TaSO-lehti. TaSOkasta toimintaa tarjoaa: 1/ Uuden hallituksen esittely - Työturvallisuus puhuttaa. TaSO ry - Avainasemassa sosiaalialalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TaSO-lehti. TaSOkasta toimintaa tarjoaa: 1/2012. - Uuden hallituksen esittely - Työturvallisuus puhuttaa. TaSO ry - Avainasemassa sosiaalialalla"

Transkriptio

1 TaSO-lehti TaSOkasta toimintaa tarjoaa: - Uuden hallituksen esittely - Työturvallisuus puhuttaa - Talentian ammatillisista yhdistyksistä - Puheenjohtajiston palsta ja paljon muuta! 1/2012 TaSO ry - Avainasemassa sosiaalialalla

2 Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry Ratamestarinkatu Helsinki Facebook: TaSO Talentian opiskelija-asiamiehet Kirsi Nurme Enni Räisänen Sisältö: Päätoimittajan tervehdys TaSOn uuden hallituksen esittely Työsuojelu ja työturvallisuus Vammaisalan Talentia VaTa Terveyssosiaalityöntekijät ry Puheenjohtajiston palsta Sosiaalityön tutkimuksen päivät Haastattelu: Tiina Lehto Liittovaltuutettu Nikkanen...18 Talentian liittovaltuuston vaalit Julkaisija Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry Päätoimittaja Touko Niinimäki puh: Sosiaalialan asiantuntijapäivät Alan ammattilaisten, kouluttajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden täydennyskoulutustapahtumassa keskustellaan siitä, miten yhteiskunnan muutokset heijastuvat sosiaalipalveluihin. Asiantuntijapäivät järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa. Tervetuloa! Löydät meidät netin taajuuksilta osoitteista: 2 TaSO 2/2011

3 Yhteisvoimin kohti tulevaa/via samarbete mot framtiden Uusi vuosi tuo mukanaan uusia haasteita. Yksi alkuvuoden suurimmista haasteista lienee monille sängystä ylös nouseminen Suomen synkkinä talvikuukausina. Vuosien kokemuksen kautta monet voinevat kuitenkin yhtyä ajatukseeni siitä, että kyllä se nouseminen kannattaa; talven synkkyyden ja koleuden uhmaaminen on jo saavutus itsessään! Ponnistuksia saavutamme pelkästään yhdellä tavalla, eli rohkeasti kyseenalaistamalla, nousemalla ylös sieltä sängyn pohjalta ja yhdessä rakentavasti keskustelemalla muutoksista. Eikä pelkästään vaatimalla muutoksia ympäröiviltä kanssaihmisiltä, vaan myös suhtautumalla kriittisesti omia mahdollisesti juurtuneita mielipiteitä kohtaan. Yksin voimme olla inspiraation ja voimavaran alkulähde, mutta yleensä vasta yhdessä pystymme toimimaan kollektiivisesti niidenkin ihmisten puolesta, jotka eivät syystä tai toisesta kykene omia puoliaan pitämään. Yhdessä ideoimalla ja kommunikoimalla rakennamme pala palalta parempaa ja ihmisläheisempää yhteiskuntaa, jossa suomalainen, iästä riippumatta, voi mahdollisimman hyvin. Ni kan säkert enas om jobbigheten av att ta sig upp ur sängen under vinterns dystra och kalla månader. Men erfarenheter har hoppeligen lärt oss att upp skall vi, det finns arbete att göra och arbetet tar inte genast slut på social- och hälsovårdsbranschen. Att utmana moder naturs iskalla tendenser kring vintern är redan en åstadkommelse i och för sig! En förändring sker inte enbart via kritik mot andras sätt att agera, utan också via kritik och konstruktivism gällande ens eget och möjligtvis rotat tankesätt. Diskussion och dialog är dagens ord, via samarbete är framtidens välmående ett ytterligt steg närmare vår vardag. Gemensamma mål kan inte bli verklighet utan kollektivt strävande för rättigheter åt alla medborgare, och speciellt för dem som inte är kapabla av att kämpa för sina egna rättigheter. Bit efter bit bygger vi tillsammans upp vårt land där finländare, oberoende av ålder, mår så bra som möjligt. Vid tröskeln av mars önskar jag alla läsare ett passligt utmanande, aktivt och tankefyllt år 2012! Toivotan näin maaliskuun kynnyksellä kaikille lehden lukijoille mielekkään haasteellista, aktiivista ja ajatuksia herättävää vuotta 2012! TaSO-lehden päätoimittaja Touko Niinimäki sosionomi (AMK) Arcada - ammattikorkeakoulu Chefredaktör för TaSO-tidningen Touko Niinimäki socionom (YH) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 3 TaSO 2/2011

4 Vuoden 2012 TaSO ry Uusien kujeiden lisäksi vuosi 2012 tuo mukanaan tapansa mukaisesti uudistuneen kokoonpanon TaSOn hallituksen osalta! Tämän palstan kautta saat pienen pilkahduksen meidän uusista hallituslaisista, sekä myös vanhemmista konkareista. Jennan esittelyn joudumme haastavien aikataulujen takia valitettavasti siirtämään seuraavaan lehteen! Karoliina Hiltunen (tiedottaja) Hei! Olen Karoliina Hiltunen, 24-vuotias neljännen vuoden sosiaalityön opiskelija Turun yliopistosta. Olen aiemmin toiminut pari vuotta oman ainejärjestöni hallituksessa ja nyt lähdin mukaan TaSO:n toimintaan. Pestini hallituksessa on tiedottaja, joten tehtäviini kuuluu nettisivujen ja facebook-ryhmän päivittäminen sekä yleisimminkin viestin vieminen eteenpäin TaSO:n toiminnasta. Liity sinäkin facebook-ryhmäämme, niin saat tuoreinta tietoa TaSOsta! Olen myös Keski-Suomen alueen oppilaitosten (Jyväskylän yo ja amk sekä Pieksämäen Diak) TaSO-kummi. Tällä hetkellä teen työharjoittelua koulukuraattorina yläasteella ja haluaisin jatkossakin työskennellä nuorten parissa. Kira Hirvonen (talousvastaava) 4 TaSO 2/2011 Olen Kira Hirvonen, TaSOn hallituksessa toista vuotta aloitteleva sosiaalityön opiskelija. Tänä vuonna toimin hallituksessa talousvastaavana. Opiskelen sosiaalityötä Suomen pohjoisimmassa korkeakoulussa, Lapin Yliopistossa, kolmatta vuotta ja keväällä on tavoitteenani valmistua kandidaatiksi. Alun perin olen kotoisin Kuopiosta, mutta sittemmin lähtenyt erilaisena nuorena opintielle pohjoiseen. Suuntaudun omissa opinnoissani sosiaalioikeuteen ja sitäkin kautta epäkohtiin vaikuttaminen on sydäntäni lähellä. Vapaa-ajallani rentoudun laittamalla hyvää ruokaa tai lähtemällä lenkille katsomaan kaupungin vilinää. Viime vuosi TaSOn hallituksessa on ollut erittäin antoisa, enkä malta odottaa mitä tämä vuosi tuokaan tullessaan! Kaija Isoaho (tapahtumavastaava) Hei! Olen Kaija Isoaho, 25-vuotias toisen vuoden sosiaalityön opiskelija Turun yliopistosta. Alun perin olen oululainen ja Turkuun olen päätynyt Helsingin kautta, jossa opiskelin lähihoitajaksi. Viihdyn Turussa hyvin ja opiskeluun Turun yliopistossa olen tyytyväinen. Vapaa-aikani kuluu kirjojen ja elokuvien parissa sekä jumpatessa maalla ja vedessä. TaSO ry:n hallituksessa toimin tapahtumavastaavana, joka tarkoittaa sananmukaisesti tapahtumien järjestämistä. Tapahtumista suurimpana voisin mainita vuosittaiset TaSOpäivät, jotka järjestetään marraskuussa. Sinne siis kaikki! Minka Leino (aluevastaava) Olen sosiaalityön 3. vuoden opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksiköstä. Olen toiminut Ta- SOssa jo vuoden 2011 aluevastaavana, nyt vuonna 2012 jatkan samaisessa pestissä. Tarkoitukseni on nyt päästä todenteolla hyödyntämään sitä, mitä olen aluevastaavuudesta oppinut. Aluetapahtumien uudistaminen ja kummitoiminnan kehittäminen ovat tänä vuonna ajankohtaisia asioita. Ayaktiivina toimimisen lisäksi hääräilen ainejärjestömme hallituksessa ja vietän aikaa chihuahuani kanssa.

5 Suvi Linnanvirta (varapuheenjohtaja) Olen Suvi Linnanvirta, sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistosta. Luonteeltani olen joka paikan höylä, minkä vuoksi varapuheenjohtajan pesti tuntuu minulle omimmalta alueelta. Varapuheenjohtajana haluan jakaa puheenjohtajan vastuuta ja toimia tarvittaessa kaikkien hallituslaisten tukena ja turvana. TaSOn hallituksessa olen nyt ensimmäistä vuotta, mutta järjestökokemusta olen kartuttanut niin opiskelijajärjestöjen hallituksissa toimimalla kuin vapaaehtoistyössä Punaisella Ristillä, Taksvärkki ry:llä ja Kalliolan setlementillä. TaSOn toiminnassa minua kiehtoo erityisesti melun pitäminen sosiaalialan opiskelijoille tärkeistä asioista sekä sosiaalialan ammattilaisten arvostuksen lisääminen. Ammatillisesti minua kiinnostaa erityisesti terveyssosiaalityö, mutta muutkaan sosiaalialan osa-alueet, mukaan lukien tutkimus- ja kehittämistyö, eivät ole poissuljettuja. Vapaa-ajallani nautin ystävien kanssa chillailusta ja luonnossa liikkumisesta sekä käsitöiden tekemisestä. Politices kandidat-examen har jag avlagt vid Svenska social- och kommunalhögskolan, så man får gärna kontakta mig även på svenska. Jelena Leppäniemi (koulutuspoliittinen vastaava) Olen 23-vuotias kolmannen vuoden sosiaalityön pääaineopiskelija Turun yliopistosta. Kotoisin olen nykyisestä Sastamalasta ja Turkuun muutin opintojen perässä. Muinoin taisin harrastaakin jotain muutakin kuin opiskelijajärjestöjä, mutta nyt uusien ihmisten tapaaminen ja erilaisten tapahtumien ja toimintojen järjestäminen vie suurelta osin vapaa-aikani, eikä se haittaa yhtään! Kotona lenkitän ja leikitän kääpiövillakoiraani Vilttiä. Ennen TaSO:n hakeutumistani olen toiminut omassa yliopistossani sekä ainejärjestössä että tiedekuntajärjestössä. Koulutuspolitiikka on kiinnostanut kautta linjan opiskeluaikana ja onkin hienoa päästä pakertamaan sen parissa myös TaSOssa! Koulutuspoliittisiin teemoihin liittyen ovatkin yhteydenotot jäsenistöstä tervetulleita, tätä tehdään teille kaikille ;) Jenni Laurila (sihteeri, jäsensihteeri & työtaisteluvastaava) Moi! Olen Jenni Laurila, 28- vuotias sosiaalityönopiskelija Porista. Opiskelen Tampereen yliopiston Porin yksikössä kolmatta vuotta ja työstän tällä hetkellä kandidaatin tutkielmaani. TaSO:n hallituksessa toimin ensimmäistä vuotta sihteerinä, jäsensihteerinä ja työtaisteluvastaavana. Omat kiinnostuksen kohteeni ammattijärjestö toiminnassa liittyvät erityisesti työhyvinvointiin, luottamustoimintaan sekä opiskelijoiden työllistymiseen ja työehtoihin. Kummialueeseeni kuuluu Satakunnan alueen korkeakoulut. Mukavaa ja TaSOkasta vuotta kaikille! Touko Niinimäki (päätoimittaja) Olen 21 vuotta Stadin kaduilla varttunut idealismin, realismin ja optimismin tuottama sekasikiö. Opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuottani sosionomiksi Arcadan AMK:ssa, ja toimin tänä vuonna TaSO-lehden päätoimittajan roolissa. Sydäntäni lähellä ovat esimerkiksi ihmisten hyvinvointi, suomalainen yhteiskunta, maailman meno, luonto, eläimet ja arjen pienistä hetkistä iloitseminen. En tykkää rajata menemisiäni harrastuksiin sillä elämä ja arki itsessään ovat minulle suuri harraste ja intohimo. Koskaan ei oikein tiedä mitä tulevaisuus pitää sisällään, joten otan askeleen kerrallaan avoimin mielin ja vastaanottavaisin, sekä kriittisin ajatuksin. 5 TaSO 2/2011

6 Elämä on ihmisen parasta aikaa sanoi Nykänen aikana, jolloin hänen telemarkkinsa sijoittuivat räkälöiden sijaan vielä lentomäkiin. Tämän Matin moton siivittämänä hiihdän omiakin latujani pitkin kohti tulevia haasteita ja rajapyykkejä. Toivotan TaSOkkaita lukuhetkiä vuodelle 2012! Niina Pitkänen Minka Leino Antti Piispanen (puheenjohtaja) Olen 23-vuotias sosionomi-diakoniopiskelija Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Olen erikoistunut lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön, ja tällä hetkellä tulevaisuuden toiveammatti löytyy lastensuojelusta, tarkemmin sanoen perhetyöntekijän tehtävissä. TaSO:n puheenjohtajana vaikutan nyt toista kauttani, ja tavoitteeni on tehdä tästä vuodesta TaSO:lle vielä edellistä kauttani rikastuttavampi vuosi. Olen oppinut edellisvuonna paljon sellaista, mitä hyödyntää tänä vuonna. Teen parhaani sosiaalialan koulutuksen edunvalvonnassa ja jäsenistön koulutuksellisia ja virkistyksellisiä tarpeita palvellen. TaSO ry:llä on erinomainen hallitus kasassa tälle vuodelle sekä liki 4000 jäsentä. Yhdessä olemme sekä rohkeita että voimakkaita! Antti Piispanen Suvi Linnanvirta TaSO ry 2012 Niina Pitkänen (työmarkkinavastaava & alumnivastaava) Olen Niina Pitkänen, sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistosta. Olen kuopiolaislähtöinen savolaistyttö ja suorittanut yhteiskuntatieteiden kandin opinnot Itä-Suomen yliopistossa. Vuoden 2012 TaSO-hallituksessa toimin työmarkkina- ja alumnivastaavana ja kuulenkin erittäin mielelläni ajatuksianne ja ideoitanne näihin aihepiireihin liittyen. Olen erityisen kiinnostunut sosiaalityön ammatillisuuden ja osaamisen kehittämisen kysymyksistä. Olen vahvasti sitä mieltä, että meissä sosiaalialan ihmisissä riittää tietoa, taitoa ja osaamista vaikka mihin, kun vain uskomme itseemme ja toisiimme! 6 TaSO 2/2011 Kaija Isoaho Jenna Ikonen Jelena Leppäniemi Touko Niinimäki Jenni Laurila Kira Hirvonen Karoliina Hiltunen

7 Työsuojelu mitä se on? Työsuojelun käsitteestä Työsuojelulla tarkoitetaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimia. Työsuojelun tarkoituksena on siten pyrkiä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan työn ja työolojen aiheuttamia vaaroja ja vaurioita, kuten työtapaturmia ja ammattitauteja. Työn turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi työsuojelu kattaa Suomessa palvelussuhteen ehdot, työntekijän henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen, johtamisen ja organisaation toimivuuden, yhdenvertaisuuden, ergonomian ja työssä kuormittumisen sekä työelämän pelisäännöt. Työsuojelutoiminta onkin käsitteenä hyvin lähellä työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka sekin pyrkii edistämään työntekijän terveyttä ja työkykyä. Työsuojeluvastuut Työsuojelusta vastaa lain mukaan työnantaja, joka laatii työpaikalle työsuojelun toimintaohjelman. Työpaikoilla tehtävän työsuojelutoiminnan tukena toimivat työsuojeluhallinto ja työterveyshuolto sekä muita asiantuntijapalveluja. Myös työntekijöillä on työsuojelua koskevat velvollisuutensa, kuten velvollisuus noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vaaratekijöistä esimiehelleen ja/tai työpaikkansa työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelun toteutuminen edellyttääkin koko työyhteisön yhteistoimintaa. Yhteistoimintaa varten työantaja nimeää työsuojelupäällikön ja työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojelun valvonnasta vastaa aluehallintoviranomainen (AVI). Työsuojelun historiaa Työsuojelulla on Suomessa pitkä historia: jo vuonna 1889 annetun keisarin asetuksen tarkoituksena oli turvata teollisuusammateissa toimivien työntekijöiden fyysinen, taloudellinen ja henkinen turvallisuus. Lain säätämisen myötä suomalainen työsuojeluorganisaatio sai alkunsa ammattientarkastajien ammattikunnan muodostumisen myötä. Ensimmäinen varsinainen, koko työväestöä koskeva työsuojelulaki, säädettiin vuonna Vuoden 1958 lakiin sisällytettiin tarkemmat säännökset työoloista ja työajoista sekä maininnan työterveshuollosta. Varsinaista kulta-aikaa suomalaiselle työsuojelutoiminnalle oli 1970-luku, jolloin perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön alainen Työsuojeluhallitus, joka yhdessä työsuojelupiirien kanssa korvasi ammattientarkastajat työsuojelun valvojana. Työsuojelu käynnistyi tuolloin myös työpaikkatasolla työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäälliköitten muodossa. Työsuojelun merkitys sosiaalialalla Työsuojelulla on sosiaalialalla suuri merkitys työn kuormittavuuden ja työolosuhteisiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Sosiaalialalla työ on usein pirstaleista, työmäärä on suuri ja stressi sekä kiire ovat arkipäivää. Työolosuhteisiin liittyviä työhyvinvoinnin riskitekijöitä ovat sosiaalialalla erityisesti väkivalta ja sen uhka sekä häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Näiden lisäksi työsuojelun kannalta merkittäviä työhyvinvoinnin riskitekijöitä ovat esimerkiksi työtilojen turvallisuus, työajat sekä henkilöstön suuri vaihtuvuus. Työsuojelun edistäminen kuuluu kaikille! 7 TaSO 2/2011

8 Lähteet: ka/tyosuojelu Työsuojelu Suomessa. Sosiaali- ja terveysministe riön esitteitä 2006:16. - Suvi Linnanvirta Työturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla Sosiaaliala on tunnetusti yksi työväkivallan riskialoista. Väkivalta tuo mukanaan niin fyysisiä kuin henkisiäkin ulottuvuuksia. Sosiaalityössä ilmenevä asiakasväkivalta on tyypillistä kontrolli- ja liittämissuhteessa esiintyvää väkivaltaa, joka kumpuaa asiakkaan ja työntekijän välisestä etäisyydestä ja hierarkkisesta erosta. Asiakkaat pyrkivät henkisen väkivallan ja uhkailun kautta horjuttamaan työntekijän valta-asemaa ja saattamaan hänen ammattitaitonsa kyseenalaiseksi. Väkivaltaa ilmenee myös tilanteissa, joissa väkivaltaisuus on keino ilmaista esimerkiksi epätoivoa, kipua, ahdistusta, pelkoa tms. jota henkilö ei pysty muulla tavalla ilmaisemaan. Sosiaalitaito Oy:n Työturvallisuus sosiaalialalla -hankkeen loppuraportti (2007) kertoo, että työväkivallan ehkäisyssä ja hallinnassa oli runsaasti puutteita tutkituissa sosiaalialan työpaikoissa. Neljännesosassa kyselyyn vastanneista työpaikoista ei ollut työturvallisuuslain mukaista työsuojelun toimintaohjelmaa. Vain osassa työpaikoista oli käytössä menettelytapaohjeita väkivaltatilanteiden uhatessa, ja ohjeistuksista tiedottaminen arvioitiin puutteelliseksi. Tästä huolestuttavana esimerkkinä kolmasosa työntekijöistä ei tiennyt oliko työpaikalla näitä ohjeistuksia tarjolla vai ei. Suurimmat puutteet kohdistuivat raportin mukaan uusien työntekijöiden perehdytykseen, ja vain murtoosa työntekijöistä sekä esimiehistä katsoivat turvallisuusperehdytyksen olevan hyvässä kunnossa ja tarpeeksi usein tarjolla olevaa. 8 TaSO 2/2011 Myös työväkivallan ilmoittamiskynnys vaihteli kyselyn mukaan. 45%:lle kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli hämärää minkälaista työväkivallan muotoa kuuluisi ilmoittaa poliisille. Hankkeen ehdotukset tilanteen parantamiseksi kohdistuivat esimiesten kasvavaan rooliin keskustelun aloittajina ja ylläpitäjinä haastaviin asiakastilanteisiin liittyen. Esimiehen tulisi ottaa suurempaa vastuuta siitä, että keskusteluympäristö pysyy avoimena ja kestävän kehityksen mukaisena työyhteisön sisällä. Työterveyslaitoksen vuonna 2010 julkaisemassa raportissa sosiaali- ja terveysalan työterveydestä sekä turvallisuudesta todetaan, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstö arvioi terveydentilansa kyselyissä yleensä hyväksi. Terveydentila- ja työkykyarviot olivat työntekijöiden osalta samalla tasolla kuin kaikilla muilla toimialoilla keskimäärin. Heikoimpana terveyttään pitivät terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kotipalvelutyössä toimivat työntekijät. Sosiaali- ja terveysalan töiden riskit painottuvat ruumiilliseen ja henkiseen kuormitukseen. Työkuormitus aiheuttaa haasteita henkilöstön työkyvyn ylläpitämiselle. Työn kuormitusta lisää monella työpaikalla suuri henkilöstöresurssien puute, valitettavan usein työpaikkojen miehitys on alimitoitettua. Toivon mukaan tämän vuoden alkupuolella selvittelytyön tulos uuden vanhuspalvelulain osalta toisi vähintään lievää helpotusta nykytilanteeseen. Sekin lakiehdotus kuitenkin kaipaa tuekseen määrällisten panostusten lisäksi myös työpaikkojen kvalitatiivisiin puoliin panostamista. Varsinkin terveysalan tilastojen mukaan yleisin tapaturmatyyppi on äkillinen fyysinen kuormittuminen, kuten esimerkiksi äkillinen ponnistus taakkaa nostaessa tai horjahtaminen. Kaatumisia, liukastumisia ja vastaavia oli selvityksen mukaan lähes yhtä paljon. Myös terävien esineiden aiheuttamat tapaturmat sekä väkivalta- ja järkyttävät tilanteet nousivat raportissa esille alalle ominaisina uhkaavina tilanteina. Sosiaali- ja terveysalan kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi kiire, eettiset ongelmat työssä sekä haastavat asiakastilanteet. Väkivaltatilanteet työn puitteissa ovat yleisempiä kuin muilla toimialoilla.

9 Tämä heijastuu todennäköisesti myös osittain sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2008 keskimäärin 12,6 työllistä kohden, eli hieman enemmän kuin työllisillä keskimäärin. Toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy oli tämän raportin tutkimuksen mukaan mielenterveydelliset häiriöt ja kolmanneksi yleisin vammat sekä myrkytykset. Olemme kuitenkin jo pidempään eläneet tilanteessa, jossa kriittisin tilanne sosiaali- ja terveysalan osalta on huutava pula henkilöstön määrään liittyen. Suurten ikäluokkien siirtyessä syrjään työelämästä emme kuitenkaan saa sivuttaa työturvallisuuteen liittyviä aihealueita, vaikka suurin tarve edelleen liittyisikin henkilöstön määrälliseen kasvuun. Mikäli työolosuhteiden laadullinen kehitys ja vapaamman, sekä rakentavamman keskusteluympäristön priorisoiminen jäisivät taka-alalle tulevaisuuden työsuunnittelussa, niin menetämme asteittain nekin kultaakin arvokkaammat työntekijät, jotka jo nykytilanteessa kokevat liian suurta painetta ja uhkaa päivittäisessä työskentelyssään. Työhyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen kuuluu kaikille! Lähteet: Sosiaalitaito Oy: Työturvallisuus sosiaalialalla - hankkeen loppuraportti (2007) Työterveyslaitos: Työterveys- ja turvallisuus sosiaali- ja terveysalalla 2000-luvulla (2010) - Touko Niinimäki Suomessa runsas (5%) henkilöä joutuu vuosittain työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Väkivaltaiset tilanteet ovat vuorovaikutteisia, edelleen kehittyviä prosesseja. Aina kun ihminen joutuu väkivallan kohteeksi, hänen terveytensä on vaarassa - Työterveyslaitos Pidetään yhtä ja huolta toisistamme 9 TaSO 2/2011

10 Talentian ammatillisia yhdistyksiä Vammaisalan Talentia VaTa & Terveyssosiaalityöntekijät ry Vastaajana toimi VaTa ry:n varapuheenjohtaja ja opiskelijatoiminnan yhteyshenkilö Heli Kauppila. Mikä Vammaisalan Talentia ry on? Vammaisala Talentia ry on ammatillinen yhdistys kaikkille Talentialaisille, jotka työskentelevät vammaisalalla. VaTa tarjoaa jäsenilleen koulutusta, virkistystä ja kollegiaalista tukea sekä pyrkii vaikuttamaan alan ajankohtaisiin asioihin. Millainen on VaTan historia? Yhdistys on perustettu vuonna 1991 Tampereella, silloisen koulutusammatin mukaan Kehitysvammaistenohjaajat ry:ksi (KVO ry). Aluksi yhdistys oli opiskelijayhdistys, jonka kaikki perustajajäsenetkin olivat opiskelijoita. Ensimmäiset toimintavuodet painottuivat jäsenrekrytointiin ja yhdistyksestä tiedottamiseen. Hallituksen jäsenet kiersivät oppilaitoksissa kertomassa AY-toiminnasta ja syistä miksi on tärkeää kuulua juuri KVO ry:en. Pikkuhiljaa KVO ry alkoi saamaan myös työssäkäyviä jäseniä. Vuonna 2005 KVOry sai toteuttaa projektin Talentian alla, jonka aikana selvitettiin työoloja ja palkkausta kyselyn avulla sekä järjestettiin seminaari. Samaan aikaan koettiin tarpeelliseksi muuttaa yhdistyksen nimi paremmin vastaamaan ajankohtaa. Nimeksi valittiin Vammaisala Talentia ja jäsenkriteerit avattiin kattamaan kaikki Talentian jäsenet eli myös sosiaalityöntekijät, alan opiskelijat ja työssäolevat, ovat olleet siitä alkaen tervetulleita yhdistykseen jäseniksi. Millaisia ovat VaTa ry:n jäsenet, missä heitä työskentelee ja millä nimikkeillä? Meidän jäseninä ovat sosionomit, heitä edeltäneet kehitysvammaistenohjaajat, sosiaaliohjaajat, sosiaalikasvattajat, sosiaalialan ohjaajat ja sosiaalityöntekijät ja muut vammaisalan ammattilaiset, jotka täyttävät Talentian jäsenkriteerit. 10 TaSO 2/2011 Nyt yhdistyksessä on jäseniä lähes 900. He työskentelevät erilaisissa ohjauksen, kuntoutuksen, avustamisen, palveluohjauksen ja sosiaalityön tehtävissä kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen palveluksessa. Eteläisin jäsenemme löytyy Hangosta, pohjoisin Rovaniemeltä, itäisin on asettunut Kiteelle, läntisin juurtunut Maarianhaminaan (2009). Millaista toimintaa VaTalla on? VaTan toiminta sisältää koulutuksia ajankohtaisista aiheista, seminaareja päivän polttavista kysymyksistä, yhdistyksen toiminnan toteuttamista ja kehittämistä hallituksessa, työryhmissä oppimista, vaikuttamista ja kehittämistä sekä kollegoiden kanssa ideoimista, virkistäytymistä ja verkostoitumista. Mitä on luvassa vuonna 2012? Vuonna 2012 VaTa panostaa alueelliseen yhteistyöhön, järjestämme kollegatapaamiset keväällä Rovaniemellä ja syksyllä pääkaupunkiseudulla. Kaikki hallituksen kokoukset ovat avoimia yhdistyksen jäsenille. Toivomme mukaan toimijoita hallituksen ulkopuolelta, järjestämään erilaista toimintaa yhdistyksemme jäsenille. Tänä vuonna yhdistys haluaa muistaa kaikkia vammaisalalle valmistuvia sosionomeja (amk) pienellä lahjalla. Terveisenne sosiaalialan opiskelijoille? Toivotamme lämpimästi mukaan kaikki vammaisalalla työskentelevät sekä alan opiskelijat mukaan ammatillisen yhdistyksen toimintaan ajamaan kaikkien vammaisalalla toimivien Talentialaisten asiaa.. Yhdessä olemme tuolla kentällä, joten yhteistyö näissä AY-kuvioissakin kannattaa ja tuo lisää sisältöä ja yhteyksiä myös sinne leipätyöhön!

11 Terveyssosiaalityöntekijät ry on lähes 900 jäsenen Talentian ammatillinen yhdistys. Yhteensä terveyssosiaalityöntekijän vakansseja on Suomessa tällä hetkellä noin Terveyssosiaalityöntekijät ovat aloittaneet toimintansa jo vuonna Yhdistyksen toiminta on tarkoitettu kuntoutuksen ja terveyden parissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille tai sosiaalityötä yliopistossa opiskeleville Talentian jäsenille. Haastattelussa vastaajana toimi Terveyssosiaalityöntekijät ry:n tiedottaja, Jenni Ruotsalainen. Millaisissa työpaikoissa ja työtehtävissä jäseniänne työskentelee? Erikoissairaanhoidossa (sairaalat) ja perusterveydenhuollossa (terveyskeskukset) sekä mielenterveyspalveluissa (mielenterveystoimistot). Myös erilaisissa kuntoutusorganisaatioissa myös yksityisellä sektorilla sekä kolmannen sektorin terveys- ja sosiaalipuolen järjestöissä työskentelee terveyssosiaalityöntekijöitä. Mitä toimintaa yhdistyksenne järjestää vuonna 2012? Yhdistys järjestää kahden vuoden välein valtakunnallisen terveyssosiaalityöntekijöiden seminaarin. Edellinen seminaari oli viime vuoden lokakuussa Tampereella ja kokosi yhteen lähes 200 terveyssosiaalityöntekijää. Seuraava seminaari on tarkoitus järjestää vuonna 2013, tarkempaa tietoa seuraa lähempänä. Kuluvana vuonna Terveyssosiaalityöntekijöiden seuraava tapahtuma on vuosikokous Helsingissä klo 14, hotelli Arthurissa. Lisäksi tarkoituksena on järjestää muutama työkokous eri puolilla Suomea ajankohtaisen terveyssosiaalityötä koskevan teeman ympäriltä. Sosiaalityön opiskelijat, jotka tekevät opintojen ohella sosiaalityön tehtäviä terveydenhuollossa tai ovat kiinnostuneet terveyssosiaalityöstä ovat lämpimästi tervetulleita jäseniksi ja osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Terveyssosiaalityöntekijät ry:n toiminta antaa hyvän näköalapaikan sosiaalityöhön terveydenhuollossa sekä sen kehittämiseen. --- Lisää tietoa VaTan toimininnasta saa seuraamalla VaTan kotisivuja osoitteessa sekä liittymällä Facebookissa Vammaisala Talentia ry -ryhmään. Voit myös kysyä lisää osoitteista tai Lisätietoa Terveyssosiaalityöntekijä ry:n toiminnasta saat osoitteista ja Haastattelija: Minka Leino Lisätietoa Talentian alue- ja ammattiyhdistyksistä netin kautta! Terveisenne sosiaalialan opiskelijoille? 11 TaSO 2/2011

12 Puheenjohtajiston palsta 1/2012 Uusi vuosi on taas pyörähtänyt käyntiin. Vuoden alussa meillä kaikilla on tilaisuus tarttua levänneinä ja virkeinä uusiin haasteisiin. TaSOn toiminnassa vuoden alku tarkoittaa uusia toimijoita, uusia ideoita ja uusia tapahtumia. Viime vuoden syyskokous valitsi TaSOn edunvalvonnalliseksi teemaksi vuodelle 2012 sosiaalialan työturvallisuuden ja työsuojelun. TaSOn hallitus potkaisikin teemavuoden käyntiin kannanotolla työturvallisuusasioiden sisällyttämiseksi sosiaalialan koulutukseen. Toivottavasti kannanotto herätti niin opiskelijat kuin opintojen sisällöistä vastaavat pohtimaan työturvallisuusasioiden opettamisen tärkeyttä. Vuoden teema tulee näkymään TaSOn toiminnassa ja tapahtumissa läpi vuoden. Helsingistä starttaava työturvallisuuskiertueemme perehdyttää osallistujat koulutuksen merkeissä turvalliseen sosiaalialan työhön ja väkivallan tai sen uhkan kohtaamiseen työssä. Kiertueen toinen pysähdyspaikka keväällä on Oulussa Toivottavasti tulet oppimaan ja verkostoitumaan kavereidesi kanssa! Ahkeran opiskelun lomassa on syytä pitää mielessä myös oma jaksaminen. Monella opiskelijalla on tapana puurtaa pitkiä päiviä koulussa ja töissä, mutta täytyy muistaa myös levätä. Väsynyt auttaja ei pysty auttamaan muita. Energistä ja aktiivista kevättä toivottaen, TaSO ry:n puheenjohtajisto Antti Piispanen Suvi Linnanvirta 12 TaSO 2/2011

13 Sosiaalityön tutkimuksen päivillä kuultua XIV Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestettiin Tampereen yliopistolla Päivien teemana oli Sosiaalityön tutkimuksen luonne ja odotukset tässä ajassa. Huomionarvoista on, että päiville osallistuminen oli ilmaista sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Perinteisesti julkaistiin Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja (2011), tällä kertaa teemalla Kohtaako sosiaalityö köyhyyden. Kyseessä oli 10-vuotisjuhlakirja ja uuden kustantajan myötä myös kovakantinen ulkoasu. Tästä lähin vuosikirja julkaistaan vain joka toinen vuosi, seuraavaksi vuonna 2014 teemalla rakenteellinen sosiaalityö. Teeman mukaisia asiantuntijakirjoituksia haetaan nyt. Valitettavasti päivien pääpuhuja Peter Dellgran oli estynyt saapumasta. Korvaavaksi ohjelmaksi oli kuitenkin järjestetty Pro Gradu palkinnon jakaminen ja kirjaesittely uudesta Sosiaalityön vaikuttavuus-kirjasta. Kirjaesittely pohjustikin hyvin toista plenaaria, jonka piti HY:n Marketta Rajavaara Sosiaalityön vaikuttavuudesta tutkimuksen kohteena. Puheenvuoro kirvoitti kommentteja myös yleisöstä ja opiskelijoilta toivottiin edelläkäyviä opinnäytteitä mm. koeasetelman käytöstä sosiaalityössä tai Goal-Attaiment Scaling menetelmää hyödyntäen. Plenaarien jälkeen iltapäivä vietettiin työryhmissä. Työryhmiä järjestettiin kahden päivän aikana 16 eri teemasta. Vuosikirjan mukaisesti yhtenä teemana oli köyhyys, mutta edustettuina olivat myös muun muassa gerontologia, etiikka, historia, tiedonmuodostus ja lastensuojelu. Jokaisessa työryhmässä oli puolentoista tunnin aikana 2-4 alustajaa, jotka kertoivat omasta tutkimuksestaan tai työstään. Itse osallistuin lastensuojelutyöryhmään ja pääsin kuuntelemaan vielä julkaisemattoman lisensiaatintyön tuloksia sijaishuollon aikaisesta sosiaalityöstä vanhemman kokemana, joka oli juurikin omia kiinnostuksen kohteitani. Torstai-illaksi oli järjestetty iltajuhla Tampereen kaupungin kanssa yhteistyössä Raatihuoneella. Opiskelijat kuitenkin suuntasivat hieman vapaamielisempään illanviettoon Sorin klubille. Tamperelainen SOS ry järjesti sosiaalityön opiskelijoille sitsit Tampere-teemalla. Perinteisten sitsilaulujen lisäksi ilmoille kajahti niin Popedaa kuin Juiceakin. Rohkeimmat jatkoivat iltaa yökerho Rumaan. Lyhyeksi jääneen yön jälkeen suunnattiin työryhmiin taas perjantaiaamuksi. Viimeisenä esitelmänä kuultiin sosiaalityön vertailtavuudesta kansainvälisessä tutkimuksessa. Helena Blomberg-Kroll palasi vuoden 2010 lopulla kohua aiheuttaneisiin otsikointeihin suomalaisten sosiaalityöntekijöiden pohjoismaalaisittain tylyistä asenteista asiakkaita kohtaan. Tutkimuksessa havaittiin että koulutus muokkaa sosiaalityöntekijöiden arvoja ja asenteita niin että koulutetut sossut pitävät huono-osaisuutta enemmän yhteiskunnallisesti tuotettuna. Sen sijaan nuoret, kouluttamattomat tai vähän kokemusta omaavat sosiaalityöntekijät ovat alttiimpia ajattelemaan, että yksilölliset syyt ovat huono-osaisuuden taustalla. Blomberg-Kroll halusikin korostaa, että uutisoinnista huolimatta vain viidesosa sosiaalityöntekijöistä korosti yksilöllisiä syitä. Yleisöstä kommentoitiin innokkaasti ja ehkäpä kriittisestikin tutkimustuloksia. 13 TaSO 2/2011

14 Puheenvuorossa esiteltiin vielä julkaisemattoman pohjoismaisen tutkimusryhmän tuloksia mm. sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista eri pohjoismaissa. Suomalaista sosiaalihuoltoa näyttääkin leimaavan työpahoinvointi, verrattuna muihin pohjoismaihin. Jopa % suomalaisista sosiaalityöntekijöistä voi huonosti työssään, koska joutuu mm. tinkimään arvoistaan sosiaalityötä tehdessään. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa pahoinvoivien osuus oli vain 30 %. Yleisessä keskusteluosuudessa tuotiinkin esiin, että asennekeskustelusta huolimatta kokemus sosiaalityön opiskelijoista on positiivinen ja heissä on paljon yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja muutoksen halua. Sosiaalityön opiskelijat haluavat entistä enemmän sissisossun koulutusta! Miten me voimme muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita niin, että syrjäytyminen ja huono-osaisuus vähenevät? Toisaalta vastavalmistuneet eivät ole yhtä valmiita alistumaan niihin huonoihin työoloihin, joita työelämä meille tarjoaa, kuin vanhemmat työntekijät ja äänestävät myös jaloillaan. Olisiko tässä seuraava koulutuspoliittinen linjaus, tarvitsemme yhteiskunnallista sissikoulutusta sosiaalityöntekijöille? - Jelena Leppäniemi Kiinnostavatko sosiaalialan uusimmat virtaukset, haluatko tietoa uusimmista tutkimuksista? Liity sosiaalityöntutkimuksen seuraan, saat etuna Janus-lehden. Opiskelijajäsenyyden hinta 18 euroa. Uusi pohjoismainen englanninkielinen sosiaalityön tieteellinen aikakauslehti Nordic Social Work Research on perustettu. Vuosikerran hinta (2 nroa) 24 euroa (sostyön tutkimuksen seuran jäsenille). Ota yhteys Minna Strömberg-Jakkaan 14 TaSO 2/2011

15 AOVAn Tiina Lehto haastattelussa 1) Toimit Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA:ssa, jonka toimenkuviin kuuluu opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaaminen. Minkälaisia erityisiä haasteita näet edunvalvonnan osalta nykyisessä tilanteessa? Mitkä ovat suurimpia ongelmakohtia opiskelijoiden etujen toteutumattomuudessa? Olen tosiaan toiminut nyt vuoden verran Akavan opiskelijavaltuuskunnan 1. varapuheenjohtajana. Kausi on kaksivuotinen, joten tämä vuosi on lähtenyt jo aktiivisesti käyntiin. Vastuualueenani ovat erityisesti kansainväliset asiat. AOVAn tehtävä on tarkastella maailmaa yhteisakavalaisesta perspektiivistä ja ajaa korkeastikoulutettujen opiskelijoiden etuja. Tämän vuoden alussa valtuuskunnassa linjattiin vuoden 2012 Painopisteet sekä Työelämäohjelma , jotka ohjaavat ja suuntaavat edunvalvonnallista toimintaamme. Erityisesti vuonna 2012 AOVA keskittyy opiskelijoiden työssäkäynnin roolin korostamiseen, koska sillä on ratkaiseva merkitys valmistumisen jälkeisen laadullisen työllistymisen kannalta. Tarkoituksenamme on etenkin tuoda esiin työkokemuksen merkitystä ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisessä. Lisäksi haluamme nostaa esiin sen, miten harjoittelut ja opintojen aikainen työnteko tukevat nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä. Arvostamalla opiskelijoiden opintojen ohella hankkimaa työkokemusta edistetään myös yhteiskuntatakuun toteutumista. Yhteiskuntatakuusta puheen ollen, on nuorten syrjäytyminen yksi erityinen haaste tämän hetkisessä maailmassamme. Tähän pyritään tarttumaan hallitusohjelmaan kirjatun yhteiskuntatakuun voimin. Myös Akava ja sitä kautta myös Akavan opiskelijat seuraavat tiivisti tämän hankkeen etenemistä ja toteutumista. Korkeastikoulutettujen kenttä on todellisessa muutoksessa ja paineessa tällä hetkellä. Etenkin taloudelliset paineet tuovat haasteita erityisesti ammattikorkeakoulukentälle. Tässä AOVAn näkemys on, että esimerkiksi aloituspaikkojen määrän tulee vastata todellisia työllistymismahdollisuuksia koulutusta vastaaviin töihin. Opiskelijoiden on rohkeasti nostettava äänensä kuuluviin. Emme saa antaa valtaa pitävälle väestölle kuvaa, että nuoria ei kiinnosta. Hyvä esimerkki on eläkekysymykset. Ne voivat tuntua kaukaisilta asioilta mutta olen varma, että myös nuorilla ja opiskelijoilla on sanansa sanottavana. Se pitää tuoda julki! Kannattaa käydä tutustumassa AOVAn Työelämäohjelmaan ja Painopisteisiin: akavan_opiskelijavaltuuskunta_aova 15 TaSO 2/2011

16 2) Talentia kuuluu jäsenliittona Akavaan. Millaisena koet sosiaalialan korkeakoulutettujen aseman työmarkkinoilla yleisellä tasolla? Koska Talentia kuuluu Akavaan, on Talentian Sosiaalialan Opiskelijoilla myös edustaja Akavan opiskelijavaltuuskunnassa. Varsinaisena jäsenenä siellä edustaa TaSO ry:n puheenjohtaja ja varajäsenenä on Talentian opiskelija-asiamies. Sosiaalialan työhön vaikuttavat nopeasti yhteiskunnassa yleisesti tapahtuviin muutoksiin. Taitaa olla todellisuus se, että sosiaalialalta eivät työt lopu mutta painetta kokevat työntekijät etenkin resurssien kiristämisen vuoksi. Vaihtuvuus työpaikoilla on myös yksi sosiaalialan haasteista. Pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä vaivaa kuntia edelleen ja tämän vuoksi etenkin yliopistossa sosiaalityötä opiskelevat imetään nopeasti töihin. Kokonaisuudessaan sosiaalialaa opiskelevista monet käyvät töissä opintojen ohella ja erityistä on se, että työt ovat usein myös koulutusta ja alaa vastaavia. Talentia julkaisee Vastavalmistuneiden urapolkuselvitystä. Suosittelenkin tutustumaan uusimpaan uunituoreeseen vuoden 2012 alussa julkaisuun: Vastavalmistuneiden urapolut Palkkaus taitaa olla edelleen yksi puhututtavista asioista sosiaalialalla. Kyseinen urapolkuselvitys kuitenkin osoittaa sen, että sekä vastavalmistuneen sosionomin (AMK) että sosiaalityöntekijän palkka on noussut useita satoja euroja vuodesta ) Olet itse aikoinaan opiskellut sosionomiksi. Vaikka valmistumisestasi onkin kulunut tovi aikaa, niin jäitkö kaipaamaan jotain erityistä lisäystä sosionomi-koulutukseen? Jäikö jotain kyseiseen koulutukseen liittyviä parannusehdotuksia muhimaan korvan taakse? Olen tosiaan valmistunut sosionomiksi vuonna 2005 silloisesta Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta. Tällä hetkellä opiskelen sosiaalityötä Helsingin yliopistossa. Sosionomi koulutus oli itselläni hyvin monitahoinen koulutus eikä suoranaisesti erikoistanut minua mihinkään esimerkiksi tietyn asiakasryhmän ammattilaiseksi. Erikoistuminen on tapahtunut sitten töiden ja omien valintojen kautta. Näkemykseni mukaan erityisesti harjoittelut ovat hieman haasteellisia sosionomeille etenkin ohjauksen suhteen. Koulutuksen pitääkin tarjota laadukkaita harjoittelupaikkoja, joissa kiinnitetään huomiota niin harjoitteluiden ohjaukseen, työtehtäviin kuin palkkaukseenkin. Se, mitä tällä hetkellä toivon kaikkiin korkeakouluopintoihin, on työelämäopintoja. Tämä tavoite on näkyvillä myös AOVAn Työelämäohjelmassa. Kaikkiin korkeakoulututkintoihin tulisi näkemyksemme mukaan sisällyttää yleisiä työelämätaitoja lisääviä pakollisia kursseja, kuten esimerkiksi projektihallintaosaaminen, yrittäjyys johtamis- ja alaistaidot sekä tietotekniset ja viestintätaidot. Lisäksi korkeastikoulutettujen opinnoista ei saa unohtaa kansainvälisyysaspektia. Kansainvälisyys ei automaattisesti tarkoita ulkomaille lähtemistä, vaan täällä kotimaassakin oppilaitosten tulisi tarjota kv-opintoja opiskelijoilleen. 16 TaSO 2/2011

17 4) Opiskelet parhaillaan aikuisopettajaksi. Minkälaisia mielenkiintoisia ajatuksia tuleva ammatti Sinussa herättää? Minkälaisia ominaisuuksia arvostat itse kokonaisvaltaisesti pätevässä opettajassa? Suoritan parhaillaan Helsingin yliopistossa aikuisopetukseen suuntautuvia pedagogisia opintoja, jotka pätevöittävät minut sitten työskentelemään opettajana esimerkiksi ammattikorkeakouluissa. Omat sosionomi-opintoni ovat yksi syy siihen, miksi hakeuduin näihin opintoihin. Ammattikorkeakouluissa toimii sosiaalialan koulutusohjelmassa vielä kovin vähän opetushenkilökuntaa, joilla on taustalla sosionomi-koulutus. Mielestäni parhaiten opiskelijoille pystyy välittämään näkökulmia tulevasta työelämästä, jos itse on saanut saman koulutuspohjan ja työskennellyt koulutuksen pätevöittämissä tehtävissä. Suoritan tällä hetkellä opetusharjoitteluani Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja olen erittäin innoissani jakamassa tietoani ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. 5) Omaat henkilökohtaista TaSO ry taustaa, mitkä ovat parhaita muistojasi niistä ajoista? Haluatko lähettää TaSOkkaita terveisiä lukijoillemme, sekä mahdollisesti TaSOn ja Talentian toiminnasta kiinnostuneille? Takanani on kaksi vuotta TaSO ry:n hallituksessa, joista toisen, vuoden 2010, toimin TaSO ry:n puheenjohtajana. Olen tutustunut TaSOilun aikana moniin ihaniin ihmisiin ja luonut myös todellisia kestäviä ystävyyssuhteita. TaSOn toiminnan kautta on helppo tutustua muihin tuleviin sosiaalialan ammattilaisiin viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Eikä TaSOilun tarvitse loppua valmistumiseen, sillä hyvien tyyppien tapaamista voi jatkaa TaSOn alumneissa. Kannustan kaikkia rohkeasti lähtemään mukaan TaSOn tai Talentian alueyhdistyksen toimintaan. Vaikka itselläni tarina on kulkenut niin, että olen ensin vain lähtenyt mukaan aktiivien koulutukseen ja löytänyt sitten itseni jo hallituksesta ja loppua ei tunnu näkyvän, niin kenenkään ei kannata ottaa paineita toiminnasta vaan lähteä vain mukaan viihtymään! TaSOkkuus on itsestä kiinni! Tiina Lehto Haastattelija: Touko Niinimäki 17 TaSO 2/2011

18 OPISKELIJAEDUSTAJANA TALENTIAN LIITTOVALTUUSTOSSA Talentian liittovaltuusto on ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin ammattiliitossa. Talentian liittovaltuustossa vaikuttaa neljä opiskelijaedustajaa, jotka valitaan maanlaajuisilla vaaleilla kahden vuoden välein. Kaudella meitä opiskelijaedustajia on sekä ammattikorkeakoulusta, että yliopistoista, mikä on iso vahvuus. Näin kahden eri opintoasteen opiskelijat ovat edustettuina. Itse innostuin lähtemään ehdolle liittovaltuuston opiskelijaedustaksi, vaikka yliopistosta valmistuminen olikin jo lähellä ja nyt toimin sosiaalityöntekijän virassa Tampereen kaupungilla. Aikaisempaa ammattiliittokokemusta oli kertynyt opiskelijajärjestö TaSO ry:n toiminnasta, jonka hallituksessa olin kahden vuoden ajan ja mukana järjestämässä useita tapahtumia, edustamassa opiskelijoita ja tiedottamassa opiskelijoita ammattiliittoon liittyvissä asioissa eri puolella Suomea. Opiskelijajärjestössä toimimisesta on saanut ns. hyvät perustiedot edunvalvontaan liittyvistä asioista ja ammattiliiton kautta vaikuttamisesta sekä liittoon liittyvistä muista asioista. Nyt toimin toista kautta Pirkanmaan Talentian alueyhdistyksessä, sekä vielä ensi kauden liittovaltuustossa opiskelijoiden valitsemana edustajana. Opiskelijana liittovaltuustossa toimiminen tarjoaa näköalapaikan maanlaajuisiin sosiaalialaa koskettaviin asioihin. Liittovaltuustoedustajana saa laajan käsityksen sosiaalialan korkeakoulutettujen asemasta, koulutukseen ja työhön liittyvistä haasteita sekä maanlaajuisesta edunvalvonnasta. Kiinnostavaa on ollut havaita, miten osin samat haasteet ja odotukset liittyvät sosiaalialan koko Suomessa, mutta toisaalta jokaisella alueella ja alueyhdistyksellä on myös omanlaisiaan haasteita ja eroavaisuuksia. Siksi on tärkeää, että jokaiselta alueelta on edustettuna edustajia liittovaltuustossa. Samoin opiskelijoiden asioita pitävät esillä opiskelijaedustajat niin yliopistosta kuin ammattikorkeakoulusta. Liittovaltuusto on aitiopaikka opiskelijalle ja kohdallani vastavalmistuneelle oppia myös eri sosiaalialan sektoreista ja suuntautumisvaihtoehdoista lisää. Liittovaltuustossa kohtaavat eri sosiaalialan osaajat. Itselleni on kertynyt liittovaltuustoviikonloppujen aikana paljon uutta tietoa Talentiasta; sen toiminnasta, vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi neuvotteluissa valtion tai työnantajasektorien kanssa tai vaikuttamisesta median välityksellä. Lisäksi ymmärrykseni ammattiliiton asiantuntijaroolista on selkeytynyt ja tärkeimpänä, miten edunvalvontaa liiton kautta toteutetaan. Liittovaltuustossa pääsee äänestämisen ja keskustelun kautta vaikuttamaan muun muassa myös liiton sisäisiin asioihin. Omalla edustajistokaudellani keskustelun alla on ollut esimerkiksi Talentian organisaatio. Millaista Talentiaa haluamme, onko järkevää säilyttää alueyhdistykset, ammatilliset yhdistykset ja miten uusi jäsen liittyy näihin yhdistyksiin emo Talentiaan liityttäessä. Liittovaltuustossa äänestämisen kautta päätetään lopullisesti Talentian hallituksen esitykset. Valtuusto on siis päätöksienteon paikka. Olen kokenut rikkautena mahdollisuuden tutustua sosiaalialan korkeakoulutettuihin kollegoihin ympäri Suomea. Virallisimmissa pienryhmätyöskentelyssä on kuullut kuulumisia eri puolelta Suomea ja vähän epävirallisimmissa keskusteluissa on myös vaihdettu kuulumisia. On kiinnostavaa kuulla, miten sosiaalialan työt ja koulutus on järjestetty muuallakin kuin Tampereella tai sen seutukunnissa. Toivonkin, että mahdollisimman moni innokas opiskelija, ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista lähtee ehdolle ensi liittovaltuustovaaleissa! - Eveliina Nikkanen 18 TaSO 2/ UUSIA KOKEMUKSIA LIITTOVAIKUTTAMISESTA

19 Liittovaltuusto Talentian ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuuston valitsee jäsenistö keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Liittovaltuuston vaalit pidetään Ehdokasasettelu päättyy Asetu ehdolle ja äänestä! Sinulla on monta hyvää syytä ryhtyä valtuustoehdokkaaksi ja äänestää. Tiesitkö, että liittovaltuuston jäsenet päättävät esimerkiksi jäsenmaksusi suuruudesta ja Sinua koskevien virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, sekä kehittävät toimintaa niin, että Talentia näkyy ja alan arvostus nousee? Talentian tehtävänä on edistää jäsentensä mahdollisuutta hyvään työelämään! Kiinnostuitko? Asetu ehdokkaaksi mennessä (lomake osoitteessa ja lisäksi muista äänestää! Saat vaalimateriaalin postissa kotiin. Liittovaltuusto päättää Talentian pitkän aikavälin strategioista valitsee järjestölle puheenjohtajan ja hallituksen käsittelee vuosittain järjestön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta tehdyt kertomukset päättää virka- ja työehtosopimustavoitteista ja sopimuksia koskevien tarjousten hyväksymisestä, ellei valtuusto ole valtuuttanut hallitusta päättämään näistä asioista päättää mahdollisen työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta, järjestön säännöistä ja jäsenmaksusta nimeää Talentian ammattieettisen lautakunnan. 19 TaSO 2/2011

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013 etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013 Tiedotamme etoksella ajankohtaisia jäsentapahtumia, tuomme esille ajankohtaisia teemoja ja alueemme sosiaalialaa koskevia

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OAJ:n valtuustovaalit 2010

OAJ:n valtuustovaalit 2010 VANTAAN OPETTAJA VAALIEXTRA 8.2.2010 Vantaan opettajien ammattiyhdistys ry Talkootie 7, 01350 Vantaa puh: 09-873 4020, toimisto@voay.fi, www.voay.fi Tiedottaja: Annika Arstila-Aaltonen p. 050-4096 460

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot