3/2012 AMMATTI - SOTILAS

Transkriptio

1 3/2012 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 3/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Mikä ihmeen TUVE?... 4 Frisbeegolfi n joukkuemestaruus Lounais-Suomeen... 6 Pääluottamusmiehen kynästä... 8 Kahvakuulalla kuntoon Panssarimuseon perusnäyttely uudistui Viisisataa vuotta viestihistoriaa tunnissa Lippujuhlapäivän aliupseeriylennykset Uutisia Edullisia kuntolomia jäsenille Jäsenmatka Kirja-arvostelut Jaakko Hyvönen: Yöhävittäjät iskevät - Antero Uitto Carl-Fredrik Geust: Hanko toisessa maailmansodassa Lukuvinkkejä Lottanen: Laulavat kädet, soittavat sormet Toimisto tiedottaa Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Lippujuhlapäivän paraati Helsingissä. Kuva: Asta Ruuskanen Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2012 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/ Ammattisotilas 3/2012

3 Yhtenäinen henkilöstö? Puolustusvoimat on sotaa varten ja siitä syystä sen henkilöstölle asetetaan poikkeuksellisia vaatimuksia. Kriisiajan organisaatiossa henkilöstön koheesion pitää olla poikkeuksellisen vahva, sillä muutoin peli ei soi niin kuin pitäisi. Rauhan aikana henkilöstön koheesiota voidaan mitata työilmapiirikyselyjen tuloksilla ja erityisesti me-hengen vahvuudella. Viime vuosina henkilöstön me-henki on selvästi heikentynyt. Syitä on monia. Puolustusvoimien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan selvä linjanmuutos näkyy heikentyneenä työtyytyväisyytenä. Puolustusvoimien henkilöstön luottamusta työnantajaan ovat rapauttaneet palkanmaksun jatkuvat ongelmat, toimintojen tehottomuus sekä heikko johtaminen. Edessä oleva puolustusvoimauudistus vähentää varmasti henkilöstön luottamusta puolustusvoimia kohtaan. Puolustusvoimien johdon linjaus kohdistaa henkilöstövähennykset edessä olevassa uudistuksessa siviileihin ja aliupseereihin kertoo arvovalinnasta. Erityisesti työnantaja haluaa käyttää henkilöstövähennyksen puskurina määräaikaisia aliupseereja. Määräaikaisten aliupseerien sopimuksia ei jatketa, jotta puolustusvoimat saavuttaa itselleen asettamansa henkilöstön vähennystavoitteen, kun yli-ikäiset upseerit kartuttavat itselleen korkeampaa eläkettä. Tällainen työnantajan henkilöstöpolitiikka vaikuttaa heikentävästi henkilöstön organisaatiouskollisuuteen sekä työilmapiiriin. Yksi henkilöstön koheesiota rapauttava tekijä on Upseeriliiton vihakampanjat, joiden kohteet ovat vaihtuneet vuosien saatossa. Milloin maalina on ollut Päällystöliitto, Maanpuolustuksen Insinöörit tai joku muu Upseeriliiton edunvalvontatavoitteen esteeksi koettu ammattiliitto. Viime aikoina Upseeriliiton äänenkannattajan ns. keltaisilla sivuilla kepinnokkaan on nostettu Aliupseeriliitto ja aliupseerit. Upseeriliitto on pitkään viljellyt ajatusta, ettei aliupseeri voi toimia upseerin esimiehenä eikä näin ollen saada upseeria parempaa palkkaa. Valitettavasti osa työnantajavirkamiehistä on omaksunut tämän vanhakantaisen näkemyksen ja se näkyy heidän toimissaan. Tämän näkemyksen edustajat eivät hyväksy, että jokaiseen tehtävään määrätään aidosti pätevin ja osaavin. He unohtavat, että puolustusvoimissa on käytössä henkilöstöryhmäkohtaiset palkkausjärjestelmät. Tiedän jo ennalta, että Upseeriliitto kääntää tämänkin pääkirjoituksen upseerikuntaa mustamaalaavaksi ja upseereja vastaan suunnatuksi. Sitä se ei ole. Aliupseeriliitto ja sen jäsenet sekä allekirjoittanut arvostavat suomalaista upseeria sotilaana, työkaverina ja esimiehenä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, eikö asioista voi keskustella ja kirjoittaa kriittisesti. Jos liittojen välillä kipinät sinkoilevat, niin sitä samaa pyhää vihaa ei saa lietsoa ammattiryhmien välille ei ainakaan puolustusvoimissa. Tämä pääkirjoitus on kirjoitettu siksi, että asiassa havahdutaan ennen kuin on myöhäistä. Yhtenäinen henkilöstö on puolustusvoimien uskottavuuden ja tulevaisuuden ehdoton edellytys. Sitä ei voi korvata materiaalilla, eikä sitä voi ulkoistaa. Ammattisotilas 3/2012 3

4 Mikä ihmeen TUVE? Erilaisissa kumppanuuksia, ulkoistamisia ja puolustusvoimauudistusta koskevissa keskusteluissa putkahtaa aina silloin tällöin esille lyhenne TUVE. Kysymyksessä on valtioneuvoston johtama korkean varautumisen turvallisuusverkkoratkaisu. Turvallisuusverkon tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamisen, tilannekuvan luomisen ja viestinnän varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Puolustusvoimat on TUVEtoiminnan keskiössä siksi, että perustettavan turvallisuusverkon perustana on puolustusvoimien viestintäverkko. TUVE-hankkeen taustalla on Valtioneuvoston vuoden 2010 lopulla antama periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiaksi. Siinä edellytetään viranomaisten välisen viestinnän yhteensovittamista ja ajantasaisen tiedon hallintaa. Hallinnon turvallisuusverkko TUVE yhdistää eri ministeriöiden, puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, poliisin, hätäkeskusten ja pelastusviranomaisten yhteiseksi tieto- ja viestintäjärjestelmäksi. Turvallisuusverkkoa on kehitetty hankkeena vuodesta 2009 ja hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Turvallisuusverkon käyttöönotto alkaa ja siirtymävaihe kestää vuoden 2015 alkuun, jolloin uusi toimija ottaa kokonaisvastuun. Turvallisuusverkon toiminnasta vastaa tällöin Suomen Turvallisuusverkko Oy, joka on Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiö. Suomen Erillisverkot Oy operoi tällä hetkellä muun muassa viranomaisten yhteistä VIRVE-radioverkkoa. Uudet uhat ja riippumattomuus muista Pelkistäen turvallisuusverkossa on kysymys viranomaisten olemassa olevien tieto- ja tietoliikennejärjestelyjen yhteensovittamisesta nykyistä laajemmin ja varmemmin. Yksittäisten viranomaisten resurssit siirtyvät osaksi koko valtionhallinnon tietoverkkoresurssia. Uudet uhat, kybersodankäynti tai tietoverkkosodankäynti on puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Harri Ohra-Ahon mukaan neljäs sodankäynnin ulottuvuus maa-, merija ilmapuolustuksen rinnalla. Vaikka puolustusvoimat onkin aktiivisesti kybersodankäynnin kehityksessä mukana, Ohra-Aho tulkitsee, että valtionhallinnon kokonaisuudessa vene vuotaa. Turvallisuusverkolla vähennetään muun muassa tiedustelun, verkkoon tunkeutumisen, tietovuotojen ja palvelunestohyökkäyksien mahdollisuuksia. Toinen tärkeä seikka, johon hankkeella varaudutaan, on riippumattomuuden saavuttaminen kansainvälisistä kaupallisista teleoperaattoreista. Turvallisuusverkon hallinnointi tapahtuu Suomessa valtion omistamassa yrityksessä. Viranomaisten turvallisuusverkko ei voikaan olla osa monikansallista ICT-bisnestä. Kuva: Valtiovarainministeriö, TUVE-hankeesittely Henkilöstön asema vielä osin auki Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) operoi puolustusvoimien viestintäverkkoa. Merialueilla viestintäverkon ylläpidosta vastaa merivoimat. Toinen tärkeä toimija turvallisuusverkkohankkeessa on sisäministeriön alainen Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK). Näiden kahden viranomaisen tietoliikenneverkot liitetään yhteen korkean varautumistason perusverkoksi ja ne toimivat myös turvallisuusverkon palveluntuottajina siirtymäkaudella. Organisaatioiden tai toimintojen yhdistäminen tarkoittaa usein myös henkilöstösiirtoja organisaatiosta toiseen tai kokonaan uusiin organisaatioihin. Näin käy myös turvallisuusverkkoratkaisussa. PVJJK:n ja HALTIK:n se henkilöstö, jonka tehtävät liittyvät Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle siirtyviin toimintoihin, siirretään tähän yritykseen. PVJJK:lta tällaista henkilöstöä arvioidaan olevan 220 ja HALTIK:ssa noin 30. Tätä kirjoitettaessa ei ole tietoa, että PVJJK:n aliupseereiden hoitamia tehtäviä olisi siirtymässä Suomen 4 Ammattisotilas 3/2012

5 Turvallisuusverkko Oy:lle. Sama koskee merivoimien puolustushaarakäyttökeskuksen tehtäviä. Päätökset kuitenkin puuttuvat. Tilanteeseen liittyy vakavia epävarmuustekijöitä, koska toimintojen organisoinnit, määrittelyt sekä kartoitukset samoin kuin tehtävien osaamisvaateiden määritykset ovat vielä kesken. Siirtymisuhan alla olisi ennen kaikkea se henkilöstö, jonka tehtävät liittyvät uuden yrityksen tuottamiin verkko- ja infrastruktuuripalveluihin. Ratkaisevaksi siis muodostuu, mihin raja vedetään. Mikä osa on yhteistä verkko- ja infrastruktuuripalvelua, mikä osa taas puolustusvoimien omaa sisäistä toimintaa? Henkilöstö tullaan lakiesityksen mukaan siirtämään uuteen organisaatioon liikkeenluovutuksen periaattein. Siirrot tapahtuvat vaiheittain siinä rytmissä, jossa toiminnot siirtyvät uudelle palvelutuottajalle siirtymäkaudella. Tämä tapahtuu vuosina 2013 ja Turvallisuusverkkotoiminnan yksityiskohtaisia henkilöstövaikutuksia käsitellään erillisessä henkilöstötyöryhmässä, jossa Aliupseeriliiton jäsenten etua valvoo sopimustoimitsija Jorma Viiala Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) Mika Oranen Sopimustoimitsija Jorma Viiala, JHL Onko aliupseerilla oikeus kieltäytyä siirtymästä, jos hänet siirretään turvallisuusverkkohankkeen myötä Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle työsopimussuhteiseen siviilitehtävään? Kysymyksessähän ei ole siirtovelvollisena sotilasvirassa tapahtuvasta siirrosta puolustusvoimien tehtävästä toiseen. Kyllä on oikeus kieltäytyä ja virkamiehen suostumuksella voidaan toteuttaa määräaikainen siirto virkamieslain 20 :n mukaisesti. Onko aliupseeri velvollinen ottamaan vastaan minkä tahansa tarjotun eri tehtävän Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä vai pitääkö siirtäminen tapahtua omassa tehtävässään? Hanketta viedään eteenpäin liikkeenluovutussäännösten mukaisesti jotka tulivat voimaan vuoden alusta koskien myös virkamiehiä joten toiminnon siirtyessä myös toiminnossa työskennelleet henkilöt siirtyvät. Eli virkamies siirtyy vain oman tehtävänsä mukana. Tämänhetkisen tiedon mukaan sotilashenkilöstön osalta siirtoja tullaan toteuttamaan vain virkamieslain 20 :n mukaisina eli henkilöstö siirtyy ikään kuin vuokralle Erillisverkoille, mutta he pysyvät Puolustusvoimien sotilasvirassa. Voidaanko muiden joukko-osastojen kuin Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstöä siirtää Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle? Hankkeen sisällä ei ole ollut esillä muita tahoja kuin PVJJK ja HALTIK. Valtion virkamieslaki (VML) 20 Virkamies voidaan määräajaksi siirtää työskentelemään toisessa virastossa ja muu virkamies kuin 12 luvussa tarkoitettu tuomari myös muun työnantajan kuin valtion palveluksessa, jos siirto parantaa virkamiehen edellytyksiä virkatehtävien suorittamiseen tai edistää virkamiehen palvelussuhteen jatkumista tai virkamiehen työllistymistä ja jos vastaanottava työnantaja ja virkamies ovat antaneet siirtoon suostumuksensa. Virkamies on tämän määräajan virkasuhteessa siihen virastoon, josta hänet siirretään. Säilyykö sotilaseläke, jos henkilö siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle? TUVE-hankkeessa eläkkeet säilyvät ennallaan koska siirrot voidaan sotilaiden osalta toteuttaa vain VML:n 20 :n mukaisina eli palvelussuhde puolustusvoimiin ei katkea. Jos henkilö siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:n palvelukseen, sotilaseläkkeet eivät säily. Muun henkilöstön osalta eläkkeet turvataan erillisratkaisulla. Onko siirtyvällä henkilöstöllä palkkaturva vähintään siirtymähetken mukaiselle palkkauksen tasolle? Voiko palkka laskea muutoksessa? Koska henkilöstö siirtyy Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle liikkeenluovutussäännösten mukaan, on palkkaus valtion sopimusten mukainen sopimuskauden loppuun asti. Sotilashenkilöiden osalta palkkauksessa ei tapahdu muutosta, koska palvelussuhde puolustusvoimiin jatkuu ennallaan. Niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole sotilasvirassa ja siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen valtion virkaehtosopimuskauden päätyttyä , ruvetaan kauden päätyttyä soveltamaan ICT-alan voimassaolevaa työehtosopimusta. Ammattisotilas 3/2012 5

6 Frisbeegolfin joukkuemestaruus Lounais- Suomeen Aliupseeriliiton frisbeegolfmestaruuskilpailut pidettiin toukokuussa Peurungalla. Joukkuemestaruuden voitti Lounais-Suomen Aliupseerit. Toiseksi tuli Keski-Suomen Aliupseerit ja kolmanneksi Kuopion Aliupseerit. Henkilökohtaisessa kilpailussa avoimen sarjan voittajaksi heitti Teemu Lassila (Kanta-Häme). Toiseksi tuli Kimmo Vänskä (Joensuu) ja kolmanneksi Jani Laitinen (Keski-Suomi). Naisten sarjan voitti Asta Ruuskanen (liiton toimisto) toiseksi heitti Kaisa Martikainen (Kuopio) ja kolmanneksi Marja Puumalainen (Kuopio). Kilpailu koostui kahdesta Peurunka DGP:n kierroksesta. Siinä oli kolme sarjaa: avoin, naiset ja yhdistysten välinen joukkuekilpailu. Kaikki kilpailijat pelasivat kaksi kierrosta. Heidät jaettiin 4 hengen pooleihin molemmille kierroksille. Yksilösarjan ja joukkuekilpailun tulokset määräytyivät kahden kierroksen tuloksen perusteella. Mukana useita uusia harrastajia Kilpailun johtajana toiminut Keski- Suomen Aliupseereiden Jani Laitinen on tyytyväinen liiton ensimmäiseen valtakunnalliseen kilpailuun. Tapahtuma onnistui erinomaisesti. Väki oli liikkeellä loistavalla fi iliksellä ja kaikilla oli hauskaa. Päivän huipensi Lassilan ja Vänskän välillä käyty sudden death kisa. 6 Ammattisotilas 3/2012

7 Yleisen sarjan kolmen kärki kuvassa seisoen vasemmalla Jani Laitinen, Teemu Lassila ja Kimmo Vänskä (viides vasemmalta) Ennen kilpailua pelaajat opastettiin lajin sääntöihin ja pelin kulkuun. Jokainen sai mukaansa taskukokoisen frisbeegolf-oppaan. Kuopion joukkuessa pelanneet Tuomo Ruuskanen ja Marja Puumalainen perehtyvät lajiin ennen ensimmäiselle kierrokselle lähtöä. Tällä heitolla Teemu Lassila voitti avoimen sarjan mestaruuden Lounais-Suomen Aliupseerien joukkueessa heittivät (vas) Jari Maula, Janne Maula, Jani Engberg ja Jussi Aro Kimmo Vänskä (vasemmalla) ja Jani Laitinen ovat kokeneita heittäjiä. Vajaasta viidestäkymmenestä osallistujasta noin kaksikymmentä oli ensikertalaisia lajin parissa. Laitinen kävi ennen kilpailua läpi pelin säännöt ja osallistujat saivat rauhassa perehtyä pelaajille jaettuun frisbeegolf-pikaoppaaseen. Poolijako oli tehty niin, että jokaisessa poolissa oli kokeneempia pelaajia opastamassa uusia harrastajia alkuun. Koska kilpailu järjestettiin kauden alussa, valtaosa aikaisemmin kiekkoa heittäneistäkin oli ensimmäistä kertaa radalla tänä vuonna. Kahdenkymmenen väylän rata tarjosikin haasteita sekä aloittelijoille että kokeneemmille pelaajille. Rata on aika hyvä poikkileikkaus siitä mitä frisbeegolf voi tarjota. Väyliä on aina avonaisesta metrin perussuorasta väylästä aina 125 metrin hyvinkin tarkkaa kättä vaativiin väyliin. Lisäksi viime kesänä tehdyt out-alueet tarjoavat haastetta kaikille pelaajille olematta kuitenkaan liian vaikeita ensikertaa heittävälle. Kilpailun johdon saaman palautteen mukaan osallistujat toivovat jatkoa tapah- tumalle. Ensi vuoden kilpailupaikka julkaistaan syksyllä. Kilpailujärjestelyistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä liiton järjestösihteeriin. Frisbeegolfia voi harrastaa noin 150 radalla eri puolilla Suomea. Rataluettelo löytyy osoitteesta fi. Suomen Frisbeeliiton ( sivuilla on tarkempaa tietoa lajista, peliohjeita, säännöt sekä lajiseurojen yhteystiedot. Monissa varuskunnissa on lisäksi henkilökunnan käytössä olevia ratoja. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 3/2012 7

8 Pääluottamusmiehen kynästä Puolustusvoimauudistus Henkilöstön tukeminen muutoksessa Puolustusministerin päätöstä puolustusvoimauudistukseen liittyen odotellaan ennen juhannusta. Päätöksen puuttumisesta huolimatta, suunnittelu pyörii täydellä vauhdilla kaikilla hallintotasoilla. Juuri parhaillaan valmistellaan henkilöstökokoonpanoja (hkp). Keskeinen suunnitteluperuste hkpvalmistelussa on tavoitetila 2015, mutta myös nykyinen henkilöstö ja nykyiset tehtävät. Jokaiselle muutoksen kohteena olevalle pyritään löytämään uusi tehtävä. Muutoksen kohteena olevaksi määritellään sellainen henkilö, jolle ei suoraan voida osoittaa tehtävää puolustusvoimissa. Suunnittelun lähtökohtana on myös, että säilyvien tehtävien osalta nykyiset tehtävänhoitajat jatkavat tehtävissään. Näiden tehtävien osalta ei ole tarkoitusta tehdä henkilöstöryhmämuutoksia puolustusvoimauudistuksen johdosta. Jos henkilöstöryhmämuutokselle on myöhemmin tarvetta, se toteutetaan normaalina virkajärjestelynä siinä vaiheessa kun tehtävä vapautuu. Jos tehtävä on kokonaan uusi tai muuttunut niin paljon, että nykyinen tehtävänhoitaja ei kohtuullisella koulutuksella kykene sitä hoitamaan, se tulee haettavaksi tammikuussa Kuva: Petri Asikainen Halukkuuskysely kesän aikana Kesän kuluessa työnantaja lähettää halukkuuskyselyn kaikille puolustusvoimien työntekijöille. Halukkuuskyselyyn on syytä suhtautua vakavasti. Syksyllä käynnistyy tehtävien täyttösuunnitelman ja henkilöstösuunnitelman teko. Tuossa suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon henkilöstön halukkuuksia mahdollisuuksien mukaan. Ellei tuossa kesällä tehdyssä kyselyssä ilmaise omaa tahtoaan, myöhemmin sellaiseen ei tule uutta tilaisuutta. Kesälomista huolimatta ollaan siis tarkkana. Kysely on tarkoitus toteuttaa elokuun loppuun mennessä. Muutoksen kohteena oleva henkilöstö määritellään syksyllä Muutoksen kohteena oleminen todetaan 1. muutoskeskustelussa. Muutoskeskustelusta tehdään aina virallinen pöytäkirja. Muutoksen kohteeksi joutunut on etusijainen puolustusvoimien tehtäviin, etusijaisuus alkaa 1. muutoskeskustelusta. Henkilöt, joille ei henkilöstösuunnittelussa ole voitu osoittaa uutta tehtävää ovat vaarassa tulla irtisanotuiksi. Heidän kanssaan käydään 2. muutoskeskustelu, jossa irtisanomisuhka todetaan. Tästä muutoskeskustelusta alkaa mahdollisuus erityistukiin. 2. muutoskeskustelu ajoittuu keväälle Henkilö, joka siirretään ja jonka tehtävät jatkuvat toisaalla puolustusvoimissa, käy henkilökohtaisen yt-menettelyn siirtoon liittyen. Tällainen henkilö ei ole muutoksen kohteena eikä käy muutoskeskusteluja. Hänellä ei myöskään ole oikeutta tukitoimiin eikä hän ole etusijainen muihin avoimiin tehtäviin puolustusvoimissa. Kannattaako tarjottu tehtävä ottaa vastaan? Puolustusvoimien virkamiesten siirtovelvollisuus on melkoisen tyly. Jos tehtävää tarjotaan, on se otettava vastaan. Mikäli henkilö ei ota vastaan tarjottua 8 Ammattisotilas 3/2012

9 tehtävää, hän tulee irtisanotuksi yksilöperustein. Samalla hän menettää oikeuden muutoksen tukitoimiin. Henkilö ei voi valita, ottaako vastaan tarjotun tehtävän vai muutoksen tukipaketin. Tukitoimet ovat mahdollisia ainoastaan niille, jotka ovat vaarassa tulla irtisanotuksi tuotannollis-taloudellisella perusteella. Millaista tukea on mahdollisuus saada? Muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on tarjolla erityistukia. Sellaista on muun muassa työllistymisen ja osaamisen kehittämisen tukeminen esimerkiksi virkavapautta myöntämällä. Irtisanoutumiskorvaus Tietyin edellytyksin muutoksen kohteena olevan, vapaaehtoisesti irtisanoutuvan henkilön on mahdollista saada irtisanoutumiskorvausta. Irtisanoutumiskorvauksesta päättää Valtiovarainministeriö pääesikunnan hakemuksesta. Valtiovarainministeriön päätös haetaan ennen kuin henkilö irtisanoutuu. Saadakseen korvauksen työtehtävien on oltava loppumassa eikä henkilölle ole voitu osoittaa uusia tehtäviä. Irtisanoutumiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilö on työskennellyt valtion palveluksessa vähintään kaksi vuotta. Irtisanoutumiskorvaus vastaa enimmillään henkilön 12 kuukauden palkkaa, mikäli henkilö on ollut valtion palveluksessa yli 12 vuotta. Palkkavarojen siirtäminen valtionhallintoon Erityistukena palkkavarojen siirtäminen muualle valtionhallintoon tai henkilön siirtäminen määräajaksi toisen työnantajan palvelukseen on mahdollista. Ylivahvuus Henkilö, jonka työtehtävät ovat lakkaamassa, voidaan siirtää ylivahvuuteen korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Virkajärjestely ja takaisinottovelvollisuus Muutoksen kohteena olevat henkilöt pääsevät ilmoittautumaan tehtäviin ennen avointa hakumenettelyä eli ennen kuin tehtävät tulevat kaikille avoimeen hakuun. Sama periaate koskee kaikkia valtionhallinnon avautuvia tehtäviä. Puolustusvoimilla on tuotannollis-taloudellisella perusteella irtisanottavien osalta takaisinottovelvoite. Virkamiesten osalta takaisinottovelvoite kestää kaksi vuotta. vaus ja muut taloudelliset etuudet kuten sairauspäiväraha, äitiys-, isyys-, ja vanhempainraha jaksotetaan ansiotuloksi työttömyysajalle. Tältä ajalta ei saa työttömyysetuutta. On kuitenkin tärkeää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi välittömästi kun työt loppuvat, vaikka taloudellisesti pärjäisikin jonkin aikaa irtisanoutumiskorvauksella. Työttömyysturvan karenssiaika alkaa kulua välittömästi vaikka korvausta ei saisikaan. Toisaalta jos ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi vaan pärjäilee irtisanoutumiskorvauksella, saattaa työssäoloehto kadota. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut vähintään 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Jos henkilö on poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä, työssäoloehdon voimassaolo päättyy. Jos sinua uhkaa irtisanominen, perehdy työttömyysturvaan perusteellisesti ennen kuin palvelussuhteesi päättyy. Tutustu JATTK-työttömyyskassan www sivuihin osoitteessa tai työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuihin osoitteessa Myös joukko-osastojen HRkoordinaattorit ja luottamusmiehet osaavat neuvoa henkilöstöä työttömyyden kohdatessa. Muista taloudellisista etuuksista poiketen määräaikaisessa virassa palvelevien määräajan päättyessä maksettavaa palvelusaikakorvausta ei jaksoteta työttömyysajalle. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy Aliupseeriliiton jäsenmaksuun. Tarkista palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksu peritään palkastasi. Vielä ehtii varmistaa jäsenyyden voimassaolon ennen kuin puolustusvoimauudistuksen toimeenpano alkaa. JATTKtyöttömyyskassa Kassan toimisto neuvoo Aliupseeriliiton jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostiosoite Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta Työttömyysturva ja irtisanoutumiskorvaus Mikäli henkilölle myönnetään irtisanoutumiskorvaus, kannattaa olla tarkkana, ettei työttömyysetuisuuksien osalta ajaudu tilanteeseen, jossa putoaa pois työttömyysturvan piiristä. Irtisanoutumiskorvaus, palkka tai sitä vastaava korvaus tai muu työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus, vuosiloma-ajan palkka, lomakor- Lassi Majamaa Muistithan ilmoittaa jäsentietojen muutoksesta? Ammattisotilas 3/2012 9

10 Kahvakuulalla kuntoon Kahvakuulailu on mitä parhainta terveysliikuntaa. Koko kehoa kuormittavat liikkeet saavat sykkeen kohoamaan, hengityksen kiihtymään sekä sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön kehittymään. Yhtä aikaa kestävyyskunnon kanssa kehittyy lihaskunto. Lisäksi harjoitukset vaikuttavat koko kehon koordinaation ja motoriikkaan, mikä parantaa tasapainokykyä ja liikkuvuutta merkittävästi. Tehostuneen energia-aineenvaihdunnan ansiosta jopa cooperin-testitulokset paranevat ja vartalo kiinteytyy. Kahvakuulaharjoittelu sopii lähes kaikille niin aloittelevalle kuntoilijalle, urheilijalle kuin laihduttajalle. Se sopii myös työpaikan taukoliikunnaksi. Miten liikkeelle? Tarvitset sopivien kuulien lisäksi vain mukavat liikuntaan sopivat vaatteet ja repullisen intoa ja avointa mieltä. Voit harjoitella missä vain sisällä, ulkona, töissä tai kotona. Kuula on helppo ottaa mukaan lomallekin. Näin sinulla on käytössä oma kuntosali missä ikinä liikutkin. Kahvakuulailun perusliikkeet ovat luontevia, turvallisia ja melko helppoja. Perusteisiin pääsee nopeasti käsiksi. On kuitenkin hyvä jos voi saada asiantuntevaa opastusta tekniikoiden opettelussa. Vaikka kuula on itsessään yksinkertainen väline, vaatii sen liikuttelu koko kehon hallintaa ja lähes kaikkien lihasten toiminnallista käyttöä. Tässä piilee lajin tehokkuuden salaisuus. Kahvakuulailun perustana ovat heilurimaiset liikkeet, kuten etuheilautus sekä painonnostosta tutut tempaus, rinnalleveto ja työntö. Lisätietoa kahvakuulaharjoittelun aloittamisesta on osoitteessa fi/kahvakuula/aloittelijan-opas/ Teksti ja kuvat: Arto Larjanne Vartalon ympärikierto 1. Seiso jalat yhdessä tai kapeassa haara-asennossa. Pyöritä kahvakuulaa lantiosi ympäri. Pidä vartalo tiukkana, olkapäät alhaalla ja kädet rentoina. 2. Tarjoa kahvakuulaa vastaanottavalle kädelle. Voit lisätä haastetta seisomalla jalat yhdessä tai jopa yhdellä jalalla 10 Ammattisotilas 3/2012

11 Etuheilautus 1. Etuheilautuksessa pidä selkä suorana ja jousta polvista. 2. Tuota liikkeen tarvitsema voima lantiosta. Älä nosta käsillä. 3. Pidä olkapäät alhaalla ja kädet rentoina. Älä purista kahvaa. Kuulavinkki 1 Etuheilautus on koko kahvakuulaharjoittelun perusta ja se aktivoi lähes 80% lihaksista. Harjoitus kehittää erityisesti alaselkää, pakaroita ja takareisiä. Jos haluat saada pakarat rantakuntoon yksinkertaisella ohjelmalla, tee 2000 etuheilautusta viikottain. Kahvakuula kilpailulajina Kuulavinkki 2 Kahvakuulassa (Girevoy Sport, GS) kilpaillaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kilpailussa yhtä tai kahta kahvakuulaa nostetaan mahdollisimman monta kertaa 10 minuutin aikana. Perinteisen GS:n nostoja ovat työntö ja tempaus sekä erikseen kilpailtava long cycle (LC), eli rinnallevato-työntö. Työnnössä ja LC:ssä miehet kilpailevat kahdella kuulalla, naiset yhdellä. Tempauksessa käytetään yhtä kuulaa. Kaikissa yhden käden suorituksissa kättä saa vaihtaa kerran aikarajan sisällä. Sarjat jakaantuvat kuula- ja kehonpainoluokittain. Virallisia kansainvälisissä kilpailuissa käytettäviä painoja ovat miesten sarjoissa 24 ja 32 kg ja naisilla 16 ja 24 kg. Suomessa miesten mestaruuksista nostetaan sarjoissa 16, 24 ja 32 kiloa ja naisilla 12, 16 ja 24 kiloa. Kansainvälisissä kilpailuissa naiset mittelevät pääosin vain tempauksessa. Suomessa naiset kilpailevat kaikissa lajeissa. Naisille sopivat kuulat ovat 8-12 kg ja miehille kg. Näin kolme kuulaa riittää perheen aloituspaketiksi. Panosta laatuun. Kuulan tulee olla pyöreä ja kahvan symmetrinen ja sileä eikä siinä saa olla karhennuksia tai valujäämiä. Ota huomioon, että teräskuula kestää ulkoharjoittelua ja heittämistä. Lisätietoa kahvakuulaurheilusta on osoitteessa Ammattisotilas 3/

12 Maastaveto 1. Ota kuulasta sarviote eli vie peukalot edestä kuulan kahvan sisään. Kallista vartaloa taaksepäin samalla taittaen lantiosta. 2. Tee hauiskääntö. Harjoitusvinkki 1 minuutti vartalon ympärikiertoja 1 minuutti etuheilautuksia 1 minuutti maastaveto-hauiskääntö-punnerrus-ranskalainenpunnerruksia Älä pidä liikkeiden välissä taukoja. Toista harjoitus kolme kertaa. Pidä sen jälkeen 2-3 minuutin tauko. Toista harjoitus. 3. Punnerra kuula suorille käsille. 4. Pidä kyynärpäät paikoillaan ja laske kuula pään taakse ja punnerra se takaisin ylös. Laske kuula takaisin alas ja toista koko liikesarja. 12 Ammattisotilas 3/2012

13 Panssarimuseon perusnäyttely uudistui Yleisön pyyntöön nähdä laajemmin panssaritaistelijoiden pukuja, merkkejä ja tunnuksia on vastattu uudistamalla päähallin perusnäyttely. Tutustuttavana on kattava kavalkadi asuja eri vuosikymmeniltä m/36:n eri versioista m/58:n kautta nykyiseen kevyeen palveluspukuun m/83. Panssarimiesten kenttäasuja on Renault-miehen m/22 nahkapuvusta 2000-luvun panssarihaalariin. Tunnettujen panssaritaistelijoiden sota-ajan pukuja on esillä useita. Kenraali Laguksen asetakin lisäksi esillä on hänen poikansa Olof Laguksen alikersantin puku m/36, jonka hihassa on mm. panssarintuhoojan merkki. Vitriinissä on myös kenraali Lagusta haavoittanut kranaatinsirpale. Näyttelyssä on harvinaisia panssarijoukkoihin liittyviä kurssi- ja aseve- Jatkosodan panssarivänrikki nahkatakissa. Taustalla vitriinissä näkyy Laguksen jääkärien sotatie Aunuksessa. Ruben Laguksen poika Olof tuhosi Kuuterselässä Sturmin ampujana neljä vihollisen Sotkaa. Hänen asetakkinsa hihassa on panssarintuhoojan merkki yhdellä lisänauhalla. Lisänauhan sai kolmesta tuhotusta vaunusta. Rinnassa on alikersantille harvinainen Vapaudenristin 4. luokan nauha tammenlehvällä tyypillisen Vapaudenmitalin 2. luokan ohella. limerkkejä sekä tietysti lukuisia kauluslaattoja, joukko-osastotunnuksia ja kunniamerkkejä. Vastustajia ja aseveljiäkään ei ole unohdettu, vaan mukana on myös venäläinen laskuvarjosotilas jatkosodan ajalta sekä saksalainen vuoristojääkäri. Asuja on taustoitettu runsaalla pienesineistöllä. Muutama vuosi sitten avattu uusi näyttelyhalli esittelee uudempaa panssarikalustoa nykypäiviin saakka. Vanhemmassa museohallissa on ajokuntoista kalustoa sotavuosilta sekä maamme ensimmäinen vaunutyyppi Renault. Jos jostakin löytyisi magneetto, niin Renaultkin saataisiin ajokuntoon. Museolla on kesän aikana useita yleisötapahtumia. Toukokuun lopulla ollut korsulauluilta veti ennätysmäärän väkeä. Kesäkuun lopulla on teemana Panssaridivisioona 70 vuotta. Tapahtumista saa tarkempaa tietoa Panssarikillan nettisivujen kautta www. panssarikilta.fi. Teksti ja kuvat Seppo Simola Kenraalimajuri Ruben Laguksen asetakki m/36 harvinaisilla jääkärikenraalimajurin kauluslaatoilla. Lagus käytti harvoin rähinäremmiä ja pistoolikotelokin on ohjesäännön vastaisesti oikealla kyljellä (pikkukuva taustalla). Ammattisotilas 3/