EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS"

Transkriptio

1 2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

2 RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2

3 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta pitkäikäinen emakko...5 Siitoskarjusta laadukasta siemennestettä...6 Emakoiden ruokinta Tiineysajan ruokinta...9 Viikko ennen porsimista...10 Imetysajan ruokinta...13 Ruokinta vieroituksen jälkeen...14 Emakoiden ruokintaohjelmat...17 Porsaiden ruokinta Porsaan hyvä alku...19 Riittävästi maitoa ensimmäisillä viikoilla...20 Lisäravinto parantaa porsaan kasvua...23 Haasteena syöntiin lähtö...24 Porsaiden ruokintaohjelmat...27 Lihasikojen ruokinta Lihasikojen kasvu...28 Syöntikyky ratkaisee ruokinnan...31 Energiaruokinnalla lyhyempi kasvatusaika...32 Oikea valkuaisruokinta takaa parhaan kasvun...35 Rehuhyötysuhde kuvaa tehokkuutta...36 Lihasian ruokinta...39 Kasvatus sukupuolet erillään...40 Yleistä Hyvinvoiva eläin tuottaa parhaiten...43 Sika tarvitsee puhdasta vettä...44 Ruokinta vaikuttaa ympäristöpäästöihin...47 Sikatilojen tuotannon suunnittelu on entistä tärkeämpää. Raaka-aineiden kansainvälinen hinnannousu luo paineita myös suomalaiseen sianlihantuotantoon. Rehut ovat iso kustannuserä, joten laatuun ja tilalle sopivan ruokintaohjelman valintaan kannattaa panostaa. Olemme päivittäneet sikojen ruokintaoppaan. Löydät oppaasta paljon tietoa ja vinkkejä tilasi ruokintaratkaisujen pohdintaan. Oikea ruokinta ja hyvä hoito ovat keskeisiä tehokkaan tuotannon tekijöitä niin emakoiden, porsaiden kuin lihasikojen kasvattamisessa. Kotimainen ruokaketju on merkittävä asia. Asiakkaat ja Raisioagro menestyvät yhdessä, ja me haluamme huolehtia kumppaneistamme. Asiakkaanamme saatavillasi on aina uusinta tietoa, korkealaatuisia rehuja sekä muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. Lisäksi saat ammattitaitoista neuvontaa ruokinnan suunnitteluun ja kotoisen viljan analysointiin. Oletko jo tutustunut Raisioagron verkkokauppaan? Voit tilata sieltä kätevästi mm. rehut, siemenet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Pyydä käyttäjätunnus asiakkuusvastaavaltasi ja astu osoitteeseen shop.raisioagro.com. Ota kaupassakäynti tavaksi, saat tuotteet aina edullisempaan hintaan. Voit kääntyä asiakkuusvastaaviesi puoleen kaikissa tilasi asioissa. Olemme palveluksessasi! Lisätietoja: Päivi Volanto sianrehujen kehityspäällikkö puh Paavo Viitanen tuotantoneuvoja puh

4 MALTILLINEN KASVUNOPEUS PARANTAA ELÄIMEN KESTÄVYYTTÄ 4

5 SIITOSELÄIMET ENSIKOSTA PITKÄIKÄINEN EMAKKO Ensikon kasvatus tähtää kestäväjalkaiseen emakkoon, joka tuottaa monta pahnuetta. Ensikko alkaa tuottaa vasta kolmannen porsimiskerran jälkeen, kun syntyneiden porsaiden määrä kasvaa. Jos kerran tai kaksi kertaa porsineiden emakoiden poistoprosentti on suuri, uudiseläinten tarve kasvaa. Ensipahnueiden runsas määrä pienentää tilan porsastuotantotuloksia, koska ensikoiden pahnuekoko ja vieroitettujen porsaiden määrä on pienempi kuin vanhemmilla emakoilla. Kasvunopeus vaikuttaa kestävyyteen Jalat ovat usein emakon heikko kohta ja yleinen poiston syy. Ensikon liian nopea kasvuvauhti aiheuttaa usein jalkaheikkoutta myöhemmässä elämänvaiheessa, mikä on todettu myös Raisioagron ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa. Kun ensikoiden kasvua hidastettiin, saatiin pahnueita kasvatettua enemmän. Neljän ensimmäisen elinkuukauden aikana kehittyvät lisääntymiselimet ja kohtu. Siksi kasvun rajoittaminen on syytä aloittaa vasta elopainon ollessa kg. Kasvun hillitsemiseksi rehunantoa rajoitetaan, ja korkeimmillaan määrä on 2,8 ry/pv. Rehun alhaisempi lysiinipitoisuus edistää silavan kasvua. Rehun pitää olla täyttävää, jotta ensikot tuntisivat itsensä kylläisiksi eivätkä purisi toistensa häntiä. Maltillinen suomalaisen ensikon päiväkasvu on noin g, kun paino on kg. Siemennys sopivassa painossa Rajoitettu ruokinta vaatii kiihotusruokintaa, jotta irtoavien munasolujen määrä olisi yhtä suuri kuin runsaasti ruokituilla eläimillä. Kiihotusruokinta aloitetaan päivää ennen toista kiimaa erityisellä kiihotus- tai porsasrehulla. Ensikko siemennetään päivän iässä kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestävyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä selkäsilavaa olisi hyvä olla porsimishetkellä noin mm. Ensikon maidontuotanto on miltei samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on heikompi. Ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut emakko. Liian lihavaksi ensikkoa ei saa kasvattaa, koska silloin syönti imetyskaudella pienenee ja eläimen kunto huononee helposti. Sopiva kuntoluokka porsiessa on 4. Välisiirron kautta karjulle Ensikoiden kasvatustilassa ei saa olla karjua, jotta kiima näkyisi vahvasti haluttuna aikana. Loppukasvatusaikana eläinten siirtelyä on vältettävä, jotta ne eivät tulisi kiimaan ennen siemennykseen siirtoa. Ensikoiden pitää olla vähintään 7,5 kuukauden ikäisiä, ennen kuin karju tuodaan niiden lähelle. Siemennykseen siirrot kannattaa tehdä ns. välisiirron kautta aina kun mahdollista. Noin 4 viikkoa ennen haluttua siemennystä eläimet on siirrettävä toiseen osastoon, josta ensikot siirretään edelleen siemennysosastoon noin kolmen viikon kuluttua. Karjua näytetään ensikoille vasta siemennysosastossa. Toinen tapa on merkitä kiimat muistiin välisiirtokarsinassa ja siirtää eläin siemennykseen noin 2 viikkoa kiimasta. 5

6 SIITOSELÄIMET SIITOSKARJUSTA LAADUKASTA SIEMENNESTETTÄ Karjun siemennesteen laatu on erittäin tärkeä taloudellinen tekijä porsastuotannon kannalta. Poistojen yleisimmät syyt liittyvät siemennesteen laatuun sekä karjun ikään, terveyteen ja libidoon. Sperman laatuun vaikuttavat astutustiheys, lämpöstressi ja ruokinta. Kasvatuskaudella karjua kannattaa ruokkia kuten ensikkoa. Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu sujuvasti. Jos kasvuvauhti on liian nopea, liikuntaongelmien riski nousee. Alle 50-kiloiselle karjulle sopii lihasikojen alkukasvatusrehu. Testaukseen asti voidaan antaa erityisesti siitossioille tarkoitettua rehua. Karjut testataan noin 100 kilon painoisena ja jalkavikaiset poistetaan. Tämän jälkeen karjulle annetaan tiineysrehua kivennäisvalmisteen kera. Kun elopaino on 150 kg, tiineysrehun ohella annetaan samaa erikoisrehua, jota annetaan emakoiden kiihotukseen. Tämä parantaa siemenen laatua ja määrää. Sopiva kuntoluokka Täyskasvuisen karjun ruokinnan tavoitteena on pitää eläin sopivassa, kuntoluokkaa 3 vastaavassa kunnossa. Sopiva rehumäärä on 3,0 3,3 kg/pv riippuen karjun painosta ja rehun energiamäärästä. Lihava karju tulee laiskaksi ja jalkaviat lisääntyvät; laihan karjun siittiöiden tuotanto laskee. Esteetön vedensaanti on tärkeää, koska karjun tulisi juoda 6 8 litraa päivässä. Karju tarvitsee myös liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Karsinan pitää olla tarpeeksi suuri, kooltaan noin 8 m 2. Hyvä keino saada karju liikkeelle on sijoittaa vesipiste ja ruokakaukalo vastakkaisille seinille. Sukukypsäksi 6 8 kk:n iässä Runsas ruokinta aikaistaa sukukypsyysikää ja niukka ruokinta vaikuttaa päinvastaisesti. Siittiöiden muodos- tus alkaa jo neljän kuukauden iässä, mutta sperman laatu on alussa vielä heikko. Karjun saavuttaessa kuukauden iän sen siemennesteen ja siittiöiden määrä on noussut huipputasolle. Nuoren karjun astutuksien määrän tulee olla pienempi kuin vanhemmalla karjulla. Astutusten määrää viikossa lisätään iän myötä. Jos ympäristön lämpötila nousee korkealle esimerkiksi kesällä, siemenen laatu heikkenee. Lämpöstressin vaikutuksia ei näe heti, vaan vasta 6 7 viikon päästä. Vuodenaika vaikuttaa karjun testosteronin määrään: se kasvaa asteittain päivänvalon vähetessä. Lämpöstressi ja matala testosteronimäärä voivat selittää alentuneen siemennesteen määrän ja laadun kesäkuukausina. YLI 150-KILOISEN KARJUN RUOKINTA Paino, kg Ikä, kk Tavoitekasvu, Raisioagron Raisioagron g/pv tiineysrehua, kiihotusrehua, kg/pv kg/pv ,2 0, ,3 0, ,4 0, ,4 0, ,5 0, ,6 0,5 Siitoskarjun ruokinta tähtää siemenen korkeaan laatuun ja määrään. SPERMAN LAATU HEIKKENEE, JOS KARJULTA OTETAAN LIIAN USEIN SIEMENNESTETTÄ Siemenen ottotiheys, Siemennesteen tilavuus, ml Siemennesteen pitoisuus, Siittiöiden kokonaismäärä/ Erinomaisesti liikkuvien kertaa viikossa siittiötä x 10 6 /ml karju/vk, siittiötä x 10 9 siitiöiden määrä, % , , , ,17 Lähde: R. Frangez ym.,

7 TAVOITTEENA KESTÄVÄLUINEN KARJU, JOKA LIIKKUU SUJUVASTI 7

8 TAVOITTEENA PITKÄIKÄINEN EMAKKO JA SUURET, ELINVOIMAISET PAHNUEET 8

9 EMAKOT: TIINEYS TIINEYSAJAN RUOKINTA Nykyajan emakon ruokintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koko tuotantokierron ajan. Emakot ovat muuttuneet paljon kymmenessä vuodessa. Suurin muutos on tapahtunut tuottavuudessa: porsaita syntyy enemmän, pahnueiden paino on suurempi ja emakoiden maitotuotos on korkeampi kuin ennen. Emakoiden koko on kasvanut, ja lihas- ja rasvakudoksen suhde on muuttunut. Emakko kunnostetaan tiineyskaudella Emakon tiineysaika kestää päivää. Tänä aikana emakko on saatava sopivaan kuntoon seuraavaa imetyskautta varten. Emakon on saatava tarpeeksi rehua oman painonsa lisäykseen sekä sikiöiden ja maitorauhasten kehittymiseen ilman, että sen rehunsyönti imetyskaudella heikkenee. Tiineyskauden rehumäärää on rajoitettava, jotta emakko ei liho liikaa. Tiineyskauden ruokinnan tavoitteena on varmistaa elävänä syntyvien porsaiden riittävä määrä sekä porsaiden korkea syntymäpaino ja elinvoimaisuus. Lisäksi tiineysaikana luodaan edellytykset onnistuneelle imetyskaudelle. Tätä edesauttavat emakon painon lisääminen ja riittävä silavan muodostus. Alkuvaiheessa lisää painoa Siemennyksen jälkeen emakoille on syytä antaa reilusti rehua, jotta negatiivinen energiatasapaino muuttuisi nopeasti positiiviseksi. Tavoitteena on nostaa nopeasti emakon painoa, jotta alkioiden kehitys olisi turvattu. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ensikoiden runsas rehumäärä vaikuttaa negatiivisesti alkioiden selviytymiseen ja seuraavaan pahnuekokoon. Ensimmäiset 3 5 päivää ovat kaikkein kriittisimmät: silloin rehuannos kannattaa pitää maltillisena. Ensimmäisenä kuukautena siemennyksen jälkeen emakko pyritään kunnostamaan sopivaan kuntoluokkaan. Tässä vaiheessa kunnostus onnistuu parhaiten, koska emakoita voidaan ruokkia yksilöllisesti ryhmittämällä samankuntoiset laihat ja normaalit emakot samalle venttiilille ja antamalla rehua kunnon mukaan. Emakoiden sopiva kuntoluokka porsiessa on 3,5. Pihatossa tai ryhmäkarsinassa olevien emakoiden ja ensikoiden kuntoluokka saa olla 4. Sopivan kunnon ylläpitoa Tiineyden keskivaiheilla rehua ei kulu nimeksikään sikiöiden kasvuun, vaan suurin osa rehun energiasta kuluu emakon ylläpitoon. Ylläpitoenergian tarvetta nostavat emakon paino sen vanhetessa, liikkuminen pihatossa tai karsinassa ja mahdollinen stressi. Jos emakko ei ole kuntoutunut tarpeeksi ensimmäisen tiineyskuukauden aikana, sille annetaan edelleen runsaammin rehua. Lihomista on vältettävä, koska lihavat emakot syövät vähemmän imetyskaudella. Lihavuus myös hidastaa ja vaikeuttaa porsimista, heikentää maitorauhasten kehittymistä ja vähentää maidon erittymistä. Suurempi rehuannos lopputiineydessä Tiineysajan viimeisellä kolmanneksella sikiöiden ja maitorauhasten kasvu kiihtyy. Jos emakko ei saa tarpeeksi rehua, se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet omista kudoksistaan ja laihtuu, koska emakko turvaa ensisijaisesti sikiöiden kasvun. Tavallisesti rehuannosta nostetaan tiineyskauden viimeisillä viikoilla, mutta tässäkin vaiheessa emakon kunto ratkaisee rehuannoksen koon. Liian suuri rehumäärä tiineyskauden lopulla lisää MMA-riskiä. 9

10 EMAKOT: PORSIMINEN VIIKKO ENNEN PORSIMISTA Emakon rehu vaihdetaan imetyskauden energiapitoiseen rehuun 5 7 päivää ennen porsimista, jotta emakko tottuu uuden rehun makuun. Äkillinen rehunvaihto porsimisen aikaan saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta juuri silloin, kun rehuannosta pitäisi alkaa nostaa. Emakko siirretään pestyyn ja desinfioituun porsimistilaan hyvissä ajoin ennen porsimista, jotta se kotiutuisi uuteen ympäristöön. Monissa maissa emakot pestään ennen siirtoa hygienian parantamiseksi. Vähemmän rehua, enemmän vettä Porsimisen helpottamiseksi rehumäärä kannattaa laskea 2,0 2,5 kiloon muutamana päivänä ennen porsimista. Niukempi rehumäärä ehkäisee myös maitokuumetta ja utarepöhöä. Rehuannosta ei saa pienentää liikaa, sillä turhan niukka rehumäärä aiheuttaa ummetusta. Tiineys- ja imetyskauden rehujen raaka-ainesisällön linkittäminen toisiinsa vähentää ummetusta. Hyvä tapa on antaa emakolle pari kertaa päivässä lisävettä 2 3 päivänä ennen porsimista ja sen jälkeen. Lisävedenanto pehmentää sontaa ja edesauttaa maidon muodostusta. Hormonaaliset muutokset, sikiöiden lisääntynyt paino, liikunnan puute ja rehumuutokset aiheuttavat stressiä, joka voi ilmetä ruoansulatuksen hidastumisena ja ummetuksena. Sonnan koostumusta voi pehmentää antamalla kuitupitoista erikoisrehua tai karkearehua. Lisäksi kuitu nopeuttaa ruoansulatusta ja lisää ulostemäärää. Oljen anto tyydyttää emakon pesäntekoviettiä. Nopea porsiminen on eduksi Porsimisen lähestyessä emakko käy rauhattomaksi, sen vulva turpoaa ja utareista alkaa valua maitoa. Kaikkiaan porsimiseen kuluu aikaa 2 5 tuntia. Porsimista täytyy seurata koko ajan, jotta ongelmatilanteisiin pystytään reagoimaan heti. Kun emakko synnyttää nopeasti, kuolleina syntyneiden määrä jää vähäiseksi. Porsaat ovat myös tarmokkaita ja ne imevät varmemmin ternimaitoa. Porsimisen jälkeen emakot tulisi saada pian ylös juomaan vettä. Samalla voi mitata emakon lämpötilan pikamittarilla ja varmistua, ettei emakolla ole kuumetta. % TERNIMAIDON MUUTTUMINEN MAIDOKSI h 3 h 6 h 9 h 12 h 24 h 2 pv 3 pv 7 pv 14 pv 21 pv 28 pv Valkuais-% Rasva-% Laktoosi-% 10

11 NOPEA PORSI MINEN TURVAA PAHN UEEN ELINVOIMAISU UDEN 11

12 ENERGIAPITOINEN IMETYSREHU PARANTAA PORSAIDEN KASVUA 12

13 EMAKOT: IMETYS IMETYSAJAN RUOKINTA Maidon muodostus vaatii energiaa, joten emakon rehuannosta on nostettava ripeästi porsimisen jälkeen. Maitotuotokseen vaikuttavat lisäksi vedensaanti, porsimiskerta, pahnuekoko, porsaiden elinvoimaisuus ja imetystiheys. Emakon erittämä maitomäärä on noin 3 4 litraa päivässä heti porsimisen jälkeen. Maitotuotos nousee huippuunsa, yli 10 litraan päivässä, parin viikon kuluessa. Tavallisesti rehuannosta nostetaan noin 0,5 kg päivässä emakon ruokahalua seuraten. Ensikoilla rehumäärää nostetaan maltillisemmin, koska niiden syöntikyky on noin % heikompi kuin vanhemmilla emakoilla. Kaukalon on oltava tyhjä ennen uuden rehun lisäämistä. Viikon päästä porsimisesta emakon tulisi syödä noin 5 6 kg päivässä. Vapaasti ruokittaessa emakko syö rehua noin 7 9 kg päivässä, kun maidontuotanto on huipussaan. Energiapitoinen imetysrehu parantaa porsaiden kasvua Imettävän emakon energiansaantia voidaan lisätä nostamalla rehun energiapitoisuutta. Kuorittu kaura, painava ohra, vehnä ja rasva ovat hyviä energialähteitä imetysrehussa. Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös porsaiden kasvua. Rasvalisäys imetysrehussa nostaa maidon rasvapitoisuutta, jolloin porsaat saavat enemmän energiaa kasvuunsa ja vieroituspainot nousevat. Energiapitoinen rehu on erityisen tärkeää, kun imetysaika on pitkä. Runsas energia on eduksi myös kesäkuumalla, jolloin syöntimäärät ovat pieniä. Imetyskauden energiapitoinen rehu lisää maidon tuotantoa, vähentää emakon painon menetystä, laskee porsaskuolleisuutta ja parantaa seuraavan tuotantokauden tulosta. Laihtumista on vältettävä Kun emakolla on hyvä ruokahalu, se lypsää maitoa hyvin menettämättä liiaksi painoaan. Emakkoa ja erityisesti ensikkoa on vaikea saada syömään niin paljon, ettei energiavajetta syntyisi. Emakko ottaa puuttuvan energian omista kudoksistaan, mikä johtaa laihtumiseen. Emakon huomattava laihtuminen imetyskaudella pitkittää vieroituksen ja seuraavan kiiman välistä aikaa, alentaa irtoavien alkioiden määrää ja heikentää tiinehtyvyyttä. Lisäksi lisääntyneet alkioiden varhaiskuolemat pienentävät seuraavaa pahnuekokoa. Imetyskaudella kuntoluokka ei saisi pudota yhtä kuntoluokkaa enempää. Selkäsilavan mittaus on varmin tapa seurata emakon kuntoa. Valkuaisen tarve kasvaa imetyskaudella Emakon elimistöstä poistuu maidon mukana runsaasti valkuaista. Aminohappoja tarvitaan maidon muodostuksen lisäksi kudosten kasvuun ja ylläpitoon. Maidon proteiinin mukana poistuu jopa 70 % rehun aminohapoista. Lysiini on ensimmäinen maidontuotantoa rajoittava aminohappo. Sen tarve kasvaa maitomäärän noustessa. Tutkimuksissa emakon maidontuotanto on noussut huomattavasti, kun energialisäyksen ohella rehun lysiinipitoisuutta on nostettu. Prestarterin anto porsaille säästää emakkoa liialliselta laihtumiselta. Lisäksi hyvän makuinen ensirehu parantaa porsaiden kasvua ja valmistaa niitä vieroitukseen. Mitä suurempi pahnuekoko on, sitä suurempi hyöty lisärehusta on sekä emakolle että porsaille. 13

14 EMAKOT: VIEROITUS RUOKINTA VIEROITUKSEN JÄLKEEN Tavoitteena on saada emakot nopeasti vahvaan kiimaan, jolloin seuraavan pahnueen koko kasvaa ja porsaiden välinen painohajonta pienenee. Kiihotusruokinta on oleellinen osa emakon vieroituksen jälkeistä ruokintaa. Porsaiden vieroitus tapahtuu tavallisesti 4 viikon iässä, jolloin niiden ruoansulatus on kehittynyt tarpeeksi hyväksikäyttämään myös rehua eikä vain maitoa. Emakon seuraava pahnuekoko pienenee, jos vieroitus tapahtuu alle kolmen viikon iässä. Jos porsaat vieroitetaan kovin myöhään, emakko ja varsinkin ensikko menee helposti huonoon kuntoon. Nopea kunnostus on tärkeää Vieroitettaessa varsinkin ensimmäistä kertaa porsineet emakot ovat usein laihoja, joten kunnostaminen on aloitettava välittömästi. Perusrehu kunnostukseen on tiineysrehu, jota annetaan vapaasti. Lisäksi annetaan erityistä kiihotusrehua, joka vahvistaa kiimoja ja parantaa porsimisprosenttia. Jos vapaaruokinta ei ole mahdollista, tiineysrehun ohella emakoille annetaan yksilöllisesti porsasrehua ja kiihotusrehua. Kiihostusruokintaa jatketaan aina siemennykseen asti. Tiineysrehu hillitsee emakon maidontuotantoa paremmin kuin imetysrehu. Imemätön maito aiheuttaa paineennousun maitorauhasissa, minkä seurauksena emakon maidontuotanto pienenee nopeasti. Viikon kuluttua vieroituksesta utareet ovat palautuneet täysin lepotilaan. Oikein tehty vieroitusajan ruokinta: lisää insuliinin eritystä nopeuttaa kiimaan tuloa saa aikaan vahvemmat kiimat lisää irtoavien munasolujen määrää parantaa tiinehtyvyyttä pienentää syntyvien porsaiden painohajontaa. Tavallisesti emakko tulee kiimaan 3 7 päivän päästä vieroituksesta. Seisova kiima-aika on pidempi emakoilla, jotka tulevat nopeasti kiimaan vieroituksen jälkeen. Jos emakko ei tahdo tulla kiimaan, syynä voi olla kiiman alkaminen jo imetysaikana, hiljainen kiima tai emakon liiallinen laihtuminen imetyskaudella. Jos kiimaa ei esiinny viikon sisällä vieroituksesta, on siirryttävä tiineysajan rehuun ja annostukseen. Onnistunut siemennys Siemennyksessä on huomioitava hygienia ennen siemennystä. Käytettävän siemenen on oltava tuoretta. Siemennyspilli otetaan pois vasta, kun seisontarefleksi on ohi ja pilli löysä. Tuplaaminen tehdään varmuudeksi, jos vähänkin tuntuu siltä, että on tarvetta. Siemennysmerkintään voidaan käyttää ns. viikkomerkintää: 1. vk = sininen, 2. vk = punainen, 3. vk = vihreä, 1. vk = sininen jne. Lisäksi eläimen selkään voidaan merkitä viikonpäivä: ma = 1, ti = 2 jne. Väri kertoo, millä viikolla uusintakiimakontrolli on. Numero puolestaan kertoo viikonpäivän, jolloin edellinen siemennys on tehty. 14

15 KIIHOTUSRUOKINTA ON OLENNAINEN OSA VIEROITUKSEN JÄLKEISTÄ RUOKINTAA 15

16 VALITSE TILALLESI PARHAITEN SOPIVAT REHUT! 16

17 EMAKOT: RUOKINTAOHJELMAT EMAKOIDEN RUOKINTAOHJELMAT Tilojen tavoitteet ja vaatimukset ruokinnan suhteen vaihtelevat. Raisioagron emakoiden ruokintaohjelmat Potra ja Rento ottavat huomioon tilojen erilaiset tarpeet. Potra tähtää huipulle Emakoiden Potra-ruokintaohjelma sopii tiloille, jotka tähtäävät maksimaaliseen porsasmäärään emakkoa kohden vuodessa. Ruokintaohjelman huippulaatuiset rehut varmistavat imettävän emakon runsaan maidontuotannon, rehunsyönnin ja sonnan pehmeän koostumuksen porsimisen aikaan. Vieroituksen jälkeen emakko saadaan nopeasti vahvaan kiimaan, ja tiine emakko kuntoutuu ripeästi ja voi hyvin pienelläkin rehumäärällä. EMAKOIDEN POTRA-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: rehujen aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinisisältö runsas ternimaidon- ja maidontuotanto sonnan koostumus nopea kuntoutuminen tiineyskaudella emakon hyvinvointi aikainen ja vahva kiima siitoseläimestä kasvaa kestävä emakko porsaiden elinvoimaisuus ja nopea kasvu ummetuksen välttäminen seuraavan pahnueen koko tiineyskaudella kylläisyyden tunne pienelläkin rehumäärällä porsimisprosentti nousee Rento ruokkii huolettomasti Emakoiden Rento-ruokintaohjelma on tarkoitettu tiloille, joiden emakot tuottavat vuodessa kohtuullisen määrän porsaita ja rehustus halutaan tehdä hyvälaatuisella imetys- ja tiineysrehulla. Rehujen ravintosisältö riittää turvaamaan emakoiden hyvän kunnon, koska pahnueiden koko on maltillinen. Tiineysrehusta imetysrehuun siirtyminen käy sujuvasti, sillä rehut on suunniteltu käytettäväksi peräkkäin. EMAKOIDEN RENTO-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: imetys- ja tiineysrehun samankaltaisuus hyvä rehunsyönti hyvä maidontuotanto rehujen ravintoainesisältö rehujen koostumus vaihto rehusta toiseen sujuu joustavasti emakon kunto ei laske liikaa imetyskaudella porsaiden hyvä vieroituspaino riittävä kohtuulliselle porsastuotannolle rehujen huokeampi kilohinta 17

18 TERNIMAITO ANTAA ENERGIAA JA VASTUSTUSKYKYÄ 18

19 PORSAAT: TERNIMAITO PORSAAN HYVÄ ALKU Ensimmäiset hetket syntymän jälkeen ovat kriittistä aikaa porsaan selviytymisen kannalta. Jatkossa emakon maidontuotanto on porsaan kasvua rajoittava tekijä. Kasvu paranee, jos porsaat saavat ensiluokkaisia rehuja jo imetyskaudella. Elintärkeä ensimmäinen vuorokausi Hapenpuute synnytyksen aikana, kylmettyminen ja ternimaidon vähäinen saanti aiheuttavat elinvoiman ehtymistä. Porsaan energiavarastot hupenevat nopeasti, jos porsas kärsii kylmyydestä syntymän jälkeen. Ternimaidosta porsas saa energiaa, jolloin se pystyy tuottamaan lämpöä. Riittävä lämpötila porsitusosastolla, porsaspesät, lämpölamput, lattialämmitys ja porsaiden nopea kuivuminen paitsi pienentävät porsaan lämmönhukkaa, myös lisäävät niiden elinvoimaa. Osittainen imetys varmistaa ternimaidon saannin. Porsaiden siirtelyä on vältettävä ensimmäisen vuorokauden aikana. Emakko tuottaa ternimaitoa keskimäärin 3,3 3,7 kg ensimmäisen vuorokauden aikana, vaihteluväli voi olla 1,5 5,5 kg. Pahnuekoko tai pahnueen paino eivät vaikuta ternimaidon määrään: mitä enemmän porsaita syntyy, sitä vähemmän ternimaitoa riittää yksittäiselle porsaalle. Elinvoimainen porsas saa enemmän ternimaitoa kuin heikko porsas. Ternimaito on luonnon oma rokote Jokaisen porsaan on saatava oman emänsä ternimaitoa ensimmäisen 24 elintunnin aikana. Porsailla on energiaa omasta takaa vain % vuorokauden tarpeesta. Jotta porsaan energiatase ei olisi negatiivinen, sen on saatava grammaa ternimaitoa syntymäpainokiloa kohti. Vastasyntyneellä porsaalla ei ole vastustuskykyä tauteja aiheuttavia bakteereita vastaan. Ternimaidosta porsas saa elintärkeitä vasta-aineita, immunoglobuliineja, ja niiden määrä on ylimmillään heti syntymän jälkeen. Parhaiten vasta-aineet imeytyvät ensimmäisen vuorokauden aikana. Porsaan ruoansulatuskanava kehittyy nopeasti kahden viikon aikana syntymästä. Kehitys on erityisen nopeaa ensimmäisen elinvuorokauden aikana. Ternimaidon sisältämät kasvutekijät ja hormonit stimuloivat ruoansulatuskanavan kehittymistä ja kypsymistä. 19

20 PORSAAT: IMETYS RIITTÄVÄSTI MAITOA ENSIMMÄISILLÄ VIIKOILLA Maito on porsaan ensisijainen ravinnonlähde imetyskaudella. Energiapitoisesta emakkorehusta hyötyvät sekä porsas että emakko: porsas kasvaa paremmin ja emakko laihtuu vähemmän. Porsas saa energiaa ternimaidon ja maidon sisältämästä rasvasta sekä maitosokerista. Maidon rasvapitoisuutta voidaan nostaa antamalla emakolle rehua, johon on lisätty rasvaa. Maidosta porsas saa myös välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. Emakon maidossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi rautaa, joten rautalisä on välttämätön anemian ehkäisemiseksi. Tiheää imetystä Emakko pystyy kontrolloimaan maidon eritystään erittäin hyvin. Maitoa erittyy sekuntia kerrallaan, ja porsaat saavat sitä keskimäärin kerran tunnissa. Vuorokaudessa imetyskertoja on normaalisti yli 24. Imetyskerrat harvenevat imetyskauden edetessä. Porsaan maidonsaantiin vaikuttaa emakon maitotuotoksen ohella se, mistä nisästä muodostuu porsaan nimikkonisä. Etummaiset ja keskimmäiset nisät erittävät maitoa takimmaisia nisiä enemmän. Emakon maidontuotanto saavuttaa huippunsa noin 2 3 viikon kuluttua porsimisesta, jonka jälkeen se pysyy kutakuinkin vakiona. Emakko lypsää maitoa parhaimmillaan jopa 14 kiloa päivässä, ja koko imetyskauden tuotos voi hipoa 350:tä kiloa. Lisäravinnon tarve kasvaa imetyskauden edetessä Porsituskertojen myötä emakon maitotuotos kasvaa, mutta samalla kasvaa myös pahnuekoko, joten yksittäisen porsaan saama maitomäärä pienenee. Pahnuekoon lisäksi maitotuotokseen vaikuttavat emakon rehunsyönti ja vedenjuonti sekä porsaiden imemistiheys ja elinvoimaisuus. Imetyskauden edetessä emakon maitomäärästä tulee kasvua rajoittava tekijä, eikä porsas pysty hyödyntämään kasvupotentiaaliaan maksimaalisesti. Jos emakolla on 10 kolmeviikkoista porsasta hoidettavanaan, sen täytyisi tuottaa päivässä 18 kg maitoa, jotta porsaiden energiatarve tulisi tyydytettyä. % PAHNUEKOON VAIKUTUS MAIDONTUOTANTOON Porsaan kasvu imetyskaudella Maidontuotanto/porsas Pahnuekoko Emakon maidontuotanto/pv Pahnuekoon kasvaessa maidon määrä porsasta kohden pienenee. Lähde: Huhn & Leiding, g/pv 20

21 EMAKON MAITO- MÄÄRÄ EI RIITÄ TYYDYTTÄMÄÄN PORSAIDEN KASVU- POTENTIAALIA 21

22 PRESTARTER TOTUTTAA PORSAAT REHUNSYÖNTIIN 22

23 PORSAAT: PRESTARTER LISÄRAVINTO PARANTAA PORSAAN KASVUA Porsaille voi antaa prestarteria noin viikon ikäisestä alkaen, jos emakko tuottaa maitoa normaalisti. Jos maidontuotanto on niukkaa, annetaan porsaille aluksi maidonkorviketta ja myöhemmin erityisen siirtymärehun jälkeen prestarteria. Aluksi prestarteria annetaan vain hyppysellinen, koska tässä vaiheessa porsaat vasta uteliaisuuttaan maistelevat rehua. Porsaiden kasvaessa myös syöntihalukkuus kasvaa, ja syönnissä näkyy selvä harppaus ylöspäin kolme viikkoa syntymän jälkeen. Kun vieroitus tapahtuu neljän viikon iässä, % prestarterin kokonaismäärästä kulutetaan viimeisellä viikolla ennen vieroitusta. On syytä muistaa, että porsaiden syömä rehumäärä vaihtelee paljon sekä pahnueiden välillä että pahnueen sisällä. Sulava ja maittava ensirehu Imevien porsaiden rehuissa pitää olla runsaasti energiaa ja valkuaista, jonka aminohappokoostumus on optimaalinen porsaan kehitykselle. Rehuihin valitaan hyvin sulavia raaka-aineita, koska muuten porsas ei hyödy rehusta. Rehun hyvä sulavuus lisää ravintoaineiden saantia ja maittavuus ruokahalua. Porsaat, jotka ovat saaneet rehua jo imetysaikana, kasvavat paremmin vieroituksen jälkeen kuin ne, joiden ruokintaan rehu ei ole kuulunut. Eniten lisärehusta hyötyvät pahnueen pohjimmaiset, joiden maidonsaanti on jäänyt vähäiseksi. Prestarterin edut Prestarter herättää porsaan entsyymituotannon sulattamaan kasviperäisiä raaka-aineita. Se lisää vähiten maitoa saavien pienten porsaiden ravinnonsaantia sekä parantaa porsaan kasvua ja vieroituspainoa. Lisäksi prestarter helpottaa porsaan elämää vieroituksen jälkeen, koska se tottuu syömään muutakin kuin maitoa. Ensirehun tavoiteltava kulutus imetyskaudella on n g rehua porsasta kohden. Jotta prestarter pysyisi raikkaana, sitä annetaan useita kertoja päivässä. Velliruokinta lisää syöntiä, mutta tällöin on huolehdittava erityisen hyvin hygieniasta. PORSAIDEN REHUNSYÖNTI KASVAA HUOMATTAVASTI KOLMEN VIIKON KULUTTUA SYNTYMÄSTÄ Syönti kokonaiskulutuksesta, % Porsaan ikä, pv Lähde: Kavanagh ym.,

24 PORSAAT: VIEROITUS HAASTEENA SYÖNTIIN LÄHTÖ Vieroitus on porsaalle vaikeaa aikaa, jolloin kasvu väliaikaisesti heikkenee. On iso haaste saada juuri vieroitettu porsas syömään edes ylläpitoon tarvitsemansa energiamäärä. Kasvutaantuman syitä ovat ruoan muutos maidosta täyttävään kasviperäiseen rehuun, emosta erottaminen, uusiin lajitovereihin totutteleminen, ympäristön muutoksesta johtuva fyysinen stressi ja suolistossa tapahtuvat muutokset. Rehunsyönti kehittää suolistoa Ruoansulatuselimistö alkaa muuttua jo muutaman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuuttivaihe kestää noin 5 7 päivää. Usein pienet porsaat alkavat syödä nopeammin kuin isot porsaat. Kookkaat porsaat ovat emakon luona saaneet mahansa täyteen maidosta, eivätkä ne ole tottuneet syömään rehua. Tällaisilta porsailta voi viedä kymmeniä tunteja, ennen kuin ne koskevat rehuun. Jos porsas ei syö tai syö liian vähän, suolinukan kunto heikkenee ja suolisto vioittuu. Toksiinit ja bakteerit pääsevät helposti suolenseinämän läpi verenkiertoon aiheuttaen porsaan sairastumisen. Suolinukan kuntoon voidaan vaikuttaa edesauttamalla porsaan rehunsyöntiä. Kun porsas syö hyvin, sen suolinukka pysyy paremmassa kunnossa, ja rehun ravintoaineiden sulavuus ja imeytyminen paranevat. Kun porsas pystyy käyttämään rehun hyvin hyväkseen, sulamatonta ruokasulaa ei jää haitallisten bakteereiden, kuten ripulia aiheuttavan E. colin, ravinnoksi. Paljon energiaa, sopivasti valkuaista Koska porsaat syövät niukasti heti vieroituksen jälkeen, rehussa täytyy olla runsaasti energiaa. Rehun sisältämien raaka-aineiden on oltava hyvin sulavia, koska vieroitus alentaa porsaan kykyä käyttää rehua hyväksi. Rehun valkuais- ja aminohappopitoisuus mitoitetaan porsaan iän mukaan, joten vieroitusikä tulee huomioida rehua valittaessa. Muutama päivä vieroituksen jälkeen porsaille annetaan samaa rehua, jota ne ovat saaneet emakon luona. Jos välikasvattamossa on kuivaruokinta, porsaille kannattaa antaa lisäksi rehua puurona ensimmäisinä päivinä. Ruokintatarkkuus paranee, kun liemiruokinnalla oleville porsaille annetaan käsin tehtyä puuroa 3 4 päivänä vieroituksen jälkeen. Syönnin kehittymistä edesauttaa, että porsaat mahtuvat kaikki kerralla syömään eli ruoansaanti tehdään helpoksi. Tarkkaile syönnin kehitystä Ensimmäisinä päivinä porsaiden kuntoa on seurattava huolellisesti. Lommolla oleva maha on merkki syömättömyydestä. Huonosti syövät porsaat on hyvä kerätä omaan karsinaansa, ja antaa niille prestarteria kauemmin kuin muille. Myös sairaat porsaat kerätään omaan karsinaan ja ne lääkitään asianmukaisesti. Valojen päällä pitäminen ympäri vuorokauden muutamana päivänä vieroituksen jälkeen lisää syöntiä. Myös vaivaton vedensaanti varsinkin kuivaruokinnalla on tärkeää. Jos porsas saa liian vähän vettä, sen homeostaattinen tasapaino järkkyy, syönti vähenee ja rehun hyväksikäyttö huononee. Seurauksena on kunnon heikkeneminen. Ripuloivalle porsaalle vähäinen vedensaanti aiheuttaa nopeasti kuivumisen. Jos vieroitetuille porsaille annetaan liemirehua, liemen kuiva-ainepitoisuus on nostettava niin korkeaksi kuin mahdollista. Lisäksi haudonta-ajan tulee olla riittävä, jota vesi ehtii imeytyä rehuun. 24

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO 2011 2012 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA TERVEET ELÄIMET JA

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi.

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Neljä porrasta kannattavaan kasvuun Porsaan elämän ja syönnin alku ovat herkkiä ja

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Emakot syömään porsituksessa

Emakot syömään porsituksessa Emakot syömään porsituksessa Huittinen 10.12.2013 Paavo Viitanen Mahdollisuudet Terveet eläimet Sopusuhtaiset eläimet, ei laihoja eikä lihavia Hyvä hygienia Hyvät olosuhteet Laadukas rehu Hygienia Tavoite

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mari Timonen Sanna Timonen. Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mari Timonen Sanna Timonen. Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mari Timonen Sanna Timonen Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle Opinnäytetyö Tammikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin

Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin Liisa Voutila MTT Kotieläintuotannon tutkimus HY ELTDK Sikakurssi 1.3.2013 Karjun immunologinen kastraatio Sisältö: Karjujen kastroinnin syyt Karjujen

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Opintomatka Saksaan Hannoveriin Eurotier-messuille ja saksalaisille sikatiloille 16.-19.11.2010 Matkaraportti Opintomatka järjestettiin yhteistyössä Lihan kasvua Hämeessä- hankkeen kanssa. Opintomatkalle

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot