Mikael Turtiainen. osaa nauttia elämästä. INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikael Turtiainen. osaa nauttia elämästä. INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa"

Transkriptio

1 Invalidiliiton kuntoutus INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 Hyvä Kuntoutumiskäytäntö kuntoutujaa varten Invalidiliitto oli aikaansa edellä vuonna 1998 julkaistessaan kuntoutustoimintansa laatulupauksen, Hyvän Kuntoutuskäytännön. Tänä vuonna tämä sitoumus on päivitetty ja samalla päivitettiin myös sen nimi, nyt se on Hyvä Kuntoutumiskäytäntö. Tämä pieni nimenmuutos on merkityksellinen. Se nostaa esille kuntoutujan oman aktiivisen roolin ja osallistumisen kuntoutumisessa ja sitä kautta kertoo sen, että ensisijainen asiakkaamme on kuntoutuja. Tämän seikan pidämme kirkkaana mielessämme, vaikka palveluntuottajan näkökulmasta on myös muita tärkeitä asiakkaita, jotka on toiminnassa huomioitava. Kun tutustutte Hyvään Kuntoutumiskäytäntöön, uskon että voitte yhtyä siihen näkemykseen, että olemme Invalidiliiton kuntoutuksessa asettaneet riman korkealle. Arjen työssä jatkuvalla toiminnan arvioinnilla ja parantamisella varmistamme sen, että lupauksemme kuntoutuksen korkeasta laadusta ja asiakaslähtöisyydestä toteutuu käytännössä. Yksi tämän lehden artikkeleista käsittelee tutkimustoimintaa. Tutkimus- ja kehittämistyö on yhteinen haaste kuntoutuksen koko kentälle, se on myös samalla mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Yhdistämällä kuntoutuksen perinteiseen moniammatilliseen perustaan näkökulmia eri ammatti- tai tieteenaloilta voidaan parhaassa tapauksessa löytää kuntoutumiseen uudenlaisia käytännön ratkaisuja. Toimintaympäristön muuttuessa ja eri tekniikan- ja tieteenalojen kehittyessä kuntoutuksen tulee pysyä mukana muutoksessa. Tutkimustoiminnan kautta voimme olla vahvasti vaikuttamassa kehitykseen. KuntoutuspäälliKKö Jorma Varkila Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Tässä numerossa 4 Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä. 8 ADHD-ohjaus: Kohti onnistumisen kokemuksia. 10 Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa. 12 INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. 14 Koira ihmisen apuna - tutkimus avustajakoirien merkityksestä. Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank kuvat Timo Porthan Janne Kettunen Emmi Eskelinen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, HELSINKI puhelinvaihde invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutus on myös Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. invalidiliiton kuntoutuskeskukset Käpylän kuntoutuskeskus (Synapsia) Lahden kuntoutuskeskus invalidiliiton tytäryhtiö Lapin Kuntoutus Oy invalidiliiton työtoiminta: SEESAM Työtoiminta ammatillinen erityisopetus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus muu kuntoutustoiminta: Avustajakoiratoiminta 2 invalidiliiton kuntoutus

3 Käpylän kuntoutuskeskuksen uusi johtaja palasi juurilleen Lääketieteen tohtori, emba Pekka Rantanen aloitti maaliskuun alussa Käpylän kuntoutuskeskuksen uutena ylilääkärinä ja johtajana. 55-vuotias, oululaislähtöinen Rantanen on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran niin Suomessa kuin ulkomailla. Rantanen on fysiatrian erikoislääkäri, jolla on myös kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys. Jälkimmäiseen johti vuonna 2005 Rantasen pitkäaikainen harrastus, viulunsoitto. Viittä vaille valmis viulunopettaja soitti 1980-luvulla viulua hetken myös Kuopion kaupunginorkesterissa. Kuntoutuja keskiössä Käpylän kuntoutuskeskus on Rantaselle tuttu talo jo pitkältä ajalta. Hän pitää uutta työtään positiivisena haasteena. Pääsin palaamaan juurilleni vaikeavammaisten kuntoutuksen pariin ja sen kehittämiseen. Täällä on huomioitu hyvin myös tutkimusyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen bisnesmielessä, Rantanen toteaa. Tulevaisuuden haasteina Rantanen näkee muutokset erityisesti terveydenhuollon alalla. Kaiken täytyy lähteä kuntoutujakeskeisyydestä, se on vahvuutemme nyt ja tulevaisuudessa. Kun tähän yhdistetään perinteet ja osaaminen, niin tulos on väistämättä hyvä, Rantanen summaa. Asioita ratkotaan yhdessä suunnittelemalla ja keskustelemalla. Se innostus, mikä henkilökunnasta välittyy, siihen tulee kannustaa. Pyrin itse olemaan mahdollistamassa, että ihmiset voivat meillä tehdä oikeita asioita. n Lapin Kuntoutus Oy:n alkutaival sujunut joutuisasti Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ja Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön yhdistymisestä syntynyt Lapin Kuntoutus Oy täyttää toukokuussa yhden vuoden. Noin 130 vakinaisen työntekijän ja kahden organisaation yhteen vieminen on toimitusjohtaja Eija Räihän mukaan sujunut hyvin, vaikka toimintakulttuurien yhtenäistäminen viekin usein pitkän aikaa. Aika on kulunut vauhdilla, mutta paljon on saatu aikaan. Vuoropuhelu ja yhteistyö henkilökunnan kesken on sujunut mainiosti, suuret kiitokset heille joustavuudesta, Räihä toteaa. Päällekkäisyyksiä ei kahden organisaation välillä Räihän mukaan juurikaan ollut. Ravitsemushuolto ja taloushallinto sekä kiinteistönhuolto on yhdistetty, veteraanikuntoutus on siirtynyt kokonaan Veljeskodin puolelle. Toimintaterapeutin toimenkuvaa on jaettu molemmille puolille. Fysioterapiahenkilöstön yhteistyön kehittymistä on ollut ilo seurata. Tarkoituksena on toki ollut, ettei yhdistyminen näkyisi asiakkaalle sen kummemmin ja saatu palaute on tukenut tätä pyrkimystä, Räihä kiittelee. Lähitulevaisuuden haasteiksi Räihä nimeää entisestään kiristyvän kilpailun. Kilpailutus on Rovaniemellä tullut mukaan myös laitoskuntoutukseen. Valttejamme ovat erityisesti moniammatillisuus ja ammattitaitoinen henkilökunta. Veljeskodilla on vahva ikääntyvien ihmisten kuntoutus ja osaaminen ja Ilkan (ent. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus) puolella järjestetään monipuolisia kuntoutuspalveluja. n Tilaa Invalidiliiton kuntoutuksen uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen /kuntoutus invalidiliiton kuntoutuksen sidosryhmälehti 3

4 24-vuotias Mikael Turtiainen on iloinen ja energinen nuorimies, joka harrastaa tanssia, musiikkia ja nauttii elämästä. tosin kaikki on pitänyt opetella uudelleen alusta alkaen. Positiivisuus pitää Mikaelin liikkeessä n Mikaelin elämä muuttui kertaheitolla kesäkuussa 2008, kun tuore ylioppilas oli menossa Sibelius-akatemian avoimen yliopiston kurssille. Ylittäessään katua Helsingin keskustassa hän jäi äkkiarvaamatta kiihdyttämään lähteneen raitiovaunun alle ja sai vakavan aivovamman. Jo kymmenen minuuttia onnettomuudesta Mikael vietiin Töölön sairaalaan ja puolen tunnin kuluttua hän pääsi leikkaukseen, joka käytännössä pelasti nuorukaisen hengen. Mikael oli lähes kolme viikkoa koomassa ja vietti Töölössä kaikkiaan kuukauden verran. Hän oli täysin halvaantunut, vain oikea silmäluomi liikkui. Siitä hänet siirrettiin Laakson sairaalaan. Ensimmäiseksi Mikael joutui opettelemaan hengittämään itse, kertoo isä Petri Turtiainen. Neljä kuukautta Laakson sairaalassa kului hitaasti. Mikael hengitti jo itse, mutta ei kyennyt puhumaan eikä nielemään. Hän pystyi jo vähän kannattelemaan päätään ja liikuttamaan vasenta kättään. Mutta suurempia muutoksia oli tulossa. Tanssien ympäri maailmaa Mikael Turtiainen on pienestä pitäen rakastanut tanssia ja musiikkia. Hän aloitti katutanssien harjoittelun jo ala-asteella ja treenimäärät kasvoivat koko kouluiän. Huikea palo oppimiseen ja harjoitteluun vei hänet tanssikilpailui- 4 invalidiliiton kuntoutus

5 Kuvateksti invalidiliiton kuntoutus 5

6 Olen toivonut tosi pitkään, että pääsisin taas esiintymään. hin ja maailman huipulle. Vuonna 2003 Mikael voitti hiphop-tanssin MM-kisoissa hopeaa. Tanssiminen on minulle supertärkeää, toteaa Mikael, jonka puheissa super-sana toistuu usein alleviivaamassa asioiden tärkeyttä. Mikael kiersi vanhempiensa kanssa maailmaa osallistuakseen tunnettujen tanssinopettajien treeneihin ja kilpailuihin. Samalla hän tutustui moniin tanssimaailman huipulla toimiviin ihmisiin ja toimi heidän avustajanaan eri esityksissä. Myöhemmällä iällä Mikael toimi myös tanssinopettajana. Meidän lomamatkat olivat usein sellaisia, että lähdettiin jonnekin maahan, jossa Mikael treenasi viikon tanssia. Me vanhemmat sitten kulutimme aikaa kiertelemällä kaupunkia, Petri Turtiainen kertoo. Positiivinen elämänasenne vie eteenpäin Kun Mikael pääsi sairaalasta, oli kulunut yli puoli vuotta onnettomuudesta. Hän pääsi kuntoutukseen Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen ja siellä alkoi tapahtua huimaa edistystä. Mikael oli Käpylässä kaikkiaan kuusi kuukautta kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa kun hän pääsi kotiin, todella paljon myönteistä oli jo tapahtunut. Hänen vasen jalkansa ja molemmat kätensä toimivat ja hän pystyi istumaan pyörätuolissa. Hän oli myös oppinut syömään itse. Kaikki sanat Mikael joutui opettelemaan uudelleen, mutta hän oppi myös puhumaan, Petri muistelee. Mikaelin Käpylässä viettämä aika on mahdollistanut kuntoutumisen jatkumisen edelleen ja tänä päivänä tilanne on jo toinen. Vanha käsitys on ollut, että erittäin vaikean aivovamman jälkeen tapahtuu toipumista vuoden, korkeintaan kaksi. Mutta ainakaan Mikaelin kohdalla ei kuntoutumisessa ole näkyvissä mitään pysähtymistä, kertoo Petri, kun onnettomuudesta on kulunut haastatteluhetkellä jo lähes viisi vuotta. Mikael on nyt asunut omassa asunnossaan noin vuoden ajan ja hän saa siellä monenlaista terapiaa, keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Käpylässä Mikael käy kaksi kertaa vuodessa, kolme viikkoa kerrallaan. On todella tärkeää, että moniammatillinen kuntoutus on jatkunut myös kotona tiiviisti. Olennaista on, että Mikael jaksaa itse aktiivisesti tehdä töitä kuntoutumisensa eteen, Petri kiittelee. Kotona Mikaelilla on henkilökohtainen avustaja 16 tuntia vuorokaudessa, yöt hän nukkuu yksin. Petrin mukaan on onni, että avustajiksi on löytynyt nuoria, samanlaisen ajattelumaailman omaavia ihmisiä, joiden kanssa Mikael viihtyy. Onneksi omaan kotiin ei tarvitse juuttua, kertoo Mikael, joka nauttii myös muun muassa uimisesta sekä elokuvissa ja tanssiesityksissä käymisistä. Ja onneksi toipuminen ei ole hidastunut, olen siitä todella iloinen. Sain positiivisen asenteen jo syntymästä, kiitos vanhemmille siitä! Tanssiterapia auttaa kuntoutumaan Mikaelin saama tanssi- ja musiikkiterapia on auttanut häntä palaamaan rakkaiden harrastusten pariin. Musiikkiterapian avulla hän on harjoitellut laulamista, joka tuo puheeseen myös intonaatiota, sillä aivovamman saaneilla puheääni on usein monotoninen. Hän on myös soittanut eri instrumentteja ja opetellut uudestaan säveltämään musiikkia. Vanhojen suosikkikappaleiden kuuntelulla on myös myönteinen vaikutus muistiin. Kun sävellän, tykkään yhdistellä erilaisia musatyylejä, kuten funk, soul ja hiphop. Teen sellaista musiikkia, jota haluan tanssia tai kuulla, Mikael kertoo. Tanssiterapiassa Mikael oppi ensin tanssimaan käsiään käyttäen, mutta kuntoutuksen edetessä hän tanssii nykyään jo seisaallaan, fy- 6 invalidiliiton kuntoutus

7 sioterapeutin ja tanssinopettajan avustamana. Tanssiterapia vaikean aivovamman saaneiden kuntoutusmuotona on melko uutta Suomessa ja maailmallakin. Pilottikonseptia kehitetään yhteistyössä Käpylän kuntoutuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä muiden tahojen kanssa. Varoja hankkeeseen on saatu muun muassa Mikaelille mieluisasta tapahtumasta. Maaliskuussa 2012 järjestettiin Beat paluu elämään -konsertti Helsingin Savoy-teatterissa. Siellä esiintyi 80 huipputanssijaa, ja tapahtuman päätteeksi yllätysesiintymisen lavalla teki Mikael. Idea lähti Mikaelin lukion kuorojohtajalta, ja tapahtuman tuotot käytettiin kokonaisuudessaan tanssiterapian kehittämiseen, Petri kertoo. Pliis, pidä hauskaa! Alkuvuodesta Mikaelin yksi haave toteutui, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen matkustamaan Pariisiin, maailman suurimpaan hiphop-tapahtumaan, joiden karsintoihin hän oli itsekin aiemmin osallistunut. Kutsuvieraana Mikael pääsi tapahtumien keskipisteeseen ja kaiken kruunasi loppukilpailun seuraaminen lähes muun ihmisen kanssa. Olen toivonut tosi pitkään, superkovasti, että pääsisin taas esiintymään. Kun jaksaa tarpeeksi treenata, niin se on mahdollista, Mikael haaveilee. Entä mitä haluaisit tehdä viiden vuoden kuluttua? Haluaisin yllättää kaikki kaverit ja mennä lavalle pyörätuolilla, nousta siitä ja alkaa tanssimaan seisten. Jos tekisin jotain työtä, niin tärkeintä on, että siinä on taidetta jollain tavalla mukana, hymyilee Mikael ja kiittää lopuksi tavalla, joka sopii elämänohjeeksi kaikille: Pliis, pidä hauskaa! n Mikael on aktiivinen nuorimies, joka harrastaa tanssia ja musiikkia. invalidiliiton kuntoutus 7

8 Kohti onnistumisen kokemuksia adhd-ohjaajat auttavat ratkomaan nuorten arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. n Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on yhteensä noin 600 opiskelijaa, joista noin 8 prosentilla ensisijainen erityisopetuksen tarvetta aiheuttava tekijä on keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöt. Osalla opiskelijoista keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet ovat lisäpulmana, sillä monilla opiskelijoilla on useita erityisen tuen tarpeita. Oppilaitoksessa on opiskelijoiden tukena 13 ADHD-ohjaajaa. Ohjaajien pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi opettajan, psykologin, opinto-ohjaajan tai sosiaalialan koulutus. On hyvä, että ohjaajia tulee eri ammattiryhmistä. Näin erilaisille opiskelijoille ja erilasiin tarpeisiin löytyy soveltuva ohjaaja. Ohjaajat voivat käyttää ADHD-koulutuksessa saamiaan keinoja myös perustyössään, sanoo IJKK:n ohjaajien yhteyshenkilönä toimiva Eija Männistö. Kehut ovat uusi juttu Opiskelijoiden pulmatilanteet liittyvät monenlaisiin arjen asioihin: ollaan tunneilta myöhässä, ei löydetä luokkaa, opiskelut eivät suju, ih- 8 invalidiliiton kuntoutus

9 Eija Männistö (vas.), Seija Eskola ja Merja Salmi toimivat kaikki ADHD-ohjaajina opiskelijoille. Opiskelija on päähenkilö ohjaustilanteissa, he korostavat. missuhteet takkuavat, arki ei pysy hallinnassa. Aloite ADHD-ohjaajan apuun tulosta opiskelijan tilanteeseen voi tulla opiskelijalta itseltään, opettajalta tai opiskelijahuollon henkilöstöltä. Prosessin alussa kokoonnutaan sopimaan ohjauksen tavoitteet ja tukikeinot. AD- HD-nuorille soveltuva tavoitteiden määrä on yhdestä kolmeen. Työstä ei tule mitään, jos opiskelija itse ei ole sitoutunut tavoitteisiin. Opiskelijalle saattaa tulla yllätyksenä, että hän voi itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään, sanoo ADHD-ohjaajia kouluttava Seija Eskola. Työskentelyjakson aikana ohjaaja ja opiskelija tapaavat säännöllisesti tarpeen mukaan, käytännössä yleensä viikoittain. Lisäksi käytössä ovat usein tekstiviestit ja puhelut. Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Kehut ovat heille aika uusi juttu. Välillä he voivat olla jopa vähän epäuskoisia, että puhuuko tuo nyt minusta, ADHD-ohjaaja Merja Salmi kertoo. Levottomuutta ja huolimattomuutta ADHD-lapsilla ja -nuorilla on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta tai molempia piirteitä. Diagnoosin saanut saattaa häiriintyä helposti ulkopuolisista ärsykkeistä, unohtaa usein asioita, keskeyttää muita tai on ikään kuin jatkuvasti menossa. Häiriöstä on kysymys silloin, kun oireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä, ovat kestäneet yli 6 kuukautta, esiintyvät vähintään kahdessa eri ympäristössä ja haittaavat henkilön toimintakykyä. ADHD:ssa voi olla esimerkiksi neurologisia tai psykiatrisia liitännäisoireita. Koulutusta ADHDhenkilöiden avuksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (IJKK) koulutetaan ADHDohjaajia. Kurssille voivat tulla sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla toimivat ammattilaiset. Koulutuksen tavoitteena on antaa ADHD-ohjaajalle valmiuksia toimia eriikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ADHD-henkilöiden ohjaajana. Opiskeluun kuuluu muun muassa asiantuntijaluentoja, ohjauksen harjoittelua, pienryhmätyöskentelyä ja oppimispäiväkirjan pitämistä. säistettyä, ja passi muuttuu aikanaan tarpeettomaksi. Tärkeää on, että myös opiskelijan kotiväki on samalla linjalla pelisääntöjen kanssa. Usein muutokset vaikuttavat myös perheen sisäiseen vuorovaikutukseen positiivisesti. Verkostossa työskentely ja tukitoimien koordinointi saattaa myös olla osa ohjausta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarpeellisten tutkimusten ja kuntoutuksen järjestämistä. n Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Porkkanaa, ei keppiä Ohjauksessa ei keskitytä niinkään historiaan tai pulmien syihin, vaan etsitään ratkaisuja arjen haasteisiin. Opiskelijan kanssa pitää yhdessä keksiä se juttu, mikä motivoisi muuttamaan omaa toimintaa. Konkreettinen, välitön palkinto voi auttaa tavoitteita kohti, sanoo Salmi. Asioita pohditaan sen kautta, mitä hyötyä oman toiminnan muutoksesta olisi itselle. Konkreettisen hyödyn kautta päästään kiinni uuteen toimintatapaan, joka toistojen myötä muotoutuu vähitellen rutiiniksi. Vain mielikuvitus on rajana pohdittaessa motivoivia tukikeinoja. Ongelmien ratkaisussa tärkeää on asioiden pilkkominen pieniin osiin ja yksi osa kerrallaan tekeminen. Myös työskentelyn tauottaminen on tärkeää. Myöhästelevä opiskelija voi saada käyttöönsä esimerkiksi tsemppipassin, jota hän täyttää. Jokaiselta koulutunnilta, jolle hän on tullut ajoissa, hän saa passiin merkinnän opettajalta. Sovittu määrä ajoissa tunnilla olemisia tuottaa opiskelijalle sovitun palkkion, joka voi olla esimerkiksi käyttörahaa kotoa tai jotain mieluisaa tekemistä. Näin uusi käytös saadaan siinvalidiliiton kuntoutus 9

10 Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa omaishoitajille ja heidän läheisilleen on tarjolla useita erilaisia kursseja, joissa etsitään ratkaisuja arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. n Helsinkiläinen Lea Tiilikainen on toiminut miehensä Eskon kokopäiväisenä omaishoitajana noin kahdeksan vuoden ajan. Hänen miehensä sai aivoverenvuodon vuosituhannen vaihteessa ja tuolloin Tiilikainen jäi osa-aikaeläkkeelle. Miehen sairauksien lisääntyessä Lea Tiilikainen jäi lopulta vuonna 2005 varhennetulle varhaiseläkkeelle. Tiilikaiset osallistuivat helmikuussa omaishoitajien ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Tiilikaisille omaishoitajakurssi oli ensimmäinen, aiemmin tietoa ja ohjausta omaishoitoon on saatu muiden kurssien ja vertaistuen avulla. Löysimme tietoa kurssista sattumalta Invalidiliiton IT-lehdestä. Kuulimme, että kursseja on järjestetty aiemminkin, mutta ei ole vain sattunut kohdalle, Lea Tiilikainen toteaa. Rentouttavaa tekemistä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja Invalidiliiton Raha-automaattiyhdistykseltä saamin varoin. Omaishoitajia tuetaan moniammatillisessa ohjauksessa pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja läheisiä kannustetaan selviytymisessä arjen haasteissa. Kurssit ovat kahdeksan päivän mittaisia. Kurssin tavoitteena on arjen elämää helpottavien ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen ja keinojen löytäminen, jotta omaishoitajan ja heidän läheistensä elämänlaatu ja toimintakyky paranisivat, kertovat sopeutumisvalmennuskurssin omaohjaajat Kirsi Suviola ja Niina Lampinen Lahden kuntoutuskeskuksesta. Tiilikaiset kiittelevät sopeutumisvalmennuskurssin antia. Omaishoitajakurssi oli kaikin puolin mukava kokemus. Kurssilla oli neljä suurin piirtein samanikäistä pariskuntaa, joissa kaikissa naiset olivat omaishoitajia ja miehet hoidettavia. Ohjelma oli laaja ja vaihteleva, mutta ei liian väsyttävä. Jaksot oli suunniteltu siten, että välillä pääsi lepäämään ja liikkumaan. Kävimme vesijumpassa ja ulkoilemassa, keilaamassa ja viimeisenä iltana vietimme kaikki yhdessä ravintolailtaa rentoutuen, Lea Tiilikainen toteaa. Kela kuntouttaa Tänä vuonna Lahden kuntoutuskeskuksessa alkoivat myös Kelan järjestämät ja rahoittamat omaishoitajien kuntoutuskurssit. Kurssit on tarkoitettu Kelan Etelä-Suomen vakuutusalueella omaishoitajina toimiville henkilöille, joilla on jokin sairaus ja/tai mahdollisia uupumisoireita. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä, työelämässä tai poissa työelämästä. Kursseja on kahdenlaisia: toinen kurssimuo- Esko ja Lea Tiilikainen nauttivat omaishoitajakurssin kiireettömyydestä ja monipuolisuudesta. 10 invalidiliiton kuntoutus

11 Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseja sekä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. to on tarkoitettu omaishoitajille ja toinen on parikurssi omaishoitajille ja heidän hoidettaville läheisilleen. Kursseille voi osallistua myös avomuotoisesti. Omaishoitajien kuntoutuskurssien tavoitteena on tarjota heille erilaisin keinoin voimavaroja kotielämään. Parikurssit tarjoavat mahdollisuuden lähteä yhdessä omaisen/läheisen kanssa kuntoutukseen. Kuntoutusjaksojen aikana tuetaan kokonaisvaltaisesti yksilöllisten ratkaisujen löytymistä haasteellisiin tilanteisiin. Kelan tukema kuntoutus eroaa sopeutumisvalmennuskursseista paitsi sisältönsä, myös kurssin keston osalta. Kela-kurssit toteutuvat kolmessa viiden vuorokauden jaksossa 12 kuukauden aikana. Omaishoitajien kuntoutuskursseilla annetaan tietoa ja etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kuntoutujien haasteisiin. Kursseilla pyritään tunnistamaan omaishoitajan työssä olevien rasitustekijöitä ja opetellaan käsittelemään niitä. Myös Kelan tukemilla omaishoitajien kuntoutuskursseilla ja parikursseilla toimitaan pääosin ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään harjoitusten, keskustelujen ja tekemisen myötä. Olennaista on, että kurssien ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, jotka määritellään heti kurssin aluksi, Suviola ja Lampinen kertovat. Hyvä henki vie eteenpäin Omaishoitajakursseista on saatu hyviä tuloksia ja osallistujilta myönteistä palautetta. Asiakaspalaute on meidän yksi tärkeimmistä mittareista, jonka pohjalta arvioimme ja kehitämme työtämme. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, koska omaishoitajat tarvitsevat tukea ja voimavaroja heidän arvokkaassa työssään. Vertaisryhmässä koetut keskustelut ja kokemusten jakaminen antavat voimaa arjessa selviytymisen sekä jaksamisen tueksi, Suviola ja Lampinen toteavat. Esko ja Lea Tiilikainen viihtyivät muiden kurssilaisten kanssa. Oli hyvä, että kurssi ei ollut liian lyhyt, vaan siinä ehdittiin tutustua, keskustella ja suunnitella. Viikonloppuna ehti rentoutumaan, vaikka silloinkin oli ohjelmaa tarjolla jos halusi osallistua. Oli myös helppo jutella muiden pariskuntien kanssa, ei tuntunut olevan mitään kynnystä keskustella asioista. Kurssilla oli hyvä henki koko ajan, kaikki todella viihtyivät, terveiset vaan heille. Suosittelemme lämpimästi muillekin, Tiilikaiset kiittelevät. n Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta Lisätietoa Kelan Etelä-Suomen vakuutuspiirin alueella toimivien omaishoitajien kuntoutuskursseista Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa: Kuntoutussihteeri, p , invalidiliiton kuntoutus 11

12 invalidiliiton käpylän kuntoutuskeskuksessa on kuntoutuksen lomassa tehty aivovammatutkimusta jo yli 30 vuotta. Yksi oiva esimerkki on INSURE-ohjelma, jonka tulokset ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Vaikuttava kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon n Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus tunnetaan myös Synapsiana on valtakunnallinen neurologisten potilaiden kuntoutuskeskus, jossa kuntoutuksen lisäksi tehdään tieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Käpylän kuntoutuskeskus on alan keskeinen laitos Suomessa. Tieteellistä tutkimustyötä talossa on tehty vuodesta 1982, ja vuodesta 2012 alkaen koordinoidusti. Henkilökuntaa on noin 200, ja vuosittain talossa käy kuntoutusjaksoilla noin 700 selkäydin- ja aivovammapotilasta, listaa johtava psykologi Sanna Koskinen. Hän toimii Käpylän kuntoutuskeskuksen puolipäiväisenä tutkimus- ja kehittämiskoordinaattorina. Yksi Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutusmuodoista on INSURE, jossa kuusi aivovammakuntoutujaa kerrallaan viettää kuuden viikon kuntoutusohjelman. INSURE on intensiivinen, moniammatillinen neuropsykologisesti painottunut ohjelma, jossa on mukana useita eri ammattialoja kuten neurologi, psykologi ja sosiaalityöntekijä. INSURE-jakson päiväohjelmaan kuuluu viisi tuntia ryhmä- ja yksilöterapiaa. Potilaat ovat kaikki aivovamman tapaturmaisesti saaneita henkilöitä, neuropsykologian erikoispsykologi Jaana Sarajuuri lisää. Hän on INSURE-ohjelman kehittämisjohtaja. Tavoitteena on, että kuntoutuja ymmärtää mitä on tapahtunut, millainen oireisto on vamman seurauksena, miten niitä voi kompensoida ja huomioida arjessa. Potilaille etsitään mielekästä tekemistä, kuntoutus on hyvin yksilöllistä ja vertaistuella on siinä merkittävä rooli. Jo yli 500 kuntoutujaa INSURE-ohjelma on toiminut 20 vuotta ja sen on ehtinyt läpikäydä noin 500 potilasta. INSURE on siis vain yksi aivovammakuntoutuksen tutkimusalue, Koskinen lisää. Koskinen itsekin väitteli vuosi sitten. Viime 12 invalidiliiton kuntoutus

13 vuonna oli Käpylän kuntoutuskeskuksessa meneillään kolme muuta väitöskirjahanketta, joista Jaana Sarajuuren väitöstutkimus oli yksi. Lisäksi tekeillä oli kymmenkunta muuta tutkimusprojektia. Niiden skaala on laaja teknisten apuvälineiden roolista erilaisiin taideterapioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on koettu tärkeäksi Invalidiliitossa. Sitä varten on hyväksytty erillinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. INSURE:sta on vuonna 2005 tehty harvinainen vaikuttavuustutkimus. Edellinen tehtiin toisen maailmansodan jälkeen sotaveteraanien kuntoutuksesta. Koko maailmassa ei tunneta kuin puolenkymmentä vastaavaa vaikuttavuustutkimusta, ja ne on tehty Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Mukana on ollut vertailuryhmä, ja tulosten mukaan täsmäkuntoutusta saaneet olivat produktiivisempia työssään, opiskelussaan tai vapaaehtoistyössään kuin vertailuryhmäläiset INSURE-jaksojen jälkeen. Sarajuuren mukaan 89 prosentilla INSUREpotilaista havaittiin psykososiaalisten taitojen parantuneen selvästi kuntoutuksen ansiosta, kun vertailuryhmän luku oli 55 prosenttia. Muissa maissa on saatu samanlaisia tuloksia vastaavilla ohjelmilla. INSURE:ssa kehitettyjä kuntoutuskäytäntöjä sovelletaan Käpylän kuntoutuskeskuksen muissa kuntoutusohjelmissa ja myös tutkimustoiminnassa, Sanna Koskinen lisää. n Sanna Koskinen (vas.) ja Jaana Sarajuuri ihailevat pienoismallia Astrid-purjelaivasta, jolla INSURE -aivovammakuntoutujat tekevät joka syksy purjehduksen Helsingin edustalla. Ryhmä kokosi pienoismallin INSURE:n 20-vuotisen toiminnan kunniaksi. invalidiliiton kuntoutus 13

14 Koira ihmisen apuna Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovin pro gradusta käy ilmi, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. n Avustajakoira-aiheisia pro gradu -tutkimuksia ei Suomessa ole kovin monta laadittu, mutta Jaana Hovi päätti tehdä sellaisen. Kaikki sai alkunsa hänen kiinnostuksestaan eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän, Jaana Hovi avartaa aihevalintaansa. Tarkemmin aihetta tutkiessaan hän huomasi, että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen ovat herättäneet tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Hovin lopputyö Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii selvittämään, millainen merkitys avustajakoiralla on liikuntavammaisen ihmisen elämään. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata avustajakoiran käyttäjien kokemuksia avustajakoirista ja sen merkityksestä ihmisten elämään. Avustajakoira voi helpottaa arkea monella tavalla. 14 invalidiliiton kuntoutus

15 Olen pyrkinyt kuvaamaan avustajakoiran merkitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, hän kertoo. Apua arjen askareisiin Hovi haastatteli tutkielmaansa varten kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Hovin haastattelemat henkilöt ovat vaihtelevasti vammautuneita ja avustajakoiraa on haettu erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Osa avustajakoiran käyttäjistä liikkuu pyörätuolin avulla ja osa kävelee, mutta tarvitsee muita apuvälineitä liikkumiseen. Haastatteluja tehdessäni huomasin, että ihmiset hakevat avustajakoiraa varsin erilaisiin tilanteisiin; jokaisen ihmisen tilanne ja taustat poikkeavat toisistaan. Liikuntavamman syyt voivat olla moninaisia: osa haastatelluista on ollut syntymästään saakka liikuntavammainen, osalla sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn ja osalla äkillinen onnettomuus on aiheuttanut vamman. Haastateltavat kertoivat hakeneet avustajakoiraa auttamaan arjen askareissa. Yhteiskunnan rakenteet rajoittavat liikuntavammaisten ihmisten itsenäistä suoriutumista, vaikkakin nyky-yhteiskunnassa kiinnitetään etenevässä määrin huomioita elinympäristöjen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Liikuntavammaiset kohtaavat edelleen paljon esteitä ympäristössään, esimerkiksi portaita ja korkeita kynnyksiä sekä raskaita ovia, jotka tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille. Yleisimpiä asioita, joihin avustajakoiran käyttäjät ovat joutuneet avustajakoiraa käyttämään ovat tavaroiden nostaminen tai siirtäminen, ovien avaaminen ja sulkeminen, hissin tilaaminen, valojen sytyttäminen ja sammuttaminen sekä kävelyn tai siirtymisen tukena toimiminen, Hovi luettelee. Apuvälinearsenaali yhdessä paketissa Tutkimuksessaan Hovi päätyi tulokseen, että vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Hovin mukaan avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, joka voi helpottaa arkea monella tapaa. Avustajakoira on monikäyttöisyydessään kuitenkin poikkeuksellinen apuväline. Avustajakoira voi säästää käyttäjänsä energiaa ja mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja lisätä siten käyttäjänsä toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Avustajakoira on ikään kuin apuvälinearsenaali yhdessä paketissa, Hovi toteaa pro gradu -työnsä johtopäätöksissä. Tutkimukseni osoittaa, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. Koin erityisen kannustavaksi sen, kuinka tärkeäksi haastateltavat kokivat kyseistä aihetta koskevan tutkimuksen teon, Hovi kiittää. n Tutustu Jaana Hovin pro gradu -työhön: ( kohdasta Ajankohtaista) Miten etenee apuvälineasetus? Tammikuussa 2012 käyttöön otettu uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta mahdollistaa avustajakoiran myöntämisen myös sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan. Uusi apuvälineasetus on saanut myönteisen ja odottavan vastaanoton käyttäjien keskuudessa, kertoo Avustajakoirayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Hätinen. Teimme kovasti töitä asian eteen. Nyt odotamme, että jokin keskussairaalapiiri tekisi myönteisen päätöksen avustajakoirasta. Se asettaisi avustajakoirat tasavertaiseen asemaan opaskoirien kanssa ja saisi koko toimintamme taloudellisesti vakaammalle pohjalle. Avustajakoirayhdistyksen, Invalidiliiton ja muiden toimijoiden vuosia jatkuneen vaikuttamistyön tuloksena apuvälineasetuksen muistioon on kirjattu avustajakoira lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja kokonaisselvitys tullaan tekemään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti avustajakoirista vielä tämän hallituskauden kuluessa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson toteaa. Aiemmin liikuntavammaisen avustajakoiria ei edes rinnastettu näkövammaisten opaskoiriin kuten nyt. Siinä mielessä on tapahtunut ratkaiseva kehitys asiassa vanhoihin käytäntöihin nähden. Gustafssonin mukaan sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat suhtautuneet avustajakoiran käyttämiseen nihkeästi, mutta avustajakoirahakemusten määrät ovat nousseet vuosittain. Invalidiliitto pystyi vuonna 2012 luovuttamaan RAY:n avustuksella vain neljä avustajakoiraa, eikä nykyrahoituksella pystytä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Hakijoita on moninkertainen määrä luovutettaviin koiriin verrattuna, kertoo avustajakoira-asiantuntija Paula Müller. invalidiliiton kuntoutus 15

16 Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja yhteisten periaatteiden noudattamisen. Hyvä kuntoutumiskäytäntö perustuu asiakkaan voimavaroihin, itsensä ilmaisemiin tarpeisiin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hyvän kuntoutumiskäytännön lähtökohtana on palveluita käyttävän asiakkaan, kuntoutujan, näkökulma. Kuntoutujat ovat tietoisia Hyvän kuntoutumiskäytännön periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitä kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvän kuntoutumiskäytännön noudattaminen turvaa kuntoutuspalveluiden laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen ja ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Lähde: Hyvä kuntoutumiskäytäntö, Invalidiliitto 2013

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 23.4.2013 Teini-ikäisten liikuntavammaisten lasten 09.06. - 15.06. (7 pv), koko perhe 16.06. - 18.06. (3 pv), nuoret yksin Kurssi on

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot