonna 2015). Päivien määrä on laskenut (1462 vuonna 2014) ja (1205 vuonna 2015). Tutustutaan kunnallista sosiaali- ja tervey- Suunnitellaan uuden potilas- ja asiakastyötä denhuoltoa koskeviin uusiin teknisiin helpottavan tekniikan käyttöönottoa. ratkaisuihin. Seuranta Uusien tekniikoiden esittely tapahtuu vasta vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kaikki peruspalveluosaston Kaikki toimintayksiköt lajittelevat paperi- ja kartonkitoimintayksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. jäteet ja kiinnittävät huomiota lajitteluprosessiin. Seuranta Kaikki osaston yksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus /asukas

124 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,1 4,1 4,1 4,1 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet tulot Valtiontukea projekteihin Kaste ja Syko Muut tuet ja avustukset valtiolta (earkisto-projekti) Vähentyneet kulut Toimintakate:

125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Henkilöstövahvuus on pysynyt samana viime vuosina. Peruspalveluosaston hallinto on huolehtinut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johdosta, yleisestä hallinnosta ja taloudesta. Peruspalveluosaston johtoryhmään kuuluu seitsemän jäsentä. Johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Kerran kuukaudessa pidetään laajennettu johtoryhmän kokous. Tällöin kokoukseen osallistuu johtoryhmän lisäksi kaikki osaston esimiehet. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Osasto on tehnyt vuoden aikana yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kuten Kårkulla samkommun, Osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Det Finlandssvenska kompetenscentret för det sociala arbetet (FSKC), Paraisten kaupungin kanssa perheneuvolatoimintaa ja A-klinikkasäätiön kanssa päihdetyötä. Keskusvarasto välittää hoitotarvikkeita peruspalveluosaston toimipisteille. Peruspalveluosasto on viime vuosien aikana varustanut hoitotarvikkeiden kriisivarastoa poikkeuksellisiin tilanteisiin. Uusia tarvikkeita hankitaan vuosittain valikoiman laajentamiseksi. Kaste II-projektia ( ) on toteutettu Paraisten kaupungin kanssa. Tavoitteena on ollut lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Projekti, jossa on ollut kunnassamme osa-aikainen työntekijä, päättyi syksyllä Osaston toiminnot ovat pääosin toteuttaneet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2015 asetetut tavoitteet. Esimiestyötä on tuettu lähinnä koulutuksen muodossa. Työttömien työllistäminen on helpottunut kunnan uuden Ekocenterin kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Peruspalveluosaston hallinto on alittanut budjetoidut nettokulut ,49 eurolla. Koko osasto on ylittänyt budjettinsa (johon sisältyy kaksi lisäbudjettia) ,18 eurolla. Syynä lisäbudjetteihin on uusi sosiaalihuoltolaki ja erikoissairaanhoidon lisääntyneet kustannukset. Tulevaisuuden kehityksen voidaan sanoa riippuvan täysin siitä, mihin suuntaan valtio sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä ohjaa. Myös uusi lainsäädäntö asettaa toiminnalle jatkuvasti uusia vaatimuksia voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki on tuonut mukanaan uusia työtapoja useisiin eri toimintoihin. Näiden työtapojen kehittäminen on vielä kesken. 125

126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Valtakunnallisella tasolla on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä. Henkilökunta tullaan lähivuosien aikana siirtämään toisen työnantajan palvelukseen. Henkilöstö tulee lähivuosina siirtymään toiselle työnantajalle. Osana SOTE-uudistusta tullaan perus toimeentulotuki siirtämään KELA:lle alkaen. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistetään ja samalla sosiaalihuoltolaki uudistetaan. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on valmisteilla. Muodostetaan työvoiman palvelukeskus, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos tekevät entistä tiiviimmin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävää yhteistyötä. Lakia työttömien toimeentulotuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnat tulevat maksamaan puolet päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta ja 70 % vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Tähän asti kunta on maksanut 50 % 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunta osallistuu Kaarinan kaupungin hallinnoimaan Kaste II, Hyvinvoivat lapset ja nuoret - ohjelmaan ( ). Projektin myötä on Kemiönsaarella ollut yksi terveydenhoitaja puolipäiväisesti palkattuna lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ennaltaehkäisevän työn kehittämistä ja koordinointia varten. Projekti päättyy vuonna Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet usean vuoden ajan myös Kemiönsaarella. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työtä tekevien tahojen kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Lastensuojelussa tullaa parantamaan työn arviointia, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin paremmin vastata. Aikuissosiaalityössä keskitytään erityisesti työllistymisen edistämiseen. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä näyttää kasvavan toimeentulotukihakemusmenettelyn joustavuuden parannetaan ottamalla käyttöön sähköinen hakemuslomake. Kunta on hakenut SYKO-hankkeen (työllistämiskoordinointi) jatkoksi hankerahoitusta Arbetskompaniet -projektille vuosiksi Työllistymisen edistämiseksi ja projektivastaavan työkaluksi budjetoidaan suuremmat varat palkkatukia varten. Ennakkotietojen perusteella tulee palkkatuella korvattavan palkan osuus pienenemään vuonna Palkkatukikustannukset siirrettiin vuodesta 2014 alkaen hallintoosastolta sosiaaliyksikölle. Työllistämistyölle avataan 2015 alkaen oma kustannuspaikka, jotta siitä aiheutuvia kustannuksia voidaan selkeämmin seurata. Päihdetyöntekijän palvelut kahtena päivänä viikossa ostetaan syyskuusta 2014 alkaen A-klinikalta. 126

127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Vähennetään niiden pitkäaikaistyöttömien Joulukuussa 2015 seitsemän henkilöä vähemmän kuin joulukuussa määrää, joiden työmarkkinatuesta kunnan tulee maksaa puolet. Seuranta Lainsäädäntö on muuttunut vuodenvaihteessa 2014/ kunta maksaa nyt siitä lähtien, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea 300 päivältä vuoden päivän sijaan. Vuonna 2015 niiden henkilöiden määrä, joista kunta on maksanut, on vaihdellut 46 ja 58 henkilön välillä per kuukausi. Yhteensä 104 henkilöä ja päivää, vuonna 2014 : 61 henkilöä ja päivää. Otetaan käyttöön sähköiset toimeen- Sähköisten hakemusten osuus kasvaa vuoden aikana. tulotuki- ja vammaispalveluhakemukset. Joulukuussa 2015 niiden osuus on 10%. Seuranta Sähköisen toimeentulotukihakemuksen jättäminen on ollut mahdollista huhtikuusta 2015 lähtien. Joulukuussa hakemuksista lähetettiin 9,2% sähköisesti. Vammaispalvelun osalta ei sähköistä palvelua ole vielä otettu käyttöön. Lastensuojelussa otetaan käyttöön arviointikaavake Arviointi johtaa keskusteluun asiakasperheen kanssa, joka taas johtaa kehitystyöhön. Seuranta Erityistä lomaketta ei käytetä, mutta asiakassuhteen päättyessä pyritään pitämään arviointikeskustelu. Hillitä kuljetuspalvelun kuluja Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnettävien matkojen määrään. Seuranta Vuoteen 2014 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut 7,4 prosentista 9,4 prosenttiin. 127

128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TA 14 TA 15 MUUT TS 15 TS 15 Lastensuojeluilmoitukset Huostaanotetut lapset Lapset jälkihoidossa Kuljetuspalvelumatkat yhteensä Kuljetuspalvelumatkat vammaispalvelulain mukaan Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuoltolain mukaan Kuljetuspalvelu erityishuoltolain mukaan Toimeentulotukea saavat taloudet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TA 14 TA 14 MUUT TS 15 TS 15 Sosiaalipäällikkö 0,8 0, Etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä 2, ,58 3,58 Lastenvalvoja Perhetyöntekijä 0,82 0, Perheohjaaja 0,58 0,42 Sosiaaliohjaaja 0, Yhteensä 6,89 7,68 8 9,16 9 SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö POIKKEAMAT TA15 TP15: Ostopalvelut -laitoshoito, vammaishuolto työllistäminen, vammaishuolto kuljetuspalvelu, vammaispalvelulain mukaan lastensuojelu Tuet -työmarkkinatuen osuus perustoimeentulotuki henkilökohtainen apu YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Eduskunta hyväksyi uuden sosiaalihuoltolain , joka astui suurimmalta osin voimaan Valtuusto myönsi lisämäärärahan, jotta perhepalveluun voitaisiin palkata alkaen yksi sosiaalityöntekijä ja yksi perheohjaaja. Tämä tuli sopivasti ikään kuin KASTE-ohjelman jatkeeksi. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelun tarpeen on tarkoitus pienentyä. Lastensuojelun asiakkaiden määrä laskee myös siksi, että palvelutarpeen arvioinnin aikana asiakas ei ole lastensuojelun vaan hän on sosiaalihuollon asiakas. Sosiaalihuoltolaki koskee kaikkia palvelua tarvitsevia asiakkaita, iästä riippumatta. Lain toteuttaminen vie aikaa. Valtuusto päätti keväällä 2015, että kunta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja pakolaisohjaaja aloitti helmikuussa 2016 saapuneiden kiintiöpakolaisten vastaanottamisen valmistelutyöt joulukuussa Arbetskompaniet-projektista (jota hallinnoidaan hallinto-osaston ja työllistämismäärärahan avulla) aiheutuvat palkkatukikustannukset siirrettiin takaisin hallinto-osastolle 2015 alkaen. Sosiaaliyksikkö vastaa kuntouttavasta työllistämistoiminnasta. Perustoimeentulotuki siirtyy 2017 alkaen KELAlle. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kunnan hoidettaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sen lain tarkistamista, joka koskee henkilöitä, joilla on alentunut toimintakyky. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta tullaan yhdistämään yhdeksi laiksi. Suunnitteilla on esimerkiksi asettaa 75 vuoden yläikäraja niiden henkilöiden erityispalveluille, joilla on alentunut toimintakyky. Mikä tarkoittaa sitä, että yli 75-vuotiaille myönnettäisiin kuljetuspalvelua ainoastaan sosiaalihuoltolain nojalla. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus antaa odottaa itseään. 129

130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Kotihoito on jaettu kahteen alueesee. Eteläisen alueen, johon kuuluu myös saaristo konttoritilat ovat Taalintehtaalla ja Pohjoisen alueen Kemiössä. Västanfjärdin kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken kuten ennenkin ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Lammalan kotihoidolta ja Silverbackenin henkilökunnalta. Vanhainkoti Hannakodissa on vuoden aikana vähennetty laitoshoitopaikkoja tehostetun palveluasumisen hyväksi. Tammikuussa 2015 Hannakodissa oli 13 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa ja joulukuussa 17. KELAan jätettiin vuonna 2014 hakemus 18 hoitopaikasta, mutta koska useat omaiset vastustivat muutosta, tullaan hoitomuotoa muuttamaan jälkikäteen paikkojen vapauduttua. Almakodissa on vuoden aikana ollut 32 ja Silverbackenissa 16 hoitopaikkaa tehostetulle palveluasumiselle. Laitoshoidon paikkamäärä on vaihdellut 36 ja 32 välillä tehostetun palveluasumisen paikkamäärästä johtuen. Hannakodin yhteydessä järjestetään myös kevyttä palveluasumista; Rauhala, jossa paikkoja on kymmenen. Hannakodin tiloissa on yhteensä 59 hoitopaikkaa. Kansallisissa tavoitteissa Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) julkaisussa suositetaan, että laitoshoidon osuus olisi vain 2 3 % ja tehostetun palveluasumisen osuus olisi 6-7 % vuoteen 2017 mennessä. Vastaavat luvut Kemiönsaaren kunnassa olivat 3,2 % ja 6,5 %. Kaikki vanhustenhuollon yksiköt kirjaavat käynnit ja asiakastiedot sähköisesti syksystä 2014 alkaen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan Laki on astunut asteittain voimaan vuosien aikana. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat lain noudattamista kuntakyselyjen avulla. Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Sosiaalihuoltolainsäädäntö on uudistunut ( /1301). Laki astuu voimaan , mutta matalan kynnyksen palvelujen lisääminen lapsille ja nuorille -uudistus (kotipalvelu) astuu voimaan TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Yksi toistaiseksi palkattu kotihoitaja ja yksi toistaiseksi palkattu hoitoapulainen on valmistunut oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi marraskuussa Mahdollisimman pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukeva työ jatkuu. Vanhuspalvelulaissa vaaditaan, että kartoitukset, arvioinnit ja palvelusuunnitelmat laaditaan rajatun ajan sisällä. Poikkileikkaustutkimus tehdään vanhustenhuollon yksiköissä kerran vuodessa RAVA -mittarin avulla (ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari). RAVA -mittaus tehdään myös aina asiakkaan hoitotarpeen arvioinnin yhteydessä. Yhä suurempi osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee sairaanhoitoon koulutetun henkilökunnan palveluja, minkä johdosta lähihoitajien palkkaamiselle on suurempi tarve kuin kodinhoitajien. Vuoden 2015 aikana on ympärivuorokautisen hoidon hakemusten määrä vanhustenhuollon yksiköihin kasvanut voimakkaasti ja ennen terveyskeskussairaalan toisen osaston kesäsulkemista kunta osti tilapäisesti neljä hoitopaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Pitkä jono vanhustenhuollon yksiköihin on aiheuttanut tarpeen arvioida paikkamääräämme suhteessa kansallisiin tavoitteisiin. Vanhustenhuolto pyrkii aktiivisesti hoitamaan asiakkaita mahdollisimman pitkään heidän omissa kodeissaan. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen tarve tulee Kemiönsaarella olemaan kansallisia tavoitteita suurempi. Palveluyksiköissämme noudatetaan henkilöstön mitoitussuosituksia sekä voimassa olevia vanhusten hoidon ja palvelujen laatusuosituksia. 130

131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Vanhustenhuollon henkilökunta toteuttaa asiakkaita aktivoivaa ja kuntouttavaa työtapaa. Saavutettava taso / seuranta Jatkokoulutus ja ankkuroiminen toiminnan hoitofilosofiaan. Vanhustenhuollon hekilökunta työskentelee aktivoivaa ja kuntouttavaa työtapaa toteuttaen. Voimaa vanhuuteen -toimintamallin juurruttaminen Vanhainkodin ja palveluasumisen henkilökunta koulutetaan Ikäinstituutin "Kunnonhoitaja" terveysliikuntaohjelmassa. Kunnonhoitaja-koulutus on järjestetty vuoden aikana. Omaiskeskeskustelut kotihoidossa Joka päivä hoitoa saavien asiakkaiden omaisiin otetaan yhteyttä ja heille tarjotaan mahdollisuus omaiskeskusteluun. Sairaanhoitajat ovat käyneet omaiskeskusteluja syksyn 2015 aikana. Kodissa tarjottava yöhoito. Yöhoito toteutetaan kotihoidossa loppusyksyllä Lähihoitaja partioi saarella. Yöhoitoa ei ole voitu toteuttaa kotihoidossa vuonna Toimet on julistettu uudelleen haettaviksi vuoden 2016 alussa. Vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä on nimitetty Työtehtäviä muotoillaan ja kehitetään. Vastuutyöntekijän osa-aikainen toimi on perustettu vuonna Vastuutyöntekijän palvelujen tarve on ollut odotettua vähäisempi. Itsevalvontasuunnitelma. Vanhustenhuollon tomipisteillä on itsevalvontasuunnitelma. Kaikilla vanhustenhuollon yksiköillä on itsevalvontasuunnitelma. Paranneltu ja yhtenäinen dokumentointi peruspalveluosastolle. Sähköisen dokumentoinnin koulutus ja toteutus vanhustenhuollon yksiköissä. Kaikissa vanhustenhollon yksiköissä on käytössä yhtenäinen sähköinen dokumentointi. Dokumentointitapaa arvioidaan ja parannellaan sisäisten henkilöstökeskustelujen ja koulutusten yhteydessä. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kotihoitokäynnit Päiväkeskuskäynnit Omaishoidontuki asiakkaita/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok

132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Mittari TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kotihoito /käynti 30,77 26,49 32,18 32,18 29,34 Kevyt palveluasuminen /asumispäivä 19,78 45,84 43,35 43,35 39,53 Tehostettu asuminen Almakoti /asumispäivä 58,56 115,60 125,99 125,99 111,97 Hannakoti /asumispäivä 105,93 105,93 106,27 Silverbacken /asumispäivä 107,07* 104,28* 119,73* 119,73* 107,58* Laitoshoito Almakoti /hoitovuorokausi 151,79 ** ** ** ** Laitoshoito Hannakoti /hoitovuorokausi 101,59 92,86 111,83 111,83 90,37 * sisältää päiväkeskuskulut Västanfjärdissä ** ei laitoshoitoa Almakodissa 2014 alkaen Muutos avainluvuissa: Tehostetun palveluasumisen osuus on ollut vuoden aikana suunniteltua vähäisempi ja laitoshoidon osuus suunniteltua suurempi.tämä johtuu siitä, että useat omaiset vastustivat muutosta ja siksi hoitomuoto on muutettu vasta paikkojen vapauduttua. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimiehet 3 4,6 4,6 4,6 4,6 Vastaava sairaanhoitaja/esimies 0 0 0,4 0,4 0,4 Vastaava sairaanhoitaja Ryhmän vetäjät Sairaanhoitajajt/Terveydenhoitajat 7 11,4 12,5 12,5 14,9 Lähihoitajat/Perushoitajat 43,55 50,30 49, , ,98 Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja Kodinhoitaja 18,5 13,75 14,75 14,75 12 Kotiapulainen 1,55 1,55 1,55 1,55 1,55 Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö 1 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 100, , , , ,0849 Muutoksia: Kodinhoitajan ja hoitoapulaisen toimia on korvattu eläköitymisten yhteydessä lähihoitajan toimilla. Sairaanhoitajaresursseja on lisätty kotihoidossa ja Hannakodissa, joissa on ollut usean vuoden ajan täyttämättömiä sairaanhoitajan toimia. 132

133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet tulot hoitopäivistä (laitoshoito) Pienentyneet henkilöstökulut Lisääntyneet tulot kotikunnan vaihto-oikeuden myötä ( / a) Pienentyneet kulut sisäisistä vuokrista Lisääntyneet tulot Valtiokonttorista (sotainvalideille annetut palvelut) Pienentyneet kulut sisäisestä ruokapalvelusta Lisääntyneet kulut asiakaspalveluiden ostoista YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet budjetoitua suuremmat koska Hannakodin suunniteltu hoitomuodon muutos toteutettiin hitaammassa aikataulussa. Tehostetusta palveluasumisesta saadut tulot (ateriamaksut, vuokrat ja kotihoidon maksu) ovat olleet jonkin verran arvioitua pienemmät. Sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 %, ovat oikeutettuja saamaan ilmaista hoitoa. Valtiokonttori korvaa hoitokulut. Nämä kulut ovat olleet vuoden aikana arvioitua suuremmat ja siksi myös Valtiokonttorista saadut tulot ovat olleet arvioitua suuremmat. Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) liitettiin 2011 uusi pykälä 16 a, jonka mukaan henkilöllä, joka ei ikänsä, alentuneen toimintakykynsä tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Vuoden aikana on kolmesta tällaisesta hoitopaikasta kertynyt tuloa runsaat (budjetoidut tulot ), koska näiden henkilöiden aikaisempi kotikunta vastaa laitoshoidon, perhehoidon tai palveluasumisen todellisista kustannuksista. Lopullinen sisäinen vuokra ja sisäinen ruokapalvelu ovat olleet vuoden aikana budjetoitua pienemmät. Kunta osti kesän 2015 aikana neljä hoitopaikkaa yksityisiltä päihdehuollon ja ikääntyneiden palveluasumisyksiköiltä, josta aiheutui vajaan euron lisäkulut. 133

134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Taalintehtaalla ja Kemiössä palvelevat terveysasemat, Hiittisissä on terveydenhoitajan vastaanotto ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on tarjolla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla toimivat lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja vuodeosasto. Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana ja siellä tarjotaan myös terveyskeskuksen röntgenpalveluita. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Lainsäädäntö ohjaa ja määrittää pitkälti terveydenhuollon toimintaa. Aiemmin kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain piiriin kuuluneet toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset on siirretty osaksi uutta terveydenhuoltolakia (1326/2010), joka oli ensi askel koko sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa. Lain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palveluiden ja hoidon parantaminen. Asiakkaalla on esimerkiksi mahdollisuus vapaammin valita paikka, jossa häntä hoidetaan sekä mahdollisuuksien mukaan tietty terveydenhuollon ammattihenkilö häntä hoitamaan. Uudessa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012), niin kutsutussa vanhuspalvelulaissa, on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Uuden lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Vastuu hoidon järjestämisestä siirtyisi näin ollen viidelle sotealueelle (hoitoalueelle). Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari liittyy kansalliseen KanTa-palveluiden earkisto-palveluun vuoden 2015 aikana. Alkuvaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua, mutta palvelu laajenee jatkuvasti. earkisto edellyttää muun muassa potilasasiakirjojen ja hoitodokumentoinnin rakenteellista rekisteröintiä ja liittyminen johtaa laajaan koulutustarpeeseen terveydenhuoltoyksikön henkilöstön osalta. Tietoja sote-uudistuksen vaikutuksista tietohallinnon toimialaan ei ole vielä saatavilla, mutta valmius muutoksiin on oltava. Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee lisätiloja, ja lisäksi osa nykyisistä tiloista vaatii peruskorjausta sekä automaattista sammutusjärjestelmää. Toimivat tilat tukevat ja vahvistavat toimintaa, kun taas niiden puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Myös henkilökunnalle toimiva ja motivoiva työympäristö on ensiarvoisen tärkeää. Sote-uudistuksesta riippumatta, on toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä saada ajanmukaiset ja toimivat tilat Kemiönsaaren terveydenhuollolle. Peruspalvelulautakunta hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman vuoden 2013 toukokuussa. Lisäksi Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan (ent. vuodeosasto) laajennusta on suunniteltu yhteistyössä FCG:n kanssa. Pätevän henkilöstön rekrytointi on edelleen haastavaa terveydenhuollon alalla. Sijaislääkärien saatavuus on mahdollisesti parantunut hieman, mutta edelleen vain yksi kuudesta lääkärinvirasta on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Hammaslääkärien kohdalla tilanne on, jos mahdollista, vielä huonompi, sillä kolmesta hammaslääkärinvirasta vain yksi on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuonna 2015 terveysasemien ja vuodeosastojen toimintaa supistetaan kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi. 134

135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Neuvolatoiminnan puolella on suunnitteilla rakennemuutos, ja sairaanhoito keskitetään kokonaan lääkärinvastaanotoille päällekkäistoimintojen vähentämiseksi. Neuvolat panostavat terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikkien ikäryhmien kohdalla. Kaste II -ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen puitteissa käynnistettyjä tärkeitä prosesseja ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä tulee jatkaa. Seniorineuvonta muuttuu osaksi neuvolatoimintaa, ja sen puitteissa hoidetaan muistivastaanottoa. Suunnitteilla on myös liikuntaneuvontaa yhteistyössä muun muassa vapaa-ajanyksikön kanssa. Kroonisten sairauksien esiintymistä aletaan kartoittaa. Taloussuunnitelmakauden aikana selvitetään psykiatrisen sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin tarve terveyskeskuksen avohoidossa. Myös terveyskeskuksen fysioterapiapalvelujen priorisointia selvitetään. Tieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa kehitetään. Asiakkaille/potilaille suunnattua neuvontaa parannetaan ja potilaita kannustetaan osallisuuteen ja omatoimisuuteen hoidossa. Potilasturvallisuusteema jatkuu vuodet Röntgenlaitteita uusitaan vuonna Vuodeosasto-nimitys muutetaan terveyskeskussairaalaksi, joka kuvaa paremmin nykyistä toimintaa. 135

136 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta earkistopalvelujen käyttöönotto. Kemiönsaari ottaa earkisto-palvelut käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Seuranta Henkilöstölle on annettu koulutusta ja earkisto on otettu käyttöön suunnitelmien mukaan. Tarkoituksenmukaisten tilojen saaminen Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajentamisen terveydenhuoltoyksikölle. suunnittelua jatketaan huomioiden terveydenhuollon toiminta kokonaisuutena. Seuranta Henkilöstö on osallistunut valmisteluihin ja luonnosten tekoon. Suunnittelu jatkuu. Avohoidon sairaanhoitopalvelujen keskittäminen Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot muuttuvat lääkärinvastaanotoille. osaksi lääkärivastaanottojen toimintaa. Myös yksi terveyden-/sairaanhoitajaresurssi siirretään. Eri kroonisten sairauksien esiintymistä kartoitetaan. Seuranta Tilanpuutteen vuoksi tätä ei voitu toteuttaa vuonna Terveyden edistämistyön kehittäminen. Neuvolatoiminnassa juurrutetaan Kaste II -hankkeen (Hyvinvoiva lapsi ja nuori) aikana käynnistettyjä prosesseja. Kuntalaisten terveystottumuksia ja -käyttäytymistä kartoitetaan, ja toteutetaan esim. ravintoon, liikuntaan, väärinkäyttöön ja väkivaltaan liittyviä kampanjoita. ICDP-koulutusta (kannustava vuorovaikutus) jatketaan, ensisijaisesti terveydenhoitajien kohdalla. Seuranta Lasten ja nuorten perheille suunnattu terveyden edistämistyö on saanut jalansijaa ja on edistänyt sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköiden välistä yhteistyötä. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon perhepalveluita on kehitetty. Perheväkivaltaa koskeva suunnitelma on suunnitteilla, ja työ jatkuu. Terveydenhoitajien ICDP-koulutus (kannustava vuorovaikutus) jatkuu. Kunnalla on nyt oma ICDP-kouluttaja, ja ohjelma voidaan helpommin ottaa käyttöön terveydenhuollossa. Liikuntaneuvonta (LiPaKe), yhteistyö vapaa-ajanyksikön kanssa on alkanut ja jatkuu. Terveyskeskussairaaloissa arvioidaan vanhusten ravitsemustilannetta, ravintoterapian tarve arvioidaan ja hoitotoimenpiteet aloitetaan. 136

137 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Seniorineuvonnan kehittäminen. Seniorineuvontaan lisätään 20-prosenttinen sairaanhoitajaresurssi. Muistivastaanotto keskitetään seniorineuvontaan. Seuranta Seniorineuvonnassa on ollut 20-prosenttinen sairaanhoitajaresurssi ja geriatrin palveluita on ostettu, te tapäiviä on järjestetty. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen Hammashuolto toteuttaa yhteistyössä Kemiönsaaren Veden hammashuollossa. kanssa kampanjan "Vesi janojuomaksi"; nyt kohderyhmänä on erityisesti vanhusten suun terveydenhuolto. Seuranta Kampanjaa ei ole voitu toteuttaa, koska terveyskeskuksessa ei ole ollut suuhygienistiä. Potilastietojen parantaminen. Suun terveydenhuollosta laaditaan infokansioita ja kotisivuilla olevia tietoja kehitetään ja parannetaan kaikilla toiminta-alueilla. Seuranta Kotisivujen tiedoista on keskusteltu ja ne ovat suunnitteilla, neuvolan puhelinaikoja on yhtenäistetty. Jatketaan potilasturvallisuuden kehittämistä. Kullakin toimipisteellä on potilasturvallisuussuunnitelma sekä suunnitelma sen päivittämiseksi. Laaditaan "tarkistuslistat" ja toimintatavat korjaaville toimenpiteille. Vuodeosastoilla potilaita tiedotetaan ja aktivoidaan potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Seuranta Kaikki hoitolaitteet on kartoitettu ja rekisteröity, ja kalibrointi ja seuranta on systematisoitu. Terveyskeskussairaaloissa potilasturvallisuussuunnitelmaa ja tarkistuslistoja on kehitetty edelleen. Potilaiden ja omaisten osallisuuden tärkeyttä potilasturvallisuuden kehittämisessä on painotettu. Hoidon laadun parantaminen ja hoitohenkilöstön Tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, ts. sähköisiä Käypä taitojen vahvistaminen. hoito -sivuja ja sairaanhoitopiirin Hoitoreitit -sivuja hyödynnetään päivittäisessä työssä. Sairaanhoitopiirin asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti. Selvitetään lääkärinvastaanottojen hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää sähköistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa. Seuranta Tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, ts. sähköisiä Käypä hoito- ja hoitoreitit-sivuja, THL:n ja AVI:n ohjeita hyödynnetään päivittäisessä työssä. Sairaanhoitopiirin asiantuntemusta hyödynnetään, ja henkilöstö osallistuu sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon mm. haavanhoidon, hygienian ja infektioiden, neurologisten sairauksien ja muistisairaiden hoidon aloilla. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, Tk-sairaala Taalintehdas Hoitovuorokaudet, Tk-sairaala Kemiö

138 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Mittarit TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehdas *) Paikkaluku, tk-sairaala Kemiö *) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 49,71 45,68 49,85 53,00 Hammashuolto, /käynti 89,81 90,23 95,47 94,54 Hoitovuorokausi tk-sairaala Taalintehdas, /v 186,25 209,57 220,78 204,08 Hoitovuorokausi tk-sairaala Kemiö, /vrk 177,02 181,87 209,14 181,27 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. *) Kesäkuukausina paikkaluvut voivat poiketa mainituista luvuista. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Johtava lääkäri Hoitotyön päällikkö Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,284 10,284 9,784 9,784 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 16,5 16,5 16,7 17,7 Perushoitaja/Lähihoitaja Hoitajaresurssi, vuodeosastot Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja Psykologi 1, Puheterapeutti 0, Laboratoriohoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 Röntgenhoitaja Fysioterapeutti Hammaslääkäri 3 3 3,5 3,5 Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,284 0,284 Yhteensä 85,048 87,798 88,498 86,

