VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelu / luonnos VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Vireilletulo -- Luonnos KH -- Ehdotus KH -- Hyväksyminen KH -- Hyväksyminen KV -- Lainvoima --

2 SISÄLLYS I LUKU: YLEISTÄ Rakennusjärjestyksen tavoite Rakennusjärjestyksen tehtävä Rakentamistapaohjeet Rakentamisen sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Rakennuskatselmusmiehet... 8 II LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN Rakennuslupa Toimenpidelupa Toimenpideluvan- / ilmoituksenvaraisuus Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakennuksen korkeusasema Tontin rajan ylittäminen Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen

3 14 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Osoitenumero III LUKU: PIHAMAA Pihamaan rakentaminen Pihamaan korkeusasema Tukimuurit ja pengertäminen Tontin liikennejärjestelyt asemakaava-alueella Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Aidat ja istutukset IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Suunnittelutarvealueet Valkeakosken kaupungissa Rakennuspaikalle asetetut vaatimukset Rakentamisen määrä Rakentamisen sijoittuminen ranta-alueella Rakennuksen etäisyys naapurista V LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI Rakennuksen käyttöikä Materiaalivalinnat

4 29 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennuksen tai sen osan purkaminen VI LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA Julkisen kaupunkitilan määritelmä Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet Puistot ja muut vastaavat virkistysalueet Rannat ja laiturit Tapahtumien järjestäminen VII LUKU: TYÖMAAT Työmaan perustaminen ja hoitaminen Työmaasuunnitelma Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen Tilapäiset työmaarakennukset Katu- ja muun yleisen alueen kaivutyölupa sekä johtojen ym. sijoittaminen Työmaataulu Työmaan purkaminen ja siistiminen

5 VI LUKU: VESI- JA JÄTEHUOLTO Vesihuolto Jätehuolto VII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Rakennetun ympäristön hoito Julkisen kaupunkitilan kunnossapito Rakennetun ympäristön valvonta VIII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Poikkeuksen myöntäminen Voimaantulomääräys

6 I LUKU: YLEISTÄ 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TAVOITE Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Valkeakosken kaupungissa suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi ja kulttuurija luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumiseksi ja säilyttämiseksi. 2 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ MRL 14 4 mom. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Valkeakosken kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 5

7 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa velvoittavia ohjeita. Maankäyttö- ja rakennuslaki RAKENTAMISEN SOPEUTTAMINEN KUNKIN ALUEEN LUONTEESEEN JA OMINAISPIIRTEISIIN Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Lisäksi on otettava huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus. Valkeakoskella on laajat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä laajat Museoviraston inventoimat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009 tai uudempi). Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat 6

8 alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Näillä alueilla rakentamisessa tulee erityisesti huomioida alueiden arvojen säilyttäminen. (RKY 2009 on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus ) 5 KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Valkeakosken kaupungissa rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonta. Rakennuslautakunnan tehtävistä määrätään Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä ja rakennusvalvonnan virkahenkilöiden tehtävistä määrätään Valkeakosken kaupungin hallintokeskuksen johtosäännössä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 21 ja 124 Maankäyttö- ja rakennusasetus 4 7

9 6 RAKENNUSKATSELMUSMIEHET Rakennuslupahakemuksista on varattava rakennuskatselmusmiehille tilaisuus tulla kuulluksi. Rakennuslautakunta määrittelee rakennuskatselmusmiesten kokoonpanon. Rakennustarkastaja toimii kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Katselmusmiehet eivät anna lausuntoa toimielimenä vaan kukin katselmusmies antaa mahdollisen lausuntonsa toimialansa edustajana. II LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 7 RAKENNUSLUPA Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Uuden rakennuksen rakentamisen lisäksi rakennuslupa tarvitaan mm: rakennuksen laajentamiseen uudestaan rakentamiseen verrattavaan korjaamiseen 8

10 rakennuksen kerrosalan lisäämiseen (esim. ullakkotilojen ottaminen asuinkäyttöön, autokatoksen muuttaminen autotalliksi) rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutokseen, kuten vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyväksi asunnoksi huoneistojärjestelyyn, jossa huoneistojen lukumäärää tai kokoa muutetaan huoneiston sisällä tapahtuvalle tilojen muutokselle, jos muutoksella on vaikutusta terveellisyyteen tai turvallisuuteen; tällaisia muutoksia ovat mm. wc:n, pesuhuoneen tai saunan rakentaminen kuiviin tiloihin huoneistoalan muutokselle (esim. autotallin tai varaston muuttaminen asuintilaksi) rakennuslupa vaaditaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. 8 TOIMENPIDELUPA Rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka 9

11 rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen tarvitaan toimenpidelupa, ellei se ole rakennusjärjestyksen 9 :n nojalla tarpeetonta. 9 TOIMENPIDELUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asemakaava- ja hajaasutusalueella seuraavan taulukon mukaisesti. Seuraavassa taulukossa eritellään eri toimenpiteiden vaatimat lupamenettelyt. Lupamenettely (L) tarkoittaa toimenpidelupamenettelyä, erotuksena ilmoitusmenettelystä (I). Menettelyt eroavat riippuen siitä tapahtuuko toimenpide asemakaava-alueella (AK) vai hajaasutusalueella (H). TOIMENPIDE AK H TULKINTAOHJE Lupa/Ilmoitus: L I L I 1 RAKENNELMA kevytrakenteinen vaja, katos (rakennusala max 15 m2) kevytrakenteinen siirrettävä kioski x x x Olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyen max. 2 kpl/kiinteistö/tontti (ei kuitenkaan autokatos tai sauna). Leikkimökki max. 6 m2 ja harjakorkeus maasta mitattuna alle 2 metriä ei vaadi lupamenettelyä. Asemakaava-alueella piharakennus tulee olla peittomaalattu ja soveltua alueen rakentamistapaan x 10

12 käymälä (max 5 m2) x x kiinteä esiintymislava tai muu vastaava rakennelma x x Maksimissaan 2 viikkoa kestävissä tapahtumissa esiintymislavat ym. eivät ole luvanvaraisia. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa turvallisuudesta ja muista mahdollisesti tarvittavista viranomaisluvista kiinteistökohtainen x x jätevesijärjestelmä tai sen muuttaminen 2 YLEISÖRAKENNELMA urheilupaikka x x kokoontumispaikka x x asuntovaunualue x x katsomo x x yleisöteltta tai vastaava x x Maksimissaan 2 viikkoa kestävissä tapahtumissa teltat ym. eivät ole luvanvaraisia. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa turvallisuudesta ja muista mahdollisesti tarvittavista viranomaisluvista 3 LIIKUTELTAVA LAITE asuntovaunun tai laivan tai x x vastaavan pitäminen paikallaan käytössä, mikä ei liity tavanomaiseen veneilyyn tai retkeilyyn 4 ERILLISLAITE masto alle 40 m x x piippu x x varastointisäiliö x x hiihtohissi x x suurehko antenni x x tuulivoimala x x suurehko valaisinpylväs tai x x 11

13 vastaava 5 VESIRAJALAITE suurehko laituri x x Pääsääntöisesti laituri alle 15 m2 ja alle 10 metriä pitkä, ei ole suurehko, jollei olla merkittävästi ulokkeellisessa niemenkärjessä. muu vesirajaa muuttava tai x x siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, silta, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6 SÄILYTYS- TAI VARASTOALUE muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai näihin verrattava alue x x 7 JULKISIVUTOIMENPIDE rakennuksen julkisivun muuttaminen x x Julkisivua tai katetta muutettaessa tulee sovittaa rakentaminen alueen rakentamistapaan ja otettava huomioon mahdolliset muut rajoitteet alueen luonteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta yms. johtuen kattomuodon muuttaminen x x katteen tai ulkoverhousmateriaalin x x RKY-alueella ko. toimenpide vaatii kuitenkin toimenpideluvan. muuttaminen rakennuksen värityksen x x muuttaminen ikkunajaotuksen muuttaminen x x RKY-alueella tai kun muutos on vähäistä suurempi, ko. toimenpide vaatii toimenpideluvan. markiisien asentaminen x x katukuvaan 8 MAINOSTOIMENPIDE muun kuin maantielain x x 12

14 (503/2005) 52 ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa ikkunan peittävän tai julkisivuun tai katolle kiinnitettävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9 AITAAMINEN rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava aita tai kadun reunusmuuri 10 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY muut kaupunki- ja ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 11 HUONEISTOJÄRJESTELY asuinhuoneiston yhdistäminen ja jakaminen 12 MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN lämpökaivo tai lämmönkeruuputkisto x x x x x x x x x yli 1,2 m korkea aita maasta mitattuna vaatii asemakaavaalueella toimenpideluvan. Verkkoaitaus esim. kotieläinten alueen rajaamiseksi on verhoiltava istutuksilla ja sijoituttava vähintään kahden metrin päähän naapurin rajasta jollei naapurilta ole kirjallista suostumusta. x 13

15 Sellaiset pihamaan rakenteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaisesti, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Hirsinurkat ja pyöröhirsirakennukset eivät sovellu asemakaava-alueelle ellei asemakaavasta tai alueen perinteisestä rakentamistavasta muuta johdu. Hirsinurkaksi ei kuitenkaan tulkita vähäistä kevyttä lautanurkkaa, rakennuksen tulee kuitenkin olla peittomaalattu. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 10 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN 14

16 Rakennuksen rakentamisen, rakennuksen rakentamiseen verrattavan rakentamisen ja rakennuksen laajentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan. Rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn on sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa oleviin pihapiireihin tai metsäsaarekkeisiin. Pihamaan korkeusjärjestelyillä ei saa tarpeettomasti muuttaa maan luonnollista korkeutta. Maisemallisesti arvokkaat puut ja niiden juuristoalueet sekä merkittävät luonnontilaiset tontinosat ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat rakenteet ja tontinosat on suojattava työmaa aikana huolellisesti. Mikäli kaavassa ei muuta mainita, asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla sallitaan vain asumiseen liittyvä ajoneuvosäilytys, pääsääntöisesti kahdelle autolle. Talousrakennuksen harjakorkeus tulisi pääsääntöisesti olla alle 4,5 m ja runkosyvyys alle 6,5 m. 15

17 Ilmanvaihtokonehuoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavat sekä muut tekniset laitteet kuten aurinkokerääjät ja ilmalämpöpumput on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi. Tekniset laitteet tulee pääsääntöisesti sijoittaa pois katukuvasta ja naapurin päänäkymästä. 11 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin ja asemakaavassa suunniteltuihin korkeusasemiin sekä kadun ja viemäreiden liittymäkorkeuteen. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä rakennustarkastajan niin edellyttäessä pintavaaituskartta, joka osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Rakennuslupahakemuksen julkisivupiirroksissa on esitettävä katkoviivoin oleva maanpinta ja ehjällä viivalla suunnitellun maanpinnan liittyminen naapurikiinteistön korkeusasemiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi luvanhakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään maastoon, kun lupahakemusta käsitellään. Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 ja 136 Maankäyttö- ja rakennusasetus 49 ja 75 16

18 12 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa erityisestä syystä ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) rakennuksen perusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perusrakenteet 1 metriä 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksenosat 1 metriä Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalta ja vähintään 4,5 metriä ajoradan yläpuolella tai 0,5 metriä lähempänä ajoradan reunaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 ja 175 Maankäyttö- ja rakennusasetus ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN 17

19 Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn rajan yli, mikäli siitä ei ole haittaa ympäristölle tai tontin naapureille, seuraavasti: mikäli rakennustarkastaja kaavoittajaa kuultuaan katsoo mahdolliseksi, on tämä vähäisellä poikkeamismenettelyllä rakennusluvan yhteydessä mahdollista. 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 ja MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- tai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 18

20 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,5 metriä ajoradan osalla, 2) laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä, 3) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön ja 4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 138 Maankäyttö- ja rakennusasetus OSOITENUMERO Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvä ja selkeästi erottuva osoitenumero. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muun liikenneväylän 19

21 läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun puolelle. Osoitenumeroiden ja kirjainten on oltava valaistuina pimeään aikaan. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 138 Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 III LUKU: PIHAMAA 16 PIHAMAAN RAKENTAMINEN Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se aiheuta haittaa naapureille. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. 20

22 Tontit on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Varastointi on pääsääntöisesti kielletty asemakaavaalueella. Henkilöauton mittakaavaa suurempien veneiden työkoneiden, harrasteajoneuvojen ja liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen säilyttäminen pientalotontilla ei ole pääsääntöisesti sallittua. Haja-asutusalueella ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on rakennettava aita tai istutettava suojauksen kannalta tarkoituksenmukainen aita. Portit, aidat, istutukset, puusto sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. Pientalon piha-alueelle tulee osoittaa pysäköintipaikka vähintään kahdelle autolle. Pysäköintialueita ja ajoteitä ei pääsääntöisesti saa sijoittaa 2 m lähemmäksi naapurin rajaa ja ne tulee rajata istutuksin. Rakennusvalvonta valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa tekemällä jatkuvasti valvontakohteiden tarkastuksia ja katselmuksia. Jos kyseessä on kaavassa suojeltu tai muutoin arvokkaaksi arvioitu alue, on ennen kaupunkikuvaan vaikuttavien 21

23 toimenpiteiden toteuttamista oltava hyvissä ajoin yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja PIHAMAAN KORKEUSASEMA Pihamaan korkeusaseman on sopeuduttava olemassa olevan ympäristön ja suunniteltuihin katualueen ja naapurikiinteistöjen korkeusasemiin. Rakennuksen rakentamisen ja sen laajentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä on hyväksytty. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää korkeusaseman arvioimiseksi luvanhakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sekä mahdollisten muiden kohtien sijainti ja korkeusasema merkitään maastoon. 18 TUKIMUURIT JA PENGERTÄMINEN 22

24 Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, se on ensisijaisesti toteutettava pengertämällä ja toissijaisesti tukimuureilla. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapurintontin puolelle tai katualueelle. Pengerrys tulee päättyä vähintään 2 metriä oman tontin puolella. Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,5 metriä suurempi korkeusero. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin haltijan suostumuksen. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan tukimuurin rakentamiseen tontin rajaan kiinni, vaikka naapuritontin haltija ei olisi antanut suostumustaan. 19 TONTIN LIIKENNEJÄRJESTELYT ASEMAKAAVA- ALUEELLA Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille, ympäristölle tai yleiselle liikenteelle. Tontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa voi ajoneuvoliittymiä olla kaksi. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 5 metriä. Liittymän rakenne on sovittava tien- tai kadunpitäjän kanssa. Liittymän rakentaminen ja hoito 23

25 kuuluvat tontin omistajalle ajoradan reunasta lähtien. Kaupunki määrää mahdollisen reunakiven tyypin ja korkeuden. Tontin autopaikat on sijoitettava siten, että autoilla on kääntymismahdollisuus omalla tontilla, ellei asemakaavasta muuta johdu. Mikäli autopaikat tai pihatie sijoittuvat naapuritontin rajan tuntumaan, tulee ne erottaa naapurin tonttiin nähden riittävän peittävällä kasvillisuudella. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina. Maankäyttö- ja rakennuslaki 156 ja 167 :n 4 momentti 20 HULEVESIEN JA PERUSTUSTEN KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN Tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä, joka on liitettävä sadevesiviemäriin, tai josta vedet on imeytettävä omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa ja jollei vesihuoltolaista muuta johdu. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Mikäli hulevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan tien tai kadun kuivatusjärjestelmään tai toisen omistamalle 24

26 maalle tai sen läpi, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan/kiinteistönomistajan suostumus. Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 ja 165 Vesilaki 21 AIDAT JA ISTUTUKSET Tontin tai rakennuspaikan rajalle voidaan istuttaa aita tai rakentaa kiinteä aita, ellei asemakaava tms. toisin määrää. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle (yli 1,20 metriä korkea aita edellyttää toimenpideluvan hakemista.) Pääsääntöisesti RKY -alueilla kadun varsi tulee aidata muotoon leikatulla pensasaidalla. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille (etäisyys naapurin rajaan vähintään 60 cm), elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle kirjallisesti. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo pysyy omalla tontilla. Tontin kasvillisuus ja istutukset ja muut piharakennelmat eivät saa muodostaa kohtuutonta haittaa naapureille, 25

27 esim. merkittävällä varjostusvaikutuksella suotuisaan ilmansuuntaan. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteista ei sovita, siitä päättää rakennuslautakunta. IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 22 SUUNNITTELUTARVEALUEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGISSA Suunnittelutarvealuetta Valkeakosken kaupungissa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat liitekartassa esitetyt alueet: Taajaman lievealueet 2 km etäisyydelle Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet 1 km etäisyydelle keskilinjasta: Moottiritie Rata Päätiet 500 m etäisyydelle keskilinjasta: 26

28 Maantiet Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa saakka. 23 RAKENNUSPAIKALLE ASETETUT VAATIMUKSET Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja alueella on yhteinen vesihuoltojärjestely rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Milloin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, rakentamisessa noudatetaan kaavan rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä. 27

29 24 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 asuntokäyttöön, mikäli suunnittelutarveratkaisussa ei ole toisin päätetty. Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa tahi kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa kummassakin saa olla yksi asunto. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Rakennettaessa lähemmäksi kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään yksiasuntoisen asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 80 neliömetriä. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 neliömetriä. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on rakennusten lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalous- ja yritystoimintakäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maaseutumatkailua palvelevia rakennuksia. 28

30 Rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 25 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN RANTA-ALUEELLA Mikäli ranta-alueella sijaitsee rakennuspaikka, mihin rakentaminen on mahdollista, ja jollei kaavassa tai muussa vastaavassa ole muuta mainittu, tulee rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason + 85,35 (NN+) + 85,81Mallasveden rannalla ja +80,60 (NN+) +81,06 Vanajan rannalla. Tällaisella rakennuspaikalla saa yhden kerrosalaltaan enintään 20 neliömetrin talousrakennuksen sijoittaa 20 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien käsittelyn kannalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. Kerrosalan lisäksi rakennuksessa voi olla enintään 15 m2:n suuruinen avokuisti. 26 RAKENNUKSEN ETÄISYYS NAAPURISTA 29

31 Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä ja toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta etäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä. 30

32 V LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI 27 RAKENNUKSEN KÄYTTÖIKÄ Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 1,12,117,135 ja 152 Maankäyttö- ja rakennusasetus 50 ja MATERIAALIVALINNAT Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta, terveellisyydestä ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa. 29 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN Rakennusta on hoidettava ja pidettävä kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, 31

33 siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot kuten töhryt on poistettava julkisivusta mahdollisimman pian. Kun rakennus on asemakaavassa suojeltu, ja siinä on määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ja ominaispiirteitä ei saa muuttaa, tai rakennus sijoittuu RKYrajauksen sisäpuolelle, tyylin ja ominaispiirteiden muuttamiseksi katsotaan, ellei erityisestä syystä muuta johdu, rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunapuitteiden ja karmien materiaalin, värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museoviranomaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. Maankäyttö- ja rakennuslaki 118 ja 166 Laki rakennusperinnön suojelemisesta 30 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN 32

34 Rakennusta ei saa purkaa luvatta. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hakija toimittaa selvityksen rakennuksen ja sen sisätilan historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Suunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on saattanut joutua vaarallisia jätteitä, suunnitelmassa on selvitettävä myös maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Purkamisessa on pyrittävä rajoittamaan työstä aiheutuvia melu-, pöly- tai muita vastaavia vaikutuksia ympäristölle. Purkamisessa on noudatettava paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 127,139 ja 154 Maankäyttö- ja rakennusasetus 55 ja 67 Jätelaki VI LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA 31 JULKISEN KAUPUNKITILAN MÄÄRITELMÄ 33

35 Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty katu-, katuaukio-, tori-, puisto-, virkistys- tai liikennealueeksi tai joka on asemakaavaalueen ulkopuolella mainitussa käytössä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 83 ja KADUT, TORIT JA MUUT VASTAAVAT LIIKENNEALUEET Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava alueen kaupunkikuvaan ja ominaispiirteisiin sopiviksi ja mahdollisuuksien mukaan esteettömiksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus ja 62 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. 33 JULKISEN KAUPUNKITILAN RAKENNELMAT JA LAITTEET Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava alueen kaupunkikuvaan sopivaksi ja siten, etteivät rakennelmat muodosta estettä liikkumiselle tai toimimiselle ja etteivät ne haittaa kunnossa- ja puhtaanapitoa. 34

36 Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavia terasseja, kioskeja tai muita rakennelmia varten on pyydettävä teknisen keskuksen tai maanomistajan lupa. Rakennusvalvontaviranomainen harkitsee rakennelmien toimenpideluvan tarpeen tapauskohtaisesti. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai erillisinä siten, etteivät ne haittaa kadun käyttöä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kaupunkikuvaa. Omistajan on pidettävä ne ulkonäöltään siisteinä ja puhtaina töhryistä. Mikäli rakennelmat tai laitteet vahingoittuvat, omistajan on korjattava ne viipymättä. Merkittävien siltojen, meluesteiden ja muiden kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden yleissuunnitelmista on pyydettävä kaupunkisuunnitteluyksikön lausunto. Museoviranomaiselta on pyydettävä lausunto, mikäli suunnitelmat sijoittuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslaki 84-89, 126 ja momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus ja 62 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 34 PUISTOT JA MUUT VASTAAVAT VIRKISTYSALUEET 35

37 Puistoihin ja muille vastaaville virkistysalueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden ja hulevesien hallintajärjestelmien on sovelluttava puiston tai muun vastaavan virkistysalueen luonteeseen. Rakennelmien, laitosten ja rakenteiden on oltava tarkoitukseensa käyttökelpoisia, turvallisia ja kestäviä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 84-89, 126 ja momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus ja 62 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 35 RANNAT JA LAITURIT Rannan luonnollista rantaviivaa ei saa muuttaa vähäistä enempää rantaa täyttämällä, kaivamalla tai muulla vastaavalla tavalla vastoin asemakaavaa tai muuta yleisen alueen suunnitelmaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen ja tarvittaessa aluehallintoviraston lupaa. Julkisen kaupunkitilan rantaan sijoitettavien laiturien, aallonmurtajien ja muiden vastaavien rakennelmien tulee soveltua kaupunkikuvaan. 36 TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN 36

38 Tapahtumien järjestämiseen on aina oltava maanomistajan tai haltijan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat. Tapahtumien järjestämistä varten julkiseen kaupunkitilaan voidaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä enintään kaksi viikkoa. Tapahtuman järjestäjän on huolehdittava riittävistä turvallisuus-, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen. Maankäyttö- ja rakennusasetus 54 Ympäristönsuojelulaki 60 Kokoontumislaki Ympäristönsuojelumääräykset Jätehuoltomääräykset VII LUKU: TYÖMAAT 37 TYÖMAAN PERUSTAMINEN JA HOITAMINEN 37

39 Ympäristönsuojelumääräykset Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilötai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle. Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteiden ja muiden aineiden varastointi työmaalla on järjestettävä siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään. 38 TYÖMAASUUNNITELMA Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä ennen rakennusluvan myöntämistä, rakennusluvassa tai rakennustyön aikana, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on toimitettava rakennusvalvontatoimistoon työmaasuunnitelma. Suunnitelmasta tulee selvitä ainakin työmaan järjestelyt, kuten työmaa-aikaisten rakennusten sijoitus, ajoliikenneyhteydet, kevyen liikenteen sujuvuus ja 38

40 turvallisuus, puuston suojaaminen, suojarakenteet, melu-, likaantumis- ja pölyhaittojen rajoittaminen, hulevesien hallinta sekä muut toimenpiteet, joilla vältetään rakennustyön aiheuttamat kohtuuttomat haitat ympäristössä. Tarvittaessa suunnitelmassa esitetään työmaataulu ja sen sijoitus. Maankäyttö- ja rakennuslaki 133 Maankäyttö- ja rakennusasetus 65 4 momentti ja 83 Suomen rakentamismääräyskokoelma osa A1 Rakennustyön valvonta Ympäristönsuojelulaki Terveydensuojelulaki 39 KATU- TAI MUUN YLEISEN ALUEEN KÄYTTÄMINEN Tekninen keskus voi myöntää luvan käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata varten määräajaksi. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta, jätehuollon sekä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä ja melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Perustellusta syystä käyttöoikeus voidaan peruuttaa, rajoittaa käyttöoikeutta tai muuttaa käyttöoikeuden ehtoja. 39

41 Maankäyttö- ja rakennusasetus TILAPÄISET TYÖMAARAKENNUKSET Työmaata varten voidaan rakennettavalle tontille taikka siihen välittömästi liittyvälle katu- tai muulle yleiselle alueelle, jolle on myönnetty 45 :n nojalla käyttöoikeus, sijoittaa tilapäisiä työmaarakennuksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa työmaarakennuksille. 41 KATU- JA MUUN YLEISEN ALUEEN KAIVUTYÖLUPA SEKÄ JOHTOJEN YM. SIJOITTAMINEN Johtojen ja laitteiden sijoittamiseen katu-, puisto- tms. yleiselle alueelle sekä kaivamiseen yleisillä alueilla on saatava maanomistajan tai -haltijan lupa. Toimenpiteelle tulee lisäksi hakea maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisesti edellyttämä lupa. Alueet on siistittävä ja saatettava vähintään kaivamista edeltävään kuntoon. 42 TYÖMAATAULU 40

42 Rakennustyömaalle, joka vaikuttaa olennaisesti ympäristöön, on pystytettävä riittävän ajoissa ennen työn aloittamista työmaataulu tai sijoitettava muu tiedotus, josta ilmenevät ainakin työn kohde ja sen katuosoite, rakennushankkeeseen ryhtyvä ja tämän yhteystiedot sekä kohteen aloittamis- ja arvioitu valmistumisajankohta. Maankäyttö- ja rakennusasetus TYÖMAAN PURKAMINEN JA SIISTIMINEN Rakennustyön valmistumisen jälkeen tilapäiset työmaarakennukset, työmaa-aidat ja vastaavat työmaarakenteet on viipymättä poistettava ja työmaa-alue siistittävä. Vaurioitunut katu- tai muu alue on viivytyksettä laitettava kuntoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki 154 VI LUKU: VESI- JA JÄTEHUOLTO 44 VESIHUOLTO 41

43 Vedenjakeluverkoston ulkopuolisilla alueilla on rakennuttajan selvitettävä puhtaan veden saantimahdollisuus. Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. 45 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavan rakennuksen kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomioon jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Jätehuolto tulee järjestää niin kuin Valkeakosken kaupungin jätehuoltomääräyksissä edellytetään. Jätteiden aluekeräyspisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. VII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 42

44 46 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Asemakaava-alueella sijaitsevaa tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden ulkosäilytykseen. Haja-asutusalueella ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille tulee istuttaa tai rakentaa aita. 47 JULKISEN KAUPUNKITILAN KUNNOSSAPITO Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Ilkivallan aiheuttamat vahingot kuten töhryt on poistettava julkisivuista välittömästi. 43

45 Liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden sekä toimivuuden vaatimukset. 48 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA Rakennuslautakunta valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Rakennuslautakunnan on toimitettava vuosittain toukokuussa edellä :ssä mainittujen valvontakohteiden katselmus todetakseen niiden kunnon. Katselmuksesta on kuulutettava niin kuin kunnallisista ilmoituksista on määrätty. Havaituista puutteellisuuksista on annettava kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitettava määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennuslautakunnalla on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin. VIII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 44

46 49 POIKKEUKSEN MYÖNTÄMINEN Rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja, milloin asian ratkaisu kuuluu hänelle, voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä. 50 VOIMAANTULOMÄÄRÄYS Tämän rakennusjärjestyksen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan xx.xx.2014 tulevaksi voimaan Tällä säännöllä kumotaan hyväksytty rakennusjärjestys. 45

47 46