RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta"

Transkriptio

1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta Työseminaariseminaari Iirksessä Tervonen Hilppa,

2 Historiaa Sopeutumisvalmennus on järjestöjen kehittämä kuntoutuksen muoto;. ryhmämuotoisen toimintakykyä parantavan valmennuksen elementtejä vammaisjärjestöjen kurssi- ja leiritoiminnassa ainakin jo luvulla toimintamuotona vakiintunut sittemmin myös virallisten kuntoutusjärjestelmien piiriin Sopeutumisvalmennus-termi ilmaantuu lakitekstiin esiintyi 1960-luvun kuntoutuskomiteassa ( kuntoutumis- ja sopeutumisharjoitus ) Invalidihuoltolakiin 1972 alusta voimaan tulleissa lakimuutoksissa ( sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on. ) 1980 luvun alussa terveydenhuollon lakeihin, sitten vammaispalvelulakiin, Kelan kuntoutuslakeihin 90-luvun alussa jne jne Tervonen Hilppa,

3 Historiaa Järjestöjen sopeutumisvalmennusta tuettiin invalidihuoltolain mukaan vartion harkinnanvaraisilla avustuksilla (sosiaalihallitus) 1980-luvun loppuun saakka Vammaispalvelulain voimaan tulon ja Invalidihuoltolain kumoamisen yhteydessä järjestöjen sopeutumisvalmennukseen valtion budjetista aiemmin myönnetyt valtionavustukset siirrettiin 1980-luvun lopussa RAY:n avustusjärjestelmän piiriin Lakisääteisessä kuntoutuksessa on tällä hetkellä lukuisia eri järjestelmiä, joissa sopeutumisvalmennus kehittyy eri suuntiin; sen täsmällisiä sisältömäärittelyjä ei säädöksiin ole kirjattu Tervonen Hilppa,

4 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne Vuonna 2013 järjestöjen sopeutumisvalmennustoiminnan rahoittamiseen kohdistuu toiminta-avustuksina 8,6 miljoonaa euroa. Avustusta saa 50 järjestöä yhteensä 53 kohteeseen. Avustuksen saajat ovat enimmäkseen sairaus- ja potilasjärjestöjä, vammais- ja invalidijärjestöjä ja mielenterveysjärjestöjä. Avustusmäärät ovat vuosittain enimmäkseen euroa, mutta joukossa on myös yksi miljoonan euron ylittävä kohde (Mielenterveyden keskusliitto ry). Tervonen Hilppa,

5 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta RAY:n avustuksella järjestettiin (vuonna 2011) 629 sopeutumisvalmennuskurssia, joista 157 oli avomuotoista sopeutumisvalmennusta. Omia tiloja ko. toimintaan on 16 järjestöllä Myös monissa muissa avustuskohteissa toteutetaan vastaavantyyppisen sosiaalisen kuntoutuksen muotoja (muistiluotsit, mielenterveyskuntoutujien varhaiskuntoutus..) eli RAY:n tuki ko. tarkoitukseen on suurempi Tervonen Hilppa,

6 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta Tavoite: järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen toiminnallisen konseptin selkiyttäminen ja yhtenäisen laatujärjestelmän kehittäminen Kansalaisen tarve on keskeinen mitä halutaan vuonna 2015=> Tulosten varmistaminen arjessa Joustava toiminta Asiakkaille oltava vaihtoehtoja - myös vertaistuki verkossa mukaan Laitosmainen kurssitoiminta ei sovi kaikille, osalle sopii Toimintatapa: Yhteinen työskentely järjestöjen kanssa (innovointi) => startti Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen prosessissa ja kriteereiden laadinnassa Tervonen Hilppa,

7 Sopeutumisvalmennus ja sen haasteet Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 1

8 Kuntoutus järjestelmänä Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt 1950-luvun alusta lähtien suppean eritysryhmän palveluista laajaksi moniosaiseksi toimintakokonaisuudeksi, jossa on mukana monipuolinen ja tahoinen rakennelma lainsäädäntöä, palvelujen järjestäjiä, rahoittajia ja tuottajia. Kuntoutusta voidaan kuvata seuraavan neljän pääpiirteen avulla: 1) Kuntoutukseen valikoituminen perustuu yleensä lääketieteelliseen arvioon kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista. 2) Kuntoutuksen tavoitteet ovat sekä yhteisöllisiä että tuotannollisia, ja niitä asetettaessa otetaan huomioon yksilöllisen tilanteen erityispiirteet (ikä, koulutus, elämäntilanne, sairauden ja tai vamman laatu). 3) Kuntoutuksessa toimitaan ohjauksen ja pedagogian periaatteiden mukaan, ja siinä kunnioitetaan kuntoutujan omia valintoja, elämänsuunnitelmia sekä vältetään antamasta ulkokohtaisia neuvoja ja määräyksiä. 4) Kuntoutuksen yksilöllinen ja yhteisöllinen taloudellinen ja hallinnollinen perusrakenne noudattelee sosiaalivakuutuksen periaatteita (eli se pyrkii vähentämään sosiaaliturvaan sidoksissa olevia kustannuksia tai estämään ne kokonaan). (Paatero ym ) Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 2

9 Kuntoutus järjestelmänä Virallisesti kuntoutus voidaan määritellä kansalaisten työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä edistävän sosiaalipolitiikan välineeksi (Talo ym. 2003) Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat (sairauden tai muiden syiden vuoksi) uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn, ja siinä käytetään hyväksi kuntoutujan lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. (Järvikoski&Härkäpää 1995.) Kuntoutujan oma aktiivisuus on keskiössä, kuntoutus voidaan tulkita myös oppimiseksi, jonka aikana kuntoutuja tutkii toimintakykynsä, elämänsä ja tulevaisuutensa perusteita ja tavoitteita (Järvikoski&Härkäpää 2001.) Vuodesta 2003 STM painottanut voimaantumisen paradigmaa: kuntoutujan aktiivista osallistumista prosessiin ja sitä, että kuntoutus ei tapahdu vain organisaatioiden sisällä vaan arjen konteksteissa ja osana kuntoutujan muuta elämänpiiriä Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 3

10 Kuntoutus järjestelmänä Kuntoutus järjestelmänä ei aina täten vaadi tuekseen lääketieteellistä diagnoosia kyse ei ole hoivasta tai terveydenhuollosta, ainakaan sanan perimmäisessä merkityksessä Kuntoutuksessa olennaista on tarve voimaantua siihen voi johtaa joko diagnoosi, kuntoutustiedon puute, avun tarve tai peräti oma halu (Jalava 2013) Kuntoutuksen toimintamallit ja ammattikäytännöt toteutetaan kuitenkin vielä liikaa järjestelmäkeskeisesti, ne ovat idealtaan toimenpidekeskeisiä ja kohteeltaan yksilö- ja vajavuuskeskeisiä. Tulevaisuudessa kuntoutuksen merkitys muotoutuu pitkälti sen perusteella, miten kuntoutus kyetään integroimaan työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin, verkostoimaan työpaikkojen kehitykseen ja ottamaan huomioon varhaisen puuttumisen politiikassa. (Suikkanen&Lindh 2007.) Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 4

11 Sopeutumisvalmennuksen haasteita Kuntoutuksen tulevaisuus on kuntoutuskumppanuudessa, varhaiskuntoutusinterventioiden kehittämisessä ja sisältöjen olennaisessa muutoksessa. RAY on olennainen rahoittaja kuntoutussektorilla näistä eräs merkittävimmistä muodoista on sopeutumisvalmennus yhteensä vuoden 2011 toiminnoista Kuntoutussäätiö löysi tutkimuksessaan yli 350 RAY-rahoitteista kohdetta, missä harjoitetaan selkeästi kuntoutustoimintaa Kela on viime vuosina tiukentanut läpi linjan kuntoutukseen pääsyn kriteerejä kilpailuttaminen on ajanut alas monia kuntoutuslaitoksia RAY ei ole asettanut yhtenäisiä kriteerejä sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutukseen toisin kuin siis Kela Miten Kelan toiminta näkyy sopeutumisvalmennuskentässä? Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 5

12 Seurannan havaintoja Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys saatiin 26 sopeutumisvalmennusta harjoittavalta kohteelta Alustavien tulosten perusteella näyttää selvältä, että suuri osa sopesta on internaattimuotoista ja kesto saattaa olla kymmenenkin päivää internaattimuotoisuus lisää luonnollisesti kustannuksia, usein henkilöhinnat ovat useita tuhansia Tavoitteet tuntuvat usein todella laajoilta: yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, hyvä elämänlaatu, itsetunnon ja sosiaalisen toimintakyvyn nostaminen Monessa tapauksessa kurssien tuloksia ja vaikutuksia ei ole seurattu eli palaute kurssien jälkeiseltä ajalta puuttuu/sitä ei ole RAY:lle raportoitu Aina ei ole kerrottu monta internaattimuotoista kurssia ja monta avomuotoista kurssia on järjestetty, vaan ne menevät sekaisin Sopeutumisvalmennuksen yksikohtaiset hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat ja sisällöt usein erittäin monipuolisia!! Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 6

13 Seurannan havaintoja Moni järjestö haluaa kehittää matalan kynnyksen sopea, joka on jatkuvaa ja avomuotoista Moni järjestö haluaa lisätä tukihenkilötoimintaa, vertaistoimintaa ja informaatiota Olisiko tällöin suunnattava katse uusiin varhaiskuntoutuksen interventioihin ja uudenlaisiin kuntoutuskumppanuuksiin? Ainakin tavoitteita ja osatavoitteita tulisi selkeyttää ja keskittyä enemmän tulosten ja vaikutusten arviointiin kyseessä ehkä järjestökuntoutuksen merkittävin RAY-rahoitteinen osa-alue Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 7

14 Kuntoutuksen arvioinnin monimuotoisuus.. Kuntoutuksen arvioinnilla voidaan tarkoittaa mm. tieteelliseen menetelmään perustuvaa kuntoutustoiminnan, -toimenpiteiden ja toimintaprosessien käsitteellistä ja empiiristä kuvausta ja arviointia sekä toiminnan vaikuttavuutta, hyötyjä ja tehokkuutta koskevien johtopäätösten tekoa Harvoin vain kohderyhmässä tapahtuneiden muutosten selvittäminen riittää kuntoutusohjelmaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttää toiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä Oleellista tietää, mitä prosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Kuntoutus on toimintaa, joka jäsentyy sekä yksilöllisen toiminnan että yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta. Sitä voidaan kuvata toimintana, jolla pyritään parantamaan ihmisten elämänhallintaa ja selviytymistä, tai yhteiskunnallisena sääntelyjärjestelmänä, jolla pyritään mm. takaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti yhteiskunnassa. Kuntoutuksen arviointi voi tarkoittaa toisaalta yksilöiden, prosessien ja selviytymisessä tapahtuvien muutosten arviointia, toisaalta kokonaisjärjestelmän tai yhteiskunnan vajaakuntoisuuteen liittyvien politiikkojen arviointia. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008; Rossi & Freeman 1993,1999

15 Kuntoutuksen arvioinnin osa-alueet.. Arvioinnin taso/kohde Mikrotasoinen (yksilöt) Mesotasoinen (esim. organisaatio, työyhteisö, projekti) Makrotasoinen (kokonaisjärjestelmä; yhteiskunta; kunta) Tarpeiden/muutostarpeiden arviointi Monta yksilöä? Onko organisaatiossa muutostarpeita? Tuleeko muutokseen tarvetta toimintaympäristöstä? Toiminnan/toimeenpanon (myös panosten ja tuotosten) arviointi Millaista toimintaa? Miksi harjoitamme kuntoutusta näin? Tuleeko toiminnan sisältöön painetta toimintaympäristöstä päällekkäisyys vrt. erikoistuminen. Vaikuttavuuden/ lopputuloksen arviointi Miten kokivat? Voiko organisaatio muuttaa toimintatapaansa? Miten muut järjestelmät vaikuttaa lopputulokseen? Toimintaprosessin/ vaikuttavien tekijöiden arviointi Millaiseksi prosessit koettiin? Miten toimintaa muutetaan? Miten muut kentän toimijat harjoittavat kuntoutusta? Taloudellinen (kustannusten ja hyötyjen) arviointi Onko yksilötason kustannus oikealla tasolla? Miten toiminnan muutokset vaikuttaa talouteen? Voiko nykymallilla pärjätä nykyyhteiskunnassa? Toimintapolitiikan ja sen perustelujen arviointi Miksi toteutetaan tässä muodossa? Miksi toimintaa tulisi muuttaa? Tuleeko ympäristöstä paineita toimintapolitiikan muutoksiin? Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

16 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon Palvelujen tuottaminen sinänsä ei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. SIKSI TARVITAAN TIETOA SOPEN TULOKSISTA!! Kuntoutustoiminnan perimmäisenä tavoitteena voidaan pitää merkittävää muutosta kuntoutujan ja hänen ympäristönsä välisessä suhteessa; esim. työssä jaksamisessa, yhteisön toimintaan osallistumisessa, arkielämässä selviytymisessä, työllistymisessä tai elämänhallinnassa. Jotta jokin kuntoutusinterventio voidaan todeta vaikuttavaksi, tulee kyetä osoittamaan tavoitteen suuntainen muutos sekä se, että muutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos? Voidaanko luotettavasti todeta, että muutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa? Lähde: Järvikoski 2008

17 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kysymykseen Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos liittyy oleellisesti lisäkysymys: Kenen näkökulmasta tavoitteet asetetaan? Kuntoutuja, perhe, kuntoutustyöntekijä, työantaja, yhteiskunta, kuntoutusjärjestelmä? On hyväksyttävä, että asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamista koskevat arviot voivat olla erilaisia ja arvioinnin tulos syntyy vain eri näkökulmia yhdistämällä. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, ellei tavoitteita ole asetettu Tavoitteet voivat olla myös hierarkkisessa suhteessa toisiinsa Perimmäiseksi tavoitteeksi voidaan määritellä esim. myönteinen muutos yksilöympäristö-suhteessa. Usein tarpeellista ja mahdollista määritellä myös toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta esim. fyysisen ja psyykkisen tilan muutokset, ympäristön muutokset Silloinkin kun perimmäisen tavoitteen saavuttamista ei ole mahdollista arvioida esim. seuranta-ajan lyhyyden takia, on tärkeä arvioida vaikutuksia ainakin välitavoitteiden saavuttamisen perusteella. Esimerkiksi diabetesta sairastavan kuntoutuksen välitavoitteeksi voidaan määritellä liikunnan lisääntyminen tai ruokavalion muutos, vaikka toiminnan merkitystä yksilön toimintakyvyn ja sairauteen liittyvien haittojen osalta ei vielä voitaisikaan arvioida. Lähde: Järvikoski 2008

18 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ollut keskeistä tarkastella, mitkä ovat panosten ja tuotosten seuraukset Kuntoutuksen arvioinnissa korostettu objektiivisuutta ja tuloksellisuutta esim. työllistymistä tai toimintakyvyn muutosta ilman objektiivisilla indikaattoreilla saatua näyttöä vaikuttavuudesta kuntoutus on mielletty turhana toimintana Kuntoutukseen ja sen vaikuttavuuden arviointiin sisäänrakennettu lääketieteiden ja sosiaalitieteellisten näkökulmien erilaisuus ja jopa ristiriitaisuus Korostettu luonnontieteellisiä tutkimusasetelmia kokeellisten asetelmien välttämättömyyttä ja yksilön käyttäytymisen muutosta ja mittaamista sokkoasetelmien ja satunnaistamisen keinoin. Lähde: Suikkanen & Lindh 2002

19 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi..ei suositella RAYrahoitteiseen kuntoutukseen Perustuu satunnaistettuun koeasetelmaan, jossa tutkimus- ja vertailuryhmän jäsenet valitaan samasta perusjoukosta arpomalla. Tutkimusryhmän jäsenet osallistuvat arvioinnin kohteena olevaan kuntoutusohjelmaan, vertailuryhmän jäsenet eivät. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu vertailemalla tutkimus- ja vertailuryhmässä tapahtuneita muutoksia seuranta-aikana. Mikäli osallistujat on sijoitettu ryhmiin satunnaisotannalla, ryhmien väliset tilastollisesti merkittävät erot voidaan tulkita kuntoutusohjelman vaikuttavuudeksi. Mikäli ei vertailuryhmää tai osallistujia satunnaisteta, ei voida varmuudella tietää, johtuvatko ryhmien väliset ero ohjelmasta vai jostakin muusta. Menetelmää käytetty runsaasti erityisesti lääketieteessä. Soveltuu kuntoutusintervention vaikuttavuuden arviointiin parhaiten silloin, kun: A) selvitetään rakenteeltaan yksinkertaisen, sisällöltään selvästi määritellyn ja kestoltaan lyhyen intervention vaikutuksia B) tutkimuksen kohderyhmä voidaan ennalta määritellä ja tarvittaessa rajata homogeeniseksi C) toimenpiteiden vaikutuksia voidaan selvittää kohtuullisen enimmillään kahden tai kolmen vuoden seuranta-ajan puitteissa Edellyttää vaikuttavuuden indikaattorien määrittelyä etukäteen (olemassa olevien taustateorioiden ja siihen perustuvien hypoteesien pohjalta) Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008

20 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi.. Kuntoutus on laaja-alainen, pitkäkestoinen ja monipuolinen toimintakokonaisuus, joka koskettaa usein ihmisen koko elämänprosessia ja tulevaisuutta. Satunnaistetun koeasetelman käyttö kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa edellyttää huolellista harkintaa. Välttää kysymyksen subjektien mukautumisen, tahdon, kontekstin yms. eroista Kuntoutusasiakas arvio saamaansa kuntoutusta omien tavoitteidensa ja pyrkimystensä kautta. Jos arpomismenettelyn tuottama interventio ei vastaa kuntoutujan omia tarpeita, voi ristiriita vaikuttaa monella tavalla tutkimuksen toteuttamiseen Hän voi jäädä pois tutkimuksesta, mikä kasvattaa vertailuryhmän katoa Hän voi hakea haluamansa kuntoutuksen muualta Kuntoutuksen erottaminen muusta toimintaympäristöstä on ongelmallista. Usein vaikuttavuuden arviointitutkimuksessa yksistään riittämätön lähtökohta! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008

21 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa voidaan käyttää hyvin seurannan pohjana RAY-rahoitteisessa kuntoutuksessa Ilmiöitä tutkitaan niiden luonnollisessa toimintaympäristössä, mahdollisimman luonnollisin menetelmin ja niihin vaikuttamatta Tiedonkeruu suunnitellaan siten, että se häiritsee normaalia toimintaa mahdollisimman vähän. Lähtökohtana on, että todellisuus pakenee kontrolloituja asetelmia ja monet tutkimusmenetelmät (esim. kyselylomakkeet) vaikuttavat väliintulevasti Tiedonkeruussa hyödynnetään mm. osallistuvaa havainnointia, haastatteluita, keskusteluita, kuntoutujien tarinoita ja elämänkertoja, työntekijöiden prosessikuvauksia yms. Teoriaa tai hypoteeseja ei yleensä pyritä asettamaan ennalta, vaan ne tuotetaan itse tutkimusprosessin aikana Kuntoutuksen vaikuttavuuden osa-alueita ei pyritä määrittelemään etukäteen, vaan tutkimusprosessin aikana pyritään etsimään yksilöllisiä hyötyjä ja subjektiivisia merkityksiä tapahtuneille muutoksille. Usein korostetaan, ettei yleispäteviä kuntoutuksen vaikuttavuuden indikaattoreita ole edes mahdollista asettaa. Kuntoutuksen hyödyt tulkittava aina myös suhteessa kuntoutujan toimintaympäristöön ja kuntoutujan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Huomattava, että yksilölliset tavoitteet saattavat muuttua prosessin kuluessa: esimerkiksi työllistymistavoite voi kuntoutusprosessin aikana muuntua tavoitteeksi rakentaa arkielämän hallinnan perustaa työelämän ulkopuolella. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

22 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksessa lähestymistapa voi antaa/lisätä (uutta) ymmärrystä vaikutusten monialaisuuteen ja ilmeisyyteen. Sen avulla voidaan myös löytää ja kuvata hyötyjä tuottavia toimintatapoja sekä yksilöllisiä prosesseja. Soveltuu erityisen hyvin kuntoutuksen kehittävään arviointiin. Kiinnitettävä huomiota tutkimuksen uskottavuuteen: Arviointitutkijan olisi pystyttävä määrittelemään ja kuvaamaan toimintansa säännöt, tulkintojensa ja väitteidensä perusteet Ilman sitä, tutkimuksen käyttäjän voi olla vaikea vakuuttua siitä, että johtopäätökset nojaavat aineistoon. Systemaattinen tiedon keruu ja tulosten analyysi, käytettyjen menetelmien läpinäkyvyys! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

23 Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa ja naturalistiskvalitatiivinen lähestymistapa kuntoutuksen arvioinnissa Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa Ihanteena satunnaistettu koeasetelma; sen vaihtoehtona muu kontrolloitu tutkimusasetelma Lähtökohtana teoriaan perustuvat hypoteesit; ennalta määritellyt kvantitatiiviset indikaattorit hypoteesien testaamiseksi Tyypillisiä tiedonkeruumenetelmiä kyselylomakkeet, testit, arvioinnit, rekisteritiedot (esim. eläkkeet) Soveltuu erityisesti ennalta määritellyn, tarkasti rajatun intervention vaikutusten tutkimiseen (intervention piirteiden kuvattavuus, toistettavuus) Soveltuu parhaiten tarkasti määritellyn ja rajatun, homogeenisen ryhmän kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin Tavoitteena kausaalipäätelmä intervention vaikutuksesta (intervention tuottama nettomuutos) Tutkimusprosessi luonteeltaan deduktiivinen Tutkittavat/vertailtavat toimintamallit mieluiten standardoitava siten, että se voidaan toteuttaa samanlaisessa muodossa kaikilla tutkittavilla Toimintaympäristö ja olosuhteet vakioidaan niin hyvin kuin mahdollista Asiakkaan pyrkimysten ja arvotun intervention välinen suhde Analyysi perustuu yleensä väestöryhmälle yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja tavoitteiden perusteella määriteltyihin indikaattoreihin Soveltuu erityisesti summatiiviseen arviointiin: arvioitaessa toiminnan hyötyjä sen jatkamista tai lopettamista koskevan päätöstä varten Naturalistis-kvalitatiivinen lähestymistapa Tutkimuskohdetta tutkitaan sen luonnollisessa ympäristössä, sitä manipuloimatta Ei ennalta asetettua teoriaa ja hypoteeseja; tutkimusprosessin aikana edetään kohti teoriaa moniaineksista kvalitatiivista tieto keräämällä Tavoitteena tiedonkeruumenetelmät, jotka ei tee väkivaltaa tutkittaville ilmiöille: esim. osallistuva havainnointi, haastattelut, elämänkertatiedot Soveltuu tutkittaessa monimutkaisia, vaikeasti määriteltäviä kokonaisuuksia, jotka voivat kehittyä eri suuntiin prosessin aikana Erityiset vahvuudet heterogeenisen, palveluiden piirin normaalisti hakeutuvan tai valikoituvan asiakaskunnan kuntoutuksen tutkimuksessa Tyypillisinä tavoitteina etsiä yksilöllisten kuntoutusprosessien tuottamia subjektiivisia hyötyjä ja merkityksiä Tutkimusprosessi on luonteeltaan induktiivinen Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä, menetelmin, jotka eivät tee niille väkivaltaa Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä; toimintaympäristön analyysi on luonnollinen osa tutkimusta Muutoksia tutkitaan suhteessa kuntoutujan henkilökohtaisiin ratkaisuihin Lähtökohtana on, että asetetut tavoitteet voivat muuttua kuntoutusprosessin aikana ja siksi indikaattorien ennalta määrittely ei ole mahdollista Soveltuu erityisesti ns, formatiiviseen, kehittävään arviointiin Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

24 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit muutoksessa RAY:n seminaari Leena Poikkeus Suunnittelija

25 Kelan sairausryhmäkohtaisten kuntoutuskurssien ja sopeutumisvalmennuskurssien suhteellinen osuus, suunnitellut kurssit % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuntoutuskurssit Sope-kurssit 2

26 Kelan sairausryhmäkohtaisten sope-kurssien määrä vuosina , suunnitellut kurssit Aikuiset Lapset ja nuoret

27 Kelan sope-kursseille osallistuneiden kuntoutujien ja omaisten määrä Kuntoutujat Omaiset

28 Kuntoutujien ikäryhmät Kelan sope-kursseissa vuosina yli

29 Kelan sopeutumisvalmennus, vaikeavammaiset kuntoutujat , sairausryhmät 700 I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 100 XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 6

30 Kelan sopeutumisvalmennus, harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujat , sairausluokat I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 200 XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 7

31 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit, ote standardien palvelulinjoista Sopeutumisvalmennuskursseilla kuntoutujaa ja hänen perhettään, omaisiaan tai muita läheisiään sekä lähiyhteisöään tuetaan selviämään sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa elämäntilanteessa. Samalla heitä tuetaan jatkamaan mahdollisimman optimaalista elämää sairauden muuttamassa arjessa. Osallistujia yhdistää sama tai samankaltainen vamma tai sairaus, mikä mahdollistaa kokemusten vaihdon vammaisten/sairaiden henkilöiden ja perhekursseilla myös perheenjäsenten kesken. Sopeutumisvalmennuskursseilla annetaan tietoa sairaudesta, sen hoidosta sekä kuntoutus- ja muiden tukitoimien mahdollisuuksista. etsitään keinoja, joilla kuntoutuja tai perhe voi itse vaikuttaa voimavarojensa vahvistumiseen ja elämäntilanteensa hallintaan sekä aktiiviseen osallistumiseen omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. 8

32 Kelan sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit ja yksilölliset kuntoutusjaksot Sopeutumisvalmennuskurssi sopii silloin kun kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat lisää tietoa sairaudesta tarvitsevat vertaistukea tarvitsevat tukea voimavarojensa vahvistumiseen ja elämäntilanteensa hallintaan aktiiviseen osallistumiseen omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Kuntoutuskurssi sopii silloin kun kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat tukea omaan sairauteen liittyvän muuttuneen elämäntilanteen ymmärtämiseen tarvitsevat ohjausta omatoimisten, aktiivisten kuntoutuskeinojen oppimiseen ja omaksumiseen tarvitsevat sopeutumisvalmennuskurssia pidempää kuntoutusta Yksilöllinen kuntoutusjakso sopii silloin kun kuntoutujalla on laaja-alainen, moniongelmainen oireisto tai hänen tilanteensa vaatii muutoin kuntoutusohjelman yksilökohtaisempaa suunnittelua kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat laajasti tulkin palveluja kuntoutuksen aikana kurssimuotoinen kuntoutus ei eri syistä sovellu kuntoutujalle 9

33 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Keskeisiä kehitettäviä painoalueita Korostetaan kuntoutuksen tavoitteellisuutta, GAS:n käyttö ICF-viitekehys otettu mukaan Kuntoutuksen vienti arkeen Verkostotyö Standardien ja kuntoutuspalvelujen yhtenäistäminen Sairausryhmien ryhmittely uudelleen 10

34 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Sairausryhmistä tehty pooleja, joihin yhdistetty useita pieniä sairausryhmiä, alla esimerkkejä Harvinaiset aineenvaihduntahäiriöt Harvinaiset sidekudossairaudet Hengityssairaudet Liikehäiriöt Moni- ja liikuntavammaisuus/cp, kehitysvamma ja kehityshäiriöt Sukukromosomipoikkeavuudet Synnynnäiset epämuodostumat sekä raajojen ja nivelten kehityshäiriöt 11

35 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuskurssien standardien palvelulinjoja uudistettu vuosina Kurssirakennetta muutettu yhtenäisemmäksi Yksiosainen 5 vrk tai kaksiosainen 5+5 vrk Henkilöstöä tarkennettu Moniammatillinen työryhmä Erityistyöntekijät Muut kuntoutushenkilöstö Avustava henkilöstö ja lastenohjaajat Teemat ja haastattelut Tavoitteiden asettelu yhdessä kuntoutujan kanssa 12

36 Kelan sopeutumisvalmennus Sope-kursseihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita: SOPE-kirja (järjestöjen ja Lapin yliopiston hanke, yhteisrahoitus RAY:n kanssa) Narkolepsiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssien arviointitutkimus (Lapin yliopisto, Kelan tutkimusosasto, Suomen Mielenterveysseura) Kelan järjestämien sopeutumisvalmennuskurssien arviointitutkimus tulossa Alustavasti on suunnitteilla on kursseja koskeva kysely terveydenhuollolle ja järjestöille 13

37 Kelan sopeutumisvalmennus Uudistusten vaikutuksia seurataan eri tavoin: Asiakaspalautteet Palveluntuottajien kommentit Terveydenhuollon ja muiden sidosryhmien kommentit Kelan kurssien täyttyminen ja tarpeiden muutokset Vaikutukset toimeenpanoon sopimuskaudella ja seuraaviin hankintoihin 14

38 Kelan sopeutumisvalmennus Kiitos 15

39 RAY:n sopeutumisvalmennusseminaari Ansa Holm ja Pauliina Tamminen

40 SUOMEN LUUSTOLIITTO RY Valtakunnallinen kansanterveys-, potilas ja liikuntajärjestö Jäsenlähtöinen yhteisöllisyys ja aktiivinen asiantuntijuus 19 jäsenyhdistystä ja yhteensä 3500 jäsentä ympäri Suomen

41 Luustoterveys vauvasta vaariin - luustokuntoutujaa unohtamatta

42 OSTEOPOROOSI JA OSTEOPENIA Suomessa ihmistä sairastaa osteoporoosia ja toiset sairastaa osteopeniaa Joka 3. yli 50-vuotias nainen ja joka 5. mies saa osteoporoottisen murtuman Vuosittain noin luuston haurastumisesta johtuvaa murtumaa, joista noin lonkkamurtumia Joka 4. lonkkamurtumapotilas saa vuoden sisällä murtumasta jonkin uuden murtuman Joka 5. lonkkamurtumapotilas kuolee vuoden sisällä murtumasta Pelkästään lonkkamurtumien aiheuttamat kokonaishoitokustannukset Suomessa ovat 150 miljoonaa vuodessa (2010) Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja Arch Gerontol Geriatr May Jun; 54(3): e Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto

43 LUUSTOLIITON SOPEUTUMISVALMENNUS Kela ei järjestä sopeutumisvalmennusta luustokuntoutujille Luustoliitolla RAY:n rahoittamaa luustokuntoutujien sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001 Luustoliiton sopeutumisvalmennuksen käsikirja, jota kehitetään jatkuvasti Kuuden päivän laitossopeutumisvalmennuskurssit (4 vuodessa)

44 MITÄ SOPEUTUMISVALMENNUKSELLA VOIDAAN SAAVUTTAA? Luustokuntoutujan ymmärtämys osteoporoosilääkityksen merkityksestä Kaatumisien vähentäminen Omahoidon pitkäjännitteinen toteuttaminen ja tuki Toimintakyvyn ylläpito ja/tai lisääntyminen Itsenäinen kotona selviytyminen

45 LUUSTOLIITON SOPEUTUMISVALMENNUS 2/2 Laitosmuotoinen sopeutumisvalmennus vai Avomuotoinen sopeutumisvalmennus

46 ASKO KEHITTÄMISTYÖ Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille eli avo- ja ryhmämuotoinen omahoitokurssi luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla

47 ASKO -KEHITTÄMISTYÖ Terveydenhuoltolaki Vanhuspalvelulaki Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Kuntoutujien tarpeet Ikääntyneen oppimisen tukeminen Kuntoutumisprosessin tuki Omahoidon pitkäkestoinen tuki

48 ASKO -KEHITTÄMISTYÖN TULOKSIA Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta: 6 kk ja 12kk 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille

49 ASKO -KEHITTÄMISTYÖN TULOKSIA TOIMINTAMALLI Yhteistyö Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan liikuntatoimi Alueellinen Luustoliiton jäsenyhdistys Suomen Luustoliitto Ammattilaisten ja kurssiohjaajien koulutus ASKO-tuoteperhe mm. Kurssin alustukset Kurssiohjaajan käsikirja Vertaistukiohje Luustoliiton jäsenyhdistyksen vertaistuki LUUSTOKUNTOUTUJA Luustoinfo Avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 6 kk seurantatapaaminen 12 kk seurantatapaaminen

50 KOKEMUKSIA ASKO -KEHITTÄMISTYÖSTÄ Yhteistyökumppanin haastattelu Haastattelu Internetissä

51 AVOKUNTOUTUSYHTEISTYÖ Raha vai tulos: kuntoutuksen uusi aalto Avokuntoutusfoorumi Tampere-talo

52 AVOKUNTOUTUSYHTEISTYÖ Luustoliiton yhteistyökumppanit: Vanhustyön keskusliitto, Muistiliitto, GeroCenter, Aivoliitto, Hoitoja kuntoutuslaitosten liitto (Hokuli) sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitos Avokuntoutusfoorumin tavoitteet: Avokuntoutukseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön sekä hyvien käytäntöjen jakaminen Avokuntoutuksen mahdollisuuksista ja rajoista keskusteleminen Kansallisen avokuntoutusverkoston perustaminen

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Uusi hankintalaki vihdoin täällä!

Uusi hankintalaki vihdoin täällä! Uusi hankintalaki vihdoin täällä! Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Kuntatalo 9.00-16.00 Ohjelma aamupäivä 1/2 09.00-09.15 Tervetuloa seminaariin ja johdatus aiheeseen - johtava

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Kyssäreitä. Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Kuntamarkkinat Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling

Kyssäreitä. Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Kuntamarkkinat Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling Kyssäreitä Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Kuntamarkkinat 2016 1) Mikä ihmeen ESPD? 2) Miten kilpailutan sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnan siirtymäkaudella? 3) Suorahankinnasta ilmoittaminen

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori ICT-hankintojen vastuut kunnissa HANKINNAN SUUNNITTELU: KUKA VASTAA? HANKINTAMENETTELY: KUKA VASTAA? HANKINTAPÄÄTÖS: KUKA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Marika Sorvari, Suomen Syöpäyhdistys Mervi Puolanne, Hengitysliitto 20.4.2016 Ryhmään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot