LUOVA. rohkeus»innovatiivisuus»yrittäjyys. tutkimus kulkee TAMPERE

Transkriptio

1 LUOVA rohkeus»innovatiivisuus»yrittäjyys KEVÄT 2007 TAMPERE Tampereen Kiina-ilmiö alkaa 16. kesäkuuta» Talkoohenkeä netissä» Lasten kulttuurikeskus kaupassa» Koirat haukkuu, tutkimus kulkee Luova Tampere

2 Luova Tampere

3 »tiesitkö? Kiina-ilmiö Tampereella! Kiina-ilmiön uusi ulottuvuus aukeaa Tampereella kesäkuun puolivälissä: se tarkoittaa ilmiötä isolla koolla, Suomen kaikkien aikojen laajinta ja monipuolisinta Kiinan kulttuuria esittelevää kokonaisuutta. Katsottavaa ja koettavaa riittää muun muassa Tampereen taidemuseossa, Vapriikissa ja Sara Hildénin taidemuseossa. Collection of Michael Wolf Feng Shun Sui Jianquo The Little Red Book/Zhang Xiaogang Sara Hildénin taidemuseo »China uutta ja vanhaa posliinitaidetta Kiinasta! Tampereen taidemuseo »Luovuuden rakentajat: kiinalaisen nykytaiteen muodonmuutos »Sara Hildénin taidemuseossa Kiinan nykytaiteen suuren nimen Zhang Xiaogangin näyttely Sothebyn huutokaupassa New Yorkissa kesällä 2006 taiteilijan Bloodline-sarjan maalaus Comrade No 120 myytiin miljoonalla dollarilla ja siitä tuli silloin kallein koskaan myyty kiinalainen taideteos. Sittemmin saman sarjan Three comrades myytiin 2,1 miljoonalla dollarilla ja Tiananmen Square 2,3 miljoonalla dollarilla Museokeskus Vapriikki »Jadeprinsessa, hauta-aarteita ja jadepukuja»nihao terveisiä Kiinasta! Kiinalaisten nukkien kokoelma »Kuvia Kiinasta Mao, muutos ja nykypäivä»the Real Toy Story -installaatio Luova Tampere

4 Tampere?»Näsinneula, Särkänniemi ja Pikkukakkonen, Tappara, Ilves ja murre. Mustamakkara ja rievä. Tampere-talo ja teatterit, teollinen historia. Niistä Tampere tunnetaan. Mutta myös ennakkoluulottomista avauksista ja hankkeista, kuten vuosituhannen vaihteessa etampere-tietoyhteiskunnan kehittämisohjelmasta ja sitä seuranneista terveysteknologiaan keskittyvästä BioneXt Tampereesta sekä luovan talouden syntymistä vauhdittavasta Luovasta Tampereesta. Kaupunki tunnetaan osaamisestakin. Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa se on vahvasti mukana terveyden bioklusterissa ja hyvinvointiklusterissa, tulevaisuuden energiateknologioissa, jokapaikan tietotekniikassa, digitaalisissa sisällöissä, nano- ja mikrojärjestelmissä ja tulevaisuuden materiaaleissa sekä älykkäissä koneissa. Tutkimus- ja kehityskeskuksia ovat muun muassa Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC, joka on Euroopan suurimpia laserdiodien ja kuitulaserien tutkimuslaitoksia, laserteknologian osaamis- ja palvelukeskus LCC Finland sekä kansainvälinen etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskus ROViR. Myös pelialan, avoimiin ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan, läsnä-älyteknologioiden ja kestävien energiaratkaisujen tutkimuksella on vahva asema. Solu- ja kudosteknologiaan keskittyvä Regea on hyvässä vauhdissa, rokote- ja infektiotutkimuksen keskus Vactia perustettiin vuonna Innovaattori? Tampereella on kehitetty esimerkiksi Nokian kommunikaattori, biohajoavat implantit, kävelevä metsäkone, sumuvalkokangas ja satamien täysautomaattinen konttilukkijärjestelmä. Omassa hallinnossaan kaupunki siirtyi vuoden 2007 alusta ensimmäisenä Suomessa pormestarijohtoisuuteen ja otti käyttöön tilaaja-tuottaja-mallin. Kaupunginvaltuusto valitsi pormestariksi Timo P. Niemisen (kok) vuosiksi Tampere on asukkaan kaupunki, joka useana vuonna on arvioitu maan houkuttelevimmaksi asuinpaikaksi. (Taloustutkimus, Kaupungit: Muuttohalukkuus -tutkimus) Luova Tampere Lehti tamperelaisesta luovuuden rakentamisesta, rohkeudesta, innovatiivisuudesta ja yrittäjyydestä Julkaisija Tampereen kaupungin elinkeinoyksikkö Päätoimittaja Elinkeinojohtaja Kari Kankaala Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy ULKOasu Tiina Lautamäki Painopaikka Painoyhtymä Lisäkappaleiden tilaus ja osoitteen muutokset Annikaisa Knuutila Roosa Lalja 10»Lasten tulevaisuustaitojen ja luovuuden kehittäminen korostuvat Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen yhteisessä strategiassa. Kuva on Luova Tampere -ohjelman tamperelaisille koululaisille järjestämän Tulevaisuuden koulu -taidekilpailun satoa / Roosa Lalja, Linnainmaa koulu. 12»Sen sijaan, että Ideaparkin kauppakeskuksessa olisi lapsille pallomeri ja muuminurkkaus, siellä on lasten kulttuurikeskus Pii Poo. Viime joulukuun alusta Pii Poossa on vieraillut noin viikonloppu- ja vapaa-ajankävijää, koululaista ja päiväkotilasta. Sääksjärven koulusta Niklas (oik.) ja Lauri esittelevät tekemäänsä taidetta keskuksen toiminnanjohtajalle Pilvi Kuidulle. Kimmo Torkkeli Luova Tampere

5 sisältö rohkeus innovatiivisuus yrittäjyys Luovaa tekoa Luova Tampere»kevät 2007 Luova Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, mutta se on myös paljon enemmän se on kaupungin henki ja ote: tehdään uutta, tehdään vanhaa uudella tavalla. Avainsanoja ovat rohkeus, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Sisäsivun jutussa Ravintola Näsinneulan keittiömestari ja mestarikokkeja valmentava Heikki Ahopelto kertoo, mistä menestys ravintolassa syntyy: Meillä voi aika pitkälle päättää työnsä sisällöstä sovittujen raamien sisällä. Vastuuta ottamalla oppii pakostakin tekemään työtä, ja siitähän menestyksessä tällä alalla on oikeasti kysymys, ei kyvystä visioida tai suunnitella. Ahopellon ajatus pätee laajemminkin vaikka tosin Tampereen menestys edellyttää myös visioita ja suunnitelmia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, tarvitaan tekemistä. Tämä lehti kertoo teille siitä, mitä Tampereen seudulla saadaan aikaan. Kari Kankaala elinkeinojohtaja 18»Professori Minna Kellomäki (vas.) ja professori Riitta Suuronen tunnetaan biomateriaalialan ja kudosteknologian huippututkimushankkeista ja koirapiireissä ihan muista meriiteistä. 6 14»Tuotantoyhtiö Energia haastaa nykyisen jättibudjettien elokuvateollisuuden www-pohjaisella ja yhteisöllisellä elokuvan tuotantoalustallaan.»kun tavoitteena on asukkaidensa näköinen kaupunki, osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kehitetään ja käytetään. Ari Ijäs Luova Tampere

6 Luova Tampere Tuotantoyhtiö Energian Samuli Torssonen (oik.) ja Timo Vuorensola ovat valmiina esittämään haasteen nykyiselle jättibudjettien elokuvateollisuudelle.

7 Kun scifi-parodia Star Wreckin tekijät julkistivat viime vuoden toukokuussa ensimmäiset tiedot seuraavasta elokuvastaan Rautataivaasta vain nimen ja yhden mainoskuvan internetin keskustelufoorumilla alkoi välittömästi vilkas keskustelu siitä, millaisia uuden elokuvan tarina, tapahtumat tai henkilöhahmot voisivat olla. sisällöntuotannon tarkoittavan parhaimmillaan kaiken puolin hiottua lopputulosta. Voihan tuotannossa olla mukana tuhansia asiantuntijoita, joista jokainen haluaa viilata itseään kiinnostavan yksityiskohdan juuri kohdalleen. Energialaiset sanovat Korpinpesän kaatavan nykyiseen jättibudjettien ja megatuotantojen elokuvateollisuuteen rakentuneita esteitä. Perusajatukset konkretisoituvat hyvin Tuotantoyhtiö Energian tulevassa Rautataivas-elokuvassa. Tiedämme, että elokuvan tuotanto vaatii erilaista tietotaitoa enemmän kuin Suomesta löytyy eikä käytössämme ole sen ostamiseen sadan miljoonan euron budjettia. Yhteisö tarjoaa pienenkin tuotantoyhtiön käyttöön globaalit resurssit, mahdollisuuden saada elokuva laajaan kehittelyyn. Torssonen ja Vuorensola vertaavat yhteisöä elokuvan tuotantoryhmään: paikalle tarvitaan edelleen muiden muassa ohjaaja ja tuottaja, jotka vievät kokonaisuutta hat e k s t i j a k u v a T R i i k k a T i e t ä v ä i n e n Talkoohenkeä netissä -Näissä keskusteluissa näkyy yhteisön voima. Saman ajatuksen kehittämiseen voi tarttua ihmisiä ympäri maailmaa, ja ideat alkavat elää. On kiinnostavaa seurata tätä pallottelua, vaikka Rautataivaan suhteen meillä onkin jo itsellämme selkeänä mielessä se, mitä olemme tekemässä, päätuottaja Samuli Torssonen ja ohjaaja Timo Vuorensola Tuotantoyhtiö Energiasta toteavat. He ovat kuitenkin varmoja, että Rautataivas hyötyy luovasta nettiyhteisöstä vielä suuresti, kun elokuva ehtii tuotantoon. Star Wreckin menestys todisti energialaisille internetin olevan paitsi loistava jakelu- ja markkinointikanava myös tarjoavan erittäin mielenkiintoisen tavan tehdä elokuvia. Star Wreck keräsi tuotantonsa aikana ympärilleen aktiivisen nettiyhteisön, jonka esittämistä pienistä yksityiskohdista ja suurista ideoistakin moni päätyi elokuvaan asti. Yhteisö osallistui esimerkiksi niin avaruusmallinnusten ja käännöstekstitysten tekemiseen kuin joukkokohtauksissa näyttelemiseen. Netistä löytyy täysin omanlaisensa luonteva talkoohenki. Jokainen kiinnostunut osallistuu tekemällä kykyjensä mukaan sitä, minkä osaa parhaiten, ja joku toinen voi aina jatkaa siitä, mihin edellinen jäi, Vuorensola sanoo. Tuotantoyhtiö Energia rakentaa parhaillaan Luova Tampere -ohjelman tuella yhteisöllistä elokuvantuotantoalustaa, jonka avulla elokuvantekijät ympäri maailman voivat hyödyntää internetin luovaa yhteisöä hankkeidensa idea- ja toteutusmoottorina. Korpinpesäksi nimetty www-pohjainen ympäristö on avoin kaikille elokuvan teosta kiinnostuneille harrastelijoista av-tuotantojen ammattilaisiin. Elokuva itselle Ihmiset osallistuvat, koska kokevat hankkeen omakseen joko aiheen vuoksi tai siksi, että pääsevät käyttämään ja näyttämään jonkin osa-alueen erikoisosaamistaan, Samuli Torssonen tiivistää. Tuottajan tuolilta elokuvantekoa tarkasteleva Torssonen toteaa yhteisöllisen Luova Tampere

8 Innostunut nettiyhteisö on valtava voimavara. Tuotantoyhtiö Energia julkaisi vain uuden elokuvansa nimen ja yhden mainoskuvan, ja keskustelupalsta täyttyi ideoista. Rautataivas-logo innoitti yhden faneista myös konkreettisempaan luovaan työhön. Ehkäpä tämä voisi päätyä aikanaan elokuvan lavasteisiin, Samuli Torssonen heittää. luttuun suuntaan ja päättävät, mihin osa-alueeseen yhteisön apua tarvitaan. Korpinpesässä voi hankkeesta riippuen kehittää kuitenkin lähes mitä tahansa elokuvamaailman pienestä graafisesta yksityiskohdasta vaikka kokonaiseen käsikirjoitukseen. Tämä on paitsi uusi tapa tehdä elokuva, myös uusi tapa kuluttaa niitä. Elokuvan elinkaari lyhenee koko ajan, valtavan hypetyksen jälkeen hittielokuvat ovat teattereissa hetken ja katoavat sitten dvd-hyllyihin. Yhteisössä tulevat katsojat pääsevät kiinni itseään kiinnostaviin elokuviin jo tuotantovaiheessa, Timo Vuorensola sanoo. Tavallaan jokainen henkilö yhteisössä tekeekin elokuvaa itselleen ja pääsee osallistumalla näkemään valkokankaalta juuri sitä, mitä haluaa. Vuorensola korostaa, että internet mahdollistaa elokuvatuotannossakin niin sanotun long tail -ilmiön, valtakulttuurin myyntimenestysten hännästä löytyy entistä laajempi vaihtoehtojen maailma. Yllättäen onkin järkeä tehdä tasokas elokuva vaikkapa saappaanheitosta, koska löytyy se yhteisö, joka on kiinnostunut sekä elokuvan tekemisestä että sen katsomisesta. Tähtäimessä kansainväliset valkokankaat Tuotantoyhtiö Energian tavoite on kasvattaa Korpinpesästä merkittävää liiketoimintaa. Avoimeen palveluun voisi esimerkiksi tulla maksullisia lisätoimintoja. Joka tapauksessa laadukkaan sisällöntuotannon tarve kasvaa nyt jatkuvasti, kun levityskanavia tulee lisää ja digitaalisen median pariin tulee ympäri maailmaa yhä enemmän ihmisiä, Timo Vuorensola sanoo. Star Wreck -elokuva muutti viiden tamperelaisen elokuva-amatöörin harrastuksen lei- Luova Tampere -ohjelma on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa. Lue lisää ja tutustu: ohjelman tiedotuslehti löytyy tämän lehden keskiaukeamalta. i Star Wreck: In the Pirkinning ilmaiseen internetlevitykseen loppuvuodesta 2005 julkaistu Star Trek -parodia. Samuli Torssosen ideoimaa ja tuottamaa elokuvaa tehtiin seitsemän vuoden ajan harrastuspohjalta, maksutta, mutta mielikuvituksella. Elokuva on ladattu pelkästään tekijöiden omilta verkkosivuilta yli viisi miljoonaa kertaa scifi-komedian voi siis katsoa olevan kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva. Tuotantoyhtiö Energia Oy Samuli Torssosen perustama ja johtama tamperelainen elokuva-alan yritys, joka keskittyy sekä pitkiin elokuviin että elokuvatuotannon internetratkaisuihin. Rautataivas Tuotantoyhtiö Energian toinen kokoillan elokuva. Rautataivas on tekijöidensä mukaan särmikäs ja vauhdikas scifi-komedia. Korpinpesä Yhteisöllisen elokuvatuotannon tuotantoalusta, joka toimii www-pohjaisesti internetissä. Luova Tampere

9 MITÄ»MISSÄ»miksi pätyöksi. Tuotantoyhtiö Energian perustanut Samuli Torssonen kertoo, että toistaiseksi yritys toimii yhä Star Wreckin varassa, muun muassa dvd- ja oheistuotemyynnistä sekä elokuvan televisiointioikeuksista saatavilla tuloilla. Rautataivaan ja Korpinpesän lisäksi olemme työskennelleet muutamien pienempien tuotantojen, kuten musiikkivideoiden parissa. On ollut ihan mukava päästä 15 vuoden jälkeen tekemään muutakin kuin Star Trek -parodiaa, Star Wreck -elokuvien tekemisen koulupoikana aloittanut Torssonen virnistää. Tuotantoyhtiö Energian tavoite on kerätä Rautataivaalle alustavasti kolmen miljoonan euron budjetti, mikä on Torssosen mukaan hieman suomalaisen elokuvan keskiarvon yläpuolella. Elokuvan käsikirjoittaa Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo, eikä pääosissakaan nähdä enää Star Wreckin tapaan harrastelijoita. Rautataivaan tähtäimessä ovat kansainväliset elokuvateatterien valkokankaat. Meillä ei ole kiinnostusta jäädä katsojaluvuissa jälkeen Star Wreckin viidelle miljoonalle latauskerralle. Tuotannon ehdot ovat nyt toki erilaiset kuin Star Wreckiä tehdessä, mutta tekijät ja asenne, tuttu tekemisen tuntu ovat ennallaan, Torssonen ja Vuorensola lupaavat. Luoville aloille liiketoimintaosaamista Tänä keväänä Luova Tampere -ohjelmassa aloitetaan luovien alojen kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä yritystä suunnittelevien henkilöiden ja toimintaansa kehittävien alan yritysten liiketoimintaosaamista, kasvattaa yritysten myyntiä ja markkinoita sekä parantaa kansainvälistymisen valmiuksia. Kehittämisohjelman painotukset noudattavat Tampereen vahvuuksia, joita ovat musiikki, av- ja elokuvatuotanto, teatteri, muotoilu sekä käsityö, kuvataiteet ja tapahtumat.... ja juonen käänteistä päättää yleisö»maailman ensimmäinen interaktiivinen farssi Pähkähullu hotelli saa ensiiltansa ja kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa ensi elokuussa. Kun Pähkähullun hotellin uusi internetvarausjärjestelmä menee epäkuntoon, paikalle saapuu joukoittain toinen toistaan kummallisempia vieraita vaatimaan heille luvattua majoitusta ja viihdykkeitä. Mitä sitten tapahtuu? Yleisö äänestää farssin aikana, mihin suuntaan tarina kulkee. Näyttelijöillä on useita rooleja mutta millaisia? Yleisö päättää! Jokainen esitys on taatusti erilainen! Tarinan ovat käsikirjoittaneet Heikki Syrjä, Rich Lyons ja Riku Suokas, joka myös ohjaa farssin. Syyskuussa ensi-iltansa saa myös uusi kotimainen musikaali ja TTT:n kotimaisen vuoden pääteos Patukkaooppera. Musikaalin takana ovat Sirkku Peltola, Heikki Salo ja Iiro Rantala. Rantala toimii lavalla soittavan orkesterin kapellimestarina ja pianistina vuorotellen Lenni-Kalle Taipaleen ja Arto Piispasen kanssa. Kevyesti polkee vaari, vaarilla on jaguaari»tervemenoa pyöräilyn aikamatkalle Museokeskus Vapriikkiin siellä nimittäin esittäytyy laajin Suomessa järjestetty polkupyörän historiaa valottava näyttely Velomania! Esillä on yli 90 polkupyörää ensimmäisistä juoksupyöristä draisiineista ja hobby horseista moderneihin kilpapyöriin saakka. Mukana on kotimaisen pyöräteollisuuden synty ja kehitys sekä sadat suomalaiset pyörämerkit Jaguarista 1960-luvun lopulla kehitettyyn Jopoon joka mainoslauseen mukaan oli Suomen ja mik s ei koko maailman uudenaikaisin polkupyörä. Velomania! kuuluu Pyöräilyvuosi tapahtumiin ja on esillä Museokeskus Vapriikissa saakka. Oi Emma!»Jukka Tiensuun musiikkia Tampere Filharmonian esittämänä. Siinä eväät vuoden 2006 klassisen musiikin Emma-palkinnon voittoon. Minds and Moods -levyllä Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Susanna Mälkki ja pianosolistina on Juhani Lagerspetz. Levyn tuotti tamperelainen levy-yhtiö Alba. Emma-palkinnot jakaa Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ry. Pyöriä rekisteröitiin Tampereella vuosina Tampereen museoiden kokoelmat. Teatterien tulee jatkossa kohdentaa resurssejaan myös työkulttuurin kehittämiseen. Vain siten luova työ ja uudet innovaatiot tulevat mahdollisiksi. Jokaisen teatterin sisällä pitäisi toimia myös kehittämisyksikkö. Elokuva- ja teatteriohjaaja Ilari Nummi Tampereen yliopistossa hyväksytyn tohtorin tutkinnon opinnäytetyönsä Audiovisuaalinen draama Metodina vuorovaikutus tiedotteessa. Reetta Tervakangas / Vapriikin kuva-arkisto Luova Tampere

10 uovuustutkija Kari Uusikylä on todennut, että luovuutta ei synny pakottamalla, eikä inspiraatiota odottamalla. Kyllä luovuuden herättämiseksi pitää tehdä työtä, Tampereen kaupungin perusopetuksen kehityspäällikkö Veli-Matti Kanerva sanoo. Tampereella työhön onkin nyt käyty käsiksi: lasten tulevaisuustaitojen ja luovuuden kehittäminen korostuvat päivähoidon ja perusopetuksen ensimmäisessä yhteisessä strategiassa. Tulevaisuustaidoilla tarkoitetaan taitoja, joilla oppilaat pärjäävät aikanaan yhteiskunnassa ja työelämässä. t e k s t i P ä i v i E s k e l i n e n-l Oikeastaan ne ovat oppimaan oppimisen valmiuksia, sillä mitä kiihkeämpi on maailman muutos, sitä enemmän ihmiset tarvitsevat kykyä omaksua uutta ja asenteellisia valmiuksia luopuakseen vanhasta. Tarvitaan myös omia, sisäisiä voimavaroja, joista tärkeimpiä on luovuus. Luovuuden ja osaamisen varaanhan lasketaan myös Suomen kilpailukyky globaalissa taloudessa. Päivähoidossa ja perusopetuksessa tulevaisuuden taitoja kehitetään tukemalla lasten luovuutta ja innovatiivisuutta, hyödyntämällä uusia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä sekä lisäämällä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Käytännössä luovuuden tukeminen ja luovan ilmapiirin vahvistaminen tarkoittavat aluksi opettajien koulutusta. Se on jo aloitettu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös, että päiväkodeissa ja kouluissa ideoidaan itse luovia toimintatapoja ja tarkastellaan omaa työyhteisöä, onko siellä luovuuden vaatima turvallinen ilmapiiri, Kanerva sanoo. Leikkien luovaksi Leikki saa jatkossa entistä suuremman painoarvon Tampereen päivähoidos- Tulevaisuustaitoja Uutena painotuksena moninaisuus Luomme tulevaisuutta kasvua ja oppimista taitavasti tukien on Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen uusi visio. Tulevaisuustaidot ovat tärkein menestystekijämme. Niiden kehittämisessä on onnistuttava, jotta pääsisimme visiossa esitettyyn tavoitteeseen, Veli-Matti Kanerva sanoo Toinen, samalla tavoin uusi painotus on moninaisuus. Erilaiset kulttuurit, uskonnot ja kielet ovat jo osa arkea päivähoidossa ja koulussa. Tampereenkin perusopetuksen oppilaasta noin tuhat on maahanmuuttajataustaisia. Moninaisuus on ilman muuta positiivinen muutosvoima, ovathan maahanmuuttajat yhteiskunnalle valtava rikkaus, Kanerva sanoo. Kuva on Luova Tampere -ohjelman tamperelaisille koululaisille järjestämän Tulevaisuuden koulu -taidekilpailun satoa / Maija Kerisalmi, Sammon koulu. Luova 10 Tampere

11 lapsille sa, jossa sovelletaan ensi syksystä lähtien Luova, leikkivä lapsi -ohjelmaa osana perusopetuksen ja päivähoidon uutta strategiaa. Ytimessä on tuttuakin tutumpi leikki, joka on ollut päivähoidossa tähänkin asti kaiken a ja o. Nyt leikkiin paneudutaan sekä teoreettisesti, esimerkiksi kehityspsykologian näkökulmasta, että arkisena toimintana, kertoo suunnittelun tuloksia ohjelmaksi parhaillaan kirjoittava Tasanteen päiväkodin johtaja Kirsti Hanhilampi. Ohjelma tuo päivähoitoon koulutusta ja asiantuntijavierailuja. Luovan kasvatusyhteisön tuntomerkkien pohdinta nousee keskeiseksi. Vievätkö rutiinit liiaksi hoitajien aikaa? Minkälaisia osaamisia päivähoidossa on? Päivähoidossa tavoitteena ovat kiireettömät kasvatusympäristöt, joissa lasten mielikuvituksella on tilaa lentää. Lapset tarvitsevat myös yhteisiä kokemuksia, joilla ruokitaan pitkäkestoista yhteisleikkiä. Media on nykyisin näkyvä osa lasten kasvuympäristöä, joten medialukutaitojen kehittäminen tulee päivähoidossakin entistä tärkeämmäksi. Kouluterveydeksi!»Tampereella on tartuttu tiukoin näpein valtakunnallisestikin kuumaan perunaan: kouluterveydenhuoltoon, sen resurssointiin ja alueelliseen tasapuolisuuteen. Ajatukset ja tavoitteet on kirjattu kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelmaksi. Meille on sanottu, että eihän suunnitelma mitään uutta ja ihmeellistä sisällä. Ei sisälläkään. Mutta kun ennen on tiedetty, että pitäisi tehdä, nyt tavoitteet ovat kirjoissa ja kansissa, sanoo kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi. Suunnitelmassa on määritelty, että oppilaalle tehdään peruskoulussa kolme ja lukiossa yksi laaja terveystarkastus. Kouluterveydenhoitajia pitää olla yksi kuuttasataa oppilasta kohti, ja koululääkärillä pitää olla yksi viikkotyöpäivä viittäsataa oppilasta kohti. Koululääkärin osallistumista oppilashuoltotyöhön ja oppilashuoltoryhmän työskentelyyn lisätään ja yksittäisen oppilaan terveydentilan lisäksi arvioidaan koko luokan hyvinvointia. Asioiden kirjaamista jalostetaan terveyskertomukseksi. Tiedottamista ja henkilöstön osaamista parannetaan. Erittäin tärkeää on lisätä kodin, koulun ja terveydenhoitajan yhteistyötä. Tärkeää on myös tehdä terveydenhoitaja entistä näkyvämmäksi kouluyhteisössä ja saada hänet mukaan koulun toimintaan. Nyt kouluterveydenhoitajista noin puolet osallistuu vanhempainiltoihin ja kolmannes pitää terveyskasvatustunteja, mutta vain viisi prosenttia on mukana koulun suunnittelu- ja teemapäivissä. Opettajat pääsevät TET-töihin»Lukion ja peruskoulun opettajien yritysyhteistyötä vahvistetaan Tampereella. Tätä varten on ensimmäisenä Suomessa luotu pysyvä toimintamalli, jolla opettajat voivat hakeutua muutaman päivän työelämään tutustumisjaksoille (TET) yrityksiin. Tavoitteena on saada virikkeitä opetuksen ja työyhteisön työkäytäntöjen kehittämiseen, vahvistaa yrittäjyyskasvatusta ja lisätä yleisesti tietämystä yritysten toiminnasta. TET-jaksot ovat osa opettajien täydennyskoulutusta ja ne oikeuttavat palkalliseen virkavapaaseen. Käytäntö koskee syksystä 2007 alkaen lukioita ja se on valmisteilla myös perusopetukseen. Luova 11 Tampere

12 Tentti sähköistyy»tampereen yliopistossa on pilotoitu sähköistä tenttijärjestelmää. Kokonaisuudessaan se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi syksynä. Silloin saadaan mukaan myös tenttiarvostelu ja -palaute. Sähköinen tentti täydentää normaaleja yleisiä tenttimuotoja. ilmoittautuminen internetissä heti suosittua»kun Tampereella oli keväällä 2007 ensimmäistä kertaa mahdollisuus ilmoittautua sähköisesti esiopetukseen ja ensimmäiselle luokalle, internetin vetovoima oli hyvä: 64 prosenttia esiopetuksen ja 59 prosenttia ensimmäisen luokan ilmoittautumisista tuli sähköisesti. Sähköinen ilmoittautuminen otettiin hyvin vastaan myös päivähoidossa keväällä Uudet sähköiset palvelut ovat osa laajaa HuoltajaNet-hankekokonaisuutta, jonka tavoite on kehittää perusopetuksen ja päivähoidon huoltajapalveluja. Lisää vetovoimaa»hervannan ammattioppilaitoksessa on toimittu edelläkävijänä kirjasto- ja tietopalvelutoiminnan kehittämisessä: kouluun on avattu IT-kirjasto. Kirjastossa on muun muassa 34 työasemaa ja kielistudio, ja työasemat on varustettu tietoverkkoyhteyksillä sekä ammatillisessa opetuksessa käytettävillä ohjelmistoilla. Kirjaston perustamisen tärkeänä tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja koulutuksen ajan tasalla pitäminen. Kulttuuritoimijoille on yhä suurempi haaste, miten tehdä itsensä helposti saavutettavaksi, sanoo lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poon toiminnanjohtaja ja kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pilvi Kuitu. Taustalla myhäilee maailman suurin nalle Omin Topias Karhu. Luova 12 Tampere

13 t e k s t i j a k u v A A n n i k a i s a K n u u t i l a Mielettömän mielekäs! Pilvi Kuitu näki sen ensimmäisenä: lastenkulttuurikeskus voitaisiin perustaa kauppakeskukseen, lähelle ihmisten arkea, paikkaan, jossa ihmiset käyttävät aikaansa yhä enemmän. Niin syntyi lastenkulttuurikeskus Pii Poo Lempäälän Ideaparkiin. Tarina on pitkä ja lopputulos on monen suuren, pienen ja sattumaltakin yhteen päätyneen tekijän summa ja aika mieletön juttu! Mieletön mieletön epäilijöiden mielestä joita onkin paljon ja mielekäs mieletön niiden mielestä, jotka ovat siellä käyneet, sitä käyttäneet ja tukeneet monin eri tavoin. Pääkannustajat ovat olleet opetusministeriö, Lempäälän kunta ja Ideapark sekä useat yritykset valtakunnallisesti. Monen ihmisen talkootyön ponnin on ollut halu helpottaa lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen saatavuutta. Esimerkiksi arkkitehti Taina Väisänen suunnitteli keskuksen ilmaiseksi. Kaupallinen ympäristö on Pii Poolle sekä vahvuus että vaikeus. Käyttäjät ovat löytäneet paikan hyvin ja OPM:lle yhteys sopii. Monien muiden avustusten saamiselle ympäristö tuntuu kuitenkin olevan este. Yhteyttä pidetään epäsopivana ja Pii Poon kuvitellaan palvelevan vain kauppakeskuksen kävijöitä. Pilvi Kuitu muistuttaa, että PiiPoo on kuitenkin esteetön lasten ja nuorten kulttuurikeskus, joka on tarkoitettu kaikille lapsille ja i jonka ohjelmassa, henkilökunnan koulutuksessa ja rakentamisessa on korostetusti otettu huomioon erityislasten tarpeet. Pii Poon ohjelmatarjonta on runsas, mutta sinne voi myös mennä vain leikkimään esimerkiksi siksi aikaa, kun vanhemmat ovat ostoksilla. Sisäänpääsy maksaa muutaman euron. Miten vanhemmat ovat siihen suhtautuneet? Moni on ensin hämmästynyt pääsymaksusta, mutta jälkeenpäin todennut, että kyllä kannatti maksaa. Lapsi tulee tänne voimaan hyvin Sen sijaan, että paikalla olisi pallomeri ja muuminurkkaus, siellä on näyttämö, taitotila, vapaan leikin tila ja näyttämö. Tulossa on vielä aistihuone. Pii Poon neljä vakituista työntekijää ohjaavat lapsiryhmiä ja erityislapsien tapahtumia, lisäksi mukana on tuntityöläisiä ja työpajojen pitäjiä. Haluamme tuottaa lapsille hyvän kokemuksen, joka mahdollisesti innostaa heitä tekemään itse kotona. Tärkeää on, että kaikkien omanlaisuus hyväksytään ja että jokainen lapsi onnistuu jotenkin. Kehityshän on kiinni uskalluksesta ja itsensä hyväksymisestä, uskosta siihen, että minunkin ajatukseni ovat kiinnostavia, muistuttaa Pilvi Kuitu. PiiPoo»kannustaa lapsen itsetunnon kehitystä onnistumisen kautta ja vaalii lasten sisäsyntyistä kykyä luovaan ajatteluun»työpajoja, tekemistä»esitys- ja tapahtumatoimintaa»erityistyöpajasarjat ja näyttelyt ryhmille, erityisryhmille räätälöidyt kokonaisuudet»lempäälän kunnan koulujen ja päiväkotien kulttuuripalvelut»kuukausittain tietty teema, kesä-heinäkuussa taideleirejä»kuuluu valtakunnalliseen Taikalamppu-verkostoon, jossa Tampereen tehtävänä on kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kulttuuripalveluja. Luova 13 Tampere

14 Tampereen kaupunki haluaa saada asukkaiden arkimaailman ja paikallistiedon nykyistä vahvemmin yhdeksi kunnallista päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi asukashan on omien kotikulmiensa paras asiantuntija. Ensimmäinen alueellisen vaikuttamisen kanava Alue-Alvari aloittaa toimintansa Länsi-Tampereella. Lisäksi tamperelaiset voivat osallistua niin internetissä kuin lukuisissa yleisötilaisuuksissakin. t e k s t i j a k u v a t R i i k k a T i e t ä v ä i n e n Tavoitteena asukkaidensa näköinen kaupunki -T ampereella on jo tarjolla paljon kanavia ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kaupungin ja asukkaiden välillä. Nyt pitää keskittyä näiden kanavien aktiiviseen käyttöön puolin ja toisin, sekä kaupungin hallinnossa että kaupunkilaisten kesken, vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen Tampereen kaupungilta sanoo. Kaavoituksessa on jo pitkään ollut lakisääteinen velvollisuus kysyä asukkaiden kantaa suunnitelmiin ja järjestää selkeät osallistumismahdollisuudet. Tavoitteena on laventaa tätä tuttua toimintamallia niin, että asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä voisi kysyä järjestelmällisesti myös esimerkiksi palvelutuotannon tai kaupunkiympäristön suunnittelusta. Leskisen johtama kuntademokratian kehittämisyksikkö pyrkiikin juurruttamaan osallistumisen, asukkaiden kuulemisen ja vuorovaikutteisen toimintatavan osaksi jokapäiväistä virkamiesvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa. Yksikkö perustettiin Tampereen konsernihallintoon vuonna Minkään muun suomalaisen kaupungin keskushallinnosta ei löydy omaa yksikköä kuntademokratian edistämiseen, eikä tietääkseni löydy muualtakaan Euroopasta. Lisäksi siirtyminen pormestarivetoiseen toimintamalliin on luonut Leskisen mukaan hyvät mahdollisuudet kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Valma herättää vaikuttamaan ajoissa Antti Leskinen pitää tärkeänä, että kaupunkilaisille on tarjolla useita osallistumiskanavia. Leskinen mainitsee erityisesti tänä keväänä uudistetun Valma-foorumin, jonka avulla kaupunkilaiset voivat seurata ja kommentoida luottamuselinten käsittelyssä olevia asioita jo valmisteluvaiheessa. Käyttäjä voi valita, mitkä aiheet rakentaminen, opetus, kulttuuri, liikenne, liikunta ja vapaa-aika, viheralueet, terveyspalvelut tai ympäristö ja mitkä alueet häntä kiinnostavat. Kun ehdot täyttävä asia tulee valmisteltavaksi, järjestelmä ilmoittaa siitä käyttäjälle sähköpostilla. Valma hoitaa vahtikoiran roolia. Kaupunkilaiset pysyvät kärryillä merkittävistä päätöksistä ja näkevät helposti asian käsittelyvaiheet ja myös oikean hetken vaikuttaa heitä kiinnostavaan asiaan. Yhteisöportaali Mansetorin Leskinen toivoisi kehittyvän nykyistä merkittävämmäksi yhteydenpitokanavaksi. Mansetori sisältää tällä hetkellä 32 kaupunginosan kotisivut, joita ylläpitävät kaupunginosien yhdistykset. Sivut sijaitsevat Tampereen kaupungin palvelimella. Kuntademokratiayksikkö kouluttaa paikalliset kirjeenvaihtajat Man- Luova 14 Tampere

15 Osallistumisessa on kyse myös asukkaan ja asiantuntijan vuoropuhelusta, vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen sanoo. setorin julkaisujärjestelmän käyttöön. Suunnitelmissa on aloittaa koulutus myös sisällöistä, jotta kaupunginosasivuista tulisi entistä elävämpiä. Tamperelaiset osallistuvat aktiivisesti internetissä. Maalis-huhtikuussa kysyttiin kahdeksatta kertaa mielipiteitä kaupungin talousarvion laatimisesta ja keinoista tasapainottaa taloutta. Kuntalaiskyselyyn vastasi yhdeksänsataa tamperelaista. Alkuvuoden aikana on kysytty palautetta myös esimerkiksi arkkitehtuuriohjelman ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksista. Alvarin myötä internetissä aloittaa myös avoin alueellinen asukasraati. Kaupunki voi kysyä Netti-Alvarin raadilta näkemyksiä esimerkiksi alueen palvelujen järjestämisestä suunnittelutyönsä pohjaksi, Leskinen kertoo. Tamperelaiset voivat myös tehdä kuntalaisaloitteita sähköisesti, ja internetissä toimiva Kansalaiskioski vastaa kaupunkilaisten ajankohtaisiin kysymyksiin vaikkapa kotikadun liikennevalojen toiminnasta tai hammashuollon aukioloajoista. Keskustellaan! Internet ja sähköiset välineet eivät kuitenkaan korvaa suoraa kanssakäymistä, vaan pikemminkin täydentävät sitä. Avoimilla yleisötilaisuuksilla on keskeinen rooli asukkaiden ja kaupungin vuorovaikutuksessa, Antti Leskinen muistuttaa. Tampereella on järjestetty valtuuston puheenjohtajan asukasiltoja jo aikaisemmin, tänä vuonna alkoivat pormestarin asukasillat. Lisäksi apulaispormestarit järjestävät yleisötilaisuuksia vastuualueiltaan. Suora keskusteluyhteys asukkaisiin ja asukasillat ovat esimerkiksi budjettia valmisteleville valtuutetuille kuin lähetekeskusteluja. Valtuutetut tapaavat myös tamperelaisia nuoria nuorten oman vuosittaisen aluefoorumin, Nuoriso-Alvarin kautta. Leskinen huomauttaa, että foorumi, joka päästää oman lähiympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneet lapset ja nuoret keskustelemaan päättäjien kanssa, on tärkeä tuki koulujen antamalle demokratiakasvatukselle. Joskus kuulee kysyttävän, onko oikein osallistaa lapsia ja nuoria päätöksentekoon, joka on aikuisten maailmaa. Lapset ja nuoret katsovat kuitenkin elämiseensä ja viihtymiseensä liittyviä asioita omasta näkökulmastaan, jota aikuiset eivät välttämättä osaa nähdä. Osallistumistapojen pitää tietysti olla lapsille soveltuvia, kuten pelejä tai vaikkapa ohjattuja kiertokäyntejä. Nuoren sukupolven ääntä tuo kuuluviin myös Lasten Parlamentti, lähes neljänkymmenen koulun vuosiluokilta valittu edustajisto, joka muun muassa tekee kaupungin lautakunnille aloitteita tärkeiksi katsomistaan asioista. Seitsemäsluokkalaisten ja sitä vanhempien tamperelaisten nuorten vaikuttamiskanava on Nuorisofoorumi, jolla on myös edustus kaupungin lau- Luova 15 Tampere

16 takunnissa lapsia ja nuoria koskevia asioita käsiteltäessä. Reilua meininkiä Pysyvät järjestelmät ovat elintärkeitä osallistumisen kehittämisessä, sillä ne luovat luottamusta. Kun tiedät, että tämä tässä ei ole ainoa mahdollisuutesi saada äänesi asiassa kuuluviin, sinun ei tarvitse kärjistää mielipidettäsi ja huutaa sitä julki, Antti Leskinen sanoo. Kun asukkaat ovat mukana päätöksenteossa jo valmistelusta asti, ajatuksia ja ideoita ehditään kypsytellä. Asukkaan täytyy kokea päätöksen tultua, että tässä oli reilu meininki. Eihän kaikkia asioita voi ratkaista kaikkia miellyttävällä tavalla, mutta asukkaan pitäisi joka tapauksessa voida todeta jälkikäteen, että minulla oikeasti oli mahdollisuus vaikuttaa, vaihtoehtoni oli prosessissa mukana, se kirjattiin ylös ja siitä keskusteltiin. Päätöksille on myös aina annettava riittävät ja ymmärrettävät perustelut. Tyypillisessä yleisötilaisuudessa kaupungin edustajat esittelevät ensin hankkeen ja tilaisuuden loppuun on varattu aika kommenteille ja kysymyksille. Antti Leskinen ehdottaa, että ensin kerättäisiinkin asukkaiden mieltä askarruttavat kysymykset ja liikkeelle lähdettäisiin vastauksista. Osallistujat voisivat myös keskustella esitetyistä vaihtoehdoista pienryhmissä. Maaliskuussa perustettu Länsi-Tampereen Alue- Alvari on kaksivuotinen kokeilu, jonka jälkeen toiminta on tarkoitus laajentaa koko kaupunkiin. Mielestäni asukasosallistumista pitää kehittää nopeammin. Tavoitteeni on, että jo ensi vuonna Alvareita tulee muihinkin kaupunginosiin, perustamistilaisuudessa puhunut pormestari Timo P. Nieminen sanoi. Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu korostaa, ettei Alue- Alvari ole poliittinen eikä työryhmän tarvitse ottaa asioihin enemmistökantaa. Alueellisen työryhmän on tarkoitus tuoda kuuluville länsitamperelaisten näkemykset, oltiin asioista sitten yhtä tai useampaa mieltä. Kotikadun näkökulmaa Länsi-Tampere otti keväällä ensimmäisenä Tampereen viidestä palvelualueesta merkittävän askeleen eteenpäin kuntademokratiassa. Maaliskuussa perustettiin Alue-Alvari, alueen asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden muodostama työryhmä, joka osallistuu oman alueensa kehittämistyöhön. Ryhmä välittää länsitamperelaisten näkökulmia ja aluetta koskevaa tietoa kaupungin hallintoon asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Alueen asukkaat taas pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan oman asuinympäristönsä ja sen palvelujen suunnitteluun. Työryhmän jäsenten näkökulma asioihin on hyvin inhimillinen ja konkreettinen, kotikorttelin oman perheen, naapurin mummon ja kadun varressa leikkivien lasten näkökulma. Ilahduttavan paljon tällainen toiminta kiinnostaa, työryhmän alueelle organisoinut vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivusanoo. Päätöksenteon apuvälineeksi Koivu arvelee, että alkutaipaleellaan Alue-Alvari ottaa lähinnä kantaa aluetta koskeviin suunnitelmiin ja toiminnan vakiintuessa tekee myös omia aloitteita. Käytännön työtä varten työryhmä jakautuu pienempiin ryhmiin aiheittain. Asukkaiden tukena on viranomais- ja asiantuntijaverkosto. Perustamistilaisuudessa länsitamperelaiset nostivat jo esiin ajankohtaisia aiheita Alue-Alvarissakin puitavaksi: liikennejärjestelyt, huolen lähipalvelujen säilymisestä sekä liikuntamahdollisuudet. Työryhmässä toimiminen vaatii Koivun mukaan asukkailta todella aikaa ja perehtymistä asioihin. Kaupungin organisaatiollakin on haastetta uuden toimintatavan opettelemisessa. Aluetyöryhmän lisäksi asukkaiden tuntoja välittää pian myös Netti- Alvari. Alueelle on nyt luotu vuorovaikutuskanavia, jotka on oikeasti saatava päätöksenteon pysyviksi apuvälineiksi. Asukkaat toivovat Alvarilta ennen kaikkea vaikuttavuutta, ettei tekemiseen käytetty energia mene hukkaan. Kaupunki on sitoutunut kuulemaan alueellista työryhmää ainakin talousarviota ja kaupunkistrategiaa laadittaessa sekä palveluverkkojen tarkastusten yhteydessä. Luova 16 Tampere

17 vaeltelua» KULTTUURIN KENTILLÄ Suomalaisia koulutetaan enemmän kuin koskaan. Mutta olemmeko me sivistyneempiä kuin milloinkaan? Väitän, että emme, ja vieläpä, että käynnissä on sivistymisemme vastainen koulutusliike. Sen kohteena on myös maan aikuisväestö pitkäaikaistyöttömästä ylityöllistettyyn. Tässä sivistyksen vastaisessa liikkeessä koulutuksen määrä korreloi negatiivisesti sivistyksen määrän kanssa: mitä enemmän koulutumme, sitä vähemmän sivistymme. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä: mitä vähemmän koulutumme, sitä enemmän sivistymme. Sivistys tarvitsee koulutusta, mutta kaikki koulutus ei ole sivistystä. Mitä sitten on peräämäni sivistys tai sitä vastustava koulutus? Ammoisessa suomen kielessä sivistykselle tarjottiin vaihtoehdoksi siivistystä. Mainio sana, sillä se osuu asian ytimeen: Sivistys on siivilleen nousua, lentoa korkeuksissa omin voimin. Kasvavin voimin, sillä lentämällähän lintukin oppii lentämään aina kaukaiseen etelään ja takaisin! Sivistys nostaa korkealle ja kantaa kauas. Toisin kuin ystävämme linnut, ihmislaji ei tarvitse siipiä säilyäkseen, vaan kehittyäkseen. Meidän ja lintujen välinen ero on juuri tässä: linnut sopeutuvat ympäristöönsä, ihminen voi muuttaa ympäristöään ja suhdettaan siihen. Kun koulutus sopeuttaa lasta tai aikuista muuttuviin olosuhteisiin, ei tavoitteena ole olojen muuttaminen. Suomalaisia koulutetaan enemmän kuin koskaan, sillä olemme olleet oppivinamme, että aktiivinen sopeutuminen kannattaa. Työttömän pitää sopeutua työmarkkinoiden muutoksiin; työntekijän tulee sopeutua työelämän vaatimuksiin; koululaitoksen tulee sopeutua ja sopeuttaa muuttuvan maailman haasteisiin. Koko yhteiskunnan tulee sopeutua globaalin markkinatalouden vaatimuksiin. Sopeuttavassa koulutuksessa aloite ei ole koulutettavalla, vaan jossakin muualla: viranomaisella, esimiehellä, työnantajalla, maailmanmarkkinoilla jollakin joka tietää etumme ja tarpeemme paremmin kuin me itse. Jos sivistys on omille siivilleen nousemista, päämääränä ei voi olla aktiivinenkaan sopeutuminen muutokseen, vaan aktiivinen muutoksen suuntaan vaikuttaminen. On Sivistys nostaa korkealle ja kantaa kauas. noustava korkealle nähdäkseen laajalti ja kauas. Vasta silloin sivistys voi olla syvällistä ymmärrystä omasta elämästämme ja sen yhteydestä koko muun luomakunnan elämään. Vasta silloin voimme saattaa koulutuksemme sivistyksen myötävoimaksi. Silloin myös sivistys kannattaa, sillä se kannattaa meitä omien siipiemme varassa. Sivistävä koulutus on aina riski, sillä se vapauttaa koulutettavaa kouluttajansa holhouksesta ja romuttaa kouluttajan ja koulutettavan välisen asetelman. Sivistysliike osoittaakin demokratian ytimeen: vapaiden, tasavertaisten ja aktiivisten ihmisten yhteisöön. Siinä aloitteet syntyvät yhdessä tuumin, eivät vain harvojen ja valittujen mielijohteesta. Sellaisessa yhteisössä lopultakin ymmärrämme, että yhteinen hyvä on sekä oma etumme että koko luomakunnan etu. Tässä on sivistymisemme vaativin haaste. Voiko sen torjua epärealistisena haihatteluna aikana, jona ihmiskunnan todelliset ongelmat sitovat meidät toinen toisiimme vahvemmin kuin koskaan? Mikko Lahtinen Kirjoittaja on Tampereen yliopiston dosentti ja kulttuurin sekatyömies. Luova 17 Tampere

18 Koirat haukkuu, t e k s t i A i l a V ä l i k o s k i K u v a t A r i I j ä s tutkim Luova 18 Tampere

19 us kulkee Tamperelaisprofessoreja Minna Kellomäkeä ja Riitta Suurosta yhdistävät kudosteknologian ja biomateriaalialan tutkimushankkeet, jotka mullistavat käsityksemme lääketieteen mahdollisuuksista. Koirapiireissä heidät tosin tunnetaan toisista meriiteistä.» Luova 19 Tampere

20 Haastavan tutkimustyön imu liu uttaa herkästi rajaa työn ja vapaa-ajan välillä, mutta koiranomistajan ajanhallintametodi odottaa talutushihnan päässä. Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalitekniikan laitoksen johtajan Minna Kellomäen koirat haluavat tanssimaan. Kellomäki harrastaa koiratanssia ja tuomaroi lajia, joka on koiran kanssa musiikin tahdissa tehtävä tottelevaisuusohjelma. Hänet tunnetaan tuomarina, joka arvioi koira-ohjaajaparin rytmiä ja tanssiaskeleita, ei vain tottelevaisuutta ja tekniikkaa. Itse hän aikoo palata tanssiareenalle, kunhan puolitoistavuotiaasta Tykkikoirasta on saatu hiottua nykyistä taitavampi parkettien partacollie. Kellomäkien taloudessa on kolme partacollieta, ja niitä on koulutettu naksutinmenetelmällä (clicker training) operantisti ehdollistamalla. Tällä systeemillä amerikkalainen eläinkouluttaja Bob Bailey koulutti muun muassa maailman ensimmäiset avomerityöskentelyyn tarkoitetut delfiinit, joita käytettiin Yhdysvaltain laivastossa. Bailey vastasi myös USA:n armeijan miina- ja ansakoirien koulutuksesta. Minna Kellomäki on käynyt hänen kurssinsa. Kun solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja Riitta Suuronen hankki kolme vuotta sitten schapendoes-paimenkoira Lilin, Kellomäet opettivat hänellekin koulutusmenetelmän. Suurosella on ollut koira lähes aina, ja edelliset briardit olivat tottelevaisuusvalioita, joiden kanssa harrastettiin muun muassa agilityä ja pelastuskoiratoimintaa. Lilin koulutuksesta ovat vastanneet äiti ja perheen 12-vuotias tytär. Ihmisperäiset kantasolulinjat ensimmäisenä maailmassa Riitta Suurosen johtama solu- ja kudosteknologiakeskus Regea aloitti 2004 ja on edennyt huipputehokkaasti. Tutkijoita on nyt työssä lähes 70 ja keskukseen kuuluvat Suomen ainoa lääketehdastasoinen kudospankki sekä kantasolukeskus, jonka johtajana toimii Outi Hovatta, yksi alan kansainvälisesti tunnetuimmista tutkijoista. Riitta Suuronen sanoo, että Regeaa vauhdittavat onnistuneet tutkijarekrytoinnit ja Tampereella poikkeuksellisen monialainen ja sujuva tutkimusyhteistyö. Keskus on erikoistunut tutkimaan ja kehittämään kudosteknologiaan perustuvia uusia hoitomuotoja. Niistä on tulossa lääkkeiden ja kirurgian rinnalle lääketieteen kolmas hoito- Luova 20 Tampere