TAALERITEHDAS OY. Oltavan meluselvitys. Raportti

Transkriptio

1 TAALERITEHDAS OY Oltavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22877P2

2 Raportti 1 (12) P22877P2 Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa Ääni Termejä Äänen havaitseminen Äänen eteneminen ulkona Äänitaso sisällä Säädökset Säädösten tulkinnasta Maastoaineisto Melulähteiden päästötiedot Melumallinnusmenetelmä Tulokset Nord melumallinnus Matalataajuisen melun mallinnus Vaihtoehto 26 voimalaa Vaihtoehto 32 voimalaa... 8 Arvioinnin epävarmuustekijöitä... 9 Johtopäätökset Liitteet Keskiäänitasot: Liite 1: Voimalat 26 Liite 2: Voimalat 32 Liite 3: Matalataajuisen melun kohdekortit 26xN131hh144m 7 32xN131hh144m 7 Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) P22877P Oltavan meluselvitys 1 Taustaa Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Taaleritehdas Oy:n Pyhäjoen Oltavan tuulivoimaloiden melua NORD laskennalla. Vaihtoehtoja on kaksi, 26 tai 32 tuulivoimalan muodostamat kokonaisuudet. Kuvassa 1 on esitettynä 26 tuulivoimalan vaihtoehto ja kuvassa 2 32 tuulivoimalan vaihtoehto. KUVA1. 26 tuulivoimalaa (VE1). KUVA2. 32 tuulivoimalaa (VE2). Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (11) P22877P Ääni 2.1 Termejä Hz Hertsi (Hertz), taajuuden yksikkö, värähdystä sekunnissa, 1 khz (kilohertsi) = Hz Pa Pascal, paineen yksikkö, 1 Pa=1N/m2. Ilmakehän paine on noin Pa eli hpa (hehtopascalia) db desibeli, tehon suhde -kantaisella logaritmisella asteikolla. Äänitasossa db vastaa µpa (mikropascalin eli pascalin miljoonasosan) painetasoa. L Äänitaso db, ei taajuuspainotusta L A Äänitaso A-taajuuspainotettuna L AF Äänitaso A-taajuuspainotettuna ja F-aikapainotettuna L Aeq,t Keskiäänitaso (ekvivalenttiäänitaso) A-taajuuspainotettuna aikavälillä t L Aeq,7-22 Keskiäänitaso A-taajuuspainotettuna päivällä eli klo Äänen havaitseminen L Aeq,22-7 Keskiäänitaso A-taajuuspainotettuna yöllä eli klo 22-7 L eq,1h Keskiäänitaso ei taajuuspainotettuna, yhden tunnin ajalta Ihmiskorva ei toimi matalilla taajuuksilla ja äänenvoimakkuuksilla lineaarisesti. Matalat ja myös hyvin korkeat äänet aistitaan yleensä keskitaajuisia ääniä heikommin. Varhaisin tutkimus asiassa tehtiin 1933, Fletcher- Munson käyrästö, ja myöhemmin täydentävien tutkimusten perusteella laadittiin vakioäänekkyyskäyrät ISO 226 standardissa. Sen uusin versio on vuodelta 3. Sen perustana olevissa uudemmissa tutkimuksissa todettiin, että matalat äänet aistitaan pienillä äänitasoilla heikommiksi kuin aiemmin on oletettu. A-taajuuspainotus on laadittu mukaillen vanhempaa 4 db vakioäänekkyyskäyrää. Kun verrataan A-taajuuspainotusta uusimman standardin ISO226:3 vakioäänekkyyskäyriin, havaitaan, että se noudattaa hyvin 6 db käyrää. Taajuuspainotus on määritelty useissa ISO- ja IEC-standardeissa ja uusin versio on standardissa IEC :13. Ero vanhempiin versioihin on lähinnä täydennykset taajuusasteikon ääripäihin. Kuvassa 3 on esitetty äänitasoja ilman A-taajuuspainotusta matalilla äänillä. Tumman vihreä käyrä alimpana on ihmisten keskimääräinen kuulokynnys, jota heikompia ääniä ei havaita eikä niillä ole tutkimuksissa todettu olevan muutakaan vaikutusta ihmiseen. Muut vihreät ja siniset käyrät ovat vakioäänekkyyskäyriä. Esimerkiksi 4 db vakioäänekkyyskäyrä kuvaa eri taajuuksilla äänenvoimakkuuden, joka aistitaan yhtä voimakkaaksi kuin 4 db ääni 1 khz taajuudella. Käyrät ovat db välein, mutta lähenevät toisiaan matalilla taajuuksilla. Siten esimerkiksi ihmisen kuuloalueen alarajana yleensä pidetyn Hz taajuudella heikoimman kuultavan äänen taso on liki 8 db mutta tätä vain db voimakkaampi ääni aistitaan 4 db voimakkaammaksi. Ilmiön takia esimerkiksi eräissä äänentoistolaitteissa on Loudness-kytkin, jonka avulla pienillä äänenvoimakkuuksilla voidaan voimistaa matalataajuisia ääniä ja musiikki saadaan kuulostamaan luonnolliselta, kun ilman kytkentää bassoäänet kuuluvat suhteessa liian heikosti. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

5 Terssin painottamaton äänitaso L db FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (11) P22877P Kuulokynnys matalilla taajuuksilla db vakioäänekkyyskäyrä db vakioäänekkyyskäyrä db vakioäänekkyyskäyrä 4 db vakioäänekkyyskäyrä 25 31, Kuva 3: Ote vakioäänekkyyskäyristä ja Asumisterveysohjeen matalataajuisen melun ohjearvot. Infraääniksi kutsutaan värähtelyä, jonka taajuus on alle ihmisen alimman äänenä aistiman taajuuden, Hz. Ihmisten herkkyys äänelle vaihtelee yksilöittäin ja samoin infraäänien aistimisessa voi olla yli db eroja. Vakioäänekkyyskäyrän perusteella ihminen havaitsee Hz taajuisen äänen vasta noin 8 db painottamattomalla äänitasolla, mikä vastaa noin,2 Pa painetasoa. Ilmakehän paine on luokkaa Pa. Infraäänien vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia on melko vähän ja niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Ristiriitaa voi selittää, ettei tutkimuksissa ole aina edes kerrottu, millä painetasolla vaikutukset ovat ilmenneet. Olisi toisaalta myös erikoista, jos vaikutuksia olisi painetasoilla, jotka ovat alhaisempia kuin alimman kuultavan äänen pienin havaittava painetaso. Tästä päätellen voisi olettaa infraäänen turvallisen painetason olevan vähintään mainittu,2 Pa. 2.3 Äänen eteneminen ulkona Tuulivoimalan ääni vaimenee geometrisen vaimeneman takia 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Ilmakehän absorptio vaimentaa tämän lisäksi etenkin korkeita taajuuksia. Tämä lisävaimennus riippuu taajuudesta, lämpötilasta sekä ilman suhteellisesta kosteudesta ollen nolla matalimmilla taajuuksilla. Maaperästä ja varsinkin vedestä heijastuva ääniaalto voi taas nostaa äänitasoa. Vaikutus riippuu myös taajuudesta sekä äänilähteen korkeudesta ja voi enimmillään olla +6 db matalimmilla taajuuksilla. Vaikutus pienenee muuttuen vaimennukseksi korkeammilla taajuuksilla. Lisäksi maaston muodostamat esteet vaimentavat ääntä. Tämäkin vaikutus on äänen taajuudesta riippuvainen ja vaimennus kasvaa taajuuden kasvaessa. Kasvillisuuden ääntä vaimentava vaikutus on pieni ja laskentamalleissa se jätetään yleensä huomioimatta. Tämä on perusteltua myös siksi, että talvella puissa ei ole lehtiä ja toisaalta maanomistaja voi kaataa metsää. Tuulen suunnalla on merkitystä melun Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (11) P22877P Äänitaso sisällä 3 Säädökset etenemiseen ja se voidaan huomioida käyttämällä erillistä sääkorjausta. Sääkorjaus alentaa laskettua melutasoa melulähteestä katsottuna tuulen yläpuolella olevissa kohteissa. Koska melualuelaskenta olettaa aina kevyttä myötätuulta melulähteestä laskentapisteeseen päin, tuulikorjaus ei nosta laskennallista melutasoa tuulen alapuolella olevissa kohteissa. Tuulivoimamelua koskevassa YM ohjeessa 2/14 ei sallita tuulikorjauksen käyttöä ISO mukaisissa melualuelaskennoissa, mutta sallitaan Nord mukaisissa. Jälkimmäistä käytetään vain ympäristölupavaiheessa. Ilmakehä vaikuttaa voimakkaasti äänen etenemiseen pitkillä etäisyyksillä ja siten hetkellinen äänitaso voi vaihdella paljonkin. Erityistapauksissa, kuten peilityyni ilmaa kylmempi vedenpinta äänen vaimeneminen voi jopa olla geometrista vaimennusta pienempi. Koska tämänkaltainen olosuhde esiintyy yleensä vain melko lyhytaikaisesti, ei sen vaikutus keskiäänitasoon ole merkittävä. Rakennuksen ulkopuolelta ilmassa etenevä ääni kulkeutuu sisälle ja äänitaso määräytyy ulkovaipan ääneneristävyyden, ulkoseinän pinta-alan, sekä huoneen absorptioalan mukaan. Ulkoseinän ääneneristävyyteen vaikuttaa eniten sen akustisesti heikoin osa. Sekä ääneneristävyys että absorptio ovat voimakkaasti taajuusriippuvaisia, eikä arvoja matalimmille taajuuksille ole yleensä saatavissa. Ne ilmoitetaan yleensä vain taajuusalueelle 315 Hz. Sisälle tulevan äänitason määrittämiseksi tulisi kaikki edellä mainitut tekijät tietää huonekohtaisesti matalimmat taajuudet mukaan lukien. Ympäristömelun yleiset ohjearvot on määritelty Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot. Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 5 db 45 db 4 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Jos ääni on iskumaista tai kapeakaistaista, tulee laskenta- tai mittaustulokseen lisätä 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (11) P22877P Näiden lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa Asumisterveysohjeessa: 3:1 on määritelty matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa. Ohjearvot on annettu yhden tunnin taajuuspainottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoille, joiden keskitaajuus on Hz. Seuraavassa taulukossa on alimmalla rivillä esitetty myös edellisistä lasketut A-taajuuspainotetut arvot. Koska ohjearvot on annettu taajuuskaistoittain, ei tulkinnassa tule erikseen huomioida äänen kapeakaistaisuutta. Taulukko 2: Matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa. Terssikaista Hz 25 31, Keskiäänitaso L Zeq,1h, db, ohjearvo Edellisestä laskettu keskiäänitaso A- painotettuna L Aeq,1h, db Ympäristöministeriön ohje 4/12 Tuulivoimarakentaminen ehdottaa asetuksessa määrättyjä tiukempia ohjearvoja tuulivoimamelulle. Taulukko 3: YM ohjeen 4/12 ehdotus suunnitteluohjearvoiksi. Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 4 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja 4 db 35 db 1) luonnonsuojelualueet muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Ohjeen mukaan toimittaessa on yleisten melun ohjearvojen tapaan laskenta- tai mittaustulokseen lisättävä 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon, jos melu on kapeakaistaista tai iskumaista. Lisäksi tämä on tehtävä, jos ääni on merkityksellisesti sykkivää (amplitudimoduloitua). 3.1 Säädösten tulkinnasta Selvityksen tekohetkellä voimassa olevat säädökset huomioidaan. Valmisteluvaiheessa olevien uusien säädösten huomioiminen johtaisi loputtomaan kierteeseen, jolloin aina voitaisiin vedota johonkin säädökseen valmisteluvaiheessa olevaan muutokseen, joka saattaa vielä ennen laitoksen käyttöönottoa muuttua. Siksi länsimaisessa oikeuskäytännössä ei ole taannehtivaa lainsäädäntöä. Tulevat säädösmuutokset voidaan huomioida siinä vaiheessa projektia, kun niiden voimaantulosta on päätös. Oikeuskäytännössä asetustasoinen Valtioneuvoston päätös 993/1992 ympäristömelun ohjearvoista on joskus katsottu olevan vahvempi kuin Ympäristöministeriön ohjeen ehdotus tuulivoimamelun ohjearvoiksi. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (11) P22877P Maastoaineisto Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje3:1 mukaiset matalataajuisen melun ohjearvot katsotaan koskevan vakituisten asuntojen asuinhuoneita eikä esimerkiksi kesämökkejä. Luonnonsuojelualueita tarkastellessa tulee myös huomioida suojeluperuste ja alueen käyttö. Ellei suojeluperusteissa mainita ääntä aistivia eläimiä, ei melusta voi katsoa olevan haittaa suojeltaville eliöille. Infraäänille ei ole voimassa olevia erityisiä säädöksiä. Alueen ympäristön maastomalli laadittiin käyttäen Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa ja 2m korkeusmallia. Maastomallin pystyresoluutio on,5m ja vaakaresoluutio 1 m. Maanpinnan vaikutuskertoimet olivat maa-alueilla A F ja vesialueilla G. 5 Melulähteiden päästötiedot Tuulivoimaloiden tiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa 5 on esitetty 1/3 oktaaveittain ja taulukossa 6 oktaaveittain kyseisen tuulivoimalan melupäästö. Melupäästö on takuuarvo. Melupäästö on määritetty m korkeudella ja 8 m/s tuulennopeudella. Tiedot perustuvat Nordex dokumentteihin F8_246_A4_EN Revision ja F8_246_A7_EN Revision Taulukko 4: Tuulivoimaloiden tiedot. Valmistaja Nordex Energy GmbH: Tyyppi Nordex N131/ Roottorinhalkaisija 131 m Napakorkeus 144 m Tornin tyyppi Teräslieriö Mahdollisuudet vaikuttaa melupäästöön Ei tiedossa Kapeakaistaisuus Ei Impulssimaisuus Ei tiedossa Merkityksellinen sykintä Ei tiedossa Taulukko 5. Nordex N131/:n melupäästö oktaaveittain. Hz 31, dba 73,2 83, 9, 94,8 96,4 99,3 98,2 95,8 85,7 Taulukko 6. Nordex N131/:n melupäästö 1/3-oktaaveittain. Hz 25 31, db 8,3 8,2 5,7 6,1 5,2 4,6 2,3 3,1,8 99,9 Hz db 99,4 98,3 98, 95,5 94,6 94,4 95, 94,8 94,1 93,8 Hz db 91,7 91, 9,7 9,5 88,8 84,7 79,7 71,1 Tuulivoimaloiden koordinaatit on ilmoitettu taulukossa 7. Koordinaattijärjestelmä on etrs-tm35fin. Kummassakin vaihtoehdossa tuulivoimalat 1 26 ovat samoja. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (11) P22877P Taulukko 7. Tuulivoimaloiden koordinaatit. Voimala, nro I P Melumallinnusmenetelmä Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 7.3-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja NORDmelumallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon 1 heijastus. Maanpinnan vaikutuskertoimet olivat metsä- ja viljelysmailla A D, akustisesti kovilla pinnoilla (esim. kalliot) E F ja vesialueilla G. Mallinnuksissa lämpötila oli 15 C ja ilman suhteellinen kosteus 7 %. Turbulenttisuus ja lämpötilagradientti oli ja maanpinnan karheustermi,5. Tuulen voimakkuus laskennoissa oli 8 m/s tasaisesti joka suuntaan. Äänilähteet sijaitsivat vapaassa avaruudessa. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle laskettiin keskiäänitasot. Voimalan aiheuttama melutaso on sama kaikkina vuorokauden aikoina. Siten keskiäänitasoa ei ole erikseen laskettu päivä- ja yöajalle. Laskentapisteiden korkeus oli kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella keskiäänitasovyöhykkeet 5 db välein välille 6 db. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (11) P22877P Matalataajuinen melu laskettiin erikseen lähimpien asuinrakennusten luo ulkopuolelle Ympäristöministeriön ohjeen 2/14 mukaisella menettelyllä. Tässä selvityksessä on asuinhuoneiden matalien taajuuksien äänitaso arvioitu olettaen rakennuksen äänitason alennuksen olevan tanskalaisen DSO1284 mukainen: Taulukko 8: DSO 1284 mukainen äänitasoero ulkoa sisälle. Taajuus, Hz 25 31, äänitason alentuminen db 6,6 8,4,8 11, ,6 19,7 21,2,2 21,2 21,2 Saatuja tuloksia verrattiin ulkona Sosiaali- ja terveysministeriön antaman Asumisterveysohjeen 1/3 mukaisiin asuinhuoneisiin sisälle annettuihin ohjearvoihin. Kuva 4: Matalataajuisen melun mallinnuskohteet. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (11) P22877P Tulokset 7.1 Nord melumallinnus Liitteessä 1 on esitetty 26 tuulivoimalan (VE1) aiheuttamat keskiäänitasot L Aeq. Toiminnan keskiäänitasot eivät ylitä päivällä ja yöllä vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla suunnitteluohjearvoja. Toiminnan keskiäänitaso ei ylitä lähimmillä luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvoja. Liitteessä 2 on esitetty 32 tuulivoimalan (VE2) aiheuttamat keskiäänitasot L Aeq. Toiminnan keskiäänitasot eivät ylitä päivällä ja yöllä vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla suunnitteluohjearvoja. Toiminnan keskiäänitaso ei ylitä lähimmillä luonnonsuojelualueilla suunnitteluohjearvoja. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Oravaisten luonnonsuojelualueen suojelupäätöksessä ei mainita lajeja, jotka ovat melulta suojattavia. Eikä aluetta käytetä yöaikaan luonnon tarkkailuun tai oleskeluun. Tästä syystä Oravaisten luonnonsuojelualueen kohdalla sovelletaan vain päiväajan suunnitteluohjearvoa. 7.2 Matalataajuisen melun mallinnus Seuraavassa taulukossa on esitetty laskentatulokset kunkin rakennusten luona ulkona. Koska matalataajuisen melun ohjearvo on kuitenkin annettu asuinhuoneille, on sitä lisäksi arvioitu oletusääneneristävyyden mukaan taajuuksittain liitteenä 3 ja 4 olevissa kohdekorteissa Vaihtoehto VE1, 26 voimalaa Taulukko 4: Matalataajuisen melun äänitasot rakennusten ulkopuolella, 26 voimalaa Painottamaton äänitaso ulkona db Terssin keskitaajuus Hz Kohde 25 31, B Loma-asunto (Haukilampi 1) 45,5 45,1 42,3 42,5 41,2 4, ,8 32,8 29,5 28,1 C Loma-asunto (Haukilampi 2) 45 44,6 41,8 42 4,7 39,5 36,4 36,2 32,2 28,8 27,5 D Loma-asunto (Riemulantie 267) 48 47, ,1 43,8 42,7 39,7 39,6 35,8 32,6 31,5 E Asuinrakennus (Riemulantie 19) 44, ,2 41,3 4,1 38,9 35,8 35,5 31,5 28,1 26,6 F Asuinrakennus (Uusitalonkuja 14) 45,1 44, ,1 4,8 39,7 36,6 36,3 32,3 28,9 27,5 G Loma-asunto (Vihannintie 2491) 43,8 43,4 4,7 4,8 39,5 38,3 35,2 34,9,8 27,3 25,7 H Asuinrakennus (Vihannintie 2437) 43,7 43,3 4,5 4,7 39,4 38,2 35,1 34,8,7 27,1 25,5 Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen D Loma-asunto (Riemulantie 267) luona, jossa se on ulkona pahimmillaan ohjearvon luokkaa, mutta sen alittuminen sisällä on melko varmaa. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti (11) P22877P Rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset. Kohteissa B, C, E, F,G ja H ohjearvo alittuu kaikilla taajuuksilla ulkonakin, joten alittuminen niissä sisällä on jo erittäin varmaa Vaihtoehto VE2, 32 voimalaa Taulukko 5: Matalataajuisen melun äänitasot rakennusten ulkopuolella, 32 voimalaa Painottamaton äänitaso ulkona db Terssin keskitaajuus Hz Kohde 25 31, B Loma-asunto (Haukilampi 1) 46,3 45,9 43,2 43,3 42 4,9 37,8 37,6 33,6,2 28,9 C Loma-asunto (Haukilampi 2) 45,8 45,4 42,7 42,8 41,5 4,4 37, ,6 28,2 D Loma-asunto (Riemulantie 267) 48,6 48,3 45,6 45,7 44,5 43,3 4,3 4,2 36,4 33,2 32,1 E Asuinrakennus (Riemulantie 19) 45,1 44, ,1 4,8 39,7 36,5 36,3 32,2 28,8 27,3 F Asuinrakennus (Uusitalonkuja 14) 46,2 45,8 43,1 43,2 41,9 4,8 37,7 37,5 33,5,1 28,7 G Loma-asunto (Vihannintie 2491) 45, ,3 42,4 41,1 39,9 36,8 36,6 32,6 29,1 27,7 H Asuinrakennus (Vihannintie 2437) 45,2 44,8 42,1 42,2 4,9 39,8 36,7 36,4 32,4 28,9 27,4 Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen D Loma-asunto (Riemulantie 267) luona, jossa se on ulkona pahimmillaan ohjearvon luokkaa, mutta sen alittuminen sisällä on melko varmaa. Rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset. Kohteissa B, C, E, F,G ja H ohjearvo alittuu kaikilla taajuuksilla ulkonakin, joten alittuminen niissä sisällä on jo erittäin varmaa. 8 Arvioinnin epävarmuustekijöitä Ympäristöministeriön ohjeen 2/14 mukaisesti tässä käytettyjen laskentamenetelmien epävarmuus sisältyy voimalavalmistajan ilmoittamiin melun takuuarvoihin eikä ohjeen mukaan erillistä epävarmuustarkastelua tehdä. Matalataajuisen melun ohjearvo on annettu asuinhuoneille, mutta laskentaohjeen mukaisesti voidaan laskea melutasot rakennusten ulkopuolelle. Rakennusten asuinhuoneiden yksityiskohtaisia tietoja ei ollut käytettävissä ja siten vertailu Asumisterveysohjeen ohjearvoihin on tehty olettaen rakennusten äänitason aleneman olevan DSO1284 mukainen matalilla taajuuksilla. Yksilökohtaiset erot eri rakennuksissa ovat kuitenkin suuria ja kasvavat taajuuden laskiessa. Pahimmillaan voi äänitasoero matalimmilla, alle 5 Hz, taajuuksilla olla nolla. Osatekijöinä tässä voivat olla huoneen mitoista johtuvat huonemoodit, joiden taajuudet osuvat tyypillisesti alueelle 7 Hz. Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (11) P22877P Johtopäätökset Koska yöajan suunnitteluohjearvot ovat päiväaikaisia alemmat ja toisaalta tuulivoimalan melu ei hiljene yöllä, vertailu tehtiin yöaikaisten ohjearvojen suhteen. Oravaisten luonnonsuojelualueen kohdalla sovelletaan päiväajan ohjearvoa, koska suojelupäätöksessä ei mainita lajeja, jotka ovat melulta suojattavia. Eikä aluetta käytetä yöaikaan luonnon tarkkailuun tai oleskeluun. Tehdyn mallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden keskiäänitasot eivät ylitä suunnitteluohjearvoja. Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen D Loma-asunto (Riemulantie 267) luona, jossa se on ulkona pahimmillaan ohjearvon luokkaa, mutta sen alittuminen sisällä on melko varmaa. Kaikissa muissa kohteissa kummassakin vaihtoehdossa voidaan olettaa ohjearvon alittuvan jo vähintään melko varmasti. Hyväksynyt: Mauno Aho projektipäällikkö, ins. Laatinut: Matti Manninen ympäristöasiantuntija, DI Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 49, fax 49 51, Y-tunnus

14

15

16 VE1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, B Loma-asunto (Haukilampi 1), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, C Loma-asunto (Haukilampi 2), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta

17 VE1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, D Loma-asunto (Riemulantie 267), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, E Asuinrakennus (Riemulantie 19), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta

18 VE1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, F Asuinrakennus (Uusitalonkuja 14), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, G Loma-asunto (Vihannintie 2491), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta

19 VE1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, H Asuinrakennus (Vihannintie 2437), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 26 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_26xN131hh144.xlsm Laskenta

20 VE2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, B Loma-asunto (Haukilampi 1), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, C Loma-asunto (Haukilampi 2), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta

21 VE2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, D Loma-asunto (Riemulantie 267), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, E Asuinrakennus (Riemulantie 19), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta

22 VE2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, F Asuinrakennus (Uusitalonkuja 14), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, G Loma-asunto (Vihannintie 2491), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta

23 VE2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, H Asuinrakennus (Vihannintie 2437), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 25 31, Nordex N131_ 3 MW, 144 m, 32 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/14 1: C 7% RH. Q:\Oul\P228\P22877_Oltavan_tuulivoima_YVA\C_suunnittelu\C2_tyo\Melu\Matalataajuinen\Matalataajuinen_32xN131hh144.xlsm Laskenta