SURE UUTISLEHTI 6/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 6/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: YHTEISÖKEHITTÄMISTÄ DÚN LAOGHAIRE RATHDOWNIN KOHDEALUEELLA Kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös / kuvat yllä: Silja Laine) Yhteisökehittäminen Yhteisöjen kehittäminen lienee yksi kaupunkiuudistuksen haastavimmista ja monimutkaisimmista puolista, vaikka se saa yleensä osakseen vähemmän huomiota kuin taloudelliseen ja fyysiseen kehittämiseen tähtäävät hankkeet. Yhtäältä tämä johtuu siitä, että yhteisön käsite on epäselvä ja kehittyneen yhteisön määritelmästä on varmasti yhtä monta käsitystä kuin yhteisössä on ihmisiä. Toisaalta taas yhteisöissä on syviä rakenteita, jotka perustuvat arvoihin, perinteisiin, rituaaleihin ja sukulaisuussuhteisiin, mikä tarkoittaa sitä ettei yhteisöä voida rakentaa mekanistisen käsityksen varassa. 1 Köyhiin asuinalueisiin suuntautuvia hankkeita perustellaan usein sillä, että niissä asuvien yhteisöjen katsotaan olevan syrjäytyneitä. Tämä käsitys on pääsyy moniin erimielisyyksiin siitä miten asuinympäristöjä ja niissä asuvia yhteisöjä tulisi elvyttää ja uudistaa. 2 Laajalti ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kykyä yhteisöllisyyteen pitäisi lisätä niin, että asukkaat voisivat kehittää jaettuja, yhteisiä etujaan ja arvojaan, löytää tapoja joilla syrjäytymistä voidaan vähentää ja vahvistaa yhteyksiään sosiaalisiin ja taloudellisiin verkostoihin. Ajatus mahdollisuuksien rakentamisesta tarkoittaa sitä, että yhteisöjä aktivoidaan auttamaan itse itseään. Tämä mahdollisuuksien rakentaminen voi kohdistua yksilöihin tai organisaatioihin; kehittämishankkeissa usein molempiin. 3 Mahdollisuuksien rakentaminen on tärkeä osa yhteisön kehittämistä, mutta kyseessä ei ole sama asia, sillä ryhmillä tai yhteisöillä, jotka ovat onnistuneet parantamaan mahdollisuuksiaan heille tärkeissä asioissa, voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä minkälainen heidän yhteisönsä on, kun sitä verrataan vaikkapa alueen muihin yhteisöihin tai vaikkapa kunnan viranomaisten näkemyksiin. 4 Tämän vuoksi mahdollisuuksien rakentaminen johtaa usein erilaisten arvojen, normien ja odotusten korostumiseen kaupunginosien sisällä, mikä taas vahvistaa taipumusta eristäytymiseen ja fragmentoitumiseen. Yhteisön kehittämisellä puolestaan on korkeampi tavoite. Se pyrkii siihen, että ihmiset voisivat hyväksyä erot ja hyötyä niistä. Yhteisön kehittämisessä kyse on siitä, että ihmisiä autetaan osallistumaan niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heidän asuinympäristöönsä. Ilman kansalaisten aktiivista sitoutumista asuinympäristönsä hallintaan eivät kehittämishankkeet todennäköisesti johda kestäviin parannuksiin. 5 Tapaus Dún Laoghaire, Irlanti Dún Laoghaire sijaitsee houkuttelevalla paikalla meren rannalla Dublin-lahden poukamassa, ja suuri osa sen asuinalueista keskiluokkaistui kiinteistöbuumin aikana. Niillä alueilla, joilla kunta tarjoaa asumista vähävaraisille perheille, tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Työttömyys on korkealla tasolla, koulutustaso on matala, ja rikollisuus, huumeet ja ilkivalta ovat merkittäviä ongelmia. Lisäksi monet perheet ovat tukiloukussa, mikä johtaa siihen, että työttömänä eläminen on houkuttelevampaa kuin matalapalkkaisille työmarkkinoille lähteminen. Tämä johtaa apatiaan ja haluttomuuteen sitoutua yrittämiseen tai taloudelliseen toimintaan. SUREN kohdealueelle on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kohdistettu monenlaisia sosioekonomisia hankkeita. Määrittävänä piirteenä kaikissa näissä vuosien mittaan toteutetuissa

