Liite 1: YH asia 6 50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1: YH 25.4.2007 asia 6 50"

Transkriptio

1 Liite 1: YH asia 6 50 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUONNONVARA-ALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 2006

2 14 LUONNONVARA-ALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1. Toimialat ja toimijat, nykytilan kuvaus Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous 9.2. Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Maatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Puutarhatalous 9.3. Toimialakohtaiset SWOT- analyysit SWOT analyysi Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinoista SWOT analyysi Pohjois-Karjalan metsätaloudesta / metsäsektorista Luonto- ja ympäristöala Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Maatalous Metsätalous Puutarhatalous 10. TOIMINNAN PERIAATTEET Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio Yhteistyö (PKKY:n sisäinen) Koulutusalan toimijat PKKY:ssä Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Osaamisen kehittämisen periaatteet Koulutusala- ja opintoalatiimit ja niiden tehtävät 11. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulutusalan perustutkinnot Koulutusalan ammatti - ja erikoisammattitutkinnot Muu perustehtävää tukeva toiminta 12. YHTEISTYÖ Maakunnalliset yhteistyöryhmät Sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys 14

3 15 9. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1.Toimialat ja toimijat, nykytilan kuvaus Maatilatalous Pohjois-Karjala on Euroopan Unionin mantereen itäisin maakunta, jolla on 291 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän Karjalan tasavallan kanssa. Maatalouden rakennekehitys on ollut Pohjois-Karjalassa EU aikana varsin voimakasta. Tuotantotoimintaa harjoittavien maatilojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa runsaalla kolmanneksella. Keskipeltoala on samanaikaisesti noussut yli puolitoistakertaiseksi paljolti voimakkaasti lisääntyneen vuokrauksen ansiosta. Pohjois-Karjalan maatalouden runko perustuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen. Pohjois-Karjala on viidenneksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja Pohjanmaan maakuntien ja Pohjois-Savon jälkeen. Myös erikoistumisessa puutarhatalouteen ja erityisesti marjanviljelyyn sekä vihannestuotantoon on pitkät perinteet. Uusia avauksia ns. erikoismaatalouden suhteen ovat mm. sienten viljely sekä riistan kasvatus, jossa erityisesti villisian ja lintujen tarhaus. Maidontuotanto on edelleen taloudellisesti merkittävin maatalouden tuotannonala Pohjois- Karjalassa. Koko maan maidontuotannosta Pohjois-Karjalan osuus on 6,5 %. Tuotantorakenteen kehitys on ollut maidontuotannossa jopa nopeampaa kuin viljelytoiminnassa keskimäärin. Lihantuotanto Pohjois-Karjalassa on vuositasolla noin 8 miljoonaa kiloa. Koko maan naudanlihatuotannosta Pohjois-Karjalassa tuotetaan 6,5 %. Etenkin emolehmiin perustuvaan tuotantoon on viime vuosina ollut kiinnostusta ja siihen on investoitu entistä enemmän. Luonnonmukaiseen tuotantotavan kehittämiseen ja mahdollisuuksiin on kohdistunut suuriakin odotuksia ja tuotannon kehittämiseen on panostettu varsin paljon. Tuotannon ja suhteellisen luomuviljelyalan suhteen Pohjois-Karjalassa on oltu edelläkävijöitä. LUOMU arvoketjun ongelmaksi on muodostunut jalostus ja markkinointi, koska tuotteiden kysyntä ei ole vastannut lisääntyneitä tuotantomääriä. Tuotannon ja kulutuksen epäsuhta on ilmeinen - 15

4 16 luonnonmukaisessa tuotannossa on Pohjois-Karjalassa peltoalasta noin 10 % ja koko maassa noin 7 %, mutta vähittäismyynnissä luomutuotteiden osuus on vain prosentin luokkaa. Jatkossa tuotannon kehittämisen lisäksi olisikin panostettava tuotteistamiseen ja markkinointiin. Ammatteja ikäryhmittäin tarkasteltaessa havaitaan, että kaikissa seutukunnissa ja kunnissa maaseutuammateissa toimivien ikäjakauma on vanhempi kuin kaikkien työllisten. Eläköityminen koskettaa lähivuosina erityisesti maaseutuammatteja. Monialaisten maatilojen määrä Pohjois-Karjalassa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Yleisimmin maatilatalouden yhteydessä harjoitettu muu yritystoiminta on urakointi, jota harjoitetaan yli 400 tilalla. Maatilatalouden rakenteen ja kilpailukyvyn kehittämisessä on tärkeää sukupolvenvaihdosten edistäminen sisältäen perheiden sisäiset sekä perheiden ulkopuoliset omistajanvaihdokset, maatilojen investoinnit erityisesti päätoimialoille, tuotantorakennuksiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. Kehittämishankkeet liiketoiminatosaamisen kehittämiseen, laatujärjestelmien hyödyntämiseen, informaatioteknologian hyödyntämiseen tuotannossa, uusien yhteistyömallien ja liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien tuotteiden ja pellon non food tuotannon kehittämiseen Luonto- ja ympäristöalan ja luonnontuotteiden kehittämislinjauksia ovat palvelu- ja tuotevalikoiman monipuolistamisessa ja jalostusasteen nostamisessa, luonnontuotteiden tehokkaan ja rationaalisen talteenoton edistäminen sekä uusien liiketoimintamallien kehittäminen elämysmatkailun ja luonnontuotteiden keräämisen yhdistelmänä. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa tulee kannustaa yrityksiä ja muitakin toimijoita työskentelemään verkostoina sekä pyrkiä maaseutuyritysten osaamistason nostamiseen Metsätalous Pohjois-Karjala on metsämaakunta monella eri mittarilla mitattuna. Metsätalousmaasta, jota on kaikkiaan noin 1,6 milj. hehtaaria, omistavat yksityiset kaikkiaan 54 %, yhteisöt 5 %, yhtiöt 20 % ja valtio 21 %. Metsähallitus hallinnoi liikelaitoksena valtion metsäomaisuutta. Yhtiöistä suurin omistaja on Tornator Oy. 16

5 17 Metsäsektorin merkitys kansan- ja aluetaloudessa on Pohjois-Karjalassa noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomen muissa maakunnissa keskimäärin. Metsäklusterin osuus BKT:stä on noin 17 %, mitä voidaan pitää erittäin merkittävänä. Pohjois-Karjalan metsäteollisuus käytti vuonna 2003 raakapuuta 5,47 milj. m3, josta 53 % katettiin tuontipuulla. Vaikka tuontipuun osuus onkin suuri, jää maakuntaan kantorahatulona vuosittain noin 110 milj. euroa. Tämä johtuu siitä, että Pohjois-Karjalan hakkuukertymästä (noin 4,6 milj. m3 vuosina ) osa kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle jalostettavasti. Hakkuukertymästä energiapuun osuus oli vuonna 2003 noin 0.15 milj. m3. Kotitarvepuuksi hakataan vuosittain noin 0,35 milj. m3. Suurimmat Pohjois-Karjalassa toimivat puunhankintayritykset ovat Stora Enso Oy, UPM-Kymmene Oy, Metsäliitto ja Vapo Timber Oy, joilla kaikilla on myös jalostuslaitoksia maakunnassa Pohjois-Karjalan teollisia vahvuuksia ovat muovi-, metalli-, puu- ja kiviteollisuus. Maakunnassa valmistetaan merkittävä osa tavaralajimenetelmän metsäkoneista koko maailmassa. John Deere Forestry Oy:n katkotun puutavaran koneiden tehdas sijaitsee Joensuussa ja työllistää noin 400 henkilöä. Vieremällä, Ammattiopisto Valtimon opiskelijarekrytointialueella, sijaitsee John Deeren lisäksi Suomen metsäkonemarkkinoiden toinen suuri toimija Ponsse Oyj, jolla on noin % markkinaosuus Suomessa. Muita metallialan yrityksiä, jotka toimivat metsäklusterin sisällä ovat esim. Kesla Oy, Matsinen Group LTD Oy ja Pentin Paja Oy. Kesla on yksi johtavista puutavarakuormainten valmistajista. Sen tuotantolaitokset sijaitsevat Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa. Mantsinen on puuterminaalien, kierrätys- ja terästeollisuuden sekä satamien logistiikan ja materiaalikäsittelyn koneiden valmistaja Pentin Paja valmistaa Naarva -tuotenimellä kaatopäitä ja tuotteita taimikoiden ja nuoren metsänhoito. Edellisten yrityksien lisäksi maakunnan alueella toimii useita metallialan alihankintayrityksiä, jotka valmistavat osatoimituksia mm. edellä mainituille yrityksille. Metsäsektorin arvonlisä kokonaisuudessaan oli vuonna 2002 noin 363 milj. euroa. Metsätalous myös työllistää runsaan joukon väkeä. Metsätalouden työvoima oli vuonna 2003 kaikkiaan 2150 henkilöä. Puutavaran teossa työskenteli 250 metsuria ja 250 harvesterin kuljettajaa. Metsäkuljetuksessa oli kaikkiaan 170 kuormatraktorin kuljettajaa ja puutavaran 17

6 18 kaukokuljetus työllisti 250 puutavara-auton kuljettajaa. Metsänhoitotyöpanos oli 660 työvuotta ja metsänparannus 80. Metsätoimihenkilöitä oli työssä kaikkiaan 490. Ammattiopisto Valtimon opiskelijahankinta-alueella toimii noin 300 metsäkonealan yrittäjää, jotka työllistävät noin tuhat metsäkoneenkuljettajaa. Yritykset toimivat metsäkonealalla, energia-alalla, turvetuotannossa ja maarakennusalalla. Lisäksi alueella toimii kaikkiaan noin sata puutavarankuljetusta suorittavaa yrittäjää, jotka työllistävät noin 200 kuljettajaa. Lisäksi toiminta-alueella toimii kymmeniä yrittäjiä tarjoamassa metsäkoneenvalmistajien nimiässä huolto- ja korjauspalveluja metsäkoneyrittäjille. Näissä yrityksissä on kaikkiaan noin sata työntekijää. Pohjois-Karjala on maamme maakunnista merkittävin metsä- ja puuosaamisen keskittymä. Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta ja Euroopan metsäinstituutti ovat kehittyneet viimevuosina voimakkaasti kansainvälisesti merkittäviksi tutkimus- ja koulutusyksiköiksi Puutarhatalous Puutarhataloudessa on erikoistuttu Pohjois-Karjalassa erityisesti marjanviljelyyn. Pääasiassa viljellään musta- ja viherherukkaa sekä mansikkaa, mutta myös puna- ja valkoherukkaa, karviaista, vadelmaa, saskatoonia, pensasmustikkaa jne. on viljelyssä. Saskatoonin viljely Suomessa on aloitettu juuri Pohjois-Karjalassa. Avomaan vihanneksia (pääasiassa porkkana ja sipuli) tuotetaan yhteensä 77 hehtaarilla, hedelmäntuotantoa on 6 hehtaarilla, taimitarhatuotantoa 7 hehtaarilla ja kasvihuonetuotantoa 8,6 hehtaarilla. Kasvihuoneviljelyä maakunnassa on noin 8 hehtaaria, suurin osa viljelmistä on alle m². Suurimmissa yrityksissä viljellään vihanneksia, tomaattia, kurkkua sekä ruukkusalaattia. Pienemmissä yksiköissä tuotetaan pääasiassa koristekasveja, lähinnä ryhmäkasveja. Taimitarhoja Pohjois-Karjalassa on vajaa 30 yritystä, näiden yhteisala on noin yhdeksän hehtaaria. Pinta-alasta noin kuusi hehtaaria on marja- ja hedelmäkasvien taimituotannossa, loput koristepensaiden ja perennojen tuotannossa. 18

7 19 Kukkakaupat sijaitsevat taajamissa, suurimmalla osalla on kukkamyynnin lisäksi mm. hautaustoimisto- ja pitopalvelua sekä lahjatavaramyyntiä. Puutarhamyymälöille on tyypillistä, että ne toimivat jonkun kauppaketjun myymälän yhteydessä. Yleensä puutarhamyymälät ovat avoinna vain osan vuotta eli keväästä syksyyn tai vain kevään ja alkukesän sesongin ajan. Pohjois-Karjalassa on ainoastaan muutama yksityinen pelkästään viherrakentamiseen, viheralueiden hoitoon sekä suunnitteluun keskittynyt yritys. Useat rakentamisen sekä kiinteistönhoitoalan yritykset tekevät myös viherrakentamisen sekä -hoidon töitä. 9.2 Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Maatalous Maatilatalouden ammateissa toimivan väestön määrä pienenee selvästi vuoteen 2015 mennessä. Koulutusalan määrällinen koulutustarve pysyy ammatissa toimivan väestön suhteellista osuutta korkeampana, koska alalla työskentelevästä väestöstä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä lähes puolet. Kookkaat erikoistuneet tuotantoyksiköt työllistävät hyvin koulutettua työvoimaa aikaisempaa enemmän. Alan kehitys ja yksikkökokojen kasvu luo tarvetta ammatilliseen lisäkoulutukseen, erityisesti tuotantotekniikassa ja liikkeenjohdossa. Osa-aikaviljely tulee lisääntymään. Maatiloilla selvästi merkitykseltään suurin sivutyötulo tulee erilaisista urakointipalveluista. Palvelujen tuottaminen edellyttää tuotekehitys- ja markkinointityötä, joka on otettava huomioon koulutussisällöissä. Lisäksi maatilamatkailun palvelujen tuottaminen vaatii entistä monipuolisempaa ammattitaitoa. Yksityiset, palveluyritysten toteuttamat kotieläintuotannon lomituspalvelut tulevat kasvamaan Metsätalous Metsätalouden ammateissa työskentelevien määrä tulee pysymään lähes entisellään vuoteen Työpaikat vähenevät toimihenkilöiltä, mutta työvoiman tarve tulee kasvamaan ainakin energiapuun korjuussa ja kuljetuksessa. Energiapuun käytön odotetaan kasvavan 2,5 -kertaiseksi vuoteen 2004 verrattuna. Koneellisesti tehtävän puunkorjuun osuus hakkuukertymästä ei enää voi kasvaa kovinkaan paljon manuaaliseen hakkuuseen verrattuna, 19

8 20 koska koneellisesti korjataan jo lähes 95:tä prosenttia. Harvennushakkuiden ja turvemaiden hakkuiden lisääntyminen hidastanee tuottavuuden kasvua ja lisää työvoimatarvetta, jos kuitupuulle löytyy jatkossakin markkinoita. Koulutustarpeeseen vaikuttaa kaivostoiminnassa ja energiantuotannossa tapahtuvat muutokset. Kaivostoiminnan kasvu ja turvetuotanto lisäävät metsäkoneen kuljettajien koulutusmäärätarvetta, koska osa metsäkoneenkuljettajista siirtyy kaivoksille tai turvetyömaille. Puutavara-auton kuljettajien ja metsäkoneasentajien tarve tulee kasvamaan entisestään kuljetusten lisääntyessä varsinkin energianpuunkorjuussa. Metsäkonevalmistajien tuotannon ja viennin kasvu tulee myös lisäämään metsäkoneasentajien tarvetta, koska osa metsäkoneasentajista työllistyy metsäkoneenvalmistajien palvelukseen Luonto- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöalan ympäristönhoitajien ja luontomatkailuyrittäjien työmarkkinat kasvavat ja selkiytyvät lähivuosien aikana. Tulevan, vuonna 2007 alkavan, Euroopan Unionin ohjelmakauden aikana tullaan ohjaamaan merkittävästi rahoitusta ympäristönhoitoon. Samoin kestävän kehityksen mukaiset yritysten ja laitosten sertifioinnit lisääntyvät. Kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta alan työvoiman tarve kasvaa. Luontomatkailun suosion ja arvostuksen on arvioitu kasvavan tasaisesti. Ammattitaitoisia luontomatkailun osaajia tarvitaan työelämässä enenevissä määrin. Alan koulutuksen keskittäminen ammatilliseen perusosaamiseen sekä toisaalta yksittäisiin erikoisosaamisalueisiin tulee selkeyttämään työnantajia rekrytointivaiheessa Puutarhatalous Puutarhatuotannon parissa työskentelevien määrä tulee jatkossa pysymään nykyisellä tasolla tai lisääntyy hieman. Viljely-yritysten tuotantotekniikan kehittyminen ja yrittäjyystaidot on huomioitava koulutuksessa. Ammattitaitoisista kausityötekijöistä, lähinnä puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneista, on kysyntää. Kasvavia osa-alueita ovat viherala sekä puutarhakauppa, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat alan koulutuksen saaneita monipuolisen tietotaidon omaavia asiakaspalveluhenkisiä osaajia. 20

9 SWOT- analyysit SWOT analyysi Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinoista VAHVUUDET HEIKKOUDET maataloustuotteiden korkea laatutaso monipuolinen raaka-ainetuotanto kehittyneet maatilat yhteisöllinen kehittäminen osaavat yrittäjät jalostusteollisuus (maito, puu, kivi, riista) luonnonvarat (metsä, puu, kivi, vesi, hiljaisuus) karjalainen kulttuuri luonnonympäristö (maisema) luonnonmukaisen viljelyn osaaminen koulutus/osaaminen, vireät toimijat yrityspalveluiden laatu MAHDOLLISUUDET maaseudun osaamiskeskittymät yhteistyön parantaminen verkostoitunut yritystoiminta urakointipalvelut tuotekehitys, jalostusasteen nostaminen kansainvälistyminen/uudet markkinat Itä-raja (Venäjän Karjala, Pietari) tulomuuttajat ranta-alueet (asuminen) puhtaat vesistöt, maaperä, ilma lähienergian tuottaminen tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen innovatiivisuus tulevat rahoitusvälineet nuoret olemassa oleva rakennuskanta (korjaus, vuokraus, myynti) kulttuuriympäristö ja kulttuuriosaaminen maaseutumatkailu ja siihen liittyvät palvelut kasvavat kehityserot alueiden välillä ostovoiman heikkous pääomien niukkuus työpaikkojen puute yrittäjiä vähän yritysten kasvuhakuisuus heikkoa jalostusasteen alhaisuus markkinoinnin heikkous pienet lähimarkkinat kehittäjäverkoston kapeus maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys alempiasteinen tieverkko ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen UHAT maatalouden suhteellinen painoarvo pienenee nuorten kiinnostus luonnonvaraalaan vähenee ekologiset ristiriidat hallitsematon globalisaatio työikäisen väestön vähentyminen julkisen tuen riittämättömyys/reunaalueet yleisen mielipiteen muuttuminen negatiiviseksi suhtautumisessa maaseutuelinkeinoihin maaseutuun koulutetun väestön poismuutto maidon tuotanto-oikeuksien poissiirtyminen maaseudun palvelurakenteen heikkeneminen infran rapautuminen sosiaalisten rakenteiden (yhteisöllisyys) rapautuminen pääomien (mm. metsä) poissiirtyminen maaseudulta viljelijöiden ikärakenne Lähde: Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma

10 SWOT analyysi Pohjois-Karjalan metsätaloudesta / metsäsektorista VAHVUUDET Taloudelliset metsävarat puunkorjuun logistiikka konetekniikan osaaminen bioenergia laaja koulutussektori Venäjän puun tuonti Sosiaaliset bioenergia-, metsä- ja ympäristö osaaminen tunnustettu asema metsäosaamisessa Venäjän rajan läheisyys (työvoiman saanti) metsäkonevalmistus Ekologiset suojelualueiden toteutus onnistunut hyvin (määrä+laatu) Venäjän metsien lajien läheisyys monitavoitteisuus metsänhoidossa arkipäivää, paikkatieto vesien suojelu: tiedon taso + koulutus lisääntynyt MAHDOLLISUUDET Taloudelliset puun monipuolisempi käyttö metsänhoidon ja hakkuiden lisääminen Venäjän tuontipuun jalostus metsäenergian käytön lisääminen EU-ohjelmat Sosiaaliset metsäpalveluyrittäjyys energiayrittäjyys osaamisen tuotteistaminen palvelemaan elinkeinotoimintaa luontomatkailu metsien monikäyttö (marjat, sienet HEIKKOUDET Taloudelliset työvoiman puute (metsurit, koneenkuljettajat, metsäkoneasentajat) metsätalouden rajoitteet (hakkuumahdollisuuksien menetys) jatkojalostuksen puute metsänhoidon taso/intensiteetti investointien puute Sosiaaliset osaamisen kytkentä elinkeinotoimintaan työvoiman saatavuus (hakkuukoneen kuljettajat, metsäkoneen kuljettajat, puutavara-auton kuljettajat, metsäkoneasentajat) koulutuksen houkuttelemattomuus kasvukeskuksissa ja maakuntakeskuksissa Ekologiset suojelualueiden alueellinen edustavuus ennallistamisen seuraamuksista ei tutkittua tietoa monimuotoisuuteen ja sen kehittymiseen liittyen vaikuttavuustutkimukset/seuranta puuttuu tai on puutteellista korvaukset riittämättömiä/vapaaehtoinen suojelu +lunastus resurssipula, käytettävät keinot UHAT Taloudelliset metsätalouden rajoitteet; mm sertifioinnin kriteerien määrääminen ulkopuoliselta taholta valtion rahoituksen painotukset energian hinta Venäjän tuontipuun vaikutukset hakkuisiin ja metsänhoitoon Sosiaaliset maaseudun autioituminen väestön ikärakenne (vanheneminen) globaalin metsäteollisuuden tulonjako 22

11 23 jne.) maisema-asiat, maisemahankkeet Ekologiset vesien suojelun tehostaminen ympäristötuet Metso; luonnonarvokauppa aktiivinen monimuotoisuuden hoito tutkimuksen lisääminen Venäjän rajametsien läheisyys suurten puunkäyttöyksiköiden toiminnan jatkuvuus kyseenalaistettu (jalostus, työpaikat) kansainväliset metsäkonfliktit koulutuksen resurssit julkisen rahoituksen supistuessa Ekologiset riittävä rahoitus riittävä työvoiman määrä ja laatu keinovalikoiman riittävyys ilmaston muutos Lähde: Pohjois-Karjalan alueellinen metsäohjelma Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Maatalous a) Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Nopea teknologian kehitys ja tilakoon kasvaminen lisäävät kaikkien maatalouden eri ammateissa toimivien osaamisvaatimuksia. Pohjois-Karjalassa kotieläintuotantoon perustuva maatalouden harjoittaminen on läpikäymässä muutoksia, joissa pienet yksiköt luopuvat karjanpidosta ja jatkavat tilat kehittävät omaa tuotantoaan. Osa kotieläintuotannosta luopuvista tiloista jatkaa vilja- ja energia kasvien viljelyä. Maaseudulla toimivien palveluja tuottavien yritysten määrä tulee lisääntymään. b) Maaseutuyrittäjien työnkuvan muutokset Maaseutuyrittäjien työ tulevaisuudessa on entistä enemmän erikoistuneiden tuotantoyksiköiden johtamista. Työn vaativuus kasvaa yrityksen kasvamisen tahdissa. Uudessa työnkuvassa korostuu organisointiin ja myös ihmissuhdetaitoihin liittyvä osaaminen. Osa tilalla työskentelevistä työntekijöistä on ulkomailta Suomeen muuttaneita. Maaseutuyrittäjät ovat tulevaisuudessa palvelujen ostajina, johon liittyvää hankintatyön osaamista on kehitettävä. c) Työntekijän osaamisvaatimusten kehittyminen Maatalousalan työntekijöiden vastuu ja osaaminen korostuu erikoistuneiden tuotantoyksiköiden laatu-, hygienia- ja ympäristövaatimusten noudattamisessa. Tuotantoeläinten hoitaminen vaatii uuteen teknologiaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvän osaamisen jatkuvaa 23

12 24 kehittämistä. Työntekijän työskentely maatalousalan yrityksissä vaatii hyviä sosiaalisia taitoja sekä perehtyneisyyttä työehtoihin ja työntekijänä toimimisen vastuullisuuteen Metsätalous a) Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Tulevaisuudessa osaavien metsäkonekuljettajien saanti on haaste koko metsäteknologiasektorille. Toistaiseksi Suomessa töihin saadaan ihmisiä, mutta pysyvyys on toinen asia. Erityisesti viime vuosina on esiintynyt puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta ja tilanne on kärjistynyt entisestään. Naisten hakeutumista alalle on tuettava, sillä naisilla on metsäkoneen kuljettamiseen sopivia ominaisuuksia, kuten mm. kyky säilyttää huolellisuus. Kuljettajien vaatimustaso tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Automaation lisääntyminen koneissa tekee työn fyysisesti helpommaksi, mutta henkisesti vaativammaksi. Kuljettajalla on seurattavanaan useita samanaikaisesti tapahtuvia asioita. Kuljettajan työskentely koneella kehittyy kohti prosessinvalvojan roolia. b) Metsäalan yrittäjyys Metsäalan urakoinnissa on uusi töiden organisointimalli sisäänajovaiheessa. Mallia kutsutaan alueyrittäjyydeksi tai avainyrittäjyydeksi tai laajempien kokonaisuuksien urakoinniksi. Alueyrittäjyys tai avainyrittäjyys merkitsee sopimuskokonaisuuksien kasvua ja tehtävien monipuolistumista puunhankintaan liittyvässä kone- ja autourakoinnissa. Se merkitsee siten myös, että urakointisopimussuhteita solmitaan aiempaa harvempien yrittäjien kanssa. Tästä seuraa toisaalta yrityskoon kasvua ja osaurakointisopimuksia yrittäjien välille. Metsäalalla on kautta aikojen urakoitu pääsääntöisesti yhdelle vahvalle asiakkaalle teollisuudelle tai metsähallitukselle. Alueyrittäjyys/avainyrittäjyys katkaisee tuon suhteen isolta joukolta yrittäjiä. Tämä uudenlainen toimintamalli on vaativa etenkin alueyrittäjäksi ryhtyvälle. Tilanne on uusi myös osaurakointia suorittaville koneyrityksille. Tilanteen hallinta vaatii uutta osaamista, uudenlaista asennetta ja hyvää strategista pelisilmääkin. 24

13 25 c) Metsäkoneyrittäjältä ja -kuljettajalta vaaditaan monipuolisia taitoja Yhdellä hakkuukoneen ja metsätraktorin muodostamalla koneketjulla vuosittain käsittelemän puumäärän arvo rahassa voi olla parhaimmillaan jopa 2 miljoonaa euroa. Koneenkuljettajalla on suuri vastuu tekemästään puutavarasta sekä myös hakkuun jälkeen jäävän metsän tilasta ja ympäristöstä laajemminkin. Työntekijältä vaaditaan teknistä osaamista, koneenkäsittelytaitoja, metsänkäsittelytaitoja, tietotekniikan perushallintaa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja nykyisin yhä useammin myös ihmissuhdetaitoja. Metsätyökoneissa sovelletaan laajasti korkeaa teknologiaa. Koneiden ohjausautomatiikka, puutavaran mittalaitteet sekä koneen ja asiakkaan välinen tiedonsiirto edellyttävät kuljettajalta kykyä tietotekniikan hyödyntämiseen. Tehokkuus on suomalaisissa metsäalan yrityksissä maailman kärkiluokkaa tuottavuudeltaan ja osin siksi puunkorjuun hintataso on Suomessa maailman halvimpia. Merkittävä määrä suomalaisia metsäkoneyrittäjiä toimii puunkorjuutehtävissä Venäjällä itärajan läheisyydessä, Baltian maissa sekä Keski-Euroopassa. Suomalaisilla olisi kysyntää enemmänkin ulkomailla, mutta kielimuuri on monelle esteenä Puutarhatalous Alan osaamisvaatimusten kehittyminen Puutarhatuotannon kohdalla viljelytekniikka tulee kehittymään ja muuttumaan mm. siten, että marjakasvien viljely kausihuoneissa yleistyy. Omenanviljely tulee lisääntymään kuten myös erikoismarjojen sekä monenlaisten syötävien uutuuskasvien tuotanto. Vihannesviljelyssä erikoistuminen sekä asiakaslähtöinen tuotanto ja kasvihuonetuotannossa energiakustannusten nousu edellyttävät osaamisen päivittämistä. Tuotteistaminen, markkinointi sekä talousasiat tulevat edelleen korostumaan. Viheralan kasvun edellytyksenä on, että saatavilla on hyvän kasvituntemuksen ja alan työmenetelmien sekä koneiden käytön hallitsevia koulutettuja ammattilaisia. Puutarhakauppa tarvitsee puutarha-alaa laaja-alaisesti tuntevia ja asiakaspalvelu- sekä neuvontataidot hallitsevia työntekijöitä. 25

14 TOIMINNAN PERIAATTEET 10.1 Koulutusalan toiminta-ajatus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän luonnonvara-alan koulutuksen toiminta-ajatuksena on kouluttaa asiakaslähtöisesti ammattitaitoisia osaajia työelämän tarpeisiin sekä monipuolisen kehittämistoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön avulla kehittää maaseutua, sen ammatteja ja yritystoimintaa Koulutusvisio 2010 PKKY:n luonnonvara-alan koulutuksen ja kehittämistoiminnan avulla maaseutu säilyy elinvoimaisena ja luonnonvara-alan ammatit sekä yritystoiminta ovat kilpailukykyisiä. Ammattiopistot Kitee, Niittylahti ja Valtimo sekä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto tulevat kouluttamaan luonnonvara-alalle riittävästi osaajia Yhteistyö (PKKY:n sisäinen) Koulutusalan toimijat PKKY:ssä Ammattiopisto Kitee ja ammattiopisto Valtimo tekevät syventyvää yhteistyötä luonnonvaraalan koulutuksessa. Maatalouden koulutuksen pääpainopiste on Kiteellä ja metsäalan koulutuksen Valtimolla. Maatalousalan koulutuksessa Ammattiopisto Kitee ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto ovat olleet vuosi vuodelta läheisemmässä yhteistyössä opettajien ja oppimisympäristön yhteiskäytössä. Metsätalouden koulutuksesta metsäkoneenkuljettajakoulutus, metsäkoneenasentajakoulutus ja puutavara-autokuljettajien koulutus tapahtuu pääasiassa Valtimolla. Metsureiden/metsäpalveluyrittäjien koulutus tapahtuu Kiteellä. Valtimo ja Kitee kehittävät ja markkinoivat yhdessä Joensuussa tapahtuvaa metsäalan koulutusta. 26

15 27 Luonnonvara-alan yhteismarkkinointia yläkouluilla on vuosittain vauhditettu yhteisellä luonnonvara-alan esitteellä, joka on painettu Luova-tiimin rahoituksella. Tätä hyväksi koettua markkinointityötä tullaan jatkamaan. Maatalousala: Ammattiopisto Kitee, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Ammattiopisto Valtimo Metsäala: Ammattiopisto Valtimo, Ammattiopisto Kitee Puutarha-ala: Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Joensuu Luonto- ja ympäristöala: Ammattiopisto Kitee, Ammattiopisto Niittylahti Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Maatalousalan aloituspaikat Ammattiopisto Kiteellä ja Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla ovat hieman pienemmät kuin laskennallinen tarve (ennakointiraportti) Pohjois-Karjalassa edellyttäisi. Lisäksi Ammattiopisto Kiteen maatalousalan opiskelijoista huomattava osa on kotoisin Itä-Savosta ja Etelä-Karjalasta, koska näillä alueilla maatalousalan koulutusta ei enää ole. Metsäalalla Ammattiopisto Valtimon ja Kiteen aloituspaikat ja sieltä valmistuneiden määrä vastaa laskennallisesti kutakuinkin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun metsäalan työvoimatarvetta. Ongelmana on kuitenkin se, että kaikki valmistuneet eivät pysy metsäalalla vaan työllistyvät esimerkiksi metalliteollisuuden tai maanrakennusalan työtehtäviin. Luonto- ja ympäristöalan aloituspaikka määrä on koulutustarveselvityksiin verrattuna hieman yläkantissa. Työmarkkinat ovat kuitenkin antaneet selviä merkkejä, että alan koulutuksen hankkineiden yrittäjien työtilanne on paranemassa selvästi. Puutarha-alalla Joensuun seudun kauppapuutarhojen, kukkakauppojen sekä puutarhamyymälöiden työntekijöiden sekä puutarha-alalle yrityksiä perustavien kouluttaminen toteutetaan Aikuisopiston kautta. Aloituspaikka määrä on ollut pieni, josta johtuen on ollut tarvetta järjestää alalla ammatillista lisäkoulutusta. 27

16 Koulutustarjonnan suuntaaminen tulevaisuudessa Maatilatalouden koulutustarjonta tulee nojaamaan alueellisesti vahvaan karjatalousvaltaiseen maataloustuotantoon. Maaseutuyrittäjien ja eläintenhoitajien koulutuksessa keskitytään entistä tarkemmin hyvien käytännön työtaitojen opettamiseen. Ammattikorkeakouluun tähtäävien yhteisten aineiden opetusta tullaan kokeilemaan lukioyhteistyön kautta. Uutena painopistealueena maatilatalouden koulutuksessa tulee olemaan bioenergia eri muodoissaan. Luonto- ja ympäristöalan perustutkintokoulutuksessa ovat ympäristönhoitajan ja luontomatkailun koulutusohjelmat, joiden opetussuunnitelmat tulee tarkistaa työelämän vaatimusten mukaisesti oikealle tasolle. Puutarhatuotannon perustutkintokoulutuksen tarjontaan tulee lisätä viheralaa painottavaa opetusta. Viljelypuutarhurin ammattitutkinnossa korostetaan innovatiivisuutta sekä taloudellisia näkökulmia. Floristin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta kehitetään työelämän tarpeita vastaavaksi. Jos maanrakennusalan työvoimatarve kasvaa kaivosten avaamisen takia Pohjois- Karjalassa ja Kainuussa ja jos bioenergian käytön kasvu entisestään kiihtyy, on mahdollista, että metsäkonealalla voi avautua kymmeniä uusia työpaikkoja metsänparannuskoneiden ja metsäkoneenkuljettajien siirtyessä kaivoksille maanrakennuskoneiden kuljettajiksi. Tällöin työvoimatarve ylittää valmistuvien määrän ja aloituspaikkoja on ehkä lisättävä. Puutavara-auton kuljettajien koulutusmäärät Valtimolla riittävät tyydyttämään Pohjois-Karjalan työvoimatarpeen. Arviot työvoimatarpeesta (manuaalinen työ, metsäkoneenkuljettajat, puutavaraautonkuljettajat) vaihtelevat. Metsätehon raportissa vuodelta 2004 Metsätyövoiman tarve ja koulutus arvioidaan, että Pohjois-Karjalassa uuden työvoiman tarve on vuosittain hitaalla poistumalla noin 80 ja nopealla poistumalla 120, Kainuussa 50 ja 80 ja Pohjois-Savossa 90 ja 135. Metsureiden tarve tulee hitaasti pienenemään ja metsäkoneenkuljettajien tarve lisääntymään. Metsäkoneenasentajien työvoimatarve tulee pysymään suurena, koska metsäkoneenvalmistajien tarkoituksena on laajentaa toimintaansa Joensuussa ja Vieremällä ja viedä entistä enemmän metsäkoneita mm. Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. Tämä lisää asentajien tarvetta niin tehtaissa kuin huolto- ja käyttäjäkoulutustehtävissä Suomessa ja ulkomailla. 28

17 29 Opiskelijahankintaa tehostetaan entisestään Pohjois-Savoon, Kainuuseen ja Joensuun seudulle, jotta ammattiopisto Valtimo ja Kitee voivat vastata määrällisesti ja laadullisesti työelämän tarpeisiin. Tämä vaatii käytännössä yhteistyösopimuksen laatimista metsäkonealan koulutuksesta Savon ammatti- ja aikuisopiston Siilinjärven yksikön kanssa ja koulutusyksikön kehittämistä Joensuuhun. Joensuussa tulee aloittaa jo syksyllä 2007 opiskelijaryhmä metsäkoneenkuljettajaopiskelijoita. Metsäkoneasentajakoulutuksen osittaisesta järjestämisestä Joensuussa tulee myös keskustella PKKY:n sisällä ja metsäkonevalmistajien kanssa Osaamisen kehittämisen periaatteet Luonnonvara-alan osaamisen kehittäminen on haaste kaikille alan oppilaitoksille. Uuden tekniikan ja ympäristönhoitoon liittyvien vaatimusten myötä opettajien työelämätuntemusta on lisättävä. Opettajien työssäoppimisen jaksoista luodaan pysyvä käytäntö. Kiteen opetusmaatilan kehittäminen mallitilaksi edellyttää henkisiä ja aineellisia resursseja. Metsäalan opettajien osaamistaso ammatillisesti ja pedagogisesti on ammattiopisto Valtimolla tällä hetkellä varsin korkea. Kymmenen vuoden kuluessa huomattava osa opettajakunnasta eläköityy, joten uuden koulutetun opettajakunnan rekrytointi ja pätevöittäminen on ammattiopisto Valtimon tärkein osaamisen kehittämisen haaste. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on opettajien rekrytointia kehitettävä. Haasteena on myös hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmalle opettajakunnalle kokeneilta opettajilta. Työkiertoa on lisättävä Koulutusala- ja opintoalatiimit ja niiden tehtävät Koulutusalalla on kaksi toimivaa tiimiä, luova-tiimi ja metsätiimi. Luovatiimin opintoaloja ovat maatalousala, puutarha-ala sekä luonto- ja ympäristöala. Metsätiimi on yhden opintoalan tiimi. Tiimien tehtävänä on yhteistyön koordinointi PKKY:n luonnonvara-alan koulutusta järjestävien yksiköiden välillä. Tärkeitä tehtäviä ovat koulutuksen määrällinen ja laadulli- 29

18 30 nen ennakointi. Yhteistyön tarkoituksena on myös alan kokonaisvaltainen kehittäminen, henkilöstön yhteistyön ja osaamisen lisääminen. Yhteisenä tavoitteena on myös maaseudun monipuolisen kehittämisen ja luonnonvara-alan ammattien vetovoimaisuuden lisääminen yhdessä sidosryhmien kanssa. 11. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulutusalan perustutkinnot Koulutusalan perustutkinnot ovat seuraavat: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Koulutusalan ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Koulutusalan ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ovat seuraavat: Floristin ammattitutkinto Karjatalouden ammattitutkinto Luonnontuotealan ammattitutkinto Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto Metsäkoneasentajan ammattitutkinto Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto Viljelijän ammattitutkinto Viljelypuutarhurin ammattitutkinto Muu perustehtävää tukeva toiminta Luonnonvara-alan koulutusta järjestävät yksiköt suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä alan sidosryhmien kanssa luonnonvara-alaan liittyviä kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää joko koulutustarjontaa, sen sisältöä tai työelämää. Maatilatalouden strategian 30

19 31 toimeenpanossa on muodostettu laaja koko Itä-Suomea kattava hanke maatalousalan opistojen kesken. Ammattiopisto Valtimo koordinoi ja johtaa OPH:n rahoittamaa Metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hanketta. Hanke alkoi 2006 ja päättyy Hankkeen tarkoituksena on kehittää metsäkoneasentajien koulusta ja lisätä nuorien kiinnostusta asentajakoulutukseen. Ammattiopisto Valtimo on myös mukana Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamassa Kaveri hankkeessa, jossa pyritään löytämään järkeviä yhteistyömalleja kalliiden erityisalojen (esim. logistiikan- ja metsäkoneopetus) koulutuksenjärjestäjien kesken Itä-Suomen läänin alueella. Valtimo hallinnoin metsäkonekoulutuksen osahanketta. Hanke alkoi vuonna 2006 ja päättyy Maksullisen palvelutoimintana Valtimo järjestää noin 10 kahden, kolmen viikon mittaista käyttäjäkoulutusjaksoa Komatsu Valmetin asiakkaille Venäjällä ja Baltiassa ainakin vuoden 2007 ajan. Myös muiden metsäkonevalmistajien kanssa neuvotellaan uusista mahdollisista koulutusyhteistyöhankkeista Kilpailutoiminta Luonnonvara-alalta Taitaja-kisoissa ovat edustettuina metsäkonekuljettajat. Pikaisesti on käynnistettävä myös muiden luonnonvara-alan ammattien kilpailutoiminta. 12. YHTEISTYÖ Maakunnalliset ohjausryhmät Työelämäyhteistyö on kaiken koulutuksen ja oppimisen perusta. Työelämäyhteistyön kautta saadaan tietoa siitä mihin suuntaan koulutusta tulisi kehittää. Maatalousalalle, puutarhaalalle sekä luonto- ja ympäristöalalle on muodostettu yhteinen ohjausryhmä, johon kuuluvat jäseninä kunkin ammattialan yrittäjiä, työntekijöitä, opiskelijoiden edustaja sekä eri yhteisöjen edustajat. Ohjausryhmä toimii ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä. 31

20 32 Metsäalan ohjausryhmä koostuu Pohjois-Karjalan metsäalan toimijoista (työntekijät, metsäkoneyrittäjät, metsäyritykset, opetushenkilöstö ja muut metsäalanorganisaatiot). Ohjausryhmän tärkein tehtävä on työelämän näkemysten välittäminen opetussuunnitelman sisältöihin, osaamisvaatimuksiin, opetusjärjestelyihin, työssäoppimiseen ja näyttöjen toteuttamiseen. Ohjausryhmä toimii ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä Sidosryhmäyhteistyö Luonnonvara-alan koulutusta järjestävillä ammattiopistoilla on opetusalalla kiinteä yhteistyö peruskoulujen ja lukioiden kanssa. Ammattiopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus kahden tutkinnon suorittamiseen yhteistyössä Kiteen ja Valtimon lukioiden kanssa. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa tehdään maksullista palvelutoimintaa. Ammattikorkeakoulun Kiteen yksikkö toimii Ammattiopisto Kiteen tiloissa. Luonnonvara-alojen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yritykset, maataloustuottajaliitot, TE-keskus ja Pro Agria. Metsäalan sidosryhmäyhteistyö on laajaa käsittäen metsäkoneenvalmistajat, koneyrittäjät, palveluyrittäjät ja metsänhoitoyhdistykset. Metsäkeskus Pohjois-Karjalan kanssa on tiivis yhteistyö metsäalan luonnonhoitotutkinnon järjestämisessä. Metsäalan koulutusta tarjoaa Pohjois-Karjalassa Joensuun yliopiston lisäksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa koulutetaan metsätalousinsinöörien lisäksi konetekniikan insinöörejä, joista osa työllistyy metsäklusterin toimialoille. Puutuotealan yrityksien kehittämispalveluja tarjoavat Joensuun tiedepuiston Puu- ja metsäosaamiskeskus ja Puuteknologiakeskus Puugia. Muita metsäalalla toimivia organisaatioita ovat Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistykset, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan TE-keskus. Erilaiset kansalaisjärjestöt kuten Suomen Luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Metsästäjäin Keskusjärjestö vaikuttavat myös oman toimintansa kautta metsätalouden harjoittamiseen. 32

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Maatalousalan Puutarhatalouden Kalatalouden Metsäalan Luonto- ja ympäristöalan Luonnonvara- ja ympäristö Alalla

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi Sidosryhmäseminaari 07.11.2008 Jouko Karhunen jouko.karhunen@oamk.fi Maaseutuelinkeinojen ko Agrologi (AMK) Puutarhatalouden

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, 27.10.2010 Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäsektori keskeinen Suomen menestykselle myös tulevaisuudessa Suomessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Alkavat aikuiskoulutukset

Alkavat aikuiskoulutukset Syksy 2013, luonnonvara-ala Alkavat aikuiskoulutukset Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä, Kuopiossa ja Toivalassa. Syksyllä alkavat Koulutuksiin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

AHLMAN. yksityinen koulutus- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maaseutu keskellä kaupunkia

AHLMAN. yksityinen koulutus- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maaseutu keskellä kaupunkia AHLMAN yksityinen koulutus- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta Maaseutu keskellä kaupunkia tasokasta koulutusta, aidot työelämälähtöiset oppimisympäristöt

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle. TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle. TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Metsäkoneyritysten odotukset kuljettajakoulutukselle TTS puunkorjuu- ja kuljetusseminaari 4.6.2015 Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry Puun toimituspisteet - satoja Metsäteollisuuden toimipisteet Energialaitokset

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa

Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa Harri Savonen, Pohjois-Karjala Ammattiopisto Valtimo Janne Haapasalo, John Deere Forestry Oy Deere & Company on maailman johtava

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

2SLQQl\WHW\ 7\ KDUMRLWWHOX. 0$$Ã-$Ã0(76b7$/28'(1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29ñÃ0(76b7$/286,16,1gg5,Ã$0.

2SLQQl\WHW\ 7\ KDUMRLWWHOX. 0$$Ã-$Ã0(76b7$/28'(1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29ñÃ0(76b7$/286,16,1gg5,Ã$0. 2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 7\ KDUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot