Maahanmuuttajien opiskelu lukiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien opiskelu lukiossa"

Transkriptio

1 Kristiina Ikonen ja Liisa Jääskeläinen Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 Opetushallitus Kirjoittajat ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN Helsinki 2008

2 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen Sisältö Lukijalle 5 1 Johdanto 7 2 Taustaa 9 3 Kysely Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestäminen 13 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 13 Suomi toisena kielenä 14 Maahanmuuttajan oma äidinkieli Maahanmuuttajataustan huomioonottaminen koejärjestelyissä ja arvioinnissa Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaus ja tukeminen 20 Ohjauksen järjestäminen 20 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 24 Opiskelijahuolto 26 Opiskelun erityinen tuki Lukion oppimäärän suorittaminen ja ylioppilastutkinto Kehittämistarpeet 29 4 Haastattelut 32 Aila Haapaniemi 4.1 Haastattelujen tekeminen ja haastatteluun valittujen lukioiden taustietoja Maahanmuuttajaopiskelijat ja tuen tarpeet Lukioiden yleiset valmiudet ottaa maahanmuuttajaopiskelijat vastaan Erityisesti maahanmuuttajien opetusta koskevat asiat Maahanmuuttajien opetuksen järjestelyt Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaus ja muu tuki lukiossa Suomalainen koulu ja yhteiskunta maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemana Lukioiden opettajien asenteet maahanmuuttajien lukiokoulutukseen Opetushenkilöstön täydennyskoulutus Kehittämisehdotukset 71 5 Yhteenveto kysely- ja haastattelutuloksista Suomenkielisten lukioiden tulokset Sammanfattning av resultaten i de svenskspråkiga gymnasierna 83 6 Lähteet 85 Liitteet 1 Kysely maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelun tuen muodoista ja tarpeista 86 2 Enkät om formerna för och behovet av stöd för invandrarstuderande 92 3 Haastattelu maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelun tuen muodoista ja tarpeista 98 4 Intervju om hurdant stöd invandrarna behöver i sina gymnasiestudier Suomi ja ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet vuosina

3 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 Lukijalle Vuonna 2005 nuorten lukiokoulutuksessa oli opiskelijaa, joiden äidinkieli ei ollut suomi eikä ruotsi. Koko opiskelijamäärästä tämä on 2,6 prosenttia. Valtaosa maahanmuuttajaopiskelijoista opiskelee pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa. Lähivuosina maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus lukiolaisista tulee todennäköisesti lisääntymään. Tähän kehitystä ohjaavat vuoden 2006 maahanmuuttopoliittinen ohjelma, pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma sekä opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosiksi ja Opetusministeriöltä saamansa toimeksiannon mukaan Opetushallitus selvitti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun tuen muotoja ja tarpeita nuorten lukiokoulutuksessa. Selvityksen tarkoituksena oli hankkia tietoja siitä, millä tavoin lukiot tukevat maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja millaisia kehittämistarpeita opintojen tukemisessa on. Selvityksen lähtökohdista keskusteltiin opetusministeriön kanssa. Selvitysaineisto koottiin valtakunnallisella kyselyllä keväällä 2006 sekä vuoden vaihteen molemmin puolin toteutetuilla syventävillä haastatteluilla kuudessa lukiossa, joilla on jo pidemmältä ajalta kokemusta maahanmuuttajien opetuksesta. Tämä julkaisu kokoaa yhteen maahanmuuttajien lukio-opiskelua koskevia perustietoja ja -tilastoja, edellä mainitun selvityksen tulokset sekä tuloksia syventävän haastatteluosuuden. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukio-opiskelua ei ole aiemmin selvitetty valtakunnallisesti eikä aiheesta ole julkaistu tämäntyyppistä yhteenvetoa. Julkaisu ei sisällä tietoja aikuisten maahanmuuttajien lukiokoulutuksesta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrän lisäämiseksi ja heidän opinnoissa menestymisensä tueksi lukioissa tehdään paljon työtä. Maahanmuuttajaopiskelijoille kuten muillekin lukiolaisille tärkeää on lukiokoulutuksen laadukkuus sekä opetuksen ja ohjauksen yksilöllisyys. Maahanmuuttajaopiskelijoille opetuskielen hyvä hallinta sekä heidän taustakulttuuristaan poikkeava suomalainen opiskelukulttuuri tuovat lisähaasteita. Lukioyhteisön myönteinen ja kannustava suhtautuminen eri kulttuureista tulevia jäseniään kohtaan luo edellytyksiä uusien asioiden oppimiselle puolin ja toisin.

4 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen Tämän julkaisun ovat lukua kolme lukuun ottamatta kirjoittaneet Kristiina Ikonen ja Liisa Jääskeläinen. Opinto-ohjaaja Aila Haapaniemi Eiran aikuislukiosta teki syventävät haastattelut suomenkielisissä lukioissa ja kokosi niistä luvussa kolme esiteltävän yhteenvedon, joka on verkkojulkaisuna painettua julkaisua yksityiskohtaisempi. Selvityksen tekemisessä ovat olleet mukana myös Sonja Hyvönen, Pia Kalkkinen, Helena Kasurinen, Leena Nissilä, Heidi Peltonen ja Hanna-Mari Sarlin Opetushallituksesta. Kyselyn tuloksien teknisestä käsittelystä vastasi kasvatustieteen ylioppilas Pham Thi Oanh Helsingin yliopistosta. Helsingissä Jorma Kauppinen opetusneuvos

5 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna Johdanto Ulkomaan kansalaisia on Suomessanoin , mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia henkilöitä on noin Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä on noin 2,3 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden osuus noin 3 prosenttia. (Väestötilastot 2007) Ulkomaalaisista Suomessa on eniten Venäjän, Viron ja Ruotsin kansalaisia. Vieraskielisissä on eniten venäjän-, viron-, englannin- ja somalinkielisiä. Vieraskielisiä ovat ne, jotka ilmoittavat äidinkielekseen väestörekisteriin jonkin muun kielen kuin suomi, ruotsi tai saame. Eniten Suomeen on tultu entisen Neuvostoliiton maista ennen Neuvostoliiton hajoamista sekä Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Suomeen muuton syyt olivat työministeriön arvion mukaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa yleisyysjärjestyksessä seuraavat: perhesuhteet prosenttia pakolaisuus noin 15 prosenttia paluumuutto noin 10 prosenttia työ 5 10 prosenttia muu syy 5 10 prosenttia (Työryhmän ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi 2005). Oletus maahanmuuttajaopiskelijoiden määrän lisääntymisestä lukioissa ja tahto edistää maahanmuuttajaopiskelijoiden menestymistä lukio-opinnoissaan perustuu maahanmuuttoa koskeviin poliittisiin linjauksiin. Hallituksen maahanmuuttajapoliittinen ohjelma vuodelta 2006 ottaa kantaa tulevien vuosien maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisenä lähtökohtana on varautuminen työvoiman saatavuusongelmiin. Ohjelma nimeää keskeisiksi politiikkalinjoiksi muun muassa työperusteisen maahanmuuton lisäämisen, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton lisäämisen, monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämisen sekä ulkomaalaisten opastamisen ja maahanmuuttajien kotouttamisen. Useat ohjelman toimenpiteistä kohdistuvat opetusministeriön hallinnonalalle. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sitoutuu toteuttamaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja valmistelemaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelman. Hallitus aikoo muun muassa edistää kotouttamista lisäämällä kielikoulutusta. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisälsi monia toimia maahanmuuttajaopiskelijoiden tueksi. Erikseen mainittuna pyrkimyksenä oli lisätä lukioissa opiskelevien maahanmuuttajaopiskelijoiden määrää ja auttaa heitä menestymään opinnoissaan. Tämä selvitys tukee osaltaan tätä kehittämissuunnitelman tavoitetta. 5

6 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman luku 3.8. käsittelee maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta. Kehittämisohjelma korostaa hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon merkitystä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa, opinnoissa menestymisessä ja työllistymisessä. Kehittämisohjelman mukaan jokaisen oppilaan tulee voida ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltään suomen tai ruotsin kielen oppimisen rinnalla. Erityisiksi maahanmuuttajaopiskelijoita koskeviksi toimenpiteiksi nuorten lukiokoulutuksessa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma määrittelee seuraavat asiat: Kaikille maahanmuuttajaopiskelijoille turvataan riittävä tuki ja edellytykset lukio-opinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Oman äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen tasa-arvoista tarjontaa tuetaan. Maahanmuuttajien opetusta on selvitetty viime vuosina perusteellisesti. Keskeisiä selvityksiä ja työryhmien esityksiä ovat olleet: Maahanmuuttajaoppilaiden perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetus syyslukukaudella Opetushallitus, Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan. Työ- ja opetushallinnon työryhmän raportti. Työhallinnon julkaisu 351/2005. Selvitys perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten opetuksesta. Opetushallitus, Selvitys maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta. Opetushallitus, Selvitys suomi toisena kielenä -opetuksesta. Opetushallitus, Opettajatarve maahanmuuttajataustaisten opetuksessa ja koulutuksessa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:32. Kaikki nämä antavat osaltaan taustaa maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutuksen kysynnän ja erityistarpeiden ymmärtämiselle lukioissakin. Parhaillaan selvitetään myös perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän selvityksen arvioidaan valmistuvan helmikuussa Opetushallituksessa on käynnistymässä tutkimus, joka kohdistuu maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestykseen erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa, toisen asteen koulutusvalintoihin, koulutukseen pääsyyn sekä koulutuksen läpäisyyn porttina työelämään. Tutkimuksen ennakoidaan valmistuvan vuoden 2008 loppuun mennessä. 6

7 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna Taustaa Maahanmuuttajaopiskelija on vaikeasti määriteltävä käsite. Eri yhteyksissä maahanmuuttaja ja maahanmuuttajataustainen henkilö määritellään eri tavoin. Usein käytettyjen määritelmien mukaan: Maahanmuuttaja: Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Maahanmuuttajataustainen: Yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia maahanmuuttaneita, usein myös henkilöitä, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla kuin Suomessa. (Opettajatarve maahanmuuttajataustaisten opetuksessa ja koulutuksessa 2007) Tähän julkaisuun sisältyvässä kyselyssä ja haastatteluissa kohderyhmäksi määriteltiin vieraskieliset opiskelijat, joiden väestörekisteriin merkitty äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Maahanmuuttajilla, vieraskielisillä ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla ja opiskelijoilla on monta koulutusväylää ja mahdollisuutta. Ikä, aikaisempi koulutus, opetuskielen taito, koulutus-, työ- ja uratoiveet sekä lahjakkuus ja motivaatio vaikuttavat kunkin maahanmuuttajan yksilöllisen opintopolun muotoutumiseen. Maahanmuuttajaopiskelija on ensisijaisesti yksilö, jonka kanssa mahdollisesti yhdessä hänen vanhempiensa kanssa rakennetaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Maahanmuuttajia varten on perusopetukseen valmistavaa opetusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Jonkin verran järjestetään myös perusopetuksen lisäopetusta maahanmuuttajaryhmille. Lukioon valmistavaa opetusta ei ole. Lukioissa erityisesti maahanmuuttajille suunniteltuja erityisjärjestelyjä ovat suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus eräät opetussuunnitelmassa päätettävät asiat. Määrällisesti tilannetta kuvaavat seuraavat luvut: Syksyllä 2006 perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli oppilasta. Peruskouluissa oli vieraskielisiä oppilaita noin ja lukioissa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa oli maahanmuuttajaa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijaa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa oli samana ajankohtana ulkomaalaista. Valtioneuvoston asetuksella lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002, 8) säädetään, että jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan lukiokoulutuksessa suomen kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2003 suomi/ruotsi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus 7

8 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen -oppiaineen oppimääristä. Tämä oppimäärä on tarkoitettu opiskelijoille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opiskelija myös arvioidaan tämän oppimäärän mukaan. Jos lukiossa ei ole erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta tai vain osaa oppimäärästä opetetaan, opiskelija osallistuu äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille ja opetusta eriytetään hänen tarpeidensa mukaan. Opiskelija arvioidaan kuitenkin suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus voidaan järjestää osana oppilaitoksen opetusta, oppilaitoksen oman tukiopetusresurssin turvin tai erillisellä valtionavustuksella. Vieraskielistä opiskelijaa varten valtionavustusta voi saada suomi/ruotsi toisena kielenä opetukseen, vieraskielisen opiskelijan tukiopetukseen ja maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Valtionavustusta tukiopetukseen voi saada ainoastaan tutkintoon tähtääville opiskelijoille, jos maahantulosta on kulunut alle neljä vuotta. (Ks rahoitus) Vuonna 2006 suomea toisena kielenä opiskeli peruskoulun oppilasta eli 2,2 prosenttia oppilaista. Vuonna 2006 lukion koko oppimäärän suorittaneista opiskelijasta 206 opiskelijaa oli opiskellut suomea toisena kielenä. (Tilastokeskus Opetushallituksen oppilaitostietokanta ROP- TI 2007) Maahanmuuttajille voidaan antaa erillisen valtionosuuden turvin lukiossa opetusta maahanmuuttajan omassa äidinkielessä enintään 2,5 viikkotuntia. Opetushallitus on laatinut suosituksen lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Se on Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 liitteenä 4. Oman äidinkielen opetusta annettiin syksyn 2006 tilaston mukaan 50 kielessä yhteensä maahanmuuttajalle esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Eniten opiskeltuja äidinkieliä olivat venäjä, somali, albania, arabia, vietnam ja kurdi. Maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden opetusta järjestettäessä nousee monesti esiin kysymys toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapauttamisesta. Säädösten mukaan, jos maahanmuuttaja on vapautettu toisen kotimaisen kielen opetuksesta perusopetuksessa, hän voi saada anomuksesta siitä vapautuksen myös lukiossa. Myös suoraan ulkomailta lukioon tuleva maahanmuuttajaopiskelija voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Jos maahanmuuttajaa ei ole vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta peruskoulussa ja hän sitä lukiossa tahtoo, hän voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta edellyttäen, että vapautukseen on hyvin perusteltu syy. Anomus tehdään lukion rehtorille. Ylioppilaskokeessa on vuodesta 1996 lähtien voinut suorittaa kokeen suomi toisena kielenä -oppimäärässä. Kevään 2007 ylioppilaskokelaista 369 ilmoittautui suomi toisena kielenä ja 3 ylioppilaskokelasta ruotsi toisena kielenä -kokeeseen. Näiden opiskelijoiden määrän muutos ilmenee liitteestä 5. 8

9 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 Lukio voi toimittaa vieraskielisen ylioppilaskokelaan puolesta ylioppilastutkintolautakuntaan selvityksen opiskelijan vieraskielisyydestä. Lautakunta voi nostaa yhden kokeen arvosanaa vieraskielisyyden perusteella. Kokelas voi esittää toiveen korotuksen kohdistumisesta tiettyyn kokeeseen. (www.ylioppilastutkinto.fi) Lukion opetussuunnitelmassa voi olla maahanmuuttajien opetusta koskevia ratkaisuja ainakin seuraavissa asioissa: kieli- ja kulttuuriryhmien opetus suomi toisena kielenä maahanmuuttajan oma äidinkieli maahanmuuttajataustan huomioonottaminen koejärjestelyissä ja arvioinnissa ohjauksen järjestäminen kodin ja oppilaitoksen yhteistyö opiskelijahuolto opiskelun erityinen tuki lukion oppimäärän suorittaminen ja ylioppilastutkinto Näitä asioita koskevat kyselytulokset käsitellään luvussa 3. 9

10 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen 3 Kysely Opetushallitus selvitti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun tuen muotoja ja tarpeita lukioissa opetusministeriön toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena oli hankkia tietoja siitä, millä tavoin lukiot tukevat maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja millaisia kehittämistarpeita opintojen tukemisessa on. Selvitysaineisto koottiin valtakunnallisella kyselyllä keväällä 2006 sekä vuoden vaihteen molemmin puolin toteutetuilla syventävillä haastatteluilla erikseen sovituissa lukioissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukioopiskelua ei aiemmin ole selvitetty valtakunnallisella kyselyllä. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun tuen muotoja ja tarpeita lukiossa koskeva kysely lähetettiin suomenkielisiin nuorten lukiokoulutusta järjestäviin lukioihin, joita oli 435. Suomenkielisistä lukioista 284 lukiota vastasi kyselyyn, joten vastausprosentiksi muodostui 65,3 (284/435). Kysely lähetettiin myös 37 ruotsinkieliseen lukioon, joista 19 (51,4 %) vastasi kyselyyn. Yhteenveto ruotsinkielisten lukioiden tuloksista esitellään kohdassa 5.2. Maahanmuuttajaopiskelijaksi määriteltiin opiskelija, jonka väestörekisteriin merkitty äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kysely sisälsi kuusi pääkohtaa. Niitä olivat lukion taustatiedot, opetussuunnitelma ja opetuksen järjestäminen, arviointi, maahanmuuttajaopiskelijan ohjaus ja tukeminen, lukion oppimäärän suorittaminen ja ylioppilastutkinto sekä kehittämistarpeet. Niiden lukioiden osalta, joissa ei ollut maahanmuuttajaopiskelijoita, kysely päättyi lukion taustatietoja koskevaan osioon. Lukion rehtoria pyydettiin antamaan tiedot. Kysely täytettiin verkossa. Lukioille lähetettyyn kyselyyn liitettiin vastaamisen helpottamiseksi kyselylomakkeen paperiversio. Tiedot suositeltiin koottavaksi etukäteen paperilomakkeelle ja syötettäväksi sähköiseen tietokantaan yhdellä kertaa. Kyselylomakkeet ovat liitteessä 1 (suomenkielinen) ja liitteessä 2 (ruotsinkielinen). 3.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Lukion sijaintilääni Lääneittäin kyselyyn vastanneet suomenkieliset lukiot jakautuivat seuraavasti: 1) Länsi-Suomen lääni 39,4 prosenttia (112/284) 2) Etelä-Suomen lääni 25,4 prosenttia (72/284) 3) Itä-Suomen lääni 14,1 prosenttia (40/284) 4) Oulun lääni 12,3 prosenttia (35/284) 5) Lapin lääni 8,8 prosenttia (25/284) 10

11 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 Lukion opetuskieli Kaikkien kyselyyn vastanneiden lukioiden opetuskieli oli suomi. Muutamassa lukiossa oli lisäksi kansainvälinen linja, jonka opetuskieli on englanti. Lukion opiskelijamäärä Opiskelijamäärän mukaan kyselyyn vastanneet lukiot jakautuivat seuraavasti: 1) Pieniä lukioita alle 100 opiskelijaa ( 50/280) 17,9 prosenttia 2) Keskisuuria lukioita opiskelijaa (120/280) 42,9 prosenttia 3) Suuria lukioita vähintään 300 opiskelijaa (110/280) 39,3 prosenttia. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä Lukioilta kysyttiin niiden maahanmuuttajaopiskelijoiden lukumäärää, joiden väestörekisteriin merkitty äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tähän kysymykseen vastasi 282 lukiota, joista 147 (52,1 %) ilmoitti niillä olevan maahanmuuttajaopiskelijoita. Maahanmuuttajaopiskelijoita oli näissä lukioissa yhteensä Suuria maahanmuuttajaopiskelijamääriä oli muun muassa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Lukiot, joissa opiskeli maahanmuuttajaopiskelijoita lukuvuonna , jakautuivat kyselytulosten mukaan lääneittäin seuraavasti: Etelä-Suomen lääni 35,0 % (52/147) Länsi-Suomen lääni 37,0 % (54/147) Itä-Suomen lääni 13,0 % (19/147) Oulun lääni 12,0 % (18/147) Lapin lääni 3,0 % ( 4/147) Kyselyyn vastanneet lukiot, joissa opiskeli maahanmuuttajaopiskelijoita lukuvuonna , jakautuivat lukion koon mukaan seuraavasti: Alle 100 opiskelijaa 11,0 % (16/145) opiskelijaa 34,0 % (50/145) Vähintään 300 opiskelijaa 54,0 % (79/145) 3.2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestäminen Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kysyttäessä, sisältyykö osa kieli- ja kulttuuriryhmien opetus lukion opetussuunnitelmaan lukioista 55,2 % (80/145) ilmoitti sen sisältyvän koulun opetussuunnitelmaan. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaan opetussuunnitelman pitää sisältää kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta koskeva osa. Opetushallituksen lukion opetussuunnitelma-analyysin tulosten mukaan kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta koskeva opetussuunnitelman osa sisältyi lähes kaikkiin analysoituihin opetussuunnitelmiin (Opetushallitus 2006). Opetussuunnitelma-analyysi perustui harkinnanvaraisena näytteenä pyydettyihin 45 suomenkielisen nuorten lukiokoulutusta antavan lukion opetussuunnitelmiin. Noin puolet opetussuunnitelmista oli sellaisia, joissa joko kokonaan 11

12 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen tai osittain toistettiin opetussuunnitelman perusteiden kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta koskeva teksti. Loput opetussuunnitelmista olivat pääosin sellaisia, joissa muutamin lausein kuvattiin maahanmuuttajien opetusta. Tyypillistä oli, että varsinaisia paikallisia linjauksia ei ollut tehty, vaan opetussuunnitelmassa käsiteltiin yleisellä tasolla maahanmuuttajaopiskelijan opintojen tukemista. Muutamissa opetussuunnitelmissa käsiteltiin monipuolisesti maahanmuuttajien opetusta opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Suomi toisena kielenä Kyselyyn vastanneista lukioista 57,5 prosenttia (84/146) ilmoitti, että suomi toisena kielenä -oppimäärä sisältyi lukuvuonna lukion opetussuunnitelmaan. Opetushallituksen lukion opetussuunnitelma-analyysiin 2006 sisältyi 15 suomi toisena kielenä -oppimäärää koskevaa opetussuunnitelmaa. Noin puolet näistä opetussuunnitelmista oli sellaisia, joissa oli täsmälleen samat tavoitteet ja sisällöt kuin opetussuunnitelman perusteissa, viidesosassa tavoitteissa ja sisällöissä oli jonkinlaista paikallista painotusta, yhdessä vahva paikallinen muokkaus ja painotus. Kurssien suoritusjärjestyksestä oli maininta kahdessa opetussuunnitelmassa. Arviointia koskeva osuus oli sekin noin puolessa opetussuunnitelmista sama kuin opetussuunnitelman perusteissa. KUVIO 1. Lukioissa tarjottujen suomi toisena kielenä -kurssien lukumäärä. Jakauma prosentteina. Kysymykseen lukioiden tarjoamien suomi toisena kielenä -kurssien lukumäärästä vastasi 138 lukiota, joista 45 tarjosi lukuvuonna suomi toisena kielenä kursseja. Näistä lukioista 32 tarjosi 1 6 kurssia, loput 13 lukiota 7 9 kurssia. 12

13 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 Suurin osa kysymykseen vastanneista lukioista (67,4 % eli 93 lukiota) ei tarjonnut yhtään suomi toisena kielenä -kurssia. Seuraavaksi yleisintä oli kolmen kurssin tarjoaminen (12 lukiota). Seitsemässä lukiossa tarjottiin yhdeksän kurssia. Lukioilta tiedusteltiin myös syitä siihen, miksi suomi toisena kielenä -kursseja ei tarjottu. Tähän kysymykseen lukiot saattoivat vastata useampaa kuin yhtä vastausvaihtoehtoa käyttäen. Mainintoja saatiin yhteensä 125. Syyt siihen, miksi kursseja ei tarjottu, jakautuivat seuraavasti eri vastausvaihtoehtojen kesken: 1) Ei ole tarvetta, koska maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen taito on äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla 31,2 prosenttia 2) Ei löydy opettajaa 2,4 prosenttia 3) Ei ole resursseja 27,2 prosenttia 4) Muu syy 39,2 prosenttia Suurimman ryhmän muodostaa vastausvaihtoehto muu syy. Tämän vaihtoehdon valinneet lukiot mainitsevat useimmiten syyksi sen, että suomi toisena kielenä -opetus on järjestetty kunnassa keskitetysti tai että se järjestetään yhteistyössä jonkun muun oppilaitoksen kanssa. Vähäinen kysyntä oli seuraavaksi yleisin tämän vastausvaihtoehdon kohdalla mainituista syistä. Se, että maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen taito on äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla tai että ei ole resursseja tarjota kursseja, mainittiin lähes yhtä usein syiksi siihen, että lukio ei tarjonnut suomi toisena kielenä -kurssia. KUVIO 2. Suomen kielen opetuksen opetustavat silloin kun lukio ei tarjoa suomi toisena kielenä -kursseja. Jakauma prosentteina. Kysymykseen suomen kielen opetuksen toteuttamistavasta silloin, kun lukio ei tarjonnut suomi toisena kielenä -kursseja, saatiin yhteensä 127 mainintaa (kysymykseen saattoi vastata useampaa vastausvaihtoehtoa käyttäen). 13

14 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen Lukioissa, joissa ei ole tarjolla suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien suomen kielen opetus toteutettiin useimmiten äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen, suomi äidinkielenä -oppimäärän opetuksen yhteydessä (57,5 % maininnoista). Tällä kyselyllä ei selvitetty sitä, miten opetus näissä tapauksissa käytännössä järjestetään. Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen toteuttamiseksi oli tarjolla myös muita vaihtoehtoja: viidennes maininnoista koski yhteistyötä lähilukion kanssa. Muutamia mainintoja saatiin myös vaihtoehtoon Mahdollisuus valita useiden oppilaitosten yhteistarjottimelta. Muuten -vaihtoehtoon kertyivät seuraavat maininnat: tukiopetuksena (9 mainintaa), kansalaisopistossa (3 mainintaa), videoneuvottelu- ja verkko-opetuksena (2 mainintaa). KUVIO 3. Maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen opettaja lukiossa nimikkeiden mukaan. Maahanmuuttajien suomen kielen opettajana toimi lähes poikkeuksetta äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja (77,1 %). Suomen kielen opettajana oli suomi toisena kielenä -opettaja 23 lukiossa, erityisopettaja 5 lukiossa. Kohdassa muu oli muutamia mainintoja, muun muassa opettajista, joilla oli suomi toisena kielenä -opintoja. Kelpoisuus antaa suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaista opetusta on äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalla. Kysymykseen annetut vastaukset kuvaavat sitä, millä nimikkeellä suomea maahanmuuttajille opettavat toimivat, ei kelpoisuutta. Suuremmissa kunnissa, joissa suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään enemmän, on perustettu virkoja suomi toisena kielenä -opetukseen. Vuonna 2005 tällaisia virkoja oli perusopetuksessa 53. Maahanmuuttajan oma äidinkieli Kysyttäessä sisältyykö lukion opetussuunnitelmaan maahanmuuttajan omaa äidinkieltä soveltavina kursseina vastasi 79,5 prosenttia lukioista, että sitä ei sisälly lukion opetussuunnitelmaan. 14

15 Maahanmuuttajien opiskelun tuen muodot ja tarpeet nuorten lukiokoulutuksessa vuonna 2006 KUVIO 4. Lukion opetussuunnitelmaan soveltavana kurssina sisältyvä maahanmuuttajan äidinkieli. Kurssien lukumäärä kielittäin. Lukioilta tiedusteltiin myös, mitä maahanmuuttajien äidinkieliä niiden opetussuunnitelmaan sisältyi. Kysymyksen vastausvaihtoehdot olivat venäjä, somali, albania, arabia, vietnam, muu tai muita kieliä. Kysymykseen saattoi vastata useamman vaihtoehdon valiten. Maahanmuuttajien äidinkieliä sisältyi lukion opetussuunnitelmaan soveltavina kursseina 30 lukiossa. Kuten kuviosta 4 havaitaan, eniten mainintoja saatiin venäjän kielen osalta: 27 lukiota ilmoitti sen sisältyvän lukion opetussuunnitelmaan soveltavana kurssina. Somalia oli kahdessa lukiossa, vietnamia oli yhdessä lukiossa, arabiaa yhdessä lukiossa. Kuusi lukiota ilmoitti lisäksi muista kuin edellä mainituista kielistä, jotka sisältyivät niissä opetussuunnitelmaan soveltavina kursseina. Muina kielinä mainittiin englanti, kiina, saksa ja viro. Kyselyllä selvitettiin myös sitä, missä maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelu tapahtui. Omassa lukiossa tapahtuvasta maahanmuuttajien äidinkielen opiskelusta ilmoitti 46 lukiota. Opiskelijoita näissä lukioissa oli yhteensä 145. Kielittäin tarkasteltuna tulos oli seuraava: omana äidinkielenä omassa lukiossa opiskeli venäjää yhteensä 112 opiskelijaa 39 lukiossa, somalia yhteensä 10 opiskelijaa kahdessa lukiossa, albaniaa 1 opiskelija, arabiaa ja vietnamia ei yhtään opiskelijaa. Muista omassa lukiossa opiskelluista kielistä mainittiin muun muassa englanti, kiina, saksa ja viro. Näiden kielten osalta oli kyse joistain yksittäisistä opiskelijoista. Muualla kuin omassa lukiossa tapahtuvasta oman äidinkielen opiskelusta ilmoitti 31 lukiota. Näitä opiskelijoita oli yhteensä 100. Opiskelijamäärät jakaantuivat kielittäin siten, että suurin ryhmä oli venäjää opiskelevat (34 opiskelijaa 22 lukiosta), somalia opiskeli 14 opiskelijaa (4 lukiosta), albaniaa 8 opiskelijaa (3 lukiosta), arabiaa 7 opiskelijaa (2 lukiosta) ja vietna- 15

16 Kristiina Ikonen & Liisa Jääskeläinen mia 5 opiskelijaa (3 lukiosta). Muista opiskeltavista kielistä mainittiin kurdi, persia, saksa, puola, englanti, viro, ranska, unkari, kiina, serbokroatia ja thai. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella syylukukaudella 2005 omassa lukiossa tai muualla omaa äidinkieltä opiskelevia maahanmuuttajaopiskelijoita oli 245 eli 21,6 prosenttia kyselyyn vastanneiden lukioiden maahanmuuttajaopiskelijoista. Maahanmuuttajien äidinkieliä sisältyi lukion opetussuunnitelmaan soveltavina kursseina 30 lukiossa. Näiden lukioiden opiskelijat opiskelivat omaa äidinkieltä lähes poikkeuksetta omassa lukiossa. Se, että myös muut lukiot ilmoittivat oman äidinkielen opiskelusta, voidaan tulkita useammalla tavalla. Lukio ei näissä tapauksissa ole sisällyttänyt maahanmuuttajien omaa äidinkieltä opetussuunnitelmaansa tai on jostain syystä vastannut kielteisesti kysymykseen 13 a. Kyseessä saattaa olla myös A-kielen oppimäärän opiskelu (esimerkiksi venäjänkielinen opiskelija A-venäjää opiskelemassa). Venäjä, somali, albania, arabia ja vietnam olivat kyselyn perusteella maahanmuuttajien äidinkielistä opiskelluimpia lukiossa. Tilanne on suoraa jatkumoa perusopetuksesta, jossa kyseisiä kieliä opetetaan eniten. 3.3 Maahanmuuttajataustan huomioonottaminen koejärjestelyissä ja arvioinnissa Lukiolaissa (Lukiolaki 629/1998) ja -asetuksessa (Lukioasetus 810/1998) säädetään arvioinnin tavoitteista, kurssisuorituksen ja oppiaineen oppimäärän arvioinnista, lukion oppimäärän suorituksesta sekä todistuksista ja niihin tehtävistä merkinnöistä. Lukiolain 13 mahdollistaa opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen muun muassa kokeitten järjestämisessä. Opetussuunnitelman perusteissa näitä säädöksiä täsmennetään sekä todetaan, mistä asioista päätetään opetussuunnitelmassa. Kurssisuorituksen arvioinnin osalta lukion opetussuunnitelman perusteissa 2003 todetaan, että maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosana. Kyselyssä oli kolme tätä asiakohtaa tarkentavaa kysymystä. Ensimmäiseksi kysyttiin, saavatko maahanmuuttajaopiskelijat käyttää kokeeseen pidemmän ajan kuin suomenkieliset opiskelijat. Lukioista 70,4 prosenttia vastasi tähän kysymykseen kielteisesti. Kysymykseen vastanneista lukioista 42 oli sellaisia, joissa maahanmuuttajaopiskelijoiden sallittiin käyttää kokeeseen pidempi aika kuin suomenkielisten opiskelijoiden. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaan kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin ko- 16

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle

Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle Muistio 20.1.2010 Liite 4 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ Opetusneuvos Leena Nissilä Taustaa Äidinkieli ja

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12.

Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12. 26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 Muistio 22.2.2010 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN

Lisätiedot

SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN LOPPUVAIHEESSA SUOMEEN MUUTTANEIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN LOPPUVAIHEESSA SUOMEEN MUUTTANEIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Raportit ja selvitykset 2013:13 Ulla Taipale-Lehto, Timo Bergman GRAAFISEN TEOLLISUUDEN OSAAMISTARVERAPORTTI Helena Korpela, Lucas Pardo, Pirjo Immonen-Oikkonen ja Leena Nissilä SUOMI JA RUOTSI TOISENA

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005

LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 LUOKATTOMAN LUKION TOIMIVUUS 2005 Moniste 20/2005 Opetushallitus ja tekijät Moniste 20/2005 ISBN 952-13-2590-9 (nid.) ISBN 952-13-2591-7 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy, Helsinki 2005 Luokattoman lukion

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja monikulttuurisuus leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Monokulttuurisesta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot