RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta"

Transkriptio

1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta Työseminaariseminaari Iirksessä Tervonen Hilppa,

2 Historiaa Sopeutumisvalmennus on järjestöjen kehittämä kuntoutuksen muoto;. ryhmämuotoisen toimintakykyä parantavan valmennuksen elementtejä vammaisjärjestöjen kurssi- ja leiritoiminnassa ainakin jo luvulla toimintamuotona vakiintunut sittemmin myös virallisten kuntoutusjärjestelmien piiriin Sopeutumisvalmennus-termi ilmaantuu lakitekstiin esiintyi 1960-luvun kuntoutuskomiteassa ( kuntoutumis- ja sopeutumisharjoitus ) Invalidihuoltolakiin 1972 alusta voimaan tulleissa lakimuutoksissa ( sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on. ) 1980 luvun alussa terveydenhuollon lakeihin, sitten vammaispalvelulakiin, Kelan kuntoutuslakeihin 90-luvun alussa jne jne Tervonen Hilppa,

3 Historiaa Järjestöjen sopeutumisvalmennusta tuettiin invalidihuoltolain mukaan vartion harkinnanvaraisilla avustuksilla (sosiaalihallitus) 1980-luvun loppuun saakka Vammaispalvelulain voimaan tulon ja Invalidihuoltolain kumoamisen yhteydessä järjestöjen sopeutumisvalmennukseen valtion budjetista aiemmin myönnetyt valtionavustukset siirrettiin 1980-luvun lopussa RAY:n avustusjärjestelmän piiriin Lakisääteisessä kuntoutuksessa on tällä hetkellä lukuisia eri järjestelmiä, joissa sopeutumisvalmennus kehittyy eri suuntiin; sen täsmällisiä sisältömäärittelyjä ei säädöksiin ole kirjattu Tervonen Hilppa,

4 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne Vuonna 2013 järjestöjen sopeutumisvalmennustoiminnan rahoittamiseen kohdistuu toiminta-avustuksina 8,6 miljoonaa euroa. Avustusta saa 50 järjestöä yhteensä 53 kohteeseen. Avustuksen saajat ovat enimmäkseen sairaus- ja potilasjärjestöjä, vammais- ja invalidijärjestöjä ja mielenterveysjärjestöjä. Avustusmäärät ovat vuosittain enimmäkseen euroa, mutta joukossa on myös yksi miljoonan euron ylittävä kohde (Mielenterveyden keskusliitto ry). Tervonen Hilppa,

5 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta RAY:n avustuksella järjestettiin (vuonna 2011) 629 sopeutumisvalmennuskurssia, joista 157 oli avomuotoista sopeutumisvalmennusta. Omia tiloja ko. toimintaan on 16 järjestöllä Myös monissa muissa avustuskohteissa toteutetaan vastaavantyyppisen sosiaalisen kuntoutuksen muotoja (muistiluotsit, mielenterveyskuntoutujien varhaiskuntoutus..) eli RAY:n tuki ko. tarkoitukseen on suurempi Tervonen Hilppa,

6 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta Tavoite: järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen toiminnallisen konseptin selkiyttäminen ja yhtenäisen laatujärjestelmän kehittäminen Kansalaisen tarve on keskeinen mitä halutaan vuonna 2015=> Tulosten varmistaminen arjessa Joustava toiminta Asiakkaille oltava vaihtoehtoja - myös vertaistuki verkossa mukaan Laitosmainen kurssitoiminta ei sovi kaikille, osalle sopii Toimintatapa: Yhteinen työskentely järjestöjen kanssa (innovointi) => startti Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen prosessissa ja kriteereiden laadinnassa Tervonen Hilppa,

7 Sopeutumisvalmennus ja sen haasteet Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 1

8 Kuntoutus järjestelmänä Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt 1950-luvun alusta lähtien suppean eritysryhmän palveluista laajaksi moniosaiseksi toimintakokonaisuudeksi, jossa on mukana monipuolinen ja tahoinen rakennelma lainsäädäntöä, palvelujen järjestäjiä, rahoittajia ja tuottajia. Kuntoutusta voidaan kuvata seuraavan neljän pääpiirteen avulla: 1) Kuntoutukseen valikoituminen perustuu yleensä lääketieteelliseen arvioon kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista. 2) Kuntoutuksen tavoitteet ovat sekä yhteisöllisiä että tuotannollisia, ja niitä asetettaessa otetaan huomioon yksilöllisen tilanteen erityispiirteet (ikä, koulutus, elämäntilanne, sairauden ja tai vamman laatu). 3) Kuntoutuksessa toimitaan ohjauksen ja pedagogian periaatteiden mukaan, ja siinä kunnioitetaan kuntoutujan omia valintoja, elämänsuunnitelmia sekä vältetään antamasta ulkokohtaisia neuvoja ja määräyksiä. 4) Kuntoutuksen yksilöllinen ja yhteisöllinen taloudellinen ja hallinnollinen perusrakenne noudattelee sosiaalivakuutuksen periaatteita (eli se pyrkii vähentämään sosiaaliturvaan sidoksissa olevia kustannuksia tai estämään ne kokonaan). (Paatero ym ) Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 2

9 Kuntoutus järjestelmänä Virallisesti kuntoutus voidaan määritellä kansalaisten työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä edistävän sosiaalipolitiikan välineeksi (Talo ym. 2003) Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat (sairauden tai muiden syiden vuoksi) uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn, ja siinä käytetään hyväksi kuntoutujan lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. (Järvikoski&Härkäpää 1995.) Kuntoutujan oma aktiivisuus on keskiössä, kuntoutus voidaan tulkita myös oppimiseksi, jonka aikana kuntoutuja tutkii toimintakykynsä, elämänsä ja tulevaisuutensa perusteita ja tavoitteita (Järvikoski&Härkäpää 2001.) Vuodesta 2003 STM painottanut voimaantumisen paradigmaa: kuntoutujan aktiivista osallistumista prosessiin ja sitä, että kuntoutus ei tapahdu vain organisaatioiden sisällä vaan arjen konteksteissa ja osana kuntoutujan muuta elämänpiiriä Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 3

10 Kuntoutus järjestelmänä Kuntoutus järjestelmänä ei aina täten vaadi tuekseen lääketieteellistä diagnoosia kyse ei ole hoivasta tai terveydenhuollosta, ainakaan sanan perimmäisessä merkityksessä Kuntoutuksessa olennaista on tarve voimaantua siihen voi johtaa joko diagnoosi, kuntoutustiedon puute, avun tarve tai peräti oma halu (Jalava 2013) Kuntoutuksen toimintamallit ja ammattikäytännöt toteutetaan kuitenkin vielä liikaa järjestelmäkeskeisesti, ne ovat idealtaan toimenpidekeskeisiä ja kohteeltaan yksilö- ja vajavuuskeskeisiä. Tulevaisuudessa kuntoutuksen merkitys muotoutuu pitkälti sen perusteella, miten kuntoutus kyetään integroimaan työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin, verkostoimaan työpaikkojen kehitykseen ja ottamaan huomioon varhaisen puuttumisen politiikassa. (Suikkanen&Lindh 2007.) Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 4

11 Sopeutumisvalmennuksen haasteita Kuntoutuksen tulevaisuus on kuntoutuskumppanuudessa, varhaiskuntoutusinterventioiden kehittämisessä ja sisältöjen olennaisessa muutoksessa. RAY on olennainen rahoittaja kuntoutussektorilla näistä eräs merkittävimmistä muodoista on sopeutumisvalmennus yhteensä vuoden 2011 toiminnoista Kuntoutussäätiö löysi tutkimuksessaan yli 350 RAY-rahoitteista kohdetta, missä harjoitetaan selkeästi kuntoutustoimintaa Kela on viime vuosina tiukentanut läpi linjan kuntoutukseen pääsyn kriteerejä kilpailuttaminen on ajanut alas monia kuntoutuslaitoksia RAY ei ole asettanut yhtenäisiä kriteerejä sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutukseen toisin kuin siis Kela Miten Kelan toiminta näkyy sopeutumisvalmennuskentässä? Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 5

12 Seurannan havaintoja Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys saatiin 26 sopeutumisvalmennusta harjoittavalta kohteelta Alustavien tulosten perusteella näyttää selvältä, että suuri osa sopesta on internaattimuotoista ja kesto saattaa olla kymmenenkin päivää internaattimuotoisuus lisää luonnollisesti kustannuksia, usein henkilöhinnat ovat useita tuhansia Tavoitteet tuntuvat usein todella laajoilta: yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, hyvä elämänlaatu, itsetunnon ja sosiaalisen toimintakyvyn nostaminen Monessa tapauksessa kurssien tuloksia ja vaikutuksia ei ole seurattu eli palaute kurssien jälkeiseltä ajalta puuttuu/sitä ei ole RAY:lle raportoitu Aina ei ole kerrottu monta internaattimuotoista kurssia ja monta avomuotoista kurssia on järjestetty, vaan ne menevät sekaisin Sopeutumisvalmennuksen yksikohtaiset hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat ja sisällöt usein erittäin monipuolisia!! Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 6

13 Seurannan havaintoja Moni järjestö haluaa kehittää matalan kynnyksen sopea, joka on jatkuvaa ja avomuotoista Moni järjestö haluaa lisätä tukihenkilötoimintaa, vertaistoimintaa ja informaatiota Olisiko tällöin suunnattava katse uusiin varhaiskuntoutuksen interventioihin ja uudenlaisiin kuntoutuskumppanuuksiin? Ainakin tavoitteita ja osatavoitteita tulisi selkeyttää ja keskittyä enemmän tulosten ja vaikutusten arviointiin kyseessä ehkä järjestökuntoutuksen merkittävin RAY-rahoitteinen osa-alue Avustusosasto, Janne Jalava, Julkinen 7

14 Kuntoutuksen arvioinnin monimuotoisuus.. Kuntoutuksen arvioinnilla voidaan tarkoittaa mm. tieteelliseen menetelmään perustuvaa kuntoutustoiminnan, -toimenpiteiden ja toimintaprosessien käsitteellistä ja empiiristä kuvausta ja arviointia sekä toiminnan vaikuttavuutta, hyötyjä ja tehokkuutta koskevien johtopäätösten tekoa Harvoin vain kohderyhmässä tapahtuneiden muutosten selvittäminen riittää kuntoutusohjelmaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttää toiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä Oleellista tietää, mitä prosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Kuntoutus on toimintaa, joka jäsentyy sekä yksilöllisen toiminnan että yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta. Sitä voidaan kuvata toimintana, jolla pyritään parantamaan ihmisten elämänhallintaa ja selviytymistä, tai yhteiskunnallisena sääntelyjärjestelmänä, jolla pyritään mm. takaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti yhteiskunnassa. Kuntoutuksen arviointi voi tarkoittaa toisaalta yksilöiden, prosessien ja selviytymisessä tapahtuvien muutosten arviointia, toisaalta kokonaisjärjestelmän tai yhteiskunnan vajaakuntoisuuteen liittyvien politiikkojen arviointia. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008; Rossi & Freeman 1993,1999

15 Kuntoutuksen arvioinnin osa-alueet.. Arvioinnin taso/kohde Mikrotasoinen (yksilöt) Mesotasoinen (esim. organisaatio, työyhteisö, projekti) Makrotasoinen (kokonaisjärjestelmä; yhteiskunta; kunta) Tarpeiden/muutostarpeiden arviointi Monta yksilöä? Onko organisaatiossa muutostarpeita? Tuleeko muutokseen tarvetta toimintaympäristöstä? Toiminnan/toimeenpanon (myös panosten ja tuotosten) arviointi Millaista toimintaa? Miksi harjoitamme kuntoutusta näin? Tuleeko toiminnan sisältöön painetta toimintaympäristöstä päällekkäisyys vrt. erikoistuminen. Vaikuttavuuden/ lopputuloksen arviointi Miten kokivat? Voiko organisaatio muuttaa toimintatapaansa? Miten muut järjestelmät vaikuttaa lopputulokseen? Toimintaprosessin/ vaikuttavien tekijöiden arviointi Millaiseksi prosessit koettiin? Miten toimintaa muutetaan? Miten muut kentän toimijat harjoittavat kuntoutusta? Taloudellinen (kustannusten ja hyötyjen) arviointi Onko yksilötason kustannus oikealla tasolla? Miten toiminnan muutokset vaikuttaa talouteen? Voiko nykymallilla pärjätä nykyyhteiskunnassa? Toimintapolitiikan ja sen perustelujen arviointi Miksi toteutetaan tässä muodossa? Miksi toimintaa tulisi muuttaa? Tuleeko ympäristöstä paineita toimintapolitiikan muutoksiin? Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

16 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon Palvelujen tuottaminen sinänsä ei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. SIKSI TARVITAAN TIETOA SOPEN TULOKSISTA!! Kuntoutustoiminnan perimmäisenä tavoitteena voidaan pitää merkittävää muutosta kuntoutujan ja hänen ympäristönsä välisessä suhteessa; esim. työssä jaksamisessa, yhteisön toimintaan osallistumisessa, arkielämässä selviytymisessä, työllistymisessä tai elämänhallinnassa. Jotta jokin kuntoutusinterventio voidaan todeta vaikuttavaksi, tulee kyetä osoittamaan tavoitteen suuntainen muutos sekä se, että muutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos? Voidaanko luotettavasti todeta, että muutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa? Lähde: Järvikoski 2008

17 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kysymykseen Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos liittyy oleellisesti lisäkysymys: Kenen näkökulmasta tavoitteet asetetaan? Kuntoutuja, perhe, kuntoutustyöntekijä, työantaja, yhteiskunta, kuntoutusjärjestelmä? On hyväksyttävä, että asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamista koskevat arviot voivat olla erilaisia ja arvioinnin tulos syntyy vain eri näkökulmia yhdistämällä. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, ellei tavoitteita ole asetettu Tavoitteet voivat olla myös hierarkkisessa suhteessa toisiinsa Perimmäiseksi tavoitteeksi voidaan määritellä esim. myönteinen muutos yksilöympäristö-suhteessa. Usein tarpeellista ja mahdollista määritellä myös toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta esim. fyysisen ja psyykkisen tilan muutokset, ympäristön muutokset Silloinkin kun perimmäisen tavoitteen saavuttamista ei ole mahdollista arvioida esim. seuranta-ajan lyhyyden takia, on tärkeä arvioida vaikutuksia ainakin välitavoitteiden saavuttamisen perusteella. Esimerkiksi diabetesta sairastavan kuntoutuksen välitavoitteeksi voidaan määritellä liikunnan lisääntyminen tai ruokavalion muutos, vaikka toiminnan merkitystä yksilön toimintakyvyn ja sairauteen liittyvien haittojen osalta ei vielä voitaisikaan arvioida. Lähde: Järvikoski 2008

18 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ollut keskeistä tarkastella, mitkä ovat panosten ja tuotosten seuraukset Kuntoutuksen arvioinnissa korostettu objektiivisuutta ja tuloksellisuutta esim. työllistymistä tai toimintakyvyn muutosta ilman objektiivisilla indikaattoreilla saatua näyttöä vaikuttavuudesta kuntoutus on mielletty turhana toimintana Kuntoutukseen ja sen vaikuttavuuden arviointiin sisäänrakennettu lääketieteiden ja sosiaalitieteellisten näkökulmien erilaisuus ja jopa ristiriitaisuus Korostettu luonnontieteellisiä tutkimusasetelmia kokeellisten asetelmien välttämättömyyttä ja yksilön käyttäytymisen muutosta ja mittaamista sokkoasetelmien ja satunnaistamisen keinoin. Lähde: Suikkanen & Lindh 2002

19 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi..ei suositella RAYrahoitteiseen kuntoutukseen Perustuu satunnaistettuun koeasetelmaan, jossa tutkimus- ja vertailuryhmän jäsenet valitaan samasta perusjoukosta arpomalla. Tutkimusryhmän jäsenet osallistuvat arvioinnin kohteena olevaan kuntoutusohjelmaan, vertailuryhmän jäsenet eivät. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu vertailemalla tutkimus- ja vertailuryhmässä tapahtuneita muutoksia seuranta-aikana. Mikäli osallistujat on sijoitettu ryhmiin satunnaisotannalla, ryhmien väliset tilastollisesti merkittävät erot voidaan tulkita kuntoutusohjelman vaikuttavuudeksi. Mikäli ei vertailuryhmää tai osallistujia satunnaisteta, ei voida varmuudella tietää, johtuvatko ryhmien väliset ero ohjelmasta vai jostakin muusta. Menetelmää käytetty runsaasti erityisesti lääketieteessä. Soveltuu kuntoutusintervention vaikuttavuuden arviointiin parhaiten silloin, kun: A) selvitetään rakenteeltaan yksinkertaisen, sisällöltään selvästi määritellyn ja kestoltaan lyhyen intervention vaikutuksia B) tutkimuksen kohderyhmä voidaan ennalta määritellä ja tarvittaessa rajata homogeeniseksi C) toimenpiteiden vaikutuksia voidaan selvittää kohtuullisen enimmillään kahden tai kolmen vuoden seuranta-ajan puitteissa Edellyttää vaikuttavuuden indikaattorien määrittelyä etukäteen (olemassa olevien taustateorioiden ja siihen perustuvien hypoteesien pohjalta) Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008

20 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi.. Kuntoutus on laaja-alainen, pitkäkestoinen ja monipuolinen toimintakokonaisuus, joka koskettaa usein ihmisen koko elämänprosessia ja tulevaisuutta. Satunnaistetun koeasetelman käyttö kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa edellyttää huolellista harkintaa. Välttää kysymyksen subjektien mukautumisen, tahdon, kontekstin yms. eroista Kuntoutusasiakas arvio saamaansa kuntoutusta omien tavoitteidensa ja pyrkimystensä kautta. Jos arpomismenettelyn tuottama interventio ei vastaa kuntoutujan omia tarpeita, voi ristiriita vaikuttaa monella tavalla tutkimuksen toteuttamiseen Hän voi jäädä pois tutkimuksesta, mikä kasvattaa vertailuryhmän katoa Hän voi hakea haluamansa kuntoutuksen muualta Kuntoutuksen erottaminen muusta toimintaympäristöstä on ongelmallista. Usein vaikuttavuuden arviointitutkimuksessa yksistään riittämätön lähtökohta! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008

21 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa voidaan käyttää hyvin seurannan pohjana RAY-rahoitteisessa kuntoutuksessa Ilmiöitä tutkitaan niiden luonnollisessa toimintaympäristössä, mahdollisimman luonnollisin menetelmin ja niihin vaikuttamatta Tiedonkeruu suunnitellaan siten, että se häiritsee normaalia toimintaa mahdollisimman vähän. Lähtökohtana on, että todellisuus pakenee kontrolloituja asetelmia ja monet tutkimusmenetelmät (esim. kyselylomakkeet) vaikuttavat väliintulevasti Tiedonkeruussa hyödynnetään mm. osallistuvaa havainnointia, haastatteluita, keskusteluita, kuntoutujien tarinoita ja elämänkertoja, työntekijöiden prosessikuvauksia yms. Teoriaa tai hypoteeseja ei yleensä pyritä asettamaan ennalta, vaan ne tuotetaan itse tutkimusprosessin aikana Kuntoutuksen vaikuttavuuden osa-alueita ei pyritä määrittelemään etukäteen, vaan tutkimusprosessin aikana pyritään etsimään yksilöllisiä hyötyjä ja subjektiivisia merkityksiä tapahtuneille muutoksille. Usein korostetaan, ettei yleispäteviä kuntoutuksen vaikuttavuuden indikaattoreita ole edes mahdollista asettaa. Kuntoutuksen hyödyt tulkittava aina myös suhteessa kuntoutujan toimintaympäristöön ja kuntoutujan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Huomattava, että yksilölliset tavoitteet saattavat muuttua prosessin kuluessa: esimerkiksi työllistymistavoite voi kuntoutusprosessin aikana muuntua tavoitteeksi rakentaa arkielämän hallinnan perustaa työelämän ulkopuolella. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

22 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksessa lähestymistapa voi antaa/lisätä (uutta) ymmärrystä vaikutusten monialaisuuteen ja ilmeisyyteen. Sen avulla voidaan myös löytää ja kuvata hyötyjä tuottavia toimintatapoja sekä yksilöllisiä prosesseja. Soveltuu erityisen hyvin kuntoutuksen kehittävään arviointiin. Kiinnitettävä huomiota tutkimuksen uskottavuuteen: Arviointitutkijan olisi pystyttävä määrittelemään ja kuvaamaan toimintansa säännöt, tulkintojensa ja väitteidensä perusteet Ilman sitä, tutkimuksen käyttäjän voi olla vaikea vakuuttua siitä, että johtopäätökset nojaavat aineistoon. Systemaattinen tiedon keruu ja tulosten analyysi, käytettyjen menetelmien läpinäkyvyys! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

23 Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa ja naturalistiskvalitatiivinen lähestymistapa kuntoutuksen arvioinnissa Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa Ihanteena satunnaistettu koeasetelma; sen vaihtoehtona muu kontrolloitu tutkimusasetelma Lähtökohtana teoriaan perustuvat hypoteesit; ennalta määritellyt kvantitatiiviset indikaattorit hypoteesien testaamiseksi Tyypillisiä tiedonkeruumenetelmiä kyselylomakkeet, testit, arvioinnit, rekisteritiedot (esim. eläkkeet) Soveltuu erityisesti ennalta määritellyn, tarkasti rajatun intervention vaikutusten tutkimiseen (intervention piirteiden kuvattavuus, toistettavuus) Soveltuu parhaiten tarkasti määritellyn ja rajatun, homogeenisen ryhmän kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin Tavoitteena kausaalipäätelmä intervention vaikutuksesta (intervention tuottama nettomuutos) Tutkimusprosessi luonteeltaan deduktiivinen Tutkittavat/vertailtavat toimintamallit mieluiten standardoitava siten, että se voidaan toteuttaa samanlaisessa muodossa kaikilla tutkittavilla Toimintaympäristö ja olosuhteet vakioidaan niin hyvin kuin mahdollista Asiakkaan pyrkimysten ja arvotun intervention välinen suhde Analyysi perustuu yleensä väestöryhmälle yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja tavoitteiden perusteella määriteltyihin indikaattoreihin Soveltuu erityisesti summatiiviseen arviointiin: arvioitaessa toiminnan hyötyjä sen jatkamista tai lopettamista koskevan päätöstä varten Naturalistis-kvalitatiivinen lähestymistapa Tutkimuskohdetta tutkitaan sen luonnollisessa ympäristössä, sitä manipuloimatta Ei ennalta asetettua teoriaa ja hypoteeseja; tutkimusprosessin aikana edetään kohti teoriaa moniaineksista kvalitatiivista tieto keräämällä Tavoitteena tiedonkeruumenetelmät, jotka ei tee väkivaltaa tutkittaville ilmiöille: esim. osallistuva havainnointi, haastattelut, elämänkertatiedot Soveltuu tutkittaessa monimutkaisia, vaikeasti määriteltäviä kokonaisuuksia, jotka voivat kehittyä eri suuntiin prosessin aikana Erityiset vahvuudet heterogeenisen, palveluiden piirin normaalisti hakeutuvan tai valikoituvan asiakaskunnan kuntoutuksen tutkimuksessa Tyypillisinä tavoitteina etsiä yksilöllisten kuntoutusprosessien tuottamia subjektiivisia hyötyjä ja merkityksiä Tutkimusprosessi on luonteeltaan induktiivinen Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä, menetelmin, jotka eivät tee niille väkivaltaa Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä; toimintaympäristön analyysi on luonnollinen osa tutkimusta Muutoksia tutkitaan suhteessa kuntoutujan henkilökohtaisiin ratkaisuihin Lähtökohtana on, että asetetut tavoitteet voivat muuttua kuntoutusprosessin aikana ja siksi indikaattorien ennalta määrittely ei ole mahdollista Soveltuu erityisesti ns, formatiiviseen, kehittävään arviointiin Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002

24 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit muutoksessa RAY:n seminaari Leena Poikkeus Suunnittelija

25 Kelan sairausryhmäkohtaisten kuntoutuskurssien ja sopeutumisvalmennuskurssien suhteellinen osuus, suunnitellut kurssit % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuntoutuskurssit Sope-kurssit 2

26 Kelan sairausryhmäkohtaisten sope-kurssien määrä vuosina , suunnitellut kurssit Aikuiset Lapset ja nuoret

27 Kelan sope-kursseille osallistuneiden kuntoutujien ja omaisten määrä Kuntoutujat Omaiset

28 Kuntoutujien ikäryhmät Kelan sope-kursseissa vuosina yli

29 Kelan sopeutumisvalmennus, vaikeavammaiset kuntoutujat , sairausryhmät 700 I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 100 XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 6

30 Kelan sopeutumisvalmennus, harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutujat , sairausluokat I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 200 XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 7

31 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit, ote standardien palvelulinjoista Sopeutumisvalmennuskursseilla kuntoutujaa ja hänen perhettään, omaisiaan tai muita läheisiään sekä lähiyhteisöään tuetaan selviämään sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa elämäntilanteessa. Samalla heitä tuetaan jatkamaan mahdollisimman optimaalista elämää sairauden muuttamassa arjessa. Osallistujia yhdistää sama tai samankaltainen vamma tai sairaus, mikä mahdollistaa kokemusten vaihdon vammaisten/sairaiden henkilöiden ja perhekursseilla myös perheenjäsenten kesken. Sopeutumisvalmennuskursseilla annetaan tietoa sairaudesta, sen hoidosta sekä kuntoutus- ja muiden tukitoimien mahdollisuuksista. etsitään keinoja, joilla kuntoutuja tai perhe voi itse vaikuttaa voimavarojensa vahvistumiseen ja elämäntilanteensa hallintaan sekä aktiiviseen osallistumiseen omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. 8

32 Kelan sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit ja yksilölliset kuntoutusjaksot Sopeutumisvalmennuskurssi sopii silloin kun kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat lisää tietoa sairaudesta tarvitsevat vertaistukea tarvitsevat tukea voimavarojensa vahvistumiseen ja elämäntilanteensa hallintaan aktiiviseen osallistumiseen omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Kuntoutuskurssi sopii silloin kun kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat tukea omaan sairauteen liittyvän muuttuneen elämäntilanteen ymmärtämiseen tarvitsevat ohjausta omatoimisten, aktiivisten kuntoutuskeinojen oppimiseen ja omaksumiseen tarvitsevat sopeutumisvalmennuskurssia pidempää kuntoutusta Yksilöllinen kuntoutusjakso sopii silloin kun kuntoutujalla on laaja-alainen, moniongelmainen oireisto tai hänen tilanteensa vaatii muutoin kuntoutusohjelman yksilökohtaisempaa suunnittelua kuntoutuja tai kuntoutuja ja perhe tarvitsevat laajasti tulkin palveluja kuntoutuksen aikana kurssimuotoinen kuntoutus ei eri syistä sovellu kuntoutujalle 9

33 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Keskeisiä kehitettäviä painoalueita Korostetaan kuntoutuksen tavoitteellisuutta, GAS:n käyttö ICF-viitekehys otettu mukaan Kuntoutuksen vienti arkeen Verkostotyö Standardien ja kuntoutuspalvelujen yhtenäistäminen Sairausryhmien ryhmittely uudelleen 10

34 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Sairausryhmistä tehty pooleja, joihin yhdistetty useita pieniä sairausryhmiä, alla esimerkkejä Harvinaiset aineenvaihduntahäiriöt Harvinaiset sidekudossairaudet Hengityssairaudet Liikehäiriöt Moni- ja liikuntavammaisuus/cp, kehitysvamma ja kehityshäiriöt Sukukromosomipoikkeavuudet Synnynnäiset epämuodostumat sekä raajojen ja nivelten kehityshäiriöt 11

35 Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuskurssien standardien palvelulinjoja uudistettu vuosina Kurssirakennetta muutettu yhtenäisemmäksi Yksiosainen 5 vrk tai kaksiosainen 5+5 vrk Henkilöstöä tarkennettu Moniammatillinen työryhmä Erityistyöntekijät Muut kuntoutushenkilöstö Avustava henkilöstö ja lastenohjaajat Teemat ja haastattelut Tavoitteiden asettelu yhdessä kuntoutujan kanssa 12

36 Kelan sopeutumisvalmennus Sope-kursseihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita: SOPE-kirja (järjestöjen ja Lapin yliopiston hanke, yhteisrahoitus RAY:n kanssa) Narkolepsiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssien arviointitutkimus (Lapin yliopisto, Kelan tutkimusosasto, Suomen Mielenterveysseura) Kelan järjestämien sopeutumisvalmennuskurssien arviointitutkimus tulossa Alustavasti on suunnitteilla on kursseja koskeva kysely terveydenhuollolle ja järjestöille 13

37 Kelan sopeutumisvalmennus Uudistusten vaikutuksia seurataan eri tavoin: Asiakaspalautteet Palveluntuottajien kommentit Terveydenhuollon ja muiden sidosryhmien kommentit Kelan kurssien täyttyminen ja tarpeiden muutokset Vaikutukset toimeenpanoon sopimuskaudella ja seuraaviin hankintoihin 14

38 Kelan sopeutumisvalmennus Kiitos 15

39 RAY:n sopeutumisvalmennusseminaari Ansa Holm ja Pauliina Tamminen

40 SUOMEN LUUSTOLIITTO RY Valtakunnallinen kansanterveys-, potilas ja liikuntajärjestö Jäsenlähtöinen yhteisöllisyys ja aktiivinen asiantuntijuus 19 jäsenyhdistystä ja yhteensä 3500 jäsentä ympäri Suomen

41 Luustoterveys vauvasta vaariin - luustokuntoutujaa unohtamatta

42 OSTEOPOROOSI JA OSTEOPENIA Suomessa ihmistä sairastaa osteoporoosia ja toiset sairastaa osteopeniaa Joka 3. yli 50-vuotias nainen ja joka 5. mies saa osteoporoottisen murtuman Vuosittain noin luuston haurastumisesta johtuvaa murtumaa, joista noin lonkkamurtumia Joka 4. lonkkamurtumapotilas saa vuoden sisällä murtumasta jonkin uuden murtuman Joka 5. lonkkamurtumapotilas kuolee vuoden sisällä murtumasta Pelkästään lonkkamurtumien aiheuttamat kokonaishoitokustannukset Suomessa ovat 150 miljoonaa vuodessa (2010) Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja Arch Gerontol Geriatr May Jun; 54(3): e Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto

43 LUUSTOLIITON SOPEUTUMISVALMENNUS Kela ei järjestä sopeutumisvalmennusta luustokuntoutujille Luustoliitolla RAY:n rahoittamaa luustokuntoutujien sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001 Luustoliiton sopeutumisvalmennuksen käsikirja, jota kehitetään jatkuvasti Kuuden päivän laitossopeutumisvalmennuskurssit (4 vuodessa)

44 MITÄ SOPEUTUMISVALMENNUKSELLA VOIDAAN SAAVUTTAA? Luustokuntoutujan ymmärtämys osteoporoosilääkityksen merkityksestä Kaatumisien vähentäminen Omahoidon pitkäjännitteinen toteuttaminen ja tuki Toimintakyvyn ylläpito ja/tai lisääntyminen Itsenäinen kotona selviytyminen

45 LUUSTOLIITON SOPEUTUMISVALMENNUS 2/2 Laitosmuotoinen sopeutumisvalmennus vai Avomuotoinen sopeutumisvalmennus

46 ASKO KEHITTÄMISTYÖ Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille eli avo- ja ryhmämuotoinen omahoitokurssi luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla

47 ASKO -KEHITTÄMISTYÖ Terveydenhuoltolaki Vanhuspalvelulaki Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Kuntoutujien tarpeet Ikääntyneen oppimisen tukeminen Kuntoutumisprosessin tuki Omahoidon pitkäkestoinen tuki

48 ASKO -KEHITTÄMISTYÖN TULOKSIA Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta: 6 kk ja 12kk 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille

49 ASKO -KEHITTÄMISTYÖN TULOKSIA TOIMINTAMALLI Yhteistyö Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan liikuntatoimi Alueellinen Luustoliiton jäsenyhdistys Suomen Luustoliitto Ammattilaisten ja kurssiohjaajien koulutus ASKO-tuoteperhe mm. Kurssin alustukset Kurssiohjaajan käsikirja Vertaistukiohje Luustoliiton jäsenyhdistyksen vertaistuki LUUSTOKUNTOUTUJA Luustoinfo Avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 1 kk etäjakso Lähijakso (2 aamu- tai iltapäivää) 6 kk seurantatapaaminen 12 kk seurantatapaaminen

50 KOKEMUKSIA ASKO -KEHITTÄMISTYÖSTÄ Yhteistyökumppanin haastattelu Haastattelu Internetissä

51 AVOKUNTOUTUSYHTEISTYÖ Raha vai tulos: kuntoutuksen uusi aalto Avokuntoutusfoorumi Tampere-talo

52 AVOKUNTOUTUSYHTEISTYÖ Luustoliiton yhteistyökumppanit: Vanhustyön keskusliitto, Muistiliitto, GeroCenter, Aivoliitto, Hoitoja kuntoutuslaitosten liitto (Hokuli) sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitos Avokuntoutusfoorumin tavoitteet: Avokuntoutukseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön sekä hyvien käytäntöjen jakaminen Avokuntoutuksen mahdollisuuksista ja rajoista keskusteleminen Kansallisen avokuntoutusverkoston perustaminen

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana Tietoisku 12.9.2013 klo 12.00-12.20 Kuntamarkkinat Rap-mummo Eila Iiris Salomaa, ft AMK, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus

Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus 10.3.2015 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 2015 Hely Streng kehittämispäällikkö YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 19 artikla: Tämän

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 LISÄTILAUS Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 Periaatteita ja määritelmiä Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen

Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelman 2015 toimenpidelinjaukset Asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.4.2013 Kari Tolonen, Kela Hankinta- ja SOTE-lainsäädännön tavoitteiden yhteensovittamisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille. Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1

Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille. Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1 Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1 Päivän ohjelma 1. Miksi muutos? 2. Yleiskuluohje 3. Kysymyksiä ja vastauksia 4. Kahvitauko

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Mervi Kuittinen Ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittaminen Päätöksistä on ilmoitettava ehdokkaille

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4"H#!!#"$!&

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4H#!!#$!& !"#$$%!&#$$!&#$$%!&#&$!&#&$%!'#!'!'#!'%!'#'$!'#'$%!(#$$ )#$$%*#$$ *#$$%*#"' *#"'%*#+$ *#+$%!$#$$!$#$$%!$#+$!$#+$%!$#'$!$#'$%!!#$$!!#$$%!"#$$!"#$%&'($&(&%)*'!(&+$%),-!.-!%&)(-''&%),-!"#$%&'($&(&%)*'!#-,%&((-#&&)!!"#$%&'($&(&%)*'!%*/,((01,)23$)*)),(!.-!4/(*,)(45!!6*%'$+$7,-!-#$%&'($&(&%)*))-,-./-

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö

Lisätiedot

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Uusi hankintalaki 2007 Hankintalain keskeiset periaatteet Hankintalaki 1 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistää

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012

Lisätiedot