Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Nautarotujen säilytystyö Suomessa...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla... 3. Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa... 4. Nautarotujen säilytystyö Suomessa..."

Transkriptio

1 POHJOISMAINEN KOTIELÄINGEENIPANKKI N:O1 HELMIKUU 2006 KUVA: VERA GJERSØE Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Nautarotujen säilytystyö Suomessa Vanhojen norjalaisten nautarotujen säilyttäminen.. 7 Islanninkarja Projekti päättyi seminaariin Skarassa KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON NGHNYTT0106_F :11:25

2 Pääkirjoitus Pohjoismaisen kotieläingeenipankin vuonna 1984 käynnistyneessä työssä on sen alkuvaiheista lähtien kiinnitetty suhteellisen paljon huomiota nautakarjaan. Nautakarjatalous on Pohjolassa merkittävä elinkeino. Jo vuonna 1994 aloitettiin projekti pohjoismaisten nautarotujen geneettisten profiilien tutkimiseksi. Sittemmin se on laajennettu koskemaan myös pohjoiseurooppalaisia nautarotuja. Tämän useita muita projekteja aikaa myöten poikineen hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään yhä monissa uusissa projekteissa. Projektissa selvisi muun muassa, ettei useimpien rotujen geenikoostumuksessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Havaittiin myös, että sekä pienissä että suurissa populaatioissa oli merkkejä geneettisen muuntelun vähenemisestä. Eräs havainto oli pohjoismaisten nautarotujen keskinäinen sukulaisuus. Sitä kuvaamaan, miten lähellä nämä rodut ovat toisiaan, laadittiin sukupuu. En aio luetella tässä kaikkia nautakarjaan keskittyneitä projekteja vaan viittaan tiedon saamiseksi niistä sivustoomme Haluan kuitenkin mainita viimeisimmän, äskettäin päättyneen projektin Pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation kestävä hyödyntäminen geneettisenä resurssina. Projektilla on valotettu tekijöitä, joilla voidaan optimoida keinot pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation ylläpitämiseksi tavalla, joka turvaa sekä populaation kilpailukyvyn säilymiseksi välttämättömän jalostuksellisen edistymisen että sisäsiittoisuuteen ja geneettisen muuntelun supistumiseen johtavien riskien minimoinnin. Lisää tietoa projektista saa tässä lehdessä julkaistusta artikkelista ja sivustollamme kokonaisuudessaan julkaistusta englanninkielisestä projektiraportista. Kotieläingeenivaroja ajatellen edessämme on mielenkiintoinen vuosi niin kansainvälisellä kuin pohjoismaisellakin tasolla, jolla parhaillaan pohditaan geenivaratyön organisointia Pohjolassa. Pohdinnat saataneen päätökseen kesän kuluessa, ja mielenkiintoista on nähdä, millaisia seurauksia niiden tuloksilla on meille. Kansainvälisellä tasolla puolestaan työn alla on kotieläingeenivaroihin liittyvä sääntely. Keskeinen kysymys on, kuka omistaa geenivarat. Liv Lønne Dille toimittaja KUVA: LIV LØNNE DILLE 2 NGHNYTT0106_F :11:27

3 Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla Huolimatta 50 vuoden hellittämättömästä maidontuotannon lisäämiseen tähtäävästä valinnasta on pakko todeta, että utareista yhä vieläkin tulee maitoa! Kristian Kortegaard KUVA: LEO KORTEGAARD Agronomiopintojeni erikoistyönä 1 tein vertailevan maitotutkimuksen jyllanninkarjan (SJM) ja Tanskan vanhan friisiläisrodun-tanskan holsteinin (SDM-DH) välillä. Tutkimuksella pyrin selvittämään, oliko viimeisten 50 vuoden tuotoslisäys aiheuttanut muutoksia maidon rasva-, proteiini- ja kaseiinipitoisuudessa. Lisäksi mittasin joitakin tekijöitä, jotka saattaisivat osoittaa, onko todennäköistä, että näistä kahdesta rodusta saatavassa maidossa on esimerkiksi juustonvalmistusta ajatellen toisistaan poikkeavia ominaisuuksia, ja onko todennäköistä, että roduista saatavasta maidosta valmistetut tuotteet ovat koostumukseltaan erilaisia. SJM-lehmien maidon rasvapitoisuus oli SDM-DH-rotuisiin verrattuna huomattavasti alhaisempi. Maidon rasva- ja proteiinipitoisuus ilmenevät tietoruudusta. Varsinkin kuutena poikimisen jälkeisenä viikkona oli SDM-DH-lehmien maidon rasvaprosentti korkeampi. Tämä johtuu pääosin siitä, etteivät korkeatuottoisten SDM-DH-lehmien rehunkäyttökyky ja maidontuotanto ole tasapainossa tässä imetysvaiheessa, mikä panee elimistön rasvavarastot liikkeelle tehokkaammin niillä kuin vähemmän tuottavilla SJM-rodun lehmillä. Viimeksi mainituilla puolestaan maidon proteiinipitoisuus on korkeampi. SDM-DH-rotuisilla taas maidon proteiinipitoisuus on alimmillaan heti poikimisen jälkeen. SJM-lehmien maidon korkeamman proteiinipitoisuuden johdosta oletettavaa on, että hyötysuhde valmistettaessa juustoa niiden maidosta on parempi kuin käytettäessä SDM- DH-rotuisilta saatua maitoa. Korkeampaa proteiinipitoisuutta lukuun ottamatta en löytänyt tutkimuksissani mitään, mikä olisi viitannut SJM-maidon soveltuvan paremmin juustonvalmistukseen. Totesin kuitenkin, että kaikki SJMmaitonäytteet saostuivat juoksutinta lisättäessä, kun taas SDM-DH-lehmien maitonäytteistä useat jäivät saostumatta. Näin ollen on syytä uskoa, että SJM-lehmien maito soveltuu hyvin esimerkiksi juustontuotantoon. Tutkimusteni perusteella en havainnut eroja edellä mainituista roduista saadun maidon proteiinikoostumuksessa. Tarkempi tutkimus saattaisi kuitenkin paljastaa rotujen välisiä eroja maidon proteiinien rakenteissa ja ominaisuuksissa. Tietoruutu SJM 0-6 SJM > 6 SDM 0-6 SDM > 6 viikkoa viikkoa viikkoa viikkoa Proteiini % 3,26 a 3,19 a 2,88 ab 3,04 b Kaseeini % 2,39 a 2,36 a 2,08 ab 2,25 b Rasva % 2,00 a 2,27 a 4,99 b 4,32 b Merkitsevästi poikkeavat arvot on merkitty eri kirjaimin. Tutkimuksissani totesin, että SJM-maidossa on vähemmän rasvapalloja kuin SDM-DH-lehmien maidossa kuutena ensimmäisenä imetysviikkona. Voidaankin olettaa, että SJMrotuisilta tuona aikana saadusta maidosta valmistettujen tuotteiden rakenne on kermaisempi ja sulavampi kuin tuotteilla, jotka on valmistettu SDM-DH-maidosta. Tutkimusjaksolla SJM-lehmät kulkivat vasikoidensa kanssa ja söivät pelkästään ruohoa. SDM-DH-lehmät valittiin Tanskan maataloustutkimuslaitoksen lypsykarjasta. Ero ruokinnassa on oletettavasti vaikuttanut maidon koostumukseen. SJMlehmät lypsettiin käsin, jolloin maidon rasvaprosentti luultavasti jonkin verran laskee koneellisesti lypsettyyn maitoon verrattuna, koska loppulypsyssä saatu maito on alkulypsyssä saatua rasvaisempaa. Tieteelliseltä kannalta olisi toivottavaa, että molempia rotuja ruokittaisiin samalla tavoin, jotta tämä erojen aiheuttama tuloksiin vaikuttava epävarmuustekijä saataisiin eliminoiduksi. Tutkimustulokseni eivät osoittaneet selviä eroja maidon proteiinikoostumuksessa tai antaneet olettaa, että SJMlehmien maidolla yleisesti ottaen olisi SDM-DH-rotuisilta saatavasta maidosta selvästi poikkeavia ominaisuuksia. Mielestäni pitäisi kuitenkin luoda entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää SJM-lehmien kykyä käyttää suuria määriä karkeaa rehua maidon tuottamiseen. Sen ansiosta ne pystyvät todennäköisesti tuottamaan maitoa paljon laajaperäisemmässä tuotantojärjestelmässä kuin mikä nykyään on vallalla Tanskan maataloudessa. 1 A study on the composition of milk from the native Danish Jutland cattle SJM and comparison with contemporary SDM-Danish Holstein 3 NGHNYTT0106_F :11:27

4 Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa Göte Frid Jotta Ruotsissa saataisiin lisätyksi kotimaisiin uhanalaisiin rotuihin kuuluvien täysikasvuisten, puhdasrotuisten eläinten määrää, on eläinten pitäjille alettu myöntää kansalliseen ympäristö- ja maaseutuohjelmaan liittyen vuotuista taloudellista korvausta, joka on Rkr lehmältä. Vuonna 2005 nautaroduista maksettujen korvausten kokonaismäärä oli n. 3,3 milj. Rkr. Viime vuosina on korvaukseen oikeutettuihin rotuihin kuuluvien eläinten määrä yleisesti ottaen kasvanut, mikä viittaa siihen, että korvauksilla on ollut toivottu vaikutus. On kuitenkin syytä todeta, ettei kaikkia uhanalaisiin rotuihin kuuluvia eläimiä käytetä jalostukseen, vaikka niiden määrä kasvaakin. Ruotsissa on myös kotimaisten kotieläingeenivarojen säilyttämistä ajavilla yhdistyksillä mahdollisuus saada tukea ympäristö- ja maaseutuohjelmasta. Suuruusluokkaa 1,6 milj. Rkr oleva tuki on jakautunut 15:n eri eläinlajeja edustavan yhdistyksen kesken. Tukirahat käytetään pääosin tiedotusmateriaalin ja yhdistyslehtien julkaisemiseen, mikä auttaa lisäämään tietämystä sekä asianomaisista roduista että niiden hoidosta. Tietämys on tarpeen rotujen säilymisen edistämiseksi. Ruotsin nykyinen ympäristö- ja maaseutuohjelma päättyy vuonna Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2006 onkin uuden, vuoteen 2013 ulottuvan ohjelman suunnittelu jo täydessä vauhdissa. Pohdittavana on joitakin uusia toimenpiteitä, kuten taloudellinen tuki uroseläinten siirtämiseksi sekä taloudellinen korvaus rekisterien ja kantakirjojen pidosta. Ajankohtainen kysymys on myös Ruotsin holsteinkarjan vanhempia kantoja koskeva säilytystoimenpiteiden tarve. t KUVA: JESPER EGGERTSEN Geenipankissa (g) ja Ruotsin maatalousviraston nautakarjan keskusrekisterissä (CDB) olevat nautaeläimet. Luvut ilmaisevat vain kunkin rodun urosten ja naaraiden kokonaismäärän, eivät vuoden mittaan jalostukseen käytettyjen määrää. 4 Rotu Ruotsinpunanupo Ruotsintunturirotu Ruotsintunturirodun jalostamaton kanta Vänekarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) Bohuskarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) Ringamålakarja CDB CDB CDB CDB CDB (g) (g) (g) (g) NGHNYTT0106_F :11:28

5 Siemennesteen kerääminen uhanalaisiin rotuihin kuuluvilta sonneilta Ruotsin maatalousvirasto on vuodesta 1993 osallistunut työhön siemennesteen keräämiseksi uhanalaisiin rotuihin kuuluvilta sonneilta. Keräyksellä pyritään saamaan talteen geneettistä materiaalia tulevaisuuden, esimerkiksi populaatioiden rajun pienenemisen, varalta. Keräyspaikalle Alebäckin asemalle Skaran liepeillä tuotiin vuonna 2005 yhteensä kymmenen sonnia. Kolme niistä kuului talonpoikaiskarjaan (väne- ja ringamålakarja), kolme ruotsintunturirotuun, yksi ruotsintunturirodun vanhaan, jalostamattomaan kantaan ja kolme ruotsinpunanupokarjaan. Siemennesteen kerääminen onnistui muilta paitsi ruotsinpunanuporotuiselta Krikeliniltä. Jotta siemennestettä voitaisiin Ruotsissa käyttää kaupallisesti, siittiöiden liikkuvuuden eli motiliteetin on oltava vähintään 50 %. Siemennesteannokset, joissa siittiöiden motiliteetti on tätä alempi, varastoidaan käytettäviksi erityistarkoituksiin. Motiliteetista riippumatta geenipankkiin tallennetaan aina vähintään 50 annosta. Ruotsin maatalousvirasto perusti vuonna 2005 kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan neuvoa-antavaksi elimeksi kotieläingeenivaratyöhön. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina paitsi Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), Tukholman yliopisto, Ruotsin luonnonsuojeluvirasto, Biodiversiteettikeskus (CBM) ja lääninhallitukset myös jalostusjärjestöt ja rotuyhdistykset sekä Ruotsin eläintarhayhdistys ja Pohjoismainen kotieläingeenipankki. Neuvottelukunnan Ruotsin maatalousvirastolle antaman suosituksen mukaan spermapankissa säilytettävää siemennestettä tulee käyttää vain luovuttajan kanssa samaa rotua olevalle naaraalle. Virastossa keskustellaan käytänteistä, joilla menettely voidaan varmistaa. Ruotsin maatalousvirasto on perustanut myös yhteistyöryhmän parantamaan tiedotusta uhanalaisista kotieläinroduista. Meijerien ja maidontuottajien järjestö Svensk Mjölk antoi vuonna 2005 oman rotukoodin sekä ruotsintunturirodulle (41) että ruotsinpunanupolle (40) entisen ruotsinnupokarjan kanssa yhteisen koodin (3) sijaan. Uuden koodauksen arvellaan merkitsevän lisäystä ruotsinpunanupoja ruotsintunturirotuisten määrään ja vähennystä ruotsinnupoiksi koodattujen määrään. Ruotsin maatalousviraston maan hallitukselta saaman toimeksiannon mukaan vuonna 2006 tarkastellaan erityisesti kahta kotieläingeenivarojen säilytystyön kannalta merkittävää aluetta. Toisessa on kyse ympäristölaatutavoitteen Rikas viljelymaisema arviointiperustasta ja siitä, millaisia kotieläingeenivaroja koskevien osatavoitteiden tulee olla, jotta eri rotujen geenivarojen hoitoon saataisiin vaadittavaa pitkän aikavälin näkemystä. Tehtävä esitellään kokonaisuudessaan joulukuussa Toisessa taas on kyse geneettisen materiaalin järjestelmällisestä keräyksestä ja tallennuksesta. Siihen liittyen pohditaan esimerkiksi, tarvitaanko muuta materiaalia kuin nyt kerättävä siemenneste ja onko keräystä syytä laajentaa entistä useampiin eläinlajeihin kotieläingeenivarojen hoitamiseksi pitkäjänteisesti. Ehdotuksen kustannusvaikutukset arvioidaan. Ruotsin maatalousviraston on määrä antaa vastaus toukokuussa. Joulukuussa 2005 virasto sai tehtäväksi selvittää muun muassa, miten kotieläingeenivarat ovat turvattavissa valmius- ja katastrofisuunnitelmien avulla. Toimenpiteet rekisteröinnin turvaamiseksi ja petoeläimiltä suojaaminen ovat esimerkkejä ehdotuksista, joiden kustannukset arvioidaan. Pakastetut siemennesteannokset vuonna 2005 (väne-, bohus-, ringamåla- ja ruotsinpunanupokarja sekä ruotsintunturirotu ja ruotsintunturirodun jalostamaton kanta) Syntymätunnus Nimi Rotu Pakastettuja Hyväksyttyjä olkia olkia yhteensä kaupalliseen käyttöön geenipankkiin SE Fredriksdals Galder Vänekarja SE Frej Vänekarja SE Rainman Ringamålakarja SE Dagobert Ruotsintunturirotu SE Frej Ruotsintunturirotu SE Harliè Ruotsintunturirotu SE Linus Ruotsintunturirodun jalostamaton kanta SE Tengil Ruotsinpunanupo SE Krikelin Ruotsinpunanupo SE Humle Ruotsinpunanupo NGHNYTT0106_F :11:29

6 Laaja kasvattajien kirjo luo pohjaa maatiaiskarjan säilymiselle Suomessa 6 Heli Vuorio, Katriina Soini ja Taina Lilja KUVA: ANNELI NUORANNE Alkuperäisrotujen uhanalaisuuteen on havahduttu viime aikoina. Myös Suomessa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla pyritään takaamaan rotujen säilyminen tuleville sukupolville. Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja tuottavat vähemmän kuin valtarodut, ja tätä eroa pyritään kaventamaan ympäristötukien avulla. Vaikka tuki on tärkeä lisä kasvattajalle, se ei useinkaan riitä kompensoimaan erotusta valtarotuihin nähden. Maatiaiskarjan pitämisen taustalta löytyy usein myös muita kuin taloudellisia arvoja MTT:llä keväällä 2005 toteutetussa maatiaiseläinten kasvattajakyselyssä selvitettiin, ketkä kasvattavat maatiaisrotuja ja miksi. Kysely herätti laajaa mielenkiintoa maatiaiseläinten kasvattajien keskuudessa: yhteensä noin 300 maatiaislehmien tai-lampaiden kasvattajaa vastasi kyselyyn ja vastausprosentti nousi yli 50 %:n. Aineistosta käy ilmi, etteivät maatiaiskarjankasvattajat suinkaan muodosta homogeenista joukkoa, vaan ryhmään mahtuu moninainen kirjo kasvattajia. Ensinnäkin maatiaiskarjaa pidetään hyvin monentyyppisillä tiloilla. Karjan koko vaihtelee yksittäisistä naudoista monikymmenpäisiin karjoihin. Suomenkarjan kasvattajajoukko voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan eli kasvattajiin, joiden koko tai lähes koko karja on maatiaislehmiä sekä kasvattajiin, joilla ayrshire- tai friisiläiskarjan joukossa on muutamia maatiaislehmiä. Ainoastaan suomenkarjaa kasvattavilla on useinkin takanaan pitkät perinteet ja omistautuminen karjanjalostukselle. Suurempia, yli kymmenen yksilön karjoja on Suomessa muutamia kymmeniä, ja niistä kaksi sijaitsee yhteiskunnan ylläpitämillä vankilatiloilla. Muun karjan joukkoon hankittu maatiaislehmä kertoo kasvattajan harrastuksesta, mielenkiinnosta tai uteliaisuudesta erikoisia ja erinäköisiä eläimiä kohtaan. Yhtenä pontimena maatiaiskarjan kasvatuksen aloittamiselle on ollut innostus ryhtyä omalta osaltaan maatiaisten suojelijaksi. Kasvattajien mukaan maatiaislehmät sopeutuvat hyvin uudenaikaisiin navetoihin, oppivat lypsyrobottiin ja kioskilla ruokailuun. Kuitenkin lehmän paikka uudessa modernissa navetassa on kallis, joten siinä ani harvoin on taloudellisesti mahdollista pitää pienituottoista maatiaislehmää. Pienimuotoisemmilla ja perinteisemmillä tiloilla sitä vastoin olisi kiinnostusta lisätä maatiaisten lukumäärää. Toisaalta kasvattajien motiivit pitää itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjaa vaihtelevat suuresti. Maatiaiseläinten kasvattajat voidaankin ryhmitellä neljään erilaiseen kasvattajatyyppiin: tuotantosuuntautuneisiin, arvosuuntautuneisiin, traditionaalisesti suuntautuneisiin sekä tunnesuuntautuneisiin. Tuotantosuuntautuneelle kasvattajalle maatiaiseläimet ovat keskeisesti vain tuotantoeläimiä ja ne merkitsevät tilalle toimeentuloa. Arvosuuntautunut kasvattaja ei puolestaan keskity niinkään eläimen taloudelliseen merkitykseen, vaan eläimen muut arvot korostuvat tätä enemmän: maatiaiseläinten kasvattaminen on esimerkiksi harrastus tai osa suomalaisen kulttuurin vaalimista. Traditionaalinen kasvattaja pitää maatiaisia jatkaakseen tilan perinteitä ja tunnesuuntautunut kasvattaja liittää eläinten hoitamiseen voimakkaita tunteita. Yleisimmät kasvattajatyypit ovat tuotanto- ja arvosuuntautuneet, kun puolestaan kahta muuta tyyppiä on kasvattajaryhmässä vain harvoja. Useimmilla kasvattajilla on piirteitä eri tyypeistä. Maatiaiskarjan tulevaisuuden kannalta laaja-alainen kasvattajajoukko turvaa eläinten säilymistä. Täten esimerkiksi tukipolitiikan vaihtelut tai tietyn ryhmän, esimerkiksi vanhempien viljelijöiden luopuminen karjankasvattamisesta, ei uhkaa kerralla koko rodun tulevaisuutta. Toisaalta kasvattajaryhmän moninaisuus luo haastetta suojelutoimien suunnitteluun. Vaikuttaakin siltä, että suomenlehmän tulevaisuuden takaamiseksi vaaditaan paitsi taloudellisia ohjauskeinoja myös esimerkiksi tiedotukseen, neuvontaan ja kasvattajien väliseen vuorovaikutukseen kohdistuvia toimenpiteitä. Erityisen tärkeä tekijä kyselyn perusteella näyttäisi olevan maatiaiskarjan kasvattajien saaman arvostuksen kohottaminen paitsi yhteiskunnan myös muiden karjankasvattajien suunnalta. NGHNYTT0106_F :11:29

7 Vanhojen norjalaisten nautarotujen säilyttäminen KUVA: NORSK LANDBRUKSMUSEUM Mona Gjerstad Holtet Norjassa säilytystyön piirissä on kuusi vanhaa norjalaista nautarotua: telemark, trönder- ja nordlandkarja (STN), Norjan dölakarja, länsinorjalainen vuonokarja, länsinorjalainen nupo punainen rotu ja itänorjalainen nupo punainen rotu. Näistä telemarkilla ja trönderja nordlandkarjalla on omat jalostusjärjestönsä, muiden säilytystyö on Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan (GUH) harteilla. Norjassa on myös aktiivisia rotuyhdistyksiä, jotka yhdessä jalostusyhdistysten kanssa on koottu vanhojen norjalaisten nautarotujen kattojärjestön (Norsk Bufe) alle. Säilytystyö Norjassa perustuu pääosin eläinten pitoon yksityisissä karjoissa. Ilman karjankasvattajia, jotka hankkivat vanhoja rotuja navettaansa, säilytystyö olisi vaikeaa. Julkinen panostus kohdistuu pitkälti sellaisten toimintojen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen, joista on eläintenomistajille yhteistä hyötyä. Näistä tärkeimpinä mainittakoon: Lehmätietorekisterin (NLMs kuregister) perustaminen ja ylläpitäminen. Rekisteri mahdollistaa yksityiskohtaiset sukulaisuussuhteiden kirjaamiset ja sisäsiitoslaskelmat yksilötasolla. Tähän asti on käytetty Pohjoismaisen kotieläingeenipankin kehittämää tietorekisterisovellusta, mutta nyt lehmärekisteriä ollaan muuttamassa Internet-pohjaiseksi ratkaisuksi, joka sallii omaa karjaa koskevan itserekisteröinnin, tietojen linkittämisen Norjassa vakiintuneen kotieläinten rekisteröinti- ja seurantajärjestelmän (husdyrkontrollen) kanssa ja Pohjoismaisen kotieläingeenipankin kehittämän, sisäsiitoslaskelmiin tarkoitetun EVA-ohjelman käytön. Yhteistyö jalostusjärjestö GENOn kanssa vanhoihin rotuihin kuuluvien sonnien käytöstä keinosiemennykseen. Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunta on perustanut sonnijaoston, joka valitsee kulloinkin keinosiemennyssonniehdokkaat roduista, joilla ei ole omaa jalostusjärjestöä. Kustakin rodusta on vuosittain vähintään kaksi sonnia GENOn sonniluettelossa. Luettelon ylläpitämisen lisäksi GENO pitää maksutta pitkäaikaissäilytyksessä sataa siemenannosta kultakin vanhaan rotuun kuuluvalta sonnilta ja Norjan punaiseen rotuun (NRF) kuuluvalta keinosiemennyssonnilta. Itänorjalaiseen nupoon punaiseen rotuun on saatu merkittävää geneettistä lisää rodun yksilöiltä Ruotsista tuodulla siemennesteellä. Ylimääräisenä varmuustoimenpiteenä on vanhoille nautaroduille telemarkia lukuun ottamatta perustettu säilytyskarjoja. Ne on sijoitettu ensisijaisesti maatalousoppilaitosten ja museoiden yhteyteen, jotta ne voisivat toimia paitsi säilyttäjän myös välittäjän roolissa. 7 NGHNYTT0106_F :11:29

8 KUVA: NORSK LANDBRUKSMUSEUM 8 Viime vuosina on tutkittu paljonkin trönder- ja nordlandkarjan ominaisuuksia. Tästä huolimatta vanhoja rotuja koskevalle tutkimustiedolle on yhä suurta tarvetta. Norjan kotieläingeenivarojen neuvottelukunnan tiedotustyö Norjan maatalousmuseossa toimivan sihteeristönsä välityksellä on ollut mittavaa ja suuntautunut erityisesti tiedon jakamiseen merkittävistä hoitotoimista eläinten omistajille ja eri rotujen piirissä toimiville. Muille kohderyhmille on jaettu yleisempää tietoa säilytystyöstä. Bjellekua-tiedotuslehteä on lähetetty maksutta eläinten omistajille ja muille sidosryhmille. Tärkeä tehtävä on ollut vanhoihin rotuihin kuuluvien eläinten omistajien yhteysverkoston edistäminen. Vuonna 1999 perustettiin julkinen tukijärjestelmä säilyttämisen arvoisten nautarotujen pidolle. Se koski alkuun vain lehmiä, joilla rotupuhtaus oli vähintään 7/8 ja jotka olivat poikineet ainakin kerran. Vuonna 2000 tukijärjestelmä laajennettiin kattamaan myös oman siitossonnin pidon. Tukijärjestelmällä pyritään toisaalta korvaamaan niitä haittoja, joita vanhojen nautarotujen pidosta aiheutuu, toisaalta kannustamaan eläinten määrän lisäämiseen. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan eläinyksilöiden laajamittainen rekisteröinti jompaankumpaan edellä mainittuun rekisteriin (husdyrkontrollen tai NLMs kuregister). Julkista tukea annetaan myös vanhojen nautarotujen jalostus- ja harrastusyhdistyksille. Kotieläingeenivaroihin perustuva elinkeinokehitys on jatkossa todennäköisesti erittäin tärkeä osatekijä talouden turvaamisessa silloin, kun tuotantoa harjoitetaan vähemmän tuottoisilla roduilla. Telemarkin läänin panostus on mainitsemisen arvoinen. Sen lisäksi, että läänissä jaetaan alueellisista varoista suoraa eläintukea, panostetaan siellä myös telemark-karjaan perustuvaan elinkeinokehitykseen. Esimerkkeinä ovat oman meijerin ja teurastamon perustaminen. Muitakin mielenkiintoisia vanhoihin nautarotuihin perustuvia elinkeinokehityshankkeita on käynnissä, ja luultavaa on, että KUVA: LIV LØNNE DILLE ne toteutetaan lähivuosina. NGHNYTT0106_F :11:30

9 Ólafur R. Dýrmundsson i Emma EyÜórsdóttir Islanninkarja KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON Vuotuinen keskimääräinen maitotuotos tarkkailukarjoissa on kg. Maidon rasvaprosentti on 4 ja valkuaisprosentti 3,4, kun karjaa ruokitaan pääosin karkealla rehulla. Yksittäisten lehmien maidontuotos voi nousta jopa kg:aan. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että maidossa on paljon proteiineja, joilla on myönteisiä terveysvaikutuksia ja jotka ovat omiaan juustonvalmistukseen. Islanninkarjaa ei juurikaan tavata Islannin ulkopuolella. Joitakin yksilöitä on viety äskettäin Färsaarille, Grönlantiin ja Tanskaan. Lisäksi on viety pieniä määriä siemennestettä Ruotsiin vanhojen säilytettävien rotujen tarpeisiin. Liharodut Islannissa ovat lähtöisin Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. Ensimmäinen gallowayrodun edustaja, sonnivasikka, tuotiin Islantiin vuonna luvulla tuotiin gallowayn siemennestettä ja 1990-luvulla aberdeen angus- ja limousinrodun alkioita. Islannissa on vain muutama puhdasrotuinen lihanauta- ja emolehmäkarja, etupäässä gallowayrotua. Liharotuja käytetään keinosiemennyksen kautta pääasiassa lihantuotantoon risteytysvasikoilla, joiden kasvu on nopeampaa ja lihaominaisuudet parempia kuin islanninkarjan puhdasrotuisilla vasikoilla. Islannin maataloustuottajain yhdistys vastaa maidontuotantoa ja nautakarjaa koskevasta tiedonhallinnasta, neuvonnasta ja jalostuksesta ja Islannin maatalousyliopisto puolestaan tutkimuksesta ja koetoiminnasta. Islantilainen nautakarjarotu on sukua norjalaiselle trönderja nordlandkarjalle. Rodun alkuperä juontuu yli vuoden taa aikaan ennen Islannin asuttamista. Nautakarjan pienimuotoisella tuonnilla Tanskasta ja luvulla ei ole ollut rotuun merkittävää vaikutusta. Islannin maidontuotanto on täysin islanninkarjan varassa. Lypsylehmiä karjasta on nyt Islantilainen lehmä on pienikokoinen, sen keskipaino on noin 470 kg. Lehmien värikirjo on laaja ja värivaihtelu runsaampaa kuin millään muulla Euroopan nautarodulla. Sarvelliset yksilöt ovat harvinaisia pitkään jatkuneen sarvellisuutta karsivan valinnan johdosta. Uusi juliste islanninkarjasta KUVA: ISLANDS BONDEORGANISASJON Islannin maataloustuottajain yhdistys on julkaissut uuden islanninkarjan värejä esittelevän julisteen, jota voi tilata sähköpostitse osoitteella Hinta on 11 euroa + postituskulut. 9 NGHNYTT0106_F :11:31

10 Projekti päättyi seminaariin Skarassa Hans Ekström Pohjoismaisen punaisen lypsykarjapopulaation kestävä hyödyntäminen geneettisenä resurssina -projekti (englanninkielinen raportti: päättyi Ruotsin Skarassa pidettyyn seminaariin, joka oli sovitettu yhteen punaisten lypsyrotujen Euroopan yhdistyksen kokouksen kanssa. Seminaarissa, jossa oli yhteensä 60 osanottajaa Pohjoismaista, Baltiasta ja Saksasta, olivat kansalliset jalostusjärjestöt, viranomaiset ja tutkimuslaitokset vahvasti edustettuina. Projektissa käsiteltiin rotujen nykytilaa ja jalostuksen koordinointia sekä analysoitiin erilaisilla yhteistyömalleilla saavutettuja tuloksia. Analyyseistä vastasi kotieläingeneetikko Anna Sonesson, joka työskentelee Norjassa vesiviljelyn tutkimusta harjoittavassa Akvaforskissa eikä siten ole sidoksissa minkään maan nautakarjanjalostukseen. Analyysien puolueettomuuden varmistaminen tällä tavoin katsottiin tärkeäksi. Projektia johtanut Torstein Steine Norjasta esitteli seminaarissa muun muassa projektin taustoja. Steinin mukaan tavoitteena ei ollut yhteistyösuunnitelman laatiminen vaan ensisijaisesti sen selvittäminen, mitkä tekijät on otettava huomioon tiivistettäessä eri maiden populaatioita koskevaa yhteistyötä. Jalostuksen vastuuhenkilöt eri maista selvittivät punaisen rodun nykytilaa ja kehityssuuntaa. Populaatioita koskeva yhteistyö on ollut varsin tiivistä etenkin sonninisien osalta, mistä olikin esittää monia hyviä tuloksia. Lypsykarjapopulaatiot vähenevät joka maassa, ja useimmissa myös mustavalkoinen rotu on menettämässä jalansijaa. Ruotsilla ja Norjalla on viime vuosina ollut menestystä omien rotujensa viennissä. Sekä eläviä eläimiä että siemennestettä on viety lähinnä risteytystarkoituksiin. Keinosiemennyssonnit pidetään nykyään elossa joka maassa. Jalostusohjelmia kehitettäessä rekisteröidään lisää terveysominaisuuksia, esimerkkinä sorkkien tila, joka sisällytetään Ruotsissa jalostusarvosteluun. Pohjoismaisella Jalostusarvostelulla on Gert Aamand Pedersenin mukaan pohjoismaisessa yhteistyössä keskeinen sija. Toimintaan osallistuvat maat Suomi, Ruotsi ja Tanska rahoittavat työn suhteutettuna eläinten KUVA: HANS EKSTRÖM 10 NGHNYTT0106_F :11:32

11 KUVA: LIV LØNNE DILLE määrään. Pohjoismaisen Jalostusarvostelun ensisijaisena tavoitteena on tehdä jalostusarvosteluja kansainvälisesti hyväksyttävin menetelmin, laajentaa rekisteröintejä ja kehittää menetelmiä sellaisten pohjoismaisten ominaisuuksien kuten mastiittiresistenssin, hedelmällisyyden ym. arvioimiseksi. Pohjoismainen Jalostusarvostelu esitteli keväällä 2005 ensimmäiset yhteispohjoismaiset jalostusarvot, jotka korvaavat aiemmat maakohtaiset arvot. Koska jalostustavoitteissa on maiden välillä jonkin verran eroja, kansallisella tasolla voidaan painottaa eri tavoin joitakin sonni- ja lehmäindeksin (total merit index) osatekijöitä. Erling Fimland Pohjoismaisesta kotieläingeenipankista kertoi mahdollisuuksista jalostaa pohjoismaisia punaisia rotuja kestävällä tavalla. Koska sisäsiittoisuus on lisääntymässä, sen tasapainottaminen valinnalla on hyvin tärkeää. Valinnan optimoinnilla vältetään geneettiset pullonkaulat, jotka ilmenevät useimmiten sisäsiittoisuuden kasvuna tulevissa sukupolvissa. Vanhempien oikealla valinnalla on mahdollista lisätä ratkaisevasti sellaisten uusien ja ainutlaatuisten geenien todennäköisyyttä, jotka voivat myöhemmin edesauttaa edistymistä ja kestävyyttä populaatiossa. Pohjoismaisille jalostuksesta vastaaville on ennen kaikkea tärkeää sopia kestävyyden periaatteiden ja strategian soveltamisesta. Tällä edistetään kaikkia hyödyttävän win-win-tilanteen syntyä. Anna Sonesson esitteli mallilaskelmia pohjoismaisten jalostusmallien valottamiseksi. Geneettisillä perusparametreilla on suuri merkitys, ja esimerkiksi maiden jalostustavoitteiden välinen geneettinen korrelaatio on tärkeää. Sen tulee olla vähintään 80 %, jotta populaatioyhteistyö olisi vaihtoehto. Pohjoismaiden välillä se on hieman mainittua korkeampi. Koordinointietujen voidaan olettaa kasvavan sitä mukaa kuin jalostustavoitteet yhtenäistyvät ja mikäli populaatiot ovat pieniä ja esimerkiksi sisäsiittoisuuden kurissa pitäminen niissä on vaikeaa. Yhteistyöstä saatavat edut ovat todennäköisesti suurimmillaan yhteistyön alkuvaiheessa, jolloin populaatioiden sukulaisuussuhde on etäisimmillään. Ryhmäkeskusteluja seminaarin päätteeksi Keskusteluissa keskityttiin pohtimaan, miten pohjoismaiset järjestöt parhaiten kantaisivat vastuuta populaatioista ja hyötyisivät yhteistyöstä ja kansainvälisten vientiponnistelujen tuomista eduista. Myös yhteistyötapoja pohdittiin. Tähänastinen työ ei aina ole sujunut täysin ristiriidoitta mutta puhevälit ovat hyvät. Tärkeänä pidettiin Baltian maiden liittämistä sopivalla tavalla yhteistyöhön tiedon välittymiseksi. Useat ryhmät ehdottivat jonkinmuotoista yhteispohjoismaista toimikuntaa tai elintä yleisten strategisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi eri kotieläinrotujen geenivaroja koskevat kysymykset. Keskusteluissa painotettiin myös populaatioiden kehityksen jatkuvaa seurantaa sekä avointa tiedonvaihtoa. Joidenkin kysymysten katsottiin vaativan lisäselvityksiä, joten projektityöryhmä kokoontuu vielä kerran tutkiakseen ja arvioidakseen mahdollisen jatkotyön tarvetta. 11 NGHNYTT0106_F :11:32

12 Palautusosoite: Nordisk Genbank Husdyr Postboks 5025 N-1432 Ås, Norge Uusi Pohjola: Uudistuminen ja yhteistyö Pohjois- Euroopassa (Norjan puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2006) Pohjoismaisen yhteistyön tulee jatkuvasti uudistua ja tehostua selviytyäkseen sekä sisäisistä että ulkoisista haasteista. Yhteiskuntamme nopea muuttuminen luo haasteita kestävälle kehitykselle ja asettaa uusia vaatimuksia muun muassa sosiaaliselle hyvinvointijärjestelmälle ja ympäristönsuojelulle. Globalisaation tuomat haasteet asettavat uusia vaatimuksia tietopohjaiselle innovaatiolle ja taloudelliselle lisäarvolle. Kansainvälistyminen haastaa pohjoismaisen identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisen. Muutokset Pohjoismaiden lähialueilla luovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia rajat ylittävään yhteistyöhön uudenlaisessa Euroopassa yhteisen edun nimissä. Pohjolaa ristiin rastiin pohjoismaisesta osaamisesta ja tietämyksestä yhteinen perusta pohjoismaisten foorumien perustamiseksi ajankohtaisille, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskeville alueille. on vaihtunut osoitteeksi Pohjoismainen Geenipankki, Pohjoismainen kotieläingeenipankki ja Pohjoismainen siemenja taimineuvosto ovat jo pitkään pyrkineet vahvistamaan yhteistyötään, ja ensimmäisenä näkyvänä osoituksena yhteistyön tiivistymisestä otettiin 1. tammikuuta 2006 käyttöön uudet Internet- ja sähköpostiosoitteet. Geenivaroja koskevia poimintoja ohjelmasta: Puheenjohtajamaa haluaa tehdä aloitteen pohjoismaisen geenivaratyön organisoinnin läpikäymiseksi vuoden 2006 ministerikokouksen päätöksiä silmällä pitäen. Tarkasteluun tulevat toiminnan tehostaminen ja koordinoinnin parantaminen. Lisäksi esille otetaan tehtäväjako sekä pohjoismaisella ja kansallisella tasolla tehtävän työn koordinointi. Norjan hallitus on päättänyt perustaa maailmanlaajuisen siemenvaraston Huippuvuorille. Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus, joka astui voimaan kesäkuussa 2004, velvoittaa osapuolia turvaamaan elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivarojen suojelun ja kestävän käytön. Huippuvuoria pidetään ihanteellisena sijoituspaikkana kansainväliselle siemenvarastolle, ja ehdotus Huippuvuorten käytöstä onkin saanut kannatusta FAOssa. Puheenjohtajamaa haluaa Pohjoismaisen Geenipankin mukaan tulevaan selvitystyöhön. Pohdittavaksi tulee Huippuvuorille sijoitettuun maailmanlaajuiseen ja pohjoismaiseen siemenvarastoon liittyvän työn koordinointi. Kansainvälisten yhteyksien osalta halutaan tehdä aloite biodiversiteettisopimukseen liittyvää geenivarakysymysten seurantaa koskevan pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi FAOssa ja EU:ssa. Tavoitteena on muodostaa Pohjoismainen Geenipankki: Pohjoismainen kotieläingeenipankki: Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto: Henkilöstön uudet sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Bærekraftig forvaltning av husdyrgenetiske ressurser Kirja viitoittaa suuntaa kotieläingeenivarojen kestävälle käytölle ja suojelulle. Pohjoismainen kotieläingeenipankki pyrkii tällä kirjalla kannustamaan kotieläingeenivarojen kestävään hoitoon, joka on sekä poliittinen että ammatillinen haaste niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kirjan hinta on 26 euroa. Postiosoite: Nordisk Genbank Husdyr Postboks 5025, N-1432 Ås Puhelin: Faksi: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Liv Lønne Dille Suomentaja: Päivi Torri Taitto: RLF Painopaikka: Prinfo Unique, Larvik Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella NGHNYTT0106_F :11:33

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA Geenivarat hyötykäyttöön: ratkaisut tuote- ja palveluketjun kehittämiseksi (ALKU -hanke) Heli Lindeberg Suomenkarja -tapaaminen 4.8.2016, Ruovesi Hankkeen aktiiviset tutkijat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

GNA, projektin suositukset

GNA, projektin suositukset GNA, projektin suositukset Vaiheessa 1 priorisoidut projektit Projektien tulokset ja suositukset Projektien tavoitteet vaiheessa 3 Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut GNA, vaiheessa 1 priorisoidut

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa 6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. Kati Mäki

Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. Kati Mäki Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Kati Mäki 15.5.2012 Rinnakkaistallentaminen (self-archiving, parallel publishing) Yksi tapa toteuttaa tiedon avointa saatavuutta Toisaalla

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo 13.00-14.30 Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot