maaviesti Haukiperän puutarha valmiina vuoden sesonkiin ProTuotos-vuosiraportista avaintietoja maidontuotantoon Maaseutuyritykset satsaavat laatuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Haukiperän puutarha valmiina vuoden sesonkiin ProTuotos-vuosiraportista avaintietoja maidontuotantoon Maaseutuyritykset satsaavat laatuun"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Oulun ja Kainuun Maaseutukeskusten asiakaslehti 2/2004 Haukiperän puutarha valmiina vuoden sesonkiin ProTuotos-vuosiraportista avaintietoja maidontuotantoon Maaseutuyritykset satsaavat laatuun

2 0220_komk_maaviesti_90x130.fh :13 Page 1 2 maaviesti 2/2004

3 Kannen kuva: Ella Karttimo Maaviesti on Kainuun ja Oulun Maaseutukeskusten asiakaslehti, joka jaetaan osoitteellisena Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun maatiloille, maaseutuyrityksille, maaseutukeskusten jäsenjärjestöille, sidosryhmille, alan päättäjille ja tiedostusvälineille. Painos kpl. Julkaisija ja kustantaja ProAgria Oulun Maaseutukeskus, PL 106 (Kauppurienkatu 23), OULU puh , faksi (08) ProAgria Kainuun Maaseutukeskus Osmonkatu 9, KAJAANI puh , faksi Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kauppurienkatu 23, 4. krs, OULU puh. ja faksi (08) , Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, KAJAANI puh. (08) , faksi (08) , Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen Taitto Mari Lähteenmaa Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 3/ / Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Kehittyminen on luopumista Javoilla pääsi 1960-luvulla hädin tuskin 100 kilometriä tunnissa, kun nyt Hondat menevät ohi suhahtaen luvulla traktori piti vaihtaa joka kolmas vuosi, ettei inflaatio syönyt poistoarvoja tykkänään luvulla Internet ja sähköposti vievät viestejä niin nopeasti, että entisajan kirjeessä kerran suunnitellut ja sovitut asiat ehditään nyt muuttaa viiteen kertaan ennen toteutusta. Kiirettä ja muutosta on mennen tullen. Muutos on kuitenkin ikuista. Sitä on ollut ja tulee aina olemaan. Ydinkysymys on, osammeko toteuttaa sitä hallitusti. Ainakin nykyajan taloudellisen ajattelutavan mukaan muutokset ovat tuoneet voittopuolisesti myönteisiä tuloksia. Jotta muutos toisi tullessaan kehitystä, siihen liittyy usein luopumista tutuista ja turvallisiksi koetuista toiminta- ja ajattelutavoista. Henkilökohtainen kehittyminen edellyttää haasteisiin tarttumista, ajankäyttöä tiedon ja taidon hankintaan. Eikä se tapahdu aina mukavimman ja helpoimman tien kautta. Yritystä kehitettäessä joudutaan luopumaan myös totutuista toimintatavoista ja töistä. Maatilallakin voidaan keskittyä entistä harvempiin työtehtäviin ja käyttää hyväksi esimerkiksi työurakointia toisilta yrittäjiltä. Näin kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia myös toiselle yrittäjälle. Itse kukin yrittäjä voi syventyä omimpaan osaamiseensa, mikä usein onkin itselle mielenkiintoisinta ja eniten tuloksia tuottavaa. Yksi maatilan yksi vaativimpia luopumisia on sukupolvenvaihdos. On oleellista, että tilalle karttunut osaaminen ja saavutetut tulokset voidaan käyttää hyödyksi tilan jatkuvuuden turvaamisessa ja edelleen kehittämisessä uusien vuosikymmenten kovissa haasteissa. Luopumiseen liittyvät myös taloudelliset ja henkiset riskinsä. Muutokseen liittyvät epävarmuudet ja pelot ovat niistä kaikkein vaikeimmat. Siihen liittyy myös uuden saavuttamisen iloa. Luopuminen ja samalla uusien mahdollisuuksien hakeminen estävät liialliseen hyvän olon tunteeseen tuudittautumista. Sitä kautta välimatka tulevan ja entisen välille ei pääse karkaamaan käsistä. Tapani Karjalainen johtaja ProAgria Kainuun Maaseutukeskus Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta ISSN vuosikerta OSOITTEENMUUTOKSET OMAAN MAASEUTUKESKUKSEEN! 2/2004 maaviesti 3

4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Tutkimus vahvistaa maaseutua 5 Farmari kutsuu Mikkeliin 6 Nivalan ja Kuhmon avoimet ovet 9 Yhteisojitus kannattaa 8 EU-rahalla tukea, tietoa ja osaamista maaseudulle 9 ProTuotos-vuosirapotti antaa avaintietoja maidontuotantoon 10 Lammastiloilla karitsoinnin aika 11 Lehmät näyttelykuntoon! 12 Suorakylvö onnistuu myös Pohjois-Suomessa 13 Mahlassa maistuu kevät 14 Haukiperän puutarha valmiina vuoden sesonkiin 15 Ryhmä pohjoispohjalaisia matkailu ja ruokapalveluyrityksiä on perehtynyt huhtikuun alusta lähtien yrityksensä laadun kehittämiseen. Laatujärjestelmän kautta yrittäjät hakevat selkeyttä ja suunnitelmallisuutta jokapäiväiseen työhönsä. Sivu 19 Miniomenapuu mahtuu pieneenkin pihaan 16 Oma kaava maatalouden muistiinpanoille 18 Kilpailukykyä laadun avulla Malo lisää asiakastyytyväisyyttä 19 Paju taipuu Kainuussa 20 Tanskan kotieläintiloilla 21 Luonnonvarainen paju ei ole enää vain EU-pelloilta poistettava haittakasvi, vaan sen viljelyä harkitaan vakavasti Kainuussa laajoillakin aloilla. Pajusta viljelykasviksi koulutuksessa innokkaat pajunpunojat saivat tietoa pajutuotteiden valmistamiseen. Sivu 20 Marjalan robottipihatossa viihtyvät eläimet ja hoitajat 22 Allakka 24 Naisissa maaseudun voima 25 Monipuolinen speltti palasi 26 Kesäretkelle Siikajokilaaksoon Kuntoillen kylät kuntoon 27 Maa- ja metsäyrittäjät koulun penkille Kainuussa 28 Tuotosseurannan uusittu vuosiraportti liitteineen on jaettu maitotiloille kevään aikana. Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeät ja monipuoliset, mutta silti ytimekkäät raportit karjan edellisen vuoden tuotos- ja terveystilanteesta. Sivu 10 Harrastus: Laulusta voimaa 30 4 maaviesti 2/2004

5 a j a s s a Maaseutututkimuksen professori Toivo Muilu: Tutkimus vahvistaa elinvoimaista maaseutua Filosofian tohtori, dosentti Toivo Muilu aloitti maaliskuussa Oulun yliopiston maaseutututkimuksen tutkimusprofessorina. Vuoden 2008 loppuun jatkuvan professuurin alaksi on täsmennetty pohjoisen maaseudun ja kestävän kehityksen maantieteellinen tutkimus, jonka perimmäisenä tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. ELL A KARTTIMO tutkimusteemana on pohjoisen aluerakenteen ja maaseudun muutoksen seuranta ja ennakoin- -Laaja-alaisena ti. Mahdollisimman reaaliaikainen seurantatutkimus esimerkiksi paikkatiedon avulla paljastaa alueellisen muutoksen heikotkin signaalit ja paikalliset kipupisteet sekä antaa välineitä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, Toivo Muilu kertoo. Pohjoisten alueiden maankäyttö, ympäristö ja suunnittelu ovat toinen tutkimusteema, jossa maaseutututkimuksella on annettavaa. Pohjoinen ympäristö, keskenään osin ristiriitaiset maankäyttömuodot ja nykyinen paikallisiin resursseihin pohjautuva suunnittelu tarvitsevat monialaista tutkimusta. - Muutama vuosi sitten uusittu maankäyttöja rakennuslaki edellyttää asukkaiden ja muiden osallisten kuulemista. Suunnittelumenetelmiä on kehitetty muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla meneillään olevassa Asu kylässä! hankkeessa, Toivo Muilu sanoo. Asu kylässä! projektin taustavoimina ovat ProAgria Oulun Maaseutukeskus ja Oulun yliopiston maantieteen ja arkkitehtuurin osastot sekä sosiologian jaos. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvan Muilun alaisuudessa maantieteen laitoksella syntyy hankkeen aikana kuusi pro gradua ja yksi väitöskirja. MAASEUTUELINKEINOT ja maaseudun menestystarinat ovat kolmas keskeinen tutkimuksen painoala. - Maaseudun menestystarinat ja onnistuneet hankkeet eivät ylitä julkisuuden uutiskynnystä yhtä helposti kuin kielteiset ilmiöt ja ongelmat, joten niitä on tuotava esille nykyistä tehokkaammin, Toivo Muilu pohtii. ELLA KARTTIMO Viime vuosina eri organisaatioihin tullut verkostoitunut toimintamalli on Toivo Muilun mielestä erityisesti pohjoisen maaseudun vahvuus. Kun toimijat tuntevat toisensa, yhteistyö on välitöntä ja sujuvaa. Verkostoituminen edistää maaseutupolitiikkaan liittyvää keskustelua sekä sitä palvelevaa tutkimusta ja hanketyötä. Hän uskoo, että alkutuotanto ja koko elintarvikeketju ovat maaseutuelinkeinojen runko ja tärkeä tutkimusteema eteenkinpäin, mutta esimerkiksi urakoinnin, alihankinnan, matkailun ja palvelujen varaan rakentuvan maaseutuyrittäjyyden edistäminen edellyttää tutkittua tietoa. Tutkimusprofessorin määräaikaisen virkasuhteen rahoittavat Raahen seutukunta, maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan unionin sosiaalirahasto (Oulun lääninhallitus). Professorin toimipaikkoina ovat Oulun yliopiston maantieteen laitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Ruukin tutkimusaseman yhteydessä toimiva maaseudun osaamisverkosto Oras. PAIKKATIETOA maaseutuyrittämiseen Paikkatiedon tätä päivää ja tulevaisuuden näkymiä käsittelee Oulun seudun ammattikorkeakoululla 11. toukokuuta pidettävä paikkatietoseminaari. Erityisesti seminaari valottaa mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa maaseutuyrittämisessä. Seminaarin tavoitteena on löytää yhteinen näkemys maaseutuyrittäjiä palvelevan, paikkatietoon liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen tarpeesta erityisesti Pohjois-Suomessa. Paikkatieto on jokaisen toimialan tulevaisuuden työväline, jonka mahdollisuuksiin on hyvä tarttua jo alkuvaiheessa. Seminaarin alustukset antavat tietoa paikkatiedon käsitteestä, paikkatietosovellusten tuotteistamisesta, maaseudun rajaamisesta paikkatiedon avulla sekä maatiloja ja maaseutuhallintoa palvelevan paikkatietotutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Paikkatietoa tarvitaan myös maaseutuneuvonnassa. Seminaari valottaa alan tulevaisuuden näkymiä ja muun muassa viljelysuunnitteluohjelma Wisun paikkatieto-ominaisuuksia, karttaliittymiä ja kämmenmikroja. Päivän otsikoita ovat lisäksi paikkatieto ympäristöhallinnossa, täsmäviljelypalvelut sekä paikkatiedon mahdollisuudet viljelijän ja koulutuksen näkökulmasta. Lisätiedot: Vappu Ylilauri, puh. (08) , tai AGROBIOTEKNIIKKAA siemenperunatuotantoon Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa -ohjelma on Oulun seudun osaamiskeskukseen kuuluvan Bioforumin hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa siemenperuna-alan osaamiskeskittymää Pohjois-Pohjanmaalla. Ohjelmaan kuuluville hankkeille on myönnetty varoja eri rahoituslähteistä yhteensä noin miljoona euroa. Pohjois-Pohjanmaalle pyritään juurruttamaan ainutlaatuinen poikkitieteellinen osaaminen ja asiantuntemus siemenperunatoimialasta. Osaamiskeskittymä edistää koko alueen siemenperuna-alan kilpailukykyä, mistä hyötyvät alueen elinkeinoelämä ja viljelijät. Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa ohjelmaan kuuluvat hankkeet pyrkivät nostamaan perunan laatua perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteen kytkemisen avulla, kehittämään osaamista ja vahvistamaan kansainvälistä tutkimus- ja liiketoimintaverkostoa. Hankkeet tukevat toinen toisiaan. Tavoitteena on, että nyt käynnistyvillä tutkimushankkeilla saadaan konkreettisia tuloksia jo muutaman vuoden sisällä. Hankkeet pyrkivät muun muassa kehittämään uudenlaisia analytiikkasovelluksia, joilla huonolaatuiset perunaerät löydetään ennen kuin ne päätyvät markkinoille. Agrobiotekniikka siemenperunatuotannos- Uudenlaisilla analytiikkasovelluksilla huonolaatuiset perunaerät löydetään ennen kuin ne päätyvät markkinoille. sa -ohjelmaa koordinoi MTT:n Ruukin tutkimusasema, ja siihen kuuluu lähes 20 hanketta. Niissä ovat mukana muun muassa Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot, VTT, MTT sekä useita yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa noin 80 prosenttia Suomen siemenperunasta. Alueella on tällä hetkellä kymmenkunta alan yritystä, joista osa toimii perustuotannon tukena ja osa taas edustaa korkeaa teknologiaa. Lisätiedot: ohjelmajohtaja Pirkko Suhonen, Bioforum, puh ; ohjelmakoordinaattori, vanhempi tutkija Elina Virtanen, MTT/ PPO Ruukki, puh ; kehitysjohtaja Eero Pisilä, Pohjoisen Kantaperuna Oy, puh /2004 maaviesti 5

6 a j a s s a FARMARI kutsuu Mikkeliin Puhdas suomalainen ruoka, maatalouden osaaminen sekä vireä ja elonvoimainen maaseutuyrittäjyys ovat pääosissa Mikkelissä järjestettävässä Farmari Suomen Maatalousnäyttelyssä, johon odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja kävijää. Torstai-päivän teemana on menestyvä maatilayritys ja perjantain moniarvoinen metsä. Lauantaina pohditaan asumista ja yrittämistä maaseudulla sekä sunnuntaina herkutellaan maaseudun tuotteilla. Maidontuottajille on tarjolla erityisohjelmaa muun muassa torstaina, jolloin Farmarissa järjestetään Muurikki-lypsykarjanäyttely. Farmarin 23 retkikohdetta on valittu eri puolilta Etelä-Savoa ja yksi kohde Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnista. Kohteissa voi tutustua lypsyrobotin toimivuuteen, naudanlihan tuotantorenkaaseen, siemenviljantuotantoon, marjanviljelyyn, luomutuotantoon ja tutkimukseen, lomakylätoimintaan, ravihevostallin ja täysihoitotallin pitoon, hakelämmitykseen, kivien ja maaperän tutkimukseen sekä paikallisten herkkujen valmistukseen. Lisätiedot: ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskus, puh. (015) tai Mikkelin raviradalla järjestettävä Farmari-näyttely on avoinna päivittäin kello Kuka on SUOMEN VAHVIN FARMARI? ProAgria Oulun Maaseutukeskus, MTK-Pohjois-Pohjanmaa, ProAgria Kainuun maaseutukeskus ja MTK-Kainuu etsivät parhaillaan innokkaita ja vahvoja maaseudun ihmisiä osallistumaan pilke silmäkulmassa Suomen Vahvin Farmari kilpailuun, joka pidetään Farmari Suomen Maatalousnäyttelyn yhteydessä Mikkelissä heinä-elokuun vaihteessa. Kesän alkupuolella järjestettävissä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun esikarsinnoissa etsitään Pohjois-Pohjanmaalta vahvaa NAISTA ja Kainuusta vahvaa MIESTÄ. Kilpailuun voivat osallistua maataloudesta toimeentulonsa saavat sekä maatalouden sidosryhmiä edustavat henkilöt. Farmari Suomen Maatalousnäyttelyn yhteydessä pidettävään valtakunnalliseen Suomen Vahvin Farmari kilpailuun on tarkoitus saada kahdeksan naista ja kahdeksan miestä eri puolilta Suomea. Alueelliset edustajat kilpailevat kolmessa lajissa: 1) Krusifiksi (kannatellaan painoja kädet sivuilla) 2) Farmari-kävely painojen kanssa 3) Lastaus Lisätiedot: MTK-Pohjois-Pohjanmaa, Matti Tyhtilä, puh , , MTK-Kainuu, Markku Karjalainen, puh , , Valokuvaa LEHMÄ! Mikkelin Farmarin järjestämä valokuvauskilpailu kannustaa kuvaamaan lehmän elämää. Lähetä normaali paperikuva mennessä osoitteeseen: ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskus / valokuvakisa Lehmän elämää, Mikonkatu 5, PL 173, Mikkeli Äänestys parhaasta kuvasta järjestetään ProAgrian sisäosastolla. Voittaja saa viikonloppupaketin kylpylään. Farma juhlii 100 vuottaan KONEMESSUILLA Maatalouskoneiden ja tarvikkeiden esittely- ja myyntitapahtuma, Farma Konemessut, pidetään lokakuuta Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Tapahtuma on samalla ProAgria Farma Maaseutukeskuksen 100-vuotisjuhlanäyttely. Farma Konemessujen neuvontaosasto rakennetaan 100-vuotisjuhlanäyttelyn kunniaksi messukeskuksen auditorioon. Neuvontaosastolla esitellään Farman tämän päivän neuvontapalveluja ja toimintaa 100 vuoden ajalta. Jätevesien käsittely, suorakylvö ja kotimainen energia ovat Konemessujen tämänkertaiset pääteemat. Tietoa on tarjolla sekä neuvonta- että messuosastoilla sekä asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuissa. Näyttelytiloista on suurin osa varattu: kolme messukeskuksen neljästä hallista on jo täynnä. Lisätiedot: ProAgria Farma Maaseutukeskus, puh , 6 maaviesti 2/2004

7 a j a s s a ELLA KARTTIMO Maitotilaneuvojat Satu Huovinen (vasemmalla) ja Liisa Lehikoinen, yritysneuvoja Tuula Ojantakanen, projektipäällikkö Hannu Kokkoniemi, maitotilaneuvoja Eliisa Laitila ja luomuneuvoja Olli Valtonen esittelivät omaa työtään ja muuta maaseutukeskuksen palvelutarjontaa asiasta kiinnostuneille. AVOIMET OVET Nivalan toimistossa ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen Nivalan neuvontatoimisto järjesti yhdessä muiden uudessa teknologiakeskuksessa, NITEKissä, toimivien yritysten kanssa avoimien ovien päivän aprillipäivänä. Päivän aikana maaseutukeskuksen väki esitteli vieraille uusia ja valoisia tilojaan sekä toimintaansa. Nivalan maitopitäjässä maaseutukeskuksen palvelut painottuvat maitotilaneuvontaan. Lisäksi maaseutuyritysten käytettävissä on muun muassa, kasvin- ja puutarhaviljelyyn, luomutuotantoon, talousasioiden hallintaan, ympäristön-, maiseman- ja luonnonhoitoon, yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen, kotitalouteen ja ravitsemukseen, kalatalouteen ja rakennussuunnitteluun liittyviä palveluja. ProAgria Maito, Liha, Kasvi ja Yritys ovat maaseutukeskuksen yrityksille tarjoamia palvelukokonaisuuksia, joista voidaan räätälöidä yrityksen tarpeisiin sopiva vaihtoehto. EU-projektit ovat osa Oulun Maaseutukeskuksen työtä. Hankkeet tukevat ja kehittävät maakunnan peruselinkeinoja sekä antavat mahdollisuuden kokeilla uusia toimintatapoja. Myös Nivalan seutua koskettavia hankkeita ovat muun muassa Asu kylässä!, Hallittu sukupolvenvaihdos, Laatuportaat, Luomu-Keko ja Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus. Lisätietoa ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen palveluista ja hankkeista antavat Internet-sivut osoitteessa Kuhmon TOIMISTO MONITORIIN ANTERO KOMULAINEN ProAgria Suomen kotieläinjalostusosuuskunnan jalostusneuvoja Maarit Hietanen tuli tapaamaan Kuhmon neuvontatoimiston mieskolmikkoa ja heidän uutta toimistoaan. Hietasen vieressä Voitto Kemppainen, Erkki Pulkkinen ja Jussi Pulkkinen. KUHMON neuvontatoimisto on muuttanut. Toimiston väki esitteli uusia Kainuuntie 126:n Monitorissa sijaitsevia tilojaan asiakkailleen ja muille kiinnostuneille 16. huhtikuuta. Avoimien ovien päivänä oli tarjolla tietoa muun muassa ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen palveluista sekä 100-vuotisjuhlan valmisteluista ja taustoista. Kuhmon alueen uusi viljely- ja tukineuvoja, agrologi Erkki Pulkkinen esitteli tilaisuudessa ajankohtaisia tukiasioita. Luomu itää hankkeen projektipäällikkö Jussi Pulkkinen kertoi Kainuun luomukuulumisista. Läsnä oli myös toimiston mieskolmikkoon kuuluva maitotilaneuvoja Voitto Kemppainen. 2/2004 maaviesti 7

8 a j a s s a SUOMEN SALAOJAKESKUS Pelkästään tilakoon kasvattaminen ja konekannan suurentaminen eivät paranna tilan kannattavuutta. Maan kasvukuntoon kannattaa edelleen sijoittaa. EERO KANANEN Vuolijoella salaojittaa yhdessä kymmenen tilaa YHTEISOJITUKSESSA pienikin saa suuret edut KOKONAISVALTAISTA SALAOJAURAKOINTIA yli 30 vuoden kokemuksella Viime kesän yhteisojitusten kannustamana jatketaan Kainuun salaojituskampanjaa myös tulevana kesänä. Vuolijoen alueella salaojittaa ensi kesänä peltojaan kymmenkunta tilaa, joiden yhteinen ojitusala on hehtaaria. Ojitusajankohta on juhannuksen jälkeen ja syksyllä. Toinen kone kiertää Kajaani-Sotkamo-Suomussalmi alueella. Ensimmäinen käynti on heti touko-kesäkuun vaihteessa, ja toinen kierros syksyllä. Lisää ojittajia mahtuu vielä molempien koneitten työlistalle. Mikäli tilalta puuttuu salaojitussuunnitelma, se kannattaa tilata heti, jotta suunnitelman valmistuminen varmistuu ensi kesän salaojitukseen. Tilan ei tarvitse hankkia muuta kuin suunnitelma ja salaojasorat. Urakoitsija tekee loput ja hankkii tarvittaessa salaojaputket ja tarvikkeet. Salaojitukseen saa edelleen valtiolta investointitukea. Tukea haetaan oman alueen TE-keskuksesta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan salaojateknikon tekemä suunnitelma. Vanhat kustannusarviot kannattaa korotuttaa ajan tasalle, koska valtion avustus ja korkotukilaina on sidottu kustannusarvioon. YHTEISOJITUKSESSA saa pienenkin salaojitusalan ojittaja suurien ojittajien edut muun muassa putkihankinnoissa ja koneitten siirtokustannuksissa, kun samalla suunnalla on suurempi ala ojitettavaa. Avo-ojat, jotka vievät viljeltävästä peltoalasta prosenttia, kannattaa salaojittaa viljelyä haittaamasta. Aikaa ja rahaa ei kannata tuhlata avo-ojien kiertämiseen, tuholaisten ja kasvitautien elättämiseen, lannoitteiden tuhlaamiseen ja avo-ojien perkuuseen. Salaojitus vähentää vesin rehevöitymistä ja eroosiota. Samalla fosforin ja muiden lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee. INVESTOINTITUKEA saa pellon salaojitukseen (myös vuokrapelto ja uudisraiviot), vanhojen ojitusten täydentämiseen (täydennysojitus), suursarkaojituksiin turv le (sarkaleveys m) ja valtaojien putkitukseen. Lisätiedot: ProAgria Kainuun Maaseutukeskus, salaojateknikko Eero Kananen, puh Salaojitus on aina kannattava investointi! Kysy tarjouksemme kesän ojituksesta! SALAOJAPALVELU SAVOLA OY Gsm /Antero, Gsm /Jarmo Juurikoskenkatu 1, Ylivieska, puh. (08) , Fax (08) Oulun Konevälitys Oy Maanrakennus- ja kiinteistö-koneet/laitteet ja perävaunut 750 kg - 18 tn. Nyt myös kulutusteräkset varastosta. Laakeritie 9, OULU Jorma Niemi puh , (08) Katso tarkemmin sivuiltamme 8 maaviesti 2/2004

9 a j a s s a kuva? MAASEUTUYRITYKSILLE tukea investointeihin Tilansa toimintaa monipuolistava vuotias maatilayrittäjä voi hakea ALMA-ohjelmasta tukea yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen tai laajentamiseen. Ohjelmasta tuetaan myös muita maaseudun kehittämishankkeita. - Yrityskohtaista tukea voidaan myöntää maatilayritysten kanssa samassa tuotantoketjussa toimiville tai maaseutuyrityksiä välittömästi palveleville niin sanotuille ketjuyrityksille, kertoo yritystutkija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksen maaseutuosastolta. Tukea saavissa yrityksissä voi olla hakuvaiheessa enintään viisi vuosityöpaikkaa. Yrityskohtaisen tuen saamisen perusedellytys on, että hakijalla on riittävä ammattitaito yritystoiminnan aloittamiseen. Tukea voidaan myöntää myös osakeyhtiöille, avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille tai osuuskunnille, jos äänivalta on aktiiviyrittäjillä. Huomiota kiinnitetään yrityksen elinkelpoisuuteen. - Rahoituksen saannin edellytys toimintaansa laajentaville yrityksille on noin 20 prosentin kasvu, jota mitataan liikevaihdolla, tuloksella tai työpaikkojen määrällä. Myös toiminnan uutuusarvolla on vaikutusta, Kalevi Hiivala sanoo. Maaseutuosaston myöntämien investointitukien taso vaihtelee maatilalla toimintaa harjoitettaessa 25: stä 40 prosenttiin ja niin sanotuilla ketjuyrittäjillä tilan ulkopuolella prosenttia sijaintikunnasta riippuen. Lisätyövoiman palkkaukseen myönnettävä käynnistämistuki on enintään 45 prosenttia. Kehittämistuki, jota myönnetään tuotekehittelyyn, kouluttautumiseen, markkinoinnin kehittämiseen, on noin prosenttia. Tuet myönnetään käytännössä lähes enimmäismääräisinä. Tuki lasketaan hankkeen arvonlisäverottomista kustannuksista. Lisätiedot: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto, yritystutkija Kalevi Hiivala, (08) , kehittämispäällikkö Mikko Koskela, (08) Raahen, Ylivieskan ja Oulun seutukunnat (poislukien Oulun asemakaava-alue) Maaseutuyrittäjä! Yritysinvestointeihin rahaa tarjolla! Alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) toteutus päättyy kaikkien toimenpiteiden osalta viimeistään Alkaa olla kiire hakea kauden viimeiset yritystuet! Tukea voi saada maaseutuosastolta maatilalla toimiva pienyritys tai maatilojen kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa toimiva alle 5 htv työllistävä yritys. Tukea voi hakea: - laajennus- tai aloittamisvaiheen palkkauskustannuksiin - palvelujen ostoon vaikkapa markkinaselvityksen tekemiseen - investointeihin Lisätietoja rahoitettavista toimenpiteistä ja hankkeiden valintakriteereistä sekä hankehakemuslomakkeet (nro 306) ja Alueellinen maaseutuohjelma on saatavissa TE-keskuksesta sekä osoitteesta Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto yritystutkija Kalevi Hiivala, (08) hanketarkastaja Sampo Ekdahl, (08) kehittämispäällikkö Mikko Koskela, (08) Esimerkkejä rahoitettavista toimialoista tilojen oma pienimuotoinen elintarvikevalmistus erimuotoiset puuverstaat lämpöyrittäjyys myydään lämpöä omasta lämpökeskuksesta esim. naapureille, rivitaloille, kouluille matkailun eri ohjelmapalvelut ja investoinnit metallin ja puun alihankinta korjaamo//huoltoyrittäjyys palveluyrittäjyys, esim. työpalvelu, kirjanpito, kiinteistö/ jätehuolto, hoito-, perhe- ja hoivakodit 2/2004 maaviesti 9

10 m a i t o ProTuotos-vuosiraportti antaa AVAINTIETOJA MAIDONTUOTANTOON ELL A KARTTIMO Tuotosseurannan uusittu vuosiraportti liitteineen on saapunut maitotiloille kevään aikana. Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeät ja monipuoliset raportit karjan edellisen vuoden tuotos- ja terveystilanteesta. Raportit antavat entistä paremmat lähtötiedot analysoida tilan maidontuotantoa. PETRI KARTTIMO Veijo Lahdenperä (vasemmalla) ja Sauli Kärenlampi pohtivat 4-5 kertaa vuodessa lumijokisen maitotilan asioita. Vuosiraportin tietojen avulla he löysivät vastauksen isäntää askarruttaneeseen ongelmaan. -Ensikot lypsivät hyvin, mutta toisella kerralla huonommin. Syyksi selvisi liian lyhyt ummessaoloaika. Väkirehumäärää vähentämällä eläimet saadaan umpeen nopeammin. Uudistunut vuosiraportti käsittää entiset vuosi- ja terveysseurantaraportin karjayhteenvedon avaintunnusluvut. Vuosiyhteenvedon ohella tila saa lehmittäin edellisen vuoden tapahtumien yhteenvedon ja yksilöllisen lehmäkortin, joka sisältää yhteenvedon lehmän koko historiasta kuten tuotoksista. Lehmien ja karjan terveystietojen raportoinnin jatkokehitys on osa kansallisen eläinten terveydenhuollon seurantajärjestelmän kehittämistä. - Uudistetut tuotosseurannan raportit palvelevat entistä paremmin sekä viljelijää että maitotilaneuvojaa, sanoo maitotilaneuvoja Sauli Kärenlampi ProAgria Oulun Maaseutukeskuksesta. Hän on käynyt asiakastiloillaan vuosiraportteja läpi numero numerolta. Erityisen tyytyväinen hän on uudelleen aloitettuun karjan terveydentilan raportointiin kolmen vuoden tauon jälkeen. - Sen avulla pääsee nopeasti kiinni navetan terveys- ja erityisesti ruokinnan ongelmiin. ProTuotos-vuosiraportissa on nyt ensimmäistä kertaa näkyvissä lehmien elinikäistuotos, joka on niiden kestävyyden mittari. Elinikäistuotoksen kautta voi arvioida eläinten uusimiskustannuksen osuutta maidon tuotantokustannuksista. Elinikäistuotos on laskettu sekä VIRPI HUOTARI kotieläinagronomiksi Ouluun ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen kotieläinagronomiksi on valittu maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, agronomi Virpi Huotari Elimäeltä. Hän on työskennellyt kymmenen viime vuotta eläinlääketeollisuudessa eläinlääke- ja hygieniatuotteiden edustajana, viimeksi Pfizer Oy:n palveluksessa. Virpi Huotarin uuteen toimenkuvaan Oulussa kuuluu kotieläinneuvonnan ohjaaminen ja kehittäminen sekä koko maaseutuneuvonnan suunnitteluja tulosvastuu. Hän on syntynyt Kuhmossa, jossa hän edelleen viihtyy lomien aikana puolisonsa ja kaksivuotiaan tyttären kanssa. Oma suomenhevostamma ja puolikas -oriista kertovat perheen raviharrastuksesta. - Työni aloitan ihmisiin, heidän työhönsä ja arkeen tutustuen, 8. toukokuuta uuteen toimeen tarttuva Virpi sanoo. karjassa vuoden lopussa elossa oleville että siitä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana poistetuille lehmille. Elinikäistuotosta voidaan vertailla oman maaseutukeskuksen alueella. TUOTOSSEURANTA painottuu entisestä selkeämmin asiakkaan palvelusta saamaan hyötyyn. Tavoitteena on tietojen johdonmukainen ja laaja analysointi. Pohjana on edelleen karjasta ja lehmästä kerättävä perustieto. - Jatkossa asiantuntijoillamme on aikaa analysointiin ja keskusteluihin. Uskomme, että juuri tästä ajasta asiakkaalle on eniten hyötyä, sanoo ProAgria Maidon ja ProAgria Lihan tuoteryhmäpäällikkö Kyllikki Lampinen ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta. Tietoa on olemassa jo nyt paljon: uusitun vuosiraportin ja sen liitteiden lisäksi Ammu-ohjelman käyttäjä saa käyttöönsä 23 erilaista raporttia karjastaan. - Tavoitteena on, että viljelijä pystyy valitsemaan raportoitavat ominaisuudet ja laatimaan niistä raportteja tilansa toiminnan kehittämiseen sekä seuraamaan ja analysoimaan niitä itse tai asiantuntijoidemme kanssa. Työn tukena on koko ProAgrian osaaminen, Kyllikki Lampinen sanoo. ELLA KARTTIMO 10 maaviesti 2/2004

11 LAMMASTILOILLA karitsoinnin aika MARKETTA SARJA l i h a Kevät on uusien karitsoiden syntymän aikaa. Kun uuhien karitsointi tapahtuu lähes yhtä aikaa, muistiin pantavaa riittää. Karitsointitiedot kannattaa kirjata muistiin heti syntymän jälkeen, samoin numerointi vanhimmasta nuorimpaan. Winn-Lammasohjelma ja karitsointitaulukko ovat hyviä apuvälineitä. Lammasneuvontatila merkitsee ylös myös karitsoiden syntymäpainot, jolloin kuuden viikon ja neljän kuukauden punnitukset on helpompi tehdä, kun karitsat ovat jo valmiiksi listoilla ikäjärjestyksessä. Lampaiden ja vuohien numerointi toimii ainakin toistaiseksi entiseen malliin. Nykyiset lovet, metallija muovimerkit sekä keltaiset EU-korvamerkit käyvät vielä, kunhan muistaa laittaa eloon myytäville aina pakolliset keltaiset EU-korvamerkit. Korvamerkintään on tulossa muutoksia viimeistään , mutta mahdollisesti jo , jos maa- ja metsätalousministeriössä saadaan asiat valmiiksi. Lampaille ja vuohille on tulossa pakolliset korvamerkit molempiin korviin. Korvausmerkki pudonneen tilalle ja ilmoittelu rekisteriin on tehtävä päivän sisällä, lähes kuten naudoilla on tapana. Muutos koskisi kaikkia lammas- ja vuohitiloja. ALKUPERÄISROTUJEN kasvattamisen tuki edellyttää lammastilaneuvontaan eli lammastarkkailuun kuulumista. Asiasta kiinnostuneet saavat lisätietoa maaseutukeskuksen lammasneuvojalta. Sen jälkeen selvitetään uusien tilojen suvut ja ilmoitetaan lampaat rekisteriin. Tilakäynti tehdään kerran vuodessa, jolloin tarkistetaan yhdessä tapahtumat, katsastetaan lampaat, käydään läpi tuotostulokset sekä valitaan sopivat eläimet siitokseen. Tarvittaessa eläimet myös ultraäänimitataan. Lampru-ohjelmalla tehtävään ruokintasuunnitelmaan tarvitaan tilan kotoisista rehuista tehdyt rehuanalyysit. Lisätiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, maitotilaja lammasneuvoja Marketta Sarja, (08) , , ELLA KARTTIMO Mikko Leppänen kasvattaa lampaan alkuperäisrotuja Haukiputaan Kellossa. Kevät on paitsi karitsoinnin seurantaa myös EU-tukien hakemisen aikaa. 2/2004 maaviesti 11

12 m a i t o TIINA KARLSTRÖM Lehmät ja hiehot NÄYTTELYKUNTOON Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon järjesti trimmaus- ja esittämiskurssin helmikuussa Sanna ja Heikki Marjalan tilalla Pattijoella. Kouluttajat Riina Koivulahti ja Sanna Savikko olivat olleet handlerkurssilla Belgiassa ja jakoivat Marjalassa oppejaan innokkaille kuuntelijoille sekä teoriassa että käytännössä. Teorialuento antoi vinkkejä siitä, kuinka omasta karjasta valitaan hyvä eläin näyttelyyn. Koska näyttelyyn valmistautuminen aloitetaan jo puoli vuotta ennen H-hetkeä, on mietittävä tarkkaan, millainen valittu eläin olisi kyseisenä ajankohtana. Hiehoa valittaessa ajatellaan sen kehitysvaihetta ja lypsylehmää valittaessa tuotosvaihetta. Poikinutta lehmää kannattaa ajatella näyttelyyn vasta 3-4 kuukauden kuluttua poikimisesta. Kevät saa. BESTON-maa sadon uuden kasvattaa. Tilaa TAVALLISTA PAREMPI BESTONkalkitus ennen kevätkylvöjä. BESTON-kalkituskuona kasvattaa sinulle tavallista tukevamman sadon. Vain hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava ph on 6,5...7 ja oikea ca/mg-suhde. BESTON TAVALLISTA PAREMPI KALKITUSAINE HUOM! UUDET NUMEROT: Vaihde: Myynti: Fax: maaviesti 2/2004 1/2004 Hyvä näyttelyeläin on tyylikäs. Se kantaa päänsä hyvin ja on muutenkin koko olemukseltaan balanssissa. Näyttelyssä menestyäkseen sen tulee olla lypsytyyppinen, pitkäniskainen, kuivaluinen, hyväjalkainen ja terveesti liikkuva. Kyljen tulisi olla syvä ja avoin, lantion pitkä ja leveä sekä selkälinjan vahva. Ylälinjaltaan eläimen tulisi olla hieman etukorkea, jotta se näyttelykielellä ilmaistuna niin sanotusti kävelisi ylämäkeen. Nuoren eläimen tulee olla ikäisekseen hyvin kasvanut. Vaatimukset voivat tuntua turhanpäiväisiltä, mutta luetteloon on koottu kaikki ne ominaisuudet, joita arkipäivänäkin hyvissä lehmissä arvostamme. Kuin vaivihkaa kaikkiin vaatimuksiin sisältyy vielä se tärkein ominaisuus eli hyvä ja nöyrä luonne. Ilman sitä ei lehmän kanssa näyttelyssä pärjää. Lisätietoa kalkituksesta saat BESTON ON MYÖS LUOMUUN SALLITTU! TIINA KARLSTRÖM Kouluttajat Riina Koivulahti ja Sanna Savikko näyttivät muun muassa, miten lehmän selkälinja klipataan ja tuodaan esiin eläimen parhaat puolet. Sanna Marjala suunnitteli tuovansa jonkun kuntoon laitetuista eläimistä Ruukin näyttelyyn kesäkuussa. NÄYTTELYPÄIVÄ vaatii esittäjältä ja eläimeltä paljon, niinpä valmentautumattomana ei kannata kisaan lähteä. Näyttelyrutiineja ruokinnasta talutukseen harjoitellaan kotona. Eläin totutetaan myös erilaisiin ääniin ja hälinään. Harjoittelu kehittää eläimen ja esittäjän välistä suhdetta, jonka täytyy perustua syvään luottamukseen, jotta eläin yllättävien tilanteiden sattuessa pystyisi aina turvautumaan omaan ihmiseensä, eikä vahinkoja tapahtuisi. Eläimen pesuun näyttelyä varten tutustuimme teoriassa. Eläintä tulisi pestä kotona useamman kerran ennen näyttelyä, jotta eläin ei enää näyttelypaikalla jännittäisi toimenpidettä. Pesun yhteydessä käytetään eläimille tarkoitettua shampoota. KLIPPAUS eli eläimen karvapeitteen trimmaus on jo taidetta. Se aloitetaan hyvissä ajoin ennen näyttelypäivää, jotta karkeimmat leikkausrajat ehtivät tasaantua siisteiksi. Viimeinen klippaus tehdään pestylle ja kuivalle eläimelle. Ennen klippaamista on hyvä katsoa eläintä hieman kauempaa ja miettiä, mitä kohtia siitä pitäisi kohentaa. Esimerkiksi suoran selkälinjan teko on todella tarkkaa työtä. Häntään jätetään noin kahden kädenmitan pituinen tupsu. Jalat, etujalkojen väli ja kyljet klipataan kokonaan. Lypsytyyppisyyden esiintuomiseksi sekä niska että pää klipataan korvia ja turpaa myöten. Hiehojen mahan alusta jätetään ajelematta, mutta lehmiltä klipataan myös maha ja utare. Eläintä pitää ruokkia oikein, jotta sen kuntoluokka on kohdallaan. Ihanteena on kolme. Ennen kehään menoa eläin pitäisi saada vielä täytettyä, jotta lypsytyyppinen runko saataisiin paremmin esiin. Eläimelle tarjotaan runsaasti heinää ja vettä. OPETTAMINEN esiintymiseen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, mieluiten pienestä pitäen. Sanna ja Riina muistuttivat, että vanhatkin lehmät oppivat uusia asioita. - Eläintä pitää kohdella aina rauhallisesti ja hyvästä käytöksestä palkitaan silityksillä ja vaikka makupalalla. Hyvä esiintyminen on tärkeää, sillä anatomisesti hyvä eläin ei välttämättä pärjää, ellei se esiinny edukseen. Näyttelyssä pidetään riimusta kiinni vasemmalla kädellä. Oikealla kädellä autetaan päätä oikeaan asentoon ja muotoon. Kehään tullaan reippaasti. Ensimmäisenä tulevan tehtävänä on seurata, koska viimeinen pari on kehässä. Tämän jälkeen kaikki kääntyvät hieman vinottain, selkä menosuuntaan päin. Kehässä toimitaan tuomarin ohjeiden mukaisesti. Kokemus kehittää esittäjänkin taitoa, mutta muutaman vinkin Riikka ja Sanna antoivat. - Seisovan eläimen jalka-asento korjataan halutuksi napauttamalla omalla jalalla sitä jalkaa, jonka eläimen halutaan siirtävän. Jos eläin seisoo etujalat liian tiiviisti yhdessä, voidaan niitä levittää napauttamalla omilla jaloilla edestä päin molempiin vuohisiin. Jos tuomari koettaa eläimen kylkiluita, käännetään eläimen päätä hieman tuomarista poispäin. Kun tuomari koettaa eläimen nahkaa, käännetään päätä tuomariin päin. Kehässä kannattaa rentoutua ja nauttia, sillä fiilis tarttuu myös eläimeen. Päivän päätteeksi Sannalla ja Heikillä oli klipattuna kaksi hiehoa ja yksi lehmä. Ainakin toisen hiehoista Sanna suunnitteli tuovansa Ruukin näyttelyyn kesäkuussa. Mennään katsomaan! Tiina Karlström on ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen kotieläinagrologi. TIINA KARLSTRÖM

13 SUORAKYLVÖ ONNISTUU myös Pohjois-Suomessa k a s v i RISTO JOKEL A Kylvö suoraan sänkeen on yleistynyt. Syitä tähän on viljan alhainen hinta sekä tarve säästää tuotantokustannuksia ja työaikaa. Torjunta-aineiden hinnan lasku ja kylvötekniikan kehittyminen ovat edistäneet muokkauksen keventämistä ja siitä luopumista. Tutkimusten mukaan kyntämättä viljely sopii lähinnä jäykille savimaille sekä hiesusavi- ja hiesumaille. Näitä kevyemmillä hieta- ja multamailla kasvijätteistä aiheutuvat viljelytekniset ongelmat, kuten äkeen ja kylvökoneen tukkeutuminen sekä juuririkkakasvien voimakas lisääntyminen, vaikeuttavat viljelyä ilman kyntöä. Suorakylvö sopii paremmin Etelä-Suomen savikoille kuin Pohjois-Suomen keveille maille. Kyntämättömät pellot kuivuvat hitaammin kuin kynnetyt, joten suorakylvö voidaan tehdä myöhemmin kuin perinteinen. Tämän vuoksi suorakylvön kannattavuus heikkenee mitä pohjoisempana viljellään. Maan rakenteen ja ojituksen on oltava kunnossa, jotta viljely ilman kyntöä onnistuu. Ennen suorakylvöön siirtymistä pitää tehdä perusparannuksia sellaisilla lohkoilla, joilla on pintavesiongelmia jo kynnettäessä. SUORAKYLVÖN kylvöalusta tehdään leikkuupuimurilla. Oljen ja ruumenten määrä sekä jakauma pellon pinnalla vaikuttaa ratkaisevasti suorakylvön onnistumiseen. On tärkeää, että olki ja ruumenet saadaan leviämään hyvin jo puinnin yhteydessä. Vaikeinta kevätviljan suorakylvössä on sopivan kylvöajan odottaminen. Oikea kylvöaika on muutamasta päivästä viikkoa myöhemmin kuin perinteisesti kylvettäessä. Ihanteellinen viljan kylvösyvyys on 3 4 senttiä. Kylvösyvyys on kuitenkin aina säädettävä maan kosteustilan mukaan. Yhden vuoden kokeiden jälkeen näyttää jo melko varmalta, että lannoite ja viljan siemen voidaan sijoittaa samaan kylvövakoon ilman mainittavia haittoja. Orastuminen on hieman hitaampaa ja oraiden määrä alhaisempi kuin sijoitettaessa lannoite omiin riveihinsä. SUORAKYLVÖKONETTA ei kannata hankkia 30 hehtaarin tilalle, ellei ole mahdollisuus tehdä urakointia. Kolmen metrin suorakylvökoneella pitäisi kylvää vuodessa vähintään Onnistuneen suorakylvön avaintekijät - Levitä oljet ja ruumenet mahdollisimman hyvin, jätä pitkä sänki - kiinnitä huomiota puimurin ajotekniikkaan. - Anna pellon kuivua keväällä tarpeeksi, älä kylvä liian syvään. - Tarkkaile rikkakasveja, noudata torjuntaohjeita. 150 hehtaaria, jotta oman koneen hankkiminen olisi kannattavaa. Tilan koosta sekä aikaisemmasta muokkaus- ja kylvömenetelmästä riippuen suorakylvö kestää kilon sadon alennuksen, jotta käteen jäävä rahasumma säilyisi ennallaan. Tällä hetkellä ei vielä voida sanoa, mihin suorakylvön satotaso asettuu perinteiseen verrattuna pitkällä tähtäimellä, koska esimerkiksi maan rakenteessa ja kasvitautitilanteessa tapahtuvat muutokset voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua. Kaura ja vehnä ovat menestyneet suorakylvettynä suhteellisen paremmin kuin ohra. Kenttäkokeiden perusteella sadon alennukset ovat olleet keskimäärin sen verran pieniä, että suorakylvö on ollut taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä. RIKKAKASVEJA kannattaa tarkkail- la. Ensimmäisenä suorakylvökeväänä voi sängessä talvehtineiden monivuotisten ja syysyksivuotisten rikkakasvien määrä yllättää, joten peltoja kannattaa tarkkailla jo syksyllä ja uudestaan keväällä. Tämänhetkisen kokemuksen mukaan vuosittainen glyfosaattiruiskutus juuririkkakasvien torjumiseksi on tarpeen multavilla ja kevyillä mailla. Torjunta ennen kylvöä on yleensä parempi kuin kylvön jälkeen. Siemenrikkaruohot saattavat pitkällä tähtäimellä vähetä siemenpankin pienentyessä. Kasvitautien havainnointiin on suorakylvössä panostettava entistä enemmän. Erityisesti ohran taudit saattavat lisääntyä runsaasti. Risto Jokela on ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen piiriagrologi. VILJAVUUS- TUTKIMUKSET NYT UUTTA! Kalkitustarvelaskelma veloituksetta jokaiselle maanäytteelle. Näytteiden lähettäminen uusilla pakettikorteillamme vain 5,00 e (+ alv 22 %). Peritään tutkimusten laskutuksen yhteydessä. Ylimääräinen 4 % alennus voimassa asti. MTK:laisille jäsenalennus - 4 % Kiilakiventie 1, Oulu p. (08) , f. (08) /2004 maaviesti 13

14 MAHLASSA MAISTUU KEVÄT! Mahla ja sen terveysvaikutukset ovat nousseet jälleen arvoonsa. Kainuussa mahlan käyttöä on elvytetty Rural Business Women -hankkeen kautta Ristijärvellä ja Suomussalmella. Kolme yrittäjää on myös kiinnostunut mahlan tuotteistuksesta. Huhti-toukokuussa, kun koivun tyven ympärille sulaa pälvi, on sopiva aika ottaa koivusta mahlaa. Luonnontuotteista mahla on ensimmäisiä kevään keruutuotteita. Mahlakausi jatkuu silmujen puhkeamiseen saakka. Mahla on koivun vararavintoa, jota se on varastoinut syksyllä seuraavaa kesää varten. Mahlan otto ei vaikuta koivun silmujen puhkeamiseen tai lehtien tuloon. Mahla sisältää fruktoosia ja glukoosia sekä lukuisia eri hiven- ja kivennäisaineita. Kaikki nämä aineet ovat mahlassa elimistöön helposti imeytyvässä muodossa. Mahlan otto ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten sen ottoon on oltava maanomistajan lupa. Parhaimpia mahlakoivuja on rauduskoivu, mutta määrällisesti enemmän mahlaa antaa hieskoivu. Hyvä mahlapuu antaa kevään aikana litraa mahlaa, yksi hyvä koivu voi antaa jopa 10 litraa vuorokaudessa. MAHLAKOIVU on isolatvainen ja hyvin kasvanut yksilö, jonka rungon halkaisija on vähintään 20 senttiä. ASFALTTIA MAATILOILLE tiiviit asfalttirakenteet AIV-varastoihin ja karjapihoihin asfaltoinnit tuotantorakennusten ympäristöihin, varastorakennusten lattioihin, pihoille ym... Lemminkäinen Oyj Päällystysyksikkö Koivun runkoon sentin korkeudelle porataan 3-10 senttiä syvä reikä alle 10 millimetrin terällä. Tiedustelut: Kajaani (08) Kemi (016) Kuusamo (08) Oulu (08) Raahe (08) Mahlan valutusputki asetetaan noin sentin syvyydelle. Putken toinen pää laitetaan valutusastiaan. Mahlan annetaan valua noin vuorokauden, jonka jälkeen astia vaihdetaan. Mahlan valutusvälineet porasta lähtien puhdistetaan hyvin. Koivun runkoon sentin korkeudelle porataan 3-10 senttiä syvä reikä alle 10 millimetrin terällä. Reikä huuhdellaan vedellä, jotta mahlan sekaan ei mene sahanpurua. Sen jälkeen siihen asetetaan valutusputki noin sentin syvyydelle. Valutusputken toinen pää laitetaan valutusastiaan. Mahlan annetaan valua noin vuorokauden verran, jonka jälkeen astia vaihdetaan, ja valunut mahla joko käytetään tai pakastetaan. Mahla säilyy jääkaapissa noin vuorokauden verran, joten sen käsittely heti tuoreeltaan on tärkeää. Suurempia määriä voi pastöroida esimerkiksi mehuasemilla. Mahlasta voidaan tehdä myös mahlasiirappia. Mahlan oton jälkeen puuhun poratun reiän kohdalle laitetaan puutikku tai porausreiän voi joko jättää auki tai sitten polttaa pistoliekillä hiiltyneeksi. Mahlaa voidaan käyttää ruuanlaitossa veden tilalla kaikessa ruuanlaitossa tai juoda sitä sellaisenaan. Mahlan ottajan muistilista Kysy maanomistajan lupa! Valitse isolatvainen, hyväkuntoinen koivu, jonka halkaisija vähintään 20 cm. Paras mahla-aika on huhti-toukokuussa, kun ilman lämpötila on noin + 4 astetta silmujen puhkeamiseen asti. Valitse valutusputki ja mittaa sen halkaisija (alle 10 mm) - valitse poran terä sen mukaisesti. Puhdista välineet. Poraa reikä koivuun yläviistoon mieluummin varjon puolelle. Huuhtele reikä vedellä. Aseta muoviputki porattuun reikään nopeasti poraamisen jälkeen, jotta sieni-infektio ei ehdi mukaan haittaamaan toimintoja. Aseta muoviputken toinen pää kannelliseen ämpäriin, jossa on porattu putken kokoinen reikä tai tiivistä maalarinteipillä putken ympäristö, jotta muurahaiset ja muut pienet ötökät eivät valloita mahla-astiaa. Aseta vielä valutusastia tukevasti koivun rungon viereen, jotta se täyttyessään ei kaadu. Tiivistä lunta valutusastian ympärille, jotta mahla säilyy viileänä. Tarkista, että mahla valuu puusta vapaasti. Yöllä valuessa, mahla sään vaikutuksesta jäätyy, jolloin putki tukkeutuu tosin sulaa taas sään lämmetessä. Mahlan valutus ei tapa puuta Samasta puusta voidaan kerätä mahlaa kymmeniä vuosia! Heli Pirinen on ProAgria Kainuun Maaseutukeskuksen / Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen luonnontuote- ja puutarhaneuvoja. Lisätiedot, puh , , Kasvinsuojeluruiskujen testauspäivät 2004 t klo 9 SOTKAMO, MTT:n tutkimusasema ti klo 9 VUOLIJOKI, Hatvan halli to klo 9 KAJAANI, Kainuun Ammattiopisto Ilmoittautumiset: Esa Huttunen, puh maaviesti 2/2004

15 HAUKIPERÄN PUUTARHA valmiina vuoden sesonkiin p u u t a r h a ELL A KARTTIMO Suomussalmelaisella Haukiperän puutarhalla eletään vuoden työteliäintä aikaa. Kun äitienpäivä ruusuineen on takana, alkaa kesäkukkien sesonki. Lähiseudun ja naapurikuntien vakioasiakkaat löytävät 20 vuotta täyttävältä puutarhalta tänäkin keväänä petuniansa, orvokkinsa ja globeliansa. Vaihtelunhaluiselle viherpeukalolle puutarhalla kasvavat amppelikehäkukkien ja murattien taimet. Vuonna 1984 perustetun puutarhan kummeina olivat liitännäiselinkeinoneuvoja Sanni Huusko Kainuun Maaseutukeskuksesta, puutarhaneuvoja Martti Pietilä Oulun Maaseutukeskuksesta ja maataloussihteeri Martti Käkilehto Suomussalmen kunnasta. - Puutarha perustettiin alun pitäen Pesiölle, jossa se toimi kaksi kevättä. Kiitos alkuvaiheen asiantuntijoiden neuvojen, puutarha siirtyi vuonna 1986 lähelle kuntakeskusta Haukiperään, josta kunta vuokrasi puutarhalle kolmen hehtaarin tontin, yrittäjä Leena Ollonberg muistelee. Paikka on osoittautunut vuosien varrella erinomaiseksi. Alkuvuosien 100 neliön kasvihuone on kasvanut liki neliöksi. Avomaan kurkun ja tomaatin kasvatus kiinnosti Leena Ollonbergia perustamisvaiheessa erityisesti, ja sitä pohdittiin myös asiantuntijoiden kanssa. Aloittava yrittäjä kävi niin yrittäjä- kuin kasvihuoneviljelykurssinkin. - Tarkoitus oli opetella tomaatinviljely, kesäkukat eivät silloin oikein kiinnostaneet, vaikka asiantuntijat olivatkin toista mieltä. Melko pian tuntuikin aiheelliselta luopua tomaatinviljelystä ja keskittyä kesäkukkiin. HAUKIPERÄN puutarhan kestosuosikkeja ovat petunia ja orvokki, joita on myös myynnissä kappalemäärältään eniten. Myös globelioiden menekki on tasaista, samoin samettiruusujen. Vuosi vuodelta suosiotaan lisää myös miljoonakello. Hautakukkien ykköset ovat viime vuosina olleet ruusubegonia ja hopealehti. - Pelargonioiden ystäville on vuosittain tarjolla uusia värejä, vaikkakin vanhemmat asiakkaat etsivät usein tiettyä vanhaa väriä. Tämän kevään uutuuksia ovat lehdiltään moniväriset lajikkeet. Leena Ollonberg pitää tärkeänä rehellisyyttä - esimerkiksi sitä, että asiakkaalle voi perustella, miksi jotakin uutuutta ei ole otettu myyntiin. - Kasvien kestävyys on tärkeä ominaisuus. Kaikki uutuudet eivät sovi Ylä-Kainuun oloihin ja kasvillisuusvyöhykkeelle. Hyvä esimerkki on omenapuu, jonka Etelä-Suomessa menestyvät lajikkeet aiheuttavat usein pohjoisessa pettymyksiä. Koristepensaiden kestosuosikkeja ovat hanhikit ja angervot. Puista ykkösiä ovat Terijoen salava, hopeapaju ja tuomipihlaja. Myös marjapensaat ja majojen taimet kuuluvat puutarhan valikoimiin. PELKKÄ TAIMI ei riitä, vaan asiakas tarvitsee neuvontaa ja puutarhan työntekijöiden aikaa. Tähän myös Haukiperän puutarha haluaa varautua. Yrittäjä itse pyrkii olemaan kassalla aina kun mahdollista vastaamassa asiakkaan viime hetken kysymyksiin. Tytär Sirpa Ollonberg on suunnitteluhortonomi, joka tuo perheyritykseen asiantuntemusta ja uusinta tietoa. - Asiakas tarvitsee valinnoilleen tukea. On mietittävä, millaisen paikkaan kasvi sopii tai millaista hoitoa se tarvitsee. Ystävän apua Haukiperän puutarhan kevätkiireisiin antava Anja Puttonen toimii aktiivisesti Kainuun puutarhayhdistyksen Ylä- Kainuun tiimissä. - Kasvien kestävyys on tärkeä ominaisuus. Kaikki uutuudet eivät sovi Ylä- Kainuun oloihin ja kasvillisuusvyöhykkeelle, Leena Ollonberg ja Anja Puttonen sanovat. - Yhdistyksen tarjoama neuvonta ja kurssit ajankohtaisista aiheista ovat jatkuvasti suosittuja. Kahden vuosikymmenen työ on opettanut tekijäänsä. Eläkeiän lähetessä Leena Ollonberg sanoo olevansa tyytyväinen olemassa olevaan, siihen, mitä vuosien varrella on syntynyt. Puutarhan ulkoalueelle tehty keidas saarineen, grilleineen ja suihkulähteineen on alue, jolle Leena Ollonberg toivoo löytyvän aikaa tulevina vuosina. Marleenan huvikummuksi nimetty keidas on hänelle akkujenlatauspaikka. Katsomot, satumetsä ja kahvila antavat mahdollisuuden erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. - Siellä huomaa kevään heräämisen, kun pensaat, puut ja kielot puhkeavat kukkaan. Lisätiedot: Haukiperän puutarha on avoinna äitienpäivästä lähtien päivittäin kello 9-20; Puutarhaneuvonta: ProAgria Kainuun Maaseutukeskus, luonnontuote- ja puutarhaneuvoja Heli Pirinen, puh , ; ProAgria Oulun Maaseutukeskus, puutarhatuotannonneuvoja Kirsti Voho, puh /2004 maaviesti 15

16 p u u t a r h a MINIOMENAPUU NUORET PUUT leikataan siten, että perusversosto pyritään luomaan 1-1,5 metrin korkeudelle. Pääverso katkaistaan noin 2,4 metrin korkeudelta yleensä toisena viljelyvuonna. Tämän jälkeen johtoverso latvotaan aina 40 sentin mittaisena ja sivuversojen kasvua ohjataan oksakulmia laajentamalla. Hyvässä perusrungossa ei saa olla tyviversoja, niinpä ne kannattaa poistaa aina, kun niitä ilmaantuu. Kääpiöivien omenapuiden viljelyssä on lisäksi huomioitava seuraavat seikat: - oksien taivutus alkuvaiheessa esimerksi pyykkipojilla - myöhemmin on turvauduttava painavampaan tavaraan kuten painoihin ja punnuksiin - taivutusaika on juhannuksen tienoilla, ja neljä viikkoa riittää - tukikepin oltava riittävän pitkä - jos latva taipuu, kasvu loppuu - sivuoksat eivät saa olla vahvempia kuin pääverso - leikattaessa on jätettävä lyhyt tappi, josta uusi verso alkaa kasvaa - jos käytetään tukimahtuu pieneenkin pihaan KIRSTI VOHO Kääpiöomenapuut antavat mahdollisuuden nähdä ja kokea pienessäkin pihassa omenapuiden kukinta-aikaisen kauneuden, kukkien tuoksun ja hedelmien tuotannon. Kääpiö- eli miniomenapuut ovat uusimpia tulokkaita omenapuurintamalla. Pienen kokonsa puolesta ne sopivat pieneenkin pihaan esimerkiksi rivitaloihin. Niiden hillitty kasvu antaa mahdollisuuden kasvattaa säleikkö- ja muotopuita. Jopa kasvatus astioissakin on mahdollista. Kääpiöivyys saadaan aikaan varttamalla kasvatettava lajike hillittyä kasvua aiheuttavaan perusrunkoon. Myytävänä olevat puut saavuttavat maksimissaan 2,5 metrin korkeuden. Markkinoilla on myös pienemmäksi jääviä, vain 16 maaviesti 2/2004 kaksi metrisiksi kasvavia lajikkeita. Kääpiöivien omenapuiden hyötynä on pienen kasvutilan lisäksi leikkauksen väheneminen. Leikkaustarpeesta suurin osa on hedelmiä tuottavien oksien nuorennusta eli kokonaisten oksien poistoa. Niin sanottuja valoleikkauksia tai kilpailevien latvojen typistämistä ei tarvita. Etuina voidaan pitää myös mahdollisuutta istuttaa omenapuita tiheämpään kuin tavallisia omenapuita. Aitaistutusmahdollisuus lisää monikäyttöisyyttä. Hedelmien poiminta on normaaleihin omenapuihin verrattuna help- Näin onnistut! Valitse tuulilta suojattu, tontin suojaisin eli paras paikka. Varmista, että maalaji on vettä läpäisevä. Maanparannus tehdään turpeen ja hiekan avulla. Ei savimonttuun! Huolehdi salaojituksesta ja käytä harjuistutusta. Aurinkoinen kasvupaikka! Valitse kestäväksi arvioitu lajike. Kasvillisuusvyöhyke on perusta, kun sopivia lajikkeita etsitään. Omenalle suurin merkitys on kasvukauden aikainen lämpösumman kerääntyminen. Talvenkestoonkin sillä on huomattava merkitys. Isompia alueita perustettaessa on määritettävä maan ravinne- ja ph-tila, koska lannoitukset on hoidettava kuntoon ennen kasvien istuttamista. Viljavuusanalyysin tulokset ovat maan peruslannoituksen ja kalkituksen määrittämisen perusta. Erikoiskasvien osalta on otettava myös hivenaineiden tulokset huomioon. Perusnäytteen lisäksi kannattaa huomioida mangaanin ja boorin pitoisuudet. Suosi kevätistutusta, mikä on tällä alueella suositeltavin vaihtoehto. Huolehdi oikeasta hoidosta: istutus- ja hoitoleikkauksista, kastelusta, maanpinnan kattamisesta esimerkiksi mansikkamuovilla, lehtipuun hakkeella tai orgaanisella katteella sekä suojaamisesta jäniksiltä ja myyriltä. poa - tikkaita ei sadon keräämiseen tarvita. Myös kasvinsuojelu helpottuu: hedelmärupea on vähemmän, koska puu on ilmava. Hedelmien laatu on lisäksi parempi. KÄÄPIÖIVIEN omenapuiden haittoina voidaan pitää puukohtaisen sadon vähäisempää määrää voimakaskasvuiseen puuhun verrattuna. Toisaalta pinta-alaan suhteutettuna saadaan kuitenkin 2-4 kertaa suurempi sato, kun hehtaarille voidaan istuttaa suurempi määrä puita. Tiheäistutusmenetelmässä puut istutetaan tiheämpään - taloudellisinta lienee noin 1,5 metrin taimiväli. On mahdollista istuttaa myös jopa vain 80 sentin taimivälillä. Puiden tuenta on tarpeen, mikä lisää perustamiskustannuksia. Tosin alkutuennan jälkeen perusrungot pysyvät pystyssä omilla juurillaan. Kastelusta on huolehdittava pidempään, jos maalaji on hyvin vettä läpäisevä. On erityisen tärkeää, että ensimmäisenä vuonna poistetaan kukat. Muuten ei muodostu kunnollista haaroittumista. Kahdesta kolmeen viikkoa kukan poistamisen jälkeen alkaa tulla versoa. Kukat on poistettava vielä toisenakin vuonna istutuksesta, ellei puu ei ole lähtenyt kunnolla kasvuun eli se on jurovan näköinen. ELLA KARTTIMO KUKAT POISTETAAN, jotta vegetatiivinen kasvu ei pysähdy ja puut tulevat täysikokoisiksi nopeammin. Tarkoituksenahan on kasvattaa mahdollisimman suuri lehtipintaala. Toisaalta iso lehtipinta-ala voi olla ongelma, koska kääpiöivillä perusrungoilla kasvavien omenapuiden juuristo on kapeampi ja lähempänä maan pintaa. Juuriston kokoon nähden suuri lehtipinta-ala voi aiheuttaa kasvutappioita riittämättömän veden ja ravinteiden saannin vuoksi. Kannattaa siis huolehtia kastelusta ja ravinteiden saannista huolellisesti heti istutuksen jälkeen. Kasvusto on myös herkempi rikkakasvien kilpailulle, joten katteen käyttö riveissä ja taimen ympärillä on perusteltua. Vanhemmilla perusrunkotyypeillä lyhytversot syntyvät vasta neljännen vuoden versoon. Lisäksi alhaalle tulevat versot tulee poistaa. Käytännössä 50 senttiä alempana olevat versot poistetaan.

17 p u u t a r h a lankoja, taivutukseen ei välttämättä tarvita painoja. KÄÄPIÖTARHA istutetaan matalaan maanpeittokankaalla katettuun harjuun. Taimietäisyys on vain 1,5 2 metriä. Rivinväliksi riittää noin 4 metriä. Harjunvälit pidetään leikattavalla ELLA KARTTIMO nurmella. Kotipihoissa kääpiöpuut istutetaan 2 3 metrin välein. Istutuksen avainasioita ovat: - käytä vain hyvälaatuisia piiska- tai paakkutaimia - istuta keväällä mahdollisimman aikaisin; kevätkosteus on hyvä käyttää hyödyksi ja antaa taimille tarpeeksi aikaa juurtua ja asettua paikalleen - laita paljasjuuriset taimet veteen vuorokaudeksi ennen istutusta; paakkutaimet kastellaan perusteellisesti ennen istutusta, että kasviin tulee hyvä nestejännitys - älä istuta aurinkoisella ilmalla, kun kasvi haihduttaa voimakkaasti - kaiva riittävän suuret istutuskuopat; istutusmullan joukkoon hyvä sekoittaa kasteltua turvetta - käytä hyvää ruokamultaa istutettaessa - istuta piiskataimi 10 sentin päähän tukitolpasta, jotta taimen voi myöhemmin sitoa kireälle, ja tarkista seuraavina vuosina säännöllisesti tukinarun kireys, ettei se ala hiertää runkoa rikki, löysennä tarvittaessa - istuta taimet vähintään siihen syvyyteen, jossa ne ovat kasvaneet taimistossa, varrennoskohdan tulee kuitenkin jäädä maan pinnalle - jos aiemmin on käytetty maavaikutteisia rikkakasvien torjunta-aineita, pintamaata ei saa sekoittaa istutuskuopan multaan. KESTÄVIÄ lajikkeita Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat muun muassa Aino, Ananaskaneli, Anisovka, Antonovka, Borgovskoje, Dolgo, Erstaa, Esteri, Grenman, Harlamovski, Hibernal, Junost, Keltakaneli, Kersti, Korobovka, Lepaan Meloni, Långsjön päärynäomena, Mustialan iso venäläinen, Oton omena, Peltolan omena, Pirja, Punakaneli, Raatteen tie, Sariola, Slava Mitshurinska, Snygg, Sokerimiron, Suislepp, Tsaarin kilpi, Turso ja Valkea nalif. Arvokkaita ovat ne omenapuut, joita näemme vanhojen talojen pihamailla. Hyviä pölyttäjälajikkeita ovat Ananaskaneli, Antonovka, Bergius, Huvitus, Sokerimiron, Suislepp ja Syysjuovikas. Kannattaa muistaa myös perheomenapuun antamat mahdollisuudet: kestävään perusrunkoon on vartettu useampi lajike, jolloin pölyttyminen on tasaista, ja samasta puusta saa erilaisia ja eri aikaan kypsyviä omenia. Lisätiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, puutarhatuotannonneuvoja Kirsti Voho, puh ; ProAgria Kainuun Maaseutukeskus, luonnontuote- ja puutarhaneuvoja Heli Pirinen, puh , /2004 maaviesti 17

18 y r i t y s Oma kaava maatalouden MUISTIINPANOILLE Maatalouden harjoittajien muistiinpanovelvollisuus muuttuu vuoden 2004 alusta. Kaikkien maatalouden harjoittajien on vastaisuudessa merkittävä maatalouden tulot ja menot muistiinpanoihin saman kaavan mukaisesti. Kaava sisältyy päätökseen, jonka Verohallitus antoi elokuussa Muistiinpanokaavasta ei ole aiemmin ollut säännöstä. Maatalouden tulot ja menot on ryhmiteltävä muistiinpanoissa arvonlisäverokannan mukaan, mutta ilman arvonlisäveron osuutta. Tulos on laskettava kaikista verovelvollisen omistamista maatiloista yhteisesti. Myös verovuodelta tehtävä tasausvaraus merkitään muistiinpanokaavaan. Koska tasausvaraus kuitenkin muodostetaan maatiloittain, on sen perusteen käytävä ilmi muistiinpanoista. Muistiinpanokaava on seuraava: TULOT Verollinen myynti 22 % - eläinten myyntitulot - verovuoden tuotoksi jaksotetut kotieläinten myyntitulot - muut myyntitulot Verollinen myynti 17 % - kotieläintuotteiden myyntitulot - kasvinviljelytuotteiden myyntitulot - verollinen myynti 8 % - majoituspalvelut yms. myyntitulot Arvonlisäveroton myynti - valtiolta saadut tuet - muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset - tasausvarauksen suora tuloutus - muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot MENOT - palkkamenot - arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 22 % - verovuoden poistona vähennettävät kotieläinten jaksotetut hankintamenot - arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 17 % / 8 % - muut maatalouden menot - poistot - verovuodelta tehty tasausvaraus EROTUS (Voitto/Tappio) Muistiinpanokaavan käyttö yhdenmukaistaa eri maatalouden harjoittajien tuloksen laskentaa. Maatalouden harjoittajan tietoja voidaan käsitellä verohallinnossa entistä automaattisemmin. Lisätiedot: Verohallitus, ylitarkastaja Ilkka Niskanen, puh. (09) ; ylitarkastaja Tuula Hakola, puh (09) Belarus - Tempo - Jako -varaosat Traktoreiden ja puimureiden uusia ja käytettyjä varaosia Aurojen kulutusosia Öljyt - renkaat - tarvikkeet Fiat traktoreiden varaosia ja tarvikkeita toimitusmyyntinä - kannattaa kysyä! Ostamme traktoreita ja puimureita purettavaksi Monipuolinen varaosatalo Pohjois-Suomessa SUOMEN Soita meille! KEMPELE, Etelä-Suomentie 210 Puh. (08) , (08) GSM Lauri 18 maaviesti 2/2004

19 KILPAILUKYKYÄ LAADUN AVULLA ELL A KARTTIMO y r i t y s Ryhmä pohjoispohjalaisia matkailu ja ruokapalveluyrityksiä on perehtynyt huhtikuun alusta lähtien yrityksensä laadun kehittämiseen Oulun Maaseutukeskuksen ja maaja kotitalousnaisten Oulun piirikeskuksen järjestämässä laatukoulutuksessa. Sen aikana yrittäjät laativat toimivan laatujärjestelmän, jonka jälkeen he voivat hakea esimerkiksi Maakuntien Parhaat merkkiä. Koulutuksen vetäjä, laatuja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen korostaa, että toiminnan laadun avulla yritys pysyy kilpailukykyisenä muutoksessa. - Laatujärjestelmän avulla yri- tyksessä arvioidaan, hallitaan, mitataan ja kehitetään edelleen toiminnan ja samalla tuotteen laatua. Laatujärjestelmä ei ole vain mappi hyllyssä, vaan se on tarkoitettu kehittämisvälineeksi. Jokainen on itse vastuussa siitä, millaisen kehittämisvälineen siitä itselleen tekee. Laatujärjestelmä on yrityskohtainen työkalu ja se tehdään yrityksessä. - Kukaan ulkopuolinen sitä ei voi tehdä tilaustyönä. Laatujärjestelmän toimivuutta testataan ja sitä päivitetään. Toimintaan määritellään mittarit itse asetettujen tavoitteiden perusteella niin, että seurantatuloksia pystytään hyödyntämään oman toiminnan kehittämisessä, Soila Hiltunen sanoo. Hän uskoo, että laatuajattelun kautta yritys oppii tuntemaan oman toimintansa ja sen prosessit ja ennakoi tulevaa toimintaa. - Laatujärjestelmä on jokaisessa yrityksessä erinäköinen, pohtivat Soila Hiltunen (vasemmalla), Tarja Hietaharju, Anne Kiljo-Pietilä ja Kaija Riikonen. - Tavoitteet ja päämäärät selkeytyvät, toiminta muuttuu järjestelmälliseksi ja suunnitelmalliseksi. Yritys pääsee eroon turhasta työstä ja löytää kehittämiskohteita myös virheet vähenevät! LAATUKOULUTUS on ryhmäkoulutusta, ja yrityksissä tehdään omaa laatujärjestelmää koulutuspäivien välillä. Ohjaaja käy yrityksissä, jolloin yrittäjän kanssa arvioidaan yrityksessä siihen mennessä tehtyä laatutyötä. Samalla ohjaaja antaa eväitä keskustelun ja ideoinnin avulla tehdä työtä eteenpäin. ELLA KARTTIMO Huhtikuussa alkaneen koulutuksen kaksi ensimmäistä koulutuspäivää on pidetty keväällä, loput neljä pidetään syksyllä. Yrityksiin tehdään kaksi 3-4 tunnin ohjauskäyntiä. Koulutus on tarkoitettu pohjoispohjalaisille matkailu-, ruokapalvelu-, elintarvike- ja käsityöyrittäjille. Lisätiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, Soila Hiltunen, puh tai , MAJOITUSTILOJEN LUOKITUS lisää asiakastyytyväisyyttä Maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen luokitus yhtenäisen valtakunnallisen ohjeiston mukaan helpottaa majoituspalvelujen markkinointia ja myyntiä. Luokittelusta on ennen kaikkea hyötyä kuluttajalle. Toinen mökin vuokraaja hakee korkeinta eli viidettä luokkaa, jossa on kaikki asumisen ja elämisen kannalta välttämättömät mukavuudet. Toiselle taas riittää vaatimattomampi taso ulkovessoineen ja kantovesineen. Kotitalous- ja elintarvikeneuvoja Helena Lahdenperä Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta on yksi koulutetuista ja hyväksytyistä luokittelijoista, joita koko maassa on liki 30. Luokittelijat ovat maaseutukeskusten, 4H-piirien ja matkailuorganisaatioiden toimihenkilöitä ja asiamiehiä. MAJOITUSTILOJEN luokitus koskee vuokrattavia lomamökkejä sekä aamiaismajoitus- ja maatilalomapalveluihin kuuluvia majoitustiloja, jotka luokitellaan viiteen luokkaan. Jokaisen majoitustilan pitää Luokitellun yrityksen tunnistaa vihreästä koivunlehtiavaintunnuksesta. täyttää tietyt perusvaatimukset. Varsinainen luokittelu tehdään kutakin luokkaa koskevien teknisten vaatimusten perusteella. - Luokitusohjeisto palvelee myös majoitustilojen rakennussuunnittelua. Halutun asiakasryhmän tarpeet ja majoitustilojen tekninen laatutaso voidaan jo suunnitteluvaiheessa sovittaa yhteen, Helena Lahdenperä sanoo. Laatuluokituksen toimeenpanosta ja toteutuksesta vastaa Maaseutukeskusten liitto. Luokitusta valvoo ja koordinoi työryhmä, johon kuuluvat Maa- ja metsätalousministeriö, Matkailun edistämiskeskus, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry, MTK/ yrittäjät, Lomarengas ry, Svenska Lantbrukssällskapens Fördund rf ja Maaseutukeskusten Liitto ry. Lisätiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, kotitalous- ja elintarvikeneuvoja Helena Lahdenperä, puh , , tukkipyörösahat Ammattilaiselle vain paras on kyllin hyvä! Laimetin markkinoille tuomia sahausta helpottavia laitteita ovat mm. - hydraulinen tukinkiinnitin - TOPSAW-yläterälaite heti alaterän yhteydessä - pituussuuntaan hydraulisesti liikkuva tukinsuuntaaja - kuorijyrsin - hydraulinen kuljetusakselisto - erikoissahaukseen tarkoitettu käännetty saha Laimet RH, jossa mittalaite on käyttäjän puolella Lisäksi voimme tarjota: - kestävät ja hiljaiset kumivulkanoidut pöytärullat - PRO tyypeissä kuormantunteva hydraulijärjestelmä ja tehokas mäntäpumppu - digitaalinen mitta-asetus - jykevät LAIMET-sahalinjalaitteet: tukkikuljetin ja -annostelija LAIMET-katkaisusaha sähkökäyttöinen LAIMET-pintahakkuri sahatavaran ja pintojen lajittelulaite tarvittavat ketju- ja hihnakuljettimet - hakkurit ja haketuslinjat kompostointi-, poltto- ja selluhaketuotantoon Tilaa esitteet ja pyydä tarjous: Sahamyynti (02) , hakkurimyynti (02) , Svensk betjäning (02) LAITILAN METALLI LAINE OY Garpintie 130, FIN LAITILA, P. (02) , fax. (02) /2004 maaviesti 19

20 y r i t y s HELI PIRINEN PAJU TAIPUU kainuulaisissa yrityksissä Luonnonvarainen paju ei ole enää vain EU-pelloilta poistettava haittakasvi. Nyt sen viljelyä harkitaan vakavasti laajoillakin pinta-aloilla Kainuussa. Koristepaju on jo hyväksytty EU-tukien piiriin CAPkesantokasvialoilla. ravinteita kuten muutkin viljelykasvit, eikä sille kelpaa muuhun viljelyyn sopimattomat jättömaat. Isännän onkin valjastettava tilan parhaat pellot koristepajulle, mikäli hän aikoo siitä saada siitä tasalaatuista ja suoraa materiaalia. Pintaalaa paju ei paljoa tarvitse jo 10 aarin alalta voidaan saada pajupistokasta. Pajun viljelyyn tutustuttiin ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen ja Kainuun maaja kotitalousnaisten järjestämässä Pajusta viljelykasviksi -koulutuksessa. Toistakymmentä innokasta pajunpunojaa haki viljelytietoutta kysytyn materiaalin tuottamiseen. - Pajulle on kysyntää enemmän kuin koko maassa pystytään tarjoamaan. Käytännössä viljelijät myyvät jo tulevan sadon peltoon, kertoi Pekka Ilen ProAgria Keski-Suomen Maaseutukeskuksesta. Pajun viljely ei ole niin helppoa kuin luulisi. Rikkakasvit on torjuttava hyvin etukäteen. Paju tarvitsee VÄRIVALIKOIMAA ja taipuisuus ovat ominaisuuksia, joiden vuoksi koristepajua hyödynnetään punonnassa. Punapaju tuottaa punaversoista pajua, huurrepaju tummaa härmäpintaista ja siperianpaju vihreää, jopa kolmemetristä vesaa. Korkeista pajuista voi työstää majoja, aitoja ja muita isompia töitä. Siperianpaju käy myös elävän pajuaidan tekoon. Paju sopii koriste-esineiden ja monien käyttöesineiden materiaaliksi. Siitä valmistetaan muun muassa kyniä, avaimenperiä, korvakoruja, pajupillejä, ritsoja, kaitaliinoja, lehtitelineitä, kaappeja, lautasia sekä Kainuulainen Eero Mönttinen esittelee pajupossun tekoa kurssipäivillä. erilaisia puutarha- ja sisustusrakenteita. Löytyypä Suomesta myös pajusta tehty linja-autopysäkki. PAJUN KORJUUAIKA on joko syksyllä tai keväällä. Oksat leikataan mahdollisimman läheltä maata siististi. Keruun yhteydessä pajut pinotaan siisteihin nippuihin, joista punominen on helppo aloittaa. HELI PIRINEN Pajun keruu tuottaa paitsi punontamateriaalia, on myös hauskaa ja virkistävää puuhaa. Lumikengät ovat tarpeelliset työvälineet luonnonpajua korjattaessa. Lisätiedot: ProAgria Kainuun Maaseutukeskus, luonnontuote- ja puutarhaneuvoja Heli Pirinen, puh , Pajulajien tunnistus on tarkkaa puuhaa. Pekka Ilen kertoo mustuvapajun verson kärjessä olevista karvoista.ella KARTTIMO HELI PIRINEN Rural Business Women tukee naisyrittäjyyttä Pajua hyödyntää Kainuussa on kansainvälinen Kainuun maa- ja kotitalousnaisten vetämä Naisyrittäjyyshanke Rural Business Women. Vaikka toiminta on kohdennettu pääosin naisten yritystoiminnan kehittämiseen maaseudulla, voivat toimintaan tulla mukaan myös miehet. EU-tuki kohdentuu hankkeessa suoraan yritysten toiveiden pohjalta tuleviin kehittämisideoihin. Mukana on paljon kainuulaisia yrittäjiä asiantuntijoina. Kesällä on tulossa muun muassa tuohen käytöstä koulutusta suomussalmelaisen Kalervo Laurosen ohjauksessa. Tällä hetkellä kehittämisessä on mukana 40 erilaista yritystä tai yrittäjiksi aikovia. - Mukaan otetaan hankkeen ajan vuoden 2006 kevääseen saakka lisääkin yrityksiä, kertoo Suomen toiminnasta vastaava Heli Pirinen. - Teemme parhaillaan töitä sienten, yrttien, mahlan, pajun ja tuohen kanssa. Paju on tämän vuoden teema, josta on tulossa myös tuotteistamis- ja markkinointikoulutusta, tutustumista alan yrityksiin sekä kainuulaiset pajupäivät, joissa yrittäjät voivat tuoda esille omia töitään suoraan kuluttajille. Luonnontuoteyritysten lisäksi mukana on mukana matkailuyrityksiä, joiden kanssa työstetään markkinointiin ja liiketoimintaan liittyviä suunnitelmia. Luonto on voimakkaasti mukana myös matkailuyritysten kehittämisessä. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Ruotsin, Islannin ja Skotlannin kanssa. Koko hanketta koordinoi Marjatta Pikkarainen Kainuun maa- ja kotitalousnaisista. 20 maaviesti 2/2004

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki ProAgria Pirkanmaa Kaie Ahlskog Lammasyritysneuvoja Parainen, 18.01.2011 Tuotantoseuranta, jalostus Kaie Ahlskog ProAgria Pirkanmaa, Lammasyritysneuvoja: Uusimaa ja

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi Tulvasuojelu pellot ja kalat Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi ProAgria lyhyesti keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot