Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Nautarotujen säilytystyö Suomessa...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla... 3. Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa... 4. Nautarotujen säilytystyö Suomessa..."

Transkriptio

1 POHJOISMAINEN KOTIELÄINGEENIPANKKI N:O1 HELMIKUU 2006 KUVA: VERA GJERSØE Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Nautarotujen säilytystyö Suomessa Vanhojen norjalaisten nautarotujen säilyttäminen.. 7 Islanninkarja Projekti päättyi seminaariin Skarassa KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON NGHNYTT0106_F :11:25

2 Pääkirjoitus Pohjoismaisen kotieläingeenipankin vuonna 1984 käynnistyneessä työssä on sen alkuvaiheista lähtien kiinnitetty suhteellisen paljon huomiota nautakarjaan. Nautakarjatalous on Pohjolassa merkittävä elinkeino. Jo vuonna 1994 aloitettiin projekti pohjoismaisten nautarotujen geneettisten profiilien tutkimiseksi. Sittemmin se on laajennettu koskemaan myös pohjoiseurooppalaisia nautarotuja. Tämän useita muita projekteja aikaa myöten poikineen hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään yhä monissa uusissa projekteissa. Projektissa selvisi muun muassa, ettei useimpien rotujen geenikoostumuksessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Havaittiin myös, että sekä pienissä että suurissa populaatioissa oli merkkejä geneettisen muuntelun vähenemisestä. Eräs havainto oli pohjoismaisten nautarotujen keskinäinen sukulaisuus. Sitä kuvaamaan, miten lähellä nämä rodut ovat toisiaan, laadittiin sukupuu. En aio luetella tässä kaikkia nautakarjaan keskittyneitä projekteja vaan viittaan tiedon saamiseksi niistä sivustoomme Haluan kuitenkin mainita viimeisimmän, äskettäin päättyneen projektin Pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation kestävä hyödyntäminen geneettisenä resurssina. Projektilla on valotettu tekijöitä, joilla voidaan optimoida keinot pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation ylläpitämiseksi tavalla, joka turvaa sekä populaation kilpailukyvyn säilymiseksi välttämättömän jalostuksellisen edistymisen että sisäsiittoisuuteen ja geneettisen muuntelun supistumiseen johtavien riskien minimoinnin. Lisää tietoa projektista saa tässä lehdessä julkaistusta artikkelista ja sivustollamme kokonaisuudessaan julkaistusta englanninkielisestä projektiraportista. Kotieläingeenivaroja ajatellen edessämme on mielenkiintoinen vuosi niin kansainvälisellä kuin pohjoismaisellakin tasolla, jolla parhaillaan pohditaan geenivaratyön organisointia Pohjolassa. Pohdinnat saataneen päätökseen kesän kuluessa, ja mielenkiintoista on nähdä, millaisia seurauksia niiden tuloksilla on meille. Kansainvälisellä tasolla puolestaan työn alla on kotieläingeenivaroihin liittyvä sääntely. Keskeinen kysymys on, kuka omistaa geenivarat. Liv Lønne Dille toimittaja KUVA: LIV LØNNE DILLE 2 NGHNYTT0106_F :11:27

3 Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Huolimatta 50 vuoden hellittämättömästä maidontuotannon lisäämiseen tähtäävästä valinnasta on pakko todeta, että utareista yhä vieläkin tulee maitoa! Kristian Kortegaard KUVA: LEO KORTEGAARD Agronomiopintojeni erikoistyönä 1 tein vertailevan maitotutkimuksen jyllanninkarjan (SJM) ja Tanskan vanhan friisiläisrodun-tanskan holsteinin (SDM-DH) välillä. Tutkimuksella pyrin selvittämään, oliko viimeisten 50 vuoden tuotoslisäys aiheuttanut muutoksia maidon rasva-, proteiini- ja kaseiinipitoisuudessa. Lisäksi mittasin joitakin tekijöitä, jotka saattaisivat osoittaa, onko todennäköistä, että näistä kahdesta rodusta saatavassa maidossa on esimerkiksi juustonvalmistusta ajatellen toisistaan poikkeavia ominaisuuksia, ja onko todennäköistä, että roduista saatavasta maidosta valmistetut tuotteet ovat koostumukseltaan erilaisia. SJM-lehmien maidon rasvapitoisuus oli SDM-DH-rotuisiin verrattuna huomattavasti alhaisempi. Maidon rasva- ja proteiinipitoisuus ilmenevät tietoruudusta. Varsinkin kuutena poikimisen jälkeisenä viikkona oli SDM-DH-lehmien maidon rasvaprosentti korkeampi. Tämä johtuu pääosin siitä, etteivät korkeatuottoisten SDM-DH-lehmien rehunkäyttökyky ja maidontuotanto ole tasapainossa tässä imetysvaiheessa, mikä panee elimistön rasvavarastot liikkeelle tehokkaammin niillä kuin vähemmän tuottavilla SJM-rodun lehmillä. Viimeksi mainituilla puolestaan maidon proteiinipitoisuus on korkeampi. SDM-DH-rotuisilla taas maidon proteiinipitoisuus on alimmillaan heti poikimisen jälkeen. SJM-lehmien maidon korkeamman proteiinipitoisuuden johdosta oletettavaa on, että hyötysuhde valmistettaessa juustoa niiden maidosta on parempi kuin käytettäessä SDM- DH-rotuisilta saatua maitoa. Korkeampaa proteiinipitoisuutta lukuun ottamatta en löytänyt tutkimuksissani mitään, mikä olisi viitannut SJM-maidon soveltuvan paremmin juustonvalmistukseen. Totesin kuitenkin, että kaikki SJMmaitonäytteet saostuivat juoksutinta lisättäessä, kun taas SDM-DH-lehmien maitonäytteistä useat jäivät saostumatta. Näin ollen on syytä uskoa, että SJM-lehmien maito soveltuu hyvin esimerkiksi juustontuotantoon. Tutkimusteni perusteella en havainnut eroja edellä mainituista roduista saadun maidon proteiinikoostumuksessa. Tarkempi tutkimus saattaisi kuitenkin paljastaa rotujen välisiä eroja maidon proteiinien rakenteissa ja ominaisuuksissa. Tietoruutu SJM 0-6 SJM > 6 SDM 0-6 SDM > 6 viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa Proteiini % 3,26 a 3,19 a 2,88 ab 3,04 b Kaseeini % 2,39 a 2,36 a 2,08 ab 2,25 b Rasva % 2,00 a 2,27 a 4,99 b 4,32 b Merkitsevästi poikkeavat arvot on merkitty eri kirjaimin. Tutkimuksissani totesin, että SJM-maidossa on vähemmän rasvapalloja kuin SDM-DH-lehmien maidossa kuutena ensimmäisenä imetysviikkona. Voidaankin olettaa, että SJMrotuisilta tuona aikana saadusta maidosta valmistettujen tuotteiden rakenne on kermaisempi ja sulavampi kuin tuotteilla, jotka on valmistettu SDM-DH-maidosta. Tutkimusjaksolla SJM-lehmät kulkivat vasikoidensa kanssa ja söivät pelkästään ruohoa. SDM-DH-lehmät valittiin Tanskan maataloustutkimuslaitoksen lypsykarjasta. Ero ruokinnassa on oletettavasti vaikuttanut maidon koostumukseen. SJMlehmät lypsettiin käsin, jolloin maidon rasvaprosentti luultavasti jonkin verran laskee koneellisesti lypsettyyn maitoon verrattuna, koska loppulypsyssä saatu maito on alkulypsyssä saatua rasvaisempaa. Tieteelliseltä kannalta olisi toivottavaa, että molempia rotuja ruokittaisiin samalla tavoin, jotta tämä erojen aiheuttama tuloksiin vaikuttava epävarmuustekijä saataisiin eliminoiduksi. Tutkimustulokseni eivät osoittaneet selviä eroja maidon proteiinikoostumuksessa tai antaneet olettaa, että SJMlehmien maidolla yleisesti ottaen olisi SDM-DH-rotuisilta saatavasta maidosta selvästi poikkeavia ominaisuuksia. Mielestäni pitäisi kuitenkin luoda entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää SJM-lehmien kykyä käyttää suuria määriä karkeaa rehua maidon tuottamiseen. Sen ansiosta ne pystyvät todennäköisesti tuottamaan maitoa paljon laajaperäisemmässä tuotantojärjestelmässä kuin mikä nykyään on vallalla Tanskan maataloudessa. 1 A study on the composition of milk from the native Danish Jutland cattle SJM and comparison with contemporary SDM-Danish Holstein 3 NGHNYTT0106_F :11:27

4 Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Göte Frid Jotta Ruotsissa saataisiin lisätyksi kotimaisiin uhanalaisiin rotuihin kuuluvien täysikasvuisten, puhdasrotuisten eläinten määrää, on eläinten pitäjille alettu myöntää kansalliseen ympäristö- ja maaseutuohjelmaan liittyen vuotuista taloudellista korvausta, joka on Rkr lehmältä. Vuonna 2005 nautaroduista maksettujen korvausten kokonaismäärä oli n. 3,3 milj. Rkr. Viime vuosina on korvaukseen oikeutettuihin rotuihin kuuluvien eläinten määrä yleisesti ottaen kasvanut, mikä viittaa siihen, että korvauksilla on ollut toivottu vaikutus. On kuitenkin syytä todeta, ettei kaikkia uhanalaisiin rotuihin kuuluvia eläimiä käytetä jalostukseen, vaikka niiden määrä kasvaakin. Ruotsissa on myös kotimaisten kotieläingeenivarojen säilyttämistä ajavilla yhdistyksillä mahdollisuus saada tukea ympäristö- ja maaseutuohjelmasta. Suuruusluokkaa 1,6 milj. Rkr oleva tuki on jakautunut 15:n eri eläinlajeja edustavan yhdistyksen kesken. Tukirahat käytetään pääosin tiedotusmateriaalin ja yhdistyslehtien julkaisemiseen, mikä auttaa lisäämään tietämystä sekä asianomaisista roduista että niiden hoidosta. Tietämys on tarpeen rotujen säilymisen edistämiseksi. Ruotsin nykyinen ympäristö- ja maaseutuohjelma päättyy vuonna Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2006 onkin uuden, vuoteen 2013 ulottuvan ohjelman suunnittelu jo täydessä vauhdissa. Pohdittavana on joitakin uusia toimenpiteitä, kuten taloudellinen tuki uroseläinten siirtämiseksi sekä taloudellinen korvaus rekisterien ja kantakirjojen pidosta. Ajankohtainen kysymys on myös Ruotsin holsteinkarjan vanhempia kantoja koskeva säilytystoimenpiteiden tarve. t KUVA: JESPER EGGERTSEN Geenipankissa (g) ja Ruotsin maatalousviraston nautakarjan keskusrekisterissä (CDB) olevat nautaeläimet. Luvut ilmaisevat vain kunkin rodun urosten ja naaraiden kokonaismäärän, eivät vuoden mittaan jalostukseen käytettyjen määrää. 4 Rotu Ruotsinpunanupo Ruotsintunturirotu Ruotsintunturirodun jalostamaton kanta Vänekarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) Bohuskarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) Ringamålakarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) NGHNYTT0106_F :11:28

5 Siemennesteen kerääminen uhanalaisiin rotuihin kuuluvilta sonneilta Ruotsin maatalousvirasto on vuodesta 1993 osallistunut työhön siemennesteen keräämiseksi uhanalaisiin rotuihin kuuluvilta sonneilta. Keräyksellä pyritään saamaan talteen geneettistä materiaalia tulevaisuuden, esimerkiksi populaatioiden rajun pienenemisen, varalta. Keräyspaikalle Alebäckin asemalle Skaran liepeillä tuotiin vuonna 2005 yhteensä kymmenen sonnia. Kolme niistä kuului talonpoikaiskarjaan (väne- ja ringamålakarja), kolme ruotsintunturirotuun, yksi ruotsintunturirodun vanhaan, jalostamattomaan kantaan ja kolme ruotsinpunanupokarjaan. Siemennesteen kerääminen onnistui muilta paitsi ruotsinpunanuporotuiselta Krikeliniltä. Jotta siemennestettä voitaisiin Ruotsissa käyttää kaupallisesti, siittiöiden liikkuvuuden eli motiliteetin on oltava vähintään 50 %. Siemennesteannokset, joissa siittiöiden motiliteetti on tätä alempi, varastoidaan käytettäviksi erityistarkoituksiin. Motiliteetista riippumatta geenipankkiin tallennetaan aina vähintään 50 annosta. Ruotsin maatalousvirasto perusti vuonna 2005 kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan neuvoa-antavaksi elimeksi kotieläingeenivaratyöhön. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina paitsi Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), Tukholman yliopisto, Ruotsin luonnonsuojeluvirasto, Biodiversiteettikeskus (CBM) ja lääninhallitukset myös jalostusjärjestöt ja rotuyhdistykset sekä Ruotsin eläintarhayhdistys ja Pohjoismainen kotieläingeenipankki. Neuvottelukunnan Ruotsin maatalousvirastolle antaman suosituksen mukaan spermapankissa säilytettävää siemennestettä tulee käyttää vain luovuttajan kanssa samaa rotua olevalle naaraalle. Virastossa keskustellaan käytänteistä, joilla menettely voidaan varmistaa. Ruotsin maatalousvirasto on perustanut myös yhteistyöryhmän parantamaan tiedotusta uhanalaisista kotieläinroduista. Meijerien ja maidontuottajien järjestö Svensk Mjölk antoi vuonna 2005 oman rotukoodin sekä ruotsintunturirodulle (41) että ruotsinpunanupolle (40) entisen ruotsinnupokarjan kanssa yhteisen koodin (3) sijaan. Uuden koodauksen arvellaan merkitsevän lisäystä ruotsinpunanupoja ruotsintunturirotuisten määrään ja vähennystä ruotsinnupoiksi koodattujen määrään. Ruotsin maatalousviraston maan hallitukselta saaman toimeksiannon mukaan vuonna 2006 tarkastellaan erityisesti kahta kotieläingeenivarojen säilytystyön kannalta merkittävää aluetta. Toisessa on kyse ympäristölaatutavoitteen Rikas viljelymaisema arviointiperustasta ja siitä, millaisia kotieläingeenivaroja koskevien osatavoitteiden tulee olla, jotta eri rotujen geenivarojen hoitoon saataisiin vaadittavaa pitkän aikavälin näkemystä. Tehtävä esitellään kokonaisuudessaan joulukuussa Toisessa taas on kyse geneettisen materiaalin järjestelmällisestä keräyksestä ja tallennuksesta. Siihen liittyen pohditaan esimerkiksi, tarvitaanko muuta materiaalia kuin nyt kerättävä siemenneste ja onko keräystä syytä laajentaa entistä useampiin eläinlajeihin kotieläingeenivarojen hoitamiseksi pitkäjänteisesti. Ehdotuksen kustannusvaikutukset arvioidaan. Ruotsin maatalousviraston on määrä antaa vastaus toukokuussa. Joulukuussa 2005 virasto sai tehtäväksi selvittää muun muassa, miten kotieläingeenivarat ovat turvattavissa valmius- ja katastrofisuunnitelmien avulla. Toimenpiteet rekisteröinnin turvaamiseksi ja petoeläimiltä suojaaminen ovat esimerkkejä ehdotuksista, joiden kustannukset arvioidaan. Pakastetut siemennesteannokset vuonna 2005 (väne-, bohus-, ringamåla- ja ruotsinpunanupokarja sekä ruotsintunturirotu ja ruotsintunturirodun jalostamaton kanta) Syntymätunnus Nimi Rotu Pakastettuja Hyväksyttyjä olkia olkia yhteensä kaupalliseen käyttöön geenipankkiin SE Fredriksdals Galder Vänekarja SE Frej Vänekarja SE Rainman Ringamålakarja SE Dagobert Ruotsintunturirotu SE Frej Ruotsintunturirotu SE Harliè Ruotsintunturirotu SE Linus Ruotsintunturirodun jalostamaton kanta SE Tengil Ruotsinpunanupo SE Krikelin Ruotsinpunanupo SE Humle Ruotsinpunanupo NGHNYTT0106_F :11:29

6 Laaja kasvattajien kirjo luo pohjaa maatiaiskarjan säilymiselle Suomessa 6 Heli Vuorio, Katriina Soini ja Taina Lilja KUVA: ANNELI NUORANNE Alkuperäisrotujen uhanalaisuuteen on havahduttu viime aikoina. Myös Suomessa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla pyritään takaamaan rotujen säilyminen tuleville sukupolville. Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja tuottavat vähemmän kuin valtarodut, ja tätä eroa pyritään kaventamaan ympäristötukien avulla. Vaikka tuki on tärkeä lisä kasvattajalle, se ei useinkaan riitä kompensoimaan erotusta valtarotuihin nähden. Maatiaiskarjan pitämisen taustalta löytyy usein myös muita kuin taloudellisia arvoja MTT:llä keväällä 2005 toteutetussa maatiaiseläinten kasvattajakyselyssä selvitettiin, ketkä kasvattavat maatiaisrotuja ja miksi. Kysely herätti laajaa mielenkiintoa maatiaiseläinten kasvattajien keskuudessa: yhteensä noin 300 maatiaislehmien tai-lampaiden kasvattajaa vastasi kyselyyn ja vastausprosentti nousi yli 50 %:n. Aineistosta käy ilmi, etteivät maatiaiskarjankasvattajat suinkaan muodosta homogeenista joukkoa, vaan ryhmään mahtuu moninainen kirjo kasvattajia. Ensinnäkin maatiaiskarjaa pidetään hyvin monentyyppisillä tiloilla. Karjan koko vaihtelee yksittäisistä naudoista monikymmenpäisiin karjoihin. Suomenkarjan kasvattajajoukko voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan eli kasvattajiin, joiden koko tai lähes koko karja on maatiaislehmiä sekä kasvattajiin, joilla ayrshire- tai friisiläiskarjan joukossa on muutamia maatiaislehmiä. Ainoastaan suomenkarjaa kasvattavilla on useinkin takanaan pitkät perinteet ja omistautuminen karjanjalostukselle. Suurempia, yli kymmenen yksilön karjoja on Suomessa muutamia kymmeniä, ja niistä kaksi sijaitsee yhteiskunnan ylläpitämillä vankilatiloilla. Muun karjan joukkoon hankittu maatiaislehmä kertoo kasvattajan harrastuksesta, mielenkiinnosta tai uteliaisuudesta erikoisia ja erinäköisiä eläimiä kohtaan. Yhtenä pontimena maatiaiskarjan kasvatuksen aloittamiselle on ollut innostus ryhtyä omalta osaltaan maatiaisten suojelijaksi. Kasvattajien mukaan maatiaislehmät sopeutuvat hyvin uudenaikaisiin navetoihin, oppivat lypsyrobottiin ja kioskilla ruokailuun. Kuitenkin lehmän paikka uudessa modernissa navetassa on kallis, joten siinä ani harvoin on taloudellisesti mahdollista pitää pienituottoista maatiaislehmää. Pienimuotoisemmilla ja perinteisemmillä tiloilla sitä vastoin olisi kiinnostusta lisätä maatiaisten lukumäärää. Toisaalta kasvattajien motiivit pitää itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjaa vaihtelevat suuresti. Maatiaiseläinten kasvattajat voidaankin ryhmitellä neljään erilaiseen kasvattajatyyppiin: tuotantosuuntautuneisiin, arvosuuntautuneisiin, traditionaalisesti suuntautuneisiin sekä tunnesuuntautuneisiin. Tuotantosuuntautuneelle kasvattajalle maatiaiseläimet ovat keskeisesti vain tuotantoeläimiä ja ne merkitsevät tilalle toimeentuloa. Arvosuuntautunut kasvattaja ei puolestaan keskity niinkään eläimen taloudelliseen merkitykseen, vaan eläimen muut arvot korostuvat tätä enemmän: maatiaiseläinten kasvattaminen on esimerkiksi harrastus tai osa suomalaisen kulttuurin vaalimista. Traditionaalinen kasvattaja pitää maatiaisia jatkaakseen tilan perinteitä ja tunnesuuntautunut kasvattaja liittää eläinten hoitamiseen voimakkaita tunteita. Yleisimmät kasvattajatyypit ovat tuotanto- ja arvosuuntautuneet, kun puolestaan kahta muuta tyyppiä on kasvattajaryhmässä vain harvoja. Useimmilla kasvattajilla on piirteitä eri tyypeistä. Maatiaiskarjan tulevaisuuden kannalta laaja-alainen kasvattajajoukko turvaa eläinten säilymistä. Täten esimerkiksi tukipolitiikan vaihtelut tai tietyn ryhmän, esimerkiksi vanhempien viljelijöiden luopuminen karjankasvattamisesta, ei uhkaa kerralla koko rodun tulevaisuutta. Toisaalta kasvattajaryhmän moninaisuus luo haastetta suojelutoimien suunnitteluun. Vaikuttaakin siltä, että suomenlehmän tulevaisuuden takaamiseksi vaaditaan paitsi taloudellisia ohjauskeinoja myös esimerkiksi tiedotukseen, neuvontaan ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen kohdistuvia toimenpiteitä. Erityisen tärkeä tekijä kyselyn perusteella näyttäisi olevan maatiaiskarjan kasvattajien saaman arvostuksen kohottaminen paitsi yhteiskunnan myös muiden karjankasvattajien suunnalta. NGHNYTT0106_F :11:29

7 Vanhojen norjalaisten nautarotujen säilyttäminen KUVA: NORSK LANDBRUKSMUSEUM Mona Gjerstad Holtet Norjassa säilytystyön piirissä on kuusi vanhaa norjalaista nautarotua: telemark, trönder- ja nordlandkarja (STN), Norjan dölakarja, länsinorjalainen vuonokarja, länsinorjalainen nupo punainen rotu ja itänorjalainen nupo punainen rotu. Näistä telemarkilla ja trönderja nordlandkarjalla on omat jalostusjärjestönsä, muiden säilytystyö on Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan (GUH) harteilla. Norjassa on myös aktiivisia rotuyhdistyksiä, jotka yhdessä jalostusyhdistysten kanssa on koottu vanhojen norjalaisten nautarotujen kattojärjestön (Norsk Bufe) alle. Säilytystyö Norjassa perustuu pääosin eläinten pitoon yksityisissä karjoissa. Ilman karjankasvattajia, jotka hankkivat vanhoja rotuja navettaansa, säilytystyö olisi vaikeaa. Julkinen panostus kohdistuu pitkälti sellaisten toimintojen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen, joista on eläintenomistajille yhteistä hyötyä. Näistä tärkeimpinä mainittakoon: Lehmätietorekisterin (NLMs kuregister) perustaminen ja ylläpitäminen. Rekisteri mahdollistaa yksityiskohtaiset sukulaisuussuhteiden kirjaamiset ja sisäsiitoslaskelmat yksilötasolla. Tähän asti on käytetty Pohjoismaisen kotieläingeenipankin kehittämää tietorekisterisovellusta, mutta nyt lehmärekisteriä ollaan muuttamassa Internet-pohjaiseksi ratkaisuksi, joka sallii omaa karjaa koskevan itserekisteröinnin, tietojen linkittämisen Norjassa vakiintuneen kotieläinten rekisteröinti- ja seurantajärjestelmän (husdyrkontrollen) kanssa ja Pohjoismaisen kotieläingeenipankin kehittämän, sisäsiitoslaskelmiin tarkoitetun EVA-ohjelman käytön. Yhteistyö jalostusjärjestö GENOn kanssa vanhoihin rotuihin kuuluvien sonnien käytöstä keinosiemennykseen. Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunta on perustanut sonnijaoston, joka valitsee kulloinkin keinosiemennyssonniehdokkaat roduista, joilla ei ole omaa jalostusjärjestöä. Kustakin rodusta on vuosittain vähintään kaksi sonnia GENOn sonniluettelossa. Luettelon ylläpitämisen lisäksi GENO pitää maksutta pitkäaikaissäilytyksessä sataa siemenannosta kultakin vanhaan rotuun kuuluvalta sonnilta ja Norjan punaiseen rotuun (NRF) kuuluvalta keinosiemennyssonnilta. Itänorjalaiseen nupoon punaiseen rotuun on saatu merkittävää geneettistä lisää rodun yksilöiltä Ruotsista tuodulla siemennesteellä. Ylimääräisenä varmuustoimenpiteenä on vanhoille nautaroduille telemarkia lukuun ottamatta perustettu säilytyskarjoja. Ne on sijoitettu ensisijaisesti maatalousoppilaitosten ja museoiden yhteyteen, jotta ne voisivat toimia paitsi säilyttäjän myös välittäjän roolissa. 7 NGHNYTT0106_F :11:29

8 KUVA: NORSK LANDBRUKSMUSEUM 8 Viime vuosina on tutkittu paljonkin trönder- ja nordlandkarjan ominaisuuksia. Tästä huolimatta vanhoja rotuja koskevalle tutkimustiedolle on yhä suurta tarvetta. Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan tiedotustyö Norjan maatalousmuseossa toimivan sihteeristönsä välityksellä on ollut mittavaa ja suuntautunut erityisesti tiedon jakamiseen merkittävistä hoitotoimista eläinten omistajille ja eri rotujen piirissä toimiville. Muille kohderyhmille on jaettu yleisempää tietoa säilytystyöstä. Bjellekua-tiedotuslehteä on lähetetty maksutta eläinten omistajille ja muille sidosryhmille. Tärkeä tehtävä on ollut vanhoihin rotuihin kuuluvien eläinten omistajien yhteysverkoston edistäminen. Vuonna 1999 perustettiin julkinen tukijärjestelmä säilyttämisen arvoisten nautarotujen pidolle. Se koski alkuun vain lehmiä, joilla rotupuhtaus oli vähintään 7/8 ja jotka olivat poikineet ainakin kerran. Vuonna 2000 tukijärjestelmä laajennettiin kattamaan myös oman siitossonnin pidon. Tukijärjestelmällä pyritään toisaalta korvaamaan niitä haittoja, joita vanhojen nautarotujen pidosta aiheutuu, toisaalta kannustamaan eläinten määrän lisäämiseen. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan eläinyksilöiden laajamittainen rekisteröinti jompaankumpaan edellä mainittuun rekisteriin (husdyrkontrollen tai NLMs kuregister). Julkista tukea annetaan myös vanhojen nautarotujen jalostus- ja harrastusyhdistyksille. Kotieläingeenivaroihin perustuva elinkeinokehitys on jatkossa todennäköisesti erittäin tärkeä osatekijä talouden turvaamisessa silloin, kun tuotantoa harjoitetaan vähemmän tuottoisilla roduilla. Telemarkin läänin panostus on mainitsemisen arvoinen. Sen lisäksi, että läänissä jaetaan alueellisista varoista suoraa eläintukea, panostetaan siellä myös telemark-karjaan perustuvaan elinkeinokehitykseen. Esimerkkeinä ovat oman meijerin ja teurastamon perustaminen. Muitakin mielenkiintoisia vanhoihin nautarotuihin perustuvia elinkeinokehityshankkeita on käynnissä, ja luultavaa on, että KUVA: LIV LØNNE DILLE ne toteutetaan lähivuosina. NGHNYTT0106_F :11:30

9 Ólafur R. Dýrmundsson i Emma EyÜórsdóttir Islanninkarja KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON Vuotuinen keskimääräinen maitotuotos tarkkailukarjoissa on kg. Maidon rasvaprosentti on 4 ja valkuaisprosentti 3,4, kun karjaa ruokitaan pääosin karkealla rehulla. Yksittäisten lehmien maidontuotos voi nousta jopa kg:aan. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että maidossa on paljon proteiineja, joilla on myönteisiä terveysvaikutuksia ja jotka ovat omiaan juustonvalmistukseen. Islanninkarjaa ei juurikaan tavata Islannin ulkopuolella. Joitakin yksilöitä on viety äskettäin Färsaarille, Grönlantiin ja Tanskaan. Lisäksi on viety pieniä määriä siemennestettä Ruotsiin vanhojen säilytettävien rotujen tarpeisiin. Liharodut Islannissa ovat lähtöisin Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. Ensimmäinen gallowayrodun edustaja, sonnivasikka, tuotiin Islantiin vuonna luvulla tuotiin gallowayn siemennestettä ja 1990-luvulla aberdeen angus- ja limousinrodun alkioita. Islannissa on vain muutama puhdasrotuinen lihanauta- ja emolehmäkarja, etupäässä gallowayrotua. Liharotuja käytetään keinosiemennyksen kautta pääasiassa lihantuotantoon risteytysvasikoilla, joiden kasvu on nopeampaa ja lihaominaisuudet parempia kuin islanninkarjan puhdasrotuisilla vasikoilla. Islannin maataloustuottajain yhdistys vastaa maidontuotantoa ja nautakarjaa koskevasta tiedonhallinnasta, neuvonnasta ja jalostuksesta ja Islannin maatalousyliopisto puolestaan tutkimuksesta ja koetoiminnasta. Islantilainen nautakarjarotu on sukua norjalaiselle trönderja nordlandkarjalle. Rodun alkuperä juontuu yli vuoden taa aikaan ennen Islannin asuttamista. Nautakarjan pienimuotoisella tuonnilla Tanskasta ja luvulla ei ole ollut rotuun merkittävää vaikutusta. Islannin maidontuotanto on täysin islanninkarjan varassa. Lypsylehmiä karjasta on nyt Islantilainen lehmä on pienikokoinen, sen keskipaino on noin 470 kg. Lehmien värikirjo on laaja ja värivaihtelu runsaampaa kuin millään muulla Euroopan nautarodulla. Sarvelliset yksilöt ovat harvinaisia pitkään jatkuneen sarvellisuutta karsivan valinnan johdosta. Uusi juliste islanninkarjasta KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON Islannin maataloustuottajain yhdistys on julkaissut uuden islanninkarjan värejä esittelevän julisteen, jota voi tilata sähköpostitse osoitteella Hinta on 11 euroa + postituskulut. 9 NGHNYTT0106_F :11:31

10 Projekti päättyi seminaariin Skarassa Hans Ekström Pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation kestävä hyödyntäminen geneettisenä resurssina -projekti (englanninkielinen raportti: päättyi Ruotsin Skarassa pidettyyn seminaariin, joka oli sovitettu yhteen punaisten lypsyrotujen Euroopan yhdistyksen kokouksen kanssa. Seminaarissa, jossa oli yhteensä 60 osanottajaa Pohjoismaista, Baltiasta ja Saksasta, olivat kansalliset jalostusjärjestöt, viranomaiset ja tutkimuslaitokset vahvasti edustettuina. Projektissa käsiteltiin rotujen nykytilaa ja jalostuksen koordinointia sekä analysoitiin erilaisilla yhteistyömalleilla saavutettuja tuloksia. Analyyseistä vastasi kotieläingeneetikko Anna Sonesson, joka työskentelee Norjassa vesiviljelyn tutkimusta harjoittavassa Akvaforskissa eikä siten ole sidoksissa minkään maan nautakarjanjalostukseen. Analyysien puolueettomuuden varmistaminen tällä tavoin katsottiin tärkeäksi. Projektia johtanut Torstein Steine Norjasta esitteli seminaarissa muun muassa projektin taustoja. Steinin mukaan tavoitteena ei ollut yhteistyösuunnitelman laatiminen vaan ensisijaisesti sen selvittäminen, mitkä tekijät on otettava huomioon tiivistettäessä eri maiden populaatioita koskevaa yhteistyötä. Jalostuksen vastuuhenkilöt eri maista selvittivät punaisen rodun nykytilaa ja kehityssuuntaa. Populaatioita koskeva yhteistyö on ollut varsin tiivistä etenkin sonninisien osalta, mistä olikin esittää monia hyviä tuloksia. Lypsykarjapopulaatiot vähenevät joka maassa, ja useimmissa myös mustavalkoinen rotu on menettämässä jalansijaa. Ruotsilla ja Norjalla on viime vuosina ollut menestystä omien rotujensa viennissä. Sekä eläviä eläimiä että siemennestettä on viety lähinnä risteytystarkoituksiin. Keinosiemennyssonnit pidetään nykyään elossa joka maassa. Jalostusohjelmia kehitettäessä rekisteröidään lisää terveysominaisuuksia, esimerkkinä sorkkien tila, joka sisällytetään Ruotsissa jalostusarvosteluun. Pohjoismaisella Jalostusarvostelulla on Gert Aamand Pedersenin mukaan pohjoismaisessa yhteistyössä keskeinen sija. Toimintaan osallistuvat maat Suomi, Ruotsi ja Tanska rahoittavat työn suhteutettuna eläinten KUVA: HANS EKSTRÖM 10 NGHNYTT0106_F :11:32

11 KUVA: LIV LØNNE DILLE määrään. Pohjoismaisen Jalostusarvostelun ensisijaisena tavoitteena on tehdä jalostusarvosteluja kansainvälisesti hyväksyttävin menetelmin, laajentaa rekisteröintejä ja kehittää menetelmiä sellaisten pohjoismaisten ominaisuuksien kuten mastiittiresistenssin, hedelmällisyyden ym. arvioimiseksi. Pohjoismainen Jalostusarvostelu esitteli keväällä 2005 ensimmäiset yhteispohjoismaiset jalostusarvot, jotka korvaavat aiemmat maakohtaiset arvot. Koska jalostustavoitteissa on maiden välillä jonkin verran eroja, kansallisella tasolla voidaan painottaa eri tavoin joitakin sonni- ja lehmäindeksin (total merit index) osatekijöitä. Erling Fimland Pohjoismaisesta kotieläingeenipankista kertoi mahdollisuuksista jalostaa pohjoismaisia punaisia rotuja kestävällä tavalla. Koska sisäsiittoisuus on lisääntymässä, sen tasapainottaminen valinnalla on hyvin tärkeää. Valinnan optimoinnilla vältetään geneettiset pullonkaulat, jotka ilmenevät useimmiten sisäsiittoisuuden kasvuna tulevissa sukupolvissa. Vanhempien oikealla valinnalla on mahdollista lisätä ratkaisevasti sellaisten uusien ja ainutlaatuisten geenien todennäköisyyttä, jotka voivat myöhemmin edesauttaa edistymistä ja kestävyyttä populaatiossa. Pohjoismaisille jalostuksesta vastaaville on ennen kaikkea tärkeää sopia kestävyyden periaatteiden ja strategian soveltamisesta. Tällä edistetään kaikkia hyödyttävän win-win-tilanteen syntyä. Anna Sonesson esitteli mallilaskelmia pohjoismaisten jalostusmallien valottamiseksi. Geneettisillä perusparametreilla on suuri merkitys, ja esimerkiksi maiden jalostustavoitteiden välinen geneettinen korrelaatio on tärkeää. Sen tulee olla vähintään 80 %, jotta populaatioyhteistyö olisi vaihtoehto. Pohjoismaiden välillä se on hieman mainittua korkeampi. Koordinointietujen voidaan olettaa kasvavan sitä mukaa kuin jalostustavoitteet yhtenäistyvät ja mikäli populaatiot ovat pieniä ja esimerkiksi sisäsiittoisuuden kurissa pitäminen niissä on vaikeaa. Yhteistyöstä saatavat edut ovat todennäköisesti suurimmillaan yhteistyön alkuvaiheessa, jolloin populaatioiden sukulaisuussuhde on etäisimmillään. Ryhmäkeskusteluja seminaarin päätteeksi Keskusteluissa keskityttiin pohtimaan, miten pohjoismaiset järjestöt parhaiten kantaisivat vastuuta populaatioista ja hyötyisivät yhteistyöstä ja kansainvälisten vientiponnistelujen tuomista eduista. Myös yhteistyötapoja pohdittiin. Tähänastinen työ ei aina ole sujunut täysin ristiriidoitta mutta puhevälit ovat hyvät. Tärkeänä pidettiin Baltian maiden liittämistä sopivalla tavalla yhteistyöhön tiedon välittymiseksi. Useat ryhmät ehdottivat jonkinmuotoista yhteispohjoismaista toimikuntaa tai elintä yleisten strategisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi eri kotieläinrotujen geenivaroja koskevat kysymykset. Keskusteluissa painotettiin myös populaatioiden kehityksen jatkuvaa seurantaa sekä avointa tiedonvaihtoa. Joidenkin kysymysten katsottiin vaativan lisäselvityksiä, joten projektityöryhmä kokoontuu vielä kerran tutkiakseen ja arvioidakseen mahdollisen jatkotyön tarvetta. 11 NGHNYTT0106_F :11:32

12 Palautusosoite: Nordisk Genbank Husdyr Postboks 5025 N-1432 Ås, Norge Uusi Pohjola: Uudistuminen ja yhteistyö Pohjois- Euroopassa (Norjan puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2006) Pohjoismaisen yhteistyön tulee jatkuvasti uudistua ja tehostua selviytyäkseen sekä sisäisistä että ulkoisista haasteista. Yhteiskuntamme nopea muuttuminen luo haasteita kestävälle kehitykselle ja asettaa uusia vaatimuksia muun muassa sosiaaliselle hyvinvointijärjestelmälle ja ympäristönsuojelulle. Globalisaation tuomat haasteet asettavat uusia vaatimuksia tietopohjaiselle innovaatiolle ja taloudelliselle lisäarvolle. Kansainvälistyminen haastaa pohjoismaisen identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisen. Muutokset Pohjoismaiden lähialueilla luovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia rajat ylittävään yhteistyöhön uudenlaisessa Euroopassa yhteisen edun nimissä. Pohjolaa ristiin rastiin pohjoismaisesta osaamisesta ja tietämyksestä yhteinen perusta pohjoismaisten foorumien perustamiseksi ajankohtaisille, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskeville alueille. on vaihtunut osoitteeksi Pohjoismainen Geenipankki, Pohjoismainen kotieläingeenipankki ja Pohjoismainen siemenja taimineuvosto ovat jo pitkään pyrkineet vahvistamaan yhteistyötään, ja ensimmäisenä näkyvänä osoituksena yhteistyön tiivistymisestä otettiin 1. tammikuuta 2006 käyttöön uudet Internet- ja sähköpostiosoitteet. Geenivaroja koskevia poimintoja ohjelmasta: Puheenjohtajamaa haluaa tehdä aloitteen pohjoismaisen geenivaratyön organisoinnin läpikäymiseksi vuoden 2006 ministerikokouksen päätöksiä silmällä pitäen. Tarkasteluun tulevat toiminnan tehostaminen ja koordinoinnin parantaminen. Lisäksi esille otetaan tehtäväjako sekä pohjoismaisella ja kansallisella tasolla tehtävän työn koordinointi. Norjan hallitus on päättänyt perustaa maailmanlaajuisen siemenvaraston Huippuvuorille. Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus, joka astui voimaan kesäkuussa 2004, velvoittaa osapuolia turvaamaan elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen suojelun ja kestävän käytön. Huippuvuoria pidetään ihanteellisena sijoituspaikkana kansainväliselle siemenvarastolle, ja ehdotus Huippuvuorten käytöstä onkin saanut kannatusta FAOssa. Puheenjohtajamaa haluaa Pohjoismaisen Geenipankin mukaan tulevaan selvitystyöhön. Pohdittavaksi tulee Huippuvuorille sijoitettuun maailmanlaajuiseen ja pohjoismaiseen siemenvarastoon liittyvän työn koordinointi. Kansainvälisten yhteyksien osalta halutaan tehdä aloite biodiversiteettisopimukseen liittyvää geenivarakysymysten seurantaa koskevan pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi FAOssa ja EU:ssa. Tavoitteena on muodostaa Pohjoismainen Geenipankki: Pohjoismainen kotieläingeenipankki: Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto: Henkilöstön uudet sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Bærekraftig forvaltning av husdyrgenetiske ressurser Kirja viitoittaa suuntaa kotieläingeenivarojen kestävälle käytölle ja suojelulle. Pohjoismainen kotieläingeenipankki pyrkii tällä kirjalla kannustamaan kotieläingeenivarojen kestävään hoitoon, joka on sekä poliittinen että ammatillinen haaste niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kirjan hinta on 26 euroa. Postiosoite: Nordisk Genbank Husdyr Postboks 5025, N-1432 Ås Puhelin: Faksi: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Liv Lønne Dille Suomentaja: Päivi Torri Taitto: RLF Painopaikka: Prinfo Unique, Larvik Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella NGHNYTT0106_F :11:33

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Juha Kantanen juha.kantanen@luke.fi Tuotteistaminen osa alkuperäisten eläinrotujen suojelutyötä Kotieläinten geenien monimuotoisuuden ylläpito; torjutaan geenikatoa.

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Uuden ajan Pohjola: tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä... 11 Pohjolaa ristiin rastiin... 12

Uuden ajan Pohjola: tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä... 11 Pohjolaa ristiin rastiin... 12 POHJOISMAINEN KOTIELÄINGEENIPANKKI N:O 1 HELMIKUU 2005 KUVA: VERA GJERSØE Pohjoismaiset siipikarjarodut..................... 3 Tanskan siipikarjarodut......................... 4 Ruotsin siipikarja...............................

Lisätiedot

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA Geenivarat hyötykäyttöön: ratkaisut tuote- ja palveluketjun kehittämiseksi (ALKU -hanke) Heli Lindeberg Suomenkarja -tapaaminen 4.8.2016, Ruovesi Hankkeen aktiiviset tutkijat

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

RDM-siitosmatadorit... 3. Tiedon tarve mitä tulee tapahtumaan kehitys politiikka... 6. Mitä on kestävä kehitys?... 8

RDM-siitosmatadorit... 3. Tiedon tarve mitä tulee tapahtumaan kehitys politiikka... 6. Mitä on kestävä kehitys?... 8 POHJOISMAINEN KOTIELÄINGEENIPANKKI N:O 2 JOULUKUU 2006 KUVA: VERA GJERSØE RDM-siitosmatadorit... 3 Tiedon tarve mitä tulee tapahtumaan kehitys politiikka... 6 Mitä on kestävä kehitys?... 8 EVA-ohjelman

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusrotaatioiden muuttamisesta

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusrotaatioiden muuttamisesta MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA n mietintö koskien jäsenehdotusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusrotaatioiden muuttamisesta 1. n ehdotus ehdottaa, että ei ryhdy muihin

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari 18.3.2014 Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Mihin mikrobikokoelmia tarvitaan? 2 Culture Collection Laaja käyttäjäjoukko;

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Valion navettaseminaari

Valion navettaseminaari Valion navettaseminaari 9.2.2016 Ajankohtaista Maitomarkkinoilta Kari Aakula toimitusjohtaja Osuuskunta Länsi-Maito Valio Oy 12.2.2016 1 Suurin maidontuotannon kasvuvauhti on EU:ssa maitokiintiöiden poistumisen

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Nordplus ohjelma. Nordplus Aikuiskoulutus

Nordplus ohjelma. Nordplus Aikuiskoulutus Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1994D0360 FI 31.01.1996 004.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. "B KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 20 päivänä toukokuuta 1994, tiettyjen kolmansista

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot