PTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS

Transkriptio

1 PTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS 1/2014 ( ) Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä Hinnat laskevat kuluttajat hyötyvät Maatalousmarkkinoilla viime vuonna alkanut suhdannekäänne voimistuu tänä vuonna. Tuotannon kasvun seurauksena maataloustuotteiden hintojen lasku jatkuu. Käynnissä oleva Ukrainan kriisi heilauttaa myös maataloustuotteiden hintoja, mutta pysyviä hintavaikutuksia ei näillä näkymin ole odotettavissa. EU:ssa voimakkaimmat muutokset nähdään sianlihamarkkinoilla. Sianlihantuotanto kasvaa kysynnän kasvua nopeammin. Myös maidon tuottajahintojen nousu taittuu. Kysynnän vaatimaton kasvu johtuu heikosta yleisestä taloustilanteesta. Hidas kasvu syö EU:n vientimahdollisuuksia ja tuotanto jää kulutettavaksi sisämarkkinoilla. Vaikutukset heijastuvat samansuuntaisina myös Suomeen. Kuluttajille tämä näkyy ruuan hinnan nousun taittumisena. Lihan hintojen lisäksi joidenkin maitotuotteiden hinnat saattavat laskea. 1

2 MAATALOUS Lihan hinnoissa kovin pudotus Tuotannon kasvu ja samanaikainen kysynnän kasvun hidastuminen työntävät tuottajahintojen laskuun vauhtia tänä vuonna. Kotieläintuotannon kasvun taustalla on viimevuotinen hintojen nousu. Viljaa korjattiin maailmanlaajuisesti ennätyssato ja Euroopassakin tuotanto kasvoi selvästi. Heikko talouskasvu pitää kysynnän kasvun matalana, joten kasvaneelle tuotannolle ei löydy kysyntää. Tästä seuraa, että hintojen lasku jatkuu. Tällä kertaa vaikutus ulottuu myös maitotuotteisiin. Maidon tuottajahinnan nousu jatkui sekä EU:ssa että Suomessa odotettua pitempään hyvän vientikysynnän imussa. Viennin kasvun taittuminen ja heikommat vientihinnat näkyvät alempina tuottajahintoina tänä ja ensi vuonna. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että tuotantopanosten hintakehitys on edelleen maltillista. Kilpailu kiristyy Euroopan lihamarkkinoilla Euroopassa lihan hintojen lasku kiihtyi loppuvuodesta, kun eläinmäärän kasvu realisoitui markkinoille tulevan lihan määrän kasvuna. Tämä kasvu jatkuu ainakin alkuvuoden ja kasvun maltillisuudesta huolimatta painaa samalla sianlihan hintaa alaspäin. Venäjän sianlihalle asettama tuontikielto ei ainakaan helpota tilannetta. Naudanlihan hinta laskee sianlihan hinnan imussa, vaikka tuotannossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Naudanlihan tuotannon kasvu maailmalla johtaa kasvavaan tuontiin myös EU:n sisämarkkinoille ja kiristää markkinoiden kilpailua etenkin siksi, että kulutuksen kasvu jatkuu hitaana. Siipikarjanlihan markkinatilanne on edelleen hieman vakaampi, koska tuotanto ja kulutus ovat lähempänä tasapainoa. Hintojen laskua tasoittaa viljan viime vuotta alempi hintataso ja siitä seuraava rehukustannusten lasku. Ensi vuonna markkinatilanne korjaantuu hieman ja hinnat lähtevät loivaan nousuun. Sianlihan tuotannon kasvu oli hetkellistä Sianlihan tuotannon lasku Suomessa jatkuu poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen. Tuotanto reagoi tuottajahintojen laskuun ja kotimainen tuotanto jää tänä vuonna kotimaista kulutusta pienemmäksi. Hintojen lasku on sen verran merkittävä, että samanaikainen tuotantopanosten hintojen lasku ei riitä pitämään tuotantoa viime vuoden tasolla. Hintojen laskua vahvistaa myös tuontihintojen lasku, kun EU:n sisämarkkinoiden kasvava tuotanto näkyy Suomeen tuotavan sianlihan määrän kasvuna. Siipikarjanliha pärjää markkinakäänteissä hieman muita paremmin. Tuotanto kasvaa kulutuksen kasvun tahdissa sekä Suomessa että EU:n sisämarkkinoilla. Tasapainoisen kasvun seurauksena siipikarjanlihan hintataso pitää tänä vuonna. Ensi vuonna tilanne rauhoittuu tuotannon ja hintojen muutosten osalta. Hinnat kääntyvät sekä Suomessa että Euroopassa loivaan nousuun. EU:ssa tuotannon kasvu jatkuu, mutta Suomessa sianlihan tuotannon alamäki jatkuu hieman kuluvaa vuotta loivempana. Maitotuotteiden veto hyytyy Maidon tuottajahinnat ovat sekä EU:ssa keskimäärin että Suomessa kehittyneet viime vuosina vahvasti. Tuotannon kasvulla on pystytty tyydyttämään vientimarkkinoiden kysyntää. Samaan aikaan sisämarkkinoiden kulutuksen kasvu on ollut kohtuullisen hyvää. EU:n vientimarkkinoiden veto ei kuitenkaan enää tänä vuonna jaksa nostaa hintatasoa, vaan tuottajahinnat kääntyvät kauttaaltaan laskuun. Tuottajahintojen nousu ja tuotannon kasvu muualla maailmassa heikentävät EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin merkittäviin maidon tuotantoalueisiin. Sisämarkkinoiden merkitys hinnanmuodostuksessa korostuu uudelleen, eikä kysynnän kasvu riitä korvaamaan viennin kasvun tyrehtymisen aiheuttavaa vaikutusta. Suomessa maidon tuottajahintataso on edelleen EU:n korkeimpia. Venäjän vientiin liittyvä kasvava epävarmuus, ruplan heikentyminen sekä EU:n tuotannon kasvun ja alemman hintatason seurauksena koventuva 2

3 vientikilpailu kiristävät maitosektorin tilannetta myös meillä. Hinnat kääntyvät laskuun muun EU:n vanavedessä, mutta hinnan lasku näkyy tuottajille kuitenkin vasta jälkitilissä, joka on kuluvalta vuodelta viimevuotista pienempi. Markkinoiden kiristyminen jatkuu myös ensi vuonna etenkin sisämarkkinoiden tuotannon kasvun seurauksena. Tämä kiihdyttää hintojen laskun hieman kuluvaa vuotta nopeammaksi ja Suomessa myös tilityshinta lähtee laskuun. Viljan hintaheilahtelut kasvussa Viime syksynä maailmassa korjatun ennätyssadon seurauksena viljan ja öljykasvien hinnat ovat olleet tänä talvena selvästi viime talven tasoa alempana. Eniten on laskenut maissin hinta. Tuotannon kasvun lisäksi maissin hintaa nakertaa etenkin rehu- ja bioenergiakysynnän lasku. Vastaavasti kysynnän parempi veto on pitänyt vehnän hinnan suhteellisesti korkeammalla tasolla. Vehnän hinnan lasku kuitenkin jatkuu vielä ensi syksynä, mutta maissin hinta kääntyy loivaan nousuun. Soijan hintakehitys poikkeaa merkittävästi maissin ja vehnän hintakehityksestä. Soijan hinnat kääntyivät jo syksyllä nousuun ja nousu on kiihtynyt alkutalven aikana. Hintojen nousu johtuu etenkin odotuksia pienemmäksi jääneestä soijasadosta. Tänä vuonna virkoava kotieläintuotannon kasvu lisää valkuaisrehujen kysyntää ja nostaa soijan hintaa. Hintojen laskusta huolimatta viljan tuotannossa tapahtuu ainoastaan pieniä muutoksia tulevana satovuonna. Vilja-ala säilyy suurin piirtein kuluvan satovuoden tasolla, mutta satotasot laskevat ennätyslukemista hieman. Esimerkiksi vehnäala kasvaa suhteellisesti paremman hinnan vetämänä hieman, mutta satotason lasku pitää kokonaistuotannon kesäkuussa päättyvän satovuoden tasolla. jäävät pieniksi. Vaikka Venäjällä ja Ukrainalla on merkittävä rooli maailman viljamarkkinoilla, voidaan niiden vientimäärät normaalivuonna korvata suhteellisen helposti muiden merkittävien vientimaiden tuotannolla. Leipävilja rehua houkuttelevampaa Suomen markkinoilla näkyy viime vuosilta tuttu kehitys, jossa hintamuutosten suunta tulee maailmalta ja hintataso määräytyy kotimaisen markkinatilanteen mukaan. Syksyllä korjattu hyvä sato painoi kauran ja ohran hintatason alimmilleen vuoden 2010 kesän jälkeen. Myös meillä vehnän hinta piti vahvemman kysynnän seurauksena muita viljoja paremmin. Kevään kylvöissä vilja-alaa siirtyy ohralta ja kauralta vehnälle sekä valkuaiskasveille. Vehnän viljelyn houkuttelevuus kasvaa paremman hinnan ja vahvemman kysynnän seurauksena. Rehuviljaa tuotetaan koko ajan selvästi kotimaista kulutusta enemmän. Kotimaisen kulutuksen lasku ja selkeiden vientimarkkinoiden puute pitävät kotimaista hintatasoa alhaalla jatkossakin. Hintojen lasku kurittaa tuloja Tuottajahintojen lasku heikentää maatalouden tulokehitystä. Vaikutus on suurin viljatiloilla, jotka kohtaavat suhteellisesti suurimmat hinnan laskut. Myös sianlihan tuotannossa on hankalaa. Hintavaikutukset tuntuvat vähiten maitotiloilla, joille tuottajahinnan lasku realisoituu vasta jälkitilissä. Tuotantopanosten hintojen lasku helpottaa tulotilannetta, mutta vaikutukset jäävät kokonaistasolla tuottajahintojen laskua pienemmiksi. Tuotantopanoksista eniten halpenevat rehujen ja lannoitteiden hinnat. Energian hinnanlasku pysähtyy, mutta loiva nousu nähdään vasta ensi vuonna. Meneillään oleva Ukrainan kriisi aiheuttaa epävarmuutta maailman viljamarkkinoilla. Epävarmuus vahvistaa hintavaihtelua ainakin kevään aikana, mutta keskimääräiseen hintatasoon peilattuna vaikutukset 3

4 ELINTARVIKETEOLLISUUS JA RUUAN HINTA Elintarvikkeiden viennin kasvu taittuu Elintarviketeollisuuden kokonaistuotannon lasku jatkuu etenkin lihantuotannon volyymin laskun seurauksena. Laskua hidastaa maidon- ja viljantuotannon kasvu. Hintojen lasku yhdessä kokonaistuotannon laskun kanssa kääntää myös liikevaihdon laskuun. EU:n sisämarkkinoiden kiristyvä kilpailu heikentää teollisuuden neuvotteluvoimaa kotimaisessa elintarvikeketjussa. Samaan aikaan myös vientihinnat lähtevät laskuun. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena. Vienti Venäjälle kangertelee Maitotuotteiden voimakkaasti kasvanut vienti hyytyy ruplan heikkenemisen ja vientihintojen laskun seurauksena. Samaan aikaan kotimaisen meijeriteollisuuden kohtaama kilpailu kiristyy maitotuotteiden tuontihintojen laskun kautta. Hintatason lasku rokottaa viennin kannattavuutta, vaikka viennin määrä pysyy edelleen korkealla tasolla. Lihan vientihintojen lasku on maitotuotteiden hintojen laskua voimakkaampaa. Tuotannon laskun myötä myös viennin määrä kuitenkin vähenee. Tuonnin määrän kasvu ja tuontihintojen lasku kiristävät lihamarkkinoiden kilpailua entisestään. Ruuan hinnannousu taittuu Ruuan hinnannousu noudattaa tänä vuonna yleistä kuluttajahintakehitystä. Viime vuoden kovan nousun jälkeen ruuan hintaan ei kohdistu merkittäviä nousupaineita. Heikko talouskehitys, kysynnän hidas kasvu sekä raaka-aineiden hintojen lasku vähentävät elintarvikkeisiin kohdistuvia nousupaineita. Myös tuontituotteiden hintojen lasku näkyy ruuan kuluttajahinnoissa. Alkoholittomien juomien hintojen nousua kirittävät vuoden alusta voimaan tulleet valmisteverojen korotukset. Toisaalta esimerkiksi kahvin hinta on laskenut voimakkaasti. Tuottajahintojen lasku ja tuonnin kautta tulevan kilpailun kiristyminen näkyy tänä vuonna lihatuotteiden hintojen laskuna. Myös maitotuotteissa nähdään laskevia hintoja, mutta kokonaistasolla hinnat nousevat maltillisesti. Viljatuotteissa hintojen nousu on hieman maitotuotteita nopeampaa. Ensi vuonna ruuan hintakehitys noudattelee yleistä kuluttajahintakehitystä. Maitotuotteiden kulutuksen kasvu jatkuu Hintojen nousun taittuminen pitää maitotuotteiden kysynnän kasvua edelleen yllä. Rahkan kulutuksen kasvu jatkuu samalla, kun jogurtin kulutus laskee edelleen. Myös nestemäisten maitotuotteiden kulutus kasvaa. Sen sijaan voin kulutus kääntyy laskuun. Ukrainan kriisi ja mahdolliset Venäjään kohdistuvat talouspakotteet koskettaisivat Suomessa myös elintarvikesektoria. Maitotuotteiden ja jossain määrin myös lihan viennin tyrehtyminen ennakoitua voimakkaammin sotkisi kotimarkkinoiden toimintaa. Käytännössä vaikutukset näkyisivät teollisuuden maksukyvyn heikentymisenä ja matalampina maatalouden tuottajahintoina. 4

5 Suomen maatalouden keskeiset ennustemuuttujat 2014e 2015e Muutos, % Muutos, % Vehnän tuottajahinta Ohran tuottajahinta Viljan tuotanto Sianlihan tuottajahinta -8 1 Sianlihan tuotanto -2-1 Maidon tilityshinta 2-4 Tuotantopanosten hinnat 0 1 Maatalouden yrittäjätulo satovuonna 2014/15 ja 2015/16 Keskeiset ennustemuuttujat: ruuan hinta ja elintarviketeollisuus 2013 milj. euroa 2013 % 2014e % 2015e % Elintarvikkeet, hintamuutos, % 6,2 1,3 0,9 liha 7,0-1,0 1,0 maitotuotteet 5,9 1,0 0,0 viljatuotteet ja leipä 4,1 2,0 1,0 Kotimaisen myynnin arvo ,7-2,0 1,0 Viennin arvo ,6-2,9-0,6 Tuonnin arvo ,1-0,5-0,3 5

6 MAATALOUS Lihan hinnat EU:ssa Kuluvan vuoden aikana lihan hintoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Vuosina 2012 ja 2013 ennätyskorkealle kivunneet tuottajahinnat kääntyivät selvään laskuun viime vuoden alkupuolella. Hintojen lasku on kuitenkin hidastunut. Ensi vuosikaan ei tuo suuria muutoksia hintoihin. Lihan hinnat Suomessa Eniten laskupainetta kohdistuu sianlihan tuottajahintaan. EU:n sisämarkkinoilla tuotantomäärät kasvavat kulutusta nopeammin. Samalla vienti EU:n ulkopuolelle hidastuu. Suomessa tämä näkyy tuottajahinnan laskuna. Myös naudanlihan tuottajahintaan on odotettavissa pientä laskua vuosina 2014 ja Naudanlihan hintaa laskee edellisvuosia suurempi naudanlihan tarjonta sisämarkkinoilla sekä sen hinta suhteessa muihin lihatuotteisiin. Siipikarjanlihan tuottajahinta pitää kulutuskysynnän hennon kasvun ansiosta. 6

7 Lihan tuotanto EU:ssa EU:n sisämarkkinoilla lihan tarjonta on kääntynyt pienen notkahduksen jälkeen jälleen kasvuun. Eniten tuotantomäärä kasvaa sianlihassa. Naudanlihan tuotantomäärät sisämarkkinoilla palaavat aiemmalle tasolle pääasiassa nautojen määrän kasvun myötä. Nautojen määrä on ollut kasvussa maitotuotteiden hyvän hintakehityksen ansiosta. Siipikarjanlihantuotannon kasvu jatkuu kysynnän tahdittamana. Sianlihan tuotanto ja kulutus Suomessa Viime vuonna sianlihaa tuotettiin lähes saman verran kuin kulutettiin. Kuluvana vuonna sianlihan kulutus kasvaa maltillisesti suhteellisen edullisen hintatason vuoksi. Samaan aikaan sianlihan tuotantomäärä laskee tuottajahintojen laskun ja sisämarkkinoiden tuontipaineen takia. Sekä 2014 että 2015 sianlihan kulutus kasvaa samalla kun tuotantomäärä laskee. 7

8 Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus Suomessa Siipikarjanlihan tuotannon ja kulutuksen kasvu jatkuvat. Kulutus kasvaa kuitenkin aiempaa hitaammin, mikä hillitsee myös hinnan nousua. Maidon hinnat Maitotuotteiden hinnat kohosivat maailmanmarkkinoilla voimakkaasti viime vuoden aikana. Erityisesti maitojauheiden vienti Kiinan kasvoi. Tämä näkyi myös tuottajahintojen nousuna. Maailmantalouden kasvanut epävarmuus heikentää kysyntänäkymiä. Hintataso tuskin säilyy yhtä korkeana tänä vuonna. Suomen osalta epävarmuutta lisää Venäjän viennin kannattavuuden heikentyminen ruplan heikentymisen myötä. Jälkitiliin tulee laskupaineita, jos tilityshinnat pysyvät nykytasolla. Hyvän hintakehityksen ansiosta tuotanto on kasvanut niin Suomessa kuin EU:ssa. Maitokiintiöiden poistuminen lisää kasvua ainakin joissakin jäsenmaissa myös jatkossa. 8

9 Viljan tuotanto maailmassa Kuluvan satovuoden viljasato on jälleen ennätysmäisen suuri. Suuren tarjonnan takia laskeneet hinnat eivät kannusta lisäämään tuotantoa. Erityisesti rehuvilja-ala pienentyy. Näin myös rehuviljan tuotanto pienentyy. Osa rehuvilja-alasta siirtyy paremman hinnan vetämänä vehnälle. Vehnän tuotanto ei kuitenkaan kasva merkittävästi, sillä hehtaarisadot jäävät viimevuotisesta. Tämän satovuoden aikana varastot kasvavat merkittävästi. Ensi satovuonna varastojen kasvu jää suurista sadoista huolimatta maltilliseksi, sillä kysyntä on vahvaa. Viljan kansainväliset hinnat Kuluvan satovuoden huippusato veti viljan hintoja alas. Erityisesti rehuviljasato oli reilusti kulutusta suurempi, joten maissin hinta on laskenut viime vuodesta runsaasti. Vehnän hinnan laskua on hillinnyt rehuviljoja suurempi kulutus. Soijan hinta on viljoista poiketen noussut talven mittaan. Hinnan nousu johtuu odotettua pienemmäksi jääneestä sadosta. Maissin tuotanto kasvaa edelleen kulutusta nopeammin. Siksi syksylläkään hinnat eivät nouse viimevuotiselle tasolle. Muillekaan viljoille ei ole syksyllä odotettavissa merkittäviä hintamuutoksia 9

10 Viljan kotimaiset hinnat Tuotannon reipas kasvu viime syksynä veti hinnat laskuun maailmanmarkkinoiden imussa. Erityisesti rehuviljojen hinnat laskivat alimmilleen kolmeen vuoteen. Myös leipäviljojen hinnat laskivat reippaasti viimevuotisesta. Keväällä kylvetään hieman aikaisempaa vähemmän rehuviljoja. Vehnän selvästi korkeampi hinta ja paremmat markkinanäkymät kasvattavat puolestaan vehnäalaa. Vehnän hinta kääntyy kuitenkin kysynnän vetämänä hienoiseen nousuun. Rehuviljojen hinnat pysyvät kevään tasolla. Tuotantopanokset Energian hinta kääntyi viime vuonna pieneen laskuun. Maailmantalouden epävarmuuden jatkumisen myötä hinnat eivät nouse tänä vuonna. Lannoitteiden ja rehujen hinnat sen sijaan nousivat vielä viime vuoden alussa selvästi. Viljan hinnan lasku merkitsee sitä, että rehujen hinnat ovat laskeneet selvästi. Myös lannoitteiden kysyntä on heikentynyt. Hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Keskimäärin kaikkien tuotantopanosten hinnat säilyvät likimain viime vuoden tasolla, sillä koneiden ja rakentamisen hinnat nousevat vain vähän. 10

11 Maatalouden tulokehitys Maatalouden yrittäjätulo pienenee hieman tänä vuonna. Maitotulot nousevat kohonneen hintatason ja kasvavan tuotannon myötä. Vilja- ja lihatulot puolestaan alenevat. Rehukustannusten lasku helpottaa kustannuspaineita kotieläintiloilla. Tuottajahintojen lasku kuitenkin syö sikatilojen tulosta. Siipikarjanlihan- ja maidontuottajilla tilanne on parempi. Viljatiloilla kannattavuus heikkenee. Ensi vuonna yrittäjätulo laskee tuottajahintojen laskun myötä selvästi. Maatalouden tuet vähenevät hieman kansallisten tukien laskun takia. Tuen tasoon ei ole odotettavissa suuria muutoksia, vaikka ensi vuonna voimaan tuleva CAP-uudistus muuttaa tukiperusteita jonkin verran. ELINTARVIKETEOLLISUUS JA RUUAN HINTA Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden liikevaihto kotimaassa pienenee. Hintojen lasku ja vientinäkymien heikentyminen vetävät liikevaihtoa alas. Myynnin kasvunäkymiä varjostaa talouden epävarmuuden pitkittyminen, mikä pitää kotimaisen kulutuksen vaisuna. Kotimaan liikevaihdon painaa pakkaselle tänä vuonna sekä kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen että ruuan hinnan nousuvauhdin tasaantuminen. Elintarviketeollisuuden kokonaistuotanto jää viime vuoden tasolle. Maidontuotanto kasvaa, kun taas lihantuotanto pienenee. 11

12 Elintarvikkeiden vienti ja tuonti Elintarvikkeiden viennin kasvu taittuu. Tärkeimpien vientimarkkinoiden talouskasvu hidastuu, ja tuottajahintojen aleneminen kiristää kilpailutilannetta kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla. Maitotuotteiden viennin arvo kääntyy laskuun. Venäjän talouden heikkeneminen vähentää lisäarvotuotteiden kysyntää, mikä laskee maitotuotteiden vientihintoja. Viime vuonna maitotuotteiden vienti kasvoi liki kymmenen prosenttia. Koko elintarvikeviennin kasvu jäi kahteen prosenttiin. Lihan viennin arvo laskee vientihintojen laskun seurauksena. Sianlihan tuotannon lasku vähentää vientitarvetta. Viljan vienti kasvaa tuotannon kasvun seurauksena. Elintarvikkeiden tuonti kasvaa maltillisesti, mutta tuontihinnat laskevat. Kasvava tuotanto sekä lihan ja maidon matalammat tuottajahinnat lisäävät kilpailua kansainvälisillä markkinoilla. Sianlihassa on tuontipainetta. Maidon tuontihinnat kääntyvät laskuun. Ruuan hinta Erittäin kovasta vuoden sisäisestä inflaatioluvusta huolimatta ruuan hintojen nousu on todellisuudessa hidastunut Suomessa jo viime vuoden maaliskuusta lähtien. Tasokorotukset näkyivät hinnoissa koko kalenterivuoden, vaikka muuten muutokset vuoden aikana olivat vähäisiä. Viime vuoden korkean tason taustalla ovat etenkin lihan hinnan nousu syksyllä 2012, arvonlisä- ja makeisverojen korotus 2013 sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausuman jälkeen toteutunut maidon kuluttajahinnan nousu. Nämä vaikutukset lakkaavat näkymästä kuluttajahintaindeksissä kuluvan maaliskuun aikana. Merkittäviä nousupaineita ei ole näköpiirissä. Ruuan hinta ei ole tänä eikä ensi vuonna inflaatioveturi. 12

13 Ruuan hinta tuoteryhmittäin Ruuan hinnan nousun maaliskuusta lähtien jatkunut hidastuminen jäi viime vuonna yleisessä keskustelussa kokonaan huomiotta. Tämä johtuu siitä syystä, että alkuvuoden 2013 tasokorotus oli poikkeuksellisen suuri. Lihan kuluttajahintataso oli 1,9 prosenttia matalammalla helmikuussa 2014 maaliskuuhun 2013 verrattuna. Siitä huolimatta lihan hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 7 prosenttia vuoden 2012 tasoon peilattuna. Samalla ajanjaksolla maitotuotteiden hinnat nousivat keskimäärin prosentin ja viljatuotteiden ja leipien 0,2 prosenttia. Hintakehityksen rauhoittuminen johtuu tuottajahintojen laskusta, markkinatilanteen kiristymisestä ja kysynnän hitaasta kasvusta. Hintakehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna maltillisena. Maitotuotteiden kulutus Juuston kulutuksen kasvu jatkuu edelleen, vaikkakin hieman aikaisempaa hitaampana. Keskeisin tekijä kasvun taustalla on juustoihin mukaan laskettavan rahkan kulutuksen kasvu. Rahkan kulutuksen kasvu on siirtänyt maitotuotteiden kulutuksen kasvua jogurtilta juustoihin. Muutos alkaa kuitenkin tasoittua suurimman trendikysynnän kasvun heikentyessä. Myös voin kysynnän kasvu on tällä erää tullut tiensä päähän. Taso pysyy edelleen korkealla, mutta määrä kääntyy tasaiseen laskuun. Kuviot on tehty Macrobondilla. 13