Mikael Turtiainen. osaa nauttia elämästä. INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikael Turtiainen. osaa nauttia elämästä. INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa"

Transkriptio

1 Invalidiliiton kuntoutus INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 Hyvä Kuntoutumiskäytäntö kuntoutujaa varten Invalidiliitto oli aikaansa edellä vuonna 1998 julkaistessaan kuntoutustoimintansa laatulupauksen, Hyvän Kuntoutuskäytännön. Tänä vuonna tämä sitoumus on päivitetty ja samalla päivitettiin myös sen nimi, nyt se on Hyvä Kuntoutumiskäytäntö. Tämä pieni nimenmuutos on merkityksellinen. Se nostaa esille kuntoutujan oman aktiivisen roolin ja osallistumisen kuntoutumisessa ja sitä kautta kertoo sen, että ensisijainen asiakkaamme on kuntoutuja. Tämän seikan pidämme kirkkaana mielessämme, vaikka palveluntuottajan näkökulmasta on myös muita tärkeitä asiakkaita, jotka on toiminnassa huomioitava. Kun tutustutte Hyvään Kuntoutumiskäytäntöön, uskon että voitte yhtyä siihen näkemykseen, että olemme Invalidiliiton kuntoutuksessa asettaneet riman korkealle. Arjen työssä jatkuvalla toiminnan arvioinnilla ja parantamisella varmistamme sen, että lupauksemme kuntoutuksen korkeasta laadusta ja asiakaslähtöisyydestä toteutuu käytännössä. Yksi tämän lehden artikkeleista käsittelee tutkimustoimintaa. Tutkimus- ja kehittämistyö on yhteinen haaste kuntoutuksen koko kentälle, se on myös samalla mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Yhdistämällä kuntoutuksen perinteiseen moniammatilliseen perustaan näkökulmia eri ammatti- tai tieteenaloilta voidaan parhaassa tapauksessa löytää kuntoutumiseen uudenlaisia käytännön ratkaisuja. Toimintaympäristön muuttuessa ja eri tekniikan- ja tieteenalojen kehittyessä kuntoutuksen tulee pysyä mukana muutoksessa. Tutkimustoiminnan kautta voimme olla vahvasti vaikuttamassa kehitykseen. KuntoutuspäälliKKö Jorma Varkila Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Tässä numerossa 4 Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä. 8 ADHD-ohjaus: Kohti onnistumisen kokemuksia. 10 Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa. 12 INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. 14 Koira ihmisen apuna - tutkimus avustajakoirien merkityksestä. Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank kuvat Timo Porthan Janne Kettunen Emmi Eskelinen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, HELSINKI puhelinvaihde invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutus on myös Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. invalidiliiton kuntoutuskeskukset Käpylän kuntoutuskeskus (Synapsia) Lahden kuntoutuskeskus invalidiliiton tytäryhtiö Lapin Kuntoutus Oy invalidiliiton työtoiminta: SEESAM Työtoiminta ammatillinen erityisopetus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus muu kuntoutustoiminta: Avustajakoiratoiminta 2 invalidiliiton kuntoutus

3 Käpylän kuntoutuskeskuksen uusi johtaja palasi juurilleen Lääketieteen tohtori, emba Pekka Rantanen aloitti maaliskuun alussa Käpylän kuntoutuskeskuksen uutena ylilääkärinä ja johtajana. 55-vuotias, oululaislähtöinen Rantanen on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran niin Suomessa kuin ulkomailla. Rantanen on fysiatrian erikoislääkäri, jolla on myös kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys. Jälkimmäiseen johti vuonna 2005 Rantasen pitkäaikainen harrastus, viulunsoitto. Viittä vaille valmis viulunopettaja soitti 1980-luvulla viulua hetken myös Kuopion kaupunginorkesterissa. Kuntoutuja keskiössä Käpylän kuntoutuskeskus on Rantaselle tuttu talo jo pitkältä ajalta. Hän pitää uutta työtään positiivisena haasteena. Pääsin palaamaan juurilleni vaikeavammaisten kuntoutuksen pariin ja sen kehittämiseen. Täällä on huomioitu hyvin myös tutkimusyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen bisnesmielessä, Rantanen toteaa. Tulevaisuuden haasteina Rantanen näkee muutokset erityisesti terveydenhuollon alalla. Kaiken täytyy lähteä kuntoutujakeskeisyydestä, se on vahvuutemme nyt ja tulevaisuudessa. Kun tähän yhdistetään perinteet ja osaaminen, niin tulos on väistämättä hyvä, Rantanen summaa. Asioita ratkotaan yhdessä suunnittelemalla ja keskustelemalla. Se innostus, mikä henkilökunnasta välittyy, siihen tulee kannustaa. Pyrin itse olemaan mahdollistamassa, että ihmiset voivat meillä tehdä oikeita asioita. n Lapin Kuntoutus Oy:n alkutaival sujunut joutuisasti Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ja Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön yhdistymisestä syntynyt Lapin Kuntoutus Oy täyttää toukokuussa yhden vuoden. Noin 130 vakinaisen työntekijän ja kahden organisaation yhteen vieminen on toimitusjohtaja Eija Räihän mukaan sujunut hyvin, vaikka toimintakulttuurien yhtenäistäminen viekin usein pitkän aikaa. Aika on kulunut vauhdilla, mutta paljon on saatu aikaan. Vuoropuhelu ja yhteistyö henkilökunnan kesken on sujunut mainiosti, suuret kiitokset heille joustavuudesta, Räihä toteaa. Päällekkäisyyksiä ei kahden organisaation välillä Räihän mukaan juurikaan ollut. Ravitsemushuolto ja taloushallinto sekä kiinteistönhuolto on yhdistetty, veteraanikuntoutus on siirtynyt kokonaan Veljeskodin puolelle. Toimintaterapeutin toimenkuvaa on jaettu molemmille puolille. Fysioterapiahenkilöstön yhteistyön kehittymistä on ollut ilo seurata. Tarkoituksena on toki ollut, ettei yhdistyminen näkyisi asiakkaalle sen kummemmin ja saatu palaute on tukenut tätä pyrkimystä, Räihä kiittelee. Lähitulevaisuuden haasteiksi Räihä nimeää entisestään kiristyvän kilpailun. Kilpailutus on Rovaniemellä tullut mukaan myös laitoskuntoutukseen. Valttejamme ovat erityisesti moniammatillisuus ja ammattitaitoinen henkilökunta. Veljeskodilla on vahva ikääntyvien ihmisten kuntoutus ja osaaminen ja Ilkan (ent. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus) puolella järjestetään monipuolisia kuntoutuspalveluja. n Tilaa Invalidiliiton kuntoutuksen uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen /kuntoutus invalidiliiton kuntoutuksen sidosryhmälehti 3

4 24-vuotias Mikael Turtiainen on iloinen ja energinen nuorimies, joka harrastaa tanssia, musiikkia ja nauttii elämästä. tosin kaikki on pitänyt opetella uudelleen alusta alkaen. Positiivisuus pitää Mikaelin liikkeessä n Mikaelin elämä muuttui kertaheitolla kesäkuussa 2008, kun tuore ylioppilas oli menossa Sibelius-akatemian avoimen yliopiston kurssille. Ylittäessään katua Helsingin keskustassa hän jäi äkkiarvaamatta kiihdyttämään lähteneen raitiovaunun alle ja sai vakavan aivovamman. Jo kymmenen minuuttia onnettomuudesta Mikael vietiin Töölön sairaalaan ja puolen tunnin kuluttua hän pääsi leikkaukseen, joka käytännössä pelasti nuorukaisen hengen. Mikael oli lähes kolme viikkoa koomassa ja vietti Töölössä kaikkiaan kuukauden verran. Hän oli täysin halvaantunut, vain oikea silmäluomi liikkui. Siitä hänet siirrettiin Laakson sairaalaan. Ensimmäiseksi Mikael joutui opettelemaan hengittämään itse, kertoo isä Petri Turtiainen. Neljä kuukautta Laakson sairaalassa kului hitaasti. Mikael hengitti jo itse, mutta ei kyennyt puhumaan eikä nielemään. Hän pystyi jo vähän kannattelemaan päätään ja liikuttamaan vasenta kättään. Mutta suurempia muutoksia oli tulossa. Tanssien ympäri maailmaa Mikael Turtiainen on pienestä pitäen rakastanut tanssia ja musiikkia. Hän aloitti katutanssien harjoittelun jo ala-asteella ja treenimäärät kasvoivat koko kouluiän. Huikea palo oppimiseen ja harjoitteluun vei hänet tanssikilpailui- 4 invalidiliiton kuntoutus

5 Kuvateksti invalidiliiton kuntoutus 5

6 Olen toivonut tosi pitkään, että pääsisin taas esiintymään. hin ja maailman huipulle. Vuonna 2003 Mikael voitti hiphop-tanssin MM-kisoissa hopeaa. Tanssiminen on minulle supertärkeää, toteaa Mikael, jonka puheissa super-sana toistuu usein alleviivaamassa asioiden tärkeyttä. Mikael kiersi vanhempiensa kanssa maailmaa osallistuakseen tunnettujen tanssinopettajien treeneihin ja kilpailuihin. Samalla hän tutustui moniin tanssimaailman huipulla toimiviin ihmisiin ja toimi heidän avustajanaan eri esityksissä. Myöhemmällä iällä Mikael toimi myös tanssinopettajana. Meidän lomamatkat olivat usein sellaisia, että lähdettiin jonnekin maahan, jossa Mikael treenasi viikon tanssia. Me vanhemmat sitten kulutimme aikaa kiertelemällä kaupunkia, Petri Turtiainen kertoo. Positiivinen elämänasenne vie eteenpäin Kun Mikael pääsi sairaalasta, oli kulunut yli puoli vuotta onnettomuudesta. Hän pääsi kuntoutukseen Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen ja siellä alkoi tapahtua huimaa edistystä. Mikael oli Käpylässä kaikkiaan kuusi kuukautta kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa kun hän pääsi kotiin, todella paljon myönteistä oli jo tapahtunut. Hänen vasen jalkansa ja molemmat kätensä toimivat ja hän pystyi istumaan pyörätuolissa. Hän oli myös oppinut syömään itse. Kaikki sanat Mikael joutui opettelemaan uudelleen, mutta hän oppi myös puhumaan, Petri muistelee. Mikaelin Käpylässä viettämä aika on mahdollistanut kuntoutumisen jatkumisen edelleen ja tänä päivänä tilanne on jo toinen. Vanha käsitys on ollut, että erittäin vaikean aivovamman jälkeen tapahtuu toipumista vuoden, korkeintaan kaksi. Mutta ainakaan Mikaelin kohdalla ei kuntoutumisessa ole näkyvissä mitään pysähtymistä, kertoo Petri, kun onnettomuudesta on kulunut haastatteluhetkellä jo lähes viisi vuotta. Mikael on nyt asunut omassa asunnossaan noin vuoden ajan ja hän saa siellä monenlaista terapiaa, keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Käpylässä Mikael käy kaksi kertaa vuodessa, kolme viikkoa kerrallaan. On todella tärkeää, että moniammatillinen kuntoutus on jatkunut myös kotona tiiviisti. Olennaista on, että Mikael jaksaa itse aktiivisesti tehdä töitä kuntoutumisensa eteen, Petri kiittelee. Kotona Mikaelilla on henkilökohtainen avustaja 16 tuntia vuorokaudessa, yöt hän nukkuu yksin. Petrin mukaan on onni, että avustajiksi on löytynyt nuoria, samanlaisen ajattelumaailman omaavia ihmisiä, joiden kanssa Mikael viihtyy. Onneksi omaan kotiin ei tarvitse juuttua, kertoo Mikael, joka nauttii myös muun muassa uimisesta sekä elokuvissa ja tanssiesityksissä käymisistä. Ja onneksi toipuminen ei ole hidastunut, olen siitä todella iloinen. Sain positiivisen asenteen jo syntymästä, kiitos vanhemmille siitä! Tanssiterapia auttaa kuntoutumaan Mikaelin saama tanssi- ja musiikkiterapia on auttanut häntä palaamaan rakkaiden harrastusten pariin. Musiikkiterapian avulla hän on harjoitellut laulamista, joka tuo puheeseen myös intonaatiota, sillä aivovamman saaneilla puheääni on usein monotoninen. Hän on myös soittanut eri instrumentteja ja opetellut uudestaan säveltämään musiikkia. Vanhojen suosikkikappaleiden kuuntelulla on myös myönteinen vaikutus muistiin. Kun sävellän, tykkään yhdistellä erilaisia musatyylejä, kuten funk, soul ja hiphop. Teen sellaista musiikkia, jota haluan tanssia tai kuulla, Mikael kertoo. Tanssiterapiassa Mikael oppi ensin tanssimaan käsiään käyttäen, mutta kuntoutuksen edetessä hän tanssii nykyään jo seisaallaan, fy- 6 invalidiliiton kuntoutus

7 sioterapeutin ja tanssinopettajan avustamana. Tanssiterapia vaikean aivovamman saaneiden kuntoutusmuotona on melko uutta Suomessa ja maailmallakin. Pilottikonseptia kehitetään yhteistyössä Käpylän kuntoutuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä muiden tahojen kanssa. Varoja hankkeeseen on saatu muun muassa Mikaelille mieluisasta tapahtumasta. Maaliskuussa 2012 järjestettiin Beat paluu elämään -konsertti Helsingin Savoy-teatterissa. Siellä esiintyi 80 huipputanssijaa, ja tapahtuman päätteeksi yllätysesiintymisen lavalla teki Mikael. Idea lähti Mikaelin lukion kuorojohtajalta, ja tapahtuman tuotot käytettiin kokonaisuudessaan tanssiterapian kehittämiseen, Petri kertoo. Pliis, pidä hauskaa! Alkuvuodesta Mikaelin yksi haave toteutui, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen matkustamaan Pariisiin, maailman suurimpaan hiphop-tapahtumaan, joiden karsintoihin hän oli itsekin aiemmin osallistunut. Kutsuvieraana Mikael pääsi tapahtumien keskipisteeseen ja kaiken kruunasi loppukilpailun seuraaminen lähes muun ihmisen kanssa. Olen toivonut tosi pitkään, superkovasti, että pääsisin taas esiintymään. Kun jaksaa tarpeeksi treenata, niin se on mahdollista, Mikael haaveilee. Entä mitä haluaisit tehdä viiden vuoden kuluttua? Haluaisin yllättää kaikki kaverit ja mennä lavalle pyörätuolilla, nousta siitä ja alkaa tanssimaan seisten. Jos tekisin jotain työtä, niin tärkeintä on, että siinä on taidetta jollain tavalla mukana, hymyilee Mikael ja kiittää lopuksi tavalla, joka sopii elämänohjeeksi kaikille: Pliis, pidä hauskaa! n Mikael on aktiivinen nuorimies, joka harrastaa tanssia ja musiikkia. invalidiliiton kuntoutus 7

8 Kohti onnistumisen kokemuksia adhd-ohjaajat auttavat ratkomaan nuorten arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. n Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on yhteensä noin 600 opiskelijaa, joista noin 8 prosentilla ensisijainen erityisopetuksen tarvetta aiheuttava tekijä on keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöt. Osalla opiskelijoista keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet ovat lisäpulmana, sillä monilla opiskelijoilla on useita erityisen tuen tarpeita. Oppilaitoksessa on opiskelijoiden tukena 13 ADHD-ohjaajaa. Ohjaajien pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi opettajan, psykologin, opinto-ohjaajan tai sosiaalialan koulutus. On hyvä, että ohjaajia tulee eri ammattiryhmistä. Näin erilaisille opiskelijoille ja erilasiin tarpeisiin löytyy soveltuva ohjaaja. Ohjaajat voivat käyttää ADHD-koulutuksessa saamiaan keinoja myös perustyössään, sanoo IJKK:n ohjaajien yhteyshenkilönä toimiva Eija Männistö. Kehut ovat uusi juttu Opiskelijoiden pulmatilanteet liittyvät monenlaisiin arjen asioihin: ollaan tunneilta myöhässä, ei löydetä luokkaa, opiskelut eivät suju, ih- 8 invalidiliiton kuntoutus

9 Eija Männistö (vas.), Seija Eskola ja Merja Salmi toimivat kaikki ADHD-ohjaajina opiskelijoille. Opiskelija on päähenkilö ohjaustilanteissa, he korostavat. missuhteet takkuavat, arki ei pysy hallinnassa. Aloite ADHD-ohjaajan apuun tulosta opiskelijan tilanteeseen voi tulla opiskelijalta itseltään, opettajalta tai opiskelijahuollon henkilöstöltä. Prosessin alussa kokoonnutaan sopimaan ohjauksen tavoitteet ja tukikeinot. AD- HD-nuorille soveltuva tavoitteiden määrä on yhdestä kolmeen. Työstä ei tule mitään, jos opiskelija itse ei ole sitoutunut tavoitteisiin. Opiskelijalle saattaa tulla yllätyksenä, että hän voi itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään, sanoo ADHD-ohjaajia kouluttava Seija Eskola. Työskentelyjakson aikana ohjaaja ja opiskelija tapaavat säännöllisesti tarpeen mukaan, käytännössä yleensä viikoittain. Lisäksi käytössä ovat usein tekstiviestit ja puhelut. Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Kehut ovat heille aika uusi juttu. Välillä he voivat olla jopa vähän epäuskoisia, että puhuuko tuo nyt minusta, ADHD-ohjaaja Merja Salmi kertoo. Levottomuutta ja huolimattomuutta ADHD-lapsilla ja -nuorilla on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta tai molempia piirteitä. Diagnoosin saanut saattaa häiriintyä helposti ulkopuolisista ärsykkeistä, unohtaa usein asioita, keskeyttää muita tai on ikään kuin jatkuvasti menossa. Häiriöstä on kysymys silloin, kun oireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä, ovat kestäneet yli 6 kuukautta, esiintyvät vähintään kahdessa eri ympäristössä ja haittaavat henkilön toimintakykyä. ADHD:ssa voi olla esimerkiksi neurologisia tai psykiatrisia liitännäisoireita. Koulutusta ADHDhenkilöiden avuksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (IJKK) koulutetaan ADHDohjaajia. Kurssille voivat tulla sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla toimivat ammattilaiset. Koulutuksen tavoitteena on antaa ADHD-ohjaajalle valmiuksia toimia eriikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ADHD-henkilöiden ohjaajana. Opiskeluun kuuluu muun muassa asiantuntijaluentoja, ohjauksen harjoittelua, pienryhmätyöskentelyä ja oppimispäiväkirjan pitämistä. säistettyä, ja passi muuttuu aikanaan tarpeettomaksi. Tärkeää on, että myös opiskelijan kotiväki on samalla linjalla pelisääntöjen kanssa. Usein muutokset vaikuttavat myös perheen sisäiseen vuorovaikutukseen positiivisesti. Verkostossa työskentely ja tukitoimien koordinointi saattaa myös olla osa ohjausta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarpeellisten tutkimusten ja kuntoutuksen järjestämistä. n Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Porkkanaa, ei keppiä Ohjauksessa ei keskitytä niinkään historiaan tai pulmien syihin, vaan etsitään ratkaisuja arjen haasteisiin. Opiskelijan kanssa pitää yhdessä keksiä se juttu, mikä motivoisi muuttamaan omaa toimintaa. Konkreettinen, välitön palkinto voi auttaa tavoitteita kohti, sanoo Salmi. Asioita pohditaan sen kautta, mitä hyötyä oman toiminnan muutoksesta olisi itselle. Konkreettisen hyödyn kautta päästään kiinni uuteen toimintatapaan, joka toistojen myötä muotoutuu vähitellen rutiiniksi. Vain mielikuvitus on rajana pohdittaessa motivoivia tukikeinoja. Ongelmien ratkaisussa tärkeää on asioiden pilkkominen pieniin osiin ja yksi osa kerrallaan tekeminen. Myös työskentelyn tauottaminen on tärkeää. Myöhästelevä opiskelija voi saada käyttöönsä esimerkiksi tsemppipassin, jota hän täyttää. Jokaiselta koulutunnilta, jolle hän on tullut ajoissa, hän saa passiin merkinnän opettajalta. Sovittu määrä ajoissa tunnilla olemisia tuottaa opiskelijalle sovitun palkkion, joka voi olla esimerkiksi käyttörahaa kotoa tai jotain mieluisaa tekemistä. Näin uusi käytös saadaan siinvalidiliiton kuntoutus 9

10 Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa omaishoitajille ja heidän läheisilleen on tarjolla useita erilaisia kursseja, joissa etsitään ratkaisuja arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. n Helsinkiläinen Lea Tiilikainen on toiminut miehensä Eskon kokopäiväisenä omaishoitajana noin kahdeksan vuoden ajan. Hänen miehensä sai aivoverenvuodon vuosituhannen vaihteessa ja tuolloin Tiilikainen jäi osa-aikaeläkkeelle. Miehen sairauksien lisääntyessä Lea Tiilikainen jäi lopulta vuonna 2005 varhennetulle varhaiseläkkeelle. Tiilikaiset osallistuivat helmikuussa omaishoitajien ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Tiilikaisille omaishoitajakurssi oli ensimmäinen, aiemmin tietoa ja ohjausta omaishoitoon on saatu muiden kurssien ja vertaistuen avulla. Löysimme tietoa kurssista sattumalta Invalidiliiton IT-lehdestä. Kuulimme, että kursseja on järjestetty aiemminkin, mutta ei ole vain sattunut kohdalle, Lea Tiilikainen toteaa. Rentouttavaa tekemistä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja Invalidiliiton Raha-automaattiyhdistykseltä saamin varoin. Omaishoitajia tuetaan moniammatillisessa ohjauksessa pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja läheisiä kannustetaan selviytymisessä arjen haasteissa. Kurssit ovat kahdeksan päivän mittaisia. Kurssin tavoitteena on arjen elämää helpottavien ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen ja keinojen löytäminen, jotta omaishoitajan ja heidän läheistensä elämänlaatu ja toimintakyky paranisivat, kertovat sopeutumisvalmennuskurssin omaohjaajat Kirsi Suviola ja Niina Lampinen Lahden kuntoutuskeskuksesta. Tiilikaiset kiittelevät sopeutumisvalmennuskurssin antia. Omaishoitajakurssi oli kaikin puolin mukava kokemus. Kurssilla oli neljä suurin piirtein samanikäistä pariskuntaa, joissa kaikissa naiset olivat omaishoitajia ja miehet hoidettavia. Ohjelma oli laaja ja vaihteleva, mutta ei liian väsyttävä. Jaksot oli suunniteltu siten, että välillä pääsi lepäämään ja liikkumaan. Kävimme vesijumpassa ja ulkoilemassa, keilaamassa ja viimeisenä iltana vietimme kaikki yhdessä ravintolailtaa rentoutuen, Lea Tiilikainen toteaa. Kela kuntouttaa Tänä vuonna Lahden kuntoutuskeskuksessa alkoivat myös Kelan järjestämät ja rahoittamat omaishoitajien kuntoutuskurssit. Kurssit on tarkoitettu Kelan Etelä-Suomen vakuutusalueella omaishoitajina toimiville henkilöille, joilla on jokin sairaus ja/tai mahdollisia uupumisoireita. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä, työelämässä tai poissa työelämästä. Kursseja on kahdenlaisia: toinen kurssimuo- Esko ja Lea Tiilikainen nauttivat omaishoitajakurssin kiireettömyydestä ja monipuolisuudesta. 10 invalidiliiton kuntoutus

11 Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseja sekä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. to on tarkoitettu omaishoitajille ja toinen on parikurssi omaishoitajille ja heidän hoidettaville läheisilleen. Kursseille voi osallistua myös avomuotoisesti. Omaishoitajien kuntoutuskurssien tavoitteena on tarjota heille erilaisin keinoin voimavaroja kotielämään. Parikurssit tarjoavat mahdollisuuden lähteä yhdessä omaisen/läheisen kanssa kuntoutukseen. Kuntoutusjaksojen aikana tuetaan kokonaisvaltaisesti yksilöllisten ratkaisujen löytymistä haasteellisiin tilanteisiin. Kelan tukema kuntoutus eroaa sopeutumisvalmennuskursseista paitsi sisältönsä, myös kurssin keston osalta. Kela-kurssit toteutuvat kolmessa viiden vuorokauden jaksossa 12 kuukauden aikana. Omaishoitajien kuntoutuskursseilla annetaan tietoa ja etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kuntoutujien haasteisiin. Kursseilla pyritään tunnistamaan omaishoitajan työssä olevien rasitustekijöitä ja opetellaan käsittelemään niitä. Myös Kelan tukemilla omaishoitajien kuntoutuskursseilla ja parikursseilla toimitaan pääosin ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään harjoitusten, keskustelujen ja tekemisen myötä. Olennaista on, että kurssien ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, jotka määritellään heti kurssin aluksi, Suviola ja Lampinen kertovat. Hyvä henki vie eteenpäin Omaishoitajakursseista on saatu hyviä tuloksia ja osallistujilta myönteistä palautetta. Asiakaspalaute on meidän yksi tärkeimmistä mittareista, jonka pohjalta arvioimme ja kehitämme työtämme. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, koska omaishoitajat tarvitsevat tukea ja voimavaroja heidän arvokkaassa työssään. Vertaisryhmässä koetut keskustelut ja kokemusten jakaminen antavat voimaa arjessa selviytymisen sekä jaksamisen tueksi, Suviola ja Lampinen toteavat. Esko ja Lea Tiilikainen viihtyivät muiden kurssilaisten kanssa. Oli hyvä, että kurssi ei ollut liian lyhyt, vaan siinä ehdittiin tutustua, keskustella ja suunnitella. Viikonloppuna ehti rentoutumaan, vaikka silloinkin oli ohjelmaa tarjolla jos halusi osallistua. Oli myös helppo jutella muiden pariskuntien kanssa, ei tuntunut olevan mitään kynnystä keskustella asioista. Kurssilla oli hyvä henki koko ajan, kaikki todella viihtyivät, terveiset vaan heille. Suosittelemme lämpimästi muillekin, Tiilikaiset kiittelevät. n Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta Lisätietoa Kelan Etelä-Suomen vakuutuspiirin alueella toimivien omaishoitajien kuntoutuskursseista Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa: Kuntoutussihteeri, p , invalidiliiton kuntoutus 11

12 invalidiliiton käpylän kuntoutuskeskuksessa on kuntoutuksen lomassa tehty aivovammatutkimusta jo yli 30 vuotta. Yksi oiva esimerkki on INSURE-ohjelma, jonka tulokset ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Vaikuttava kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon n Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus tunnetaan myös Synapsiana on valtakunnallinen neurologisten potilaiden kuntoutuskeskus, jossa kuntoutuksen lisäksi tehdään tieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Käpylän kuntoutuskeskus on alan keskeinen laitos Suomessa. Tieteellistä tutkimustyötä talossa on tehty vuodesta 1982, ja vuodesta 2012 alkaen koordinoidusti. Henkilökuntaa on noin 200, ja vuosittain talossa käy kuntoutusjaksoilla noin 700 selkäydin- ja aivovammapotilasta, listaa johtava psykologi Sanna Koskinen. Hän toimii Käpylän kuntoutuskeskuksen puolipäiväisenä tutkimus- ja kehittämiskoordinaattorina. Yksi Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutusmuodoista on INSURE, jossa kuusi aivovammakuntoutujaa kerrallaan viettää kuuden viikon kuntoutusohjelman. INSURE on intensiivinen, moniammatillinen neuropsykologisesti painottunut ohjelma, jossa on mukana useita eri ammattialoja kuten neurologi, psykologi ja sosiaalityöntekijä. INSURE-jakson päiväohjelmaan kuuluu viisi tuntia ryhmä- ja yksilöterapiaa. Potilaat ovat kaikki aivovamman tapaturmaisesti saaneita henkilöitä, neuropsykologian erikoispsykologi Jaana Sarajuuri lisää. Hän on INSURE-ohjelman kehittämisjohtaja. Tavoitteena on, että kuntoutuja ymmärtää mitä on tapahtunut, millainen oireisto on vamman seurauksena, miten niitä voi kompensoida ja huomioida arjessa. Potilaille etsitään mielekästä tekemistä, kuntoutus on hyvin yksilöllistä ja vertaistuella on siinä merkittävä rooli. Jo yli 500 kuntoutujaa INSURE-ohjelma on toiminut 20 vuotta ja sen on ehtinyt läpikäydä noin 500 potilasta. INSURE on siis vain yksi aivovammakuntoutuksen tutkimusalue, Koskinen lisää. Koskinen itsekin väitteli vuosi sitten. Viime 12 invalidiliiton kuntoutus

13 vuonna oli Käpylän kuntoutuskeskuksessa meneillään kolme muuta väitöskirjahanketta, joista Jaana Sarajuuren väitöstutkimus oli yksi. Lisäksi tekeillä oli kymmenkunta muuta tutkimusprojektia. Niiden skaala on laaja teknisten apuvälineiden roolista erilaisiin taideterapioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on koettu tärkeäksi Invalidiliitossa. Sitä varten on hyväksytty erillinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. INSURE:sta on vuonna 2005 tehty harvinainen vaikuttavuustutkimus. Edellinen tehtiin toisen maailmansodan jälkeen sotaveteraanien kuntoutuksesta. Koko maailmassa ei tunneta kuin puolenkymmentä vastaavaa vaikuttavuustutkimusta, ja ne on tehty Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Mukana on ollut vertailuryhmä, ja tulosten mukaan täsmäkuntoutusta saaneet olivat produktiivisempia työssään, opiskelussaan tai vapaaehtoistyössään kuin vertailuryhmäläiset INSURE-jaksojen jälkeen. Sarajuuren mukaan 89 prosentilla INSUREpotilaista havaittiin psykososiaalisten taitojen parantuneen selvästi kuntoutuksen ansiosta, kun vertailuryhmän luku oli 55 prosenttia. Muissa maissa on saatu samanlaisia tuloksia vastaavilla ohjelmilla. INSURE:ssa kehitettyjä kuntoutuskäytäntöjä sovelletaan Käpylän kuntoutuskeskuksen muissa kuntoutusohjelmissa ja myös tutkimustoiminnassa, Sanna Koskinen lisää. n Sanna Koskinen (vas.) ja Jaana Sarajuuri ihailevat pienoismallia Astrid-purjelaivasta, jolla INSURE -aivovammakuntoutujat tekevät joka syksy purjehduksen Helsingin edustalla. Ryhmä kokosi pienoismallin INSURE:n 20-vuotisen toiminnan kunniaksi. invalidiliiton kuntoutus 13

14 Koira ihmisen apuna Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovin pro gradusta käy ilmi, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. n Avustajakoira-aiheisia pro gradu -tutkimuksia ei Suomessa ole kovin monta laadittu, mutta Jaana Hovi päätti tehdä sellaisen. Kaikki sai alkunsa hänen kiinnostuksestaan eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän, Jaana Hovi avartaa aihevalintaansa. Tarkemmin aihetta tutkiessaan hän huomasi, että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen ovat herättäneet tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Hovin lopputyö Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii selvittämään, millainen merkitys avustajakoiralla on liikuntavammaisen ihmisen elämään. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata avustajakoiran käyttäjien kokemuksia avustajakoirista ja sen merkityksestä ihmisten elämään. Avustajakoira voi helpottaa arkea monella tavalla. 14 invalidiliiton kuntoutus

15 Olen pyrkinyt kuvaamaan avustajakoiran merkitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, hän kertoo. Apua arjen askareisiin Hovi haastatteli tutkielmaansa varten kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Hovin haastattelemat henkilöt ovat vaihtelevasti vammautuneita ja avustajakoiraa on haettu erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Osa avustajakoiran käyttäjistä liikkuu pyörätuolin avulla ja osa kävelee, mutta tarvitsee muita apuvälineitä liikkumiseen. Haastatteluja tehdessäni huomasin, että ihmiset hakevat avustajakoiraa varsin erilaisiin tilanteisiin; jokaisen ihmisen tilanne ja taustat poikkeavat toisistaan. Liikuntavamman syyt voivat olla moninaisia: osa haastatelluista on ollut syntymästään saakka liikuntavammainen, osalla sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn ja osalla äkillinen onnettomuus on aiheuttanut vamman. Haastateltavat kertoivat hakeneet avustajakoiraa auttamaan arjen askareissa. Yhteiskunnan rakenteet rajoittavat liikuntavammaisten ihmisten itsenäistä suoriutumista, vaikkakin nyky-yhteiskunnassa kiinnitetään etenevässä määrin huomioita elinympäristöjen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Liikuntavammaiset kohtaavat edelleen paljon esteitä ympäristössään, esimerkiksi portaita ja korkeita kynnyksiä sekä raskaita ovia, jotka tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille. Yleisimpiä asioita, joihin avustajakoiran käyttäjät ovat joutuneet avustajakoiraa käyttämään ovat tavaroiden nostaminen tai siirtäminen, ovien avaaminen ja sulkeminen, hissin tilaaminen, valojen sytyttäminen ja sammuttaminen sekä kävelyn tai siirtymisen tukena toimiminen, Hovi luettelee. Apuvälinearsenaali yhdessä paketissa Tutkimuksessaan Hovi päätyi tulokseen, että vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Hovin mukaan avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, joka voi helpottaa arkea monella tapaa. Avustajakoira on monikäyttöisyydessään kuitenkin poikkeuksellinen apuväline. Avustajakoira voi säästää käyttäjänsä energiaa ja mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja lisätä siten käyttäjänsä toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Avustajakoira on ikään kuin apuvälinearsenaali yhdessä paketissa, Hovi toteaa pro gradu -työnsä johtopäätöksissä. Tutkimukseni osoittaa, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. Koin erityisen kannustavaksi sen, kuinka tärkeäksi haastateltavat kokivat kyseistä aihetta koskevan tutkimuksen teon, Hovi kiittää. n Tutustu Jaana Hovin pro gradu -työhön: ( kohdasta Ajankohtaista) Miten etenee apuvälineasetus? Tammikuussa 2012 käyttöön otettu uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta mahdollistaa avustajakoiran myöntämisen myös sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan. Uusi apuvälineasetus on saanut myönteisen ja odottavan vastaanoton käyttäjien keskuudessa, kertoo Avustajakoirayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Hätinen. Teimme kovasti töitä asian eteen. Nyt odotamme, että jokin keskussairaalapiiri tekisi myönteisen päätöksen avustajakoirasta. Se asettaisi avustajakoirat tasavertaiseen asemaan opaskoirien kanssa ja saisi koko toimintamme taloudellisesti vakaammalle pohjalle. Avustajakoirayhdistyksen, Invalidiliiton ja muiden toimijoiden vuosia jatkuneen vaikuttamistyön tuloksena apuvälineasetuksen muistioon on kirjattu avustajakoira lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja kokonaisselvitys tullaan tekemään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti avustajakoirista vielä tämän hallituskauden kuluessa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson toteaa. Aiemmin liikuntavammaisen avustajakoiria ei edes rinnastettu näkövammaisten opaskoiriin kuten nyt. Siinä mielessä on tapahtunut ratkaiseva kehitys asiassa vanhoihin käytäntöihin nähden. Gustafssonin mukaan sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat suhtautuneet avustajakoiran käyttämiseen nihkeästi, mutta avustajakoirahakemusten määrät ovat nousseet vuosittain. Invalidiliitto pystyi vuonna 2012 luovuttamaan RAY:n avustuksella vain neljä avustajakoiraa, eikä nykyrahoituksella pystytä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Hakijoita on moninkertainen määrä luovutettaviin koiriin verrattuna, kertoo avustajakoira-asiantuntija Paula Müller. invalidiliiton kuntoutus 15

16 Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja yhteisten periaatteiden noudattamisen. Hyvä kuntoutumiskäytäntö perustuu asiakkaan voimavaroihin, itsensä ilmaisemiin tarpeisiin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hyvän kuntoutumiskäytännön lähtökohtana on palveluita käyttävän asiakkaan, kuntoutujan, näkökulma. Kuntoutujat ovat tietoisia Hyvän kuntoutumiskäytännön periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitä kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvän kuntoutumiskäytännön noudattaminen turvaa kuntoutuspalveluiden laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen ja ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Lähde: Hyvä kuntoutumiskäytäntö, Invalidiliitto 2013

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot