Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön
|
|
- Aino Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön SOS II hankkeessa toteutetun Uutta suuntaa pilotin raportti 4/2015
2 Sisällys 1 Johdanto SOS II hankkeen lähtökohdat... 4 Kehittämisen tarve... 4 Kehittämisen päämäärä... 4 Kehittämisen tavoitteet... 5 Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön peruspalvelukeskus Aavassa... 6 Pilotin tavoitteet ja sisältö Tuloksia... 8 Sosiaalinen raportointi... 8 Vaikuttavuuden arviointi... 9 Yhden sosiaalityöntekijän arviointi suunnitelmallisen työn onnistumisista ja esteistä... 9 Yhden kehittäjäasiakkaan Uutta suuntaa polku Kehittäjäasiakkaiden tavoitteiden saavuttamista edistäneet ja estäneet asiat Tuotokset Nuorten palveluprosessi Opinnäytetyöt Kokemukset ja arviointi Toisin tekemistä aikaa antamalla Arjen näkemistä ja yksinäisyyden lievittämistä Aikuissosiaalityön palvelu tarvitsee konseptin Palveluita tarvitaan Kehittäjäasiakkaiden kokemukset Uutta Suuntaa pilotti toi kehittäjäasiakkaille motivaatiota ja uusia kokemuksia Liitteet... 15
3 3 1 Johdanto SOS II hankkeeseen kuuluva aikuissosiaalityön kehittäminen kytkeytyi peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa pilottiin. Pilotin tavoitteena oli vastata molempiin Päijät-Hämeen hankealueen kehittämisen tavoitteisiin: asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen sekä aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen. SOS II hankkeen alkaessa pilottia tarjottiin kaikille alueille yhteiseksi kehittämisen keinoksi. Ajatuksena oli, että joka alueella voitaisiin toteuttaa kokeilu, joka suunniteltaisiin alueen kehittämisen tarpeisiin sekä hankkeen tavoitteisiin. Peruspalvelukeskus Aavassa Uutta suuntaa -pilotti alkoi huhtikuussa Puolen vuoden pilotoinnin tavoitteena oli mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä. Työskentelyn aikana oli tarkoitus kokeilla sosiaalista raportointia ja vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalityöntekijät rekrytoivat keväällä 2014 pilottiin mukaan asiakkaita kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkaita tavattiin pilotin ensimmäinen kuukausi kerran viikossa ja tämän jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Pilottiin osallistui kolme sosiaalityöntekijää ja seitsemän asiakasta. Työskentely kehittäjäasiakkaiden kanssa osoitti, että tapaamisten tiiviys alkuvaiheessa mahdollista luottamussuhteen syntymisen asiakkaan kanssa ja asiakkaan elämän kannalta tärkeät asiat tulevat nopeammin keskusteluun. Kehittäjäasiakkaille pilottiin osallistumisella oli ollut positiivisia vaikutuksia. Osa kertoi, että pilotin seurauksena oma motivaatio oli kasvanut, asiat olivat menneet eteenpäin ja päihteiden käyttö vähentynyt. Tiiviit tapaamiset työntekijöiden kanssa koettiin hyvänä ja tärkeänä asioiden eteenpäin menemisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin, heidän mielipiteensä otettiin huomioon ja he olivat vaikuttamassa pilotissa tapahtuneisiin asioihin. Uutta suuntaa pilotin kokemusten ja työskentelymallin perusteella peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön työstettiin nuorten asiakkaiden palveluprosessi.
4 4 2 SOS II hankkeen lähtökohdat Kehittämisen tarve Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyy sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisia haasteita kunnille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa (lakiluonnos, joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa syksyllä 2012) tulee vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja asiakastyöstä syntyvän tiedon raportointi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Hanketta suunniteltaessa kehittäminen haluttiin kohdentaa nuorten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Kehittämisen päämäärä Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen kehittämisen päämääränä on asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakas nähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Asiakkaita ei pyritä osallistamaan vain suhteessa omaan elämäänsä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien suuntaan. Palvelukäyttäjät halutaan nähdä asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestelmän toimintatapojen kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä päämääränä on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojen löytäminen nuorten kanssa tehtävään työhön.
5 5 Kehittämisen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämistyöllä halutaan vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. Raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen (rakenteellinen sosiaalityö) Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisen tiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena on kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena on löytää keinoja tuottaa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Päijät-Hämeessä oli tarkoituksena vahvistaa maakunnallista keskustelua ja yhteistä kehittämistyön suunnittelua SOS II -hankkeen alkaessa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli ajatuksena ideoida hankkeeseen jotakin yhteistä kokeiluun perustuvaa kehittämistä, mitä tehtäisiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla alueilla ja mikä auttaisi hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Rakenteellinen sosiaalityö on vielä vierasta aikuissosiaalityössä. Kokeilemista tarvitaan, jotta vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedontuottamisen merkitys avautuu työntekijöille ja, että ne voidaan nähdä osana omaa työtä. Hankkeen kehittämistyön ideointivaiheessa oli suunnitelmana, että aikuissosiaalityön työntekijät valitsevat tietyin perustein joitakin asiakaita case-asiakkaiksi / kehittäjäasiakkaiksi ja kokeilevat yhteistyössä asiakkaiden kanssa erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työ. Tavoitteena oli, että työskentelyn aikana voitaisiin tarkastella asiakasprosessia ja asiakkaan polkua. Tutkiva ja reflektoiva työote voi auttaa huomioimaan asiakastyössä sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomioimatta. Sen avulla on mahdollista myös tuottaa tietoa. Pilotin tarkoituksena oli tuottaa tietoa aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista, työn vaikutuksista ja palveluiden toimivuudesta. Pilotoinnin aikana oli ajatuksena myös mallintaa suunnitelmallisen sosiaalityön prosessia ja sosiaalisen raportoinnin rakennetta osaksi asiakastyötä. Uutta suuntaa pilottiin lähti SOS II hankkeen toimijoista mukaan peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityö keväällä 2014.
6 6 3 Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön peruspalvelukeskus Aavassa Pilotin tavoitteet ja sisältö Uutta Suuntaa pilotti alkoi peruspalvelukeskus Aavassa huhtikuussa 2014 ja kesti kuusi kuukautta. Pilotissa oli tarkoituksena kehittää aikuissosiaalityön palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa. Alkuperäinen ajatus oli valita kehittäjäasiakkaiksi paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita ja tarkastella näiden asiakkaiden tilanteita sekä selvittää hyötyisivätkö he suunnitelmallisesta ja tiiviistä työskentelystä. Pilottiin osallistui kolme alueen viidestä sosiaalityöntekijästä. Sosiaalityöntekijät rekrytoivat pilottiin kehittäjäasiakkaita kevään 2014 aikana. Mukaan saatiin rekrytointivaiheessa kymmenen asiakasta, joista seitsemän asiakkaan kanssa tehtiin aktiivisesti työtä koko pilotin ajan. Pilotin tavoitteena oli mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä, lisätä asiakkaiden osallisuutta ja kokeilla sosiaalista raportointia sekä vaikuttavuuden arviointia. Tarkoituksena oli tehdä kehittäjäasiakkaiden kanssa jotakin toisin, kuin on perinteisesti totuttu tekemään. Kehittäjäasiakkaiden kanssa tavattiin ensimmäinen kuukausi kerran viikossa ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin asiakassuunnitelma, jota pyrittiin arvioimaan kolmen kuukauden kuluttua työskentelyn alkamisesta ja pilotin päättyessä. Asiakassuunnitelman arviointiin liitettiin myös vaikuttavuuden arvioinnin kokeileminen. Kehittäjäasiakkailla oli mahdollisuus antaa palautetta työskentelystä koko pilotin ajan. Pilotin aluksi he osallistuivat aikuissosiaalityön asiakaspalautekyselyyn. Työntekijöillä oli mahdollisuus tuoda kokemuksiaan esiin omassa päiväkirjassaan, sosiaalisen raportoinnin lomakkeella ja yhteisissä kokouksissa. Sosiaalisen raportoinnin lomake pohjautuu Kuvastin lomakkeisiin.
7 7 Pilotin loppuvaiheessa suunniteltiin, että työntekijät tekevät kehittäjäasiakkaiden kanssa palvelupolkukuvaukset. Palvelupolku on kuvallinen esitys asiakkaan palvelukokemuksesta, jolla hahmotetaan palvelun kokonaisuus. Se on prosessikartta, jossa esimerkiksi asiakastyön eteneminen hahmotetaan asiakkaan ja työntekijän välisenä vuorovaikutuksena. Palvelupolkukuvaus tehtiin yhdestä asiakkaasta. Kuva 1 Alustava suunnitelma pilotin sisällöstä keväällä 2014 (tämä muokkautui pilotin edetessä)
8 8 4 Tuloksia Sosiaalinen raportointi Työntekijät nostivat sosiaalisen raportoinnin lomakkeella esiin omia huomioitaan kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentelystä. Pilotin aikana ehdittiin toteuttaa vain muutama sosiaalisen raportoinnin kokous. Niille ei oikein löytynyt riittävästi aikaa. Pilottiin liittyvät kokemukset herättivät kuitenkin paljon sosiaalityön sisällöllistä ja omaa työtä pohtivaa keskustelua. Alla on esimerkki sosiaalisen raportoinnin lomakkeella esiin tuoduista asioista. Asiat ja ilmiöt: Vakava syrjäytyminen (hylkiö, kaiken ulkopuolelle jääminen, arvostuksen puute vuosia). Ihmiset hyötyvät siitä, että saavat olla ihmisiä vuosien jälkeen. Yksinäisyys Runsas päihteiden käyttö Päihde- ja mielenterveysongelmat Heikko itsetunto Pienen kaupungin leimaava vaikutus Kehitettävää: Kohtaamiselle täytyy olla aikaa. Vaikeasti syrjäytyneistä löytyy uskomattomia kohtaloita ja voimavaroja, jotka jäävät näkemättä liukuhihnatyössä. Oman kunnan palveluissa on kehitettävää, esimerkiksi matalan kynnyksen palveluja nuorille ja päihde- ja mielenterveysongelmaisille on liian vähän / ei ollenkaan Nuorille työpajoja Onnistumiset: Hyvä vuorovaikutus, luottamus nopeasti Joillakin päihteidenkäyttö vähentyi ja osa pääsi pois tulottomuudesta Asiakkaan toiveikkuus tulevaisuuteen lisääntyi Olen pystynyt antamaan aikaa ja resursseja kehittäjäasiakkaille enemmän kuin normaalisti Olen onnistunut rakentamaan luottamuksellisen ja avoimen asiakassuhteen Haasteet: Asiakkaan vaikeat päihdeongelmat estävät tapaamisia Tapaamisten väliin jääminen (asiakkaiden sitoutuminen) Riittävän ajan löytäminen Säännöllisten asiakastapaamisten toteutuminen ja asiakkaan asioiden eteenpäin vieminen johdonmukaisesti ja dynaamisesti Kehitettävää on tapaamisen suunnittelussa ja tapaamisiin valmistautumisessa
9 9 Vaikuttavuuden arviointi Uutta suuntaa pilotissa oli tarkoitus kokeilla vaikuttavuuden arviointia ja hyödyntää siinä AVAIN-mittarin periaatetta ja sisältöjä. Ajatuksena oli, että työntekijät saisivat käsityksen siitä, mitä vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan ja miten sitä voi toteuttaa. Arviointilomakkeessa oli tarkoitus arvioida asiakkaan tavoitteita, muutosta ja tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä asioita. Mukaan liitettiin myös joitakin pilotin työskentelyä arvioivia kysymyksiä. Kehittäjäasiakkaan tavoitteiden arviointi ei onnistunut niin, kuin suunniteltiin. Arviointilomake täytettiin viiden asiakkaan kohdalla, mutta lomakkeissa on arvioitu kakkia vaihtoehtona olevien tavoitteita. Lomakkeiden pohjalta ei voi tulkita sitä, mikä on ollut pilotissa asiakkaan ensisijaisena tavoitteena. Lomakkeen täyttämiseen olisi pitänyt antaa parempi perehdytys. Lomakkeiden pohjalta voi kuitenkin todeta, että asiakkaiden tilanteissa on tapahtunut muutosta parempaan. Työskentelyn vaikutuksia voi arvioida myös muiden kysymysten ja tuotetun tiedon avulla. Alla on esimerkkinä yhden sosiaalityöntekijän arviointilomakkeeseen kirjaamista onnistumisista ja esteistä hänen kolmen kehittäjäasiakkaan kohdalta. Yksi sosiaalityöntekijöistä teki myös palvelupolkukuvauksen, joka tuo esiin pilotissa tapahtuneita asioita ja asiakkaan tilanteen muutosta. Yhden sosiaalityöntekijän arviointi suunnitelmallisen työn onnistumisista ja esteistä Kehittäjäasiakas 1: Asiakkaan sitoutuminen, avoimuus, luottamus, asiakkaan aktivoiminen omaan elämäänsä liittyen Kulkuyhteydet rajoittavat mahdollisuuksia Asiakasta motivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan ja kyyditysasioita järjestellään Kehittäjäasiakas 2: Sitoutuminen, luottamus, terveystarkastukseen ohjautuminen, avoin keskustelu päihteistä päihteettömät jaksot, asiakas teki mielellään tehtäviä ja oli hyvin pohdiskeleva Asiakkaan vaikeus löytää tavoitteita oli haastavaa Asiakas haluaa jatkaa säännöllisiä tapaamisia työntekijän kanssa Kehittäjäasiakas 3: Luottamuksen syntyminen, asioiden nopea eteneminen, asiakkaan motivoituminen, päihteettömät pitkät jaksot, asunto, kuntouttava työtoiminta, asiakkaan tunne kuulua johonkin Kulkuyhteydet, asiakkaan irrottaminen on ollut haastavaa Tapaamisia jatketaan (kuntouttava työtoiminta + kulkemiset selvitetään)
10 10 Yhden kehittäjäasiakkaan Uutta suuntaa polku Kehittäjäasiakkaiden tavoitteiden saavuttamista edistäneet ja estäneet asiat Kehittäjäasiakkaista viisi arvioi omien tavoitteiden saavuttamista edistäneitä tekijöitä ja työmenetelmiä. Tavoitteiden edistymisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat asiakasta tukevat keskustelut (kannustaminen ja motivointi), asiakkaan tietoisuuden tukeminen (esim. palveluista ja ongelmien syistä), kehittäjäasiakkaana toimiminen, säännölliset tapaamiset ja asiakkaan oma motivaatio. Kehittäjäasiakkaista kolme arvioi tavoitteiden saavuttamista estäneeksi tekijäksi päihteidenkäytön. Muutamille myös heikko itsetunto ja terveyteen liittyvät ongelmat estivät tavoitteiden saavuttamista. 5 Tuotokset Nuorten palveluprosessi Uutta suuntaa pilotin kokemusten perusteella peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön määritettiin nuorten asiakkaiden palveluprosessi. Prosessikuvaukseen avattiin asiakkaaksi tulemisen vaihe, palvelutarpeen arviointi (1 kk), suunnitelman toteuttamisvaihe (3 kk) ja asiakkuuden päättäminen. Palveluprosessiin määritettiin tapaamisten määrät ja sisällöt.
11 11 Opinnäytetyöt Uutta suuntaa pilottista liitettiin kaksi Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä: Kukkonen, Teija (2015) Ihmisten kohtaamista eikä papereiden kohtaamista. Aikuissosiaalityön kehittäjäasiakkaiden kokemuksia Uutta suuntaa -pilotista Peruspalvelukeskus Aavan alueella. Julkaisun pysyvä osoite: Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Sanna Martiskainen tekee opinnäytetyötä, jossa hän kuvaa Uutta suuntaa -pilotin toisin tekemistä suhteessa aikuissosiaalityön nykyiseen käytäntöön. Opiskelija on haastatellut työntekijöitä. Opinnäytetyö valmistuu kesällä Kokemukset ja arviointi Toisin tekemistä aikaa antamalla Pilotin aikana oli tavoitteena tehdä jotakin toisin, kuin miten perinteisesti on totuttu toimimaan. Kokemuksen perusteella toisin toimimista oli se, että asiakkaille annettiin aikaa ja heillä oli mahdollisuus tavata työntekijää säännöllisesti. Työskentelyä myös suunnattiin sosiaalitoimiston seinien ulkopuolelle ja asiakkaita tavattiin enemmän kotikäynneillä. Työskentely kehittäjäasiakkaiden kanssa osoitti, että tapaamisten tiiviys alkuvaiheessa mahdollistaa aidoin kohtaamisen, hyvän kontaktin ja luottamussuhteen syntymisen asiakkaan kanssa. Asiakkaan elämän kannalta tärkeät asiat tulevat nopeammin keskusteluun ja päästään puhumaan jarruttavista, estävistä ja haittaavista tekijöistä. Tähän ei päästä sillä, että asiakasta tavataan kerran vuodessa tai harvemmin. Tiivis työskentely mahdollistaa syventymisen asiakkaan elämään ja tavoitteisiin, ei vain akuuttien asioiden hoitamiseen. Ajan antaminen asiakkaille oli myös heikkous pilotissa, sillä työntekijöillä ei ollut riittävästi aikaa annettavana tai ajanpuute esti tapaamisten sisällön suunnittelun. Oma työ pitäisi pystyä järjestämään niin, että suunnitelmallinen asiakastyö on mahdollista. Asiakkaan säännölliset tapaamiset vaativat työntekijää suunnittelemaan tapaamisten sisältöä huolellisemmin ja myös siihen on oltava riittävästi aikaa. Toisaalta jotkut kehittäjäasiakkaat eivät edes kaivanneet mitään ihmeellistä sisältöä, vaan olivat tyytyväisiä saamastaan ajasta. Arjen näkemistä ja yksinäisyyden lievittämistä Kotikäynnit koettiin hyvänä. Kotikäynneillä nähdään ihmisen todellinen arki suhteessa toimistolla laadittuihin suunnitelmiin ja keskusteluihin. Jokaisen asiakkaan luona pitäisi tehdä kotikäynti. Asiakkaan kotona nähdään konkreettisesti hänen elämänsä tärkeät asiat. Työntekijä voi saada uuden näkemyksen asiakkaan asioista sekä tulevaisuuden suunnasta. Esimerkiksi yhden kehittäjäasiakkaan kohdalla oli monta vuotta ihmetelty, miksi aktivointisuunnitelmat eivät johda mihinkään. Kotikäynnillä selvisi, että asiakas asuu puulämmitteisessä talossa, jossa on kantovesi. Talolta lähimmälle bussipysäkille on pitkä matka ja pysäkiltä tunnin bussimatka työpajalle. Todellisuudessa asiakkaan elämä pitää hänet hyvin aktiivisena ja toimeliaana.
12 12 Joidenkin kehittäjäasiakkaiden kohdalla työntekijä joutui pohtimaan tapaamisten tarpeellisuutta ja hyötyä. Työntekijä saattoi kokea olevansa asiakkaalle vain yksinäisyyden paikkaajana ja, että työskentelyn fokus on kadonnut. Yhdelle kehittäjäasiakkaalle oli tärkeä näyttää, miten hänen kurpitsansa ovat kasvaneet viime tapaamiskerrasta. Oli joku, joka tuli toteamaan ja ihmettelemään puutarhatyön tuloksia. Yksinäisyyden lievittämiselle näyttäisi olevan tarvetta ja pienilläkin huomioiduksi tulemisilla on iso merkitys. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten mahdollistaminen pitäisi olla sosiaalityön ydintä ilman, että sitä joutuu kyseenalaistamaan. Aikuissosiaalityön palvelu tarvitsee konseptin Pilotointi vahvisti näkyä siitä, miten aikuissosiaalityötä pitäisi tehdä. Aikuissosiaalityö painottuu akuuteissa kriisitilanteissa auttamiseen. Asiakkaita on paljon, eikä suunnitelmallisen työn tekemiselle ole riittävästi aikaa. Aikaa tarvitaan, mikäli suunnitelmallista työtä halutaan tehdä tavoitteellisesti ja vaikuttavasti. Ajan antaminen ja asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti keskittyminen on aidon kohtaamisen, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen vahvistumisen kannalta tärkeää. Aikuissosiaalityön tämän hetkinen todellisuus ei valitettavasti mahdollista täysin pilotin mukaista työskentelyä. Uutta suuntaa pilotissa kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentelylle laadittiin rakenne, jollaiseen aikuissosiaalityössä ei ole totuttu. Asiakkaita ei ehditä tapaamaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti, koska työ painottuu akuuteissa kriisitilanteissa auttamiseen. Osa asiakkaista voi olla toimeentulotuen asiakkuudessa pitkäänkin ennen, kuin ohjautuu sosiaalityöhön. Pitkään aikuissosiaalityön asiakkuudessa olleista ei todellisuudessa tiedetä mitään. Aikuissosiaalityössä puhutaan paljon suunnitelmallisesta työstä ja prosesseista. Prosessit eivät välttämättä kerro mitään siitä, millaista palvelua asiakas saa ja miten häntä tuetaan. Aikuissosiaalityön palvelu pitäisi konseptoida ja avata palveluksi, joka kertoo asiakkaalle tapaamisten määrästä, vaiheista, aikataulusta, sisällöstä ja työskentelytavoista. Palvelun rakenteella ja asiakastyön suunnitelmallisuudella voidaan vahvistaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aikuissosiaalityön rakenteita olisi kehitettävä niin, että työn painopiste siirtyisi kriisitilanteiden hoitamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Tiivis alkuvaiheen työskentely voi monelle asiakkaalle olla hyvinkin merkityksellistä eteenpäin pääsemisen kannalta. Palveluita tarvitaan Aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat myös monia muita palveluita. Pilotin aikana todettiin, että joissain pienemmissä kunnissa palvelut ovat vähäiset. Aikuissosiaalityöllä ei ole välttämättä mitään tarjottavaa asiakkaalle. Jotkut kehittäjäasiakkaat asuivat syrjäseudulla huonojen kulkuyhteyksien päässä, mikä hankaloitti esimerkiksi kuntouttavan työtoimintaan osallistumista. Työskentely toi näkyväksi palveluiden kehittämiseen ja uusiin työmuotoihin liittyviä tarpeita.
13 Kuva 2 Pilotin arviointikeskustelun pohjalta tiiviistetyt asiat 13
14 14 5 Kehittäjäasiakkaiden kokemukset Uutta Suuntaa pilotti toi kehittäjäasiakkaille motivaatiota ja uusia kokemuksia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Teija Kukkonen teki opinnäytetyön Ihmisten kohtaamista eikä papereiden kohtaamista. kehittäjäasiakkaiden kokemuksista. Teija haastatteli viittä kehittäjäasiakasta syksyllä Kehittäjäasiakkaat kuvailivat osallistumistaan hyvänä ratkaisuna, jolla oli positiivisia vaikutuksia heidän elämään. Osa kertoi, että pilotin seurauksena oma motivaatio oli kasvanut, asiat olivat menneet eteenpäin ja päihteiden käyttö vähentynyt. Tiiviit tapaamiset työntekijöiden kanssa koettiin hyvänä ja tärkeänä asioiden eteenpäin menemisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että heitä kuunneltiin, heidän mielipiteensä otettiin huomioon ja he olivat vaikuttamassa pilotissa tapahtuneisiin asioihin. Osalla oli aiempia huonoja kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja pilottiin osallistuminen toi uutta näkökulmaa. Haastateltavat kokivat, että heitä ohjattiin, neuvottiin ja tuettiin hankalissa tilanteissa. Kehittäjäasiakkaat näkivät sosiaalityöntekijän aidosti välittävän asiakkaan asioista ja ajavan asioita eteenpäin vahvalla ammattitaidolla. Kehittäjäasiakkaat antoivat ehdotuksia aikuissosiaalityön kehittämiseen: enemmän tapaamisia, kokonaisvaltaisempaa kohtaamista, vuorovaikutuksen huomioimista, ennakoivaa sosiaalityötä, asiakkaan oman panoksen huomiointia ja palvelun laatuun yhdenmukaisuutta. Teija Kukkosen opinnäytetyö Uutta Suuntaa pilotin kokemukset vahvistavat aitojen kohtaamisten ja tapaamisten tärkeyttä aikuissosiaalityössä. Kohtaamiset asiakkaiden ja työntekijöiden välillä ovat sosiaalityön ydintä. Luottamuksen, tuen ja yhteistyön voimin asiakas voi päästä elämässään eteenpäin. Et ei oo niinku mulla aikasemmin ollu ees ketään tollast sosiaalityöntekijää, kenen kaa mä tuun noin hyvin toimeen ja sit niinku ei oo sellast, et tarvii miettii mitä sille voi sanoa ja mitä sille ei voi sanoa.
15 Liitteet 15
Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön
Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön SOS II hankkeessa toteutetun Uutta suuntaa pilotin raportti Lahden aikuissosiaalityö 2015 1 Johdanto SOS II hankkeeseen kuuluva Uutta suuntaa pilotti toteutettiin peruspalvelukeskus
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotTusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos
Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,
LisätiedotSOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi
SOS II hanke/etelä-pohjanmaa Rakenteellisen sosiaalityön työpaja 1 26.11.14 YTL, kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi EP:n rakenteellisen sosiaalityön työpaja 26.11.14: Olkkarin toiminnan esittely SOS
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotJalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut
Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut Matalan kynnyksen ja jalkautumisen kehittämistyöryhmä 6.3.2018 Hanna Lohijoki ja Markku Hallikainen, Vasson osahanke 11.1.2019 Hanna Lohijoki Jalkautumisen hyödyt:
LisätiedotSosiaalityön tulevaisuusselvitys
Sosiaalityön tulevaisuusselvitys Pekka Karjalainen, THL Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -kehittämisverkosto 6.11.2018 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asettaminen STM on asettanut 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotSosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi
Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotSOS II hanke Toimintasuunnitelma. Päijät-Häme
SOS II hanke 2013-2015 Toimintasuunnitelma Päijät-Häme Sanna Keskikylä ja Tanja Mäkelä 12.2.2014 1 Sisällys 1 Päijät-Hämeen lähtökohtia... 2 1.1 Kehittämisen tarve ja päämäärät... 2 2 Päijät-Hämeen kehittämisen
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotAjankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta
Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta Tarja Kauppila, johtaja, ISO 14.9.2015 UEF/Opetussosiaalikeskusverkosto, yleiskokous Wanted: erityisasiantuntija,
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotKykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen 23.11.2017 Työterveyslaitos www.ttl.fi 1 Työkyvyn osatekijät, Kykyviisarin viitekehys Kykyviisari keskittyy
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotTyöttömyyden kokemusasiantuntija
Työttömyyden kokemusasiantuntija Raportti matalan kynnyksen kokeilusta Nastolassa 6.5.2013 30.6.2014 Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2014 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työttömyyden kokemusasiantuntija työttömien
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta XVI KEHITTÄJÄFOORUMI ROVANIEMI 12. 13.5.2016 Asta Niskala Kehittäjäasiakkuus, mitä se on? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Työpaja 15.12.2017 : Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa PRO SOS-työpaja 15.12.2017
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotJUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto
JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityö
Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotKOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4
KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 työryhmä: Myyrmäen toimintayksikkö pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa 24.3.2011 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEU-
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotKOOSTE SORA- TOIMINNASTA
October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten
LisätiedotPRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma - 17.11.2016 Hakijan (osatoteuttajan) nimi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Y-tunnus 1796674-1
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
Lisätiedot#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotPäijät-SOS. Aikuissosiaalityössä on voimaa! Rakenteellinen sosiaalityö Päijät-Hämeessä. uutiskirje 2/2015
Päijät-SOS uutiskirje 2/2015 Aikuissosiaalityössä on voimaa! SOS hankkeen nelivuotinen kehittämistyö on loppusuoralla ja hanke päättyy 30.10.2015. Aikuissosiaalityötä on kehitetty kohti asiakkaan vahvempaa
LisätiedotSosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä
Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotErityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala
Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt
LisätiedotMies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotTornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke
20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut
LisätiedotOSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA
SOPPI- hankkeessa syntyneen palvelumallin visualisointi OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA Eero Vierola eerovierola81@gmail.com Puh: 0443498208 3.4.2018 ONGELMA/TARVE RATKAISU (SOPPI- TOIMINTAMALLI)
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotSovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset
Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan
LisätiedotVarhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotPRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus
Hanna Inkeroinen 9.10.2015 PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus PÄÄTAVOITE: Sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotLastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky. Lastensuojelu tarvitsee muutosta.. Kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin uudistamisen tarve Keskeisimmät lastensuojelun sosiaalityön
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotPELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen
PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen 26.9.2018 TAUSTAKSI Soccan PRO SOS- osahankkeessa on vuosien 2017-18 aikana tehty 14 pilottia leikillisyyttä ja pelillisyyttä
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotAKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
LisätiedotESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)
ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5) Sosiaali- ja terveysjohtajien kokous 19.8.2015 suunnittelija Hanna Inkeroinen Muutamia yksityiskohtia valmistelusta n Hakuaika tullee
LisätiedotMihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa
Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa Vai voiko sittenkin? Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palvelujen kehittämisessä Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopiossa
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotArviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä. SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL
Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL elina.aaltio@thl.fi Pilotointi sosiaalityöntekijöiden kannalta toivottuja tuloksia 79 % pilotointiin osallistuneista
LisätiedotVarikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)
Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-
LisätiedotPalvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus
Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
LisätiedotMITEN JA MIKSI ASIAKAS, AMMATTILAINEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJA HYÖTYVÄT SOTE- PALVELUIDEN YHTEISKEHITTÄMISESTÄ? Outi Hietala, VTT InspirO
MITEN JA MIKSI ASIAKAS, AMMATTILAINEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJA HYÖTYVÄT SOTE- PALVELUIDEN YHTEISKEHITTÄMISESTÄ? Outi Hietala, VTT InspirO YHTEISKEHITTÄMINEN? ERITYINEN MENETELMÄ? Yhteiskehittely Verkostokehittäminen
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotEtsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori
Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori2017 28.3.2017 Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
Lisätiedot