KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ
|
|
- Saija Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 1: Elinkeinot palvelut Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: MUUT TEEMARAPORTIT: 2: Asuminen ja elämänvaiheet 3: Liikkuminen ja kulutus 4: Kaupunkikulttuuri 5: Viherverkot ja luonnon arvot KARTTA (3), 5-7 Teemaraportteihin on koottu kaupunkihautomotyöskentelyn, kaupunkilaiskyselyn, tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn ja lauantaitorikyselyn tulokset soveltuvin osin. Teemaraportin on koonnut projp. Mariitta Vuorenpää Kankaanpään työttömyysaste ja väkiluku , , ,0 10, Työttömyysaste Koko väestö , , Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö Työttömyys on vähentynyt olennaisesti, mutta silti 10% työvoimasta on vailla töitä. Lääke? 1
2 LÄHTÖKOHTIA JA OLENNAISIA KYSYMYKSIÄ Kankaanpäässä on elinvoimainen, innovatiivinen ja kasvava elinkeinopohja, jonka toimintaedellytyksiä yleiskaavatyöllä ja suunnitelmalla pyritään edistämään. Ongelma 1: työnantajien näkökulmasta sopivan työvoiman riittävyys. Ongelma 2: työntekijöiden näkökulmasta: työpaikkarakenteen ohuus eli perheen molempien puolisoiden työllistyminen Kankaanpäässä. Ongelma 3: runsas pendelöinti (työmatka kunnan ulkopuolelle ja puolelta) seudulla ja ultrapitkät työmatkat (2. asunto esim. PKS:lla) ei ole liikenteellisesti energiatehokasta, ekologisesti mielekästä eikä tulevaisuudessa todennäköisesti mahdollistakaan. Olennaiset kysymykset tulevaisuuden maankäyttövarausten ja liikenneyhteyksien näkökulmasta: 1. Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. 2. Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen. 3. Parkanontien uuden liikennepalvelualueen paikka (bensa-asema oheispalveluineen) ja toiminnallinen konsepti. 4. Yritystoiminnan tilojen luonne, alueiden painopisteet ja kasvusuunnat. Työpaikkamäärä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen. Palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuustyöpaikat vähentyneet. KANKAANPÄÄSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT = TYÖPAIKKAKEHITYS X Toimiala tuntematon Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot P Työnantajakotitaloudet TYÖLLINEN PÄIVÄVÄESTÖ O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1000 D Teollisuus C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous 2
3 Työpaikkaomavaraisuus on jälleen nousussa. Ikärakenteen vanhentuminen nostaa työpaikkaomavaraisuutta, jos työpaikkamäärä ei samaan aikaan laske. Työpaikoista ei siis ole pulaa. Kankaanpää TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE 110 % 108 % 106 % 104 % 102 % 100 % * Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan eniten (N) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun, (L) julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, (J) rahoitustoiminnan, (E) Sähkö- ja vesihuollon sekä (D) Teollisuuden toimialoilla vuonna Muutokset ovat nopeita, millainen tilanne on nyt? 180 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS TOIMIALOITTAIN Kankaanpään työntekijät / alueella työssäkäyvät OMAVARAISUUSASTE % A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon
4 Kasvavia toimialoja ovat rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut, joista yhteiskunnalliset palvelut on kasvanut eniten. Kunnan palveluja tarvitaan ikärakenteen vanhenemisen seurauksena yhä enemmän. Paikallinen SOTE-piiri ratkoo tätä kysymystä. Kankaanpään työpaikkojen toimialarakenne * (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 2007 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Metallikylän asemakaava on valmisteilla ja tontinmyyntineuvottelut käynnissä. 4
5 KAUPUNKIHAUTOMO hautomo SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT 1: Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. MITÄ PUUTTUU? MITÄ TARVITAAN JA MIHIN? POTENTIAALIT JOIHIN TARTTUA? Rautatieyhteys Pori KANKAANPÄÄ Parkano: Teollisuuden raskaiden kuljetusten tarpeet kohdistuvat tulevaisuudessa todennäköisesti uudestaan raiteille mahdollisuutta ei tule poissulkea. Näin Kankaanpäällä olisi myös yhteys Porin satamaan. Parempi tie Ikaalisiin ja Tampereelle, jotka ovat yritysyhteistyön voimakkaimpia kasvusuuntia. Yrityksillä on sinne enemmän yhteyksiä kuin Poriin. Tampereella on mm. teknillinen yliopisto, se on Suomen aluekeskuksista toiseksi suurin ja sen yritystoiminta on viime vuosina voimakkaasti kehittynyt. ja vain 85 km päässä! Kankaanpää Ikaalinen yhteys tulisi maakuntakaavan tasolla merkitä seudullisesti kehitettäväksi pääväyläksi. Lyhyemmän yhteyden kehittämistä Sävin kautta pitäisi tutkia. Sujuvat jatkoyhteydet Tampereelle ja Helsinkiin: AIKATAULUJEN YHTEENSOVITTAMINEN, hintapolitiikka. Jämin matkailualueen monipuoliset potentiaalit: jo nyt 370 vuodepaikkaa sesonkiaikaan 70%:n käyttöasteella, pienilmailukenttä, hiihtoputki, luonnon erityisluonne, näkötorni, lähteet jne. YRITYSALUEIDEN PAINOPISTEET JA KASVUSUUNNAT Yritystoiminnan kehittämisen painopiste Lorvikylässä Yritystontteja on Kankaanpäässä ollut tarjolla hyvin, hyvillä paikoilla ja se on edesauttanut yritysten sijoittumista tänne. Lorvikylän ja Koskenojan alueet muodostavat yritystoiminnan kannalta hyvän kokonaisuuden, jossa yritysten väliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen syntyy edellytyksiä. Sitä voidaan edistää yritysten yhteisen palvelupisteen rakentamisella. Uuden Ruukintien yhteys parantaa entisestään alueen liikenteellistä toimivuutta ja ohjaa raskasta liikennettä pois kaupungin keskustasta. Alueen sijainti on erinomainen rautatien ja VT23:n välissä, joten teollisuusalueen kehittyminen Jämintielle asti on hyvä turvata tulevaisuuden potentiaalina. Alueella tarvittaisiin myös konttoritiloja ja yritystalo pienemmille raskaamman yritystoiminnan kanssa yhteistyössä toimiville yrityksille. Toinen yritystoiminnan vahva alue on Myllymäessä Sillanpäänkadun ja Halmeenkadun varsi. Lisäksi keskustaan tarvittaisiin moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus (Satakunnan puhelimen tila?) Yritystoiminnan alueita on turha levittää eri puolille kaupunkia, joten Kärjen alueelle yleiskaava92:ssa osoitettu Pansian teollisuusalueen laajentumisvaraus on turha ja voidaan osoittaa muuhun käyttöön. SYNTYYKÖ KILPAILUVALTTI? KYLLÄ: - Hyvä tonttitarjonta isoille yrityksille - Ratayhteyden tarjoaminen - Pienyritystalo metallikylän yhteyteen 5
6 PARKANONTIEN UUDEN LIIKENNEPALVELUALUEEN KONSEPTI JA PAIKKA? Tarve on ilmeinen, koska Parkanon ja Porin välillä, (93km) VT 23:lla on vain pienehkö SEO. Yleistä: Suunnittelussa on syytä pitää mielessä, että bensa-asemat eivät houkuttele ohikulkijoita kaupunkiin, ellei palvelun käyttäjällä muutenkin olisi asiaa kaupunkiin. Sen sijaan bensa-asemien monipuoliset palvelut houkuttelevat asukkaita ja työntekijöitä palveluihinsa, mikä ei ole ongelma, jos kaupungin palvelukapasiteetti ei ole riittävä. Ohikulkijoita käyttämään kaupungin palveluja voi houkutella paremmalla viitoituksella ja mainostauluilla. Bensa-asema kaupungin porttina idean käyttökelpoisuus riippuu siitä, millaista imagoa kaupunki haluaa viestittää. Konsepti: 1. bensa-asema 24h vai kahvio + lounaspaikka 3. päivittäistavaroiden pienmyymälä 4. rekkaparkki? 5. rekkamiesten palvelupiste (yöpyminen) 6. muuta? sijainnissa HYVÄÄ: sijainnissa HUONOA: ve 1 Liikenneympyrän lounaispuoli klväylän takana (vähän kauempana liikenneympyrän viereisen upottavan maaperän ja Valometsän läheisyyden takia) toimii kaupungin porttina (jos halutaan) kahvilasta voi katsella valometsää kerää tankkaajia molemmilta valtateiltä keskeinen paikka kaupunkilaisten saavuttaa maaperän soveltuvuus tarkastettava: pv., savisuus (+rak. kust.) kerää asiakkaita myös Asemakadun nykyisiltä asemilta ja Shelliltä ve 2 VT 23:n ja Jämintien risteys perustusominaisuudet paremmat kasvavan teollisuusalueen yhteydessä (kahvi- ja lounaspaikka) tilaa raskaanliikenteen palvelupisteelle ja parkkipaikalle kaupungin pohjoispuolen palvelupiste kaupungin pohjoinen portti ja sisääntuloväylä VT44:n eli Pohjanmaantien bensanostajat menevät muille asemille (Asemakadun nykyisille asemille ja Shellille eli hyvä ominaisuus olevien yrittäjien näkökulmasta) ve 3 VT 23:n ja Halmeenkadun risteys. SEO laajentaa jo, joten ei liene järkevä sijoituspaikka 6
7 2: Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen Tulevaisuuden yrityspotentiaalit Tulevaisuuden työntekijäpotentiaalit Ulkomaiseen työvoimaan investoiminen TOIMENPITEET 1) POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIAN (2005) MUKAAN TOIMI- ALAKOHTAISET KASVUTAVOITTEET OVAT VUOTEEN 2015 ELINVOIMAISET: - Kone- ja laitevalmistus 160% - Puutuote 150% - Matkailu 400% - Elintarvike 100% - Hyvinvointi ja liikunta 80% - Yrityspalvelut 100% - Visiona on myös ÄLYKYLÄ, joka hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 2) Matkailun ja työntekijöille tarjotun elinympäristön näkökulmasta KULTTUURI- TUOTANNON työpaikat ovat tärkeä painopiste, jolle on hyvät lähtökohdat mm. taidekaupunkialustalta. 3) Myös internetin sisältötuotannon luovat työpaikat ovat periaatteessa paikkaan sitoutumattomia ja voivat sijoittua Kankaanpäähän, mutta niiden työntekijät tarvitsevat kohtauspaikkoja tarjoavaa, monipuolisesti stimuloivaa kaupunkikulttuuria: - voitaisiinko siihen panostaa? 4) Varuskunta on merkittävä työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. - Ikärakenteen muutos johtaa siihen, että ympäryskunnista, joissa ikärakenne on jo nyt painottunut vanhempiin ikäluokkiin, on yhä vaikeampi saada työvoimaa, todellisuudessa seudun perusväestön työvoimatarjonta vähenee 20%:lla seuraavien vuosikymmenten aikana. - Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on käynnissä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia (puolalaisia, kiinalaisia, muita aasialaisia). Ikärakenteen tuottama tarve on noin 2000 työntekijää vuonna Perheiden molempien puolisoiden työllistyvyyteen Kankaanpäässä tulee vaikuttamaan naisten siirtyminen metalli- ym. teollisuuden piiriin. Koulutuksessa ja markkinoinnissa tämä näkyy jo ulkomaalaistaustaista työntekijää merkitsee noin 3000 aikuista ja vielä enemmän lapsia eli noin 6000 asukkaan yhteisöä! (= puolet Kankaanpään nykyisistä asukkaista.) - Kotouttaminen yhteisöllisyyttä lisäävien paikkojen ja tilojen tarjoaminen: siirtolapuutarhat, viljelypalstat 1. Selvitetään kuinka paljon seudulla on vierasperäisiä työntekijöitä ja mistä. 2. Tehdään kysely ulkomaisen työvoiman odotuksista: yhteistyössä työvoimatoimiston, kehittämiskeskuksen ja AMK:n liiketalouspuolen kanssa (Kimmo Kallama). Mietitään kysymykset myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. 3. Yritysten voimien yhdistäminen vierasperäisten työntekijöiden kotouttamisessa (kulttuuri ym. kysymykset), asuntojen rakentamisessa jne. Kehittämiskeskus koordinoimaan hanketta (Leader-rahaa, Casatino jne.): esim. Ruotsissa tehdas on ollut mukana rakentamassa asuntoaluetta. 4. Erilaisten asuntojen ja asumisvaihtoehtojen tarjoaminen / kaupungin rooli, yri- 7
8 tysten aktiivisuus. Esim. halvat vuokra-asunnot, rivitalot, valmiiksi rakennutetut omakotitalot. - Mitä olevia asuntoja olisi tarjolla? SYNTYYKÖ KILPAI- LUVALTTI? Millaisia oheispalveluja tarvitaan? Kyllä, jos pystytään ulkomaalaisten positiiviseen kotoutumiseen ja tarpeet huomioivan asuntotarjonnan, ja jopa kokonaisen asuntoalueen kehittämiseen. Myös palvelujen kehittäminen on olennaista. Tänne koko perhe! Muuttakaa tekin Kankaanpäähän, siellä. En lähde Uudellemaalle, täällä on kaikki edullisesti lähellä jne. - golf - tapahtumat - paikallisten asukkaiden ja vierasperäisten asukkaiden positiivisen kohtaamisen paikat ja tavat - moderni yritystilakompleksi / teknologiakeskus keskeisellä paikalla 8
9 KAUPUNKILAISKYSELYN TULOKSIA SEURUSTELU- JA KULTTUURITARJONNASSA VAJETTA Kaupunkimaisten ravintolapalveluiden ja kulttuuritarjonnan yksipuolisuus näkyy vastauksissa. Monipuolisempaa tarjontaa löytyy Porista (64km) ja Tampereelta (95km), jotka eivät ajallisesti ole juurikaan kauempana kuin Uudellamaalla asuvien suuntautuminen Hgin keskustan palveluihin. Kehittämisen tarvelistalla ovat joukkoliikenne, vaate- ja kenkäkaupat erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta, talviset liikuntapalvelut, kehitysvammaisten harrastusmahdollisuudet, nuorison kohtauspaikat, kulttuuri- ja ravitsemuspalvelut sekä monipuolisempi yöelämä = kaupunkimaiset kohtauspaikat. ERIKOISTAVARAKAUPAN TARJONNASSA KEHITYSPOTENTIAALIA Vaatteiden, kenkien ja erilaisten harrastusvälineiden tarjonta on isommissa kaupungeissa luonnollisesti monipuolisempaa ja se näkyy vastauksissa. VASTAUSTEN USEUS HYÖDYKKEISSÄ, JOTKA HANKITAAN KANKAANPÄÄN ULKOPUOLELTA Yleisesti: Kaiken tarvittavan, Kaikkea, koska saa halvemmalla, On paljon sitä mitä ei saa Kankaanpäästä Pyrin ostamaan tuotteet omasta kunnasta tai seutukunnan alueelta Apteekkituotteet, koska apteekkien valikoima parempaa ja hinnat edullisempia sekä apteekkien aukiolot pidempiä esim. lauantait ja sunnuntait. auton Autotarvikkeita bensiini joskus bensaa vaatteita vaatteet vaatteet! Vaatteet vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteet Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Vaatteita Lähinnä vaatteita (naisten Harrastusvälineitä harrastusvälineet urheiluvälineitä Harrastukseen liittyviä vaatteita urheiluvaatteita urheiluvälineitä elintarvikkeet elintarvikkeet ruoka lounasta grillimakkaraa, jota ei täältä saa apteekkituotteet tupakkaa 9
10 Internetistä pelit, musiikki, ohjelmat, kirjat, vaatteita, harrasteet, elokuvat elokuvia rautakauppatavarat vaatteita sekä nuorisolle ) Naisten, nuorten ja miesten vaatteita lasten vaatteita lastenvaatteet lastenvaatteet/tarvikkeet joskus vaatteita joskus vaatteita Juhlavaatteita kenkiä kenkiä kengät kengät kengät kengät kenkiä kosmetiikkaa kosmetiikka elektroniikkaa elektroniikka elektroniikkaa kodin sähkötekniikka kodinkoneita suuremmat kalliimmat ostokset lelut lahjatavarat Huonekaluja huonekalut huonekalut huonekalut yms sisustustarvikkeet sisustustarvikkeet Kalusteita antiikkia erikoisemmat astiat astiat SEUTUKESKUSROOLISSA, KESKUSTASSA JA KYLISSÄ LÖYTYY POTENTIAALIA I : Seutukeskus, jossa erityisryhmien tarpeet huomioitu hyvin Yleiskaavoituksella on turvattava Kankaanpään kehitys Pohjois-Satakunnan keskuksena, tärkein asia ovat työpaikat. Kaavoitukseen yhteistyötä myös yksityisten maanomistajien kanssa kuten PKS:lla. Erityisryhmät mukaan suunnitteluun. Kotoa muuttavien kehitysvammaisten asumispalvelujen kartoitus on tehty, mutta kokonaiskuvaa ei ole, joten tilanne tulisi selvittää perinpohjaisesti yleiskaavatyössä. Koirapuiston tarve on ilmeinen ja kiireellinen. II : Keskustan parempi näkyvyys ja liikenteen sujuvuus Kunnan rajoille ystävällinen tervetuliaistoivotus esim. Tervetuloa kylään Pohjois- Satakunnan sydämeen. Muutenkin mainostus heikkoa, sillä Niinisalossa mainostetaan Ikaalisten, eikä Kankaanpään ROLLssia! Taidekehäinfo paremmin esille, kyltit. Kaupallisen poolin rooliin kuuluu sujuva liikenne, joten torin liikennejärjestelyjä tulisi selkeyttää. Lisäksi liikenneympyrä Jämintien ja Keskuskadun risteykseen sekä mahdollisesti muutamaan muuhun ongelmakohtaan. Myös asiakaspalveluun pitäisi panostaa. Keskustassa suojateille hidastetöyssyjä ja valoja. Torin jälkeen torin ympäristö kuntoon. Leppäsen korttelin paikalle sopisi puisto. III : Kylien roolissa potentiaalia jo pienin parannuksin Linja-autokatokset tulisi uusia edustaviksi ja monikäyttöisiksi infopisteiksi, kyläyhdistysten ja tapahtumien mainospaikoiksi, joilla olisi myös maamerkkinimi. Katokset toimisivat kohtauspaikkoina ja edustavina kaupungin mainoksina, jotka houkuttelisivat ohikulkijoita poikkeamaan peremmälle esim. ihastelemaan kaupunginpuutarhurin kesäisiä luomuksia. Kylien ja haja-asutusalueiden tiet parempaan kuntoon. Narviin tulisi kehittää viihtyisä, väljä vanhanajan kylämäinen asutusalue lapsiperheille. Kalliolouhos kaupungin keskustan läheisyydessä on mahdoton ajatus. Myös kylien haja-asutusta on kehitettävä kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Suuret omakotitontit, jotka mahdollistavat eri sukupolvien rakentamisen samaan pihapiiriin. 10
11 KAUPUNKILABORATORIO: ULKOISIIN TRENDEIHIN VASTAAMINEN Seuturooli; kaupunkistrategia; elinkeinot palvelut RYHMÄTYÖMUISTIO / Mariitta Vuorenpää Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS TULO LÄHTÖ NETTOMUUTTO yht: TRENDIN VAIKUTUS KAN- KAANPÄÄN TULEVAISUUTEEN TRENDIN VAIKUTUS KAU- PUNKILAISTEN ARKEEN MEGATRENDI: MT 1: Keskittyminen, kaupungistuminen, mutta myös suburbanisaatio (hajakeskittyminen kuten Vanhasen malli ) ovat vahvoja tendenssejä Onko Kankaanpään seutukeskuspotentiaali asukkaiden houkuttelemisessa käyty jo loppuun? Tulossa on uusi osavuosiasujien potentiaali: o varakkaat (perijäsukupolvi, hyvät ammatit molemmilla) 2 asunnon omistajat eli osavuosiasujat o Kankaanpäässä vanha kotipaikka tai ostetaan vanha rakennus, jota kunnostetaan jne., toinen (kerrostalo)asunto isossa kaupungissa o varallisuudella halutaan avaruutta ja väljyyttä ympärille (tietyssä elämänvaihessa), vastapainoa kaupunkielämälle, mutta vain osanvuotta o varakkaat odottavat vaativia vaihtoehtoja 11
12 o asunnot joutuu nopeampaan kiertoon kysymyksiä: o mihin kuntaan osavuosiasujat maksavat veronsa? o yleistyykö osavuosiasuminen kuitenkaan lasten koulun takia? o onko kaupungin hyvä suosia hajallaan asumista: kestääkö kaupungin talous? o ratkaiseeko tietotekniikan kehitys palveluongelman? (haja-asutusalueella ja kylissä palvelut ovat automatkan päässä ongelmana kunnan velvoitteet ja asukkaan autoilun hiilijälki) Suositeltava tavoite on hyvät ja väljät tonttialueet, joista on lyhyet etäisyydet luontoon, liikuntapalveluihin ja muihin palveluihin. Kaupungit tarvitsevat markkinointia ja tuotteistamista : Kaupunkien välisessä kilpailutilanteessa kaupunkien täytyy tuotteistaa potentiaalejaan ja markkinoida tuotteitaan. Tämä tarkoittaa asuntoalueiden, palvelujen ja elämänlaadun TUOTTEISTAMISTA: esim. väljät tontit kävely etäisyydellä palveluista. MT 2: Ilmastonmuutos kaupunkistrategisena ja elinkeinokysymyksenä Ilmastonmuutoksen ohessa syntyy uusia potentiaaleja, joihin tarttua: o Jämin suosioon syntyy kasvupotentiaalia = Etelä Suomen lappi (lähempänä kuin Lappi!) o Sisälajien harrastaminen yleistyy joukkuelajit yleisurheilun sijaan o Ei aiheuttane muutoksia palvelurakenteeseen Kankaanpäässä kompensoiko liikkumisen hinnannoususta johtuva ostovoiman siirtymän väheneminen ostouskollisuuden kasvun? Mikä on nettikaupan rooli tästä näkökulmasta? o Rakennusteollisuuden kysyntä kaupungin ym. tukema laboratorio kehitystyöhön o Bioenergiapellot o Maatalouden uudet mahdollisuudet (?) o Vesiteollisuuden nousu (mustan kullan ajasta kirkkaan kullan aikaan): Euroopan vedet ovat likaisia - juomavesi pullosta eli puhtaan, makean veden pula on sitä suurempi, mitä etelämmäksi tai idemmäksi mennään: putki Merikarvialle on jo, vesisäiliöalukset siitä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Entä maailman paras pullovesi! Jos huonoa pullovettä kannattavaa tuoda Suomeen, jopa Kankaanpäähän, niin eikö hyvää pullovettä ole kannattavaa jo nyt viedä Eurooppaan? - Kuinka paljon vettä vientiin riittäisi? o LISÄYS: Esimerkiksi 0,7 l:n pullo lähdevettä Aava Saksalta VEEN-pullossa maksaa 3,5 - uskomattoman design/gourmetilmiön nettisivulla kannattaa vierailla: - miten taide ja vesi voisivat kohdata Kankaanpäässä? 12
13 MT 3: Tietotekniikan työtä, opiskelua ja vapaa-ajanviettoa muuttava vaikutus on alkanut näkyä nuorten aikuisten ja lapsiperheiden valinnoissa ELÄMÄN JA TOIMINNAN PAIKKASIDONNAISUUS HÄVIÄÄ = ihmisten välinen etäisyys katoaa: kohta ei tarvitse muuttaa, eikä siirtyä, vaan teemme VIRTUAALIMATKOJA JA OPISKELEMME VIRTUAALIKOULUISSA JA -YLIOPISTOISSA. Ihmisten yhteisöt ja viiteryhmät ovat ympäri maailmaa, mutta silti kaupunkia tarvitaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kohtaamiseen, johon kaupungin tulisi tarjota paikkoja, tiloja, tapahtumia, palveluja jne. Kankaanpään kaltaiset seudut tulevat kilpailukykyisemmiksi, koska suuri tulevaisuuden kysyntä kohdistuu peruspalvelujen läheisyyteen, turvalliseen miljööseen ja puhtaaseen ympäristöön. Olisiko Kankaanpään koko optimaalinen juuri tästä näkökulmasta? MT 4: Työperäinen maahanmuutto lisääntyy Työperäinen maahanmuutto Baltiasta ja Puolasta vähenee, kun maat omavaraistuvat. Seuraavaksi työtekijöitä alkaa tulla EU:n ulkopuolelta, kuten Kiinasta. Tärkeää saada työntekijät perhekunnittain; parakissa asuva mies ei viivy kauan. Houkuttelu edellyttää palveluja, kuten opetusta äidinkielellä, etnisiä erikoispalveluja (kirkkoja, elintarvikkeita jne.), huokeita vuokra-asuntoja jne. Työpaikkarakenteen monipuolistaminen eli työpaikkatarjonta myös korkeammin koulutetuille on haaste (omia, kotimaisia ja maahanmuuttajia ajatellen): luksustarjontaa osaajille mitä se voisi olla? (-voisiko kunta tarjota unelmatalon rakennuttamispalveluja?) Työperäisten maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen on olennaisin haaste monokulttuurisuuteen tottuneille suomalaisille ja kankaanpääläisille: o miten tulijat otetaan positiivisesti vastaan? o mitä positiivinen monikulttuurisuus on? miten muutumme sellaisiksi? o tarvitaan asennekasvatusta (kunnan ja koulujen rooli asennekasvatuksen järjestäjänä?) Leviääkö Pakkalailmiö (15km pyörällä töihin)? -Syntyykö uutta liikkumiskulttuuria ja turvallisien yhteyksien tarpeita? Työperäisen maahanmuuton onnistuminen on myös haaste markkinoinnille: missä ovat potentiaaliset tulijat juuri tänne, ja kuinka heihin saadaan yhteys? miten heille tulisi markkinoida Kankaanpäätä? Olisiko Pitkämäen potentiaali PIKKU VARSOVA, kun kotimainen kysyntä on lamassa? YLEISKAAVAN tai muun puitteissa tulisi järjestää ulkomaalaisille työntekijöille KYSELY siitä, mitä he odottavat, kaipaavat kaupungilta, asumiselta, palveluilta jne. Vuonna 2010 avataan slaavilainen ravintola Postelliin! 13
14 MT 5: Tekoälyn ja tietotekniikan mahdollisuudet, mutta myös ohjaus ja valvonta levittäytyvät yhteiskunnan ja talouden joka sektorille Tietotekniikan laajamittainen hyväksikäyttö on turvallista niin kauan kuin viranomaiset käyttävät sitä yhteiseksi hyödyksi, mutta säilyvätkö systeemit turvallisina tulevaisuudessa? Rikollisten käsissä kerätyt tiedot antavat mahdollisuuksia monipuoliseen väärinkäyttöön. Olennainen kysymys on, miten tieto pysyy vain yhteiskunnan rakentajilla? Syntyykö tai pitäisikö synnyttää yhteiskunnan puolesta positiivista kansalaisia suojelevaa valvontaa (vrt. nyk. Poliisi tietopoliisi, nettipoliisi)? Mikä on kunnan vastuu tässä? Onko tässä kunnan uusi palvelumuoto ajatellen erityisesti vanhempaa sukupolvea ja nuoria? MT 6: Alueiden ja paikkojen välinen kilpailu vetovoimasta osaavasta työvoimasta, asukkaista ja matkailijoista kiihtyy Kuusi pointtia Kankaanpään vetovoiman kasvattamiseksi: 1 IMAGOKUVAN KOHOTTAMINEN Kankaanpäällä ja kankaanpääläisillä on huono maine, erityisesti ympäryskunnissa. Mistä se johtuu? Miten siitä päästään eroon? Miten se muutetaan positiiviseksi? 2 KAUPUNGIN TALOUS KUNTOON Tulot ja menot tasapainoon menoja supistamalla. Politiikkaan kaukonäköisyyttä. 3 PERUSPOTENTIAALIEN TUOTTEISTAMINEN Kaunis ympäristö, puhdas vesi, harjut, turvallisuus, hiljaisuus, jne. 4 NIINISALON VARUSKUNTA Olennainen työllistäjä kerrannaisvaikutuksineen. 5 KOULUTUSPAIKKOJEN TARJONTA Koulutuspaikkoja mm. potentiaalisille yritystoiminnan kehitysalueille ja synergia-aloille, jolloin nuorille on tarjota tulevaisuutta ja samalla saadaan uusia työpaikkoja ja asukkaita, myös palvelualoille. (Myös luovilla aloilla on olennainen merkitys tulevaisuuden innovaatiomyönteisen ympäristön ylläpidossa sekä työntekijöiden perheiden elämässä.) Koulutuspaikkojen markkinointi on osa paikkakunnan markkinointia. 6 MAAILMAN PARASTA VETTÄ MAAILMALLE Vesiluonnonvaran hyödyntäminen ennen kuin muut (esim. ruotsalaiset) ehtivät ensin. 14
15 MYÖS LAUANTAITORIKYSELYSSÄ OTETTIIN KANTAA ELINVOIMAN JA PALVELUJEN- KEHITTÄMISEEN 15
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotOmien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja
Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTEEMA 1: SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ KAUPUNKIHAUTOMOTYÖSKENTELY PERUSSELVITYS- JA ALUSTUSMATERIAALI koonnut projp. Mariitta Vuorenpää Kuka täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä v. 23? Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotPäijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM
Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR 7.10.2013 / JM Viitekehys Päijät-Hämeen liitto Keskeisimmät osallistuvat tahot Valtakunnallisesti TEM VATT OKM OPH Maakuntien liitot Maakunnallisesti Maakuntien
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotUutta vetovoimaa bisnekseen.
Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotToimintaympäristö: Työpaikat
Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
LisätiedotEtelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen
Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa
1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa
1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotJoulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012
Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityskuvia
Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotPorin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu
1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTOIMINNALLINEN ANALYYSI : kaupunkilaiskysely
Keskustan osayleiskaavatyö perusselvitykset KAUPUNGIN TOIMINNALLINEN ANALYYSI JA TAVOITTEET Osa 1: Lauantaitorikyselyn tulokset Osa 2: Tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn tulokset Osa 3: Kaupunkihautomotyöskentelyn
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
Lisätiedot