ETELÄ-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 2020. Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset

2 ETELÄ-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset Niina Kuuva 2012

3 Kuvat: Paino: Leena Lahdenvesi-Korhonen Teroprint

4 Esipuhe Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman tavoitteena on linjata maaseudun kehittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä loppuohjelmakaudelle vuoteen 2013 saakka sekä valmistautua tulevaan EU-rahoitusohjelmakauteen Toimenpideohjelman rakentaminen perustui työpajoihin, joihin kutsuttiin maaseudun yrittäjiä ja asukkaita eri toimialoilta ja eri puolilta Etelä-Savoa. Työpajoja järjestettiin yhteensä 13 kappaletta. Toimenpideohjelma esittelee siten maaseudun yrittäjien ja asukkaiden tahtotilan vuoteen Ohjelmassa esitetään tulevien vuosien kehittämistarpeet ja -tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaseudun kehittämistä tarkastellaan toimenpideohjelmassa sekä elinkeinojen että elinympäristön kehittämisen näkökulmista. Toimenpideohjelma luo omalta osaltaan pohjaa tulevan EU-rahoitusohjelmakauden Etelä-Savon alueellisen maaseutuohjelman valmisteluun. Tavoite on myös, että eri toimijat, muun muassa maakuntaliitto ja alueen kunnat, hyödyntävät toimenpideohjelmaa omia kehittämisstrategioita ja -ohjelmia laatiessaan. Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma -hankkeen suunnittelu- ja toteuttajaorganisaatioita olivat Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTK-Etelä-Savo ry, Järvi-Suomen kylät ry sekä ProAgria Etelä-Savo ry, joka toimi myös hankkeen hallinnoijana. Hankkeen rahoittajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja toimenpideohjelma valmistui toukokuussa Hankkeen seurantaryhmän jäseninä toimivat Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, Vesa Kallio MTK-Etelä-Savosta, Henrik Hausen Järvi-Suomen kylistä, Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savosta, Maija Puurunen Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Jyrki Kuva Etelä-Savon maakuntaliitosta. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Pahkasalo ProAgria Etelä-Savosta. Hankkeen hankepäällikkönä ja seurantaryhmän sihteerinä toimi YTM Niina Kuuva. Haluan kiittää hankkeen rahoittajaa Etelä-Savon ELY-keskusta ja hankkeen toteuttamiseen osallistuneita organisaatioita ja henkilöitä työstään Etelä-Savon maaseudun kehittämiseksi. Erityiskiitokset kaikille työpajatyöskentelyyn osallistuneille sekä hankepäällikkö Niina Kuuvalle, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta hankesuunnitelman mukaisesti ja toimenpideohjelman kirjoitustyöstä. Tästä on hyvä jatkaa työhön toimenpideohjelmassa esitettyjen kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Eläköön eteläsavolainen maaseutu! Mikkelissä Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo seurantaryhmän puheenjohtaja

5 Sisällys 1 Johdanto Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmatyön tausta ja eteneminen Etelä-Savon maaseudun tila uuden ohjelmakauden kynnyksellä Työvoima ja elinkeinot Maatalouden rakenne Metsäsektorin nykytila Matkailu Vapaa-ajan asutus Maaseudun elinkeinojen kehittäminen Maidontuotanto Maidontuotannon kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Lihantuotanto Lihantuotannon kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Kasvintuotanto Kasvintuotannon kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Elintarvikkeiden jatkojalostus Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat... toimenpiteet Matkailuyrittäminen Matkailuyrittämisen kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Muu maaseudun pienyritystoiminta Pienyritystoiminnan kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Metsätalous Metsäalan kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Maaseudun elinympäristön kehittäminen Palvelujen kehittäminen ja tarvittavat toimenpiteet Infrastruktuurin kehittämisen tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen ja tarvittavat toimenpiteet Osaamisen kehittäminen ja tarvittavat toimenpiteet Maaseudun elinvoimaisuuden ja maallemuuton edistäminen Nuorten näkemyksiä maaseudun kehittämisestä Uuden EU-rahoitusohjelmakauden valmistelutyön eteneminen Lähteet Liite Liite 1: Kuvaus toimenpideohjelman tausta-aineistoista... 64

6 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset 1 Johdanto Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman tavoitteena on tuoda esille, miten eteläsavolaiset maatila- ja maaseutuyrittäjät sekä maaseudun muut asukkaat haluavat maaseudun kehittyvän vuoteen Toimenpideohjelma osoittaa lisäksi tulevien vuosien kehittämistarpeiden ja -tavoitteiden painotuksia sekä määrittää näille valituille kehittämislinjoille tarvittavat toimenpiteet. Toimenpideohjelma käsittää sekä eteläsavolaisen maaseudun elinkeinojen että elinympäristön näkökulmat. Käsillä oleva Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma on laadittu osana valmistautumista vuonna 2014 alkavaan uuteen EU-rahoitusohjelmakauteen. Tämän toimenpideohjelman tarkoituksena on täsmentää Etelä-Savon maaseudun elinkeinojen ja elinympäristön kehittämisen päämääriä ja tuoda esille paikallisten toimijoiden näkökulma tulevaisuudessa tarvittavista toimenpiteistä. Nykyinen ohjelmakausi päättyy vuoteen 2013 ja tämän vuoksi toimenpideohjelmalla pyritään helpottamaan siirtymistä uuteen kauteen. Tavoitteena on, että toimenpideohjelmaan kirjattuja painotuksia voidaan alkaa toteuttaa heti, kun uuteen ohjelmakauteen liittyvät asetukset ja rahoituskehys on hyväksytty ja sen kansallinen toimeenpano aloitettu. Toimenpideohjelma koskee vuosia eli uuden ohjelmakauden kohdeajan lisäksi se kattaa valmistuttuaan myös meneillään olevan ohjelmakauden lopun, mitä ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ks. MMM 2007). Euroopan komissio, valtionhallinto ja aluetason toimijat valmistelevat paraikaa tulevaa ohjelmakautta. Tämän monitasoisen ja -tahoisen valmistelun tavoitteena on paitsi sujuvoittaa kausien välistä siirtymävaihetta myös taata lopulta sellaisen kehittämispolitiikan harjoittaminen, mikä vastaa yhä paremmin kansalaisten tarpeita ja odotuksia vuosina Meneillään olevaan ja tulevaan ohjelmakauteen vaikuttamisen ohella tämän toimenpideohjelman tavoitteena on yhtä lailla tuoda esille keinoja, joita voidaan käyttää maaseudun kehittämisessä myös yrittäjien ja asukkaiden omaehtoisen toiminnan kautta. Tavoitteena on, että osoittamalla maaseudulla tarvittavia kehittämistoimenpiteitä mm. maaseudulla toimivat järjestöt, yhdistykset ja yritykset huomioisivat nämä tulevina vuosina omassa toiminnassaan. Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma on tahdonilmaus maaseudun yrittäjien ja asukkaiden tarpeista. Kaikki toimenpideohjelmassa esitettävät kehittämistavoitteet ja toimenpiteet perustuvat vuoden 2011 marraskuun ja 2012 huhtikuun välillä toteutettujen työpajatilaisuuksien tuloksiin eli ne pohjautuvat kokonaisuudessaan eteläsavolaisen maaseudun asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiin. Näin ollen toimenpideohjelman tarkastelutapa on endogeeninen eli sisäsyntyinen, jossa kehityksen ajatellaan lähtevän alueesta itsestään. Aluekehitystä selittävissä malleissa nämä endogeeniset mallit perustuvat alueen sisäsyntyisiin kehitystä vauhdittaviin tekijöihin, joiden varassa uusien toimialojen tai toimintojen on mahdollista syntyä taikka kasvaa. Tämä toimenpideohjelma jättää ulkopuolelleen eksogeenisen tarkastelutavan, millä viitataan ulkopuolisten syiden aiheuttamaan kehitykseen, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan kysyntälähtöistä tarkastelua. 5

7 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) vuosina toteuttamassa Maamerkit-ohjelmassa 1 pyritään tunnistamaan tulevaisuuden tarpeita ja etsitään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata globaaleihin ja lokaaleihin haasteisiin. Maamerkit-ohjelmassa pyritään nimenomaan tunnistamaan maaseutuun kohdistuvaa kysyntää ja siinä tapahtuvaa muutosta sekä etsimään tapoja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Etelä-Savon alueen tasolla tehtävä kysyntälähtöinen tarkastelu tarjoaisi tulevaisuudessa tämän toimenpideohjelman ohella arvokasta tietoa siitä näkökulmasta, mitä maaseudun ja maakunnan ulkopuolella asuvat ihmiset ajattelevat eteläsavolaisesta maaseudusta ja millaisia tarpeita heillä on maaseutua, sen luonnonvaroja, palvelujen tarjontaa, tuotteita ym. kohtaan. Yhdessä nämä näkökulmat tarjoaisivat vahvat puitteet tulevaisuuden kehittämispainotusten valinnalle, kun valmistellaan uutta EU-rahoitusohjelmakautta ( ) alueellisella tasolla. Tämä toimenpideohjelma korostaa paikallisten toimijoiden näkemystä, mutta sitä laadittaessa on pyritty varmistamaan kehittämislinjan yhdenmukaisuus myös maakunnallisella tasolla. Näin ollen huomioon on otettu keskeiset maakunnan kehitystä ohjaavat ohjelmat: Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia 2015 Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuoteen 2015 ulottuva strategia Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma ja Etelä-Savon metsäohjelma Tässä toimenpideohjelmassa esitetty metsätalouden osuus perustuu tavoitteineen ja toimenpiteineen pelkästään Etelä-Savon metsäohjelman tietoihin eikä metsätalouden osalta ole järjestetty omaa työpajaa. Käsillä olevaa ohjelmaa ja siihen liittyvää hanketta kutsutaan läpi koko tämän ohjelman työnimellä Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma. Hanke, jonka puitteissa ohjelmaa on laadittu, on viralliselta nimeltään Etelä-Savon maaseutustrategia-toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössä Etelä-Savon keskeisten maaseudun kehittäjäorganisaatioiden: Etelä-Savon maakuntaliiton, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, MTK-Etelä-Savon, Järvi-Suomen kylien sekä ProAgria Etelä-Savon kanssa. Hankkeen hallinnoijana on toiminut ProAgria Etelä-Savo ja sen rahoituksesta vastannut Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeella on ollut yksi kokopäiväinen työntekijä ja hankkeen toteutusta sekä toimenpideohjelman laatimista on seurannut hankkeen seurantaryhmä, joka on koostunut edellä mainittujen organisaatioiden edustajista. Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpidettä 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Toimenpiteellä tavoitellaan maaseudun monipuolista ja kaupunkialueisiin nähden tasavertaista palvelurakennetta mukaan lukien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, yritysten palvelut ja valmiudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen. 1 ks. 6

8 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset 2 Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmatyön tausta ja eteneminen Toimenpideohjelmassa esitettävät kehittämisen tavoitteet ja niille määritellyt toimenpiteet pohjautuvat työpajatilaisuuksissa kerättyyn aineistoon. Viitekehyksenä toimenpideohjelman teossa ja työpajojen työskentelymenetelmissä on sovellettu Robert Kaplanin ja David Nortonin tasapainotettua mittaristoa eli Balanced Scorecardia. Työpajoissa lähdettiin liikkeelle luomalla vuoteen 2020 ulottuva visio, jonka jälkeen määriteltiin keskeisimmät kehittämisen tavoitteet tai tarpeet. Tämän jälkeen jokaiselle tavoitteelle määritettiin toimenpiteet, joilla tavoite on saavutettavissa. Työpajojen työskentelymenetelmän tarkempi kuvaus on esitetty liitteessä yksi. Työpajoja järjestettiin vuoden 2011 marraskuusta vuoden 2012 huhtikuuhun saakka yhteensä 13 kappaletta ja ne suuntautuivat elinkeinoaloittain maidon-, lihan- ja kasvintuottajille, elintarvikkeiden jatkojalostajille, matkailuyrittäjille sekä maaseudun pienyrittäjille. Niin sanottuja KyläPajoja järjestettiin Leader-toimintaryhmien alueisiin perustuen yhteensä neljä kappaletta: Piällysmiehen ja RaJuPuSun alueella kummallakin yksi ja Veej jakajan alueella kaksi. Myös Päijänne-Leaderin alueeseen lukeutuva Pertunmaa kutsuttiin eteläsavolaisena kuntana mukaan Veej jakajan alueella pidettyyn tilaisuuteen. Näiden elinkeinoittain ja asuinalueittain kokoontuneiden työpajojen lisäksi nuorille järjestettiin kaksi työpajatilaisuutta, joihin kutsuttiin toisen asteen luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoita. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoi massa Emma-hankkeessa (Eteläsavolainen nuori mahdollisuuksien maaseudulla) toteutettiin kysely eteläsavolaisille yläkoululaisilla ja kyselyn tuloksia on hyödynnetty myös tämän toimenpideohjelman laatimisessa. Toimenpideohjelman kolmannessa luvussa kuvataan Etelä-Savon maaseudun väestö- ja elinkeinorakennetta tilastojen valossa. Neljännessä ja viidennessä luvussa esitetään maaseudun kehittämiseksi valitut tavoitteet ja niille asetetut toimenpidekokonaisuudet. Maaseudun kehittämiseksi valittuja toimia kuvataan tuotantosuunnittain ja toimialoittain sekä tarkastellen maaseutua elinympäristönä. Ohjelma perustuu kokonaisuudessaan työpajoissa kerättyyn aineistoon. Toimenpideohjelman päätösluvussa luodaan katsaus tulevan ohjelmakauden valmisteluun. 7

9 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 3 Etelä-Savon maaseudun tila uuden ohjelmakauden kynnyksellä Etelä-Savon maakunnan väkiluku oli vuoden 2012 alussa henkilöä2. Luonnollisen väestönmuutoksen seurauksena väestö väheni vuonna 2010 noin 800 hengellä ja muuttotappiota kertyi koko aluetta tarkastellen noin sadan henkilön verran. Pidemmällä aikavälillä väestön väheneminen on kuitenkin hidastunut voimakkaasti vuodesta 2007 alkaen, mihin on vaikuttanut etenkin muuttotappion pienentyminen. Vuoden 2011 alkupuoliskolla syntyvyys lisääntyi hieman ja parina viime vuonna muuttovoittoa on saatu vähän entistä nuoremmissa ikäryhmissä eli 30-vuotiaista lähtien ja sen alle. Etelä-Savon väestön keski-ikä oli vuonna 2010 vajaat 46 vuotta, kun se koko maassa oli noin 41,5 vuotta. Väestönkehityksen seurauksena ikärakenne on muuttunut maakunnassa siten, että vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut ja lasten sekä nuorten ikäluokkien osuudet ovat pienentyneet. Luonnollinen väestönmuutos vähentää näin ollen maakunnan väkilukua vuosittain merkittävästi. Vaikkakin vanheneva ikärakenne tulee heikentämään alueen huoltosuhdetta, arvioidaan sen toisaalta myös tarjoavan paljon uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia (ks. Nieminen 2012, 93). Alue on yhdyskuntarakenteeltaan hajautunut ja taajamien ulkopuolella asuu enemmän väkeä kuin koko maassa keskimäärin. Maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Vaikkakin asutus on harvaa ja asukastiheys 11,1 asukasta/maakm², on Etelä-Savo kuitenkin läpi alueen tasaisesti asuttua (vrt. koko maassa vastaava luku 17,6). Ympärivuotisesti maapinta-alasta on asuttua 55 % ja asumatonta 45 %. Pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen sijoittumista maakunnassa kuvataan kuvassa 1. Kuva 1. Asutuksen sijoittuminen yhden kilometrin ruutujaolla vuonna 2010 (YKR/Syke). Asuttu Etelä-Savo 1 km ruutujaolla Pysyvä asutus Vapaa-ajan asutus Ruudut, jossa molempia (69 % pysyvän asutuksen ruuduista) 2 Ellei toisin mainita, pohjautuvat kaikki luvuissa 3 ja 3.1 esitetyt tiedot Etelä-Savo ennakoi -sivuston tietoihin. EteläSavon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton ylläpitämä tilasto- ja ennakointitietoja kokoava sivusto löytyy osoitteessa: Voisiko tuon selite laatikon tehdä uudelleen näillä tiedoilla: (mikäli hankalaa, niin voi kai mennä noinkin) 8

10 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset Etelä-Savon taajama-aste 3 on Manner-Suomen alhaisin 69,5 %, kun se koko maan tasolla on 84,4 %. Harvan asutuksen myötä Etelä-Savossa on melko paljon alueita, joista matka-aikaa lähimpään palveluita tarjoavaan keskukseen kertyy yli puoli tuntia (ks. kuva 2) ja etenkin vesistöt hidastavat nykyistä liikennettä, kun niitä joudutaan kiertämään. Työssä käydään vilkkaasti etenkin Mikkelin ja sen naapurikuntien sekä Savonlinnan ja naapurikuntien välillä, mutta myös maakuntarajan ylittäen Joroisten ja Varkauden välillä (ks. kuva 3, johon on kuvattu yli 10 % suurempi työssäkäynti nykyisen kuntajaon mukaan). Kuva 2. Kuntakeskusten 30 minuutin saavutettavuus (Tilastokeskus ja Syke/YKR). Maakunnassa on kolme kaupunkia Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki sekä 14 muuta kuntaa. Etelä-Savon kokonaispinta-ala on miltei 1,88 miljoonaa hehtaaria, josta noin neljännes on vesialueita. Maakunnan kokonaismaa-ala on 1,41 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalousmaata kuva on 1: 1,24 miljoonaa hehtaaria. Tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia koko Suomen metsämaan pinta-alasta. 3 Taajama-aste = taajamissa asuvien osuus 9

11 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Kuva 3. Kuntien välinen työssäkäynti vuonna 2009 (Tilastokeskus). kuva 3: 3.1 Työvoima ja elinkeinot kuva 2: Etelä-Savon työllisyysaste 4 vuonna 2011 oli 65,2 prosenttia työikäisestä väestöstä. Koko maata tarkastellen työllisyysaste on ollut viime vuosina 3 6 prosenttiyksikköä muuta maata heikompi. Kuitenkin vuoden 2008 talouden taantuman jälkeen työllisyys on kasvanut maakunnassa nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2012 huhtikuun lopussa Etelä-Savossa oli työttömänä henkilöä, mikä on 10,7 % työvoimasta. Vastaava luku koko maassa on 8,7 %. Työttömyys on vaikeinta miesvaltaisilla aloilla ja Etelä-Savossakin työttömistä 62 % on miehiä. Alle 10 prosentin työttömyysasteeseen päästiin huhtikuun lopussa Juvalla (7,7 %), Pieksämäellä (8,9 %) ja Pertunmaalla (9,5 %), kun taas korkeimmat työttömyysasteet olivat Heinävedellä (13,6 %), Enonkoskella (14,1 %) ja Savonlinnassa (14,3 %). Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli Etelä-Savossa 15 % (nuorilla miehillä 20 % ja naisilla 11 %). (E-Sa ELY-keskus 2012b.) Huoltosuhde 5 oli vuonna 2010 Etelä-Savossa 1,58, kun se koko maassa oli keskimäärin 1,31. Lukuun ottamatta 1990-luvun alkuvuosia on huoltosuhde ollut viimevuosiin asti korkeammalla tasolla. Vuoden 2009 jälkeen työllisyyden kohentumisen myötä huoltosuhdekin on edelleen paranemassa. Etelä-Savossa oli vuonna 2009 yhteensä työpaikkaa, mikä oli 2,5 % koko maan työpaikoista. Julkiselle 6 sektorille työpaikoista sijoittui ja seuraavaksi eniten työpaikkoja 4 Työllisyysaste = työllisten määrä / työikäisten määrä 5 Huoltosuhde = työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät / työlliset 6 Ml. julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut 10

12 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset oli yhteenlaskettuna tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen- ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan aloilla ( kpl). Sosiaali- ja terveysala on maakunnan suurin työllistäjä tarjoten työpaikan 20 prosentille työllisistä. Etelä-Savon elinkeinorakenteessa maa-, metsä- ja kalataloudella on edelleen vahva rooli maakunnassa ja se työllistää yli ihmistä. Alkutuotannon (8,8 %) osuus työpaikoista on suurempi kuin koko maassa (3,7 %). Samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden, julkisen hallinnon ja koulutuksen osuus työpaikoista (33 %) on koko maahan (28,5 %) nähden korkeampi. Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain esitetään kuvassa 4. Kuva 4. Etelä-Savon elinkeinorakenne vuonna Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.) Keskeisimmistä toimialoista rakentaminen on kasvanut eniten henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Myös palveluiden asema maakunnassa on vankka. Palveluista kaupan ala jatkaa vahvaa kehitystään, mikä näkyy myös alan työpaikkojen määrän lisääntymisenä. Alan myönteistä kehitystä edistää etenkin maakuntaan suuntautuvan matkailun lisääntyminen. Teollisuustuotannon kasvu näyttää työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hidastuneen. Viennin kehitys on ollut Etelä-Savossa myönteistä. (Nieminen 2012.) Etelä-Savossa on vahvan alkutuotannon ohella monipuolista elintarvikkeiden jatkojalostusta. Vuonna 2009 elintarvikkeiden valmistuksessa oli 635 työpaikkaa, mikä on noin 8 prosenttia 11

13 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA kaikista maakunnan teollisuuden työpaikoista ja noin 2 prosenttia koko maan elintarviketeollisuuden työpaikoista. Elintarviketeollisuuden toimialoista lukumääräisesti eniten työpaikkoja on lihanjalostuksessa (258 kpl) ja leipomotuotteiden valmistuksessa (242 kpl). Elintarvikealan kokonaistyöpaikkamäärää on viime vuosina kuitenkin vähentänyt lihanjalostuksessa tapahtunut työpaikkamäärän lasku. Etelä-Savossa toimi vuonna 2009 kaikkiaan 71 elintarvikkeiden valmistuksen yritysten toimipaikkaa. Yhteensä elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto oli samaisena vuonna 114 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kymmenystä maakunnassa olevan teollisuuden liikevaihdosta. Suurimmat liikevaihdot ovat lihanjalostuksessa ja leipomotuotteiden valmistuksessa. Lukumäärältään eniten on leipomoita (38 kpl) ja kalanjalostamisen toimipaikkoja (11 kpl). Etelä-Savossa maatalousyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on koko muuta maata suurempi. Vuonna 2009 maakunnassa oli yrittäjiä kaikkiaan noin 8 800, joista noin 35 prosenttia oli maatalousyrittäjiä. Yrittäjien määrä on maakunnan tasolla vähentynyt, mikä johtuu lähinnä maatalouden voimakkaasta rakennemuutoksesta, joka on tapahtunut Etelä-Savossa muuta maata myöhemmin. Maakunnan elinkeinoelämä hyödyntää metsiltään ja vesistöiltään rikkaita luonnonvaroja muun muassa maa- ja metsätaloudessa, puunjalostusteollisuudessa ja matkailussa. Teollisuudelle ominaista ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä hajautuminen usealle toimialalle. Raskasta prosessiteollisuutta maakunnassa ei ole lainkaan. Etelä-Savon tulonmuodostuksessa on suuri osuus alkutuotannolla ja palveluilla. (Loponen & Mäenpää 2011, 8.) Vapaa-ajan asukkailla on tärkeä merkitys Etelä-Savon elinvoiman ja palvelutarjonnan ylläpitäjänä, sillä maakunnassa on koko maata tarkastellen eniten kesämökkejä heti Varsinais-Suomen jälkeen. Etelä-Savon alkutuotannosta miltei puolet menee jalostamattomana vientiin. Viennin suurta osuutta selittää etenkin kuitupuun vienti maakunnan ulkopuolelle, sillä Etelä-Savossa ei ole lainkaan paperiteollisuutta. Maataloudessa vienti johtuu puolestaan teuraseläinten ja maidon viennistä maakunnan ulkopuolelle, koska suuret teurastamot ja meijerit sijaitsevat Etelä-Savon ulkopuolella. Puutavaran ja puutuotteiden valmistus on Etelä-Savon merkittävin teollisuudenala. Sen ohella maakunnassa on paljon pienteollisuutta, jonka tuotannosta huomattava osa menee vientiin maakunnan ulkopuolelle. Teollisuuden toimialoilla myös ulkomaan viennin osuus on merkittävä. (Loponen & Mäenpää 2011, 15.) 3.2 Maatalouden rakenne Etelä-Savossa oli vuonna 2011 yhteensä maatilaa (Tike 2012). Tilamäärä on vähentynyt kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2,2 % vuodessa, mutta viimeisimpinä vuosina vain 0,9 %. Eteläsavolaisten maatilojen käytössä oli vuonna 2011 maatalousmaata noin hehtaaria (Tike 2012). Peltoalaltaan tilat ovat maan pienimpiä, keskimäärin 25,6 ha/tila (sisältää vuokrapellot), kun koko maan keskimäärä on 37,4 ha/tila. Tosin metsä- ja muu pinta-ala huomioon ottaen Etelä-Savossa tilojen koko oli vuonna 2011 noin 102 hehtaaria verrattuna koko maan keskimäärään, joka oli 100 ha/tila. Tilojen peltopinta-alan koko on kasvanut Etelä-Savossa 2000-luvun taitteen 20 hehtaarista/tila vuoden 2011 yli 25 hehtaariin/tila. Peltopinta-alan kasvu on tapahtunut pääasiassa pellonvuokrauksen kautta, kun pienet tilat ovat luopuneet tuotannosta. 12

14 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset Peltoalasta noin 38 % on ollut vuokrapeltoa. Tuotannon laajentuminen perustuu pitkälti vuokrapellon lisäämiseen. Maatilojen määrä vähenee Etelä-Savossa hieman koko maan keskimäärää nopeammin, mutta koska eteläsavolaiset tilat ovat maan pienimpiä, tilakoon kasvuvauhti ei riitä kuromaan eroa koko maan keskimäärään vielä pitkään aikaan 7. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna (ks. kuva 5) Etelä-Savossa oli vuonna 2011 maitotiloja 644 kappaletta, muuhun naudanlihantuotantoon suuntautuneita tiloja 287 ja muita kotieläintiloja 230. Viljakasvien viljelyyn suuntautuneita maatiloja oli Etelä-Savossa noin 690 ja puutarha- tai erikoiskasvien viljelyyn suuntautuneita tiloja vajaat 300 kappaletta. (Tike 2012.) Maakunnan sisällä tiloja on lukumääräisesti eniten Mikkelissä, Juvalla ja Pieksämäellä, missä maa- ja puutarhatalous myös työllistää eniten (ks. tarkemmin kuva 6). Koko maahan suhteutettuna Etelä-Savon maataloudessa painottuvat keskimääräistä voimakkaammin maidontuotanto ja muu nautakarjatalous sekä monipuolinen kasvintuotanto ja puutarhakasvien viljely. Myös hevostaloudella on Etelä-Savossa keskimääräistä suurempi merkitys. Etelä-Savon ELY-keskuksen arvion mukaan maatalouden rakennemuutos tulee jatkumaan viimevuosien tahtiin (E-Sa ELY-keskus 2012a, 11). Viiden vuoden trendiarvojen mukaisesti tilojen lukumäärä jatkaisi vähentymistään noin 2 %:n vuosivauhdilla ja tilakoon kasvu 1,8 %:n vuosivauhdilla myös lähitulevaisuudessa. Kokonaispeltoala sitä vastoin on pysynyt lähes ennallaan eli peltoa jää pois viljelyksestä vastaavasti kuin uutta raivataan. Kuva 5. Etelä-Savon maatilojen lukumäärä tuotantosuunnittain vuonna 2011 (Tike 2012). 7 Maatalouden rakenne -lukua on täydennetty merkittyjen lähteiden lisäksi Etelä-Savon ELY-keskuksesta saaduilla tilastoilla, laskelmilla ja arvioilla. 13

15 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Kuva 6. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärät kunnittain vuonna 2010 (Tike, maataloustilastot) n önte ä Enonkoski 71 Heinävesi 91 Hirvensalmi 104 Joroinen 208 Juva Kangasniemi 193 Kerimäki Maidontuotanto on Etelä-Savossa taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen keskeisin tuotantosuunta. Maitotilojen lukumäärä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 8,3 % vuodessa ja lihakarjatilojen 4 % vuodessa. Maitotiloilla oli vuonna 2010 keskimäärin 21 lehmää ja yli puolet lypsylehmistä oli alle 30 lehmän karjoissa. Yli 50 lehmän tilojen määrä on kuitenkin lisääntymässä ja niillä on jo 20 % lehmistä. Useimmat maatilojen laajennukset tähtäävät yli 50 lehmän karjakokoon. Lypsylehmien määrä on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana 3,4 % vuodessa ja trendiennusteen mukaan vuonna 2011 Etelä-Savossa on noin lehmää. Etelä-Savossa suuntaus on ollut niin maito- kuin lihatiloillakin tilojen lukumäärän vähenemiseen ja karjakoon kasvamiseen. Kotieläintaloudesta luopuvat tilat jatkavat yleensä kasvintuotannon tiloina ja siksi mm. viljatilojen määrä on pysynyt Etelä-Savossa koko 2000-luvun lähes ennallaan ja tuotantosuuntajaotuksen ulkopuolelle jäävien muiden tilojen määrä on kasvanut yli 8 %:n vuosivauhdilla Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi 215 RisDina Savonlinna 204 Sulkava n önte ä Luonnonmukainen tuotanto Etelä-Savossa Etelä-Savon pelloista oli vuonna 2011 luonnonmukaisessa tuotannossa 10,6 %, kun koko maassa luomussa oli 8,1 % peltoalasta. Luomutuotanto on Etelä-Savossa lisääntymässä luomutuotteiden yleisen kysynnän kasvaessa ja luomuruoan valmistuksen lisääntyessä alueella. Myös perustamisvaiheessaan olevan Luomuinstituutin uskotaan osaltaan vauhdittavan alueen luomutuotantoa. Vuonna 2011 Etelä-Savossa oli 227 luonnonmukaista viljelyä harjoittavaa tilaa, joiden keskikoko oli 34,3 peltohehtaaria. Luomualaa oli yhteensä hehtaaria. Luomukotieläintiloja on Etelä-Savossa noin 40, joista 25 on nautakarjatiloja ja muut lammas- ja mehiläistiloja. Luomuviljelytilojen määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen samana huolimatta luomuviljelyk- 14

16 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset sessä olevan pinta-alan kasvusta. (E-Sa ELY-keskus 2012a, 11.) Ottaen huomioon vuoden 2012 alkupuolella luomuviljelyä koskevat uudet erityistukihakemukset, tulee luomuala lisääntymään näiden uusien toimijoiden johdosta hehtaarilla eli noin 15 prosentilla. Näin ollen luonnonmukaisesti viljelty peltopinta-ala tulee nousemaan Etelä-Savossa vähintäänkin noin hehtaariin eli 11,4 prosenttiin kokonaispeltopinta-alasta. (E-Sa ELY-keskus 2012c.) Etelä-Savo on perinteisesti ollut vahvaa luomuviljelyn, -tutkimuksen ja -osaamisen aluetta. Juvan kunnan peltopinta-alasta jo hieman yli 20 % on luomuviljelyksessä ja paikkakunnalla on luomutuotannon keskittymä, jossa on monipuolisen kasvintuotannon lisäksi myös luomumaidon tuotantoa ja luomumeijeri. Luomu- ja lähiruoan menekin lisääntymisen odotetaan vauhdittavan osaltaan tulevaisuudessa myös alkutuotannon tarjontaa (ks. Nieminen 2012, 93). Mikkeliin valmisteilla olevan luomuinstituutin perustamisen tarkoituksena on puolestaan vahvistaa ja tukea luomualan elinkeinotoimintaa tutkimuksen, koulutuksen, yritysyhteistyön, tiedonvälityksen ja kansainvälisten yhteyksien avulla. Luomutuotannon mahdollisuudet Etelä-Savossa Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä on kasvussa. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 Suomen maataloustuotannosta 20 % olisi luomua. Maabrändivaltuuskunnan (marraskuu 2010) tavoitteet olivat vieläkin kunnianhimoisempia. Se esitti, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet Suomen maataloustuotannosta olisi luomua. Lisäksi Maabrändivaltuuskunta esitti, että Helsingin yliopisto ja MTT perustaisivat Luomuinstituutin. Tarja Cronbergin selvitysmiesraportti (2011) esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin ja Luomuinstituutin käynnistäminen -hanke valmistelee instituutin toiminnan aloittamista vuoden 2013 alkupuolella. Luomuinstituutin tutkimus-, koulutus- ja hanketoiminta tukee Etelä-Savon kehittymistä luomumaakunnaksi. Kun luonnonmukaisesti tuotettujen kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä on kasvussa ja Mikkeliin sijoittuva Luomuinstituutti tukee alan kehittymistä, voivat luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous ja luomuruokaketjun yritystoiminta olla jatkossa merkittäviä elinkeinoaloja maakunnassamme ja ne voivat tarjota työtä ja toimeentuloa maaseudulle. (ks. tarkemmin Cronberg 2011 ja Maabrändivaltuuskunta 2010.) 15

17 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Maatilayrittäjyys Maatilojen bruttotulot olivat vuonna 2010 Etelä-Savossa suuruusluokaltaan 277,46 miljoonaa euroa, joista maatalouden myyntitulojen osuus oli 28 % ja tulotukien 24 %, metsätulojen 23 % ja sivuansioiden tai liitännäiselinkeinojen osuus 25 %. Maatalouden myyntitulot olivat yhteensä 77,26 miljoonaa euroa, joista 60 % muodostui maidontuotannosta, 14 % naudanlihantuotannosta ja 15 % muiden kasvien viljelystä (ks. kuva 7). (TNS-gallup 2011.) Kuva 7. Etelä-Savon maatalouden myyntitulot (bruttotulot, ei sisällä arvonlisäveroa) ja niiden jakautuminen vuonna 2010 (TNS-gallup, 2011). Maatalouteen investoineiden tilojen määrä on Etelä-Savossa hieman vähentynyt, mutta investoinnit ovat olleet euromääräisesti suurempia. Suurimmat investoinnit tehtiin maidontuotannossa, jossa laajennusinvestoinnit näyttäisivät jatkuvan myös kuluvana vuonna. Naudanlihan tuotannossa investoinnit ovat olleet muutamia yksittäisiä laajennuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieniä. Naudanlihan tuottajahintojen kehitys ei ole innostanut investoimaan, joskin myös siinä suurimmilla tiloilla on ylletty parempaan kannattavuuteen. Sianlihan tuotannossa kannattavuus kävi erittäinkin alhaalla eikä sikatalouteen liittyviä investointeja ole ollut. Kananmunien tuotanto alueen yrityksissä (4,5 % koko maan kanamäärästä) jatkuu ennallaan, joskin lievässä nousussa olevan tuottajahintatason arvellaan taittuvan tuotannon kasvuun alalla. Alueen puutarhayritykset pitivät vuonna 2011 välivuoden investoinneissaan. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvien aloitus- 16

18 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset tukien määrä aleni 18 tilasta 12 tilaan vuonna Todellisuudessa sukupolvenvaihdoksia on tapahtunut enemmän, mutta suurin osa niistä on ollut kasvinviljelytiloilla, joilla ei ole ylletty tukijärjestelmän edellyttämiin ehtoihin. Suomessa on perinteisesti ollut yleistä maatilojen yhteydessä tapahtuva monialainen yrittäjyys ja noin kolmannes kaikista lähes maatilasta ja puutarhayrityksestä on monialaisia tiloja. Tällä tarkoitetaan sitä, että maatilalla tai puutarhayrityksessä harjoitetaan maa-, puutarha- ja metsätalouden ohella myös muun toimialan yritystoimintaa. Etelä-Savossa näiden monialaisten tilojen osuus oli vuonna 2010 alueen noin tilasta 37 %, kun koko maassa monialaisten tilojen osuus on 31 %. Etelä-Savossa monialaisia tiloja on neljänneksi eniten Lapin (yli 39 %), Uudenmaan ja Ahvenanmaan jälkeen. Koko maan tarkastelussa monialaisuus on tuotantosuunnan tilamäärään suhteutettuna yleisintä hevostiloilla (44 %) sekä lammastiloilla ja kasvintuotannon tiloilla. Sitä vastoin työvaltaisista maitotiloista ainoastaan 20 % on monialaisia ja puutarhatiloistakin vain 28 %. Muun yritystoiminnan harjoittaminen liittyy valtaosalla (87 %) monialaisista tiloista tilan maa- tai puutarhatalouteen eli siinä käytetään näin ollen tilan maatalous- tai puutarhatuotannon koneita, rakennuksia, alueita tai tuotteita. Yleisimmin monialaisella tilalla harjoitetaan urakointia sekä matkailutoimintaa. (Tike 2011.) Maatalouden työvoima ja koulutustarve Vuonna 2010 maatalous- ja puutarhayrityksissä työskenteli Etelä-Savossa yhteensä noin työntekijää 8, joista miehiä oli noin 66 % ja naisia 34 % (Tike 2012). Eteläsavolaisten viljelijöiden keski-ikä oli 50,6 vuotta. Vanhimpia ovat kasvinviljely- ja siipikarjatilojen viljelijät (51 53-vuotta) ja nuorimpia kotieläintilojen viljelijät (47 49-vuotta). Alle 40-vuotiaita oli vuonna 2000 noin 33 % eteläsavolaisista viljelijöistä ja vuonna 2010 heitä oli enää 15 % vuotiaiden osuus on pysytellyt noin 60 prosentissa koko vuosikymmenen ajan, mutta yli 60-vuotiaiden osuus on lisääntynyt 9 prosentista 27 prosenttiin. Etelä-Savossa harjoitetun maatalouden välitön työllistävä vaikutus oli noin henkilötyövuotta vuonna 2010, kun lukuun lasketaan mukaan maatilan työhön osallistuneet viljelijäperheen jäsenet, lähisukulaiset sekä lomittajat, urakoitsijat ja muut lyhytaikaisen työvoiman tekijät. Etelä-Savossa maatilatalouden työvoimatarve ja koulutuksen mitoitus eivät kohtaa. Maatilatalouden työvoiman poistuma on suuri, ala vaatii nykyisellään monialaista osaamista ja sukupolvenvaihdokset tuovat vaativia haasteita. Työvoimaan suhteutettu laskennallinen aloittajatarve verrattuna koulutukseen hakeutuneiden määrään on moninkertainen. Luonnonvara-alan koulutusta selvittäneen työryhmän (Aarnio ym. 2011) mukaan maatilatalouden tarvitsemiin uudenlaisiin työvoimatarpeisiin ei ole mahdollisuuksia vastata nykyisellä koulutuksen tarjonnalla, rakenteilla ja ympäristöllä. Työryhmä ehdottaa koulutuksen uudelleenarviointia ja sen myötä etenkin tiivistä vuorovaikutusta maatalouden yrittäjien ja verkostojen kanssa. (Aarnio ym. 2011, ) 8 Työvoiman henkilömäärään sisältyvät viljelijät ja ennen vuotta 1996 syntyneet viljelijäperheen jäsenet ja lähisukulaiset sekä vakituiset palkatut, jotka ovat osallistuneet tilan maa- ja puutarhatalouden töihin (Tike 2012). 17

19 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 3.3 Metsäsektorin nykytila Etelä-Savossa 9 oli vuonna 2010 metsämaata yhteensä noin 1,18 miljoona hehtaaria ja yksityisessä 10 omistuksessa metsistä oli yhteensä hehtaaria. Kaikkiaan yksityisten omistuksessa metsistä on 77 prosenttia. Etelä-Savon ja myös laajemmin Itä-Suomen metsien omistusrakenteessa metsänomistajakunta on ikääntynyt ja suurimmaksi omistajaryhmäksi ovat nousseet eläkeläiset, joiden osuus Etelä-Savossa on 50 %. Palkansaajia metsänomistajista on 28 % ja maa- ja metsätalousyrittäjiä 12 %. Metsänomistajien keski-ikä on Itä-Suomessa hieman yli 60 vuotta. Metsänomistajien ikääntyminen ilmenee puunmyyntikäyttäytymisessä ja sen todetaan olevan tulevina vuosina haaste metsäohjelman hakkuu- ja hoitotavoitteiden saavuttamiselle. Etelä-Savossa metsää omistavista henkilöistä 36 % asuu tilalla ja 24 % muualla metsämaan sijaintikunnassa. Sijaintikunnan ulkopuolella metsänomistajista asuu noin 40 % ja tämän osuuden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan, kun metsäomaisuus siirtyy suurilta ikäluokilta heidän jälkipolvilleen. Metsänomistajien taloudellinen riippuvuus metsistä on vähentynyt. Valtakunnan tasolla tarkasteltuna eteläsavolaiset metsänomistajat ovat aktiivisimpia puun myyjiä, he ovat saaneet eniten neuvontaa sekä koulutusta ja lisäksi voimassa olevien metsäsuunnitelmien osuus on maan suurin. Etelä-Savon metsistä saatiin vuonna 2010 kantorahatuloja 213 miljoonaa euroa. Kantorahatulot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti hakkuiden määrän ja laadun mukaan. Metsätalouden tulot muodostuvat lähes kokonaan puun myyntituloista, joten liiketulos 11 vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan. Eteläsavolaisten yksityisten metsänomistajien liiketulos vuonna 2010 oli 168 euroa hehtaarilta vuodessa ja vastaava luku koko maassa oli 88. Metsäsektorin työllistävä vaikutus Etelä-Savossa on kaikkiaan runsaat henkilöä, joista metsänhoito ja puunhankinta työllistävät noin ja puunjalostustoiminta noin henkilöä. Luvuissa ei ole mukana puun kaukokuljetusta. Valtaosa puusta menee Itä-Suomen metsäkeskusalueilla metsäteollisuuden käyttöön. Etelä-Savossa toimiva valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä vaneri- ja levyteollisuus on mittava raakapuun käyttäjä. Kaiken kaikkiaan raakapuuta käytettiin vuonna 2010 Etelä-Savon metsäkeskusalueella noin 2,8 miljoonaa kuutiota. Metsäenergian käytön osalta Etelä-Savossa nähdään tulevaisuudessa mahdollisuuksia etenkin metsähakkeessa. Jo nykyisin hakkeen käyttö on maakunnassa korkealla tasolla ja myös korjuupotentiaali suhteessa metsähakkeen ennakoituun käyttöön on valtakunnan suurin. Vuonna 2010 metsähaketta käytettiin m 3 ja sen korjuupotentiaalin on arvioitu vuonna 2020 olevan m 3. Etelä-Savon metsäenergiavarat mahdollistaisivat metsähakkeen käytön nelinkertaistamisen tulevaisuudessa. Puuperäisten polttoaineiden käytön merkittävän lisäämisen alueen omassa energiantuotannossa on kuitenkin arvioitu olevan vaikeaa, koska Etelä-Savon suuret energiatuotantolaitokset ovat jo pitkälti rakennettu ja osuuden kasvattaminen nykyisissä biolämpövoimaloissa on teknistaloudellisesti haastavaa. 9 Metsäsektorin nykytilaa kuvaava luku perustuu kokonaisuudessaan Etelä-Savon metsäohjelmaan, ellei toisin mainita. 10 Yksityiset = varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt (Metla). 11 Metsätalouden liiketulos on tulojen (bruttokantorahatulot + tuki) ja menojen (puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut) erotus. 18

20 Maaseudun yrittäjien ja asukkaiden näkemykset Etelä-Savossa on huolehdittava tulevaisuudessa siitä, että maakunnan metsävarantojen hoitoon ja korjuuseen on jatkuvasti saatavilla ammattitaitoista työvoimaa. Luonnonvara-alan selvitystyöryhmän raportissa (Aarnio ym. 2011) todetaan, että Etelä-Savossa metsätalouden koulutustarve kohdistuu ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloituspaikkojen laskennallinen tavoite on 80 paikkaa eli suunnilleen nykyisellä tasollaan. Metsäalan ammatillista peruskoulutusta antavat Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) Mikkelissä sijaitseva Salonsaaren toimipiste ja Pieksämäellä Nikkarilan toimipiste sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (Samiedu) Varpalan toimipiste. Keskeisimpinä haasteina metsäalan koulutuksessa pidetään koulutuksen vetovoiman lisäämistä, monipuolisten oppimisympäristöjen luomista ja alueellista työnjakoa ja erikoistumista. Aikuis-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tarpeen todetaan olevan tulevaisuudessa aiempaa tärkeämmällä sijalla kaikilla koulutusaloilla. (Aarnio ym. 2011, ) 3.4 Matkailu Etelä-Savo on järviluonnon ja maaseutumaisen rakenteensa ansiosta Suomen merkittävimpiä maaseutumatkailumaakuntia. Etelä-Savoon suuntautuva työ- ja vapaa-ajan matkailu keskittyy suurelta osin maakunnan kaupunkeihin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Mökkeily suuntautuu puolestaan pieniin kuntiin, joissa mökkejä on sekä määrällisesti että suhteellisesti enemmän kuin kaupungeissa. Kaikkiaan vajaa kolmannes maakunnan matkailutuloista saadaan mökkeilystä ja etenkin pienten kuntien taloudelle mökkeilyllä on paljon suurempi merkitys kuin muulle maakunnalle keskimäärin. (Loponen & Mäenpää 2011, 13.) Maakuntaan suuntautuva matkailu painottuu kesäkuukausille ja selkeimmin heinäkuulle. Vuonna 2010 maakunnassa vieraili kaikkiaan lähes matkailijaa ja yöpymisvuorokausia oli Eniten ulkomaisia matkailijoita tuli alueelle Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Vuonna 2010 suomalaisten matkailijoiden määrä laski Etelä-Savossa noin 5 % vuoteen 2009 verrattuna, mutta ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi yli 10 prosentilla. Yöpymisten määrä laski maakunnittain tarkasteltuna voimakkaimmin Etelä-Savossa vuonna 2010, mutta kääntyi jo seuraavana vuonna kasvuun. Matkailu näyttäisikin kehittyvän myönteiseen suuntaan. (Etelä-Savo ennakoi 2012.) Maatilamajoitusta tarjosi Etelä-Savossa vuonna 2009 kaikkiaan 293 maatilaa, mikä vastaa jopa 11 % koko maan majoitusta harjoittavista maatiloista. Eniten maatilamajoitusta tarjoavia tiloja oli maakunnan tasolla Mikkelissä, Mäntyharjulla, Savonlinnassa ja Sulkavalla. Monilla tiloilla matkailutoiminta on luonteeltaan pientä sivutoimintaa ja keskimääräinen matkailutulo oli vuonna 2009 noin euroa. Suurimmilla tiloilla päästiin kuitenkin jopa euroon/tila. Etelä-Savossa majoitustoimintaa harjoittavien maatilojen lukumäärä on kasvanut melko tasaisesti ja matkailutoiminnasta saadut myyntitulot ovat kasvaneet muutaman vuoden aikana noin 2,5 miljoonasta eurosta vuoden 2009 yli 4 miljoonaan euroon. (Kokkonen 2011.) 19

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot