Kotisivu: Sähköposti: Rehtori: Opettajat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotisivu: http://www.tuusula.fi/koulut/jokelanlukio. Sähköposti: Rehtori: elina.kortekallio@tuusula.fi Opettajat: etunimi.sukunimi@tuusula."

Transkriptio

1 JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT Jokelan lukio Jyväkuja Jokela Kotisivu: Sähköposti: Rehtori: Opettajat: Rehtori Elina Kortekallio Opinto-ohjaaja Koulusihteeri Opettajainhuone Terveydenhoitaja Kannen kuva Nina Alapartanen. Sisäsivujen kuvat ovat kuvataiteen 2. kurssilla tehtyjä pistetussitöitä: Miro Törmänen (s. 5), Meeri Suomi (s. 8), Farah Dahmane (s. 16), Eero Toropainen (s. 18), Henna Mehtänen (s. 26), Nina Alapartanen (s. 31 ) ja Juho Ruusunen (s. 38)

2 SISÄLTÖ OINTOJÄRJESTELYT 1 1. Opinto-ohjelman laatiminen ja opintojen suunnittelu Kurssivalintaohjelma Wilma Kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio Opinto-ohjelmien tarkistaminen Opetukseen osallistuminen oissaolo kurssilta tai kurssikokeesta Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Koeviikko Hylätyn kurssin uusiminen uusintakuulustelussa Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelun keskeyttäminen Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen Oppimisen tukijärjestelyt Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomit... 5 ARVIOINTIOHJEET 5 ARVIOINTIOHJEET 6 1. Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet Kurssin arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi äättötodistus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Suullisen kielitaidon arviointi... 8 VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO 9 KURSSIKUVAUKSET 10 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI (A) SAKSA (A2) SAKSA (B2) SAKSA B RUOTSI (B1) RANSKA (B2/B3) MATEMATIIKKA ITKÄ OIMÄÄRÄ LYHYT OIMÄÄRÄ BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA SYKOLOGIA HISTORIA YHTEISKUNTAOI YHTEISKUNTAOI TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OILAANOHJAUS TIETOTEKNIIKKA 46 KURKISTUS VENÄJÄN KIELEEN JA VENÄJÄAN (VE) 47 LATINAN ALKEITA JA ROOMAN KULTTUURIHISTORIAA 47 TEKSTIILITYÖ 47 TEKNINENTYÖ 48 KOTITALOUS 48

3 1 OINTOJÄRJESTELYT 1. Opinto-ohjelman laatiminen ja opintojen suunnittelu Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmevuotinen, ja sen voi suorittaa 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle suoritusajan pidennystä. Kolmen vuoden opinto-ohjelma koostuu 13 jakson opiskelusta ja suoritettavia kursseja on jaksoa kohden 5 6. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen suoritettuna tulisi olla noin kurssia ja toisen vuoden jälkeen noin Viimeisenä vuonna suoritetaan kolmessa jaksossa noin kurssia. Jokainen lukiolainen laatii oman opinto-ohjelmansa lukion suorittamiseksi. ääsääntöisesti lukio käydään kolmessa vuodessa. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa ja rehtori voi vielä perustellusta syystä myöntää opintoajan pidennystä. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit (47-51 kurssia) ja vähintään kymmenen syventävää kurssia. Lisäksi on opiskeltava syventäviä ja koulukohtaisia kursseja niin, että kokonaiskurssimäärä on vähintään 75. Enimmäismäärää ei ole. Kurssit suoritetaan yleensä järjestyksessä. oikkeamisesta tulee neuvotella aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjelmassa tulee olla pakollisina aineina yksi vieras kieli ja ruotsin kieli, joista vähintään toisessa on opiskeltava A-oppimäärä. Matematiikassa on valittava joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita kirkkoon kuuluva. Taideaineiden toisen pakollisen kurssin voi valita joko musiikista tai kuvataiteesta. Alustava suunnitelma ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja hajauttamisesta on hyvä laatia jo ensimmäisen vuoden aikana. Aine- ja kurssivalinnat ja kurssien sijoittaminen opinto-ohjelmaan vaikuttavat ylioppilaskokeiden valintaan ja suorittamisajankohtaan. Näillä valinnoilla on vaikutusta myös jatko-opintoihin korkeakoulujen valintakokeisiin ja alkupisteisiin. Abivuonna opiskelija tekee suunnitelman jatko-opintoihin hakeutumisesta ja valmistautumisesta. 2. Kurssivalintaohjelma Wilma Nettipohjainen kurssivalintaohjelma Wilma on opiskelijoiden käytettävissä koko lukuvuoden ajan opintojen suunnittelua ja kurssivalintojen tekoa varten. Lisäksi opiskelija seuraa kurssikertymäänsä ja poissaoloja Wilmassa. Opiskelijan ilmoittautuu haluamilleen kursseille Wilmassa. Kurssivalinnat on suunniteltava huolella ja ne täytyy tehdä ja tarkistaa hyvissä ajoin ennen jakson alkua, ettei opinto-ohjelman toteutuminen vaarannu, kun opiskelija ei saa tarvitsemiaan kursseja. Tulevaa jaksoa varten valinnat on tehtävä viimeistään kolme päivää ennen jakson alkua, minkä jälkeen Wilma suljetaan. Jakson vaihduttua ilmoittautuminen ja muutokset on tehtävä opintoohjaajan luona. Wilma avataan uudelleen viikon kuluttua jakson alkamisesta. 3. Kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio Opiskelija valitsee opiskelemansa aineet lukuvuosittain laadittavalta ja syystiedotteessa julkaistavalta kurssitarjottimelta, jonka lukemisessa häntä opastavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. Jokainen kurssitarjottimen vaakapalkki tarkoittaa samanaikaisesti opetettavia oppiaineita, joista yhden voi valita omaan lukujärjestykseensä. Kurssitarjottimelta tehdyt valinnat siirretään tuntikiertokaavion mukaisesti opiskelijan omaksi lukujärjestykseksi.

4 2 4. Opinto-ohjelmien tarkistaminen Opinto-ohjelmaa voi tarkistaa opiskelun kuluessa esimerkiksi jaksojen vaihtuessa. Lukiolainen oppii opintojen aikana tuntemaan paremmin lukion tarjontaa ja omaa osaamistaan sekä kiinnostuksen kohteitaan. Muutosten syynä voivat olla kurssien pois jättäminen, etenemisen vaikeutuminen, oppimäärän laajuuden muuttaminen, kokonaisen oppiaineen opiskelun lopettaminen ja uuden aineen opiskelun aloittaminen ja jatkaminen. Koko opinto-ohjelmaa koskevat muutokset tehdään opinto-ohjaajan kanssa ja niistä ilmoitetaan ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija haluaa pidentää opintoaikaansa, hän täyttää siitä opinto-ohjelman muutoslomakkeen opinto-ohjaajan kanssa. Vaihdosta tehdään ilmoitus rehtorille ja ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan, opiskelija täyttää opintosuunnitelmanmuutoslomakkeen ja hankkii siihen hyväksynnän huoltajalta, aineen opettajalta, opintoohjaajalta ja rehtorilta. 5. Opetukseen osallistuminen Mikäli opiskelija ei ole ennen kurssin alkua sopinut itsenäisestä opiskelusta opettajan kanssa, hän suorittaa kurssin tunneille osallistuen. Opiskelijalla tulee olla päivittäin mukana ne työvälineet (kirjat, vihot yms.), joita opiskelussa tarvitaan. Opiskelijan tulee aloittaa kurssi heti jakson alussa, mikäli hän ei ole ilmoittanut muutossuunnitelmaansa opinto-ohjaajalle. Jos hän ei ole neljän ensimmäisen tunnin aikana paikalla tai ilmoita olevansa sairaana, kurssille ei voi enää tulla. Oppilaitoksessa järjestetään vuosittain erilaisia teemapäiviä tai osan päivästä vieviä luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu jokaiselle opiskelijalle opiskelijan omasta lukujärjestyksestä riippumatta, eikä niistä voi jäädä pois ilman lupaa. 6. oissaolo kurssilta tai kurssikokeesta Opiskelijan velvollisuus on selvittää jokaisen poissaolonsa syy opettajalle ennen viikon alkua. Jos sairaspoissaolo kestää yli kolme päivää, opiskelijan on esitettävä opettajalle lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus ja ilmoitettava sairaspoissaolosta ryhmän ohjaajalle. Muista poissaoloista (hammaslääkäri, kuraattori tai vastaava, autokoulun teoria-, ajo tai liukasrata) on tuotava todistus. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut pois kurssilta ilman hyväksyttävää syytä. Opiskelijan, joka on sairaana tai joka ei voi muusta hyväksyttävästä syystä osallistua kokeeseen viikolla, tulee ilmoittaa poissaolostaan viimeistään päivänä. Hän neuvottelee kurssin opettajan kanssa kurssikokeen ja kurssin suorittamisesta. 7. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Samanaikaisesti lukion kahden eri oppiaineen kursseja, jotka sijoittuvat työjärjestyksessä samaan aikaan voi suorittaa opiskelija, jolla on jokin perusteltu syy. Opiskelijan tulee neuvotella kurssien opettajien kanssa opetukseen osallistumisen jakautumisesta kurssien kesken, tarpeellisesta ohjannasta ja tukitoimista sekä asioista, joita opettajat edellyttävät kurssien suorittamiseksi. Opiskelija osallistuu kurssikokeisiin samanaikaisesti ao. opintoryhmän kanssa.

5 3 8. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus jonkin kurssin tai joidenkin kurssien suorittamiseen opetukseen osallistumatta silloin, kun se on perustellusta syystä tarkoituksenmukaista. Oikeutta haetaan aineen opettajalta kirjallisesti opinto-ohjaajalta saatavalla lomakkeella. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen edellyttää kurssikokeen lisäksi paneutumista kurssin sisältöön opettajan kanssa erikseen sovitulla tavalla, esim. kirjallisuuden, tutkielman, harjoitustöiden, kirjoitelmien tms. avulla. Itsenäisesti suoritettavan kurssin sisältö, aikataulu ja suoritustapa sovitaan kurssin opettajan kanssa etukäteen ennen kurssin sisältävän jakson alkua. Kurssin itsenäisen opiskelun edellytyksenä on menestyminen aineen muissa kursseissa. Jos opiskelija saa kurssisuorituksestaan hylätyn arvosanan, tulee hänen suorittaa kurssi opetukseen osallistuen. 9. Koeviikko Kunkin jakson lopussa pidetään viikko, jonka aikana järjestetään jaksossa opiskeltujen aineiden kokeita. Kokeita on päivittäin yksi ja kokeen kesto on 2-3 tuntia. Kutakin tta edeltävänä päivänä pidetään 1-2 tunnin pituinen pohjatunti, johon osallistuminen on pakollista. Koeviikon aikana voi tta edeltävänä iltana/päivänä kerrata alueen asioita, mutta varsinainen asioiden opiskelu on tehtävä jakson aikana. Kokeessa on oltava paikalla vähintään 1-1,5 tuntia. Kokeita selitetään ja palautetaan opettajan ilmoituksen tai erikseen laaditun palautusaikataulun mukaan. Koeviikon tarkka aikataulu ilmoitetaan jakson aikana ryhmänohjaustunnilla. 10. Hylätyn kurssin uusiminen uusintakuulustelussa Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan suoritusten ja jatkuvan näytön perusteella, hänellä on kaksi mahdollisuutta ttaa korottaa hylättyä arvosanaa. Jos arvosana toisen uusinnan jälkeen on edelleen hylätty, opiskelija suorittaa kurssin osallistumalla uudelleen opetukseen kurssin ollessa jälleen ohjelmassa. Uusintakuulustelutilaisuuksia on lukuvuodessa kuusi kertaa syystiedotteessa ilmoitettavina aikoina. Uusintakuulusteluun opiskelija ilmoittautuu kansliaan kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova ja lasketaan yrityskerraksi. Uusintakuulustelu suoritetaan hylätyn kurssin pitäneelle opettajalle. Suotavaa on, että opiskelija osallistuu myös kurssin opetukseen, mutta se ei ole edellytyksenä uusintakuulusteluun osallistumiselle. Kirjalliseen uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Kurssiarvosanaa antaessaan opettajalla on oikeus uusintakuulustelutuloksen lisäksi ottaa huomioon opiskelijan kurssin aikana antama jatkuva näyttö sekä vaatia suoritettavaksi kurssiin kuuluneita harjoituksia, kirjoitelmia, tutkielmia yms. Oikeus suorittaa edellisen vuoden hylättyjä kursseja päättyy seuraavan lukuvuoden alussa järjestetyssä uusinta- ja korotuskuulustelussa. 11. Hyväksytyn kurssin uusiminen Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, hän voi tehdä niin kerran, mutta vasta kun kurssi ja siihen liittyvä uusintakuulustelu ovat seuraavan kerran koulun normaalissa opetusohjelmassa. Myös kunkin lukuvuoden alussa pidettävässä uusintakuulustelussa voi suorittaa edellisen vuoden kursseja. Jos opiskelija uusii kurssin, parempi arvosana jää voimaan.

6 4 12. Opiskelun keskeyttäminen Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden keskeyttää opiskelu lukiopaikkaa menettämättä enintään lukuvuodeksi. Keskeyttämislupaa haetaan kirjallisesti. 13. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen Ylioppilaskirjoituksiin osallistuville järjestetään vuosittain useita informaatiotilaisuuksia, joissa annetaan tarkempaa tietoa kirjoituksiin liittyvistä yksityiskohdista ja aikarajoista. Lisäksi kansliassa myydään vuosittain abin ohjevihkosta, jossa on kaikki Ylioppilastutkintolautakunnan kirjoituksia koskevat ohjeet. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalla opiskelijalla tulee olla kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettuna kolmannen jakson päätyttyä ja syksyn kirjoituksiin osallistuvalla viidennen jakson loppuun mennessä. Koska ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella, opiskelijan kannattaa opiskella kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit. Mikäli opiskelijalla on todettu lukihäiriö, hän toimittaa kouluun erityisopettajan ja tarvittaessa lukihäiriöön perehtyneen neurologin tai fonologin laatiman todistuksen viimeistään ylioppilaskirjoituksiin mennessä. Opiskelijalla on ennen ylioppilaskirjoituksia mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin (ns. tentti) lukion eri oppiaineissa. On tarkoituksenmukaista, että kukin kirjoittaja osallistuu kuulusteluihin niissä aineissa, jotka ko. lukukauden aikana aikoo sisällyttää ylioppilastutkintoonsa. Kuulustelun perusteella opettaja voi korottaa arvosanaa, jos havaitsee opiskelijan taidot ja tiedot paremmiksi kuin määräytyvä arvosana on. ksyllä kirjoittavat hakevat opiskeluohjeet kutakin kirjoitettavaa ainetta varten jo keväällä. He sopivat itse tenttimisaikansa suoraan opettajan kanssa. Kirjoitusten jälkeen opiskelija voi yrittää korottaa minkä tahansa aineen päättöarvosanaa korotustentissä. Korotustentteihin ilmoittaudutaan erikseen kirjoitusten jälkeen. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arvosanaa. 14. Oppimisen tukijärjestelyt Kaikki lukion opiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmänohjaajan pitämään lukiseulaan. Sen perusteella lukion erityisopettaja pitää tarvitsijoille lukikurssin. Yksilöllinen lukitesti tehdään vain niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet lukikurssin. Lukion erityisopetus on pedagogista tukea, joka kohdistuu opiskelustrategioiden harjoitteluun sekä oman oppimistyylin löytämiseen. Lukion erityisopettaja auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja yhtenä tukimuotona on opiskelijalle henkilökohtaisesti laadittava oppimisen suunnitelma. Erityisopettaja laatii yhdessä opiskelijan ja aineenopettajan kanssa vaikeuksia tuotavan oppiaineen tavoitteet, menetelmät ja seurannan, joiden noudattamiseen opiskelija sitoutuu. Erilaisia opiskelijoita voidaan huomioida lukiossa mm. opiskelumenetelmien avulla, erilaisilla opetusmuodoilla, tarjoamalla erilaisia apuvälineitä opiskelun tueksi sekä erilaisin järjestelyin tilanteessa (esim. erillinen tila, lisäaikamahdollisuus ja suullinen tenttimismahdollisuus). Lukion opiskelijoiden käytettävissä on koulukuraattori, jonka puoleen voi kääntyä koulunkäyntiin tai muuhun elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.

7 5 15. Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomit Lukio-opintojen yhteydessä on mahdollista suorittaa lukiodiplomi, joka on taito- ja taideaineisiin kehitetty valtakunnallinen näyttö, ikään kuin ylioppilastta vastaava suoritus. Lukiodiplomin tekeminen on tarkoitettu alasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka haluavat antaa tiedoistaan ja taidoistaan näytteen ja ovat kenties pyrkimässä alalle. Lukiodiplomisuorituksista annetaan osassa alan opiskelupaikoista lisäpiste. Kaikkien lukiodiplomien yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Internet-osoitteesta

8 6 ARVIOINTIOHJEET 1. Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet Opiskelija-arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja tukee niiden saavuttamista pyrkii oikeudenmukaisuuteen, luotettavuuteen ja avoimuuteen pohjautuu eri tavoin annettuun näyttöön kiinnittää huomiota tiedon laatuun määrän ohella pyrkii myönteisellä tavalla kannustamaan ja ohjaamaan opiskelijaa omien tavoitteiden asettamiseen, työskentelytapojen tarkentamiseen sekä itsearviointiin. 2. Kurssin arviointi Kurssit voidaan arvostella asteikolla 4-10 tai muulla opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla, esim. suoritettu/hylätty. Arvosanat ovat 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittaminen ja kurssiarvosanan määrääminen ei ole mahdollista. Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Jokainen opettaja kertoo kurssin arviointiperusteet jakson alussa. Kurssiarvosanaan vaikuttaa - ja muiden suoritusten lisäksi myös ns. jatkuva näyttö eli tuntiosaaminen ja -aktiivisuus. Siis runsaat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti. Jos kurssista puuttuu suorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä merkintää. 3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisten kurssien arvosanat eivät vaikuta automaattisesti oppiaineen oppimäärän arvosanaan. akollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

9 Jos taulukossa mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt ennen oppimäärän suorittamista, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kyseisestä kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssin arvostelussa käytetään kirjainta A. Se muunnetaan arvosanaksi neljä (4), kun edeltävistä kursseista jokin on korotettu. Opettaja voi harkintansa mukaan korottaa keskiarvon mukaan määräytyvää päättöarvosanaa, jos opiskelijan viimeisten kurssien ja koulukohtaisten kurssien aikana osoittama kehitys sitä edellyttää tai opiskelija osoittaa korotustentissä, että hänen aineenhallintaan liittyvät tietonsa ja taitonsa ovat kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa paremmat. 4. äättötodistus Opiskelijalle annetaan lukion oppimäärän suorittamisesta päättötodistus., kun hän on suorittanut edellä esitetyllä tavalla (ks. kohta 2) hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja yhteensä vähintään 75 kurssia. Kurssimäärässä otetaan huomioon kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään kurssia voi jättää pois. Koulukohtaisista kursseista kurssikertymään luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. äättötodistuksessa arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkinnällä arvostellaan ne koulukohtaiset kurssit, jotka opetussuunnitelmassa määritellään suoritusmerkinnällä arvioitaviksi. 5. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 6. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista annetaan opiskelijalle, joka eroaa ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Todistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu/hyväksytty) tai muu opetussuunnitelmassa määritetty arvostelumerkintä. Todistusta on pyydettävä kirjallisesti. Alle 18-vuotiaan opiskelijan pyynnön allekirjoittaa huoltaja. 7

10 8 7. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Rehtori hyväksyy kurssit, jotka koskevat pakollisten lukio-opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai liittyvät ulkomailla suoritettavien opintojen, työharjoittelun ja itseopiskelun hyväksymiseen vapaasti valittaviksi opinnoiksi. Lukion oppimäärään hyväksytään esimerkiksi muissa toisen asteen oppilaitoksissa tai verkkokursseina suoritetut kurssit. Kansalaisopiston ja kesälukioiden kurssien korvaavuudesta sovitaan tapauskohtaisesti rehtorin kanssa etukäteen. Musiikkiopisto-opintojen korvaamisessa noudatetaan musiikkiopiston kanssa tehtyä sopimusta. 8. Suullisen kielitaidon arviointi Opiskelija voi halutessaan osallistua suullisen kielitaidon arviointiin vieraissa kielissä. Arvioinnista on sovittava hyvissä ajoin ennen ylioppilaskokeita aineen opettajan kanssa.

11 9 VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit ventävinä opintoina tarjottavien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet peruskoulun ala-asteelta alkava kieli (A-kieli) peruskoulun yläasteelta alkava kieli (B-kieli) muut kielet B2/B3 8/10 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto/elämänkatsomustieto Filosofia sykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taide- ja taitoaineet Musiikki Kuvaamataito Liikunta Oppilaanohjaus 1 1 akolliset kurssit 47 tai 51 ventävät kurssit vähintään 10 veltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 kurssia

12 10 KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Tietoja ja taitoja opitaan erilaisissa viestintäja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, niin että lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. akolliset kurssit suoritetaan mielellään järjestyksessä. Koulukohtaiset kurssit soveltuvat minkä tahansa opintovuoden ohjelmaan. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) // tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavat perustekijät ja käsitteet viestintätilanne ja väline oman kielenkäytön, lukemistapojen ja viestinnän tietoinen tarkastelu omien tekstien kieliasun huoltaminen tekstikäsityksen syventäminen, tekstilaji ja - tyyppi erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointi tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja rakenteet, sananvalinnat, jaksotus, kytkökset, fokusointi informatiivisen puheenvuoron rakentaminen kirjoittaminen prosessina kielen kuvallisuus ja monitulkintaisuus proosa, lyriikka ja draama kirjallisuudenlajeina kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa kielen keinot omissa teksteissä suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta tekstien ideologisuus aineet referaatti lukijalähtöinen romaanianalyysi muut harjoitustekstit ryhmä- ja opetuskeskustelut aineet tekstilähtöinen romaanianalyysi informatiivinen puheenvuoro tekstitaitotehtäviä ryhmäkeskustelut aineet novellianalyysi tekstitaitotehtäviä ryhmä- ja opetuskeskustelut mielipidekirjoitus aineistoaine vaikutuskeino- ja tyylianalyysi tekstitaitotehtäviä väittely kirjallisuuspaneeli = pakollinen kurssi = syventävä kurssi = koulukohtainen soveltava kurssi

13 11 Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) uheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kirjallisuuden harrastajan kurssi (ÄI10) // eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä tekstien tarkastelua oman aikansa ja nykyajan kontekstissa tyylin aineksien vaikutus tekstiin oman tyylin hiontaa ja huoltoa teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kielen ja kirjallisuuden merkitys kansalliselle identiteetille suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja vuorovaikutustaitojen osatekijät ja ominaispiirteet verbaali ja nonverbaali viestintä esiintymisen ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet suomalainen puhekulttuuri valmistautumista tekstitaitokokeeseen tekstityyppien ja lajien, tekstianalyysin ja siinä tarvittavien käsitteiden, tekstin rakentamisen ja kielenhuollon kertaus esseekokeeseen valmistautumista nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia kieltä ja kulttuuria käsitteleviä aiheita mediatekstien ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua kirjallisuudessa vaikuttavat teemat eri aikoina ja eri kulttuureissa erittely- ja tulkintataidon vankentaminen kirjallisuuskeskustelun ja mielipiteen ilmaisun harjoitteleminen kirjallisuus esteettisenä ja elämyksellisenä kokemuksena Mediakurssi (ÄI11) mediaviestien tulkinta- ja vastaanottotaitojen kehittäminen ja kokeileva tekeminen mediakriittisyys mediatekstien sisältöjen ja rakenteiden erittely ajankohtaisen mediakeskustelun seuraaminen Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI12) Kielioppikurssi (ÄI13) Musiikkiteatteria (ÄI14/MU5) kaunokirjallisen ilmaisutaidon ja omaehtoisen kirjoitusharrastuksen kehittäminen fiktiivisen tekstin ominaisuudet ja tuottaminen oman kertojan äänen hahmotteleminen toisten tekstien kommentointi keskeisten kielioppiasioiden kertaamista kirjoitustaidon kohentamiseksi ja vieraiden kielten opiskelun tueksi valmistellaan musiikkiteatteriesitys projektina aineistoaine essee tekstitaitotehtäviä ryhmä- ja opetuskeskustelut aine ja muut harjoitustekstit esitelmä ryhmä- ja opetuskeskustelut esiintymis- ja ryhmätaitoihin liittyvät harjoitustehtävät tekstitaidon kokeen harjoittelutehtävät ryhmä- ja opetuskeskustelut kurssiin liittyvät suulliset ja kirjalliset puheenvuorot ryhmä- ja opetuskeskustelut yhdessä valittuun teemaan liittyvien tekstien lukeminen kurssitehtävät, esim. kirjallisuustutkielma tai esitelmä suulliset ja kirjalliset kurssitehtävät kurssin alussa sovittava määrä vapaamuotoisia kirjallisia tuotoksia

14 12 ENGLANTI (A) Kurssit 1 4 suoritetaan järjestyksessä, samoin kurssit 7 8. Kurssin 5 voi suorittaa neljän ensimmäisen kurssin jälkeen haluamassaan kohdassa. akolliset kurssit arvioidaan lla, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Viestintä ja vapaaaika (ENA2) Opiskelu ja työ (ENA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) // jokapäiväiseen elämään liittyvät aihepiirit perussanaston ja rakenteiden vahvistaminen. vapaa-aika ja siihen liittyvät palvelut puheviestinnän ja rakenteiden vahvistaminen kirjoittamisen harjoittelu opiskeluun ja työelämään liittyvä suullinen ja kirjallinen viestintä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtäminen ja käyttäminen oman maan ja kohdemaiden yhteiskunta vaativampia tekstejä ja rakenteita jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet Kulttuuri (ENA5) kulttuurin eri alueet ja niihin liittyvä sanasto jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset laajahko kirjallinen tai suullinen tuotos kokeet Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Johdantokurssi (ENA9) Yes! Grammar Again! (ENA10) I Hope You Comprehend (ENA11) Spoken English (ENA12) Final Exams Ahead? (ENA15) eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä vaativia aihepiirejä ja rakenteita luonto, luonnontieteet ja kestävä kehitys vaativia tekstejä ja rakenteita yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat, erilaiset kulttuurit vaativa kieliaines jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet perustietojen kertaus jatkuva näyttö kokeet vaativammat kielioppirakenteet jatkuva näyttö kokeet luetun ja kuullun ymmärtäminen puhevalmiuksien vahvistaminen monipuolisilla harjoituksilla väittelyt, keskustelut, puheet, esitelmät valmentautuminen ylioppilaskokeeseen jatkuva näyttö kirjalliset

15 13 SAKSA (A2) (ala-asteella alkanut kieli) eruskoulun viidennellä luokalla aloitettu A2-kieli jatkuu lukiossa. Opintoihin sisältyy 6 pakollista, kaksi syventävää ja kolme soveltavaa kurssia. akolliset kurssit suoritettuaan opiskelija voi valita saksan kielen pakollisena kirjoitettavaksi A-kieleksi tai ylimääräiseksi kieleksi joko A-tasoisena tai C-tasoisena kirjoitettavaksi. Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen edellyttää myös syventävien ja soveltavien kursien suorittamista. Tavoitteet Lukio-opintojen tavoitteena on vahvistaa jo peruskoulussa aloitettuja viestintätaitoja niin, että opiskelija saavuttaa kansainvälisistä viestintätaidoista laaditun kuvauksen mukaiset taidot ja tiedot kielitaidon osa-alueilla (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). Oppilas oppii arvostamaan omaa kielitaitoaan, oppii käyttämään sitä rohkeasti eri tilanteissa ottaen samalla huomioon saksankielisten maiden viestintään liittyviä erityispiirteitä, kuten esim. teitittelyn virallisissa tilanteissa. Oppilas oppii vertailemaan oman maansa ja muiden Euroopan maiden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia eroja tiedostaen suomalaisen elämänmuodon syntyneen eurooppalaisen humanismin perustalle. Lukion päättäessään opiskelijalla on myös valmius itsenäiseen saksan kielen ja eurooppalaisen kulttuurin opiskeluun. Saksan kieli on oppiaineena taito- ja kulttuuriaine. akolliset ja syventävät kurssit akolliset ja syventävät kurssit suoritetaan järjestyksessä. Kurssien itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Viestintä ja vapaaaika (SAA2) Opiskelu ja työ (SAA3) // jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet vapaa-aika verbien aikamuodot, substantiivin suku ja sijamuodot, persoonapronominit nuorten maailma matkailua uudet mediat Itävalta ja Sveitsi artikkelin käyttö, maantieteelliset nimet, genetiivi, possessiivipronominit, vaihtoprepositiot, pää-ja sivulauseen sanajärjestys koulutus ja työelämä Suomi ja suomalaisuus adjektiivin taivutus ja vertailu, substantivoidut adjektiivit ja partisiipit, lukusanat jatkuva näyttö kurssi aktiivinen osallistuminen ks. kurssi 1 arvostelu kuten kurssi 2

16 14 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) // erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten perhepolitiikka ja aktiivinen kansalaisuus infinitiivi, imperatiivi, konditionaali, man - rakenne ja passiivi arvostelu kuten kurssi 3 Kulttuuri (SAA5) kirjallisuus, musiikki, sarjakuva, teatteri, elokuva, kuvataide, arkkitehtuuri adjektiivit ja partisiipit sijamuotokertaus, rektioverbit, wo-verbit, adjektiivin rektio, pronominaaliadverbit, relatiivipronominit Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SAA8) Kielioppikurssi (SAA9) Yo-valmennus (SAA10) Kirjallisuuskurssi (SAA11) talouden, tieteen ja tekniikan eri alojen tutkimukset, saavutukset ja tulevaisuuden näkymät sanajärjestys, konjunktiot, pronominit, modaaliapuverbien erikoismerkitykset luonto kestävä kehitys kielen rakenteiden vahvistaminen ajankohtaiset tapahtumat maailmankuvat kielen rakenteiden vahvistaminen kerrataan kielioppia vaativia rakenneharjoituksia harjoitellaan A-tason ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä: kuuntelu, rakenne, tiivistys, kirjoitelma saksalaisen kielialueen kirjallisuus vanhemman kirjallisuuden klassikoita ja uudemman ajan helmiä arvostelu kuten kurssi 4 arvostelu kuten kurssi 5 arvostelu kuten yllä kurssi 6 arvostelu kuten kurssi 7 SAKSA (B2) (yläasteella alkanut kieli) eruskoulussa alkanut saksan kieli B2-tasoisena kielenä. Opiskeltuaan kahdeksan kurssia opiskelija voi osallistua saksan kielen C-tason ylioppilaskirjoituksiin ylimääräisenä oppiaineena. Onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa edellyttää myös soveltavien kurssien menestyksellistä suorittamista. Opiskelijalle saksan kieli on sekä taito- että kulttuuriaine. Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden opiskelutaitoja sekä oman maan ja sakankielisten maiden kulttuurien ymmärtämystä ja tietoa niistä. Opiskelija ymmärtää, että eurooppalaiseen sivistykseen kuuluu saksan kielen taito sekä saksalaisen elämäntavan ja yhteiskunnan tuntemus. Lukio-opinnot päättäessään opiskelija on saavuttanut kaikilla kielitaidon osa-alueilla kansainvälisessä viitekehyksessä vaadittavat taitotasot (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). akolliset ja soveltavat kurssit B2-kielen kaikki kahdeksan kurssia ovat pakollisia kursseja. Niiden itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erittäin painavasta syystä.

17 15 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB3) Meillä ja muualla (SAB4) // harrastukset, vapaa-aika substantiivien sijamuodot, modaaliapuverbit ja perfekti, sanajärjestys, pronomineja perheestä kertominen, sää, ulkomaalaiset Saksassa, Berliinin palvelut genetiivi, vaihtoprepositiot, maat, kielet ja kansallisuudet, imperfekti, futuuri Ennen ja nyt (SAB5) ruoka, terveys, eläimet adjektiivien taivutus ja vertailu, pluskvamperfekti, järjestysluvut, imperatiivi Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (SAB6) Kulttuuri ja taide (SAB7) Yhteinen maapallomme (SAB8) Tiede ja tekniikka (SAB9) Luonto ja kestävä kehitys (SAB10) Kielioppikurssi (SAB11) Yo-valmennuskurssi (SAB12) Kulttuurikurssi (SAB13) koulunkäynti ja opiskelu ammatinvalinta tulevaisuudensuunnitelmat konditionaali, rektiot, infinitiivi, substantivoidut adjektiivit kulttuuri eri muodoissa: esim. musiikki, taide, elokuva pronominaaliadverbit, pronomineja, kaksoisinfinitiivi, relatiivipronominit, adjektiivi ja prepositio muutokset niin yksilön, paikkakunnan, valtion kuin koko maapallon kannalta konjunktiot, konjunktiivin pluskvamperfekti, passiivi, agentti, partisiipit tiede ja tekniikka keskeisten rakenteiden kertausta luonto, energia ym. keskeisten rakenteiden kertausta jatkuva näyttö aktiivisuus arvostelu kuten kurssi 1 arvostelu kuten kurssi 2 arvostelu kuten kurssi 3 arvostelu kuten kurssi 4 arvostelu kuten kurssi 5 arvostelu kuten kurssi 6 arvostelu kuten kurssi 7 kerrataan kielioppia harjoitellaan ylioppilastutkinnon kaikkia tyyppejä: ainekirjoitus, avovastaukset, kuunteluharjoitukset, rakenneharjoitukset, tiivistelmät käsitellään ajankohtaisia aihepiirejä suullisesti ja kirjallisesti, tehdään vierailuja esim. oopperaan ja taidenäyttelyihin arvostelu kuten kurssi 9 arvostelu kuten kurssi 10 Kirjallisuuskurssi (SAB14) luetaan saksankielisen kirjallisuuden klassikoita ja uudemman ajan helmiä laaditaan kirja-arvostelu arvostelu kuten kurssi 11

18 16 SAKSA B3 (lukiossa alkava saksan kieli) Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään tavallisia asioita käsittelevän normaalitempoisen puheen keskeisen sisällön. Opiskelija kykenee puhumaan tavallisista asioista ja osallistumaan tyydyttävästi keskusteluun erityisesti huomioita kiinnitetään sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Opiskelija ymmärtää yleiskielisen kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön. Opiskelija osaa kirjoittaa tuttuihin aihepiireihin liittyviä kirjoitelmia ja hallitsee tietoa saksankielisen kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Lukio-opinnot päätettyään opiskelijalla on valmius omaehtoiseen saksan kielen opiskeluun ja opiskelija on saavuttanut kansainvälisen viitekehyksen mukaisen tason (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). akolliset ja soveltavat kurssit B3-kielen pakollisia kursseja on kymmenen. Ne suoritetaan järjestyksessä mahdollisesti yhdessä B2-kielen kurssien kanssa kurssilta 3 alkaen. Kurssien itsenäinen suorittaminen on vain erityisen painavasta syystä mahdollista. veltavien kurssein suorittaminen on edellytys ylioppilaskirjoituksissa menestymiselle. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB1) Näin asiat hoituvat (SAB2) // perhe, ihmissuhteet, harrastukset, koulu verbien preesens, substantiivit, lukusanat, persoonapronominit, kysymyssanat asiointi kaupassa asuminen ja vaatteet kulkuneuvot ja tien neuvominen Wien ja Itävalta substantiivien monikko, modaaliapuverbit, substantiivien sijamuodot, perfekti, sanajärjestys jatkuva näyttö kurssi aktiivisuus arvostelu kuten kurssi 1 Muut kurssit samat kuin saksa (B2)

19 17 RUOTSI (B1) (yläasteella alkanut kieli) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Kursseilla käsitellään sekä pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria että kaksikielistä Suomea. Tavoitteena on, että opiskelijalla on mahdollisuus oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen että pohjoismaisen kulttuurialueen vertailuun. Opiskelija saa mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan ja arvostustaan. Eurooppalaisessa viitekehyksessä huomioon otettavat kielen osa-alueet (kuuleminen, puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen) tulevat mukaan jokaisella kurssilla, painotukset vaihtelevat. Jokaisella kurssilla kiinnitetään huomiota opiskelutaitoihin. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Arkielämää ohjoismaissa (RUB2) Suomi, ohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Elinympäristömme (RUB5) uhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) // koulu, vapaa-aika substantiivin, adjektiivin ja verbin taivutus, sanajärjestys, pronomineja perhe, ystävät, asuminen lyhyitä kirjallisen viestinnän tehtäviä adjektiivien vertailu, lukusanat, sivulause, substantiivin määräysmuodot, prepositioita kotimaa, suomenruotsalaisuus Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa kirjallinen viestintä pronomineja, erisnimen suku, konjuktiot, prepositioita elämänarvot ihmissuhteet sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen erilaisia lukemisen strategioita verbioppi, adverbit luonto muuttuva elin- ja työympäristö joukkoviestimet partisiippi, s-passiivi, deponenttiverbit, blija vara -passiivi, prepositioita, genetiivi puheen tuottaminen ja ymmärtäminen kulttuurierot vapaa-aika ohjoismaiden tuntemus opiskelu ja työelämä yhteiskunta tulevaisuus yo-tekstien ja -kuunteluiden harjoittelu kieliopin keskeisten rakenteiden kertaus jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö suullinen jatkuva näyttö jatkuva näyttö

20 18 Vardagssvenska (RUB9) Kielioppiklinikka (RUB10) YO-valmennusta abiturienteille (RUB11) // ajankohtaista mediaruotsia /lopputyö jatkuva näyttö kerrataan ruotsin kielioppia jatkuva näyttö taitojen ja tietojen syventämistä ja harjoittamista yo-kokeissa käytettävien tyyp- jatkuva näyttö pien kaltaisilla tehtävillä Kirjoituskurssi (RUB12) hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen harjoittelua /lopputyö RANSKA (B2/B3) Ranskan kieli vieraana kielenä antaa opiskelijalle mahdollisuuden laajentaa yleissivistystään ja maailmankuvaansa. Vahvana EU-kielenä ranskan kieli toimii tärkeänä kansainvälisen viestinnän välineenä, jota tarvitaan paitsi monissa ammateissa, myös nykypäivän kansainvälistyvässä arkielämässä. Ranskan kielen kursseilla tutustutaan monipuolisesti ranskankieliseen maailmaan. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, ranskan kielen opiskelu antaa opiskelijalle huomattavan kulttuuripääoman ja vahvistaa näin myös opiskelijan omaa kulttuuri-identiteettiä. Tavoitteena on, että opiskelija selviytyy tavallisimmista arkipäivän viestinnällisistä tilanteista ja pystyy tuottamaan ymmärrettävää peruskieltä tilanteissa, joissa vaaditaan niin suullisia kuin kirjallisiakin taitoja. perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä opiskelijan aktiivisuuteen ja valmiuteen käyttää kieltä. Kurssit on suoritettava järjestyksessä ja ne arvioidaan arvosanoin. Lukiossa alkavan eli B3-kielen kursseja on kaksi, joiden suorittamisen jälkeen opiskelija siirtyy perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen eli B2-kielen kursseille.

21 19 Hyvää päivää, hauska tutustua (FAB1) Näin asiat hoituvat (FAB2) Vapaa-aika ja harrastukset (FAB3) Meillä ja muualla (FAB4) Ennen ja nyt (FAB5) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (FAB6) Kulttuuri (FAB7) Yhteinen maapallomme (FAB8) Tiede ja tekniikka (FAB9) // jokapäiväinen elämä ja kiinnostuksen kohteet vapaa-ajan vietto ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käytettävät palvelut suku, ystävät ja muut ihmissuhteet elämään liittyvät rutiinit harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita nuorten jokapäiväinen elämä ja kiinnostuksen kohteet vapaa-ajan vietto ja harrastukset ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta terveys ja hyvinvointi koulu, myöhempi opiskelu ja työelämä sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmat ranskankielisten kulttuurien kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta sekä maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymät eri tieteenalat, tekniikka ja viestinnän eri muodot työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö

22 20 MATEMATIIKKA ITKÄ OIMÄÄRÄ Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) olynomifunktiot (MAA2) // potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio toisen asteen polynomiyhtälöt ja ratkaisujen lukumäärät polynomifunktiot korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ilman polynomien jakolaskua yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä Geometria (MAA3) kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Analyyttinen geometria (MAA4) pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta Vektorit (MAA5) vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma Derivaatta (MAA7) rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

23 21 Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Integraalilaskenta (MAA10) Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Johdantokurssi (MAA14) // juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit yksinkertaisten funktioiden derivaatat derivaatan avulla polynomifunktion kulku ja sen ääriarvot rationaalifunktion suurin ja pienin arvo sovellusongelmien yhteydessä murtoluvut, laskusäännöt ja prosenttilasku polynomilausekkeet ja niiden sieventäminen ensimmäisen asteen yhtälöt ja niiden ratkaisu neliöjuuri ja kolmion geometriaa graafisen laskimen käyttöä kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

24 22 Talousmatematiikka (MAA15 yhteinen MAB7 kanssa) // indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla Analyysi (MAA16) kahden muuttujan funktiot differentiaaliyhtälöt kompleksiluvut Kertauskurssi (MAA17) kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt syventävien tehtävien avulla harjoitellaan laskuvalmiuksia ja eri ratkaisumallien hallintaa kurssi kurssi kurssi LYHYT OIMÄÄRÄ Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttä ä matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatkoopinnoissa. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) // ongelmien muotoileminen yhtälöiksi suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen Geometria (MAB2) kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria ythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa Matemaattisia malleja I (MAB3) Matemaattinen analyysi (MAB4) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä kurssi kurssi kurssi kurssi

25 23 Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Matemaattisia malleja II (MAB6) Talousmatematiikka (MAB7) Matemaattisia malleja III (MAB8) // jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnusluvut normaalijakauma ja jakauman normitus kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja mallien käyttöä kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat vektorin käsite ja laskutoimitukset vektoreilla koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Aloituskurssi (MAB9) murtoluku- ja prosenttilaskua sekä laskimen käyttöä kirjainlausekkeiden sieventämistä yhtälöiden ratkaisemista tasogeometriaa Kertauskurssi (MAB10) Todennäköisyys ja tilastot 2 (MAB11 = MAA6) Lukuteoria ja logiikka (MAB12 = MAA11) oppimäärän keskeiset asiat laskutaidon parantaminen ja ratkaisutapojen valinta diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

26 24 BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyylitasolta biosfääriin. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään metsäntutkimuksesta lääketeknologiaan. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. akolliset kurssit käydään järjestyksessä. ventävät kurssit vaativat tiettyjen pakollisten kurssien suorittamista. // Eliömaailma (BI1) biologiset tieteet ja menetelmät elämän ominaisuudet elämän monimuotoisuus ekosysteemit ja populaatiot evoluutio elämän kehitys elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus lu ja perinnöllisyys solu elämän perusyksikkönä (BI2) solun energiatalous solujen toiminnan ohjaaminen solujen lisääntyminen periytymisen periaatteet populaatiogenetiikka ja synteettinen evo- Ympäristöekologia (BI3) edellyttää kurssin 1 suorittamista Ihmisen biologia (BI4) edellyttää kurssin 1 suorittamista Bioteknologia (BI5) edellyttää pakolliset kurssit Metsien ja lajien maailma (BI6) luutioteoria ekologinen tutkimus biodiversiteetti ja sen merkitys ekologiset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus kestävä tulevaisuus ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys elintoimintojen säätely elimistön sopeutuminen ja puolustus ihmisen lisääntyminen ihmisen elämän kaari ja yhteisöllisyys perimän merkitys solun hienorakenne ja solujen väliset erot solut proteiinien valmistajina geenien toiminta geeniteknologia ja sen mahdollisuudet mikrobit ja niiden merkitys biotekniikka teollisuudessa kasvien ja eläinten jalostus geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö metsien ominaispiirteet: levinneisyys, rakenne ja lajisto metsän kasvun edellytykset metsien käyttö, hoito ja uhat lajien tunnistusta ja ekologiaa työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa mahdolliset harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitukset työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt /

27 25 Biologian työkurssi (BI7) // solu ja solurakenne fotosynteesi yksilön rakenne mikrobiekologiaa perinnöllisyys ympäristötekijät ja kasvu ihmisen ja nisäkkään rakenne työskentely oppimistilanteissa kokeelliset harjoitustyöt työselostukset Biologian kertauskurssi (BI8) Luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (BI9=FY13=KE8) biologian, fysiikan ja kemian integroitu kurssi kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ylioppilaskokeeseen valmentautuminen luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (esim. lääketiede, fysiikan/kemian aineopinnot, farmakologia, biokemia) tietojen ja taitojen syventämistä, vanhojen pääsytehtävien ratkaisemista kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kiinnostuksen ja tarpeiden mukaisesti harjoitustyöt ja tuntiosaaminen MAANTIEDE Maantiede on laaja-alainen luonnontiede, jolla on yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja humanistisiin aiheisiin. Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteessä korostuu alueellinen näkökulma eri aiheisiin. Maantieteen pakolliset kurssit käydään järjestyksessä. ventäville kursseille osallistumiseen edellytetään vähintään kurssin 1, mieluiten myös kurssin 2 suorittaminen. Sininen planeetta (GE1) Yhteinen maailma (GE2) Riskien maailma (GE3) // maantiede luonnontieteenä Maan planetaarinen luonne ilmakehä ja vesikehä sää ja ilmasto maapallon muuttuvat pinnanmuodot maapallon kasvillisuusvyöhykkeet maiseman tulkinta mitä kulttuurimaantiede on väestö ja asutus luonnonvarat alkutuotanto ja ympäristö teollisuus ja energia liikkuminen ja vuorovaikutus ihmistoiminnan alueellinen rakenne kehityksen ohjailu, kestävä kehitys riskimaantiede, riskien luokittelu ja merkitys luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja esiintymät ihmiskunnan riskit tekniset riskit työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa mahdolliset harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa mahdolliset harjoitustyöt muu näyttö oppimistilanteissa työskentely harjoitustyöt muu näyttö

28 26 Aluetutkimus (GE4) Kotimaa ja kotiseutu (GE5) // kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot paikkatietojärjestelmät oma aluetutkimus Suomen sijainti, asema ja ominaisuudet elottoman luonnon rakenteet ja järjestelmät (vesi-, ilmasto- ja sää-, maaperä- ja kallioperämuodostumat) elollinen luonto väestö, talous ja elinkeinot alueelliset erot GIS-kurssi (GE6) paikkatietojärjestelmä eli GIS tietokonepohjaisena järjestelmänä paikkatietokannat ominaisuustieto vektori- ja rasterijärjestelmä aineiston keräys, analyysi ja käyttö Geofysiikka (GE7 = FY11), maantieteen ja fysiikan integroitu kurssi maapallon rakenne ja liike avaruudessa laattaliikunnot ja niihin liittyvät ilmiöt maamagnetismi vesikehä ilmakehän rakenne, sää ja ilmasto plasmakehä, lähiavaruuden ja yläilmakehän ilmiöt, Auringon rakenne ja toiminta tutkielma mahdollinen testi muu näyttö mahdollinen tutkielma työskentely oppimistilanteissa / mahdollinen harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa

29 27 FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, joka tutkii luonnon rakenteita aina alkeishiukkasista tähtijärjestelmiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää luonnossa vallitsevia yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Yksi keskeisimmistä fysiikan opiskelun tavoitteista on, että opiskelija oppii hahmottamaan fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa, elinkeinoelämässä ja ihmisen arkiympäristössä sekä oppii ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) // aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energia ja säteily voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen peruskäsitteet ja graafinen esitys Lämpö (FY2) kaasujen tilanmuutokset ja paine lämpölaajeneminen aine ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia energiavarat Aallot (FY3) harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja eteneminen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastus valo, peilit ja linssit ääni Liikkeen lait (FY4) liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärä ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia, työ värähdysliikkeen energia yöriminen ja gravitaatio (FY5) momentti ja tasapaino ympyrä- ja pyörimisliike gravitaatio ja gravitaation alainen liike satelliitit ja niiden käyttö työskentely oppimistilanteissa mahdolliset harjoitustyöt / työskentely oppimistilanteissa muu näyttö työskentely oppimistilanteissa muu näyttö työskentely oppimistilanteissa muu näyttö fysikaalisen tiedon soveltaminen työskentely oppimistilanteissa muu näyttö fysikaalisen tiedon soveltaminen

30 28 // Sähkö (FY6) sähköpari, sähkövirran kulku jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin ja Joulen lait vastukset ja niiden kytkennät Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä kondensaattori sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi Sähkömagnetismi magneettinen voima, magneettikenttä (FY7) varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä energian siirto tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus Aine ja säteily (FY8) Fysiikan kertauskurssi (FY9) Fysiikan työkurssi (FY10) Geofysiikka (FY11 = GE7), maantieteen ja fysiikan integroitu kurssi energiateollisuus sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö aalto- ja hiukkasmallit atomimallit kvantittuminen, atomin energiatilat atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset kerrataan ja syvennetään aiempien fysiikan kurssien keskeisiä sisältöjä ylioppilaskokeeseen valmentautuminen suoritetaan pienimuotoisia fysikaalisia kokeita ja tutkimustehtäviä, jotka voivat olla joko erillisiä töitä tai laajempia projekteja. Tehtävien aiheet liittyvät lähinnä mekaniikkaan, lämpö-, valo- ja sähköoppiin. mahdollisesti opintokäynti maapallon rakenne ja liike avaruudessa laattaliikunnot ja niihin liittyvät ilmiöt maamagnetismi vesikehä ilmakehän rakenne, sää ja ilmasto plasmakehä, lähiavaruuden ja yläilmakehän ilmiöt, Auringon rakenne ja toiminta työskentely oppimistilanteissa muu näyttö fysikaalisen tiedon soveltaminen työskentely oppimistilanteissa muu näyttö fysikaalisen tiedon soveltaminen työskentely oppimistilanteissa muu näyttö fysikaalisen tiedon soveltaminen fysiikan tietojen ja ongelmien ratkaisuprosessien kuvaus mahdolliset harjoitustyöt kokeellinen työskentely fysikaalisen tiedon soveltaminen työselostukset työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa

31 29 Hiukkasfysiikan Cern tiedeleiri (FY12) Luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (FY13=KE8=BI9) biologian, fysiikan ja kemian integroitu kurssi ennakkotehtävä hiukkasfysiikasta tutkielma toiminta yhteistyökoulujen kanssa vieraileminen Jyväskylän yliopiston/helsingin yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tiedeleiri Cernin hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa Sveitsissä loppuraportin laatiminen ja esitteleminen kurssi järjestetään, jos hakemuksemme leirikouluun hyväksytään kurssin kustannuksista vastaa opiskelija itse. OH:lta pyritään saamaan avustusta opiskelijavalinta kurssille tehdään fysiikan opintomenestyksen ja opettajan haastattelun perusteella. Valinnassa painotetaan kiinnostusta fysiikkaa kohtaan ja mahdollista suuntautumista alalle luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (esim. lääketiede, fysiikan/kemian aineopinnot, farmakologia, biokemia) tietojen ja taitojen syventämistä, vanhojen pääsytehtävien ratkaisemista kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kiinnostuksen ja tarpeiden mukaisesti tehtävät tutkielma aktiivinen osallistuminen esiintyminen KEMIA Kemia on yksi keskeinen perusluonnontiede, joka tutkii aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian avulla kehitetään lääkkeitä, materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kemian opiskelu auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille // Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kemian mikromaailma (KE2) orgaanisia yhdistetyyppejä, kuten hiilivetyjä, orgaanisia happi- ja typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset, poolisuus erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne isomeria kurssi kokeellinen työskentely, työselostukset työskentely oppimistilanteissa mahdollinen projektityö, esitelmä tai tutkielma / kurssi työskentely oppimistilanteissa kokeellinen työskentely, työselostukset mahdollinen projektityö, esitelmä tai tutkielma kemiallisen tiedon soveltaminen

32 30 Reaktiot ja energia (KE3) Metallit ja materiaalit (KE4) Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kemian työkurssi (KE6) Lukion keskeinen kemia (KE7) Luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (KE8= FY13=BI9) biologian, fysiikan ja kemian integroitu kurssi // epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö energiamuutokset kemiallisessa reaktiossa reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät sähkökemiaa hapettumis-pelkistymisreaktiot metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit reaktiotasapaino happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset liukoisuus ja liukoisuustasapaino tasapainoon liittyvät graafiset esitykset työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö kokeellista työskentelyä, kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia määrityksiä, synteesejä ja analyysejä työselostusten laadinta kerrataan aikaisempien kurssien keskeiset sisällöt laskennallista kemiaa luonnontieteellisiin jatko-opintoihin valmentava kurssi (esim. lääketiede, fysiikan/kemian aineopinnot, farmakologia, biokemia) tietojen ja taitojen syventämistä, vanhojen pääsytehtävien ratkaisemista kurssin sisältö laaditaan opiskelijoiden kiinnostuksen ja tarpeiden mukaisesti kuten kurssissa KE2 kuten kursseissa KE2 ja KE3 kuten kursseissa KE2, KE3 ja KE4 kokeellinen työskentely työselostukset työskentely oppimistilanteissa kemiallisen tiedon soveltaminen

33 31 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) // uskonnon määrittely ja tutkiminen uskonnon ydinkysymykset uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa Raamattu pyhänä kirjallisuutena yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin kristillisen kirkon synty alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon lännen kirkko keskiajalla idän kirkon kehitys reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta hyvän ja pahan käsitteet kristillinen etiikka ja etiikan teoriat yksilöeettisiä kysymyksiä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

34 32 Uskontojen maailmat (UE4) Mihin suomalainen uskoo? (UE5) // Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit ja rituaalit uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta muinaissuomalainen uskonto Suomen kirkkohistorian yleislinjat luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ei-kristilliset yhteisöt Suomessa kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksinen maailma (UO1) Uskonoppi ja etiikka (UO2) Raamattutieto (UO3) // ortodoksisen kirkon synty ja kehitys sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallinen ja kulttuurinen merkitys oma uskonnollinen perinne osana historiallista ketjua ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteita yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä Raamatun synty ja rakenne sekä taustalla vaikuttanut kulttuurihistoria jumalakuvan kehitys historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen alestiinassa Raamatun käyttö ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä Raamatun eri kirjojen merkitys tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkitys etiikan muotoutumisessa

35 33 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto on oppiaineena monitieteellinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, kulttuuri- kuin yhteiskuntatieteitäkin. Sen opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Oppiaineen opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisen mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. // Hyvä elämä (ET1) peruskäsitteitä: elämänkatsomus, maailmankatsomustieto, identiteetti hyvän elämän perusteet, perustarpeet, erilaisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset elämänhallinta identiteetin muodostuminen elämänkaaren aikana yksilöllinen elämä ennen ja nyt hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä Maailmankuva peruskäsitteet: maailmankuva, maailmankatsomus, (ET2) niiden rakenne ja ihmis- käsityksiä maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana koulu, media ja taide maailmankuvan muokkaajina länsimaisen maailmankuvan murrokset kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten syntyminen maailmankuvien ja tiedon lähteiden jär- Yksilö ja yhteisö (ET3) Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) kiperäinen arviointi ihminen sosiaalisena olentona, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vallan käsite ja muodot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena, maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, identiteetti, etnisyys, perinteet kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus monikulttuurisuuden, etnosentrisyyden, rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa muistiinpanot (haluttaessa) kuten ET1 kuten ET1 kuten ET1

36 34 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) aleontologiaa ja paleoantropologiaa (ET6) projektityö muistiinpanot (haluttaessa) mahdollinen ekskursio kuten ET6 Kulttuuriantropologiaa, uskonto- ja kansatiedettä (ET7) Kosmologian kehitys (ET8) // maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus sekä sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki ateismi, agnostisismi, sekulaari humanismi ja vapaa-ajattelu humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina oppialojen esittely, kehitys ja nykyasema elämän kehittyminen, lajikehitys, ihmislajin ja sen edeltäjien evoluutio maailmankausien yleispiirteet ja niiden tyypillisiin lajeihin tutustuminen tieteenalojen esittelyä ja peruskäsitteiden kertausta ja syvennystä valittujen esimerkkikulttuurien tarkastelua, kulttuurin rakenteiden ja ilmiöiden tarkastelua nykysuomalaisen kulttuurin ja katsomusmaailman strukturaalista ja fenomenaalista tarkastelua tutustuminen kulttuurin tutkimuksen opiskeluun varhaiskulttuurien maailmankäsitys antiikin maailmankäsitys juutalais-kristillisen ja keskiajan maailmankäsitys renessanssin ja uuden ajan alun tieteellisen maailmankuvan synty, astronomian ja astrologian ero astronomian kehitys ja tutkimusvälineet 2000-luvulle nykyisiä teorioita universumista ja taivaankappaleista auringosta galakseihin kuten ET1 kuten ET6

37 35 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Aineen opiskeleminen lukiossa tukee opiskelijan yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Sen tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä sekä näkemään mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Filosofinen etiikka (FI2) Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Yhteiskuntafilosofia (FI4) // mitä on filosofia ja millaisia sen peruskysymykset todellisuuden luonnetta koskevia perusnäkemyksiä tieto ja tietäminen hyvä ja oikea yksilö ja yhteiskunta, oikeudenmukaisuus ja vapaus moraali, soveltava ja normatiivinen etiikka, metaetiikka sekä moraalisten arvojen ja normien perustat moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteen asema moraalissa klassinen hyve-etiikka, velvollisuus- ja seurausetiikan perusteet sekä kysymys hyvästä elämästä metafysiikan peruskäsitteitä ja sen keskeiset kysymykset käsityksiä todellisuuden luonteesta ja rakenteesta tieteiden näkökulmasta totuuden luonne ja totuusteoriat tiedon mahdollisuus, rajat ja oikeuttaminen argumentaation ja päättelyn perusteita yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen yhteiskuntasopimusteoriat sekä poliittiset filosofiat ja niiden nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja sen rakentuminen, toiseus, vieraus Estetiikka (FI5) peruskäsitteistöä: kauneus, mielihyvä jne., alan kehitys antiikista nykyaikaan taiteen käsitesisällön muutos, taiteen olemus, taidekritiikki, tulkinta ja arvottaminen, taide yhteiskunnallisena ja esteettisenä ilmiönä taiteen ja estetiikan suhde moraaliin luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön estetiikka ihmisen ja elämän estetiikka muistiinpanot (haluttaessa) kuten FI1 kuten FI1 kuten FI1 muistiinpanot projektityö praktikumit

38 36 Filosofian historia (FI6) Filosofiaa käytännössä (FI7) // antiikin luonnonfilosofia ja kultakauden ajattelijat hellenistiset koulukunnat ja uusplatonismi skolastiikka ja uuden ajan murros valistus ja romantiikan ajan ajattelu positivismista postmoderniin ajatteluun filosofista argumentointia ja keskustelua osallistuminen sovittuun määrään filosofisia tapahtumia ja kirjallinen raportointi niistä muistiinpanot (haluttaessa) (haluttaessa) suorituksen suunnittelu ja osallistuminen sekä raportointi riittävän monesta osallistumisesta SYKOLOGIA sykologia on yleisesti ihmisen toimintaa tutkiva tiede, joka nojaa pitkälti muihin käyttäytymistieteisiin. Opiskelija oppii kursseilla ymmärtämään ihmistä psyko-fyysis-sosiaalisena olentona ja pystyy soveltamaan tietojaan oman yksilöllisyytensä, kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen. Lisäksi opiskelija oppii tuntemaan psykologian keskeiset käsitteet, teoriat, kysymyksenasettelut, tutkimustulokset ja yhteydet muihin tieteisiin. syykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (S1) Ihmisen psyykkinen kehitys (S2) Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (S3) Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (S4) ersoonallisuus ja mielenterveys (S5) siaalipsykologia (S6) // oppilas tutustuu psykologiaan tieteenä ja ymmärtää psykologian perusluonnetta, -termejä ja -teorioita oppimisen psykologia ihmisen psyykkiset perustoiminnot sosiaalipsykologian perusteet oppilas perehtyy kehityspsykologian perusteisiin yksilön psyykkinen kehitys elämänkaaren aikana kehityksen osa-alueet eri teorioiden varassa oppilas perehtyy kognitiivisen psykologian peruskäsitteisiin ja -teorioihin havainnot, tarkkaavaisuus, muisti, ajattelu, tietoisuus neuropsykologian perusteet eritasoiset motiivit ja niiden kehittäminen emootioiden perusteoriat korkeatasoinen kognitiivinen toiminta persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoriat persoonallisuuden määrittely mielenterveys, sen hoito ja psyykkinen hyvinvointi ihminen sosiaalisena olentona sosiaalinen vuorovaikutus ryhmädynamiikka ihminen ryhmän jäsenenä ryhmien väliset suhteet kurssi jatkuva arviointi kurssi jatkuva arviointi kurssi jatkuva arviointi kurssi jatkuva arviointi kurssi jatkuva arviointi

39 37 HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Ihminen, luonto ja kulttuuri (HI1) Eurooppalainen ihminen (HI2) Kansainväliset suhteet (HI3) Suomen historian käännekohtia (HI4) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kulttuurien kohtaaminen (HI6) // esihistoria-pyyntikulttuurien aika maanviljelyskulttuuri ja siitä seuranneet muutokset Välimeren talousalue antiikin aikana keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä löytöretket teollistuva maailma globaali kulutusyhteiskunta antiikki keskiajan yhtenäiskulttuuri uuden ajan murros valistuksen aikakausi aatteiden vuosisata nykyaika suurvaltojen ylivaltapyrkimykset maailmansotien aika kylmän sodan aika uusi epävarmuuden aika Ruotsin vallan perintö suomalaisuuden synty yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros itsenäistymisprosessi kansallisesta kahtiajaosta eheytymiseen toinen maailmansota seurauksineen hyvin vointivaltion rakentaminen uusi kansainvälinen asema esihistoria ja sen tulkinnat alueen liittäminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön uuden ajan murros Ruotsin suurvaltakauden Suomi vapaudenaika ja hyödyn kausi tarkastelun kohteeksi valitaan yksi tai useampi Euroopan ulkopuolisista kulttuureista muistiinpanot (halutessa) muistiinpanot (haluttaessa) sekä vapaaehtoinen opinnäytetyö kuten HI2 kuten HI2 kuten HI2 kuten HI2 Muinaiset kulttuurit (HI7) Antiikin kulttuurit ja teknologia (HI8) jääkausien jälkeinen Eurooppa Lähi-idän alueen neoliittinen vallankumous Egyptin ja Mesopotamian korkeakulttuurit jokin Välimerenpiirin ulkopuolinen kulttuuri Kreetan minolainen kulttuuri Kreikan kulttuurikaudet Rooman kulttuurikaudet tutustuminen esim. etruskit, keltit, karthagolaiset, juutalaiset, germaanit muistiinpanot harrastuneisuus haluttaessa kuten HI7

40 38 Keskiajan kulttuuri ja teknologia (HI9) Uuden ajan kulttuuri ja teknologia (HI10) Modernin ajan kulttuuri ja teknologia (HI11) Historian kertauskurssi, 19 h (HI12) // varhaiskeskiaika ja kansainvaellukset katolisuuden ja islamin synty ja vaikutus sekä Bysantin kulttuuri sydänkeskiaika, katolinen yhtenäiskulttuuri, arkielämä ja sivistys myöhäiskeskiajan kaupunkien kasvu, porvariston synty, innovaatiot Euroopan ulkopuolisista kulttuureista jokin valinnan mukaan löytöretkeilijöiden, humanistien ja luonnontieteilijöiden aiheuttama mullistus ja teknologian suuret keksinnöt sekä uudet tieteenalat, joista jokin tarkemmin merkantilistinen talous ja itsevaltius valistusajan vaikutus sekä uudet suurvallat teollistumisen murros vaikutuksineen Euroopan suurvallat ja niiden yhteiskuntien ja kulttuurien erityispiirteet sekä teknologia positivistinen tiedeajattelu ja tieteet palkkatyön murros yhteiskunnallinen vaikutus, ydinperheen syntyminen lukujen taide ja arkkitehtuuri sekä arkielämä oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien kertaus ylioppilaskokeita varten kuten HI7 kuten HI7 kuten HI7 aktiivinen läsnäolo ja muistiinpanot

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin

Lisätiedot

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän

Lisätiedot

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden

Lisätiedot

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. 5.6. Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän

Lisätiedot

JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT

JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT Jokelan lukio Jyväkuja 13 05400 Jokela Kotisivu: http://www.tuusula.fi/koulut/jokelanlukio Sähköposti: Rehtori: elina.kortekallio@tuusula.fi Opettajat: etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Matematiikka tarjoaa välineitä johdonmukaisen ja täsmällisen ajattelun edistämiseen, avaruuden hahmottamiseen sekä käytännön ja

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA KURSSITARJONTA BIOLOGIA (BI) 1: Eliömaailma 2: Solu ja perinnöllisyys 3: Ympäristöekologia 4: Ihmisen biologia 5: Bioteknologia 7: Lajintuntemuskurssi 8: Biologian työkurssi 9: BI/KE -yhteistyökurssi 10:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS OPS 2003(2.-, 3.- ja 4.-vuoden opiskelijat) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Tekstit ja vuorovaikutus ÄIO1 AI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus P Kieli, kulttuuri ja identiteetti Ä02 AI6 Soveltavin osin; kieli

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-016 Huomaa, että muutokset ovat vielä mahdollisia! OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOS,

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Äidinkieli. Valtakunnalliset pakolliset kurssit. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä

Äidinkieli. Valtakunnalliset pakolliset kurssit. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Äidinkieli ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Pomarkun lukion kirjat 2015-2016

Pomarkun lukion kirjat 2015-2016 Pomarkun lukion kirjat 2015-2016 Äidinkieli Ai 1 ja Ai 2 Kieli ja tekstit 1 978 951 0 277 22 5 SanomaPro Ai 3 ja AI 4 Kieli ja tekstit 2 978 951 0 302 36 1 SanomaPro AI 1 - AI 9 Käsikirja 978 951 0 263

Lisätiedot

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen

Lisätiedot

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku 5.6 Matematiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset.

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. 1 PAIMION LUKION LUKUVUODEN 2014-2015 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 Särmä.

Lisätiedot

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 Kaikkien oppiaineiden kirjoista on käytössä aina uusin painos. JOS kurssikoodin lopussa (kurssitarjottimella tai Helmissä) on pieni e-kirjain, tarkoittaa

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN LUKIO OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT (korjattu 4.8.2010) Opettajainkokous 19.4.2010/10 LV. 2010 2011. OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla

MÄNTSÄLÄN LUKIO OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT (korjattu 4.8.2010) Opettajainkokous 19.4.2010/10 LV. 2010 2011. OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla MÄNTSÄLÄN LUKIO OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT (korjattu 4.8.2010) Opettajainkokous 19.4.2010/10 LV. 2010 2011 Punaisella näkyvät ovat uusia oppikirjoja tai isbnejä. OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla

Lisätiedot

Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista 2014-2015

Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista 2014-2015 Äidinkieli ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI4 ÄI5 ÄI6 ÄI7 ÄI8 ÄI9 Ruoveden Yhteiskoulun lukion kirjalista Aine Oppikirja Kustantaja Särmä suomen kieli ja kirjallisuus (sähköinen oppikirja) Särmä Tehtäviä 1 (sähköinen) Särmä

Lisätiedot

OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla

OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla MÄNTSÄLÄN LUKIO OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT Opettajainkokous 18.4.2011/12 LV. 2011 2012 Punaisella näkyvät ovat uusia oppikirjoja tai isbnejä. OPPIAINE ISBN numero Kustantaja Kurssilla ÄIDINKIELI Äidinkieli

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2015-2016

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2015-2016 PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2015-2016 Kaikkien oppiaineiden kirjoista on käytössä aina uusin painos. JOS kurssikoodin lopussa (kurssitarjottimella tai Helmissä) on pieni e-kirjain, tarkoittaa

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3)

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3) Vihdin lukion oppikirjat lukuvuonna 2011-2012 Listassa on kursseilla vaadittavat oppikirjat oppiaineittain. Listasta puuttuvilla kursseilla ei ole oppikirjaa tai niitä ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 AINE ÄIDINKIELI 1-9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1-3 Särmä, Kielenhuolto, OTAVA 978-951-1-26586-3 3 Särmä, Tehtäviä 3, OTAVA

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 AINE ÄIDINKIELI 1-6 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä, Tehtäviä 2, OTAVA

Lisätiedot

Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI PAINOS YMS. TIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2012-13

Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / UUDEHKO KIRJA, KATSO TARKASTI PAINOS YMS. TIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2012-13 JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI PAINOS YMS. TIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2012-13 Oppikirja ISBN

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN

SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT. Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN SONKAJÄRVEN LUKIO LUKUVUOSI 2015-2016 OPPIKIRJAT Kurssi Kirjan nimi Kust. ISBN ÄIDINKIELI Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirj. Kielenhuolto O 978-951-1265863 Kurssit 1-10 Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO,

Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / UUDEHKO KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, Puh. 4580 460, 4580 461 PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,

Lisätiedot

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS

ILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS ÄIDINKIELI ÄI 1 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 2 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 3 ÄI 4 ÄI5 ÄI6 Kurssivihko 8 WSOY 951-0-29901-4 ÄI

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

ÄIDINKIELI ISBN KUSTANTAJA LUOKKA KURSSI Särmä, suomen kieli ja 9789511234364 OTAVA 1-3 1-6

ÄIDINKIELI ISBN KUSTANTAJA LUOKKA KURSSI Särmä, suomen kieli ja 9789511234364 OTAVA 1-3 1-6 VIMPELIN LUKIO OPPIKIRJAT LV. 2015-2016 ÄIDINKIELI ISBN KUSTANTAJA LUOKKA KURSSI Särmä, suomen kieli ja 9789511234364 OTAVA 1-3 1-6 kirjallisuus Särmä, tehtäviä 1 9789511237211 OTAVA 1 1 Särmä, tehtäviä

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2012/2013

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2012/2013 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2012/2013 AINE KURSSIT KIRJA ISBN ÄIDINKIELI 1-3 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN

Lisätiedot

UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461

UUSI KIRJA / UUDEHKO KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Kurssi Kirja lukuvuonna 2015-2016 ISBN Kustantaja

Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Kurssi Kirja lukuvuonna 2015-2016 ISBN Kustantaja OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Kurssi Kirja lukuvuonna 0-0 ISBN Kustantaja Äidinkieli -9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus tai sähköinen oppikirja 9789 9789988 Otava Särmä, Tehtäviä

Lisätiedot

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus

2.v. ja 3v. 1.v. Otava. tai sama kirja sähköisenä. http://www.otava.fi/oppimateri. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus OPPIKIRJAT Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Oppiaine Vanha OPS Kirja lukuvuonna 2016-2017 ISBN Kustantaja OPS 2016 Äidinkieli 1-9 Otava Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus o/sarma/ 9789511234364 9789511269885

Lisätiedot

UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461

UUSI KIRJA / UUDEHKO KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN LUKION Uuden opetussuunnitelman mukaiset Liite 5 Opettajainkokous 22.4.2009/5. OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT korj. 4.6.2009 rg LV.

MÄNTSÄLÄN LUKION Uuden opetussuunnitelman mukaiset Liite 5 Opettajainkokous 22.4.2009/5. OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT korj. 4.6.2009 rg LV. MÄNTSÄLÄN LUKION Uuden opetussuunnitelman mukaiset Liite 5 Opettajainkokous 22.4.2009/5 OPPI- JA HARJOITUSKIRJAT korj. 4.6.2009 rg LV. 2009 2010 Punaisella näkyvät ovat uusia oppikirjoja tai isbejä. OPPIAINE

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016-2017

HAUKIPUTAAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016-2017 HAUKIPUTAAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016-2017 Äidinkieli ÄI01 Tekstit ja vuorovaikutus Karhumäki Kouki; Jukola, Tekstioppi ja lisäksi kurssivihko Jukola 1 Tekstit ja vuorovaikutus ÄI02 Kieli, kulttuuri

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2016-2017 tilanne 20.5.2016 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia

Lisätiedot

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Luku 1 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija

Lisätiedot

ÄI 8 Tekstitaitojen syventäminen WSOY: Äidinkieli ja kirjallisuus sarjan Kurssivihko 8 (Tekstitaitojen syventäminen)

ÄI 8 Tekstitaitojen syventäminen WSOY: Äidinkieli ja kirjallisuus sarjan Kurssivihko 8 (Tekstitaitojen syventäminen) VIHDIN LUKIO LUKUVUODEN 2010 2011 OPPIKIRJAT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI) ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus WSOY: Äidinkieli ja kirjallisuus sarjan Käsikirja ÄI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016 PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT 2015-2016 1 BIOLOGIA Kirjan Käyttöönottovuosi 978-952-63-1349-8 BIOS 1: Eliömaailma 1 13.02.2009 978-952-63-1350-4 BIOS 2: Solu ja perinnöllisyys 2 13.02.2009 978-952-63-1068-8

Lisätiedot