ItäMaito 1/2012. Laiduntava karja tekee imagotyötä Ennakoivaa huoltoa tilasäiliöille. Sorkkahoito tuo terveitä tuotosvuosia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito 1/2012. Laiduntava karja tekee imagotyötä Ennakoivaa huoltoa tilasäiliöille. Sorkkahoito tuo terveitä tuotosvuosia"

Transkriptio

1 ItäMaito 1/2012 Laiduntava karja tekee imagotyötä Ennakoivaa huoltoa tilasäiliöille Sorkkahoito tuo terveitä tuotosvuosia Tuoteuutuudet siivittävät Valion tulosta

2 1/2012 Kuva: Soile Tiainen Setälässä tuotetaan kultamitalimaitoa...4 Maidon kylmäketjun takuumies...6 Työssä oppimalla uusia asentajia...9 Rauno Hiltunen: Maidosta löytyy koko ajan uutta Lehmien kesäloma Laitumelta terveyttä karjalle Laitumen kuusi vapautta Liperin Mylly siirtyy rehuissa luomuun Terveillä sorkilla jaksaa lypsää...20 Vuoden teemana tarttuvat taudit Nuoret tuottajat tutustuivat Valioon Uutispaloja Taina tuli taloon Voimavarariihi muutoksen tueksi Maitoparta: Työtä tutkimuksen eteen Sorkanhoitotelineessä voi myös kiikkua, näyttää Onni Nykänen. Vuokko ja Lauri Tanskasen karja viettää kesän laitumella. Pikkuvasikat otetaan sisään kovan sateen uhatessa. Kuva: Nikon Kuvapalvelu Kansi Risto Mykkänen ja Eero Rytkönen lähdössä huoltokeikalle. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Kuva: Leena Pakarinen Raisioagron luomurehut tehdään vastedes Liperin Myllyssä. Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Toimituskunta Päätoimittaja Ilpo Lukkarinen, toimituksen sihteeri Taina Voutilainen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Kari Piironen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila. Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino Suomen Painotuote Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45. ItäMaito 2 ItäMaito 1 / 2012

3 Pääkirjoitus Tulevaisuuden ala ItäMaidon kolmas toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Meitä Suomen suurimman maito-osuuskunnan tuottajia on noin Viime vuoden maitomäärä, 537 miljoonaa litraa, tuotettiin navetoissa, joissa oli keskimäärin 27,5 lehmää. Maidosta 62 prosenttia tuli tiloilta, joiden kiintiö oli alle litraa. Aivan aiheeton on siis vähättelevä asenne omaa tuotantoa kohtaan, johon joskus törmää pienemmillä tiloilla. Jokainen tuotettu maitolitra on osuuskunnalle yhtä tärkeä. Osuustoiminnan keskeinen periaate, omistajajäsenten yhdenvertaisuus, on kantanut pitkälle suomalaisen maaseudun murroksissa ja se kantaa eteenkin päin. Suurempia huolenaiheita on, miten korvataan tuotannosta poistuvien parsipaikkojen jättämä aukko maitomäärissä. Viime vuonna tuotannosta luopui 175 itäsuomalaista maidontuottajaa. Ainakaan vielä eivät investoijat pysty tätä aukkoa täysin korvaamaan. Ilman investointejakin apu löytyisi keskituotoksen nostamisesta. Lehmien jalostus on mennyt vauhdilla eteenpäin ja antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Valtakunnallinen meijerimaidon keskituotos oli viime vuonna litraa. Suunnatkaamme siis katseemme lehmien ruokintaan, terveydenhoitoon ja ympäristöolosuhteisiin. Tässä hankkeiden luvatussa maassa ja ammattitaitoisen neuvonnan avulla tietoa on kyllä saatavilla, kun vain jaksamme sitä arkisen aherruksen keskellä hakea ja vielä käytännössä toteuttaakin. Maidontuotanto on tulevaisuuden ala Itä-Suomen maataloudessa ja tuo ratkaisevan osuuden alueemme maataloustulosta. Voimme jokainen omalta osaltamme luoda positiivista mielikuvaa alasta ja innostaa nuoria jatkamaan monipuolista ja haasteellista työtämme. EU:n ja kansallisen tuki- ja tuotannonohjauspolitiikan tärkein tehtävä on turvata alan tulevaisuus myös maitoisan Suomen alueella. Oman osuuskunnan tulee hoitaa osansa kustannustehokkaasti. Korkea maidon tilityshinta, kilpailukykyiset palvelut ja maidontuotannon edellytysten tukeminen alueellamme ovat niitä asioita, joita voimme odottaa osuuskunnaltamme. Onneksi emme ole tässä työssä yksin. Myös suomalaisten maidontuottajien omistaman Valion perustehtävä on turvata maidontuotannon säilyminen Suomessa. Ei ole yhdentekevää, kuinka Valio menestyy maamme ja maailman maitomarkkinoilla. Käytännössä tuottajien saama tilityshinta on Valion maidostaan markkinoilta saama tuotto. Valion pitkälle viety tuotekehitys on taannut meille Euroopan korkeimpiin kuuluvan tilityshinnan markkinamyllerryksistä huolimatta. Suomalaisen tuottajan paras ystävä on suomalainen kuluttaja. Kaupan hyllyn äärellä ratkaistaan iso osa toimeentulostamme. Positiivisten mielikuvien synnyttämisessä vanhat konstit ovat joskus parhaita. Tämän lehden yhtenä teemana on laiduntaminen. Turhan usein kaupunkilaiskesävieraat kertovat laiduntavien lehmien vähentyneen maalaismaisemasta. Sen lisäksi, että laiduntaminen lisää lehmiemme hyvinvointia, se on mitä parhain tapa kertoa suomalaisen laadukkaan maidon ja maitotuotteen alkuperästä. Kohotetaan yhteinen maitomalja keväälle ja äideille näin äitienpäivän aikaan! Mirja Koutonen Osuuskunta ItäMaito Edustajiston varapuheenjohtaja Rautavaara ItäMaito 1 /

4 Setälässä tuotetaan kultamitalimaitoa Juankoskelaiset Anne ja Matti Setälä vastaanottivat huhtikuussa Walter Ehrströmin kultaisen mitalin tunnustuksena hyvälaatuisen maidon tuottamisesta. Maidon laatu on ollut E-luokassa yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Teksti ja kuvat Arja Rissanen Tuotantoneuvoja ItäMaito Anne ja Matti Setälän aikaansaannosta on saavutuksesta vajaa kolmannes eli viimeiset seitsemän vuotta. Pohjatyön ovat tehneet Matin vanhemmat, Kaarina ja Heikki Setälä. Sellaista maitoa on pyritty tuottamaan, jota itsekin juo ja lapsilleen voi antaa. Pyrimme tekemään työt niin hyvin kuin osaamme ja miettimään, miten te- Tietokoneelta tulevat raportit korostuvat automaattilypsyssä. Niitä pitää seurata ja tulkita useamman kerran vuorokaudessa. 4 ItäMaito 1 / 2012

5 Walter Ehrström - mitalit Setälän kolme sukupolvea skoolaamassa hyvän maidon puolesta: Anne ja Matti lastensa Nikon, Teemun ja Tonin kanssa sekä isovanhemmat Kaarina ja Heikki. kemistään voisi vielä parantaa, korostavat Setälät. Mitään erityisiä ponnisteluja he eivät koe mitalin eteen tehneensä. Hyvälaatuisen maidon tuottaminen on ollut heille itsestäänselvä asia. Tietysti pitää muistaa puhtaus, huolellisuus, tarkkuus ja hyvälaatuinen säilörehu, luettelevat Kaarina ja Heikki asioita, joihin he kiinnittivät huomiota ollessaan remmissä päätoimisena. Anne ja Matti jatkavat samoilla linjoilla. Kaikkeen pitää kuitenkin aina varautua. Koneiden rikkoutuminen voi tuottaa yllätyksen. Se on aikoinaan koettu myös Setälässä, kun automaattipesuri teki yli 25 vuotta sitten omat kepposensa laadulle. Kyllähän navetta on haastava ympäristö kaikelle mahdolliselle. Siellä on eläimiä, jotka liikkuvat, lisäksi sähköä, kosteutta ja likaa siinäpä yhtälö, jossa voi tapahtua mitä vaan, jatkaa Matti. la satsataan eläinaineksen kehittämiseen. Lypsynopeuden merkitys korostuu automaattilypsyssä, joten se on ollut yksi viime aikojen painopistealue. Setälät panostavat myös hyvään tiinehtyvyyteen, ja tästä tulokset puhuvat puolestaan. Terveet ja hyvinvoivat lehmät tuottavat myös hyvää maitoa. Ruokinta kohdalleen Setälän tilan lehmät saavat tuoretta maittavaa säilörehua toistakymmentä kertaa vuorokaudessa. Väkirehu ja puolitiiviste tarjoillaan kioskeista. Säilörehun laatuun on panostettava, onhan se lehmien päärehu, ja ruokintaa on seurattava jatkuvasti. Ruokinnan mittareita pitää osata tulkita, kertoo ruokinnasta päävastuullisena oleva Matti. Hänen mielestään on hyvä, jos lehmät ovat hyvällä, terveellä tasolla nälkäisiä. Silloin kierto toimii parhaiten myös lypsyjen suhteen. Aperuokintaa he miettivät tarkoin, mutta päätyivät kuitenkin erillisruokintaan. Lehmien sorkat pidetään kunnossa hoidattamalla ne 2 3 kertaa vuodessa. Luottolomittaja on korvaamaton apu Annen ja Matin ympärillä on ollut osaavia henkilöitä tukena. Matin vanhemmat auttavat mielellään niin navetalla kuin lasten hoidossakin. Kesäaikaan lähinnä peltotöissä on ollut apuna ulkopuolista tilapäistyövoimaa. Vuodesta 2006 lähtien tilalla on ollut sama lomittaja, jolle voi huoletta jättää työt ja vastuun. Maidon laatu on pysynyt yhtä hyvänä ja seuranta on ollut tarkkaa myös lomien aikana. Muistutukset ja infot navetan päivittäisistä asioista pelaavat molemmin puolin. Ei tarvitse miettiä ja pelätä, uskaltaako lähteä lomalle, kiittävät Anne ja Matti. Äitiyslomien aikaiset lomituksetkin ovat sujuneet kivuttomasti. Sanotaan, ettei kukaan ihminen ole korvaamaton, mutta kyllä tässä sanoisin, että meidän lomittajamme on, jatkaa Matti ajatuksiaan. E-luokan maito on Setälän perheelle iso asia. He ovat tyytyväisiä työnsä saamasta arvostuksesta, joka näkyi mitalien jaon juhlallisissa puitteissa Smolnassa. Navetta jokaisen sukupolven aikana Kaarina ja Heikki lypsivät ja hoitivat lehmät parsinavetassa, jonka he aikoinaan rakensivat entisen parsinavetan tilalle. Kun Anne ja Matti ottivat tilan haltuunsa, lehmiä oli 36. Aika pian he alkoivat suunnitella pihattoa, ja se valmistui vuonna Oman haasteensa laadun hallintaan toi siirtyminen automaattilypsyyn. Kyllähän se alkuun jännitti, kuinka tulee onnistumaan, muistelee Anne. Rutiinit pitää olla toisenlaiset kuin normilypsyssä, erilaisia asioita täytyy seurata ja tarkkailla kuin aikaisemmin. Robotti tekee niin kuin se ohjeistetaan toimimaan. Navetalla pitää käydä yhtä ahkeraan kuin aiemminkin, Matti lisää. Samaan aikaan mennään navetalle nyt kuin parsinavetan aikana. Robotin kanssa pitää olla tarkempi kuin normilypsyssä. Esimerkiksi antibioottihoitoa aloitettaessa pitää tieto merkata heti tietojärjestelmään, mieluummin vielä ennen sitä, ettei vahinkoa pääse tulemaan. Toivossa elettiin, että laatu kestää ja näin on onneksi myös toteutunut. Meillä on ollut solulaskuri käytössä heti alusta alkaen, se on ollut hyvä apu ja siihen on voinut luottaa, kertoo Anne. Navetassa on noin 70 lehmää, puolet ayrshirea ja puolet holsteinrotuisia. Tilal- Osuuskunta ItäMaidon kultamitalipalkitut Kyllikki, Johannes, Jukka ja Paula Hiljanen, Maaninka Pirjo Huttunen ja Heikki Ruuskanen, Maaninka Eija ja Jyri Karjalainen, Juva Liisa Karjalainen, Kajaani Juha-Pekka Karttunen, Polvijärvi Matti ja Anne Kemppainen, Hyrynsalmi Vesa Kolari, Leppävirta Ari ja Arja Kortelainen, Sonkajärvi Asko Petteri ja Riitta Kähkönen, Kuhmo Kuva: Arja Rissanen Mty Lohilahti, Kuopio Seija ja Pekka Pekonen, Rantasalmi Liisa Rissanen, Maaninka Riitta ja Timo Rissanen, Leppävirta Matti ja Anne Setälä, Juankoski Sikalanharjun tila, Leppävirta Sari ja Jouni Sikanen, Joroinen Tuomo Sormunen, Polvijärvi Leena ja Kalevi Toivonen, Kitee Hannu ja Marja-Leena Voutilainen, Liperi ItäMaito 1 /

6 Huollon ammattilaiset Maidon kylmäketjun takuumies Tilasäiliöpalvelu on yksi Osuuskunta ItäMaidon ydintoiminnoista. Kaikkien tuottajien maitojen kylmänä pysyminen on tärkeää, joten tilasäiliöpalveluun panostetaan. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka Juha Pohjola on ollut töissä samalla Valion Lapinlahden tontilla 34 vuotta, ennen tilasäiliöpalvelua juustolan kunnossapitotehtävissä. I tämaidon tuottajat voivat valita vuokra-, leasing- tai omistussäiliön. Leasing on uusi vaihtoehto tilasäiliön hankkimiseksi, kertoo tilasäiliöpalvelun esimies Juha Pohjola. Leasing-sopimuksen voi tehdä 60, 84 tai 120 kuukauden ajaksi, jonka jälkeen säiliön voi lunastaa omakseen. Viime vuonna sopimuksia tehtiin neljästä tilasäiliöstä. Vuosittain ItäMaidon alueella tehdään tilasäiliön vaihtoa. Viime vuonna uusia säiliöitä ostettiin 34 ja niiden keskikoko oli litraa. Kysytyimpiä ovat tällä hetkellä litran säiliöt. Ulkosiiloja on muutama tila kysellyt, mutta vielä niitä ei ole käytössä. Toimittajilta on pyydetty tarjouksia ja tutkimme vaihtoehtoja, Pohjola kertoo. Vuokrasäiliön vuokra on 0,35 senttiä ja pesurin 0,405 senttiä tuottajan toimittamaa maitolitraa kohti. Vuokraan kuuluvat tilasäiliöiden vaihdot, korjaukset ja ennakkohuollot sekä pääoman poisto. ItäMaidolla on vapaana noin 300 tilasäiliötä, joista osa on koko ajan myytävänä. Osa aivan pienimmistä, muutaman sadan litran säiliöistä pidetään hätävarana tiloille, joilla nopean maitomäärän kasvun johdosta tilasäiliö ei tahdo riittää. Säiliöiden lisäksi osuuskunta vuokraa myös pesuveden lämmitys- ja lämmön talteenottojärjestelmiä. Lämmön talteenottojärjestelmän vuokra on 0,03 senttiä ja pesuveden lämmittimen 0,02 senttiä toimitettua maitolitraa kohti. Pesuveden lämmitysjärjestelmän laittaminen tilasäiliöön säästää nopeasti hintansa, sillä se lämmittää vettä vain tarpeeseensa ja vesi on joka pesukerta sopivan kuumaa. Esimerkiksi ison varaajan lämmittäminen vie energiaa enemmän ja vain osa vedestä käytetään, Pohjola sanoo. Uusi järjestelmä tuo helpotusta huoltoihin Reilun vuoden tilasäiliöpalvelun esimiehenä toiminut Pohjola toi mukanaan Valiolla jo pitempään toiminnassa olleen kunnossapitojärjestelmän. Järjestelmästä löytyvät jokaisen tilan tilasäiliön tiedot ja niille tehdyt huollot, korjaukset ja käytetyt varaosat. Tuottajan soittaessa huoltomiehet näkevät järjestelmästä, millainen säiliö tilalla on ja mitä sille on aiemmin tehty, eikä tilan tarvitse niitä itse muistella, Pohjola kertoo. Tietojen perusteella huoltomiehet osaavat ottaa mukaan oikean varaosan jo valmiiksi. Järjestelmä päivittyy koko ajan, kun huoltomiehet kirjaavat sinne kaikki käyntinsä, tehdyt työt ja käytetyt varaosat. Samalla kertyy tilastoa siitä, mitä korjauksia tehdään eniten. Tämän tiedon pohjalta Pohjola esittää laitetoimittajille kehityskohteita. Meillä oli juuri palaveri ja nyt pystyin näyttämään paperilta, mitkä kohdat säiliöissä kaipaisivat kehittämistä. Pohjola kiittelee huoltomiesten suhtautumista kunnossapitojärjestelmän käyttöönottoon. He ovat ymmärtäneet nopeasti, että järjestelmä helpottaa heidän työtään. Jatkossa järjestelmään on tarkoitus ottaa myös kuvat kaikista tilasäiliöistä, mikä sekin auttaa huoltomiestä näkemään, millainen säiliö ja millaisilla varusteilla tilalla on. ItäMaidon tilasäiliöiden päämerkki on Wedholms. Sitä Pohjola suosittelee myös omistussäiliön hankkiville tiloille. Niihin säiliöihin meillä on kattava varaosavarasto ja huoltomiehillä paras osaaminen, hän perustelee. Huoltopaketit tilojen säiliöille Vuokrasäiliöissä huollot ja korjaukset kuuluvat vuokraan. Omistus- ja leasing-säiliöiden huoltoihin ja korjauksiin ItäMaito tarjoaa ennakkohuoltopakettia 140 eurol- 6 ItäMaito 1 / 2012

7 Juha Pohjolalle kuuluvat tilasäiliöiden lisäksi maitoautohuollon esimiestehtävät sekä ItäMaidon kiinteistöjen isännöitsijän tehtävät. la, mikä sisältää käyntimaksun ja kahden tunnin työt. Käytetyistä varaosista laskutetaan erikseen. Huolloissa ja korjauksissa käyntimaksu on 55 euroa ja tuntiveloitus 42,50 euroa sekä käytettyjen varaosien hinta. ItäMaidon alueella on kuusi huoltomiestä, kolme pohjoisella ja kolme eteläisellä alueella. Molemmilla alueilla on iltapäivystys klo sekä kiertävä viikonloppupäivystys klo Tuona aikana eteläisen alueen huoltomiehen tavoittaa numerosta ja pohjoisen alueen Ellei puheluun voida vastata, voi tuottaja jättää viestin vastaajaan ja huoltomies soittaa takaisin. Iltaisin tilanteet pyritään ratkaisemaan puhelinneuvonnalla. Päivystysaikana käytetään maalaisjärkeä, mitä lähdetään korjaamaan heti ja mikä voi odottaa arkea. Usein riittää puhelinneuvonta, Pohjola sanoo. Koska alue on laaja ja töitä paljon, on Itä- Maidolla muutama yhteistyökumppani, joita voidaan käyttää akuuteissa tapauksissa. Ennakkohuolto pitää kulut kurissa zkunnossapitojärjestelmän myötä tilasäiliöhuoltoa pyritään kehittämään enemmän ennakkohuollon suuntaan. Tilasäiliöissä on osia, jotka vaativat määräaikaiset huollot ja näiden huoltojen tekemiseen tilasäiliöpalvelu panostaa aiempaa enemmän. Ennen huoltotarpeet ovat olleet huoltomiesten vihkoissa, mutta nyt järjestelmän avulla pyrimme tekemään siitä järjestelmällisempää ja suunnitelmallisempaa, Pohjola kertoo. Tarkoituksena on, että järjestelmä antaa huoltomiehelle viikoittain listan ennakkohuoltoa tarvitsevista säiliöistä. Listan perusteella huoltomies ottaa yhteyttä tilalle ja sopii huoltoajan. Ennakkohuollolla säiliöstä on tarkoitus tehdä kuin uusi joka kerta, joten korjaustyöt vähenevät. Huoltomiesten ajotunnit vähenevät, kun palokuntatyötä saadaan vähemmäksi, Pohjola uskoo. Toimiva säiliö on tuottajan etu ja me saamme toiminnasta kustannustehokkaampaa. ItäMaito 1 /

8 Ennätysjoukkueen valmentaja zjuha Pohjolan toinen elämä löytyy jäältä. Mies meni ringettekaukalon laidalle vanhimman tyttärensä mukana 24 vuotta sitten ja on siellä yhä. Päivääkään en vaihtaisi pois. Pohjolasta tuli pian joukkueen huoltaja ja C-tyttöjen valmentaja. Ringettetyttöjen perustaessa itse edustusjoukkueen 1989, tuli Pohjolasta sen valmentaja. Vuonna 1994 Lapinlahden Luistin -89 nousi liigaan. Naisten valmentaminen on valmentanut myös valmentajaa, Pohjola naurahtaa. Vuosien mittaan valmennettavana on ollut kymmeniä nuoria naisia ympäri Ylä-Savoa ja kuusi kanadalaistakin joukkueessa on vieraillut. Pohjola pitää tärkeänä, että ympäristökunnista on ollut mahdollista päästä peliuralla eteenpäin kotiseudulla. LL-89 ei ole pelkästään lapinlahtelaisten joukkue. LL-89 on liigan pohjoisin joukkue, Naisten valmentaminen on valmentanut myös valmentajaa mutta pitkissä pelimatkoissa on hyvätkin puolensa. Joukkueesta tulee tiivis perheyhteisö, koska olemme paljon yhdessä, Pohjola sanoo ja uskoo sen olleen myös osatekijänä menestyksessä. Joukkue on kerännyt SM-liigasta viisi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Tämä vuosi oli menestyksessään historiallinen: LL-89 voitti ensimmäisenä suomalaisena joukkueena seurajoukkueiden maailmanmestaruuden, SM-liigassa se voitti kaikki ottelunsa tehden kauden aikana liigan historian maaliennätyksen ja voittaen maaliskuussa Suomen mestaruuden. Vaikka joukkue on saavuttanut lähes kaiken, yksi tavoite on vielä jäljellä. Tyttäreni sanoi, että olisi mukava voittaa liiga kotiyleisön edessä. Se meiltä vielä puuttuu, Pohjola toivoo. Ringette nielee liki kaiken vapaaajan, vain maanantai-ilta on Pohjolan kalenterissa tyhjä. Edustusjoukkueen lisäksi hän valmentaa aluesarjan joukkuetta. Toisaalta pitkä kokemus auttaa. Kun on vuosia tehnyt, ei aivan kaikkia asioita tarvitse enää pähkäillä, mitä ja miten treenataan, Pohjola sanoo. Ringettestä on tullut elämäntapa. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva Juha Pohjolan albumi Juha Pohjolan valmentama naisten ringettejoukkue LL89 voitti tänä vuonna seurajoukkueiden sekä maailman että Suomen mestaruuden. 8 ItäMaito 1 / 2012

9 Huollon ammattilaiset Huoltoauton ratin takana oleva Risto Mykkänen on Eero Rytkösen oppipoikana tilasäiliöhuollossa. Oppisopimuksella hänestä tulee asentaja puolessatoista vuodessa. Työssä oppimalla uusia asentajia Tilasäiliöasentajan työ on sen verran erikoisalaa ja monipuolista osaamista vaativaa, ettei valmiita tekijöitä helposti löydy. ItäMaito onkin päätynyt kouluttamaan tarvitsemansa asentajat oppisopimuksin. Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka Risto Mykkänen on ollut oppisopimuskoulutuksessa tilasäiliöasentajaksi viime syksystä lähtien. Olin ensin kesätöissä tilasäiliöpalvelussa ja Juha Pohjola alkoi sitten houkutella ja puhua oppisopimuskoulutuksesta, Mykkänen kertoo. Aiempana koulutuksena hänellä on CNC-koneistajan tutkinto. Tilasäiliöpalvelun esimies Juha Pohjola huomasi eläköityvän asentajan paikalle uutta työntekijää etsiessään, että sopivia tekijöitä on harvassa. Tilasäiliöasentajana toimiminen vaatii sekä kylmäkoneasentajan että sähköasentajan luvat, eikä metallialan tai putkiasentajan taidoista olisi haittaa. Puolentoista vuoden rupeama Ratkaisuksi Pohjola keksi oppisopimus- koulutuksen. Nyt Mykkäsen lisäksi opissa on Erno Korhonen. Mykkänen työllistyy valmistumisensa jälkeen pääasiassa huoltohallilla ja Korhonen jatkaa kesällä eläköityvän asentajan töitä. Oppisopimuskoulutus kestää puolitoista vuotta, asentajan paperit Mykkänen saa näyttökokeet läpäistyään ensi joulun aikaan. Koulukseen kuuluu työssä oppimisen lisäksi sähköopintoja Iisalmessa ja kylmäkoneasentajan lähiopintoja Lahdessa. Tilasäiliöpalvelussa Mykkänen työskentelee sekä huoltohallissa Lapinlahdella että eri asentajien mukana tiloilla. Hän on ollut tyytyväinen koulutukseen ja uskoo oppivansa alan paremmin oppisopimuskoulutuksessa. Kyllä tämä on monipuolisempaa työtä kuin entinen metallimiehen työ, joka oli enimmäkseen koneen äärellä istumis- ItäMaito 1 /

10 Huollon ammattilaiset ta, Mykkänen sanoo. Häntä on miellyttänyt mahdollisuus vaikuttaa omaan työpäivään sekä erilaisten tilojen työhön tuoma vaihtelevuus. Monipuolista ja vapaata työtä ItäMaidon luoteisosissa tilasäiliöitä huoltava Eero Rytkönen päätyi alalle hieman sattumalta. Kiuruvedellä vapautui huoltomiehen paikka ja siinä aloitin, Rytkönen kertoo. Hänellä on sekä kylmäkoneasentajan että metallimiehen koulutus. Rytkönen on Mykkästä ohjatessaan pyrkinyt opettamaan ne asiat, jotka itse on joutunut työn alkuvaiheessa erityisesti opettelemaan. Tilasäiliöhuolto on kuitenkin kylmäkonehuollon erikoisala, joten Monissa töissä toisesta tekijästä on suuri apu. monen asian oppii parhaiten käytännössä. Ääneenhän sitä pitää selvittää, mitä tehdään ja porukalla on katsottu mitä ja miten tehdään, Rytkönen kommentoi ohjattavan vaikutusta töihinsä. Monissa töissä toisesta tekijästä on myös suuri apu, sillä esimerkiksi tilasäiliöiden vaihdoissa riittää töitä ja isojen säiliöiden siirroissa voimaakin tarvitaan. Työ on monipuolista, vapaata, joskus kiireistä, Rytkönen kuvailee. Ilta- ja viikonloppupäivystyksiä hän ei ole kokenut hankaliksi. Iltapäivystyksissä riittää yleensä puhelinneuvonta, joka kolmannen viikonlopun päivystysvuorolla lähtöjä tulee jonkin verran. Eivät ne vapaa-aikaa rajoita, koska päivystyksissä vuorotellaan ja niihin on jo tottunut, hän sanoo. Alueet ovat asentajilla melko laajat ja välimatkat pitkiä. Ajotuntien määrään on toiveissa saada helpotusta ennakkohuoltojen avulla, jolloin alueen laidasta toiseen ajettavat palokuntalähdöt vähenevät. Moottoripyörällä maailmalle zrunsaat kilometrit työaikana eivät ole vieneet Eero Rytköseltä ajamisen iloa. Vapaa-ajalla mies tosin vaihtaa menopelin moottoripyörään ja kyytiin nousevat vaimo taakse ja tytär sivuvaunuun. Viime kesänä perhe ajeli halki Euroopan, laivalla Saksaan, Saksan halki Itävaltaan ja Alppien yli Italiaan. Garda- ja Comojärvien maisemista Italiassa pyörä käännettiin takaisin pohjoista kohti. Paluumatkalla Rytköset ajoivat Sveitsin ja Itävallan kautta ja Saksassa eri reittiä kuin mennessä. Ajelimme pienien kylien kautta ja pidimme päivämatkat kohtuullisen lyhyinä. Majoituksia emme varanneet etukäteen, sillä yösijan löytää helposti liki joka kylästä, Rytkönen kertoo. Kuusivuotias tytär viiihtyi matkalla hyvin, katsellen maisemia kuomullisesta sivuvaunusta. Yhteydenpito perheen kesken onnistui ajaessa kypäräpuhelinten kautta. Ja monessa huvipuistossa pysähdyttiin, Rytkönen naurahtaa. Edellisenä kesänä Rytköset tekivät harjoitusmatkan pohjoismaissa. Ajoimme ensin Osloon ja sieltä laivalla Tanskaan, missä kiertelimme. Takaisin ajoimme Ruotsin rannikkoa pitkin, Rytkönen kertoo. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka Kuva Eero Rytkösen albumi Eero Rytkönen Riikka-tyttären kanssa Gardajärven maisemissa. 10 ItäMaito 1 / 2012

11 Arvoisa ItäMaito-myymälän asiakas Ostojen keskittäminen kannattaa! ItäMaito palkitsee uskollisia asiakkaitaan ostohyvityksellä ja ostoksia keskittämällä pääset helposti korkeampiin ostohyvityksiin. Ostohyvityksesi kertyy kaikista ItäMaito-myymälöistä tehdyistä ostoista, kaikilla maksutavoilla; maitotili, käteinen, pankkikortti ja lasku. Helposti lisää ostohyvitystä! Tilatessasi yhteistyökumppaneittemme rehuja sekä lannoitteita edustajilta tai suoraan tehtaalta, pyydä laskutus ItäMaidon kautta, koska saat niistä lisäksi aina ostohyvityksen, joka on jopa 1,25%, eikä se vaikuta rehujen hintaan! Ostohyvitysrajat ,5 % 0,75 % ,0 % 1,25 % 1,1 % yli Ostohyvitys kertyy kaikista 2012 vuoden aikana toimitetuista tuotteista, jotka on laskutettu välisenä aikana. Ostohyvitysrajat lasketaan verottomista ostohinnoista. Ostohyvitykset maksetaan maidontuottaja-asiakkaille joulukuun 2012 maitotilissä ja laskutusasiakkaille pankkiin. Lähetämme vuoden mittaan asiakaskohtaisen tiedotteen ostojen kertymisestä. Tervetuloa ostoksille myymälöihimme! Tutustu myymälöihimme myös osoitteessa

12 Uusia lisäarvotuotteita markkinoille ja kustannukset tiukasti kurissa. Näin Rauno Hiltunen kuvaa Valion viimeaikaisen menestyksen avaimet. Vahvuuksia ovat brändien lisäksi perinteikäs maito-osaaminen ja läheinen suhde asiakkaisiin sekä hyvälaatuinen raaka-aine. Taina Voutilainen Palveluassistentti, ItäMaito Maidosta löytyy koko ajan uutta Valio Tuoretuotteet ja Markkinointi -liiketoiminta-alueen johtaja Rauno Hiltunen on työskennellyt Valiolla koko 27-vuotisen työuransa. Nuori joensuulainen kauppatieteiden maisteri tuli yritykseen alun perin markkinoinnin pariin, mutta kokemusta on karttunut myös mm. yrityssuunnittelusta ja ulkomaantoiminnoista. Nykyisessä tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä hän on toiminut vuoden 2011 alusta. Hiltusen johtama liiketoimintaalue kattaa tuoretuotemeijerit ja -brändit sekä niiden markkinoinnin. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat Valio-brändi ja digimarkkinointi johtoryhmässä ja Valiotasolla. En osaa edes laskea, montako toimenkuvaa minulla on ehtinyt olla. Jatkuva muutos ja alan nopea kehittyminen pitävät motivaatiota yllä, Hiltunen sanoo. Innostuneesti hän puhuukin valoisassa, keväiseen maisemaan avautuvassa työhuoneessaan Valion tuoretuotteista ja niiden markkinoinnista. Tuoteuutuudet tuovat menestystä Viime vuosi meni Valiolla hyvin, toteaa Hiltunen. Markkinoille saatiin hyviä uutuuksia, joiden lippulaiva, toista vuotta sitten kauppoihin ilmestynyt Valio Olo, on Rauno Hiltusen mielestä johdon työnjako Valiossa on selkeä. Luottamusjohto ja hallitus tekevät strategiset päätökset ja määrittävät toiminnan suunnan. Johtoryhmä vastaa operatiivisesta toiminnasta. jo ruoansulatusjugurttien markkinajohtaja. Toinen merkittävä viime vuoden brändi oli Valio Plus-tuotteet. Onnistumisen taustalla hän näkee monia tekijöitä: maitotuotteiden myynnin painopiste on siirtynyt lisäarvotuotteisiin ja kustannukset on saatu pidettyä kurissa. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa toimintaan, yllätyksiä voi tulla ja nopeatkin muutokset markkinoilla ovat mahdollisia. Tuonti vaikuttaa markkinoihin välittömästi. Kuvat: Valio Oy Tuoretuotteista 90 prosenttia myydään Suomessa, ja niiden merkitys suomalaisille kuluttajille on suuri. Loput 10 prosenttia menee Venäjälle ja Ruotsiin. Ruotsin valiolainen tytäryhtiö myy pääasiassa tuoretuotteita ja rasvoja. Samalla menestysstrategialla jatketaan tänäkin vuonna: vuoden alkupuoliskolla on markkinoille jälleen tulossa uusia tuotteita ja onnistumisia halutaan. Tulevaisuuden menestymisen avaimina Rauno Hiltunen näkee tuoteuutuudet ja Valion omat vahvat tuotemerkit. Tuotteiden kilpailukyvystä huolehditaan jatkossakin siten, että niiden vahvuudet pidetään selkeinä kuluttajien mielissä ja tuotteet helposti kuluttajien saatavissa. Avainasemassa ovat tuotekehitys, brändit ja jakelu. Oma jakeluverkosto on tärkeää säilyttää, koska tuoretuotteissa ei voi hukata aikaa, vaan ne toimitetaan välittömästi kauppaan ja suurkeittiöihin. Kilpailijoiden toimia seurataan aina tarkasti, sanoo Hiltunen. Monet kilpailijat toimivat hyvin globaalisti, mutta Valio on selvästi suuntautunut lähimarkkinoille. Tuotepuolella meidän ei tarvitse ottaa oppia kilpailijoilta, koska Valion oma tuotekehitys on niin vahvaa. Sen varaan rakennetaan myös tulevaisuudessa, eikä toimita muiden ehdoilla. 12 ItäMaito 1 / 2012

13 Vahvuutta Aalto-yhteistyöstä Yksi Valion tärkeistä prosesseista on tuotemarkkinointiprosessi, jossa maidosta kehitetään yhä uusia tuotteita. Rauno Hiltunen muistuttaa, että lähtökohta tuoretuotteissa on raaka-aine eli hyvälaatuinen maito. Maidosta saa niin paljon ja siitä löytyy koko ajan uutta, toteaa Hiltunen. Tuotekehitys on jännää ja kaikista maidon komponenteista pystytään kehittämään tuotteita. Esimerkkeinä hän mainitsee kalsiumin ja muut maidon mineraalit, jotka jo kauan ovat olleet positiivinen asia. Viime aikoina maitoproteiinin ravitsemukselliset hyvät ominaisuudet ovat nousseet esille: sekä liikkuvilla ihmisillä että vanhenevalla väestöllä proteiinit ovat tärkeitä kunnon ylläpitämisessä. Maidon rasvakaan ei enää ole niin huono asia kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Valiolla on aina ollut yhteistyötä alan opiskelijoiden kanssa, mutta markkinointipuolen yhteistyö on uutta. Tiivistä, monipuolista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Valio tekee Aalto-yliopiston ja erityisesti sen kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyösopimus laadittiin vuosi sitten, Hiltunen kertoo. Tutkimusyhteistyötä tehdään mainonnan vaikuttavuudesta ja väitöskirjatutkimuksia mm. markkinoinnin parhaista käytännöistä. Lisäksi jaetaan tutkijoiden ja valiolaisten käytännön toimijoiden tietoa ja selvitetään, miten eri asioita voidaan tehdä paremmin. Opetuksellisessa yhteistyössä opiskelijat tekevät ryhmätöitä Valio-casejen pohjalta. Hiltusen mielestä koko maitoketjun yhteistyö prosessina toimii hyvin huomioiden, miten paljon maitoa liikutellaan ja millaisten vaiheiden läpi maito lopulta päätyy kuluttajien jääkaappiin. Systeemi on valtava ja sitä kehitetään koko ajan iskukykyisemmäksi. Kukaan muu ei siihen pysty, toteaa Hiltunen. Valiolla on yli sadan vuoden historia, jonka varaan on hyvä rakentaa. Kaksi tärkeää merkkiä zz Rauno Hiltunen on myös Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen jäsen. Ruokatieto on suomalaisen ruokakulttuurin edistämisorganisaatio ja Joutsenmerkin hallinnoija. Merkin viestintä on muuttumassa ja sen yhteyteen tulee teksti Ruokaa omasta maasta. Hiltusen mukaan Valio-merkillä on itse asiassa sama sisältö kuin Joutsenmerkillä, molemmat takaavat tuotteen kotimaisen alkuperän. Valio haluaa kuitenkin edelleen käyttää myös Hyvää Suomesta -merkkiä, koska ruuan alkuperä on nykykuluttajille tärkeä. Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA VASIKKA-MASTER-JUOMA-AUTOMAATTI mölytön vieroitus vasikkakohtainen, optimaalinen juomamäärä koko juottojakson ajan päivittäisten juomamäärien seuranta voidaan käyttää maitoa, jauheita ja huuhteita kustannussäästöt terveet vasikat Tunnistaa Emerkillä tai pantatunnistimella KIVENNÄISPIIKA kivennäisten tarjoiluun Tilavuus 50 kg Vapaaseen kivennäisten jakoon laitumelle, kokoomatilaan ja käytäville. KivennäisPiian avulla karja saa riittävän määrän oikeita mineraaleja nuolukiviin verrattuna. Oivallisen pohjarakenteen ansiosta KivennäisPiika palaa aina pystyasentoon Muotoilu suojaa kivennäisen sateelta Voidaan ankkuroida ketjulla 1 kpl n. 50 eläintä kohti Valmistettu HDPE-muovista Paino 39 kg MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT ItäMaito 1 / (06)

14 Lehmien kesäloma Lypsäminen on lehmän työtä ja suurin osa tästä työstä tehdään navetassa. Kesä suo lehmille vaihtelua laiduntamisen muodossa. Auvo Sairanen Tutkija MTT Maaninka Meille ihmisille loma suo ansaitun katkon arkiseen aherrukseen. Sinällään loma ei ole meille ehdoton vaatimus elintoimintojen ylläpitämiseen. Sama pätee lehmien laiduntamiseen. Lehmät tulevat toimeen pelkällä sisäruokinnalla, mutta keväällä ulos lasketuista lehmistä näkee, miten vapaa tila antaa lisäriemua arjen puurtamiseen. Laiduntaminen ei ole ainoastaan yksi tapa ruokkia lehmiä. Laiduntava lehmä on myös elävän maalaismaiseman käyntikortti. Laitumella märehtivä lehmälauma kiinnittää etenkin kesälomaa viettävän kaupunkilaisen huomiota. Valokuvauksellisia kohteita ei saa nuhjuisista sisätiloista vaan vehreässä ympäristössä olevista puhtaista eläimistä. Laidun on oleellinen osa suomalaisen maidontuotannon imagoa. Tuottajanäkökulmasta ajateltuna maitotuotteiden markkinointi ja tuotannon imagon ylläpito tuntuvat kovin etäisiltä seikoilta. Ehkä riittää, että naapurin laidunlehmät tai meijerin mainostoimisto huolehtii imagon rakentamisesta ja maitotuotteiden eteenpäin myynnistä. Kokonaisuus on kuitenkin osasten summa, ja jokainen ulos laskettu lehmä lasketaan mukaan tähän kokonaisuuteen. Laidunlaumaa katsellut kesälomalainen vie mukanaan kaupunkiin mielikuvan maidontuotannosta. Mainostoimisto tarvitsee tuekseen reaalielämää ja näitä mielikuvia ylläpidettäväksi. 14 ItäMaito 1 / 2012

15 Kuva: Soile Tiainen Laitumella rehua hamuava tai levollisena märehtivä karja on silmänilona paitsi omistajalleen, myös ohikulkeville ihmisille. Hyvinvoinnista lisäarvoa Maidontuottajan kannattaa pitää mielessä, että samalla tavalla kuin lehmä pärjää ilman laidunrehua, myös kuluttaja pärjää ilman maitoa. Meidän kaikkien täytyy huolehtia siitä, että suomalaisen maidon hyvä maine ei ole vain mielikuvaa. Lehmien hoidon tulee täyttää kaikki maalaisjärkiset vaatimukset. Miksi sitten laidunlehmät ovat katoamassa maisemista? Karjakoon kasvu on liiketaloudellinen edellytys maidontuotannon jatkumiselle pitkässä juoksussa. Navettainvestoinnin jälkeen lehmien katsotaan pärjäävän uudessa pihatossa mainiosti säilörehuruokinnalla. Suurentuneen karjan siirto- ja aitaustyöt koetaan liian työläiksi. Laiduntamisesta luovutaan, koska sille ei nähdä lisäarvoa oman tilan rajojen sisällä toimiessa. Hyvinvointinäkökulma kuitenkin puoltaa laiduntamista. Lukuisissa tutkimuksissa laiduntavien lehmien hyvinvointi on joko arvioitu samaksi tai paremmaksi kuin sisäruokittujen lehmien hyvinvointi. Laitumella on omat miinuspuolensa, mutta edut voittavat haitat. Kesän lämpöstressi on yksi hyvinvointitekijä. Kuumuus vähentää maitotuotosta ja heikentää tiinehtyvyyttä. Sääolosuhteille emme voi mitään. Lehmien olopaikan vaihtaminen on management-tekijä, jolle taas voimme tehdä paljonkin. Hellekaudella lehmät on hyvä pitää päivisin varjossa sisällä ja öisin viileällä laitumella. Yöaikaan navetta pääsee tuultumaan ja seuraavana hellepäivä on taas miellyttävämpi viettää sisätiloissa. Syyskoleat yöt taas on miellyttävämpi viettää sisällä ja päivät nautitaan lämmittävästä syysauringosta. Kokeile osa-aikalaidunnusta Edellä kuvattu rytmitys yö- ja päivälaitumen välillä kuluu osa-aikalaiduntamiseen. Osa-aikalaidun sopii Suomen olosuhteisiin täyslaiduntamista paremmin. Lämpörytmityksen lisäksi laidunalan mitoitus on osa-aikalaitumella helppo toteuttaa. Pääsääntö on, että osa-aikalaidunnuksessa lehmää kohti tarvitaan alle 0,5 aaria uutta laidunta vuorokaudessa. Viidenkymmenen lehmän karjassa tämä ala on alle neljäsosahehtaari. Alkukesällä kahden Laidunnus viikon laidunkierrolla tarvittava kokonaisala on siten alle 3,5 hehtaaria 50 lehmälle. Navetan yhteydessä on hyvin usein muutama hehtaari peltoa, joten peltoala harvoin on laiduntamisen este. Miksi osa-aikalaiduntajat pärjäävät näin pienellä peltoalalla? Osa-aikalaidun on oikeastaan sisäruokinnan yksi muoto. Edes korkeatuottoinen lehmä ei tarvitse 24 tuntia syöntiaikaa ravinnontarpeensa tyydyttämiseen. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan seosrehuruokinta riitti tyydyttämään yli 40 kiloa lypsävän lehmän koko ravinnontarpeen pelkästään päiväkaudella annettuna. Lehmät laskettiin yöksi ulos, mutta ne eivät juuri syöneet laidunrehua päiväannoksensa lisäksi. Laitumelta edullista rehua Osa-aikalaidun kannattaa toteuttaa siten, että sisällä rehunsaantia rajoitetaan. Silloin lehmät syövät myös laidunrehua, ja koko vuorokautta ajatellen rehunsaanti on täysin vapaata. Oikealla peltoalan ja lisäruokinnan mitoituksella laitumesta saadaan myös tuotannollista hyötyä. Laiduntava lehmä ei ole pelkästään maidontuotannon mannekiini, vaan edullista rehua maidoksi muuttava tuotantoyksikkö. Laidunta ei voi ajatella ainoastaan yhdeksi rehuksi muiden joukossa. Näin kesän alkua odotellessa kannattaa uhrata muutama ajatus kokonaisuudelle. Onko maidontuotannon mielikuvilla merkitystä, tuoko laidun vaihtelua talven rutiineihin, olisivatko lehmät kenties tyytyväisiä päästessään välillä ulos, miten pienellä laidunalalla lehmät oikeasti pärjäävät? Jospa tänä kesänä antaisimme lehmille vähän lomaa! Laidunalueen syöttökerta Kierron aloitus Ala lehmää kohti, a/pv - kokoaikalaidun 1 1 1,2 1,2 1,2 - osa-aikalaidun eli päivä- tai yölaidun 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 Syöttökierroksen kesto, pv Syöttökierroksen pinta-ala kokoaikalaitumella, a/lehmä Laidunkiertoon tulevat lisälohkot Raiheinä Pikalaidun Lähde: Auvo Sairanen, MTT Maaninka Säilörehun odelma Laitumet syötetään tyhjiksi Laidunkierron toteutusesimerkki kokoaikalaitumella. Päivälaitumella ja yölaitumella oletetaan, että säilörehun saanti on hieman rajoitettua, kun lehmät ovat sisällä. ItäMaito 1 /

16 Tuisku kukkulan kuningattarena. Laitumella lehmät saavat elää vaistojensa ja nokkimisjärjestyksensä mukaan. Hyvä olo saattaa tuottaa lisää maitoakin. Kesäinen laiduntaminen on polvijärveläisten Vuokko ja Lauri Tanskasen maitotilalla yhtä luonnollinen asia kuin jokapäiväinen lypsy. Laidunkaudesta tykkäävät niin isäntäväki kuin lehmätkin, ja maitoakin heruu enemmän. Laitumelta terveyttä karjalle Teksti Vesa Martikainen Kuvat Soile Tiainen Laidunkausi alussa. Höytiäisen rantamailla laidunkausi alkaa yleensä toukokuun puolivälissä. Puhdasta vettä pitää olla saatavilla paikan päällä. I han hullulta tuntuisi, jos lehmät eivät käyskentelisi kesällä laitumella, emäntä Vuokko Tanskanen naurahtaa ja kurkkaa ikkunasta tulevan kesän laidunlohkoja. Isäntä Lauri Tanskanen lisää sohvalta, että sen mitä hän muistaa, niin lehmät ovat olleet kesäisin ulkona. Tanskaset ovat tuottaneet maitoa Laurin kotitilalla Ruvaslahdella jo yli 30 vuotta. Tanskasten tila on luomukotieläintila, ja luomuehtojen mukaan eläinten on päästävä pikkuvasikoita myöten laitumelle. Painavin syy on kuitenkin eläinten hyvinvointi, joka tuo mukanaan muutkin laiduntamisen ilot ja hyödyt. Tuntuu hyvältä kun tietää, että eläimet saavat olla vapaasti. Ajattelen, että ovat varmaan paljon onnellisempia näin, Vuokko pohtii. Neljäsosa ravinnontarpeesta Tanskasten navetassa ammuu 37 pääasiassa ayshire-lehmää, ja nuori karja mukaan lukien eläimiä on 65. Vuonna 1961 rakennettua parsinavettaa on laajennettu kahdesti, viimeksi 2000-luvulla. Peltoa Konttiniemen tilalla on 77 hehtaaria, josta nurmella 50 hehtaaria. Laidunalaa on noin 14 hehtaaria. Lehmät, hiehot ja pikkuvasikat laiduntavat omissa lohkoissaan, ja joka aamuksi on aidattu tuo- 16 ItäMaito 1 / 2012

17 Laidunnus re ruokamaa. Lehmät saavat noin 25 prosenttia ravinnontarpeestaan laitumelta, Vuokko laskee. Muuten karjaa ruokitaan säilörehulla, kaura-vehnä-herne -seoksella sekä rypsi-härkäpapu -seoksella. Tanskaset eivät tarjoa laitumelle säilörehua muuten kuin hiehoille loppusyksystä. Navettaan paluun totutteluvaiheessa syksyllä lehmät saavat iltalypsyn yhteydessä säilörehua. Jos säilörehua on paljon, lehmät ovat kesälläkin öitä sisällä ja säilörehulla. Aikaisin laitumelle Laidunkausi kestää toukokuusta jopa aina lokakuulle asti, kelien mukaan. Laitumille tehdään puhdistusniitto silppurilla kerran kesässä, yleensä ensimmäisen tai toisen syöttökerran jälkeen. Samat lohkot syötetään 3 4 kertaa, ja aitojen alusille riittää yleensä yksi niitto siimaleikkurilla. Lopusta huolehtivat eläimet. Laiduntaminen kannattaa aloittaa, kun kasvusto on noin kymmensenttistä ja ravintorikasta, sillä se menee muuten nopeasti vanhaksi. Nuoren kasvuston aikaan navetassa on tarjolla kuivaheinää kuidun saantiin. Paras syöttökorkeus on noin senttiä. Silloin eläin syö parhaiten, ja nurmen kasvuvaihe on sopiva rehun ja kuidun saantiin, Vuokko kertoo. Tanskaset käyttävät laitumilla valko- ja alsikeapilaa sekä eri heinälajeja. Jos löytyisi sellaisia apilalajikkeita, jotka kestävät tallaamista, niin se olisi hyvä keino parantaa rehusatoa. Valkoapila kestää laidunnurmessa parhaiten, Vuokko arvioi. Sarvet pois ja sorkat kuntoon Lehmien on päästävä parsinavetassa luomuehtojen mukaisesti talvellakin ainakin kahdesti viikossa ulos jaloittelemaan, mikä helpottaa myös kesän laidunkauden aloitusta. Eläinten jalat ovat voimissaan, ja ne ovat tottuneet liikkumaan ulos ja sisään navettaan sulassa sovussa. Tanskasilla niin keväinen ulospääsy kuin syksyinen paluu sisäoloihin sujuu ilman isompia ongelmia. Lauri Tanskanen neuvoo, että jos eläimiä ei ole talvella käytetty ulkona, tulee totutteluaidan olla ensimmäisenä päivänä selvästi näkyvä, kunnes lehmien silmät tottuvat kirkkaaseen ulkovaloon. Tanskasten lehmät on nupoutettu aina. Se ehkäisee vaaroja. Johtajalehmät käyttävät hyvin herkästi sarvia. Jos ne sarvipäisinä laskee ulos, voi tulla aikamoista jälkeä, Vuokko kertoo. Tilalla käy sorkkahoitaja keväällä hyvissä ajoin ennen laidunkauden alkua, ja syksyllä ennen navettaan paluuta. Tila sijaitsee Höytiäisen rannalla, mutta eläimillä ei ole pääsyä järveen. Viljelijät painottavat, että lehmillä on oltava riittävästi puhdasta juomavettä laitumella. Säiliö jossain laitumen laidalla ei riitä, ja isommat kuraojat ja lätäköt pitää aidata. Jos lehmä pääsee juomaan likaista vettä, niin se alkaa näkyä utareterveydessä ja pötsihäiriöinä, Vuokko tietää. Tanskasilla litran vesisäiliö riittää päivän kahden tarpeeseen. He ovat huomanneet, että jotkut lehmät ovat vähän laiskoja kävelemään. Jos juoma-astia on kaukana, lehmä ei kehtaa kävellä sinne asti - tai jos käveleekin, niin ei ainakaan takaisin ruokamaille. Kuva: Vesa Martikainen Lauri Tanskanen ja vasikat ensimmäistä kertaa laitumella. Aitaamista riittää kesän aikana nelisen kilometriä. Laiduntaminen on myös suunniteltava huolella. Lauri ja Vuokko Tanskanen uusivat laitumet 3-4 vuoden välein kierrolla kaksi vuotta viljalla ja kolme nurmella. Maitomäärästä ei tingitä Tanskaset kannustavat muitakin laiduntamaan, mikäli se vain on mahdollista. Hyödyt ovat ilmeiset, vaikka aidat on tehtävä ruuhkaiseen kevätaikaan ja rahaakin kuluu aitatarpeisiin jonkin verran joka vuosi. Hyvät laitumet vaikuttavat positiivisesti maitomäärään. Lehmät saavat syödä vapaasti sen minkä haluavat, ovat paljon parempia jaloistaan ja ketterämpiä, jolloin poikimiset sujuvat paljon paremmin, Vuokko Tanskanen kertoo. Karjan keskituotos on nyt hieman yli kiloa. Vuokko reissasi aikaisemmin myös seminologina lähipitäjissä, mutta nyt hän siementää enää oman karjan. Laitumella näkee kiimat paremmin kuin navetassa, jossa pitää joskus vähän arvaillakin. Vuokko muistuttaa, että laiduntaminen ei saa olla itseisarvo. Rankkasateella Tanskaset pitävät eläimet sisällä, ja taas kovalla helteellä siirrytään laiduntamaan öiseen aikaan. Pitää ajatella myös, mikä on eläimille parasta. ItäMaito 1 /

18 laitumen kuusi vapautta Kuin lehmä kesällä kuvaa laitumelle villisti häntä pystyssä aitalankoja hipoen kirmaavaa nautaa. Lehmähavaintojen mukaan lehmä toivookin elämäänsä laitumen kuusi vapautta: rehua, vettä, valoa, raitista ilmaa, lepoa ja tilaa, myös navetassa. Kuva: Valio Oy Taina Voutilainen Lehmähavaintoja -kouluttaja ItäMaito Vesi, valo ja raitis ilma ovat halvinta ravintoa lehmälle. Ne ovat suomalaisissa laidunoloissa helposti järjestettävissä. Jos lehmä saisi itse valita elämänolosuhteensa, sen paratiisi olisi ikivihreä, tuore laidun. Laidunparatiisissa raikasta, puhdasta vettä on helposti lehmän saatavilla. Veden virtaus vesilähteessä on riittävä, niin että korkeassakin tuotantovaiheessa oleva lehmä kykenee hörppäämään tarvitsemansa määrän nopeasti, noin 20 litran minuuttinopeudella. Vapaissa oloissa lehmä juo kertaa päivässä 10 litraa kerrallaan. Lehmä on laiska liikkumaan eikä helposti tule uusintayritykselle tyhjäksi toteamansa tai niukan vesilähteen luo. Valoa ei meidän laidunoloistamme puutu: 200 luksin vaatimus täyttyy varmasti. Valomäärän lisääntyminen lisää lehmien syöntiä ja riittävä valo voimistaa kiimaoireita. Siksi hiljaisetkin lehmät saattavat innostua kevään tullen hyppimään kiimaansa. Lehmä haluaisi munasolujen kehittymisen ja irtoamisen edistämiseksi myös selkeän yön, mikä valon määrässä tarkoittaa alle 50 luksin kirkkautta. Niin hämärää meidän keskikesässämme on kuitenkin vain navetan seinien sisällä pienten ikkunoiden takana. Maittavuutta ja tuotoksen turvaamista Ihannelaitumella lehmän ulottuvilla on riittävästi helposti saavutettavaa ruokaa, Makuulle käydessään lehmät asettuvat saaliseläimille tyypillisen muodostelmaan. joka sopii sen tuotantovaiheeseen. Maittavasti laidunruohosta kertyy riittävästi ravintoa ylläpitoon ja maidontuotantoon. Vapaissa oloissa lehmä syö kertaa päivässä minuutin ajan kerrallaan eli yhteensä kuuden tunnin ajan. Jos rehuyhdistelmän kuidun määrä on kohdillaan, lehmä pureskelee yhtä märepalaa kertaa. Laitumen riittävän usein tapahtuva uusiminen, säännölliset puhdistusniitot, rikkakasvien torjunta ja täydennyslannoitukset varmistavat laitumen tuoreuden ja ravitsevuuden. Vapaallakin laidunnuksella yli 30 kiloa lypsävä lehmä tarvitsee lisärehua väkirehun muodossa myös alkukesällä. Luonnonoloissa lehmät poikivat keväällä pimeän talven jälkeen ja hyödyntävät laidunruohoa pääasiallisena ravintonaan korkean maitotuotoksen aikaan. Laitumella lehmä on mielellään kuivissa oloissa. Se haluaa suojaa sekä sateella että paahteella. Näkyvä, lehmän oloa haittaava ja tuotokseen vaikuttava lämpöstressi alkaa lypsävällä lehmällä jo +23 asteen lämmössä. Joskus yölaiduntaminen onkin päivälaiduntamista parempi vaihtoehto. Yleensä meidän kesäsäämme on riittävän lämmin laiduntamiselle. Viime vuosina helle on ollut riesana aiheuttamassa lämpöstressiä. Sateisten ja kylmenevien Valo Lehmähavaintotimantti Rehu Lepo Terve lehmä Vesi Tila Ilma Lehmän toivomat laitumen kuusi vapautta. (Lähde: Vetvice/CowSignals) syyssäiden tultua laiduntaminen kannattaa lopettaa ja muistaa ruveta antamaan lisärehua tarpeen mukaan, jotta maitotuotos ei kärsi. Riittävä tila on tärkeä Vanhan sanonnan mukaan maito syntyy maaten. Lehmän tulee päästä makuulle aina halutessaan. Optimaalisissa olosuhteissa lehmä makaa yli puolet vuorokaudesta. Valtaosan makuullaoloajasta se märehtii. Lehmä on alun perin saaliseläin. Siksi se haluaa riittävästi tilaa ympärilleen laitumella liikkuessaan ja maatessaan. Lauma asettuu makaamaan mieluiten niin, että sillä on näkyvyys joka suuntaan ja mahdollisuus paeta vaaran uhatessa. 18 ItäMaito 1 / 2012

19 Laidunnus Kuva: Nikon kuvapalvelu Hyvissä laidunoloissa lehmän makuulle käynti on vaivatonta eikä ympärillä ole esteitä. Makuulle käydessään ja ylösnoustessaan lehmä keinuu pituussuunnassa edestakaisin ja tarvitsee siihen tilaa. Helppokulkuisessa, kantavassa maastossa lehmä laiduntaa mielellään. Laiduntaminen on vahvistavaa sorkkahoitoa ja ilmaista pedikyyriä. Ojat, epätasaisuudet ja sorkkien alla porkkaantuneet laitumet hankaloittavat lehmän kesäelämää. Kuivina ja kantavina pidetyt kulkuväylät sekä juoma- ja ruokinta-alueet helpottavat lehmien liikkumista. Laitumella liikkuminen vahvistaa lehmän lihaskuntoa kukapa karjanomistaja ei olisi jäänyt toiseksi joutuessaan juoksemaan kilpaa kesän laiduntaneiden eläinten kanssa. Laitumella lehmät rapsuttelevat ja nuoleskelevat itseään, kun alla on pitävä pohja, jossa korvan taustan rapsuttelu kolmella jalalla seisten onnistuu. Ryhmätyötä maitomannekiineina Jos seuraat vapaasti laiduntavaa lehmälaumaa, huomaat lehmien syövän ja käyvän makuulle samaan aikaan. Juoma-altaalla on myös ajoittain tungosta, kun lehmät tulevat juomaan ryhminä. Laumassa on tarkka hierarkia ja johtajalehmät toimivat esimerkkeinä. Tutkimuksien mukaan lehmä pystyy hahmottamaan ja tunnistamaan noin 60 eläimen lauman, mutta sellaisessakin ne hakeutuvat pienempiin, noin kymmenen kaveruksen ryhmiin. Ryhmät muodostuvat esimerkiksi samaan aikaan poikineista tai saman ikäisistä eläimistä. Laidun mahdollistaa sosiaalisen elämän paremmin kuin navetta, jossa tila, rakenteet ja umpikujat rajoittavat liikkumista, kokoontumista ja yhdessäoloa. Tarkkaillessasi lehmälaumaa niiden aktiivisena aikana huomaat niiden lähestyvän, haistelevan, nuolevan, puskevan tai ajavan toisiaan takaa. Näin muodostuu sosiaalinen järjestys ja ryhmäytyminen. Laitumen kuuden vapauden lisäksi lehmät haluavat meidän maitoalalla toimivien ihmisten kanssa toimia mannekiineina itäsuomalaisen maidon puolesta. Hyvin hoidetulla laitumella makaavat ja ruokailevat lehmät ovat tuotantosuunnan parasta mainosta. Liperin Myllyssä valmistetaan nautojen luomurehua kotimaisista raaka-aineista. Kuvassa Mikko Leinonen (vas.), Kari Huikuri ja Ilpo Lukkarinen ItäMaidosta. Liperin Mylly siirtyy rehuissa luomuun Osuuskunta ItäMaito ja Raisioagro Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen luomurehun valmistuksesta ItäMaidon Liperin Myllyssä. Luomurehun tuotanto Liperissä käynnistyy syksyllä z Liperin Mylly siirtyy rehunvalmistuksessa kokonaan luomuun. Luomurehut valmistetaan Raisioagron tuotemerkillä ja ne tulevat myyntiin koko maassa. Raisioagro vastaa raaka-aineiden hankinnasta, luomurehujen tuotekehityksestä sekä markkinoinnista ja jakelusta. ItäMaidon ja Raisoagron yhteistyönä syntyviä luomurehuja on mahdollisuus hankkia myös Valioryhmän hankintaosuuskuntien tuottajamyyntien kautta. Raisoagro laajentaa luomuviljojen ja valkuaiskasvien sopimusviljelyä jo alkavalle satokaudelle. Tavoitteena on lisätä erityisesti luomurypsin, -härkäpavun ja -herneen sopimusmääriä. Luomuviljojen ja valkuaiskasvien viljelyn ja hankinnan kehittämisessä yhteistyökumppani on ProAgria. Valittu linjaus perustuu Liperin Myllyn liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen ItäMaidossa. Toiminnan kehittämisellä haetaan myllytoiminnalle tulevaisuuden jatkuvuutta. Luomurehun valmistukseen siirtymisellä ei ole henkilöstövaikutuksia. Liperin Myllyn kapasiteetti sopii hyvin luomurehun valmistukseen. Tavoitteena on valmistaa rehuja kotimaisista raaka-aineista. Yhteistyöllä Raisioagron kanssa parannetaan kotimaisen luomurehun saatavuutta, mikä helpottaa luomukarjatilojen ruokinnan suunnittelua ja rehujen hankintaa. Liperin Myllyn tavanomaisia rehuja valmistetaan Liperissä loppukesään Tämän jälkeen tavanomaisia rehuja tarjotaan Raisioagro-yhteistyön kautta. ItäMaidon Liperin Mylly valmistaa elintarvikejauhoja ja rehuja. Elintarvikejauhoissa luomu on ollut tuotevalikoimassa jo vuosia. Luomutuotevalikoimassa ovat ohrasuurimo, vehnälese sekä erilaiset jauhot. Kaikki myllyn käsittelemä vilja on kotimaista. Liperin myllyn elintarviketuotteita löytyy valtakunnallisesti mm. S-ryhmän liikkeistä. Ilpo Lukkarinen Toimitusjohtaja ItäMaito ItäMaito 1 /

20 Terveys Terveillä sorkilla jaksaa lypsää Säännöllinen sorkkahoito maksaa itsensä takaisin sekä maitotilissä että lehmien kestävyydessä. Jalkasairaudet kuuluvat yleisimpiin poistosyihin ja varsinkin pihatoissa lehmien sorkkavaivat näkyvät hyvin nopeasti tuotoksessa. Teksti Leena Pakarinen Kuvat Sanna Lohenoja ja Leena Pakarinen Suomen maitopääkaupungissa Kiuruvedellä ja sen lähikunnissa tiedostetaan hyvin sorkkaterveyden merkitys. Sorkkahoitaja Kalervo Nykäsellä ja hänen pojallaan Jani Nykäsellä on ollut jo vuosia omat vakiintuneet asiakastilansa, jotka hoidattavat karjansa useaan kertaan vuodessa. Sorkkahoitosyklit vaihtelevat tilakohtaisesti kolmesta kuuteen kuukauteen ja seuraava käynti sovitaan saman tien. Hoitoja voidaan rytmittää myös lehmien tuotantovaiheen mukaan. Akuutisti kipeytyneille sorkille Nykäset järjestävät hoitoajan mahdollisimman nopeasti vaikka työpäivää venyttämällä. Jos sorkat hoidetaan vain satunnaisesti, vuoden tai parin välein, niitä ei saa kuntoon. Säännöllinen sorkkahoito koko karjalle on hirveän hyvä rutiini, sanoo Kalervo Nykänen. Hän painottaa sorkkaterveyden merkitystä lehmien tuotoksessa. Jalkojaan aristeleva lehmä välttelee liikkumista, vähentää syömistä ja harventaa juontikertojaan. Tuotosmerkitys on valtavan suuri, kymmenen prosenttia tai ylikin. Pihatossa näkyy heti, jos sorkat eivät ole kunnossa. Koska lehmä savannien arkana saaliseläimenä välttää viimeiseen asti kipunsa ilmaisemista, maidontuotanto saattaa alkaa vähentyä jo neljä kuukautta ennen näkyvää ontumista. Kosteus kiusaa sorkkia Kalervo Nykäsen 20-vuotisen sorkkahoitouran aikana karjakoot ovat kasvaneet ja suurimmalla osalla asiakastiloista on pihattonavetat. Se on näkynyt sorkkaterveydessä, sillä kosteus ei tee hyvää sorkille ja tarttuvat sorkkataudit leviävät helposti lannan mukana. Nykänen pitää pihatoissa sorkille parhaana ritiläpalkkilattiaa. Parsinavetassa lehmillä on kuivuuden 20 ItäMaito 1 / 2012

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30

Lisätiedot

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos Arla ja Luomu Nnenna Liljeroos 24-11-2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla ravitsevia ja turvallisia

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle Tuottavuutta tuotantopanoksia lisäämällä vai kuluja karsimalla? - mikä ratkaisee parhaan vaihtoehdon? Tuomo Rissanen ProAgria Maito-valmennus 6.9.2017

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

9,40 /4 säkkiä. 29,- /pari

9,40 /4 säkkiä. 29,- /pari ItäMaito Suvi puutarhamulta, 40 L Rajoitettu erä! Ranger 360 glyfosaatti, 20 L 69,- Toukokuun 2016 tarjoukset Paikallinen. Palveleva. Edullinen. Myymälät avoinna ma-pe 8.30-15.30 Poikkeuksena: Ilomantsi

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala

Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa 27.3.2012 Iisalmi 17.4.2012 Toivala Laidunaitauksen elektroninen valvonta Laitumen toimintaa voidaan valvoa etävalvonnalla GSMyhteyden kautta Laite lähettää viestin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot