Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen

Transkriptio

1 Markkinakatsaus 18. toukokuuta 2009 Suomi kokee vientimenestyksen kääntöpuolen Suomi on kärsinyt finanssikriisin siivittämässä maailmantalouden taantumassa erityisen paljon vientiin vahvasti nojaavan kasvurakenteensa takia. Viennin supistuminen iskee myös kotimaiseen kysyntään, eikä työttömyyden tuntuvaa kasvua voida välttää. Finanssipolitiikka on elvyttävää, muttei riitä ylläpitämään talouskasvua. Uusi nousu käynnistyy kunnolla vasta vuonna 2011 maailmantalouden elpymisen vanavedessä. Suomen talous on pahimmassa taantumassa 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Yli vuosikymmenen kestäneen vientimenestyksen seurauksena Suomi on aikaisempaa herkempi kansainvälisen talouden suhdanteille, ja siksi Suomi kuuluu meneillään olevan talouskriisin suurien kärsijöiden joukkoon. Heikentyvän työllisyyden, supistuvan teollisuustuotannon ja laskevan kapasiteetin käytön kautta viennin romahdus tuo mukanaan negatiiviset kerrannaisvaikutukset myös kulutus- ja investointikysyntään. Julkinen sektori yrittää parhaansa mukaan elvyttää talouskasvua, mutta talouspolitiikan toimilla pystytään korkeintaan pehmentämään kysynnän pudotusta. Kustannuksena tästä on rajusti heikentynyt julkisen talouden tasapaino ennusteperiodilla Keskeiset Suomen talouden ennusteet Prosenttimuutos E 2010E 2011E Yksityinen kulutus 2.0-2,5-0,5 1.5 Julkinen kulutus 1.7 1,5 1,3 1.3 Investoinnit ,0-4,0 2.7 Vienti ,0-2,7 6.0 Tuonti ,4-2,5 4.4 BKT 0.9-5,2-0,6 2.0 Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Teollisuustuotanto Työttömyysaste* * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Handelsbankenin korko ja valuuttaennusteet Keskuspankkikorot 10 v bondikorot Valuutat kk +6 kk +12 kk kk +6 kk +12 kk kk +6 kk +12 kk USA EURUSD EMU USDJPY Japani EURGBP Ruotsi Norja EURSEK Suomi EURNOK Lähde: Handelsbanken Capital Markets For full disclaimer and definitions, please refer to the end of this report.

2 Ennustamme Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 5,2 prosenttia. Ensi vuonna BKT supistuu vielä 0,6 prosenttia ja kasvaa kunnolla vasta vuonna Epävarmuus tulevan talouskasvun suhteen on edelleen suurta, ja odotettua heikomman kehityksen riski on merkittävä. Varmoja olemme siitä, että Suomen elpyminen tarvitsee käyttövoimakseen maailmantalouden kasvun kestävän vahvistumisen. Lähes koko kehittynyt maailma harjoittaa tällä hetkellä talouskasvua elvyttävää talouspolitiikkaa, ja jollain aikavälillä uskomme tämän elvytyksen tuottavan tulosta. Siten on myös mahdollista, että olemme ennusteissamme liian synkkiä ja talousnäkymät yllättävätkin positiivisesti. Vienti suhteessa BKT:een Taloudellinen aktiviteetti Suomessa Vienti vahvassa vastatuulessa Suomen vientiteollisuus oli kiistatta yksi vuoden 2008 alussa päättyneen globaalin nousu-kauden voittajista. Vientiteollisuutemme vahvuus oli korkeaan teknologiaan ja investointi-hyödykkeisiin painottuva rakenne aikana, jolloin globaali investointikysyntä kasvoi nopeasti. Suomalaisyritykset onnistuivat myös hyvin kehittyvien markkinoiden kasvun ja maailmankaupan voimistumisen hyödyntämisessä. Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut merkittävästi 1990-luvun laman jälkeen. Vuonna 1991 tavara- ja palveluviennin yhteenlasketun määrän osuus BKT:sta oli noin 20 prosenttia, kun se huippuvuoteen 2007 mennessä oli noussut yli 51 prosenttiin. Globaalin finanssi- ja talouskriisin iskettyä kysyntään kaikkialla maailmassa samat tekijät, jotka olivat suomalaisen vientiteollisuuden vahvuuksia nousukaudella, altistavat Suomen talouden erityisen vakavasti maailmantalouden taantumalle. Maailmankaupan dramaattinen supistuminen tuntuu erityisen rajusti pienessä viennistä riippuvaisessa kansantaloudessamme. Rahoitusmarkkinoiden toimimattomuus sekä kysynnän puute painavat investointi- ja kulutuskysyntää maailmanlaajuisesti. Finanssikriisi näkyy selvästi myös ulkomaankaupan rahoituksessa. On suuri riski, että lähivuosina maailmankaupan toipumista hidastavat lisäksi eri maiden finanssipoliittisiin elvytyspaketteihin liittyvät protektionistiset toimet, joiden lisääntyminen ei ole Suomen etu. Suomen vienti ja OECD:n tuonti Vienti ja teollisuustuotanto supistuivat ennennäkemättömän rajusti loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna Tavaraviennin määrä supistui vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 29,4 prosenttia ja työpäiväkorjattu teolli- 18. toukokuuta

3 suustuotanto 20,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kysynnän ja tulevaisuuden näkymien heikentymisen lisäksi syynä oli yritysten tarve supistaa varastojaan. Koska pudotus oli niin jyrkkä, uskomme viennin ja teollisuustuotannon lasku-vauhdin tasaantuvan vuoden loppua kohden. On kuitenkin selvää, että kysyntä Suomen päävientimarkkinoilla mm. Venäjällä, euroalueella, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa pysyy heikkona pitkälle ensi vuoteen, sillä nämä alueet eivät todennäköisesti ole globaalin talouden elpymisen vetureita. Myös vientitilausten vähyys viittaa viennin aneemiseen kehitykseen tulevina vuosineljänneksinä. Ennusteperiodimme lopussa uskomme kuitenkin viennin saavan tukea kohtuullisessa kasvussa olevien talouksien, esimerkiksi Kiinan, kysynnän kasvusta. Valuutasta ei tässä taantumassa saada pikaapua sokin lieventämiseen Tavaraviennin osuudella bruttokansantuotteesta mitattuna ovat Suomi ja Ruotsi lähes yhtä avoimia kansantalouksia. Myös maiden tavaraviennin rakenne on melko samankaltainen. Sen lisäksi, että Suomi ja Ruotsi ovat monilla viennin aloilla kilpailijoita, on Ruotsi yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Merkittävä ero Suomen ja Ruotsin talouksien välillä on valuutta-kurssi- ja rahapolitiikassa. Näiden yhteneväisyyksien ja erojen vuoksi on mielenkiintoista tarkastella Suomen ja Ruotsin talouksien sopeutumismahdollisuuksia nykyisessä taantumassa. Avoin talous, kuten Suomi, jolla on kiinteä valuuttakurssi ja ulkoa annettu korkotaso, sopeutuu ulkoisiin sokkeihin palkkojen ja hintojen joustolla. Mitä joustavammat hinnat ja palkat, sitä nopeammin talouden kilpailukyky palautuu sokin jälkeen. Suomessa varsinkaan palkat eivät kuitenkaan ole kovin joustavat, joten riskinä on, että Suomella on edessään pitkä ja kivinen tie ylös taantumasta. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee Suomelle se, että euro on vahvistunut samanaikaisesti kaikkia Suomen tärkeimpien euron ulkopuolisten vientimaiden valuuttoja vastaan. Tämä näkyy erityisen hyvin siinä, että Suomen ulkomaankauppaosuuksilla painotettu efektiivinen valuuttakurssi-indeksi osoittaa valuuttamme olevan nyt ennätysvahva. Vientihinnat omassa valuutassa Avoin talous, kuten Ruotsi, jolla on oma korko ja kelluva valuutta, voi korkotasoa laskemalla elvyttää kotimaista kysyntää. Lyhyellä tähtäimellä valuutta tällöin devalvoituu, mikä parantaa viennin kilpailukykyä nopeasti. Rahapolitiikka toimii siis tehokkaana kotimaisen ja ulkoisen kysynnän elvyttäjänä. Efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna kruunu onkin heikentynyt toukokuun 2008 jälkeen peräti 16 prosenttia. Euro suhteessa kruunuun ja ruplaan Devalvoitumisen etuja lyhyellä aikavälillä heikentää kuitenkin se, että avoimelle taloudelle tärkeiden tuontihintojen nousu syö osan viennin kilpailukyvyn kasvusta. Sekä Suomen että Ruotsin vientiteollisuusyritykset ostavat tuotantopanoksia, esimerkiksi raaka-aineita ja välituotteita, ulkomailta, ja mitä enemmän valuutta heikentyy sitä kalliimmaksi ulkomaiset tuotantopanokset tulevat. Pidemmällä aikavälillä kruunun devalvoitumisen kilpailukykyetu Suomeen verrattuna vaimenee kruunun vahvistuessa. Ennusteperiodillamme uskomme kuitenkin Ruotsin vientisektorin selviävän laskusuhdanteesta Suomea paremmin. 8 november

4 Efektiiviset valuuttakurssi-indeksit Ennustamme rakentamisen supistumisen jatkuvan ennusteperiodillamme. Asuinrakennusinvestoinnit kääntyivät laskuun jo vuonna 2007 ja supistumisen vauhti vakautui vuonna 2008 noin 10 prosenttiin vuoden takaisista tasoista. Vaikka korkotaso onkin laskenut huomattavasti ja rakennuskustannuksissa on laskupainetta, eivät työttömyyden ja myymättömien asuntojen määrän kasvu kannusta asuinrakentamiseen. Toimitilarakentamisessa aiemmin aloitetut projektit kannattelivat investointien kasvua pitkälle vuoteen 2008, mutta rahoituksen vaikeutuminen ja kysynnän puute todennäköisesti supistavat tuotantoa rajusti ennusteperiodillamme. Julkisten investointien lisääminen ja aikaistaminen tuo vain hiukan helpotusta tilanteeseen, sillä julkisten investointien osuus kaikista investoinneista on 2000-luvulla ollut keskimäärin vain noin 13 prosenttia. Rakentaminen ja tilaukset Investointinäkymät edelleen synkät Investointiaktiviteettia painavat ennusteperiodillamme nopeasti laskenut kapasiteetin käyttöaste, suuri epävarmuus kysyntäolosuhteista, rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen sekä yritysvoittojen romahtaminen. Kun sekä työvoimaa että tuotantokapasiteettia on vapaana, ei tuotantopotentiaalin kasvattaminen investointien avulla ole yrityksissä ajankohtaista. Kapasiteetin käyttöaste romahtanut Kotitaloudet ryhtyvät säästämään Vaikka työllisyys oli vielä vuoden 2008 lopussa kohtuullisessa kasvussa, yritysten lomautusilmoitusten kasvu ja lisääntynyt negatiivinen uutisointi talous- ja työmarkkinanäkymistä saivat kotitaloudet supistamaan kulutustaan. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä yksityinen kulutus supistuikin vuosivauhdiksi muunnettuna peräti 3 prosenttia. Heikentyvä työmarkkinatilanne luo huonot puitteet kotitalouksien kulutukselle ennusteperiodilla. Edellisen laman kohdalla 1990-luvun alussa näimme selvästi, että kotitalouksien harkinnanvarainen kulutus vähentyy ja säästäminen lisääntyy, kun epävarmuus talousnäkymistä ja oman työpaikan pysyvyydestä kasvaa. Näyttääkin vahvasti siltä, ettei hidastuneesta inflaatiosta, ekspansiivisesta finanssipolitiikasta ja madaltuneesta korkotasosta saada tarpeeksi tukea kulutuskysynnälle. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähittäiskaupan myynnin määrä laski 3,5 prosenttia edellisvuoden tasosta ja uusia henkilöautoja rekisteröitiin 34 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Trendi kaupan kasvussa on siis hyvin selvä. Suomalaiset kotitaloudet ovat lisäämässä säästämistään. 4 8 november 2005

5 Vähittäiskaupan myynnin kasvu Asuntojen nimellis- ja reaalihinnat Kulutusta rajoittavat tekijät työttömyyden kasvu ja siitä aiheutuva kotitaloussektorin tulojen kasvun heikentyminen, sekä aikaisempien vuosien velkaantuminen, ovat keskeiset motiivit säästämisen lisäämiselle ennusteperiodilla. Myös osakekurssien laskun ja asuntojen hintojen nousun taittumisen mukanaan tuoma varallisuuden supistuminen lisäävät osaltaan kotitalouksien säästämishaluja. Tänä vuonna ennustamme yksityisen kulutuksen supistuvan selvästi, ja vielä vuonna 2010 kulutuksen kasvu pysyy negatiivisena. Vasta talouskasvun elpyessä ja työmarkkinoiden heikentymisen pysähtyessä vuonna 2011 laskusuhdanteen aikana syntyneet patoutuneet kulutustarpeet purkautuvat ja kulutus palaa kasvuun luvun vahvaa kulutuksen kasvuvauhtia Suomessa tuskin vielä kuitenkaan saavutetaan. Keskeisimpänä riskinä kulutuskysynnälle näemme odottamaamme rajumman asuntojen hintojen laskun, joka vaatisi toteutuakseen ennustamaamme rajumman työttömyyden kasvun. Työllisyys määrää asuntomarkkinoilla Asuntojen hintojen lähes seitsemän vuotta jatkunut nousu katkesi Suomessa keväällä Emme odota asuntomarkkinoille ihan seitsemää laihaa vuotta, mutta globaalin taantuman mukanaan tuoma työttömyyden kasvu painaa Suomen asuntomarkkinoiden aktiviteettia lähivuosina enemmän kuin matala korkotaso pystyy sitä virkistämään. Asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tuloihin ja vuokriin ovat nousseet selvästi yli pitkän ajan keskiarvojen. Jo alkanut hintojen palautuminen lähemmäs tasapainoa kestänee useita vuosia. Yhtä dramaattista pudotusta kuin 1990-luvun laman aikana, jolloin asuntojen hintojen kokonaislaskuksi tuli yli 40 prosenttia, tuskin kuitenkaan näemme. Ennusteemme perustana on kolme merkittävää eroa verrattuna edelliseen lama-aikaan. Ensinnäkin korot pysyvät matalalla tasolla euroa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Toiseksi asuntojen hinnat ovat nousseet hitaammin, niin nimellisesti kuin tuloihin ja vuokriin suhteutettuna. Kolmanneksi tässä syklissä työttömyysaste pysyy matalampana kuin 1990-luvun lamassa, jolloin työttömänä oli pahimmillaan 20 prosenttia työvoimasta. Asuntovelalliselle nykyisessä laskusuhdanteessa on positiivista se, että korot ovat laskeneet ennätysnopeasti. Odotamme korkojen myös pysyvän historiallisen matalalla tasolla lähivuosina. Korkomenojen supistuminen helpottaa huomattavasti asuntovelallisten kykyä suoriutua lainoistaan. Uusissa lainasopimuksissa keskikorko oli maaliskuussa 2009 vain 2,6 prosenttia huolimatta siitä, että nousukaudella lähes olemattomiksi painuneet lainamarginaalit ovat viime kuukausina kasvaneet. Tämä on merkittävä huojennus kotitalouksien asumismenoihin. Kun ihmisten epävarmuus työpaikan pysyvyydestä kasvaa tai kun työpaikka menetetään, ei asunnon hankinta tai uuden lainan ottaminen houkuttele, oli korkotaso mikä tahansa. Työpaikkansa menettäneiden velallisten asemaa matala korkotaso toki hieman helpottaa. Jos työttömyys kuitenkin lisääntyy selvästi ja kestää pitkään esimerkiksi lomautusten muuttuessa irtisanomisiksi, on todennäköistä että kotitaloudet eivät vain pidättäydy asuntohankinnoista, vaan myös tulojen romahtamisesta johtuvat maksuvaikeudet ja asuntojen pakkomyynnit lisääntyvät. Odotamme siis heikentyvän työmarkkinatilanteen lisäävän laskupaineita asuntojen hintoihin. Pidämme todennäköisenä, että asuntojen hinnat laskevat huipusta pohjaan koko maan tasolla 10 ja pääkaupunkiseudulla noin 15 prosenttia. Koska tämän taantuman syvyyttä ja kestoa on 8 november

6 edelleen hyvin vaikea ennustaa, liittyy myös asuntojen hintoihin merkittävää epävarmuutta. Inflaatiovauhti hidastuu, mutta deflaatio vältetään Kuluttajahintainflaatio on hidastunut Suomessa tuntuvasti viime kuukausien aikana. Vuoden 2008 syyskuun 4,7 prosentin huipusta kansallinen inflaatio on vuoden 2009 maaliskuuhun mennessä hidastunut 0,9 prosenttiin. Inflaation hidastumisen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisimmät ovat ruuan hinnan nousun pysähtyminen vuoden 2009 alussa, asuntojen hintojen ja korkojen nousun sekä energia hinnan taittuminen laskuun vuoden 2008 loppupuoliskolla. Edellä mainitut tekijät vievät kansallisen kuluttajahintaindeksin keskimääräisen vuosimuutoksen lievästi negatiiviseksi tänä vuonna. deflaation, mutta tuolloin markan 30 prosentin devalvoituminen valuuttaindeksillä mitattuna oli tehokas deflaatiopaineiden poistaja. Nyt tällaista puskuria ei ole käytettävissä. Pääskenaariomme kuitenkin on, että pohjainflaatio on hyvin hidasta, mutta hyödyke- ja palvelumarkkinoiden jäykkyyksien sekä talouden kohtuullisen elpymistahdin ansiosta deflaatio vältetään. Suomen pohjainflaatio ja tuotantokuilu Inflaatio Suomessa ja euroalueella ja Handelsbankenin laskelmat Pohjainflaatio, eli ruuan, energian, alkoholin ja tupakan hinnoista puhdistettu inflaatio, on Suomessa edelleen nopeaa ja selvästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Pohjainflaatiossa näkyy keskeisenä palvelujen hintojen nousu, mikä on pääasiassa seurausta palkkojen noususta. Palkkojen nousuvauhti on edelleen nopeaa, mutta taloudellisen aktiviteetin hiipuessa ja vapaiden työvoimaresurssien kasvaessa sen pitäisi hidastua. Vielä tänä vuonna edellisen palkkakierroksen ratkaisut pitävät pohja- ja palveluinflaation kohtuullisen nopeana. Ensi vuonna ja vuonna 2011 odotamme pohjainflaation selvästi hidastuvan. Heikko kulutuskysyntä estää vähittäiskauppaa siirtämästä kustannustensa nousua kuluttajille. Ensi vuoden loppupuoliskolla ja vuonna 2011 työvoiman lisääntynyt vajaakäyttö ja tuotannollinen ylikapasiteetti yhdistyneenä selvästi edellistä palkkakierrosta maltillisempaan ansiotason nousuun pudottavat pohjainflaation Suomessa varsin hitaaksi. Jos Suomen ja maailmantalouden elpymistä joudutaan odottamaan ennakoimaamme pidempään, saatetaan Suomessa nähdä jopa lievä deflaatio. Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa Suomi vältti Työmarkkinoiden laskusuhdanne voimistuu Työmarkkinoiden heikentyminen on vauhdittunut tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Näkymät kaikilla työllisyyttä ennakoivilla mittareilla ovat varsin negatiiviset: yritysten lomautusilmoitukset ovat vahvassa kasvussa, suhdannetiedusteluissa kaikki talouden sektorit ilmoittavat vähentävänsä työvoimaa, vapaiden työpaikkojen määrä on romahtanut, ja yritysten investointisuunnitelmat ovat jäissä. Työvoiman vähentämisprosessi on ollut voimakkainta teollisuudessa, mutta nyt vaikeudet ovat levinneet myös rakentamiseen, kauppaan ja muihin yksityisiin palveluihin. Julkisen sektorin työllisyys oli vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin prosentin kasvussa edellisen vuoden tasosta, mutta kasvuvauhti suurin piirtein puolittui vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä. Valtion- ja kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen uhkaa vuosina julkisen sektorin työllistämismahdollisuuksia. 6 8 november 2005

7 Työllisyyden kasvu toimialoittain Arvioimme työllisten määrän vähenevän vuosina noin henkilöllä ja keskimääräisen työttömyysasteen nousevan 9,5 prosenttiin vuonna Koska työmarkkinat elpyvät normaalisti hitaammin kuin koko kansantalous, ajoittuu työmarkkinoiden käänne parempaan vasta vuoteen 2012, jolloin Suomen talous kasvaa jälleen potentiaalista vauhtiaan. Työttömyysasteen nousua vaimentaa tässä laskusuhdanteessa suurten ikäluokkien eläköitymisen vauhdittuminen. Merkittävä osa työttömiksi jäävistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle. Toisaalta viime vuosina nähty nopea ansioiden nousu saattaa puolestaan lisätä työpanoksen vähentämispaineita supistuvan kysynnän ja heikentyvän julkisen talouden oloissa. Vuonna 2008 nimellispalkat nousivat Suomessa 5,2 prosenttia, nopeinta vauhtia sitten 1990-luvun lamaa edeltävän ajan. Monet vuosina tehdyistä palkkaratkaisuista ulottuvat vielä vuosiin , ja siksi ennustamme palkkojen nousun olevan vielä tänä vuonna melko nopeaa. Yritysten näkymät ja tilanne työmarkkinoilla ovat kuitenkin dramaattisesti huonommat kuin viime neuvottelukierroksella, minkä odotamme näkyvän huomattavasti hitaampana ansiotason nousuna ennusteperiodimme loppupuolella. Julkisen talouden rahoitusjäämän etumerkki muuttuu Julkinen talous pysyi vahvasti ylijäämäisenä vielä vuonna 2008, vaikka ylijäämä taantuman vuoksi pienenikin edellisvuodesta. Tällä hetkellä verotulot supistuvat ja tulonsiirrot kasvavat kuitenkin niin kovaa vauhtia, että julkinen talous kääntyy selvästi alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Työmarkkinoiden heikkeneminen jatkuu koko ennusteperiodimme ajan, mikä syö verotuloja ja kasvattaa tulonsiirtoja. Samalla myös päätösperäiset julkiset menot, kuten infrastruktuurihankkeet, kasvavat. Näiden seurauksena julkisen talouden tila heikkenee tuntuvasti ennusteperiodimme loppua kohden. Vaikka talous tuolloin alkaisikin elpyä, kestää julkisen talouden vakauttaminen vielä pitkään. Julkinen velka kasvaa ennusteperiodilla noin 24 miljardia euroa, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee vuonna 2011 noin 47 prosenttiin. Julkinen velka ja Handelsbankenin ennusteet Tiina Helenius, , Tuulia Asplund, , 8 november

8 Kalenteri: CEST Country Indicator Cons. fc Our fc Previous Mon, May 18 07:00 Japan Confidence index, Apr :00 EMU Foreign trade, Mar -2.0bn 19:00 US NAHB Housing Market Index, May Tue, May 19 10:00 Norway Total GDP, Q1-1.0/ -0.6/ /0.8 Mainland GDP, Q1-1.0/ -0.7/ /0.4 10:30 UK CPI, Apr 0.4/ /2.9 RPI, Apr 0.2/ /-0.4 RPI-X, Apr 0.4/ /2.2 11:00 Germany ZEW current, May ZEW expectations balance, May Sweden SNDO T-bond auction: 1046: 3.5bn 14:30 US Housing starts, Apr 0.52mn 0.51mn Building permits, Apr 0.53mn 0.516mn Wed, May 20 EMU ECB Governing Council meeting. No interest rate announcements scheduled 01:50 Japan GDP (qoq/qoq annualised), Q1-4.2/ / :00 Germany PPI, Apr -0.2/ / :00 Norway Government Pension Fund - Global, quarterly report Italy Industrial orders, Mar -1.5/-32.7 Industrial sales, Mar -3.1/ :30 UK Minutes from MPC meeting May 7 12:00 CBI orders, May :00 Canada CPI, Apr 0.2/1.2 16:35 US EIA weekly crude stocks 20:00 Minutes from FOMC meeting April Thu, May 21 Europe Market holiday - Ascension Day 08:58 France PMI services (flash), May PMI composite (flash), May 43.8 PMI manufacturing (flash), May :28 Germany PMI services (flash), May PMI manufacturing (flash), May PMI composite (flash), May :58 EMU PMI composite (flash), May PMI manufacturing (flash), May PMI services (flash), May :30 UK Retail sales, Apr 0.5/ /1.5 14:30 US Initial jobless claims 638k 637k 16:00 Leading indicators, Apr 0.7/ -0.3/ Philadelphia Fed business index, May Fri, May 22 Japan BoJ MPM rate decision :30 UK GDP 2:nd release (qoq/yoy), Q1-1.9/ / :30 Canada Retail sales, Mar 0.2/ Retail sales ex. autos, Mar 0.6/ Figures are reported in percent month on month/year on year if not otherwise stated Lähde: Handelsbanken Capital Markets 18. toukokuuta

9 Research Disclaimers Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as SHB ) is responsible for the preparation of research reports. All research reports are prepared from trade and statistical services and other information which SHB considers to be reliable. SHB does not represent that such information is true, accurate or complete and it should not be relied upon as such. In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages. No independent verification exercise has been undertaken in respect of this information. Any opinions expressed are the opinions of employees of SHB and its affiliates and reflect their judgment at this date and are subject to change. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or investment advice. Reliance should not be placed on reviews or opinions expressed when taking investment or strategic decisions. SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees own or have positions in securities mentioned in research reports. SHB and/or its affiliates provide investment banking and non-investment banking financial services, including corporate banking services; and, securities advice to issuers of securities mentioned in research reports. This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. The distribution of this document in certain jurisdictions may be restricted by law and persons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such restrictions. No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen), and authorised and subject to limited regulation by the UK Financial Services Authority. Details about the extent of our authorisation and regulation by the UK Financial Services Authority are available from us on request. In the United Kingdom, the research reports are directed only at Professional clients and Eligible counterparties (as defined in the rules of the FSA) and the investments or services to which they relate are available only to such persons. The research reports must not be relied upon or acted on by private customers. UK customers should note that SHB does not participate in the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business and accordingly UK customers will not be protected by that scheme. This does not exclude or restrict any duty or liability that SHB has to its customers under the regulatory system in the United Kingdom. SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability. The views contained in SHB research reports accurately reflect the personal views of the respective analysts, and no part of analysts compensation is directly or indirectly related to specific recommendations or views expressed within research reports. For specific analyst certification, please contact Robert Gärtner In the United Kingdom SHB is regulated by the FSA but recipients should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme not the rules of the FSA made under the UK Financial Services and Markets Act 2000 for the protection of private customers apply to this research report. When Distributed in the United States Important Third-Party Research Disclosures: Research reports are prepared by SHB for information purposes only. SHB and its employees are not subject to the FINRA s research analyst conflict rules. SHB research reports are intended for distribution in the United States solely to major U.S. institutional investors, as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of Each major U.S. institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person. Reports regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any fixed-income product discussed within the research reports should call or write SHB. Reports regarding equity products are prepared by SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. ( HMSI ) under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI. HMSI is a FINRA Member, telephone number ( ). Please be advised of the following important research disclosure statements: SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, In Finland by the Financial Supervision of Finland and in Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority. SHB has recently had, currently has, or will be seeking corporate finance assignments with the subject company. According to the Bank s Ethical Guidelines for the Handelsbanken Group, the board and all employees of the Bank must observe high standards of ethics in carrying out their responsibilities at the Bank, as well as other assignments. The Bank has also adopted guidelines to ensure the integrity and independence of research analysts and the research department, as well as to identify, eliminate, avoid, deal with, or make public actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions ( ethical walls ) in communication between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank s organisational structure, the Research department is kept separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The guidelines also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be paid out to analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to handle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the Bank s ethical guidelines and guidelines on conflicts of interests relating to analysts, please see the Bank s website the bank/ir/corporate social responsibility/ethical guidelines or Guidelines for research.

10 Contact information Capital Markets Per Beckman Head Per Elcar Global co-head of Equities Björn Linden Global co-head of Equities Jan Häggström Head of Economic Research and Chief Economist, SHB Magnus Fageräng Head of Structured Products Exchange & Commodities Dan Lindwall Head of Fixed Income, Foreign Exchange & Commodities Peter Karlsson Head of Equity & Credit Research Debt Capital Markets Tony Lindlöf Deputy Head of Debt Capital Markets Kjell Arvidsson Head of Syndicated Loans Anders Holmlund Head of Structured Finance and Advisory Kenneth Holmström Head of Origination Måns Niklasson Head of Acquisition Finance Ulf Stejmar Head of Corporate Bonds Fixed Income, Foreign Exchange & Commodities Torbjörn Iwarson Head of Commodities Warwick Salvage Head of rates Håkan Larsson Head of FX/Emerging Markets Marcus Cederberg Head of Sales Lars Henriksson Head of F/X Sales Patrik Meijer Head of liquid bonds Sales Strategy Henrik Eriksson Senior Fixed Income Strategist Jenny Mannent Senior FX Strategist Cecilia Sköld Strategy Sales Economic Research Jan Häggström Head of Economic Research Sweden Martin Enlund Eurozone, United Kingdom, FX Hans Julin Financial Trends, Trading Mats Kinnwall Chief Analyst Petter Lundvik USA, Special Analysis Gunnar Tersman Eastern Europe, Emerging Markets Helena Trygg Japan Anna Råman Swedish Economy Stefan Hörnell Swedish Economy Denmark Jes Asmussen Head, Economic Research Rasmus Gudum-Sessingø Thomas Haugaard Latin America, Emerging Markets Finland Tiina Helenius Head, Economic Research Tuulia Asplund Norway Knut Anton Mork Head, Economic Research Shakeb Syed Regional Sales Copenhagen Henrik Kryger Olsen Frankfurt Michael Wegner Gothenburg Karl-Johan Svensson Helsinki Mika Rämänen London David Hotton Luxembourg Christiane Junio Malmö Per-Johan Prabert Oslo Bente Haugan Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore From Norway to N.Y. & Singapore From Denmark to N.Y. & Singapore From Finland to N.Y. & Singapore Within the US Svenska Handelsbanken AB (publ) Stockholm Copenhagen Blasieholmstorg 11 Havneholmen 29 SE Stockholm DK-1561 Copenhagen V Tel Tel Fax Fax Helsinki Aleksanterinkatu 11 FI Helsinki Tel Fax Oslo Rådhusgaten 27, Postboks 332 Sentrum NO-0101 Oslo Tel Fax London Trinity Tower, 9 Thomas More Street London GB-E1W 1GE Tel Fax New York Handelsbanken Markets Securities inc. 875 Third Avenue, 4 th floor New York, NY Tel Fax NASD, SIPC