- 3 - * +, ( % & - ( /. / / ! +, 111& 2 -% & 2 - % &' ( -.! +

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- 3 - * +, ( % & - ( /. / / - 0 - +! +, 111& 2 -% & 2 - % &' ( -.! +"

Transkriptio

1 !"# $ % &' ( &

2 - 2 - % &' (

3 - 3 - ) * +,, ( % & - ( %. /. / / ! +, 111& 2 -% & 2 - % &' (. - % &*. - % & -- & -+ % & -, *34 - % &% -2 -.! + +, +!, +!, +! & ,

4 & +( ' -, +,% ' -2 +-( & -2 +-( % ( + +-,% +, & +, 6 +, ' & +, +,- / +,+ % +-,, % & ' +-, ++,2 ' ++,. ++, 6 +, * +, 2 * +. * +2 * +2 * +. *, * -%&, * +%& 7&,

5 - 5 - Kolmatta sektoria kuvataan perinteisesti julkisen sektorin, markkinoiden sekä kotitalouksien väliin jääväksi alueeksi. Sen toiminnalle on tyypillistä yleishyödyllisyys sekä voiton tavoittelemattomuus. Toiminnan toteutus pohjautuu merkittävästi vapaaehtoisuuteen ja kansalaisaktiivisuuteen. Kolmannen sektorin yhteisöjen toiminta sosiaalisen pääoman ja inhimillisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä niiden alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta on merkittävää. Kolmannen sektorin toiminta jakautuu järjestäytyneeseen ja järjestäytymättömään kansalaistoimintaan. Tyypillisimpiä järjestäytynyttä kolmatta sektoria edustavia yhteisöjä ovat rekisteröityneet yhdistykset, säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat osuustoimintayhteisöt. Järjestäytynyttä kolmatta sektoria edustavat yhteisöt ovat juridisia oikeustoimihenkilöitä ja siten niillä on mahdollisuus hakea raha-avustuksia toimintansa toteuttamiseen. Samalla niille syntyy velvoitteita mm. taloutensa ja toimintansa seurantaan ja dokumentointiin liittyen. Järjestäytynyt kolmas sektori koostuu pääosin yhteisöistä, joissa vakinaisten aktiivitoimijoiden määrä suhteessa toteutettuun toimintaan on usein pienehkö. Näiden yhteisöjen toimijoilta vaaditaan laajaa osaamista toimintaresurssien hankinnan, toiminnan toteuttamisen ja suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistoiminnan suhteen. Erityisosaaminen, jota nämä yhteisöt edustavat, liittyy heidän toiminta-ajatuksensa mukaiseen substanssitoimintaan eikä välttämättä siis yhteisön toiminnan suunnitteluun, resurssien hankintaan, kehittämiseen ja talousseurantaan. Usein näiden yhteisöjen aktiivitoimijoilla on osaamista joiltain edellisiltä osaamisen osa-alueilta, mutta ei kaikilta. Tämän vuoksi esimerkiksi yhteisön tiedottaminen voi jäädä vähäiseksi tai taloussuunnitteluun ja -seurantaan liittyvä osaaminen voi olla kapeahkoa. Näiden yhteisöjen toimintaa ja toimijoiden osaamista on pyritty edistämään mm. piirijärjestön ja valtakunnallisen liiton kautta. Osin tämän kaltainen tuki toimii, mutta merkittävä osa esimerkiksi paikallistason järjestöistä jää melko yksin konkreettisten resurssi- ja kehittämistarpeidensa kanssa. Järjestötoiminnassa on myös nykyisin yhteisöjä, joilla ei ole sidoksia piiri- ja liittotasolle. Järjestöjen keskuudessa toimii myös kokonaisilla toimialoilla tai muutoin laaja-alaisesti toimivia yhteistoimintaorganisaatioita, joiden tavoitteena on tukea ja edistää kolmannen sektorin toimintaa. Yksi niistä, tätä selvitystyötä koordinoinut, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) on toiminut kolmannen sektorin yhteisöjen parissa vuodesta 1999 lähtien. KYT on ollut kehittämässä järjestöjen ja yhdistysten toimintavalmiuksia tilitoimistopalveluiden, hanketoiminnan sekä neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta. Toimintaa on toteutettu tähän asti pääosin Jyväskylän seudulla. KYT:n toiminnan ja lukuisien yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella on hahmottunut, että keskisuomalainen kolmas sektori muodostuu lukuisista monenkokoisista ja eri toimialoja edustavista yhteisöistä. Keskisuomalaisista yhteisöistä, niiden toiminnasta ja tarpeista ei ole koottua tietoa, jonka pohjalta laaja-alaista järjestöjen toiminnan edistämistä ja maakunnallista vaikuttamistoimintaa olisi voitu suunnitella ja perustella. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki lähti toteuttamaan tätä selvitystyötä lisätäkseen tietoutta keskisuomalaisesta järjestökentästä, jota maakunnan järjestökenttä voisi jatkossa käyttää välineenä järjestöjen toiminnan edistämisessä sekä lisättäessä päättäjien ja muiden kansalaisten tietämystä järjestöjen toiminnan merkityksestä.

6 - 6 - Tämä selvitys koskee järjestäytynyttä kansalaistoimintaa ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa: järjestökentästä ja sen eri segmenteistä, järjestöjen toiminnasta ja palveluista sekä järjestöjen tarpeista. Tämän selvityksen toteuttamisessa on käytetty kolmea erilaista menetelmää: koottu keskisuomalaista kolmatta sektoria koskevaa aineistoa julkisista tietokannoista, kuultu kymmentä merkittävää keskisuomalaista kolmannen sektorin kentässä toimivaa kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöä ja teemahaastateltu 144 keskisuomalaista kolmannen sektorin yhteisöä. Tämä eri menetelmin kootun aineiston keskeinen sisältö on esitelty tässä raportissa. Kootun aineiston perusteella esitetään lopuksi keskeisiä toimenpide-ehdotuksia ja kehittämisideoita, joiden avulla Keski-Suomen kolmannen sektorin yhteisöjen toimintaa voitaisiin edistää heidän itse nimeämiensä tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Tämä selvitys on painottunut käsittelemään rekisteröityjä yhdistyksiä, niiden toimintaa ja toiminnan toteuttamiseen liittyviä tarpeita Selvityksen toteuttajat Tämän selvityksen toteuttamisesta ovat vastanneet Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n Järjestö+ kehittämishanke sekä 3Points kehittämiskumppanuushanke. Järjestö+ kehittämishankkeen tavoitteena on kolmannen sektorin yhteisöjen ohjaus- ja välittäjätoiminnan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen eteläisen Keski-Suomen 19 kunnan (Tavoite 2 alue) alueella. 3Points kehittämiskumppanuushanketta, joka kehittää kolmannen sektorin sosiaalista yritystoimintaa, toteutetaan sen VerkkoPoint osaprojektin osalta yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisyksikön kanssa. VerkkoPoint kehittää kolmannen sektorin ja kuntien sekä yritysten välisiä palvelutuotantoketjuja ja verkostoja koko Keski-Suomen 28 kunnan alueella. Järjestö+ (Kyt) TOTEUTTAMISROOLI o Suunnittelu o Päävastuu raportoinnista o Toteutus eteläinen Keski-Suomi o 19 kuntaa, 5 seutukuntaa (Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan ja Äänekosken seutukunnat) o 5623 rekisteröitynyttä yhdistystä o asukasta SELVITYSTYÖN TARVE o Mitkä ovat järjestöjen tarpeet o Millainen järjestökenttä on 3Points / VerkkoPoint (Kyt & Jamk) TOTEUTTAMISROOLI o Suunnittelu o Osavastuu raportoinnista o Toteutus koko Keski-Suomi o 28 kuntaa, 7 seutukuntaa (Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken, Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat) o 6944 rekisteröityä yhdistystä o asukasta SELVITYSTYÖN TARVE o Mitä palveluita 3. sektori tuottaa o Kenelle palveluita tuotetaan Kuvio 1. Järjestö+ selvityksen toteuttajana Kuvio 2. 3Points / Verkkopoint selvityksen toteuttajana

7 Tiedon hankinta tietokannoista ja kirjallisuudesta Keskisuomalaista kolmannen sektorin kenttää ja sen toiminnan laajuutta selvitettiin julkisten tietokantojen ja kirjallisuuden avulla. Tietolähteinä käytettiin: Patentti- ja Rekisterihallituksen Yhdistysnettiä Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan www-sivustoja Keski-Suomen maaseudun kehittämisen toimintaryhmiltä (Viisari, Vesuri, Jyväsriihi, Maaseutukehitys) saatuja hanketoimintatietoja Keski-Suomen liiton www-sivustojen Ämyri-lehtien hanketietoja Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston välityömarkkinoiden alkukartoitusmuistiota Keski-Suomen kuntien www-sivujen järjestölistoja Keski-Suomen ulkopuolella toteutettuja www-pohjaisia järjestöportaaleja sekä yhdistyslistoja Tietokantojen ja kirjallisuuden pohjalta esitetty kuvaus kolmannen sektorin toiminnasta painottuu pääosin rekisteröityihin yhdistyksiin, koska niitä koskevaa tieto on keskitetysti saatavilla Neuvottelut kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöjen kanssa Keski-Suomen kolmannen sektorin keskuudessa toimii yhteisöjen toiminnan kehittämiseksi ja yhteistoiminnan edistämiseksi lukuisia toimijoita. Näistä lähestyttiin kymmentä kunta- ja piiritasoa laajemmin toimivaa yhteisöä, joiden valinnassa kuultiin Järjestö+ hankkeen ohjausryhmää. Yhteisöt edustivat toimialallisesti liikuntaa ja urheilua, kulttuuria ja luovaa toimialaa, kylätoimintaa, maaseudun kehittämistä sekä sosiaali- ja terveysalaa. Yhteistoimintayhteisöjen johtajat tavattiin heidän toimipaikoissaan ja heidän kanssaan keskustellen selvitettiin: millaista toimintaa kyseinen yhteisö tekee järjestöjen toiminnan edistämiseksi, millaisia tukitarpeita heidän toimialansa järjestöillä on, sekä mitä tekijöitä tulisi huomioida järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä. Käydyistä keskusteluista tehtiin koosteet ja ne on käytetty kyseisten yhteisöjen edustajien kommentoitavina ennen niiden esittämistä tässä selvitysraportissa Teemahaastattelut kolmannen sektorin yhteisöille Haastattelut toteutettiin pilottivaiheena Jämsän seutukunnan alueella kesällä 2006 sekä sen jälkeen muun Keski-Suomen alueella talvella Järjestö+ hankkeen hankekoordinaattori vastasi pilottihaastatteluista. Haastatteluteemoja yksinkertaistettiin pilottivaiheen kokemusten perusteella sekä lisättiin järjestöjen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja haastatteluteemoihin (mm. tulorahoitus / vuosi). Teemahaastattelu valittiin tiedonhankintamenetelmäksi, koska sillä uskottiin saavutettavan sellaista tietoa mitä ei osattaisi kysyä strukturoiduin kysymyksin. Lisäksi teemahaastattelun uskottiin muodostavan haastattelusta todellisen vuorovaikutustilanteen, jonka pohjalta yhteistyö kohdatun järjestön ja selvitystyötä toteuttavan tahon kesken olisi jatkossa helppoa. Haastatteluilla oli siis myös selkeä tiedottava ja verkottava luonne. Haastatteluteemat ovat tämän raportin liitteenä (Liite 3.)

8 - 8 - Haastateltavaksi haettiin järjestöjä, jotka edustavat keskisuomalaista järjestökenttää monipuolisesti eri toimialoilta (pl. poliittiset, ammatilliset ja uskonnolliset yhdistykset) ja eri kunnista. Lisäksi mukaan etsittiin suuria ja pieniä yhteisöjä, toimintakeskustoimijoita, paikallisyhdistyksiä, piirijärjestöjä sekä palvelutuotantoa harjoittavia yhteisöjä ja perinteisiä kansalaistoimintajärjestöjä. Haastateltavia järjestöjä etsittiin kuntien yhdistysrekisterien, hankerahoittajien tietokantojen, toimialallisten järjestöhakemistojen, patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin, kuntien vapaaajan yms. sihteerien ja ohjaajien avustuksella sekä alueen järjestöiltä saatujen vihjeiden perusteella. Sovittuja haastatteluita seurattiin jatkuvasti, jotta toimialallinen, alueellinen ja yhdistyksen koon mukainen monimuotoisuus säilyi haastateltavien otannassa. Oleellisin yhteinen tunniste haastateltaville järjestöille oli se, että niillä oli toimintaa, eivätkä ne siis olleet lepovaiheessa. Haastatteluita toteuttivat 11 opiskelijaa sekä kaksi selvitystyötä toteuttavien hankkeiden työntekijää. Opiskelijat toteuttivat haastattelut parihaastatteluina, joissa toinen toimi taltioijana ja toinen oli päävastuussa haastattelukeskustelun etenemisestä. Haastattelijat saivat ennen haastatteluita valmennuksen tehtäväänsä. Potentiaalisiin haastateltaviin järjestöihin otettiin yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse ja toissijaisesti sähköpostitse. Haastatteluista kiinnostuneille lähetettiin tiedote toiminnasta sekä haastatteluteemoista. Haastattelut toteutettiin teemojen mukaan etenevän keskustelun kautta ja ne tapahtuivat haastateltavan toivomassa paikassa. Yleisimmin haastattelupaikka oli järjestön toimipaikka tai luottamushenkilön koti tai työpaikka. Haastattelutapaamiset kestivät noin 1½ - 2 tuntia. Haastattelukeskustelu kirjattiin excel-pohjaiseen taulukkoon, joka vastasi keskusteluteemoja. Haastattelutapaamisten jälkeen taltioituja tietoja käytiin vielä uudelleen läpi ja lisättiin näkökulmat, joita ei ehditty kirjoittaa muistiin itse haastattelutilanteessa. Haastatteluiden toteuttamisten jälkeen haastattelijat toimittivat taulukkoon taltioidut haastattelutiedot haastattelutoimintaa koordinoivalle Keski-Suomen Yhteisöjen Tuelle. Lisäksi opiskelijahaastattelijat toimittivat raportin, jonka he olivat laatineet haastattelutoiminnastaan oppilaitokselleen. Opiskelijoiden palautetta kuultiin myös kaikkien haastattelijoiden yhteisessä palautetilaisuudessa. Kaikki tallennetut haastattelut koottiin ja liitettiin samaan excel-taulukkoon. Täten kaikkien 144 haastatellun järjestön vastaukset / keskustelu saatiin rinnakkain eri aiheittain vertailtavaksi. Aineistoa tehtiin sekä määrällisiä että laadullisia havaintoja. Aineistoa tarkasteltiin toimialan, tulorahoituksen suuruuden sekä maantieteellisen sijoittumisen näkökulmista. Järjestöhaastatteluiden tuloksia peilattiin Keski-Suomen sosiaali- ja terveysyhdistyksistä tehtyyn selvitykseen (Ketola, J. ym. 1999) sekä Keskisellä Uudellamaalla tehtyyn järjestöjen palvelutuotannon selvitykseen (Levamo, T. 2005). Vertailun avulla on nostettu tämän selvityksen validiteettia.

9 Rekisteröidyt yhdistykset kunnittain Keski-Suomen maakunnan alueella on Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin mukaan 6944 rekisteröityä yhdistystä Osa näistä yhdistyksistä on lepovaiheessa, eikä niillä ole aktiivista toimintaa. Kuitenkin suurin osa näistä yhdistyksistä toteuttaa merkittävää toimintaa keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi eri toimintamuotojen ja palveluiden muodossa. Nämä yhdistykset jakautuvat kotikunnittain seuraavasti: Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset (n=6944) Kinnula 94 Pihtipudas 213 Kivijärvi 80 Viitasaari 284 Kyyjärvi 70 Kannonkoski 73 Saarijärvi 288 Pylkönmäki 56 Karstula 163 uusi Äänekoski 499 Konnevesi 118 Kuhmoinen 128 kotikunta Jämsänkoski Jämsä Multia Keuruu Luhanka 45 Leivonmäki 48 Joutsa 137 Uurainen 89 Toivakka 78 Petäjävesi 129 Muurame 113 Laukaa 350 Korpilahti 170 Jyväskylän mlk 407 Jyväskylä 2026 Hankasalmi lukumäärä Kuvio 3. Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset kotikunnittain

10 Useat yhdistykset ovat rakentuneet liitto-, piiri- ja paikallistasoisesti. Liittotason toimijat ovat useimmiten pääkaupunkiseudulle ja merkittävä osa Keski-Suomen piirijärjestöjen toimistoista sijaitsee maakuntakeskus Jyväskylässä. Keski-Suomi -nimikealkuisia yhdistyksiä Keski-Suomen 6944 yhdistyksestä on 362 ja näistä 328:lla kotipaikka on Jyväskylä. Paikallistason toiminta on alueellista yhden kunnan, usean kunnan tai kunnan osan alueella tapahtuvaa. Edellä kuvattu yhdistysten jakautuminen kunnittain kuvaa yhdistyskenttää niiden kotikuntien perusteella. Mikäli yhdistyskenttää olisi tarkasteltu toimialueitten perusteella, olisivat kuntakohtaiset lukumäärät olleet huomattavasti korkeammat. Lisäksi tulee huomioida, että Keski- Suomessa on myös sellaista rekisteröityjen yhdistysten säännöllistä toimintaa, joilla kotipaikka ei ole Keski-Suomessa (mm. valtakunnallisten liittojen aluetoimistot ja työntekijät). Jatkossa olisi tarpeellista saada tietoa, millainen osuus rekisteröidyistä yhdistyksistä toteuttaa toimintaa ja millainen osuus on lepovaiheessa. Sen kaltainen selvitys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarkastelemalla noin viiden kunnan kaikkia rekisteröityjä yhdistyksiä ja niiden toiminnallista aktiivisuutta Rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain Kolmatta sektoria käytetään nykyään usein keskusteluissa ja kirjallisuudessa kuin itsestään selvänä käsitteenä. Kuitenkaan useinkaan ei ole pysähdytty pohtimaan mitä erilaisia toimijoita tällä kolmannella sektorilla toimii. Ja todennäköisesti melko harva pystyisi vastaamaan millainen on oman kunnan tai maakunnan kolmas sektori millaisia yhteisöjä siellä toimii ja missä laajuudessa. Rekisteröimättömistä yhdistyksistä koostettua tietoa ei ole niiden toiminnan vapaamuotoisuudesta johtuen. Rekisteröityjen yhdistysten osalta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistystietokannasta ei saa toistaiseksi tietoa rekisteröidyistä yhdistyksistä toimialoittain. Tosin heillä on tällä hetkellä sisäisessä koekäytössä yhdistysten toimialaluokittelua. Edellisten näkökulmien vuoksi osana tätä selvitystä toteutettiin keskisuomalaisten rekisteröityjen yhdistysten toimialaluokitus Juha Peltosalmen ja Martti Siisiäisen Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemään luokittelumalliin pohjautuen. Nämä käytetyn luokittelumallin mukaiset varsinaiset toimialat ja niiden sisällöt on tiivistetty seuraavaan taulukkoon.

11 Yhdistysten toimialan mukainen luokittelumalli (Peltosalmi, J. & Siisiäinen, M. 2001): 1. Poliittiset yhdistykset: - puolueet ja niiden paikallisyhdistykset - puolueiden tukiyhdistykset - työväenyhdistykset - poliittiset nuorisoyhdistykset 4. Kulttuurialan yhdistykset: - tiedeyhdistykset - taideyhdistykset - opiskelu- ja sivistysyhd. - tapa- ja ruokakulttuurin yhd. - perinne- ja museoalan yhd. - kotiseutu- ja kyläyhdistykset - sukuyhdistykset - etniset yhdistykset - luonnonsuojeluyhdistykset 7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistyks: - kristilliset yhdistykset - rukous-, evankeliomis- ja lähetysyhdistykset - muut uskonnolliset yhd. - kirkkojen ja seurakuntien tukiyhdistykset - elämän- ja maailmankatsomuksiin sekä vakaumuksiin liittyvät yhdistykset Kuvio 4. Yhdistysten toimialan mukainen luokittelumalli 2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset: - työantajien ja työntekijöiden ammattijärjestöt - henkilökuntayhdistykset - ammattialojen edustajien yhd - osuustoimintayhdistykset - työllisyyden edistämiseen liittyvät yhdistykset - asumiseen liittyvät yhd. - säästämiseen ja sijoittamiseen littyvät yhdistykset 5. Vapaa-ajan yhdistykset: - nuoriso- ja varhaisnuorisoyhd - poliittiset varhaisnuorisyhd. - metsästys- ja kalastusseurat - lemmikkieläinyhdistykset - keräilyyn, rakenteluun, käsityöharrastuksiin liittyvät yhd. - retkeily- ja matkailuyhd. - muut harrasteyhdistykset 8. Maanpuolustukseen ja kvsuhteisiin liittyvät yhdistykset: - maanpuolustus- ja reserviläisyhdistykset ja aselajien killat - varusmies-, siviilipalvelus- ja aseistakieltäytyjien yhd. - sotaveteraanien, kaatuneitten omaisten ja sotalapsien yhd. - rauhanturvaajien yhdistykset - rauhanjärjestöt - kansainvälisiin suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvät yhdistykset ja ystävyysseurat - kehitysyhteistyöyhdistykset 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset: - terveyteen, sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset - lastenhoitoon- ja huoltoon liittyvät yhdistykset - vanhustenhuoltoon liittyvät yhdistykset - sotainvalidien yhdistykset - raittius- ja päihdehuoltoyhd. - muut sosiaalialan yhdistykset 6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset: - eri urheilulajien harrastamiseen liittyvät yhdistykset - liikuntaseurat - moottoriurheiluyhdistykset - erotuomariyhdistykset - muut urheiluyhdistykset 9. Muut yhdistykset: - vapaapalokunnat - muu vapaaehtoinen pelastustoiminta - liikenne- ja vesiturvallisuus - lions clubit, soroptimistit, rotaryt, loosit ja veljeskunnat - ladies circle, zontakerhot, feministit, ei poliittiset naisyhdistykset - marttayhdistykset - eläkeläisyhdistykset - seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaalisten vähemmistöjen yhdistykset - muut luokkiin 1-8 sopimattomat yhdistykset Yhdistysnetistä haetun aineiston pohjalta 6944 keskisuomalaista rekisteröityä yhdistystä listattiin kotikunnittain taulukkoon, jossa oli luokittelumallin mukaiset yhdeksän vaihtoehtoa ja kohta toimiala ei tiedossa. Tämän jälkeen jokainen yhdistys kohdennettiin manuaalisesti yhdistyksen nimen tai www-sivustoilta löytyvän tiedon avulla yhteen yhdeksästä toimialaluokasta. Mikäli yhdistyksen nimen tai www-sivustojen kautta ei saatu tietoa yhdistyksen toimialasta, sijoitettiin se luokkaan toimiala ei tiedossa. Toteutettu luokittelu osoitti keskisuomalaisten rekisteröityjen yhdistysten jakautuvan seuraavasti:

12 Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset (n=6944) %-osuus politiikka % ammatti ja elinkeino % sosiaali- ja terveysala % kulttuuri % toimiala vapaa-aika 1114 urheilu ja liikunta % 16 % uskonto ja maailmankatsomus % maanpuol. ja kans.väl. suhteet % toimiala muut % toimiala ei tiedossa % Kuvio 5. Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain Toteutettu luokittelu antaa uutta tietoa kolmannen sektorin yleisimpien toimijoiden rekisteröityjen yhdistysten toimialallisesta jakautumisesta. Samalla on luotu excel-pohjainen tietokanta keskisuomalaisista rekisteröidyistä yhdistyksistä kunnittain ja toimialoittain, jota voi hyödyntää mahdollisessa maakunnan yhdistystietokannan kehittämistyössä. Luokitteluprosessi antoi myös eväitä siihen, miten yhdistyksiä pitäisi luokitella, jotta siitä olisi hyötyä mahdollisimman monelle kolmannella sektorilla toimivalle. Poliittiset yhdistykset ovat selkeä rajattu toimiala. Todellisten toimivien poliittisten yhdistysten määrä on pienempi, koska rekisterissä oli paljon sellaisten puolueiden yhdistyksiä, joita ei enää ole olemassa. Sosiaali- ja terveysalan toimintaan katsottavia heikommassa asemassa olevien asioita ajavia tai vanhustyöhön liittyviä yhdistyksiä sisältyy oman toimialan lisäksi: työllisyyden edistämiseen liittyvät yhdistykset luokkaan ammatti- ja elinkeino monikulttuuriset ja muut etniset yhdistykset luokkaan kulttuuri sotaveteraani yms. yhdistykset luokkaan maanpuolustus ja kansainväliset suhteet eläkeläisten yhdistykset luokkaan toimiala muut Sosiaali- ja terveysalan toimintaa toteuttavien yhdistysten määräksi voidaan olettaa lähes 10 %. Luokittelussa asukastoimintaan liittyviä yhdistyksiä esiintyy: asukasyhdistykset asumiseen ja elinkeinoon luokassa kyläyhdistykset kulttuurin luokassa sekä osa pienviljelijäyhdistyksistä, joiden toiminta nykyisin on kyläyhdistystoimintaa luokassa asuminen ja elinkeino.

13 Kulttuurintoimiala sisältää paljon erilaista yhdistystoimintaa. Tällöin esimerkiksi taiteeseen liittyvien yhdistysten määrän hahmottaminen on vaikeaa. Vapaa-ajan toimialan sisällä oleva nuorisotoimintaan liittyvä yhdistystoiminta ei myöskään hahmotu erikseen. Näiden vain muutamien esiin nostettujen näkökulmien vuoksi käytetty luokittelumalli ei sellaisenaan ole riittävä vastaamaan käytännön tarpeisiin. Esimerkiksi www-sivustolla oleva yhdistystietokanta / yhdistysten hakukone pitäisi rakentaa yksityiskohtaisemmin jaoteltuna, jotta käyttäjä löytäisi haluamansa kunta- ja toimialakohtaiset yhdistykset. Tämä luokittelu on antanut sen puuttuvan tiedon keskisuomalaisen yhdistyskentän toimialallisesta jakautumisesta, jota aiemmin ei ollut. Yksityiskohtaisempaa tietoa kuntakohtaisesti toimialoittain jaoteltuna on tämän selvityksen liitteissä 4 ja 5. Politiikkaan, ammattiin ja elinkeinoon liittyviä yhdistyksiä on yhteensä noin 35 % keskisuomalaisista yhdistyksistä. Yhdistyksiä, joiden toiminta voidaan katsoa melko välittömästi liittyvän keskisuomalaisen väestön arkielämän sujuvuuteen ja vapaa-ajantoimintaan, on noin 55 %. Tähän arkeen ja vapaa-ajantoimintaan liittyvät vahvasti sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala, vapaa-aika, liikunta ja urheilu sekä osa toimiala muut luokkaan luokitelluista yhdistyksistä. Toteutetun luokittelun kautta selviää lisäksi, että yhdistykset antavat kuvan alueen väestön ja pienoiskulttuurin erityispiirteistä. Esimerkiksi harvaanasutuissa laajoja metsäalueita omaavissa kunnissa on poikkeuksellisen paljon metsästysyhdistyksiä. Maahanmuuttajayhdistykset ovat Jyväskylästä, koska muissa kunnissa maahanmuuttajien määrä on pieni. Jyväskylän maalaiskunnassa on huomattavan korkea poliittisten yhdistysten lukumäärä kunnan monien taajamien vuoksi ja alhainen sosiaalialan yhdistysten määrä Jyväskylästä toimintaa maalaiskunnassa toteuttavien sosiaalialan yhdistysten takia Rekisteröityjen yhdistysten muutosilmoitukset Yhdistyslain 52 :n mukaan yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä rekisteriin ilmoitus (muutosilmoitus). Yhdistysnetin tietojen mukaan Keski-Suomen lähes 7.000:sta rekisteröidystä yhdistyksestä lakisääteisen ilmoituksen tekee vuosittain 370 yhdistystä. muutosilmoituksen tehneet yhdistykset (vuosien keskiarvo) Koko Keski-Suomi 370 Jyväskylä 134 seutukunta Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Äänekosken seutukunta 34 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta lukumäärä Kuvio 6. Muutosilmoituksen vuosina tehneet yhdistykset (ei sisällä ensirekisteröintejä) (n=1853)

14 Kun vuosittaisten muutosilmoitusten lukumäärä suhteutetaan kaikkiin alueen rekisteröityjen yhdistysten määrään, saadaan selville että keskimäärin vain 5,3 % yhdistyksistä tekee vuosittain muutosilmoituksen. Tosiasialliset muutokset yhdistysten puheenjohtajien ja nimenkirjoittajien osalta ovat suurella todennäköisyydellä kuitenkin vuosittain korkeammat. Vuosittain muutosilmoituksen tehneiden osuus rekisteröidyistä yhdistyksistä Koko Keski-Suomi 5,3 % Jyväskylä 6,6 % seutukunta Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta 3,3 % 5,9 % 6,0 % 9,4 % Äänekosken seutukunta 5,5 % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 3,5 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % %-osuus Kuvio 7. Muutosilmoituksen vuosina tehneiden osuus alueen rekisteröidyistä yhdistyksistä (ei sisällä ensirekisteröintejä) (n=1853) 3.4. Uudet rekisteröityvät yhdistykset Uusia yhdistyksiä syntyy tasaisesti kansalaisten tarpeiden ja aloitteiden mukaisesti. Kuvion 8 kautta on hahmotettavissa, että uusien rekisteröityjen yhdistysten lukumäärä on vuosittain melko samankaltainen. Keskimääräisesti joka vuosi rekisteröidään 109 uutta yhdistystä, joista lähes puolella kotipaikka on Jyväskylä. Keski-Suomen ensirekisteröityneet yhdistykset lukumäärä k-a Jyväskylä Koko Keski-Suomi vuosi Kuvio 8. Keskisuomalaiset ensirekisteröidyt yhdistykset (n=655)

15 Vuosina ensirekisteröityneet yhdistykset jaoteltiin myös toimialoittain. Niiden toimialallinen jakauma on merkittävästi erilainen kun sitä verrataan kuvioissa 5. esitettyihin kaikkien Keski-Suomen rekisteröityneiden yhdistysten toimialalliseen jakaumaan. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistykset edustavat yhteensä 70 % uusista rekisteröityneistä yhdistyksistä (kaikista Keski-Suomen yhdistyksistä nämä kolme toimialaa edustavat 44 %). Tyypillisimpiä uusia yhdistyksiä ovat asumiseen liittyvät yhdistykset, liikuntayhdistykset sekä taiteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät järjestöt. Keski-Suomessa ensirekisteröityjen yhdistysten jakautuminen toimialoittain lukumäärä politiikka 10 ammatti ja elinkeino 62 sosiaali- ja terveysala 40 kulttuuri 222 toimiala vapaa-aika urheilu ja liikunta uskonto ja maailman katsomus maanpuol. ja kans.väl. suhteet 10 toimiala muut 24 toimiala ei tiedossa 36 Kuvio 9. Vuosina ensirekisteröityneiden yhdistysten toimialajakauma (n=655) Kulttuurialalla tyypillisimpiä ensirekisteröityviä olivat kylä- ja kotiseutuyhdistykset 58 kpl, musiikkiyhdistykset 45 kpl sekä muut taiteen ja kulttuuriperinnän yhdistykset 47 kpl. Kulttuurialan ensirekisteröidyissä nousi selkeänä omana ryhmänään etnisten vähemmistöjen yhdistykset 10 kpl. Urheilualan ensirekisteröityneistä 80 % oli liikuntaan liittyviä yhdistyksiä ja 20 % muita urheiluun laskettavia järjestöjä (moottoriurheilu, tikka, biljardi). Liikuntayhdistyksistä yksittäisinä lajeina tarkasteltuna budo- ja salibandyseurojen osuus oli vahva. Vapaa-ajan järjestöt painottuvat selkeästi metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn 41 kpl sekä lemmikkieläimiin liittyviin yhdistyksiin 17 kpl. Ammatti- ja elinkeinoluokassa on 12 asumiseen liittyvää ensirekisteröitynyttä yhdistystä, jotka yhdessä 58 kylä- ja kotiseutuyhdistyksen kanssa edustavat 70 uutta asumiseen ja asuinalueeseen liittyvää yhdistystä Hankerahoitus järjestöjen toiminnassa Keskisuomalaisen kolmannen sektorin merkittävimmät hankerahoittajat ovat Rahaautomaattiyhdistys sekä Maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavat maaseudun kehittämisen toimintaryhmät. Muita pidempikestoista hanketoimintaa rahoittavia ovat mm. ministeriöt ja EUrahoitusta (mm ESR ja EAKR) Tavoiteohjelmien kautta kanavoivat alueviranomaiset (mm. TEkeskuksen eri osastot, Lääninhallitus, Keski-Suomen Liitto). Tavoiteohjelmien ESR- ja EAKRrahoitusta sekä ministeriöiden hankerahoitusta käyttäneiden kolmannen sektorin yhteisöjen lukumäärä ei toistaiseksi ole ollut kovin korkea.

16 TE-keskuksen työvoimaosaston kansallinen työllisyyden edistämiseen liittyvä rahoitus on myös melko yleinen kolmannen sektorin yhteisöjen hankerahoituksen muoto. TE-keskuksen työvoimaosaston välityömarkkinoita syksyllä 2006 koskevan alkukartoituksen (Välityömarkkinat Keski-Suomen Te-keskuksen alueella) perusteella voi arvioida, että säännöllisesti työllisyyden edistämiseen liittyvää kehittämistoimintaa TE-keskuksen kansallisella rahoituksella toteutetaan kolmannella sektorilla yli 30 yhdistyksen ja muutaman säätiön voimin. Maaseudun kehittämisen toimintaryhmät (lisää tietoa tämän selvityksen luvussa 4.8.) ovat EUohjelmakaudella rahoittaneet maaseudun kehittämistyötä noin 18 miljoonalla eurolla yli 460 hankkeen kautta. Tässä maaseudun kehittämistyössä järjestöjen osuus on ollut merkittävä, sillä ne ovat olleet yli 290 hankkeen toteuttajina. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta on tarkasteltu tarkemmin, koska sen avustusrahoituksesta saa laajasti tietoa internetistä ja sen avustukset kohdentuvat yleishyödyllisille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille siis kolmannelle sektorille. Valtaosin Rayn avustukset kohdentuvat sosiaali- ja terveysjärjestöille. Ray-rahoitusta jalkautuu keskisuomalaiseen järjestökenttään vuosittain noin euroa. Järjestöjen Ray-rahoitteisella toiminnalla vastataan erityisesti niihin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, joihin julkinen palvelujärjestelmä ei vastaa. Valtaosa Rayn kautta Keski-Suomeen tulevista avustuksista on kehittämiseen liittyvää rahoitusta. Osa on kuitenkin vakiintuneeseen toimintaan myönnettävää rahoitusta. Myönnettyjen avustusten määrä on viime vuosina ollut lievässä nousussa. Haettujen avustusten määrä on pienentynyt ja muutoksiin on vaikuttanut ainakin muutokset avustusten jakoperusteissa. Rayn avustusta hakee vuosittain noin 104 järjestöä keskisuomalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Näistä keskimäärin 72 saa rahoitusta hakemalleen toiminnalle. Ray-avustukset Keski-Suomessa (tuhatta ) Haetut ja saadut Ray-avustukset Keski- Suomessa tuhatta euroa järjestöjen lkm myönnetyt avustukset haetut avustukset vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo avusta saaneet avustusta hakeneet vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi keski arvo ,6 Kuvio 10. Ray-avustukset Keski-Suomessa Kuvio 11. Ray-avustusta hakeneiden ja saaneiden lukumäärä

17 Keski-Suomeen kohdentuneet Ray-avustukset vuosien vuosittaisen keskiarvon perusteella ovat jakautuneet seutukunnittain seuraavasti: Saarijärven-Viitasaaren seutukunta noin euroa Äänekosken seutukunta noin euroa Keuruun seutukunta noin euroa Jämsän seutukunta noin euroa Joutsan seutukunta noin euroa Jyväskylän seutukunta noin euroa Jyväskylän kaupunki noin euroa Jos saadut avustukset suhteutetaan väestöpohjaan, on avustusten Jyväskylä painottuneisuus edelleen olemassa. Kuvion 12 perusteella järjestöt hakevat Ray-rahoitusta kaksinkertaisesti Jyväskyläläisten hyvinvoinnin edistämiseen muun maakunnan väestön tukemiseen verrattuna. Ray-avustukset euroa / asukas 55,00 Jyväskylän ja Kuopion osuudet maakunnallisista Ray-avustuksista 80 % euroa / asukas / vuosi 45,00 35,00 25,00 60 % 40 % 20 % 15,00 vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo Keski-Suomi 26,74 25,90 24,71 23,30 18,38 23,81 Jyväskylä 56,79 57,25 54,71 46,82 33,41 49,80 0 % Jyväskylän osuus Keski-Suomesta Kuopion osuus Pohjois-Savosta vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo 67 % 70 % 70 % 63 % 57 % 66 % 38 % 46 % 50 % 47 % 52 % 47 % Kuvio 12. Ray-avustukset Keski-Suomi euroa / asukas Kuvio 13. Ray-avustusten osuus Jyväskylä ja Kuopio Rayn avustuksen kohdentumista maakuntakeskukseen on tarkasteltu kuviossa 13 Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon kesken. Nämä maakunnat ovat monesta näkökulmasta samankaltaiset: asukkaat vuonna 2007 Pohjois-Savo vs. Keski-Suomi asukkaat maakuntakeskuksessa vuonna 2007 Kuopio vs. Jyväskylä rekisteröidyt yhdistykset Pohjois-Savo vs. Keski-Suomi rekisteröidyt yhdistykset Kuopio vs. Jyväskylä Ray-rahoituksen kohdentumisessa maakuntakeskukseen on huomattava ero näiden kahden verrokki maakunnan välillä. Tosiasiallisesti pelkästään Jyväskylän kaupunkiin kohdentuva avustus jakautuu usein myös muihin maakunnan kuntiin ja osin Jyväskylässä olevien valtakunnallisten liittojen välityksellä koko Suomen alueelle. Kuitenkin Ray-rahoitusta olisi hyvä hakea myös laajemmin koko maakunnan alueelle, koska tässä selvityksessä toteutetun toimialaluokituksen mukaan maakunnan 482 sosiaali-

18 ja terveysalan yhdistyksestä vain 198:llä kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Tästä Jyväskylä painottuneisuudesta ei voi syyttää ainakaan Raha-automaattiyhdistystä, sillä rahoitusta myönnetään hyvin suunniteltuihin ja tarkoituksenmukaisiin kehittämishankkeisiin. Haasteena tulisikin siis nähdä, että Jyväskylässä toimivat piiritoimistot ulottaisivat kehittämistoimiaan entistä enemmän maakuntaan. Lisäksi Jyväskylän ulkopuolella oleville yhdistyksille tulisi luoda edellytyksiä saada rahoitusta hyvin suunnitellulle laajojen toimijaverkostojen kehittämistoiminnalle Järjestöt www-rekistereissä Järjestöjen toimialallisia ja alueellisia tietokantoja on koottu www-sivuille erilaisin laajuuksin ja vaihtelevalla menestyksellä. Sivustojen ylläpitäjiä ovat kunnat, kolmannen sektorin yhteistoimintayhteisöt, sanomalehdet jne. Tyypillistä näille järjestölistoille ja portaaleille on, että ne edustavat vain osaa alueen / toimialan yhteisöistä ja mahdolliset yhteystiedot ovat osin vanhentuneita. Osa yhdistyksien yhteystiedoista kertoo vain yhteyshenkilön nimen, joka ei sujuvan yhteydenoton kannalta ole riittävä tieto. Yhteystiedoissa tulisi näkyä yhteyshenkilön nimen lisäksi vähintään puhelin- tai sähköpostiyhteystieto. Koska internetissä on niin paljon heikosti ja kapeaalaisesti toimivia kolmannen sektorin portaaleja sekä järjestölistoja, tulisi mahdollisten uusien portaalien tarpeellisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Kuntien järjestölistojen toteutus vaihtelee suuresti. Hankasalmi ja Multia ovat hyviä esimerkkejä yksittäisten kuntien järjestölistoista. Jyväskylän alueella on kaksi seutukunnallista rekisteriä, toinen liikuntaseuroille (http://www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/liikuntaseurat) ja toinen muille yhdistyksille Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemistossa (http://www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri) Seutukunnalliset rekisterit toimivat osien mukana olevien kuntien osalta hyvin, mutta kuitenkin on havaittavissa muutamien kuntien järjestöjen käyttävän seutukunnallisia sivustoja hyvin vähän tai ei ollenkaan. Pohjoisen Keski-Suomen alueella toimiva seutuportaali Viisaankivi sisältää myös yhdistystoimijoille hyvin soveltuvia osioita (http://www.viisaankivi.fi). Kulttuurialan ja luovan toiminnan järjestöjen tietoja on Keski-Suomessa esillä Luova Foorumi hankkeen sekä Keski-Suomen taidetoimikunnan toimesta (http://www.luovapaja.fi/tietopankki ja Valtakunnallisia hyviä esimerkkejä järjestöportaaleista / yhdistyslistoista ovat sisällöllisesti Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Jelli-järjestötietopalvelu (http://www.kansalaistalo.fi/jelli) sekä menetelmällisesti sanomalehti Keskipohjanmaan ylläpitämä Keskipohjanmaan Yhdistystoimintahakemisto (http://yhdistystoiminta.keskipohjanmaa.net). Yleisradion Vaikuta! on myös yksi esimerkki kolmannen sektorin yhteisöjen hakusivustosta internetissä. Palvelussa on mukana suomalaisia yhdistyksiä, järjestöjä, seuroja ja muita ryhmiä (http://www.yle.fi/vaikuta/taustat.php). Vaikuta! palvelu oli tämän raportin kirjoittamishetkellä poissa käytössä, mutta siihen pääsi tutustumaan mm. oheisen linkin kautta. 4. Kolmannella sektorilla toimivia kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöjä Keski-Suomen alueella toimii kolmannen sektorin yhteisöjen toiminnan kehittämiseksi ja yhteistoiminnan edistämiseksi useita toimijoita. Näitä ovat mm. alueen paikallisyhdistysten toiminta-ajatusta välittömästi tukevat piirijärjestöt, kuntien eri toimialojen johtajat, ohjaajat ja lautakunnat, yhden tai muutamien kuntien alueella toimivat yhteistoimintajärjestöt ja maakuntatasoiset kokonaisilla toimialoilla toimivat rahoittaja-, yhteistoiminta- ja kehittäjäyhteisöt.

19 Alla on koostettu tiivistelmät 11:sta keskeisestä laaja-alaisesti toimivasta yhteistoiminta- ja kehittäjäyhteisöstä. Tiivistelmä on koottu yhteisöjen www-sivuston aineiston sekä kyseisen yhteisön tapaamisen pohjalta. Kooste on käytetty kommentoitavana kyseisillä toimijoilla Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki on kehitys- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää kolmannen sektorin yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja -valmiuksia. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki koostuu rekisteröidystä yhdistyksestä ja osuuskunnasta. Toiminta on tähän asti painottunut Jyvässeudulle. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry antaa neuvonta- ja asiantuntijapalveluja Keski-Suomen maakunnassa toimiville kolmannen sektorin toimijoille. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistoimintaa kolmannen sektorin eri toimijoiden kesken sekä verkostoitumista julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin välillä. KYT ry toimii kolmannen sektorin yhteisöjen kanssa tarjoamalla neuvontaa ja koulutusta järjestö- ja projektitoiminnasta, tiedottamalla erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, ohjaamalla ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, tekemällä järjestöjen kanssa hankesuunnitelmia, budjetteja ja hankehakemuksia sekä hallinnoimalla hankkeita. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -osuuskunta on voittoa tavoittelematon yritys, jonka pääasiallisena toimialana on ylläpitää tilitoimistoa. Tilitoimisto tarjoaa yhdistyksille ja sosiaalisille yrityksille taloushallinnon palveluja asiakkaan tarpeiden mukaan. Toimistossa työskentelee kolmannen sektorin taloushallintoon erikoistuneita työntekijöitä. Tilitoimistossa hoidetaan myös EUrahoitteisten projektien taloushallintoa. Tilitoimiston tarjoamia palveluja ovat kirjanpito, budjetointi ja talousseuranta, palkanlaskenta sekä palkkoihin liittyvät tukitilitykset, maksuliikenne ja laskutus, maksatushakemukset ja tilitykset rahoittajille. Lisää tietoa Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi) Keski-Suomen Liikunta on keskisuomalaisen liikuntakulttuurin edunvalvonta-, yhteistyö-, kehitysja palveluorganisaationa sekä useiden valtakunnallisten liikunnan alan yhteisöjen yhteistoimintaorganisaatio. Se on yksi viidestätoista liikunnan aluejärjestöstä ja sen toimintaalueena on Keski-Suomen maakunta (pl. Kuhmoinen ja Joutsa). Keski-Suomen Liikunnalla on kolme vahvaa toimialaa - seurapalvelut, lasten ja nuorten liikunta sekä aikuisten liikunta. Lisäksi KesLi toimii maakunnallisena Kunnossa Kaiken Ikää toiminnan (KKI) koordinoijana, josta on mahdollista hakea kaksi kertaa vuodessa rahoitusta yli 40-vuotiaiden liikunnan edistämiseen. KesLi toteuttaa vuosittain urheiluseurojen kehittämiskoulutusta, puheenjohtajailtoja, varainhankintaan ja verotukseen liittyvää koulutusta, järjestyksenvalvojakoulutusta sekä kouluttaa liikunnanohjaajia ja valmentajia. KesLi toteuttaa myös liikuntaan liittyviä tapahtumia ja kampanjoita sekä on mukana monissa liikuntaa edistävissä kehittämishankkeissa, kuten Keski- Suomen maakuntauran kehittämisessä. KesLin toiminta keskisuomalaisten liikuntajärjestöjen seura- / yhdistystoiminnan tukemiseksi on todella laaja-alaista ja sen yhdistysten tukemisen käytännöissä on muille paljon mallinnettavaa.

20 Keski-Suomen Liikunnan mukaan liikunta-alan järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä kannattaa huomioida seuraavia näkökulmia: liikuntaseuroilla on mahdollisuus käyttää SLU:n nettisivustotuote Sporttisaittia omassa tiedottamisessa toteutettujen hankkeiden määrä ei ole suuri, joten hanketoimintojen lisäämiselle on tilausta toteutetut hankkeet ovat lähinnä liittyneet liikuntareitistöihin tai rakennuksiin urheiluseuroille koulutuksia hankerahoituksista ja hankkeiden toteuttamisen menetelmistä (kertomuksia toteutetuista kehittämishankkeista) osalla seuroista on tarve taloushallinnon peruspalveluille ja taloushallinnon koulutukselle lisäksi talouteen liittyvään konsultaatioon on osalla seuroilla tarvetta hankehallinnointipalvelulle on tilaus, koska useat hyvät kehittämisideat kariutuvat omarahoitusosuuden puuttumiseen ja rahoituksen jälkijättöisyyteen on tarve koko kolmannen sektorin toimijoiden äänitorvelle, joka keräisi tietoa järjestöjen toiminnasta ja tarpeita ja veisi viestiä kuntapäättäjille ja rahoittajille. Lisää tietoa Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus (Koske) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi maamme yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Osaamiskeskuksen keskeisin tehtävä on toimia yhdyssiteenä sosiaalialan tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä. Osaamiskeskus vastaa alueellaan sosiaalialan jatkuvasta kehittämisestä. Toiminnallaan se tuo pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta niin perustyöhön, täydennyskoulutukseen kuin kehittämis- ja tutkimustyöhönkin. Koske nostaa esiin sosiaalialalla syntynyttä tietoa ja kokemusta yhteiskunnalliseen kehittämistyöhön. Osaamiskeskus tukee sosiaalialan ammattilaisia eli kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien työntekijöitä vahvistamalla heidän ammatillista osaamistaan ja toimii aktiivisesti maakunnan palvelurakenteiden uudistamistyössä. Koske mm. ylläpitää sosiaaliasiamiestoimintaa, koordinoi sosiaalialan työryhmä- ja työkokoustoimintaa, toteuttaa hanketoimintaa, pitää yllä sosiaalialan asiantuntija- sekä hankepankkia. Osaamiskeskus on myös toteuttanut yksin työtä tekevien projektityöntekijöiden tukiryhmiä. Kosken havaintojen mukaan sosiaalialan järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä tulisi huomioida mm. seuraavia näkökulmia: pitäisi kehittää ja mallintaa vapaaehtoisten toimintaa ja heistä huolehtimisen menetelmiä toisinaan on vaikeahkoa löytää yhteisille hankeideoille hallinnoijaa, koska yhdistykset pelkäävät oman toiminnan rahoituksen saannin vaikeutumista julkisen sektorin valistamista kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista pitäisi lisätä tulisi tiedottaa kuntasektoria entistä paremmin vertaistuen merkityksellisyydestä tulisi olla tietopankki, josta löytyisi valmiita malleja (mm. toimintakertomukset, hankesuunnitelmat, kokouspöytäkirjat, loppuraportit yms.) varsinaisen toiminnan ja projektitoiminnan tiedottamisessa on usein aukkoja ja järjestöt hyötyisivät suuresti tiedottamiseen / markkinointiin liittyvistä tukipalveluista olisi hyvä tukea tiedotussuunnitelmien laatimista ja niiden konkreettista toteuttamista ja siten tehostaa jäsenten / kohderyhmän entistä parempaa tavoitettavuutta säännöllisesti toteutettavasta yhdistystoimijakoulutuksesta olisi hyötyä. Lisää tietoa

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen 2.2.2017 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän tarpeita Tarpeisiin vastaavat

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke Yhdistyshuoltamo VISIO Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamo 2017 tukee, auttaa ja kehittää yhteistyössä maakunnan yhdistystoimintaa. Yhdistyshuoltamo kokoaa yhteen ja tarjoaa yhdistyksille koko maakunnassa

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.1.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.11.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot