Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto xx.x.2014

2 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTYMÄN PALVELUIHIN...3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 8 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE SISÄINEN VALVONTA...13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS HANKKEET...15 TOIMINTAKERTOMUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto- ja tukipalvelut...26 Sosiaalipalvelut...30 Terveyden - ja sairaanhoidon palvelut Työterveys...37 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma...41 Kuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys ja talousarvio INVESTOINNIT...52 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASEVERTAILU...56 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TYÖTERVEYSHUOLLON TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASEVERTAILU...58 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan Tilinpäätöksen muut liitetiedot Tilasto-osa HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (ERILLINEN JULKAISU)... TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Toimintakertomus

3 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on osa tilinpäästöstä. Toimintakertomuksesta voidaan tehdä suppeampi vuosikertomus, jota voidaan jakaa esim. kuntalaisille. Kuntayhtymän toimintakertomus sisältää seuraavat osiot: Yleinen kuvaus tapahtumista ja toimitusjohtajan katsaus sekä sisäinen valvonta Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Toimintakertomus vastuualueittain Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen siten, kuin ne ovat talousarvion laadinnan yhteydessä Palvelusopimusten toteutumat jäsenkunnittain Henkilöstötilinpäätös YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTYMÄN PALVELUIHIN Yleisen talouskehityksen arviot perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan ennusteeseen. Eri tahojen ennusteet poikkeavat jonkun verran toisistaan. Talous supistui vuonna n. 1,2 % ja vuonna 2014 arvioidaan päästävän vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennusteen mukaan 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotitalouksien tilanteen ennustetaan pysyvän vaikeana. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko vuoden ajan ja ennustetta merkittävään paranemiseen ei ole vielä nähtävissä. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Kuntatalouden yleinen kehitys Vuonna kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v., mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1,5 % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5,5 %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 % ja yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin prosentti ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Kuntatalouden henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten henkilöstömenojen arvioidaan nousevan ansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 5,5 % ja avustusten 5 %. Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toimintamenojen kasvun hidastuvan kustannustason nousun hidastuessa. Toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3,5 %. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kevään valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä linjattiin, että vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ohjelman toteuttaminen ja toimenpiteet ovat tällä hetkellä avoinna. Toimeentulotukimenoja kasvattavat toimeentulotukeen ja asumistukeen tehdyt perustemuutokset sekä työttömyyden kasvu. Toimintakertomus 3

4 Toimeentulotuen perusosan korottaminen kasvattaa toimeentulotukimenoja ja perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus puolestaan pienentävät. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Hallituskauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v., mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaas ti vähenevän. Työttömyyden alentuessa ja työllisyy den kohentuessa myös toimeentulotukimenojen kasvun oletetaan hidastuvan. Valtiontalouden kevään kehyspäätöksessä päätettiin, että työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Vaikutukset kuntatalouteen täsmentyvät uudistuksen valmistelun edetessä. Pohjois-Savon maakunnan tilanne Alueen työttömyys on selvässä kasvussa ja nousu jatkunee tulevan talvikauden ajan. Kehitys säilynee valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran parempana, johtuen mm. alueen ikärakenteesta sekä monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti kohenevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakenteiden muuttuessa alentavat työttömyyttä hitaankin talouskasvun vaihtoehdossa. Nopeaa kasvusykäystä ei ole odotettavissa, mutta vuoden sisällä tapahtuvaan hienoiseen nousuun uskotaan. Nuorisotyöttömyys on Pohjois-Savossa ollut maan keskiarvon tasolla, kun indikaattorina käytetään nuorten osuutta työttömistä. Työttömistä alle 25 -vuotiaita on vuoden alkupuoliskolla ollut Pohjois-Savossa keskimäärin 12,5 prosenttia, kun koko massa nuorisotyöttömiä oli työttömistä 12,8 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Pohjois-Savossa ollut vuoden alussa hieman koko maan keskiarvoa suurempi 25,1 prosenttia (koko maa 24,2 prosenttia). Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut Pohjois-Savossa muuta maata aikaisemmin. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. 4 Toimintakertomus

5 Kuntayhtymän toimintaympäristö Pohjois-Savon kuntien väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-joulukuu Elävänä Kuntien Syntyneiden välinen Kuntien välinen syntyneet Kuolleet enemmyys tulomuutto lähtömuutto Kuntien välinen Maahannettomuutto muutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos tammijoulukuu Vertailutietona kok. muutos v (lopullinen tieto) Ennakkoväkiluku Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Lähde: Tilastokeskus/Pohjois-Savon liitto SOTE:n toiminta-alueen väestöennuste laskee selkeästi ja ennusteiden mukainen arvio vuoteen 2030 mennessä on 5,9 % eli vähennys on n henkeä. Eniten SOTE-alueen kunnista väestöennusteen mukainen alenema on Kiuruvedellä 16,8 % (n henkeä) ja Sonkajärvellä 14,6 % (n. 650 henkeä). Iisalmen väestökehitys on hieman aleneva, -2,5 % vuoteen 2030 mennessä ja Vieremällä -7,9 %. Tiedot perustuvat 03/ päivitettyyn tilastoaineistoon SOTE kuntayhtymän toimintaalueesta. Aleneva väestökehitys näkyy myös tilastollisesti siten, että asukaskohtaiset kustannukset kasvavat, koska palvelutarve ei samassa suhteessa vähene, vaan useissa palveluissa kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön osalta. SOTE:n toiminta-alueen väestökehityksen ennuste ikäluokittain osoittaa, että v on taitekohta 1-6 -vuotiaiden ikäluokan osalta. Tuolloin lasten määrä alenee voimakkaammin kohti vuotta Samanaikaisesti yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti kasvaen jo vuodesta 2015 alkaen. Väestörakenteen ja väestömäärän muutos on alueen yleisen kehityksen kannalta merkittävä ja lisäksi kehitys vaikuttaa oleellisesti SOTE- palveluiden kysyntään. Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljänneksen eli 23 %. Työikäisen väestön vähentyessä verotulojen osuus pienenee ja vaikuttaa siten kuntien talouden perusteisiin ja maksukykyyn suhteessa palveluihin. Lisäksi vanhusten määrän kasvaessa suhteessa työikäiseen väestöön huoltosuhde kasvaa ja samalla palvelujen kysyntä kasvaa. Alueen huoltosuhde kasvaa nopeasti. Nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella ja etuuksilla kuntien eli rahoittajien palvelukykyä ei voida pitää yllä, koska rahoituspohja kapenee selkeästi. Siksi SOTE:n palvelurakenteen muutoksia on toteutettava koko ajan reagoiden toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi on pitkäjänteisesti panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vain ennaltaehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla ja kuntalaisten omaa vastuuta korostamalla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 57 % vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on voimakasta seuraavan 15 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda vastaavaan esh:n tarpeen kasvuun. Kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti mm. terveysteknologia. Toimintakertomus 5

6 Palvelutarpeen kasvu on voimakasta vanhusten hoidossa, muissa palveluissa palvelutarve on lähes vakiintunutta. Terveydenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Palvelutarpeen muutokset Terveydenhuollon kustannukset kasvavat merkittävästi 65 ikävuodesta alkaen ollen esim vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin / henkilö. Vanhustenhuollon kustannukset kasvavat jyrkästi yli 85-vuotiaiden osalta, keskimääräiset kustannukset n / hlö. Vanhustenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Huoltosuhde heikkenee kuntayhtymän alueella muuta maata ja maakuntaa nopeammin ollen jo välisenä aikana samassa tasossa, kuin koko maa kymmenen vuotta myöhemmin. Sosiaalihuollon kustannuskehitys ikäryhmittäin Palvelutarpeen kasvu väestötekijöiden muutoksen perusteella lisääntyy jyrkästi 2020 vuodesta alkaen erityisesti vanhusten hoidossa. Ennakoiva toimintamalli eri palvelumuodoissa ja etenkin asumisen uudet ratkaisut ja palvelujen järjestäminen kotiin tai uudenlaisiin asumismalleihin ovat jo tällä hetkellä ajankohtaisia. Sosiaalihuollon kustannukset vaihtelevat ikäryhmittäin siten, että vuotiaiden lasten ja nuorten kustannukset / henkilö. Yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä kustannukset kasvavat hieman ja yli 75 vuotiaiden ikäryhmässä kustannukset ovat keskimäärin / henkilö. 6 Toimintakertomus

7 Julkisen palvelun tuottamiseen on usein asetettu lainsäädännöllä palvelun saatavuuteen, laatuun ja resursointiin liittyviä ehtoja, joita valvovat mm. aluehallintoviranomaiset. Tyypillisiä resurssivaatimuksia ovat toimitiloihin liittyvät mitoitusperusteet sekä henkilömitoitukseen liittyvät vaatimukset, kuten esim. hoito- ja hoivapalveluissa. Lisäksi palvelun kustannuksiin vaikuttavat mm. etuuksia myönnettäessä lakisääteiset taksat, maksut ja etuusperiaatteet, hoito- ja hoivatakuu jne. joihin ei paikallisviranomainen voi vaikuttaa. Subjektiiviset oikeudet Määritelmänä subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunta (kuntayhtymä) ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. (Lähde: Kuntaliitto) Esimerkkejä: 1. Jokaisen perusturva Perusoikeutena välttämätön toimeentulo ja huolenpito (1995, mm. kriisitilanteissa/kiireellisissä tilanteissa asumisen järjestäminen) 2. Taloudelliset tuet Lapsen elatustuki (1977; siirtynyt KELA:n vastuulle ) Toimeentulotuki (1984) 3. Vammaisen henkilön etuudet Erityishuoltoa saavalle kehitysvammaiselle henkilölle välttämätön kuljetus (1978) Korvaus vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista (1988) Vaikeavammaisille henkilöille palveluasuminen (1992, ml. mielenterveyspotilaat) Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut, työmatkoja ei rajattu (1992) Vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelut (1994, siirtyy KELA:n vastuulle ) Vaikeavammaiselle henkilölle päivätoiminta (2007) Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävä henkilökohtainen apu (syyskuu 2009) Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet myös kehitysvammaisille henkilöille (syyskuu 2009) 6. Eräät muut sosiaali- ja terveyspalvelut laitoshoidossa olevan henkilön tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito (1984) kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ml. verovaroin tuettu hammashuolto kaikille (hammashuolto 2002) lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, joissa hoitoon pääsyn määräajat on säädetty asetuksella (2001) seulonnat ja muut joukkotarkastukset (mammografia ym.) terveydenhuollon hoitotakuu laissa säädetyissä määräajoissa (2005) kiireellinen sosiaalipalvelu ja sosiaalipäivystys (2006) 7. Työtoiminta kuntouttava työtoiminnan järjestämisvelvoite alle 25-vuotiaille pitkään työttömänä oleville työttömille (2001) kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut (2001) kuntouttavassa työtoiminnassa oleville toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus (2001) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite myös 25 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille pitkään työttömänä oleville työttömille (2010) Edellä mainituista tekijöistä johtuen suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kustannuksista ja tulopohjasta on sidottu lainsäädännöllä. 4. Lastensuojelulapset, -nuoret ja -perheet, mm: lastensuojeluperheille asunto, asunnon puutteiden korjaaminen ja riittävä toimeentulo (1990) lastensuojelulapsille ja nuorille jälkihuoltona riittävä toimeentulo ja asunnon puutteiden korjaaminen (1990) lastensuojelunuorille asunto (1993) lastensuojelulapsille käyttövarat ja itsenäistymisvarat (1990) Toimintakertomus 7

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tiukka talouden ohjaus ja toiminnan muutokset tuottivat tulosta Vuoden talousarvion valmisteluprosessi aloitettiin toukokuussa 2012 talousseminaarilla ja jäsenkuntien raamiasettelulla. Talousarvion vahvistamisen yhteydessä sovittiin, että palvelusopimuksia tarkennetaan joidenkin palvelurakenteen ratkaisujen osalta (mm. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto). Suurimpia toiminnan muutoksia olivat ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja työtoiminnan siirtyminen ostopalveluiksi säätiöittämisen vuoksi. TOIMI-säätiö aloitti toimintansa Lisäksi kuntayhtymän oman toiminnan osalta on jatkettu laitoshoidon purkamista, kotihoidon toimintamallin muuttamista sekä kuntoutuksen toimintamallin uudistamista mm. vaativan kuntoutuksen osalta. Lisäksi keväällä laadittiin tuottavuusohjelma sisältäen palvelurakenteen muutoksia ja toiminnan muutoksia myös nyt päättyneelle tilikaudelle. Talousarviossa asetetut yleiset tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointi ja nostaminen johtamisen painopisteeksi toteutui johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Akuuttivastaanottomalli on saanut erinomaisen vastaanoton ja palautteen asiakkailta. Tavoitteeksi asetettu koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta on myös toteutunut. E-reseptin käyttöönotto oli ensimmäinen kansalliseen potilastiedon arkistoon siirtymisen askel ja kuluvan vuoden keväällä SOTE organisaationa siirtyy Kantapalveluihin. Uudistukset ovat merkittäviä asiakkaan palvelun ja tiedonsaannin kannalta. Lisäksi kuntayhtymässä noudatettiin koko vuoden ajan tiukkaa hankinta- ja vuosilomaohjeistusta. Kymmenen vuoden seurantatilasto Pohjois-Savon alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kehityksestä osoittaa, että SOTE:n toiminnan aikana kustannuskehitys on ollut hallittua. Iisalmen osalta muutos on merkittävin, sillä keskimäärin kustannukset ovat SOTEn aikana kasvaneet n. 2,7 % vuodessa, kun ne ennen SOTEa ovat kasvaneet yli 7 %/v. Vastaavasti Kiuruveden osalta ennen SOTEa kustannukset kasvoivat n. 6,5 % / v ja SOTE.n toiminnan aikana keskimäärin 5 %. Sonkajärvellä ennen SOTEa kustannuskasvu oli n. 7,5 %/v ja SOTE.n aikana 5,2 %. Vieremällä kustannukset kasvoivat ennen SOTEa keskim. 5,6 % ja SOTEn aikana 4,2 %. SOTEn toiminnan aikana olemme maakunnan kustannuskehityksessä alle maakunnan keskiarvon ja koko maan tasolla. Saavutusta on pidettävä hyvänä. Toiminnan kehittämistä on tehty hankkeilla, joiden tuloksina on pystytty tekemään palvelurakenteen ja toimintamallin muutoksia. Ulkopuolista rahoitusta on saatu mm. Tekesiltä, kansallisissa hankkeissa osin valtion rahoitusta ja maakunnallisissa hankkeissa mm. maakunnan liitolta. Oman toiminnan kustannukset kasvoivat +0,1 % ja ostettu erikoissairaanhoito +15,3 % Kuntayhtymän toiminnan raamiksi ja kustannusten kokonaiskasvuksi asetettiin +3 %, joka sisältää sekä oman toiminnan osuuden että sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon maksuosuuden. Talousarvioraami oli tiukka, koska vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna jäsenkuntien maksuosuuden kasvuksi oli varattu -0,4 %. Sekä tuottavuusohjelman toteutuminen että tiukka taloudenohjaus tuottivat tulosta ja jäsenkuntien maksuosuus kasvoi n. 3,2 %. Huomattavaa on, että ko. kasvusta kuntayhtymän oman toiminnan osuus oli vain 0,1 % ja sairaanhoitopiirin ostojen osuus kasvoi 15,3 %. Henkilöstökulut alittuivat n. 1,0 milj.. Sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin varattiin 4,0 milj. vähemmän kuin sairaanhoitopiirin esitys oli. Talousarviovuoden aikana jäsenkunnat myönsivät erikoissairaanhoidon kuluihin (KYS) 2,9 milj. :n lisämäärärahan, mutta ko. lisärahoitus ei riittänyt kattamaan KYS:in ostoja kokonaan. Jäsenkuntien loppulasku muodostui pääasiallisesti sairaanhoitopiirin menoista Jäsenkunnille myytävien palvelujen kokonaissumma oli 132,6 milj.. Kuntayhtymän kokonaismenot olivat 154,8 milj.. Kuntayhtymän kokonaistulos muodostui siten, että jäsenkunnilta perittäväksi loppulaskutuksessa jäi yhteensä 1,7 milj., josta 1,056 milj. koostui erikoissairaanhoidon lisälaskusta (KYS) ja kuntayhtymän oman toiminnan osalta Pakolaisten kustannusten osuus, johon kunnat saavat täyden valtionkorvauksen, on ko. lisälaskutuksesta n , jolloin todellinen lisälaskutus oman toiminnan osalta on n Pakolaisia ovat vastaanottaneet Iisalmi ja Sonkajärvi. Jäsenkunnittain loppulaskutuksessa on suuriakin eroja johtuen palvelujen erilaisesta tarpeesta, käytöstä ja palvelurakenteesta. Tulevaisuudessa palvelurakenteen muutokset kohdistuvat erityisesti asumisen uusiin malleihin sekä kotiin tarjottaviin palveluihin ja kuntoutukseen. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ja oman vastuun ottaminen korostuvat. 8 Toimintakertomus

9 Sähköiset palvelut ja teknologia ovat väistämättä yksi merkittävä kehittämisen polku sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa. Kuntayhtymän henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja v. aikana valmistellun johtamisjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on vahvistaa lähiesimiestyötä. Henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta ja eläköityminen lisääntyy vuoteen 2020 mennessä joka vuosi. Sairastavuutta on analysoitu tarkkaan sekä omassa toiminnassa että ulkopuolisena asiantuntijatyönä. Merkittävimmät syyt ovat mm. vaikeat pitkäkestoiset sairaudet, operaatioiden jälkeiset pitkät toipumisajat ja raskaan hoito- ja hoivatyön aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämisen tukemiseen perustettiin uusi asiantuntijavirka. Työkykykoordinaattori aloitti tehtävässä maaliskuussa. Kiitokset onnistumisesta kuuluvat ensisijaisesti palveluja arkipäivässä toteuttavalle henkilökunnalle, unohtamatta kuitenkaan niin johtoa kuin poliittisia päättäjiä. Päättäjät ovat olleet tukena ja edesauttaneet muutoksissamme ja uudistamisessa. Sitä tukea ja ennakkoluulotonta otetta tarvitsemme jatkossakin. Iisalmessa Leila Pekkanen toimitusjohtaja Toimintakertomus 9

10 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE Strategia Järjestämissuunnitelma Tavoite Hyvinvoiva kuntalainen Terveyden edistämisen tiedolla johtaminen ja koordinointi kuntien ja kolmannen sektorin kanssa Terveyden edistämisen organisointi ja resurssointi Sotessa. Hyvinvointikertomuksen käyttöön otto seudullisesti. Perusterveydenhuollon tukeminen palvelukokonaisuuksina sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Vastaanottomallin uudistaminen sekä perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon toimintaprosessin yhtenäistäminen Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Terveysneuvonnan toimintaohjelma ja -kertomus otetaan käyttöön yhteistyötahojen kanssa. Avohoitopainotteinen palvelurakenne. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laadinta. Vanhuspalvelustrategian laadinta. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Koulukuraattoritoiminta ja koulupsykologipalvelut jokaisessa kunnassa. Neuvolatiimin vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Vaihtoehtoisia palvelumalleja arvioidaan ja otetaan käyttöön. Perhehoitoa arvioidaan vanhustenhuollossa. Perhetyön kehittäminen ja lisäresurssointi. Perhehoito on sijaishuoltona ensisijaista. Resursseja laitoshoidosta kohdennetaan aikuisten mielenterveystyön avohoitoon ja kotikuntoutukseen sekä lasten ja nuorten työryhmiin Kuntouttavan työotteen ja kuntoutuksen kehittäminen, arvioidaan järjestämistavat. Kuntoutuksen palvelu-kokonaisuuden käyttöönotto ja vaativan laitoskuntoutuksen järjestämistapojen tarkastelu. Tavoitteiden toteutuminen vuonna Terveyden edistäminen organisoituu alkaen hyvinvointipalvelujen kautta. Hyvinvointikertomus otetaan käyttöön 2014 aikana yhteistyössä kuntien kanssa. Akuuttivastaanottomallin käyttöön otto toteutui onnistuneesti Iisalmen terveyskeskuksessa ja toimintaa laajennetaan Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Toimintamalli vähensi päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä ja tuotavuus terveyskeskuksen vastaanotoilla nousi. Terveysneuvonnan toimintaohjelma hyväksyttiin hallituksessa Strategian valmistelu jatkuu. Vanhuspalvelustrategian laadinta organisoituu kuntayhtymän strategiatyöhön ja osana hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Koulukuraattorit toimivat jokaisessa kunnassa ja koulupsykologipalvelut toteutui Soten toimintana Iisalmessa ja kuntien omana toimintana Kiuruvedellä ja Vieremällä. Psykologien osalta huomioidaan jatkossa oppilashuoltolain muutokset ja seudullinen toiminta kaikkien jäsenkuntien osalta. Perhehoito on osa tuottavuusohjelmaa vuodelle Perhehoidon kriteerit hyväksyttiin. Mielenterveystyön laitoshoidon resursseja siirrettiin aikuistyöryhmään Sonkajärvellä alkaen, kotikuntoutukseen Kiuruvedelle alkaen ja alkaen kotikuntoutukseen. Kuntoutusyksikkö siirtyi neuvottelumenettelyn kautta ostopalveluksi 5.8. alkaen. 10 Toimintakertomus

11 Asiakaslähtöinen toiminta Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Vanhusten huollossa on suositusten tasoinen palvelurakenne. HEHKO-käynnit seudullisesti sovitulle kohderyhmälle. Kotisairaalan laajentaminen ilta- ja viikonlopputyöhön 1.6. alkaen Kotisairaalan laajentaminen siirtyi vuodelle Kansalliset ja alueelliset tietohallinnolliset ratkaisut. Avainasiakkaiden tunnistaminen Ikälain tuomat painopisteet; osallisuus, monipuolinen palvelun tarpeen arviointi, vanhusneuvostot ja asiakasvastaava. eresepti-toiminta alkaa Alue- Pegasos otetaan käyttöön Asiakasvastaavatoiminta vanhustenhuollossa ja vastaanotoilla organisoituu. Valintaoikeuden laajeneminen Palveluseteli otetaan käyttöön suun terveydenhuollossa. Ohje / sääntökirjan laatiminen valintaoikeuden käyttöä varten kaikkiin palveluihin eresepti otettiin käyttöön 8.1. ja AluePegasos otettiin käyttöön EArkiston käyttöön oton valmistelu vuodelle 2014 alkoi. Ohjuri-palveluohjaus alkoi maaliskuussa Iisalmessa ja laajenee muihin kuntiin huhtikuussa Suun terveydenhuollon palveluseteli otettiin käyttöön syksyn 2014 aikana. Palvelujen saatavuuden edistäminen, liikkuvat palvelut. Kotisairaala laajenee ja hyvinvointikioskin toiminnan mallintaminen Hyvinvointikioski hanke jatkui vuoden loppuun. Jatkohankkeesta sovittiin vuodelle Toimiva asiakaspalautejärjestelmä ja prosessi Asiakasraadit, asiakaskyselyt, asiakas osallisena palvelujen suunnittelussa. Oman toiminnan ja ostopalvelujen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Tavoitteena kotisairaala toiminnan laajentaminen vuoden 2014 aikana. Asiakasraati aloittaa toiminnan keväällä 2014 ja on osa kuntayhtymän laadunhallintatyötä. Työympäristön turvallisuus Tilaselvityksiin pohjautuvat ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut peruskuntien kanssa yhteistyössä. Kiuruveden terveyskeskuksen peruskorjauksen tilaselvitys valmistuu. Iisalmen sairaalan tilaselvitys toteutuu toiminnallisen selvityksen jälkeen. Vieremän tilaselvitys toteutuu ennen peruskorjausta. Kehitysvammapalvelujen ja kotihoidon sekä Koljonvirran sairaalan tilaratkaisut valmistuvat vuodelle Kiuruveden terveyskeskuksen tilasuunnitelma hyväksyttiin. Vieremän terveyskeskuksen uudisrakentamisen suunnittelu käynnistyi syksyllä. Iisalmen sairaalan tilaselvitys käynnistyi yhteistyönä Iisalmen kaupungin kanssa. Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristönsuojelun tiedotusta lisätään. Tavoite toteutui, tiedotteita ympäristönsuojelumääräyksistä ja jätevesien käsittelystä jaettiin kaikkiin talouksiin. Ennaltaehkäisevää eläinterveydenhuoltoa lisätään. Tavoite toteutui. Toimintakertomus 11

12 Prosessit ja rakenteet Toiminnan ja talouden tasapaino Tuotteistus Tuotteistetut palvelut ja kustannuksia vastaava hinnoittelu. Elintarvikevalvonnan läpinäkyvyyttä parannetaan OIVA-menetelmällä. Talousarvion valmistelu kuntakokouksen ja palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Toiminnan sopeuttaminen talousarvioon Oman erikoissairaanhoidon palvelut tuotteistetaan 1.4. mennessä ja kuntalaskutus toteutuu tuotteistetuilla palveluilla 1.4. alkaen Omistajaohjaus Palvelusopimusten hyväksyminen kuntakokouksen ja jäsenkuntien käsittelyn jälkeen Toiminnan seuranta ja analysointi Osavuosikatsaukset kolmen kuukauden välein Kuukausiraportit taloudesta ja keskeisistä suoritteista Talousarvion valmisteluseminaari toukokuussa Iisalmen sairaalan rooli ja toiminnan laajuus vastaa seudullisia ja alueellisia hoidon tarpeita. Iisalmen sairaalan roolista ja toiminnan laajuudesta tehdään erillinen selvitys, jossa käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa Tiedolla johtamisen kehittäminen - Tietovarantojen ja tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen Osana alueellista yhteistyötä, jossa tavoitteena on rakentaa tietovarasto tms. ratkaisu ja hyödyntää yhtenäisillä sovellusratkaisuilla tiedon jalostaminen johtamisen tueksi. Johtaminen Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kannustava ja osallistava johtaminen. Osaamista hallittuun muutos -johtamiseen ja tuloksellisuuteen tuetaan. Johtamisen ja esimiestyön koulutus ja valmennusohjelma. Ikäjohtamisen projektiin osallistuminen (Itä-Suomen Yliopisto) Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen benchmarking-työkaluilla Vastaanotto-, päivystys- ja vuodeosastopalveluissa. Tavoite toteutui, OIVA-menetelmä otettiin käyttöön Tavoite toteutui. Iisalmen sairaalan, mielenterveys- ja päihdetyön, yhteispäivystyksen ja terveyskeskusten vuodeosastojen palvelut tuotteistettiin ja Iisalmen sairaalan tuotteistetut palvelut toimivat jäsenkuntien kuntalaskutuksen perusteena. Tavoite ei toteutunut vuoden palvelusopimusten osalta. Vuoden 2014 palvelusopimusten osalta tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Ulkopuolisen asiantuntijan selitys Iisalmen sairaalasta valmistui ja se toimi pohjana tuottavuusohjelmalle. Johtamista tukevien tietovarastoratkaisujen valmistelu jatkuu. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnitelman valmistelu jatkuu. Esimiesten Ikäjohtamisen projekti toteutui. Keskijohdon työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Benchmarking raportit toimivat osana tuottavuusohjelman laadintaa ja toimenpiteitä. 12 Toimintakertomus

13 SISÄINEN VALVONTA Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan vastuu sisäisen valvonnan toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Yhtymähallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan puolivuosiraportin (tammi-kesäkuu ) osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuoden työyksikkökohtaiset, tehtäväaluekohtaiset ja vastuualueiden yhteenvetoraportit on toimitettu toimitusjohtajalle. Raportit ovat rakenteeltaan yhteneviä. Kunkin tilivelvollisen valvonta tapahtuu hänen laatiman vuosisuunnitelman mukaan. Valvonnan osa-alueet ovat; johtaminen, henkilöstö, talous, hankinnat ja ostot, riskien hallinta, prosessit ja asiakaspalvelu. Johtaminen: Kuntayhtymässä on sovittu ja ohjeistettu toimintatapa työpaikkakokousten pitämisestä ja dokumentoinnista. Toiminta on parantunut selkeästi. Kokoukset ovat olleet pääsääntöisesti säännöllisiä ja parantaneet työyhteisöjen tiedonkulkua sekä jäntevöittäneet toimintatapaa. Avoimuus ja sisäinen tiedonkulku on parantunut. Lisäksi ajankohtaisista asioista informoidaan Intrassa sekä sisäisessä tiedotuslehdessä. Vuoden aikana käynnistettiin laaja esimiesten koulutusohjelma, jossa osa ohjelmasta toteutettiin kaikille esimiehille ja osa ohjelmasta oli erillisen haun/ valintaprosessin kautta kohdistettu n. 25 esimiehelle. Esimiestyö vahvistaminen, osaamisen lisääminen ja yhteisten toimintatapojen kehittyminen ovat vahvistaneet johtamista. Vuoden aikana valmisteltu johtamisjärjestelmän muutos valmisteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Syksyllä pidettiin työhyvinvointiseminaari, johon osallistui myös luottamushenkilöitä. Henkilöstö ja riskien hallinta: Riskien arviointi, varahaisen välittämisen mallin mukainen toiminta ja työyksikkökohtaiset perehdyttämisohjelmat ovat selkeästi sisäistetty normaaliin toimintaan. Dokumentointi on parantunut aiemmista vuosista. Kehittämiskeskustelut ovat toteutuneet yli 70 %. Kehittämiskeskustelu käydään sähköisen henkilöstöhallinnon ohjelman avulla ja raportointi saadaan suoraan järjestelmästä. Puutteita selvittävät pitkät poissaolot sekä jotkut yksittäiset puutteet käymättömien keskustelujen osalta. Vuosiloma-ohjeistusta on pääsääntöisesti noudatettu hyvin. Kuntayhtymässä on käytössä riskien hallintajärjestelmä 4KS. Järjestelmää käydään läpi toiminnoittain jatkuvasti. Riskien hallintaa seuraa myös aluehallintovirasto. Hankinnat, ostot ja talouden seuranta: Hankintojen, sopimusten ja talouden seurannan osalta on toteutettu erityistä valvontaa koko vuoden ajan. Erityisiä poikkeamia ei ole havaittu. Talouden seuranta on toteutettu sekä kuukausiraportein ja osavuosikatsauksin. Raportit on käsitelty hallituksessa, viety tiedoksi valtuustolle sekä jäsenkuntiin. Sisäisiä määrärahasiirtoja on tehty sekä vastuualueiden sisällä että vastuualueiden välillä mm. toiminnan muutosten yhteydessä. Lisäksi lisämäärärahatarpeet on arvoitu raportoinnin yhteydessä ja tarvittaessa esitetty jäsenkunnille. Määrärahamuutokset on käsitelty valtuustossa. Raportointia on kehitetty hallituksen toiveiden mukaisesti, mutta edelleen raportoinnin automatisointia ei ole voitu tehdä, koska hanke vaatisi merkittävää taloudellista panostusta. Lisäksi on seurattu alueellista mahdollista yhteistyötä raportoinnin kehittämiseksi ja kokonaisarkkitehtuurityön käynnistymistä. Talousarvion laadintaprosessi uudistettiin osittain ja aikataulutettiin uudelleen. Prosessi onnistui ja pystyimme toteuttamaan jäsenkuntien asettamat aikataulutavoitteet palvelusopimusten käsittelylle. Hankintaohje on päivitetty ja käsitelty hallituksessa Hankinnat on tehty noudattaen hankintaohjetta. Yhteistyöprosessia on kehitetty edelleen IS-hankinnan kanssa, sopimusmallit on yhtenäistetty, täydennetty ja päivitetty. Hankintojen ja sopimusten seuranta on huomattavasti parantunut asiatarkastuksen ja hyväksynnän yhteydessä. Lisäksi reklamaatiot ja niiden käsittely on parantunut. Prosessit, laatu, vaikuttavuus ja asiakaspalvelu hoitoon pääsy on toteutunut muualla paitsi suun terveydenhuollossa ja puheterapiassa. hoito- ja hoivapalveluissa palvelujen käsittelyajat ovat pääasiallisesti toteutuneet lainsäädännön edellyttämissä määräajoissa. Vammaispalveluissa hakemusten käsittely ja viranhaltijapäätösten tekeminen ei ole kaikilta osin toteutunut annetuissa määräajoissa. Rekrytontiprosessia on tehostettu ja otettu käyttöön laajasti sähköinen rekrytointijärjestelmä sekä ulkoisiin että sisäisiin rekrytointeihin asiakaspalautejärjestelmän osa-alueena Asiakasraadin valmistelutyö on tehty vuoden aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön keväällä prosessikuvausten valmistelua on tehostettu ja kuvausten tekemiseen on myös kohdennettu koulutusta kuntayhtymässä on käytetty myös ulkopuolista toiminnan arviointia (mm. NHG) sekä kuntamaisemaraportointi (vertailuanalyysi kerran vuodessa). potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit käsitellään yhtymäjaostossa. Toimintakertomus 13

14 Kehittämisen kohteena ovat jatkossa ennakoinnin parantaminen, prosessijohtamisen kehittäminen ja vastuuttaminen sekä toimintatavan jalkauttaminen Yhteenveto Kuntayhtymän toiminta on vakiintunut ja selkeästi sekä toiminnanohjaus, seuranta, raportointi ja kokonaisjohtaminen ovat parantuneet. Erityistä huomautettavaa ei valvonnassa ole löytynyt. Yksittäisiä asioita on havaittu ja esitetty korjaustoimenpiteet. Kuntayhtymän toiminnan kehittämistyö on kohdentunut johtamiseen ja esimiestyöhön laajalla koulutusohjelmalla, kiinnittämällä huomiota työhyvinvoinnin eri osatekijöihin ja johtamisjärjestelmän muutoksella, jolla kohdistetaan resurssia lähiesimiestyöhön. Johtamista ja vastuita on selkeytetty. Jatkuva muutos, joka suureksi osaksi johtuu ulkoisista tekijöistä (kansalliset vaatimukset, lainsäädäntö ja soterakenneuudistukset) rasittavat merkittävästi henkilöstöä. Keskittyminen ydintehtävään on oleellista ja siihen tulee kiinnittää huomioita esimiestyössä ja johtamisessa. Entistä enemmän on palvelutoiminnassa myös kiinnitettävä huomiota asiakaslähtöisyyteen, asiakaspalveluun. Lisäksi monipuoliset palvelujen mallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä. Erityistä huomiota on kiinnitetty oman henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen. Sitä tulee edelleen kehittää, kannustaa ja palkita. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen selviää tuloslaskelmasta. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Toimintakate on yhteensä 1,6 milj., mikä muutetun talousarvion mukainen. Toimintatuotot ovat 101,1 % toimintakuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tilikaudelta vuosikatetta kertyi 1,4 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 100,0 %. Tilikaudella ei ollut satunnaisia eriä. Perussopimuksen 21 :n mukaisesti jäsenkuntien laskutus perustuu kuukausittaiseen ennakkolaskutukseen. Samoin kuntayhtymän perussopimuksen mukaan tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Ali- ja ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Jotta kuntayhtymän tilinpäätös on vertailukelpoinen jäsenkuntien tilinpäätösten kanssa, tilinpäätökseen on tehty ennakkokirjaukset jäsenkuntien ylikäytön mukaisista loppulaskuista. Lisäperinnät ovat seuraavat: Iisalmen kaupunki yhteensä ,61 euroa, Kiuruveden kaupunki yhteensä ,36 euroa, Sonkajärven kunta yhteensä ,72 euroa ja Vieremän kunta yhteensä ,92 euroa. Lisäperinnät ovat yhteensä ,61 euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Lisäperintöjen jälkeen kuntayhtymän tilikauden tulos oli +/- 0 euroa. Tilikauden tulos on alkuperäisen talousarvion mukainen. Taseessa on edellisen vuoden alijäämää yhteensä euroa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta. Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Joulukuu 150 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TA+muutos Toteutunut TA% Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Toimintakertomus

15 HANKKEET KEHITTÄMISHANKKEET Hanke Sisältö Toteutus Kustannusarvio vuosittain Kotihoito askeleen ohjelma kotihoitoon Päätavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Ohjelma koostuu selkeistä askeleista, jotka kunnan tulee toteuttaa nostaakseen kotihoidon tuottavuutta, vaikuttavuutta ja peittävyyttä. Ohjelman avulla mikä tahansa kunta voi varmistaa ikääntyvien ihmisten entistä pidempään kotona selviämisen nykyistä pienemmillä kokonaisresursseilla. SOTE paneutuu erityisesti hoitoketjujen sujuvuuden kehittämiseen ,4 milj.. SOTE 0,2 milj.. Kalajoki 0,13 milj., Kallio 0,15 milj. ja Mediverkko 0,33 milj. (koko hanke aika) Avustus Toteutuminen vuonna TEKES SOTE = Kallio= Kalajoki= Mediverkko= Hanke vuosi alkoi myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Hankkeelle myönnettiin 2 kk jatkoaika. Pilottien valmistelun ja aloittamisen jälkeen hanke eteni suunnitellusti siirryttiin vaiheeseen 3, jossa tehdään hankkeen vaikuttavuusanalyysi, dokumentointi ja pilotoitujen toimintamallien jalkautus Ylä-Savossa. Ylä-Savon SOTE ky kehittää hoitoketjujen sujuvuutta yhdessä Kalajoen kaupungin kanssa. Iisalmen kotihoidossa toteutettiin pilotit keskitetyssä palveluohjauksessa (Asiakasneuvonta OH- JURI/nimi rekisteröity), kotona kuntoutumisen kehittämisessä ja pth lääkärin roolin vahvistamisessa kotihoidossa. Pilotit päättyivät Pilottien palvelukuvaukset ja toimintaohjeet päivitetään seudulliseen toimintamalliin. Kalajoen kaupunki pilotoi tavoitteellista asiakaslähtöistä kotihoidon toimintamallia ja palveluohjausta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio pilotoi asiakaslähtöisen kotihoidon kysynnän ja resurssien yhteen sovittamista sekä kotihoidon johtamista. Mediverkko Hoivapalvelut Oy vastaa tiedolla johtamisen osiosta ja sen pilottialueet olivat Ylivieskassa alkaen ja Nivalassa alkaen saakka. Lisäksi Iisalmen kotihoidon C-alueella on ollut pilotti, jossa kehitetään kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä ja ohjataan työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön. Lähiesimies (projektityöntekijä) ja sairaanhoitajat ovat olleet C-alueella muun tiimin kanssa. C-alueella on pilotoitu kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä FastRoi Hilkkaa lähtien (mobiili). Kokeilu kestää saakka. Kehittämistyöryhmien työ jatkuu lähtien seudullisen jalkautuksen valmistelulla. Hanketta ja Hilkkaa on esitelty Sonkajärven, Kiuruveden ja Vieremän kotihoidoille. Iisalmen kotihoidolle on pidetty hanke-infoja. Iisalmen kotihoidossa toteutettiin 2 työajanseurantaviikkoa (kevät / syksy) ja tulokset on analysoitu. Työryhmä on perustettu aikakriittisen kotikäynnin määrittämiseen. Yhteistyötä on tehty muiden hankkeiden, sidosryhmien ja yrittäjien kanssa. Ohjuria on esitelty eri tapahtumissa ja järjestöjen / yhteisöjen tilaisuuksissa sekä sanomalehdissä/ radiossa. YSSKY on ollut päätoiminen projektipäällikkö. Hankkeen asiantuntijana on toiminut NHG Consulting Oy. Tekesin 2. väliraportti on tehty ajalta , maksatus kuntayhtymälle oli Loppuraportti Tekesille on tehtävä mennessä. Toimintakertomus 15

16 VÄLI SUO- MEN IKÄKASTE ÄLDRE KASTE II, laajennus Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen Ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointihanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre Kaste II-hankkeessa toteutetaan valtakunnallisen Kas-te-ohjelman tavoitteita paikallisesti sekä kehitetään Ikääntyneiden lainsäädännön vahvistamisessa keskeisiksi arvioituja palveluprosesseja ja palvelusisältöjä. Luontevaa on ollut liittää käynnissä olevaan ikäihmisten palveluja kehittävään kasterahoitteeseen hankkeeseen vahvemmin mukaan ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointi omana osa-hankkeena. Ikälain pilotointi osahankkeen sisällöt koostuvat Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi valmistelussa olevan ns. Ikälain keskeisistä sisällöistä. Pilotoitavat asiakokonaisuudet ovat 1. Monipuolinen palvelutarpeen arviointi, 2. Kunnan vastuutyöntekijä 3. Osallisuuden vahvistaminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallistunut osa-hankkeen teemaan Monipuolinen palvelutarpeen arviointi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus hankekaudelle on max 6079 euroa. STM on myöntänyt valtionavustusta Tampereen kaupungille euroa (75 %). Mukaan lähtevien kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus on euroa (25 %). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallistunut Ikälain pilotointi- osahankkeen teemaan Monipuolinen palvelutarpeen arviointi. Pilotointivaiheen jälkeen monipuolista palvelutarpeen arviointia on toteutettu pilotoidun toimintamallin mukaisesti. Ikälain pilotointi-osahankkeen tuloksia on otettu käyttöön keskitetyssä palveluohjauksessa Ohjurissa. Jatkotavoitteena on koko kuntayhtymään uuden toimintamallin jalkauttamista syyskuusta lukien. Pohjoisen alueella ikälain pilotointia tuettiin tutkimuksella iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta sekä vastuutyöntekijän tarpeellisuudesta työntekijöiden ja iäkkäiden henkilöiden kokemana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kokonaiskuvan luominen ikälain keskeisten tavoitteiden toteutumisesta niiden sisältöteemojen osalta, jotka Pohjoisen alueella olivat pilotoinnin kohteena. Tutkimusaineisto muodostui työntekijöille suunnatusta webropol -kyselystä ja iäkkäiden henkilöiden haastatteluista. Ikälain pilotointi osahanke on päättynyt ja siitä on valmistunut loppuraportti syyskuun loppuun mennessä. Raportti on jäsennetty pilotoinnin kohteena olleiden teemasisältöjen mukaisesti. Kunkin pilottialueen kehittämistyön tulokset on koostettu teemakohtaisesti yhteen. Kaikista neljästä sisältöalueesta iäkkään henkilön osallisuudesta oman palvelunsa suunnitteluun ja toteutukseen, vanhusneuvostosta, palvelutarpeen monipuolinen selvittämisestä ja kunnan vastuutyöntekijästä - esitetään toimintamallit, joiden tavoitteena on edesauttaa kuntia vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Loppuraportti ja toimintamallit löytyvät osoitteesta www. ikakaste.fi / ikalainpilotointi. Ikälain pilotointi osahanke- päättyi 10/. 16 Toimintakertomus

17 VOEMA hanke (Vanhuksille Oekeeta Elämää ja Mielekästä Arkee) VOEMA hanke on tarkoitettu Vanhus Kastehankkeen päättyessä vanhusten perhehoidon edelleen kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Ikäihmisille tarjotaan asumisen ja hoivan vaihtoehtona myös green carea, kun itsenäinen asuminen ei syystä tai toisesta enää onnistu ja vastataan kuntien tarpeeseen lisätä eri vaihto-ehtoja lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen, erityisesti omaishoidon tukeminen ja muistisairaat asiakkaat. Hankkeen tavoitteena on: -perhehoitajien ja perhekotien osaamisen syventäminen -laadukas perhehoito on osa vanhusten palvelujärjestelmää kaikissa kunnissa -vanhusten perhehoitoa koordinoidaan keskitetystä yksiköstä onnistuneesti Pohjois-Savossa -kunnat sitoutuvat keskitetysti yksikön toimintaan rahoitusosuuksin vuodesta 2015 alkaen 2014 Mikäli hanke toteutuu, osallistuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä seuraavin kuntakohtaisin maksuosuuksin: Iisalmi 2765, Kiuruvesi 1481, Sonkajärvi 727 ja Vieremä 562. Ylä-Savon SOTE ky ei sitoudu keskitetyn yksikön rahoitukseen. ELY-keskukselta on haettu ESRhankerahaa euroa. Hankkeeseen osallistuvat 19 Pohjois-Savon kuntaa. Hankkeen kesto 1/ 12/2014. Budjetti euroa, ESR ja kuntien omarahoitusosuudet. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö. Hankkeen keskeinen tavoite on vanhusten perhehoidon edistäminen maakunnassa. Hanke käynnistyi Helmikuussa tehtiin ensimmäiset kuntakäynnit (kuntakentän perehdyttäminen), käynnistettiin kehittämistyöryhmätyöskentely (kaksi kokousta), sekä hankkeen ensimmäiset info- ja rekrytointitilaisuudet vanhusten perhehoidosta kiinnostuneille. Haku päättyi maaliskuussa. Ikäihmisten perhehoidon rekisteriä on päivitetty kevään aikana. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään on koulutettu hankkeessa yksi kouluttaja keväällä. Kouluttaja toimii tällä hetkellä kouluttajana valmennusryhmässä ja sen jälkeen hän saa perhehoitoliiton pätevyyden toimia kouluttajana. - SOTE:n alueella tällä hetkellä 2 valmennuksen käynyttä henkilöä, jotka voisivat toimia perhehoitajina. Laki edellyttää, että perhehoidon valmennus on käytävä ennen hoitajaksi ryhtymistä - tällä hetkellä toinen koulutusryhmä on kesken - alueella järjestetty perhehoito-infoa ja rekrytoitu ihmisiä valmennukseen - yhteyshenkilö osallistunut perhehoidon kehittämisryhmiin 3 kertaa tämän vuoden aikana, mukana Pohjois-Savon alueelta toimijoita useista kunnista - ryhmissä mietitty yhteisiä käytäntöjä ja pohdittuja hyviä käytäntöjä, joilla toimitaan -> yhteinen toimintaohje, joka on jo hyväksytty joissakin Pohjois- Savon kunnissa - sosiaalihuollossa on työstetty perhehoidon toimintaohje, joka sisältää lastensuojelun-, vammaispalveluiden -, mielenterveyskuntoutujien - sekä ikäihmisten perhehoidon Tavoitteena on aloittaa ikäihmisten tilapäinen ja pitkäaikainen perhehoito keväällä Toimintakertomus 17

18 Hyvinvointikioski Hyvinvointi Ote Hyvinvointikioski-hanke toteutetaan yhteistyössä neljän toteuttajan kesken. Päätoteuttajana on Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina ovat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Savonia Ammattikorkeakoulu. Hyvinvointikioski-hanketta rahoittavat Pohjois- Savon liitto, EAKR aluekehitysrahasto ja Kuopion Kaupunki, Varkauden kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Hyvinvointi Ote on osa Hyvinvointikioskihanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen asiakaslähtöinen, asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä edistävä julki-nen monipalvelupiste sekä edistää monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella Hyvinvointi Ote on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen hanke. Hanketta hallinnoi terveydenhuolto. Lähde-hanke Tavoitteena on vähentää vuotiaiden nuorten sosiaalista, taloudellista ja työmarkkinallista syrjäytymistä, kehittää syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia, lisätä nuorten osallisuutta sekä tehostaa eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja palveluverkostoa Toimintakulut vuodelle ovat Omarahoitusosuus on 30 % Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois- Savon liitolta avustusta 70 % (64610 ) Hyvinvointi Ote on toiminut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella liikkuvana hyvinvointipalveluna kuntakeskuksissa. Vuoden aikana Hyvinvointi Ote on toiminut seudullisena liikkuvana palveluna (matkailuauto) noin kymmenenä (10) päivänä kuukaudessa. Toimintapäivät on jaettu kuntien kesken tasapuolisesti. Hankkeen toimintaa on esitelty muun muassa kuntien omissa tapahtumissa. Hyvinvointi Otteen matkailuauto oli kesätauolla Hankkeen toinen työntekijä jatkoi hankkeessa 1.8. alkaen 100 %:lla työpanoksella toisen hanketyöntekijän lopetettua hankkeessa keväällä. Hanketyöntekijä on jatkanut jo aloitettua yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa, muun muassa osallistumalla Ikäihmisten Tuuppauspäivään sekä syysmarkkinoille. Kotihoidon asiakasohjaus ja neuvonta; Ohjurin kanssa tehtiin kokeilua syrjäseuduille poiketen kuntakeskuksista. Assi -hankkeen projektityöntekijän kanssa aloitettu yhteistyö on jatkunut kesän ja syksyn aikana. Hankkeiden projektityöntekijät tekivät yhteistyötä muun muassa Sonkajärven Eukonkanto -kilpailuissa. Kuntayhtymän eri yksiköiden henkilöstö on osallistunut toimintaan seudullisesti. Savonia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija oli suorittamassa käytännön harjoittelujaksoaan Hyvinvointi Otteella syyskuun ajan. Hyvinvointi Ote on tiedottanut toiminnastaan Iisalmen Sanomien menovinkki osiossa ja kuntayhtymän nettisivuilla. Auton käyttökokeilu päättyi marraskuun lopussa. Hankkeen päätöstilaisuus oli Hanke sai jatkoaika päätöksen joulukuussa, eli hanke jatkuu vielä / Hanke päättyi vuoden lopussa. Sen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja palveluita ilman suoraa asiakastyötä. Hankkeessa toimi alueellinen kehittämistyöryhmä, jossa oli kuntayhtymän edustus. Kuntayhtymän alueella hanke oli mukana omalta osaltaan kehittämässä starttipajatoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hanke järjesti myös sosiaalisen median ja motivoivan haastattelun koulutusta hankkeessa mukana olleille. 18 Toimintakertomus

19 Saattohoitohanke Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle luodaan saattohoitoverkostomalli edistämään hyvän saattohoidon tasavertaista toteutumista. 1. Laaditaan saattohoitosuunnitelma yhteistyössä perusterveyden- ja sosiaalihuollon kanssa. 2. Perusterveydenhuolto ja saattohoitoa toteuttava laitos vastaavat hyvän saattohoidon toteuttamisesta ja sen laadusta alueellaan. 3. Erikoissairaanhoito tukee alueensa terveyskeskuksia tarjoamalla ympärivuorokautista konsultointiapua. 4. Selkiinnytetään potilaan saattohoitopolkua. Huomiota kiinnitetään eri-ikäisten ihmisten saattohoidon sekä kotisaattohoidon järjestämismahdollisuuksiin. 5. Terveydenhuollon henkilöstön saattohoidon osaamisen perus- ja täydennyskoulutustarpeet varmistetaan. Tehtäväksianto: 1) Palliatiivisen hoidon alueellisen palvelukartan kuvaaminen ja potilasryhmien hoitoprosessien kehittäminen ja 2) yli erikoisalojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen. Vaihe I /2012 Aikataulu: Vaihe II / Aikataulu: Sairaanhoitopiirin kautta osallistuminen. Rahoitus myönnetty kehittämismäärärahoista. Asiantuntijaverkoston jäsentiedot on päivitetty. Saattohoitoprosessi mallinnus on kuvattu ns. uimaratamallina. Malli on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiseksi. Ylä-Savon SOTE Kyn internetsivuille on lisätty elämän loppuvaiheen hoitoa koskeva sivusto. Saattohoitohankkeen vastuuhenkilöt kävivät kouluttamassa Soten henkilöstöä Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Saattohoitohanke on integroitunut kesästä lähtien tuottavuusohjelmaan ja työskentely jatkuu tuottavuusohjelman puitteissa. Palliatiivisen hoidon uusi toimintamalli perustuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaiseen hoitojärjestelmään. I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. Palliatiivisen hoidon työryhmä ehdottaa, että vähintään Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen perustetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon konsultoivat tiimit (mm. vastuulääkäri, hoitoa koordinoiva hoitaja, elektroninen lista asiantuntijoista) tukemaan oman alueensa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa toteuttavia tahoja. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Huomioitavat asiat: Potilaiden hoitolinjaus tulee tehdä ajoissa. Tiedonkulku. Painopiste saattohoidossa siirretään laitoshoidosta kotihoitoon. Kotihoidon toteuttamisessa osaava ja riittävä henkilökunta ympärivuorokautisesti on avainasemassa. Riittävä ja ajanmukainen koulutus niin lääkäreillä kuin hoitohenkilökunnalla tulee varmistaa. Moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää. Toimintakertomus 19

20 Tatu-tartu tutkintoon STARTTI opinnollistamiseen hanke Ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen tehostaminen tukemalla keskeyttämisalttiiden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä. Sosiaali-,terveys- ja nuorisotyön, työpajojen sekä toisen asteen oppilaitosten yhteistyö- ja palvelumallien rakentaminen ja vakiinnuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansan-terveyslain, lastensuojelun, nuorisolain ja am-matillista koulutusta koskevien lain mukaisten velvoitteiden toteuttaminen hallintokuntien rajat ylittävän moniammatillisena yhteistyönä. Starttipajatoiminnan ja työpajojen opinnollistamisen käynnistämisellä Ylä-Savossa tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, jotka eivät ole suorittaneet ammatillista tutkintoa. Starttipajassa tuetaan yksilövalmennuksen, ryhmätoiminnan, työvalmennuksen ja verkoston avulla arjenhallintaa ja ammattiuran suunnittelua. Opinnollistettu pajatoiminta tarjoaa vaihtoehtoisen, käytännönläheisen väylän sekä keskeytysvaarassa oleville opiskelijoille että tutkintoa vailla olevilleaikuisille ammatillisen tutkinnon saamiseksi Ei kustannuksia, kuntayhtymä yhteistyökumppani Ei kustannuksia, kuntayhtymä yhteistyökumppani Hanke jatkuu vuonna Sosiaalityö on mukana hankkeessa asiantuntijaverkostossa. Sosiaalityö tekee tiivistä yhteistyötä hankkeen kanssa. Sosiaalityön tekijät ovat mukana hankkeessa luomassa pajalle toimintamalleja ja työkäytäntöjä sekä jalkauttavat tarvittaessa sosiaalityön palveluita pajalle. Ohjausryhmässä on useita sosiaalityön edustajia. 20 Toimintakertomus

21 ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessi-en käyttöönoton innovaatiot perusterveyden-huollossa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tavoitteet hankkeessa: 1. Etsiä uudenlaisia menetelmiä tukea kansa-laisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöön-otossa ja käytössä 2. Kehittää asiakaslähtöisiä, omahoitoa ja etäohjausta tukevia sähköisiä terveyspalveluja (pitkäaikaissairaiden omahoidon kehittäminen terveyshyötymallin mukaisesti perustana omahoitosuunnitelma) 3. Yhtenäistää hoitopolkuja, joissa voidaan hyödyntää sähköisiä palveluja ja kehittää niihin liittyviä työja toimintaprosesseja 4. Vahvistaa henkilöstön osaamista sähköisten palvelujen toteuttamisessa *Ammattilaisten välinen sähköisen konsultaatiokäytännön kehittäminen *Omahoidon, etävastaanoton ja etäohjauksen toteuttamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen 5. Kehittää asiakas- ja toimintaprosesseja niin, että äitiys- ja lastenneuvolan asiakkailla on mahdollisuus sähköiseen asiointiin, kuten sähköisten asiointityökalujen käyttöönotto (lomakkeet, ajanvaraus, ilmoittautuminen) ja tuottaa terveyden edistämisen tietosisältöjä äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille. 6. Kehittää depressioasiakkaille mielenterveyttä tukevia palveluja kolmiomallin mukaisesti ja tukea palvelujen tuottajien yhteistyötä kehittämällä sähköisiä konsultaatioita (hanke alkanut SOTE: ssa ) v v v Yht Kokonaisbudjetti , josta kuntarahoitus enintään EU-rahoitus myönnetty Yhteistyö Savonia- ammattikorkeakoulun ja Assi-hankkeen toimijoiden kanssa on jatkunut tiiviinä ja yhteistapaamisia on ollut keskimäärin kerran kuukaudessa. Yhteistyö myös eri hankkeiden ja kolmannen sektorin kanssa on jatkunut. Projektityöntekijä on osallistunut vuoden aikana seudullisesti erilaisiin yleisötapahtumiin sekä koulutuksiin. Lisäksi projektityöntekijä on käynyt tutustumiskäynneillä muun muassa Lahdessa ja Helsingissä. Projektityöntekijä on esitellyt hanketta kuntayhtymän eri yksiköiden henkilöstölle. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän oma ohjausryhmä on kokoontunut kolme (3) kertaa vuoden aikana, samoin hankkeen seudullinen ohjausryhmä. Iisalmen terveyskeskuksen vastaanottoaulaan perustettiin sähköinen omahoitopiste. Tilassa on potilaiden käytössä tietokone ja tulostin. Tietokoneella on mahdollisuus päästä Internetiin, kuntayhtymän omalle verkkosivulle, Hyvinvointipolkuun, Kantaan ja Kelan sivuille. Toimintaa kehitetään edelleen. Marevan lääkkeen omasäätelykoulutus aloitettiin Iisalmessa, Vieremällä ja Kiuruvedellä. Omasäätelystä on tehty toimintaohjeistus kuntayhtymän alueelle. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueiden väestölle tehtiin kyselytutkimus sähköisten palveluiden käytön valmiuksista ja palveluiden hyödyllisyydestä välisellä ajalla. Assi-hankkeen osatoimijoiden henkilöstölle (terveysneuvonta ja terveyskeskusten vastaanotot) tehtiin myös sähköinen kysely, jossa kartoitettiin henkilöstön osaamista, näkemyksiä sähköisen palvelujen hyödyllisyydestä ja koulutustarpeista. Ylä-Savon Sote kuntayhtymän esimiehille tehtiin sähköinen kysely välisenä aikana sähköisen asioinnin hyödyntämisestä ammattilaisten välisissä kokouksissa ja konsultaatioissa. Kuntayhtymän verkkosivuille tehdään materiaalia potilaiden omahoidon ja hoitajien tueksi yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Assi-hankkeesta on tiedotettu väestölle muun muassa Ylä-Savon SOTE: n internet sivulla sekä paikallislehdessä. Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven omahoitopisteiden aukioloajoista on tiedotettu paikallislehdessä viikoittain. Toimintakertomus 21

22 TEPA-hanke TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut on Savon Vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja RAY:lta tukensa saava projekti. Projekti pohjautuu laitosasumisen purkamiseen ja tarpeeseen kehittää lähipalveluja vastaamaan kehitysvammaisen aikuisen ihmisen palvelutarpeisiin. TEPA-projektin tavoite on kehittää kehitysvammaisten ihmisten terveydenhuollon palvelujen saamista ja saatavuutta. Toiminnallisina tavoitteina perehdytetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kehitysvammaisen ihmisen kohtaamiseen, pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen -työmallia ja saadaan aikaan poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon toimintamalleja. KOKO-hanke Tarkoituksena kehittää päivystyspotilaan prosessin uudelleen järjestely turvallinen kotiutuminen Lean Management ajattelua hyödyntäen. Projektin tuloksena lisätään päivystyspotilaan prosessin asiakaslähtöisyyttä ja poti-lasturvallisuutta, yhtenäistetään toimintatapoja sekä hillitään kustannusten nousua. Osallistava projekti varmistaa henkilöstön sitoutumisen oman työn tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen sekä lisää työ-tyytyväisyyttä. Lean Management (LM) on prosessien ja laadun kehittämismalli Ei rahoitusosuutta. Ray rahoitus Jatkoaika Rahoitetaan Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin jäsenmaksurahoituksena. Tekes on myöntänyt hankkeelle rahoituksena vuodelle Vuonna Ylä-Savon Soten alueella TEPA-projektia on käynnistetty kartoittamalla palveluverkkoa yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on lisätä tietoa eri ammattilaisten toimenkuvista ja rooleista, muodostaa yhteisiä toimintaohjeita kehitysvammaisen ihmisen kohtaamiseen ja hänen liikkumiseensa palveluissa, ja samalla tuoda näkyviin kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähiverkostonsa kohtaamia ongelmia. Linkkityöntekijän rekrytointi on suoritettu viime vuoden puolella ja työmallia lähdetään pilotoimaan Ylä-Savossa. Projektin kotisivut ovat Triagen aloittamisen myötä todellinen mahdollisuus vaikuttaa päivystyksen potilasvirtoihin. ESI-luokituksen mukainen potilasprosessi parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta. Kotiutumisen ja kuntouttavan työotteen huomioiminen jo tulovaiheessa parantaa hoidon tuloksia. Erityisesti toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa. Lopulliset tulokset nähtävissä vasta muutaman vuoden kuluttua. Ikääntyneen päivystyspotilaan turvallinen kotiutuminen (KOKO2), jossa vakiinnutetaan päivystyksen kotiuttamishankkeessa kehitettyjen toimintamallien käyttö. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäinen kotiutumisen toimintamalli ikääntyneen päivystyspotilaan hoitoketjussa. Varmistetaan hoidon kannalta tarpeellisen tiedon viiveetön siirtyminen hoitoketjun rajapinnoilla. Yhteistyö ja yhteinen näkemys potilaan parhaasta on ainoa tie onnistuneeseen kotiutumiseen. Potilas hoidetaan oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Hoitoketjun toimijoilla oltava tietoa toistensa toimintaperiaatteista ja toimintamahdollisuuksista. Onnistunut kotiutuminen vaatii aina yhteistyötä ja suunnittelua: kotiutumisen ajankohdan arvio! 22 Toimintakertomus

23 Avohoitopainotteisen mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittämishanke (Arjen mieli Kastehankkeen osahanke) Ylä-Savon osahankkeen sisältö ja tavoite 1)Laaditaan Ylä-Savon SOTE alueelle mielenterveys- ja päihdestrategia 2)Mallinnetaan avohoitopainotteinen mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen toimintamalli. Sisältö: - perhetyö - nuoret -akuuttityö -vastaanottotoiminta - osastotyö - kotikuntoutus - asumispalvelut Kustannusarvio Ylä-Savon SOTE ky:n oma rahoitus , josta v v v Valtionavustus saatu, joka kattaa loput kustannukset. Valtion avustus , josta haettavissa v v v Hanke on toteutettu ajalla Hankkeessa on ollut palkattuna kaksi sairaanhoitajaa mallintamaan ja toteuttamaan tehostettua psykiatrista kotikuntoutusta. Lisäksi hankkeeseen on siirretty esimiestyöpanosta hanketyöryhmien ohjaamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Hankkeen hallinnointi on tapahtunut Arjen mieli hankkeen hankejohtajan ja sihteerin toimesta. Yhteistyötä on tehty muiden osahankkeiden kanssa. Hankkeen paikallisena vastuuhenkilönä on ollut psykiatrian ylilääkäri Marja Kesti (varalla ylihoitaja Terttu Korhonen). Hankkeella on ollut paikallinen ohjausryhmä ja useita kehittämistyöryhmiä. Hankkeen päätavoitteena on ollut mielenterveys- ja päihdetyön avohoitopainotteisuuden lisääminen. Hankkeen aikana on lakkautettu psykoosiosasto, sairaansijat ovat vähentyneet 42:sta 32:een, aloitettu uusina toimintoina tehostettu psykiatrinen kotikuntoutus, depressiohoitajatoiminta, koulupsyykkaritoiminta ja neuvolatiimitoiminta. Terveydenhuollon päivystyksen ja psykiatrisen akuuttityön välistä yhteistyötä on kehitetty joustavammaksi ja ohjeistettu toimintaa. Toiminnan painopistettä on muutettu ehkäisevän työn ja varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen suuntaan. Lasten ja nuorten työryhmiä ja lähipalveluja on vahvistettu siirtämällä sairaalasta vapautuvaa henkilökuntaa näihin työryhmiin. Sairaalahoidon kehittämiseen on panostettu. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö on aloitettu ja se on määritelty keskeiseksi kehittämisen kohteeksi lähivuosina hanketyöskentelyn päätyttyä. Hanke on alittanut talousraaminsa. Toimintakertomus 23

24 MAP-hanke Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallisena MAPprojektissa. MAP Minun asumisen polkuni projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (SA- VAS) kehittämishankkeena Raha-automaatti-yhdistyksen tuella. Projektin tarkoituksena on kehittää ensisijaisesti tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden asumien järjestämistä (suunnittelu ja asuminen) Savon alueella painottaen päämiehisyyden näkökulmaa. Projektin tulokset hyödyntävät varsinaisen kohderyhmän ohella myös heidän läheisiään sekä asumispalvelujen järjestäjiä ja tuottajia. Tuetusti päätöksentekoon projekti Savon vammaisasuntosäätiön hallinnoima projekti, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja päämiehisyyttä. Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä on osallisena projektissa. Tuetusti päätöksentekoonprojektin avulla edistetään vammaisten henkilöiden osallisuutta, valtaistumista ja päämiehisyyttä omaa elämää koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Päätavoitetta tukevia osatavoitteita ovat kommunikaatiokeinojen levittäminen ja perehdyttäminen, tuetun päätöksenteon keinojen juurruttaminen sekä asennevaikuttaminen (päämiehisyys-ajattelun edistäminen, vammaisen henkilön kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen) Projektille on myönnetty RAY:n avustus Alueohjaajan työsuhde Iisalmessa päättyi Map-projektin lopputuotteet valmistuvat vuoden 2014 alkuun mennessä. Kaikki lopputuotteet kirjoitetaan selkokielellä päämiehen näkökulmasta ja kuvitetaan ns. Map/Savas kuvapankin kuvilla. Kuvat tulevat kaikkien tuotoksien tapaan sähköisesti nettisivuille. Vuonna on projektin ohjauksessa on perustettu SOTE:n omien kehitysvammayksiköiden kommunikaatiovastaavien tiimi. Yksiköt ovat valinneet keskuudestaan kommunikaatiovastaavan, jonka vastuualueena on vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käyttöönoton tehostaminen yksikössä. Ylä-Savon SOTE ky:n Vammaispalvelujen, Map- ja Tuepa-projektien yhteistyössä järjestettävä Viljamit-tapahtuma pidetään Iisalmen kulttuurikeskuksella , josta verkostoille jaetaan sähköistä informaatiota 24 Toimintakertomus

25 Hyvinvointia ja laatua Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva kehittämishanke Hankkeessa syvennetään Ikälain pilotointi hankkeessa tehtyä kehittämistyötä uuden lain keskeisten teemojen mallintamisessa ja levitetään osallisuuden vahvistamiseen, vanhusneuvoston toimintaan, palvelutarpeen monipuoliseen arviointiin ja kunnan vastuutyöntekijän tehtävään kehitettyjä toimintamalleja kuntien kesken. Lisäksi hankkeessa kehitetään toimintamalleja hyvinvointia edistäviin palveluihin sekä vanhuspalvelulain ladun arviointiin laajemmin. Kehittämisen keinot ja toimenpiteet sovitetaan kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä olevaan lähtötilanteeseen ja olosuhteisiin. 7/ 10/2014 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus koko hankekaudelle on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta valtion avustusta Tampere hallinnoi hanketta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on lähtenyt mukaan STM:n rahoittamaan Hyvinvointia ja laatua - Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukevaan kehittämishankkeeseen. Kuntayhtymän hanketavoitteet ovat seuraavat: - Vahvistaa hyvinvointia edistäviä ohjaus- ja neuvontapalveluja, juurruttaa seudullinen matalan kynnyksen neuvontapuhelin kuntayhtymään. - Syventää asiakasohjauksen valmiuksia laaja-alaiseen palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen. Monitoimijaisuuden vahvistaminen. Toimintamallin juurruttaminen seudullisesti. - Jatkaa pilotointihankkeessa aloitettua moniammatillista palvelutarpeen arviointia ja laajentaa käytäntöjä kuntayhtymän alueella. Selvittää GAS-menetelmällä määriteltyjen asiakaslähtöisten hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteiden toimivuutta kotihoidossa ja asumispalveluissa. - Ikälain pilotoinnissa kehitetyn vastuutyöntekijämallin soveltaminen, kokeileminen ja juurruttaminen osaksi asiakasohjauksen kokonaisuutta. - Tuotetaan tietoa vanhuspalvelujen strategisen suunnittelun ja palvelujen riittävyyden arviointiin. Selvitetään käytössä olevien järjestelmien hyödynnettävyyttä. Tuetaan kunnissa toimivien vanhusneuvostojen työskentelyä. Omavalvonnan kehittäminen. Toimintakertomus 25

26 TOIMINTAKERTOMUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto- ja tukipalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 10 Hallinto ja tukipalvelut TA+muutos TP Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Talouden toteutuminen Hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueella ulkoiset toimintatuotot kertyivät hyvin. Myyntituotoissa ylitys aiheutui jäsenkuntien maksuosuuksien ylittymisestä. Henkilöstöpalveluissa tuli arvioitua enemmän Kela korvauksia henkilökunnan työterveyshuollon kustannuksiin. Tukipalveluissa ylittyivät aterioiden myyntituotot sekä vuokratuotot. Koska hallinto- ja tukipalvelujen toimintakulut alittuivat, tilinpäätöksen yhteydessä sisäiset vyörytykset on ajettu uudestaan ja nyt sisäiset palvelujen myyntituotot alittuvat yhteensä Vastuualueen toimintakulut alittivat talousarvion (toteutuma 95,6 %). Erityisesti henkilöstökulut alittuivat noin Palvelujen ostot alittuivat , mikä johtui erityisesti arvioitua pienemmistä verkko- ja laitepalveluista. Aineiden ja tarvikkeiden ostot alittuivat yhteensä , mihin vaikutti erityisesti elintarvikkeiden ja kalustohankintojen alittuminen. Vuokra- ja muut kulut ylittyivät noin , mikä johtui toimintavuoden aikana tulleista useista tilamuutoksista. Toimintavuoden aikana vastuualueen sisällä on tehty määrärahamuutoksia. Tietopalvelujen alittuvia määrärahoja on siirretty erityisesti hallintopalvelujen muutoista aiheutuneisiin kuluihin. Valtuuston vahvistamissa talousarviomuutoksissa rahoitusosan jäsenkuntien maksuosuuksiin on tehty 2,9 milj. :n korotukset. Hallinto- ja talouspalvelut Viime vuoden keskeinen tavoite oli johtamisjärjestelmän uudistaminen. Työ käynnistyi kevään aikana työryhmätyöskentelyllä, jossa kartoitettiin sekä kehittämistavoitteita että vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Kevään työskentelyn jälkeen yhtymähallitus vahvisti mallipohjan johtamisjärjestelmän uudistamiselle. Talousarvion valmistelun jälkeen johtamisjärjestelmän valmistelutyötä jatkettiin marras-joulukuussa. Organisaatiomalli vahvistettiin joulukuussa. Koska henkilövalinnat siirtyivät tammikuulle, uusi johtamisjärjestelmä ja organisaatio tulevat 26 Toimintakertomus

27 voimaan Johtamisjärjestelmän valmistelun yhteydessä päivitettiin myös hallintosääntö. Kuntatalouden vaikeudet tiedostettiin ennen tulevan vuoden talousarvion laadintaa. Esimiehet valmistelivat kuntayhtymän tuottavuusohjelman kahden päivän työseminaarissa toukokuussa. Talousseminaarissa kuntayhtymän ja jäsenkuntien päättäjille ja ylimmälle johdolle esiteltiin tuottavuusohjelma palvelurakenteen muutoksineen ja linjauksineen. Kuntien antamissa lausunnoissa ei hyväksytty kaikkia muutosesityksiä, mutta tuottavuusohjelma oli pohja seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. Talousarvioprosessissa järjestettiin valtuustolle kaksi infotilaisuutta, yhtymähallitukselle talousarvioseminaari ja jäsenkunnille kuntakokoukset. Talousarvion sisältö ja keskeiset muutokset käsiteltiin jäsenkuntien kanssa palvelusopimusneuvotteluissa, joita pidettiin yhteensä kymmenen. Lisäksi talousarviota esiteltiin jokaisen jäsenkunnan luottamushenkilöille. Talousarvion laadintaprosessi oli onnistunut, sillä ensimmäistä kertaa sekä talousarvion että palvelusopimusten käsittely toteutui joulukuussa. Myös palvelujen järjestämissuunnitelma päivitettiin viime vuoden aikana ja se lähetettiin lausuntokierrokselle jäsenkuntiin Yhteydenpito jäsenkuntiin oli vuoden aikana tiivistä; kuluvan vuoden palvelusopimuksista pidettiin maaliskuussa neuvottelukierros, johtoryhmä vieraili kaikkien jäsenkuntien valtuustoissa ja hallituksissa; toimitusjohtaja osallistui kuntajohtajakokouksiin ja talous- ja hallintojohtaja talousvastaavien kokouksiin. Yhteistyötä tehtiin myös sairaanhoitopiirin kanssa; kuntayhtymän edustajat osallistuivat sairaanhoitopiirin kuntakierrokselle ja kuntakokoukseen sekä moniin tuottavuusohjelman työryhmiin. Johtoryhmä osallistui kuntayhtymän esimieskoulutukseen ja uutta osaamista saatiin myös kokonaisarkkitehtuurista, Lean koulutuksesta prosessijohtamiseen ja Maisemaseminaarista. Erityisesti johtamisjärjestelmän uudistamisprosessiin käytettiin myös johtoryhmän kehittämispäiviä. Vuoden aikana johtoryhmän jäsenistä vaihtuivat sosiaalijohtaja ja johtava ylilääkäri. Hallintokeskuksessa muuttuivat myös viestintäsihteeri ja yksi hallintosihteeri. Hallintokeskuksen toimintaan tuli ylimääräisiä tehtäviä ja kustannuksia kahdesta muutosta; tammikuussa muutettiin Iisalmen terveyskeskukselta Pohjolankatu 4:een ja elokuussa muutettiin Pohjolankatu 21:een. Talouspalveluissa vuodelle laadittiin etukäteen esimiesten vuosikello- sekä raportointiaikatauluohjeet. Talousarvio 2014 laadittiin voimassa olevan organisaation mukaan. Loppuvaiheessa talousarvio muutettiin uuden organisaatioluonnoksen mukaiseksi. Organisaatiomuutoksen johdosta taloudenohjauksessa (Raindance) tehtiin rinnakkaisorganisaatio, jotta vuoden ja vuoden 2014 raportointi voidaan tehdä voimassaolevan organisaation mukaan. Sähköisten verkkolaskujen vastaanottoa on tehostettu. Ostolaskuista verkkolaskuja on ollut 39,8 %. Suoraveloituksen päättyessä EU-maissa kuntayhtymän Pro elaskutuksessa otettiin käyttöön suoramaksu-piirre ja suoraveloitusten muunto suoramaksuiksi tai e-laskuiksi toteutettiin. Tukipalvelut Tukipalvelut käsittävät ruokapalvelut, siivouspalvelut, sairaalateknisen huollon ja tilapalvelut sekä hankinnat ja logistiikan. Tukipalveluiden tehtäväalueen tulosyksiköiden toimintaan on sovellettu yrittäjämäistä toimintamallia. Tukipalvelujen tulosyksiköiden toiminta ja talous ovat toteutuneet suunnitellusti. Hankintapalveluissa kuntayhtymä on IS Hankinta Oy:n osakas. Kuntayhtymä on mukana hankintapalvelujen seudullisessa kehittämistyössä ja hankintatyöryhmissä. Tilapalveluissa Iisalmen sairaalan talousarvion mukaiset investoinnit ja hankinnat toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Kiinteistövalvonnan saneeraukseen saatiin ELY- keskukselta investointiavustusta. Osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä valmistui Iisalmen sairaalaan.hoitajakutsujärjestelmän uusiminen aloitettiin Sonkajärven terveyskeskuksesta. Sairaalatekniseen huoltoon valmistui uudet tilat. Koljonvirran sairaalan tilojen jatkokäyttöprojekti on käynnistetty. Laitehuoltotehtäviä on toteutettu suunnitellusti. Koko kuntayhtymän alueella käytössä oleva Esmi työajan seurantajärjestelmä päivitettiin uuteen versioon. Toimikorttirekisterikuvaukset ovat käynnistyneet. Ruokapalvelujen tuottaminen on sopeutettu palvelurakennemuutoksia vastaavaksi. Siivouspalveluille palvelurakennemuutosten vaikutus oli haasteellinen henkilöstönäkökulmasta katsottuna. Tietohallinto Yhtenäisen tietoverkkoympäristön rakentaminen eteni hitaasti ja on edelleen kesken. Etenemisen hitaudesta seurasi ylimääräisiä työasemien vuokrakustannuksia. Citrixkäyttöympäristön käyttöönotto viivästyi myös etenemisen hitaudesta johtuen ja siten kustannukset siltä osin eivät realisoituneet täysimääräisesti. Tietoverkkoympäristön rakentamisprojekti ei ole päättynyt vuoden loppuun mennessä loppuvaiheessa esille tulleiden sovellusongelmien vuoksi. Valtaosa siirroista on kuitenkin jo tehty. Intranet- ja internet- sivujen uudistusta ei toteutettu resurssipulan vuoksi vaan suunnittelu siirrettiin vuodelle Sähköisiä palveluita ei pystytty ottamaan käyttöön aiotulla aikataululla selvitystyön ja muiden työtehtävien haasteiden vuoksi. Toimintakertomus 27

28 Henkilöstöpalvelut Rekrytointi Rekrytointi oli mukana seuraavissa tapahtumissa vuoden aikana: Sairaanhoitajapäivät Helsinki Kunta etsii lääkäriä tapahtuma Kuopio Itä-Suomen Lääketiedepäivät Kuopio NuoriLääkäriPäivät Helsinki työvoimapalveluiden rekrymessut Iisalmi työnhakijoille ja ammatinvaihtajille Te toimisto Iisalmi Rekrymessut Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille Iisalmi ja Kuopio Expeditus Novus Kajaanin AMK rekrytointimessuilla Varkauden kaupungissa lomautetuille järjestetyssä tapaamisessa mukana: Sote kuntayhtymän mahdollisuudet työnantajana. Iisalmen kaupunki, yrittäjät ja Te palvelut kutsuttuna. Kansainvälinen hammaslääkäreiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajien rekrytointiprosessi käynnistettiin ja rekrytoinnissa edettiin työnhakijavalinnoista lähtömaan koulutuksiin. Valitut työntekijät ovat tulossa keväällä Mok hanke, Ely, Eures ja alueellinen (Pohjois-Savo) sote toimijoiden yhteistyö toimi hyvin. Yhteistyössä ammattijärjestön ja TE-palveluiden kanssa suoritettiin hoitotyöstä poissaolevien sairaanhoitajien Pohjois-Savon alueellinen rekrytointi kampanja. Yhteistyön tuloksena saatiin kaksi lähi hoitajan/sairaanhoitajan tehtäviin palaavan hakemusta. Heille tarjottiin sijoittumispaikkaa kuntayhtymässä ja järjestettiin opintojen päivitysmahdollisuudet. Rekrytoinnissa koettiin samanlaisia kompastuksia kuin aiempina vuosina: ei toimita ohjeiden mukaan (esim. rekrytointi- ja siihen liittyvä asianhallintaohjeistus), ei toimiteta tietoa sovitusti toiminnasta, tehtävä- ja vastuualueiden välisessä yhteistyössä ja yhteistoiminnallisuudessa on edelleen haasteita ja lääkäreiden rekrytointityöryhmän toimintaa ei ollut. Jatkossa pyritään järjestämään lähihoitajasta sairaanhoitajaksi koulutus sekä keskittämään rekrytointia nykyistä enemmän. Työsuojelu Työsuojelun painopistealueina ovat olleet työ- ja henkilöturvallisuus -asioiden kehittäminen. Vuoden aikana henkilöstöä on koulutettu työturvallisuuden hallintaan omana työnä kaksi kertaa joka kunnassa. Tämän lisäksi johdolle ja esimiehille järjestettiin kolme saman sisältöistä turvallisuusjohtamisen kulutustilaisuutta. Kiinteistöjen turvallisuushenkilöt ovat kartoittaneet turvallisuuden kehittämistarpeita ja laatineet kehittämissuunnitelmia. Näiden pohjalta on tehty toimenpide-esityksiä. Työyksiköitä on opastettu myös sähköisen 4 ks-riskien arviointityökalun käyttöön samalla, kun on tehty omatoimista riskien kartoitusta. Sisäilmaongelmia on selvitelty neljässä kiinteistössä ja sairaalan yksittäisissä työyksiköissä. Pelastussuunnitelmiin liittyviä poistumisturvallisuusselvityksiä on päivitetty poistumisharjoitusten avulla 5 työyksikössä. AVEKKI- koulutuksia on järjestetty kuudelle ryhmälle. Työsuojelun suurimmat haasteet liittyvät turvallisuusjohtamisen kehittämiseen ja keskijohdon sitouttamiseen hyödyntämään työyksiköissä tehtyjä riskien kartoituksia turvallisuusjohtamisessaan. Työhyvinvointi Rekrytointi- ja työhyvinvointipäällikkö on ollut mukana eri yhteisöiden verkostotapaamisissa sekä erilaisissa seminaareissa työhyvinvoinnin edustajana. Työyhteisöjen kanssa on toteutettu työyhteisöjen kehittämistä erilaisin menetelmin. Työhyvinvointitoimenpiteitä on kohdistettu myös yksittäisiin työntekijöihin ja esimiesryhmiin. Sairauspoissaolot vuosilta on analysoitu ja käyty läpi yhdessä esimiesten ja pälliköiden kanssa. Analyysin pohjalta on haettu hyviä käytäntöjä myös muihin yksiköihin. 28 Toimintakertomus

29 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen Käytyjen kehityskeskustelujen määrä Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelu joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna Populuksen uudessa kehityskeskusteluosiossa. Toteutunut hyvin Esimiestyön tukeminen ja esimieskoulutukset Koulutusten toteutuminen Esimiesten ajankohtaispäivät 2 vuodessa ja esimieskoulutuksia vähintään 2 vuodessa eri esimiestyön alueista Toteutunut hyvin. Esimiehillä on ollut laaja esimieskoulutus Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot pv/htv. Käytyjen keskustelujen määrä Työhyvinvointiohjelman käyttöönottaminen ja sairauspoissaolohälytysten aktiivinen seuranta sekä varhaisen välittämisen mallin mukaisten keskustelujen käyminen. Ei ole toteutunut. Toimenpiteitä on tehty mutta sairauspoissaolot eivät ole vähentyneet Laadukas ja monipuolinen työkykyä ylläpitävä toimintaa Henkilöstökysely Monipuolista tykytoimintaa on tarjolla jokaisella SOTE- paikkakunnalla paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan Toteutunut hyvin Kannustavat, kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät Henkilöstökysely Palkkausjärjestelmien kehittäminen / tulospalkkauksen käyttöön oton valmistelu ennalta sovituissa työyksiköissä Tulospalkkaus toteutettu yhdessä yksikössä Vakinaisten rekrytointi Rekrytoidut vakinaiset työntekijät Kuntarekry-ohjelmaa käytetään vakinaisten rekrytoinnissa koko SOTESSA Toteutunut kohtuullisen hyvin Joustavat työajat Esmin käyttöaste Esmi -työajanseuranta on käytössä kaikilla työntekijäryhmillä Toteutunut hyvin. Toimintakertomus 29

30 Sosiaalipalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 20 Sosiaalihuollon palvelut TA+muutos Tot. Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen nettototeuma ylittää 5 %. Tuotot ylittyvät 1 %, kulujen ylittyessä 4 %. Tuottojen osalle sotilasvammalain mukaiset korvaukset eivät toteutuneet odotetusti ja samoin kuin ei kaikilta osin asiakasmaksutulot. Suurimmat ylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa ja omaishoidon tuessa. Nettototeuma alittuu akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa. Kuntayhtymätasolla henkilöstökulut alittuvat terveydenhuollossa noin 1,4 milj. euroa. Hoito- ja hoivapalveluissa vastaavasti henkilöstömenot ylittyvät noin 1 milj. euroa lähinnä sairauspoissaolojen ja erilliskorvausten vuoksi. Kuntayhtymässä on tehty toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia mm. vuonna 2012 joiden kokonaisvaikutus näkyy vasta seuraavana vuonna. Vuonna vastuualueiden välillä ei ole tehty määrärahasiirtoja. Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista koko kuntayhtymässä on 6,4 %. (Valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %; omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavan ikäisestä väestöstä.) Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Omaishoidon tukea ei kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on tehty jonottavia päätöksiä. Harkinnanvaraista määrärahaa omaishoidon tukeen on lisätty kaikissa kunnissa vuodelle Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Kotihoidon toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osa-hankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. palveluohjauksen (Ohjuri), kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. 30 Toimintakertomus

31 Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna säännöllisen kotihoidon asiakkuudet ovat laskeneet jonkin verran kaikissa kunnissa. Tilapäisen kotihoidon asiakkuudet ovat hieman lisääntyneet Iisalmea lukuun ottamatta. Kotihoitoa ns. yhden hetun periaatteella vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä (säännöllinen ja tilapäinen kotihoito, palveluasuminen ja tukipalvelut) on laskenut Iisalmessa 50 henkilöllä. Tämä selittynee tehostetulla palvelutarpeen arvioinnilla ja palveluohjauksella (Ohjurin pilotointi Iisalmessa 3/ lukien). Muissa kunnissa trendi on ollut nouseva. Lisäksi säännöllisessä ja tilapäisessä kotihoidossa on ollut käytössä seudulliset palvelukriteerit. Tukipalveluiden palvelukriteerit valmistellaan kevään 2014 aikana, samalla ajantasaistetaan palvelukriteerit vastaamaan vanhuspalvelulain vaateita. Seudullinen palveluseteli on ollut käytössä kotihoidossa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä sotainvalidien kotihoidossa ja tukipalveluissa. Palvelusetelin käyttöperiaatteita on tarkistettu niin, että kotihoidon palveluseteli kohdistuu vain tilapäiseen kotihoitoon säännöllisen kotihoidon jäädessä pois. Sonkajärvellä kotihoito siirtyi entisen vuodeosaston peruskorjattuihin tiloihin lukien yhdessä päivätoiminnan ja kotihoitoa tukevan lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinän kanssa. Yksiköiden fyysinen läheisyys on tuonut toiminnallista synergiaetua. Marraskuusta alkaen Kipinän kotihoidon ja päivätoiminnan kuntoutus on tuotettu hoito- ja hoivapalveluiden fysioterapeutin toimesta. Kiuruvedellä Rinnekodin koko ruokahuolto on siirtynyt 4.2. sopimuksen mukaisesti Kiuruveden kaupungille. Kesäkuussa jouduttiin siirtymään toistaiseksi poikkeavaan toimintamalliin, koska Rinnekodin keittiössä on sisäilmaongelma. Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristö ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Päiväkeskushoito on kaikissa kunnissa toteutunut odotetusti. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muistipoliklinikan henkilöstöresurssit ovat pienet. Henkilökunnan loma-ajat ja muut ennakoimattomat poissaolot vaikuttavat suoritemääriin välittömästi. Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät alittuivat muissa kunnissa paitsi Sonkajärvellä. Tavoite käyntimäärät ylittyivät Iisalmessa ja Sonkajärvellä ja alittuivat Kiuruvedellä ja Vieremällä. Avohoidon asumispalveluilla on vastattu laitoshoidon purkuun oikean hoidonporrastuksen mukaisesti. Asumispalveluiden ostopalveluiden paikkamäärää ei ole pystytty muuttamaan annetun talousarvioraamin mukaiseksi Vieremällä ja Iisalmessa. Vieremällä terveyskeskuksen väistötilojen järjestämisen vuoksi kahta ostopalvelupaikkaa ei ole voitu purkaa vaan on lisätty kaksi uutta tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkaa, jolloin käytössä on yhteensä 6 paikkaa. Vuoden 2012 keväällä ja syksyllä perusterveydenhuollon pitkäaikaishoitopaikkojen purun yhteydessä järjestettiin Iisalmessa korvaavina paikkoina tehostettua palveluasumista 23 paikkaa ja sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa 9 paikkaa omana toimintana sekä 17( Iisalmi 14 + Vieremä 3) paikkaa ostopalveluna yhteensä 49 paikkaa. Tässä yhteydessä lisääntyi Iisalmessa tehostetussa palveluasumisessa myös kuusi (6) lyhytaikaishoidon paikkaa. Tämä muutos koko vuoden osalle näkyy hoitopäivien ja kustannusten kasvamisena. Vanhusten perhehoitoa on valmisteltu käyttöönotettavaksi vuoden 2014 alusta uutena vaihtoehtoisena lyhyt- tai pitkäaikaiseen palveluasumiseen. Etälääkäripalvelu on toiminut kokeiluna Kiuruveden Huushollissa, Iisalmen Onnimannissa ja Sonkajärven Seniorikeskus Mosaiikissa. Vuoden 2014 alusta toiminta jatkuu kilpailutettuna ostopalveluna. Terveyskeskusten vuodeosastojen akuutti- ja kuntoutushoito on keskitetty Iisalmeen ja Kiuruvedelle. Iisalmen terveyskeskuksessa vuodeosastolla ei ole vähennetty suunniteltua neljää (4) sairaansijaa 1.3. alkaen, koska potilaita ei ole voitu siirtää jatkohoitopaikkoihin aloitettiin kuntoutuksen kumppanuussopimus Vetrean kanssa, jolloin seitsemän (7) kuntoutussairaansijaa siirtyi Vetreaan. Myös henkilöstöä vähennettiin samassa suhteessa. Kaksi sairaanhoitajaa on työskennellyt Vetrean kuntoutusyksikössä SOTEN työntekijöinä. Vuonna terveyskeskusten vuodeosastoilla ei suunnitelmien mukaan pitänyt olla enää yhtään pitkäaikaispäätöksellä olevaa potilasta. Tavoitteeseen päästiin vasta loppuvuodesta, kun kaksitoista (12) pitkäaikaispäätöksellä olevaa vanhusasiakasta siirtyi tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikalle. Vieremän terveyskeskuksen sisäilmaongelmien vuoksi lääkärit, aluehoitajat, kuntoutus ja laboratorio ovat käyttäneet Palvelukeskus Sotkanhelmen tiloja väistötiloina. Kotihoito on toiminut koko vuoden kunnan vuokraamissa väistötiloissa. Kaikkien peruskuntien SAS-toiminnoissa korostettiin suunnitelmallisuutta ja ennakointia, jota toteutettiin SAStyöryhmissä ns. SAS-karttojen avulla. Peruskuntien SAStilanne jatkohoitoon odottavien osalta muuttui oleellisesti Iisalmessa, koska ja purettiin terveyskeskuksesta 12 pitkäaikaista SAS-asiakasta asumispalveluiden raskaaseen hoivaan. Lisäksi vuoden vaihteessa vapautui asumispalveluiden paikkoja runsaasti, jolloin myös uudet SAS-asiakkaat pääsivät tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan asumispalveluihin. Iisalmessa myös kotihoidon raskaasta hoivasta pystyttiin ottamaan SASasiakkaita suoraan asumispalveluihin. Toimintakertomus 31

32 Sonkajärven hankala tilanne purkautui myös asumispalvelupaikkoja vapautuessa vuoden vaihteessa. Kiuruveden SAS-tilanne jatkui vuoden loppuun erittäin hyvänä, eikä jonoja terveyskeskukseen kiuruvetisistä asiakkaista muodostunut. Vieremän SAS-tilanne jatkui vuoden vaihteen yli erittäin hankalana ja terveyskeskuksissa (Iisalmi, Kiuruvesi) odotti asumispalveluihin Vieremälle useita asiakkaita. Erikoissairaanhoitoon SAS-jonoa ei enää muodostu. Koko kuntayhtymässä on siirrytty Alue Pegasokseen 1.1. lukien. E-reseptin käyttöönotto 8.1. lukien. Koko henkilöstö on suorittanut sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tietoturva ja tietosuoja Navisec-koulutuksen sekä potilastiedon arkiston (Kanta) ja potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukset. Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueelle on vakinaistettu lähihoitajia sisäisiksi sijaisiksi eli sisseiksi viemään lyhyitä alle 14 vuorokauden poissaoloja (esim. sairauslomat, lapsisairas-poissaolot ja ylityövapaat). Sissien palkkaus on ollut kustannusneutraali määrärahojen siirryttyä sijaismäärärahoista. Terveydenhuollossa sisäisten sijaisten eli sissien työaika on kohdentunut pääasiassa sisätautiosastolle ja Iisalmen vuodeosastoille. Toimintaaluetta on lisätty myös päivystykseen ja vastaanotoille. Kiuruveden kotihoidon tukipalveluiden ja päivätoiminnan esimieheys siirtyi 1.9. alkaen Palvelukeskus Virranrannan palvelukeskusvastaavalle. Näin vahvistetaan henkilöstön yhteiskäyttöä Palvelukeskus Virranrannassa toimivien palveluiden sisällä. Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalue osallistui vuoden aikana Voema-, Ikälain pilotointi- ja Vanhuspalvelulain toimeenpano sekä Kotihoito 2020 hankkeisiin. Hoito- ja hoivapalveluiden toiminnallinen painopiste on selkeästi ollut ja tulee myös jatkossa olemaan kotihoidon kehittäminen ja vahvistaminen. Kesällä Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat uudistetun laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja :11). Laatusuosituksen tarkoituksena on osaltaan tukea ikääntyneen väetön toimintakyvyn edistämistä sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluluista annetun lain (nk. vanhuspalvelukali) toimeenpanoa. Laatusuosituksen mukaan vuotta täyttäneistä asiakkaista % suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä. Ko luku on Iisalmessa 9,38 % (11,32 %), Kiuruvedellä 11,38 %, Sonkajärvellä 12,0 % (13,33 %) ja Vieremällä 10,16 % (10,61 %). Suluissa on luku, jossa säännöllisessä kotihoidossa olevien lukumäärään on lisätty myös palveluasumisessa asuvat. Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla 91,0 92,0 %. Iisalmessa tämä luku on 89,7 %, Kiuruvedellä 89,5 %, Sonkajärvellä 89,0 % ja Vieremällä 88,5 %. Vammaispalvelut Vammaispalveluiden tehtäväalueen toimintakate oli 101 % ja menot koko kuntayhtymän vammaispalvelujen osalta 12,5 miljoonaa. Suurimmat menoerät ovat palveluiden ostot 7,8 milj. ja avustukset 2,4 miljoonaa. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot olivat 1,73 milj., ylitystä 9,8 %. Vaikeavammaisten palveluasumisen ostopalvelut olivat , ylitystä 2,9 %. Ylityksiä tuli myös ja sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain kuljetuspalveluissa. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu toteutettiin menojen osalta pääsääntöisesti suunnitellusti. Kehitysvammayksiköt Vuoden alusta aloitettiin kaikissa kehitysvammayksiköissä asiakasraporttien sähköinen dokumentointi Pro Consonaan. Vastaaville ohjaajille järjestettiin koulutusta Haipro-ohjelman käytöstä ja koulutuksen jälkeen yksiköiden vaara- ja väkivaltatilanteet sekä läheltäpiti -tilanteet on kirjattu Haipro-ohjelmaan. Kehitysvammayksiköiden työntekijät osallistuivat vuoden aikana kolmeen Savon Vammaisasuntosäätiön projektiin; Minun asumisen polkuni -, Tuetusti päätöksentekoon sekä TEPA-projektiin. Kehitysvammaisten päivätoiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on tukea ja ohjata eri-ikäisiä kehitysvammaisia tarjoamalla heille yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Kehitysvammaisten päivätoiminta sisältää aikuisten päivätoiminnan lisäksi 9 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä 7-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten koulujen loma-ajan toiminnan. Iisalmessa kehitysvammaisten päiväkeskus Purje toiminta hajautettiin alkaen Meijerikatu 1 sisäilmaongelmien vuoksi. Hajautetussa mallissa Purjeen työntekijät antoivat virikkeellistä päivätoimintaa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa sekä Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen tiloissa Iisalmessa. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin Edvin Laineen koulun tiloissa. Hajautetussa mallissa tilan puutteen vuoksi päivätoimintaa ei pystytty tarjoamaan lainkaan Runnin Kartanonmäellä asuville kehitysvammaisille asiakkaille. Koko ajan etsittiin korvaavia tiloja Purjeen toiminnalle. Tilat löytyivät Pihlajaharjusta Attendo Oy:n tiloista, jonne Purje muutti Kevään aikana Iisalmen kaupunki teetti lukuisia tutkimuksia Meijerikatu 1:n kiinteistössä. Tutkimusten myötä löydettiin sisäilmaongelmien syyt ja Iisalmen kaupunki päätti peruskorjata kiinteistön. Purje muuttaa takaisin Meijerikadulle peruskorjauksen jälkeen kesällä Kehitysvammaisten päiväkeskus Purje Iisalmessa tuotti palveluja vuonna 66 kehitysvammaiselle henkilölle. 32 Toimintakertomus

33 Asiakkaista 53 oli Iisalmesta, 1 Kiuruvedeltä, 4 Sonkajärveltä, 2 Vieremältä ja 6 muista ulkokunnista. Käyttöpäiviä vuonna päiväkeskus Purjeessa kertyi Kehitysvammaisten lasten koulujen loma-aikaista toimintaa ja aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin kunnalta tai järjestettiin Purjeen korvaavissa tiloissa Pihlajaharjussa 10 lapselle. Purjeen korvaavissa tiloissa järjestettiin myös vuoden aikana viikonloppuisin kahden kehitysvammaisen lapsen tilapäishoitoa perheiden jaksamisen tukemiseksi. Vuonna kehitysvammaisten päivätoiminta Kiuruvedellä tuotti palveluja 26 kehitysvammaiselle henkilölle (aikuisia 18 ja lapsia 8). Asiakkaista 24 oli Kiuruvedeltä ja 2 Vieremältä. Käyttöpäiviä Kiuruveden päivätoiminnassa kertyi vuonna Kouluikäisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttö lisääntyi siten, että osa lapsista tuli iltapäivätoimintaan jo klo.12.20, jolloin vielä aikuisten päivätoimintaryhmät ovat paikalla. Tämän vuoksi iltapäivätoimintaan jouduttiin palkkaamaan lisäohjausresurssia noin 17 tuntia viikossa. Vuonna Pirtin palveluja Sukevalla käytti 33 asiakasta (aikuisia 31 ja lapsia 2). Kaikki päivätoiminnan asiakkaat olivat sonkajärveläisiä. Käyttöpäiviä Pirtin päivätoiminnassa kertyi vuonna Aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulujen loman aikaista toimintaa ostettiin kahdelle kehitysvammaiselle lapselle Sonkajärven kunnalta. Kesällä Pirtin käyttöön Sukevan kyläkeskuksella lisättiin yksi huone ryhmäjakojen ja asiakkaiden levon mahdollistamiseksi. Vieremällä kehitysvammaisten päivätoimintaa on vain maanantaisin ja tiistaisin Sotkanhelmen tiloissa. Päivätoimintaan osallistuvista asiakkaista 12 oli Vieremältä ja 1 Kiuruvedeltä. Käyttöpäiviä Vieremän päivätoiminnassa kertyi vuoden aikana 791. Koska Sotkanhelmen tilat ja ohjausresurssi (yhdessä hoidon- ja hoivan kanssa) ovat käytössä vain kahtena päivänä viikossa, järjestettiin päivätoimintaa kahdelle vieremäläiselle kehitysvammaiselle Purjeessa Iisalmessa sekä yhdelle autistiselle henkilölle Huitulanharjun palvelukodissa. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin Vieremän sivistystoimelta 5 lapselle. Koulujen loma-ajan toimintaan vuokrattiin tilat nuorisotalolta. Loman ajan toiminnassa oli mukana 4 kehitysvammaista lasta. Kehitysvammaisten asumisyksikköjen toiminta sisältää asumisen ohjauksen yksikössä asuville sekä asumisen tukemisen itsenäisesti asuville kehitysvammaisille. Asumispalvelut tukevat asiakkaan itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa, auttavat arkielämän tehtävissä sekä kannustavat osallisuuteen yhteiskunnassa. Asiakkaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyritään vastaamaan moniammatillisella yhteistyöllä. Vuoden aikana kehitysvammaisten asumisyksikössä tarkasteltiin sitä, että kehitysvammainen asuu taitojensa mukaisessa asumismuodossa. Jokaisesta asumisyksikössä muutti vuoden aikana asukkaita itsenäisempään asumismuotoon, tuettuun asumiseen. Vapautuneisiin paikkoihin muutti asumaan nuoria jatko-opintonsa päättäviä kehitysvammaisia. Muutokset tehtiin olemassa olevin resurssein. Mikäli tuetusti asuvien kehitysvammaisten määrä kasvaa, joudutaan lisäohjausresurssia palkkaamaan asumisen ohjaukseen tai palvelu joudutaan ostamaan ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Vuonna Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö Iisalmessa tuotti asumispalveluja 28 kehitysvammaiselle, joista 1 on vieremäläinen. Asiakkaista 20 asuu Kotirinteellä, 2 oli asumisharjoittelussa tilapäisjaksoilla ja 7 asumista tuettiin omaan kotiin. Käyttöpäiviä vuonna Kotirinteelle kertyi Pihlajakoti Kiuruvedellä tuotti asumisen palveluja 14 kiuruvetiselle, 2 iisalmelaiselle ja 1 vieremäläiselle kehitysvammaiselle. Asumisen ohjausta suoritettiin yhden itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen kotiin. Käyttöpäiviä Pihlajakodille kertyi vuonna Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö Sukevalla tarjosi vuonna asumispalveluja 28 kehitysvammaiselle. Heistä 15 asuu Mäntylässä, 6 käytti tilapäisjaksoja ja 8 sai asumisen ohjausta omaan kotiin. Käyttöpäiviä Mäntylään kertyi vuonna Huitulanharjun palvelukoti Vieremällä on ainut ympärivuorokautisesti valvottu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumisyksikkö. On linjattu, että tulevaisuudessa Huitulanharju tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kaikkien SOTE kuntien iäkkäille kehitysvammaisille. Vuonna Huitulanharjun palveluja käytti 24 asiakasta, joista 22 oli vieremäläistä, 1 iisalmelainen ja 1 sonkajärveläinen. Palvelun käyttäjistä 17 asuu Huitulanharjussa, 4 käyttää intervallipaikkaa ja 3 annetaan asumisen ohjausta omaan kotiin. Käyttöpäiviä Huitulanharjussa vuonna kertyi Kehitysvammaisten palveluohjauksessa tärkeänä työvälineenä on toiminut palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma laaditaan uusille asiakkaille mahdollisimman pian asiakkaan tai verkoston yhteydenoton tultua. Palvelusuunnitelman tarkistamisajankohta on palvelujen tarpeen muuttuessa, jolloin asiakas, hänen läheisensä tai muu edustaja ottaa yhteyttä palveluohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Muutoin tarkastamisajankohta on kolmen vuoden välein. Palvelusuunnitelma on pohjana erityishuoltoohjelmalle, mahdollisille päätöksille sekä asiakastyölle. Ostopalveluna ostettiin kehitysvammaisten pitkäaikaista laitoshoitoa, kehitysvammapoliklinikan palveluita, asumispalveluita ja perhehoitoa. Lisäksi ostopalveluna ostettiin muun muassa kuntoutusohjausta, lyhytaikaista Toimintakertomus 33

34 laitoshoitoa, lyhytaikaista asumispalvelua (esimerkiksi tilapäishoitoa tai omaishoidon vapaiden järjestämistä varten), päivätoimintaa ja työtoimintaa. Palveluja ostettiin yksityisiltä palvelun tuottajilta, kunnilta ja kuntayhtymiltä. Sosiaalityön palvelut Perhepalvelut Kokonaisuutena perhepalveluiden palvelut toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa toteutui lastensuojelulain mukaiset palvelut. Koko kuntayhtymän toiminnan aikana lastensuojelun ostopalveluiden laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 alkaen 2,3 % prosenttia ja hoitopäivien määrä vähentynyt 16,4 %. Vuonna 2010 menot olivat 1,892 milj. ja vuonna 1,935 milj. Kuntien välillä on tosin eroja menojen kehityksessä. Sen taustalla on lastensuojelun palveluiden tuottaminen yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti. Vastaavasti perhehoidon menot ovat nousseet vuodesta prosenttia ja hoitopäivien määrä pysyneet lähes ennallaan. Kustannusten nousua selittävät perhehoidon palkkioiden korotukset ja erityishoitoa tarvitsevien lasten sijoittuminen perhehoitoon. Perhehoidossa oli toimintavuoden aikana 56 lasta ja laitoshoidossa 44 lasta. Lastensuojelulain mukainen perhehoidon ensisijaisuus on siis toteutumassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvoi vuosina lapsesta 102 lapseen, Vuonna lapsia oli sijoitettuna 103. Koska kokonaishoitopäivien määrä on kasvanut samana aikana vain 2 prosenttia se kertoo, että sijoitukset ovat yhä enempi määräaikaisia tavoitteena perheen yhdistäminen mahdollisimman pian. kuntaosuuden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kuntien työttömyyden rakenne ja työllistämistoiminta. Odotettavissa on, että työmarkkinatuen kuntaosuudet kasvavat myös vuonna Sosiaalityön palveluissa on edelleen lisätty aktivointia erityisesti kuntouttavaan työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan taso on noussut kaikissa kunnissa. Sosiaalityö tekee aktivointisuunnitelmia yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Lastenkoti Taskukellon toimi tavoitteiden mukaisesti. Sen käyttöaste oli 87 %. Yksikön toimintakate oli 98 %. Yksikössä oli vain kuntayhtymän alueen lapsia. Iisalmen osuus oli 92 % ja Vieremän 8 %. Muista kunnista ei lapsia ollut yksikössä. Lastenkoti Taskukellon käyttö on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta. Toimintavuonna perhepalveluiden sosiaalityön palveluissa ei tehty muutoksia palvelumalliin. Toiminnassa keskityttiin perustyöhön, työn tukemiseen ja osaamisen lisäämiseen. Lapsiperheiden varhaisen tuen edelleen lisäämiseksi tuettiin neuvolatiimin toimintaa yhdessä neuvoloiden kanssa. Perheohjaajat osallistuvat kuntien neuvolatiimin toimintaan sen jäsenenä. Perhepalveluiden henkilöstöresursseissa ei tapahtunut muutoksia toimintavuoden aikana. Aikuissosiaalityö Kaikissa kuntayhtymän kunnissa toimeentulotukimenot toteutuivat lähes suunnitellusti eikä ylityksiä tullut. Toimeentulotukimenot ovat asettuneet tasolle, josta ei ole odotettavissa vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ylittyivät kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta. Työmarkkinatuen 34 Toimintakertomus

35 Terveyden - ja sairaanhoidon palvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 30 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut TA+muutos Tot. Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Terveyden ja sairaanhoidon vastuualueen toiminta ja talous toteutuivat pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti, lukuun ottamatta ostetun erikoissairaanhoidon kustannuksia ja toimintatuottojen alittumista n. 1,5 milj :lla (toteumaprosentti 92,2). Toimintatuottojen alitus liittyi ennen kaikkea yliarviointiin talousarviota laadittaessa. Oman toiminnan kustannuksia saatiin kuitenkin hillittyä ja ne alittuivat merkittävästi, siten että koko vastuualueen tuloksen toteumaprosentti oli 100,4 % ja alijäämä muutettuun talousavioon verrattuna vain suurempi. Kaikessa vastuualueen toiminnassa korostui terveyshyödyn näkökulma palvelujen suunnittelussa, avohoidon lisääntyminen sekä asiakaslähtöisten ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Palvelujen jakautumisessa lähi- ja seudullisiin palveluihin ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden aikana. Sisäistä valvontaa tehostettiin edelleen ja poikkeamia kyettiin havaitsemaan aikaisempaa paremmin, painopisteenä olivat erityisesti lääkäripalvelujen ostot. Ajanvarausvastaanotot Kokonaisuutena ajanvarausvastaanottojen tehtäväalueelle toimintatuotot alittuivat (-11,1 %) ja toimintakulut (-6,7 %). Tuloslaskelman mukainen toteumaprosentti talousarvioon verrattuna oli tuloksen osalta 95,1 (%). Avosairaanhoidossa perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutui kaikissa kunnissa. Iisalmessa pilotoitiin uutta vastaanottomallia, josta näkyvimpänä muutoksena oli ns. akuuttivastaanoton aloittaminen kesäkuussa. Erikoislääkärivastaanotoilla ja leikkaustoiminnassa ei tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia, mutta katkos reumalääkäripalveluissa syksyllä sai paljon huomiota. Suun terveydenhuollon jonot kasvoivat edelleen lähinnä hammaslääkärityövoiman saatavuuteen ja palvelusetelin käyttöönoton viivästymiseen liittyvien. Rekrytointia tehostettiin kotimaassa ja syksyllä aloitettiin ensikertaa myös suorarekrytointi ulkomaille: kuntayhtymällä on lähtömaakoulutuksessa kolme (3) hammaslääkäriä, joiden suunniteltu aloittamisajankohta on huhti-toukokuu Toimintakertomus 35

36 Myös palveluseteli saatiin teknisten ja toiminnallisten edellytysten osalta käyttöön, mutta vasta joulukuussa. Vuokrahammaslääkäripalvelut kilpailutettiin yhteishankintana muiden Pohjois-Savon terveyskeskusten kanssa, mutta tarkoituksenmukaista vuokratyövoimaa on edelleen ollut vaikea saada myös vuokrausyrityksiltä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintatuotot jäivät arvioidusta (-14,9 %), mutta vastaavasti myös toimintakulut alittuivat (-9,1 %). Tuloslaskelman mukainen toteumaprosentti talousarvioon verrattuna oli tuloksen osalta 91,9 (%). Avohoitopainotteinen seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke päättyi Hankkeen tavoitteet toteutuivat odotusten mukaisesti ja vuonna osastohoidon sekä laitosasumisen tarve väheni jopa ennakoituakin nopeammin. Henkilöstösiirtoja tehtiin vastaavasti vuodeosastolta avohoitoon ja kotikuntoutukseen. Myös nuorten työryhmää vahvistettiin avohoidon sisäisellä siirrolla. Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö siirtyi elokuusta alkaen tavoitteiden mukaisesti polikliiniseksi yksiköksi. Akuuttityöryhmä on siirtynyt syyskuussa Koljonvirran sairaalasta Riistakatu 19:ään lähelle muita psykiatrisia avohoitopalveluja. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö käynnistyi. Hoitotakuu toteutui kaikissa palveluissa. Terveysneuvonta ja terveyden edistäminen Toimintatuotot jäivät arvioidusta (-6,7 %). Myös toimintakulut alittuivat (-10,0 %). Tuloslaskelman mukainen toteumaprosentti talousarvioon verrattuna oli tuloksen osalta 89,7 (%). Hoitoon pääsy ja palvelut kokonaisuutena toteutuivat suunnitellusti kaikissa kunnissa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäriresurssi jäi kuitenkaan tavoitteesta. Rintasyövän seulontatutkimusten toteutukseen alihankkijan toimesta ei oltu täysin tyytyväisiä ja palveluntuottajaa reklamoitiin yhdessä muiden yhteishankinnassa mukana olleiden kanssa. Hanketoimintana kehitettiin edelleen ennaltaehkäiseviä ja omahoitoa tukevia palveluja. potilaat kyettiin yhteispäivystyksessä hoitamaan hyvin ilman aiheetonta viivästystä, kiireettömien ja puolikiireellisten potilaiden odotusajat olivat ajoittain pitkät. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi heti Perustason- ja vaativan osastokuntoutuksen keskittäminen yksityisen palveluntuottajan kuntoutussoluun näkyi sisäisen myynnin vähenemisenä kuntoutuspalveluissa, resursseja suunnattiin avokuntoutukseen. Jalkahoitojen kilpailutuksen vuoksi palveluissa oli alkuvuonna katkos. Hoitotakuu toteutui puheterapian ajoittaisia ongelmia lukuun ottamatta hyvin. Kuvantamispalveluissa radiologian ylilääkärin virka saatiin täytettyä, mikä mahdollisti myös erikoistuvan lääkärin viran täyttämisen. Radiologian lääkäripalvelujen ostoa ja magneettitutkimusten alihankintaa kyettiin loppuvuonna vähentämään. Tarpeen mukaan hankittavan röntgenkuvien etälausuntapalvelun kilpailutus saatettiin loppuun ja joulukuussa solmittu sopimus vastaa sekä hinnaltaan että toiminnalliselta kannalta asetettuja tavoitteita. Jonotusajat tutkimuksiin pysyivät hyvin hallinnassa ja uuden ylilääkärin myötä myös laadunvalvonta on parantunut entisestään. Vuoden mittaan havaitut laatupoikkeamat tutkimuksissa liittyivät pääsääntöisesti ostolääkäripalveluihin. Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Erikoissairaanhoidon ostopalvelut ylittyivät talousarviomuutosten jälkeenkin vielä (+3,6 %), jolloin talousarvion toteumaprosentti tuloksen osalta oli 103,6 (%). Ostot ovat lähes yksinomaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Hoitopäivät vähenivät yhteensä lähes 600:lla, vain Vieremän osalta hoitopäivissä oli kasvua. Poliklinikkakäynnit vastaavasti kasvoivat Vieremää lukuun ottamatta kaikilla. Leikkauspäivissä tapahtui merkittävää kasvua vain Kiuruveden osalta. Päivystyslähetteissä ostettuun erikoissairaanhoitoon ei kuntayhtymätasolla tapahtunut merkittävää muutosta. Päivystys ja lääkinnälliset tukipalvelut Toimintatuotot jäivät arvioidusta (-1,1 %) ja toimintakulut ylittyivät (+1,9 %). Tuloslaskelman mukainen toteumaprosentti talousarvioon verrattuna oli tuloksen osalta 105,4 (%). Tuottojen alitus ja kulujen ylitys kohdistuivat nimenomaan yhteispäivystykseen, jossa vuokralääkärityövoiman kustannukset nousivat ennakoituakin nopeammin ja akuuttivastaanottotoiminnan aloittaminen näkyi vastaavasti kävijämäärien sekä toimintatuottojen vähenemisenä yhteispäivystyksessä toisella vuosipuoliskolla. Ostopalvelujen osuutta päivystyksen lääkärityövoimasta ei kyetty vähentämään toivotulla tavalla. Kiireellistä hoitoa vaativat 36 Toimintakertomus

37 Työterveys Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 3900 Työterveyshuolto TA+muutos TP Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos ***** Tilikauden ylijäämä (alij.) ***** Työterveyshuolto aloitti taseyksikkönä tilikauden alusta. Toimintatuotot ylittyivät (+toteutuivat suunnitellusti (+ 1,2 %) ja toimintakulut alittuivat (+1,7 %). Tuloslaskelma osoitti ylijäämää Tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitellun mukaisesti: henkilö- ja yritysasiakkaiden määrät kasvoivat, samoin kuin sairaanhoitosopimusten osuus. Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto 1.1. ja sen aiheuttamat koulutus- ja perehdytystarpeet heikensivät toiminnan tehokkuutta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vieremän toimintayksikkö muutti uusiin vapailta markkinoilta vuokrattuihin toimitiloihin ja Kiuruveden toimintayksikkö uusiin Kiuruveden kaupungin toimitiloihin. Iisalmen yksikön osalta tehtiin tilaselvitys ja suunnitelma uusista toimitiloista, joka ei kuitenkaan toteutunut. Tilamuutoksista ja selvityksistä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia ja toiminnan tehottomuutta. Toimintakertomus 37

38 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 40 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut TA+muutos Tot. Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Tavoitteiden toteutuminen Ympäristölautakunta kokoontui 13 kertaa ja käsitteli 164 asiaa. Lisäksi salaisia kokouksia oli 5, joissa käsiteltyjä asioita oli yhteensä 23. Vastuualueen henkilöstö osallistui kuntayhtymässä toteutettuun työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn perusteella vastuualueella ei noussut esille erityisiä työhyvinvointia heikentäviä seikkoja. Eri ammattiryhmien välisiin palkkaeroihin kiinnitettiin vastauksissa huomiota. Työ koettiin mielekkääksi ja työmotivaatio oli hyvä. Vuonna vastuualueen henkilöstöllä ei ollut pitkiä sairaslomia ja tämä näkyi erittäin pienenä sairauslomapäivien määränä. Vastuualueen taloudellinen toteutuma vuodelta ei ylitä talousarviossa vahvistettua raamia. Henkilöstömenoja vähensi ympäristönsuojeluyksikössä tilapäinen vajaus vakinaisessa henkilöstössä. Henkilöstövajaus vaikutti osaltaan myös ympäristönsuojelun lupamaksutulojen pienempään kertymään, koska erityisesti murskausasemien ympäristölupahakemuksia tuli vireille runsaasti, mutta niiden käsittely viivästyi henkilöstömuutosten vuoksi. Vastuualuetasolla toimintatuotot ylittivät arvion ja tulos oli ylijäämäinen. Keskeiset muutokset Vastuualueen työkokouksissa ja yksiköiden kokouksissa käsiteltiin johtamisjärjestelmän uudistamista. Ympäristöja terveysvalvontapalveluiden vastuualueen toiminta on vakiintunutta eikä oleellisia muutostarpeita johtamisjärjestelmässä tämän vastuualueen sisällä nähty tarpeellisiksi. Uusi hallintosääntö aiheuttaa pieniä muutoksia esimiesten tehtävissä vuonna Terveysvalvonnassa oli vuoden aikana useita merkittäviä atk-ohjelmauudistuksia. Toiminnan kannalta keskeisessä Tarkastaja-ohjelmassa muutokset johtuivat pääasiassa käyttöön otetusta elintarvikevalvonnan Oivajärjestelmästä ja kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojeluja tupakkavalvonnan Yhti-järjestelmästä. 38 Toimintakertomus

39 Eläinlääkintähuollon toiminta on ollut vuoden aikana kohtalaisen vakaata. Eläinklinikan toiminta on viime vuosien suurin kehitysaskel alueen eläinlääkintähuollossa. Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu ja teknistyminen lisäävät karjatason terveydenhuollon kysyntää. Samalla tilakäynnillä hoidetaan useampia eläimiä kuin aikaisemmin ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut. Ympäristönsuojeluyksikössä Iisalmen toimipisteestä sanoutui irti yksi ympäristönsuojelutarkastaja kesäkuussa. Ympäristölupien käsittely hidastui tilapäisesti kesällä henkilöstövajauksen vuoksi. Palvelusopimusneuvotteluissa kuntayhtymän ja Sonkajärven kunnan kanssa päätettiin lopettaa Sonkajärveltä ympäristönsuojelun toimipiste. Ympäristönsuojelun toimipisteet sijaitsevat alkaen Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen piti valmistua kesäkuussa, mutta uudistus on siirtynyt vuodelle Uudistuksella on vaikutusta kuntien ympäristönsuojelutehtävien määrään. Tunnusluvut Taulukossa 1 on ympäristönsuojelun suoritteet vuosilta Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Luvat Ilmoitukset Tarkastukset Lausunnot Yhteensä Taulukossa 2 on eläinlääkintähuollon suoritteet vuosilta Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä yhteensä Tilakäynnit Pieneläinkäynnit Navettatarkastukset Terveydenhuolto käynnit Yhteensä Toimintakertomus 39

40 Eläinlääkintähuollon subventiot Eläinlääkintähuollon subventioina on korvattu hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle käyntimaksun ja matkakustannusten yhteismäärän 65 (ennen ) ylittävä osa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset on kohdennettu jäsenkunnille aiheutumisperiaatteen mukaan (taulukko 3) Kiuruvesi Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Yhteensä Taulukossa 4 on terveysvalvonnan suoritteet vuosina Lukuihin ei sisälly asiakasneuvontasuoritteita. Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä yhteensä Elintarvikevalvonnan suoritteet Muut terveysvalvonnan suoritteet Yhteensä Toimintakertomus

41 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Joulukuu 150 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TA+muutos Tot. Tot.% TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alij.) Toimintatuottojen jakautuminen: TUOTTOJEN JAKAUTUMINEN Myyntituotot, suurimmat erät Myyntituotot 90 % Maksutuotot 7 % Muut toimintatuotot 2 % Tuet ja avustukset 1 % Lääkäreiden Sotilasvammalain Sopimus- Kotikuntakorvauksehuollon Työterveys- Muut koulutuskorvaus mukaiset kuntien maksut myyntituotot korv maksuosuudet TA TP TA TP Maksutuotot, suurimmat erät Lääkäreiden koulutuskorvaukset, sotilasvammalain mukaiset korvaukset, kotikuntakorvaukset ja sopimuskuntien maksuosuudet alittuivat talousarvioon nähden. Yhteensä kyseisten erien alitus oli n Lisäksi Maksutuotot alittuivat n Tukia ja avustuksia saatiin n Euroa vähemmän kuin talousarviossa oli arvoitu. Suurimpana perustoimeentulotuen valtionosuus, joka alittui, koska toimeentulotukimenot alittuivat lähes Pth:n Pth:n Ham mashuollon Kotisairaan Erik.sairaan Kotipalvelu Muut laitoshoidon Sos.toimen Sostoimen avohoidon -hoidon -hoidon maksut sosiaali- hoitopäivä ateria- lääkäripalv asiakasmaksumaksumaksut asiakas- asiakas- (kh.apu+ toimen asiakasmaksut maksut maksut maksut tukip) maksut TA TP TA TP Työllistämistuki Muut tuet ja avustukset valtio Tuet ja avustukset Valt.korvaus kuntoutt. työtoim Perustoimeen tulotuen valt.osuus Muut tuet ja avustukset muilta Kela työterv.huollo n korvaus TA TP TA TP Toimintakertomus 41

42 Toimintakulujen jakautuminen: MENOJEN JAKAUTUMINEN Palvelujen ostot 51 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Avustukset 5 % Muut toimintakulut 4 % HENKILÖSTÖMENOJEN JAKAUTUMINEN Henkilösivukulut 16 % Eläkekulut 12 % Henkilöstökulut 37 % Palkat ja palkkiot 68 % Muut henkilösivukulut 4 % Keskeisimmät menoerät ja niiden toteutuminen: Palvelujen ostoissa asiakaspalvelujen ostot ylittyi n talousarvioon nähden. Vaalijalan ostot ylittyvät noin Alkuperäisessä talousarviossa kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin maksuosuuden vajaus oli n. 4 milj. euroa. Jäsenkunnat antoivat lisärahoitusosuutta talousarviovuoden aikana perustuen palvelujen käytön toteutumaan. Muiden palvelujen ostoissa ei ollut merkittäviä poikkeamia Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalv.ostot kuntayhtymil Asiakaspalv.ostot muilta TA TP Henkilöstömenojen osuus kokonaiskustannuksista on alentunut edellisestä vuodesta 5 %. Palvelujen ostojen osuus on noussut 10 %. Muutokset johtuvat palvelurakenteen muutoksesta, koska Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja työtoiminta TOIMI-säätiön toiminnaksi. Henkilöstö siirtyi pois kuntayhtymän palveluksesta ja ko. toimintojen volyymi siirtyi ostopalveluihin Pe rhehoitopa lkkiot A siantuntijapalvelut Palvelujen ostot ICT - Pa lvelin palvelu kus tannukset Verkkoja laitepal velut Lääkäripalvelujepalvelut Pe sula- ostot Laboratoriopal velut Perhehoidon Ateriapalvelut kulukor vaukse t TA TP TA TP TA TP Tuet ja avustukset, suurimmat erät Elintarvikkeet Aineet, tarvikkeet, tavarat, suurimmat erät Hoitotarvikkeet, Lääkkeet Implantit Hoitotarvikkeet Lämmitys 4570 jaettavat Sähkö Kalusto Omaishoidon tuki Perustoimeen tulotuki Täydentävä toimeentulot uki Vammaisille ann avustukset(so s Avustukset yhteisöille Työmarkkinat uen kuntaosuus TA TP TA TP TA TP Aineet, tarvikkeet ja tavarat menot pääsääntöisesti alittuivat talousarvioon nähden. Säästö talousarvioon nähden on yhteensä noin Tuissa ja avustuksissa merkittävin kasvu oli työmarkkinatuen kuntaosuudessa, n Perustoimeentulotukimenot alittuivat lähes TA TP Muiden menojen osalta ei talousarvioon nähden ollut merkittäviä poikkeamia. Pakolaisten toimeentulotuki näkyy kuntayhtymän menona ja tulot ovat tulleet suoraan jäsenkuntiin. Vuoden 2014 osalta käytäntö on sovittu muutettavaksi siten, että myös tulot tuloutetaan kuntayhtymälle ko. menojen kattamiseksi ja näin myös talousarvion toteutuma näkyy oikein. Rakennusten ja kiinteistöjen vuokrakustannukset olivat talousarviota korkeammat johtuen mm. väistötilatarpeista ja -järjestelyistä Lääk kunt apuvälinee t (terv) Tuet ja avustukset, muut erät Lääk kunt apuväl korjaukset Muut avustukset kotitalouks ill Kotihoidon palveluset elit Terv.huoll on palv.seteli menot Muut palveluset elimenot Toimeentu lotuki pakolaisille TA TP TA TP Rakennusten ja huoneist. vuokr Muut menot, suurimmat erät Koneiden ja laitteiden vuokrat ICT-laitteiden vuokrat Kiinteistöveromen o TA TP TA TP 42 Toimintakertomus

43 Kuntatalouden vaikeudet ovat olleet esillä kuntayhtymässä koko toimintavuoden ajan. Talousarvio oli jo alun perin tiukka. Jäsenkuntien maksuosuutta oli talousarviossa 0,4 % vähemmän kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Kevään aikana valmisteltiin kuntayhty-män tuottavuusohjelma, jolla pyrittiin vaikuttamaan sekä vuoden talouden toteutu-maan että seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun. Tuottavuusohjelma oli tuloksel-linen, sillä edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kuntayhtymän oman toiminnan osuus jäsenkuntalaskutuksessa kasvoi 0,1 %. Jäsenkuntien maksuosuuden kasvu kokonai-suudessaan oli noin 3,2 %, sillä sairaanhoitopiirin ostojen osalta kasvu oli 15,3 %. Kuntayhtymän henkilöstökulut alittuivat yli 1,0 milj.. Alitusta oli myös tarvike- ja kalusto-ostoissa. Sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin varattiin 4,0 milj. vähemmän kuin sairaanhoitopiirin esitys oli. Talousarviovuoden aikana kesä- ja joulukuussa käsiteltiin 2,973 milj. :n lisä-määrärahat palvelujen ostoon sairaanhoitopiiriltä, jotka myös laskutettiin jäsenkunnilta. Kuntayhtymä ei saanut perussopimuksen mukaista yhteistä sopimusta jäsenkunnan kanssa :n lisämääräraha esitykselle pääasiassa kuntayhtymän omaan toimin-taan, ja tilinpäätöksen yhteydessä jäsenkunnilta lisälaskutettavaksi määräksi jäi yhteensä 1,7 milj.. Lisälaskutuksesta kohdistui ostettuun erikoissairaanhoitoon yhteensä 1,056 milj. ja kuntayhtymän omaan toimintaan yhteensä kehitysvammaisten laitos-hoidossa sekä asumispalvelujen ja lääkäripalvelujen ostoissa. Avustusten kokonaismää-rä alitti talousarvion (toteutuma 97,8 %), mutta työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi ja perustoimeentulotuki alittui Aineiden ja tarvikkeiden ostojen toteutuma oli 91,7 % (alitus noin ). Muiden toimintakulujen toteutuma oli noin 106,2 %, mihin vaikutti erityisesti toimintavuoden aikana toteutuneet toimitilamuutokset ja uudet vuokra-kulut. Toimintakulut kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen verrattuna yhteensä 1,7 milj. (1,1 %). Tilinpäätöksen toimintakate on suurempi kuin edellisessä tilinpäätök-sessä. Rahoituskulut olivat talousarvion mukaiset (toteutuma 101,3 %). Vuosikate oli heikko ke-väästä alkaen, koska jäsenkuntien maksuosuudet eivät olleet riittävät suhteessa sairaan-hoitopiirin laskutukseen. Lyhytaikaista lainaa jouduttiin nostamaan kesä-heinäkuussa yhteensä 6,5 milj., jotka maksettiin pois kesälomakauden jälkeen elokuun loppuun mennessä. Kuntayhtymä selvisi loppuvuoden ilman ulkopuolista rahoitusta. Poistojen määrä oli talousarvion mukainen 1,4 milj. (99,9 %). Ennen jäsenkuntien aiheuttamisperiaatteella laadittujen todellisen käytön mukaisten lop-pulaskujen kirjaamista neljännen toimintakauden tulos oli yhteensä 1,742 milj. tappiol-linen. Loppulaskujen ennakkokirjausten jälkeen tilikauden tulos on +/- 0 euroa. Koska kuntayhtymän toimintatuotot sisältävät jäsenkuntien maksuosuudet, toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti (toteutuma 100,1 %). Kun toimintatuottoihin ei huomi-oida jäsenkuntien maksuosuuksia, toimintatuotot alittivat talousarvion 1,5 milj. (toteutu-ma 94,0 %). Suurin alitus oli myyntituotoissa, joiden toteutuma ilman jäsenkuntien mak-suosuuksia, alitti talousarvion (toteutuma 90,6 %), mikä johtui erityisesti tervey-denhuollon myyntituottojen alittumisesta. Aikaisempiin tilinpäätöksiin verrattuna myös maksutuottojen sekä avustusten ja tukien toteutuma oli alhainen (maksutuotot 95,9 % sekä tuet ja avustukset 89,9 %). Muiden toimintatuottojen toteutumaprosentti (105,2 %) oli korkein. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen verrattuna 1,9 milj. (1,2 %). Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu oli yhteensä 4,1 milj. (3,2 %) ja muut toiminta-tuotot ilman jäsenkuntien maksuosuuksia pienenivät yhteensä 2,3 milj. (-8,8 %). Toimin-tatuottojen pieneneminen johtui talousarviovuonna tapahtuneista rakenteellisista muu-toksista; ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin tehtäväksi ja työtoiminta TOIMI-säätiölle, jolloin ko. kulut ovat palvelujen ostoissa eivätkä toimintatuotot kirjaudu enää kuntayhtymälle. Muutetun talousarvion toimintakulujen toteutumaprosentti on 100,1 % (154,8 milj. ). Henkilöstökulujen toteutuma on 98,4 % (alitus yhteensä 1,1 milj. ). Palvelujen ostot ylit-tyivät yhteensä 1,7 milj. (toteutuma 102,5 %), mikä aiheutui erityisesti palvelujen ostosta sairaanhoitopiiriltä. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylittyivät erikoissairaanhoidon ostot yhteensä 4,0 milj.. Ylityksiä oli myös lastensuojelun ja Toimintakertomus 43

44 Kuntien maksuosuudet Perussopimuksen 21 :n mukaisesti jäsenkuntien laskutus perustuu kuukausittaiseen ennakkolaskutukseen. Kuntayhtymän tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Perussopimuksen mukaan ali- ja ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja ei ole tuotteistettu. Koska kuntayhtymän palvelut ovat jäsenkuntien kuntalaisten käytettävissä ilman kuntarajoja, aiheuttamisperiaatteen mukaisesta palvelujen kuntakohtainen käytöstä on päätetty raportoida Maisemamallilla. Ympäristötoimen osuudet on jaettu asukaslukujen suhteessa lukuun ottamatta eläinlääkintähuollon subventiokuluja. Subventiot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Koljonvirran sairaalan tyhjien toimitilojen kulut on jaettu jäsenkunnille palvelujen käytön suhteessa. Lyhytaikaisen lainan korkokulut on jaettu yhtymänhallituksen päätöksen mukaisesti aiheuttamisperiaatteella sen mukaan, minkä verran ennakkomaksuosuus poikkeaa jäsenkunnan lopullisesta maksuosuudesta. Taulukkoon on lisätty edellisen tilinpäätöksen toteutumat vertailutiedoksi. YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MUUTETTUJEN MAKSUOSUUKSIEN TOTEUTUMA VUONNA MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä PALVELU Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Aikuispsykosos , , , , , , , , , ,5 Aikuissosiaalityö , , , , , , , , , ,5 ESH oma yht , , , , , , , , , ,8 ESH ostettu , , , , , , , , , ,3 Hoito ja hoiva , , , , , , , , , ,0 Kuntoutus , , , , , , , , , ,6 Perhepalvelut , , , , , , , , , ,1 Suun terveydenh , , , , , , , , , ,8 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , , , , , , , , , ,3 Vastaanotto , , , , , , , , , ,1 Ympäristötoimi*) , , , , , , , , , ,6 Kunnan tyhjät toimitilat PALVELUT YHT , , , , , Tyhjät toimitilat Rahoitus**) YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,2 Ennakkolaskutus YLITYSARVIO KYSin toteuma , , , , , , , , , ,3 KYSin ylitys Oman toiminnan tot , , , , , , , , , ,1 Oman toiminnan ylitys *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Lyhytaikaisen lainoituksen korkokulut on jaettu aiheuttamisperiaatteella sen mukaan, minkä verran jäsenkunnan lopullinen maksuosuus poikkeaa alkperräisestä maksuosuudesta 44 Toimintakertomus

45 Keskeisimmät toiminnan muutokset ja poikkeamat suurtuotteittain perusteluineen Koko kuntayhtymä Jäsenkuntien toteutuneiden palvelujen käytön kokonaissumma oli 132,6 milj. Toteuma ylittyy talousarvioon verrattuna + 1,3 % ( ). - terveydenhuollon hoidon saatavuus toteutui muissa palveluissa paitsi suun terveydenhuollossa ja puheterapiassa. terveydenhuollon tuotot alittuvat sekä myyntituottojen että maksutuottojen osalta. - ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten ylitykset kohdistuvat pääosin Iisalmelle ja Kiuruvedelle. Ensihoidon kustannukset ylittyivät 7,5 %. oman erikoissairaanhoidon kustannusten ylitykset kohdistuvat Sonkajärvelle ja Vieremälle. talousarvion sisältämiä vuodeosastopaikkojen vähentämistä Iisalmen sairaalasta (7) ja Iisalmen terveyskeskuksesta (5) ei toteutettu, mikä vaikutti kuluja lisäävästi hoito ja hoiva palvelujen pitkäaikaishoidon suurtuotteessa Iisalmessa. työterveyshuollon taseyksikkö aloitti toimintansa 1.1. ja tavoitteena on kattaa menot toimintatuotoilla. Tulos oli voitollinen Sotilasvammalain mukaiset korvaukset olivat Kiuruvettä lukuun ottamatta ennakoitua pienemmät. Sotilasvammalain mukaisia korvauksia saatiin yhteensä (talousarvio ). Vieremän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotettiin väistötiloissa. Suun terveydenhuollon lähipalvelut tuotetaan Iisalmen ja Sonkajärven terveyskeskuksissa tilapäisesti. Iisalmen kehitysvammaisten Päiväkeskus Purjeen väistötilat ja tilamuutokset ovat vaikuttaneet osaltaan toiminnan sujuvuuteen ja suoritteiden toteutumiseen. kotisairaalan toiminta on vakiintunut Iisalmessa ja asiakkaita myös muissa jäsenkunnissa. Toiminnan laajentamista muihin jäsenkuntiin suunnitellaan mm. ensihoidon yhteistyönä. Kotihoito 2020 hankkeen mukaisesti kotihoidon C-alueella Iisalmessa on aloitettu toiminnallisen muutoksen ja kotikuntoutuksen pilotointi. Keskitetty palveluohjaus Ohjuri on aloittanut toimintansa Iisalmen kotihoidossa palvelujen saatavuutta ja työnjakoa on kehitetty aloittamalla kokeiluna fysioterapeutin vastaanotto vastaanottojen yhteydessä. akuuttivastaanotto kokeilu alkoi onnistuneesti 1.6. tavoitteena vähentää päivystyskäyntejä ja lisätä asiakkuuksia ajanvarausvastaanotolla sekä tehostaa hoidon tarpeen arviointia ja potilasohjausta. Toimintaa laajennetaan muihin Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle vuoden 2014 aikana. pakolaisten vastaanottotoiminta vaatinut terveydenhoitajan lisäresursointia. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on yhteensä Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Korvaus on maksettu suoraan jäsenkunnille. kuntoutusyksikön ostopalvelut alkoivat 5.8. ja henkilöstöresurssit (5 tt) siirrettiin kustannusneutraalisti avoimiin tehtäviin ja kuntohoitajan työpanos kohdennetaan kotikuntoutukseen (1) ja muita kustannuksia ostopalveluihin. Neuvolatiimit ovat vakiinnuttamassa toimintaansa kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Vieremällä ja Kiuruvedellä on aloittanut koulutiimit neuvolatiimin työmallin mukaisesti. Oleelliset ylitykset: erikoissairaanhoito oma: Toteuma ylittyi + 5,1 % ( ). Ylitys kohdistuu Sonkajärvelle ja Vieremälle. Vuodeosastojen sairaansijojen vähentäminen (7 ss) ei toteutunut ja se aiheutti lisäkustannuksia. Käytön kasvu kohdistui lähinnä operatiivisen vuodeosaston hoitopäiviin, dialyysikäynteihin ja naistentautien- ja äitiyspoliklinikan käynteihin. erikoissairaanhoito ostettu: Ylittyi muutettuun talousarvioon verrattuna + 3,6 % ( ). Ylitys kohdistuu jokaiseen kuntaan. hoito ja hoiva: Toteuma ylittyi + 5,2 % ( ). Pitkäaikaishoidon laitoshoitopaikkoja (5 ss) ei vähennetty suunnitellusti Iisalmessa ja se aiheutti lisäkustannuksia n Pitkäaikaishoitoa on tuotettu perusterveydenhuollon akuutin hoitopäivän hinnalla terveyskeskuksen vuodeosastoilla. perhepalvelut: Toteuma ylittyi + 6,0 % ( ). Ylitys kohdistuu kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden hoitoon (tot 119 %) Lasten ja nuorten työryhmien, lasten psykiatria ja perheneuvolapalveluiden nettokustannukset alittuvat (tot 88 %) Oleelliset alitukset: aikuispsykososiaaliset palvelut: Toteuma alittui 11,4 % ( ). Selittyy lähinnä avohoitopainotteisella palvelurakenteella; avohoitoasiakkaat (tot 96 %), erikoissairaanhoidon hoitopäivät (tot 90 %) ja avohoitokäynnit (tot 109 %) sekä asumispalvelujen hoitopäivien vähentymisellä (tot 83 %). aikuissosiaalityö: Toteuma alittui 4,5 % ( ). Toimeentulotukimenot ovat pienentyneet. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on yhteensä Sonkajärven ja Iisalmen osalle. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa on nousua kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta. suun terveydenhuolto: Toteuma alittui -18,8 % ( ), selittyy lähinnä henkilöstömenoilla. Jonoja purettiin ostopalveluilla ja palvelusetelillä. vastaanotto: Toteuma 3,6 % ( ). Terveysneuvonnan asiakkuuksien määrä on laskenut laajojen terveystarkastusten vuoksi. Pakolaisten vastaanottotoiminta sisältyy toimintaan Iisalmessa ja Sonkajärvellä. Akuuttivastaanottotoiminta on vähentänyt yhteispäivystyksen käyntejä. Toimintakertomus 45

46 Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma on 70,1 milj, toteuma ylittyi Oleelliset ylitykset: ostettu erikoissairaanhoito: Toteutuman ylitys + 4,2 % ( ). Ylitys selittyy vaativan erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin yleisellä kustannuskehityksellä, satunnaisvaihtelulla ja myös palvelujen käytössä on tapahtunut pieniä muutoksia: poliklinikkakäyntimäärät ylittyivät 3,6 % (+ 466 kpl), mutta toisaalta hoitopäivät vähenivät -2,8 % (- 246 kpl) ja leikkausmäärissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Päivystyslähetteet ostettuun erikoissairaanhoitoon pysyivät vuoden 2012 tasolla. Verrattaessa toteuma vuoteen 2012, tulee huomioida ensihoidon siirtyminen vastaanoton suurtuotteelta ostettuun erikoissairaanhoitoon, TP 2012 sairaankuljetuksen osuus vastaanoton toteumasta oli hoito ja hoiva: toteuma ylittyi + 5,0 % ( ). Tuotot ylittyvät 5 %, kulujen ylittyessä 5 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 37 %, , tehostetussa palveluasumisessa 1 %, , kotihoidossa 3 %, Nettoalitusta on akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa 7 %, Kotipalvelun asiakasmaksujen tuotot alittuvat Tehostetussa palveluasumisessa ei ole toteutunut määrärahanmukaiset ostopalvelujen paikkavähennykset. Sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen (omat yksiköt) ja laitoshoidon henkilöstömenot ylittyvät (pääasiassa sairauspoissaolot ja erilliskorvaukset). Omaishoidon tuki ylittyi Akuutti-, kuntoutusja lyhytaikaishoitopäivät (toteuma 91 %) ovat vähentyneet kuntoutuksen hoitopäivien siirtymisen vuoksi ostopalveluihin (5-10 ss) 5.8. alkaen ja pitkäaikaishoitopäivien siirtymisen vuoksi pitkäaikaislaitoshoitoon. Toteutumaton vuodeosastopaikkojen (-5 ss) vähennys on lisännyt hoitopäiviä pitkäaikaishoidon palveluissa. Pitkäaikaislaitoshoidon nettokustannukset terveyskeskuksessa ovat perhepalvelut; toteuma ylittyi + 6,0 % ( ). Ylitys selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla asiakkailla ( ). Oleelliset alitukset: oma erikoissairaanhoito: Tuotot eivät toteutuneet suunnitellusti (tot 90 %). Käyttö on laskenut lähes jokaisessa palvelussa paitsi sisätautien poliklinikka käynnit, operatiivisen vuodeosaston hoitopäivät, munuaispoliklinikan käynnit ja naistentautien- ja äitiyspoliklinikka käynnit. aikuispsykososiaaliset: Toteuma alittui 7,4 % ( ). Palvelujen käyttö vähentynyt lähinnä avohoitopainotteisella palvelurakenteella. Erikoissairaanhoidon hoitopäivät (tot 82 %) ja avohoidon käynnit (tot 148 %) sekä asumispalvelujen hoitopäivät (tot 86 %). Alitus kohdistuu ensisijaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa mm. henkilöstökuluja on kyetty vähentämään. Toteuman alituksesta huolimatta palvelut ovat pääsääntöisesti vastanneet tarvetta. aikuissosiaalityö: Toteuma alittui 8,0 % ( ). toimeentulotukimenot ovat arvioitua pienemmät (tot.86,4 %). Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 4,4 %, Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 113,4 %. suun terveydenhuolto: Toteuma alittui 15,7 % ( ). Alitus kohdistuu henkilöstömenoihin ja on seurausta pitkään jatkuneista hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Kulujen alittuminen on kuitenkin tarkoittanut, ettei palvelu ole vastannut kysyntää, ja kertynyt hoitojono aiheuttaa merkittäviä kustannuspainetta vastaanotot: Toteuma alittuu 7,3 % ( ). Tuotot alittuvat (tot 90 %) Avohoidon ja vastaanoton alitus kustannuksissa ja tuotoissa selittyy lähinnä henkilöstömenoilla, mutta siitä huolimatta toimintamalleja kehittämällä palvelutuotanto kyettiin pitämään edellisen vuoden tasolla. Vuoteen 2012 verrattuna kustannusnousussa tulee huomioida ensihoidon siirtyminen vastaanoton suurtuotteelta ostettuun erikoissairaanhoitoon. Lisäksi hoitajapainotteinen akuuttivastaanottomalli vähentää asiakasmaksujen osalta tuottoja. Tuotot alittuivat Akuuttivastaanottomalli lisäsi osin asiakkaiden määrää (tot 104 %). vammaispalvelut: Toteutunut suunnitellusti; henkilökohtaisen apu (toteuma 82,57 %), vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (toteuma 123 %, ylitys ), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (toteuma 87,12 %), kehitysvammahuollon laitoshoito (toteuma 105,8 %, ylitys ), kehitysvammahuollon päivätoiminta Purje (toteuma 105,5 %) korvaavissa tiloissa toimimisen vuoksi. Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma on 32,5 milj.. Toteuma ylittyi + 2,4%, ( ). Oleelliset ylitykset: aikuissosiaalityö: Toteutuma 106,0 % ( ), selittyy lähinnä työmarkkinatuen kuntaosuuden toteumalla 122,9 %. ostetun erikoissairaanhoidon toteuma ylittyi 2,9 % ( ). Leikkaukset lisääntyivät + 6 % (+ 25 kpl). Pääosin ylitys selittyy kuitenkin vaativan erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin yleisellä kustannuskehityksellä sekä satunnaisvaihtelulla. Hoitopäivät vähenivät -6,2 % (277 kpl) ja poliklinikka-käynneissä ei tapahtunut oleellisesta muutosta, lähetteet ja varsinkin päivystyslähetteet ostettuun erikoissairaanhoitoon vähenivät. hoito ja hoiva: toteutuma 106,0 % ( ). Tuotot alittuvat 2 %, kulujen ylittyessä 4 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 17 %, (vuokra- ja henkilöstökulut; sairauspoissaolot ja erilliskorvaukset noin ), tehostetussa palveluasumisessa 11 %, (ostopalvelukulujen nettoylitys ; tulojen alitus , oman tehostetun palveluasumisen henkilöstömenojen ylitys ) 46 Toimintakertomus

47 ja omaishoidontuessa 9 %, Nettoalitusta on kotihoidossa ja akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa 3 %, Sotilasvammalain mukaiset korvaukset ylittyvät 38,6 %, perhepalvelut: Toteuma ylittyi + 16 % ( ). Ylitys selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla asiakkailla ( ). vammaispalvelut: Toteuma ylittyi + 8,0 % ( ). Henkilökohtainen apu (toteuma 109 %, vaikeavammaisten kuljetustuki (toteuma 137 %, ylitys ), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (toteuma 123 %, ylitys ), kehitysvammahuollon laitoshoito (toteuma 134 %, ylitys ). Oleelliset alitukset: aikuispsykososiaaliset: Toteuma alittui 10,7 % ( ). Selittyy lähinnä avohoitopainotteisella palvelurakenteella ja käytön vähentymisellä; avohoidon asiakkaat (tot 83 %) erikoissairaanhoidon hoitopäivät (tot 97 %) ja avohoitokäynnit (tot 17 %) sekä asumispalvelujen hoitopäivät (tot 77 %). Alituksesta huolimatta palvelut on pääsääntöisesti kyetty tuottamaan kysyntää vastaavasti, mutta aikaisempaa kevyemmällä palvelurakenteella. toimeentulotukimenojen toteuma on 93,6 %. oma erikoissairaanhoito: Tuotot eivät toteutuneet suunnitellusti (tot 98 %). Käyttö on laskenut lähes jokaisessa palvelussa paitsi kasvua sisätautien poliklinikka käynneissä, operatiivisen vuodeosaston hoitopäivissä, dialyysikäynneissä munuaispoliklinikan käynneissä ja silmäpoliklinikan käynneissä. suun terveydenhuollon toteuma alittuu 10,9 % ( ). Alitus kohdistui henkilöstömenoihin ja on seurausta pitkään jatkuneista hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Kulujen alittuminen on samalla tarkoittanut, ettei palvelu ole vastannut kysyntää ja kertynyt hoitojono aiheuttaa kustannuspainetta vastaanotto: Toteuma alittui 4,5 % ( ). Menot alittuivat lähinnä ostopalvelujen määrärahoista. Tuotot ylittyivät. Vastaanottojen asiakasmäärä alittui 3 % ja kohdentui enemmän päivystysvastaanotoille. Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma on 16,8 milj.. Toteuma ylittyy + 2,3 %, ( ). Oleelliset ylitykset: oma erikoissairaanhoito: Toteuma ylittyi + 29,5 % ( ). Ylitys kohdistui lähinnä sisätautien ja operatiivisella vuodeosastojen hoitopäiviin, jotka ylittyivät yhteensä 50 %. Lisäksi palveluntarve lisääntyi dialyysikäynneissä, neurologian poliklinikan käynneissä, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan käynneissä. hoito ja hoiva: Toteuma ylittyi + 5,0 % ( ). Suurimmat ylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa , tehostetussa palveluasumisessa (ateriakustannukset , vuokrat , henkilöstökulut ) ja kotihoidossa Omaishoidon tuki ylittyi vastaanotot: Toteuma ylittyi + 12,6 % ( ). Ylitys liittyy erityisesti lääkärihenkilöstön saatavuuteen liittyviin ongelmiin, jotka johtivat mm. yhteispäivystyksen runsaaseen käyttöön. Lääkärihenkilöstön vajauksen vuoksi myöskään talousarvion säästöjen edellyttämiä toiminnallisia muutoksia ei tilinpäätösvuonna päästy vielä toteuttamaan ostetun erikoissairaanhoidon toteutuma ylittyi + 3,1 % ( ). Toteuman ylitys selittyy vaativan erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin yleisellä kustannuskehityksellä ja satunnaisvaihtelulla, mutta myös kysynnässä oli muutoksia: poliklinikkakäynnit lisääntyivät + 5,3 % (+146 kpl) ja leikkaukset + 1 % (7 kpl). Vastaavasti hoitopäivät vähenivät - 10,9 % (- 209 kpl). Oleelliset alitukset: aikuissosiaalityö 97,0 %, toteuma alittui - 3,0 % ( ). Toimeentulotukimenojen toteuma on 95,6 %. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 16 %, ( ). Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 81,5 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa on laskua 15 %, ( ). aikuispsykososiaaliset palvelut: Toteuma alittui 16,7 % ( ). Selittyy lähinnä avohoitopainotteisella palvelurakenteella; avohoidon asiakkaat (tot 109 %), erikoissairaanhoidon hoitopäivät (tot 66 %) ja avohoitokäynnit (tot 62 %) ja asumispalvelujen hoitopäivät (tot 99 %). akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito alittui perhepalvelut: Toteuma alittui 7,0 % ( ). Alitus selittyy lähinnä lasten ja nuorten työryhmien, lasten psykiatrian ja perheneuvolapalveluiden käytöllä ja kustannusten vähenemisellä (toteuma 86 %). Palvelu vastasi kuitenkin pääsääntöisesti tarvetta. Alistusta selittää lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden nettokustannuksilla (toteuma 94 %). suun terveydenhuolto: toteuma alittui 34,6 % ( ). Alitus kohdistuu henkilöstömenoihin ja on seurausta pitkään jatkuneista hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Kulujen alittuminen on samalla tarkoittanut, ettei palvelu ole vastannut kysyntää ja kertynyt hoitojono aiheuttaa kustannuspainetta vammaispalvelut: Toteuma alittui 9,0 % ( ). Henkilökohtainen apu (toteuma 71 %), vaikeavammaisten kuljetustuki (toteuma 152 %, ylitys ), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (toteuma 88 %), kehitysvammahuollon laitoshoito (toteuma 76 %). Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma on 13,2 milj. Toteuma ylittyy + 2 %, ( ). Oleelliset ylitykset: erikoissairaanhoito oma: Toteutuma ylittyi + 16 % ( ). Ylitys kohdistuu erityisesti sisätautien ja operatiivisen osastojen hoitopäiviin, jotka lisääntyivät yhteensä + 22 % (+ 435 hoitopäivää). Ylitystä syntyi sisätautien, Toimintakertomus 47

48 hematologian ja naistentautien- sekä äitiyspoliklinikan käynneissä. aikuissosiaalityö: Toteuma ylittyi + 1,0 % ( ). Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 123 %. Kodin ulkopuolelle sijoitetuttujen asiakkaiden kustannukset (toteuma 104 %, ylitys ). hoito ja hoiva: Toteuma ylittyi + 8,0 % ( ). Tuotot alittuvat 9 %, kulujen ylittyessä 4 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 23 %, (ateriakustannukset , hoitotarvikkeet , henkilöstön erilliskorvaukset , sairauspoissaolot , vakituisen henkilöstön kkpalkat , pitkäaikaishoito perusterveydenhuollon vuodeosastoilla) tehostetussa palveluasumisessa 6 %, (ostopalvelujen tarve terveyskeskuksen väistötilatarpeen vuoksi), omaishoidossa 25 %, ja kotihoidossa 11 %, (henkilöstön erilliskorvaukset 5 000, vuosilomansijaiset , sairauspoissaolot , ateriakulut , yöpartiotoiminta ) sotilasvammalain mukaiset korvaukset ylittyvät vammaispalvelut: Toteuma ylittyi + 4,0 % ( ). Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki (toteuma 236 %, ylitys ), vammaisten asumispalveluiden ostot (toteuma 113,6 %, ylitys ), kehitysvammahuollon laitoshoito (toteuma 115 %, ylitys ), Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelut (toteuma 136 %, ylitys ). vastaanotto: Toteuma ylittyy + 1,8 % ( ). Tuotot alittuivat Kustannusten kasvua ja hoitajien vähentynyttä käyntimäärää selittää osin väistötiloissa toimiminen. Vastaanoton kolmen viikon sulku toteutui. suun terveydenhuolto 69,8 %, toteuma alittuu 30,2 % ( ). Alitus kohdistuu henkilöstömenoihin ja on seurausta pitkään jatkuneista hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Kulujen alittuminen on kuitenkin tarkoittanut, ettei palvelu ole vastannut kysyntää, ja kertynyt hoitojono aiheuttaa merkittäviä kustannuspainetta Terveysneuvonnan talousarvio alittui Oleelliset alitukset: aikuispsykososiaaliset palvelut: Toteuma alittui 28,1 % ( ). Selittyy pääsääntöisesti avohoitopainotteisella ja kevyemmällä palvelurakenteella; avohoidon asiakkaat (tot 90 %), erikoissairaanhoidon hoitopäivät (tot 41 %) 400 hoitopäivää ja avohoitokäynnit (tot 114 %) sekä asumispalvelujen hoitopäivät (tot 80 %). toimeentulotukimenojen toteuma on 75,4 %. perhepalvelut: Toteuma alittui 10,0 % ( ). Alitus selittyy pääsääntöisesti lasten ja nuorten työryhmien, lasten psykiatria ja perheneuvolapalveluiden nettokustannuksilla (toteuma 67 %, ). Nettoalitusta on akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon kuluissa 20 %, suun terveydenhuolto 69,8 %, toteuma alittuu 30,2 % ( ). Alitus kohdistuu henkilöstömenoihin ja on seurausta pitkään jatkuneista hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Kulujen alittuminen on kuitenkin tarkoittanut, ettei palvelu ole vastannut kysyntää, ja kertynyt hoitojono aiheuttaa merkittäviä kustannuspainetta Terveysneuvonnan talousarvio alittui Toimintakertomus

49 Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys ja talousarvio Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys ja talousarvio 2014 ( 1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Tp 13 M % Ta 14 M % Aikuispsykosos , , , ,4 Aikuissosiaalityö , , , ,5 ESH oma yht , , , ,6 ESH ostettu , , , ,6 Hoito ja hoiva , , , ,6 Kuntoutus , , , ,9 Perhepalvelut , , , ,3 Suun terveydenh , , , ,3 Työterveyshuolto ,5-75 Vammaispalvelut , , , ,1 Vastaanotto , , , ,1 Ympäristötoimi*) , , , ,3 PALVELUT YHT , , , ,1 Hallinto***) , , ,3 YHTEENSÄ , , , ,1 Oma toiminta , , , ,1 ESH ostettu , , , ,6 Iisalmi Iisalmen maksuosuuden kehitys sekä talousarvio 2014 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Tp 13 M % Ta 14 M % Aikuispsykosos , , , ,4 Aikuissosiaalityö , , , ,3 ESH oma yht , , , ,1 ESH ostettu , , , ,9 Hoito ja hoiva , , , ,3 Kuntoutus , , , ,7 Perhepalvelut , , , ,9 Suun terveydenh , , , ,9 Työterveyshuolto , ,1-100,0 Vammaispalvelut , , , ,9 Vastaanotto , , , ,2 Ympäristötoimi*) , , , ,8 PALVELUT YHT , , , ,8 Hallinto***) , , , ,3 YHTEENSÄ , , , ,7 Oma toiminta , , , ,6 ESH ostettu , , , ,9 Toimintakertomus 49

50 Kiuruvesi Kiuruveden maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2014 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Tp 13 M % Ta 14 M % Aikuispsykosos , , , ,0 Aikuissosiaalityö , , , ,6 ESH oma yht , , , ,9 ESH ostettu , , , ,5 Hoito ja hoiva , , , ,8 Kuntoutus , , , ,2 Perhepalvelut , , , ,5 Suun terveydenh , , , ,9 Työterveyshuolto , ,1-100,0 Vammaispalvelut , , , ,3 Vastaanotto , , , ,6 Ympäristötoimi*) , , , ,5 PALVELUT YHT , , , ,4 Hallinto***) , , , ,7 YHTEENSÄ , , , ,5 Oma toiminta , , , ,2 ESH ostettu , , , ,5 Sonkajärvi Sonkajärven maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2014 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Tp 13 M % Ta 14 M % Aikuispsykosos , , , ,3 Aikuissosiaalityö , , , ,2 ESH oma , , , ,0 ESH ostettu , , , ,4 Hoito ja hoiva , , , ,4 Kuntoutus , , , ,6 Perhepalvelut , , , ,0 Suun terveydenh , , , ,7 Työterveyshuolto , ,9-100,0 Vammaispalvelut , , , ,9 Vastaanotto , , , ,5 Ympäristötoimi*) , , , ,0 PALVELUT YHT , , , ,3 Hallinto***) ,6 36-1,9 9-75, ,6 YHTEENSÄ , , , ,5 Oma toiminta , , , ,5 ESH ostettu , , , ,4 50 Toimintakertomus

51 Vieremä Vieremän maksuosuuden kehitys ja talousarvio 2014 (1000 ) PALVELU Tp 10 Tp 11 M % Tp 12 M % Tp 13 M % Ta 14 M % Aikuispsykosos , , , ,3 Aikuissosiaalityö , , , ,6 ESH oma yht , , , ,2 ESH ostettu , , , ,0 Hoito ja hoiva , , , ,0 Kuntoutus , , , ,5 Perhepalvelut , , , ,6 Suun terveydenh , , , ,4 Työterveyshuolto ,6-23 Vammaispalvelut , , , ,2 Vastaanotto , , , ,6 Ympäristötoimi*) , , , ,9 PALVELUT YHT , , , ,9 Hallinto***) ,5-6 0, YHTEENSÄ , , , ,0 Oma toiminta , , , ,2 ESH ostettu , , , ,0 Sopimuskuntien myynti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Sopimuskunta TOT 2010 TOT 2011 TP 2012 TA TP MUUTOS TOT % MUUTOS % Keiteleen kunta Lapinlahden kunta Pielaveden kunta Rautavaaran kunta Varpaisjärven kunta * 0 0 Yhteensä , ,41 * sisältyy Lapinlahden kunnan lukuihin Sopimuskuntien myyntituotot terveyden- ja sairaanhoidon vastuualueella: TOT 2010 TOT 2011 TP 2012 TA TP MUUTOS TOT % MUUTOS % , ,41 Muiden kuntien myyntituottojen toteutuma oli terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella: TOT 2010 TOT 2011 TP 2012 TA TP MUUTOS TOT % MUUTOS % ,91 Toimintakertomus 51

52 INVESTOINNIT INVESTOINTIEN TOTEUMA TA Muutettu TA TP Ali/yli Tot % RAKENNUKSET , ,25 77,66 Isan lääkehuoneenremontti, aulatilojen, pohjakerros- ja porraskäytävien peruskunnostus , ,71 96,17 Sairaalateknisen huollon tilat, Isa (mahd. valt.apu max ) , ,46 86,21 Alakeskusten uusiminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään, Isa , ,68 248,91 Isan varavoimajärjestelmän laajentaminen , ,98 109,24 Hissin saneeraus, Isa:n pkl ,00 Koljonvirran sairaala: kuntoarvion ja Avin tark.rap. perusteella , ,26 140,69 tehdään päätökset Koljonvirran sairaalan välttämättömistä 0,00 investoinneista vuonna. Määrärahatarve tarkentuu kuntoarvion perusteella. 0,00 Rakennus R2( käytetty korjauksiin 2003 alkaen) 0,00 Ennakoimattomat rakennusinvestoinnit ,00 0,00 KONEET JA LAITTEET , ,81 103,52 Paloilmoitinkeskuksen uusiminen, Isa , ,65 102,96 Hoitajakutsujärjestelmän uusinta, Isa/Sonkajärvi , ,00 126,73 Hälytysjärjestelmien uusinta/korjaukset ,00 Esmi- kulunseurantapäätteiden lisäys , ,74 92,83 ATK langaton verkko ja laitteet, Isa, KVS ,00 Dialyysikoneet ( 3) ,00 0,00 100,00 BCM-laite, ISA dialyysi , ,00 91,58 Mammografia (levykuvantaminen), Isa rtg , ,00 86,29 Instrumenttien pesukone+ pesukori, Isa välinehuolto , ,00 111,71 Teräväpiirtovideoskopialaitteisto (ei hankita) ,00 Fiberoskooppi Knk-pkl , ,00 78,57 Saha leikkaussali ,00 0,00 Ultraäänilaite, Isa urologia ,00 0,00 100,00 Urologinen kamera ja videoskooppi, Isa leikkausosasto , ,00 245,23 Steriilivesijärjestelmä, suun terveydenhuolto (ei hankita) ,00 Pesukone suun terveydenhuolto , ,00 77,65 Ruoankuljetusvaunu, Isa ruokapalvelut ,00 458,00 95,42 UPS-laitteet + kuituverkko , ,10 64,63 Skoopit ,00 10,00 99,89 ATK-INVESTOINNIT , ,75 99,55 Acute työterveyshuollon tietojärjestelmä , ,75 96,71 Tuotteistusohjelma ,00 0,00 100,00 Potilastietojärjestelmän lisäosat , ,03 105,08 Effican e-resepti (ei toteudu) ,00 Effican palvelinuudistus ja versiopäivitys , ,50 54,09 SOTE DW tietovarasto ,32 270,68 98,41 Medimaker-lisäosat , ,66 27,28 ProConsonan ohjelmistoalustan uudistus ,25 52,75 99,59 Toimikortti , ,76 281,67 Verkkosivustoihin liittyvä kehittämistyö (ei toteudu) ,00 MS-lisenssien hankinta ,80 967,20 99,72 Aromin Pegasos ja Raindance liittymä (ei toteudu) ,00 Tarkastajaohjelman päivitys ja lisäosat ,00 0,00 100,00 YHTEENSÄ , ,19 94,64 INVESTOINTIOHJELMA TA Muutettu TA TP Jäljellä Tot % RAKENNUKSET ,25 77,66 KONEET JA LAITTEET , ,81 103,52 ATK-INVESTOINNIT , ,75 99,55 YHTEENSÄ , ,19 94,64 52 Toimintakertomus

53 Kertomusvuonna investointimäärärahoja käytettiin eniten atk-investointeihin, yhteensä (toteutuma 99,55 %). Suurin investointi oli Microsoft-lisenssien hankinta ( ). Microsoft-lisenssien hankintainvestointi jatkuu vielä vuonna Muita suuria atk-investointeja olivat potilastietojärjestelmän lisäosat ( ) ja työterveyshuollon tietojärjestelmä ( ). Kone- ja laiteinvestointeihin meni yhteensä (103,52 %). Merkittävimpiä hankintoja olivat paloilmoitinkeskuksen uusiminen ( ), urologian ultraäänilaite ( ), leikkaussalin urologinen kamera ja videoskooppi ( ), kolme dialyysikonetta ( ) ja röntgenin mammografialaite ( ). Rakennusinvestointeihin käytettiin yhteensä (77,66 %). Merkittävimmät investoinnit olivat Iisalmen sairaalan varavoima ( ), sairaalateknisen huollon tilat ( ) ja alakeskuksen uusiminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään ( ). Kokonaisuudessaan kuntayhtymän investointeihin käytettiin viime vuonna yhteensä 1,3 milj. (94,64 %). Investointeihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä yhteensä Yhtymähallitus päätti muutoksista investointiohjelmaan ja , jolloin kertomusvuoden aikana esille tulleet investoinnit voitiin lisätä investointiohjelmaan, kun kaikki hankkeet eivät toteutuneet täysimääräisesti. Investointimääräraha myönnettiin mm. seuraaviin: Effican palvelinuudistus ja versiopäivitys, pesukoneen hankinta suun terveydenhuoltoon sekä Iisalmen sairaalan kuituverkko ja UPS-laite investointi. Toimintakertomus 53

54 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Myyntituotot , ,41 Maksutuotot , ,13 Tuet ja avustukset , ,51 Muut toimintatuotot , , , ,74 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut ,91 Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , ,50 Palvelujen ostot , ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,08 Avustukset , ,28 Muut toimintakulut , , , ,29 TOIMINTAKATE , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,63 Muut rahoitustuotot , ,50 Korkokulut 4 086, ,13 Muut rahoituskulut , , , ,47 VUOSIKATE , ,98 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,98 Arvonalentumiset ,17 0, ,98 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00 0,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT % % Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,1 100,9 Vuosikate/Poistot % 100,0 100,0 54 Toimintakertomus

55 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakertomus 55

56 TASEVERTAILU Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VAST AAVAT , , ,91 Aineettomat hyödykkeet , , ,15 Aineelliset hyödykkeet , , ,06 Sijoitukset , ,81 0,00 VAIHT UVAT VAST AAVAT , , ,77 Vaihto-omaisuus , , ,51 Saamiset , , ,90 Rahat ja pankkisaamiset , , ,18 YHTEENSÄ , , ,86 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , , ,50 Peruspääoma , , ,50 Muut omat rahastot 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,29 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 0,00 T OIMEKSIANT OJEN PÄÄOMAT , , ,48 VIERAS PÄÄOMA , , ,88 Pitkäaikainen , , ,16 Lyhytaikainen , , ,28 YHTEENSÄ , , ,86 56 Toimintakertomus

57 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakertomus 57

58 TYÖTERVEYSHUOLLON TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASEVERTAILU TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA Liikevaihto ,96 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,24 Palvelujen ostot , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,15 Henkilösivukulut Eläkekulut ,22 Muut henkilösivukulut , ,81 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot ,26 Liiketoiminnan muut kulut , ,28 Liikeylijäämä ,68 Rahoitustuotot- ja kulut Muut rahoituskulut 4 077,00 Tilikauden ylijäämä ,68 58 Toimintakertomus

59 TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate ,94 Poistot ja arvonalentumiset ,26 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,68 Investointien rahavirta Investointimenot ,25 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,25 Toiminnan ja investointien rahavirta ,43 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos ,00 Korottomien velkojen muutos , ,86 Rahoituksen rahavirta ,86 Toimintakertomus 59

60 TASE-YKSIKÖN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietokoneohjelmistot ,93 Jäännöspääoma ,93 Aineettomat hyödykkeet ,93 OMA PÄÄOMA ,93 VIERAS PÄÄOMA Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT ,93 Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat ,74 Lyhytaikaiset saamiset Muut velat ,11 Myyntisaamiset ,22 Siirtovelat ,01 Muut saamiset ,78 Lyhytaikainen ,86 Lyhytaikaiset saamiset ,00 VIERAS PÄÄOMA ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,00 VASTATTAVAA ,93 VASTAAVAA ,93 60 Toimintakertomus

61 Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan Tilinpäätöksen muut liitetiedot Tilasto-osa HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (ERILLINEN JULKAISU) Toimintakertomus 61

62 PALVELUSOPIMUSTEN MUKAISET TILAUSTAULUKOT MAISEMAMALLIN MUKAAN 62 Toimintakertomus

63 Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan SISÄLLYS: Palvelutilausten toteutumat jäsenkunnittain maisemamallin mukaisilla suurtuotteilla...62 Yhteenveto...63 Aikuispsykososiaaliset...64 Aikuissosiaalityö...80 Oma erikoissairaanhoito...90 Ostettu erikoissairaanhoito Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Hallinto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Yhteenveto YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MUUTETTUJEN MAKSUOSUUKSIEN TOTEUTUMA VUONNA MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä PALVELU Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Ta13 TP 13 Tot% TP 12 M% Aikuispsykosos , , , , , , , , , ,5 Aikuissosiaalityö , , , , , , , , , ,5 ESH oma , , , , , , , , , ,8 ESH ostettu , , , , , , , , , ,3 Hoito ja hoiva , , , , , , , , , ,0 Kuntoutus , , , , , , , , , ,6 Perhepalvelut , , , , , , , , , ,1 Suun terveydenh , , , , , , , , , ,8 Työterveyshuolto Vammaispalvelut , , , , , , , , , ,3 Vastaanotto , , , , , , , , , ,1 Ympäristötoimi*) , , , , , , , , , ,6 Kunnan tyhjät toimitilat PALVELUT YHT , , , , , Tyhjät toimitilat Rahoitus**) YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,2 Ennakkolaskutus YLITYSARVIO KYSin toteuma , , , , , , , , , ,3 KYSin ylitys Oman toiminnan tot , , , , , , , , , ,1 Oman toiminnan ylitys Asukasluku Kustannukset/asukas *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **) Lyhytaikaisen lainoituksen korkokulut on jaettu aiheuttamisperiaatteella sen mukaan, minkä verran jäsenkunnan lopullinen maksuosuus poikkeaa alkperräisestä maksuosuudesta Toimintakertomus 63

64 Aikuispsykososiaaliset Palvelun sisältö: Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo), Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut Asiakkaat / palvelutarve Avohoidon asiakasmäärä pysynyt samalla tasolla. Vuonna 2014 kasvua, koska tämä sisältää organisaatiomuutoksen vuoksi myös päihdehuollon asiakkaat Palveluasumisen asiakasmäärä tasaisesti alentunut Ulkokuntien hoitopäiviä noin 750 ennustetta enemmän. Jäsenkuntien osastohoitopäivät ovati vähentyneet ennustetta nopeammin: Mielenterveys- ja päihdehoito on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi. 64 Toimintakertomus

65 Kustannuskehitys Aikuispsykososiaalisten palvelujen kokonaiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, v. merkittävästi alentunut. Ennuste 2014 osoittaa kasvua, koska edellisenä vuonna kulut alittuivat. Avohoidon kustannukset kasvavat ennustetun asiakasmäärän kasvaessa. Organisaatiomuutoksen vuoksi avohoito sisältää laitoshoitoon kuuluneen kotikuntoutuksen. Palvelurakenne-muutoksessa myös henkilöstöresurssia on siirretty laitoshuollosta avohoitoon. Palveluasumisen ostopalvelumenot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminnan aikana kaikissa kunnissa prosenttia. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 97 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 95 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 92 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 74 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 93 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 85 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 88 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 108 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 104 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 91 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 90 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 92 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 112 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 80 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 105 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 85 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 89 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 86 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 90 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 93 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 91 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 86 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus 65

66 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 86 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 113 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 26 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 114 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 84 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 93 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 124 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 111 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 103 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 106 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 103 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 3946 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 3 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 3 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 126 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 126 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 106 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 90 % Aikuispsykososiaaliset NETTO % 106 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 92 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 92 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 86 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 93 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa. Oleelliset ylitykset: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehostetut kotikuntoutuskäynnit ovat toteutuneet 166 %:sti. Ulkokuntien hoitopäiviä oli noin 750 ennustetta enemmän. Oleelliset alitukset: Jäsenkuntien osastohoitopäivät ovat vähentyneet ennustetta nopeammin. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Mielenterveys- ja päihdehoito on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi. Sosiaalityön palvelut: Oleelliset poikkeamat tavoitteista ja taloudesta: Palveluasumisen menojen toteuma oli kaikissa kunnissa budjetoitua vähempi. Palveluohjaus toimi tavoitteiden mukaisesti. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät: Palveluasumisen ostopalvelumenot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminnan aikana kaikissa kunnissa prosenttia. Taustalla on palveluohjauksen toimintatapa, jonka lähtökohtana on tukea kotona asumista ensisijaisena palveluna palveluasumisen sijaan. Kehitys on lisännyt kotona asumisen palveluiden käyttöä kuten kotihoidon palveluita ja asumisen tukipalveluita. Lähipalveluna toteutettavia asumisen tukipalveluita tuotettiin yhteistyössä yhdistyksien ja yrittäjien kanssa. Kaikissa kunnissa toimii päiväkeskukset tarjoten päivittäin sosiaalisen kuntoutuksen ja vertaistuen toimintaa sekä työllistämistoimintaa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumista ostopalveluina tuottavia yksiköitä kuntayhtymän alueella on neljä. Osa palveluasumisesta ostetaan alueen ulkopuolelta. Toiminta-alueelta puuttuu erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kuntoutujien palveluasumista tarjoava yksikkö. 66 Toimintakertomus

67 Iisalmi Aikuispsykososiaaliset palvelut, asiakasmäärä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Mielenterveys, palveluasumisen asiakkaat Aikuispsyk. Oma esh. avohoitokäynnit Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Selviämisasema- ja korvaushoitokäyntejä on ollut yhteensä 1112 ja tehostettuja kotikuntoutuskäyntejä 965. Osastojen toteuttamat avohoitokäynnit ovat siis ylittyneet lähes 150 %. Aikuispsykososiaaliset palvelut, kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Mielenterveystyön avohoito Mielenterveys, palveluasuminen Aikuispsyk, Oma esh.yht Päihdehuollon poliklinikka Päihdehuollon asumispalvelut Aikuissykososiaaliset palvelut yhteensä Koljonvirran sairaalan osastohoitopäivät ovat alittuneet selvästi, alentumaa on tapahtunut enemmän päihdehoitopäivissä. Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 30 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Toimintakertomus 67

68 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 99 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 95 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 94 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 73 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 95 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 95 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 100 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 109 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 104 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 104 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 117 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 100 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 145 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 55 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 94 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 84 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 79 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 70 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 80 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 98 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 88 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 93 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

69 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 83 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 109 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 3 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 109 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 68 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 77 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 164 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 145 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 111 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 111 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 111 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 0 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 0 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 152 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 153 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 110 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 103 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 90 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 90 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 93 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 90 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 1207 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 94 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Selviämisasema- ja korvaushoitokäyntejä on ollut yhteensä 1112 ja tehostettuja kotikuntoutuskäyntejä 965. Osastojen toteuttamat avohoitokäynnit ovat siis ylittyneet lähes 150 %. Oleelliset alitukset: Koljonvirran sairaalan osastohoitopäivät ovat alittuneet selvästi, alentumaa on tapahtunut enemmän päihdehoitopäivissä. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Mielenterveys- ja päihdetyötä on kehitetty avohoitopainotteisemmaksi Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 86 %. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat: Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 30 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Kehityksen taustalla on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin. Palvelutarpeen mukainen sijoittaminen on luonnollisesti lisännyt kotiin annettavien palveluiden käyttöä, kuten asumisen tukipalveluita ja kotihoidon palveluita. Toimintakertomus 69

70 TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP 2010 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Mielenterveys, palveluasumisen asiakkaat Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Aikuispsyk. Oma esh. avohoitokäynnit Aikuispsykososiaaliset palvelut, asiakasmäärän kehitys / Kiuruvesi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Aikuispsykososiaaliset palvelut, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Mielenterveystyön avohoito Mielenterveys, palveluasuminen Aikuispsyk, Oma esh.yht Päihdehuollon poliklinikka Päihdehuollon asumispalvelut Aikuissykososiaaliset palvelut yhteensä Aikuispsykiatriset ja päihdetyön avohoitokäynnit ylittävät ennusteen (toteuma 126 %). Käyntejä yhteensä Kiuruveden sairaalahoitopäivät ovat alittuneet merkittävästi. Kotona asumisen tukeminen Palvelutarpeen mukainen sijoittaminen on lisännyt kotiin annettavien palveluiden käyttöä, kuten asumisen tukipalveluita ja kotihoidon palveluita. 70 Toimintakertomus

71 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 85 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 94 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 80 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 61 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 80 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 82 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 82 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 101 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 101 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 83 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 76 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 84 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 16 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 742 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 137 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 85 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 116 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 104 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 117 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 87 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 92 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 78 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus 71

72 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 107 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 140 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 3 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 141 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 104 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 112 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 84 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 78 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 88 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 88 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 286 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 1 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 1 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 101 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 101 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 106 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 3 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 93 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 93 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 78 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 94 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 1243 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 99 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Aikuispsykiatriset ja päihdetyön avohoitokäynnit ylittävät ennusteen (toteuma 126 %). Käyntejä oli yhteensä Oman erikoissairaanhoidon avohoitokäyntiennuste sisältää tehostetun kotikuntoutuksen käyntiennusteen, mutta nämä käynnit ovat käytännössä tilastoituneet aikuistyöryhmän käynteihin. 75 erikoissairaanhoidon avohoitokäyntiä ovat Iisalmen kotikuntoutustyöntekijöiden Kiuruveden työntekijän loman aikana suorittamia käyntejä sekä poliklinikkakäyntejä sairaalassa Alhainen toteumaluku aiheuttaa vääristymän oman erikoissairaanhoidon käynnin hintaan. Oleelliset alitukset: Kiuruveden sairaalahoitopäivät ovat alittuneet merkittävästi. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Mielenterveys- ja päihdetyö on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi ja kotikuntoutus on onnistunut ehkäisemään sairaalahoitojaksoja. Kiuruvedelle on lisätty palveluja, sairaanhoitaja lisätty, kotikuntoutus lisätty ja lääkäripäiviä lisätty. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 84 %. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat: Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 16 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Kehityksen taustalla on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin. Palvelutarpeen mukainen sijoittaminen on luonnollisesti lisännyt kotiin annettavien palveluiden käyttöä, kuten asumisen tukipalveluita ja kotihoidon palveluita. 72 Toimintakertomus

73 Aikuispsykososiaaliset palvelut, asiakkaat / Sonkajärvi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP 2010 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Mielenterveys, palveluasumisen asiakkaat Aikuispsyk. Oma esh. avohoitokäynnit Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Aikuispsykososiaaliset palvelut, kustannukset / Sonkajärvi Mielenterveystyön avohoito Mielenterveys, palveluasuminen Aikuispsyk, Oma esh.yht Päihdehuollon poliklinikka Päihdehuollon asumispalvelut Aikuissykososiaaliset palvelut yhteensä Koljonvirran osastohoitopäivät ovat alittuneet ennusteeseen nähden reilusti. Mielenterveys- ja päihdehoito on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi. Sonkajärvellä on aloitettu tehostettu kotikuntoutus, jolla sairaalahoitoja on voitu ehkäistä. Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 25 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Toimintakertomus 73

74 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 109 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 92 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 100 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 78 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 101 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 80 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 97 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 123 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 102 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 99 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 95 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 100 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 147 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 48 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 78 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 90 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 71 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 61 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 71 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 92 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 85 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 84 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus

75 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 93 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 122 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 3 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 123 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 90 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 123 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 117 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 86 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 106 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 106 % Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 8799 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 3 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 3 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 114 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 114 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 103 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 3 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 86 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 86 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 84 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 86 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 1159 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 90 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Tehostetun kotikuntoutuksen käyntiennuste on oman erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä, mutta toteuma on tilastoitunut aikuistyöryhmän käyntilukuihin. Sonkajärven kotikuntoutustyöntekijä on ollut aikuistyöryhmän alaisuudessa poiketen Iisalmen työntekijöistä, jotka ovat olleet osaston alaisuudessa. Alhainen toteumaluku oman erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä aiheuttaa vääristymän avohoitokäynnin hintaan. Toteutuneet 156 käyntiä ovat Iisalmen kotikuntoutustyöntekijöiden suorittamia käyntejä Sonkajärvelle. Oleelliset alitukset: Koljonvirran osastohoitopäivät ovat alittuneet ennusteeseen nähden reilusti. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Mielenterveys- ja päihdehoito on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi. Sonkajärvellä on aloitettu tehostettu kotikuntoutus, jolla sairaalahoitoja on voitu ehkäistä. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 76 %. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat: Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 25 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Kehityksen taustalla on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin. Palvelutarpeen mukainen sijoittaminen on luonnollisesti lisännyt kotiin annettavien palveluiden käyttöä, kuten asumisen tukipalveluita ja kotihoidon palveluita. Toimintakertomus 75

76 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Mielenterveys, palveluasumisen asiakkaat TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Aikuispsyk. Oma esh. avohoitokäynnit Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Aikuispsykosisaaliset palvelut, asiakkaat Vieremä Aikuispsykososiaaliset palvelut, kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Mielenterveystyön avohoito Mielenterveys, palveluasuminen Aikuispsyk, Oma esh.yht Päihdehuollon poliklinikka Päihdehuollon asumispalvelut Aikuissykososiaaliset palvelut yhteensä Hoitopäivät Koljonvirran sairaalassa erittäin matalat, yhteensä 285 hoitopäivää, mikä on 41 % ennusteesta. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Avohoitopainotteisuus lisääntynyt. Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 23 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Kehityksen taustalla on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin 76 Toimintakertomus

77 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 101 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 95 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 96 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 76 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 97 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat % 71 % Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät % 70 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 123 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 125 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 88 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 70 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 94 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 148 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 27 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 47 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 84 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 39 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 35 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 40 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % 65 % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 67 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 62 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Toimintakertomus 77

78 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 64 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 84 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 2 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 84 % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 116 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun % 83 % hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 79 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 110 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 92 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 0 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 93 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 86 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 86 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 90 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 0 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 69 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas % 69 % Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 62 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 70 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus % 929 % Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 73 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset alitukset: Aikuispsykiatriset ja päihdetyön avohoitokäynnit ovat alittuneet (toteuma 76 %). Käyntejä yhteensä oli Avohoidossa toinen työntekijä on ollut osa-aikainen. Hoitopäivät Koljonvirran sairaalassa erittäin matalat, yhteensä 285 hoitopäivää, mikä on 41 % ennusteesta. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat: Avohoitopainotteisuus lisääntynyt. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumispalvelumenojen toteuma oli 72 %. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Palveluasumisen menot ovat vähentyneet kuntayhtymän toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 23 %. Vuonna 2010 menot olivat ja vuonna Kehityksen taustalla on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen tukeminen ja palveluohjaajan suunnitelmallinen työ palvelutarpeen mukaisiin asumisjärjestelyihin. Palvelutarpeen mukainen sijoittaminen on luonnollisesti lisännyt kotiin annettavien palveluiden käyttöä, kuten asumisen tukipalveluita ja kotihoidon palveluita. 78 Toimintakertomus

79 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, % 85 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 108 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 92 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 79 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 116 % Aikuispsykososiaaliset Oma erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset Avohoitokäynnit % 62 % Aikuispsykososiaaliset /avohoitokäynti % 202 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät % 148 % Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä % 85 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 125 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 89 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 8580 % Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta % Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT % 123 % YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 88 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen % 50 % avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika % 0 % Aikuispsykososiaaliset / asiakas % 131 % Aikuispsykososiaaliset Kulut % 66 % Aikuispsykososiaaliset Tuotot % 47 % Aikuispsykososiaaliset Netto % 73 % Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 131 % asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / % 146 % asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % 66 % Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ % 47 % Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, % 123 % kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä % 88 % tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto % 1185 % Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Erityisesti Lapinlahti käytti lisääntyvässä määrin Koljonvirran sairaalapalveluja. Lapinlahdella 1183 toteutunutta hoitopäivää eli 14 % kaikista hoitopäivistä. Ulkokuntien osuus yhteensä 27 % sairaalahoitopäivistä. Toimintakertomus 79

80 Aikuissosiaalityö Palvelun sisältö: Aikuissosiaalityö, Toimeentulotuki, Työllisyydenhoito, Erityistyöllistäminen, Ylä-Savon työvoiman palvelu-keskus, Palveluasuminen, Työtoiminta Asiakkaat / palvelutarve Sosiaalityön asiakasperheiden määrä pysynyt samalla tasolla Toimeentulotukiperheiden määrä alentunut, vuoden 2011 luvussa virhe. Työllistämistoiminnan piirissä olevien määrä on kasvanut; vuoden 2014 talousarviossa ei ole varauduttu yhtä suureen määrään kuin vuonna. Kustannuskehitys Sosiaalityön kustannukset pysyneet samalla tasolla. Toimeentulotuen kokonaismäärä pysynyt samalla tasolla, vaikka työmarkkinatuen kuntaosuus kasvanut työllistämistoiminnan kustannukset kasvaneet merkittävästi ja perustoimeentulotuesta vapautuvia varoja on resursoitu myös vuonna 2014 työllistämistoimintaan Aikuissosiaalityön kustannukset kasvavat työllistämistoiminnan kasvun vuoksi. Vuoden 2014 talousarvio on samalla tasolla kuin tilinpäätös Toimeentulotukimenot ovat asettuneet tasolle, josta ei ole odotettavissa vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ylittyivät kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kuntien työttömyyden rakenne ja työllistämistoiminta 80 Toimintakertomus

81 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 102 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 110 % Aikuissosiaalityö Kulut % 112 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 7395 % Aikuissosiaalityö Netto % 112 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 95 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 102 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 95 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 98 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 88 % Aikuissosiaalityö Netto % 102 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 131 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 96 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 126 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 93 % Aikuissosiaalityö Netto % 138 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 103 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 88 % Aikuissosiaalityö Netto % 109 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteista ja taloudesta: Kaikissa kuntayhtymän kunnissa toimeentulotukimenot toteutuivat lähes suunnitellusti eikä ylityksiä ollut. Toimeentulotukimenot ovat asettuneet tasolle, josta ei ole odotettavissa vähentymistä tässä työllisyystilanteessa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ylittyivät kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat: Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kuntien työttömyyden rakenne ja työllistämistoiminta. Odotettavissa on, että työmarkkinatuen kuntaosuudet kasvavat myös vuonna Sosiaalityön palveluissa on edelleen lisätty aktivointia erityisesti kuntouttavaan työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan taso on noussut kaikissa kunnissa. Sosiaalityö tekee aktivointisuunnitelmia yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Toimintakertomus 81

82 Aikuissosiaalityö, asiakasmäärä / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat Huom! TP 2010 sosiaalityön asikasperheet, tilastointi muuttunut, tieto puuttuu Iisalmi on vastaanottanut vuoden loppuun mennessä 40 kiintiöpakolaista, 8 perhettä. Pakolaisten sosiaalityön palvelut hoidettiin sosiaalityön lähipalveluissa ilman lisäresursseja. Kunnan työmarkkinatuen toteumaan vaikuttaa ensisijaiset pitkäaikaistyöttömien ja yli 500 päivää työttömänä olleiden työllistämistoimenpiteiden määrä. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 144 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 58. Aikuissosiaalityö, kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Toimeentulotuki Työllistämistoiminta Aikuissosiaalityö yhteensä Toimeentulotukimenojen toteuma 86,4 %. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 4,4 %, Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 113,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 13,4 %. 82 Toimintakertomus

83 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 100 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 116 % Aikuissosiaalityö Kulut % 116 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 116 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 94 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 102 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 94 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 95 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 87 % Aikuissosiaalityö Netto % 100 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 128 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 95 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 122 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 87 % Aikuissosiaalityö Netto % 135 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 102 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 87 % Aikuissosiaalityö Netto % 108 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 108 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Avustuksien kokonaistoteuma vuonna yhteensä 91,6 %. Säästöä noin Toimeentulotukimenojen toteuma 86,4 %. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 4,4 %, Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 113,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 13,4 %. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät: Kunnan työmarkkinatuen toteumaan vaikuttaa ensisijaiset pitkäaikaistyöttömien ja yli 500 päivää työttömänä olleiden työllistämistoimenpiteiden määrä. Sosiaalityössä tehdään työelämään johtavaa aktivoivaa työtä yhdessä muiden verkostojen kanssa. Sosiaalityön resursseina ovat erityistyöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Ensisijaista on kuntien työllisyydenhoito. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 144 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 58. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Kuntouttavalla työtoiminnalla pystytään tukemaan asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ja arjen hallintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa kävijät lisääntyivät erityisesti Toimi-säätiöllä, jossa kävijöitä oli 49, 2805 toteumapäivää. Iisalmi on vastaanottanut vuoden loppuun mennessä 40 kiintiöpakolaista, 8 perhettä. Pakolaisten sosiaalityön palvelut hoidettiin sosiaalityön lähipalveluissa ilman lisäresursseja. Toimintakertomus 83

84 Aikuissosiaalityö, asiakasmäärä / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 20,7 %. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 42 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 12. Kuntouttavassa työtoiminnassa kävijät lisääntyivät erityisesti Teka-tuotteella (vuonna asiakasta/ 9) ja Pysäkillä (vuonna asiakasta/ 8). Aikuissosiaalityö, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Toimeentulotuki Työllistämistoiminta Aikuissosiaalityö yhteensä Toimintakertomus

85 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 107 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 112 % Aikuissosiaalityö Kulut % 119 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 119 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 101 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 105 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 101 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 106 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 98 % Aikuissosiaalityö Netto % 109 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 156 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 180 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 281 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 183 % Aikuissosiaalityö Netto % 324 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 112 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 101 % Aikuissosiaalityö Netto % 116 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 116 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Avustuksien kokonaistoteuma vuonna yhteensä 102,9 %. Ylitystä noin Toimeentulotukimenojen toteuma 93,6 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 122,9 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 20,7 %. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät: Kunnan työmarkkinatuen toteumaan vaikuttaa ensisijaiset pitkäaikaistyöttömien ja yli 500 päivää työttömänä olleiden työllistämistoimenpiteiden määrä. Sosiaalityössä tehdään työelämään johtavaa aktivoivaa työtä yhdessä muiden verkostojen kanssa. Sosiaalityön resursseina ovat erityistyöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Ensisijaista on kuntien työllisyydenhoito. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 42 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 12. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Kuntouttavalla työtoiminnalla pystytään tukemaan asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ja arjen hallintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa kävijät lisääntyivät erityisesti Teka-tuotteella (vuonna asiakasta/ 9) ja Pysäkillä (vuonna asiakasta/ 8). Sosiaalityön etuuskäsittelyn henkilöstöresurssista on siirretty 0,5 henkilön työpanos sosiaalityön palveluohjaukseen tavoitteena nuorten työllistämistoimenpiteisiin aktivointi ja perheiden kokonaisvaltainen talouden tukeminen. Toimintakertomus 85

86 Aikuissosiaalityö, asiakkaat / Sonkajärvi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat Toimeentulotukimenojen toteuma 95,6 %. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 16 %, Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 21 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 9. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Aikuissosiaalityö, kustannukset / Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Toimeentulotuki Työllistämistoiminta Aikuissosiaalityö yhteensä Toimintakertomus

87 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 109 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 90 % Aikuissosiaalityö Kulut % 98 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 98 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 92 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 106 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 92 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 98 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 85 % Aikuissosiaalityö Netto % 104 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 135 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 63 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 85 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 226 % Aikuissosiaalityö Netto % 52 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 98 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 88 % Aikuissosiaalityö Netto % 101 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 101 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Avustuksien kokonaistoteuma vuonna yhteensä 90,2 %. Säästöä noin Toimeentulotukimenojen toteuma 95,6 %. Pakolaisille myönnetyn tuen osuus toimeentulotukimenoista on 16 %, Pakolaisten toimeentulotuki korvataan kokonaisuudessaan valtiolta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 81,5 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , laskua 15 %. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät Kunnan työmarkkinatuen toteumaan vaikuttaa ensisijaiset pitkäaikaistyöttömien ja yli 500 päivää työttömänä olleiden työllistämistoimenpiteiden määrä. Sosiaalityössä tehdään työelämään johtavaa aktivoivaa työtä yhdessä muiden verkostojen kanssa. Sosiaalityön resursseina ovat erityistyöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Ensisijaista on kuntien työllisyydenhoito. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 21 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 9. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Kuntouttavalla työtoiminnalla pystytään tukemaan asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ja arjen hallintaa. Sonkajärvi on vastaanottanut vuoden loppuun mennessä 10 kiintiöpakolaista. Pakolaisten sosiaalityön palvelut on hoidettu sosiaalityön lähipalveluissa ilman lisäresursseja. Toimintakertomus 87

88 Aikuissosiaalityö, asiakkaat Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakasperheet Toimeentulotuki, asiakasperheet Työllistämistoiminnan piirissä olevat Työllistämistoiminnan piirissä olevat Toimeentulotukimenojen toteuma 75,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 123,9 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 20,7 %. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 23 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 6. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Aikuissosiaalityö kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Toimeentulotuki Työllistämistoiminta Aikuissosiaalityö yhteensä Toimintakertomus

89 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet % 103 % Aikuissosiaalityö / asiakasperhe % 99 % Aikuissosiaalityö Kulut % 102 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 0 % Aikuissosiaalityö Netto % 102 % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet % 100 % Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe % 96 % Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / % 100 % asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut % 96 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 69 % Aikuissosiaalityö Netto % 106 % Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä % 115 % olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä % 86 % oleva Aikuissosiaalityö Kulut % 99 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 99 % Aikuissosiaalityö Netto % 98 % Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhteensä % 0 % Aikuissosiaalityö Kulut % 97 % Aikuissosiaalityö Tuotot % 71 % Aikuissosiaalityö Netto % 105 % Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus % 0 % Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 105 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Avustuksien kokonaistoteuma vuonna yhteensä 95 %. Säästöä noin Toimeentulotukimenojen toteuma 75,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on 123,9 %. Työmarkkinatuen kuntaosuudessa tp 2012 oli , tp , nousua 20,7 %. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät Kunnan työmarkkinatuen toteumaan vaikuttaa ensisijaiset pitkäaikaistyöttömien ja yli 500 päivää työttömänä olleiden työllistämistoimenpiteiden määrä. Sosiaalityössä tehdään työelämään johtavaa aktivoivaa työtä yhdessä muiden verkostojen kanssa. Sosiaalityön resursseina ovat erityistyöllistäminen ja kuntouttava työtoiminta. Ensisijaista on kuntien työllisyydenhoito. Kuntouttavan työtoimintaan osallistui 23 asiakasta kun vuonna 2010 osallistuneita oli 6. Kuntouttavaan osallistuminen laskee kunnan osuutta työmarkkinatuesta, koska kuntouttavan ajalta työmarkkinatuki tulee kokonaisuudessaan Kelalta. Kuntouttavalla työtoiminnalla pystytään tukemaan asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ja arjen hallintaa. Toimintakertomus 89

90 Oma erikoissairaanhoito Palvelun sisältö: Iisalmen sairaalan poliklinikat: Sisätautien poliklinikka (sisältää gastroenterologian poliklinikan), hematologian poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ihotautien poliklinikka, lastentautien poliklinikka, gynekologian poliklinikka, silmätautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, leikkaus- ja anestesiaosasto, päiväkirurgia, kotisairaala. 90 Toimintakertomus

91 Yht.toim.-alue: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP %:a TA:sta 100 % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käyntikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % Netto % Toimintakertomus 91

92 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Konservatiivinen yksikkö Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta toteutuu pääsääntöisesti kaikilla erikoisaloilla. Hoidon ja neuvonnan järjestäminen ja aloittaminen kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuu pääsääntöisesti kaikilla erikoisaloilla. Sisätautipoliklinikan suoritteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Kotikunta (toteutunut vain 11,0 %) ja sopimuskuntien maksuosuudet ovat toteutuneet 114,5 %. Reumapoliklinikan suoritteet ovat toteutuneet vain 66,7 %, elokuusta alkaen ei ole ollut reumalääkärin palveluja käytettävissä viranhaltijan irtisanouduttua ja uudet lähetteet on käännetty Kysiin. Korvaavaa työpanosta ei ole saatu järjestettyä yrityksistä huolimatta. Diabetespoliklinikan suoritteet ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Kaikkiaan asiakasmaksut eivät ole toteutuneet lääkäriresursseista johtuen. Kardiologipalveluja on ollut 2 päivää kuukaudessa, gastroenterologian palveluja keskimäärin 3 päivää viikossa. Lääkäripalvelujen ostot ylittyvät Koneiden kunnossa pitoon varatut määrärahat ovat ylittyneet (119,6 %) gastroenterologia laitteiden huoltojen ja korjausten takia. Kolonoskooppi jouduttiin uusimaan ja toinen korjaamaan syksyllä. Röntgenpalveluihin (111,6 %, ), hoitotarvikkeisiin (154,4 %, ) ja koneiden ja laitteiden vuokrat varatut määrärahat ovat ylittyneet. Hematologian palveluja on ollut kahtena päivänä viikossa elokuun loppuun saakka ja sen jälkeen n. kolmena päivänä kuukaudessa vuoden loppuun saakka. Hematologian poliklinikan suoritteet eivät aivan toteutuneet johtuen hematologin työjärjestelyistä syksyllä samoin osa asiakasmaksuista jäi kertymättä puhelimitse hoidettuina kontakteina. Kotikunta (7 %) ja sopimuskuntien maksuosuudet (46,3 %) eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Laboratoriopalvelut (143,1 %, ) ylittyvät. Röntgenpalveluja on tarvittu hyvin vähän. Lastentautien poliklinikan ulkokuntamyynti on hieman alittunut. Lastentautien pkl:lla suoritteet toteutuneet 82 % selittyen osittain lääkärin poissaolosta. Laboratoriopalvelut (117,6 %, 2205 ) ylittyvät. Ihotautien pkl:lla lääkäripalveluja on ollut noin 6 päivänä kuukaudessa. Ihotautien poliklinikan suoritteet ovat toteutuneet vain 63 %. Kotikuntakorvaukset (71,5 %) ja sopimuskuntaosuudet (58,6 %) alittuvat. Lääkäripalvelujen ostot ylittyvät Neurologian poliklinikan suoritteet ovat toteutuneet 94,6 %. Kotikunta (31 %) ja sopimuskuntien maksuosuudet (62 %) ei ole toteutuneet suunnitellusti. Lääkehuolto- (140,6 %, 8 117) ja laboratoriopalvelut (8121,3 %, ) sekä hoitotarvikkeet (105 %) palvelut ylittyvät. Lääkäripalvelujen ostot ylittyvät 123,4 %, Dialyysilaitteiden hankinta on saatu päätökseen maaliskuussa. Huoltosopimus on laadittu uusille laitteille. Munuaispoliklinikan käynnit on erotettu dialyysiosaston toiminnasta, jolloin kustannukset kohdentuvat oikein. Iltavuoroja ollut tammi-huhtikuussa ja kesä-lokakuussa, johon henkilöstöä on jouduttu lisäämään. Nämä muutokset eivät ole juurikaan ennustettavissa ja tilanteet voivat vaihdella äkillisesti kun KYS siirtää potilaita eteenpäin ja toisaalta potilaita pääsee myös munuaisen siirtoihin. Toukokuussa ja marras-joulukuussa iltavuorot on poistettu käytöstä tarpeettomina ja hoitajaresurssi siirretty sisätautiosastolle. Dialyysiyksikön kotikunta (56,1 %) ja sopimuskuntien (90,8 %) maksuosuudet eivät ole täysin toteutuneet, koska Kys hoitaa omien yhdistyneiden kuntien esim. Nilsiä dialyysiasiakkaat. Sisätautiosaston km. kuormitusprosentti 88,61 %, vaihdellen välillä 82,5 % - 98,39 %. Heinäkuun sulut aiheuttivat ruuhkaa sisätautiosastolle. Osastolla on 2196 hoitojaksoa. Keskimääräinen hoitojakson pituus on 4,47 vrk. Sisätautiosaston toimintaan on kohdennettu polikliiniset käynnit (reuma -ja hematologisten potilaiden osalta), joita on ollut yhteensä 133. Sisätautiosaston kotikunta ja sopimuskuntien maksuosuudet ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Lääkärien kuukausipalkat (114,9 %, ) ylittyvät. Sairaus- ja äitiysloman määrärahat ylittyvät. Sairauspäiviä yht. kalenteripäivinä 610, jotka työpäivinä tekevät 429 päivää. Syynä on pääasiassa yksittäisiä poissaoloja. Joukossa on pari tapaturmaa ja pienten lasten vanhempia, joilla tilapäisiä palkallisia hoitovapaapäiviä. Jaksotetut palkat ja palkkiot , johon ei ole varauduttu talousarviossa. Lääkehuolto (141,7 %, ) -, röntgen- (123,7 %, ) ja laboratoriopalvelut (113,4 %, ) ylittyvät, koska osastolla on ollut vaativia ja kalliita lääkehoitoja ja uusia hoitomuotoja esim. hematologia, reumataudit ja kardiologia. Kalliiden lääkkeiden lisäksi sisätautipotilailla on hyvin runsas peruslääkitys, jonka potilaat saavat osastolta sairaalassaolon aikana. Sähköisiä rytminsiirtoja on tehty 136 kpl. Suunnitelmien mukaista 2 sairaansijan vähentämistä ei ole toteutettu 1.6. alkaen, joten kulut ylittyvät kokonaisuudessaan. Telemetrilaitteet 4 kpl hankittiin, koska niiden tekninen tuki oli loppunut jo edellisenä vuonna. 92 Toimintakertomus

93 Sisätautien virka-ajan ulkopuolista päivystystoimintaa muutettiin kesäkuun alusta alkaen. Sisätautilääkärien päivystyksen läsnäolovelvoite rajattiin arkisin 15:30 19 ajalle ja viikonloppuisin 9-13 ajalle. Muutoksella pyrittiin keventämään sisätautilääkäreiden päivystysrasitetta. Palkkaratkaisun alkuperäinen tavoite oli kyetä houkuttelemaan ulkopuolisia päivystäjiä jakamaan päivystysrasitetta. Tavoitteessa ei ole onnistuttu vaan päinvastoin päivystystoiminta on keskittynyt entistä harvempien päivystäjien kontolle. Sisätautipäivystyksen tilanne on uhkaava. Sisätautipäivystyksen ylläpitäminen on välttämätöntä KYS erikoissairaanhoidon kustannuksien vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi kokonaisuutena 4,6 % (noin euroa). Ylitys johtui toimintatuottojen alittumisesta sekä kirurgian lääkäreiden palkkaerien kohdentamisesta päivystykseen talousarviosta poiketen (noin euroa). Erikoissairaanhoidon hinnoittelua muutettiin. Hinnoissa tehtiin merkittävä korotus. Tuotto-odotus ei kuitenkaan täyttynyt, koska tuotetun palvelun määrä on jatkunut laskusuuntaisena. Ulkokuntamyynti jäi erikoissairaanhoidossa varsin pieneksi (sisätaudit 40 potilasta ja kirurgia 50 potilasta). Erikoissairaanhoidon päivystys on lähetepoliklinikkatoimintaa ja potilasmäärät ovat siten riippuvaisia lähetteiden määrästä. SOTE kuntien ulkopuolelta tulevat erikoissairaanhoidon päivystyspotilaat ovat vähentyneet viime vuoden aikana tasolta 142 potilasta tasolle 90 potilasta, joten potilasmäärätavoitteesta saavutettiin 83 %. Erikoissairaanhoidon päivystyksen osuus koko päivystysvolyymistä on vähäinen. Suurin osa päivystyspotilasta hoidetaan yhteispäivystyksen resurssilla. Kotisairaala toiminta muuttui erikoissairaanhoidon alaiseksi toiminnaksi vuoden alusta. Toiminnan tavoitteena on vähentää vanhuspotilaiden päivystyskäyntejä sekä tarjota vaihtoehto osastolla tapahtuvalle hoidolle. Kotisairaalan käyntitavoite on toteutunut lähes suunnitellusti, 97 % (1630 käyntiä). Kotisairaalatoiminnan laajenemisen toiminnan esteenä on edelleen osastojen puutteellinen osallistuminen toimintaan. Asiakkuudet syntyvät pääosin päivystyksestä. Osastojen tehokkaampi osallistuminen mahdollistaisi kotisairaalan laajamittaisemman käytön. Kotisairaalan hyväksyminen uutena hoitomuotona vaatii myös lääkärien toimintamuutosta. Kotisairaalasta on tehty määrärahasiirtoja yhteispäivystyksen palkkakuluihin (yhteispäivystyksen hoitajaresurssin käyttö sijaisjärjestelyihin). Äitiyspoliklinikan talousarvio on kokonaisuudessa alittunut (87,2 %). Toimintatuottoja ei ole kertynyt odotetulla tavalla. Ulkokuntamyynti on toteutunut tavoitteesta vain 67 %. Jäsenkuntien käyttö on ollut odotettua Sonkajärveä lukuun ottamatta. Äitiyspoliklinikan käyttötarve määräytyy alueen syntyvyyden mukaan. Asiakasmaksukertymä on toteutunut edellisen vuoden tasolla. Korjaavat toimenpiteet Erikoissairaanhoidon asemaa on tarkasteltava jo uuden päivystysasetuksen velvoitteiden osalta uudelleen. Kotisairaalan potilasvolyymia tulee lisätä etenkin osastohoidosta kotiutuvien potilaiden kohdalla. Kotiutumisen käynnistäminen jo potilaan lähtiessä kotoa. Budjetoinnissa tulee huomioida aikaisempaa paremmin tuotetun palvelun hintataso ja realistinen tuotto-odotus. Budjetoitujen kävijämäärien tulee olla realistisella tasolla. Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgiassa ja operatiivisella osastolla hoitoon pääsy toteutuu kuuden kuukauden kuluessa kaikilla erikoisaloilla. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kirurgian pkl:n suoritteet toteutuneet 95,7 % syynä tähän lääkärien poissaolot. Fysiatrin, neurokirurgin ja onkologin palvelut on ostettu. Kotikunta ja sopimuskuntien maksuosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti. Kirurgian poliklinikalla ylittyvät laboratorio- (165,5 %, ), röntgen-, (116,1 %, ) ja lääkehuoltopalvelut (7 034 ) ja lääkärin ostopalvelut alittuvat ( ). Korva-nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla suoritteet ovat toteutuneet 98 %. Kotikunta ja sopimuskuntien maksuosuudet ovat toteutuneet yli arvioidun, CPAP -kontrollikäynnit hoitajien vastaanotolla ovat jatkuneet. Kaksi sairaanhoitajaa on suorittamassa audionomin tutkintoa, josta johtuen työpanosta ei ole ollut käytettävissä suunnitellusti. Jaksotetut palkat ja palkkiot ylittyvät, johon ei ole talousarviossa varauduttu. Gynekologian käyntitavoitteet ovat ylittyneet 5 %:lla. Kotikunta ja sopimuskuntien maksuosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti. Naistentautien poliklinikalla ylittyvät lääkärien kuukausipalkat (157,3 %, ), jaksotetut palkat 5 982, röntgenpalvelut (7 072 ) ja laboratoriopalvelut Silmätautien pkl:lla käyntien määrä arvioitu liian suureksi, toteuma 96 %, joka sisältää ylimääräisiä poliklinikka päiviä. Ulko- ja sopimuskuntamyynti on toteutunut hyvin. Silmälääkäripalveluja on ostettu km. 3 päivää viikossa, kustannukset alittuvat arvioidusta Laboratoriopalvelut ylittyvät Toimintakertomus 93

94 Operatiivisen vuodeosaston toiminnassa ovat vakiintuneet Leiko -puhelinhaastattelut sekä preoperatiiviset käynnit, mikä on sekä potilaalle että kunnalle edullisempaa. Operatiivisella osastolla on yhteensä 757 käyntiä ja 1513 hoitojaksoa, Keskimääräinen hoitoaika korva-, nenä ja kurkkutaudeilla on 1,29 vrk, naistentaudeilla 1,67 vrk ja kirurgialla 3,87 vrk. Osaston kuormitusprosentti on ollut km. 85,54 % vaihdellen välillä 67,97 % - 89,43 %. Osastolla on ollut kaksi potilasta vierihoidossa ajalla , mikä lisää kustannuksia. Operatiivisen osaston ulkokuntamyynti (35,2 %) eikä sopimuskuntamyynti (63,5 %) ole toteutunut arvioidusti, koska jonossa ei ole ulkokuntalaisia. Täyskorvauskustannukset ylittyvät Lääkäreiden koulutuskorvauksia on jäänyt suunnitellusta toteutumatta Lääkärien kuukausipalkoissa on säästetty Suunnitelmien mukaista 5 sairaansijan ja yhden hoitajan vähentämistä ei ole toteutettu 1.6. alkaen, joten kulut ylittyvät kokonaisuudessaan. Päiväkirurgian suoritteet ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Leikkausosaston suoritteet eivät ole toteutuneet suunnitellusti johtuen lääkärien poissaoloista ja ulkokuntamyynnin heikkenemisestä. Ulkopaikkakuntamyynti (28,3 %) ei ole toteutunut suunnitellusti, kun taas sopimuskuntien (108,6 %) myynti on toteutunut hyvin. Toimenpiteiden määrän alittumiseen ovat vaikuttaneet virkalääkäreiden pitkät poissaolot. Leikkausosaston osalta lääkäripalvelujen ostot alittuvat Osastonhoitajajärjestelyt muuttuivat syyskuussa, jolloin osastonhoitajan tehtävät yhdistettiin poliklinikoiden kanssa. Opiferus-tuotteistusohjelmalla on työstetty erikoissairaanhoidon tuotteita ja hintoja. Tarkoitukseen ei ole varattu määrärahoja, mikä näkyy ylityksenä asiantuntijapalveluiden ylityksinä jokaisessa yksikössä. 94 Toimintakertomus

95 Kunta: Iisalmi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP %:a TA:sta 89 % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % Netto % Toimintakertomus 95

96 Kunta: Kiuruvesi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP %:a TA:sta 94 % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % Netto % 96 Toimintakertomus

97 Kunta: Sonkajärvi Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS TP 2012 TA TP %:a TA:sta Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % : Netto % Toimintakertomus 97

98 Kunta: Vieremä Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA TP %:a TA:sta 125 % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % Netto % 98 Toimintakertomus

99 Kunta: Muut ulkokunnat Toimiala: Sosiaali- ja terveystoimi Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS Konservatiivinen tulosyksikkö Sisätautien vuodeosasto, Hoitopäivät TP TA 600 TP 440 %:a TA:sta 73 % / hoitopäivä % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Sisätautien poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Hematologian poliklinikka, Käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, dialyysihoito, käyntikerrat % / käyntikerta % Dialyysiyksikkö, poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Radiologia, tutkimukset (käynnit) 0 % /tutkimus (käynnit) 0 % Erikoissairaanhoidon päivystys, käyntikerrat % / käyntikerta % Kotisairaala % / käyntikerta % Ihotautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Lastentautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Neurologian poliklinikka,käytikerrat % / käyntikerta % Yhteensä % Operatiivinen tulosyksikkö 0 % Operatiivinen vuodeosasto, hoitopäivät % / hoitopäivä % Operatiivinen poliklinikka, käynnit % / käyntikerta % Kirurgian poliklikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl, käyntikerrat % / käyntikerta % Äitiyspoliklinikka % / käyntikerta % Naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Silmätautien poliklinikka, käyntikerrat % / käyntikerta % Leikkaus- ja anestesiaosasto, asiakas % / asiakas % Päiväkirurgia, hoitopäivät % / hoitopäivä % Päiväkirurgia, käynnit % / käyntikerta % Yhteensä % Oman ESH:n kulut yhteensä % Tuotot % Netto % Toimintakertomus 99

100 Ostettu erikoissairaanhoito Asiakkaat / palvelutarve ja kustannuskehitys Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi alusta lukien Erikoissairaanhoidon palvelutarve ja kustannukset toteutuivat lähes sairaanhoitopiirin arvion mukaisesti vuoden 2014 talousarvioon varatut määrärahat ovat v. toteumaa pienemmät 100 Toimintakertomus

101 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 115 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 115 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 115 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 85 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 85 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 85 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 115 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 115 % Toimintakertomus 101

102 Ostettu erikoissairaanhoito (KYS) / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sarja Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 116 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 116 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 116 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 49 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 49 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 49 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 116 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Toimintakertomus

103 Ostettu erikoissairaanhoito(kys), / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Ostettu erikoissairaanhoito yht Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 118 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 118 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 118 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 4906 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 4906 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 4906 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 118 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Toimintakertomus 103

104 Ostettu erikoissairaanhoito (KYS) / Sonkajärvi. TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Ostettu erikoissairaanhoito yht Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 111 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 111 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 111 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 172 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 172 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 172 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 111 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Toimintakertomus

105 Ostettu erikoissairaanhoito (KYS) Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Ostettu erikoissairaanhoito yht Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 ESH Erikoissairaanhoito a sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH ESH Hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 111 % ESH Käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kalliin hoidon tasaus, % 0 % erityisvelvoitemaksu ESH Kulut % 111 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 111 % ESH Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ESH hoitopäivät % 0 % ESH / hoitopäivä % ESH Yhteensä vuodeosastohoito % 0 % ESH käyntikerrat % 0 % ESH / käyntikerta % ESH Yhteensä poliklinikkahoito % 0 % ESH Kulut % 0 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto % 0 % ESH ESH:n kulut yhteensä % 111 % ESH Tuotot % 0 % ESH Netto Toimintakertomus 105

106 Hoito- ja hoivapalvelut Palvelun sisältö: Muistipoliklinikka, Muistivastaanotto, Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto 1, Kiuruveden terveyskes-kuksen vuodeosasto, Vetrean kuntoutusyksikkö, kiireellinen laitoshoito, Operatiivinen osasto ja operatiivinen poliklinikka, sisätautiosasto ja sisätautiosaston poliklinikkakäynnit, dialyysiosasto sisältäen munuais-poliklinikan, Sonkajärven kotihoitoa tukeva lyhytaikaisen hoidon osasto, Asumispalvelut, Kotihoito, Omaishoito, Tukipalvelut, Päivätoiminta Hoito- ja hoiva, hoitopäivät kaikki kunnat TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Päiväkeskushoitopäivät Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Asiakkaat, hoitopäivät / palvelutarve Omaishoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko toiminnan ajan Kotihoidon asiakkaiden kokonaismäärä on pysynyt samassa tai laskenut hieman. Muuttuneet kriteerit hoitosuunnitelman piiriin tuleville on selkeästi alentanut asiakasmäärää. Palvelurakenteen muutos näkyy selkeästi hoitopäivien kehityksessä. tehostetun palveluasumisen hoitopäivät ovat lisääntyneet ja pitkäaikaislaitoshoito on selkeästi vähentynyt Akuutti- ja kuntoutus sekä lyhytaikaishoidon osuus on kasvanut 106 Toimintakertomus

107 Hoito- ja hoiva, kustannukset kaikki kunnat TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuki Kotihoito Päiväkeskushoito Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoit o Hoito ja hoiva yhteensä Kustannuskehitys Kokonaiskustannukset ovat kasvaneet. Merkittävin kustannustekijä on tehostetun palveluasumisen määrän kasvu (palvelurakennemuutos laitoshoidon purku)sekä kotihoidon kasvu. Pitkäaikaislaitoshoidon kustannusten alenema on merkittävä Kokonaiskustannuksia kasvattaa myös akuutti- ja kuntoutushoitoon keskittyminen pitkäaikaishoidon sijasta (akuuttihoidon kustannustekijöinä ovat osastohoidossa henkilökuntarakenne, kuntoutus sekä lääkärityövoima) Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista koko kuntayhtymässä on 6,4 %. (Valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %; omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä.) Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Kotihoito: Säännöllisen kotihoidon asiakkuudet ovat hieman laskeneet kaikissa kunnissa ja tilapäisen kotihoidon taas hieman kasvaessa Iisalmea lukuun ottamatta. Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät alittuivat muissa kunnissa paitsi Sonkajärvellä. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Toimintakertomus 107

108 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 94 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 2,77 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6,7% 5,7% 6,4% 112 % 96 % Hoito ja hoiva / asiakas % 120 % Hoito ja hoiva Kulut % 112 % Hoito ja hoiva Tuotot % 30 % Hoito ja hoiva Netto % 114 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 99 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 84 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 0,00 0,00 2,54 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 18,9% 15,7% 15,5% 99 % 82 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 102 % Hoito ja hoiva Kulut % 101 % Hoito ja hoiva Tuotot % 97 % Hoito ja hoiva Netto % 102 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 96 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 118 % Hoito ja hoiva Kulut % 113 % Hoito ja hoiva Tuotot % 184 % Hoito ja hoiva Netto % 103 % 108 Toimintakertomus

109 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen % 104 % hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 3,08 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,4% 7,5% 7,9% 106 % 107 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 103 % Hoito ja hoiva Kulut % 107 % Hoito ja hoiva Tuotot % 104 % Hoito ja hoiva Netto % 108 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 90 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,4% 2,8% 3,1% 110 % 90 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 105 % Hoito ja hoiva Kulut % 94 % Hoito ja hoiva Tuotot % 94 % Hoito ja hoiva Netto % 94 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 99 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 110 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,0% 2,3% 2,0% 86 % 97 % Hoito ja hoiva Kulut % 108 % Hoito ja hoiva Tuotot % 109 % Hoito ja hoiva Netto % 108 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 103 % Hoito ja hoiva Tuotot % 100 % Hoito ja hoiva Netto % 104 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias % 103 % Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 97 % 100 % 100 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen nettototeuma ylittää 5 %, Tuotot ylittyvät 1 %, kulujen ylittyessä 4 %, Tuottojen osalle sotilasvammalain mukaiset korvaukset eivät toteutuneet odotetusti ja samoin kuin ei kaikilta osin asiakasmaksutulot. Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 27 %, , tehostetussa palveluasumisessa 6 %, , kotihoidossa 3 %, ja omaishoidon tuessa 5 %, Nettoalitusta on akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa 7 %, Kuntayhtymätasolla henkilöstökulut alittuvat terveydenhuollossa noin 1,4 milj. euroa. Hoito- ja hoivapalveluissa vastaavasti henkilöstömenot ylittyvät noin 1 milj. euroa lähinnä sairauspoissaolojen ja erilliskorvausten vuoksi. Kuntayhtymässä on tehty toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia mm. vuonna 2012 joiden kokonaisvaikutus näkyy vasta seuraavana vuonna. Vuonna vastuualueiden välillä ei ole tehty määrärahasiirtoja. Omaishoito Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista koko kuntayhtymässä on 6,4 %. (Valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %; omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä.) Koko omaishoidon nettototeuma ylittyy 8,2 %, huolimatta määrärahasiirroista muualta hoidon ja hoivan tehtäväalueelta. Omaishoidon tukea ei kaikissa kunnissa Sonkajärveä lukuun ottamatta ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on tehty jonottavia päätöksiä. Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Harkinnanvaraista määrärahaa omaishoidon tukeen on lisätty kaikissa kunnissa vuodelle Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Toimintakertomus 109

110 Kotihoito (sis. kotipalvelun, kotisairaanhoidon, tukipalvelut, palveluasumisen, maksuttoman hoitotarvikejakelun ja muistipoliklinikan) Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Kuntamaiseman koko kotihoidon asiakkaiden määrään arvioidaan yhden hetun periaatteella tilapäisen ja säännöllisen kotihoidon, tukipalveluiden (ateriapalvelut, turvapuhelin ja asiointi) ja palveluasumisen asiakasmäärät vuoden aikana. Vuoden 2012 tilinpäätökseen vastaava luku on vähentynyt 23 asiakkaalla. Talousarvion koko kotihoidon asiakkaiden määrä on arvioitu näin liian suureksi. Hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevien asiakkaiden määrä (sisältää palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevat asiakkaat) on vähentynyt tilinpäätökseen 2012 verrattuna 166 asiakkaalla koko kuntayhtymässä. Säännöllisen kotihoidon asiakkuudet ovat laskeneet jonkin verran kaikissa kunnissa. Tilapäisen kotihoidon asiakkuudet ovat hieman lisääntyneet Iisalmea lukuun ottamatta. Kotihoitoa ns. yhden hetun periaatteella vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä on laskenut ainoastaan Iisalmessa 50 henkilöllä vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Tämä selittynee tehostetulla palvelutarpeen arvioinnilla ja palveluohjauksella (Ohjurin pilotointi Iisalmessa 3/ lukien). Muissa kunnissa trendi on ollut nouseva. Kotihoidon toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osa-hankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. palveluohjauksen (Ohjuri), kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. Seudullinen palveluseteli on ollut käytössä kotihoidossa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä sotainvalidien kotihoidossa ja tukipalveluissa. Palvelusetelin käyttöperiaatteita on tarkistettu niin, että kotihoidon palvelusteli kohdistuu vain tilapäiseen kotihoitoon säännöllisen kotihoidon jäädessä pois. Säännöllisessä ja tilapäisessä kotihoidossa on ollut käytössä seudulliset palvelukriteerit. Tukipalveluiden palvelukriteerit valmistellaan kevään 2014 aikana, samalla ajantasaistetaan palvelukriteerit vastaamaan vanhuspalvelulain vaateita. Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät alittuivat muissa kunnissa paitsi Sonkajärvellä. Tavoite käyntimäärät ylittyivät Iisalmessa ja Sonkajärvellä ja alittuivat Kiuruvedellä ja Vieremällä. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muistipoliklinikan henkilöstöresurssit ovat pienet. Henkilökunnan loma-ajat ja muut ennakoimattomat poissaolot vaikuttavat suoritemääriin välittömästi. Päivätoiminta Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristö ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Päiväkeskushoito on kaikissa kunnissa toteutunut odotetusti. Tehostettu palveluasuminen Avohoidon asumispalveluilla on vastattu laitoshoidon purkuun oikean hoidonporrastuksen mukaisesti. Asumispalveluiden ostopalveluiden paikkamäärää ei ole pystytty muuttamaan annetun talousarvioraamin mukaiseksi Vieremällä ja Iisalmessa. Vieremällä terveyskeskuksen väistötilojen järjestämisen vuoksi kahta ostopalvelupaikkaa ei ole voitu purkaa vaan on lisätty kaksi uutta tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkaa, jolloin käytössä on yhteensä 6 paikkaa. Vuoden 2012 keväällä ja syksyllä perusterveydenhuollon pitkäaikaishoitopaikkojen purun yhteydessä järjestettiin korvaavina paikkoina tehostettua palveluasumista 23 paikkaa ja sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa 9 paikkaa omana toimintana sekä 17 paikkaa ostopalveluna yhteensä 49 paikkaa. Tässä yhteydessä lisääntyi myös 6 tehostetun palveluasumisen lyhytaikaishoidon paikkaa. Tämä muutos koko vuoden osalle näkyy hoitopäivien ja kustannusten kasvamisena. Vanhusten perhehoitoa on valmisteltu otettavaksi käyttöön uutena vaihtoehtoisena lyhyt- tai pitkäaikaiseen palveluasumiseen (esim. omaishoitajien lakisääteiset vapaat). Etälääkäripalvelu on toiminut kokeiluna Kiuruveden Huushollissa, Iisalmen Onnimannissa ja Sonkajärven Seniorikeskus Mosaiikissa. Vuoden 2014 alusta toiminta jatkuu kilpailutettuna ostopalveluna. Pitkäaikaislaitoshoito sekä Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Terveyskeskusten vuodeosastojen akuutti- ja kuntoutushoito on keskitetty Iisalmeen ja Kiuruvedelle. Akuuttien sairaansijojen määrä on ollut Kiuruvedellä suunnitellusti 38 ss. Iisalmen terveyskeskuksessa vuodeosastolla ei ole voitu vähentää neljää (4) sairaansijaa 1.3. alkaen, koska potilaita ei ole voitu siirtää jatkohoitopaikkoihin aloitettiin kuntoutuksen kumppanuussopimus Vetrean kanssa, jolloin seitsemän (7) kuntoutussairaansijaa siirtyi Vetreaan. Myös henkilöstöä vähennettiin samassa suhteessa. Kaksi sairaanhoitajaa työskentelee Vetrean kuntoutusyksikössä SOTEN työntekijöinä. 110 Toimintakertomus

111 Vuonna terveyskeskusten vuodeosastoilla ei suunnitelmien mukaan pitänyt olla enää yhtään pitkäaikaispäätöksellä olevaa potilasta. Tavoitteeseen päästiin vasta loppuvuodesta, kun kaksitoista (12) pitkäaikaispäätöksellä olevaa vanhusasiakasta siirtyi tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikalle. Jokaisessa kunnassa hoidettiin pitkäaikaispäätöksellä olevia vanhusasiakkaita akuutilla perusterveydenhuollon osastoilla akuutin vuodeosaston hoitopäivähinnoin. Sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on toteutunut suunnitellusti Iisalmen Palvelukeskus Kirkonsalmella, Kiuruveden Laitoshoito Veikkolassa sekä Vieremän Palvelukeskus Sotkanhelmessä. Kaikkien kuntien omissa palvelukeskuksissa on laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäksi ollut käytössä lyhytaikaishoitopaikkoja sekä arjen hallinnan kuntoutuspaikkoja kotihoidon tukemiseen. Asumispalveluissa on ollut käytössä seudulliset palvelu- ja asiakasmaksukriteerit. SAS-toiminta Peruskuntien SAS-tilanne jatkohoitoon odottavien osalta muuttui oleellisesti Iisalmessa, koska ja purettiin terveyskeskuksesta 12 pitkäaikaista SAS-asiakasta asumispalveluiden raskaaseen hoivaan. Lisäksi vuoden vaihteessa vapautui asumispalveluiden paikkoja runsaasti, jolloin myös uudet SAS-asiakkaat pääsivät tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan asumispalveluihin. Iisalmessa myös kotihoidon raskaasta hoivasta pystyttiin ottamaan SASasiakkaita suoraan asumispalveluihin. Sonkajärven hankala tilanne purkautui myös asumispalvelupaikkoja vapautuessa vuoden vaihteessa. Kiuruveden SAS-tilanne jatkui vuoden loppuun erittäin hyvänä, eikä jonoja terveyskeskukseen kiuruvetisistä asiakkaista muodostunut. Vieremän SAS-tilanne jatkui vuoden vaihteen yli erittäin hankalana ja terveyskeskuksissa (Iisalmi, Kiuruvesi) odotti asumispalveluihin Vieremälle useita asiakkaita. Erikoissairaanhoitoon SAS-jonoa ei enää muodostu. Muuta Koko kuntayhtymässä on siirrytty Alue Pegasokseen 1.1. lukien. E-reseptin käyttöönotto 8.1. lukien. Koko henkilöstö on suorittanut sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tietoturva ja tietosuoja Navisec-koulutuksen sekä potilastiedon arkiston (Kanta) ja potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukset. Toimintakertomus 111

112 Hoito- ja hoiva, asiakasmäärä / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Kotihoito, asiakkaat hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on Iisalmessa 5,9 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Hoito- ja hoiva, hoitopäivät / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Päiväkeskushoitopäivät Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma alittuu 5,4 % 1351hoitopäivää omissa yksiköissä ja ylittyy ostopalveluyksiköissä 9,5 % %, 3928 hoitopäivää. Hoito- ja hoiva, kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuki Kotihoito Päiväkeskushoito Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Hoito ja hoiva yhteensä Vuodeosastoilla on ollut useita äitiys- ja pitkiä sairaslomia, jonka vuoksi sijaismäärärahat ylittyvät. Lisäksi ylityksiä laboratoriopalvelut (117,1 %, 105,3%) rtg-palvelut (115,8%, 110,9 %), lääkehuoltopalvelut (161,8 )ja hoitotarvikkeet (115,6 % ), koska potilailla on ollut vaativia ja kalliita lääke- ja haavahoitoja. Ateriapalvelut ylittyvät 115,6 % euroissa Lisäksi jaksotetut palkat ja palkkiot aiheuttivat vuodeosastolla ja osastolla ylityksen, jota ei ollut budjetoitu. 112 Toimintakertomus

113 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 83 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 2,77 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,1% 5,7% 5,9% 104 % 83 % Hoito ja hoiva / asiakas % 126 % Hoito ja hoiva Kulut % 105 % Hoito ja hoiva Tuotot % 87 % Hoito ja hoiva Netto % 105 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 95 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 76 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 0,00 0,00 2,63 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 21,8% 16,1% 15,8% 98 % 72 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 110 % Hoito ja hoiva Kulut % 104 % Hoito ja hoiva Tuotot % 99 % Hoito ja hoiva Netto % 106 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 99 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 118 % Hoito ja hoiva Kulut % 116 % Hoito ja hoiva Tuotot % 0 % Hoito ja hoiva Netto % 89 % Toimintakertomus 113

114 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen % 109 % hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 3,08 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,2% 7,4% 8,0% 108 % 112 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 101 % Hoito ja hoiva Kulut % 110 % Hoito ja hoiva Tuotot % 110 % Hoito ja hoiva Netto % 110 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 83 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,8% 2,8% 3,2% 114 % 84 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 103 % Hoito ja hoiva Kulut % 86 % Hoito ja hoiva Tuotot % 89 % Hoito ja hoiva Netto % 85 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 97 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 111 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,2% 2,2% 2,1% 94 % 94 % Hoito ja hoiva Kulut % 107 % Hoito ja hoiva Tuotot % 106 % Hoito ja hoiva Netto % 107 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 103 % Hoito ja hoiva Tuotot % 102 % Hoito ja hoiva Netto % 103 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus % 333 % Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 103 % Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias % 103 % Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 96 % 97 % 97 % 100 % 101 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen koko nettototeuma ylittää Iisalmen osalta 5 %, Tuotot ylittyvät 5 %, kulujen ylittyessä 5 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 32 %, , tehostetussa palveluasumisessa 3 %, , kotihoidossa 3 %, Nettoalitusta on akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa 7 %, Omaishoidon tuki Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on Iisalmessa 5,9 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea ei ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on tehty jonottavia päätöksiä. Omaishoidon tuki ylittyy talousarvion määrärahasta Määrärahasiirtoja on tehty muualta hoidon ja hoivan tehtäväalueelta Harkinnanvaraista määrärahaa on lisätty vuodelle Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Kotihoito (sis. kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluasuminen, tukipalvelut, maksuton hoitotarvikejakelu, muistipoliklinikka) Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko kotihoidon nettoylitys on 3 %, Tuotot alittuvat 1 %, ja kulut ylittyvät 2 %, Iisalmen kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) nettototeuma ylittyy 0,4 %, noin Tuotot eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla. Kotipalvelun asiakasmaksujen toteuma alittuu 10,8 % noin Kokonaiskulujen toteuma alittuu 1,1 %, noin Ylitystä on kotihoidon henkilöstömenoissa; sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkkamäärärahoissa noin ja erilliskorvauksissa Sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin oikeuttava toteuma alittuu 12,6 % ollen noin odotettua pienempi. 114 Toimintakertomus

115 Maksuttoman hoitotarvikejakelun nettototeuman ylitys 10,8 %, johtuu pääasiassa hygieniatuotteista (vaipat). Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät alittuivat ja käyntimäärät ylittyivät. Iisalmen muistipoliklinikan laboratorioja röntgenkustannukset ylittyivät. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muut mahdolliset seikat Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Kotihoidon toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osa-hankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. Ohjuri-palveluohjauksen ja kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. Mobiili- toiminnanohjausjärjestelmän pilotointi on aloitettu kotihoidon C-alueella 10/. Hankkeeseen liittyen lääkäriresurssia on lisätty kotihoidon C-alueelle. Iisalmessa kotihoitoa ns. yhden hetun periaatteella vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä on laskenut kuntayhtymän kunnissa ainoastaan Iisalmessa 50 henkilöllä verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Tämä selittynee tehostetulla palvelutarpeen arvioinnilla ja palveluohjauksella (Ohjurin pilotointi Iisalmessa 3/ lukien). Vuoden talousarvio kaikkien kotihoidon asiakkaiden määrästä on arvioitu liian suureksi. Iisalmen säännöllisen kotihoidon piirissä on 9,7 % yli 75 vuotiaista. Kun mukaan lasketaan 43 yli 75 vuotiasta palveluasumisen asiakasta (Ilvolanpirtti 25, Palvelutalo Onnimanni 12 ja Hoitokoti Betania 6) luku on 11,64 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Seudullinen palveluseteli on ollut käytössä kotihoidossa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) sekä sotainvalidien kotihoidossa ja tukipalveluissa. Palvelusetelin käyttöperiaatteita on tarkistettu niin, että kotihoidon palvelusteli kohdistuu vain tilapäiseen kotihoitoon säännöllisen kotihoidon jäädessä pois. Iisalmen kotihoitoon on vakinaistettu kaksi (2) lähihoitajaa sisäisiksi sijaisiksi eli sisseiksi viemään lyhyitä alle 14 vuorokauden poissaoloja (esim. sairauslomat, lapsisairas-poissaolot ja ylityövapaat). Sissien palkkaus on ollut kustannusneutraali määrärahojen siirryttyä sijaismäärärahoista. Päiväkeskushoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Päiväkeskushoito on toteutunut odotetusti. Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristö ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma alittuu 6,8 % 1716 hoitopäivää omissa yksiköissä. Tehostetun ostopalvelun hoitopäivistä 616 hoitopäivää on lyhytaikaisen hoidon ostoissa. Vuoden talousarviossa hoitopäivien tavoitteena (omat ja ostot) kuuluu olla hoitopäivää, koska tästä luvusta puuttuu Tuulihatun hoitopäivää. Koko tehostetun palveluasumisen (ostot ja oma tuotanto) nettoylitys on 3 %, Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen käytön nettototeuma ylittyy noin + 4,0 %, Sotilasvammalain mukaiset korvaukset jää toteutumatta vaikka asiakasmaksutulot toteutuvat odotettua paremmin + 17 %, Asumisostopalvelupaikkoja ei ole voitu vähentää määrärahojen mukaiseksi mm. perusterveydenhuollon vuodeosaston toiminnallisten muutosten vuoksi (vuonna 2012 järjestettiin 47 ja vuoden lopulla 12 pitkäaikaislaitoshoidon korvaavaa paikkaa tehostetussa palvelusasumisessa). Lisäksi ostopalvelusopimusten mukaiset korotukset olivat annettua raamia suuremmat. Omien yksiköiden osalle nettoylitys on noin 6,1 %, Palvelukeskus Kangaslampi ja 37,6 %, Palvelukoti Paloispirtti. Palvelukoti Paloispirtissä on talousarvioon varaamattomia vuokrakuluja , muutoin omien yksiköiden ylitykset johtuvat pääasiassa henkilöstömenoista. Sairaus- ja äitiysvuosilomansijaisten määrärahat ja erilliskorvaukset ylittyvät. Muut mahdolliset seikat Iisalmen ja Sonkajärven terveyskeskuksen pitkäaikaislaitoshoidon purkuun tarkoitetut uudet sosiaalihuoltolain mukaiset tehostetun palveluasumisen paikat ovat olleet käytössä koko vuoden (omana toimintana 23 ja ostopalveluna 14 paikkaa). Lyhytaikaishoitopaikkoja muutoksen yhteydessä lisääntyi 6 paikkaa ja sosiaalihuoltolain mukaisia laitoshoidon paikkoja 9 paikkaa omana toimintana. Tehostetun palveluasumisen paikoista kahdeksaan (8) on Iisalmella ollut varaus Sonkajärven palvelukeskus Tuulikanteleen Kuuselassa. Näistä paikoista iisalmelaisten käytössä vuonna on ollut kuusi (6) paikkaa. Toimintakertomus 115

116 Pienkotikeskus Kangaslammin ruokahuolto on toimitettu osin keskitettynä osin hajautettuna Iisalmen sairaalan keittiöstä. Kangaslammin hoitohenkilökunnalle siirtyi muutoksen yhteydessä välillisinä tehtävinä astia- ja ruokahuolto. Iisalmen asumispalveluihin (Palvelukeskus Kirkonsalmi, Palvelukeskus Onnimanni, Palvelukeskus Kangaslampi sekä Pienkoti Paloispirtti) on vakinaistettu yhteiseksi kaksi (2) lähihoitajaa sisäisiksi sijaisiksi eli sisseiksi viemään lyhyitä alle 14 vuorokauden poissaoloja. Sissien palkkaus on ollut kustannusneutraali määrärahojen siirryttyä sijaismäärärahoista. Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastoilla oli kuusi (6) pitkäaikaishoitopäätöksellä olevaa potilasta. Terveyskeskuksessa on ollut yhteensä 4157 pitkäaikaispotilaan hoitopäivää, joista 205 hoitopäivää Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tämä merkitsee 11,38 sairaansijaa vuoden aikana. Näiden pitkäaikaispotilaiden nettohoitokustannukset terveyskeskuksessa ovat , tehostetussa palveluasumisessa nettokustannukset olisivat olleet Vuoden vaihteessa sijoitettiin 12 raskaan hoivan potilasta tehostettuun palveluasumiseen. Vuoden vaihteen jälkeen potilaita on voitu sijoittaa normaalin SAS toiminnan kautta asumispalveluihin. Palvelukeskus Kirkonsalmen pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivien toteuma on 98,9 %. Talousarvion nettototeuma ylittyy + 1,8 %, Ylitys johtuu pääasiassa henkilöstön sairauspoissaoloista , (- sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät ), erilliskorvauksista , lääkehuoltopalveluista ja ateriapalveluista Vuonna 2012 siirtyi Iisalmen terveyskeskuksesta 9 pitkäaikaislaitoshoidon asiakasta ja 6,5 hoitajaa Kirkonsalmen palvelukeskukseen, minkä vuoksi vuoden määrärahavaraukset jäivät osin riittämättömiksi. Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon nettototeuma alittuu 7 %, , koska perusterveydenhuollon akuuteilla paikoilla on hoidettu pitkäaikaispäätöksellä olevia. Nämä kulut näkyvät pitkäaikaislaitoshoidossa. Osastolla 1 keskimääräinen kuormitusprosentti on ollut 100,98 % ja vuodeosastolla 3 on 103, 50 %. Osastojen keskimääräinen hoitoaika oli 23,05 ja 23,32 vrk. Geriatri on toteuttanut osastolla 1 muistipotilaiden diagnosointia ja hoidon kokonaisarviointia seudullisesti, mistä on ollut hyvät kokemukset. Iisalmelaisten akuutit hoitopäivät Kiuruveden terveyskeskuksessa olivat 1935, sairaansijoina 5,30. Vuodeosastoilla ylittyvät sijaismäärärahat useiden äitiys- ja sairaslomien vuoksi. Lisäksi ylittyvät laboratoriopalvelut, rtg-palvelut, lääkehuoltopalvelut yhteensä noin ja hoitotarvikkeet yhteensä noin , koska potilailla on ollut vaativia ja kalliita lääke- ja haavahoitoja. Ateriapalvelut ylittyvät noin Lisäksi jaksotetut palkat ja palkkiot aiheuttivat vuodeosastoilla ylitystä , jota ei ollut budjetoitu. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastolta ei ole vähennetty neljää (4) sairaansijaa 1.3. alkaen, koska potilaita ei ole voitu siirtää jatkohoitopaikkoihin. Tämä aiheuttaa sen, että kustannukset osastoilla kasvaa henkilöstön ja tarvikkeiden osalta. Vuodeosastolla 1 ja 3 on ollut keväällä ja syksyllä noroa, jonka takia on jouduttu lisäämään henkilökuntaa potilasturvallisuuden ja infektioriskin takia. Vuodeosastoilla on jouduttu vahvistamaan jonkun verran mitoitusta johtuen ylipaikkatilanteesta. Osastoilla on ollut kaksi kertaa yhteistoimintamenettelyt (kesäkuu ja marraskuu ) ja toistuviin muutoksiin on vastattu työnohjauksella työntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseksi aloitettiin kumppanuussopimus Vetrean kanssa, jolloin seitsemän (7) kuntoutussairaansijaa siirtyi Vetreaan. Vetreassa on ollut yhteensä 712 kuntoutushoitopäivää iisalmelaisille. Tuotteistus vuodeosastolle tehty, johon ei ollut varattu määrärahoja. Sosiaalihuoltolain mukaista lyhytaikaishoitoa (lähinnä omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin) toteutettiin 20 paikan sijaista vain 19 paikalla pitkäaikaishoidon tarpeen vuoksi. Lyhytaikaishoitoa ostopalveluna hankittiin 616 hoitopäivää. Sisäisten sijaisten eli sissien työaika on kohdentunut pääasiassa sisätautiosastolle ja Iisalmen vuodeosastoille. Toiminta-aluetta on lisätty myös päivystykseen ja vastaanotoille. 116 Toimintakertomus

117 TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Kotihoito, asiakkaat hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä Hoito- ja hoiva, asiakasmäärä / Kiuruvesi Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on 6,2 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea ei ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on jouduttu tekemään jonottavia päätöksiä. Kiuruveden säännöllisen kotihoidon piirissä on 10,70 % yli 75 vuotiaista (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Hoito- ja hoiva, hoitopäivät / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Päiväkeskushoitopäivät Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 95,5 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 105 %. Kiuruveden vuodeosastolla on ollut kiuruvetisten 545 pitkäaikaishoitopäivää, km. 1,49 sairaansijaa. Vuoden vaihteessa jatkohoitopaikkaa odottaa 2 kiuruvetistä potilasta. Osaston keskimääräinen hoitoaika on 11,7 vrk. Osaston kuormitusprosentti on 92,41 %. Kiuruvetisten hoitopäivät ovat Iisalmen terveyskeskuksessa 395 hoitopäivää. Hoito- ja hoiva, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuki Kotihoito Päiväkeskushoito Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoit o Hoito ja hoiva yhteensä Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen käytön nettototeuma ylittyy + 11,9 % ( euroa). Tuotot alittuvat 20,2 % ( euroa) ja kulut ylittyvät 1,9 % ( euroa). Kulut aiheutuvat mm. kotikuntalain mukaisista sijoituksista. Aikuispsykososiaalisista palveluista on siirtynyt yksi asiakas määrärahoineen asumispalveluihin. Toimintakertomus 117

118 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 98 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 2,77 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 5,9% 5,1% 6,2% 122 % 104 % Hoito ja hoiva / asiakas % 125 % Hoito ja hoiva Kulut % 122 % Hoito ja hoiva Tuotot % 0 % Hoito ja hoiva Netto % 122 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 103 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 99 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 0,00 0,00 2,48 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 15,6% 15,3% 15,2% 99 % 97 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 96 % Hoito ja hoiva Kulut % 99 % Hoito ja hoiva Tuotot % 97 % Hoito ja hoiva Netto % 100 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 91 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 122 % Hoito ja hoiva Kulut % 111 % Hoito ja hoiva Tuotot % 108 % Hoito ja hoiva Netto % 112 % 118 Toimintakertomus

119 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen % 96 % hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 3,08 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,1% 6,6% 7,1% 107 % 100 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 104 % Hoito ja hoiva Kulut % 100 % Hoito ja hoiva Tuotot % 96 % Hoito ja hoiva Netto % 101 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 95 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,5% 3,3% 3,4% 105 % 97 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 104 % Hoito ja hoiva Kulut % 99 % Hoito ja hoiva Tuotot % 101 % Hoito ja hoiva Netto % 99 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 93 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 104 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,1% 2,4% 1,9% 79 % 88 % Hoito ja hoiva Kulut % 96 % Hoito ja hoiva Tuotot % 98 % Hoito ja hoiva Netto % 96 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 100 % Hoito ja hoiva Tuotot % 98 % Hoito ja hoiva Netto % 100 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus % 325 % Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 100 % Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias % 100 % Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 96 % 97 % 97 % 100 % 100 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen koko nettototeuma Kiuruveden osalta ylittää 6 %, Tuotot alittuvat 2 %, kulujen ylittyessä 4 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 17 %, , tehostetussa palveluasumisessa 11 %, ja omaishoidontuessa 9 %, Nettoalitusta on kotihoidossa ja akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa 3 %, Omaishoidon tuki Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on Kiuruvedellä 6,2 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea ei ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on jouduttu tekemään jonottavia päätöksiä. Omaishoidon tuki ylittyy talousarvion määrärahasta Määrärahasiirtoja on tehty muualta hoidon ja hoivan tehtäväalueelta Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Harkinnanvaraista määrärahaa on lisätty vuodelle Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Kotihoito (sis. kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluasuminen, tukipalvelut, maksuton hoitotarvikejakelu, muistipoliklinikka) Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko kotihoidon nettoalitus on Tuotot ylittyvät 5 %, ja kulut ylittyvät 1 %, Kiuruveden kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) nettototeuma ylittyy 2,7 %, noin Tuotot eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla. Kotipalvelun asiakasmaksujen toteuma alittuu 7,9 % noin Kulut ylittyvät 1,3 %, Ylitystä on kotihoidon henkilöstömenoissa; sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkkamäärärahat noin (-sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät ), erilliskorvaukset ja muut sijaismäärärahat Toimintakertomus 119

120 Sotilasvammalain mukaiset korvaukset ylittyvät 38,6 % ollen noin odotettua suurempi. Maksuttoman hoitotarvikejakelun toteuman ylitys 0,7 %, noin , johtuu pääasiassa hygieniatuotteista (vaipat). Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät ja tavoite käyntimäärät alittuivat. Kiuruveden muistipoliklinikan röntgenpalvelujen ostot ylittyvät. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muistipoliklinikan henkilöstöresurssit ovat pienet. Henkilökunnan loma-ajat ja muut ennakoimattomat poissaolot vaikuttavat suoritemääriin välittömästi. Muut mahdolliset seikat Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osahankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. Ohjuri-toiminta ja kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. Kiuruvedellä kotihoitoa ns. yhden hetun periaatteella vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä on kasvanut 18 asiakkaalla verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vuoden talousarvio kaikkien kotihoidon asiakkaiden määrästä on näin ollen arvioitu liian suureksi. Hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevien (palveluasuminen ja säännöllinen kotihoito) asiakkaiden määrä on pysynyt vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna samana. Kiuruveden säännöllisen kotihoidon piirissä on 10,7 % yli 75 vuotiaista (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Rinnekodin koko ruokahuolto on siirtynyt 4.2. sopimuksen mukaisesti Kiuruveden kaupungille. Kesäkuussa jouduttiin siirtymään toistaiseksi poikkeavaan toimintamalliin, koska Rinnekodin keittiössä on sisäilmaongelma. Päiväkeskushoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Päiväkeskushoito on toteutunut odotetusti. Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristö ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko tehostetun palveluasumisen (ostot ja oma tuotanto) nettoylitys on 11 %, Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 95,5 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 105 %. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen käytön nettototeuma ylittyy + 11,9 %, Tuotot alittuvat 20,2 %, ja kulut ylittyvät 1,9 %, Kulut aiheutuvat mm. kotikuntalain mukaisista sijoituksista. Aikuispsykososiaalisista palveluista on siirtynyt yksi asiakas määrärahoineen asumispalveluihin. Omien yksiköiden osalle nettoylitys on noin 8,1 %, Ylitys aiheutuu pääasiassa henkilöstökustannuksista; vakituisen henkilöstön kuukausipalkat sivukuluineen noin , erilliskorvaukset , vuosilomansijaiset ja sairauspoissaolot (- sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät ). Muut mahdolliset seikat Vanhusten perhehoitoa on valmisteltu otettavaksi käyttöön uutena vaihtoehtoisena lyhyt- tai pitkäaikaiseen palveluasumiseen (esim. omaishoitajien lakisääteiset vapaat). Kiuruveden kotihoidon tukipalveluiden ja päivätoiminnan esimieheys siirtyi 1.9. alkaen Palvelukeskus Virranrannan palvelukeskusvastaavalle. Näin vahvistetaan henkilöstön yhteiskäyttöä Palvelukeskus Virranrannassa toimivien palveluiden sisällä. Kiuruveden kotihoitoon ja asumispalveluihin (Palvelukeskus Virranranta ja Laitoshoito Veikkola) on vakinaistettu yhteiseksi kolme (3) lähihoitajaa sisäisiksi sijaisiksi eli sisseiksi viemään lyhyitä alle 14 vuorokauden poissaoloja. Sissien palkkaus on ollut kustannusneutraali määrärahojen siirryttyä sijaismäärärahoista. Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kiuruveden vuodeosastolla on ollut kiuruvetisten 545 pitkäaikaishoitopäivää, keskimäärin 1,49 sairaansijaa. Vuoden vaihteessa jatkohoitopaikkaa odotti 2 kiuruvetistä potilasta. 120 Toimintakertomus

121 Laitoshoito Veikkolan pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivien toteuma on 99,2 %. Talousarvion nettototeuma ylittyy + 10,4 %, Ylitys johtuu pääasiassa henkilöstön sairauspoissaoloista (- sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät ), erilliskorvauksista , Kuel-palkkaperusteisista eläkemaksuista , lääkehuoltopalveluista ja ateriapalveluista 6 400, hoitotarvikkeista ja vuokrakustannuksista Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kiuruveden osaston keskimääräinen hoitoaika on 11,7 vrk. Osaston kuormitusprosentti on 92,41 %. Kiuruvetisten hoitopäivät ovat Iisalmen terveyskeskuksessa 395 hoitopäivää. Hoitajien sijaiskustannukset (sairaus- ja äitiyslomansijaiset) ovat ylittyneet. Laboratoriopalvelut ylittyvät 18,9 %, Kesäkuukausina laboratoriokustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet verrattuna vakinaisten lääkäreiden työssäoloaikaan. Hoitotarvikkeet 7,1 %, lääkehuoltopalvelut 27,9 %, , pesulapalvelut 16,3 %, ylittyvät. Lääkärien ostopalveluihin varatut määrärahat ylittyvät 32,5 %, Kesäkuukausina ostopalvelulääkärin kustannukset ovat välillä /kk, kun normaalikuukausina kustannukset ovat olleet noin /kk. Vuodeosastolla on ollut potilaan vierihoidon tarve, josta aiheutuneet lisäkustannukset ovat noin Vetreassa on ollut yhteensä 171 kuntoutushoitopäivää kiuruvetisille. Tuotteistus vuodeosastolle tehty, johon ei ollut määrärahavarausta Kiuruveden sissi-sairaanhoitaja aloitti vuodeosaston, päivystyksen ja vastaanoton yhteisenä sissinä. Palvelukeskus Virranrannassa on ollut käytössä viisi (5) lyhytaikaishoidon paikkaa mahdollistamaan omaishoitajien lakisääteisiä vapaita ja arjen hallinnan kuntoutusta kotihoidon tukemiseksi. Toimintakertomus 121

122 TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Kotihoito, asiakkaat hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä Hoito- ja hoiva, asiakkaat / Sonkajärvi Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on 6,5 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Sonkajärven säännöllisen kotihoidon piirissä on 12 % yli 75 vuotiaista (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %) TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Päiväkeskushoitopäivät Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito- ja hoiva, hoitopäivät / Sonkajärvi Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 101,4 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 119,2 %. Hoito- ja hoiva, kustannukset / Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuki Kotihoito Päiväkeskushoito Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoit o Hoito ja hoiva yhteensä Toimintakertomus

123 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 112 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 2,77 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 5,7% 5,8% 6,5% 112 % 115 % Hoito ja hoiva / asiakas % 103 % Hoito ja hoiva Kulut % 116 % Hoito ja hoiva Tuotot % 19 % Hoito ja hoiva Netto % 129 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 102 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 92 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 0,00 0,00 2,36 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 18,5% 17,2% 17,2% 100 % 93 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 94 % Hoito ja hoiva Kulut % 96 % Hoito ja hoiva Tuotot % 94 % Hoito ja hoiva Netto % 97 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 97 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 122 % Hoito ja hoiva Kulut % 118 % Hoito ja hoiva Tuotot % 100 % Hoito ja hoiva Netto % 124 % Toimintakertomus 123

124 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen % 102 % hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 3,08 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 10,4% 10,3% 10,9% 106 % 105 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 102 % Hoito ja hoiva Kulut % 104 % Hoito ja hoiva Tuotot % 102 % Hoito ja hoiva Netto % 104 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 183 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat,0%,0%,1% 0 % 278 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 115 % Hoito ja hoiva Kulut % 211 % Hoito ja hoiva Tuotot % 175 % Hoito ja hoiva Netto % 217 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 116 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 125 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,7% 2,7% 2,1% 79 % 122 % Hoito ja hoiva Kulut % 144 % Hoito ja hoiva Tuotot % 154 % Hoito ja hoiva Netto % 143 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 108 % Hoito ja hoiva Tuotot % 102 % Hoito ja hoiva Netto % 109 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus % 350 % Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 109 % Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias % 108 % Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen koko nettototeuma Sonkajärven osalta ylittää 5 %, Tuotot alittuvat 1 %, kulujen ylittyessä 4 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 100 %, , tehostetussa palveluasumisessa 7 %, ja kotihoidossa 8 %, Nettoalitusta on akuutti- kuntoutusja lyhytaikaishoidossa 8 %, Omaishoidon tuki Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on Sonkajärvellä 6,5 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea on myönnetty kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville. Omaishoidon tuki ylittyy talousarvion määrärahasta Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Harkinnanvaraista määrärahaa on lisätty vuodelle Muut mahdolliset seikat Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Kotihoito (sis. kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluasuminen, tukipalvelut, maksuton hoitotarvikejakelu, muistipoliklinikka) Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko kotihoidon nettoylitys on 8 %, Tuotot alittuvat 1 %, ja kulut ylittyvät 6 %, Sonkajärven kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) nettototeuma ylittyy 2,0 %, noin Tuotot ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Kulut ylittyvät 1,4 %, Kulut aiheutuvat lähinnä henkilöstömenoista; erilliskorvaukset, ja muut sijaismäärärahat Sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin oikeuttava toteuma alittuu 29,2 % ollen noin odotettua pienempi. Palvelutalo Koivulan nettototeuma ylittyy 55,7 %. Tuotot toteutuvat lähes odotetusti, mutta kulut ylittyvät 34,2 %, Kuluja aiheutuu mm. ateriapalveluista, ja henkilöstömenoista; erilliskorvaukset , jaksotetuista palkoista ja palkkioista Toimintakertomus

125 Maksuttoman hoitotarvikejakelun toteuman ylitys 11,7 %, noin johtuu pääasiassa hygieniatuotteista (vaipat). Muistivastaanottojen arvioidut asiakasmäärät ja käyntimäärät ylittyivät. Sonkajärvellä on edellisen vuoden huonon lääkäri- ja hoitajatilanteen vuoksi ollut asiakkaita ennakoitua enemmän. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muut mahdolliset seikat Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osa-hankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. Ohjuri-toiminta ja kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. Sonkajärven säännöllisen kotihoidon piirissä on 12 % yli 75 vuotiaista. Kun mukaan lasketaan 10 Koivulan palveluasumisen paikkaa, luku on 12,69 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Kotihoito siirtyi entisen vuodeosaston peruskorjattuihin tiloihin lukien yhdessä päivätoiminnan ja kotihoitoa tukevan lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinän kanssa. Yksiköiden fyysinen läheisyys on tuonut toiminnallista synergiaetua. Päiväkeskushoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Päiväkeskushoito on toteutunut odotetusti. Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristö ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko tehostetun palveluasumisen (ostot ja oma tuotanto) nettoylitys on 7 %, Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 101,4 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 119,2 %. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen käytön nettototeuma ylittyy + 3 %, Tuotot alittuvat 32,6 %, ja ostot alittuvat 7,7 %, Omien yksiköiden osalle nettoylitys palvelukeskus Tuulikanteleessa on 4,5 %, Tuotot ylittyvät 8,6 %, Tähän sisältyy asiakasmaksujen lisäksi sotilasvammalain mukaisten korvausten ylitys 42,2 %, Kustannusten ylitys 5,5 %, aiheutuu mm. ateriapalvelukustannuksista , vuokrakuluista , vakituisen henkilöstön kuukausipalkoista , Kuel-palkkaperusteisista eläkemaksuista ja henkilöstön erilliskorvauksista Palvelukeskus Tuulikanteleen Kuuselan yksikköön (entinen Kipinä) on varattu 8 tehostetun palveluasumisen paikkaa iisalmelaisten käyttöön. Näistä paikoista iisalmelaiset ovat käyttäneet noin kuusi (6) paikkaa vuoden aikana. Kuuselan henkilöstömitoitusta on lisätty yhdellä (1) hoitajalla. Seniorikeskus Mosaiikin nettoylitys on 7,3 %, Tuottojen toteuma ylittyy 5,8 %, Kulut ylittyvät 7,0 %, aiheutuen mm. sairauspoissaoloista , (sairausvakuutuskorvaukset ylittyvät ), jaksotetuista palkoista ja palkkioista ja erilliskorvauksista Pitkäaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Pitkäaikaishoitoa Iisalmen terveyskeskuksessa sonkajärveläisillä on 256 hoitopäivää, 0,73 sairaansijaa. Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sonkajärveläisten hoitopäiviä on Iisalmen terveyskeskuksessa 1910, 5,23 sairaansijaa, joista 120 kuntoutushoitopäivää. Kiuruveden terveyskeskuksessa 523 hoitopäivää eli 1,43 sairaansijaa. Vetreassa on ollut yhteensä sonkajärveläisten 66 kuntoutushoitopäivää. Kotihoitoa tukeva 10 paikkaa sisältävä sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaishoitoyksikkö Kipinä on toiminut alkaen peruskorjatuissa vuodeosaston tiloissa. Kipinän lyhytaikaishoitopaikoilla on mahdollistettu omaishoitajien lakisääteisiä vapaita kuin myös kotihoitoa tukevia arjen hallintaa tukevia kuntoutusjaksoja. Toimintakertomus 125

126 Kipinän hoitopäivien toteuma on 88, 5 %. Kipinän nettototeuma ylittyy 26,2 %, Tuotot alittuvat 10 %, ja kulut ylittyvät 19,2 %, aiheutuen mm. ateriapalveluista ja henkilöstökuluista; vuosilomansijaiset ja erilliskorvaukset Marraskuusta alkaen Kipinän kotihoidon ja päivätoiminnan kuntoutus on tuotettua hoito- ja hoivapalveluiden fysioterapeutin toimesta. 126 Toimintakertomus

127 Hoito- ja hoiva, asiakkaat Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Kotihoito, asiakkaat hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on 9,7 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea ei ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on jouduttu tekemään jonottavia päätöksiä. Muistivastaanoton arvioidut asiakas- ja käyntimäärät alittuvat Vieremällä. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Vieremän säännöllisen kotihoidon piirissä on 9,26 % yli 75 vuotiaista (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Hoito- ja hoiva, hoitopäivät Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Päiväkeskushoitopäivät Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 89,3 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 167,9 %. Vieremäläiset potilaat ovat olleet Iisalmen terveyskeskuksessa 1495 eli 4,10 sairaansijaa, joista 141 kuntoutushoitopäivää, Kiuruveden vuodeosastolla 814, 2,23 sairaansijaa. Vetreassa on ollut yhteensä vieremäläisten 33 kuntoutushoitopäivää. Hoito- ja hoiva, kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Omaishoidon tuki Kotihoito Päiväkeskushoito Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitoshoito Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoit o Hoito ja hoiva yhteensä Toimintakertomus 127

128 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden % 113 % määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 2,77 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,9% 7,7% 9,7% 126 % 123 % Hoito ja hoiva / asiakas % 104 % Hoito ja hoiva Kulut % 118 % Hoito ja hoiva Tuotot % 0 % Hoito ja hoiva Netto % 118 % Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 100 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 88 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 0,00 0,00 2,68 0 % 0 % piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 13,8% 12,6% 13,3% 105 % 97 % hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % 94 % Hoito ja hoiva Kulut % 94 % Hoito ja hoiva Tuotot % 85 % Hoito ja hoiva Netto % 97 % Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät % 98 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 102 % Hoito ja hoiva Kulut % 100 % Hoito ja hoiva Tuotot % 140 % Hoito ja hoiva Netto % 92 % 128 Toimintakertomus

129 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen % 103 % hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 3,08 0 % 0 % Hoito ja hoiva / RAVA-piste % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 5,7% 6,2% 5,9% 95 % 104 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 113 % Hoito ja hoiva Kulut % 117 % Hoito ja hoiva Tuotot % 94 % Hoito ja hoiva Netto % 125 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 100 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta % 0 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 5,6% 5,3% 5,6% 105 % 100 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 117 % Hoito ja hoiva Kulut % 117 % Hoito ja hoiva Tuotot % 98 % Hoito ja hoiva Netto % 124 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 110 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 104 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,3% 1,9% 1,4% 78 % 113 % Hoito ja hoiva Kulut % 114 % Hoito ja hoiva Tuotot % 115 % Hoito ja hoiva Netto % 114 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 110 % Hoito ja hoiva Tuotot % 95 % Hoito ja hoiva Netto % 115 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus % 358 % Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 115 % Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias % 110 % Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 94 % 95 % 94 % 100 % 100 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hoito- ja hoivapalveluiden tehtäväalueen koko nettototeuma Vieremän osalta ylittää 8 %, Tuotot alittuvat 9 %, kulujen ylittyessä 4 %, Suurimmat nettoylitykset ovat pitkäaikaislaitoshoidossa 23 %, , tehostetussa palveluasumisessa 6 %, , omaishoidossa 25 %, ja kotihoidossa 11 %, Nettoalitusta on akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäiväkuluissa 20 %, Omaishoidon tuki Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Omaishoidon tuen peitto yli 75 vuotiaista on Vieremällä 9,7 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on 6-7 %). Omaishoidon tukea ei ole voitu myöntää kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville asiakkaille, vaan on jouduttu tekemään jonottavia päätöksiä. Omaishoidon tuki ylittyy talousarvion määrärahasta Omaishoidon tuen kriteerit on tarkistettu yhtymähallituksessa kesäkuussa 2012 ja ne tullaan tarkistamaan keväällä Harkinnanvaraista määrärahaa on lisätty vuodelle Muut mahdolliset seikat Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toimeksiantosopimuksella on mahdollistettu syksystä 2012 lukien. Muina vaihtoehtoina on ollut seudullinen palveluseteli tai omien yksiköiden lyhytaikaishoito. Kotihoito (sis. kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluasuminen, tukipalvelut, maksuton hoitotarvikejakelu, muistipoliklinikka) Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vieremän kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) nettototeuma ylittyy 4,1 %, noin Tuotot ylittyvät 12,3 %, Kulut ylittyvät 5,2 %, aiheutuen lähinnä henkilöstömenoista; erilliskorvaukset 5 000, vuosilomasijaiset ja sairauspoissaolot Sotilasvammalain mukaiset korvaukset alittuvat Kotihoito on toiminut koko vuoden väistötiloissa kunnan vuokratiloissa. Palvelutalo Yrjölän nettototeuma ylittyy 11,7 %. Tuotot alittuvat 33,4 %, ja kulut alittuvat 6,2 %, Tämä johtuu Yrjölän (Raitti) paikkamäärän vähentymisestä kuudesta neljään terveystoimen väistötilatarpeen vuoksi. Toimintakertomus 129

130 Kaksi paikkaa korvattiin tehostetun palveluasumisen ostolla. Kotihoidon ateriatukipalvelun suoritehinta on talousarvioon varattuja määrärahoja suurempi. Lisäksi ateriapalveluiden toteuman ylitystä 27 %, nostaa vuodelta 2012 vuodelle siirtynyt yhden kuukauden ateriapalvelukustannus noin Kotihoitoa tukeva yöpartio on aloittanut 7.1. lukien. Henkilöstöresurssi on siirtynyt Yrjölän A-talosta sen toiminnan lakkautuessa vanhusten palveluasumista tuottavana yksikkönä. Kaksi (2) työntekijää siirtyi yöpartioon ja kahdella (2) hoitajalla on vahvistettu asumispalveluiden mitoitusta aluehallintoviraston suositusten mukaiseksi. Työsuojelullisin perustein yöpartiotyöntekijä työparina on kotikäynneillä toiminut Securitaksen vartija. Ylimääräisiä kuluja tästä on syntynyt noin Järjestely on väliaikainen. Vaihtoehtoiset järjestämis- ja toimintamallit tullaan kartoittamaan maaliskuun 2014 aikana. Maksuttoman hoitotarvikejakelun toteuman alittuu 5,9 %, noin Muistivastaanoton arvioidut asiakas- ja käyntimäärät alittuvat Vieremällä. Muistisairaiden potilaiden määrä on kasvusuuntainen, joka näkyy myös tutkimusten määrään kasvuna. Muut mahdolliset seikat Kotihoito on ollut hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Toimintamalleja on uudistettu ja monipuolistettu asiakastarpeita vastaaviksi mm. kehittämishankkein. Kuntayhtymä on ollut mukana Kotihoitohanke 2020 ja Ikälakipilotti osa-hankkeessa yhdessä terveydenhuollon kanssa. Uusia toimintamalleja (mm. Ohjuri-toiminta ja kokonaiskuntoutuksen ja kotihoidon lääkäritoiminnan mallit) on pilotoitu yhdellä kotihoidon alueella Iisalmessa ja ne tullaan harmonisoimaan kaikkiin kuntiin vuoden 2014 aikana. Vieremän säännöllisen kotihoidon piirissä on 9,26 % yli 75 vuotiaista (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %) Vieremän säännöllisen kotihoidon piirissä on 9,26 % yli 75 vuotiaista. Kun mukaan lasketaan 4 Raitin palveluasumisen paikkaa, luku on 10,16 % (valtakunnallinen suositus 1.7. lukien on %). Päiväkeskushoito Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Päiväkeskushoito on toteutunut odotetusti. Päivätoiminnassa on ollut käytössä seudullinen palvelukriteeristä ja kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Tehostettu palveluasuminen Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Koko tehostetun palveluasumisen (ostot ja oma tuotanto) nettoylitys on 6 %, Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien toteuma on 89,3 % omissa yksiköissä ja ostopalveluyksiköissä on 167,9 %. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen käytön nettototeuma ylittyy + 29,8 %, Tuotot alittuvat 37 %, ja ostot ylittyvät 26,2 %, Tehostetun palveluasumisen kahta (2) ostopalvelupaikkaa ei ole voitu vähentää suunnitellusti Vieremän terveyskeskuksen väistötilatarpeen vuoksi. Tämän lisäksi on jouduttu ostamaan kaksi (2) uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Omien yksiköiden osalle nettoylitys palvelukeskus Sotkanhelmessä on 8,6 %, Tuotot alittuvat 7,9 %, Kustannusten ylitys 4,3 %, aiheutuu mm. ateriapalvelukustannuksista , hoitotarvikkeista , vakituisen henkilöstön kuukausipalkoista , Kuel-palkkaperusteisista eläkemaksuista 8 500, sairauspoissaoloista ja henkilöstön erilliskorvauksista Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden nettototeuma ylittyy 10 %, terveydenhuollon väistötilojen tarpeesta johtuen (2 tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkaa). Palvelukeskus Sotkanhelmen tiloja on käytetty terveydenhuollon väistötiloina (laboratorio, aluehoitajat, kuntoutus ja työterveyshuolto) ja kotihoidon väistötiloina. Pitkäaikaishoito Iisalmen terveyskeskuksessa on yhteensä 155, 0,42 sairaansijaa ja Kiuruveden terveyskeskuksessa 18 pitkäaikaishoitopäivää. 130 Toimintakertomus

131 Akuutti- kuntoutus- ja lyhytaikaishoito Vieremäläiset potilaat ovat olleet Iisalmen terveyskeskuksessa 1495 hoitopäivää eli 4,10 sairaansijaa. Kiuruveden vuodeosastolla 814 hoitopäivää eli 2,23 sairaansijaa. Vetreassa on ollut yhteensä 33 kuntoutushoitopäivää vieremäläisille. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon nettototeuma alittuu 20 %, Palvelukeskus Sotkanhelmessä on ollut käytössä kaksi (2) lyhytaikaishoidon paikkaa mahdollistamaan omaishoitajien lakisääteisiä vapaita ja arjen hallinnan kuntoutusta kotihoidon tukemiseksi. Toimintakertomus 131

132 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä % 0 % Hoito ja hoiva joista hoito- ja % 0 % palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas % Hoito ja hoiva Kulut % 2 % Hoito ja hoiva Tuotot % 18 % Hoito ja hoiva Netto % 120 % Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % 0 % Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva / hoitopäivä % Hoito ja hoiva Kulut % 0 % Hoito ja hoiva Tuotot % 529 % Hoito ja hoiva Netto % 529 % Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja % 235 % lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä % 104 % Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva Kulut % 244 % Hoito ja hoiva Tuotot % 268 % Hoito ja hoiva Netto % 1332 % Hoito ja hoiva Kulut yhteensä % 118 % Hoito ja hoiva Tuotot % 144 % Hoito ja hoiva Netto % 336 % Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat Toimintakertomus

133 Kuntoutus Palvelun sisältö: Puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, sisältää omille laitoksille annetun kuntoutuksen, ostettu laitos-kuntoutus, apuvälineet, jalkaterapiat ja muut ostetut terapiat Asiakkaat / palvelutarve Terapia-asiakkaiden määrä on pysynyt normaalivaihtelun sisällä. Vuodelle 2014 on lisääntyneestä palvelutarpeesta johtuen arvioitu asiakkuuksien määrän kasvavan erityisesti puhe-, ja vähäisemmissä määrin myös toimintaterapiassa. Kuntoutus ja laitoskuntoutusasiakkaat on raportoitu erikseen v alkaen. Palvelutarve väestöllä on kasvava, mutta vuonna asiakasmäärissä tapahtui laskua työvoimaresursseihin liittyvien ongelmien vuoksi. Asiakasmäärien on arvioitu kasvavan palvelutarvetta vastaaviksi vuonna Osa vuoden asiakasmäärien laskusta selittyy myös resurssien siirtämisellä kotikuntoutukseen, joka toimintamallina on asiakaslähtöisempi ja kuntouttavampi, mutta tuottaa asiakkuuksia vähemmän, kuin laitosolosuhteissa annettava kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutarve väestöllä on kasvava, mutta vuonna asiakasmäärissä tapahtui laskua liittyen erityisesti jalkaterapiakilpailutuksen viivästymiseen ja siitä johtuneeseen palvelukatkokseen. Asiakasmäärien arvioidaan vuonna 2014 kasvavan takaisin palvelutarvetta vastaaviksi. Lääkinnällinen kuntoutus sisältää apuvälineasiakkaat, joiden määriin liittyy huomattavaa vuosittaista normaalivaihtelua. Kustannuskehitys Kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet toimialan yleistä kustannuskehitystä nopeammin, sillä väestön palvelutarve on kasvava. Vuonna asiakkuudet eivät kehittyneet palvelutarpeen mukaisesti, mikä näkyi myös kustannusten alenemisena. Kustannusten arvioidaan vuonna 2014 kasvavan palvelutarvetta ja asiakasmääriä vastaaviksi. Toimintakertomus 133

134 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 96 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 98 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 94 % Kuntoutus Tuotot % 82 % Kuntoutus Netto % 94 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 106 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 94 % Kuntoutus Kulut % 100 % Kuntoutus Tuotot % 84 % Kuntoutus Netto % 113 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 88 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 74 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 91 % Kuntoutus / asiakas % 96 % Kuntoutus Kulut % 87 % Kuntoutus Tuotot % 75 % Kuntoutus Netto % 87 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 94 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 94 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 84 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 97 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kuntoutuksen kokonaistalous oli talousarvion mukainen. Kokonaisuutena henkilöstökulut alittuivat toimintakulujen osalta. Maksutuottoja (asiakasmaksuja) saatiin arvioitua vähemmän lukuun ottamatta Kiuruveden fysioterapiaa. Myyntituottoja (sisäinen myynti) oli ennakoitua vähemmän johtuen osittain liian alhaisesta laskennallisesta tuntihinnasta sekä ennakoitua vähäisemmästä sisäisestä myyntituotosta. Kuntoutuksessa aloitti alkusyksystä ylilääkäri 20 prosentin virkatyöpanoksella. Kumppanuusyhteistyö Vetrea Terveys Oy:n kanssa aloitettiin Kuntoutus osallistui Hyvinvointi Ote- hankkeen toimintaan tarjoamalla asiakkaille terveysliikuntaan liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa ennaltaehkäisevän toiminnan näkökulmasta. Asiakkaille tarjottiin palvelua ns. matalan kynnyksen periaatteella liikkuvien palveluiden myötä. Muutoin ennaltaehkäisevän työn osuus jäi tavoitetta vähäisemmäksi johtuen siihen varattujen resurssien vähyydestä. Alkuvuodesta Iisalmessa aloitettu selkäkipupotilaiden akuutti vastaanottotoiminta on esimerkkinä akuutista toimintamuodosta. Toimintaa laajennetaan jatkossa myös muihin toimintayksiköihin. Kuntoutus on ollut aktiivisesti mukana kotikuntoutushankkeessa. Kotikuntoutuksessa pyritään vähentämään vaativamman hoidon tarvetta. Pitkään jatkuvien kuntoutusjaksojen kestoa on pyritty vähentämään, jotta asiakasvaihtuvuus ja odotusajat pysyvät hallinnassa. 134 Toimintakertomus

135 Avoasiakkaiden kuntoutustarpeisiin on pystytty vastaamaan hoitotakuun aikana. Hoitojonossa odotusaika on ollut noin kaksi kuukautta. Alueellisen kuntoutuspalveluketjun kehittämisen osalta osallistuttiin PSSHP:n hallinnoimaan alueelliseen kuntoutuksen tuottavuustyöryhmään. Työryhmässä käsitellään myös alueellinen apuvälinetoiminta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelutoiminta oli kasvusuuntaista Sonkajärvellä ja Vieremällä. Terapiaostoihin varatut määrärahat (toiminta- ja jalkaterapiat) alittuivat kilpailutusten viivästyttyä. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Puheterapiakäyntimäärien osalta tavoite toteutui yli ennusteen, 2109 käyntiä, 106 %. Kuntoutus, asiakasmäärät / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia-asiakkaat Kuntoutusasiakkaat Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Laitoskuntoutuksen asiakasmäärä- ja käyntitavoitteet jäivät noin 30 % alle tavoitteen. Vaativan kuntoutuksen asiakkaat vähenivät kumppanuusyhteistyön myötä. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Puheterapiakäynnit ylittyivät 250 käynnillä. Kuntoutuksen kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia Kuntoutusasiakkaat yhteensä Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus yhteensä Toimintakertomus 135

136 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 100 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 98 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 98 % Kuntoutus Tuotot % 329 % Kuntoutus Netto % 98 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 123 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 83 % Kuntoutus Kulut % 102 % Kuntoutus Tuotot % 82 % Kuntoutus Netto % 135 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 86 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 69 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 91 % Kuntoutus / asiakas % 102 % Kuntoutus Kulut % 92 % Kuntoutus Tuotot % 98 % Kuntoutus Netto % 92 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 98 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 98 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 83 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 104 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 88 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 104 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Myyntituottoja (sisäinen myynti) oli ennakoitua vähemmän Iisalmessa (noin 72 %) johtuen osittain henkilöstön ennakoimattomista poissaoloista sekä henkilöstön rekrytointiin liittyvistä ongelmista. Laitoskuntoutuksen asiakasmäärä- ja käyntitavoitteet jäivät noin 30 % alle tavoitteen. Vaativan kuntoutuksen asiakkaat vähenivät kumppanuusyhteistyön myötä. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Puheterapiakäynnit ylittyivät 250 käynnillä, yhteensä 1308 käyntiä. 136 Toimintakertomus

137 Kuntoutus, asiakasmäärät / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia-asiakkaat Kuntoutusasiakkaat Laitoskuntoutusasiakkaat Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Laitoskuntoutuksen asiakasmäärät olivat lähes tavoitteen mukaiset, mutta käyntimäärät jäivät 40 % alle tavoitteen. Vaativan kuntoutuksen asiakkaat vähenivät kumppanuusyhteistyön myötä. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Kuntoutus, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia Kuntoutus yhteensä Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus yhteensä Toimintakertomus 137

138 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 73 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 98 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 71 % Kuntoutus Tuotot % 213 % Kuntoutus Netto % 71 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 90 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 117 % Kuntoutus Kulut % 106 % Kuntoutus Tuotot % 83 % Kuntoutus Netto % 117 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 85 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 61 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 81 % Kuntoutus / asiakas % 73 % Kuntoutus Kulut % 59 % Kuntoutus Tuotot % 25 % Kuntoutus Netto % 61 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 84 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 84 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 77 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 85 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 75 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 85 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Laitoskuntoutuksen asiakasmäärät olivat lähes tavoitteen mukaiset, mutta käyntimäärät jäivät 40 % alle tavoitteen. Vaativan kuntoutuksen asiakkaat vähenivät kumppanuusyhteistyön myötä. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Oleelliset alitukset: Asiakasmäärät ja käynnit alittuivat reilusti. Tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä oli puheterapeutin pitkä poissaolo. Asiakkuuksia toteutui 65 eli 58 % ennusteesta ja käyntejä 296 eli 49 % ennusteesta. 138 Toimintakertomus

139 Kuntoutus, asiakkaat / Sonkajärvi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia-asiakkaat Kuntoutusasiakkaat Laitoskuntoutusasiakkaat Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Sonkajärven avopalvelutoiminnassa asiakastavoite toteutui 52 % ja käyntimäärätavoite 64 %. Syynä olivat henkilöstön ennakoimattomat poissaolot sekä sijaisten hankala rekrytointi tilanne. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Puheterapikäynnit toteutuivat 114 Kuntoutus, kustannukset / Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia Kuntoutus yhteensä Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus yhteensä Toimintakertomus 139

140 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 96 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 97 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 93 % Kuntoutus Tuotot % 488 % Kuntoutus Netto % 93 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 85 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 99 % Kuntoutus Kulut % 84 % Kuntoutus Tuotot % 113 % Kuntoutus Netto % 77 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 104 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 160 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 98 % Kuntoutus / asiakas % 97 % Kuntoutus Kulut % 96 % Kuntoutus Tuotot % 63 % Kuntoutus Netto % 97 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 89 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 89 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 110 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 86 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 80 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 86 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sonkajärven avopalvelutoiminnassa asiakastavoite toteutui 52 % ja käyntimäärätavoite 64 %. Syynä olivat henkilöstön ennakoimattomat poissaolot sekä sijaisten hankala rekrytointi tilanne. Sisäiseen myyntiin (kotihoito) asetetut asiakas- ja käyntimäärätavoitteet ylittyivät reilusti. Toimintatuottojen osalta tavoite hieman alittui, ollen noin 85 %. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Oleelliset ylitykset: Puheterapiakäynnit toteutuivat 114 %. 140 Toimintakertomus

141 Kuntoutus, asiakkaat , Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia-asiakkaat Kuntoutusasiakkaat Laitoskuntoutusasiakkaat Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Vieremän fysioterapeutin työpanoksesta kohdennettiin talousarvion mukaisesti Iisalmeen 40 % entisen 20 % sijaan. Vaikka fysioterapeutin työpanosta kohdennettiin enemmän Iisalmeen, Vieremän asiakasmäärä oli tavoitetta hieman korkeampi. Apuvälineasiakkaiden määrä ylittyi reilusti asetusta tavoitteesta. Puheterapiakäynnit toteutuivat 185 %:sti eli 277 puheterapiakäyntiä Kuntoutus, kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Kuntoutus, terapia Kuntoutus yhteensä Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus yhteensä Toimintakertomus 141

142 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 138 % Kuntoutus / terapia-asiakas % 98 % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 135 % Kuntoutus Tuotot % 931 % Kuntoutus Netto % 135 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 123 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 85 % Kuntoutus Kulut % 105 % Kuntoutus Tuotot % 78 % Kuntoutus Netto % 114 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 74 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 70 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 99 % Kuntoutus / asiakas % 113 % Kuntoutus Kulut % 112 % Kuntoutus Tuotot % 865 % Kuntoutus Netto % 111 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 114 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 114 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 79 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 118 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus % 102 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % 118 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vieremän fysioterapeutin työpanoksesta kohdennettiin talousarvion mukaisesti Iisalmeen 40 % entisen 20 % sijaan. Vaikka fysioterapeutin työpanosta kohdennettiin enemmän Iisalmeen, Vieremän asiakasmäärä oli tavoitetta hieman korkeampi. Apuvälineasiakkaiden määrä ylittyi reilusti asetusta tavoitteesta. Ostopalveluissa jalkahoitoasiakkaat ja -käyntimäärät vähenivät selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutusten myötä toiminta käynnistyi uudelleen vasta loppukesästä. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Puheterapiakäynnit toteutuivat 185 %:sti eli 277 puheterapiakäyntiä. 142 Toimintakertomus

143 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Kuntoutus Terapia-asiakkaat % 0 % Kuntoutus / terapia-asiakas % Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat % 88 % Kuntoutus / kuntoutusasiakas % 98 % Kuntoutus Kulut % 86 % Kuntoutus Tuotot % 80 % Kuntoutus Netto % 111 % Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat % 85 % Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät % 45 % Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas % 0 % Kuntoutus / hoitopäivä % 0 % Kuntoutus Kulut % 0 % Kuntoutus Tuotot % 0 % Kuntoutus Netto % 0 % Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat % 80 % Kuntoutus / asiakas % 91 % Kuntoutus Kulut % 73 % Kuntoutus Tuotot % 132 % Kuntoutus Netto % 73 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä % 82 % Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman % 82 % valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa % 80 % Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa % 85 % Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Toimintakertomus 143

144 Perhepalvelut Palvelun sisältö: Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Perheneuvola, Perhekotikuntoutus, Perhehoito, Sijaishuolto, Perhe-neuvola, Jälkihuolto, Lastensuojelun sosiaalityö, Perheoikeudelliset palvelut, Lastensuojelun laitoshoito, Taskukello, Perhetyö Asiakkaat / palvelutarve Sosiaalityön asiakasmäärässä on vuosittaista vaihtelua. perhepalvelujen avohuollon asiakasmäärä on kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on ollut kasvava, v talousarviossa tavoitteena on sijoitusten väheneminen Perheneuvolan asiakasmäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2014, mikäli henkilöresurssit saadaan käyttöön (virat ja tehtävät täyettynä) Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut käyntejä 1379 (120 % tavoitteesta) ja nuorisopsykiatrian työryhmässä käyntejä 3773 (121 %). Kustannuskehitys Perhepalvelujen kokonaiskustannukset ovat nousseet. V ennustetaan hieman laskua, mikä edellyttää kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän pienenemistä. Tilinpäätökseen verrattuna perheneuvolan kustannukset kasvavat vuonna 2014 (asiakasmäärän mukainen resurssointi) Koko kuntayhtymän toiminnan aikana lastensuojelun ostopalveluiden laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 alkaen 2,3 % prosenttia mikä ei vastaa palveluntuottajien hoitopäivän hinnankorotuksia. Perhehoidossa oli toimintavuoden aikana 56 lasta ja laitoshoidossa 44 lasta. Lastensuojelulain mukainen perhehoidon ensisijaisuus on siis toteutumassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 21 % koko kuntayhtymän alueella vv aikana. Lastenkoti Taskukellon käyttöaste oli 87 %. Yksikön toimintakate oli 98 %. Yksikössä oli vain kuntayhtymän alueen lapsia. Iisalmen osuus oli 92 % ja Vieremän 8 %. 144 Toimintakertomus

145 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 80 % Perhepalvelut / asiakas % 129 % Perhepalvelut Kulut % 103 % Perhepalvelut Tuotot % 26 % Perhepalvelut Netto % 126 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 98 % Perhepalvelut / asiakas % 123 % Perhepalvelut Kulut % 120 % Perhepalvelut Tuotot % 79 % Perhepalvelut Netto % 123 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 109 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 107 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 97 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 2 % 132 % 109 % Perhepalvelut / asiakas % 96 % Perhepalvelut Kulut % 104 % Perhepalvelut Tuotot % 68 % Perhepalvelut Netto % 105 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 96 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 19 % 24 % 18 % 75 % 96 % Perhepalvelut / asiakas % 103 % Perhepalvelut Kulut % 100 % Perhepalvelut Tuotot % 151 % Perhepalvelut Netto % 97 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % 0 % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 106 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 94 % Perhepalvelut / asiakas % % Perhepalvelut Kulut % 99 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 99 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 104 % Perhepalvelut Tuotot % 68 % Perhepalvelut Netto % 106 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut käyntejä 1379 (120 % tavoitteesta) ja nuorisopsykiatrian työryhmässä käyntejä 3773 (121 %). Oleelliset alitukset: Perheneuvolassa on ollut käyntejä 3466 eli 72 % tavoitteesta. Toimintakertomus 145

146 Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kokonaisuutena perhepalveluiden palvelut toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa toteutui lastensuojelulain mukaiset palvelut. Koko kuntayhtymän toiminnan aikana lastensuojelun ostopalveluiden laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 alkaen 2,3 % prosenttia mikä ei vastaa palveluntuottajien hoitopäivän hinnankorotuksia. Vuonna 2010 menot olivat 1,892 milj. ja vuonna 1,935 milj. Kuntien välillä on tosin eroja menojen kehityksessä. Sen taustalla on lastensuojelun palveluiden tuottamisen yhdenvertaisesti ja lain mukaisesti. Vastaavasti perhehoidon menot ovat nousseet vuodesta prosenttia. Perhehoidossa oli toimintavuoden aikana 56 lasta ja laitoshoidossa 44 lasta. Lastensuojelulain mukainen perhehoidon ensisijaisuus on siis toteutumassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 21 % koko kuntayhtymän alueella, vuonna 2010/85 lasta, 2011/95 lasta, 2012/102, /103 lasta. Koska menot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa se kertoo, että sijoitukset ovat yhä enempi määräaikaisia tavoitteena perheen yhdistäminen mahdollisimman pian ja että sijoitukset on tehty perhehoitoon. Lastenkoti Taskukellon toimi tavoitteiden mukaisesti. Sen käyttöaste oli 87 %. Yksikön toimintakate oli 98 %. Yksikössä oli vain kuntayhtymän alueen lapsia. Iisalmen osuus oli 92 % ja Vieremän 8 %. Muista kunnista ei lapsia ollut yksikössä. Muut mahdolliset seikat Toimintavuonna perhepalveluiden sosiaalityön palveluissa ei tehty muutoksia palvelumalliin. Toiminnassa keskityttiin perustyöhön, työn tukemiseen ja osaamisen lisäämiseen. Lapsiperheiden varhaisen tuen edelleen lisäämiseksi tuettiin neuvolatiimin toimintaa yhdessä neuvoloiden kanssa. Perheohjaajat osallistuvat kuntien neuvolatiimin toimintaan sen jäsenenä. Perhepalveluiden henkilöstöresursseissa ei tapahtunut muutoksia toimintavuoden aikana. Henkilöstö osallistui ajankohtaisiin koulutuksiin ja toimi seudullisena tiiminä sekä lastensuojelussa että perhetyössä. Perheoikeudelliset palvelut ja sosiaalipäivystys osallistui lastensuojelun tiimityöhön ja kehittämispäiviin. Kaikille työntekijäryhmille järjestettiin työnohjaus kuukausittain. 146 Toimintakertomus

147 Perhepalvelut, asiakasmäärän kehitys / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut, avohuolto, asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perheneuvola, asiakkaat Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Huom! Isyys-, elatus- ja huolto, tieto puuttuu 2010 Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut iisalmelaisten käyntejä 776 (119 % tavoitteesta) ja nuorisopsykiatrian työryhmässä käyntejä 1757 (113 %). Perhepalvelut, kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Perhepalvelut, Avohuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut Perheneuvola Lastenvalvoja Perhepalvelut yhteensä Laitoshoidon menoissa ei ole tapahtunut olennaista muutosta koko kuntayhtymän toiminnan aikana. Vuosittaiset laitoshoidon ostot ovat olleet keskimäärin 1,2 milj. Toimintakertomus 147

148 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 80 % Perhepalvelut / asiakas % 124 % Perhepalvelut Kulut % 99 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 99 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 117 % Perhepalvelut / asiakas % 108 % Perhepalvelut Kulut % 126 % Perhepalvelut Tuotot % 73 % Perhepalvelut Netto % 130 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 112 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 107 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 95 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 1 % 2 % 146 % 112 % Perhepalvelut / asiakas % 90 % Perhepalvelut Kulut % 101 % Perhepalvelut Tuotot % 66 % Perhepalvelut Netto % 102 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 98 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 20 % 24 % 20 % 83 % 98 % Perhepalvelut / asiakas % 98 % Perhepalvelut Kulut % 95 % Perhepalvelut Tuotot % 140 % Perhepalvelut Netto % 95 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % 0 % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 105 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 91 % Perhepalvelut / asiakas % % Perhepalvelut Kulut % 96 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 96 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 101 % Perhepalvelut Tuotot % 70 % Perhepalvelut Netto % 102 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 31 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 101 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut iisalmelaisten käyntejä 776 (119 % tavoitteesta) ja nuorisopsykiatrian työryhmässä käyntejä 1757 (113 %). Oleelliset alitukset: Perheneuvolassa on ollut käyntejä 2321 eli 76 % tavoitteesta. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. 148 Toimintakertomus

149 Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Iisalmen perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 3,4 %. Menot olivat 1,145 milj. Vuonna 2012 menot olivat 1,247 milj. Laitoshoidon menoissa ei ole tapahtunut olennaista muutosta koko kuntayhtymän toiminnan aikana. Vuosittaiset laitoshoidon ostot ovat olleet keskimäärin 1,2 milj. Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli sama kuin 2012, 22 lasta. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 9,7 %. Menot olivat yhteensä mikä oli vuoden 2011 tasoa. Vuonna 2012 menot olivat Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 34. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityön henkilöstöresursseissa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Kaikissa neljästä lastensuojelun sosiaalityöntekijän virassa on kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät. Toimintakertomus 149

150 Perhepalvelut, asiakasmäärä / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut, avohuolto, asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perheneuvola, asiakkaat Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Kiuruveden perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 105,9 Vuonna 2012 menot olivat , , Laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 noin , 58 %. Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli 6 lasta, vuonna lasta. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 13,9 %. Menot olivat yhteensä , vuonna , Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 11. Perhepalvelut, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Perhepalvelut, Avohuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut Perheneuvola Lastenvalvoja Perhepalvelut yhteensä Toimintakertomus

151 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 72 % Perhepalvelut / asiakas % 126 % Perhepalvelut Kulut % 91 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 308 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 75 % Perhepalvelut / asiakas % 149 % Perhepalvelut Kulut % 112 % Perhepalvelut Tuotot % 83 % Perhepalvelut Netto % 112 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 88 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 107 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 112 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 105 % 88 % Perhepalvelut / asiakas % 137 % Perhepalvelut Kulut % 120 % Perhepalvelut Tuotot % 53 % Perhepalvelut Netto % 121 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 94 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 14 % 20 % 13 % 66 % 94 % Perhepalvelut / asiakas % 109 % Perhepalvelut Kulut % 102 % Perhepalvelut Tuotot % 163 % Perhepalvelut Netto % 102 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % 0 % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 84 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 113 % Perhepalvelut / asiakas % % Perhepalvelut Kulut % 95 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 95 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 111 % Perhepalvelut Tuotot % 6 % Perhepalvelut Netto % 122 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 34 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 121 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut käyntejä 263 (175 % tavoitteesta). Työryhmän sairaanhoitaja on tehnyt terapiasuoritteita Kiuruvedellä ja tämä on parantanut palvelun saatavuutta, mutta tarve on vieläkin suurempi. Nuorisopsykiatrian työryhmässä käyntejä on ollut 1046 (123 %). Kiuruvedellä on pidetty nuorisopsykiatrin lääkäripäiviä. Kiuruvedellä on suuri nuorten sairastavuus. Toimintakertomus 151

152 Oleelliset alitukset: Perheneuvolassa on ollut käyntejä 685 eli 69 % tavoitteesta. Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Kiuruveden perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 105,9 %. Menot olivat Vuonna 2012 menot olivat , , Laitoshoidon menot ovat nousseet vuodesta 2010 noin , 58 %. Summa vastaa noin kahden lapsen sijoittamista vuodeksi ostopalveluihin. Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli 6 lasta, vuonna lasta. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 13,9 %. Menot olivat yhteensä , vuonna , Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 11. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityön henkilöstöresursseissa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Molemmissa kahdessa lastensuojelun sosiaalityöntekijän viroissa on kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät. 152 Toimintakertomus

153 Perhepalvelut, asiakkaat / Sonkajärvi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut, avohuolto, asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perheneuvola, asiakkaat Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Nuorisopsykiatrian työryhmässä on toteutunut käyntejä 279 (164 % tavoitteesta). Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut käyntejä 109 (73 % tavoitteesta). Perhepalvelut, kustannukset / Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Perhepalvelut, Avohuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut Perheneuvola Lastenvalvoja Perhepalvelut yhteensä Toimintakertomus 153

154 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 78 % Perhepalvelut / asiakas % 162 % Perhepalvelut Kulut % 126 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 126 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 55 % Perhepalvelut / asiakas % 217 % Perhepalvelut Kulut % 120 % Perhepalvelut Tuotot % 61 % Perhepalvelut Netto % 121 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 138 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 112 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 72 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 122 % 138 % Perhepalvelut / asiakas % 59 % Perhepalvelut Kulut % 80 % Perhepalvelut Tuotot % 91 % Perhepalvelut Netto % 80 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 106 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 14 % 20 % 15 % 73 % 106 % Perhepalvelut / asiakas % 107 % Perhepalvelut Kulut % 114 % Perhepalvelut Tuotot % 228 % Perhepalvelut Netto % 114 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % 0 % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 138 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 93 % Perhepalvelut / asiakas % % Perhepalvelut Kulut % 128 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 128 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 100 % Perhepalvelut Tuotot % 93 % Perhepalvelut Netto % 100 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 30 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 100 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: Nuorisopsykiatrian työryhmässä on toteutunut käyntejä 279 (164 % tavoitteesta). Oleelliset alitukset: Lasten psykiatrisessa työryhmässä on toteutunut käyntejä 109 (73 % tavoitteesta). 154 Toimintakertomus

155 Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Sonkajärven perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 47 % talousarviosta mikä johtui virheellisestä budjetoinnista. Menot olivat Vuonna 2012 menot , joten menoissa tapahtui alenemista edelliseen vuoteen 45 %. Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli 3 lasta. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menot toteutuivat suunnitellusti. Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 7. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityön henkilöstöresursseissa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän avointa virkaa teki sosiaalityön opiskelija kelpoisten hakijoiden puuttuessa. Toimintakertomus 155

156 TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut, avohuolto, asiakas Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perheneuvola, asiakkaat Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Perhepalvelut, asiakkaat Vieremä Vieremän perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 23,7 %. Menot olivat Vuonna 2012 menot , joten menot kasvoivat 16,8 %. Vuonna 2011 menot olivat ja 2010 vuonna Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli 5 lasta. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 9,1 %, kasvua edelliseen vuoteen 5,9 %. Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 4 Perhepalvelut, kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Sosiaalityö Perhepalvelut, Avohuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut Perheneuvola Lastenvalvoja Perhepalvelut yhteensä Toimintakertomus

157 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 101 % Perhepalvelut / asiakas % 117 % Perhepalvelut Kulut % 118 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 118 % Perhepalvelut Avohuolto, asiakas % 160 % Perhepalvelut / asiakas % 65 % Perhepalvelut Kulut % 105 % Perhepalvelut Tuotot % 152 % Perhepalvelut Netto % 103 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 122 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 106 % Perhepalvelut / hoitopäivä % 105 % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 1 % 122 % 122 % Perhepalvelut / asiakas % 91 % Perhepalvelut Kulut % 111 % Perhepalvelut Tuotot % 28 % Perhepalvelut Netto % 116 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 79 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 15 % 21 % 12 % 55 % 79 % Perhepalvelut / asiakas % 135 % Perhepalvelut Kulut % 106 % Perhepalvelut Tuotot % 170 % Perhepalvelut Netto % 106 % Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas % 0 % Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä % 135 % tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus % 76 % Perhepalvelut / asiakas % 0 % Perhepalvelut Kulut % 103 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 103 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 110 % Perhepalvelut Tuotot % 41 % Perhepalvelut Netto % 113 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus % 33 % Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 112 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset alitukset: Perheneuvolassa on ollut käyntejä 123 eli 38 % tavoitteesta. Lastenpsykiatrisessa työryhmässä on ollut vieremäläisten käyntejä 110 (73 % tavoitteesta) ja nuorisopsykiatrisessa työryhmässä 137 käyntiä (72 %). Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. Sosiaalityön palvelut Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vieremän perhepalveluiden lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ylittyivät 23,7 %. Menot olivat Vuonna 2012 menot , joten menot kasvoivat 16,8 %. Vuonna 2011 menot olivat ja 2010 vuonna Laitoshuollossa olleiden lasten määrä vuonna oli 5 lasta. Lastensuojelun laitoshoito toteutetaan lasten yksilöllisen tarpeen mukaisesti erityyppisissä lastensuojeluyksiköissä. Lastensuojelun perhehoidon menot ylittyivät 9,1 %, kasvua edelliseen vuoteen 5,9 %. Perhehoidossa lapsia oli vuoden aikana 4. Muut mahdolliset seikat Perhepalveluiden sosiaalityön henkilöstöresursseissa ei tapahtunut toimintavuoden aikana muutoksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän avointa virkaa teki sosiaalityön opiskelija kelpoisten hakijoiden puuttuessa. Toimintakertomus 157

158 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas % 100 % Perhepalvelut / asiakas % 113 % Perhepalvelut Kulut % 113 % Perhepalvelut Tuotot % 103 % Perhepalvelut Netto % -780 % Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, % 0 % asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä % 0 % Perhepalvelut / hoitopäivä % Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä Perhepalvelut / asiakas % Perhepalvelut Kulut % 0 % Perhepalvelut Tuotot % 0 % Perhepalvelut Netto % 0 % Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat % 97 % Perhepalvelut Jonotusaika kk % 0 % Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat Perhepalvelut / asiakas % 107 % Perhepalvelut Kulut % 105 % Perhepalvelut Tuotot % 151 % Perhepalvelut Netto % 41 % Perhepalvelut Kulut yhteensä % 107 % Perhepalvelut Tuotot % 141 % Perhepalvelut Netto % 31 % Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Oleelliset ylitykset: SOTE alueella on paljon sijoitettuja lapsia ja nuori. Ulkokuntalaisten käynnit ovat ylittyneet sekä lasten- että nuorisopsykiatrisessa työryhmässä. Lastentyöryhmässä toteuma on 121 käyntiä (242 %) ja nuorten työryhmässä 554 käyntiä (158 %) Muut mahdollisesti vaikuttavat seikat: Perheneuvolatuote sisältää Kuntamaisemassa perheneuvolan, lastenpsykiatrian, nuoripsykiatrian, nuorten päihdetyön ja koulukuraattoritoiminnan. 158 Toimintakertomus

159 Suun terveydenhuolto Palvelun sisältö: Hammaslääkärin vastaanotot, suuhygienistin vastaanotot, hammashoitajan vastaanotot, päivystys Asiakkaat / palvelutarve Suun terveydenhuollon palvelutarve ja kysyntä väestöllä on tasainen. Vuotuiset asiakasmäärät eivät ole vuoden 2010 jälkeen vastanneet väestön palvelutarvetta erityisesti hammaslääkärityövoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Tämä näkyi varsinkin vuonna hoitojonojen huolestuttavana kasvuna. Kiinteiden kustannusten, ja hammaslääkäri-työvoiman yleistä kustannuskehitystä nopeamman kustannusnousun vuoksi, kokonaiskustannukset eivät ole vähentyneet samassa suhteessa, kuin asiakasmäärät. Hoitotakuu ei toteutunut 678 potilaalla säädetyssä ajassa. Asiakasmäärien arvioidaan kasvavan vuonna 2014 palvelutarvetta vastaaviksi ja samalla kustannusten arvioidaan kasvavan. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 91 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 23 % 27 % 21 % 77 % 90 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 76 % 79 % 69 % 88 % 92 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 57 % 60 % 57 % 95 % 99 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 90,00 0,00 0,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 93 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 89 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 104 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 94 % Suun terveydenhuolto Netto % 94 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimintakertomus 159

160 Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Suun terveydenhuollon tuotot ovat toteutuneet 79,6 % ja kulut 80,7 %. Ylitykset ovat johtuneet lähinnä hammaslääkäreiden ostopalveluista. Arvioitua pienemmät asiakasmäärät ja - käyntimäärät näkyvät asiakasmaksutuloissa. Kustannuspaikkojen välillä on tehty määrärahasiirtoja. Hammaslääkärityövoimaa on edelleen vähän. Hammaslääkärien työvoimavajauksesta johtuen jonot kasvoivat, odotusaika hoitoon ja hoitoaikojen välit pitenivät sekä asiakasmäärät ja käynnit vähenivät. Kokonaisuutena seudullisesti ostopalveluna on hankittu noin kahden hammaslääkärin työpanos. Hampaiden oikomishoito on toteutettu osittain virkalääkärin toimesta ja osittain ostopalveluna. Kolme (3) orientoivan vaiheen hammaslääkäriä on työskennellyt osan vuotta ja kaksi (2) hammaslääketieteen opiskelijaa työskenteli kesällä noin kuukauden ajan. Kiireellinen hammashoito on annettu joko yhteydenotto- tai seuraavana päivänä. Arkipyhä- ja viikonloppu päivystys on toteutettu Kuopiossa. Kokonaishoitoon hakeutuvat yli 18 -vuotiaat on laitettu jonoon. Hoitojonossa oli yhteensä 2261 potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 678 potilaalla säädetyssä ajassa. Kesälomien aikana toiminta keskitettiin Iisalmeen. Vieremän terveyskeskuksen suun terveydenhuolto on ollut suljettuna koko vuoden. Vieremäläiset on hoidettu muissa SOTE:n alueen toimipisteissä. Palveluseteli otettiin käyttöön joulukuun lopussa. Palveluseteliin varattuja määrärahoja on käytetty osittain hammaslääkäreiden ostopalveluun. 160 Toimintakertomus

161 Netto / asukas / asiakas Suun terveydenhuolto, asiakasmäärät ja nettokustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Netto / asiakas Netto / asukas Hammashuollon asiakkaat Hammashuolto yhteensä Asiakasmäärä Arvioitua pienemmät asiakasmäärät ja -käyntimäärät näkyvät asiakasmaksutuloissa. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 492 potilaalla säädetyssä ajassa. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 112 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 23 % 30 % 25 % 85 % 111 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 70 % 74 % 80 % 108 % 114 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 58 % 64 % 58 % 91 % 99 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 90,00 0,00 0,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 95 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 88 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 87 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 98 % Suun terveydenhuolto Netto % 98 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % -8 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 97 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Suun terveydenhuollon tuotot ovat toteutuneet 90,4 ja kulut 92,9 %. Asiakasmäärät ovat toteutuneet tavoitteeseen nähden 93 %. Arvioitua pienemmät asiakasmäärät ja -käyntimäärät näkyvät asiakasmaksutuloissa. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 492 potilaalla säädetyssä ajassa. Pakolaisten suunterveydenhuollon palvelut on keskitetty Iisalmeen. Toimintakertomus 161

162 Suun terveydenhuolto, asiakasmäärät ja kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Hammashuollon asiakkaat Netto / asiakas Netto / asukas Hammashuolto yhteensä Iisalmen hammaslääkärit ovat työskennelleet jonkin verran Kiuruvedellä. Hoitohenkilökunta on työllistetty seudullisesti. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 40 potilaalla säädetyssä ajassa. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 93 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 20 % 20 % 18 % 93 % 94 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 76 % 85 % 70 % 83 % 93 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 58 % 64 % 58 % 91 % 99 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 90,00 0,00 0,00 0 % 0 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 106 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 90 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 119 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 111 % Suun terveydenhuolto Netto % 111 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % -8 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 110 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut ja korjaavat toimenpiteet Suun terveydenhuollon tuotot ovat toteutuneet 83,3 % ja kulut 79,8 %. Iisalmen hammaslääkärit ovat työskennelleet jonkin verran Kiuruvedellä. Hoitohenkilökunta on työllistetty seudullisesti. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 40 potilaalla säädetyssä ajassa. Kesälomien aikana toiminta keskitettiin Iisalmeen. 162 Toimintakertomus

163 Suun terveydenhuolto, asiakasmäärät ja kustannukset / Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Hammashuollon asiakkaat Netto / asiakas Netto / asukas Hammashuolto yhteensä Iisalmen hammaslääkärit ovat työskennelleet jonkin verran Sonkajärvellä. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 61potilaalla säädetyssä ajassa. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 82 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 27 % 26 % 22 % 83 % 81 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 94 % 93 % 80 % 86 % 85 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 58 % 64 % 58 % 91 % 99 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 90,00 0,00 150,00 0 % 167 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 77 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 75 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % 95 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 78 % Suun terveydenhuolto Netto % 78 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % -6 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 78 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut ja korjaavat toimenpiteet Suun terveydenhuollon tuotot ovat toteutuneet 86,5 % ja kulut 88,1 %. Iisalmen hammaslääkärit ovat työskennelleet jonkin verran Sonkajärvellä. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 61potilaalla säädetyssä ajassa. Kesälomien aikana toiminta keskitettiin Iisalmeen. Pakolaisten suunterveydenhuollon palvelut on keskitetty Iisalmeen. Toimintakertomus 163

164 Suunterveydenhuolto, asiakkaat ja kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Hammashuollon asiakkaat Netto / asiakas Netto / asukas Hammashuolto yhteensä Vieremän terveyskeskuksen hammashoitola on poissa käytöstä. Henkilökunta on työskennellyt Iisalmessa ja Sonkajärvellä. Vieremäläisiä on hoidettu muissa SOTE:n alueen toimipisteissä. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 85 potilaalla säädetyssä ajassa. Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 0 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 30 % 30 % 0 % 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 84 % 93 % 0 % 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 58 % 64 % 58 % 91 % 99 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 90,00 0,00 150,00 0 % 167 % (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 75 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 92 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % Suun terveydenhuolto Netto / asukas % 72 % Suun terveydenhuolto Netto % 72 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus % -6 % Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 71 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa sekä perustelut ja korjaavat toimenpiteet Vieremän terveyskeskuksen hammashoitola on poissa käytöstä. Henkilökunta on työskennellyt Iisalmessa ja Sonkajärvellä. Vieremäläisiä on hoidettu muissa SOTE:n alueen toimipisteissä. Hoitojonossa oli potilasta. Hoitotakuu ei toteutunut 85 potilaalla säädetyssä ajassa. Vieremän talousarvio on kokonaisuudessaan siirretty Iisalmen kustannuspaikalle. 164 Toimintakertomus

165 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat % 101 % Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 45 % 66 % 63 % 95 % 139 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä % 101 % Suun terveydenhuolto Tuotot % 134 % Suun terveydenhuolto Netto / asiakas % -7 % Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto % -7 % Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimintakertomus 165

166 Työterveyshuolto Palvelun sisältö: Lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, sairaanhoito Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Työterveys Asiakkaat yhteensä % 135 % Työterveys Suoritteet yhteensä % 104 % Työterveys / asiakas % 82 % Työterveys / suorite % 106 % Työterveys Lakisääteisen työterveyshuollon % 135 % sopimukset Työterveys Sairaanhoidon sisältävän % 109 % työterveyshuollon sopimukset Työterveys / sopimus % 89 % Työterveys Kustannukset Yhteensä % 110 % Työterveys Tuotot Yhteensä % 118 % Työterveys Nettokustannukset Yhteensä % -70 % Tuottajan viesti tilaajalle: Koko työterveyshuolto Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Työterveyshuolto ei voi käyttää lääkekeskuksen palveluita, jonka vuoksi elokuusta alkaen lääkkeet ostettiin Vieremän apteekista, uusi järjestely lisäsi jokaisessa yksikössä kustannuksia. Työterveyshuollossa otettiin 1.1. käyttöön uusi tietojärjestelmä täysin ilman ulkopuolista resursointia, muun työn ohella. Taustatietojen täydentäminen vaati henkilöstöresurssia, tiedot täydennettiin perustyön ohella. Tämä toi alkuvuodesta viivettä laskutukseen. Iisalmi ja Vieremä Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Oleelliset ylitykset Työterveyshuollon myyntituotot ovat toteutuneet yli talousarvion, tähän on vaikuttanut virkalääkärityöpanoksen ja ostopalveluilla tuotetun lääkäriresurssin lisääntyminen. Lääkäripalvelujen ostot ylittyivät, mutta kustannukset katettiin myyntituotoilla. Vieremällä työterveyshuolto muutti maaliskuussa ulkopuolisiin tiloihin, tämän vuoksi vuokrakustannukset ylittyivät, tätä ei osattu talousarvion suunnitteluvaiheessa ennakoida. Kiuruvesi Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Oleelliset ylitykset Lääkäripalveluiden ostot ylittyivät Kiuruveden yksikössä lääkäripalvelut toteutettiin kokonaan ostopalveluna. Lääkärin ostopalvelun hinta katettiin toimintatuloilla. Röntgenpalveluiden ostot ylittyivät röntgenin hintojen korotuksen vuoksi. Kiuruveden työterveyshuolto muutti syyskuussa kaupungintalolle. Muuton vuoksi jouduttiin tekemään hankintoja joita ei talousarvioon ollut suunniteltu (mm. kuulontutkimuskoppi). Muutto heikensi myös tuottavuutta muutaman viikon ajaksi. Oleelliset alitukset Työterveyshuollon myyntitulot eivät täysin kattaneet toimintakustannuksia. Kiuruveden yksikkö on ainut, missä ei ole virkalääkärin työpanosta lainkaan. Ostopalvelulääkärin tuntihinnan lisäksi kaikkia muita lääkärin työn käyttö- 166 Toimintakertomus

167 kustannuksia ei toimintatuotoilla pysty kattamaan (tekstinkäsittely, ict-kustannukset, terveyskeskusavustajan kustannukset, tilat). Kiuruveden yksikössä oli myös merkittävän paljon henkilöstömuutoksia ja myös siirtojen jälkeen henkilöstön kulut kohdistuivat Kiuruveden yksikköön vaikka tuotto meni jo siirtyvään yksikköön. Loppuvuodesta palkkakustannuksien osalta tehtiin siirtoja, mutta palkan sivukulut jäivät kuitenkin Kiuruveden yksikköön. Myös osastonhoitajan palkka ym. kustannukset kohdistuivat merkittävältä osin Kiuruveden yksikön kustannuksiin (tätä ei oikaistu). Tekstinkäsittelijän palkka (40 %) kohdistui Kiuruveden yksikköön vaikka työajasta puolet meni Sonkajärven sanelujen purkuun sekä hän myös auttoi Iisalmen saneluiden purussa. Sonkajärvi Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Röntgenpalveluiden ostot ylittyivät röntgenin hintojen korotuksen vuoksi. Toimintakertomus 167

168 Vammaispalvelut Palvelun sisältö: Vammaisten palvelut (ei subjektiivista oikeutta): omaishoidontuki, vammaispalvelun tukipalvelut esim. sopeutumisvalmennus, viittomien opetus, välineet ja laitteet ym., SHL-kuljetukset. Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut (VPL-laki): VPL-kuljetukset, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, päivätoiminta Palveluasuminen (VPL-laki): perhehoito, vammaisten asumispalvelujen ostot Sosiaalityö ja palveluohjaus: henkilöstömenot ja asiakkaat yhteensä Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut: omaishoidontuki, Kehitysvammaisten tukipalvelut, eri-tyishuollon kuljetukset, poliklinikkapalvelut, asumisen ohjaus, päivätoiminta, työtoiminta Palveluasuminen: asumispalvelut, perhehoito Laitoshoito: Vaalijalan laitoshoito Asiakkaat / palvelutarve Vammaispalvelujen asiakasmäärät ovat pysyneet vakiotasolla ProConsona ohjelman käyttöönotossa sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakasmäärä tarkentuu, mikä näkyy tilinpäätöksen kohdalla. Kehitysvammaisten päivätoimintaa toteutettiin palvelusuunnitelman mukaisesti jokaisessa kuntayhtymän omassa päivätoimintayksikössä Palveluasumisen hoitopäivien määrä on kasvanut. Tavoitteena on saada laitoshoitopäivien määrää pienemmäksi vuonna Asiakkaat sijoittuvat tarvettaan vastaavaan asumisyksikköön. Muuttoa tapahtui itsenäisempään asumiseen (tuettu 168 Toimintakertomus

169 asuminen) kuin myös tuetusta ohjattuun ja autettuun asumiseen. Asumisyksiköiden hoitopäivien toteumat ovat vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden pienempiä johtuen asukasmuutoksista sekä asukkaiden laitoshoitojaksoista. Kustannuskehitys Yksittäisistä palveluista suurimmat ylitykset tulivat kehitysvammaisten laitoshoidon ostoissa, vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen ostoissa ja sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain kuljetuspalveluissa. Lainsäädäntö (henkilökohtainen apu) Syksyn aikana on kehitetty vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämistä omana toimintana ja Asiakkaat sijoittuvat tarvettaan vastaavaan asumisyksikköön. Muuttoa tapahtui itsenäisempään asumiseen (tuettu asuminen) kuin myös tuetusta ohjattuun ja autettuun asumiseen. Vammaispalveluissa kustannukset ovat kasvaneet erityisesti palveluasumisessa ja kuljetuspalvelussa. Vuoden 2014 kokonaiskustannusten tulisi pysyä samalla tasolla kuin vuonna 2012 ja. Toimintakertomus 169

170 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat % 74 % Vammaispalvelut / asiakas % 112 % Vammaispalvelut Kulut % 83 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 90 % Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman % 99 % palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas % 102 % Vammaispalvelut Kulut % 101 % Vammaispalvelut Tuotot % 114 % Vammaispalvelut Netto % 101 % Vammaispalvelut Vaikeavammaisten % 114 % palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä % 102 % Vammaispalvelut Kulut % 116 % Vammaispalvelut Tuotot % 109 % Vammaispalvelut Netto % 117 % Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus % 120 % asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 91 % Vammaispalvelut Kulut % 109 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 109 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % 103 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % 58 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO Toimintakertomus

171 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 61 % Vammaispalvelut Tuotot % 6 % Vammaispalvelut Netto % 90 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 99 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 105 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 104 % Vammaispalvelut Tuotot % 92 % Vammaispalvelut Netto % 105 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 97 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 101 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 98 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 98 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 86 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 169 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 19 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 90 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 21 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 100 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalveluiden tehtäväalueen toimintakate oli 101 % ja menot koko kuntayhtymän vammaispalvelujen osalta 12,5 miljoonaa. Suurimmat menoerät ovat palveluiden ostot 7,8 milj. ja avustukset 2,4 miljoonaa. Yksittäisistä palveluista suurimmat ylitykset tulivat kehitysvammaisten laitoshoidon ostoissa, vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen ostoissa ja sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain kuljetuspalveluissa. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu toteutettiin menojen osalta pääsääntöisesti suunnitellusti. Kuntayhtymän omissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä (Kotirinne-Iisalmi, Pihlajakoti-Kiuruvesi, Mäntylä-Sonkajärvi ja Huitulanharju-Vieremä) tarkasteltiin vuoden 2012 aikana sitä, että asukas asuisi taitojaan vastaavassa asumismuodossa ja tämän kaltaista tarkastelua on jatkettu vuoden aikana ja vastaavaa tarkasteltua on toteutettu myös asumispalvelujen ostojen yhteydessä. Asiakkaat sijoittuvat tarvettaan vastaavaan asumisyksikköön. Kuntayhtymän jokaisessa omassa kehitysvammaisten asumisyksiköissä (Kotirinne-Iisalmi, Pihlajakoti-Kiuruvesi, Mäntylä-Sonkajärvi ja Huitulanharju-Vieremä) tapahtui 2-3 asukasvaihdosta vuoden aikana. Muuttoa tapahtui itsenäisempään asumiseen (tuettu asuminen) kuin myös tuetusta ohjattuun ja autettuun asumiseen. Asumisyksiköiden hoitopäivien toteumat ovat vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden pienempiä johtuen asukasmuutoksista sekä asukkaiden laitoshoitojaksoista. Positiivisen poikkeuksen teki Kotirinne, jonka hoitopäivät nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Asumisyksiköiden toiminnassa näkyy seudullisuus, sillä ainoastaan Mäntylän asumisyksikön palveluja käyttivät pelkästään Sonkajärven kunnan kehitysvammaiset. Linjauksen mukaisesti Vieremän Huitulanharju säilytetään ympärivuorokautista hoitoa antavana palvelukotina ja se tulee palvelemaan kaikkien SOTE-kuntien ikääntyneitä kehitysvammaisia. Toimintakertomus 171

172 päivätoimintayksikössä. Iisalmessa päiväkeskus Purjeen sekä Vieremän päivätoiminnan hoitopäivien toteuma on pienempi kuin edeltävän vuoden. Vieremän kehitysvammaisten päivätoiminnan toteuman supistumiseen vaikuttaa iäkkäiden asiakkaiden kuntoisuuden heikkeneminen ja Purjeen toimintaa jouduttiin supistamaan toiminnan hajauduttua väliaikaisesti palvelukoteihin. Kiuruveden päivätoiminnan hoitopäivien kasvamiseen vaikutti kouluikäisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeen lisääntyminen. Kaikkien SOTE kuntien kehitysvammaisten lasten tilapäishoitoyksikköä suunniteltiin Vieremälle Yrjölän A-taloon. Tilat jouduttiin kuitenkin ottamaan terveyskeskuksen käyttöön. Vuoden 2014 aikana tehdään uudelleen kuntakohtainen tarkka laskelma kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon t arpeesta ja niiden järjestämisestä. Muut mahdolliset vaikuttavat tekijät Vammaispalveluiden käytössä olevaa asiakastietojärjestelmää kehitettiin dokumentoinnin ja palvelukohtaisen toimintatietojen seurannan parantamiseksi vastaamaan palvelujen raportointia. Järjestelmään tallentuu asiakkaiden palvelusuunnitelmat, tehdyt päätökset ja muut asiakastiedot. Asiakastyön tueksi käynnistetty viikottaiset asiakastiimit asiakkaiden palvelutarpeen arvion yhdenvertaistamiseksi ja työntekijöiden tueksi päätöksenteossa. Seudullisen yksikön henkilöstöresurssit vakiintuivat toimintavuoden aikana. Taksiliiton kanssa yhteistyössä kehitettiin kuljetuspalveluihin maksukorttijärjestelmää, joka otettu käyttöön tammikuussa ja sen osalta edelleen kehitetty kortin toimivuutta. Syksyn aikana on kehitetty vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämistä omana toimintana ja toiminta saatu käyntiin. Vuoden 2014 alussa omia henkilökohtaisia avustajia tulee olemaan neljä työntekijää ja toimintaa pyritään laajentamaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sisäisen rekrytoinnin kautta. Vammaispalvelut ovat olleet mukana Savon vammaisasuntosäätiön tuetusti päätöksentekoon projektissa, Minun asumisen polku projektissa (MAP) ja TEPA-projektissa, joka on terveydenhuollon palveluverkosto projekti. 172 Toimintakertomus

173 Vammaispalvelut, asiakasmäärä / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu asiakkaat Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Huom! TP, kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat, tieto puuttuu Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 23 % ja menot kasvoivat vuoden 2012 toteumasta 6,5 %. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot ylittivät 5,8 % jääden 4,2 % alle vuoden 2012 toteumasta. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut viimeisen kahden vuoden aikana ja lähtenyt laskuun ja suuntauksena on laitoshoidon vähentäminen. Purjeen toimitilan (Meijerikatu 1) sisäilmaongelman toimittiin vuoden alussa hajautettuna siten, että ohjaajat menivät antamaan virikkeellistä päivätoimintaa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukoteihin. Vammaispalvelut, hoitopäivät / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP 2010 Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut, kustannukset / Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset, ilman palveluasumista Vaikeavammaisten palveluasuminen Sosiaalityö ja palveluohjaus Kehitysvammaisten avohoito Kehitysvammaisten palveluasumisen Kehitysvammaisten laitoshoito Vammaispalvelut Netto Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto yht Toimintakertomus 173

174 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat % 68 % Vammaispalvelut / asiakas % 114 % Vammaispalvelut Kulut % 78 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 78 % Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman % 96 % palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas % 101 % Vammaispalvelut Kulut % 97 % Vammaispalvelut Tuotot % 106 % Vammaispalvelut Netto % 97 % Vammaispalvelut Vaikeavammaisten % 104 % palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä % 106 % Vammaispalvelut Kulut % 110 % Vammaispalvelut Tuotot % 114 % Vammaispalvelut Netto % 110 % Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus % 112 % asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 91 % Vammaispalvelut Kulut % 102 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 102 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % 99 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % 114 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO % 99 % 174 Toimintakertomus

175 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 55 % Vammaispalvelut Tuotot % 2 % Vammaispalvelut Netto % 88 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 101 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 101 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 102 % Vammaispalvelut Tuotot % 97 % Vammaispalvelut Netto % 102 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 102 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 96 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 98 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 98 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 79 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 156 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 8 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 85 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 10 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 97 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus % 169 % Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen % 97 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen avun menojen toteuma oli 82,57 % ja jäi vuoden 2012 tasolle. Syksyllä alettiin järjestää henkilökohtaista apua omana toimintana ja Iisalmessa toimi yksi oma avustaja. Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 23 % ja menot kasvoivat vuoden 2012 toteumasta 6,5 %. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten menojen toteuma oli 87,12 % ja jäi 15 % alle vuoden 2012 tasosta. Vammaisten asumispalvelujen ostojen ylitys 5,2 % joka on 13 % enemmän kuin vuoden 2012 toteuma. Kehitysvammaisten asumispalvelujen ostot ovat ylittyneet 9,6 % jääden vuoden 2012 toteuman tasolle. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot ylittivät 5,8 % jääden 4,2 % alle vuoden 2012 toteumasta. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut viimeisen kahden vuoden aikana ja lähtenyt laskuun ja suuntauksena on laitoshoidon vähentäminen. Kotirinteen ohjatun ja tuetun asumisen yksikön palveluja käytti vuoden aikana 28 kehitysvammaista asiakasta, joista 20 asuu Kotirinteellä. Kotirinteen ohjaajat tukivat 6 itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen arjessa selviytymistä ja kaksi kehitysvammaista kävi Kotirinteellä asumisharjoittelujaksoilla. Kotirinteen käyttöaste vuonna oli 89 %. Kotirinteen talousarvion toteuma ylittyi hiukan (netto 106,9 %) lähinnä henkilöstömenojen vuoksi. Kehitysvammaisten päiväkeskus Purjeen palveluja käytti vuonna 66 kehitysvammaista asiakasta, joista 6 oli ulkokuntalaisia. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulujen loma-ajan toimintaan osallistui 10 lasta. Purjeen talousarvion toteuma ylittyi hiukan (netto 105,5 %) korvaavissa toimitiloissa työskentelyn vuoksi. Muut mahdolliset vaikuttavat seikat Purjeen toimitilan (Meijerikatu 1) sisäilmaongelman toimittiin vuoden alussa hajautettuna siten, että ohjaajat menivät antamaan virikkeellistä päivätoimintaa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukoteihin. Synnyinkotonaan asuville päivätoiminta järjestettiin Kotirinteen tiloissa ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulujen loma-ajan toiminta Edvin Laineen koulun tiloissa. Runnin kartanonmäellä asuville asiakkaille päivätoimintaa hajautetussa mallissa ei voitu järjestää. Helmikuussa päivätoiminnalle vuokrattiin tilat Attendolta Pihlajaharjusta. Näissä tiloissa toimitaan kunnes Meijerikatu 1 rakenteelliset viat saadaan korjatuksi. Toimintakertomus 175

176 Vammaispalvelut, asiakkaat / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu asiakkaat Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen avun menojen ylitys oli 9 % ja nousi vuoden 2012 tasosta 11 %. Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 37 %, vuodesta 2012 nousu on ollut 15,6 %. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten talousarvio oli joka ylittyi 23 % jääden kuitenkin vuoden 2012 tasosta 13 %. Vammaisten asumispalveluiden ostojen toteuma oli 101,5 % jonka osalta vuoden 2012 toteumaan verraten kasvua tullut 27,7 %. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot ylittivät talousarviosta 34 % ja kasvua vuoteen 2012 tasosta 16 %. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut viimeisen kahden vuoden aikana pitkäaikaisten asiakkaiden osalta, joten menoihin vaikuttaa lyhytaikaisten laitoshoitojen tarve. Laitoshoidon vähentämistä ei ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Vammaispalvelut, hoitopäivät / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset, ilman palveluasumista Vaikeavammaisten palveluasuminen Sosiaalityö ja palveluohjaus Kehitysvammaisten avohoito Kehitysvammaisten palveluasumisen Kehitysvammaisten laitoshoito Vammaispalvelut yhteensä Toimintakertomus

177 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat % 77 % Vammaispalvelut / asiakas % 121 % Vammaispalvelut Kulut % 93 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 93 % Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman % 105 % palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas % 103 % Vammaispalvelut Kulut % 108 % Vammaispalvelut Tuotot % 110 % Vammaispalvelut Netto % 108 % Vammaispalvelut Vaikeavammaisten % 124 % palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä % 102 % Vammaispalvelut Kulut % 127 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 127 % Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus % 128 % asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 91 % Vammaispalvelut Kulut % 117 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 117 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % 110 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % 112 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO % 110 % Toimintakertomus 177

178 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 70 % Vammaispalvelut Tuotot % 6 % Vammaispalvelut Netto % 94 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 99 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 106 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 105 % Vammaispalvelut Tuotot % 105 % Vammaispalvelut Netto % 105 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 100 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 111 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 111 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 111 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 93 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 186 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 21 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 98 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 22 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 105 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus % 195 % Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen % 105 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen avun menojen ylitys oli 9 % ja nousi vuoden 2012 tasosta 11 %. Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 37 %, vuodesta 2012 nousu on ollut 15,6 %. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten talousarvio oli joka ylittyi 23 % jääden kuitenkin vuoden 2012 tasosta 13 %. Vammaisten asumispalveluiden ostojen toteuma oli 101,5 % jonka osalta vuoden 2012 toteumaan verraten kasvua tullut 27,7 %. Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot ylittivät talousarviosta 34 % ja kasvua vuoteen 2012 tasosta 16 %. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut viimeisen kahden vuoden aikana pitkäaikaisten asiakkaiden osalta, joten menoihin vaikuttaa lyhytaikaisten laitoshoitojen tarve. Laitoshoidon vähentämistä ei ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelut toteutuivat suunnitellusti ollen ylitystä vain hieman. Pihlajakodin palveluja käytti vuoden aikana 17 asiakasta, joista 15 asuu Pihlajakodilla. Pihlajakodin ohjaajat tukivat yhden itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen arjessa selviytymistä ja yksi kehitysvammainen kävi Pihlajakodilla osapäivähoidossa. Pihlajakoti pysyi talousarviossa ja vuoden aikana käyttöasteen ollessa oli 84 %. Kehitysvammaisten päivätoiminnan palveluja käytti vuoden aikana yhteensä 26 asiakasta. Kehitysvammaisten lasten aamuja iltapäivätoimintaan sekä koulujen loma-ajan toimintaan osallistui 8 lasta. Päivätoimintojen talousarvion toteutui suunnitellusti vuoden aikana. 178 Toimintakertomus

179 TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu asiakkaat Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut, asiakkaat / Sonkajärvi Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 52 % ja kasvua vuoteen 2012 tullut 29 %. Laitoshoidon menot ovat laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana eikä laitoshoidon vähentämistä ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelujen toteuma oli 94 %, nousua 11 % edelliseen vuoteen nähden. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kasvussa näkyy kehitysvammaisten laitoshoidon purku kohden asumispalveluja. Tilapäishoitojaksoilla Mäntylässä kävi 6 iäkkäiden vanhempien luona asuvaa kehitysvammaista. Mäntylä pysyi vuonna annetussa talousarviossa ja sen käyttöaste oli 94 %. Kehitysvammaisten päiväkeskus Pirtin palveluja käytti vuoden aikana 33 asiakasta. TA 2014 TP 2012 TP 2010 Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut, hoitopäivät Sonkajärvi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Vammaispalvelut, kustannukset Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset, ilman palveluasumista Vaikeavammaisten palveluasuminen Sosiaalityö ja palveluohjaus Kehitysvammaisten avohoito Kehitysvammaisten palveluasumisen Kehitysvammaisten laitoshoito Toimintakertomus 179

180 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat % 85 % Vammaispalvelut / asiakas % 95 % Vammaispalvelut Kulut % 80 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 150 % Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman % 108 % palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas % 101 % Vammaispalvelut Kulut % 109 % Vammaispalvelut Tuotot % 138 % Vammaispalvelut Netto % 109 % Vammaispalvelut Vaikeavammaisten % 148 % palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä % 84 % Vammaispalvelut Kulut % 125 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 125 % Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus % 138 % asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 91 % Vammaispalvelut Kulut % 126 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 126 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % 108 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % 5 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO % 118 % 180 Toimintakertomus

181 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 73 % Vammaispalvelut Tuotot % 22 % Vammaispalvelut Netto % 91 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 97 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 110 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 107 % Vammaispalvelut Tuotot % 75 % Vammaispalvelut Netto % 110 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 91 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 88 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 79 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 79 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 89 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 187 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 36 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 93 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 31 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 101 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus % 186 % Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen % 102 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen avun toteuma oli 71 % jääden vuoden 2012 toteuman tasolle. Vaikeavammaisten kuljetusmenot ylittyivät 52 % ja kasvua vuoteen 2012 tullut 29 %. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten toteuma 88 % joka on vuoden 2012 tasosta laskenut 30 %. Vammaisten asumispalveluiden ostojen toteuma 86 % joka jäi alle suunnitellun, mutta vuoteen 2012 ostojen osalta tullut kasvua 30 %. Kehitysvammaisten laitoshoito toteutui alle suunnitellun toteuman ollen 76 % ja on laskenut 16 % vuoden 2012 tasosta. Laitoshoidon menot ovat laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana eikä laitoshoidon vähentämistä ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelujen toteuma oli 94 %, nousua 11 % edelliseen vuoteen nähden. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kasvussa näkyy kehitysvammaisten laitoshoidon purku kohden asumispalveluja. Kehitysvammaisten ohjatun ja tuetun asumisen yksikön Mäntylän palveluja käytti vuoden aikana 28 kehitysvammaista asiakasta, joista 15 asuu Mäntylässä. Mäntylän ohjaajat tukivat 7 itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen arjessa selviytymistä. Tilapäishoitojaksoilla Mäntylässä kävi 6 iäkkäiden vanhempien luona asuvaa kehitysvammaista. Mäntylä pysyi vuonna annetussa talousarviossa ja sen käyttöaste oli 94 %. Kehitysvammaisten päiväkeskus Pirtin palveluja käytti vuoden aikana 33 asiakasta. Kehitysvammaisten lasten kesäloma-ajan toimintaan osallistui kaksi lasta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin Sonkajärven kunnalta kahdelle lapselle. Pirtti pysyi vuonna talousarviossa. Muut mahdolliset seikat: Kehitysvammaisten päiväkeskus Pirtin käyttöön saatiin yksi lisähuone Sukevan kyläkeskukselta. Tämä mahdollistaa iäkkäiden asiakkaiden levon sekä ryhmäjaon tarvittaessa. Toimintakertomus 181

182 Vammaispalvelut, asiakkaat Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu asiakkaat Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuksien talousarvio oli 7000 ja toteuma toteuman ollen 236 % ja niiden osalta kasvua vuoden 2012 toteumaan tullut 30 %. Vammaisten asumispalveluiden ostojen osalta suunnitellusta ylitys 13,6 % ja kasvua vuoden 2012 tasosta 53 %. Vammaisten asumispalvelujen asiakasmäärä on noussut. Kehitysvammaisten laitoshoito ylittyi 15 % Vaalijalan ostojen vuoksi. Toteuma on 6 % alle vuoden 2012 tasosta. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut. Laitoshoidon vähentämistä ei ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Vammaispalvelut, hoitopäivät Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP 2010 Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset, ilman palveluasumista Vaikeavammaisten palveluasuminen Sosiaalityö ja palveluohjaus Kehitysvammaisten avohoito Kehitysvammaisten palveluasumisen Kehitysvammaisten laitoshoito Vammaispalvelut Netto Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut yhteensä Toimintakertomus

183 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat % 84 % Vammaispalvelut / asiakas % 113 % Vammaispalvelut Kulut % 95 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 95 % Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman % 94 % palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas % 101 % Vammaispalvelut Kulut % 95 % Vammaispalvelut Tuotot % 126 % Vammaispalvelut Netto % 95 % Vammaispalvelut Vaikeavammaisten % 142 % palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä % 110 % Vammaispalvelut Kulut % 156 % Vammaispalvelut Tuotot % 99 % Vammaispalvelut Netto % 170 % Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus % 121 % asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % 91 % Vammaispalvelut Kulut % 110 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 110 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % 104 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % 99 % Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO % 104 % Toimintakertomus 183

184 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 73 % Vammaispalvelut Tuotot % 14 % Vammaispalvelut Netto % 85 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 95 % palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 114 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 108 % Vammaispalvelut Tuotot % 91 % Vammaispalvelut Netto % 112 % Vammaispalvelut Kehitysvammaisten % 95 % laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä % 97 % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 93 % Vammaispalvelut Tuotot % 0 % Vammaispalvelut Netto % 93 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 97 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon % 179 % kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 71 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 98 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 73 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 101 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus % 197 % Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen % 101 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa henkilökohtainen apu toteutui suunnitellusti ja menot ovat pysyneet vuoden 2012 tasolla. Vaikeavammaisten kuljetusmenot toteutuivat suunnitellusti ja niiden menot hieman laskeneet vuoden 2012 tasosta. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuksien talousarvio oli 7000 ja toteuma toteuman ollen 236 % ja niiden osalta kasvua vuoden 2012 toteumaan tullut 30 %. Vammaisten asumispalveluiden ostojen osalta suunnitellusta ylitys 13,6 % ja kasvua vuoden 2012 tasosta 53 %. Vammaisten asumispalvelujen asiakasmäärä on noussut. Kehitysvammaisten laitoshoito ylittyi 15 % Vaalijalan ostojen vuoksi. Toteuma on 6 % alle vuoden 2012 tasosta. Laitoshoidon käyttö on tasaantunut. Laitoshoidon vähentämistä ei ole odotettavissa ilman laajempaa palveluiden tuottamisen arviointia. Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelut toteutuivat ylittyen suunnitellusta 36 % ja kasvua tullut vuoteen 2012 verraten 35 %. Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Huitulanharjun palvelukodin palveluja käytti vuoden aikana 24 kehitysvammaista, joista 17 asuu Huitulanharjussa. Huitulanharjun ohjaajat tukivat kolmen itsenäisesti asuvan kehitysvammaisen arjessa selviytymistä ja yksi kehitysvammainen kävi Huitulanharjussa kokopäivähoidossa säännöllisesti 3 pvä/vko. Huitulanharjussa toteutettiin kahden synnyinkotona asuvan kehitysvammaisen omaishoidon vapaat. Huitulanharjun talousarvion toteuma ylittyi hiukan (netto 103,2 %) lähinnä henkilöstömenojen vuoksi. Vuonna Huitulanharjun käyttöaste oli 86 % laskettuna 19-paikkaisena. Aikuisten kehitysvammaisten päivätoimintaa käytti vuoden aikana 13 kehitysvammaista asiakasta. Päivätoiminnan talousarvio ylittyi hiukan (netto 107,2 %), mikä johtui tulojen pienemmästä toteumasta. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ostettiin Vieremän kunnalta viidelle lapselle. 184 Toimintakertomus

185 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset % 0 % avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas % Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % Vammaispalvelut Kulut % 87 % Vammaispalvelut Tuotot % 52 % Vammaispalvelut Netto % 181 % Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut % 87 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot % 52 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut % 87 % YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 52 % tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden % 181 % NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Toimintakertomus 185

186 Vastaanotto Palvelun sisältö: Lääkäripalvelut, hoitajapalvelut, akuuttivastaanotto, tartuntataudit, poikkeusolojen hankinnat, terveyskeskus päivystys, yhteispäivystys (sisältää erikoissairaanhoidon päivystyksen), ravitsemusneuvonta, Iisalmen sairaalan sairaskertomusarkisto, neuvolatoiminta (sis. äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lasten-neuvola, kohdennettu terveysneuvonta), koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asiakkaat / palvelutarve Hoitotakuu on toteutunut kaikissa terveyskeskuksissa. Yhteispäivystyksen käyttö on selvästi vähentynyt akuuttivastaanottotoimintaan siirtymisen jälkeen. Vastaanottopalvelujen palvelutarve väestöllä on lievästi kasvava, palvelujen kysyntä on todellista palvelutarvetta korkeampi. Asiakasmäärä jäi koko vuonna hieman alle palvelutarpeen, mutta asiakasmääriä pystyttiin merkittävästi kasvattamaan toisella vuosipuoliskolla toimintamallia kehittämällä. Asiakasmäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2014 palvelutarvetta ja kysyntää vastaavaksi. Terveysneuvonta-asiakkaiden määrässä vuodelle 2014 ei ole huomioitu oppilas- ja opiskelijahuollon lakimuutosta lukien. Kustannuskehitys Sairaankuljetus (ensihoito) siirtyi vuonna sairaanhoitopiirille, mikä näkyy kokonaiskustannusten laskuna. Vuonna 2014 kustannusten arvioidaan kasvavan vain toimialan yleistä kustannuskehitystä vastaavasti ja asiakasmäärien kasvattaminen tapahtuu toimintamalleja kehittämällä 186 Toimintakertomus

187 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 99 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 100 % Vastaanotto / asiakas % 101 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 63 % 99 % 71 % 72 % 113 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 100 % Vastaanotto Tuotot % 134 % Vastaanotto Netto % 96 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 105 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 100 % Vastaanotto / asiakas % 95 % Vastaanotto Kulut % 100 % Vastaanotto Tuotot % 104 % Vastaanotto Netto % 100 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 85 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen % 85 % asukas Vastaanotto Tuotot % 62 % Vastaanotto Netto % 90 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Tuottajan viesti tilaajalle: Olennaiset poikkeamat toiminnassa ja taloudessa Hoitotakuu on toteutunut kaikissa terveyskeskuksissa. Odotusajat kontrollivastaanottojonoissa ovat olleet kohtuulliset. Lääkärivajetta on korjattu ostopalveluilla perusterveydenhuollon vastaanotoilla ja terveysneuvonnassa. Yhteispäivystyksen käyttö on selvästi vähentynyt akuuttivastaanottotoimintaan siirtymisen jälkeen. Palvelurakenteen uudistaminen saatiin käyntiin vuoden aikana. Vastaanottotoiminnan toimintamenot alittivat budjetoidun tason yhteispäivystystä lukuun ottamatta. Terveysneuvonnan talousarvio alittui kokonaisuudessaan, toteuman ollessa noin 90 %. Asetuksen mukaiseen toimintaan ollaan vähitellen pääsemässä henkilöstöresurssien lisäämisen myötä. Terveysneuvontaan perustettiin uusi lääkärin virka, josta työpanosta kohdennetaan 90 % Iisalmeen ja 10 % Vieremälle. Lääkärityöpanoksen lisäys Iisalmessa oli kuitenkin minimaalinen, sillä muiden lääkäreiden työpanosta vähennettiin. Asiakasmäärät neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa eivät ole kasvaneet, mutta toiminnan sisältö on asetuksen myötä laajentunut. Influenssarokotusten kävijämäärät vaihtelevat vuosittain pandemiatilanteen ja väestön rokotusaktiivisuuden myötä. Perhevalmennuksen sisällön uudistamista jatkettiin vuonna, johon sisällytettynä aloitettiin ryhmäneuvolatoiminta Iisalmessa. Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastukset seudullisesti on toteutettu syyskuun alusta alkaen. Äitiys- ja lastenneuvoloiden moniammatilliset neuvolatiimit vakiintuivat neuvolatoiminnan työmenetelmiksi kaikissa kunnissa. Neuvolatiimien reflektiivisen työotteen koulutuskokonaisuus toteutui suunnitellusti (2 pv vuonna ). MLL:n perheryhmäohjaajakoulutukset jatkuivat vuoden aikana. Terveysneuvonnan toimintaohjelma hyväksyttiin kuntayhtymän yhtymähallituksessa syksyllä. Ravitsemusterapia, Oleelliset poikkeamat toiminnassa ja taloudessa Ravitsemusterapian käyntitavoitteet ovat ylittäneet asetetut tavoitteen n. 6 %. Talousarvio alitti budjetoidun tason n. 4 %. Toimintakertomus 187

188 Vastaanottopalvelut, asiakkaat / Iisalmi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Terveysneuvonta-asiakkaat Sairaankuljetukset Vastaanoton palveluntuotantoa lisäsi merkittävästi akuuttivastaanottotoiminnan aloittaminen kesäkuussa. Vastaanottokäyntien määrä lisääntyi selvästi akuuttivastaanottotoiminnan aloittamisen myötä. Kokonaisuudessaan lääkäripalveluiden tuotanto saavutti budjetoidusta tasosta 82 %. Yhteispäivystyskäynnit kaikista iisalmelaisten lääkärivastaanottokäynneistä oli noin 35,5 % (ei sisällä päivystyksen tarkkailupotilaita). Vastaanottopalvelut, kustannukset Iisalmi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vastaanotto, avohoito Terveysneuvonta Sairaankuljetus, netto Vastaanottopalvelut yhteensä Akuuttivastaanottomalliin siirtyminen vähensi lääkäriostopalvelun käyttöä Päivystyksen budjetti ylittyi n euroa. Lääkäri ostopalvelusopimuksen hinta nousi n. 60 %, eikä hinnankorotus ollut tiedossa budjettia laadittaessa. Ostopalvelusopimuksen hinnannousu ylitti budjettia n euroa. 188 Toimintakertomus

189 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Iisalmi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 100 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 97 % Vastaanotto / asiakas % 98 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 66 % 90 % 65 % 72 % 99 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 97 % Vastaanotto Tuotot % 108 % Vastaanotto Netto % 96 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 107 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 103 % Vastaanotto / asiakas % 96 % Vastaanotto Kulut % 103 % Vastaanotto Tuotot % 101 % Vastaanotto Netto % 103 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 85 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen % 85 % asukas Vastaanotto Tuotot % 53 % Vastaanotto Netto % 92 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus % 29 % Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 89 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vastaanoton palveluntuotantoa lisäsi merkittävästi akuuttivastaanottotoiminnan aloittaminen kesäkuussa. Vastaanottokäyntien määrä lisääntyi selvästi akuuttivastaanottotoiminnan aloittamisen myötä. Kokonaisuudessaan lääkäripalveluiden tuotanto saavutti budjetoidusta tasosta 82 %. Lääkäripalvelujen tuotanto jäi budjetoidusta tasosta kevään heikon lääkäritilanteen vuoksi. Hoitajavastaanotto ylitti tulostavoitteet. Hoitajien toimesta hoidettiin 5000 puhelua aikaisempaa vuotta enemmän. Vastaanoton kokonaisbudjetti alittui n euroa. Yhteispäivystyskäynnit kaikista iisalmelaisten lääkärivastaanottokäynneistä oli noin 35,5 % (ei sisällä päivystyksen tarkkailupotilaita). Yhteispäivystyksen lääkärikäynnit olivat ennakoidulla tasolla (lääkärikäynnit vähentyneet akuuttivastaanottomalliin siirtymisen jälkeen n. 2600, hoitajavastaanottokäynnit vähentyneet n käyntiä). Akuuttivastaanottomalliin siirtyminen vähensi lääkäriostopalvelun käyttöä (ns. II-päivystäjän poistuminen arkena). Päivystyksen budjetti ylittyi n euroa. Lääkäri ostopalvelusopimuksen hinta nousi n. 60 %, eikä hinnankorotus ollut tiedossa budjettia laadittaessa. Ostopalvelusopimuksen hinnannousu ylitti budjettia n euroa. Röntgenpalveluiden ostot ylittyivät n euroa. Vastaanottojen ja yhteispäivystyksen kustannuspaikoille on tehty vuoden aikana määrärahasiirtoja. Iisalmen terveysneuvonnassa on pystytty toteuttamaan asetuksen mukaista toimintaa vain osittain loppuvuoteen jatkuneen resurssivajeen vuoksi. Sijaistyövoiman rekrytointi on ollut haasteellista. Edellä mainituista syistä johtuen jäätiin hieman arvioidusta käyntitavoitteesta. Terveysneuvonnassa jouduttiin hankkimaan vastaanoton lääkäripulan vuoksi myös ostopalvelua. Tähän hankintaan tehtiin määrärahasiirto. Toimintakertomus 189

190 Vastaanotto, asiakasmäärän kehitys / Kiuruvesi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Terveysneuvonta-asiakkaat Sairaankuljetukset Päivystyksen käyttö on edelleen suurta. Ajanvarausvastaanoton lääkäripalveluiden vajetta on jouduttu edelleen korjaamaan päivystyspalveluilla. Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäyntien osuudesta oli n. 44 %. Päivystyspainotteisen vastaanottomallin purkaminen on välttämätöntä. Vastaanottopalvelut, kustannukset / Kiuruvesi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vastaanotto, avohoito Terveysneuvonta Sairaankuljetus, netto Vastaanottopalvelut yhteensä Toimintakertomus

191 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kiuruvesi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 97 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 106 % Vastaanotto / asiakas % 109 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 45 % 114 % 83 % 72 % 183 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 106 % Vastaanotto Tuotot % 119 % Vastaanotto Netto % 105 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 105 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 98 % Vastaanotto / asiakas % 93 % Vastaanotto Kulut % 98 % Vastaanotto Tuotot % 120 % Vastaanotto Netto % 98 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 89 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen % 89 % asukas Vastaanotto Tuotot % 48 % Vastaanotto Netto % 97 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus % 31 % Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 94 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa Vastaanoton ennakoitu lääkärikäyntien määrä toteutui n. 75 %. Hoitajavastaanottojen käyntitavoite toteutui n. 70 %. Päivystyksen lääkäripalvelujen käyttö ylittyi n. 5 % tavoitetasosta. Vastaanottotoiminnan budjetti alittui noin euroa, josta lääkäripalvelujen ostoihin varatun määrärahan osuus oli noin euroa. Vastaanottotoiminnan rakenteellisessa uudistamisessa ei ole onnistuttu suunnitellusti. Päivystyksen käyttö on edelleen suurta. Ajanvarausvastaanoton lääkäripalveluiden vajetta on jouduttu edelleen korjaamaan päivystyspalveluilla. Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäyntien osuudesta oli n. 44 %. Päivystyspainotteisen vastaanottomallin purkaminen on välttämätöntä. Päivystysasetus ( ) tulee linjaamaan päivystystoiminnan jatkon. Terveysneuvonnassa arvioidut käyntitavoitteet hieman ylittyivät. Influenssarokotuksiin osallistuminen oli aktiivista. MLL:n perheryhmä ei toteutunut koulutuksen sisältämän suunnitelman mukaisesti. Toimintakertomus 191

192 Vastaanottopalvelut, asiakkaat Sonkajärvi TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Terveysneuvonta-asiakkaat Sairaankuljetukset Vastaanottopalvelut, kustannukset Sonkajärvi TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vastaanotto, avohoito Terveysneuvonta Sairaankuljetus, netto Vastaanottopalvelut yhteensä Toimintakertomus

193 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Sonkajärvi Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 99 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 99 % Vastaanotto / asiakas % 99 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 68 % 104 % 68 % 65 % 100 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 99 % Vastaanotto Tuotot % 134 % Vastaanotto Netto % 96 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 105 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 100 % Vastaanotto / asiakas % 96 % Vastaanotto Kulut % 100 % Vastaanotto Tuotot % 89 % Vastaanotto Netto % 101 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 84 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen % 84 % asukas Vastaanotto Tuotot % 52 % Vastaanotto Netto % 90 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus % 29 % Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 88 % Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset poikkeamat toiminnassa ja taloudessa Vuodelle asetettu lääkäripalvelujen tavoitetaso oli 42 % vuoden 2012 toteumaa suurempi johtuen siitä, että tavoitteita asetettaessa oletettiin käytössä olevan kolmen lääkärin työpanos. Lääkärinviroista (2,5) kaikki virat olivat täytettyinä. Aikaisemmin Sonkajärven vuodeosastolle kohdentui 0,5 lääkärityövuotta. Nykyisin vuodeosastopotilaat hoidetaan seudullisesti. Laskennallisesti Sonkajärven lääkäriresurssit ovat siis 3 lääkärityövuotta. Vuoden aikana oli pitkiä ennakoimattomia poissaoloja (virkavapaus, sairauslomat). Edellä mainittujen seikkojen seurauksena vuoden aikana yhden (1) lääkärityövuoden työpanos ei ollut käytettävissä palveluntuotannossa. Lääkärivastaanotto tuotti n vastaanottokäyntiä vuotta 2012 vähemmän. Yhteispäivystyksessä tuotettiin Sonkajärveläisten lääkärivastaanottokäyntien kokonaismäärästä n. 27 %. Sijaistarpeeseen on vastattu Iisalmen terveyskeskuksen vastaanottoresursseista sekä ostopalvelutoimintana. Hoitajavastaanottotoiminnalle asetettu tavoitetaso ylittyi. Sonkajärven vastaanottotoiminnan budjetti alittui noin euroa. Terveysneuvonnan käyntejä oli kokonaisuudessaan hieman arvioitua vähemmän. Henkilöstöresursseissa on ollut vaihtuvuutta sekä terveydenhoitajan että lääkärin osalta. Toimintakertomus 193

194 Vastaanottopalvelut, asiakkaat Vieremä TA 2014 TP TP 2012 TP 2011 TP % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Terveysneuvonta-asiakkaat Sairaankuljetukset Vieremän terveyskeskuksen toiminta siirrettiin väistötiloihin jo joulukuussa Väistötilat eivät vastanneet alkuun toiminnallisuudeltaan aikaisempia tiloja. Hoitajien osalta tavoitesuoritemäärät toteutuivat 88 %. Lääkäripalveluiden tuotossa ylitettiin tulostavoite huolimatta osa-aikatyön käytöstä alkuvuodesta, sairauspoissaoloista sekä kesäajan sulusta (115 % tavoitteesta). Yhteispäivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä olivat noin 8 %. Vieremän terveysneuvonta on toiminut edelleen väistötiloissa, äitiysneuvolatoiminta osin myös Iisalmessa. Hoitajille suunniteltuja käyntejä oli arvioitua vähemmän. Vastaanottopalvelut, kustannukset Vieremä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA 2014 Vastaanotto, avohoito Terveysneuvonta Sairaankuljetus, netto Vastaanottopalvelut yhteensä Toimintakertomus

195 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Vieremä Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 101 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 101 % Vastaanotto / asiakas % 100 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 81 % 107 % 85 % 80 % 105 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 101 % Vastaanotto Tuotot % 117 % Vastaanotto Netto % 99 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 107 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas % 74 % Vastaanotto / asiakas % 69 % Vastaanotto Kulut % 74 % Vastaanotto Tuotot % 75 % Vastaanotto Netto % 74 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 81 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen % 81 % asukas Vastaanotto Tuotot % 46 % Vastaanotto Netto % 88 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus % 28 % Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % 86 % Tuottajan viesti tilaajalle: Olennaiset poikkeamat toiminnassa ja taloudessa Vieremän terveyskeskuksen toiminta siirrettiin väistötiloihin jo joulukuussa Väistötilat eivät vastanneet alkuun toiminnallisuudeltaan aikaisempia tiloja. Hoitajien osalta tavoitesuoritemäärät toteutuivat 88 %. Lääkäripalveluiden tuotossa ylitettiin tulostavoite huolimatta osa-aikatyön käytöstä alkuvuodesta, sairauspoissaoloista sekä kesäajan sulusta (115 % tavoitteesta). Kesäsulun aikana ( ) sairaanhoitajan vastaanotto toimi ja hoitajan lääkärikonsultaatiot ja reseptien uusinnat hoidettiin Iisalmen vastaanotolta. Yhteispäivystyskäyntien osuus kaikista käynneistä olivat noin 8 %. Vieremän vastanottotoiminnan menot alittivat budjetoidun tason. Vieremän terveysneuvonta on toiminut edelleen väistötiloissa, äitiysneuvolatoiminta osin myös Iisalmessa. Hoitajille suunniteltuja käyntejä oli arvioitua vähemmän. Toimintakertomus 195

196 Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Muut ulkokunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % 97 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas % 91 % Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 66 % 90 % 65 % 72 % 99 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0 % 0 % (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut % 98 % Vastaanotto Tuotot % 208 % Vastaanotto Netto % 10 % Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat % 88 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas % 138 % Vastaanotto Kulut % 121 % Vastaanotto Tuotot % 110 % Vastaanotto Netto % 127 % Vastaanotto Sairaankuljetukset % 0 % Vastaanotto / kuljetus % Vastaanotto Kulut % 0 % Vastaanotto Tuotot % 0 % Vastaanotto Netto % 0 % Vastaanotto Kulut yhteensä % 73 % Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot % 118 % Vastaanotto Netto % 30 % Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimintakertomus

197 Hallinto Asiakas: Ylä-Savo Kunta: Tilaus: Kaikki kunnat Toimiala: Palvelu: Vastuuhenkilö: Asiakasryhmät: TILAUS 2012 Talousarvio (valtuusto) %:a talousarviosta %:a tilinpäätöksestä 2012 Hallinto SoTen vakinainen henkilöstö % 100 % Hallinto Nettomenot euroa / vakinainen % -31 % henkilö Hallinto Soten henkilötyövuodet % 0 % Hallinto / henkilötyövuosi % Hallinto Hallinnon osuus keskuksen kokonaismenoista Hallinto Tuotot yhteistoiminta-alueen % 0 % kunnilta Hallinto Projektit: nettokustannus Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Projekti % 0 % Hallinto Kaatosarake % 0 % Hallinto Projektien kustannukset yhteensä % 201 % Hallinto Projektien tuotot yhteensä % 201 % Hallinto Projektien netto yhteensä % -200 % Hallinto Hallinto kulut yhteensä % 103 % Hallinto Hallinto tuotot yhteensä % 102 % Hallinto Hallinto netto % -621 % Tuottajan viesti tilaajalle: Hallinto- ja talouspalvelut Uuden valtuustokauden käynnistyessä nimettiin uudet jäsenet kaikkiin toimielimiin ja ne aloittivat työskentelynsä kevään aikana. Väliaikaisen tilintarkastusyhteisön työ käynnistyi myös syksyn aikana. Luottamushenkilöille on järjestetty koulutuspäivä kuntayhtymän toiminnasta sekä hyvinvointi- ja työhyvinvointiseminaari. Käsiteltävien asioiden suuren määrän ja laajuuden vuoksi yhtymähallitus on kokoontunut pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa (toinen kokous yleensä suunnittelukokous). Kuntayhtymän esimiehille aloitettiin Ikäjohtamisen koulutusohjelma, joka jatkuu kevääseen 2014 asti. Sähköisen kokouskäytännön valmistelutyö tehtiin joulukuussa ja se otetaan käyttöön tammikuussa Asiakasraadin toiminnan aloittamisen tekniset valmistelut on tehty ja toiminta käynnistyy alkuvuonna Taloushallinnon ohjelmien uudet versiot on otettu käyttöön. Toimintakertomus 197

198 Tukipalvelut Tukipalvelujen toimintaa on sopeutettu kuntayhtymän palvelurakennemuutosten mukaisesti. Maisa- tilausjärjestelmän yhteys Rondoon ja Raindanceen on valmistunut. Kuntayhtymä on mukana IS- Hankinnan käynnistämässä seudullisten logistiikkapalvelujen kilpailutuksessa. Puhelinoperaattorikilpailutusta ei ole käynnistetty seudullisesti. Siivoustyön toimintatapojen ja työmenetelmien yhtenäistäminen ja kehitystyö on jatkunut siivoustyön mitoituksilla. Mitoitukset ovat valmistuneet kaikkiin niihin toimitiloihin, joissa siivouspalvelua tuotetaan omana palveluna. Tilaratkaisut ja - muutokset pyritään huomioimaan seuraavassa siivoustyön mitoitusvaiheessa. Vieremän terveyskeskuksen mitoitus suoritetaan uusien tilojen valmistuttua. Koljonvirran sairaalan ja R 2 rakennuksen kuntotutkimukset on teetetty. Iisalmen kaupungin ja yksityisten omistuksessa olevia tilavaihtoehtoja on kartoitettu kuntayhtymän käyttöön. Asianhallinta Asianhallintajärjestelmä Dynastyn koulutuksia jatkettiin koko vuoden ajan omin resurssein, samoin järjestelmän käytön suunnittelua ja toimintatavan kehittämistä. Kirjaamoon saatiin ruuhkia purkamaan kesäkuussa työllistämisvaroilla yksi toimistosihteeri. Seudullinen asiakirjahallinnon kehittämistyöryhmän työ käynnistyi, tavoitteena tehdä yhteisesti taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tiedonohjaussuunnitelmat. Muilta osin tiedonohjaussuunnitelmien tekeminen ei edistynyt vuoden aikana suunnitellusti muiden kiireellisempien tehtävien vuoksi. Alueellinen Kanta-arkistoon liittymisen valmistelut käynnistyivät keväällä ja jatkuivat koko vuoden ja tehtävät työllisti suuresti tietohallintoa ja asianhallintaa. Suomen Kuntaliitto käynnisti myös alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilan kuvausten laatimisen, hanke kulkee nimellä KYS-Erva. Tähän osallistuivat tietohallinto- ja asianhallintapäälliköt. Vanhojen arkistojen järjestämiseen ja arkistonhoitoon ei ole ollut käytettävissä yhtään resurssia. Asianhallintapäällikkö jatkoi kokonaisarkkitehtuurin opiskelua Kuopion yliopistossa työn ohessa. Tietopalveluiden sisällä tehdyillä määrärahasiirroilla talousarviossa pysyttiin. Tietohallinto: Projektit Johtamisjärjestelmän ja tuotteistuksen osalta tietojärjestelmämuutokset jäivät viime hetkeen ja tehtäväksi hyvin lyhyellä ajalla huolimatta valmisteluun käytettävissä olleesta ajasta. Tuotteistuksen käyttöönoton alkuperäinen aikataulu oli liian haasteellinen tietojärjestelmätoteutusten näkökulmasta. Pohjois-Savon Alue-Pegasoksen käyttöönotto 1.1. tapahtui toteutuksen mittavuuteen nähden erittäin hyvin. Sähköinen lääkemääräys saatiin onnistuneesti käyttöön ajallaan 8.1. ja välittömästi aloitettiin mittava sähköisen potilastiedon arkiston käyttöönoton projekti. Sähköisen lääkemääräyksen myötä tullut lainsäädäntö edellyttää, että po. toiminnon ja potilastiedon ympärivuorokautinen käytettävissä olo on varmistettava. Tähän ei aivan päästy, koska Ylä- Savon ICT-palvelut Oy:n tietotekniikkapäivystyksen järjestely on kesken. Potilastietojärjestelmään liittyvä sähköisen asioinnin käyttöönotto ei onnistunut toivotussa aikataulussa mukana olevien toimijoiden lukuisten yhtäaikaisten haasteiden vuoksi. Projekti pääsi käyntiin vasta syksyn puolivälissä. Tästä seurasi haittaa muun muassa Assi-hankkeen etenemiseen, mutta ei kuitenkaan kuntayhtymän palvelutoiminnalle. Suun terveydenhuollon Effica-järjestelmän palvelinsiirtoa Istekki Oy:n ylläpitoon valmisteltiin, mutta toteutus myöhästyi aiotusta valmistelun vaativuuden ja vastuunjaon selventämisen vuoksi. Projekti oli loppuvuodesta edelleen alkuvaiheessa, mutta lähdössä etenemään suunnitellusti. Seutuverkon siirtoprojekti eteni hitaasti ja tästä seurasi ylimääräisiä työasemien vuokrakustannuksia. Projekti ei ole päättynyt vuoden loppuun mennessä loppuvaiheessa esille tulleiden sovellusongelmien vuoksi. Valtaosa siirroista on kuitenkin jo tehty. Tietokoneiden käyttöjärjestelmän vaihtaminen Windows 7 versioon aloitettiin loppuvuoden aikana määrittelyillä, testauksilla ja projektin suunnittelulla. Henkilöstö Henkilöstössä ei tapahtunut muutoksia. Työnkuvien määrittely saatiin valmiiksi keväällä ja toteutettiin. Alkusyksystä tehtiin vielä tarkennuksia työnjaon periaatteisiin ja loppuvuoden aikana jatkettiin tehtävämäärittelyjä kehityskeskustelujen ja tehtävämäärien pohjalta. Työn vaativuuden arviointia ei tehty vuonna tehtävien määrittelyn jatkamisen vuoksi. Tietohallintopäällikön virka täytettiin alkaen. Avoimena olevaa teknisen asiantuntijan toimea ei vielä täytetty, koska toimenkuvaa on suunniteltu hieman muutettavan vastaamaan paremmin toiminnan tarpeita. 198 Toimintakertomus

199 Pegasos-tiimi ei pystynyt noudattamaan vuosilomaohjeistusta viime hetkeen jääneiden johtamisjärjestelmän ja tuotteistuksen vaatimien tietojärjestelmämuutosten vuoksi. Tietohallinto ei edelleenkään saa riittävän ajoissa tietoja kehittämistoimista ja niihin liittyvistä muutoksista. Tämä tuo jatkuvaa haastetta töiden järjestämiseen ja luo sekavuutta yksikön toimintaan ja toiminnan ennakointi on hyvin haasteellista. Resurssien käyttö Sähköisen potilastiedon arkiston käyttöönoton valmistelu ja siihen liittyvä Pegasos-potilastietojärjestelmän version vaihdon valmistelu aiheuttivat ennakoimattoman suuren osallistumistarpeen erilaisiin tapahtumiin, kokouksiin ja koulutuksiin ja siten aiheuttaneet kustannusten nousua matkakustannusten menokohdissa molemmissa kustannuspaikoissa. Lisäksi tietohallintopäällikkö on osallistunut Pohjois-Savon alueellisella tasolla pidemmän tähtäimen toimien ja uusien tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ennakoitua enemmän. Aktiivinen osallistuminen on jo hyödyttänyt merkittävästi kuntayhtymän lyhyen tähtäimen tietohallintopalveluiden järjestämistä (mm. raportointia ja Alue-Pegasoksen hallinnan organisointia) ja pidemmällä tähtäimellä tulee helpottamaan tietohallinto- ja asianhallintatoimia sekä tehostamaan olemassa olevien järjestelmien hyötykäyttöä. Tietohallinnon talousarvion toteuma on tulojen osalta suunnitellun mukaista. Menojen osalta alitusta tulee noin 2,7 %. Vakinaisen henkilöstön palkoista puuttuu teknisen asiantuntijan palkkamenot, koska paikkaa ei ole vielä täytetty toimenkuvien ja siten myös kyseisen toimen uudelleen määrittelyn vuoksi. Pegasos-tiimin kokonaismenot alittivat talousarvion merkittävästi. Merkittävin tekijä oli viivästyneen tietoverkkoprojektin myötä aiottua myöhemmin alkanut ohjelmistojen virtualisoinnin tuotantokäyttö. Röntgen: Oleelliset poikkeamat tavoitteissa ja taloudessa: Röntgenien talousarviot toteutuivat lähes suunnitellusti. Iisalmen röntgenin talousarvioon ei ollut varattu riittävästi määrärahoja lääkäreiden kuukausipalkkoihin eikä lääkäreiden ostopalveluihin. Alkuvuodesta toiminta oli puolta (50 %) virkalääkäriä lukuun ottamatta ostopalvelutoiminnan varassa. Syyskuun alusta aloitti 100 % virkalääkäri sekä erikoistuva lääkäri. Lääkäripalveluiden ostotoiminnasta pystyttiin luopumaan lähes kokonaan marraskuun alusta. Määrärahasiirtoja on tehty henkilöstökuluista ja ostopalvelutoiminnasta. Kiuruveden röntgenin talousarvioon ei ollut varattu riittävästi määrärahoja laitteistojen leasingkuluihin. Suoritemäärät Iisalmessa jäivät arvioidusta tavoitteesta 10 % johtuen esimerkiksi lähetekäytäntöjen tarkistamisesta. Sonkajärvellä suoritemäärät jäivät 27 % alle arvioidusta tavoitteesta johtuen terveyskeskuksen lääkärityövoiman vaihtelevasta tilanteesta ja kesäajan osittaisesta sulusta. Toimintakertomus 199

200 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Tavoitteiden toteutuminen Ympäristölautakunta kokoontui 13 kertaa ja käsitteli 164 asiaa. Lisäksi salaisia kokouksia oli 5, joissa käsiteltyjä asioita oli yhteensä 23. Vastuualueen henkilöstö osallistui kuntayhtymässä toteutettuun työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn perusteella vastuualueella ei noussut esille erityisiä työhyvinvointia heikentäviä seikkoja. Eri ammattiryhmien välisiin palkkaeroihin kiinnitettiin vastauksissa huomiota. Työ koettiin mielekkääksi ja työmotivaatio oli hyvä. Vuonna vastuualueen henkilöstöllä ei ollut pitkiä sairaslomia ja tämä näkyi erittäin pienenä sairauslomapäivien määränä. Vastuualueen taloudellinen toteutuma vuodelta ei ylitä talousarviossa vahvistettua raamia. Henkilöstömenoja vähensi ympäristönsuojeluyksikössä tilapäinen vajaus vakinaisessa henkilöstössä. Henkilöstövajaus vaikutti osaltaan myös ympäristönsuojelun lupamaksutulojen pienempään kertymään, koska erityisesti murskausasemien ympäristölupahakemuksia tuli vireille runsaasti, mutta niiden käsittely viivästyi henkilöstömuutosten vuoksi. Vastuualuetasolla toimintatuotot ylittivät arvion ja tulos oli ylijäämäinen. Keskeiset muutokset Vastuualueen työkokouksissa ja yksiköiden kokouksissa käsiteltiin johtamisjärjestelmän uudistamista. Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden vastuualueen toiminta on vakiintunutta eikä oleellisia muutostarpeita johtamisjärjestelmässä tämän vastuualueen sisällä nähty tarpeellisiksi. Uusi hallintosääntö aiheuttaa pieniä muutoksia esimiesten tehtävissä vuonna Terveysvalvonnassa oli vuoden aikana useita merkittäviä atk-ohjelmauudistuksia. Toiminnan kannalta keskeisessä Tarkastaja-ohjelmassa muutokset johtuivat pääasiassa käyttöön otetusta elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmästä ja kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan Yhti-järjestelmästä. Eläinlääkintähuollon toiminta on ollut vuoden aikana kohtalaisen vakaata. Eläinklinikan toiminta on viime vuosien suurin kehitysaskel alueen eläinlääkintähuollossa. Tuotantoeläinyksiköiden koon kasvu ja teknistyminen lisäävät karjatason terveydenhuollon kysyntää. Samalla tilakäynnillä hoidetaan useampia eläimiä kuin aikaisemmin ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut. Ympäristönsuojeluyksikössä Iisalmen toimipisteestä sanoutui irti yksi ympäristönsuojelutarkastaja kesäkuussa. Ympäristölupien käsittely hidastui tilapäisesti kesällä henkilöstövajauksen vuoksi. Palvelusopimusneuvotteluissa kuntayhtymän ja Sonkajärven kunnan kanssa päätettiin lopettaa Sonkajärveltä ympäristönsuojelun toimipiste. Ympäristönsuojelun toimipisteet sijaitsevat alkaen Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen piti valmistua kesäkuussa, mutta uudistus on siirtynyt vuodelle Uudistuksella on vaikutusta kuntien ympäristönsuojelutehtävien määrään. Tunnusluvut Taulukossa 1 on ympäristönsuojelun suoritteet vuosilta Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Luvat Ilmoitukset Tarkastukset Lausunnot Yhteensä Toimintakertomus

201 Taulukossa 2 on eläinlääkintähuollon suoritteet vuosilta Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä yhteensä Tilakäynnit Pieneläinkäynnit Navettatarkastukset Terveydenhuolto käynnit Yhteensä Eläinlääkintähuollon subventiot Eläinlääkintähuollon subventioina on korvattu hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle käyntimaksun ja matkakustannusten yhteismäärän 65 (ennen ) ylittävä osa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset on kohdennettu jäsenkunnille aiheutumisperiaatteen mukaan (taulukko 3) Kiuruvesi Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Yhteensä Taulukossa 4 on terveysvalvonnan suoritteet vuosina Lukuihin ei sisälly asiakasneuvontasuoritteita. Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä yhteensä Elintarvikevalvonnan suoritteet Muut terveysvalvonnan suoritteet Yhteensä Toimintakertomus 201

202 TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT 202 Toimintakertomus

203 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT SISÄLLYS: TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liite 1: tä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Liite 2: Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Liite 3: Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Liite 4: Kuntayhtymän toimintatuotot Liite 5: Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Liite 7: Rahoitustuotot ja kulut Liite 8: Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti Liite 9: Omistukset muissa yhteisöissä Liite 10: Saamiset Liite 11: Siirtosaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät Liite 12: Oma pääoma Liite 13: Pitkäaikainen vieras pääoma Liite 14: Lyhytaikainen vieras pääoma Liite 15: Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liite 16: Leasingvastuiden yhteismäärä Liite 17: Henkilöstön lukumäärä Liite 18: Henkilöstökulut Liite 19: Itsenäistymisvaratilit Liite 20: Erittely suunnitelmien mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Liite 21: Investoinnit Liite 22. Kokonaismenot ja tulot Liite 23. Tilinpäätöksen muu liitetieto Toimintakertomus 203

204 Liite 1: tä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen päivän hinnan mukaisesti. Materiaalijärjestelmä päivittää vaihtoomaisuuden viimeisen toteutuneen hankintamenon määräisenä. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Liite 2: Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelma ja tase ovat vertailukelpoisia. Liite 3: Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Ovat vertailukelpoisia Liite 4: Kuntayhtymän toimintatuotot Toimintatuotot Myyntituotot jäsenkunnilta ,59 Myyntituotot sopimuskunnilta ,00 Myyntituotot ulkokunnilta ,61 Erityisvaltionosuus ,75 Muut myyntituotot ,53 Maksutuotot ,79 Tuet ja avustukset ,53 Muut toimintatuotot ,70 Toimintatuotot yhteensä ,50 Liite 5: Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset kulut Ei ole 204 Toimintakertomus

205 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet SOTE-KUNTAYHTYMÄN POISTOSUUNNITELMA 1.1. Poistomenetelmä Kuntajaoston suositus Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot tasapoisto 5 v 2-5 v * Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v 5-20 v * Liikearvo tasapoisto 5 v 2-5 v * Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot tasapoisto 3 v 2-5 v * Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-20 v 2-5 v * Ainenelliset hyödykkeet Maa -ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 v v Tehdas-ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 v v Talousrakennukset tasapoisto 15 v v Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v v Asuinrakennukset tasapoisto 30 v v Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet,laitteet ja rakenteet menojäännöspoisto 23 % % Koneet ja kalusto Sairaankuljetusajoneuvot menojäännöspoisto % ei erillistä suositusta Muut kuljetusvälineet menojäännöspoisto 30 % % Muut raskaat koneet menojäännöspoisto 25 % % Muut kevyet koneet menojäännöspoisto 30 % % Sairaala-,terveydenhuolto -yms.laitteet menojäännöspoisto % % Atk-laitteet menojäännöspoisto % % Muut laitteet ja kalusteet menojäännöspoisto % % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Tasenimikkeistön tarkempi määrittely KILA:n kuntajaoston tase- ja poisto-ohjeessa, tarvittaessa kuntayhtymä antaa sisäisen ohjeistuksen poistosuunnitelman tase-erien yksilöidystä sisällöstä. * erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Liite 7: Rahoitustuotot ja kulut 2012 Korkotuotot sijoituksista ja talletuksista 645,00 645,00 Maksuliikennetilien korot , ,63 Saamisten viivästyskorot , ,83 Muut rahoitustuotot , ,67 Korkokulut, lainat ulkopuolisilta , ,13 Peruspääoman korot jäs.kunnilta , ,39 Viivästyskorot -8, ,21 Muut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -82,94-117,87 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,47 Toimintakertomus 205

206 Liite 8: Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET (LIITETIETO 21) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykket Aineettomat Muut pitkävai- Ennakko- Yhteensä Maa- ja vesi- Raken- Kiinteät Koneet ja Muut Ennakko- Yhteensä oikeudet kutteiset maksut alueet nukset rakenteet ja kalusto aineelliset maksut ja menot laitteet hyödykkeet kesk.erh.h. Poistamaton hankintameno , , , , , ,32 0, , ,40 Lisäykset tilikauden aikana ,09 0, , , , ,66 Rahoitusosuudet tilikaudella 5 673, ,55 Vähennykset tilikauden aikana , ,94 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , , , , ,23 Muut kertaluont. lisäpoistot Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , ,30 0, , , ,17 0, , ,28 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,30 0, , , ,17 0, ,74 0, ,28 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Maa- ja vesialueet/erittely: kp-arvo Iisalmen sairaalan tontti ,00 Koljonvirran maa-alue ,75 Riistakatu 19 A tontti ,03 Asuin- ja toimistorakennus -tontti ,59 Maa-alueet yhteensä ,37 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET (LIITETIETO 21) Osakkeet ja osuudet JVK-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kuntayhtymä- Muut Yhteensä JVK- Saamiset Saamiset Saamiset Yhteensä Konserni- Omistusyht. osuudet osakkeet saamiset konserni- kunta- muut yhtiöt yhtistö ja osuudet yhteisöt yhtymät yhteisöt Hankintameno , , ,00 0,00 Lisäykset , , ,00 0,00 Vähennykset ,00 0, ,00 0,00 Siirrot erien välillä Hankintameno , , ,00 0,00 Arvonalennukset tilikaudella ,00 0, ,00 0,00 Arvonkorotukset ,00 0, ,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 0,00 Liite 9: Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt Ylä-Savon Sairaanhoidon tukisäätiö y-tunnus kotipaikka om.os. % Iisalmi 100 % 2012 oma pääoma , ,57 vieras pääoma 7 125, ,40 tilikauden voitto/-tappio , ,67 Tytäryhteisön tilinpäätöstä ei ole yhdistetty kuntayhtymän tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu vähäisen merkityksen vuoksi. Muut osakeomistukset 2012 Asunto-osakkeet , ,58 Iisalmen Puhelin Oy, 43 kpl , ,97 Sakupe Oy, , ,26 IS-Hankinta 2 000, ,00 Ylä-Savon ICT , ,00 Toimi-säätiö , ,00 Istekki Oy , ,00 Muut yhteensä , , Toimintakertomus

207 Liite 10: Saamiset Saamiset yhdistelemättömiltä tytäryhteisöiltä 2012 Ylä-Savon Sairaanhoidon tukisäätiö 1 412, ,48 Myyntisaamiset Myyntisaamiset jäsenkunnilta myyntireskontran avoimet laskut Iisalmi 6 973, ,39 Kiuruvesi , ,75 Sonkajärvi 6 466, ,92 Vieremä 6 213, ,17 Yhteensä , ,23 Myyntisaamiset muilta , ,09 Yhteensä , ,80 Liite 11: Siirtosaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät Toimintakertomus 207

208 Liite 12: Oma pääoma 2012 Peruspääoma , ,73 Peruspääoman muutos tk:lla Iisalmen kaupunki, lainan lyhenn , ,50 Pääoman korotus Peruspääoma , ,23 Peruspääoman jakautuminen jäsenkunnittain Iisalmi , ,68 Kiuruvesi , ,39 Sonkajärvi , ,43 Vieremä , ,73 Yhteensä , , Edellisten tilikausien yli/-alijäämä , ,29 Tilikauden yli/-alijäämä 0,00 0,00 Yhteensä , ,29 Oma pääoma yhteensä , ,94 Liite 13: Pitkäaikainen vieras pääoma 208 Toimintakertomus

209 Liite 14: Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat jäsenkunnilta 2012 ostoreskontran avoimet laskut Iisalmi 9 571, ,94 Iisalmen Vesilaitos 5 014, ,68 Kiuruvesi , ,46 Sonkajärvi , ,03 Vieremä , ,51 Yhteensä , ,62 Ostovelat muille , ,78 Yhteensä , ,40 Muut velat , ,45 Liite 15: Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2012 Lomapalkka- ja lomarahajaksotus , ,62 Valtionosuusennakot , ,00 Menojäämäpalkat , ,40 Peruspääoman korot sop.kunnille , ,54 Peruspääoman korot jäs.kunnille , ,85 Toimisäätiö lomapalkkavelka ,40 Kys ensihoito lomapalkat ,28 Valtiokonttori sotainvalidien kust ,94 Mediverkko ,96 Varhe-maksut ,42 Muut siirtovelat , ,84 Siirtovelat , ,93 Liite 16: Leasingvastuiden yhteismäärä 2012 Handelsbanken-Rahoitus , ,52 Pohjola Pankki Oyj 3 383, ,28 Nordea 0,00 670,48 Kuntarahoitus , ,33 Yhteensä , ,61 Liite 17: Henkilöstön lukumäärä Toimintakertomus 209

210 Liite 18: Henkilöstökulut 2012 Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut , ,82 Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , ,50 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,78 Liite 19: Itsenäistymisvaratilit Liite 20: Erittely suunnitelmien mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta TP 2010 TP 2011 TP 2012 Tp TS 2014 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonal. investointien omahank Ero Poikkeama % -6, Toimintakertomus

211 Liite 21: Investoinnit INVESTOINTIEN TOTEUMA TA Muutettu TA TP Ali/yli Tot % RAKENNUKSET , ,25 77,66 Isan lääkehuoneenremontti, aulatilojen, pohjakerros- ja porraskäytävien peruskunnostus , ,71 96,17 Sairaalateknisen huollon tilat, Isa ( mahd. valt.apu max ) , ,46 86,21 Alakeskusten uusiminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään, Isa , ,68 248,91 Isan varavoimajärjestelmän laajentaminen , ,98 109,24 Hissin saneeraus, Isa:n pkl ,00 Koljonvirran sairaala:tehtävän kuntoarvion ja Avin tarkastusraportin perusteella tehdään päätökset Koljonvirran sairaalan , ,26 140,69 välttämättömistä investoinneista vuonna. Määrärahatarve 0,00 tarkentuu kuntoarvion perusteella. 0,00 Rakennus R2( käytetty korjauksiin 2003 alkaen) 0,00 Ennakoimattomat rakennusinvestoinnit ,00 0,00 KONEET JA LAITTEET , ,81 103,52 Paloilmoitinkeskuksen uusiminen, Isa , ,65 102,96 Hoitajakutsujärjestelmän uusinta, Isa/Sonkajärvi , ,00 126,73 Hälytysjärjestelmien uusinta/korjaukset ,00 Esmi- kulunseurantapäätteiden lisäys , ,74 92,83 ATK langaton verkko ja laitteet, Isa, KVS ,00 Dialyysikoneet ( 3) ,00 0,00 100,00 BCM-laite, ISA dialyysi , ,00 91,58 Mammografia (levykuvantaminen), Isa rtg , ,00 86,29 Instrumenttien pesukone+ pesukori, Isa välinehuolto , ,00 111,71 Teräväpiirtovideoskopialaitteisto (ei hankita) ,00 Fiberoskooppi Knk-pkl , ,00 78,57 Saha leikkaussali ,00 0,00 Ultraäänilaite, Isa urologia ,00 0,00 100,00 Urologinen kamera ja videoskooppi, Isa leikkausosasto , ,00 245,23 Steriilivesijärjestelmä, suun terveydenhuolto (ei hankita) ,00 Pesukone suun terveydenhuolto , ,00 77,65 Ruoankuljetusvaunu, Isa ruokapalvelut ,00 458,00 95,42 UPS-laitteet + kuituverkko , ,10 64,63 Skoopit ,00 10,00 99,89 ATK-INVESTOINNIT , ,75 99,55 Acute työterveyshuollon tietojärjestelmä , ,75 96,71 Tuotteistusohjelma ,00 0,00 100,00 Potilastietojärjestelmän lisäosat , ,03 105,08 Effican e-resepti (ei toteudu) ,00 Effican palvelinuudistus ja versiopäivitys , ,50 54,09 SOTE DW tietovarasto ,32 270,68 98,41 Medimaker-lisäosat , ,66 27,28 ProConsonan ohjelmistoalustan uudistus ,25 52,75 99,59 Toimikortti , ,76 281,67 Verkkosivustoihin liittyvä kehittämistyö (ei toteudu) ,00 MS-lisenssien hankinta ,80 967,20 99,72 Aromin Pegasos ja Raindance liittymä (ei toteudu) ,00 Tarkastajaohjelman päivitys ja lisäosat ,00 0,00 100,00 YHTEENSÄ , ,19 94,64 INVESTOINTIOHJELMA TA Muutettu TA TP Jäljellä Tot % RAKENNUKSET ,25 77,66 KONEET JA LAITTEET , ,81 103,52 ATK-INVESTOINNIT , ,75 99,55 YHTEENSÄ , ,19 94,64 Toimintakertomus 211

212 Liite 22. Kokonaismenot ja tulot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TP TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotuotot - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 4 Korkotuotot 27 Muut rahoituskulut 311 Muut rahoitustuotot 24 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollistenn varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) luovutusvoitot - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 6 Investoinnit Pysyvien vastaavienn hyödykkeiden luovutusvoitot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 67 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 67 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 45 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos =( ) -45 Liite 23. Tilinpäätöksen muu liitetieto Lomanmääräytymisvuosi = Lomaa ansaitaan huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun Lomakorvaus / Lomapalkka = Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkkaa / Lomakorvauksena maksetaan palvelussuhteen päättyessä jos vuosilomapäiviä jää pitämättä. Lomaraha = Kun lomaa pidetään, työntekijälle maksetaan lomapalkkaa ja lomarahaa. Lomaraha on lomapalkan lisäksi maksettava palkkaerä. Lomaraha maksetaan kerran vuodessa (meillä kesäkuussa) ei edellytä loman pitämistä. Lomapalkkavaraus = talousarviovuoteen kohdistuva lomapalkka- ja lomarahavelka Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen muutos tuli voimaan tammikuu 2012 Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten muutos: Vuosilomamääräykset ovat muuttuneet marraskuussa 2011 sovituissa uusissa kunnallisissa virka ja työehtosopimuksissa. Vuosilomaluvun 5 :ää Vuosiloman pituus, on muutettu siten, että määräyksen 2 momentti ja 3 momentissa olleet B-vuosilomataulukot on poistettu lukien. Vastaavasti vuosilomaluvun muista määräyksistä, joissa on viitattu B-taulukoihin, on tehty B-taulukoiden poistamisesta johtuvat muutokset. Lomapalkkavarauksen laskeminen SOTE kuntayhtymässä Lomapalkkavarausta ei budjetoida, vaan se kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä palkkamenoihin sekä taseeseen siirtovelkoihin. Tämä käytäntö on ollut käytössä SOTE:n jäsenkunnissa ja samoin SOTE:ssa. Yhtenäisistä kirjanpitokäytännöistä on sovittu kuntien kanssa yhteisesti koko SOTE:n toiminnan ajan. 212 Toimintakertomus

213 SOTE:n lomapalkkavarauksen laskeminen TP Vuoden 2010 lomapalkkavarauksessa käytettiin vain Kvtes:n B-taulukkoa Vuoden 2011 lomapalkkavarausta laskettaessa käytettiin vuoden 2011 pitämättömiin lomiin Kvtes:n lomataulukko B:tä ja vuoden 2012 vuosilomissa (kertymä ajalta ) käytetettiin taulukko A:ta. Taulukossa on lomapalkkavarauksen päivien lukumäärä päivää. Vuoden 2012 varauksessa on käytetty sekä vuoden 2012 pitämättömiin lomiin että vuoden lomiin taulukko A:ta. vanhat säästövapaat pitämättömät lomat Vuoden lomapalkkavaraus Lomapalkka Sotumaksut Yhteensä , , , , , , , , ,60 Yhteensä , , ,05 Lomapalkkavaraus Muutos 2012 / vertailu Lomapalkkavaraus, , , ,10 norm, kertymä jonka sotumaksut , , ,26 Säästövapaat , , ,09 jonka sotumaksut , , ,66 Yhteensä , , , ,11 Säästövapaapäivät Toimintakertomus 213

214 TILASTO-OSA 214 Toimintakertomus

215 Toimintakertomus 215

216 216 Toimintakertomus

217 Toimintakertomus 217

218 218 Toimintakertomus

219 Toimintakertomus 219

220 220 Toimintakertomus

221 Toimintakertomus 221

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhtymähallitus 25.3.2014 Yhtymävaltuusto 17.6.2014 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.

Taulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. 1 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNILLE KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 JA TALOUSARVION VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUPERUSTEISTA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Sonkajärven kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta

Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 29 107/02.02.00.00/2017 Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta Kuntayhtymän valtuusto 29 Kuntayhtymän

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Lausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraportista

Lausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraportista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta Yhtymähallitus 174 03.10.2013 Lausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraportista 144/00.04.00/2013 Yhall 174 Valmistelija: Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien

Lisätiedot

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys ) 1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie

Lisätiedot

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Kunnanhallitus 144 16.06.2014 Lausuntopyyntö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän vuoden 2015 ja talousarvion vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 193/00.04.01/2014

Lisätiedot

Talousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen

Talousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan osalta

Kuntayhtymän hallitus Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 12/2018 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 151 19.11.2018 161 107/02.02.00.00/2017 Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) Iisalmi Puhelinvaihde (017)

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) Iisalmi Puhelinvaihde (017) 1 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNILLE KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 JA TALOUSARVION VUOSIEN 2018 2019 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUPERUSTEISTA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus 118 14.06.2013 Yhtymävaltuusto 22 26.06.2013 Yhtymähallitus 162 17.09.2013 Yhtymähallitus 231 10.12.2013 Yhtymävaltuusto 33 17.12.2013 Vuoden 2013 talousarviomuutokset 29/02.02.01/2013 Yhall

Lisätiedot

Yhtymähallitus Tilinpäätös ja toimintakertomus / /2016. Yhall

Yhtymähallitus Tilinpäätös ja toimintakertomus / /2016. Yhall Yhtymähallitus 58 28.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 1389/02.02.02/2016 Yhall 28.03.2017 58 Valmistelija: va.talousjohtaja Riitta Luukkonen, puh. 040 489 4214, riitta.luukkonen(at)ylasavonsote.fi.

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 7.2.218] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Joulukuu 217 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Joulukuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016 Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016 Perhepalvelut: seudullinen katsaus Toimii hyvin, tavoitteisiin päästy Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistauduttu

Lisätiedot

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihanke Lähtökohdat ja tavoitteet kärkihankkeelle

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Yhtymävaltuusto 26 18.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja

Lisätiedot

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Talousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne

Talousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne Talousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne 21.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 est Est 2016 LTK 2017 (ilman esh) Myyntituotot 1 526 837 1 347 234 1 347 234 1 388 029

Lisätiedot

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi Tampere-Orivesi. Ikäihmisten palvelulinja. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi Tampere-Orivesi. Ikäihmisten palvelulinja. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi 2019 Tampere-Orivesi Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottopalvelujen

Lisätiedot