Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------"

Transkriptio

1 Opintomatka Saksaan Hannoveriin Eurotier-messuille ja saksalaisille sikatiloille Matkaraportti

2 Opintomatka järjestettiin yhteistyössä Lihan kasvua Hämeessä- hankkeen kanssa. Opintomatkalle osallistui yhteensä 35 henkilöä, joista Kaakkois-Suomen hankkeen puitteissa 17 henkilöä ja LihanKasvua hankkeen puitteissa 17 henkilöä. Päätoimiala osallistujilla oli porsas-, yhdistelmätai lihasikatuotanto. Tulkkina ja oppaana toimi Martti Matintalo (Veljekset Matintalo Oy). Kaakkois- Suomen hankkeen puolesta matkaan osallistui Merja Berg (Sikayrittäjät) ja LihanKasvua - hankkeen puolesta matkaan osallistui Kati Kastinen (ProAgria Häme). Matka alkoi tiistaina aamulla lennolla Helsingistä Hampuriin. Hampurin lentokentällä nousimme bussiin, joka kuljetti meitä koko matkan ajan tilakohteiden, hotellin sekä messujen välillä. Yövyimme Relexa-hotellissa Bad Salzdetfurthissa, joka sijaitsi n. 40 km päässä Hannoverista etelään. Tilavierailukohteet: KOHDE aamupäivä Koulutus- ja tutkimuskeskus Futterkamp, Gutshof Bleckendorf Kuvat 1 ja 2 Futterkampin päärakennus ja opetustiloja

3 YLEISTÄ: Koulutus- ja tutkimuskeskus sijaitsee Itämeren rannalla, Pohjois-Saksassa, Schleswig-Holsteinin maakunnassa. Se järjestää koulutusta tuottajien lisäksi myös työntekijöille, opettajille, opiskelijoille ja muille alasta kiinnostuneille. Koulutuksen lisäksi keskuksessa tehdään laaja-alaista maatalouden tutkimusta ja erityisesti sianlihantuotannossa keskeiset aiheet ovat erilaiset porsimiskarsinat ja kalusteet, typpi- ja fosforipitoisuuksien vähentäminen ruokinnassa, erilaisten rehun lisäaineiden testaaminen sekä ruokintakäyrien tutkiminen tai kehittäminen. Koetilalla on 225 hehtaaria peltoa, 180 lehmää + nuorkarja, 370 emakkoa ja 400 lihasikapaikkaa. Pelloilla viljellään pääosin vehnää, rapsia, ohraa ja maissia säilörehuksi. Laidunten osuus on n. 60 hehtaaria. Koesikalan toiminnasta kertoi Kristian Seidfeldt. Tällä hetkellä emakkopaikkoja on 370, joista 250 paikkaa pihatossa, 97 porsituspaikkaa ja 50 siemennyspaikkaa. Sikala työllistää kaikkiaan 4 työntekijää, mutta normaalisti 2,5 henkilöä. Välikasvattamossa on tilaa vieroitetuille porsaalle. Lihasikapaikkoja on 400, mutta tarkoitus on laajentaa 1000 lihasikapaikkaan. Osa porsaista menee lähitiloille kasvatettavaksi n. 29 kilon painoisina. Koetilalla on käytössä Schauerin yksilöruokkija (Compldent + Spotmix). Tutkimuksia ja kokeita varten saadaan eri rehuseokset tehtyä tarkasti ja ruokittua yksilökohtaisesti. Esimerkiksi välikasvattamon ruokintakokeissa on 12 pääraaka-ainetta (mm. viljat, rapsi, soija) ja 7 sivukomponenttia (esim. erilaiset hiivat, aminohapot, lääkkeet), joista tehdään eri seoksia kokeita varten. Esiseosta laimentamalla koeseoksessa voidaan käyttää pieniäkin (7 grammaa) määriä eri komponentteja. Rehun syönti pyritään saamaan maksimaaliseksi, ja rehuseos tehdään tuotantovaiheen mukaan. Emakot rokotetaan PSE:tä ja sikaruusua vastaan, porsaille annetaan rokote cirko- virusta vastaan. Emakoille tehdään kuntoluokitus 3 kertaa tiineysaikana, ja ruokintaa muutetaan, mikäli tarve. Saksan sikataloudesta esittelijä kertoi, että investointeja suunnitellaan lihasikaloista, koska Tanskasta tulee markkinoille porsasta. Emakkopuolella vastaavasti emakon yksiköitä, koska halutaan, että porsaat tulevat yhdestä paikasta. Rakennuskustannus on keskimäärin 450 euroa/lihasikapaikka ja euroa/emakkopaikka. Häntien katkaisu on yleistä ja 1/3 hännästä katkaistaan (silmämääräisesti 2/3). Kastraatiossa käytettiin puudutusta. Keskimäärin saksalaistilalla työntekijä palkataan emakkoa kohden. Porsaita vieroitetaan keskimäärin 28 emakkoa kohden, joillakin jo 30. Porsaskuolleisuus olisi alle 2 % (välikasvattamossa). Koetilan tuotantoemakot ovat kansallisia risteytyksiä, myös tanskan maatiaista ja ranskalaista ADN genetic on tehty kokeita. Lihasikojen isinä käytetään pietrain-rotua. TIINEET EMAKOT PIHATOSSA: Emakot tulevat pihattoon 3 päivää siemennyksen jälkeen ja lähtevät sieltä 3 päivää ennen porsimista. Käytössä on 21 päivän kierto. Kaikilla emakoilla on transponderit korvissa, joista ruokintalaite tunnistaa emakon ja antaa yksilökohtaisen, tuotantovaiheen mukaisen rehuannoksen. Keskellä pihattoa on erottelualue, jonne kone ohjaa emakot toimenpiteitä (rokotukset, tiineystutkaus, kiiman uusiminen, siirto porsimisosastoon) varten. Pihatossa ei ollut sivuseinillä ikkunoita vaan ainoastaan sisääntuloluukut tuloilmalle (ikkunat toisivat liikaa lämpöä osastoon). Ilmanvaihto on suunnattu siten, että tuloilma suuntautuu ylöspäin, jolloin kylmä ilma virtaa

4 katonharjaa myöden ylös ja sekoittuu sikalailmaan rakennuksen keskiosassa. Poistokanava sijaitsee katonharjassa. Osaston lämmitykseen riittää emakoiden tuottama lämpö ja talvella osaston lämpötila on n.+ 16 astetta. Kesällä voidaan käyttää kostutusjärjestelmää, jolla voidaan alentaa lämpötilaa 6 astetta. Emakoiden makuualueet sijaitsivat seinien vieressä ja kooltaan ne olivat 4,5 m x 5 m. Erotteluseinän pituus oli 1,6 m. Makuulooseja ei tarvitse siivota, koska niissä ei saa olla liikaa makuutilaa, etteivät ne likaannu. Emakoille oli tarjolla olkea seinään kiinnitetystä olkihäkistä. Ruokinta-asemia oli 4, joista jokainen pystyy hoitamaan 80 emakkoa. Ruokkija avautuu klo ja kun kaikki ovat syöneet (emakot saavat kaiken rehun kerralla niin halutessaan), ruokkija sulkeutuu aamulla 7-9 välillä. Näin vältetään turhaa liikettä ruokkijan ympärillä ja halutaan rauhoittaa osastoa. Kattoikkunoista tulevan valon lisäksi on käytössä hämärävalo. Osastossa on lisäksi karjukoppi transponder- lukijalla, jolla voidaan seurata kiimojen uusiutumisia. Mikäli emakko vierailee ahkerasti karjukopilla, seuraavalla kerralla ruokintalaite siirtää emakon erottelualueelle toimenpiteitä varten. Tiinehtymättömyyttä esiintyy lähinnä syksyllä. Ensikot ja uudet emakot tuodaan pieninä ryhminä suureen ryhmään. Tappeluita ei tule, koska ryhmäkoko on suuri. Lisäksi emakot makoilevat valtaosin looseissa eivätkä tykkää maata keskialueella. Kuva 3 Emakkopihatto Rehuna käytetään pääosin ohran, vehnän, soijan ja rapsin seosta täydennettynä mineraalirehulla (premix- tyyppinen täydennysrehu, jossa korkea pitoisuus kivennäis- ja hivenaineita sekä aminohappoja). Rahoitus koetilan toiminnalle saadaan kokeita teettäviltä yrityksiltä, omasta tuotannosta sekä valtiolta. Emakonalut saadaan edullisemmin, kun niitä käytetään tutkimukseen.

5 PORSIMISOSASTO: Porsimiskarsinassa on täysritilä, porsimishäkki on suorassa ja lämmitetty makuualue porsaille sijaitsee lähellä emakkoa. Porsimisia ei normaalisti käynnistetä. Viikon päästä porsimisesta häkki avataan. Emakko porsii normaalisti 6-8 kertaa ja tärkein poiston syy on porsaiden suuri kokovaihtelu. Porsituskarsinoissa oli kokeiltavana erilaisia virikeleluja emakoille mm. puuta (kakkosnelosen pätkä), ketjussa roikkuva pallo, yms. Virikelelun pitää antaa emakolle pureksittavaa, mutta se ei saa mennä rikki. Kuva 4 Porsimisosasto Ennen porsimista rauhattomilla ensikoilla on ollut kokeilussa pitää kania porsimiskarsinassa kaverina. Esittelijän mukaan sen läsnäolo rauhoittaa ensikkoa ja ensikko tottuu liikkeeseen ympärillään. Nykyisin on käytetty myös vieroitettua porsasta. Karjuporsaat saavat puudutuspiikin ennen kastraatiota. Sillä välin kun puudutusaine alkaa vaikuttaa, hoidetaan natuporsaiden hoitotoimet (rauta, transponder korvaan, hännäntypistys) ja sen jälkeen karjuporsaiden hoitotoimet. Tällä työjärjestelyllä ei työaikaa kulu aiempaa enempää. Emakoille syntyy keskimäärin elävää porsasta pahnuetta kohden ja vieroitetaan porsasta. Porsaskuolleisuutta esiintyy 1-2 vrk:n jälkeen syntymästä. Vieroituspaino on n. 8 kg. Pahnueita ei lajitella porsitusosastossa, mutta välikasvattamossa koon ja sukupuolen mukaan. Lisärehua imeville porsaille ei pääsääntöisesti anneta, mutta 3 viikon ikäisinä alkavat saada prestartteria. TIINEYTYS: Emakot pidetään tiineytysosastossa kiimaantulon ja siemennyksen ajan. Emakoiden ruokintakaukalon päällä, n. 1,5 metrin korkeudessa on lisävalo, jota annetaan h päivässä vieroituksesta siemennykseen. Siemennyksen jälkeen valon määrää lasketaan 8 tuntiin päivässä. Tiineytettävien emakoiden rehu on energiapitoista. Vieroituksen jälkeen 1-2 päivää emakot saivat vähän rehua, jotta maidontuotanto loppuisi ja 2-3 päivää energiaa lisättiin, jotta munasoluja irtoaisi enemmän. Ensikot ja karjunsiemen ostetaan tilalle. Tilan karjuja käytetään lähinnä hajuna, niitä kierrätetään aamulla ja illalla emakoiden edessä. Keskimäärin siemennyskertoja kiimaa kohden oli 3, mutta joitakin siemennettiin 4 kertaa. Esittelijä totesi, että toiseksi viimeinen kerta on aina tärkein.

6 Keskeisiä tunnuslukuja porsastuotannossa 2008/2009: Vieroitettuja porsaita 27,1 emo/vuosi, porsaskuolleisuus 17,3 %, 2,3 porsimista emo/vuosi, välityspaino 29 kg, emakkorehua 1340 kg (13,40 dt)/emo ja porsasrehua 1030 kg (10,30 dt)/emo. Keskeisiä tunnuslukuja lihasiantuotannossa 2008/2009: Päiväkasvu 838 g, rehunhyötysuhde 2,7 kg, kuolleisuus lihasikalassa 2,9 % ja elopaino teurastaessa 119 kg. Kuva 5. Kaaviokuva Futterkampissa käytössä olevasta biokaasulaitoksen toimintaperiaatteesta. KOHDE iltapäivä Thomas Asmussen, Gelting, Tilan isäntä ei ollut paikalla, vaan sikalaa esitteli Schauerin edustaja Franz Bauer. Tilalla on uusi, osittain viimeistelyä vailla oleva lihasikala, yhteensä tilalla 2500 lihasikaa liemiruokinnalla (Schauer/Turbojet). Pääkomponentit rehussa ovat vehnä, ohra ja soija. Käytössä on kolmivaihe-ruokinta ja rehua jaetaan kolme kertaa päivässä. Lääkkeet ja vitamiinit voidaan jakaa venttiilikohtaisesti, eivätkä ne mene rehulinjassa. Kuva 6. Ruokintajärjestelmää

7 Osastoissa ovat käytössä kokoritilälattiat (palkkien väli 18 mm) putkilannanpoistolla ja väliseinämässä sijaitsevien ruuhien alla avointa tilaa puhdistusta varten. Seinämät ovat pvcmuovia. Tuloilmaluukut (SKOV) sijaitsevat hoitokäytävien päällä ja poistoilma puhalletaan ja puhdistetaan biofiltterin (hake) läpi. Jäähdytysvesijärjestelmä kulki karsinan etuosassa ja karsinan keskiosassa liotusjärjestelmä. Lämmitystä ei ollut, mutta pienille porsaille pidetään kaasulämmitintä 2-3 päivää lihasikalaan tulon jälkeen. Kuva 7. Asmussenin sikalan ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmaluukut. Kuva 8. Yksi aurinkopaneeli tuottaa n. 200 w energiaa. KOHDE aamupäivä Achim Brandt, Nordkampen 33, D Walsrode Kuva 9. Tilan päärakennus ja vanhimmat tuotantorakennukset on rakennettu 1900-luvun alussa.

8 Kuva 10. Matkaoppaana ja tulkkina toimi Martti Matintalo (edessä) ja tilan toiminnasta kertoi Achim Brandt (keskellä). Tila on tyypillinen perheviljelmä, jossa nuoren isäntäparin lisäksi tilan töihin osallistuvat isovanhemmat ja harjoittelija. Tilalla on 230 emakkoa ja porsaat tuotetaan välitykseen. Karanteenisikalassa ostoensikoille tehtiin kattoremonttia. Uusi porsastuotantosikala on rakennettu vuonna Entinen perunahalli toimii välikasvattamona. Perunanviljelystä on tilalla luovuttu, välimatkat ovat pitkät (50 km) ja uusiin koneisiin ei ole haluttu investoida. Peltopinta-ala on n. 70 hehtaaria, josta ohra, ruisvehnän (triticale) ja rukiin lisäksi viljeltiin maissia (10 ha) biokaasuvoimalaan ja viljelykiertoa varten sekä sokerijuurikasta 4 ha. Maissia viljellään alueella pääsääntöisesti naudoille eikä se sovellu kuivaruokkijassa käytettäväksi (liisteröityy). Rukiista on saatu satoa n. 4 tn /ha, mutta jos viljelyksiä kasteltaisiin tai kesällä sataisi sopivasti, hehtaarisatoa saisi 6-7 tn/ha. Isäntä kertoi, että uuden sikalan vaatimuksena on 300 metrin välimatka naapuriin ja 600 m välimatka metsään typpipäästöjen vuoksi. Poistoilman biosuodatin on pakollinen. Tilalla biosuodattimessa käytetään olkea. Poistoilma johdetaan avoimeen n. 1,5 m korkeaan tilaan, jossa päällä ritilä ja n. 30 cm:n kerros olkea. Olkipatja vaihdetaan kerran vuodessa. Ammoniakki suodattuu poistoilmasta vesisumun avulla ja ilma suodattuu olkipatjan läpi hitaasti ulkoilmaan. Olkea käytettiin myös lietesäiliössä peittona. Kuva 11. Poistoilman biosuodatin

9 Rehuna käytetään omaa seosta, joka koostuu ohrasta, ruisvehnästä, rukiista (pieni määrä torajyväriskin vuoksi), soijarouheesta, sokerileikkeestä ja mineraalirehusta. Tilalla on kuivaruokinta kaikille. Lihasioille (lähinnä välitykseen kelpaamattomat porsaat) syötettiin alkukasvatuksessa ohraa ja ruisvehnää ja loppukasvatuksessa ohraa ja ruista (50%). Tiineille ja imettäville emakoille on omat seoksensa ja ruokinta on kahdesti päivässä. Ruokinnan yhteydessä tehdään myös kuntotarkastus. Imevät porsaat saavat startteria 7 pv ikäisestä lähtien. Rehuseoksen hinnaksi isäntä arvioi 250 /tn. Soijan hankinnasta oli tehty sopimus ja hinta oli 320 eur/tn. Ostoviljan hinta on vaihdellut, tällä hetkellä 140 /tn. Lihasiantuotantoa ei seurattu, mutta liha-% oli keskimäärin 56 ja elopaino teurastuksessa 118 kg. Emakot ovat risteytyksiä (Schaumann), mutta nykyiseen eläinainekseen isäntä ei ollut tyytyväinen. Porsaita syntyy paljon (pieni syntymäpaino) eikä emakon maidontuotanto riitä (laihtuvat imetysaikana) tai niillä on huono maidontuotanto (ylikuntoisia, huonoja imettämään). Porsaat vieroitetaan 21 pv ikäisinä, jonka jälkeen emakot menevät 3 päiväksi ulkotarhaan, jotta osastojen pesut voidaan tehdä. Emakolta vieroitetaan keskimäärin 23 porsasta vuodessa. Tilalla oli käytössä 4 viikon kierto. Viime aikoina mineraalirehua (premix- tyyppinen) on vaihdettu ja tarkoitus on vaihtaa eläinaines (ADN genetics). Kaikki emakot siemennettiin pietrain- rodulla, porsaat menevät lihasikatuotantoon. Tilalla oli myös 2 pietrain- rotuista hajukarjua, joita käytettiin satunnaisesti astutukseen. Emakot olivat 4 viikkoa siemennysosastossa, joissa on yksilökohtainen ruokinta. Siemennyskerrat merkittiin emakkoon värikoodein. Emakoiden korvissa on transponderit ja siemennyskerrat yms. toimenpiteet tallennetaan kämmenmikroon, josta tieto siirretään ruokintalaitteelle. Emakkokortteja ei ollut käytössä. Porsituskarsinoissa oli käytössä kokoritilä, jossa porsaille lämmitetty makuualusta. Lämpölamppua käytettiin 1-2 pv porsimisesta. Hännät katkaistiin (2/3 osa pois) leikkurilla, joka polttaa hännänpään umpeen. Kastraation jälkeen karjuporsaat saivat pitkävaikutteisen kivunlievityspiikin. Immunokastraatiosta isäntä ei ollut vakuuttunut, piti menetelmää kalliina ja saatuja tutkimustuloksia epäluotettavina. Porsaiden vieroitusosastossa oli 29 asteen lämpötila, ruokinta vapaa ja kaukaloiden pohjalla sensorit. Tiineysosasto koostui n emakon karsinoista, joissa oli kokoritilälattia ja ruokintakaukalo erotteluseinämillä keskellä. Virikeleluna käytettiin ruokkijakettinkiä. Muuta virikemateriaalia ei ollut näkyvillä. Liete kierrätettiin altaissa, jotta se saatiin kulkemaan putkistossa. Sikalan perässä oli myös käsintyhjennettävä biosuodatin, jossa käytettiin olkea. Kuva 12. Vieroitetut emakot siirrettiin osastojen pesun ajaksi katettuun ulkopihattoon kolmen päivän ajaksi.

10 KOHDE iltapäivä Gerhard Zettel Burenerstrasse 1. Buren D Neustadt Tila oli 320 emakon yhdistelmä, jossa n lihasikapaikkaa. Tilalla on kaksi eri yritystä, jossa sikalan osalta emakot ja porsaat ovat omana ja lihasiat omana yrityksenä (osakeyhtiömuotoinen). Kaikki siat kasvatetaan itse, myös uudistuseläimet. Emakot ovat risteytyksiä, suuntaus on siirtää eläinaines tanskalaiseen. Keinosiemen (pietrain) tuodaan tilalle samana päivänä, jos siementilaus tehty ennen aamu 9. Annoksen hinta on tilalle tuotuna 2,40 /annos. Vanhan isännän mielestä olisi parempi, jos porsaita tulisi vähemmän, mutta syntymäpaino olisi korkeampi. Tila työllistää isäntäparin ja isovanhempien lisäksi pesijän ja maatalousharjoittelijan Puolasta. Puolalainen harjoittelija saa tilalta asunnon, ruoan ja 1000 /kk. Mikäli tila palkkaisi ulkopuolisen työntekijän, palkkakustannus olisi /v. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala on n. 350 ha. Viljan säilönnässä käytetään propionihappoa (1l/tn) ja hyönteisiä torjutaan atellic -valmisteella (6 g/tn). Mikäli korjuukypsän viljan kosteus ylittää 16% tai vilja on itänyt tähkässä, myydään se märkänä biokaasulaitokselle. Viljaa ei normaalisti kuivata lainkaan. Viljan hinta on vaihdellut korkeimmillaan /tn, tällä hetkellä 140 /tn. Tila on osakkaana suunnitteilla olevassa biokaasulaitoksessa, joka hyödyntää lietettä. Mainittakoon, että kysymykseen tuulivoimaan panostamisesta, isäntä kertoi yhden tuulimyllyn maksavan 3,5 M. Pellon vuokraus maksaa keskimäärin 400 /ha ja ostohinnaksi tulisi /ha. Viljelytukea tila saa 255 /ha. Rehuseokset tehdään tilalla itse ja pääkomponentit ovat ohra, ruisvehnä, soija ja mineraalirehu. Emakoille, lihasioille ja porsaille on omat mineraalirehunsa, joissa laatu ratkaisee, ei hinta. Myös emakoiden rehussa laatu merkitsee. Soijarouhetta käytettiin emakoille 20%, lihasioille 18 % ja porsaille 25 %. Isäntä kertoi soijaa kuluvan 1000 kg/pv. Soijan hinnaksi isäntä sanoi alv/tn. Isännät tekevät yhteisostoja, joissa vaikuttavat laatukriteerit. Kuva 10: vieroitettuja porsaita Kuva 11: Emakoita Emakot ruokittiin käsin, jotta samalla voitiin tehdä kuntotarkastus ja seurata syöntiä. Samoin vieroitetut porsaat ruokittiin käsin. Vieroitettujen porsaiden karsinat olivat kokoritilää, rehua oli vapaasti saatavilla ja hännät oli katkaistu. Olosuhteiden täytyi olla kunnossa, koska porsailla ei

11 liiemmin ollut vapaata tilaa liikkua. Lisäksi sikaloiden välisessä ulkotilassa oli muutama vieroituskarsina, joissa oli pressukatto. Viikoittain lihasikalan puolelle siirtyi 120 porsasta yhdelle osastolle. Lihasikalassa ruokinnan hoiti Schauerin ruokintalaite, jonka sensorit mittasivat ½ tunnin välein, onko kaukalossa rehua. Rehu tulee kaukaloon kuivana ja vesi imeytyy jauhoon 2-3 minuutin aikana. Porsaat tulevat lihasikalaan n. 30 kilon painoisina ja lihasikala maksaa niistä rokotuksineen 48 /kpl. Tila on sitoutunut noudattamaan QS (Quality Security)-tuotantotapaa. Torstai ja perjantai Eurotier- messut Messujen pääteemoina oli tänä vuonna mm. eläinten hyvinvointi ja bioenergia. Tutustumisaikaa oli varattu 1,5 päivää. Messut olivat useassa hallissa teemoittain, kaksi sikahallia olivat yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista. Lisäksi bioenergiaa esiteltiin kahdessa hallissa. Tänä vuonna messuilla kävi yli vierasta, määrä on noussut tasaisesti joka kerralla. Sikalakalusteiden valmistajilla oli monta osastoa, erilaisia porsitushäkkiratkaisuja löysimme varmasti 15 erilaista. Vapaan porsimisen mahdollistavia häkkirakenteita ei näyttelystä löytynyt. Eläinten hyvinvointiin liittyen oli esillä paljon erilaisia lattiaratkaisuja; rakopalkkeja, parsimattoja ja muoviritilöitä. Hallissa 12 oli monta sika-aiheista luentoa ja paneelikeskustelua teemalla Sow well-being in group housing eli emakoiden hyvinvointia - ryhmäkasvatuksella. Sveitsiläinen sikayrittäjä Lukas Schulltes kertoi omista kokemuksistaan emakoiden ryhmäkasvatuksesta. Komission asetuksen artiklan 48 ja 49 mukaisesti kaikkien emakoiden on ns. joutilasaikana oltava ryhmäkasvatuksessa alkaen. Uusien sikaloiden rakentamisen yhteydessä tämä on otettava jo nyt huomioon ja vanhoja tuotantorakennuksia on muutettava niin, että määräys toteutuu myös niissä vuoden 2013 alusta lähtien. Schulltes kertoi kasvattavansa emakoita myös pienissä ryhmissä, joissa on 5-8 emakkoa. Emakoille annetaan vanhaa heinää 0,5-1 kg päivässä virikkeeksi. Emakoiden ruokintaa ei seurata yksilökohtaisesti (ei transpondereita) vaikka käytössä onkin ruokinta-automaatit. Sveitsissä ei leikata häntiä. Emakoita ei oteta ryhmästä erilleen hoitotoimenpiteitä varten, tämä aiheuttaa enemmän työtä, kun hoidot annetaan ryhmäkarsinassa. Saman teeman kautta käsiteltiin myös erilaisten karsinoiden lattiarakenteiden sopivuutta ryhmäkasvatukseen. Tutkija Dirk Hesse kertoi tutkimustuloksista. Lähinnä rakopalkkien rakojen leveys ja pituus vaihtelivat, samoin kuin materiaali. Tällä oli vaikutusta lattian puhtaana säilymiseen, sorkkaterveyteen ja eläinten viihtyvyyteen. Lisäksi huomioon oli otettava myös eläinsuojelulliset näkökohdat. Kuten Suomessakin, myös Saksan sikatalousyrittäjiä puhuttivat kivunlievitys kastraatiossa, hännäntypistys ja immunokastraatio. Porsastuotannon taso on keskimäärin Saksassa korkeampi kuin Suomessa, mutta lihasikojen päiväkasvussa ja lihakkuudessa Suomi on tehokkaampi. Lähdimme messuilta perjantaina n. klo ajamaan kohti Hampuria ja lentokenttää. Ennen lentokentälle menoa teimme lyhyen bussikierroksen Hampurissa tutustuen joihinkin nähtävyyksiin.

TAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Masku 18.11.2016 Olli Anomaa 2016-11-21 1 Porsitusosasto - 2 - Porsivan emakon ruokinta Joutilasrehun koostumus ja määrä - vaikutus imetysominaisuuksiin,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA 22.11.2017, AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Ensikoiden kasvatus Eläinvirran hallinta Kun ensikkoporsas syntyy, mitä toimenpiteitä Ensikoiden valinta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla

Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä 1.3.2012 Kuvat: Katja Mahal Tilan tausta Koulutila Hämeenkyrössä, läntisellä Pirkanmaalla. Maaseutuopetusta

Lisätiedot

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2012 629/2012 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2017 6.4.2017 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden

Lisätiedot

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo, WEBINAARI 22.3.2018 Eläinten hyvinvointikorvaus Kristiina Valliovuo, 4.4.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN TUKIEHDOT RUOKINTA JA HOITO (NAUDAT) 1. Naudoilla saatavilla riittävästi karkeaa rehua ja jatkuvasti

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-

Lisätiedot

Sikalaharjoitteluselostus

Sikalaharjoitteluselostus Sikalaharjoitteluselostus Sikalaharjoittelu paikassa X Harjoitteluselostus dd.mm.yyyy dd.mm.yyyy Harjoittelija: Matti Meikäläinen Tietoja tilasta Nimi: Pämppi Omistajat: Matti ja Maija Meikäläinen Sijaintikunta:

Lisätiedot

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA Sarka 22.1.2018 Marjaana Spets, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM 22.01.2018 Ajankohtaista koskien 2017 sitoumusta Eläinmääräilmoitukset

Lisätiedot

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Emakot syömään porsituksessa

Emakot syömään porsituksessa Emakot syömään porsituksessa Huittinen 10.12.2013 Paavo Viitanen Mahdollisuudet Terveet eläimet Sopusuhtaiset eläimet, ei laihoja eikä lihavia Hyvä hygienia Hyvät olosuhteet Laadukas rehu Hygienia Tavoite

Lisätiedot

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

AtriaSika Tuotanto-ohjeet

AtriaSika Tuotanto-ohjeet AtriaSika Tuotanto-ohjeet Luonnostaan vastuullinen AtriaSika -tuotanto-ohjeet Sisällysluettelo Atria - laadukasta lihaa...3 VASTUULLINEN ATRIASIKA -TUOTANTO...3 Laadukas AtriaSika -tuotanto...3 Eläinaines...4

Lisätiedot

Markkinakehityksestä yleensä

Markkinakehityksestä yleensä Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?

Lisätiedot

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE B. SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Yleiset vaatimukset 1.1. ( 1.3.) Eläinsuojan lattioiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu eläimelle vahingoittumisen vaaraa. Rakolattian, ritilälattian

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä Ensikoiden ruokinta Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Ensikoiden ruokinta Ensikon kasvatuksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019

Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019 Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019 Varsinais-Suomen ELY- keskus Maatalouden valvontayksikkö Kati Raunio Kotieläintuki-info 15.1.2019 Lieto Lähde: Ruokavirasto Ajankohtaista koskien

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

Parhaat käytännöt välikasvattamossa Parhaat käytännöt välikasvattamossa Välikasvattamon olosuhteiden hallinta / vaatimukset ILMASTOINTI Olosuhdeoptimointi/säätö 2-vuoden välein ammattilaisen toimesta Aistinvarainen tarkastelu päivittäin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05 Pvm Dnro 2.11.2005 2147/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 2.11.2005 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen 100/01 liitteen 4, MMM-RMO C1.2.3, Kotieläinrakennukset

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.

Sanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9. Sanna Nikunen ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta 25.9.214 Sikava 23-214 Maailman ensimmäinen, koko maan kattava vapaaehtoinen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotanto -hanke

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotanto -hanke Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotanto -hanke Välikasvatuksen teemapäivä Porsaiden rehustus välikasvattamossa Kimmo Kytölä / Marko Övermark Porsastuotannon tavoitteet? Millaisia porsaita?

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA LUONNOLLISESTI PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA Progres on patentoitu rehuinnovaatio; maailman ensimmäinen ja ainoa havupuiden resiinihappoja sisältävä rehuaine. Se tukee ruoansulatuskanavan kuntoa

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ELÄINTEN HYVINVOINTIKESKUS 2013 Julkaisija: Eläinten hyvinvointikeskus, PL 57, 00014 Helsingin yliopisto ISBN: 978-952-10-9032-5

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS 2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Kirsi Partanen, Maija Karhapää, Susanna Särkijärvi, Samu Palander, Mikko Tuori ja Liisa Voutila Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen

Lisätiedot

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO 2011 2012 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA TERVEET ELÄIMET JA

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lihatilan talous ja johtaminen

Lihatilan talous ja johtaminen Lihatilan talous ja johtaminen Osa II Opintomatka ulkomaille Aika 20.3.2017-23.3.2017 Paikka Hollanti Saksa Maanantai 20.3.2017 Saavuimme Amsterdamiin klo 9.55 paikallista aikaa. Paikallinen bussi oli

Lisätiedot

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK

Eläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2018 Iisalmi 24.1.2018 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020 yleistä: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteistä

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokintalaitteen valinta Mikä sopii mihinkin? Onko oikeasti väliä? Liemiruokinnassa voidaan käyttää

Lisätiedot