3 3 kunnallisissa kehittämishankkeissa on ollut se, että vapaaehtoisjärjestöjä on kannustettu ottamaan johtava rooli. Kohdealueella toimii lukuisia vapaaehtoisjärjestöjä ja kunta yhdessä valtionhallinnon kanssa on rahoittanut yhteisökehittämisen virkamiestä jo usean vuoden ajan. Virkailija toimii linkkinä julkisten toimijoiden ja paikallisten yhteisöjen välillä. Opintomatkan aikana tutustuttiin moniin hankkeisiin, joista kolme yhteisöprojektia kiinnosti SUREN valtuutettuja aivan erityisesti. Ensimmäinen oli Shanganagh:n yhteisöviljelmä (Shanganagh Community Garden), joka luotiin asuinalueen vieressä sijaitsevalle jättömaalle. Alue oli aiemmin autohurjastelijoiden suosiossa ja asukkaat kärsivät laittomista roskaläjistä, tulipaloista ja huumeidenkäyttäjistä. Projekti alkoi sillä, että kunta siivosi alueen ja muokkasi maan siihen kuntoon, että viljely voitiin aloittaa. Tämän jälkeen yhteisökehittämisvirkailija kutsui lähellä olevia asukkaita lunastamaan itselleen palstan vihannesten viljelyä varten. Vastoin kaikkia odotuksia palstojen kysyntä ylitti tarjonnan, ja tällä hetkellä viljelijät hallinnoivat aluetta itse. Kunnalta ei tule juurikaan rahoitusta, ja uusia suunnitelmia viljelmien perustamiseen muualle Dún Laoghaireen on vireillä. Myös Shanganagh Park House herätti paljon kommentteja SURE-valtuutetuilta. Talo, joka on alun perin viktoriaaninen huvila, on kunnan omistuksessa, mutta tilaa hallinnoivat ryhmät, jotka sitä käyttävät. He hoitavat yhdessä yhteisökeskusta (community center), jossa toimii lastentarha, urheilukerhoja, iltapäiväkerhoja, taide- ja käsityöopetusta, neuvontaa ja terapiapalveluita, tietokoneluokka ja paljon muuta. Keskus rahoittaa itse itsensä ja sitä hallinnoivat yhteisön jäsenet. Kolmas erityistä kiinnostusta herättänyt kohde oli yhteisölehti, jota yhteisön järjestöt julkaisevat kolmesti vuodessa ja joka jaetaan alueen jokaiseen talouteen. Jokainen ryhmä rahoittaa sen osan lehdestä, joka käsittelee heidän uutisiaan, mikä voi maksaa useita satoja euroja. Rahoituksen järjestäminen on joskus vaikeaa, mutta jokainen kaupunginosa haluaa saada uutisensa julkaistua ja on valmis järjestämään monenlaisia tapahtumia ja myyjäisiä, etsimään lahjoituksia ja myymään mainostilaa alueen yrittäjille saadakseen tarvittavat varat. Valtion virastot ovat tärkeä tulolähde, sillä ne käyttävät lehteä mainostaakseen paikallisia palveluita tai julkaistakseen tiedotuksia. 6 Avainasioita Dún Laoghairen kunta ei ole ainoa taho, joka pyrkii kehittämään yhteisöön sitoutumista. Sitä tukee valtiovalta, joka investoi yhteisökehityshankkeisiin. Myös valtio pitää yhteisökehittämistä tärkeänä, mistä kertoo osaltaan se, että Irlannin talousvaikeuksista ja niukasta budjetista huolimatta yhteisökehittämistä tukevaan rahoitukseen on kohdistunut vain vähäisiä leikkauksia. Kuntien, jotka muissa maissa ovat yhteisökehittämisprojektien alkuvaiheessa, tulisikin pitää mielessä, että Shanganagh Park Housen kaltaisten projektien kohdalla kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin paikallisilla asukkailla on riittävästi organisatorista ja teknistä kapasiteettia projektin hallinnoimiseen. Vaikka yhteisökehittämisen periaatteisiin kuuluu se, että asukkaille annetaan todellista valtaa asuinympäristöidensä muuttamiseen, heitä ei pidä ylikuormittaa. Pitkä kesto, hillityt investoinnit ja mahdollisuuksien rakentaminen ovat Dún Laoghairessa nähtyjen, onnistuneiden yhteisövetoisen kehittämisprojektien perusedellytyksiä. Toinen asia, jonka Dún Laoghairesta voi oppia, on se että kuntien tulee hoitaa niitä asioita, joihin paikalliset yhteisöt kykenevät vain vaivoin. Esimerkiksi käy yhteisöviljely. Kunnan oli suhteellisen helppoa ja edullista huolehtia alueen siivouksesta ja turvallisuudesta, mutta tämä oli välttämätön edellytys, mikä kannusti asukkaita ja mahdollisti sen, että asukkaat saattoivat itse hallita alueen kehittämistä. Milloin hankkeita kannattaa aloittaa ja milloin ne on hyvä lopettaa, vaatii tietoa, joka karttuu vain kokemuksen kautta. Siksi kuntien, jotka ovat erilaisten yhteisökehittämisprojektien alkuvaiheessa, kannattaisi kuunnella tarkasti asukkaita ennen kuin päätetään, miten resurssit kunnalle ja yhteisölle jaetaan. 1. Putnam, R. (2000), Bowling Alone: The collapse and revival of American community (New York: Simon Schuster). 2. Banks, S., et al. (2003), Managing Community Practice: Principles, policies and programmes, Policy Press, Bristol, UK. 3. Banks, S. and Shenton, F. (2001), 'Regenerating Neighbourhoods: A critical look at the role of community capacity building', Local Economy, 16 (4), The URBACT Citizens at Move Network explored citizen participation across 20 different cities in Europe: 5. Community Development Foundation jakaa resursseja: 6. Lisää yksityiskohtia Shanganagh Park Housesta löytyy SURE Learning Logista ja URBACT Tribunen vuoden 2011 numerosta. Irlannin opintomatkan työpajapäivä: Dún Laoghairen partneritapaamisen kolmantena päivänä pidettiin paikallisdemokratian ja kansalaisten osallistumisen laajentamisen vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden käsittelevää työpajaa Limerickin yliopiston politiikan ja julkisen hallinnon laitoksella toimivan asiantuntijan ohjauksella. Alustavassa luennossa ekosysteemiä käyttäen vertauksena korostui että vain rittävän laaja sosiaalinen vuorovaikutus ja vahva kansalaisten sitouttaminen voi taata kansalaisyhteiskunnan tervettä ja kestävää toimintaa. Chris McInerney alustamassa työpajaa luennollaan. (kuva: Olavi Mäkelä)

4 4 OPINTOMATKOJEN KOKEMUKSIA Porin SURE-ryhmä Dun Laoghaire Rathdownissa Kirjoittaja: Silja Laine Turun Yliopisto, maisemantutkimuksen yliopistolehtori Olen itse ollut mukana Porin SURE-ryhmässä tukiryhmän jäsenenä vasta syksystä 2011 asti. Ryhmän toiminta ja mukaansatempaava ideointi saivat minut pian vakuuttuneeksi, että study visit eli opintomatka Irlantiin voisi olla kiinnostava tapa tutustua eurooppalaiseen kaupunkisuunnitteluun ja kansalaisten osallistamiseen. Teemat ovat juuri niitä, joita maisemantutkimuksen oppiaineessakin, jossa itse toimin lehtorina, opetetaan ja tutkitaan. Miten kaupunkilaiset ja kansalaiset saadaan aktivoitua oman ympäristönsä, oman yhteisönsä ja sitä kautta ehkäpä jopa elämänsä toimijoiksi, on polttava kysymys. Etukäteistietoni Dun Laoghairesta eivät olleet kaksiset. En ollut aiemmin käynyt Irlannissa ja Dun Laoghairesta tiesin oikeastaan vain etukäteen saamamme esitteen verran; että isäntiemme kohdealue on Dublinin kupeessa sijaitseva lähiö, joka on kärsinyt kovasti Irlannin talousongelmien takia. Saapuminen Dun Laoghaireen olikin aikamoinen yllätys, sillä kaunis rantabulevardi ei antanut minkäänlaista viitettä sisämaan slummeista: upeat näkymät merelle ja venesatamaan sekä James Joycen aikanaan asuttama torni viittaavat pikemminkin varakkaaseen ja hyvin toimeentulevaan asujaimistoon. Dun Laoghairen takapihat, Loughlinston, Shanganagh and Ballybrack - nimiset lähiöt, jotka olivat irlantilaisen SURE-ryhmän kohdealue (EU-kielellä target area), antoivat varsin toisenlaisen näkymän talouskriisissä kärvistelevästä Irlannista kuin vauras ranta-alue. Irlantilaiset partnerimme olivat hyvin ystävällisiä, ja vastaanotto oli joka paikassa lämmin ja iloinen. Tukiryhmässä toimi paljon sosiaalityöntekijöitä, ja heidän tärkeimmät tavoitteensa liittyivät kohdealueiden sosiaalisiin ongelmiin; lähiöissä asuu paljon moniongelmaisia, toimeentulotuella eläviä ihmisiä, ja koko aluetta on leimannut piittaamattomuus ympäristöä kohtaan. Roskaisuus ja ilkivalta oli käsinkosketeltavaa. Irlantilaisten esittelivät meille keinojaan ympäristönsä tilan kohentamiseksi. Ympäristön siistinä pito oli tärkeä prioriteetti. Tämän lisäksi toiminta kohdistui palstaviljelyyn ja kaupunginosan yhteiseen taloon, jota kutsuttiin nimellä community center. Suomalaisille monet irlantilaisten esittelemistä keinoista, (iltapäivätoimintaa lapsille, tietokonekoulutusta työttömille ja erilaiset mediaprojektit) olivat aika tutunkuuloisia. Mielenkiintoista oli, kuinka vähäisillä resursseilla irlantilaiset toimintaansa pyörittivät ja kuinka paljon he kuitenkin korostivat asiakkaiden ja asukkaiden kuuntelemista ja ymmärtämistä. Myös vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana paljon. Pohjoismainen vahva kunnallinen sektori tuntuu Suomessa itsestään selvältä asialta, mutta siitä tulee tietoiseksi vasta kun matkustaa kauemmas ja näkee kuinka toisin asiat voivat olla. Opittavaakin irlantilaisilta varmasti on: talo, jossa sosiaalipalvelut käytännössä toteutuivat oli nimeltään community center, jolle ei taida olla suomenkielistä vastinetta. Irlantilaisten, kuten monien muidenkin eurooppalaisten, käsityksessä yhteisöllisyydestä vaikuttaisi olevan enemmän paikkaan sidottu kuin miksi se Suomessa usein ymmärretään. Suomessa puhutaan usein turvaverkoista ja yhteisöllisyydestä, mutta harvemmin fyysisestä ympäristön yhteisöä rakentavista mahdollisuuksista. Opintomatka herätti ajattelemaan, että yhteisöllisyys olisi hyvä liittää laajasti sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin. Yhteisön sitouttamisen merkitys Yhteiskunnallisen sitouttamisen matriisin esittänyt 16.3: Chris McInerney SURE työpaja-luennossaan Redesigning a civic engagement ecosystem (suomenkielinen versio:daniel Nagy) SURE-hankkeen irlantilaisen osion koordinaattori David Lawless esittelemässä Shanganahin yhteisökeskuksen monialaista toimintaa. (kuva: Olavi Mäkelä)

5 5 SURE-opintomatka, Dún Laoghaire Rathdownissa, Irlanti, kirjoittaja: Maria Aarne, Porin Sininauha ry, johtokunnan pj. Taustaa Tapaaminen oli SURE-kaupunkikehittämistyön partneritapaamisista toiseksi viimeinen, vaikka minun kohdallani ensimmäinen. Roolini Porin delegaatiossa ja Karjanrannan alueen kehittämisessä liittyy Sininauhaliiton Porin perusturvan yhteistoimintaalueella käynnissä olevaan Lähipalveluhankkeeseen sekä luottamustehtävääni Porin Sininauha ry:n johtokunnan puheenjohtajana. Sininauhajärjestön ja Lähipalveluhankkeen rooli istuu verkottumistyönsä kautta SURE-hankkeen yhteiskunnallisen eheyttämisen teemaan. Konkreettisena toimenpiteenä voisi olla Lähipalveluhankkeen idea liikkuvan päivätoimintakokonaisuuden kehittämisestä tilojen ja paikkojen käytön parantamisessa hankealueella. Irlannin opintomatkalla oli reilut 40 osallistujaa eri maiden SURE-hankkeista. Osallistujamäärä oli ennätys, yleensä osallistujia on ollut Keskiviikko Ensimmäinen päivä keskittyi Dublinin turismin kehittämiseen ja saimme osallistua myös kaupunkikierrokselle turistibussilla. Aamupäivän luennoilla oli mielenkiintoista kuulla Dublin-matkailusta ja erityisesti kaupungin roolista ns. matkustamisen välipysähdyspaikkana konseptin (City Break Travel) kehittämissä. Sain tutustua lukuisiin henkilöihin SUREhankkeen eri osallistujamaista. Uutena Porin SURE-hankkeen tukiryhmän jäsenenä, matka antoi mahdollisuuden tutustua paremmin myös Porin tukiryhmän jäseniin. Koin tärkeänä päästä keskustelemaan myös Euroopan tason hankevalvojan" Eddy Adamsin (URBACT Thematic Pole Manager) sekä SURE-hankkeen Hans Schlappan (SURE-hankkeen johtava asiantuntija) kanssa. Arvokasta oli myös, että työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Olli Voutilainen pääsi osallistumaan partneritapaamiseen. Torstai Toinen seminaaripäivä antoi mahdollisuuden tutustua Dún Laoghaireen ja sen yhteisölliseen kehittämiseen. Perjantai Aamupäivän workshopissa käsiteltiin edellisen päivän pohjalta kehittämistyötä maittain kootuissa työryhmissä. Workshopin yhteenvedoissa havahduin Euroopan maiden kaupunkikehittämisen erilaisiin haasteisiin. Kaupunkien/kuntien vastuut eri maissa poikkeavat huomattavasti toisistaan. Myös yhteiskunnallisten rakenteiden erot ovat suuret. Ääriesimerkkinä koin eron Unkarin, Egerin kaupungin kouluttamattoman, heikossa sosiaalisessa asemassa olevan väestönosan yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistyön haasteet verrattuna Poriin. Se, mitä kaiken kaikkiaan kuulin oli avartavaa. En olisi voinut muuten ymmärtää, että esim. Unkarin kaltaisessa maassa ihmisiltä on saattanut kadota kaupungistumisen myötä suhde luontoon ja pienimuotoiseenkin viljelyyn. Viimeinen opintomatkan päivä antoi mahdollisuuden tutustua itsenäisesti Dún Laoghaireen. Paikka on tavattoman kaunis merenranta maisemineen. Harmillista, että sää ei juuri tuolloin suosinut. Lounas tarjottiin merimuseoksi avattavan kirkon kahvilassa. Lisäksi ehdin pistäytyä ostoksilla Dún Laoghairen Popup Shopissa. Perjantai-illan lopuksi keskustelin Hans Schlappan kanssa Sininauhaliiton toiminnasta ja Lähipalveluhankkeen suunnitelmista verkostoitumisen, sekä kansalaistoiminnan ja osallistavan toiminnan kehittämiseen. Hans oli erittäin kiinnostunut asiasta ja korosti, että Porin Sininauhan ja Lähipalveluhankkeen toiminta on juuri se aspekti, joka Porin SUREhankkeesta on vielä puuttunut. Hans ehdotti, että näitä ajatuksia kannattaisi ottaa kesäkuun partneritapaamisen teemaksi Porissa. Partneritapaamisten kohdalla pidän erityisen tärkeänä avata kohdemaiden/-kaupunkien taustoja ja yhteiskunnallisia rakenteita. Vasta niitä vasten tarkasteltuna voi ymmärtää, miten kaupunginosia kehitetään, ja vasta taustoja vasten voimme ymmärtää idean eri maiden/kaupunkien ratkaisuista. Samoin valottamalla omia taustojamme ja yhteiskuntarakenteitamme voimme parhaiten esitellä ja perustella omia valintojemme, kuten Mari Antikainen ansiokkaasti tekikin puheenvuorossaan perjantaiaamun workshopissa. DUN LAOGHAIRE STUDY VISIT, Irlanti Porilaiset ovat Marin toimesta esittäneet ryhmätyökoosteensa, Olavi kommentoi jälkisanoilla. Porin tukiryhmän naisjäsenet odottavat paikallisen popupshopin aukeamista. Yrittäjä oli tauolla ja pyysi odottamaan parikymmentä minuuttia. Yllä olevaa kaksi kuvaa ja kuvatekstit ovat Henry Merimaan tekemästä SURE-blogimerkinnästä:

6 6 SURE-yhteistyön laajeneminen Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvan opetus- ja tutkimustyön kanssa Satakunnan korkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelman puitteissa Eila Hirvosen johdolla on 2011 syksyllä toteutettu Karjarannan kaupunginosaan liittyen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA). Tärkeimpänä kohdealueena oli veturitallien ympäristö, jonka asemakaavamuutoksen toteutumisvaihtoehtoja oli tarkasteltu eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Alueen nykyisinä tai tulevina käyttäjinä, nk. herkkinä ryhminä oli tunnistettu ja otettu huomioon mm. lapsiperheet, vanhukset, vammaiset sekä kuntouttavan päihdetyön asiakkaat. Esteettömyyskartoitus Jokisuiston palvelutalon asukkaita haastattelemalla ja ympäristöä havainnoimalla oli käynnistetty Eeva Sirénin 2011 syksyllä aloittaman englanninkielisenä valmistuvan gradutyön puitteissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa 2011 lokakuussa alkaneessa kolmivuotisen INNOKEhankkeen ( ) teemoihin ovat SURE-hankkeen yhteistyössä vahvasti esillä olleet molemmat ihmisten hyvinvointia tutkivat tarkastelutavat (IVA arviointi ja esteettömyysasiat) edustettuna. PORIN HANKEOSION UUTISIA Alkuvuoden 2012 tapahtumia Kirjoittaja: Daniel Nagy, SURE-hankkeen paikallinen koordinaattori / Porin kaupunki Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opetusohjelmassa toteutettu toinen Karjarantaa käsittelevä valokuvakurssin aikana oli tarkoitus keskittyä alueen uuteen ilmeeseen kerrostaloalueen ympäristöön. Kurssin ohjanneen Jere Kuusisen valitsemasta paristakymmenestä kiinnostavimmasta valokuvasta tehtiin paperitulosteet ja asetettiin kehystettynä kerrostaloalueen asukkaiden kannalta helposti saavutettavaan tilaan. SAMK:in koordinoiman INNOKE-hankkeen avulla on laadittu suomen- ja englanninkielinen posterisarja kurssien ja opinnäytetöiden muodossa valmistuneiden SURE-aiheisten selvitysten tuloksista. ESR-rahoitteisen INNOKE-hankkeen (Innovaatioympäristön kehittämisellä Energiaa, Älykkyyttä, Kilpailukykyä ja Yhteistyötä) tavoitteena on juurruttaa SAMK:in tutkimusohjelma pysyväksi osaksi maakunnan osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmää. Innoke-hankkeeseen kuuluu hyvinvoinnin lisäksi kaksi muuta osa-aluetta: aurinkoenergia ja laskennallinen älykkyys. Yhteistyön tärkeimmät osapuolet ovat käyttäjät, asiakkaat, opiskelijat (tulevaisuuden ammattilaiset) ja asiantuntijat sekä eri alojen palveluntarjoajat (mm. pkyritykset ja yhdistykset ). Luontevaksi ratkaisuksi tarjoutui jo 2011 marraskuussa kerran tukiryhmäkokoukseen ja tiedotustuokion kahvitukseen käytetty tyhjä liikehuoneisto Asemapäällikönkadulla Hankkijan alueella. Tukiryhmässä edustettuna oleva Lemminkäinen Talo Oy piti ideaa kiinnostavana ja luovutti SURE-hankkelle kahden viikon ajaksi käyttöön katutasolla sijaitsevan, suurilla ikkunoilla varustetun n. 55 m2 kokoisen tilan. Vaikka markkinointia pyrittiin vahvistamaan lehtiilmoituksella ja "suoramainonnalla" taloyhtiöiden edustajien kautta julisteiden avulla, tieto asuinalueella kahden viikon pituisesta Pop-up näyttelystä ei levinnyt erityisemmin laajasti. Iltapäivisin 4 tuntia auki olleen tilan valvonnasta ja kävijöiden opastamisesta otti vastuun Karjarannan Kiinteistöyhdistys. Paikalla oli myös esillä materiaalia SURE-hankkeesta. Esimerkkejä SURE-hankkeen SAMK:in kanssa tehdyn yhteistyön tuloksia esittelevästä posterita (IVA-tarkastelu ja esteettömyskartoitus). Kaikki posterit löytyvät osoitteesta:

7 7 Näyttelyn yhteydessä vierailijoiden piirissä toteutettiin pienimuotoinen kysely kyseisten liiketilojen mahdollisesta käytöstä. Lisäkannustimena vastaamiselle toimi Puurilan lasiliikkeeltä saatiin tarjous, joka lupasi kehystää paperivedokset, jota kolme arvonnalla valittavan "voittaja" valitsisi suosikkikuvana itselleen. Tapahtuma osoitti pop-up näyttelyksi sopivan tilan käytettävyyttä ja yhteistyöllä toteutettavien pienten tapahtumien mahdollisuuksia alueella. Jokisuiston asukkaat kartoittivat vuodenvaihteen aikana kertakäyttökameran avulla omaa asuinympäristöään. SAMK:in Jokisuiston palvelutaloa koskevan IVAarvioinnin ja esteettömyystarkastelun aikana tehdyillä asukastapaamisten yhteydessä päätettiin kokeilla SUREhankkeen puitteissa käyttäjälähtöistä tarkastelua painottavaa valokuva-arviointia. Ympäristön arvioinnista kiinnostuneille asukkaille jaettiin helposti käsiteltävät kertakäyttökamerat, joiden avulla he saivat nopeasti tallentaa asuinympäristön liikuntarajoitteisen käytön kannalta vaikeasti saavutettavia tai huonosti huollettuja kohtia. SURE-materiaalia oli myös esillä yleisölle, PORINA:n tiloissa oheistapahtumana Porissa vietetyn Unkarin kulttuuriviikon aikana maaliskuun toisella puoliskolla. Ajakohtaiseksi mini-näyttelyä teki se että juhlaviikon aikana tuotiin muissa tapahtumissa esille Porin ja Egerin pitkää ystävyyssuhdetta, joka puolestaan vaikutti SURE-hankkeeseen osallistumiseenkin. PORINAn asiakaspalvelun tiloissa ja verkossa. kuvia/668jhvauz/suregerpori_unkviikko.pdf Lisäksi mini-näyttelyssä oli esillä englanninkielistä esittelymatreiaalia Egerin kaupungista ja perustietoa sen omasta SURE-hankeosiosta. Huhtikuun lopulla oli myös järjestetty World Café tilaisuus, josta oli saanut tiedon kaikki valtuutetut ja useamman lautakunnan puheenjohtajat. Tilaisuudessa oli tarkoitus keskustella eurooppalaisesta kaupunkipolitiikasta ja Porin URBACT-ohjelmaan osallistumisesta. Paikalle oli tullut puhujaksi Porissa muissa yhteyksissä vieraillut Olli Voutilainen, jolta pyydettiin alustus URBACT:iin osallistumisen muiden suomalaisten esimerkeistä ja tulevan rahoituskauden linjoista. Palveluatalo Jokisuiston asukkaiden asuinympäristöstään kertakäyttökameralla ottamia kuvia vaikeista liikkumisen kannalta vaikeista paikoista arkiympäristöstään. (kuvat yllä: Pipsa Lampinen; kuvat alla: Irja Pihlamäki) Vaikka tilaisuus vähäisen kiinnostuksen takia ei toteutunutkaan suunnitellulla tavalla, paikalla olleet tukiryhmän jäsenet ja yksi kansanedustaja keskustelivat pitkään kahvipöydän ääressä kaupunkikehittämisen hankkeiden tilasta Porissa ja kansainvälisen näkökulman tuomista hyödyistä.

8 SURE-VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: 8 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain La Leuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasi Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy. Pääkirjoitusta varten englanninkielisen tekstin on suomentanut maisemantutkimuksen yliopistolehtori Silja Laine.

9 URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut: