ïedote . 3Í999 Sisällys Euroopan investointi pankki EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadtin Euroopan investointipankin

Transkriptio

1 πι Euroopan investointi pankki. 3Í999 ïedote N 103 ISSN Sisällys Philippe Maystadt EIP:n uudeksi pääjohtajaksi Kolme uutta varapääjohtajaa Sir Brian Unwin: EIP:n toiminta muuttunut oma aloitteisemmaksi EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi ikäiseksi 7 Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille 10 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa" 12 EIP määritti Balkanin tärkeimmät infrastruktuurihankkeet 1 Rahoitusta kestävän kehityksen mukaiseen kaupunkialueiden kehittämiseen ElP palkinto " Philippe Maystadt on toiminut Belgian hallituksessa lähes 20 vuotta. Maystadt toimi Belgian varapääministerinä sekä valtiovarainja ulkomaankauppaministerinä ja valtiovarainministerinä , missä tehtävässä hän oli EIP:n valtuuston jäsen kymmenen vuoden ajan. Tätä ennen hän toimi varapääministerinä ja talousasiainministerinä ( ), budjetti, suunnittelu ja tiedepolitiikkaministerinä ( ) sekä julkishallinto ja tiedepolitiikkaministerinä (1980 ja 1981). Vuosina Philippe Maystadt hoiti myös Kansainvälisen valuuttarahaston väliaikaisen komitean puheenjohtajan tehtäviä. EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadtin Euroopan investointipankin pää joh taja ksi ja hallintoneuvoston puheenjohtajaksi

2 Philippe Maystadt valittiin valtiovarainministerin paikalta Belgian ranskankielisen kristillissosialistisen puolueen johtajaksi Hän oli senaattori ( ja kesäkuusta 1999 lukien) ja entinen kansanedustaja ( ja ). taloustiedettä Belgiassa (Louvain) ja Yhdysvalloissa (Los Angeles) ja alkoi sitten luennoida Louvainin katolisen yliopiston oikeustieteen laitoksella. Hän on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja julkaisuja talousja finanssioikeuden alalta. ja pankin perustamisesta 1958 lukien. Maystadt seuraa virassa Sir Brian Unwinia, joka on ollut tehtävässä huhtikuun alusta EIP:n pääjohtaja nimitetään kuudeksi vuodeksi. Philippe Maystadt, 51, on perheellinen ja hänellä on kolme lasta. Maystadt opiskeli oikeustiedettä ja Philippe Maystadt on Euroopan investointipankin kuudes pääjohta Kolme uutta varapääjohtajaa EIP:ssä Francis Mayer on kutsuttu Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi lokakuun 1999 alusta lukien. Hänen vastuualueinaan EIP:n hallituksessa ovat ottolainaus ja varainhallinnan politiikka sekä pankin toiminta pääomamarkkinoilla. Hän vastaa myös rahoituksesta Ranskassa, Maghrebja Mashreq maissa, Israelissa sekä Gazan ja Länsirannan alueilla. Mayer on työskennellyt aiemmin Ranskan valtiovarainministeriössä, jossa hän viimeksi johti kansainvälisten asiain osastoa. Hän oli tämän kanssa rinnan heinäkuusta 1994 syyskuun 21. päivään 1999 EIP:n hallintoneuvoston jäsen. Francis Ewald Nowotny Mayer oli myös Pariisin klubin puheenjohtaja lokakuusta Tämä 19 suurimman velkojamaan ryhmä pyrkii helpottamaan pahiten velkaantuneiden maiden asemaa lainojen uudelleenjärjestelyillä tai velkojen mitätöimisellä. Francis Mayer tuli valtiovarainministeriön palvelukseen 1979 ja hoiti useita eri tehtäviä. Hän toimi muun muassa valtion pankit ja rahoitusyhtiöt osaston päällikkönä (1986), rahoitusmarkkinat osaston päällikkönä (1988), talletus ja rahoitusmarkkinat osaston apulaisjohtajana (1991) ja valtiovarainministeriön finanssiasian varajohtajana (1994). Mayer oli myös vuosina Maailmanpankin varajohtaja Washingtonissa, Keski Afrikan valtioiden pankin johtaja ja ranskalais saksalaisen TV kanava Arten hallituksen jäsen. Mayer on saksan kielen professori; hänellä on myös tutkinto Ecole Nationale d'administrationista. Francis Mayer syntyi Strasbourgissa Professori tohtori Ewald Nowotny on kutsuttu Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi syyskuun 1999 alusta lukien. Hänen tärkeimpiä vastuualueitaan ovat Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus, talous ja rahoitustutkimukset (pääekonomistin osasto) sekä luotonanto Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa, Islannissa ja Norjassa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa. Nowotny on hoitanut aiemmin taloustieteen professuuria Wienin ylio Sivu 1 I EIP TIEDOTE

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI pistossa, jossa hän oli vuodesta 1982 finanssi ja rahapolitiikan laitoksen esimiehenä. Tätä ennen hän työskenteli opetustehtävissä Harvardin yliopistossa, Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa sekä Linzin yliopistossa. Vuonna 1978 hänestä tuli Itävallan parlamentin jäsen sosiaalidemokraattisen puolueen edustajana. Hän toimi parlamentin talous ja pankkivaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 1985 lähtien ja oli yksi Itävallan edustajista Länsi Euroopan unionin WEU:n parlamentaarisessa edustajakokouksessa \\ '! Peter Sedgwick Peter Sedgwick on nimitetty uudeksi varapääjohtajaksi ja hän on Sir Brian Unwinin seuraaja hallituksen brittijäsenenä. Sedgwick, 55, toimii tällä hetkellä varajohtajana Britannian valtiovarainministeriön julkisten menojen osastolla. Sedgwick tuli valtiovarainministeriön palvelukseen 1969 ja toimi eri tehtävissä poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä vastaavan taloudellisen pääneuvonantajan osastolla, kunnes hänet nimitettiin ensin apulaissihteeriksi (1981) ja sitten 1984 rahoitustalousyksikön kansliapäälliköksi. Vuosina hän vastasi kansliapäällikkönä makrotaloudellisten arviointien ryhmästä ja toimi sitten kansainvälisen rahoitusryhmän päällikkönä vastaten rahapolitiikasta kansainvälisiin talous ja Nowotny opiskeli Wienin yliopistossa, Institut für höhere Studien laitoksessa ja Strasbourgin yliopistossa. Filosofian tohtorin tutkinto ("Habilitation") hänellä on Linzin yliopistosta. Hän on julkaissut lukuisia talouselämää, rahoitusta ja politiikkaa käsitteleviä teoksia, muun muassa Der öffentliche Sektor Einführung in die Finanzwissenschaft. Ewald Nowotny syntyi Wienissä rahoituskysymyksiin liittyvissä asioissa. Sedgwick on ollut nykyisessä varajohtajan tehtävässä vuodesta 1994 alkaen ja on tänä aikana johtanut valtiovarainministeriön kansainväliseen työllisyyspolitiikkaan liittyvää työtä. Hän vastaa myös valtiovarainministeriön työryhmistä, jotka käsittelevät seuraavia asioita hoitavien hallituksen osastojen kustannusvalvontaa ja politiikkaa: opetus ja työllisyys; ympäristö, liikenne ja alueet; kulttuuri, tiedotusvälineet ja urheilu; valtioneuvoston kanslia; parlamentti; puolustus; maatalous sekä muutamia muita pienempiä osastoja. Varajohtajana hän vastasi myös G8 maiden työllisyyskokouksen järjestelyistä vuonna 1998 ja johti valtiovarainministeriön EU:n työllisyyspolitiikkaa koskevaa työtä valmisteltaessa Cardiffin Eurooppaneuvoston kokousta vuonna Sedgwick on naimisissa ja neljän lapsen isä ja hänellä on taloustieteiden loppututkinto Oxfordin yliopistosta. Hän on ollut Lontoon sinfoniakuoron (LSC) jäsen vuodesta 1972 ja kuoron puheenjohtaja sekä kuoron kehityskomitean jäsen ja on tällä hetkellä LSC:n rahaston luottamusmies ja johtaja. Lisäksi Sedgwick harrastaa kävelyä, puutarhanhoitoa ja 1900 luvun historiaa. Luis Botella on nimitetty pankin ylimpään johtoon rahoitus ja varainhoito osaston pääkirjanpitäjäksi. Botella, joka on hyväksytty tilintarkastaja, tuli pankin palvelukseen Hänen vastuullaan on ollut pankin kirjanpito ja erityisesti kirjanpidon sovittaminen IAS säännöstön ja EU direktiivien mukaiseksi. Vuonna 1998 hän vastasi euroon siirtymisen koordinaatiosta. Horst Feuerstein on nimitetty rahoitettavien hankkeiden arviointi yksikön johtajaksi. Feuerstein tuli pankin palvelukseen 1980 ja kuusi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin jaostopäälliköksi energiajaostoon taloustutkimukset yhteisössä yksikköön. Tästä tehtävästä hänet nimitettiin saman yksikön johtajaksi Taloustutkimukset osaston ja tekniset neuvonantajat osaston yhdistymisen jälkeen 1995 Feuerstein siirtyi Teollisuus II yksikön johtajaksi vastaperustettuun hankkeet osastoon, Tässä tehtävässä hänen vastuualueeseensa kuuluivat tietoliikenne, ilmailu, elintarviketeollisuus, matkailu ja rahoitusvälittäjät. Antonello Pugliese on nimitetty pankin ylimpään johtoon Kreikka, Suomi, Tanska ja Ruotsi yksikön johtajaksi. Pugliese tuli pankin palvelukseen 1977 ekonomistiksi ja hän vastasi energia ja teollisuushankkeista. Vuonna 1982 hän siirtyi luottovirkailijaksi Italia yksikköön Roomaan. Hän palasi Luxemburgiin 1990 vastaamaan luotonannosta Espanjan autonomisille alueille. Pugliese nimitettiin jaostopäälliköksi Kreikan ja Suomen jaostoon Tällä hetkellä hän on Italia yksikön infrastruktuurijaoston päällikkö. Eip TIEDOTE I Sivu 3

4 ElPm toiminta muuttunu oma-aloitteisemmaksi Sir Brian Un win jättää EIP:a seitsemän vuotta kestäneen pääjohtajakauden jälkeen. Tässä haastattelussa hän kommentoi pankin nykyisiä ja tulevia haasteita Lähes seitsemän vuotta kestäneen puheenjohtajakautenne näkyvin piirre on ollut sekä otto- että antolainauksen määrällinen kasvu. Miten luonnehtisitte tätä kehitystä ja vieläkö kasvusuuntaus jatkuu? Volyymien kasvattaminen ei ole ollut varsinainen tavoitteeni, vaan olen halunnut kehittää EIP:n osallistumista EU:n politiikkaan selvästi positiivisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Samalla olen pyrkinyt lisäämään EIP:n edellytyksiä tukea unionin politiikan päämääriä ja tehdä siinä yhteydessä myös aloitteita. Toimiessani 80-luvulla EIP:n Britannian johtajana, tiesin hyvin mihin pankki pystyy. Se toimi kuitenkin yleensä vain unionin pyynnöstä: se oli valmiina käytettäväksi EU:n työvälineenä silloin, kun unioni itse niin päätti. EIP:n edellytyksiä pitäisi kuitenkin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Sen vuoksi olen yrittänyt toimia paljon oma-aloitteisemmin, tietenkin silti EU:n politiikan ja omistajiemme toivomusten mukaan. Olen pyrkinyt puuttumaan asioihin henkilökohtaisesti aina kun se on ollut tärkeää; esimerkiksi Ecofin-neuvostossa olen ollut säännöllisesti mukana. Minusta tämä on parempi toimintatapa kuin se, että vain odottaisimme ministerien käskyä tehdä jotakin. Esimerkiksi vuonna 1997, kun ministerineuvosto etsi uusia ratkaisuja työllisyyden ja talouskasvun parantamiseksi, EIP teki aloitteen ASAPohjelmasta samoin kuin aiemmin EU:n jäsenehdokasmaille suunnatusta rahoitusjärjestelmästä. Tuore esimerkki pankin oma-aloitteisuudesta on myös 600 miljoonan euron jälleenrakennuslaina, joka annettiin Turkille elokuun tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Ecofin-kokouksissa olen voinut osallistua ministeritason poliittisiin keskusteluihin, joskin ilman päätösvaltaa. Volyymeihin ovat vaikuttaneet myös muut tekijät. Unionin ulkopuoliset Sivu 4 I EIP TIEDOTE

5 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n toiminta muuttunut oma-aloitteisemmaksi lainavaltuudet ovat vähitellen kasvaneet ja EU on saanut uusia jäsenvaltioita, joista viimeisimmät vuonna Lainavolyymin kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa edellä mainituista aloitteista. Kun pankin pääoma viime vuonna korotettiin sataan miljardiin euroon - mikä olikin päätavoitteeni parin edellisen vuoden ajan - vakuutimme valtuustolle, että tämä korotus riittäisi vähintään viideksi vuodeksi. Jotta tämä lupaus pystyttäisiin pitämään, EIP:n on nyt pyrittävä säilyttämään vakaa, mutta jonkin verran maltillisempi vuotuinen kasvuvauhti. KIE-maatja aluekehitys pitävät lainasumman korkeana Luotonanto tulee edelleenkin kasvamaan määrällisesti, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Kun näistä maista myöhemmässä vaiheessa tulee EU:n jäseniä, ne odottavat pääsevänsä ja niiden myös täytyy päästä osallisiksi EIP:n koko rahoitustarjonnasta. Agenda uudistuspaketti tulee lähivuosina muuttumaan perusteellisesti unionin aluekehityspolitiikkaa. Agenda poistaa tuet eräiltä alueilta ja EIP:tä on pyydetty nimenomaisesti kiinnittämään huomiota näihin alueisiin. Uskon, että pankin toimintaan kohdistuu suuria paineita sekä edelleen heikosti kehittyneillä alueilla että siirtymävaiheessa olevilla seuduilla, joilta tuet aiotaan lakkauttaa. Myös ASAP-ohjelma on merkittävästi lisännyt pankin luotonantoa parin viime vuoden aikana. Tilanne on nyt tasoittumassa, eikä lainasumman enää uskota kasvavan kovin voimakkaasti. EIP:n luottoja on myös kohdistettu yhä enemmän julkisista yksityissektorin hankkeisiin. EIP:n luotonannon muodot ovat todellakin muuttuneet paljon. Olemme esimerkiksi pyrkineet kehittämään asiantuntemustamme julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintahankkeissa, jotka ovat vielä melko pieni osa toimintaamme mutta nopeassa kasvussa. Tällaisia hankkeita rahoitetaan eniten Britanniassa, mutta suuntaus on leviämässä esimerkiksi Espanjaan, Portugaliin ja Kreikkaan. Myöhemmin yhteistoimintahankkeita rahoitetaan varmasti myös Keski- ja Itä- Euroopassa. Pääomasijoittaminen mullistavaa E IP: Ile ASAP-ohjelmalla aloitettu pääomasijoittaminen on ollut EIP:n toiminnalle käänteentekevää. Pääomasijoitukset käynnistettiin vasta kaksi vuotta sitten, ja nyt EIP on yhdessä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa jo Euroopan suurin toiminnan alkuvaiheen riskirahoittaja. Mikä on pankin toimien tärkeysjärjestys tulevaisuudessa? Ensinnäkin meidän pitäisi yksinkertaisesti pystyä hallitsemaan hyvin laaja toiminta-alueemme. EIP on merkittävä rahoittaja ja riskirahan järjestäjä korkealle kehittyneissä Euroopan talouksissa, mutta samalla se rahoittaa perushankkeita Afrikassa ja toimii niin Välimeren alueella kuin Keski- ja Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Tämä tarkoittaa myös huomattavasti monimuotoisempaa lainakantaa erilaisine riskeineen. Lisäksi euron tulo on vienyt markkinat suureen murrokseen, joka johtaa pankkien keskittymiseen. Toinen suuri haaste on sopeutuminen unionin laajentumiseen ja siihen sisältyvät institutionaaliset näkökohdat - tarkemmin sanoen hallinto. Miten selviydymme tilanteesta, kun omistajia on suunnilleen 25 nykyisten viidentoista sijasta? Tämä tulee olemaan päällimmäisenä laajentumisen tuomassa uudessa toiminnassa, koska kaikki uudet jäsenmaat odottavat EIP:ltä huomattavaa luotonantoa. Pankki on jo aloittanut tilanteeseen valmistautumisen yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa. On muistettava, että yksi pankkimme vahvuuksia on sen suhteellinen pienuus ja tehokkuus, mikä tosin joskus aiheuttaa pankkilaisille varsin suuria paineita. Tasapainon pitäminen on hankalaa, mutta meidän on yritettävä pysyä siinä. Millaisena näette Euroopan kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Miten EU selviytyy laajentumisesta ja onnistuuko se vähentämään työttömyyttä esimerkiksi lisäämällä intoa yrittäjyyteen? Varmasti onnistuu. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen ja sopeuttaminen unioniin ei tietenkään ole ongelmatonta, sillä näiden maiden BKT asukasta kohti on vain noin kolmannes EU:n nykyisestä keskiarvosta. Lisäksi alueella on suuria rakenteellisia ongelmia. Toisaalta Keski-ja Itä-Euroopan kansantaloudet vastaavat yhteensä vain noin viittä prosenttia unionin tämänhetkisestä bruttokansantuotteesta, eli niiden osuus on suhteellisen pieni. Euro kasvun ja työllisyyden edellytys Yhteinen raha toteuttaa lopullisesti yhteismarkkinat. Uskon, että euro on tulevaisuudessa kestävän talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden ehdoton perusedellytys. Samalla se vauhdittaa myös muita tarpeellisia muutoksia, kuten rakenne- ja työmarkkinauudistuksia. EIP TIEDOTE 3-I999 I SÌVU 5

6 Yhteisestä rahasta on hyötyä myös siksi, että se pakottaa nykyiset euroalueen jäsenvaltiot budjettikurin säilyttämiseen. Euroopan keskuspankki päättää rahapolitiikasta. Nyt tarvitaan vain rakenteellisia muutoksia. Paineet kohdistuvat yhä enemmän juuri näihin rakenteellisiin muutoksiin. Mielelläni näkisin tulevaisuudessa myös Britannian Emun jäsenenä. Olen vahvasti sitä mieltä, että euroalueeseen liittyminen olisi Britannialle kokonaistaloudellisesti edullista. Uskon myös, että Britannia lopulta siirtyy euroon, samoin kuin Tanska ja Ruotsi. Jälkimmäisissä maissa asenteissa onkin tapahtumassa muutoksia. Milloin eurosta tulee kilpailukykyinen dollariin nähden ja sen markkinoista yhtä likvidit? Uskoakseni varsin pian. Dollarin kehitys maailman ykkösvaluutaksi punnan heikkenemisen jälkeen kesti noin 20 vuotta, joten eurosta ei voi odottaa dollarin haastajaa heti, kun se on ollut olemassa vasta vuoden. Mutta jo parin kolmen vuoden päästä euro on varmasti erittäin vahva valuutta maailman rahoitusjärjestelmissä ja noussut keskeiseksi dollarin rinnalle. Jo nyt tärkeä kansainvälinen valuutta Kun otetaan huomioon, miten vilkasta euromääräinen kauppa oli joukkovelkakirjamarkkinoilla vuonna 1999, euroa voidaankin jo nyt pitää tärkeänä kansainvälisenä valuuttana. Euron vastustajat ovat tietenkin pitäneet euron arvon heikkenemistä dollariin nähden heikkouden ja epäonnistumisen merkkinä, varsinkin juuri Britanniassa. Tosiasiassa euro kuitenkin reagoi Yhdysvaltain ja Euroopan taloustilanteen eroihin samoin kuin muutkin kansainvälisen kaupankäynnin kohteena olevat valuutat. Siinä ei ole mitään epätavallista. Jos tarkastellaan taaksepäin dollarin ja Saksan markan toteutunutta kurssikehitystä, siinäkin on ollut ylä ja alamäkiä. Euroopan vientisektorille on tietysti ollut vain eduksi, että euro on ollut heikompi tänä vuonna. Nyt Euroopan talous on taas lähtenyt nousuun, etenkin Ranskan ja Britannian taloudet vahvistuvat. Saksa on vielä odottavalla kannalla, mutta on merkkejä siitä, että sielläkin tilanne on paranemassa. Siksi otaksuisin euron aseman tästä lähtien vahvistuvan. Minusta on valitettavaa, että eurosetelit ja kolikot otetaan käyttöön niin myöhään. Toivoisin käteisen euron käyttöönoton aikaistamista, koska yleisen mielipiteen ja suuren yleisön tuen saaminen euron puolelle on tavattoman vaikeaa, ennen kuin meillä todella on taskuissamme eurokäteistä ja voimme käyttää sitä. Mielestänne euroon siirtyminen on siis kuitenkin onnistunut hyvin? Se on onnistunut hyvin. Näin suuri muutos sujuu todella harvoin ilman teknisiä ongelmia. Lisäksi EU valtiot ovat onnistuneet hienosti täyttämään taloudelliset lähentymiskriteerit. Kaikkia lukuja ei ehkä aina uskottu, ja euroon siirtyminen vaati myös ponnisteluja, mutta usein näitä tekijöitä ja euron teknisesti onnistunutta käyttöönottoa aliarvioidaan. EIP:n panos euron käyttöönotossa oli merkittävä. Talous ja rahaliiton käynnistämisen ja vakiinnuttamisen tukeminen on ollut kahtena viime vuonna yksi pankin päätehtävistä. Siihen olemme pyrkineet sekä varainhankinnassa että luotonannossa. Tänä vuonna euron osuuden koko varainhankinnastamme pitäisi jo nousta noin 40 prosenttiin. EIP on nykyisin suurin lainarahoittaja Keski ja Itä Euroopassa. Uskotteko, että pankki voisi tulevaisuudessa toimia myös entisen Neuvostoliiton valtioissa? Omistajiemme virallinen kanta tuotiin äskettäin esiin neuvoston julkilausumassa. Sen mukaan EIP:n rahoitustoiminta Venäjällä ei ole nyt ajankohtaista, mutta asiaa on tarkasteltava uudelleen myöhemmässä vaiheessa. Omistajamme eivät ole tällä hetkellä valmiita antamaan yleisiä valtuuksia luotonantoon Venäjälle. Näkemykseni mukaan EIP voisi tulevaisuudessa osallistua Venäjällä esimerkiksi eräiden valikoitujen liikenne ja energiahankkeiden rahoitukseen. Se olisi sekä Euroopan unionin että Venäjän edun mukaista. Venäjällä toimii jo nyt Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankki (EBRD), jossa EIP on osakkaana. Olette nyt jättämässä EIP:n toimittuanne pankin pääjohtajana lähes seitsemän vuoden ajan. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmanne? Aion hieman hellittää tahtia! Palaan Englantiin ja pidän ensin lomaa, mutta haluan toki hyödyntää EIP:ssä saamaani kokemusta osallistumalla jatkossakin Euroopan asioihin pankki ja rahoitusalalla. Sivu 6 I EIP TIEDOTE

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi Kölnin Eurooppa-neuvoston kesäkuussa esittämän pyynnön jälkeen EIP:n hallintoneuvosto vahvisti heinäkuussa, että terveydenhuoltoalan hankkeet on nyt kelpuutettu pysyvästi pankin rahoituksen piiriin. Tämä laajentaa EIP:n toimintamahdollisuuksia niistä, jotka sille oli annettu vuoden 1997 puolivälissä käynnistetyn Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP) nojalla ( 1 ). EIP laati ASAP-ohjelman vauhdittamaan unionin jäsenvaltioiden työllisyyttä parantavia investointeja tukevaa toimintaa. Terveysalan osoitettiin olevan tärkeä työllistäjä kaikissa EU-maissa. Esimerkiksi Ranskassa 1990-luvun alkupuolella terveydenhuolto työllisti lähes 7,5 prosenttia työllisistä. EIP:n toimintamahdollisuuksien laajentumisen jälkeen terveydenhuoltoon työllisyyden edistämisestä on tullut tärkeä osa pankin toimintojen perusteita. Tämä on tosin synnyttänyt jonkinlaisen paradoksin joidenkin - vaikka ei suinkaan kaikkien - EIP:n tukemien hankkeiden kohdalla. Muutamissa tapauksissa EIP on rahoittanutta! on rahoittamassa hankkeita, jotka johtavat kapasiteetin rationalisointiin erityisesti sairaaloissa. Tästä voi johtua työllisyyden alenemista kyseisissä laitoksissa. On kuitenkin tärkeää tunnustaa, että terveydenhoitohenkilöstön suora vaikutus työllisyyteen EIP:n rahoittamissa hankkeissa on vain yksi puoli sitä yleisempää vaikutusta, joka terveydenhuollolla on taloudelliseen kehitykseen. EIP:n rahoittamat terveysalan hankkeet vaikuttavat työllisyyteen useilla muilla tavoilla. Ensiksikin jokaisella kyseeseen tulevalla rakennushankkeella on luonnollisesti työllisyyttä parantava vaikutus. Toinen ja vaikeimmin mitattavissa oleva vaikutus on terveydenhuollon merkitys terveyden parantumiseen. Tätä kautta luodaan edellytykset inhimillisen pääoman syntymiselle, jolla voidaan lisätä talouskasvua ja kehitystä ( 2 ). Tämä vaikutus toimii EIP:n koulutusrahoituksen täydentäjänä. Kolmanneksi sairaaloiden rationalisoinnista vapautuvat voimavarat ovat käytettävissä muihin terveyspalveluihin. f) ASAP-ohjelman yleiset tavoitteet sekä tilannekatsaus toiminnasta ohjelmakauden 18 ensimmäisen kuukauden ajalta esitettiin EIP Tiedotteen edellisessä numerossa ( N:o 101/102). C) Lisää esim. M. McKeen tutkielmassa Health status in the European Union and the Central and Eastern European countries, joka annettiin kesäkuussa 1999 Luxemburgissa järjestetyssä Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan investointipankin yhteisessä konferenssissa terveysalan investointien arvioinnista sekä M. McKee, Does Health Care Save Lives?, Kroatian Lääkärilehti, 40 (2), EIP TIEDOTE I Sivu 7

8 Terveydenhuoltohankkeiden tulisi olla kansallisen tai alueellisen ärkeysjärjestyksen mukaisia ja niiden avulla olisi pystyttävä parantamaan terveydenhuoltopalvelujen arvoa Terveydenhuoltojärjestelmän osuus työllisyydessä Työllisyyteen kohdistuva kokonaisvaikutus on nähtävä koko sen terveydenhuoltojärjestelmän taustaa vasten, johon hanke sijoittuu. Tämä korostaa laajemman yhteyden merkitystä kunkin investointipäätöksen kohdalla. Jokaista EIP:n rahoittamaa hanketta on tarkasteltava vain yhtenä osana laajempaa terveyspalvelujen kokonaisuutta kyseessä olevalla alueella. EIP omaksuu sen vuoksi laajan näkökulman tarkastellessaan terveydenhuoltoalan investointiohjelmiensa vaikutusta työllisyyteen. Terveyspalvelut ovat avainasemassa Euroopan kehityksen ja kasvun vauhdittamisen kannalta. Jos EIP:n on tarkoitus olla tässä mukana, on tärkeää, että sen hankkeilla pystytään tehokkaasti edistämään terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Epätaloudelliset terveyspalvelut (liian paljon vuodepaikkoja, tarpeettomia välineitä, alityöllistettyjä lääkäreitä jne.) merkitsevät todellista voimavarojen tuhlausta: joko olisi voitu hoitaa enemmän potilaita tai voimavarat olisi voitu kohdistaa tarpeisiin. muihin EIP keskittyy hankkeiden valinnassa ja arvioinnissa sen vuoksi mahdollisten investointien taloudellisen arvon määrittämiseen. Se pyrkii varmistamaan erityisesti, että hankkeilla edistetään niiden kohteena olevien henkilöiden terveyden paranemista kustannustehokkaalla tavalla. Yksinkertaiset puuttuvat kriteerit Valitettavasti tämän määrittämiseen ei ole yksinkertaisia kriteereitä. EIP:n teknis-taloudellisessa arvioinnissa keskitytään sen vuoksi todisteiden etsimiseen siitä, että hanke (tai ohjelma) on osa selvästi määriteltyä terveysstrategiaa, jonka tavoitteena on EIP:n terveydenhuoltoalan lainakanta EIP on tähän päivään mennessä hyväksynyt terveysalan lainoja 2 miljardin euron arvosta; lainoja on nostettu 1 miljardia euroa. EIP on jo ollut mukana mm. seuraavien rahoittamisessa: Terveydenhuoltoalan palveluja on parannettu Saksan uusissa osavaltioissa. Sairaaloita ja muita hoitopaikkoja rakennetaan ja kunnostetaan osana ohjelmaa, jonka avulla terveydenhuoltopalvelut saatetaan nykyvaatimusten mukaisiksi ja vuodepaikkojen määrää järkeistetään. Kreikassa on otettu käyttöön avohoidon ja perushoidon palveluja osana ohjelmaa, jonka tarkoituksena on terveydenhuollon järjestäminen eräissä maan vähiten kehittyneissä osissa. Espanjassa on uudenaikaistettu sairaaloita ja niitä tukevaa avohoidon infrastruktuuria. EIP arvioi parhaillaan muun muassa seuraaviin aiheisiin liittyviä hankkeita: uusien mahdollisuuksien luominen vanhuksille ja vammaisille, jotta nämä voivat elää itsenäisesti, sairaaloiden järkeistämisohjelmat, laboratorio- ja tutkimustilat. Näitä kaikkia hankkeita tarkastellaan osana laajempia strategioita, joiden tarkoituksena on parantaa väestön tai asiakkaiden terveydenhoitoa tai sosiaalihuoltoa. terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja/tai laadun parantaminen. Tämän strategisen yhteyden esiin tuominen kuuluu hankkeiden toteuttajille - organisaatioille (yleensä, mutta ei aina, hallitukset tai niiden virastot), jotka esittävät hankkeita EIP:Ile. Pankin hankkeista vastaavan henkilöstön tehtävänä on arvioida nämä tapaukset. EIP valmistautuu tähän työhön kahdella pääasiallisella tavalla. Ensiksikin se osallistuu aktiivisesti terveysalan ammattilaisten kokouksiin ja on mukana näiden eurooppalaisissa verkostoissa. Yksi monista esimerkeistä on eurooppalainen terveydenhuoltojärjestelmien tarkkailuelin (European Observatory on Health Care Systems), joka on EIP:n, Maailman terveysjärjestön (WHO), Maailmanpankin, Espanjan ja Norjan hallitusten sekä Lontoon kauppakorkeakoulun ja terveydenhoito- ja trooppisen lääketieteen alan oppilaitosten välinen yhteishanke. Näiden yhteyksien ansiosta EIP:Ilä on käytettävissään materiaalia ja asiantuntemusta, joilla on olennainen merkitys arviointityössä C), ja niiden avulla pankki pystyy hiomaan arviointimenetelmiä. Toiseksi EIP:llä on aktiivinen terveydenhuollon toimialaohjelma (osa siitä keskittyy yksittäisiin maihin, osa Euroopan laajuisiin aiheisiin). Ohjelman tarkoituksena ei ole pelkästään auttaa pankkia lainahakemuksiin vastaamiseen liittyvässä valmistelutyössä vaan auttaa myös kehittelemään toimintaan liittyviä prioriteetteja luotonantoa varten. Euroopan terveyspolitiikan suunnittelu ei ole tietenkään EIP:n tehtävä. Terveyspalvelujen suunnittelu kuuluu valtioille, jotka ovat samalla EIP:n omistajia ja sen valtuuttajia. EIP vaatii kuitenkin, että terveydenhuoltohankkeet ovat kansallisen tai alueel- C) Tarkkailuelimen tärkeimpiin tuotoksiin kuuluu esimerkiksi Health Care Systems in Transition (terveydenhuoltojärjestelmät muutoksessa) -sarja, joka sisältää virallisia analyysejä terveydenhuoltoalan kehityksestä Euroopan maissa. Sivu 8 I EIP TIEDOTE 3"I999

9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi ikäiseksi lisen tärkeysjärjestyksen mukaisia ja että niiden avulla pystytään parantamaan terveydenhuoltopalvelujen arvoa. Kutakin hakemusta arvioitaessa tarkastellaan sen vuoksi seuraavanlaisia seikkoja: vaikuttaako kustannusarvio luotettavalta, onko hanke esitys johdonmukainen, vastaako se pankin käsitystä kyseessä olevan järjestelmän tarpeista jne. Euroopan terveydenhuoltoalan perusrakenteiden nykyä ika ista minen EIP on sitoutunut laajentamaan toiminta aluettaan ja toimintansa luonnetta terveydenhuoltoalalla. Yhteistyössä viranomaisten ja muiden hankkeita toteuttavien tahojen kanssa se tulee edelleen osallistumaan Euroopan terveydenhuoltoalan perusrakenteiden nykyaikaistamiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n jäsenyyttä hakeneissa maissa. EIP tulee kehittämään arviointia koskevaa otettaan edelleen kumppaniverkostonsa avulla, vaikkakin perusperiaate pankin sitoutuminen investointeihin, joilla terveyden parantamista edistetään kustannustehokkaalla tavalla pysyy muuttumattomana. Tulevaisuuden tärkein haaste on löytää tapoja, joilla EIP:n varoja voidaan käyttää kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien tärkeimpinä pidettyjä alueita koskeviin hankkeisiin. Joissakin osissa Eurooppaa sairaalasektorin nykyaikaistaminen on myös jatkossa tärkeää; toisissa osissa etusijalla on avohoidon infrastruktuuri, joka on tarpeen sairaaloiden vuodepaikkojen tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tämän lisäksi tulee olemaan haasteita, jotka liittyvät hoitopaikkojen kehittämiseen, yleensä avohoidossa, yhä kasvavalle vanhusväestölle, mielenterveysongelmista kärsiville henkilöille ja vammaisille. Perushoidon ja erikoislääkärihoidon parempaa yhdentämistä on tarpeen edistää, ja terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa on lähennettävä. Kaiken kaikkiaan tämä on EIP:lle jännittävä tehtäväkenttä. Pankki aikoo lähestyä sitä avoimesti Euroopan laajuisen terveydenhuoltoyhteisön tuella. Nicholas Jennett, Hankkeet ( , sähköp. EIP on sitoutunut laajentamaan toimintaaluettaan ja toimintansa luonnetta terveydenhuoltoalalla. EIP korottaa Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmään (ETF) varatut määrärahat 250 miljoonaan euroon. ETF on rahastojen rahasto, eli se tekee sijoituksia erityisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sitten tukevat sijoituksillaan kasvuhakuisten pienten ja keskikokohten huipputekniikkayritysten perustamista ja kehitystä Euroopan unionissa. Rahoitusjärjestelmä perustettiin vuonna 1997, ja sitä hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). ETF:n toiminnassa etusijalla on pk yritysten käynnistysrahoitus, mutta pääomaa voidaan suunnata myös innovatiivisten yritysten kehittämiseen etenkin alueilla, joilla pääomasijoitukset ovat lähteneet hitaammin käyntiin. ETF hankkii pääomasijoitusrahastoista yleensä 5 10 miljoonan euron vähemmistöosuuksia, kuitenkin enintään neljänneksen. ETF rahastoon varatusta ensimmäisestä 125 miljoonan euron erästä on tähän mennessä käytetty 85 miljoonaa euroa. Ne on sijoitettu 19:ään eri pääomasijoitusrahastoon, joiden koko pääoma on yli 1 miljardi ETF:n pääomia välittävien rahastojen odotetaan tekevän sijoituksia investointijaksojensa aikana yli tuhanteen pk yritykseen. Jos otetaan huomioon ETF: n sijoitusten vipuvaikutus, niin uudet investoinnit ovat arviolta 2 miljardia euroa. Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmä on yksi ulottuvuus Amsterdamin toimintaohjelmaa (ASAP), jonka EIP käynnisti vuonna 1997 vauhdittaakseen työllisyyttä edistävien investointihankkeiden rahoitusta. ASAP ohjelmalla EIP pyrkii ennen kaikkea helpottamaan pk yritysten riskirahoitusjärjestelyitä. Näihin rahoitustoimiin on tähän mennessä käytetty noin 750 miljoonaa euroa, joista ovat päässeet osallisiksi lähes kaikki EU maat. Euroopan investointirahasto tekee noin 80 miljoonan euron sijoitukset omista rahoitusvaroistaan niiden varojen ohella, joita se hallinnoi EIP:n puolesta. Se hoitaa lisäksi Euroopan unionin puolesta rahoitusjärjestelmää, joka on erityisesti suunnattu vasta perustetuille tai alueellisille pääomasijoitusrahastoille, joiden toimintaan liittyy suurempia riskejä. EIR:llä on käytettävissään Euroopan pääomasijoituksiin ja sijoitustoiminnan kehittämiseen kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. EIR perustettiin vuonna 1994 ja on siten nuorin Euroopan rahoituslaitoksista. Sen omistajia ovat EIP (40 %), Euroopan unioni (30 %) ja 75 eri rahoituslaitosta EU:n alueelta (30 %). Lisätietoja antaa Euroopan investointirahasto (Guido Prud'homme, puh. (+352) , s posti g.prudhomme@eif.org) tai EIP:n tiedotus ja viestintäosasto (Sabine Parisse, puh. (+352) , s posti: s.parisse@eib.org). EIP TIEDOTE 3"I999 I Sivu 9

10 Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille Ministerineuvoston esittämän pyynnön perusteella ja Euroopan parlamentin annettua myönteisen lausunnon EIP on järjestänyt niin sanotun TERRA-lainaohjelman (lyhennys englanninkielisistä sanoista Turkish. Earthquake Rehabilitation and Reconstruction Assistance). Tällä pystytään avustamaan kiireellisiä jälleenrakentamisen tarpeita Marmaran alueella, joka tuhoutui Turkkia äskettäin vavisuttaneissa maanjäristyksissä. Järjestelyn puitteissa voidaan antaa yhteensä 600 miljoonaa euroa lainoina kolmen seuraavan vuoden aikana. Heti kun EIP:n TERRA-järjestely on toimintavalmis ja viralliset valtuudet saatu Euroopan unionilta, lainajärjestelyllä pyritään korjaamaan ja rakentamaan uudestaan lähinnä liikenne-, energia- ja ympäristöinfrastruktuuria, luhistuneita asuinkerrostaloja, pieniä kauppaliikkeitä sekä teollisuuden rakenteita Izmitin, Adapazarin, Yalovan ja Bolun maakunnissa. Viime elokuun 17. päivänä Turkkia ravistellut maanjäristys oli voimakkuudeltaan 7,4 Richterin asteikolla Vesihuolto hallitsee lainanantoa Turkissa EIP:llä on pitkäaikaista kokemusta luotonannosta Turkissa. Tämän takia sillä on hyvät mahdollisuudet valita kannattavia hankkeita ja käyttää nopeasti TERRA-järjestelyä hyödyksi. Luotonanto Turkissa käynnistyi 1965, kun maa allekirjoitti ensimmäisen yhteistyösopimuksensa Euroopan unionin kanssa. Sittemmin EIP on myöntänyt rahoitusta yhteensä miljoonaa euroa. Luotonanto Turkille keskeytettiin 1980-luvulla, mutta käynnistettiin uudestaan Vuosina EIP-rahoitusta on annettu arviolta 557 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä 545 miljoonaa euroa oli EIP:n omista rahoitusvaroista annettuja lainoja ja 12 miljoonaa euroa EIP:n hallinnoimia riskipääomia EU:n budjettiraamien sisältä. Rahoituskaudella EIP:n Turkille antamat lainat keskittyivät seuraaville sektoreille: vesihuolto (44 %), energia (31 %), liikenne ja viestintä (14 %), teollisuus ja palvelut (11 %). Turkissa on rahoitettu muun muassa seuraavia hankkeita: jätevesien käsittelyjärjestelmät Adanassa, Diyarbakirissa, Izmitissa ja Tarsusissa; puhelinverkon nykyaikaistaminen; kaasun siirtoja jakeluverkot; rikinpoistolaitteet Egeanmeren rannikolla sijaitsevassa Yeniköyn voimalaitoksessa ja ympäristöystävällisempien voimalaitosten ja lämpölaitosten rakentaminen. Sivu io I Eip TIEDOTE

11 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille Lahioituksia Turkille ia Kreikalle Kaksi viikkoa tuhoisan maanjäristyksen jälkeen EIP ilmoitti lahjoittavansa 1 miljoona euroa hätäapuna Turkille kiireelliseen jälleenrakennukseen. Varat menevät Izmitissä sijaitsevalle orpokodille, joka on Turkin viranomaisten osoittama avustuskohde. mitattuna. Jälkijäristyksiä rekisteröitiin yli 1 000, joista jotkut voimakkuudeltaan 5,6 Richterin asteikolla. Järistyksissä kuoli ihmistä ja noin muuta loukkaantui. Lisäksi kodittomiksi jäi noin turkkilaista. Järistykset aiheuttivat suurinta vahinkoa kaupungeissa ja niiden ympäristössä tuhoten tai vaurioittaen etupäässä asuinkerrostaloja ja pieniä kauppaliikkeitä, jotka totunnaiseen tapaan ovat rakennusten alimmissa kerroksissa. Myös kunnallistekniikka vaurioitui pahoin. Tuhoutuneiden asuntojen lukumääräksi on virallisesti vahvistettu noin asuntoa, kuten yleisten töiden ministeri raportoi. Tämän lisäksi järistyksissä vahin EIP lahjoitti myös 1 miljoona euroa Kreikalle Suur Ateenan alueen syyskuisen maanjäristyksen jälkeen. Varat on tarkoitus käyttää koulurakennusten korjaamiseen ja rakentamiseen uudestaan pahiten vaurioituneilla alueilla ennen seuraavan lukuvuoden alkua. EIP on viime vuosina antanut välitöntä humanitaarista hätäapua monille suuronnettomuuksien koettelemille maille tai alueille. Näiden joukossa ovat Saksan uudet osavaltiot, Puola ja Tsekki syyskuussa 1997, Honduras ja Nicaragua 1998 sekä Kosovo tämän vuoden toukokuussa. koja kärsi yli asuntoa. Vastaavasti pieniä kauppaliikkeitä tuhoutui ja vahingoittui noin Katastrofin arvioidaan pudottavan kansantuotteen kasvua 3 5 prosentilla ja painavan alas talouskasvua, jonka ennustetaan olevan nollan ja 2,5 prosentin välillä tänä vuonna. Viimeisten laskelmien mukaan maanjäristyksen tuhojen paikkaaminen maksaa vähintään 3 6,5 miljardia euroa. Rahoitus on suurelta osin hankittava ulkomaisena pitkäaikaisena jälleenrakennusapuna, jonka EU, EIP, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto antavat käyttöön. Ankara talvi Edellisten maanjäristysten aiheuttamat tuhot olivat huomattavasti vähäisempiä kuin tällä kertaa ja jälleenrakentaminen onkin edennyt ripeästi. Turkin viranomaiset ovat esimerkiksi jo rakentaneet valmiiksi runsaat asuntoa, joita ollaan luovuttamassa Adanan maanjäristyksessä viime vuoden kesäkuussa kotinsa menettäneille. Kunnianhimoisena tavoitteena tämänkertaisen katastrofin jälkeen on sen vuoksi saada kaikki asunnot valmiiksi ennen talvea 2000/2001. Osa EIP:n TERRA lainoista käytetään asuntohankkeisiin. Mutta tämän talven ankarista olosuhteista on ensin selvittävä. Se ei ole aivan helppoa, kun lämpötila laskee ajoittain jopa 5 pakkasasteeseen, jäätävä tuuli puhaltaa mereltä ja sataa rankastatoisinaan saattaa sataa myös lunta. Toiset ovat saaneet katon päänsä päälle sukulaisten tai ystävien kodeista. Toiset saavat suojan viranomaisten tarjoamista nopeasti asumiskuntoon muutetuista julkisista rakennuksista tai valtion vierasmajoista eri puolilla maata. Mutta työpaikkansa maanjäristysalueella säilyttäneet eivät voi lähteä muualle. Tämän takia on perustettu lukuisia telttakyliä, joista moniin on majoittunut jopa viisi tuhatta ihmistä. EIP TIEDOTE I Sivu II

12 FORUM P A R I S Viides EIPfoorumi pidettiin Pariisissa 21. ja 22. lokakuuta. Se kokosi noin 400 asiantuntijaa keskustelemaan euromarkkinoista Vuoden 1999 ElP-foorumin aihe, "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa", on ratkaisevan tärkeä talous-ja rahaliiton onnistumiselle. Sillä on merkittäviä vaikutuksia myös kansainväliseen rahoitusjärjestelmään. Vaikka euro on ollut käytössä vasta vuoden, se on jo saavuttanut markkinoiden luottamuksen. Euromarkkinat kehittyvät jatkuvasti, ja toimijoiden on pystyttävä sopeutumaan muutoksiin nopeasti. Euroa käytetään jo laajalti kansainvälisenä valuuttana. Euroalueen ulkopuoliset liikkeeseenlaskijat toivat markkinoille 1998 ja 1999 noin 20 % euromääräisistä joukkovelkakirjoista, ja eurooppalaisten yritysvelkakirjojen liikkeeseenlaskut ovat lisääntyneet tänä vuonna 20 %. Euromääräisten emissioiden keskikoko on kasvanut melkoisesti, yli 60 %. Uusien markkinoiden muutokset vaikuttavat myös EIP:n varainhankinta- ja luotonantostrategiaan. Sen vuoksi pankki vaihtaa mielellään näkemyksiä muiden markkinoilla toimivien sekä asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. EIP oli mukana luomassa laajaa ja monipuolista euromääräisten rahoitusinstrumenttien valikoimaa jo ennen EMUn käynnistymistä. EIP toi ensimmäisen euromääräisen jvk-lainansa markkinoille vuoden 1997 alussa. Sen jälkeen se on laskenut liikkeelle 77 euromääräistä tai eurosidonnaista viitelainaa, joiden yhteissumma on noin 30 miljardia euroa. Maaliskuussa 1999 EIP aloitti EARNohjelmansa (Euro Area Reference Note), jolla se pyrkii saavuttamaan johtavan aseman euromarkkinoilla niin, että sen viitelainat olisivat ensimmäisiä valtionobligaatioiden täydentäjiä. Pankin tavoitteena on näiden emissioiden ja velan muuntamisen avulla saada aikaan euro- Sivu 12 I EIP TIEDOTE

13 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 1999 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa" Ohjelma 21. lokakuuta 1999 FOORUMIN AVAUS: Sir Brian Unwin, EIP:n pääjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja OSA I: "Euroalueen haaste: uusi dynaaminen kehitys" Puheenjohtaja: Wolfgang Roth, EIP:n hallintoneuvoston jäsen Puhujat: Giuliano Amato, valtiovarainministeri, Italian edustaja EIP:n valtuustossa Felix G. Rohatyn, USA:n Ranskan suurlähettiläs, Lazard Frères and Companyn entinen toimitusjohtaja. New York (U.S.A.) Jean-Pierre Tirouflet, hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja, Rhodia (Ranska) Richard Summers, Manner-Euroopan johtaja, 3i Group pk (Yhdistynyt kuningaskunta) Jean-Jacques Laffont, taloustieteen professori, Toulousen yliopisto (Ranska) ja Euroopan talousyhdistyksen (European Economic Association) entinen puheenjohtaja PÄIVÄLLINEN, puhujavieraana Pedro Solbes Mira, talous-ja raha-asioista vastaava EU-komissaari 22. lokakuuta 1999 OSA II: " Muutokset euroalueen rahoitussektorilla' Alustajana Alfred Steinherr, EIP:n pääekonomisti O AIHE 1: "Pankkien uudelleenjärjestelyt" Puheenjohtaja: Massimo Ponzellini, EIP:n hallintoneuvoston jäsen Puhujat: Marc Antoine Autheman, johtokunnan puheenjohtaja. Crédit Agricole Indosuez (Ranska) Artur Santos Silva, johtaja, Banco Português de Investimento (Portugali) Maurizio Sella, Italian pankkiyhdistyksen puheenjohtaja ja Banca Sella S.p.A:n johtaja (Italia) AIHE 2: "Pääomamarkkinoiden rooli" Puheenjohtaja: Ewald Nowotny, EIP:n hallintoneuvoston jäsen Puhujat: Gerd Häusler, johtokunnan jäsen, Dresdner Bank AG (Saksa) Fernando Abril Hernández, rahoitusjohtaja. Telefónica S.A. (Espanja) Rodolfo Bogni, konsernin johtoryhmän jäsen, UBS AG (Sveitsi) Puhujavieras: Dominique Strauss-Kahn, valtiovarainministeri. Ranskan edustaja EIP:n valtuustossa FOORUMIN LOPPUPUHEENVUORO Francis Mayer, EIP:n hallintoneuvoston jäsen määräinen velkakanta, jonka summa olisi vuoden 1999 loppuun mennessä yli 50 miljardia euroa. Ensimmäisenä päivänä foorumin aiheesta keskusteltiin makrotaloudellisesta näkökulmasta. Erityisesti pohdittiin rahaliiton vaikutusta Euroopan talouskasvuun ja työllisyyteen, mikä sivusi viime vuoden foorumin aihetta. Silloin käsiteltiin investointien ja työllisyyden suhdetta, pääoman liikkeelle saamista EMU-alueella ja riskirahoituksen saantia innovatiivisille yrityksille. Päivän aikana keskusteltiin myös siitä, miten meneillään olevat rakenneuudistukset vaikuttavat Euroopan kilpailuasemaan maailmanmarkkinoilla. Toisen päivän esitelmät ja keskustelut olivat luonteeltaan teknisempiä. Niissä käsiteltiin pankkien uudelleenjärjestelyä ja pääomamarkkinoiden roolia. Puhujavieraina olivat EU:n talousja rahakomissaari Pedro Solbes Mira sekä Dominique Strauss-Kahn, Ranskan silloinen valtiovarainministeri ja EIP:n valtuuston jäsen. Foorumin puhujat ja osallistujat edustivat pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, teollisuutta, ammattiliittoja, parlamentteja, hallituksia, aluehallintoa, kansainvälisiä järjestöjä, yliopistoja ja tiedotusvälineitä. Foorumissa oli edustajia kaikista EU:n jäsenvaltioista ja monista unionin ulkopuolisista maista. Ein TIEDOTE I Sivu 13

14 Richard Summers & Felix G. Rohatyn VIIDENNEN EIP-FOORUMIN JOHTOPÄÄTÖKSET Francis Mayer EIP:n varapuheenjohtaja hallintoneuvoston Tästä ElP-foorumista tärkeimmän johtopäätöksen voi vetää lyhyesti ja yksinkertaisesti: euro ei ole itsetarkoitus. Vaikka euron käyttöönotto on onnistunut teknisesti ja rahoituksellisesti hyvin, euron on myös pystyttävä tuottamaan vakautta ja hyvinvointia unionin kansalaisille, samoin naapurikansoille idässä ja etelässä. Tämä on viime kädessä se mittapuu, jota meidän on käytettävä arvioidessamme keskipitkällä aikajänteellä euron onnistumista. Pääomamarkkinoilla euromääräiset joukkovelkakirjaemissiot lisääntyivät poikkeuksellisen nopeasti heti vuoden 1999 alusta, kuten Gerd Häusler, Fernando Abril Hernández ja Rodolfo Bogni puheenvuoroissaan kertoivat. Tämä koskee erityisesti suurten eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemia joukkolainoja, joiden avulla yritykset voivat toteuttaa kunnianhimoiset kehitysstrategiansa. Puheeni toinen osa käsittelee arvosanaa "välttävä, etvielä osaa", jolla puhujat formuloivat rakentavan kritiikin. Jean-Pierre Tirouflet Marc Antoine Autheman & Alfred Steinherr Guiliano Amato & Jean-Jacques Laffont Artur Santos Silva & Maurizio Sella Rodolfo Bogni Ewald Nowotny & Fernando Abril Hernández Gerd Häusler / Foorumin puhujat toivat esiin monia myönteisiä näkökohtia. Kielteisiä seikkoja ei niinkään esitetty, vaan pikemminkin arvostelut "välttävä, et vielä osaa". Jaksotan näin myös lyhyen puheeni. Euron käyttöönotto on jo tuottanut selviä hedelmiä Euroopan taloudelle. Kuten puhujat Giuliano Amato ja Pedro Solbes Mira totesivat, euro ei yksinään ollut alkuna Euroopan talouskasvun ponnahtamiseen uuteen nousuun, mutta selvästi vauhditti sitä synnyttämällä poikkeuksellisen suotuisat rahamarkkinaolosuhteet. Euron korkotaso oli ennennäkemättömän alhainen muihin valuuttoihin nähden ja euron kurssi dollariin nähden oli uskoakseni kaikkien mielestä tarkoituksenmukainen. Artur Santos Silva ja Maurizio Sella tarkastelivat euron vaikutuksia Euroopan yrityksiin. Sielläkään euro ei yksin aiheuttanut toimialajärjestelyltä ja fuusioita, mutta vauhditti selvästi tätä kehitystä. Monien puhujien mielestä nämä sulautumiset ja yrityskaupat olivat erityisen kiinnostavia nimenomaan siksi, että ne olivat rajanylitykseen liittyviä järjestelyitä. Toisin sanoen niillä syntyi aitoja eurooppalaisia yritysryhmittymiä, joilla on edellytykset menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa. Ensinnäkin Giuliano Amato ja Richard Summers esittivät kritiikissään, että Euroopassa ei vielä ole suuria yhtenäisiä rahoitusmarkkinoita Yhdysvaltain esimerkin mukaan. Meillä on yhteinen raha, mutta rahoitusmarkkinat eivät ole yhdentyneet toivotulla tavalla. Yhdentymisen tiellä on edelleenkin liikaa verotuksesta ja määräyksistä johtuvia esteitä, jotka olisi poistettava. Jean-Pierre Tiroufletin mielestä myöskään Euroopan yritysten kilpailuehdot eivät ole verokantojen ja sosiaaliturvamaksujen osalta yhdenmukaiset, kuten Yhdysvalloissa. Toiseksi Marc Antoine Autheman ja Alfred Steinherr varoittivat kahdesta näennäisestä ratkaisusta. Näistä ensimmäinen on koon kasvattaminen hinnalla millä hyvänsä. Steinherr osoitti selkeästi, että koko ei ole se ihmelääke, jolla pankin kannattavuutta voidaan parantaa oli kysymys sitten kansallisista rakenneuudistuksista tai valtionrajat ylittävistä sulautumisista. Authemanin mukaan toinen näennäisratkaisu on yrityskaupan kautta tapahtuva sulautuminen, jolla pyritään saavuttamaan Euroopan laajuinen asema. Hän esitti, että fuusio hänen mielestään on järkevä ratkaisu vain silloin, kun kyseessä on pit- Sivu 14 I EIP TIEDOTE

15 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 1999 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa" 1 auttavaa vaikutusta. Se on antanut oopan taloudelle voimaa, jonka veroista muualla vain Yhdysvalloissa. Myös roon epäilevästi suhtautuvien on myönnettävä, että sen tasapainottava vaikutus on fehdyttänyt koko kansainvälistä rahoitusestelmää, joka oli viime vuosina muuttuvarsin epävakaaksi. källe erikoistunut ja hyvin kansainvälinen toiminta, kuten esimerkiksi corporate finance tai pääomamarkkinatoiminta. Tavallisille vähittäispankeille fuusio ei sen sijaan ole tarkoituksenmukainen. Tällaisille yleispankeille hän pitää parempana ratkaisuna yhteistyösopimuksia, joissa jokainen pankki säilyttää kansalliset tai paikalliset ominaispiirteensä. Tässä yhteydessä haluan todeta -joko sattumalta, tai sitten ei - että Ranskan Crédit Agricole toimii tämän strategian mukaisesti Crédit Agricole-lndosuezin yhdistymisessä ja tehdessään yhteistyösopimuksia italialaisten ja portugalilaisten pankkien kanssa. Yhteistyötä vahvistetaan vielä vähemmistöosuuksilla. Kolmanneksi pääasiassa Giuliano Amato esitti rakentavaa kritiikkiä myös siitä, että vaikka Euroopassa on nyt asianmukainen makrotaloudellinen kehys ja rahamarkkinoiden toimintaympäristö, tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ei ole vielä toteutettu. Valtiovarainministerinä hän kohdisti sanansa Euroopan valtioiden hallituksille. Euron lopulliseen käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin suotuisat olosuhteet. Strauss-Kahn kertoi oppimisprosessista, jonka hän ja muut valtiovarainministerit kävivät läpi Euro 11 -ryhmässä neuvotellessaan keskenään kansallisesta talouspolitiikasta. Myös Euroopan keskuspankki on vähitellen aloittanut vuoropuhelun Euro 11 -ryhmän kanssa, ja tätä kehitystä on edistettävä. Euro on Strauss-Kahnin mukaan ollut eduksi myös Euroopan talouskasvulle. Sen tuoma vakaus on varmasti lieventänyt niitä haittavaikutuksia, joita vuonna 1998 ja tämän vuoden alussa koettu kansainvälinen rahoituskriisi aiheutti Euroopan taloudelle. Euroopan unionin pyrkimykset täystyöllisyyteen ovat viime aikoina saaneet uutta vauhtia, ja viisi jäsenvaltiota on sen jo saavuttanut. Tärkeimpiä välineitä työllisyystavoitteen saavuttamiseen ovat valtioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen ja innovaatioiden rohkaiseminen, jotka ovatkin sekä Portugalin että Ranskan EUpuheenjohtajuuskausien keskeisiä päämääriä vuonna EUmaiden olisi myös edelleen yritettävä alentaa julkisia menoja, inflaatiota ja korkotasoa Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerien mukaisesti. Jos näin toimitaan ja taloudellinen ilmasto on suotuisa, Strauss-Kahn uskoo jäsenvaltioiden täyttävän sopimuksen julkisia menoja koskevan kriteerin vuonna Tämä tietenkin lisää euron uskottavuutta, ja EU voi täysin keskittyä työllisyystavoitteiden saavuttamiseen. Lopuksi kertaan vielä suurlähettiläs Rohatynin ja professori Laffontin innostavia puheenvuoroja. Suurlähettiläs Rohatyn kertoi, mitkä ovat hänen mielestään "Amerikan ihmeen" tai ainakin Yhdysvaltain talouden hyvän kunnon rakennusaineet. Hän esitti niitä kolme: ensinnäkin erittäin monimutkainen institutionaalinen ja poliittinen järjestelmä, jolla sivumennen sanoen ei tosin ole mitään kadehdittavaa Euroopan instituutiojärjestelmältä, jossa valta on jaettu Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin kesken. Tässä mielessä tilanne on jotakuinkin sama Atlantin kummallakin puolella. Rohatynin mukaan tällaiset vastakkaiset voimat ovat kuitenkin eduksi taloudelle. Toiseksi hän mainitsi amerikkalaisen innostuksen yrittäjyyteen, joka on edelleen hyvin vahva ja saa osakseen EIP TIEDOTE 3"I999 bivu 15

16 Pedro Solbesin puhe oli sävyltään optimistinen. Hänen mukaansa Euroopan talouden viimeaikainen elpyminen merkitsee pitkää kestävän talouskasvun ja työllisyyden paranemisen kautta. Myönteinen kehitys perustuu ennen kaikkea talous ja rahaliittoon ja euron käyttöönottoon. Komissaari painotti kuitenkin, että kasvun jatkuminen edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Jäsenvaltioiden on jatkossakin noudatettava vakaus ja kasvusopimuksen kriteereitä erityisesti julkisten menojen suhteen, sovitettava talouspolitiikkansa yhteen ja tuettava Euroopan keskuspankin hintojen vakauspolitiikkaa. Niiden on myös tehtävä lujasti töitä saadakseen aikaan rakenneuudistukset, jotka parantavat markkinoiden tehokkuutta ja joustavuutta. Euroopan keskuspankin olisi puolestaan edistettävä EU:n kasvutavoitteita huolehtimalla tarkasti hintojen vakaudesta. kitetyn talouselämän malli, jota Laffont pitää suurelta osin vanhentuneena, ja Locke Montesquieun tai "Checks and Balances" malli. Jälkimmäinen on Laffontin mielestä lupaavampi, koska se perustuu taloudellisten ja poliittisten vastavoimien moninkertaistumiseen sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen kaikissa yhteiskunnan kerroksissa. Ranskalaisena voin siis olla täysin rauhallinen: vaikka professori Laffont pitää Rousseau Robespierren mallia vanhentuneena, tulevaisuuden mallissa on kuitenkin mukana suuri Montesquieu. Euroopan rahoitusmarkkinoilla euron käyttöönoton vaikutus on ollut huomattava. Erityisesti se on edistänyt markkinoiden yhdentymistä, joka on edelleen käynnissä oleva prosessi. Yhdentymispolitiikka määriteltiin ensisijaiseksi tavoitteeksi komission toimintasuunnitelmassa toukokuussa Seuraava ElP foorumi pidetään Bremenissä 19. ja 20. lokakuuta Se käsittelee aluekehitystä ja EU:n laajentumista Euroalueen tulevasta kehityksestä komissaari mainitsi, että hän toivoo kovasti neljän vielä ulkopuolella olevan valtion mukaantuloa. Se olisi eduksi sekä valtioille itselleen että euromarkkinoille. Rahaliiton kehitys ei kuitenkaan lopu silloin, kun mukana ovat kaikki viisitoista EU maata. Myös hakijamaat pyrkivät EMUn jäseniksi ja ovat sitoutuneet euron käyttöönottoon, mutta tämä on hidas ja asteittainen prosessi. Euroopan unioniin liittyminen ei merkitse automaattisesti EMU jäsenyyttä. Uusien jäsenmaiden liittymisen jälkeen tarvitaan todennäköisesti siirtymäkausi, jonka aikana ne valmistautuvat EMUn jäseniksi. Siirtymäkauden pituus riippuu siitä, miten nopeasti maat pystyvät täyttämään Maastrichtin sopimuksen kriteerit. El P f oorumin 1999 pöytäkirjat julkaistaan vuoden 2000 alussa. Niitä voi tilata maksutta EIP:n tiedotus ja viestintäosastolta, faksi (+352) yhteiskunnan kannatuksen. Kolmanneksi Yhdysvalloissa vallitsee todellinen kansankapitalismi, joka toimii talouskasvun moottorina. Lisäksi kaikuivat nämä sanat: "Yhdysvaltain kansalainen käyttäytyy pikemminkin osakkeenomistajan kuin äänestäjän tavoin". Professori Laffont auttoi ottamaan hieman etäisyyttä foorumin kuohuihin. Hänen esityksensä vei meidät valistuksen aikaan valottaakseen, että vielä nykyisinkin uuden tuhatluvun koitteessa on olemassa kaksi talouskehityksen mallia: Rousseau Robespierren kes Lisätietoja ElP foorumista antaa Yvonne Berghorst, puh. (+352) tai sähköposti: y.berghorst@eib.org. Sivu l6 I EIP TIEDOTE 3"I999