139 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet myyntituotot Lisääntyneet valtionkorvaukset (erikoistuvista lääkäreistä maksetut korvaukset ) - Lisääntyneet myyntituotot (työterveyshuolto ja muu) Lisääntyneet maksutuotot (tk-sairaala, hammashuolto, lääkärinpalvelut) Vähentyneet tuet ja avustukset ja muut toimintatuotot Vähentyneet palkkakustannukset (huom. vuokratyövoiman kustannukset) Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot kuvattu alla) Lisääntyneet kustannukset asiakaspalvelujen ostosta (käynnit muissa kunnissa / kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat) Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäynneistä ja muista avohoidon palveluiden ostoista Lisääntyneet kustannukset atk-palveluista Lisääntyneet kustannukset koneiden ja kaluston kunnossapidosta Vähentyneet kustannukset matka- ja kuljetuspalveluista Lisääntyneet kustannukset potilaskuljetuksista Lisääntyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, mm. laboratorioanalyyseistä Vähentyneet kustannukset koulutuksista Lisääntyneet kustannukset henkilöstön työterveydenhuollosta Lisääntyneet kustannukset vuokratyövoimasta Vähentyneet kustannukset sisäisistä ruokapalveluista Lisääntyneet kustannukset sisäisistä IT-palveluista Vähentyneet kustannukset materiaalien ja tarvikkeiden ostoista (suurimmat erot kuvailtu alla) Vähentyneet kustannukset kirjallisuuden ja toimistotarvikkeiden ostosta Lisääntyneet kustannukset elintarvikkeiden ostosta, Vähentyneet kustannukset vaatteiden ostosta Vähentyneet kustannukset lääkkeiden ostosta Lisääntyneet kustannukset hoitotarvikkeiden ostosta Vähentyneet kustannukset inventaarioiden ostosta Vähentyneet kustannukset muista materiaalihankinnoista Vähentyneet kustannukset muilta osin Lisääntyneet kustannukset muista vuokrista Vähentyneet kustannukset sisäisistä vuokrista Lisääntyneet kustannukset kulukirjatuista saatavista Toimintakate

140 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yleistä Terveydenhuoltoyksikön toimintakate alitti budjetoidun toimintakatteen noin eurolla eli 0,9 prosentilla. Suurin alitus on nähtävissä henkilöstökustannuksissa, jotka olivat noin euroa budjetoitua pienemmät. Vakituisten lääkärien, hammaslääkärien ja suuhygienistien vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa yhteensä noin euron edestä. Nämä alitukset ja ylitykset kumoavat käytännössä toisensa. Toimintatuotot olivat noin euroa arvioitua suuremmat. Talousarvio ylittyi lähes kaikkien terveydenhuoltoyksikön hallintoon, avohoitoon ja tukipalveluihin kuuluvien kustannuspaikkojen osalta. Sen sijaan hammashuolto ja terveyskeskussairaala alittivat talousarvion. Vuoden 2015 toimintakate kasvoi 6,4 prosenttia eli noin euroa edellisvuodesta. Mahdollisuus valita terveyskeskus laajeni alkaen koskemaan kaikkia terveyskeskuksia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän seurauksena 24 ulkopaikkakuntalaista valitsi vuonna 2014 Kemiönsaaren terveyskeskuksen omaksi terveyskeskuksekseen vähintään vuoden ajaksi, ja vuonna 2015 luku lisääntyi kahdeksalla henkilöllä, mikä tarkoittaa yhteensä 32:ta henkilöä vuosina Samanaikaisesti 21 Kemiönsaaren kunnassa kirjoilla olevaa henkilöä valitsi jonkin toisen terveyskeskuksen; 13 henkilöä vuonna 2014 ja kahdeksan vuonna Mahdollisuudella valita terveyskeskus ei ole ollut merkittävää vaikutusta terveyskeskuksen toimintaan. Kemiönsaaren terveyskeskus liitettiin valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon maaliskuussa Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Sähköistä potilastiedon arkistoa rakennetaan vaiheistetusti ja sen vuoksi myös tiedot kertyvät arkistoon sitä mukaa kun arkiston käyttö laajenee. Keskustelu terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltoyksikköjen tilantarpeesta varjosti talousarviovuosia 2013 ja 2014, ja kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman viimein marraskuussa Suunnittelu-, korjaus- ja laajennustöille on varattu määrärahat vuosien investointisuunnitelmassa. Syksyllä 2015 aloitettiin Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen luonnosten laatiminen. Suunnitelmissa on aloittaa rakennustyöt kesän 2016 jälkeen. Pätevän terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi on jatkunut haastavana. Syksyllä 2015 lääkäreille oli erityisen vaikea saada sijaisia, eikä tilanne ole ollut mainittavasti parempi hammaslääkärien kohdalla. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuosina 2014 ja 2015 terveysasemien ja vuodeosastojen toimintaa supistettiin kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi. Peruspalvelulautakunta hyväksyi peruspalveluosaston potilasturvallisuussuunnitelman vuonna 2015, ja potilasturvallisuusteemaa jatketaan kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Osallistuminen sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon on lisääntynyt, ja yhteistyö koetaan tärkeäksi. Verkostokoulutukset jatkuvat, ja henkilöstö osallistuu niihin aktiivisesti. Kunnassa on kehitetty haavanhoidon, muistisairauksien hoidon ja diabeteshoidon verkostoja. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon budjetti ylittyi noin eurolla eli 19,5 prosentilla. 140

141 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Avohoito Lääkärinvastaanottojen hoitajaresursseja lisättiin syksyllä 2015 (talousarvion määrärahojen puitteissa) hoitajien lisääntyneen kuormituksen ja käyntien määrän lisääntymisen vuoksi. Hoitajat työskentelevät osaksi itsenäisesti omilla potilasvastaanotoillaan, osaksi tiiviisti yhteistyössä lääkärien kanssa. Suunniteltu neuvolatoiminnan rakennemuutos, jossa koko sairaanhoito keskitettäisiin lääkärinvastaanotoille, ei ole toteutunut tilanpuutteesta johtuen. Tilanne on erityisen vaikea Kemiön lääkärinvastaanotolla. Diabetesvastaanoton toiminta on jatkunut osana neuvolatoimintaa, ja diabetestarvikejakelua on uudistettu. Tekeillä on myös kunnan diabeetikoita koskeva kartoitus, ja työtä jatketaan vielä vuonna Lisäksi selvitetään, onko kunnan avohoidossa tarvetta psykiatriselle sairaanhoitajalle. Yksi sairaanhoitaja työskenteli osa-aikaisesti Kaste II -hankkeessa Hyvinvoiva lapsi ja nuori, joka jatkui syyskuuhun 2015 saakka. Hankkeen puitteissa terveydenhuolto, sosiaaliyksikkö ja sivistysyksikkö ovat osallistuneet monialaisen ja rajat ylittävän, perheille suunnatun yhteistyön kehittämiseen. Sosiaaliyksikön perhepalvelutoiminta käynnistyi vuonna 2015, ja saman tien alkoi myös yhteistyö neuvolan kanssa. Uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan, ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tämä on merkinnyt uusia yhteistyömuotoja sivistysosaston ja koulu-/opiskelijaterveydenhuollon välillä vuonna Tämä koskee myös lastenneuvolan ja päivähoidon välistä yhteistyötä, jossa sama laki vaikuttaa esikouluun ja lasten päivähoitoon. Neuvolatoimintaa ja terveyttä edistävää toimintaa kartoitettiin vuonna 2014, ja kehittämis- ja tehostamistyö on jatkunut vuonna Laajennettujen terveystarkastusten sisältöä ja menetelmiä on kehitetty, ja ne toimivat nyt kaikissa yksiköissä kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Seniorineuvonta, mukaan lukien muistivastaanotto, on toiminut osana neuvolatoimintaa lähtien. Geriatriapalvelut on ostettu ja koordinoitu seniorineuvonnan kautta. Vuoden aikana järjestettiin te tapäiviä. Åbonejdens Alzheimerförening on yhdessä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon edustajista koostuvan työryhmän kanssa jatkanut Hjärningar -nimistä hanketta ( Aivoituksia ), ja suunnitteilla ja kehitteillä on hoitoketju muistihäiriöistä kärsiville potilaille. Vuonna 2015 työterveyshuolto kehitti yhdessä sosiaaliyksikön ja TE-toimiston kanssa työttömille suunnattuja terveystarkastuksia, ja työtä jatketaan ja tehostetaan vuoden 2016 aikana. Työterveyshuollossa on käynnistetty laatuohjelma, jonka tiimoilta on järjestetty koulutusta. Vuonna 2015 aloitettiin kunnan työterveyshuollon ulkoistamisen suunnittelu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ulkoistaminen on määrä tehdä alkaen. Vuonna 2015 kunta päätti kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta vuoden 2016 aikana, ja kuntaan saapui 20 syyrialaista pakolaista. Vuoden 2015 loppupuolella yksi terveydenhoitaja osallistui pakolaisten vastaanoton valmisteluun ja suunnitteli mm. terveystarkastusten toteutusta. Joulukuussa 2013 palkattu puheterapeutti oli työvapaalla koko vuoden 2015, minkä jälkeen hän lopetti työnsä kunnan palveluksessa. Siksi puheterapiapalvelut ostettiin vuoden aikana yksityisiltä palveluntuottajilta. Helmikuussa 2016 kunta onnistui jälleen palkkaamaan osa-aikaisen puheterapeutin. Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin eurolla eli 5,3 prosentilla. 141

142 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Tukipalvelut Fysioterapiatoiminta toimi suunnitelmien mukaan vuoden aikana. Laboratoriotoimintaa on hoidettu osaaikajärjestelyin sen jälkeen, kun yhdelle vakituisista laboratoriohoitajista myönnettiin ero vuoden 2015 alussa. Myös röntgentoimintaa hoidettiin osa-aikajärjestelyin siihen asti, kunnes röntgeniin saatiin rekrytoitua vakituinen röntgenhoitaja elokuusta 2015 alkaen. Suoradigitaalinen luu-thorax röntgenkuvauslaite ja ortopantomografialaite uusittiin vuonna Toimintaterapeutin tarvetta kunnassa alettiin kartoittaa vuonna 2015, ja työtä jatketaan vuonna Vuonna 2015 kunta osti vähäisessä määrin toimintaterapiapalveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Kokonaisuudessaan tukipalvelujen talousarvio ylittyi noin eurolla eli 9,6 prosentilla. Hammashuolto Toimintaa ei ole voitu harjoittaa täydellä miehityksellä, minkä vuoksi talousarvio alittui. Budjetoiduista 3,5 hammaslääkäristä noin kolme on ollut töissä, ja lisäksi kunnalta on puuttunut oma suuhygienisti elokuusta 2015 lähtien. Vuokrahammaslääkärien määrä on ollut hieman aiempaa pienempi siitä syystä, että tarjontaa on ollut vähemmän. Suorassa työsuhteessa olevia sijaisia oli hieman aiempaa enemmän vuonna 2015, ja yksi vakituiseen työsuhteeseen palkattu hammaslääkäri työskenteli hammaslääkärin virassa neljän kuukauden ajan vuonna Suuhygienistin palveluita on ollut saatavilla ainoastaan ostopalvelun tai vuokratyövoiman muodossa. Vuonna 2015 hammashuollossa tehtiin yhteensä käyntiä hammaslääkäreille, suuhygienisteille ja hammashoitajille. Maksutuotot ylittivät hieman budjetoidun. Tämä johtuu siitä, että asiakkaina ovat yhä useammin aikuiset, maksavat asiakkaat. Kaikki lasten tarkastukset, kuten ennaltaehkäisevä toiminta, on toteutettu lakisääteisesti ja suunnitelmien mukaan. Syksylle oli suunnitteilla Vesi janojuomaksi -kampanja, mutta sitä ei voitu toteuttaa suuhygienistien puutteen vuoksi. Tavoitteena on nyt, että kampanja voitaisiin toteuttaa vuoden 2016 aikana. Hammashoidon budjetoidut määrärahat alittuivat noin eurolla eli 5,1 prosentilla. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan toiminnassa on panostettu aktivoivaan hoitoympäristöön, jossa on tuotu esiin osastojen hoitoideologiaa ja -periaatteita. Potilaan ja omaisten osallisuutta hoidossa painotetaan. Terveyskeskussairaala on juurruttanut ja kehittänyt edelleen "Voimaa vanhuuteen -hanketta jatkamalla kuntouttamissuunnitelmien kehittämistä potilaille. Yhteistyötä kotihoidon kanssa on pyritty lisäämään, ja työtä jatketaan vuonna Vuodeosasto-nimitys muutettiin terveyskeskussairaalaksi syksystä 2015 alkaen. Terveyskeskussairaala alitti talousarvion noin eurolla eli 12,8 prosentilla. 142

143 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jos ehdotus uudesta laista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja muut siihen liittyvät lait astuvat voimaan , tulee erikoissairaanhoitoa hallinnoimaan alkaen se sosiaali- ja terveydenhuollon alue, johon kunta kuuluu. Tässä tapauksessa maassa tulee olemaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Jos lakiehdotus astuu voimaan, tulevat kunnat edelleen vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut alkaen kiireellisen hoidon eli kunnan sairaankuljetustoiminnan. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta. Sen kustannuksista kunta kuitenkin vastaa myös tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin talouden tila on kireä. Sen vaikutukset kuntaan eivät ole selvillä. Kaikki kunnat ottavat käyttöön earkistopalvelun mennessä. Tämän myötä sekä erikoissairaanhoidossa että perussairaanhoidossa on pääsy potilaan potilastietoihin hoitopaikasta riippumatta. Kunnat ovat jo kauan odottaneet valtion asettavan suuntalinjat tulevalle terveyden- ja sairaanhoidolle kansallisella tasolla. TALOUSSUUNNITELMA On erittäin tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveyden- ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan tarvittavaa hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, jotka koskevat mahdollista päivystysyhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, kuten myös keskusteluihin koskien terveydenhuollon tukipalveluyhteistyötä ja IT-kysymyksiä. Kunta tulee jatkossakin ostamaan lasten- ja nuortenpsykiatrisia palveluja sekä sairaanhoitopiiriltä että yksityiseltä palveluntuottajalta. 143

144 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Saavutettu taso / seuranta Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta sakkomaksupäivää syntyi, koska vuodeosastot olivat kesäkuukausien aikana vuorotellen suljettuina (5 + 5 viikkoa). AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Avohoitokäynnit (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Hoitojaksojen määrä (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT MUUTOS TA15 TP15: Lisääntyneet kulut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri euroa 144

145 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymistä koskevaa sakkomaksua ei juuri koskaan makseta. Vuonna 2015 syntyi sakkomaksuja 28 päivälle ( euroa), kun vuodeosastot olivat kesäkuukausien aikana vuorotellen suljettuina. Varsinaissuomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2015 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi eurolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä on kasvanut ( käyntiä vuonna 2014 ja käyntiä vuonna 2015) käynnillä vuonna Hoitojaksojen määrä on pysynyt vuonna 2015, vuoden 2014 tasolla (1 216 hoitojaksoa vuonna 2014 ja hoitojaksoa vuonna 2015). Kunnat odottavat valtion tekevän terveydenhuollon järjestämistä koskevat suuntaviivat. Valtio suunnittelee sosiaali- ja terveydenhuollon integrointia kokonaisuudessaan ja sen järjestämistä maakuntamallin mukaan alkaen. Useat suuret kysymykset, kuten rahoitus, ovat vielä avoinna. 145

146 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntayksikkö Kaavoitusyksikkö Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 17 % 31 % YjaT hallinto Valvontayksikkö 41 % 9 % 2 % Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 5 % 1 % Ostopalvelut 22 % 38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 32 % Vuokrat Muut toimintakulut 146

147 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,62 % Maksutuotot ,65 % Tuet ja avustukset ,32 % Vuokratuotot ,66 % Muut toimintatuotot ,94 % TOIMINTATUOTOT ,69 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,09 % Muut henkilöstösivukulut ,70 % Henkilöstösivukulut ,88 % Henkilöstökulut ,18 % Palvelujen ostot ,67 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,06 % Avustukset ,61 % Vuokrakulut ,60 % Muut toimintakulut ,70 % TOIMINTAKULUT ,15 % TOMINTAKATE ,31 % SUUNNITELMAPOISTOT ,98 % TILIKAUDEN TULOS ,23 % 147

148 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,25 % Maksutuotot ,65 % Tuet ja avustukset ,32 % Vuokratuotot ,66 % Muut toimintatuotot ,00 % TOIMINTATUOTOT ,17 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ ,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,09 % Muut henkilöstösivukulut ,70 % Henkilöstösivukulut ,79 % Henkilöstökulut ,06 % Palvelujen ostot ,28 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,03 % Avustukset ,61 % Vuokrakulut ,60 % Muut toimintakulut ,14 % TOIMINTAKULUT ,50 % TOMINTAKATE ,54 % SUUNNITELMAPOISTOT ,76 % TILIKAUDEN TULOS ,13 % 148

149 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin sisältyvät osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT hallinto hoitaa myös kaikkien kunnan liikennekysymysten, kunnan maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen investointi- ja kiinteistöjen myyntivastuu sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan ovat huomattavia osia työtehtävistä. Lisäksi YjT hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa, eläinlääkärihoidossa, jota hoitaa yhteistyöalue isäntäkuntanaan Lieto, jäteyhteistyössä, jota hoitaa Salon kaupungin jätelautakunta, sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kunnalle tulevat vaikuttamaan myös ympäristö- ja tekniikkaosastoon. On olemassa useita eri kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja siinä vaiheessa, kun uusi sote-alue aloittaa toimintansa vuonna Tällä voi olla vaikutuksia sekä henkilöstötarpeisiin että tiloihin. Minkälainen on kunnan peruspalvelurakennusten tarve vuoteen 2017 saakka ja miten tulisi suhtautua terveysaseman laajentamiseen koko kunnan tarpeisiin. Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka koskee sekä seutulippua että joukkoliikenteen ylläpitotapaa. Prosessi on vielä keskeneräinen ja tuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Prosessi jatkuu vuosiin saakka. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat enemmän vastuuta linja-autoliikenteen ylläpitämisestä Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu tulee voimistumaan entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä ja myös Kemiönsaaren kunta joutuu huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä. TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista. Rakennuskehotusprosessi on väliaikaisesti peruttu, mutta sitä voidaan jatkaa kun Kemiön keskustan asemakaava II on hyväksytty. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi ovat toimenpiteitä, jotka tulee asettaa etusijalle. Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti osaksi välittäjien kautta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa varsinkin joukkoliikenteen osalta. EKO-LOOGISTA-ohjelma päivitetään vuoden 2016 aikana. Yhtenä tavoitteena on, että ohjelma vastaa enemmän ilmastostrategiaa. 149

150 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Yksityistä tarjontaa tulee todennäköisesti olemaan paljon ja siten myös alueita tarjotaan myyntiin kunnalle. Tarjottavia kohteita ovat todennäköisesti niin raakamaa, vesialueet kuin rakennetut kiinteistöt. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut taajamiemme läheisyydessä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa lähemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edesauttaa aikaansaamaan parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa. Peltomaan vuokraamisen ja metsätalouden vastuualueella noudatetaan varovaista normaalilinjaa vuonna

151 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittäminen EKO-LOOGISTA-ohjelman toteuttaminen käytännössä. Tavoitetaso / seuranta Ohjelma viedään päätöksentekoon Seuranta Tavoitetta ei saavutettu, koska EKO-LOOGISTA-ohjelmaa ei saatu valmiiksi vuoden aikana huolimatta siitä, että työtä tehtiin suurimman osan vuotta Työ jatkuu. Ekologisia ja ilmaston kannalta fiksuja valintoja tulee selvemmin tuoda päätösprosesseihin koko kunnassa. Seuranta Sisäinen työryhmä on aloittanut työn EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittämisprosessin yhteydessä. Parantamisen varaa löytyy aina. Konsulttitoiminnan puitesopimus kilpailutetaan. Puitesopimus kilpailutetaan niin että se astuu voimaan Seuranta Puitesopimuksesta tehtiin hankinta, ja se on astunut voimaan. Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja saaristo- ja joukkoliikenteen ratkaisujen valvonta. Maapoliittisen ohjelman toimeenpano. Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta Yhteydenpitoa on jatkettu, ja saaristolautakunta on kiitettävästi tukenut osaa työstä. Rakentamiskehotus pannaan toimeen osassa Kemiön keskustaa. Seuranta Rakentamiskehotus peruttiin, koska Kemiön keskustan asemakaavoittaminen on aloitettu. Myydään 12 asuntotonttia. Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista. Seuranta Kunta on myynyt kaksi asuintonttia ja yhden liiketontin. Haasteellinen taloustilanne on vaikeuttanut tonttikauppaa. 151

152 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Teknisen lautakunnan kokoukset Käsitellyt pykälät Teknisen johtajan päätökset Edunvalvontatehtävät Myydyt tai vuokratut tontit Muut kauppakirjat, asunnot, alueet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Tekninen johtaja Toimistosihteeri 0,2 0,6 0,6 0,6 Toimistosihteeri, määräaikainen työsopimus 1 Projektipäällikkö (Älykäs Kemiönsaari) 1 Yhteensä henkilötyövuosia 2,2 2,6 1,6 1,6 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: 152

153 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta sujui tavanomaiseen tapaan. Niiden kohteiden myynnistä, joista on tehty esisopimus, ja METSOsuojelutarkoitukseen myytävän Kullan metsäalueen toistaiseksi keskeneräisestä myynnistä saatavat tulot takaavat, että maakauppoja koskeva tavoite saavutetaan myös vuonna Myytävänä on myös muita kohteita. Nämä kuuluvat pääosin kiinteistömassaan, jolle kunnalla ei ole käyttöä. Kunta on myös tehnyt maa-aluehankintoja. Myös tämän kehityksen odotetaan jatkuvan ja tarjoavan mahdollisuuksia uusien mielenkiintoisten alueiden ostoon. 153

154 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi. Kiinteistönomistajien tullee puhdistaa jätevetensä jätevesiasetuksen mukaisesti viimeistään mennessä. Koska useimmat kiinteistöt joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon eivät täytä asetuksen vaatimuksia, tulee tämä vaikuttamaan valvontayksikön työmäärään. TALOUSSUUNNITELMA Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Saavutettava taso / seuranta Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Vuosittain käydään henkilökunnan kanssa kehittämiskeskusteluja Seuranta Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin Henkilökunnan väliaikaisten järjestelyjen takia kehittämiskeskusteluja ei ole käyty vuoden aikana Rakennuslupakäsittely Tehdä päätös 4 viikkoa siitä kun rakennuslupa on tullut vireille Seuranta Päätöksiä on keskimäärin tehty neljän viikon kuluessa siitä kun rakennuslupahakemus on tullut vireille, rakennuslupahakemukset joihin on liitetty kaikki tarvittavat asiakirjat on käsitelty pääsääntöisesti nopeammalla aikataululla Jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Hyväksyä jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Seuranta Jätehuoltosuunnitelmia on hyväksytty suurimmalle osalle huvivenesatamista. Muita huvivenesatamia on kehoitettu täydentämään hakemusta tai jättämään hakemus. Kehotta kiinteistönomistajia vesihuoltolaituksen Ilmoituksin ja tiedottamalla kiinteistönomistajia jätevesien toiminta-alueen ulkopuolella parantamaan käsittelyä koskevasta asetuksesta kiinteistön jätevesijärjestelmää Seuranta Kiinteistönomistajia on tiedotettu asetuksesta joka koskee jätevesien käsittelyä 154

155 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoituksia Tehdyt katselmukset Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset Tehdyt katselmukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Valvontapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Toimistosihteeri Tekninen avustaja Yhteensä

156 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö VALVONTAYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Valvontayksikön toimintakulut ovat olleet arvioitua pienemmät. Tulot ovat kaiken kaikkiaan olleet (rakennusvalvonta / ympäristövalvonta ) arvioitua suuremmat. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön talous vuonna 2015 oli hyvä, tulot olivat kaiken kaikkiaan suuremmat ja kulut pienemmät kuin arvioitu. Käsiteltyjen rakennuslupien ja toimenpidelupien määrä vuonna 2015 oli suurempi kuin vuonna 2014, kasvu johtuu osittain sähkönjakeluverkoston parannustöistä jotka on tehty kunnan alueella ja tähän liittyvillä laitteistoilla. Käsiteltyjen lupien suuremmasta määrästä huolimatta oli rakentamisen määrä kaiken kaikkiaan, eli myönnetyt m2 määrät yhteensä, hieman pienempi vuonna 2015 kuin vuonna Valvontayksikön tehtävät ja tehtävämäärät ennustetaan olevan samalla tasolla lähivuosina kuin aikaisempina vuosina. 156

157 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Julkisella sektorilla on edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Mitä tapahtuu esimerkiksi peruspalvelun rakennuksille, kun toiminta siirtyy uusille sote-alueille? Kenelle jää vastuu niistä ja mitä resursseja niiden kunnossapidolle on? Toivottavasti saamme vastauksen näihin kysymyksiin pikapuoliin. Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti. Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin. Ruoalla ja ravinnolla on nykyään suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme. Aihe on esillä mediassa ja sitä pohditaan monesta eri näkökulmasta. Uusia ruokavalioita esitellään tiuhaan tahtiin, ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Televisiosta voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet mielenkiintoinen toimiala! TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan aloittamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyö, joko ulkopuolisen konsultin toimesta tai omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi. Yksityistäminen ei ole itsetarkoitus, vaan monia asioita voidaan tehdä tehokkaammalla tavalla myös oman organisaation sisällä. Energian- ja vedenkulutusta aletaan seurata säännöllisemmin, ja keskeisimpien kiinteistöjen osalta on ajatuksena tehdä kulutuksen raportoinnista julkista. 157

158 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa töitä tämän tason ylläpitämiseksi. Osa ruokahuolto- ja siivoustoimen työntekijöistä saa siivouskoulutuksensa päätökseen toukokuun 2015 aikana. Koulutus tarjoaa siivoushenkilöstölle edellytykset työtehtävien tehokkaampaan hoitamiseen. 158

159 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Kiinteistöt Tavoitetaso / seuranta Laaditaan järjestelmä, jolla voidaan Vuoden lopussa tehdään arvio. paremmin seurata keskeisimpien Seuranta kiinteistöjen energian- ja vedenkulutusta. Kulutusten seurantaa on alettu suorittamaan enemmän systemaattisesti. Vuoden 2016 alkupuolella on ajatuksena julkaista keskeisimpien kiinteistöjen luvut kunnan kotisivuilla. Vuoden aikana käynnistetään selvitys, Määrittää lopulta päätösehdouksen siitä, hoidetaanko toiminta jolla selvitetään, miten kiinteistönhoitoa tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta. voidaan tehostaa. Seuranta Työkaluna jatkoselvityksiä varten, on vuoden aikana suoritettu kiinteistönhoidon mitoitus. Muilta osin selvitys on laitettu jäihin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Tehdään tutkimus siivouksen laadusta. Koosteen tekeminen, jotta voitaisiin vertailla aiempien vuosien tuloksiin. Seuranta Tutkimusta ei ole tehty. Vuoden aikana aloitetaan suunnitelma ruokahuolto- ja siivoustoimen kehittämiseksi. Määrittää lopulta päätösehdotuksen siitä, hoidetaanko tominta tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta. Seuranta Suunnitelma on tehty ja suurin osa ruokahuolto- ja siivoustoimen henkilökunnasta on ollut osallisina prosessissa. Suunnitelma on laitettu jäihin. Siivoushenkilöstön siivouskoulutusta jatketaan. Koulutus saadaan valmiiksi toukokuussa Seuranta Viisi laitoshuoltajaa valmistui keväällä Henkilöstön kehityskeskustelut kerran vuodessa. Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran vuodessa. Seuranta Kehityskeskusteluja on pidetty n. 80 % ruokahuolto- ja siiivoushenkilöstön kanssa. Tehdään valmiiksi tietokoneohjelmat koulujen Koulukeittiöt hyödyntävät ohjelmaa päivittäisessä työssään. ruokaohje-, ravinto- ja kustannuslaskentaa varten. Seuranta Keittiöhenkilökunta on saanut koulutusta ruokaohjeohjelman käytössä ja muutama keittiö käyttää nyt ohjelmaa. Ruokahuolto- ja siivoustoimelle laaditaan strategia vuoden 2015 aikana. Strategia käydään läpi henkilöstön kanssa ja sitä aletaan soveltaa vuoden aikana. Seuranta Strategia on tehty. 159

160 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Ympäristötavoitteet Paperisten käsipyyhkeiden vaihtaminen Otetaan käyttöön yhdessä koulussa. kangaspyyhkeisiin. Seuranta Otettu käyttöön yhdessä koulussa ja yhdessä päiväkodissa. Kompostointi kaikissa keittiöissä. Käydään läpi, miten kompostointi on hoidettu. Seuranta Suurin osa keittiöistä lajittelee biojätteen. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kiinteistöjen kerrosala Rakennusten määrä Asuinhuoneistoja Aterioiden määrä Siivotut pinta-alat HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Yksikön päällikkö Rakennusinsinööri 1 1 0,2 0,2 Projekti-insinööri Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85 Kiinteistötyönjohtaja Kiinteistönhoitaja 8,6 8 7,75 7 Siivoustyönjohtaja 1 0,5 1 1 Keittiöhenkilöstö 23,4 22,33 24,19 23,88 Siivoushenkilöstö 16,12 15,07 14,8 12,32 160

161 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Toimintatuotot Myyntituotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vakuutukset Koneiden ja laitteiden kunnossapito Jätteiden käsittely Sisäiset hallintopalvelut Puhtaanpito- ja pesulapalvelut Konttori-, pankki- ja asiantuntijapalvelut ATK-palvelut Rakennusten ja alueiden kunnossapito Sisäiset ostot, palvelurinki Aineet, tarvikkeet ja tavarat Lämmitys Muu materiaali Kalusto Puhdistusaineet ja -tarvikkeet Kirjallisuus Sähkö Vaatetus Sisäinen vesi Lumen auraus AV-materiaali Lehdet

162 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön osalta toiminta on suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Kiinteistönhoitajista yksi on jäänyt vanhuuseläkkeelle vuoden aikana ja vuodenvaihteessa toinen on jäänyt sairaseläkkeelle. Ainakaan alkuun näiden henkilöiden tilalle ei tulla palkkaamaan uusia, koska kiinteistömassakin on jatkuvasti vähentynyt. Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma, koska valtakunnallisella tasolla ei olla vielä tultu siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa. Kun selviää miten nämä asiat tullaan hoitamaan, samalla selviää ilmeisesti missä laajuudessa kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten. 162

163 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARAkysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaista ja kuntalaisista on tullut aiempaa vaativampia, muuttohalukkuus kunnan sisällä lisääntyy, asuntojen tarve lisääntyy ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniikan yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Nämä tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme tehdään vähemmän haavoittuvaksi henkilöstövaihdoksille. 163

164 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö Tavoitetaso / seuranta Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja kunnossa- pidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2-3 asemakaavan yleiset alueet lohkotaan vuosittain. Seuranta Useilla kaava-alueilla on tehty esivalmisteluja lohkomista varten. Dahlby-Gammelbyn asemakaava-alueella on lohkottu isoja katualueita vuoden aikana, ja osalle Lammalaa on jätetty hakemus. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla Selvitys sekä mahdollinen kunnan laituritoiminnan ulkoistaminen. Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden vuokraus tai toiminnan yhtiöittäminen. / Kunta selvittää eri mahdollisuuksia, miten laituritoiminta voitaisiin vastedes hoitaa pienemmällä kunnallisella työpanoksella. Tavoitteena on, että laituritoiminta antaa tuottoa, mikäli toiminta säilyy kunnalla. Seuranta Laituriselvitys saatiin valmiiksi ja maanomistajien kanssa aloitettiin neuvottelut. Selvitys kunnossapidon tehostamiseksi käynnistetään vuoden aikana. Määrittää lopulta päätösedotuksen siitä, hoidetaanko toimintaa tulevaisuudessa itse vai kilpailutetaanko suuri osa toiminnasta. Seuranta Esimiehet osallistuivat käytännön kunnossapitotyöhön muutamana päivänä saadakseen selkeämmän kuvan kaikkien työstä. Selvitystyötä ei saatu valmiiksi kunnanjohtajan ja osastojohtajan vaihtumisen vuoksi. 164

165 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP14 TA15 TP 15 Laituripaikkojen määrä Henkilöstö Yksikön päällikkö Asiantuntija Toimistosihteeri Työnjohtaja Huoltomiehet YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA15 TP15: Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarvion ja tilinpäätöksen välillä: Suhteellisen suuri osa henkilöstön työstä kirjattiin Kemiönsaaren Veden investointeihin n Kemiönsaaren Vedelle myyty vähemmän palveluja n Sähkökustannukset n Avustusta ei maksettu uusille vesiosuuskunnille Lumenaurauskustannukset alittivat talousarvion, koska talvi oli vähäluminen n Palkkakustannukset alittuivat, koska sijaisia ei käytetty vuoden aikana n Toimintakate alittui yhteensä n

166 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyse on osayleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelusta. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Muuttunut tilanne kunnassa FNsteel Oy Ab:n konkurssin jälkeen on tuonut uutta ylimääräistä painetta maapolitiikkaan. Samoin kunnan päätökset hallinnon yhteenkuuluvuuden luomisesta valtiollisten viranomaisten kanssa ovat avanneet kaavoitustilannetta Taalintehtaalla. Taalintehdas on nyt fokuksessa. Taalintehtaan sataman asemakaava on priorisoitu priorisointiryhmään yksi. Muita tärkeitä kaavoja ovat Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan asemakaava. Kaavoitustilanne Suomessa ja Kemiönsaarella muuttui huomattavasti valtion uusiutuvan energiantuotannon edistämistoimenpiteiden myötä. Tuulivoima on vuodesta 2011 leimannut kaavoitusta Kemiönsaaren kunnassa. Tällä hetkellä työn alla on viisi tuulivoimayleiskaavaa. Uusien alueiden kaavoittamisesta ja vanhojen kaavojen päivittämisestä tasaisin väliajoin tulee yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtion viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA Taalintehtaan sataman asemakaava viedään valtuuston päätettäväksi. Brinkkullan asemakaava asetetaan nähtäväksi luonnoksena, jolloin on suunniteltu noudatettavan uutta lähestymistapaa, jossa kuntalaiset osallistetaan aikaisessa vaiheessa. Ajatuksena on, että luonnosvaiheessa on mahdollista varata tontti tietystä ennalta määrätystä korttelista ja tämän jälkeen olla kaavoituksen aikana mukana suunnittelemassa tonttia ja mitä sille saa rakentaa. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan päivitys ja Kasnäsin asemakaava valmiiksi vuonna 2015 tai

167 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Taalintehtaan sataman asemakaava Kasnäsin asemakaava Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava Örön rantaosayleiskaavan muutos Brinkkullan asemakaava Kemiön keskustan asemakaava Tuulivoiman yleiskaavat Tavoitetaso / seuranta Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi Seuranta Tavoite saavutettiin. Asemakaava on saanut lainvoiman. Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Seuranta Tavoitetta ei saavutettu. Alueelliset viranomaiset ovat vastustaneet kaavaa. Asetetaan nähtäväksi ehdotusvaiheessa Seuranta Tavoite saavutettiin. Kaava asetetaan nähtäville luonnoksena ja ehdotuksena Seuranta Tavoite saavutettiin. Rantaosayleiskaava on saanut lainvoiman. Asemakaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta Tavoitetta ei saavutettu. Kaavoitus aloitettiin vuoden 2015 alussa. Kaavoitusprosessi ei herättänyt toivottua kiinnostusta sidosryhmissä/asukkaissa. Asemakaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta Tavoite saavutettiin. Olofsgård asetetaan nähtäväksi luonnoksena Seuranta Tavoitetta ei saavutettu. Maanomistaja on keskeyttänyt kaavoituksen toistaiseksi. 167

168 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja Poikkeuslupia tai suunnittelutarveratkaisuja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 14 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 0,8 0,8 Kaavoittaja ,25 Toimistosihteeri 0,8 0,6 0,5 0,6 Yhteensä 1,6 1,4 2,3 1,65 KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA15 TP15: Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, koska vakituista kaavoittajaa ei saatu palkattua. Asemakaavojen ja rantaosayleiskaavojen kaavoituskustannukset ylittivät talousarvion, mikä johtui lähinnä siitä, että konsultteja jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän ja kaavat vaativat suunniteltua enemmän selvityksiä. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion n Yleiskaavoituksen kustannukset ylittivät talousarvion n Asemakaavoituksen kustannukset ylittivät talousarvion n

169 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taalintehtaan sataman asemakaava saatiin valmiiksi vuonna 2015, mikä mahdollistaa suotuisan kehityksen Taalintehtaalla. Myös Örön rantaosayleiskaava valmistui, mikä on edesauttanut Örön matkailuelinkeinojen kehittämistä. Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Kemiön keskusta II:n, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan, joka asetettiin nähtäville vuonna Osasto ei ole onnistunut palkkaamaan vakituista kaavoittajaa, minkä vuoksi kaavoitustyössä on jouduttu turvautumaan arvioitua enemmän konsulttiapuun. 169

170 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 17.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT ,67 % TOIMINTAMENOT ,77 % TOIMINTAKATE ,59 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,55 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,08 % TOIMINTAMENOT ,15 % TOIMINTAKATE ,96 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,37 % TILIKAUDEN TULOS ,49 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,68 % TOIMINTAMENOT ,55 % TOIMINTAKATE ,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,17 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,51 % TOIMINTAMENOT ,63 % TOIMINTAKATE ,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,30 % TILIKAUDEN TULOS ,96 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,74 % TOIMINTAMENOT ,51 % TOIMINTAKATE ,00 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,37 % TILIKAUDEN TULOS ,16 % 170

171 2015 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT ,29 % TOIMINTAMENOT ,02 % TOIMINTAKATE ,00 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,65 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,02 % TOIMINTAMENOT ,06 % TOIMINTAKATE ,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,14 % TILIKAUDEN TULOS ,30 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT ,92 % TOIMINTAKATE ,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,92 % MATKAILU TOIMINTATULOT ,06 % TOIMINTAMENOT ,86 % TOIMINTAKATE ,88 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,98 % MAASEUTU TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,46 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,46 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT ,02 % TOIMINTAMENOT ,52 % TOIMINTAKATE ,56 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,56 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT ,51 % TOIMINTAMENOT ,89 % TOIMINTAKATE ,97 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,97 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,31 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,31 % 171

172 2015 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT ,12 % TOIMINTAMENOT ,41 % TOIMINTAKATE ,81 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,90 % TILIKAUDEN TULOS ,94 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,42 % TOIMINTAMENOT ,99 % TOIMINTAKATE ,85 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,12 % TILIKAUDEN TULOS ,80 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,10 % TOIMINTAMENOT ,26 % TOIMINTAKATE ,40 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,40 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,62 % TOIMINTAMENOT ,95 % TOIMINTAKATE ,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,15 % TILIKAUDEN TULOS ,92 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT ,31 % TOIMINTAMENOT ,14 % TOIMINTAKATE ,46 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ,46 % KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,78 % TOIMINTAMENOT ,08 % TOIMINTAKATE ,48 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,64 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,75 % TOIMINTAMENOT ,69 % TOIMINTAKATE ,29 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,99 % TILIKAUDEN TULOS ,22 % KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,03 % TOIMINTAMENOT ,84 % TOIMINTAKATE ,45 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,39 % 172

173 2015 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT ,24 % TOIMINTAMENOT ,32 % TOIMINTAKATE ,15 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,60 % TILIKAUDEN TULOS ,96 % PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATULOT ,86 % TOIMINTAMENOT ,29 % TOIMINTAKATE ,27 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,22 % TILIKAUDEN TULOS ,36 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,56 % TOIMINTAMENOT ,29 % TOIMINTAKATE ,93 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,93 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,07 % TOIMINTAMENOT ,95 % TOIMINTAKATE ,19 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,32 % TILIKAUDEN TULOS ,27 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,03 % TOIMINTAMENOT ,72 % TOIMINTAKATE ,06 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,47 % TILIKAUDEN TULOS ,52 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,66 % TOIMINTAKATE ,66 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,66 % 173

174 2015 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATULOT ,17 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,50 % TOIMINTAKATE ,54 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,76 % TILIKAUDEN TULOS ,13 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT ,69 % TOIMINTAMENOT ,24 % TOIMINTAKATE ,34 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,34 % TILIKAUDEN TULOS ,69 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,12 % TOIMINTAMENOT ,40 % TOIMINTAKATE ,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,92 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,18 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,91 % TOIMINTAKATE ,74 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,63 % TILIKAUDEN TULOS ,05 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT ,37 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,00 % TOIMINTAKATE ,24 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,20 % TILIKAUDEN TULOS ,73 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,07 % TOIMINTAMENOT ,74 % TOIMINTAKATE ,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,14 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT ,53 % TOIMINTAMENOT ,49 % TOIMINTAKATE ,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,13 % TILIKAUDEN TULOS ,80 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT ,43 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,00 % TOIMINTAMENOT ,98 % TOIMINTAKATE ,18 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO ,88 % TILIKAUDEN TULOS ,61 % 174

175 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2015 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2015 Talousarvio Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,74 98,75 % Maksutuotot , ,91 111,02 % Tuet ja avustukset , ,95 123,56 % Vuokratuotot , ,72 95,16 % Muut toimintatuotot , ,07 88,24 % TOIMINTATUOTOT , ,33 100,43 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,39-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,40 95,79 % Palvelujen ostot , ,25 103,23 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,17 96,60 % Avustukset , ,51 104,66 % Vuokrakulut , ,94 94,16 % Muut toimintakulut , ,14 142,29 % TOIMINTAKULUT , ,61 98,98 % TOIMINTAKATE , ,33 98,18 % VEROTULOT Kunnallisvero , ,35 101,66 % Yhteisövero , ,85 126,66 % Kiinteistövero , ,91 104,01 % VEROTULOT , ,11 102,70 % VALTIONOSUUDET , ,00 101,30 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,44-100,00 % Muut rahoitustuotot , ,35 95,76 % Korkokulut , ,21 53,23 % Muut rahoituskulut , ,24 85,45 % RAHOITUSTUOTOT JA -KU , ,66 49,38 % VUOSIKATE , ,10 190,50 % POISTOT JA ARVONALENT , ,67 89,88 % TILIKAUDEN TULOS , ,77-106,63 % POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN , ,56 96,87 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (A , ,21-146,32 % Tilikauden ylijäämään sisältyy vesiliikelaitoksen sisäiset tulot uuden Silva-päiväkodin vesi- ja jätevesiverkoston liittymismaksusta. Virallisessa tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämä on ,60 euroa pienempi, koska sisäiset erät on poistettu siitä. 175

176 Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, Muutos % % ,3 % ,75 % ,1 % ,75 % ,0 % ,75 % ,9 % ,75 % ,1 % ,75 % ,75 % Vuosi Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus % 0,22 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,32 % ,1 % 0,37 % Valtionosuuksien erittely Talousarvio Valtionosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä

177 17.3 Investointien toteutuminen 2015 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2015: Talousarviomuutos 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,38 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,38 Analyysi: Kunnan taloushallinnon järjestelmä päivitettiin vuoden aikana. Myös kunnan intranetiä on uudistettu, ja se valmistuu talven 2016 aikana. Investoinnin osa 3/3 kirjataan vasta vuodelle IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2015: Talousarviomuutos 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, ,01-830, ,01 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, ,01-830, ,01 Analyysi: Olemme tehneet päivityksiä palvelimiin ja verkkolaitteisiin. Erityisesti olemme panostaneet langattomiin verkkoihin, koska taulutietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden määrä kasvaa vauhdilla kouluissa. Kehitysosasto ATK-varusteet ja ohjelmat Kehitysosaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,45 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,45 Analyysi: Uusien tietokoneiden ja tietokoneohjelmien tarve oli arvioitua pienempi. 177

178 Sivistysosasto IT-varustus ja ohjelmalisenssit Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostamista tietokoneisiin, varusteisiin, ohjelmiin ja opettajien jatkokoulutukseen. Tästä syystä sivistysosasto pyrkii uusimaan ja täydentämään koulujen IT-varustetasoa. Ensi vuonna panostetaan siihen, että saadaan lisää tietokoneita oppilaille. Ohjelmalisenssit vaativat myös taloudellisia resursseja. Ylioppilaskirjoituksia sähköistetään asteittain alkaen syksystä Osa budjetoiduista varoista varataan siksi tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen. Koulut ja opettajat Lukion oppilaat Sivistysosaston muut yksiköt Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,23 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,23 Analyysi: Sivistysosasto hankki 102 tietokonetta ja 74 tablettia oppilaiden käyttöön vuonna Langattomia verkkoja parannettiin uusilla WLAN-asemilla ja servereitä päivitettiin. Varustelun lisäksi kouluille hankittiin uusia ohjelmia, esim. Abilita oppilashuollon käyttöön. Lukion oppilaille hankittiin suunnitelman mukaisesti tietokoneet kaikille uusille oppilaille. Myös varustelua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on hankittu. Syy budjetin alittamiseen on, että kunta on ollut osaa IKT-projektia jossa valtion rahoitusosuus on 80 % ja kunnan 20 %. Kunnan osuus projektin hankinnassa oli ja siksi vuoden 2015 investointibudjetista jäi ,77 käyttämättä. Peruspalveluosasto Vanhustenhuolto- ja terveydenhuoltoyksikkö 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2015: ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) earkisto-palveluiden käyttöönotto. Ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseissa. Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi (1 ja 2): Tietokoneisiin ja muihin atk-varusteisiin määrättyä määrärahaa alitettiin noin puolella. Varusteita hankittiin n eurolla. Edellisenä vuonna vastaavaa määrärahaa ylitettiin n eurolla. Ensisijaisesti on uusittu osa olemassa olevista tietokoneista, näytöistä ja kirjoittimista. Ohjelmistoihin varattua määrärahaa alitettiin eurolla. earkistoprojektiin kului euroa, eli noin puolet tarkoitukseen varatuista rahoista. Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,03 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,03 178

179 Sähköisen lääkemääräyksen uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto maksoi n euroa ja ohjelmisto, jolla sähköisesti seurataan terveyden- ja vanhustenhuollon ohjelma- ja käyttäjälokeja, tuli maksamaan n euroa. Ohjelmistohankintoihin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä lähinnä, koska potilashallinto-ohjelman earkisto-ominaisuuksien kehittäminen on mennyt muiden projektien edellä. 3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja potilasnosturi. Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,47 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,47 Analyysi: Vanhustenhuollon määrärahaa alitettiin n eurolla. Potilassänkyjä hankittiin suunnitelman mukaisesti Hannakotiin, Almakotiin ja Silverbackeniin. Hannakotiin hankittiin myös suihkutuoli, potilasnosturi ja pyörätuoleja. Almakotiin hankittiin geriatrisia tuoleja ja Silverbackeniin sänkypöytiä ja painehaavanestopatjoja. Almakotiin ja Silverbackeniin hankittiin lisäksi satulatuoleja syöttötilanteita ajatellen. Kotihoito sai 20 uutta mobiiliin dokumentointiin soveltuvaa matkapuhelinta. Lisäksi hankittiin vuoden akana yhteensä 11 uutta turvapuhelinta. 4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. laboratoriolaitteistoa, suoradigitaalinen röntgenlaitteisto ja potilassänkyjä. Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,23 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,23 Analyysi: Terveydenhuolto alitti varatut investointimäärärahat n eurolla. Alitus johtuu ensisijaisesti siitä, että INRanalyyseihin käytettävä koagulometrilaite jätettiin hankkimatta. Laitehankintaan oli varattu euron määräraha. Toisena säästökohteena voidaan mainita suoradigitaalisen röntgenlaitteiston hankinta, jossa määräraha alitettiin n eurolla. Ultaraäänilaite uusittiin n eurolla, ja näin ollen koko röntgenin laitekanta tuli kerralla uusittua. Hammashuollon neljästä huonekohtaisesta röntgenlaitteistosta uusittiin, suunnitelman mukaisesti, kaksi. Hankintahinta oli n euroa. Terveyskeskussairaalaan hankittiin pyörätuoleja, kävelypöytä, patjoja ja happilaite. 5. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin. Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, ,80-29, ,80 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, ,80-29, ,80 Analyysi: Yhteensä 6 kpl ilmalämpöpumppua ostettiin Hannakotiin, Almakotiin, Rauhalaan ja Kemiön terveysasemalle (työterveyshuoltoon, laboratorioon ja tk-sairaalaan). 179

180 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö- ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Uusi piirustus- ja karttatulostin. Investointi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Analyysi: Talousarviovaroja on käytetty budjetoitua vähemmän. Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot ,00 0, , , ,30 Tulot 0,00 Nettomeno ,00 0, , , ,30 2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0,00 0, ,00 0,00 0,00 Tulot , , ,97 Nettomeno 0,00 0, , , ,97 Analyysi: Käyttöomaisuuden kokonaismyynti euroa. Arvo taseessa ,97 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,03 euroa. Tonttimyynti yhteensä euroa. Arvo taseessa ,50 euro, myyntivoittoa tuloslaskelmassa ,50 euroa. Kemiön paloaseman myynti euroa. Rakennuksen arvo taseessa 7 090,47 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 2 909,53 euroa. Kiinteistöt 1. Lapsikylä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan korjaus Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 aikana. Päiväkoti valmistuu marraskuun loppuun mennessä 2015, jonka jälkeen koulun korjaus aloitetaan. Koko hanke tulee olemaan valmis kesäkuun loppuun mennessä Kokonaisinvestointi Talousarvio 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , , ,19 Tulot 0,00 0, , , ,00 Nettomeno , , , , ,19 180

181 Analyysi: Uusi päiväkoti valmistui marraskuun lopussa 2015 jonka jälkeen koulun korjaus on aloitettu. Päiväkodin rakentamien edistyi ilman suurempia lisäkustannuksia. Talousarvion ylitys vuoden 2015 osalta, joka johtuu siitä miten työt ovat edistyneet. Vastaava poikkeama oli vuoden 2014 osalta toiseen suuntaan. Koko hanke on suunniteltu valmistuvan kesän 2016 lopussa. 2. Kemiön paloasema Kemiön paloaseman rakennustyöt on aloitettu syksyn 2014 aikana ja rakennuksen on määrä valmistua maalishuhtikuun vaihteessa Kokonaisinvestointi Palosuojelurahasto on myöntänyt avustusta hankkeelle yhteensä Brutto Avustus Netto Talousarvio 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Talousarviomäärärahat vastaavat hyvin rakennuskustannuksia. Talousarvion ylitys selittyy melkein kokonaisuudessaan suunnittelukustannuksilla, liittymismaksuilla sekä muilla kustannuksilla joita on syntynyt hankeen aikana. 3. Kemiön koulukeskus, tekniikan uusiminen Kemiön koulukeskuksen lämmitysjärjestelmän tekniikka on vanhentunut ja vaatii uusimista. Vuoden 2013 aikana välttämättömimmät osat on uusittu ja tarkempi suunnitelma laadittu. Työtä jatketaan vuonna Talousarvio 2015: Analyysi: Lämmönvaihdin ja automaatio Kemiön koulukeskuksessa uusittiin vuoden aikana. Pieni talousarvion ylitys pienistä lisätöistä johtuen. 4. Stallscafé ja Bio Pony, julkisivu- ja kattokorjauksia Stallscafé ja Bio Pony Taalintehtaalla ovat julkisivu- ja kattokorjausten tarpeessa. Alkuperäisenä ajatuksena oli että työt oltaisiin saatu tehtyä rakennuskoulutuksen puitteissa vuoden 2014 aikana, mutta näin ei tapahtunut. Loppukesästä 2014 tehtiin Stallscaféta koskevan korjauksen hankinta, mutta hankinta keskeytettiin. Työt hankitaan vuoden 2015 aikana molempien rakennusten osalta. Vuonna 2014 tehtyjä suunnitelmia voidaan joidenkin päivitysten jälkeen käyttää pohjana hankinnalle. Talousarvio 2015: Analyysi: Bio Ponyn ja Stallscafén julkisivut sekä Stallscafén katto uusittiin talousarvion mukaan. 6. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2015: Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,17 Tulot , , , ,00 Nettomeno , , , ,17 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, ,44 614, ,44 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, ,44 614, ,44 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,43 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,43 181

182 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,21 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,21 Analyysi: Osa Taalintehtaan terveysaseman viemäreistä uusittiin putkivuodon takia. Näiden töiden yhteydessä jouduttiin avaamaan alaslaskettuja kattoja, jotka samalla uusittiin samoin kuin kattovalaisimet. Kustannus Taalintehtaan torin torikioskin osto, Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti: Kemiön koulukeskuksen kellari Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,03-28, ,03 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,03-28, ,03 Analyysi: Kemiön koulukeskuksen kellarissa sijaitsevat sosiaalitilat uusittiin investointipotin varoilla. Hitis-Rosalan koulun keittiö Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,84-313, ,84 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,84-313, ,84 Analyysi: Hitis-Rosalan koulun keittiö uusittiin investointipotin varoilla. Sofia päiväkoti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,32-77, ,57 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,32-77, ,57 Analyysi: Sofia päiväkodin sisäilman parantamiseksi tehdyt toimenpiteet valmistuivat investointipotin varoilla. Rakennus on varustettu uudella ilmanvaihtokoneella toisen rinnalla, lattian ja kantavien seinien liitokset on tiivistetty ja kylmän ullakkotilan ilmanvaihtoa on parannettu. Kemiön koulukeskuksen fysiikan- ja kemianluokka Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,42-107, ,42 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,42-107, ,42 Analyysi: Toinen Kemiön koulukeskuksen fysiikan- ja kemianluokista uusittiin investointipotin varoilla. Tilan pinnat uusittiin ja samoin kalusteet. Västanfjärdin kirjasto 182

183 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , ,70 881, ,70 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , ,70 881, ,70 Analyysi: Västanfjärdin kirjaston sisäilman parantamiseksi tehdyt toimenpiteet valmistuivat investointipotin varoilla. Salaojitus ja sadevesijärjestelmä rakennuksen ympäriltä uusittiin, lattian ja kantavien seinien liitokset tiivistettiin ja muovimatto vaihdettiin yhdessä tilassa. 6. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Lisäksi peruspalveluosasto tarvitsee isommat tilat ja vuodeosasto on sprinklattava. Suunnitelmat Kemiön terveysaseman laajennukselle, sprinklaukselle ja korjaukselle tehdään vuoden 2015 aikana. Tuleville vuosille varataan varoja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Talousarvio 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,11 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,11 Analyysi: Ainoastaan osa suunnittelusta suoritettiin Työ jatkuu vuoden 2016 aikana. 7. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2015 aikana. Talousarvio 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Suunnittelutyötä ei aloitettu vuoden 2015 aikana. Määrärahoja suunnittelua varten on varattu vuoden 2016 investointitalousarviossa. Kustannusarviosta käytetty Menot , , ,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , ,00 0,00 Taalintehtaan vierasvenesataman torirakennukset Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Kaksi vierasvenesataman torirakennuksista uusittiin palon jäljiltä. Kustannukset, :n omavastuuta lukuun ottamatta, korvattiin vakuutusyhtiöstä. Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,00 183

184 Asunto Oy Furubacken Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,00 Analyysi: Kaikki terassinovet uusittiin ja katot maalattiin taloyhtiössä. Asunto Oy Sparbacka Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,00 Analyysi: Taloyhtiön parvekkeet uusittiin. Kiinteistöyksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,41 Tulot , , ,51 Nettomeno 0 0, , , ,90 Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen tulee kulumaan useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet tulevat vähentämään sähkönkulutusta. Tavoitteena on vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Lähivuosina tarkastellaan tievalaistuslinjojen eri leasingvaihtoehtoja. Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,50 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,50 Analyysi: Vuonna 2015 saatiin toteutettua useita tievalaistusosuuksia. Lisäksi muutama vuodelle 2014 budjetoiduista hankkeista saatiin valmiiksi vasta vuonna Talousarvio toteutui hyvin. 184

185 2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa. Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,88 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,88 Analyysi: Asfaltointitöiden yhteydessä tehtiin asfaltin paikkauksia, jotka luokiteltiin käyttötoimenpiteiksi. Tämän johdosta talousarvio alittui. 3. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi, liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio Talousarviomuutos Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,00 Analyysi: Vuoden aikana toteutui muutama maakauppa, joista suurin oli Rautaruukki Oy:n koko Taalintehtaan maa- ja vesiomaisuuden osto. Budjetoidut määrärahat riittivät. 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monta katua. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on Valssaamontien uudelleenrakentaminen Tyskaholmenin uuden sillan yhteyteen 2015 sekä Amosparkens skolalle johtavan Edvin Widen tien uusiminen Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,49 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,49 Analyysi: Valssaamontien ja Tyskaholmenin sillan rakennustyöt aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä seurauksena suuri osa määrärahoista jäi käyttämättä. Viivästyminen johtui laajamittaisista ruoppaustöistä ja urakoitsijan muista töistä. 5. Taalintehtaan aallonmurtaja ja satama Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavojen pohjalta. Talousarvio

186 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,19 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,19 Analyysi: Taalintehtaan asemakaavatyö saatiin valmiiksi vasta ihan loppuvuodesta, minkä vuoksi aallonmurtajan suunnittelua ja rakentamista ei aloitettu vuonna Yleinen laitureiden kunnossapito sekä kuivatus Jatkuvan laitureiden kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,50 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,50 Analyysi: Tordalenin kuivatus sujui hyvin, mutta urakkakustannukset ylittivät kuitenkin hankkeeseen alun perin budjetoidut määrärahat. Talousarvio ylittyi hieman siitä huolimatta, että urakka jaettiin vuosille 2015 ja Määrärahat eivät riittäneet laituri-investointeihin vuonna Tyskaholmenin silta Uuden sillan toteuttaminen Taalintehtaan Tyskaholmeniin vaatii tarkkoja selvityksiä ja suunnitelmia. Sillan uusiminen edellyttää myös, että kunta saa tiepohjan ja nykyisen sillan omistukseensa. Talousarvio Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot , , , ,86 Tulot ,00 0,00 0,00 Nettomeno , , , ,86 Analyysi: Valssaamontien ja Tyskaholmenin sillan rakennustyöt aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä seurauksena suuri osa määrärahoista jäi käyttämättä. Viivästyminen johtui laajamittaisista ruoppaustöistä ja urakoitsijan muista töistä. Yhdyskuntatekninen yksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,15 Tulot 0 0, ,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0, , , ,15 186

187 Kunta Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,46 Tulot 0, , , ,48 Nettomeno 0 0, , , ,98 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,81 Tulot 0, , , ,79 Nettomeno 0 0, , , ,02 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Menot 0 0, , , ,27 Tulot 0, , , ,27 Nettomeno 0 0, , , ,00 187

188 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2015 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2015 Talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,10 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät , ,97 Investointien rahavirta Investointimenot , ,73 Rahoitusosuudet investointeihin , ,70 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,10 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille , ,26 Antolainasaamisten vähennykset , ,04 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,45 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,45 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,17 Rahoituksen rahavirta , , , ,72 Rahavarojen muutos , , ,38 188

189 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta SITOVUUS Alkuperäinen talousarvio 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto N Kehitysosasto N Sivistysosasto N Peruspalveluosasto N Ympäristö ja tekniikka N Josta myyntivoitot B Josta myyntitappiot B 0 0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto B Kehitysosasto B Sivistysosasto B Peruspalveluosasto B Ympäristö ja tekniikka B Josta YjT hallinto B Josta kiinteistöt B Josta yhdyskuntatekniikka B Josta vesiliikelaitos B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset k Pitkäaikaisten lainojen vähennykset m Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio 189

190 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,89 Maksutuotot , ,25 Tuet ja avustukset , ,81 Muut toimintatuotot , ,49 Toimintatuotot , ,44 Valmistus omaan käyttöön , ,42 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,58 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,10 Muut henkilösivukulut , ,80 Henkilösivukulut , ,90 Henkilöstökulut , ,48 Palvelujen ostot , ,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,23 Avustukset , ,39 Muut toimintakulut , ,54 Toimintakulut , ,84 Toimintakate , ,98 Verotulot , ,17 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , ,01 Muut rahoitustuotot , ,59 Korkokulut , ,20 Muut rahoituskulut , ,77 Rahoitustuotot- ja kulut , ,37 Vuosikate , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,30 Poistot ja arvonalentumiset , ,30 Tilikauden tulos , ,52 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,05 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,57 190

191 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,82 Tulorahoituksen korjauserät , ,21 Investointien rahavirta Investointimenot , ,08 Rahoitusosuudet investointeihin , ,86 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,18 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,43 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste , ,48 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,83 Vaihto-omaisuuden muutos 1 630,73-569,17 Saamisten muutos , ,67 Korottomien velkojen muutos , ,63 Rahoituksen rahavirta , ,52 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,70 Rahavarat , , , ,95 191

192 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot , ,36 Muut pitkävaikutteiset menot , ,22 Aineettomat hyödykkeet , ,58 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet , ,02 Rakennukset , ,90 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,02 Koneet ja kalusto , ,62 Muut aineelliset hyödykkeet , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,74 Aineelliset oikeudet , ,45 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,08 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset , ,00 Sijoitukset , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0, ,05 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,32 Muut toimeksiantojen varat ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,37 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,38 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,29 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,11 Siirtosaamiset , ,75 Lyhytaikaiset saamiset , ,15 Saamiset , ,15 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,11 192

193 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,24 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,57 OMA PÄÄOMA , ,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,05 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,05 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,38 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,32 Muut toimseksiantojen pääomat , ,06 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,76 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,15 Lainat julkisyhteisöiltä , ,38 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,21 Siirtovelat Pitkäaikainen , ,74 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,08 Lainat julkisyhteisöiltä , ,47 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot , ,03 Ostovelat , ,56 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,92 Siirtovelat , ,31 Lyhytaikainen , ,37 VIERAS PÄÄOMA , ,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,11 193

194 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 97 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40,59 40,30 Vuosikate / Poistot, % 125,27 119,25 Vuosikate, euroa / asukas 792,45 713,67 Asukasmäärä

195 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 15 5 Vaihto-omaisuuden muutos -1-4 Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 43 68,60 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36 42,40 Lainanhoitokate 2 0,85 Kassan riittävyys

196 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 7 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 1 1 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

197 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 2,34 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 197

198 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vuoden 2015 tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä kuin aikaisempina vuosina. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ovat kirjattu hankintamenona ja näistä on tehty suunnitelman mukaiset poistot kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan , minkä jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle euroa (atk-hankinnat ja ohjelmisto euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina. Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2016 asti ja osa vuoteen 2021 asti Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatulot Hallinto-osasto , ,88 Kehitysosasto , ,94 Sivistysosasto , ,53 Peruspalveluosasto , ,45 Ympäristö ja tekniikka , ,64 Yhteensä , ,44 198

199 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestemämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla. Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta. 199

200 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 200

201 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina : Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % -55 % Investointi- ja poistotason ero johtuu välttämättömistä päivähoidon, peruspalvelun ja Kemiönsaaren Veden panostuksista. Poistoajat ovat lyhentyneet uudessa voimaan tulleessa poistosuunnitelmassa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , ,77 Rakennusten myyntivoitot 2 909,53 0,00 Osake-asunnon myynti Bostads Ab Kimito Centrum, myyntivoitto 0, ,44 Myyntivoitot yhteensä , ,21 Muut toimintamenot Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 0, ,00 Myyntitappiot yhteensä 0, ,00 201

202 19.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot PYSYVIEN VASTAAVIEN SJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet tytäryhteisöt Kuntayhtymäosuudet Osakkeet osakkuus- ja muut omist.yht. Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,08 Lisäykset , , ,00 Vähennykset Hankintameno , , , , ,08 Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,08 202

203 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut Aineettomat ATKohjemistot pitkävaikutt. hyödykkeet menot Yhteensä Maa-ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja laitteet kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , , , ,49 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , ,72 Vähennykset tilikauden aikana , ,47 0, ,97 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,63 0,00 Hankintameno , , , , , , , , , , ,24 Kertyneet sumu-poistot , , , , , , ,15 Sumu-poistot tilikauden aikana , , , , , ,82 0,00 * ,66 Hankintamenojäännös , , , ,95 0, , , ,27 0,00 0, ,81 Kertyneet rahoitusosuudet , , , , , , , ,90 Rahoitusosuudet tilikauden aikana , ,86 0, ,30 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) ,49 0, ,70 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet , ,67 0, ,67 0, , , ,72 0, , ,20 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat , , , , , , , , , , , ,08 203

204 PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,80 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,57 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , , ,72 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,63 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,18 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % 6 287, ,84-72,62 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,49 0,05 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,06 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Turku 1, ,44 1,52 % , , ,49 Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Turku 2, ,97 2,00 % , , ,26 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,32 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 4 170, , ,81 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,66 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % , ,11-25,66 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,89 75,89-73, , , ,00-99,64 Muut osakkeet ja osuudet Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy ,64 Bostads Ab Sparbacka ,04 Medbit Oy 2 000,00 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I ,12 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05 Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81 Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy ,94 Kimito Telefonaktiebolag Ab ,96 Björkboda vattenandelslag 929,24 Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00 Bostads Ab Dragsfjärds Furubo Asunto Oy 11, ,11 Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76 Metsäliitto Osuuskunta ,56 Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00 Vikändans Båt Ab 6, ,70 Kommunfinans Abp 5 045,64 Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31 Kimito Andelsmejeri 0,00 Oy Vasso Ab 500,00 Rouskis Oy 9, ,00 Kiinteistöosakeyhtiö Axxell i Åboland , ,88 Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta. Osakkuusyhteisöt (yli 20 %) eivät ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen. 204

205 SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,36 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,36 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 1 156, ,25 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 226, ,84 Yhteensä 4 382, ,09 Myyntisaamiset 2 148,21 928,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2 148,21 928,06 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta , ,64 Eu-tuet ja muut avustukset , ,89 Muut siirtosaamiset , ,22 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,75 205

206 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,38 Tilikauden muutokset 0,00 0,00 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,38 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,57 Oma pääoma yhteensä , ,19 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Saldo Saldo Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat , ,61 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,61 206

207 VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,21 Yhteensä , ,21 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,11 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,01 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat , ,30 Muut velat Siirtovelat ,01 Yhteensä , ,31 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 73,03 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Yhteensä 73,03 207

208 Muiden velkojen erittely Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut , ,00 Muut velat , ,21 Lyhytaikaiset muut velat Liittymismaksut Muut velat , ,92 Muut velat yhteensä , ,13 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset , ,05 Lomapalkkajaksotukset , ,22 Muut menojäämät , ,04 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,31 Huollettavien varat Huollettavien varat , ,87 Huollettavien varat toimeksiannon alussa 821,46 0,00 Tulot tilikauden aikana , ,87 Menot tilikauden aikana , ,01 Huollettavien varat toimeksiannon lopussa 0, ,31 Huollettavien varat ,14 662,42 208

209 19.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Takaumussitoumuksia Alkuperäinen Pääoma 2015 Pääoma 2014 pääoma Kemiönsaaren Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö OY (myönnetty 2004, ) , ,33 (myönnetty 2006, ) , ,39 (Malminselkä, myönnetty 2014, ) , ,00 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,11 Solkulla stiftelsen rf , ,44 (myönnetty 2008, ) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy , ,00 Dalsbostäder Oy Ab , ,62 Stiftelsen Silverringen , ,10 (myönnetty 2005, ) Bab Dragsfjärds Solberga , , , ,63 Rouskis Oy (myönnetty 2005, ) , ,38 (myönnetty 2014, /9,77 %) , ,00 Södersundvik vatten- och avloppsandelslag , ,00 (myönnetty 2010, ) Hitis kyrkoby frivilliga brandkår ,00 (beviljad 2015, ) Yhteensä , ,52 209

210 Kuntien takauskeskuksen takausvastuut Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta , ,48 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Toimintayksikkö Toistaiseksi palkatut Määräaikaiset Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka Yhteensä Kunnan henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,68 0,00 Henkilöstökorvaukset , ,10 0,00 Lakisääteiset henkilöstösivukulut , ,90 0,00 Yhteensä tuloslakselman mukaan , ,48 0,00 Henkilöstökuluja aktivoiu aineellisiin hyödykkeisiin , ,42 0,00 Luontaisedut , ,84 0,00 Henkilöstön koulutus , ,81 Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyy henkilöstöraportista. 210

211 Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Suomen Keskusta r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vapaa yhteistoiminta Vihreä liitto r.p Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p Vasemmistoliitto r.p Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä

212 19.6 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteista Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen erittelyt Käytetyt tositelajit: Kemiönsaaren kunta tositenumero 10 Tiliotetositteet Kassatositteet Myyntireskontra, suoritukset Palkat Ostoreskontra, suoritukset Ostolaskut Ostolaskut, sähköiset Toimeentulotuki Sekalaiset laskut, yleislaskutus Liikuntakerho, laskutus Päivähoitolaskuts Vuokralaskutus Peruspalvelulaskutus Venepaikat, laskutus Rakennusvalvonta, laskutus Muistiotositteet Ekocenter, muistiotositteet Käyttöomaisuudet Kemiönsaaren vesiliikelaitos tositenumero 240 Ostoreskontra, suoritukset Ostolaskut Ostolaskut, sähköiset laskut Myyntireskontra, suoritukset Vesilaskutus Vesilaskutus Käyttöomaisuudet Muistiotositteet

213 19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIKAAVA KIMITOÖNS KOMMUN TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUS- JA OMISTUSOSAKKUUSYHTEISÖT Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy 100 % Egentliga Finlands förbund Fastighets Ab Kimito Arkadia 1,52 % 9,9 % Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen inkl Berglund Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd 43,60 % Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla 75 % 2,94 % Faxell ,24 % Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä 75,32 % 2,30 % Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 % 100 % Oy Dalsbostäder Ab 100 % Dalmed Oy 75 % Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus ägarandel % ägarandel omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar , % , , ,80 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81, ,48 81,80 % , ,57 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, , , ,72 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75, ,95 62,69 % , , ,63 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar , % , , ,18 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar ,00 75 % 6 287, ,84-72,62 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar , % , ,49 0,05 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder , , , , ,06 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Turku 1, ,44 1,52 % , , ,49 Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Turku 2, ,97 2,00 % , , ,26 Kårkulla samkommun Parainen 2, ,78 2,94 % , , ,32 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0, ,68 0,23 % 4 170, , ,81 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2, ,12 2,30 % , , , , , , ,66 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9, ,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43, ,37 43,60 % , ,11-25,66 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41, ,00 41,2% ,89 75,89-73, , , ,00-99,64 213

214 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitilinpääköksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää konsernitaseen, konsernitulos- ja rahoituslaskelman sekä liitteet. Keskenäisen omistuksen eliminointi Kunna ja sen tytäryhteisöjen keskenäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset velat ja saamiset Sisäiset velat ja saamiset kunna ja konserniyhteisöjen välillä on eliminoitu suhteessa kunnan omistukseen. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojenero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää Voitto / Tappio edelliseltä tilikausilta vastaan. Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Tytäryhteisöt Kaikki tytäryhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöt Mikään kunnan osakkuusyhteisöistä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätöksessä koska yhteisöjen osuus konsernin tuloksesta tai muutokset pääomassa ei ole olennaisia. 214

215 SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Lyhytaikaiset saamiset Tytäryhteisöt Myyntisaamiset , ,36 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,36 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 1 156, ,25 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 226, ,84 Yhteensä 4 382, ,09 Myyntisaamiset 2 148,21 928,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2 148,21 928,06 215

216 OMAN PÄÄOMAN erittely Konserni Peruspääoma , ,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,24 Korotusrahasto , ,49 Muut omat rahastot , ,01 Tilikauden muutokset ,21-49,52 Muut omat rahastot , ,49 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,20 Tilikauden muutokset , ,38 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,58 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,59 Oma pääoma yhteensä , ,39 216

217 VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Konserni Pitkäaikaiset velat Tytäryhteisöt Lainasaamiset , ,21 Yhteensä , ,21 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat , ,11 Muut velat , ,90 Siirtovelat Yhteensä , ,01 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat , ,30 Muut velat Siirtovelat ,01 Yhteensä , ,31 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 73,03 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Yhteensä 73,03 217

218 TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ Konserni Alkuperäinen Pääoma 2015 Pääoma 2014 pääoma Kemiön Lämpö Oy (myönnetty 2003, ) , ,00 (myönnetty 2011, ) , , , ,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy (myönnetty 2004, ) , ,33 (myönnetty 2006, ) , ,39 (Malminselkä, myönnetty 2014) , ,00 (myönnetty 2015, ) ,24 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, ) , ,11 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu , ,00 Dalsbostäder Oy Ab , ,62 Yhteensä takausvastuuta , ,45 218

219 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen Toimintatulot Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma ilman Vesiliikelait. (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) kunnan tilinpäätöksessä Myyntitulot, ulkoiset , , ,09 Myyntitulot, sisäiset , , ,57 1) ,60 1) 0,00 Maksutulot , ,91 Tuet ja avustukset , ,95 Muut toimintatulot , , ,35 Muut toimintatulot, sisäiset , , ,21 2) ,65 1) 0,00 Toimintatulot , , , , ,30 Valmistus omaan käyttöön , ,39 Toimintamenot Henkilöstömenot , ,60 Palvelujen ostot, ulkoiset , , ,53 Palvelujen ostot, sisäiset , , ,04 1) ,68 1) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäise , , ,30 1) 8 267,20 1) 0,00 Avustukset ,51 0, ,51 Muut toimintamenot, ulkoiset , , ,99 Muut toimintamenot, sisäiset ,21 0, ,21 2) 0,00 Toimintamenot , , , , ,96 Toimintakate , , , , ,27 Verotulot , ,11 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,85 0, ,85 Korkotulot, sisäiset ,71 0, ,71 4) 0,00 Muut rahoitustulot, ulkoiset , , ,65 Muut rahoitustulot, sisäiset , ,00 3) 0,00 Korkomenot, sisäiset 0, , ,71 4) 0,00 Korkomenot , , ,08 Muut rahoitusmenot ,87-28, ,76 Korvaus peruspääomasta 0, , ,00 3) 0,00 Rahoitustulot ja -menot , , , , ,34 Vuosikate , , , , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,33 Poistot ja arvonalentumiset , , ,33 Tilikauden tulos , , , , ,17 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,44 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä , , , , ,61 Eliminoidaan: 1) Sisäinen myynti ja osto 2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat 3) Korvaus peruspääomasta 4) Korkokulut, sisäinen laina Kunnan sisäisen ylijäämän ( ,94 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman (90 355,34 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä ,60 euroa. 219

220 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma (ilman liikelait.) kunnan Tulorahoitus tilinpäätöksessä Vuosikate , , ,94 1) ,34 1) 4) ,50 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,03 0, ,03 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,60 4) ,67 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille , ,26 2) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,26 2) Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,04 3) ,04 3) Lyhytaikaisten lainojen muutos , , ,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,17 Rahoituksen rahavirta , , , , ,28 Vaikutus maksuvalmiuteen ,38 0, , , ,38 Elimininoidaan: 1) Ssisäinen myynti ja osto 2) Sisäiset lainat 3) Sisäisten lainojen vähennys 4) Sisäinen liittymismaksu 220

221 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2015 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 221

222 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2015 Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAIDEA 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 6. KUSTANNUKSET 7. VEDENHANKINTA 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN 10.1 INVESTOINNIT KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 10.3 RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTUMINEN 11. TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT 15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 222

223 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan sekä palvella asiakkaita. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille sopimuksessa mainituin ehdoin sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen puhdistettavaksi puhdistamoille puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään käyttöja pääomakustannusten kattamiseksi mm. seuraavat maksut: vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja tehokas jäteveden poisjohtaminen ja puhdistaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä asiakasta, joista 195 on vapaa-ajan kiinteistöjä. Seitsemäs toimintavuosi on ollut hyvin investointipainotteinen. Vuoden aikana on paikattu useita vuotoja sekä vesiverkostossa että jätevesiverkostossa, tehty muutamia vesiliittymiä ja vaihdettu vesiventtiilejä. Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin, huolimatta siitä, että on tapahtunut yhtä ja toista. Laskuttamattoman veden osuus on laskenut 22 prosenttiin, mikä tarkoittaa yli 10 prosenttiyksikköä vähemmän vuotoja. Tämä on erittäin merkittävä parannus. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat jälleen haasteita jätevedenpuhdistamoille, jotka joutuivat vastaanottamaan suuria määriä tulvavesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 44 prosenttia. Tämä pintavesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on työläämpää, kun puhdistamot joutuvat puhdistamaan suuria määriä ojavesiä. Vuoden aikana paikattiin parisenkymmentä jätevesiverkoston vuotokohtaa omana työnä. Päivystysrengas, joka mahdollistaa 24/7-valmiuden käytön osalta, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja päivystysrenkaaseen osallistuneet henkilöt ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Kemiön ja Taalintehtaan välisten vesi- ja jätevesilinjojen rakentaminen valmistui, ja Björkbodan ja Nivelaxin välinen osuus saatiin lähes valmiiksi. Vuoden aikana Tyskahomenin puhdistamoa laajennettiin ja tehostettiin, ja Kemiön puhdistamo suljettiin suunnitelmien mukaan Vuoden aikana investointeja toteutettiin 3,037 miljoonan euron edestä (netto). Investointitalousarvio ylittyi 0,557 miljoonalla eurolla. Investointien toteutus ja käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä suuren työpanoksen. Ylitys johtuu Kemiön Björkbodan ja Björkbodan Taalintehtaan linjanrakennusurakoiden aikataulujen venymisestä sekä siitä, että Nivelaxin Björkbodan linja ja Tyskaholmenin puhdistamo tulivat hieman alun perin budjetoitua kalliimmaksi. Lisäksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli varattu liian iso summa valtionavustuksille, minkä vuoksi tilinpäätöksen 2015 tuki oli budjetoitua pienempi. Positiivista on joka tapauksessa se, että vuosina toteutettu linjanrakennuksen investointikokonaisuus pitää, ja on selvästi edullisempi kuin esiteltiin, jolloin kunnanvaltuusto teki investointeja koskevan periaatepäätöksen. Puhdistamon laajennus ja tehostaminen tulivat alun perin budjetoitua kalliimmaksi. Ylitys johtui siitä, että rakennukseen tehtiin alun perin suunniteltua suurempia toimenpiteitä käyttövarmuuden lisäämiseksi ja vaadittua tehokkaamman puhdistuksen mahdollistamiseksi. Vuonna 2011 laskettiin, että taksaa on toimenpiteiden valmistuttua korotettava 0,6 /m³ kasvavien poistokustannusten kattamiseksi, mutta ilmeni, että 0,45 /m³:n korotus riittää. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää pientä euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä on nyt euroa. Taloussuunnitelman mukaan isoa osaa ylijäämästä tullaan tarvitsemaan Lammalan puhdistamon ison kertapoiston kattamiseksi vuonna Hyvä tulos johtuu erittäin tiukasta talouskurista, 223

224 suotuisasta korkokehityksen jatkumisesta ja siitä, ettei Lammalan puhdistamoa suljettu vielä vuonna 2015, kuten oli suunniteltu. Vuosi on ollut aktiivinen ja monipuolinen, ja Kemiönsaaren Veden toiminta ja talous ovat kehittyneet oikeaan suuntaan erittäin suurista investoinneista huolimatta. Vuodesta 2016 eteenpäin investoinnit on pidettävä alhaisella tasolla, selvästi alle /v, 10 vuoden ajan. Kemiönsaaren Veden talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa velkataakan aggressiivisen lyhentämisen. Tavoitteena tulee olla vähintään velkataakan puolittaminen 7 8 vuodessa. Lopuksi haluan kiittää kaikkia työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta sekä johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaari 29. helmikuuta 2016 Roger Hakalax Toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on kaksi huoltomiestä, jotka hoitavat tuotantorakennuksia, yksi huoltomies, joka huoltaa pumppaamoja sekä yksi huoltomies, joka vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuutta lisätään työnjohtajalla (50 %), joka osallistuu käytännön työhön. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka hoitaa mm. valvontatehtäviä ja maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä, sekä laskuttaja, toimistosihteeri (50 %) ja toimitusjohtaja (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen seitsemän henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta; kokonaistyövoima saadaan tarvittaessa nopeasti kaksinkertaistettua. Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Vuonna 2015 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Malin Lindholm, Lars Nummelin ( ), Greger Lindholm ( ), Brita Drugge, Veijo Lücke ja puheenjohtaja Daniel Wilson. 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Mutta käyttötulot ja kustannukset ovat yleensä kohtalaisen ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toiminta on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa: - Liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. - Investointitaso laskee pitkäaikaisesti tasolle, joka on puolet vuoden 2016 poistotasosta, mikä mahdollistaa lainojen lyhentämisen - Poistot lisääntyvät tuntuvasti vuonna Iso kertapoisto vuonna 2016 (noin ) Lammalan puhdistamon sulkemisesta. 224

225 - Korot ovat laskeneet pidemmän aikaa, mutta ne alkavat taas nousta. - Valtio korottaa arvonlisäveroa. - Taksa on nyt sopeutettu vuoden 2016 muuttuneisiin olosuhteisiin, eikä sitä tarvitse korottaa moneen vuoteen. 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana myytiin yli m³ vettä ja m³ jätevettä vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myyty määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana myytiin 17 vesiliittymää, 16 jätevesiliittymää ja 1 hulevesiliittymä. Tämä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Kemiönsaaren Vedellä oli asiakassopimusta Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta on laskenut aiemmista vuosista, 11 prosentista 8 prosenttiin. Tämä tekee taloudesta vähemmän haavoittuvan. Liittymismaksut kattavat tällä hetkellä % uusien alueiden laajennuskustannuksista liittymisajankohtana, edellyttäen että kaikki alueen kiinteistöt liitetään verkostoon. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja liittymismaksut, on kiinteitä. Kemiönsaaren Veden seitsemännen toimintavuoden liikevaihto oli budjetoitua pienempi, euroa sisältäen ylimääräiset tulot. Alitus johtuu vähentyneestä vesi- ja jätevesiliittymien myynnistä. 225

226 6. KUSTANNUKSET Talousarvion toteutuman mukaan käyttökustannukset olivat budjetoitua pienemmät. Alituksen taustalla ovat muun muassa arvioitua pienemmät henkilöstökustannukset, koska osa työkustannuksista on kirjattu investointeina. Myös korkokulut olivat edellisvuoden korkokuluja sekä budjetoitua pienemmät. Sen sijaan talousarviolainaa otettiin budjetoitua enemmän. Leasingautojen käyttäminen on erittäin kallis tapa varustaa henkilökunta autoilla, mikä näkyy muiden kustannusten nousuna. Autojen ostaminen olisi pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto vesihuoltolaitokselle. 226

227 Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on velkataakka, joka on huomattavasti suurempi kuin liikevaihto! Kasvavat lainanhoitokulut ovat tulevaisuudessa liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Strategisten investointien jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota velkataakkaan. Pääomakustannukset, toisin sanoen korot, poistot ja korvaus pääomasta muodostavat 47 % ja käyttökustannukset 53 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat käyttökustannuserät ovat materiaalit 21 % (sisältää mm. sähkön), työ 16 % ja palvelut 15 %. Muut erät ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2015 osa hallinnon ja huoltomiesten palkkakustannuksista kirjattiin investointeihin, mikä vähensi käyttöpuolen palkkakustannuksia. 7. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa vesilinjassa. Vesi m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Björkbodan osuuskunta Kårkullan vesilaitos ,24 Nordanån ja Skinnarvikin vesilaitokset ,30 Taalintehtaan pintavesilaitos Puhdistettu, m³ ,45 Myyty, m³ ,58 *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Veden jätevedenpuhdistamo Tyskaholmenin puhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2008 lopulla, ja tehostaminen ja laajennus valmistuivat Laitos toimii hyvin ja on puhdistanut vettä ympäristöluvan mukaisesti. Vuoden suurin haaste olivat kiintoaineet toisen vuosipuoliskon aikana. Typenpoisto toimi erittäin hyvin vuonna Jätevedenpuhdistamon tehostaminen ja laajennus onnistuivat hyvin, vaikka laitos oli käytössä koko rakennustöiden ajan. 227

228 Tyskaholmenin puhdistamo Vuoden kevuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskraja-arvo CODCr Käsitelty vesi mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Käsitelty vesi mg/l 2,9 1,6 6, ,4 10 Puhdistusaste % kok.p Käsitelty vesi mg/l 0,065 0,082 0,05 0,36 0,55 0,038 0,15 0,3 Puhdistusaste % KA Käsitelty vesi mg/l 4,4 3,4 4, Puhdistusaste % Käsitelty vesi mg/l N Puhdistusaste % Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo Björkboda Lås Ab on toimittanut aiempaa vähemmän jätevettä Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon vuoden 2015 aikana. Kemiön jätevedenpuhdistamo Vuonna 1981 rakennettu Kemiön jätevedenpuhdistamo on toiminut huomattavasti löyhää ympäristölupaansa paremmin. Puhdistamo suljettiin , ja nyt yksi altaista muutetaan lietteen vastaanottopaikaksi. 228

229 Kemiön Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja-arvo puhdistamo CODCr Pitoisuus läht. vedes mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Pitoisuus läht. vedes mg/l ,8 7,9 5,9 11 7,5 15 Puhdistusaste % kok.p Pitoisuus läht. vedes mg/l 0,7 0,76 0,4 0,44 0,46 0,58 0,87 1 Puhdistusaste % KA Pitoisuus läht. vedes mg/l Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedes mg/l N Puhdistusaste % Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan jätevedenpuhdistamo on toiminut melko hyvin vuoden aikana, mutta asetetut löyhät ympäristölupavaatimukset täyttyivät ainoastaan yhdessä kohdassa (COD). Laitos suljetaan maaliskuussa

230 Lammalan Vuoden keskiarv Vuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskia Raja-arvo puhdistamo Pitoisuus läht. vedessä mg/l CODCr Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedessä mg/l BOD7ATU Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedessä mg/l 7,6 3,9 2,7 6,6 2,6 1,9 1,4 0,7 kok.p Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedessä mg/l KA Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedessä mg/l N Puhdistusaste % ,7 0 - Taulukossa on esitetty puhdistetut jätevesimäärät puhdistuslaitoksittain sekä laitosten käyttö- ja poistokustannukset. Näiden lukujen perusteella on laskettu puhdistamoiden käyttökulut puhdistettua kuutiometriä kohden. Taulukosta ilmenee selkeästi vuotoveden eli verkostoon vuotavan veden osuus. m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Tyskaholmenin puhdistamo ,57 Kemiön puhdistamo ,49 Lammalan puhdistamo ,77 Puhdistettu, m³ ,43 Myyty, m³ ,54 Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Ympäristökuormitus Kolmen puhdistamon ympäristökuormitukset ovat erilaiset. Taulukon päästömäärät on laskettu teoreettisesti päästöjen vuosittaisesta keskiarvosta (mg/l) puhdistamokohtaisesti kerrottuna kunkin puhdistamon puhdistetun vesimäärän kanssa. Taulukon sininen osa on tuleva ennuste, joka heijastaa tilannetta siinä vaiheessa, kun kaikki jätevedet puhdistetaan Tyskahomenissa vuonna Ennuste perustuu siihen, että puhdistamo toimii yhtä hyvin vuonna 2016 kuin se toimi Tyskaholmenissa vuonna Suunnitelmien mukaan tarkoituksena on tehostaa puhdistamon typenpoistoa (N), mikä tarkoittaa että myös typpipäästöt lähes puolittuvat vuonna Taulukosta ilmenee selvästi, että Kemiön puhdistamolla on suurin ympäristökuormitus kg/vuodessa mitattuna. Mutta myös Lammalan puhdistamon fosforin ympäristökuormitus on kolminkertainen Tyskaholmenin puhdistamoon verrattuna, huolimatta siitä, että Tyskaholmenin puhdistamossa puhdistetaan huomattavasti suurempia vesimääriä. Myös Tyskaholmenin puhdistamon tulevaisuudenennuste näyttää hyvältä; 230

231 ympäristökuormituksen ennustetaan laskevan noin puoleen vuonna Huomioi että taulukon luvut ovat vuodelta 2014! centralt renat Utsläpp Tysk. Nu Lamm. Nu Kimito Nu Totalt nu Sen Reduktion förändring kg/år kg/år kg/år kg/år kg/år kg/år av utsläpp CODCr ,55 % BOD7ATU ,27 % kok.p ,12 % KA ,42 % N ,77 % 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2015 vesiverkostoa laajennettiin noin 9,85 km (+ 4,5 %) ja jätevesiverkostoa noin 9,7 km (+ 5 %). Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 400 pumppaamosta, joista 72 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka korjaa vian. Seuraava automaatiojärjestelmää kuvaava kaavio on Nordanån vesilaitoksen ja Skinnarvikin vedenottamon prosessikuva. Kuvasta ilmenevät mm. käynnissä olevat pumput, virtaukset, vikailmoitukset, paine, vesisäiliön vesimäärä, pumpatut määrät, suuntaukset ym. Automaatiojärjestelmän kautta pumppuja voidaan käynnistää ja sulkea sekä vedenpuhdistusprosessin toimintaedellytyksiä muuttaa. 231