KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ"

Transkriptio

1 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 1: Elinkeinot palvelut Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: MUUT TEEMARAPORTIT: 2: Asuminen ja elämänvaiheet 3: Liikkuminen ja kulutus 4: Kaupunkikulttuuri 5: Viherverkot ja luonnon arvot KARTTA (3), 5-7 Teemaraportteihin on koottu kaupunkihautomotyöskentelyn, kaupunkilaiskyselyn, tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn ja lauantaitorikyselyn tulokset soveltuvin osin. Teemaraportin on koonnut projp. Mariitta Vuorenpää Kankaanpään työttömyysaste ja väkiluku , , ,0 10, Työttömyysaste Koko väestö , , Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö Työttömyys on vähentynyt olennaisesti, mutta silti 10% työvoimasta on vailla töitä. Lääke? 1

2 LÄHTÖKOHTIA JA OLENNAISIA KYSYMYKSIÄ Kankaanpäässä on elinvoimainen, innovatiivinen ja kasvava elinkeinopohja, jonka toimintaedellytyksiä yleiskaavatyöllä ja suunnitelmalla pyritään edistämään. Ongelma 1: työnantajien näkökulmasta sopivan työvoiman riittävyys. Ongelma 2: työntekijöiden näkökulmasta: työpaikkarakenteen ohuus eli perheen molempien puolisoiden työllistyminen Kankaanpäässä. Ongelma 3: runsas pendelöinti (työmatka kunnan ulkopuolelle ja puolelta) seudulla ja ultrapitkät työmatkat (2. asunto esim. PKS:lla) ei ole liikenteellisesti energiatehokasta, ekologisesti mielekästä eikä tulevaisuudessa todennäköisesti mahdollistakaan. Olennaiset kysymykset tulevaisuuden maankäyttövarausten ja liikenneyhteyksien näkökulmasta: 1. Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. 2. Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen. 3. Parkanontien uuden liikennepalvelualueen paikka (bensa-asema oheispalveluineen) ja toiminnallinen konsepti. 4. Yritystoiminnan tilojen luonne, alueiden painopisteet ja kasvusuunnat. Työpaikkamäärä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen. Palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuustyöpaikat vähentyneet. KANKAANPÄÄSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT = TYÖPAIKKAKEHITYS X Toimiala tuntematon Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot P Työnantajakotitaloudet TYÖLLINEN PÄIVÄVÄESTÖ O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1000 D Teollisuus C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous 2

3 Työpaikkaomavaraisuus on jälleen nousussa. Ikärakenteen vanhentuminen nostaa työpaikkaomavaraisuutta, jos työpaikkamäärä ei samaan aikaan laske. Työpaikoista ei siis ole pulaa. Kankaanpää TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE 110 % 108 % 106 % 104 % 102 % 100 % * Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan eniten (N) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun, (L) julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, (J) rahoitustoiminnan, (E) Sähkö- ja vesihuollon sekä (D) Teollisuuden toimialoilla vuonna Muutokset ovat nopeita, millainen tilanne on nyt? 180 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS TOIMIALOITTAIN Kankaanpään työntekijät / alueella työssäkäyvät OMAVARAISUUSASTE % A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon

4 Kasvavia toimialoja ovat rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut, joista yhteiskunnalliset palvelut on kasvanut eniten. Kunnan palveluja tarvitaan ikärakenteen vanhenemisen seurauksena yhä enemmän. Paikallinen SOTE-piiri ratkoo tätä kysymystä. Kankaanpään työpaikkojen toimialarakenne * (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 2007 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Metallikylän asemakaava on valmisteilla ja tontinmyyntineuvottelut käynnissä. 4

5 KAUPUNKIHAUTOMO hautomo SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT 1: Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. MITÄ PUUTTUU? MITÄ TARVITAAN JA MIHIN? POTENTIAALIT JOIHIN TARTTUA? Rautatieyhteys Pori KANKAANPÄÄ Parkano: Teollisuuden raskaiden kuljetusten tarpeet kohdistuvat tulevaisuudessa todennäköisesti uudestaan raiteille mahdollisuutta ei tule poissulkea. Näin Kankaanpäällä olisi myös yhteys Porin satamaan. Parempi tie Ikaalisiin ja Tampereelle, jotka ovat yritysyhteistyön voimakkaimpia kasvusuuntia. Yrityksillä on sinne enemmän yhteyksiä kuin Poriin. Tampereella on mm. teknillinen yliopisto, se on Suomen aluekeskuksista toiseksi suurin ja sen yritystoiminta on viime vuosina voimakkaasti kehittynyt. ja vain 85 km päässä! Kankaanpää Ikaalinen yhteys tulisi maakuntakaavan tasolla merkitä seudullisesti kehitettäväksi pääväyläksi. Lyhyemmän yhteyden kehittämistä Sävin kautta pitäisi tutkia. Sujuvat jatkoyhteydet Tampereelle ja Helsinkiin: AIKATAULUJEN YHTEENSOVITTAMINEN, hintapolitiikka. Jämin matkailualueen monipuoliset potentiaalit: jo nyt 370 vuodepaikkaa sesonkiaikaan 70%:n käyttöasteella, pienilmailukenttä, hiihtoputki, luonnon erityisluonne, näkötorni, lähteet jne. YRITYSALUEIDEN PAINOPISTEET JA KASVUSUUNNAT Yritystoiminnan kehittämisen painopiste Lorvikylässä Yritystontteja on Kankaanpäässä ollut tarjolla hyvin, hyvillä paikoilla ja se on edesauttanut yritysten sijoittumista tänne. Lorvikylän ja Koskenojan alueet muodostavat yritystoiminnan kannalta hyvän kokonaisuuden, jossa yritysten väliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen syntyy edellytyksiä. Sitä voidaan edistää yritysten yhteisen palvelupisteen rakentamisella. Uuden Ruukintien yhteys parantaa entisestään alueen liikenteellistä toimivuutta ja ohjaa raskasta liikennettä pois kaupungin keskustasta. Alueen sijainti on erinomainen rautatien ja VT23:n välissä, joten teollisuusalueen kehittyminen Jämintielle asti on hyvä turvata tulevaisuuden potentiaalina. Alueella tarvittaisiin myös konttoritiloja ja yritystalo pienemmille raskaamman yritystoiminnan kanssa yhteistyössä toimiville yrityksille. Toinen yritystoiminnan vahva alue on Myllymäessä Sillanpäänkadun ja Halmeenkadun varsi. Lisäksi keskustaan tarvittaisiin moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus (Satakunnan puhelimen tila?) Yritystoiminnan alueita on turha levittää eri puolille kaupunkia, joten Kärjen alueelle yleiskaava92:ssa osoitettu Pansian teollisuusalueen laajentumisvaraus on turha ja voidaan osoittaa muuhun käyttöön. SYNTYYKÖ KILPAILUVALTTI? KYLLÄ: - Hyvä tonttitarjonta isoille yrityksille - Ratayhteyden tarjoaminen - Pienyritystalo metallikylän yhteyteen 5

6 PARKANONTIEN UUDEN LIIKENNEPALVELUALUEEN KONSEPTI JA PAIKKA? Tarve on ilmeinen, koska Parkanon ja Porin välillä, (93km) VT 23:lla on vain pienehkö SEO. Yleistä: Suunnittelussa on syytä pitää mielessä, että bensa-asemat eivät houkuttele ohikulkijoita kaupunkiin, ellei palvelun käyttäjällä muutenkin olisi asiaa kaupunkiin. Sen sijaan bensa-asemien monipuoliset palvelut houkuttelevat asukkaita ja työntekijöitä palveluihinsa, mikä ei ole ongelma, jos kaupungin palvelukapasiteetti ei ole riittävä. Ohikulkijoita käyttämään kaupungin palveluja voi houkutella paremmalla viitoituksella ja mainostauluilla. Bensa-asema kaupungin porttina idean käyttökelpoisuus riippuu siitä, millaista imagoa kaupunki haluaa viestittää. Konsepti: 1. bensa-asema 24h vai kahvio + lounaspaikka 3. päivittäistavaroiden pienmyymälä 4. rekkaparkki? 5. rekkamiesten palvelupiste (yöpyminen) 6. muuta? sijainnissa HYVÄÄ: sijainnissa HUONOA: ve 1 Liikenneympyrän lounaispuoli klväylän takana (vähän kauempana liikenneympyrän viereisen upottavan maaperän ja Valometsän läheisyyden takia) toimii kaupungin porttina (jos halutaan) kahvilasta voi katsella valometsää kerää tankkaajia molemmilta valtateiltä keskeinen paikka kaupunkilaisten saavuttaa maaperän soveltuvuus tarkastettava: pv., savisuus (+rak. kust.) kerää asiakkaita myös Asemakadun nykyisiltä asemilta ja Shelliltä ve 2 VT 23:n ja Jämintien risteys perustusominaisuudet paremmat kasvavan teollisuusalueen yhteydessä (kahvi- ja lounaspaikka) tilaa raskaanliikenteen palvelupisteelle ja parkkipaikalle kaupungin pohjoispuolen palvelupiste kaupungin pohjoinen portti ja sisääntuloväylä VT44:n eli Pohjanmaantien bensanostajat menevät muille asemille (Asemakadun nykyisille asemille ja Shellille eli hyvä ominaisuus olevien yrittäjien näkökulmasta) ve 3 VT 23:n ja Halmeenkadun risteys. SEO laajentaa jo, joten ei liene järkevä sijoituspaikka 6

7 2: Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen Tulevaisuuden yrityspotentiaalit Tulevaisuuden työntekijäpotentiaalit Ulkomaiseen työvoimaan investoiminen TOIMENPITEET 1) POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIAN (2005) MUKAAN TOIMI- ALAKOHTAISET KASVUTAVOITTEET OVAT VUOTEEN 2015 ELINVOIMAISET: - Kone- ja laitevalmistus 160% - Puutuote 150% - Matkailu 400% - Elintarvike 100% - Hyvinvointi ja liikunta 80% - Yrityspalvelut 100% - Visiona on myös ÄLYKYLÄ, joka hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 2) Matkailun ja työntekijöille tarjotun elinympäristön näkökulmasta KULTTUURI- TUOTANNON työpaikat ovat tärkeä painopiste, jolle on hyvät lähtökohdat mm. taidekaupunkialustalta. 3) Myös internetin sisältötuotannon luovat työpaikat ovat periaatteessa paikkaan sitoutumattomia ja voivat sijoittua Kankaanpäähän, mutta niiden työntekijät tarvitsevat kohtauspaikkoja tarjoavaa, monipuolisesti stimuloivaa kaupunkikulttuuria: - voitaisiinko siihen panostaa? 4) Varuskunta on merkittävä työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. - Ikärakenteen muutos johtaa siihen, että ympäryskunnista, joissa ikärakenne on jo nyt painottunut vanhempiin ikäluokkiin, on yhä vaikeampi saada työvoimaa, todellisuudessa seudun perusväestön työvoimatarjonta vähenee 20%:lla seuraavien vuosikymmenten aikana. - Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on käynnissä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia (puolalaisia, kiinalaisia, muita aasialaisia). Ikärakenteen tuottama tarve on noin 2000 työntekijää vuonna Perheiden molempien puolisoiden työllistyvyyteen Kankaanpäässä tulee vaikuttamaan naisten siirtyminen metalli- ym. teollisuuden piiriin. Koulutuksessa ja markkinoinnissa tämä näkyy jo ulkomaalaistaustaista työntekijää merkitsee noin 3000 aikuista ja vielä enemmän lapsia eli noin 6000 asukkaan yhteisöä! (= puolet Kankaanpään nykyisistä asukkaista.) - Kotouttaminen yhteisöllisyyttä lisäävien paikkojen ja tilojen tarjoaminen: siirtolapuutarhat, viljelypalstat 1. Selvitetään kuinka paljon seudulla on vierasperäisiä työntekijöitä ja mistä. 2. Tehdään kysely ulkomaisen työvoiman odotuksista: yhteistyössä työvoimatoimiston, kehittämiskeskuksen ja AMK:n liiketalouspuolen kanssa (Kimmo Kallama). Mietitään kysymykset myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. 3. Yritysten voimien yhdistäminen vierasperäisten työntekijöiden kotouttamisessa (kulttuuri ym. kysymykset), asuntojen rakentamisessa jne. Kehittämiskeskus koordinoimaan hanketta (Leader-rahaa, Casatino jne.): esim. Ruotsissa tehdas on ollut mukana rakentamassa asuntoaluetta. 4. Erilaisten asuntojen ja asumisvaihtoehtojen tarjoaminen / kaupungin rooli, yri- 7

8 tysten aktiivisuus. Esim. halvat vuokra-asunnot, rivitalot, valmiiksi rakennutetut omakotitalot. - Mitä olevia asuntoja olisi tarjolla? SYNTYYKÖ KILPAI- LUVALTTI? Millaisia oheispalveluja tarvitaan? Kyllä, jos pystytään ulkomaalaisten positiiviseen kotoutumiseen ja tarpeet huomioivan asuntotarjonnan, ja jopa kokonaisen asuntoalueen kehittämiseen. Myös palvelujen kehittäminen on olennaista. Tänne koko perhe! Muuttakaa tekin Kankaanpäähän, siellä. En lähde Uudellemaalle, täällä on kaikki edullisesti lähellä jne. - golf - tapahtumat - paikallisten asukkaiden ja vierasperäisten asukkaiden positiivisen kohtaamisen paikat ja tavat - moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus keskeisellä paikalla 8

9 KAUPUNKILAISKYSELYN TULOKSIA SEURUSTELU- JA KULTTUURITARJONNASSA VAJETTA Kaupunkimaisten ravintolapalveluiden ja kulttuuritarjonnan yksipuolisuus näkyy vastauksissa. Monipuolisempaa tarjontaa löytyy Porista (64km) ja Tampereelta (95km), jotka eivät ajallisesti ole juurikaan kauempana kuin Uudellamaalla asuvien suuntautuminen Hgin keskustan palveluihin. Kehittämisen tarvelistalla ovat joukkoliikenne, vaate- ja kenkäkaupat erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta, talviset liikuntapalvelut, kehitysvammaisten harrastusmahdollisuudet, nuorison kohtauspaikat, kulttuuri- ja ravitsemuspalvelut sekä monipuolisempi yöelämä = kaupunkimaiset kohtauspaikat. ERIKOISTAVARAKAUPAN TARJONNASSA KEHITYSPOTENTIAALIA Vaatteiden, kenkien ja erilaisten harrastusvälineiden tarjonta on isommissa kaupungeissa luonnollisesti monipuolisempaa ja se näkyy vastauksissa. VASTAUSTEN USEUS HYÖDYKKEISSÄ, JOTKA HANKITAAN KANKAANPÄÄN ULKOPUOLELTA Yleisesti: Kaiken tarvittavan, Kaikkea, koska saa halvemmalla, On paljon sitä mitä ei saa Kankaanpäästä Pyrin ostamaan tuotteet omasta kunnasta tai seutukunnan alueelta Apteekkituotteet, koska apteekkien valikoima parempaa ja hinnat edullisempia sekä apteekkien aukiolot pidempiä esim. lauantait ja sunnuntait. auton Autotarvikkeita bensiini joskus bensaa vaatteita vaatteet vaatteet! Vaatteet vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Lähinnä vaatteita (naisten Harrastusvälineitä harrastusvälineet urheiluvälineitä Harrastukseen liittyviä vaatteita urheiluvaatteita urheiluvälineitä elintarvikkeet elintarvikkeet ruoka lounasta grillimakkaraa, jota ei täältä saa apteekkituotteet tupakkaa 9

10 Internetistä pelit, musiikki, ohjelmat, kirjat, vaatteita, harrasteet, elokuvat elokuvia rautakauppatavarat vaatteita sekä nuorisolle ) Naisten, nuorten ja miesten vaatteita lasten vaatteita lastenvaatteet lastenvaatteet/tarvikkeet joskus vaatteita joskus vaatteita Juhlavaatteita kenkiä kenkiä kengät kengät kengät kengät kenkiä kosmetiikkaa kosmetiikka elektroniikkaa elektroniikka elektroniikkaa kodin sähkötekniikka kodinkoneita suuremmat kalliimmat ostokset lelut lahjatavarat Huonekaluja huonekalut huonekalut huonekalut yms sisustustarvikkeet sisustustarvikkeet Kalusteita antiikkia erikoisemmat astiat astiat SEUTUKESKUSROOLISSA, KESKUSTASSA JA KYLISSÄ LÖYTYY POTENTIAALIA I : Seutukeskus, jossa erityisryhmien tarpeet huomioitu hyvin Yleiskaavoituksella on turvattava Kankaanpään kehitys Pohjois-Satakunnan keskuksena, tärkein asia ovat työpaikat. Kaavoitukseen yhteistyötä myös yksityisten maanomistajien kanssa kuten PKS:lla. Erityisryhmät mukaan suunnitteluun. Kotoa muuttavien kehitysvammaisten asumispalvelujen kartoitus on tehty, mutta kokonaiskuvaa ei ole, joten tilanne tulisi selvittää perinpohjaisesti yleiskaavatyössä. Koirapuiston tarve on ilmeinen ja kiireellinen. II : Keskustan parempi näkyvyys ja liikenteen sujuvuus Kunnan rajoille ystävällinen tervetuliaistoivotus esim. Tervetuloa kylään Pohjois- Satakunnan sydämeen. Muutenkin mainostus heikkoa, sillä Niinisalossa mainostetaan Ikaalisten, eikä Kankaanpään ROLLssia! Taidekehäinfo paremmin esille, kyltit. Kaupallisen poolin rooliin kuuluu sujuva liikenne, joten torin liikennejärjestelyjä tulisi selkeyttää. Lisäksi liikenneympyrä Jämintien ja Keskuskadun risteykseen sekä mahdollisesti muutamaan muuhun ongelmakohtaan. Myös asiakaspalveluun pitäisi panostaa. Keskustassa suojateille hidastetöyssyjä ja valoja. Torin jälkeen torin ympäristö kuntoon. Leppäsen korttelin paikalle sopisi puisto. III : Kylien roolissa potentiaalia jo pienin parannuksin Linja-autokatokset tulisi uusia edustaviksi ja monikäyttöisiksi infopisteiksi, kyläyhdistysten ja tapahtumien mainospaikoiksi, joilla olisi myös maamerkkinimi. Katokset toimisivat kohtauspaikkoina ja edustavina kaupungin mainoksina, jotka houkuttelisivat ohikulkijoita poikkeamaan peremmälle esim. ihastelemaan kaupunginpuutarhurin kesäisiä luomuksia. Kylien ja haja-asutusalueiden tiet parempaan kuntoon. Narviin tulisi kehittää viihtyisä, väljä vanhanajan kylämäinen asutusalue lapsiperheille. Kalliolouhos kaupungin keskustan läheisyydessä on mahdoton ajatus. Myös kylien haja-asutusta on kehitettävä kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Suuret omakotitontit, jotka mahdollistavat eri sukupolvien rakentamisen samaan pihapiiriin. 10

11 KAUPUNKILABORATORIO: ULKOISIIN TRENDEIHIN VASTAAMINEN Seuturooli; kaupunkistrategia; elinkeinot palvelut RYHMÄTYÖMUISTIO / Mariitta Vuorenpää Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS TULO LÄHTÖ NETTOMUUTTO yht: TRENDIN VAIKUTUS KAN- KAANPÄÄN TULEVAISUUTEEN TRENDIN VAIKUTUS KAU- PUNKILAISTEN ARKEEN MEGATRENDI: MT 1: Keskittyminen, kaupungistuminen, mutta myös suburbanisaatio (hajakeskittyminen kuten Vanhasen malli ) ovat vahvoja tendenssejä Onko Kankaanpään seutukeskuspotentiaali asukkaiden houkuttelemisessa käyty jo loppuun? Tulossa on uusi osavuosiasujien potentiaali: o varakkaat (perijäsukupolvi, hyvät ammatit molemmilla) 2 asunnon omistajat eli osavuosiasujat o Kankaanpäässä vanha kotipaikka tai ostetaan vanha rakennus, jota kunnostetaan jne., toinen (kerrostalo)asunto isossa kaupungissa o varallisuudella halutaan avaruutta ja väljyyttä ympärille (tietyssä elämänvaihessa), vastapainoa kaupunkielämälle, mutta vain osanvuotta o varakkaat odottavat vaativia vaihtoehtoja 11

12 o asunnot joutuu nopeampaan kiertoon kysymyksiä: o mihin kuntaan osavuosiasujat maksavat veronsa? o yleistyykö osavuosiasuminen kuitenkaan lasten koulun takia? o onko kaupungin hyvä suosia hajallaan asumista: kestääkö kaupungin talous? o ratkaiseeko tietotekniikan kehitys palveluongelman? (haja-asutusalueella ja kylissä palvelut ovat automatkan päässä ongelmana kunnan velvoitteet ja asukkaan autoilun hiilijälki) Suositeltava tavoite on hyvät ja väljät tonttialueet, joista on lyhyet etäisyydet luontoon, liikuntapalveluihin ja muihin palveluihin. Kaupungit tarvitsevat markkinointia ja tuotteistamista : Kaupunkien välisessä kilpailutilanteessa kaupunkien täytyy tuotteistaa potentiaalejaan ja markkinoida tuotteitaan. Tämä tarkoittaa asuntoalueiden, palvelujen ja elämänlaadun TUOTTEISTAMISTA: esim. väljät tontit kävely etäisyydellä palveluista. MT 2: Ilmastonmuutos kaupunkistrategisena ja elinkeinokysymyksenä Ilmastonmuutoksen ohessa syntyy uusia potentiaaleja, joihin tarttua: o Jämin suosioon syntyy kasvupotentiaalia = Etelä Suomen lappi (lähempänä kuin Lappi!) o Sisälajien harrastaminen yleistyy joukkuelajit yleisurheilun sijaan o Ei aiheuttane muutoksia palvelurakenteeseen Kankaanpäässä kompensoiko liikkumisen hinnannoususta johtuva ostovoiman siirtymän väheneminen ostouskollisuuden kasvun? Mikä on nettikaupan rooli tästä näkökulmasta? o Rakennusteollisuuden kysyntä kaupungin ym. tukema laboratorio kehitystyöhön o Bioenergiapellot o Maatalouden uudet mahdollisuudet (?) o Vesiteollisuuden nousu (mustan kullan ajasta kirkkaan kullan aikaan): Euroopan vedet ovat likaisia - juomavesi pullosta eli puhtaan, makean veden pula on sitä suurempi, mitä etelämmäksi tai idemmäksi mennään: putki Merikarvialle on jo, vesisäiliöalukset siitä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Entä maailman paras pullovesi! Jos huonoa pullovettä kannattavaa tuoda Suomeen, jopa Kankaanpäähän, niin eikö hyvää pullovettä ole kannattavaa jo nyt viedä Eurooppaan? - Kuinka paljon vettä vientiin riittäisi? o LISÄYS: Esimerkiksi 0,7 l:n pullo lähdevettä Aava Saksalta VEEN-pullossa maksaa 3,5 - uskomattoman design/gourmetilmiön nettisivulla kannattaa vierailla: - miten taide ja vesi voisivat kohdata Kankaanpäässä? 12

13 MT 3: Tietotekniikan työtä, opiskelua ja vapaa-ajanviettoa muuttava vaikutus on alkanut näkyä nuorten aikuisten ja lapsiperheiden valinnoissa ELÄMÄN JA TOIMINNAN PAIKKASIDONNAISUUS HÄVIÄÄ = ihmisten välinen etäisyys katoaa: kohta ei tarvitse muuttaa, eikä siirtyä, vaan teemme VIRTUAALIMATKOJA JA OPISKELEMME VIRTUAALIKOULUISSA JA -YLIOPISTOISSA. Ihmisten yhteisöt ja viiteryhmät ovat ympäri maailmaa, mutta silti kaupunkia tarvitaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen, johon kaupungin tulisi tarjota paikkoja, tiloja, tapahtumia, palveluja jne. Kankaanpään kaltaiset seudut tulevat kilpailukykyisemmiksi, koska suuri tulevaisuuden kysyntä kohdistuu peruspalvelujen läheisyyteen, turvalliseen miljööseen ja puhtaaseen ympäristöön. Olisiko Kankaanpään koko optimaalinen juuri tästä näkökulmasta? MT 4: Työperäinen maahanmuutto lisääntyy Työperäinen maahanmuutto Baltiasta ja Puolasta vähenee, kun maat omavaraistuvat. Seuraavaksi työtekijöitä alkaa tulla EU:n ulkopuolelta, kuten Kiinasta. Tärkeää saada työntekijät perhekunnittain; parakissa asuva mies ei viivy kauan. Houkuttelu edellyttää palveluja, kuten opetusta äidinkielellä, etnisiä erikoispalveluja (kirkkoja, elintarvikkeita jne.), huokeita vuokra-asuntoja jne. Työpaikkarakenteen monipuolistaminen eli työpaikkatarjonta myös korkeammin koulutetuille on haaste (omia, kotimaisia ja maahanmuuttajia ajatellen): luksustarjontaa osaajille mitä se voisi olla? (-voisiko kunta tarjota unelmatalon rakennuttamispalveluja?) Työperäisten maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen on olennaisin haaste monokulttuurisuuteen tottuneille suomalaisille ja kankaanpääläisille: o miten tulijat otetaan positiivisesti vastaan? o mitä positiivinen monikulttuurisuus on? miten muutumme sellaisiksi? o tarvitaan asennekasvatusta (kunnan ja koulujen rooli asennekasvatuksen järjestäjänä?) Leviääkö Pakkalailmiö (15km pyörällä töihin)? -Syntyykö uutta liikkumiskulttuuria ja turvallisien yhteyksien tarpeita? Työperäisen maahanmuuton onnistuminen on myös haaste markkinoinnille: missä ovat potentiaaliset tulijat juuri tänne, ja kuinka heihin saadaan yhteys? miten heille tulisi markkinoida Kankaanpäätä? Olisiko Pitkämäen potentiaali PIKKU VARSOVA, kun kotimainen kysyntä on lamassa? YLEISKAAVAN tai muun puitteissa tulisi järjestää ulkomaalaisille työntekijöille KYSELY siitä, mitä he odottavat, kaipaavat kaupungilta, asumiselta, palveluilta jne. Vuonna 2010 avataan slaavilainen ravintola Postelliin! 13

14 MT 5: Tekoälyn ja tietotekniikan mahdollisuudet, mutta myös ohjaus ja valvonta levittäytyvät yhteiskunnan ja talouden joka sektorille Tietotekniikan laajamittainen hyväksikäyttö on turvallista niin kauan kuin viranomaiset käyttävät sitä yhteiseksi hyödyksi, mutta säilyvätkö systeemit turvallisina tulevaisuudessa? Rikollisten käsissä kerätyt tiedot antavat mahdollisuuksia monipuoliseen väärinkäyttöön. Olennainen kysymys on, miten tieto pysyy vain yhteiskunnan rakentajilla? Syntyykö tai pitäisikö synnyttää yhteiskunnan puolesta positiivista kansalaisia suojelevaa valvontaa (vrt. nyk. Poliisi tietopoliisi, nettipoliisi)? Mikä on kunnan vastuu tässä? Onko tässä kunnan uusi palvelumuoto ajatellen erityisesti vanhempaa sukupolvea ja nuoria? MT 6: Alueiden ja paikkojen välinen kilpailu vetovoimasta osaavasta työvoimasta, asukkaista ja matkailijoista kiihtyy Kuusi pointtia Kankaanpään vetovoiman kasvattamiseksi: 1 IMAGOKUVAN KOHOTTAMINEN Kankaanpäällä ja kankaanpääläisillä on huono maine, erityisesti ympäryskunnissa. Mistä se johtuu? Miten siitä päästään eroon? Miten se muutetaan positiiviseksi? 2 KAUPUNGIN TALOUS KUNTOON Tulot ja menot tasapainoon menoja supistamalla. Politiikkaan kaukonäköisyyttä. 3 PERUSPOTENTIAALIEN TUOTTEISTAMINEN Kaunis ympäristö, puhdas vesi, harjut, turvallisuus, hiljaisuus, jne. 4 NIINISALON VARUSKUNTA Olennainen työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. 5 KOULUTUSPAIKKOJEN TARJONTA Koulutuspaikkoja mm. potentiaalisille yritystoiminnan kehitysalueille ja synergia-aloille, jolloin nuorille on tarjota tulevaisuutta ja samalla saadaan uusia työpaikkoja ja asukkaita, myös palvelualoille. (Myös luovilla aloilla on olennainen merkitys tulevaisuuden innovaatiomyönteisen ympäristön ylläpidossa sekä työntekijöiden perheiden elämässä.) Koulutuspaikkojen markkinointi on osa paikkakunnan markkinointia. 6 MAAILMAN PARASTA VETTÄ MAAILMALLE Vesiluonnonvaran hyödyntäminen ennen kuin muut (esim. ruotsalaiset) ehtivät ensin. 14

15 MYÖS LAUANTAITORIKYSELYSSÄ OTETTIIN KANTAA ELINVOIMAN JA PALVELUJEN- KEHITTÄMISEEN 15

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot