Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------"

Transkriptio

1 Opintomatka Saksaan Hannoveriin Eurotier-messuille ja saksalaisille sikatiloille Matkaraportti

2 Opintomatka järjestettiin yhteistyössä Lihan kasvua Hämeessä- hankkeen kanssa. Opintomatkalle osallistui yhteensä 35 henkilöä, joista Kaakkois-Suomen hankkeen puitteissa 17 henkilöä ja LihanKasvua hankkeen puitteissa 17 henkilöä. Päätoimiala osallistujilla oli porsas-, yhdistelmätai lihasikatuotanto. Tulkkina ja oppaana toimi Martti Matintalo (Veljekset Matintalo Oy). Kaakkois- Suomen hankkeen puolesta matkaan osallistui Merja Berg (Sikayrittäjät) ja LihanKasvua - hankkeen puolesta matkaan osallistui Kati Kastinen (ProAgria Häme). Matka alkoi tiistaina aamulla lennolla Helsingistä Hampuriin. Hampurin lentokentällä nousimme bussiin, joka kuljetti meitä koko matkan ajan tilakohteiden, hotellin sekä messujen välillä. Yövyimme Relexa-hotellissa Bad Salzdetfurthissa, joka sijaitsi n. 40 km päässä Hannoverista etelään. Tilavierailukohteet: KOHDE aamupäivä Koulutus- ja tutkimuskeskus Futterkamp, Gutshof Bleckendorf Kuvat 1 ja 2 Futterkampin päärakennus ja opetustiloja

3 YLEISTÄ: Koulutus- ja tutkimuskeskus sijaitsee Itämeren rannalla, Pohjois-Saksassa, Schleswig-Holsteinin maakunnassa. Se järjestää koulutusta tuottajien lisäksi myös työntekijöille, opettajille, opiskelijoille ja muille alasta kiinnostuneille. Koulutuksen lisäksi keskuksessa tehdään laaja-alaista maatalouden tutkimusta ja erityisesti sianlihantuotannossa keskeiset aiheet ovat erilaiset porsimiskarsinat ja kalusteet, typpi- ja fosforipitoisuuksien vähentäminen ruokinnassa, erilaisten rehun lisäaineiden testaaminen sekä ruokintakäyrien tutkiminen tai kehittäminen. Koetilalla on 225 hehtaaria peltoa, 180 lehmää + nuorkarja, 370 emakkoa ja 400 lihasikapaikkaa. Pelloilla viljellään pääosin vehnää, rapsia, ohraa ja maissia säilörehuksi. Laidunten osuus on n. 60 hehtaaria. Koesikalan toiminnasta kertoi Kristian Seidfeldt. Tällä hetkellä emakkopaikkoja on 370, joista 250 paikkaa pihatossa, 97 porsituspaikkaa ja 50 siemennyspaikkaa. Sikala työllistää kaikkiaan 4 työntekijää, mutta normaalisti 2,5 henkilöä. Välikasvattamossa on tilaa vieroitetuille porsaalle. Lihasikapaikkoja on 400, mutta tarkoitus on laajentaa 1000 lihasikapaikkaan. Osa porsaista menee lähitiloille kasvatettavaksi n. 29 kilon painoisina. Koetilalla on käytössä Schauerin yksilöruokkija (Compldent + Spotmix). Tutkimuksia ja kokeita varten saadaan eri rehuseokset tehtyä tarkasti ja ruokittua yksilökohtaisesti. Esimerkiksi välikasvattamon ruokintakokeissa on 12 pääraaka-ainetta (mm. viljat, rapsi, soija) ja 7 sivukomponenttia (esim. erilaiset hiivat, aminohapot, lääkkeet), joista tehdään eri seoksia kokeita varten. Esiseosta laimentamalla koeseoksessa voidaan käyttää pieniäkin (7 grammaa) määriä eri komponentteja. Rehun syönti pyritään saamaan maksimaaliseksi, ja rehuseos tehdään tuotantovaiheen mukaan. Emakot rokotetaan PSE:tä ja sikaruusua vastaan, porsaille annetaan rokote cirko- virusta vastaan. Emakoille tehdään kuntoluokitus 3 kertaa tiineysaikana, ja ruokintaa muutetaan, mikäli tarve. Saksan sikataloudesta esittelijä kertoi, että investointeja suunnitellaan lihasikaloista, koska Tanskasta tulee markkinoille porsasta. Emakkopuolella vastaavasti emakon yksiköitä, koska halutaan, että porsaat tulevat yhdestä paikasta. Rakennuskustannus on keskimäärin 450 euroa/lihasikapaikka ja euroa/emakkopaikka. Häntien katkaisu on yleistä ja 1/3 hännästä katkaistaan (silmämääräisesti 2/3). Kastraatiossa käytettiin puudutusta. Keskimäärin saksalaistilalla työntekijä palkataan emakkoa kohden. Porsaita vieroitetaan keskimäärin 28 emakkoa kohden, joillakin jo 30. Porsaskuolleisuus olisi alle 2 % (välikasvattamossa). Koetilan tuotantoemakot ovat kansallisia risteytyksiä, myös tanskan maatiaista ja ranskalaista ADN genetic on tehty kokeita. Lihasikojen isinä käytetään pietrain-rotua. TIINEET EMAKOT PIHATOSSA: Emakot tulevat pihattoon 3 päivää siemennyksen jälkeen ja lähtevät sieltä 3 päivää ennen porsimista. Käytössä on 21 päivän kierto. Kaikilla emakoilla on transponderit korvissa, joista ruokintalaite tunnistaa emakon ja antaa yksilökohtaisen, tuotantovaiheen mukaisen rehuannoksen. Keskellä pihattoa on erottelualue, jonne kone ohjaa emakot toimenpiteitä (rokotukset, tiineystutkaus, kiiman uusiminen, siirto porsimisosastoon) varten. Pihatossa ei ollut sivuseinillä ikkunoita vaan ainoastaan sisääntuloluukut tuloilmalle (ikkunat toisivat liikaa lämpöä osastoon). Ilmanvaihto on suunnattu siten, että tuloilma suuntautuu ylöspäin, jolloin kylmä ilma virtaa

4 katonharjaa myöden ylös ja sekoittuu sikalailmaan rakennuksen keskiosassa. Poistokanava sijaitsee katonharjassa. Osaston lämmitykseen riittää emakoiden tuottama lämpö ja talvella osaston lämpötila on n.+ 16 astetta. Kesällä voidaan käyttää kostutusjärjestelmää, jolla voidaan alentaa lämpötilaa 6 astetta. Emakoiden makuualueet sijaitsivat seinien vieressä ja kooltaan ne olivat 4,5 m x 5 m. Erotteluseinän pituus oli 1,6 m. Makuulooseja ei tarvitse siivota, koska niissä ei saa olla liikaa makuutilaa, etteivät ne likaannu. Emakoille oli tarjolla olkea seinään kiinnitetystä olkihäkistä. Ruokinta-asemia oli 4, joista jokainen pystyy hoitamaan 80 emakkoa. Ruokkija avautuu klo ja kun kaikki ovat syöneet (emakot saavat kaiken rehun kerralla niin halutessaan), ruokkija sulkeutuu aamulla 7-9 välillä. Näin vältetään turhaa liikettä ruokkijan ympärillä ja halutaan rauhoittaa osastoa. Kattoikkunoista tulevan valon lisäksi on käytössä hämärävalo. Osastossa on lisäksi karjukoppi transponder- lukijalla, jolla voidaan seurata kiimojen uusiutumisia. Mikäli emakko vierailee ahkerasti karjukopilla, seuraavalla kerralla ruokintalaite siirtää emakon erottelualueelle toimenpiteitä varten. Tiinehtymättömyyttä esiintyy lähinnä syksyllä. Ensikot ja uudet emakot tuodaan pieninä ryhminä suureen ryhmään. Tappeluita ei tule, koska ryhmäkoko on suuri. Lisäksi emakot makoilevat valtaosin looseissa eivätkä tykkää maata keskialueella. Kuva 3 Emakkopihatto Rehuna käytetään pääosin ohran, vehnän, soijan ja rapsin seosta täydennettynä mineraalirehulla (premix- tyyppinen täydennysrehu, jossa korkea pitoisuus kivennäis- ja hivenaineita sekä aminohappoja). Rahoitus koetilan toiminnalle saadaan kokeita teettäviltä yrityksiltä, omasta tuotannosta sekä valtiolta. Emakonalut saadaan edullisemmin, kun niitä käytetään tutkimukseen.

5 PORSIMISOSASTO: Porsimiskarsinassa on täysritilä, porsimishäkki on suorassa ja lämmitetty makuualue porsaille sijaitsee lähellä emakkoa. Porsimisia ei normaalisti käynnistetä. Viikon päästä porsimisesta häkki avataan. Emakko porsii normaalisti 6-8 kertaa ja tärkein poiston syy on porsaiden suuri kokovaihtelu. Porsituskarsinoissa oli kokeiltavana erilaisia virikeleluja emakoille mm. puuta (kakkosnelosen pätkä), ketjussa roikkuva pallo, yms. Virikelelun pitää antaa emakolle pureksittavaa, mutta se ei saa mennä rikki. Kuva 4 Porsimisosasto Ennen porsimista rauhattomilla ensikoilla on ollut kokeilussa pitää kania porsimiskarsinassa kaverina. Esittelijän mukaan sen läsnäolo rauhoittaa ensikkoa ja ensikko tottuu liikkeeseen ympärillään. Nykyisin on käytetty myös vieroitettua porsasta. Karjuporsaat saavat puudutuspiikin ennen kastraatiota. Sillä välin kun puudutusaine alkaa vaikuttaa, hoidetaan natuporsaiden hoitotoimet (rauta, transponder korvaan, hännäntypistys) ja sen jälkeen karjuporsaiden hoitotoimet. Tällä työjärjestelyllä ei työaikaa kulu aiempaa enempää. Emakoille syntyy keskimäärin elävää porsasta pahnuetta kohden ja vieroitetaan porsasta. Porsaskuolleisuutta esiintyy 1-2 vrk:n jälkeen syntymästä. Vieroituspaino on n. 8 kg. Pahnueita ei lajitella porsitusosastossa, mutta välikasvattamossa koon ja sukupuolen mukaan. Lisärehua imeville porsaille ei pääsääntöisesti anneta, mutta 3 viikon ikäisinä alkavat saada prestartteria. TIINEYTYS: Emakot pidetään tiineytysosastossa kiimaantulon ja siemennyksen ajan. Emakoiden ruokintakaukalon päällä, n. 1,5 metrin korkeudessa on lisävalo, jota annetaan h päivässä vieroituksesta siemennykseen. Siemennyksen jälkeen valon määrää lasketaan 8 tuntiin päivässä. Tiineytettävien emakoiden rehu on energiapitoista. Vieroituksen jälkeen 1-2 päivää emakot saivat vähän rehua, jotta maidontuotanto loppuisi ja 2-3 päivää energiaa lisättiin, jotta munasoluja irtoaisi enemmän. Ensikot ja karjunsiemen ostetaan tilalle. Tilan karjuja käytetään lähinnä hajuna, niitä kierrätetään aamulla ja illalla emakoiden edessä. Keskimäärin siemennyskertoja kiimaa kohden oli 3, mutta joitakin siemennettiin 4 kertaa. Esittelijä totesi, että toiseksi viimeinen kerta on aina tärkein.

6 Keskeisiä tunnuslukuja porsastuotannossa 2008/2009: Vieroitettuja porsaita 27,1 emo/vuosi, porsaskuolleisuus 17,3 %, 2,3 porsimista emo/vuosi, välityspaino 29 kg, emakkorehua 1340 kg (13,40 dt)/emo ja porsasrehua 1030 kg (10,30 dt)/emo. Keskeisiä tunnuslukuja lihasiantuotannossa 2008/2009: Päiväkasvu 838 g, rehunhyötysuhde 2,7 kg, kuolleisuus lihasikalassa 2,9 % ja elopaino teurastaessa 119 kg. Kuva 5. Kaaviokuva Futterkampissa käytössä olevasta biokaasulaitoksen toimintaperiaatteesta. KOHDE iltapäivä Thomas Asmussen, Gelting, Tilan isäntä ei ollut paikalla, vaan sikalaa esitteli Schauerin edustaja Franz Bauer. Tilalla on uusi, osittain viimeistelyä vailla oleva lihasikala, yhteensä tilalla 2500 lihasikaa liemiruokinnalla (Schauer/Turbojet). Pääkomponentit rehussa ovat vehnä, ohra ja soija. Käytössä on kolmivaihe-ruokinta ja rehua jaetaan kolme kertaa päivässä. Lääkkeet ja vitamiinit voidaan jakaa venttiilikohtaisesti, eivätkä ne mene rehulinjassa. Kuva 6. Ruokintajärjestelmää

7 Osastoissa ovat käytössä kokoritilälattiat (palkkien väli 18 mm) putkilannanpoistolla ja väliseinämässä sijaitsevien ruuhien alla avointa tilaa puhdistusta varten. Seinämät ovat pvcmuovia. Tuloilmaluukut (SKOV) sijaitsevat hoitokäytävien päällä ja poistoilma puhalletaan ja puhdistetaan biofiltterin (hake) läpi. Jäähdytysvesijärjestelmä kulki karsinan etuosassa ja karsinan keskiosassa liotusjärjestelmä. Lämmitystä ei ollut, mutta pienille porsaille pidetään kaasulämmitintä 2-3 päivää lihasikalaan tulon jälkeen. Kuva 7. Asmussenin sikalan ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmaluukut. Kuva 8. Yksi aurinkopaneeli tuottaa n. 200 w energiaa. KOHDE aamupäivä Achim Brandt, Nordkampen 33, D Walsrode Kuva 9. Tilan päärakennus ja vanhimmat tuotantorakennukset on rakennettu 1900-luvun alussa.

8 Kuva 10. Matkaoppaana ja tulkkina toimi Martti Matintalo (edessä) ja tilan toiminnasta kertoi Achim Brandt (keskellä). Tila on tyypillinen perheviljelmä, jossa nuoren isäntäparin lisäksi tilan töihin osallistuvat isovanhemmat ja harjoittelija. Tilalla on 230 emakkoa ja porsaat tuotetaan välitykseen. Karanteenisikalassa ostoensikoille tehtiin kattoremonttia. Uusi porsastuotantosikala on rakennettu vuonna Entinen perunahalli toimii välikasvattamona. Perunanviljelystä on tilalla luovuttu, välimatkat ovat pitkät (50 km) ja uusiin koneisiin ei ole haluttu investoida. Peltopinta-ala on n. 70 hehtaaria, josta ohra, ruisvehnän (triticale) ja rukiin lisäksi viljeltiin maissia (10 ha) biokaasuvoimalaan ja viljelykiertoa varten sekä sokerijuurikasta 4 ha. Maissia viljellään alueella pääsääntöisesti naudoille eikä se sovellu kuivaruokkijassa käytettäväksi (liisteröityy). Rukiista on saatu satoa n. 4 tn /ha, mutta jos viljelyksiä kasteltaisiin tai kesällä sataisi sopivasti, hehtaarisatoa saisi 6-7 tn/ha. Isäntä kertoi, että uuden sikalan vaatimuksena on 300 metrin välimatka naapuriin ja 600 m välimatka metsään typpipäästöjen vuoksi. Poistoilman biosuodatin on pakollinen. Tilalla biosuodattimessa käytetään olkea. Poistoilma johdetaan avoimeen n. 1,5 m korkeaan tilaan, jossa päällä ritilä ja n. 30 cm:n kerros olkea. Olkipatja vaihdetaan kerran vuodessa. Ammoniakki suodattuu poistoilmasta vesisumun avulla ja ilma suodattuu olkipatjan läpi hitaasti ulkoilmaan. Olkea käytettiin myös lietesäiliössä peittona. Kuva 11. Poistoilman biosuodatin

9 Rehuna käytetään omaa seosta, joka koostuu ohrasta, ruisvehnästä, rukiista (pieni määrä torajyväriskin vuoksi), soijarouheesta, sokerileikkeestä ja mineraalirehusta. Tilalla on kuivaruokinta kaikille. Lihasioille (lähinnä välitykseen kelpaamattomat porsaat) syötettiin alkukasvatuksessa ohraa ja ruisvehnää ja loppukasvatuksessa ohraa ja ruista (50%). Tiineille ja imettäville emakoille on omat seoksensa ja ruokinta on kahdesti päivässä. Ruokinnan yhteydessä tehdään myös kuntotarkastus. Imevät porsaat saavat startteria 7 pv ikäisestä lähtien. Rehuseoksen hinnaksi isäntä arvioi 250 /tn. Soijan hankinnasta oli tehty sopimus ja hinta oli 320 eur/tn. Ostoviljan hinta on vaihdellut, tällä hetkellä 140 /tn. Lihasiantuotantoa ei seurattu, mutta liha-% oli keskimäärin 56 ja elopaino teurastuksessa 118 kg. Emakot ovat risteytyksiä (Schaumann), mutta nykyiseen eläinainekseen isäntä ei ollut tyytyväinen. Porsaita syntyy paljon (pieni syntymäpaino) eikä emakon maidontuotanto riitä (laihtuvat imetysaikana) tai niillä on huono maidontuotanto (ylikuntoisia, huonoja imettämään). Porsaat vieroitetaan 21 pv ikäisinä, jonka jälkeen emakot menevät 3 päiväksi ulkotarhaan, jotta osastojen pesut voidaan tehdä. Emakolta vieroitetaan keskimäärin 23 porsasta vuodessa. Tilalla oli käytössä 4 viikon kierto. Viime aikoina mineraalirehua (premix- tyyppinen) on vaihdettu ja tarkoitus on vaihtaa eläinaines (ADN genetics). Kaikki emakot siemennettiin pietrain- rodulla, porsaat menevät lihasikatuotantoon. Tilalla oli myös 2 pietrain- rotuista hajukarjua, joita käytettiin satunnaisesti astutukseen. Emakot olivat 4 viikkoa siemennysosastossa, joissa on yksilökohtainen ruokinta. Siemennyskerrat merkittiin emakkoon värikoodein. Emakoiden korvissa on transponderit ja siemennyskerrat yms. toimenpiteet tallennetaan kämmenmikroon, josta tieto siirretään ruokintalaitteelle. Emakkokortteja ei ollut käytössä. Porsituskarsinoissa oli käytössä kokoritilä, jossa porsaille lämmitetty makuualusta. Lämpölamppua käytettiin 1-2 pv porsimisesta. Hännät katkaistiin (2/3 osa pois) leikkurilla, joka polttaa hännänpään umpeen. Kastraation jälkeen karjuporsaat saivat pitkävaikutteisen kivunlievityspiikin. Immunokastraatiosta isäntä ei ollut vakuuttunut, piti menetelmää kalliina ja saatuja tutkimustuloksia epäluotettavina. Porsaiden vieroitusosastossa oli 29 asteen lämpötila, ruokinta vapaa ja kaukaloiden pohjalla sensorit. Tiineysosasto koostui n emakon karsinoista, joissa oli kokoritilälattia ja ruokintakaukalo erotteluseinämillä keskellä. Virikeleluna käytettiin ruokkijakettinkiä. Muuta virikemateriaalia ei ollut näkyvillä. Liete kierrätettiin altaissa, jotta se saatiin kulkemaan putkistossa. Sikalan perässä oli myös käsintyhjennettävä biosuodatin, jossa käytettiin olkea. Kuva 12. Vieroitetut emakot siirrettiin osastojen pesun ajaksi katettuun ulkopihattoon kolmen päivän ajaksi.

10 KOHDE iltapäivä Gerhard Zettel Burenerstrasse 1. Buren D Neustadt Tila oli 320 emakon yhdistelmä, jossa n lihasikapaikkaa. Tilalla on kaksi eri yritystä, jossa sikalan osalta emakot ja porsaat ovat omana ja lihasiat omana yrityksenä (osakeyhtiömuotoinen). Kaikki siat kasvatetaan itse, myös uudistuseläimet. Emakot ovat risteytyksiä, suuntaus on siirtää eläinaines tanskalaiseen. Keinosiemen (pietrain) tuodaan tilalle samana päivänä, jos siementilaus tehty ennen aamu 9. Annoksen hinta on tilalle tuotuna 2,40 /annos. Vanhan isännän mielestä olisi parempi, jos porsaita tulisi vähemmän, mutta syntymäpaino olisi korkeampi. Tila työllistää isäntäparin ja isovanhempien lisäksi pesijän ja maatalousharjoittelijan Puolasta. Puolalainen harjoittelija saa tilalta asunnon, ruoan ja 1000 /kk. Mikäli tila palkkaisi ulkopuolisen työntekijän, palkkakustannus olisi /v. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala on n. 350 ha. Viljan säilönnässä käytetään propionihappoa (1l/tn) ja hyönteisiä torjutaan atellic -valmisteella (6 g/tn). Mikäli korjuukypsän viljan kosteus ylittää 16% tai vilja on itänyt tähkässä, myydään se märkänä biokaasulaitokselle. Viljaa ei normaalisti kuivata lainkaan. Viljan hinta on vaihdellut korkeimmillaan /tn, tällä hetkellä 140 /tn. Tila on osakkaana suunnitteilla olevassa biokaasulaitoksessa, joka hyödyntää lietettä. Mainittakoon, että kysymykseen tuulivoimaan panostamisesta, isäntä kertoi yhden tuulimyllyn maksavan 3,5 M. Pellon vuokraus maksaa keskimäärin 400 /ha ja ostohinnaksi tulisi /ha. Viljelytukea tila saa 255 /ha. Rehuseokset tehdään tilalla itse ja pääkomponentit ovat ohra, ruisvehnä, soija ja mineraalirehu. Emakoille, lihasioille ja porsaille on omat mineraalirehunsa, joissa laatu ratkaisee, ei hinta. Myös emakoiden rehussa laatu merkitsee. Soijarouhetta käytettiin emakoille 20%, lihasioille 18 % ja porsaille 25 %. Isäntä kertoi soijaa kuluvan 1000 kg/pv. Soijan hinnaksi isäntä sanoi alv/tn. Isännät tekevät yhteisostoja, joissa vaikuttavat laatukriteerit. Kuva 10: vieroitettuja porsaita Kuva 11: Emakoita Emakot ruokittiin käsin, jotta samalla voitiin tehdä kuntotarkastus ja seurata syöntiä. Samoin vieroitetut porsaat ruokittiin käsin. Vieroitettujen porsaiden karsinat olivat kokoritilää, rehua oli vapaasti saatavilla ja hännät oli katkaistu. Olosuhteiden täytyi olla kunnossa, koska porsailla ei

11 liiemmin ollut vapaata tilaa liikkua. Lisäksi sikaloiden välisessä ulkotilassa oli muutama vieroituskarsina, joissa oli pressukatto. Viikoittain lihasikalan puolelle siirtyi 120 porsasta yhdelle osastolle. Lihasikalassa ruokinnan hoiti Schauerin ruokintalaite, jonka sensorit mittasivat ½ tunnin välein, onko kaukalossa rehua. Rehu tulee kaukaloon kuivana ja vesi imeytyy jauhoon 2-3 minuutin aikana. Porsaat tulevat lihasikalaan n. 30 kilon painoisina ja lihasikala maksaa niistä rokotuksineen 48 /kpl. Tila on sitoutunut noudattamaan QS (Quality Security)-tuotantotapaa. Torstai ja perjantai Eurotier- messut Messujen pääteemoina oli tänä vuonna mm. eläinten hyvinvointi ja bioenergia. Tutustumisaikaa oli varattu 1,5 päivää. Messut olivat useassa hallissa teemoittain, kaksi sikahallia olivat yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista. Lisäksi bioenergiaa esiteltiin kahdessa hallissa. Tänä vuonna messuilla kävi yli vierasta, määrä on noussut tasaisesti joka kerralla. Sikalakalusteiden valmistajilla oli monta osastoa, erilaisia porsitushäkkiratkaisuja löysimme varmasti 15 erilaista. Vapaan porsimisen mahdollistavia häkkirakenteita ei näyttelystä löytynyt. Eläinten hyvinvointiin liittyen oli esillä paljon erilaisia lattiaratkaisuja; rakopalkkeja, parsimattoja ja muoviritilöitä. Hallissa 12 oli monta sika-aiheista luentoa ja paneelikeskustelua teemalla Sow well-being in group housing eli emakoiden hyvinvointia - ryhmäkasvatuksella. Sveitsiläinen sikayrittäjä Lukas Schulltes kertoi omista kokemuksistaan emakoiden ryhmäkasvatuksesta. Komission asetuksen artiklan 48 ja 49 mukaisesti kaikkien emakoiden on ns. joutilasaikana oltava ryhmäkasvatuksessa alkaen. Uusien sikaloiden rakentamisen yhteydessä tämä on otettava jo nyt huomioon ja vanhoja tuotantorakennuksia on muutettava niin, että määräys toteutuu myös niissä vuoden 2013 alusta lähtien. Schulltes kertoi kasvattavansa emakoita myös pienissä ryhmissä, joissa on 5-8 emakkoa. Emakoille annetaan vanhaa heinää 0,5-1 kg päivässä virikkeeksi. Emakoiden ruokintaa ei seurata yksilökohtaisesti (ei transpondereita) vaikka käytössä onkin ruokinta-automaatit. Sveitsissä ei leikata häntiä. Emakoita ei oteta ryhmästä erilleen hoitotoimenpiteitä varten, tämä aiheuttaa enemmän työtä, kun hoidot annetaan ryhmäkarsinassa. Saman teeman kautta käsiteltiin myös erilaisten karsinoiden lattiarakenteiden sopivuutta ryhmäkasvatukseen. Tutkija Dirk Hesse kertoi tutkimustuloksista. Lähinnä rakopalkkien rakojen leveys ja pituus vaihtelivat, samoin kuin materiaali. Tällä oli vaikutusta lattian puhtaana säilymiseen, sorkkaterveyteen ja eläinten viihtyvyyteen. Lisäksi huomioon oli otettava myös eläinsuojelulliset näkökohdat. Kuten Suomessakin, myös Saksan sikatalousyrittäjiä puhuttivat kivunlievitys kastraatiossa, hännäntypistys ja immunokastraatio. Porsastuotannon taso on keskimäärin Saksassa korkeampi kuin Suomessa, mutta lihasikojen päiväkasvussa ja lihakkuudessa Suomi on tehokkaampi. Lähdimme messuilta perjantaina n. klo ajamaan kohti Hampuria ja lentokenttää. Ennen lentokentälle menoa teimme lyhyen bussikierroksen Hampurissa tutustuen joihinkin nähtävyyksiin.

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla

Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä 1.3.2012 Kuvat: Katja Mahal Tilan tausta Koulutila Hämeenkyrössä, läntisellä Pirkanmaalla. Maaseutuopetusta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

AtriaSika Tuotanto-ohjeet

AtriaSika Tuotanto-ohjeet AtriaSika Tuotanto-ohjeet Luonnostaan vastuullinen AtriaSika -tuotanto-ohjeet Sisällysluettelo Atria - laadukasta lihaa...3 VASTUULLINEN ATRIASIKA -TUOTANTO...3 Laadukas AtriaSika -tuotanto...3 Eläinaines...4

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

Emakot syömään porsituksessa

Emakot syömään porsituksessa Emakot syömään porsituksessa Huittinen 10.12.2013 Paavo Viitanen Mahdollisuudet Terveet eläimet Sopusuhtaiset eläimet, ei laihoja eikä lihavia Hyvä hygienia Hyvät olosuhteet Laadukas rehu Hygienia Tavoite

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET HÄKKIPORSITUKSESTA LUOPUMISEN TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ELÄINTEN HYVINVOINTIKESKUS 2013 Julkaisija: Eläinten hyvinvointikeskus, PL 57, 00014 Helsingin yliopisto ISBN: 978-952-10-9032-5

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO 2011 2012 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA TERVEET ELÄIMET JA

Lisätiedot

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS 2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokintalaitteen valinta Mikä sopii mihinkin? Onko oikeasti väliä? Liemiruokinnassa voidaan käyttää

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUDEN ALENTAMINEN ENSIMMÄISTEN VUOROKAUSIEN AIKANA

PORSASKUOLLEISUUDEN ALENTAMINEN ENSIMMÄISTEN VUOROKAUSIEN AIKANA PORSASKUOLLEISUUDEN ALENTAMINEN ENSIMMÄISTEN VUOROKAUSIEN AIKANA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Toimipisteen nimi, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Nimenselvennys

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Luomusikala Suomen olosuhteissa

Luomusikala Suomen olosuhteissa Maa- ja elintarviketalous 21 Luomusikala Suomen olosuhteissa Tapani Kivinen Teknologia Maa- ja elintarviketalous 21 78 s. Luomusikala Suomen olosuhteissa Tapani Kivinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella 184 Aktiiviviljelijä

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys

Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys Tutkimushankkeen loppuraportti 30.6.2010 0 Sisällysluettelo Tiivistelmä ja tutkimusryhmän yhteystiedot...2

Lisätiedot

tuotantoeläinten asialla

tuotantoeläinten asialla tuotantoeläinten asialla Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi Ruuantuotantoon käytettävien eläinten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa arkeamme. Syömme lihaa ja

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

TILAKOEKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN MTT:N SIKATUTKIMUKSESSA

TILAKOEKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN MTT:N SIKATUTKIMUKSESSA TILAKOEKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN MTT:N SIKATUTKIMUKSESSA Härkäpapu imettävien emakoiden ruokinnassa Kehitystyö/MTT MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Mustiala, syksy 2012 Oma Allekirjoituksesi Irmeli Uusitalo

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Suomi on sitoutunut

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika Sisällys Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle 3 Eläinsuojeluvalvonta 3 Siirtymäajat 4 Sian pitopaikka 5 Yleiset vaatimukset 5 Pitopaikan olosuhteet 7 Pitopaikan seinät

Lisätiedot