EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS"

Transkriptio

1 2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

2 RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2

3 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta pitkäikäinen emakko...5 Siitoskarjusta laadukasta siemennestettä...6 Emakoiden ruokinta Tiineysajan ruokinta...9 Viikko ennen porsimista...10 Imetysajan ruokinta...13 Ruokinta vieroituksen jälkeen...14 Emakoiden ruokintaohjelmat...17 Porsaiden ruokinta Porsaan hyvä alku...19 Riittävästi maitoa ensimmäisillä viikoilla...20 Lisäravinto parantaa porsaan kasvua...23 Haasteena syöntiin lähtö...24 Porsaiden ruokintaohjelmat...27 Lihasikojen ruokinta Lihasikojen kasvu...28 Syöntikyky ratkaisee ruokinnan...31 Energiaruokinnalla lyhyempi kasvatusaika...32 Oikea valkuaisruokinta takaa parhaan kasvun...35 Rehuhyötysuhde kuvaa tehokkuutta...36 Lihasian ruokinta...39 Kasvatus sukupuolet erillään...40 Yleistä Hyvinvoiva eläin tuottaa parhaiten...43 Sika tarvitsee puhdasta vettä...44 Ruokinta vaikuttaa ympäristöpäästöihin...47 Sikatilojen tuotannon suunnittelu on entistä tärkeämpää. Raaka-aineiden kansainvälinen hinnannousu luo paineita myös suomalaiseen sianlihantuotantoon. Rehut ovat iso kustannuserä, joten laatuun ja tilalle sopivan ruokintaohjelman valintaan kannattaa panostaa. Olemme päivittäneet sikojen ruokintaoppaan. Löydät oppaasta paljon tietoa ja vinkkejä tilasi ruokintaratkaisujen pohdintaan. Oikea ruokinta ja hyvä hoito ovat keskeisiä tehokkaan tuotannon tekijöitä niin emakoiden, porsaiden kuin lihasikojen kasvattamisessa. Kotimainen ruokaketju on merkittävä asia. Asiakkaat ja Raisioagro menestyvät yhdessä, ja me haluamme huolehtia kumppaneistamme. Asiakkaanamme saatavillasi on aina uusinta tietoa, korkealaatuisia rehuja sekä muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. Lisäksi saat ammattitaitoista neuvontaa ruokinnan suunnitteluun ja kotoisen viljan analysointiin. Oletko jo tutustunut Raisioagron verkkokauppaan? Voit tilata sieltä kätevästi mm. rehut, siemenet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Pyydä käyttäjätunnus asiakkuusvastaavaltasi ja astu osoitteeseen shop.raisioagro.com. Ota kaupassakäynti tavaksi, saat tuotteet aina edullisempaan hintaan. Voit kääntyä asiakkuusvastaaviesi puoleen kaikissa tilasi asioissa. Olemme palveluksessasi! Lisätietoja: Päivi Volanto sianrehujen kehityspäällikkö puh Paavo Viitanen tuotantoneuvoja puh

4 MALTILLINEN KASVUNOPEUS PARANTAA ELÄIMEN KESTÄVYYTTÄ 4

5 SIITOSELÄIMET ENSIKOSTA PITKÄIKÄINEN EMAKKO Ensikon kasvatus tähtää kestäväjalkaiseen emakkoon, joka tuottaa monta pahnuetta. Ensikko alkaa tuottaa vasta kolmannen porsimiskerran jälkeen, kun syntyneiden porsaiden määrä kasvaa. Jos kerran tai kaksi kertaa porsineiden emakoiden poistoprosentti on suuri, uudiseläinten tarve kasvaa. Ensipahnueiden runsas määrä pienentää tilan porsastuotantotuloksia, koska ensikoiden pahnuekoko ja vieroitettujen porsaiden määrä on pienempi kuin vanhemmilla emakoilla. Kasvunopeus vaikuttaa kestävyyteen Jalat ovat usein emakon heikko kohta ja yleinen poiston syy. Ensikon liian nopea kasvuvauhti aiheuttaa usein jalkaheikkoutta myöhemmässä elämänvaiheessa, mikä on todettu myös Raisioagron ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa. Kun ensikoiden kasvua hidastettiin, saatiin pahnueita kasvatettua enemmän. Neljän ensimmäisen elinkuukauden aikana kehittyvät lisääntymiselimet ja kohtu. Siksi kasvun rajoittaminen on syytä aloittaa vasta elopainon ollessa kg. Kasvun hillitsemiseksi rehunantoa rajoitetaan, ja korkeimmillaan määrä on 2,8 ry/pv. Rehun alhaisempi lysiinipitoisuus edistää silavan kasvua. Rehun pitää olla täyttävää, jotta ensikot tuntisivat itsensä kylläisiksi eivätkä purisi toistensa häntiä. Maltillinen suomalaisen ensikon päiväkasvu on noin g, kun paino on kg. Siemennys sopivassa painossa Rajoitettu ruokinta vaatii kiihotusruokintaa, jotta irtoavien munasolujen määrä olisi yhtä suuri kuin runsaasti ruokituilla eläimillä. Kiihotusruokinta aloitetaan päivää ennen toista kiimaa erityisellä kiihotus- tai porsasrehulla. Ensikko siemennetään päivän iässä kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestävyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä selkäsilavaa olisi hyvä olla porsimishetkellä noin mm. Ensikon maidontuotanto on miltei samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on heikompi. Ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut emakko. Liian lihavaksi ensikkoa ei saa kasvattaa, koska silloin syönti imetyskaudella pienenee ja eläimen kunto huononee helposti. Sopiva kuntoluokka porsiessa on 4. Välisiirron kautta karjulle Ensikoiden kasvatustilassa ei saa olla karjua, jotta kiima näkyisi vahvasti haluttuna aikana. Loppukasvatusaikana eläinten siirtelyä on vältettävä, jotta ne eivät tulisi kiimaan ennen siemennykseen siirtoa. Ensikoiden pitää olla vähintään 7,5 kuukauden ikäisiä, ennen kuin karju tuodaan niiden lähelle. Siemennykseen siirrot kannattaa tehdä ns. välisiirron kautta aina kun mahdollista. Noin 4 viikkoa ennen haluttua siemennystä eläimet on siirrettävä toiseen osastoon, josta ensikot siirretään edelleen siemennysosastoon noin kolmen viikon kuluttua. Karjua näytetään ensikoille vasta siemennysosastossa. Toinen tapa on merkitä kiimat muistiin välisiirtokarsinassa ja siirtää eläin siemennykseen noin 2 viikkoa kiimasta. 5

6 SIITOSELÄIMET SIITOSKARJUSTA LAADUKASTA SIEMENNESTETTÄ Karjun siemennesteen laatu on erittäin tärkeä taloudellinen tekijä porsastuotannon kannalta. Poistojen yleisimmät syyt liittyvät siemennesteen laatuun sekä karjun ikään, terveyteen ja libidoon. Sperman laatuun vaikuttavat astutustiheys, lämpöstressi ja ruokinta. Kasvatuskaudella karjua kannattaa ruokkia kuten ensikkoa. Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu sujuvasti. Jos kasvuvauhti on liian nopea, liikuntaongelmien riski nousee. Alle 50-kiloiselle karjulle sopii lihasikojen alkukasvatusrehu. Testaukseen asti voidaan antaa erityisesti siitossioille tarkoitettua rehua. Karjut testataan noin 100 kilon painoisena ja jalkavikaiset poistetaan. Tämän jälkeen karjulle annetaan tiineysrehua kivennäisvalmisteen kera. Kun elopaino on 150 kg, tiineysrehun ohella annetaan samaa erikoisrehua, jota annetaan emakoiden kiihotukseen. Tämä parantaa siemenen laatua ja määrää. Sopiva kuntoluokka Täyskasvuisen karjun ruokinnan tavoitteena on pitää eläin sopivassa, kuntoluokkaa 3 vastaavassa kunnossa. Sopiva rehumäärä on 3,0 3,3 kg/pv riippuen karjun painosta ja rehun energiamäärästä. Lihava karju tulee laiskaksi ja jalkaviat lisääntyvät; laihan karjun siittiöiden tuotanto laskee. Esteetön vedensaanti on tärkeää, koska karjun tulisi juoda 6 8 litraa päivässä. Karju tarvitsee myös liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Karsinan pitää olla tarpeeksi suuri, kooltaan noin 8 m 2. Hyvä keino saada karju liikkeelle on sijoittaa vesipiste ja ruokakaukalo vastakkaisille seinille. Sukukypsäksi 6 8 kk:n iässä Runsas ruokinta aikaistaa sukukypsyysikää ja niukka ruokinta vaikuttaa päinvastaisesti. Siittiöiden muodos- tus alkaa jo neljän kuukauden iässä, mutta sperman laatu on alussa vielä heikko. Karjun saavuttaessa kuukauden iän sen siemennesteen ja siittiöiden määrä on noussut huipputasolle. Nuoren karjun astutuksien määrän tulee olla pienempi kuin vanhemmalla karjulla. Astutusten määrää viikossa lisätään iän myötä. Jos ympäristön lämpötila nousee korkealle esimerkiksi kesällä, siemenen laatu heikkenee. Lämpöstressin vaikutuksia ei näe heti, vaan vasta 6 7 viikon päästä. Vuodenaika vaikuttaa karjun testosteronin määrään: se kasvaa asteittain päivänvalon vähetessä. Lämpöstressi ja matala testosteronimäärä voivat selittää alentuneen siemennesteen määrän ja laadun kesäkuukausina. YLI 150-KILOISEN KARJUN RUOKINTA Paino, kg Ikä, kk Tavoitekasvu, Raisioagron Raisioagron g/pv tiineysrehua, kiihotusrehua, kg/pv kg/pv ,2 0, ,3 0, ,4 0, ,4 0, ,5 0, ,6 0,5 Siitoskarjun ruokinta tähtää siemenen korkeaan laatuun ja määrään. SPERMAN LAATU HEIKKENEE, JOS KARJULTA OTETAAN LIIAN USEIN SIEMENNESTETTÄ Siemenen ottotiheys, Siemennesteen tilavuus, ml Siemennesteen pitoisuus, Siittiöiden kokonaismäärä/ Erinomaisesti liikkuvien kertaa viikossa siittiötä x 10 6 /ml karju/vk, siittiötä x 10 9 siitiöiden määrä, % , , , ,17 Lähde: R. Frangez ym.,

7 TAVOITTEENA KESTÄVÄLUINEN KARJU, JOKA LIIKKUU SUJUVASTI 7

8 TAVOITTEENA PITKÄIKÄINEN EMAKKO JA SUURET, ELINVOIMAISET PAHNUEET 8

9 EMAKOT: TIINEYS TIINEYSAJAN RUOKINTA Nykyajan emakon ruokintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koko tuotantokierron ajan. Emakot ovat muuttuneet paljon kymmenessä vuodessa. Suurin muutos on tapahtunut tuottavuudessa: porsaita syntyy enemmän, pahnueiden paino on suurempi ja emakoiden maitotuotos on korkeampi kuin ennen. Emakoiden koko on kasvanut, ja lihas- ja rasvakudoksen suhde on muuttunut. Emakko kunnostetaan tiineyskaudella Emakon tiineysaika kestää päivää. Tänä aikana emakko on saatava sopivaan kuntoon seuraavaa imetyskautta varten. Emakon on saatava tarpeeksi rehua oman painonsa lisäykseen sekä sikiöiden ja maitorauhasten kehittymiseen ilman, että sen rehunsyönti imetyskaudella heikkenee. Tiineyskauden rehumäärää on rajoitettava, jotta emakko ei liho liikaa. Tiineyskauden ruokinnan tavoitteena on varmistaa elävänä syntyvien porsaiden riittävä määrä sekä porsaiden korkea syntymäpaino ja elinvoimaisuus. Lisäksi tiineysaikana luodaan edellytykset onnistuneelle imetyskaudelle. Tätä edesauttavat emakon painon lisääminen ja riittävä silavan muodostus. Alkuvaiheessa lisää painoa Siemennyksen jälkeen emakoille on syytä antaa reilusti rehua, jotta negatiivinen energiatasapaino muuttuisi nopeasti positiiviseksi. Tavoitteena on nostaa nopeasti emakon painoa, jotta alkioiden kehitys olisi turvattu. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ensikoiden runsas rehumäärä vaikuttaa negatiivisesti alkioiden selviytymiseen ja seuraavaan pahnuekokoon. Ensimmäiset 3 5 päivää ovat kaikkein kriittisimmät: silloin rehuannos kannattaa pitää maltillisena. Ensimmäisenä kuukautena siemennyksen jälkeen emakko pyritään kunnostamaan sopivaan kuntoluokkaan. Tässä vaiheessa kunnostus onnistuu parhaiten, koska emakoita voidaan ruokkia yksilöllisesti ryhmittämällä samankuntoiset laihat ja normaalit emakot samalle venttiilille ja antamalla rehua kunnon mukaan. Emakoiden sopiva kuntoluokka porsiessa on 3,5. Pihatossa tai ryhmäkarsinassa olevien emakoiden ja ensikoiden kuntoluokka saa olla 4. Sopivan kunnon ylläpitoa Tiineyden keskivaiheilla rehua ei kulu nimeksikään sikiöiden kasvuun, vaan suurin osa rehun energiasta kuluu emakon ylläpitoon. Ylläpitoenergian tarvetta nostavat emakon paino sen vanhetessa, liikkuminen pihatossa tai karsinassa ja mahdollinen stressi. Jos emakko ei ole kuntoutunut tarpeeksi ensimmäisen tiineyskuukauden aikana, sille annetaan edelleen runsaammin rehua. Lihomista on vältettävä, koska lihavat emakot syövät vähemmän imetyskaudella. Lihavuus myös hidastaa ja vaikeuttaa porsimista, heikentää maitorauhasten kehittymistä ja vähentää maidon erittymistä. Suurempi rehuannos lopputiineydessä Tiineysajan viimeisellä kolmanneksella sikiöiden ja maitorauhasten kasvu kiihtyy. Jos emakko ei saa tarpeeksi rehua, se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet omista kudoksistaan ja laihtuu, koska emakko turvaa ensisijaisesti sikiöiden kasvun. Tavallisesti rehuannosta nostetaan tiineyskauden viimeisillä viikoilla, mutta tässäkin vaiheessa emakon kunto ratkaisee rehuannoksen koon. Liian suuri rehumäärä tiineyskauden lopulla lisää MMA-riskiä. 9

10 EMAKOT: PORSIMINEN VIIKKO ENNEN PORSIMISTA Emakon rehu vaihdetaan imetyskauden energiapitoiseen rehuun 5 7 päivää ennen porsimista, jotta emakko tottuu uuden rehun makuun. Äkillinen rehunvaihto porsimisen aikaan saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta juuri silloin, kun rehuannosta pitäisi alkaa nostaa. Emakko siirretään pestyyn ja desinfioituun porsimistilaan hyvissä ajoin ennen porsimista, jotta se kotiutuisi uuteen ympäristöön. Monissa maissa emakot pestään ennen siirtoa hygienian parantamiseksi. Vähemmän rehua, enemmän vettä Porsimisen helpottamiseksi rehumäärä kannattaa laskea 2,0 2,5 kiloon muutamana päivänä ennen porsimista. Niukempi rehumäärä ehkäisee myös maitokuumetta ja utarepöhöä. Rehuannosta ei saa pienentää liikaa, sillä turhan niukka rehumäärä aiheuttaa ummetusta. Tiineys- ja imetyskauden rehujen raaka-ainesisällön linkittäminen toisiinsa vähentää ummetusta. Hyvä tapa on antaa emakolle pari kertaa päivässä lisävettä 2 3 päivänä ennen porsimista ja sen jälkeen. Lisävedenanto pehmentää sontaa ja edesauttaa maidon muodostusta. Hormonaaliset muutokset, sikiöiden lisääntynyt paino, liikunnan puute ja rehumuutokset aiheuttavat stressiä, joka voi ilmetä ruoansulatuksen hidastumisena ja ummetuksena. Sonnan koostumusta voi pehmentää antamalla kuitupitoista erikoisrehua tai karkearehua. Lisäksi kuitu nopeuttaa ruoansulatusta ja lisää ulostemäärää. Oljen anto tyydyttää emakon pesäntekoviettiä. Nopea porsiminen on eduksi Porsimisen lähestyessä emakko käy rauhattomaksi, sen vulva turpoaa ja utareista alkaa valua maitoa. Kaikkiaan porsimiseen kuluu aikaa 2 5 tuntia. Porsimista täytyy seurata koko ajan, jotta ongelmatilanteisiin pystytään reagoimaan heti. Kun emakko synnyttää nopeasti, kuolleina syntyneiden määrä jää vähäiseksi. Porsaat ovat myös tarmokkaita ja ne imevät varmemmin ternimaitoa. Porsimisen jälkeen emakot tulisi saada pian ylös juomaan vettä. Samalla voi mitata emakon lämpötilan pikamittarilla ja varmistua, ettei emakolla ole kuumetta. % TERNIMAIDON MUUTTUMINEN MAIDOKSI h 3 h 6 h 9 h 12 h 24 h 2 pv 3 pv 7 pv 14 pv 21 pv 28 pv Valkuais-% Rasva-% Laktoosi-% 10

11 NOPEA PORSI MINEN TURVAA PAHN UEEN ELINVOIMAISU UDEN 11

12 ENERGIAPITOINEN IMETYSREHU PARANTAA PORSAIDEN KASVUA 12

13 EMAKOT: IMETYS IMETYSAJAN RUOKINTA Maidon muodostus vaatii energiaa, joten emakon rehuannosta on nostettava ripeästi porsimisen jälkeen. Maitotuotokseen vaikuttavat lisäksi vedensaanti, porsimiskerta, pahnuekoko, porsaiden elinvoimaisuus ja imetystiheys. Emakon erittämä maitomäärä on noin 3 4 litraa päivässä heti porsimisen jälkeen. Maitotuotos nousee huippuunsa, yli 10 litraan päivässä, parin viikon kuluessa. Tavallisesti rehuannosta nostetaan noin 0,5 kg päivässä emakon ruokahalua seuraten. Ensikoilla rehumäärää nostetaan maltillisemmin, koska niiden syöntikyky on noin % heikompi kuin vanhemmilla emakoilla. Kaukalon on oltava tyhjä ennen uuden rehun lisäämistä. Viikon päästä porsimisesta emakon tulisi syödä noin 5 6 kg päivässä. Vapaasti ruokittaessa emakko syö rehua noin 7 9 kg päivässä, kun maidontuotanto on huipussaan. Energiapitoinen imetysrehu parantaa porsaiden kasvua Imettävän emakon energiansaantia voidaan lisätä nostamalla rehun energiapitoisuutta. Kuorittu kaura, painava ohra, vehnä ja rasva ovat hyviä energialähteitä imetysrehussa. Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös porsaiden kasvua. Rasvalisäys imetysrehussa nostaa maidon rasvapitoisuutta, jolloin porsaat saavat enemmän energiaa kasvuunsa ja vieroituspainot nousevat. Energiapitoinen rehu on erityisen tärkeää, kun imetysaika on pitkä. Runsas energia on eduksi myös kesäkuumalla, jolloin syöntimäärät ovat pieniä. Imetyskauden energiapitoinen rehu lisää maidon tuotantoa, vähentää emakon painon menetystä, laskee porsaskuolleisuutta ja parantaa seuraavan tuotantokauden tulosta. Laihtumista on vältettävä Kun emakolla on hyvä ruokahalu, se lypsää maitoa hyvin menettämättä liiaksi painoaan. Emakkoa ja erityisesti ensikkoa on vaikea saada syömään niin paljon, ettei energiavajetta syntyisi. Emakko ottaa puuttuvan energian omista kudoksistaan, mikä johtaa laihtumiseen. Emakon huomattava laihtuminen imetyskaudella pitkittää vieroituksen ja seuraavan kiiman välistä aikaa, alentaa irtoavien alkioiden määrää ja heikentää tiinehtyvyyttä. Lisäksi lisääntyneet alkioiden varhaiskuolemat pienentävät seuraavaa pahnuekokoa. Imetyskaudella kuntoluokka ei saisi pudota yhtä kuntoluokkaa enempää. Selkäsilavan mittaus on varmin tapa seurata emakon kuntoa. Valkuaisen tarve kasvaa imetyskaudella Emakon elimistöstä poistuu maidon mukana runsaasti valkuaista. Aminohappoja tarvitaan maidon muodostuksen lisäksi kudosten kasvuun ja ylläpitoon. Maidon proteiinin mukana poistuu jopa 70 % rehun aminohapoista. Lysiini on ensimmäinen maidontuotantoa rajoittava aminohappo. Sen tarve kasvaa maitomäärän noustessa. Tutkimuksissa emakon maidontuotanto on noussut huomattavasti, kun energialisäyksen ohella rehun lysiinipitoisuutta on nostettu. Prestarterin anto porsaille säästää emakkoa liialliselta laihtumiselta. Lisäksi hyvän makuinen ensirehu parantaa porsaiden kasvua ja valmistaa niitä vieroitukseen. Mitä suurempi pahnuekoko on, sitä suurempi hyöty lisärehusta on sekä emakolle että porsaille. 13

14 EMAKOT: VIEROITUS RUOKINTA VIEROITUKSEN JÄLKEEN Tavoitteena on saada emakot nopeasti vahvaan kiimaan, jolloin seuraavan pahnueen koko kasvaa ja porsaiden välinen painohajonta pienenee. Kiihotusruokinta on oleellinen osa emakon vieroituksen jälkeistä ruokintaa. Porsaiden vieroitus tapahtuu tavallisesti 4 viikon iässä, jolloin niiden ruoansulatus on kehittynyt tarpeeksi hyväksikäyttämään myös rehua eikä vain maitoa. Emakon seuraava pahnuekoko pienenee, jos vieroitus tapahtuu alle kolmen viikon iässä. Jos porsaat vieroitetaan kovin myöhään, emakko ja varsinkin ensikko menee helposti huonoon kuntoon. Nopea kunnostus on tärkeää Vieroitettaessa varsinkin ensimmäistä kertaa porsineet emakot ovat usein laihoja, joten kunnostaminen on aloitettava välittömästi. Perusrehu kunnostukseen on tiineysrehu, jota annetaan vapaasti. Lisäksi annetaan erityistä kiihotusrehua, joka vahvistaa kiimoja ja parantaa porsimisprosenttia. Jos vapaaruokinta ei ole mahdollista, tiineysrehun ohella emakoille annetaan yksilöllisesti porsasrehua ja kiihotusrehua. Kiihostusruokintaa jatketaan aina siemennykseen asti. Tiineysrehu hillitsee emakon maidontuotantoa paremmin kuin imetysrehu. Imemätön maito aiheuttaa paineennousun maitorauhasissa, minkä seurauksena emakon maidontuotanto pienenee nopeasti. Viikon kuluttua vieroituksesta utareet ovat palautuneet täysin lepotilaan. Oikein tehty vieroitusajan ruokinta: lisää insuliinin eritystä nopeuttaa kiimaan tuloa saa aikaan vahvemmat kiimat lisää irtoavien munasolujen määrää parantaa tiinehtyvyyttä pienentää syntyvien porsaiden painohajontaa. Tavallisesti emakko tulee kiimaan 3 7 päivän päästä vieroituksesta. Seisova kiima-aika on pidempi emakoilla, jotka tulevat nopeasti kiimaan vieroituksen jälkeen. Jos emakko ei tahdo tulla kiimaan, syynä voi olla kiiman alkaminen jo imetysaikana, hiljainen kiima tai emakon liiallinen laihtuminen imetyskaudella. Jos kiimaa ei esiinny viikon sisällä vieroituksesta, on siirryttävä tiineysajan rehuun ja annostukseen. Onnistunut siemennys Siemennyksessä on huomioitava hygienia ennen siemennystä. Käytettävän siemenen on oltava tuoretta. Siemennyspilli otetaan pois vasta, kun seisontarefleksi on ohi ja pilli löysä. Tuplaaminen tehdään varmuudeksi, jos vähänkin tuntuu siltä, että on tarvetta. Siemennysmerkintään voidaan käyttää ns. viikkomerkintää: 1. vk = sininen, 2. vk = punainen, 3. vk = vihreä, 1. vk = sininen jne. Lisäksi eläimen selkään voidaan merkitä viikonpäivä: ma = 1, ti = 2 jne. Väri kertoo, millä viikolla uusintakiimakontrolli on. Numero puolestaan kertoo viikonpäivän, jolloin edellinen siemennys on tehty. 14

15 KIIHOTUSRUOKINTA ON OLENNAINEN OSA VIEROITUKSEN JÄLKEISTÄ RUOKINTAA 15

16 VALITSE TILALLESI PARHAITEN SOPIVAT REHUT! 16

17 EMAKOT: RUOKINTAOHJELMAT EMAKOIDEN RUOKINTAOHJELMAT Tilojen tavoitteet ja vaatimukset ruokinnan suhteen vaihtelevat. Raisioagron emakoiden ruokintaohjelmat Potra ja Rento ottavat huomioon tilojen erilaiset tarpeet. Potra tähtää huipulle Emakoiden Potra-ruokintaohjelma sopii tiloille, jotka tähtäävät maksimaaliseen porsasmäärään emakkoa kohden vuodessa. Ruokintaohjelman huippulaatuiset rehut varmistavat imettävän emakon runsaan maidontuotannon, rehunsyönnin ja sonnan pehmeän koostumuksen porsimisen aikaan. Vieroituksen jälkeen emakko saadaan nopeasti vahvaan kiimaan, ja tiine emakko kuntoutuu ripeästi ja voi hyvin pienelläkin rehumäärällä. EMAKOIDEN POTRA-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: rehujen aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinisisältö runsas ternimaidon- ja maidontuotanto sonnan koostumus nopea kuntoutuminen tiineyskaudella emakon hyvinvointi aikainen ja vahva kiima siitoseläimestä kasvaa kestävä emakko porsaiden elinvoimaisuus ja nopea kasvu ummetuksen välttäminen seuraavan pahnueen koko tiineyskaudella kylläisyyden tunne pienelläkin rehumäärällä porsimisprosentti nousee Rento ruokkii huolettomasti Emakoiden Rento-ruokintaohjelma on tarkoitettu tiloille, joiden emakot tuottavat vuodessa kohtuullisen määrän porsaita ja rehustus halutaan tehdä hyvälaatuisella imetys- ja tiineysrehulla. Rehujen ravintosisältö riittää turvaamaan emakoiden hyvän kunnon, koska pahnueiden koko on maltillinen. Tiineysrehusta imetysrehuun siirtyminen käy sujuvasti, sillä rehut on suunniteltu käytettäväksi peräkkäin. EMAKOIDEN RENTO-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: imetys- ja tiineysrehun samankaltaisuus hyvä rehunsyönti hyvä maidontuotanto rehujen ravintoainesisältö rehujen koostumus vaihto rehusta toiseen sujuu joustavasti emakon kunto ei laske liikaa imetyskaudella porsaiden hyvä vieroituspaino riittävä kohtuulliselle porsastuotannolle rehujen huokeampi kilohinta 17

18 TERNIMAITO ANTAA ENERGIAA JA VASTUSTUSKYKYÄ 18

19 PORSAAT: TERNIMAITO PORSAAN HYVÄ ALKU Ensimmäiset hetket syntymän jälkeen ovat kriittistä aikaa porsaan selviytymisen kannalta. Jatkossa emakon maidontuotanto on porsaan kasvua rajoittava tekijä. Kasvu paranee, jos porsaat saavat ensiluokkaisia rehuja jo imetyskaudella. Elintärkeä ensimmäinen vuorokausi Hapenpuute synnytyksen aikana, kylmettyminen ja ternimaidon vähäinen saanti aiheuttavat elinvoiman ehtymistä. Porsaan energiavarastot hupenevat nopeasti, jos porsas kärsii kylmyydestä syntymän jälkeen. Ternimaidosta porsas saa energiaa, jolloin se pystyy tuottamaan lämpöä. Riittävä lämpötila porsitusosastolla, porsaspesät, lämpölamput, lattialämmitys ja porsaiden nopea kuivuminen paitsi pienentävät porsaan lämmönhukkaa, myös lisäävät niiden elinvoimaa. Osittainen imetys varmistaa ternimaidon saannin. Porsaiden siirtelyä on vältettävä ensimmäisen vuorokauden aikana. Emakko tuottaa ternimaitoa keskimäärin 3,3 3,7 kg ensimmäisen vuorokauden aikana, vaihteluväli voi olla 1,5 5,5 kg. Pahnuekoko tai pahnueen paino eivät vaikuta ternimaidon määrään: mitä enemmän porsaita syntyy, sitä vähemmän ternimaitoa riittää yksittäiselle porsaalle. Elinvoimainen porsas saa enemmän ternimaitoa kuin heikko porsas. Ternimaito on luonnon oma rokote Jokaisen porsaan on saatava oman emänsä ternimaitoa ensimmäisen 24 elintunnin aikana. Porsailla on energiaa omasta takaa vain % vuorokauden tarpeesta. Jotta porsaan energiatase ei olisi negatiivinen, sen on saatava grammaa ternimaitoa syntymäpainokiloa kohti. Vastasyntyneellä porsaalla ei ole vastustuskykyä tauteja aiheuttavia bakteereita vastaan. Ternimaidosta porsas saa elintärkeitä vasta-aineita, immunoglobuliineja, ja niiden määrä on ylimmillään heti syntymän jälkeen. Parhaiten vasta-aineet imeytyvät ensimmäisen vuorokauden aikana. Porsaan ruoansulatuskanava kehittyy nopeasti kahden viikon aikana syntymästä. Kehitys on erityisen nopeaa ensimmäisen elinvuorokauden aikana. Ternimaidon sisältämät kasvutekijät ja hormonit stimuloivat ruoansulatuskanavan kehittymistä ja kypsymistä. 19

20 PORSAAT: IMETYS RIITTÄVÄSTI MAITOA ENSIMMÄISILLÄ VIIKOILLA Maito on porsaan ensisijainen ravinnonlähde imetyskaudella. Energiapitoisesta emakkorehusta hyötyvät sekä porsas että emakko: porsas kasvaa paremmin ja emakko laihtuu vähemmän. Porsas saa energiaa ternimaidon ja maidon sisältämästä rasvasta sekä maitosokerista. Maidon rasvapitoisuutta voidaan nostaa antamalla emakolle rehua, johon on lisätty rasvaa. Maidosta porsas saa myös välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. Emakon maidossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi rautaa, joten rautalisä on välttämätön anemian ehkäisemiseksi. Tiheää imetystä Emakko pystyy kontrolloimaan maidon eritystään erittäin hyvin. Maitoa erittyy sekuntia kerrallaan, ja porsaat saavat sitä keskimäärin kerran tunnissa. Vuorokaudessa imetyskertoja on normaalisti yli 24. Imetyskerrat harvenevat imetyskauden edetessä. Porsaan maidonsaantiin vaikuttaa emakon maitotuotoksen ohella se, mistä nisästä muodostuu porsaan nimikkonisä. Etummaiset ja keskimmäiset nisät erittävät maitoa takimmaisia nisiä enemmän. Emakon maidontuotanto saavuttaa huippunsa noin 2 3 viikon kuluttua porsimisesta, jonka jälkeen se pysyy kutakuinkin vakiona. Emakko lypsää maitoa parhaimmillaan jopa 14 kiloa päivässä, ja koko imetyskauden tuotos voi hipoa 350:tä kiloa. Lisäravinnon tarve kasvaa imetyskauden edetessä Porsituskertojen myötä emakon maitotuotos kasvaa, mutta samalla kasvaa myös pahnuekoko, joten yksittäisen porsaan saama maitomäärä pienenee. Pahnuekoon lisäksi maitotuotokseen vaikuttavat emakon rehunsyönti ja vedenjuonti sekä porsaiden imemistiheys ja elinvoimaisuus. Imetyskauden edetessä emakon maitomäärästä tulee kasvua rajoittava tekijä, eikä porsas pysty hyödyntämään kasvupotentiaaliaan maksimaalisesti. Jos emakolla on 10 kolmeviikkoista porsasta hoidettavanaan, sen täytyisi tuottaa päivässä 18 kg maitoa, jotta porsaiden energiatarve tulisi tyydytettyä. % PAHNUEKOON VAIKUTUS MAIDONTUOTANTOON Porsaan kasvu imetyskaudella Maidontuotanto/porsas Pahnuekoko Emakon maidontuotanto/pv Pahnuekoon kasvaessa maidon määrä porsasta kohden pienenee. Lähde: Huhn & Leiding, g/pv 20

21 EMAKON MAITO- MÄÄRÄ EI RIITÄ TYYDYTTÄMÄÄN PORSAIDEN KASVU- POTENTIAALIA 21

22 PRESTARTER TOTUTTAA PORSAAT REHUNSYÖNTIIN 22

23 PORSAAT: PRESTARTER LISÄRAVINTO PARANTAA PORSAAN KASVUA Porsaille voi antaa prestarteria noin viikon ikäisestä alkaen, jos emakko tuottaa maitoa normaalisti. Jos maidontuotanto on niukkaa, annetaan porsaille aluksi maidonkorviketta ja myöhemmin erityisen siirtymärehun jälkeen prestarteria. Aluksi prestarteria annetaan vain hyppysellinen, koska tässä vaiheessa porsaat vasta uteliaisuuttaan maistelevat rehua. Porsaiden kasvaessa myös syöntihalukkuus kasvaa, ja syönnissä näkyy selvä harppaus ylöspäin kolme viikkoa syntymän jälkeen. Kun vieroitus tapahtuu neljän viikon iässä, % prestarterin kokonaismäärästä kulutetaan viimeisellä viikolla ennen vieroitusta. On syytä muistaa, että porsaiden syömä rehumäärä vaihtelee paljon sekä pahnueiden välillä että pahnueen sisällä. Sulava ja maittava ensirehu Imevien porsaiden rehuissa pitää olla runsaasti energiaa ja valkuaista, jonka aminohappokoostumus on optimaalinen porsaan kehitykselle. Rehuihin valitaan hyvin sulavia raaka-aineita, koska muuten porsas ei hyödy rehusta. Rehun hyvä sulavuus lisää ravintoaineiden saantia ja maittavuus ruokahalua. Porsaat, jotka ovat saaneet rehua jo imetysaikana, kasvavat paremmin vieroituksen jälkeen kuin ne, joiden ruokintaan rehu ei ole kuulunut. Eniten lisärehusta hyötyvät pahnueen pohjimmaiset, joiden maidonsaanti on jäänyt vähäiseksi. Prestarterin edut Prestarter herättää porsaan entsyymituotannon sulattamaan kasviperäisiä raaka-aineita. Se lisää vähiten maitoa saavien pienten porsaiden ravinnonsaantia sekä parantaa porsaan kasvua ja vieroituspainoa. Lisäksi prestarter helpottaa porsaan elämää vieroituksen jälkeen, koska se tottuu syömään muutakin kuin maitoa. Ensirehun tavoiteltava kulutus imetyskaudella on n g rehua porsasta kohden. Jotta prestarter pysyisi raikkaana, sitä annetaan useita kertoja päivässä. Velliruokinta lisää syöntiä, mutta tällöin on huolehdittava erityisen hyvin hygieniasta. PORSAIDEN REHUNSYÖNTI KASVAA HUOMATTAVASTI KOLMEN VIIKON KULUTTUA SYNTYMÄSTÄ Syönti kokonaiskulutuksesta, % Porsaan ikä, pv Lähde: Kavanagh ym.,

24 PORSAAT: VIEROITUS HAASTEENA SYÖNTIIN LÄHTÖ Vieroitus on porsaalle vaikeaa aikaa, jolloin kasvu väliaikaisesti heikkenee. On iso haaste saada juuri vieroitettu porsas syömään edes ylläpitoon tarvitsemansa energiamäärä. Kasvutaantuman syitä ovat ruoan muutos maidosta täyttävään kasviperäiseen rehuun, emosta erottaminen, uusiin lajitovereihin totutteleminen, ympäristön muutoksesta johtuva fyysinen stressi ja suolistossa tapahtuvat muutokset. Rehunsyönti kehittää suolistoa Ruoansulatuselimistö alkaa muuttua jo muutaman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuuttivaihe kestää noin 5 7 päivää. Usein pienet porsaat alkavat syödä nopeammin kuin isot porsaat. Kookkaat porsaat ovat emakon luona saaneet mahansa täyteen maidosta, eivätkä ne ole tottuneet syömään rehua. Tällaisilta porsailta voi viedä kymmeniä tunteja, ennen kuin ne koskevat rehuun. Jos porsas ei syö tai syö liian vähän, suolinukan kunto heikkenee ja suolisto vioittuu. Toksiinit ja bakteerit pääsevät helposti suolenseinämän läpi verenkiertoon aiheuttaen porsaan sairastumisen. Suolinukan kuntoon voidaan vaikuttaa edesauttamalla porsaan rehunsyöntiä. Kun porsas syö hyvin, sen suolinukka pysyy paremmassa kunnossa, ja rehun ravintoaineiden sulavuus ja imeytyminen paranevat. Kun porsas pystyy käyttämään rehun hyvin hyväkseen, sulamatonta ruokasulaa ei jää haitallisten bakteereiden, kuten ripulia aiheuttavan E. colin, ravinnoksi. Paljon energiaa, sopivasti valkuaista Koska porsaat syövät niukasti heti vieroituksen jälkeen, rehussa täytyy olla runsaasti energiaa. Rehun sisältämien raaka-aineiden on oltava hyvin sulavia, koska vieroitus alentaa porsaan kykyä käyttää rehua hyväksi. Rehun valkuais- ja aminohappopitoisuus mitoitetaan porsaan iän mukaan, joten vieroitusikä tulee huomioida rehua valittaessa. Muutama päivä vieroituksen jälkeen porsaille annetaan samaa rehua, jota ne ovat saaneet emakon luona. Jos välikasvattamossa on kuivaruokinta, porsaille kannattaa antaa lisäksi rehua puurona ensimmäisinä päivinä. Ruokintatarkkuus paranee, kun liemiruokinnalla oleville porsaille annetaan käsin tehtyä puuroa 3 4 päivänä vieroituksen jälkeen. Syönnin kehittymistä edesauttaa, että porsaat mahtuvat kaikki kerralla syömään eli ruoansaanti tehdään helpoksi. Tarkkaile syönnin kehitystä Ensimmäisinä päivinä porsaiden kuntoa on seurattava huolellisesti. Lommolla oleva maha on merkki syömättömyydestä. Huonosti syövät porsaat on hyvä kerätä omaan karsinaansa, ja antaa niille prestarteria kauemmin kuin muille. Myös sairaat porsaat kerätään omaan karsinaan ja ne lääkitään asianmukaisesti. Valojen päällä pitäminen ympäri vuorokauden muutamana päivänä vieroituksen jälkeen lisää syöntiä. Myös vaivaton vedensaanti varsinkin kuivaruokinnalla on tärkeää. Jos porsas saa liian vähän vettä, sen homeostaattinen tasapaino järkkyy, syönti vähenee ja rehun hyväksikäyttö huononee. Seurauksena on kunnon heikkeneminen. Ripuloivalle porsaalle vähäinen vedensaanti aiheuttaa nopeasti kuivumisen. Jos vieroitetuille porsaille annetaan liemirehua, liemen kuiva-ainepitoisuus on nostettava niin korkeaksi kuin mahdollista. Lisäksi haudonta-ajan tulee olla riittävä, jota vesi ehtii imeytyä rehuun. 24

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Masku 18.11.2016 Olli Anomaa 2016-11-21 1 Porsitusosasto - 2 - Porsivan emakon ruokinta Joutilasrehun koostumus ja määrä - vaikutus imetysominaisuuksiin,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1 Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot