- 3 - * +, ( % & - ( /. / / ! +, 111& 2 -% & 2 - % &' ( -.! +

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- 3 - * +, ( % & - ( /. / / - 0 - +! +, 111& 2 -% & 2 - % &' ( -.! +"

Transkriptio

1 !"# $ % &' ( &

2 - 2 - % &' (

3 - 3 - ) * +,, ( % & - ( %. /. / / ! +, 111& 2 -% & 2 - % &' (. - % &*. - % & -- & -+ % & -, *34 - % &% -2 -.! + +, +!, +!, +! & ,

4 & +( ' -, +,% ' -2 +-( & -2 +-( % ( + +-,% +, & +, 6 +, ' & +, +,- / +,+ % +-,, % & ' +-, ++,2 ' ++,. ++, 6 +, * +, 2 * +. * +2 * +2 * +. *, * -%&, * +%& 7&,

5 - 5 - Kolmatta sektoria kuvataan perinteisesti julkisen sektorin, markkinoiden sekä kotitalouksien väliin jääväksi alueeksi. Sen toiminnalle on tyypillistä yleishyödyllisyys sekä voiton tavoittelemattomuus. Toiminnan toteutus pohjautuu merkittävästi vapaaehtoisuuteen ja kansalaisaktiivisuuteen. Kolmannen sektorin yhteisöjen toiminta sosiaalisen pääoman ja inhimillisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä niiden alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta on merkittävää. Kolmannen sektorin toiminta jakautuu järjestäytyneeseen ja järjestäytymättömään kansalaistoimintaan. Tyypillisimpiä järjestäytynyttä kolmatta sektoria edustavia yhteisöjä ovat rekisteröityneet yhdistykset, säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat osuustoimintayhteisöt. Järjestäytynyttä kolmatta sektoria edustavat yhteisöt ovat juridisia oikeustoimihenkilöitä ja siten niillä on mahdollisuus hakea raha-avustuksia toimintansa toteuttamiseen. Samalla niille syntyy velvoitteita mm. taloutensa ja toimintansa seurantaan ja dokumentointiin liittyen. Järjestäytynyt kolmas sektori koostuu pääosin yhteisöistä, joissa vakinaisten aktiivitoimijoiden määrä suhteessa toteutettuun toimintaan on usein pienehkö. Näiden yhteisöjen toimijoilta vaaditaan laajaa osaamista toimintaresurssien hankinnan, toiminnan toteuttamisen ja suunnittelun, tiedottamisen ja yhteistoiminnan suhteen. Erityisosaaminen, jota nämä yhteisöt edustavat, liittyy heidän toiminta-ajatuksensa mukaiseen substanssitoimintaan eikä välttämättä siis yhteisön toiminnan suunnitteluun, resurssien hankintaan, kehittämiseen ja talousseurantaan. Usein näiden yhteisöjen aktiivitoimijoilla on osaamista joiltain edellisiltä osaamisen osa-alueilta, mutta ei kaikilta. Tämän vuoksi esimerkiksi yhteisön tiedottaminen voi jäädä vähäiseksi tai taloussuunnitteluun ja -seurantaan liittyvä osaaminen voi olla kapeahkoa. Näiden yhteisöjen toimintaa ja toimijoiden osaamista on pyritty edistämään mm. piirijärjestön ja valtakunnallisen liiton kautta. Osin tämän kaltainen tuki toimii, mutta merkittävä osa esimerkiksi paikallistason järjestöistä jää melko yksin konkreettisten resurssi- ja kehittämistarpeidensa kanssa. Järjestötoiminnassa on myös nykyisin yhteisöjä, joilla ei ole sidoksia piiri- ja liittotasolle. Järjestöjen keskuudessa toimii myös kokonaisilla toimialoilla tai muutoin laaja-alaisesti toimivia yhteistoimintaorganisaatioita, joiden tavoitteena on tukea ja edistää kolmannen sektorin toimintaa. Yksi niistä, tätä selvitystyötä koordinoinut, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) on toiminut kolmannen sektorin yhteisöjen parissa vuodesta 1999 lähtien. KYT on ollut kehittämässä järjestöjen ja yhdistysten toimintavalmiuksia tilitoimistopalveluiden, hanketoiminnan sekä neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta. Toimintaa on toteutettu tähän asti pääosin Jyväskylän seudulla. KYT:n toiminnan ja lukuisien yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella on hahmottunut, että keskisuomalainen kolmas sektori muodostuu lukuisista monenkokoisista ja eri toimialoja edustavista yhteisöistä. Keskisuomalaisista yhteisöistä, niiden toiminnasta ja tarpeista ei ole koottua tietoa, jonka pohjalta laaja-alaista järjestöjen toiminnan edistämistä ja maakunnallista vaikuttamistoimintaa olisi voitu suunnitella ja perustella. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki lähti toteuttamaan tätä selvitystyötä lisätäkseen tietoutta keskisuomalaisesta järjestökentästä, jota maakunnan järjestökenttä voisi jatkossa käyttää välineenä järjestöjen toiminnan edistämisessä sekä lisättäessä päättäjien ja muiden kansalaisten tietämystä järjestöjen toiminnan merkityksestä.

6 - 6 - Tämä selvitys koskee järjestäytynyttä kansalaistoimintaa ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa: järjestökentästä ja sen eri segmenteistä, järjestöjen toiminnasta ja palveluista sekä järjestöjen tarpeista. Tämän selvityksen toteuttamisessa on käytetty kolmea erilaista menetelmää: koottu keskisuomalaista kolmatta sektoria koskevaa aineistoa julkisista tietokannoista, kuultu kymmentä merkittävää keskisuomalaista kolmannen sektorin kentässä toimivaa kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöä ja teemahaastateltu 144 keskisuomalaista kolmannen sektorin yhteisöä. Tämä eri menetelmin kootun aineiston keskeinen sisältö on esitelty tässä raportissa. Kootun aineiston perusteella esitetään lopuksi keskeisiä toimenpide-ehdotuksia ja kehittämisideoita, joiden avulla Keski-Suomen kolmannen sektorin yhteisöjen toimintaa voitaisiin edistää heidän itse nimeämiensä tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Tämä selvitys on painottunut käsittelemään rekisteröityjä yhdistyksiä, niiden toimintaa ja toiminnan toteuttamiseen liittyviä tarpeita Selvityksen toteuttajat Tämän selvityksen toteuttamisesta ovat vastanneet Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n Järjestö+ kehittämishanke sekä 3Points kehittämiskumppanuushanke. Järjestö+ kehittämishankkeen tavoitteena on kolmannen sektorin yhteisöjen ohjaus- ja välittäjätoiminnan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen eteläisen Keski-Suomen 19 kunnan (Tavoite 2 alue) alueella. 3Points kehittämiskumppanuushanketta, joka kehittää kolmannen sektorin sosiaalista yritystoimintaa, toteutetaan sen VerkkoPoint osaprojektin osalta yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisyksikön kanssa. VerkkoPoint kehittää kolmannen sektorin ja kuntien sekä yritysten välisiä palvelutuotantoketjuja ja verkostoja koko Keski-Suomen 28 kunnan alueella. Järjestö+ (Kyt) TOTEUTTAMISROOLI o Suunnittelu o Päävastuu raportoinnista o Toteutus eteläinen Keski-Suomi o 19 kuntaa, 5 seutukuntaa (Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan ja Äänekosken seutukunnat) o 5623 rekisteröitynyttä yhdistystä o asukasta SELVITYSTYÖN TARVE o Mitkä ovat järjestöjen tarpeet o Millainen järjestökenttä on 3Points / VerkkoPoint (Kyt & Jamk) TOTEUTTAMISROOLI o Suunnittelu o Osavastuu raportoinnista o Toteutus koko Keski-Suomi o 28 kuntaa, 7 seutukuntaa (Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken, Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat) o 6944 rekisteröityä yhdistystä o asukasta SELVITYSTYÖN TARVE o Mitä palveluita 3. sektori tuottaa o Kenelle palveluita tuotetaan Kuvio 1. Järjestö+ selvityksen toteuttajana Kuvio 2. 3Points / Verkkopoint selvityksen toteuttajana

7 Tiedon hankinta tietokannoista ja kirjallisuudesta Keskisuomalaista kolmannen sektorin kenttää ja sen toiminnan laajuutta selvitettiin julkisten tietokantojen ja kirjallisuuden avulla. Tietolähteinä käytettiin: Patentti- ja Rekisterihallituksen Yhdistysnettiä Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan www-sivustoja Keski-Suomen maaseudun kehittämisen toimintaryhmiltä (Viisari, Vesuri, Jyväsriihi, Maaseutukehitys) saatuja hanketoimintatietoja Keski-Suomen liiton www-sivustojen Ämyri-lehtien hanketietoja Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston välityömarkkinoiden alkukartoitusmuistiota Keski-Suomen kuntien www-sivujen järjestölistoja Keski-Suomen ulkopuolella toteutettuja www-pohjaisia järjestöportaaleja sekä yhdistyslistoja Tietokantojen ja kirjallisuuden pohjalta esitetty kuvaus kolmannen sektorin toiminnasta painottuu pääosin rekisteröityihin yhdistyksiin, koska niitä koskevaa tieto on keskitetysti saatavilla Neuvottelut kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöjen kanssa Keski-Suomen kolmannen sektorin keskuudessa toimii yhteisöjen toiminnan kehittämiseksi ja yhteistoiminnan edistämiseksi lukuisia toimijoita. Näistä lähestyttiin kymmentä kunta- ja piiritasoa laajemmin toimivaa yhteisöä, joiden valinnassa kuultiin Järjestö+ hankkeen ohjausryhmää. Yhteisöt edustivat toimialallisesti liikuntaa ja urheilua, kulttuuria ja luovaa toimialaa, kylätoimintaa, maaseudun kehittämistä sekä sosiaali- ja terveysalaa. Yhteistoimintayhteisöjen johtajat tavattiin heidän toimipaikoissaan ja heidän kanssaan keskustellen selvitettiin: millaista toimintaa kyseinen yhteisö tekee järjestöjen toiminnan edistämiseksi, millaisia tukitarpeita heidän toimialansa järjestöillä on, sekä mitä tekijöitä tulisi huomioida järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä. Käydyistä keskusteluista tehtiin koosteet ja ne on käytetty kyseisten yhteisöjen edustajien kommentoitavina ennen niiden esittämistä tässä selvitysraportissa Teemahaastattelut kolmannen sektorin yhteisöille Haastattelut toteutettiin pilottivaiheena Jämsän seutukunnan alueella kesällä 2006 sekä sen jälkeen muun Keski-Suomen alueella talvella Järjestö+ hankkeen hankekoordinaattori vastasi pilottihaastatteluista. Haastatteluteemoja yksinkertaistettiin pilottivaiheen kokemusten perusteella sekä lisättiin järjestöjen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja haastatteluteemoihin (mm. tulorahoitus / vuosi). Teemahaastattelu valittiin tiedonhankintamenetelmäksi, koska sillä uskottiin saavutettavan sellaista tietoa mitä ei osattaisi kysyä strukturoiduin kysymyksin. Lisäksi teemahaastattelun uskottiin muodostavan haastattelusta todellisen vuorovaikutustilanteen, jonka pohjalta yhteistyö kohdatun järjestön ja selvitystyötä toteuttavan tahon kesken olisi jatkossa helppoa. Haastatteluilla oli siis myös selkeä tiedottava ja verkottava luonne. Haastatteluteemat ovat tämän raportin liitteenä (Liite 3.)

8 - 8 - Haastateltavaksi haettiin järjestöjä, jotka edustavat keskisuomalaista järjestökenttää monipuolisesti eri toimialoilta (pl. poliittiset, ammatilliset ja uskonnolliset yhdistykset) ja eri kunnista. Lisäksi mukaan etsittiin suuria ja pieniä yhteisöjä, toimintakeskustoimijoita, paikallisyhdistyksiä, piirijärjestöjä sekä palvelutuotantoa harjoittavia yhteisöjä ja perinteisiä kansalaistoimintajärjestöjä. Haastateltavia järjestöjä etsittiin kuntien yhdistysrekisterien, hankerahoittajien tietokantojen, toimialallisten järjestöhakemistojen, patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin, kuntien vapaaajan yms. sihteerien ja ohjaajien avustuksella sekä alueen järjestöiltä saatujen vihjeiden perusteella. Sovittuja haastatteluita seurattiin jatkuvasti, jotta toimialallinen, alueellinen ja yhdistyksen koon mukainen monimuotoisuus säilyi haastateltavien otannassa. Oleellisin yhteinen tunniste haastateltaville järjestöille oli se, että niillä oli toimintaa, eivätkä ne siis olleet lepovaiheessa. Haastatteluita toteuttivat 11 opiskelijaa sekä kaksi selvitystyötä toteuttavien hankkeiden työntekijää. Opiskelijat toteuttivat haastattelut parihaastatteluina, joissa toinen toimi taltioijana ja toinen oli päävastuussa haastattelukeskustelun etenemisestä. Haastattelijat saivat ennen haastatteluita valmennuksen tehtäväänsä. Potentiaalisiin haastateltaviin järjestöihin otettiin yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse ja toissijaisesti sähköpostitse. Haastatteluista kiinnostuneille lähetettiin tiedote toiminnasta sekä haastatteluteemoista. Haastattelut toteutettiin teemojen mukaan etenevän keskustelun kautta ja ne tapahtuivat haastateltavan toivomassa paikassa. Yleisimmin haastattelupaikka oli järjestön toimipaikka tai luottamushenkilön koti tai työpaikka. Haastattelutapaamiset kestivät noin 1½ - 2 tuntia. Haastattelukeskustelu kirjattiin excel-pohjaiseen taulukkoon, joka vastasi keskusteluteemoja. Haastattelutapaamisten jälkeen taltioituja tietoja käytiin vielä uudelleen läpi ja lisättiin näkökulmat, joita ei ehditty kirjoittaa muistiin itse haastattelutilanteessa. Haastatteluiden toteuttamisten jälkeen haastattelijat toimittivat taulukkoon taltioidut haastattelutiedot haastattelutoimintaa koordinoivalle Keski-Suomen Yhteisöjen Tuelle. Lisäksi opiskelijahaastattelijat toimittivat raportin, jonka he olivat laatineet haastattelutoiminnastaan oppilaitokselleen. Opiskelijoiden palautetta kuultiin myös kaikkien haastattelijoiden yhteisessä palautetilaisuudessa. Kaikki tallennetut haastattelut koottiin ja liitettiin samaan excel-taulukkoon. Täten kaikkien 144 haastatellun järjestön vastaukset / keskustelu saatiin rinnakkain eri aiheittain vertailtavaksi. Aineistoa tehtiin sekä määrällisiä että laadullisia havaintoja. Aineistoa tarkasteltiin toimialan, tulorahoituksen suuruuden sekä maantieteellisen sijoittumisen näkökulmista. Järjestöhaastatteluiden tuloksia peilattiin Keski-Suomen sosiaali- ja terveysyhdistyksistä tehtyyn selvitykseen (Ketola, J. ym. 1999) sekä Keskisellä Uudellamaalla tehtyyn järjestöjen palvelutuotannon selvitykseen (Levamo, T. 2005). Vertailun avulla on nostettu tämän selvityksen validiteettia.

9 Rekisteröidyt yhdistykset kunnittain Keski-Suomen maakunnan alueella on Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin mukaan 6944 rekisteröityä yhdistystä Osa näistä yhdistyksistä on lepovaiheessa, eikä niillä ole aktiivista toimintaa. Kuitenkin suurin osa näistä yhdistyksistä toteuttaa merkittävää toimintaa keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi eri toimintamuotojen ja palveluiden muodossa. Nämä yhdistykset jakautuvat kotikunnittain seuraavasti: Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset (n=6944) Kinnula 94 Pihtipudas 213 Kivijärvi 80 Viitasaari 284 Kyyjärvi 70 Kannonkoski 73 Saarijärvi 288 Pylkönmäki 56 Karstula 163 uusi Äänekoski 499 Konnevesi 118 Kuhmoinen 128 kotikunta Jämsänkoski Jämsä Multia Keuruu Luhanka 45 Leivonmäki 48 Joutsa 137 Uurainen 89 Toivakka 78 Petäjävesi 129 Muurame 113 Laukaa 350 Korpilahti 170 Jyväskylän mlk 407 Jyväskylä 2026 Hankasalmi lukumäärä Kuvio 3. Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset kotikunnittain

10 Useat yhdistykset ovat rakentuneet liitto-, piiri- ja paikallistasoisesti. Liittotason toimijat ovat useimmiten pääkaupunkiseudulle ja merkittävä osa Keski-Suomen piirijärjestöjen toimistoista sijaitsee maakuntakeskus Jyväskylässä. Keski-Suomi -nimikealkuisia yhdistyksiä Keski-Suomen 6944 yhdistyksestä on 362 ja näistä 328:lla kotipaikka on Jyväskylä. Paikallistason toiminta on alueellista yhden kunnan, usean kunnan tai kunnan osan alueella tapahtuvaa. Edellä kuvattu yhdistysten jakautuminen kunnittain kuvaa yhdistyskenttää niiden kotikuntien perusteella. Mikäli yhdistyskenttää olisi tarkasteltu toimialueitten perusteella, olisivat kuntakohtaiset lukumäärät olleet huomattavasti korkeammat. Lisäksi tulee huomioida, että Keski- Suomessa on myös sellaista rekisteröityjen yhdistysten säännöllistä toimintaa, joilla kotipaikka ei ole Keski-Suomessa (mm. valtakunnallisten liittojen aluetoimistot ja työntekijät). Jatkossa olisi tarpeellista saada tietoa, millainen osuus rekisteröidyistä yhdistyksistä toteuttaa toimintaa ja millainen osuus on lepovaiheessa. Sen kaltainen selvitys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarkastelemalla noin viiden kunnan kaikkia rekisteröityjä yhdistyksiä ja niiden toiminnallista aktiivisuutta Rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain Kolmatta sektoria käytetään nykyään usein keskusteluissa ja kirjallisuudessa kuin itsestään selvänä käsitteenä. Kuitenkaan useinkaan ei ole pysähdytty pohtimaan mitä erilaisia toimijoita tällä kolmannella sektorilla toimii. Ja todennäköisesti melko harva pystyisi vastaamaan millainen on oman kunnan tai maakunnan kolmas sektori millaisia yhteisöjä siellä toimii ja missä laajuudessa. Rekisteröimättömistä yhdistyksistä koostettua tietoa ei ole niiden toiminnan vapaamuotoisuudesta johtuen. Rekisteröityjen yhdistysten osalta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistystietokannasta ei saa toistaiseksi tietoa rekisteröidyistä yhdistyksistä toimialoittain. Tosin heillä on tällä hetkellä sisäisessä koekäytössä yhdistysten toimialaluokittelua. Edellisten näkökulmien vuoksi osana tätä selvitystä toteutettiin keskisuomalaisten rekisteröityjen yhdistysten toimialaluokitus Juha Peltosalmen ja Martti Siisiäisen Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemään luokittelumalliin pohjautuen. Nämä käytetyn luokittelumallin mukaiset varsinaiset toimialat ja niiden sisällöt on tiivistetty seuraavaan taulukkoon.

11 Yhdistysten toimialan mukainen luokittelumalli (Peltosalmi, J. & Siisiäinen, M. 2001): 1. Poliittiset yhdistykset: - puolueet ja niiden paikallisyhdistykset - puolueiden tukiyhdistykset - työväenyhdistykset - poliittiset nuorisoyhdistykset 4. Kulttuurialan yhdistykset: - tiedeyhdistykset - taideyhdistykset - opiskelu- ja sivistysyhd. - tapa- ja ruokakulttuurin yhd. - perinne- ja museoalan yhd. - kotiseutu- ja kyläyhdistykset - sukuyhdistykset - etniset yhdistykset - luonnonsuojeluyhdistykset 7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistyks: - kristilliset yhdistykset - rukous-, evankeliomis- ja lähetysyhdistykset - muut uskonnolliset yhd. - kirkkojen ja seurakuntien tukiyhdistykset - elämän- ja maailmankatsomuksiin sekä vakaumuksiin liittyvät yhdistykset Kuvio 4. Yhdistysten toimialan mukainen luokittelumalli 2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset: - työantajien ja työntekijöiden ammattijärjestöt - henkilökuntayhdistykset - ammattialojen edustajien yhd - osuustoimintayhdistykset - työllisyyden edistämiseen liittyvät yhdistykset - asumiseen liittyvät yhd. - säästämiseen ja sijoittamiseen littyvät yhdistykset 5. Vapaa-ajan yhdistykset: - nuoriso- ja varhaisnuorisoyhd - poliittiset varhaisnuorisyhd. - metsästys- ja kalastusseurat - lemmikkieläinyhdistykset - keräilyyn, rakenteluun, käsityöharrastuksiin liittyvät yhd. - retkeily- ja matkailuyhd. - muut harrasteyhdistykset 8. Maanpuolustukseen ja kvsuhteisiin liittyvät yhdistykset: - maanpuolustus- ja reserviläisyhdistykset ja aselajien killat - varusmies-, siviilipalvelus- ja aseistakieltäytyjien yhd. - sotaveteraanien, kaatuneitten omaisten ja sotalapsien yhd. - rauhanturvaajien yhdistykset - rauhanjärjestöt - kansainvälisiin suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvät yhdistykset ja ystävyysseurat - kehitysyhteistyöyhdistykset 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset: - terveyteen, sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistykset - lastenhoitoon- ja huoltoon liittyvät yhdistykset - vanhustenhuoltoon liittyvät yhdistykset - sotainvalidien yhdistykset - raittius- ja päihdehuoltoyhd. - muut sosiaalialan yhdistykset 6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset: - eri urheilulajien harrastamiseen liittyvät yhdistykset - liikuntaseurat - moottoriurheiluyhdistykset - erotuomariyhdistykset - muut urheiluyhdistykset 9. Muut yhdistykset: - vapaapalokunnat - muu vapaaehtoinen pelastustoiminta - liikenne- ja vesiturvallisuus - lions clubit, soroptimistit, rotaryt, loosit ja veljeskunnat - ladies circle, zontakerhot, feministit, ei poliittiset naisyhdistykset - marttayhdistykset - eläkeläisyhdistykset - seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaalisten vähemmistöjen yhdistykset - muut luokkiin 1-8 sopimattomat yhdistykset Yhdistysnetistä haetun aineiston pohjalta 6944 keskisuomalaista rekisteröityä yhdistystä listattiin kotikunnittain taulukkoon, jossa oli luokittelumallin mukaiset yhdeksän vaihtoehtoa ja kohta toimiala ei tiedossa. Tämän jälkeen jokainen yhdistys kohdennettiin manuaalisesti yhdistyksen nimen tai www-sivustoilta löytyvän tiedon avulla yhteen yhdeksästä toimialaluokasta. Mikäli yhdistyksen nimen tai www-sivustojen kautta ei saatu tietoa yhdistyksen toimialasta, sijoitettiin se luokkaan toimiala ei tiedossa. Toteutettu luokittelu osoitti keskisuomalaisten rekisteröityjen yhdistysten jakautuvan seuraavasti:

12 Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset (n=6944) %-osuus politiikka % ammatti ja elinkeino % sosiaali- ja terveysala % kulttuuri % toimiala vapaa-aika 1114 urheilu ja liikunta % 16 % uskonto ja maailmankatsomus % maanpuol. ja kans.väl. suhteet % toimiala muut % toimiala ei tiedossa % Kuvio 5. Keski-Suomen rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain Toteutettu luokittelu antaa uutta tietoa kolmannen sektorin yleisimpien toimijoiden rekisteröityjen yhdistysten toimialallisesta jakautumisesta. Samalla on luotu excel-pohjainen tietokanta keskisuomalaisista rekisteröidyistä yhdistyksistä kunnittain ja toimialoittain, jota voi hyödyntää mahdollisessa maakunnan yhdistystietokannan kehittämistyössä. Luokitteluprosessi antoi myös eväitä siihen, miten yhdistyksiä pitäisi luokitella, jotta siitä olisi hyötyä mahdollisimman monelle kolmannella sektorilla toimivalle. Poliittiset yhdistykset ovat selkeä rajattu toimiala. Todellisten toimivien poliittisten yhdistysten määrä on pienempi, koska rekisterissä oli paljon sellaisten puolueiden yhdistyksiä, joita ei enää ole olemassa. Sosiaali- ja terveysalan toimintaan katsottavia heikommassa asemassa olevien asioita ajavia tai vanhustyöhön liittyviä yhdistyksiä sisältyy oman toimialan lisäksi: työllisyyden edistämiseen liittyvät yhdistykset luokkaan ammatti- ja elinkeino monikulttuuriset ja muut etniset yhdistykset luokkaan kulttuuri sotaveteraani yms. yhdistykset luokkaan maanpuolustus ja kansainväliset suhteet eläkeläisten yhdistykset luokkaan toimiala muut Sosiaali- ja terveysalan toimintaa toteuttavien yhdistysten määräksi voidaan olettaa lähes 10 %. Luokittelussa asukastoimintaan liittyviä yhdistyksiä esiintyy: asukasyhdistykset asumiseen ja elinkeinoon luokassa kyläyhdistykset kulttuurin luokassa sekä osa pienviljelijäyhdistyksistä, joiden toiminta nykyisin on kyläyhdistystoimintaa luokassa asuminen ja elinkeino.

13 Kulttuurintoimiala sisältää paljon erilaista yhdistystoimintaa. Tällöin esimerkiksi taiteeseen liittyvien yhdistysten määrän hahmottaminen on vaikeaa. Vapaa-ajan toimialan sisällä oleva nuorisotoimintaan liittyvä yhdistystoiminta ei myöskään hahmotu erikseen. Näiden vain muutamien esiin nostettujen näkökulmien vuoksi käytetty luokittelumalli ei sellaisenaan ole riittävä vastaamaan käytännön tarpeisiin. Esimerkiksi www-sivustolla oleva yhdistystietokanta / yhdistysten hakukone pitäisi rakentaa yksityiskohtaisemmin jaoteltuna, jotta käyttäjä löytäisi haluamansa kunta- ja toimialakohtaiset yhdistykset. Tämä luokittelu on antanut sen puuttuvan tiedon keskisuomalaisen yhdistyskentän toimialallisesta jakautumisesta, jota aiemmin ei ollut. Yksityiskohtaisempaa tietoa kuntakohtaisesti toimialoittain jaoteltuna on tämän selvityksen liitteissä 4 ja 5. Politiikkaan, ammattiin ja elinkeinoon liittyviä yhdistyksiä on yhteensä noin 35 % keskisuomalaisista yhdistyksistä. Yhdistyksiä, joiden toiminta voidaan katsoa melko välittömästi liittyvän keskisuomalaisen väestön arkielämän sujuvuuteen ja vapaa-ajantoimintaan, on noin 55 %. Tähän arkeen ja vapaa-ajantoimintaan liittyvät vahvasti sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala, vapaa-aika, liikunta ja urheilu sekä osa toimiala muut luokkaan luokitelluista yhdistyksistä. Toteutetun luokittelun kautta selviää lisäksi, että yhdistykset antavat kuvan alueen väestön ja pienoiskulttuurin erityispiirteistä. Esimerkiksi harvaanasutuissa laajoja metsäalueita omaavissa kunnissa on poikkeuksellisen paljon metsästysyhdistyksiä. Maahanmuuttajayhdistykset ovat Jyväskylästä, koska muissa kunnissa maahanmuuttajien määrä on pieni. Jyväskylän maalaiskunnassa on huomattavan korkea poliittisten yhdistysten lukumäärä kunnan monien taajamien vuoksi ja alhainen sosiaalialan yhdistysten määrä Jyväskylästä toimintaa maalaiskunnassa toteuttavien sosiaalialan yhdistysten takia Rekisteröityjen yhdistysten muutosilmoitukset Yhdistyslain 52 :n mukaan yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä rekisteriin ilmoitus (muutosilmoitus). Yhdistysnetin tietojen mukaan Keski-Suomen lähes 7.000:sta rekisteröidystä yhdistyksestä lakisääteisen ilmoituksen tekee vuosittain 370 yhdistystä. muutosilmoituksen tehneet yhdistykset (vuosien keskiarvo) Koko Keski-Suomi 370 Jyväskylä 134 seutukunta Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Äänekosken seutukunta 34 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta lukumäärä Kuvio 6. Muutosilmoituksen vuosina tehneet yhdistykset (ei sisällä ensirekisteröintejä) (n=1853)

14 Kun vuosittaisten muutosilmoitusten lukumäärä suhteutetaan kaikkiin alueen rekisteröityjen yhdistysten määrään, saadaan selville että keskimäärin vain 5,3 % yhdistyksistä tekee vuosittain muutosilmoituksen. Tosiasialliset muutokset yhdistysten puheenjohtajien ja nimenkirjoittajien osalta ovat suurella todennäköisyydellä kuitenkin vuosittain korkeammat. Vuosittain muutosilmoituksen tehneiden osuus rekisteröidyistä yhdistyksistä Koko Keski-Suomi 5,3 % Jyväskylä 6,6 % seutukunta Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta 3,3 % 5,9 % 6,0 % 9,4 % Äänekosken seutukunta 5,5 % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 3,5 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % %-osuus Kuvio 7. Muutosilmoituksen vuosina tehneiden osuus alueen rekisteröidyistä yhdistyksistä (ei sisällä ensirekisteröintejä) (n=1853) 3.4. Uudet rekisteröityvät yhdistykset Uusia yhdistyksiä syntyy tasaisesti kansalaisten tarpeiden ja aloitteiden mukaisesti. Kuvion 8 kautta on hahmotettavissa, että uusien rekisteröityjen yhdistysten lukumäärä on vuosittain melko samankaltainen. Keskimääräisesti joka vuosi rekisteröidään 109 uutta yhdistystä, joista lähes puolella kotipaikka on Jyväskylä. Keski-Suomen ensirekisteröityneet yhdistykset lukumäärä k-a Jyväskylä Koko Keski-Suomi vuosi Kuvio 8. Keskisuomalaiset ensirekisteröidyt yhdistykset (n=655)

15 Vuosina ensirekisteröityneet yhdistykset jaoteltiin myös toimialoittain. Niiden toimialallinen jakauma on merkittävästi erilainen kun sitä verrataan kuvioissa 5. esitettyihin kaikkien Keski-Suomen rekisteröityneiden yhdistysten toimialalliseen jakaumaan. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistykset edustavat yhteensä 70 % uusista rekisteröityneistä yhdistyksistä (kaikista Keski-Suomen yhdistyksistä nämä kolme toimialaa edustavat 44 %). Tyypillisimpiä uusia yhdistyksiä ovat asumiseen liittyvät yhdistykset, liikuntayhdistykset sekä taiteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät järjestöt. Keski-Suomessa ensirekisteröityjen yhdistysten jakautuminen toimialoittain lukumäärä politiikka 10 ammatti ja elinkeino 62 sosiaali- ja terveysala 40 kulttuuri 222 toimiala vapaa-aika urheilu ja liikunta uskonto ja maailman katsomus maanpuol. ja kans.väl. suhteet 10 toimiala muut 24 toimiala ei tiedossa 36 Kuvio 9. Vuosina ensirekisteröityneiden yhdistysten toimialajakauma (n=655) Kulttuurialalla tyypillisimpiä ensirekisteröityviä olivat kylä- ja kotiseutuyhdistykset 58 kpl, musiikkiyhdistykset 45 kpl sekä muut taiteen ja kulttuuriperinnän yhdistykset 47 kpl. Kulttuurialan ensirekisteröidyissä nousi selkeänä omana ryhmänään etnisten vähemmistöjen yhdistykset 10 kpl. Urheilualan ensirekisteröityneistä 80 % oli liikuntaan liittyviä yhdistyksiä ja 20 % muita urheiluun laskettavia järjestöjä (moottoriurheilu, tikka, biljardi). Liikuntayhdistyksistä yksittäisinä lajeina tarkasteltuna budo- ja salibandyseurojen osuus oli vahva. Vapaa-ajan järjestöt painottuvat selkeästi metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn 41 kpl sekä lemmikkieläimiin liittyviin yhdistyksiin 17 kpl. Ammatti- ja elinkeinoluokassa on 12 asumiseen liittyvää ensirekisteröitynyttä yhdistystä, jotka yhdessä 58 kylä- ja kotiseutuyhdistyksen kanssa edustavat 70 uutta asumiseen ja asuinalueeseen liittyvää yhdistystä Hankerahoitus järjestöjen toiminnassa Keskisuomalaisen kolmannen sektorin merkittävimmät hankerahoittajat ovat Rahaautomaattiyhdistys sekä Maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavat maaseudun kehittämisen toimintaryhmät. Muita pidempikestoista hanketoimintaa rahoittavia ovat mm. ministeriöt ja EUrahoitusta (mm ESR ja EAKR) Tavoiteohjelmien kautta kanavoivat alueviranomaiset (mm. TEkeskuksen eri osastot, Lääninhallitus, Keski-Suomen Liitto). Tavoiteohjelmien ESR- ja EAKRrahoitusta sekä ministeriöiden hankerahoitusta käyttäneiden kolmannen sektorin yhteisöjen lukumäärä ei toistaiseksi ole ollut kovin korkea.

16 TE-keskuksen työvoimaosaston kansallinen työllisyyden edistämiseen liittyvä rahoitus on myös melko yleinen kolmannen sektorin yhteisöjen hankerahoituksen muoto. TE-keskuksen työvoimaosaston välityömarkkinoita syksyllä 2006 koskevan alkukartoituksen (Välityömarkkinat Keski-Suomen Te-keskuksen alueella) perusteella voi arvioida, että säännöllisesti työllisyyden edistämiseen liittyvää kehittämistoimintaa TE-keskuksen kansallisella rahoituksella toteutetaan kolmannella sektorilla yli 30 yhdistyksen ja muutaman säätiön voimin. Maaseudun kehittämisen toimintaryhmät (lisää tietoa tämän selvityksen luvussa 4.8.) ovat EUohjelmakaudella rahoittaneet maaseudun kehittämistyötä noin 18 miljoonalla eurolla yli 460 hankkeen kautta. Tässä maaseudun kehittämistyössä järjestöjen osuus on ollut merkittävä, sillä ne ovat olleet yli 290 hankkeen toteuttajina. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta on tarkasteltu tarkemmin, koska sen avustusrahoituksesta saa laajasti tietoa internetistä ja sen avustukset kohdentuvat yleishyödyllisille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille siis kolmannelle sektorille. Valtaosin Rayn avustukset kohdentuvat sosiaali- ja terveysjärjestöille. Ray-rahoitusta jalkautuu keskisuomalaiseen järjestökenttään vuosittain noin euroa. Järjestöjen Ray-rahoitteisella toiminnalla vastataan erityisesti niihin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, joihin julkinen palvelujärjestelmä ei vastaa. Valtaosa Rayn kautta Keski-Suomeen tulevista avustuksista on kehittämiseen liittyvää rahoitusta. Osa on kuitenkin vakiintuneeseen toimintaan myönnettävää rahoitusta. Myönnettyjen avustusten määrä on viime vuosina ollut lievässä nousussa. Haettujen avustusten määrä on pienentynyt ja muutoksiin on vaikuttanut ainakin muutokset avustusten jakoperusteissa. Rayn avustusta hakee vuosittain noin 104 järjestöä keskisuomalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Näistä keskimäärin 72 saa rahoitusta hakemalleen toiminnalle. Ray-avustukset Keski-Suomessa (tuhatta ) Haetut ja saadut Ray-avustukset Keski- Suomessa tuhatta euroa järjestöjen lkm myönnetyt avustukset haetut avustukset vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo avusta saaneet avustusta hakeneet vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi keski arvo ,6 Kuvio 10. Ray-avustukset Keski-Suomessa Kuvio 11. Ray-avustusta hakeneiden ja saaneiden lukumäärä

17 Keski-Suomeen kohdentuneet Ray-avustukset vuosien vuosittaisen keskiarvon perusteella ovat jakautuneet seutukunnittain seuraavasti: Saarijärven-Viitasaaren seutukunta noin euroa Äänekosken seutukunta noin euroa Keuruun seutukunta noin euroa Jämsän seutukunta noin euroa Joutsan seutukunta noin euroa Jyväskylän seutukunta noin euroa Jyväskylän kaupunki noin euroa Jos saadut avustukset suhteutetaan väestöpohjaan, on avustusten Jyväskylä painottuneisuus edelleen olemassa. Kuvion 12 perusteella järjestöt hakevat Ray-rahoitusta kaksinkertaisesti Jyväskyläläisten hyvinvoinnin edistämiseen muun maakunnan väestön tukemiseen verrattuna. Ray-avustukset euroa / asukas 55,00 Jyväskylän ja Kuopion osuudet maakunnallisista Ray-avustuksista 80 % euroa / asukas / vuosi 45,00 35,00 25,00 60 % 40 % 20 % 15,00 vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo Keski-Suomi 26,74 25,90 24,71 23,30 18,38 23,81 Jyväskylä 56,79 57,25 54,71 46,82 33,41 49,80 0 % Jyväskylän osuus Keski-Suomesta Kuopion osuus Pohjois-Savosta vuosi 2006 vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 keski arvo 67 % 70 % 70 % 63 % 57 % 66 % 38 % 46 % 50 % 47 % 52 % 47 % Kuvio 12. Ray-avustukset Keski-Suomi euroa / asukas Kuvio 13. Ray-avustusten osuus Jyväskylä ja Kuopio Rayn avustuksen kohdentumista maakuntakeskukseen on tarkasteltu kuviossa 13 Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon kesken. Nämä maakunnat ovat monesta näkökulmasta samankaltaiset: asukkaat vuonna 2007 Pohjois-Savo vs. Keski-Suomi asukkaat maakuntakeskuksessa vuonna 2007 Kuopio vs. Jyväskylä rekisteröidyt yhdistykset Pohjois-Savo vs. Keski-Suomi rekisteröidyt yhdistykset Kuopio vs. Jyväskylä Ray-rahoituksen kohdentumisessa maakuntakeskukseen on huomattava ero näiden kahden verrokki maakunnan välillä. Tosiasiallisesti pelkästään Jyväskylän kaupunkiin kohdentuva avustus jakautuu usein myös muihin maakunnan kuntiin ja osin Jyväskylässä olevien valtakunnallisten liittojen välityksellä koko Suomen alueelle. Kuitenkin Ray-rahoitusta olisi hyvä hakea myös laajemmin koko maakunnan alueelle, koska tässä selvityksessä toteutetun toimialaluokituksen mukaan maakunnan 482 sosiaali-

18 ja terveysalan yhdistyksestä vain 198:llä kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Tästä Jyväskylä painottuneisuudesta ei voi syyttää ainakaan Raha-automaattiyhdistystä, sillä rahoitusta myönnetään hyvin suunniteltuihin ja tarkoituksenmukaisiin kehittämishankkeisiin. Haasteena tulisikin siis nähdä, että Jyväskylässä toimivat piiritoimistot ulottaisivat kehittämistoimiaan entistä enemmän maakuntaan. Lisäksi Jyväskylän ulkopuolella oleville yhdistyksille tulisi luoda edellytyksiä saada rahoitusta hyvin suunnitellulle laajojen toimijaverkostojen kehittämistoiminnalle Järjestöt www-rekistereissä Järjestöjen toimialallisia ja alueellisia tietokantoja on koottu www-sivuille erilaisin laajuuksin ja vaihtelevalla menestyksellä. Sivustojen ylläpitäjiä ovat kunnat, kolmannen sektorin yhteistoimintayhteisöt, sanomalehdet jne. Tyypillistä näille järjestölistoille ja portaaleille on, että ne edustavat vain osaa alueen / toimialan yhteisöistä ja mahdolliset yhteystiedot ovat osin vanhentuneita. Osa yhdistyksien yhteystiedoista kertoo vain yhteyshenkilön nimen, joka ei sujuvan yhteydenoton kannalta ole riittävä tieto. Yhteystiedoissa tulisi näkyä yhteyshenkilön nimen lisäksi vähintään puhelin- tai sähköpostiyhteystieto. Koska internetissä on niin paljon heikosti ja kapeaalaisesti toimivia kolmannen sektorin portaaleja sekä järjestölistoja, tulisi mahdollisten uusien portaalien tarpeellisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Kuntien järjestölistojen toteutus vaihtelee suuresti. Hankasalmi ja Multia ovat hyviä esimerkkejä yksittäisten kuntien järjestölistoista. Jyväskylän alueella on kaksi seutukunnallista rekisteriä, toinen liikuntaseuroille (http://www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/liikuntaseurat) ja toinen muille yhdistyksille Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemistossa (http://www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri) Seutukunnalliset rekisterit toimivat osien mukana olevien kuntien osalta hyvin, mutta kuitenkin on havaittavissa muutamien kuntien järjestöjen käyttävän seutukunnallisia sivustoja hyvin vähän tai ei ollenkaan. Pohjoisen Keski-Suomen alueella toimiva seutuportaali Viisaankivi sisältää myös yhdistystoimijoille hyvin soveltuvia osioita (http://www.viisaankivi.fi). Kulttuurialan ja luovan toiminnan järjestöjen tietoja on Keski-Suomessa esillä Luova Foorumi hankkeen sekä Keski-Suomen taidetoimikunnan toimesta (http://www.luovapaja.fi/tietopankki ja Valtakunnallisia hyviä esimerkkejä järjestöportaaleista / yhdistyslistoista ovat sisällöllisesti Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Jelli-järjestötietopalvelu (http://www.kansalaistalo.fi/jelli) sekä menetelmällisesti sanomalehti Keskipohjanmaan ylläpitämä Keskipohjanmaan Yhdistystoimintahakemisto (http://yhdistystoiminta.keskipohjanmaa.net). Yleisradion Vaikuta! on myös yksi esimerkki kolmannen sektorin yhteisöjen hakusivustosta internetissä. Palvelussa on mukana suomalaisia yhdistyksiä, järjestöjä, seuroja ja muita ryhmiä (http://www.yle.fi/vaikuta/taustat.php). Vaikuta! palvelu oli tämän raportin kirjoittamishetkellä poissa käytössä, mutta siihen pääsi tutustumaan mm. oheisen linkin kautta. 4. Kolmannella sektorilla toimivia kehittäjä- ja yhteistoimintayhteisöjä Keski-Suomen alueella toimii kolmannen sektorin yhteisöjen toiminnan kehittämiseksi ja yhteistoiminnan edistämiseksi useita toimijoita. Näitä ovat mm. alueen paikallisyhdistysten toiminta-ajatusta välittömästi tukevat piirijärjestöt, kuntien eri toimialojen johtajat, ohjaajat ja lautakunnat, yhden tai muutamien kuntien alueella toimivat yhteistoimintajärjestöt ja maakuntatasoiset kokonaisilla toimialoilla toimivat rahoittaja-, yhteistoiminta- ja kehittäjäyhteisöt.

19 Alla on koostettu tiivistelmät 11:sta keskeisestä laaja-alaisesti toimivasta yhteistoiminta- ja kehittäjäyhteisöstä. Tiivistelmä on koottu yhteisöjen www-sivuston aineiston sekä kyseisen yhteisön tapaamisen pohjalta. Kooste on käytetty kommentoitavana kyseisillä toimijoilla Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki on kehitys- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää kolmannen sektorin yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja -valmiuksia. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki koostuu rekisteröidystä yhdistyksestä ja osuuskunnasta. Toiminta on tähän asti painottunut Jyvässeudulle. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry antaa neuvonta- ja asiantuntijapalveluja Keski-Suomen maakunnassa toimiville kolmannen sektorin toimijoille. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistoimintaa kolmannen sektorin eri toimijoiden kesken sekä verkostoitumista julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin välillä. KYT ry toimii kolmannen sektorin yhteisöjen kanssa tarjoamalla neuvontaa ja koulutusta järjestö- ja projektitoiminnasta, tiedottamalla erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, ohjaamalla ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, tekemällä järjestöjen kanssa hankesuunnitelmia, budjetteja ja hankehakemuksia sekä hallinnoimalla hankkeita. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki -osuuskunta on voittoa tavoittelematon yritys, jonka pääasiallisena toimialana on ylläpitää tilitoimistoa. Tilitoimisto tarjoaa yhdistyksille ja sosiaalisille yrityksille taloushallinnon palveluja asiakkaan tarpeiden mukaan. Toimistossa työskentelee kolmannen sektorin taloushallintoon erikoistuneita työntekijöitä. Tilitoimistossa hoidetaan myös EUrahoitteisten projektien taloushallintoa. Tilitoimiston tarjoamia palveluja ovat kirjanpito, budjetointi ja talousseuranta, palkanlaskenta sekä palkkoihin liittyvät tukitilitykset, maksuliikenne ja laskutus, maksatushakemukset ja tilitykset rahoittajille. Lisää tietoa Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi) Keski-Suomen Liikunta on keskisuomalaisen liikuntakulttuurin edunvalvonta-, yhteistyö-, kehitysja palveluorganisaationa sekä useiden valtakunnallisten liikunnan alan yhteisöjen yhteistoimintaorganisaatio. Se on yksi viidestätoista liikunnan aluejärjestöstä ja sen toimintaalueena on Keski-Suomen maakunta (pl. Kuhmoinen ja Joutsa). Keski-Suomen Liikunnalla on kolme vahvaa toimialaa - seurapalvelut, lasten ja nuorten liikunta sekä aikuisten liikunta. Lisäksi KesLi toimii maakunnallisena Kunnossa Kaiken Ikää toiminnan (KKI) koordinoijana, josta on mahdollista hakea kaksi kertaa vuodessa rahoitusta yli 40-vuotiaiden liikunnan edistämiseen. KesLi toteuttaa vuosittain urheiluseurojen kehittämiskoulutusta, puheenjohtajailtoja, varainhankintaan ja verotukseen liittyvää koulutusta, järjestyksenvalvojakoulutusta sekä kouluttaa liikunnanohjaajia ja valmentajia. KesLi toteuttaa myös liikuntaan liittyviä tapahtumia ja kampanjoita sekä on mukana monissa liikuntaa edistävissä kehittämishankkeissa, kuten Keski- Suomen maakuntauran kehittämisessä. KesLin toiminta keskisuomalaisten liikuntajärjestöjen seura- / yhdistystoiminnan tukemiseksi on todella laaja-alaista ja sen yhdistysten tukemisen käytännöissä on muille paljon mallinnettavaa.

20 Keski-Suomen Liikunnan mukaan liikunta-alan järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä kannattaa huomioida seuraavia näkökulmia: liikuntaseuroilla on mahdollisuus käyttää SLU:n nettisivustotuote Sporttisaittia omassa tiedottamisessa toteutettujen hankkeiden määrä ei ole suuri, joten hanketoimintojen lisäämiselle on tilausta toteutetut hankkeet ovat lähinnä liittyneet liikuntareitistöihin tai rakennuksiin urheiluseuroille koulutuksia hankerahoituksista ja hankkeiden toteuttamisen menetelmistä (kertomuksia toteutetuista kehittämishankkeista) osalla seuroista on tarve taloushallinnon peruspalveluille ja taloushallinnon koulutukselle lisäksi talouteen liittyvään konsultaatioon on osalla seuroilla tarvetta hankehallinnointipalvelulle on tilaus, koska useat hyvät kehittämisideat kariutuvat omarahoitusosuuden puuttumiseen ja rahoituksen jälkijättöisyyteen on tarve koko kolmannen sektorin toimijoiden äänitorvelle, joka keräisi tietoa järjestöjen toiminnasta ja tarpeita ja veisi viestiä kuntapäättäjille ja rahoittajille. Lisää tietoa Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus (Koske) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi maamme yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Osaamiskeskuksen keskeisin tehtävä on toimia yhdyssiteenä sosiaalialan tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä. Osaamiskeskus vastaa alueellaan sosiaalialan jatkuvasta kehittämisestä. Toiminnallaan se tuo pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta niin perustyöhön, täydennyskoulutukseen kuin kehittämis- ja tutkimustyöhönkin. Koske nostaa esiin sosiaalialalla syntynyttä tietoa ja kokemusta yhteiskunnalliseen kehittämistyöhön. Osaamiskeskus tukee sosiaalialan ammattilaisia eli kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien työntekijöitä vahvistamalla heidän ammatillista osaamistaan ja toimii aktiivisesti maakunnan palvelurakenteiden uudistamistyössä. Koske mm. ylläpitää sosiaaliasiamiestoimintaa, koordinoi sosiaalialan työryhmä- ja työkokoustoimintaa, toteuttaa hanketoimintaa, pitää yllä sosiaalialan asiantuntija- sekä hankepankkia. Osaamiskeskus on myös toteuttanut yksin työtä tekevien projektityöntekijöiden tukiryhmiä. Kosken havaintojen mukaan sosiaalialan järjestöjen tukipalveluita kehitettäessä tulisi huomioida mm. seuraavia näkökulmia: pitäisi kehittää ja mallintaa vapaaehtoisten toimintaa ja heistä huolehtimisen menetelmiä toisinaan on vaikeahkoa löytää yhteisille hankeideoille hallinnoijaa, koska yhdistykset pelkäävät oman toiminnan rahoituksen saannin vaikeutumista julkisen sektorin valistamista kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista pitäisi lisätä tulisi tiedottaa kuntasektoria entistä paremmin vertaistuen merkityksellisyydestä tulisi olla tietopankki, josta löytyisi valmiita malleja (mm. toimintakertomukset, hankesuunnitelmat, kokouspöytäkirjat, loppuraportit yms.) varsinaisen toiminnan ja projektitoiminnan tiedottamisessa on usein aukkoja ja järjestöt hyötyisivät suuresti tiedottamiseen / markkinointiin liittyvistä tukipalveluista olisi hyvä tukea tiedotussuunnitelmien laatimista ja niiden konkreettista toteuttamista ja siten tehostaa jäsenten / kohderyhmän entistä parempaa tavoitettavuutta säännöllisesti toteutettavasta yhdistystoimijakoulutuksesta olisi hyötyä. Lisää tietoa

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Järjestökentän kuvaa etsimässä

Järjestökentän kuvaa etsimässä Järjestökentän kuvaa etsimässä Selvitys keskisuomalaisista kolmannen sektorin yhteisöistä www.kyt.fi Selvityksen toteuttajat ja tarkoitus TOTEUTTAJATAHOT Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Jyväskylän amk / sote

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY Toimintasuunnitelma 2010 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi 1 JAPA ry:n toimintasuunnitelma 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustoiminta...

Lisätiedot

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Sari Naappi Yhteisökoordinaattori Tiina Sivonen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot