RBK 56. Rovaniemen Bridgekerho r.y. 50 vuotta (Luonnos)

Transkriptio

1 RBK 56 Rovaniemen Bridgekerho r.y. 50 vuotta (Luonnos)

2 2 Sisältö sivu SAATTEEKSI ALKUTAIVAL KUKOISTUKSEN AIKAA VAKIINTUVAA TOIMINTAA HARVOJEN HALLINTAA KERHOILLOISSA VILKASTA AALTOLIIKETTÄ UUTEEN NOUSUUN (?) Liitteet: Liite1. Pelaajien määrä Rovaniemen Bridgekerho ry:n peli-illoissa Liite 2. Rovaniemen Bridgekerho ry:n peli-iltoihin osallistumisen TOP-10 Liite 3. Rovaniemen Bridgekerho ry:n puheenjohtajat Liite 4. Rovaniemen Bridgekerho ry:n peli-iltojen pitopaikat Liite 5. Rovaniemen Bridgekerho ry:n kausikilpailun voitot TOP-5 - Liite 6. Rovaniemen Bridgekerho ry:n kausikilpailun voittajat Liite 7. Rovaniemen Bridgekerho ry:n parimestaruuden voittajat Liite 8. Napapiirin Barometrin voittajat 1960-

3 3 SAATTEEKSI Nykymuotoinen Bridge on verraten nuori korttipeli. Maailmanvalloituksen Bridge aloitti vasta 1930-luvulla, mutta jo vuosikymmenen lopulla peliä harrastettiin laajalti muotitietoisissa piireissä. Suomen Bridgeliitto perustettiin vuonna 1936, mutta ennen sota-aikaa kerhojen perustaminen jäi vielä vähäiseksi. Rauhan tultua bridgekerhoja alkoi syntyä runsaasti, Pohjois-Suomeen ensimmäisenä Ouluun 1940-luvun lopulla. Rovaniemellä bridgeä pelattiin jo 1950-luvun alussa perhepiirissä ja kaveriporukassa. Bridegekerho paikkakunnalle perustettiin vuonna Samoihin aikoihin Bridgekerhot perustettiin Kemiin ja Tornioon. Viikottaisissa kerhoilloissa oli alkuaan 7-9 paria, mutta heti vuoden 1957 alussa parien määrä nousi yleisesti toiselle kymmenelle. Heti kerhon perustamisvuonna käynnistettiin myös kilpailutoiminta muiden pohjoisten bridgekerhojen kanssa. Kerho-iltojen pelaajamäärällä mitattuna Rovaniemen Bridgekerhon kukoistuskausi oli lukujen taitteessa. Vuonna 1961 kerho-illoissa kävi ennätykselliset 942 pelaajaa. Huippusesonki ei kuitenkaan ollut pitkäaikainen luvun loppupuolella pelaajamäärä oli enää nykytasolla eli pelaajan välillä. Sittemmin kerho-iltojen suosio on aaltoillut huomattavasti. Pohjakosketus tapahtui 1970-luvun puolivälissä, jolloin koko kerhon olemassaolo oli pelaajakadon vuoksi vaakalaudalla. Tältä kuitenkin vältyttiin ja Bridgekerho jatkoi toimintaansa. Kerhon toinen huippusuhdanne koettiin 1980-luvun lopulla, jolloin uusia pelaajia saatiin runsaasti. Useimmilla bridgeharrastus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja viime vuosiin asti rovaniemeläinen Bridge on vaikuttanut ikääntyvältä, vähin erin tyrehtyvältä harrastukselta. Vuodesta 2005 alkaen Rovaniemen Bridgekerho on kuitenkin uusinut ilahduttavasti ilmettään. Kerhoon on tullut runsaasti uusia pelaajia lähinnä paikallisen Tuppikerhon kautta. Myös kilpailukosketus Pohjois-Kalotin bridgenharrastajien kesken on vilkastunut uudelleen. Tällä hetkellä Bridgen tulevaisuus Rovaniemellä on valoisampi kuin aikoihin. Tämä historiikki kuvaa tiivistetysti Rovaniemen Bridgekerhon vaiheita sen 50-vuotisella taipaleella. Lähteinä on käytetty kerhon toimintakertomuksia, kokouspöytäkirjoja, lehtiartikkeleita, peli-iltojen tuloksia ja yksityisiä muisteloita. Kerhoiltojen tulokset on koottu laajaksi tiedostoksi, mikä mahdollistaa pelaajamäärän sekä yksittäisten pelaajien peliaktiivisuuden ja menestyksen seurannan. Aineisto on helposti täydennettävissä myöhemminkin. Historiikin on kirjoittanut kerhon nykyinen puheenjohtaja Jorma Kemppainen. Bridgekerhon kantaviin voimiin alusta alkaen kuulunut Sampo Vuolio on tarinoinut valtaosan historiikin muisteloista. Erkki Hartikainen on työstänyt valtaosan peli-iltojen tulokset sisältävästä tiedostosta. Heikki Ala- Louko esitti rakentavia korjauksia ja täydennyksiä. Monet muutkin kerholaiset ovat osaltaan edesauttaneet historiikin syntyä. Toivon mukaan Suomen pohjoisimman Bridgekerhon historiikki on osaltaan tukemassa Bridgen harrastusta ja edistämistä Rovaniemellä ja Lapissa ylipäätään. Bridgen huipulle täältä periferiasta on jokseenkin mahdoton yltää, mutta vaatimattomillakin foorumeilla pelattuna Bridge on antoisa ja kehittävä harrastus ja vapaa-ajan vieton muoto. Rovaniemellä 11. lokakuuta 2006 Jorma Kemppainen

4 4 1. ALKUTAIVAL Rovaniemellä Bridgeä alettiin pelata 1950-luvun alussa. Pioneereja olivat tiettävästi 16 vuoden kahta puolen olevat lyseolaiset, jotka tutustuivat peliin hankkimansa Jannersteinin Sitoumusbridgen kautta. Teos oli pölyttynyt vuosikausia paikallisen kirjakaupan hyllyllä ja kysyntä oli ollut olematonta. No pojat alkoivat pelaamaan milloin missäkin ja kun kukaan ei pelin sääntöjä kovin tarkkaan tuntenut niin niitä käytettiin enempi vähempi soveltaen. Aika pitkään puupekkakin piti korttinsa piilossa ja pelasi muiden tapaan. Alkuaan peliporukassa olivat Vuolion veljekset Sampo ja Timo, Pikkaraisen Jaakko ja Alasuvannon Esko. Pelaajarinki kuitenkin laajeni nopeasti aina neljän pöydän turnajaisiin asti. Porukassa olivat mm. Katermaan Lalli ja Kari, Kemppisen Teemu ja Vesa, Puhakan Antti ja Vesa, Laakson Esko, Ohisen Reijo ja Koskiniemen Antero. Kaikki eivät edenneet bridgetaidossa kovinkaan pitkälle ja siitä kompensoitiin väliin koiruutdellakin, mutta peli jatkui.. Osa pojista liittyi myöhemmin paikkakunnalle perustettuun Bridgekerhoon ja monella heistä harrastus jatkuu aktiivisesti edelleenkin. Samoihin aikoihin paikkakunnalla oli myös vanhempia bridgenharrastajia. Perhe- ja tuttavapiirissä tapahtuva pelaaminen johti vähitellen ajatukseen Bridgekerhon perustamisesta. Suunnitelma virisi syksyllä 1955, mutta toteutui vasta noin vuoden kuluttua. Rovaniemen Bridgekerhon perustava kokous pidettiin Rovaniemen Kunnallisklubilla. Paikalla oli kymmenen asianharrastajaa. Kokouksen avasi Pentti Kinnunen ja hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Käydyn keskustelun pohjalta kokous päätti yksimielisesti perustaa yhdistyksen nimeltä Rovaniemen Bridge-Kerho r.y. Päätettiin myös ilmoittaa kerho yhdistysrekisteriin (yhdistys n:o 70413) ja ilmottautua jäseneksi Suomen Bridgeliittoon. Ilmoitus Lapin Kansassa Bridgekerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Kinnunen. Johtokuntaan valittiin Sylvi Boström, Irja Iisakka, Ole Gotleben ja Gunnar Haase. Heidän lisäksi kokoukseen osallistuivat Valter Boström, Leena ja Torsti Rustanius, Irmeli Haase ja Erkki Häyhä. Perustavassa kokouksessa Bridgekerholle hyväksyttiin säännöt Oulun Bridge kerhon sääntöjä mukaillen. Kerhon toiminta-ajatuksena on: saattaa yhteen bridgeä harrastavia henkilöitä, että he säännöllisten harjoitusten, kilpailujen ja teoreettisen opetuksen avulla ja tutustamalla bridgeä koskevaan kirjallisuuteen ja aikakausilehtiin voisivat kehittää pelitaitoansa. Johtokunnan tehtävänä on tavanomaisten yhdistoimintaan liittyvien tehtävien ohella mm. laatia kerhon järjestyssääntö, valita kerhomestari ja kirjastonhoitaja sekä määrätä heidän tehtävänsä.

5 5 4 :n mukaan kerhon jäseneksi pyrkivän tulee jättää kirjallinen hakemus kerhon sihteerille ja johtokunta voi hankittuaan hakijasta tarpeelliset tiedot hyväksyä hänet jäseneksi, jos johtokunnan päätös on yksimielinen. Äänestys tässä asiassa on suljettu. Oikeus kerhon jäsenyyteen voi lakata säädettyjen maksujen laiminlyönnin tai kerhon sääntöjen/järjestysohjeiden rikkomisen takia. Erikoisesti ansioituneen jäsenen tai muun henkilön vuosikokous voi kutsua kerhon kunniajäseneksi Peli-illat käynnistyvät Kerhon ensimmäinen peli-ilta pidettiin heti perustavan kokouksen jälkeen kahdeksan parin voimin. Historiallisen kisan tulokset: Rovaniemen Bridgekerhon peli-ilta Sampo Vuolio Timo Vuolio 69p 57,5 % 2. Irmeli Haase Gunnar Haase 68p 56,6 % 3. Airi Ahava Eino Ahava 64p 53,3 % 4. Leena Rustanius Torsti Rustanius 61p 50,8 % Lalli Katermaa Vilho Palla 61p 50,8 % 6. Valter Boström Erkki Häyhä 56p 47,5 % 7. Ole Gottleben Pentti Kinnunen 56p 46,6 % 5. Sylvi Boström Irja Iisakka 44p 36,6 % Syksyn mittaan peli-iltoja jatkettiin Rovaniemen Kunnallisklubilla viikottain. Pareja peli-illoissa oli 7-9 ja jo mainittujen lisäksi peleihin osallistuivat Jouko Ukkola, Leo Purosalo ja Elja Järvenkylä. Syyskauden viimeisenä kerhoiltana järjestettiin lusikkakilpailu. Kisan voittivat Ahava-Ahava, jotka voittivat myös syyskauden pistekilpailun. Vuoliot tulivat toiseksi ja Palla-Järvenkylä kolmanneksi. uoden lopulla kerhon naisjaosto järjesti Ounasvaaran majalla pikkujoulut. Heti ensimmäisenä syksynä aloitettiin myös mittelöt muiden pohjoisten bridgekerhojen kanssa. Kemiin ja Tornioon bridgekerhot perustettiin samoihin aikoihin, mutta Oulussa bridgeä oli pelattu jo vuosikymmeniä. RBK järjesti Rovaniemi-Kemi-Tornio ottelun, johon osallistui 16 paria. Seitsemän parin voimin osallistuttiin myös Torniossa pidettyihin kilpailuihin ja Suomen Bridgeliiton joukkuemestaruuskilpailujen neljännesvälierään Oulussa osallistui kaksi rovaniemeläistä joukkuetta. Rutinoidummat oululaiset menivät jatkoon. Kaikki Rovaniemen Bridgekerhon järjestämiin peliiltoihin osallistumisen mitalistit aloittivat pelaamisen jo vuonna Vuolion Sampo Rovaniemen Mr. Bridge pitää lyömätöntä (?) kärkisijaa. Tähän mennessä ( ) hän on osallistunut peräti (kaikkiaan 1 866) kerhoiltaan. Niistä lähes joka neljäs kerta on päätynyt voittoon.

6 6 Kakkossijaa pitää hallussaan Katermaan Lalli peli-illalla ja noin 400 voitolla. 200:n ero Sampon pelikertojen määrään selittyy opiskelulla ja työesteillä. Bridgetaitoja indikoivien mestaripisteiden nojalla Lalli on kerhon ainoa mestaritason (>100 mp) pelaaja. Järvenkylän Elja pelasi aktiivisesti vuoteen 1998 asti. Kerhoiltoja hänelle kertyi kaikkiaan ja voittoja kertyi noin 200. Elja vaikutti merkittävästi kerhon bridgetason kehittymiseen alan kirjallisuutta hankkimalla.. Sampo Vuolio Kerhoaktiivi peli-iltaa, > 400 voittoa Lalli Katermaa Kerhoaktiivi peli-iltaa, n. 400 voittoa Elja Järvenkylä Kerhoaktiivi peli-iltaa, n. 200 voittoa Ensimmäiset Bridgekisat Rovaniemellä lokakuussa Lapin Kansa Lapin Kansan kuva-arkisto

7 Ahavat hallitsevat kerhon sisäisiä mittelöitä Alkuvuonna pidetyssä vuosikokouksessa kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin rakennusmestari Eino Ahava. Järjestetyn alkeiskurssin myötä parien määrä peli-illoissa nousi helmikuussa yleisesti jo yli kymmenen. Helmikuun viimeiseen peli-iltaan osallistui ennätykselliset 14 paria. Uusia pelaajia kerhoon tuli lähinnä Kemijoki Oy:n kautta (mm. Eeles Patrikainen, Teuvo Oksanen, Hujanen, Poutanen, Vähärautio, Kaikkonen). Sittemmin pelaajamäärä kuitenkin väheni lähinnä työ- ja opiskeluesteiden vuoksi. Syksyllä peli-illoissa oli yleensä enää neljä pöytää Epävirallisia peli-iltoja järjestettiin säännöllisesti myös läpi kesän Tulee kuka tulee systeemillä, mutta pareja niissä oli yleensä vain 6-7. Kerhon virallisiin peli-iltoihin osallistui vuoden aikana kaikkiaan 634 pelaajaa. Jäseniä kerhossa oli 24. Kerhon sisäisissä mittelöissä valtikka pysyi Ahavilla. He voittivat molemmat kausikilpailut ja lisäksi kerhon parimestaruuden. Kevään kausikilpailun voittajat saivat palkinnoksi hopeiset ruokalusikat, toiseksi tulleet hopeiset jälkiruokalusikat ja kolmanneksi tulleet hopeiset teelusikat. Vaihteluna tavanomaisille peli-illoille vuoden aikana järjestettiin lusikkakilpailuja ja viinikilpailuja vaihtoparein. Lusikat menivät Vuolioille ja Haaseille. Viinipullot puolestaan korkkasivat Torsti Rustanius ja Sampo Vuolio sekä Sylvi Boström ja Erkki Häyhä. Kerhon peli-iltojen toteuttamisesta huolehti kuukaudeksi kerrallaan valittu pelimestari. Hänen tehtävänä oli mm. huolehtia peli-illan alkujärjestelyistä (brikat, pöytäkortit), kontrolloida aikataulun noudattamista, selvittää mahdolliset rikkomukset sekä valvoa pisteiden laskenta.. Myös muu kilpailutoiminta aktivoitui ja menestystäkin alkoi tulla. Rovaniemen tammikuisen parikilpailun voittivat Palla-Järvenkylä ja Kemin toukokuisen parikilpailun Ukkola-Purosola. Kerholaisia oli mukana myös Oulun kilpailuissa ja Hangon kesäisellä Bridgeviikolla. Rovaniemeläisjoukkue (L.Rustanius-S.Vuolio, V. Palla-E.Järvenkylä, J.Ukkola-L.Purosola) selviytyi Helsingin SM-välieriin, mutta finaalipaikka jäi haaveeksi. Huhtikuisen Kemi-Tornio-Roi-ottelun ensimmäisen osan vei nimiinsä Kemi, mutta syksyllä käydyssä kisassa rovaniemeläisparit ottivat kolmoisvoiton ja näin Rovaniemi nappasi ensimmäisen kiinnistyksen tuntemattoman lahjoittamaan kiertopalkintoon. Bridgekurssit olivat alkuaikoina nykyistä pelkistetympiä. Tammikuussa 1957 järjestetty kurssilla pidettiin viikon sisällä kolme opetuskertaa ohjelmalla: Korttien tuntemuksesta bridgen alkutarjoukseen - luennoitsijat S.Vuolio ja E,Ahava Bridgen alkutarjouksista lopputarjouksiin - luennoitsijat V.Palla ja E.Järvenkylä Bridgen tarjouksia ja pelinvientiä - luennoitsijat O.Gottleben ja E.Häyhä Tammikuun kurssilla osallistujia oli kymmenen, mutta syksyn kurssilla enää kolme Vuolion veljekset menestyvät

8 8 Eino Ahava jatkoi kerhon puheenjohtajana. Äänestyksen jälkeen myös muu johtokunta (I. Iisakka I.Haase-O.Gottleben-S.Vuolio) sai jatkaa. Kevätkaudella kerhoiltaan osallistui paria eli selvästi enemmän kuin edellisvuonna. 20 peliillassa oli yhteensä 490 pelaajaa. Vuolion veljekset pelasivat tauon jälkeen taas yhdessä ja voittivat seitsemän peli-iltaa ja myös kausikilpailun (58%) kolmen %-yksikön erolla Ahaviin. Syyskaudella pelaajia oli 308 eli koko vuonna kaikkiaan 798. Syksyn kausikilpailun voitti Eino Ahava. Uusiakin bridgekuvioita viriteltiin. Kerhon naiset pelasivat torstaisin päiväbridgeä Airi Ahavan vetämänä. Syksyllä hän järjesti kotirouville alkeiskurssin. Ensimmäistä kertaa kerhossa pelattiin sisäistä liigaa. Vuolioiden ja Rustaniusten joukkue voitti kaikki viisi otteluaan. Edellisvuoden tapaan peli-iltoja järjestettiin kesälläkin. Rovaniemi nappasi toisen kiinnityksen Roi-Kemi-Tornio ottelun kiertopalkintoon, joka jäi vuodeksi parhaiten otteluissa pelanneen Elja Järvenkylän haltuun. Kerho osallistui aiempaan tapaan aktiivisesti Pohjois-Suomen bridgekisoihin ja Vuoliot pääsivät ensimmäisinä kerholaisina SM-parikilpailun finaaliin Helsingissä. SM-joukkuekilpailuissa yllettiin jälleen välieriin. Uumajassa pelattiin syksyllä myös pienoismaaottelu Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja Norjan välillä. Arvo H. Korhonen Kerhoaktiivi peli-iltaa Vuonna 1958 bridgeuransa aloitti mm. Arvo H. Korhonen, joka oli aktiivinen kerholainen yli kolmen vuosikymmen ajan. Kerhossa pitkään vaikuttaneista pelaajista bridgen pauloihin jäivät tuolloin myös Sirkka Myllymäki, Kirsti Kytö ja Eeles Patrikainen. Vuolion nuoret veljekset menestyivät kerhon peli-iloissa epäilyttävän hyvin, mikä herätti eräissä vanhemmissa ja arvovaltaisissa herroissa epäilyjä vilpillisten keinojen käytöstä. Mitään näyttöä asiasta ei kuitenkaan saatu, joten nuorukaiset saivat jatkaa pelaamistaan kerhossa. Myöhempi menestys tukee syyttömyyttä. Vuoden 1958 kaupunkiottelussa Rovaniemi-Kemi-Tornio Vuolion veljekset pelasivat torniolaista Kaiharjun pariskuntaa vastaan. Timo pelasi 3NT:ta ja herttakuningas oli leikkauksessa. Leikkaus onnistui, joten sama kuvio uudelleen ja vielä kolmannenkin kerran. Nyt 12 herttaa oli pelattu ja pelaamatta oli vain kuningas, joka ei koskaan tikkiä. Sittemmin ilmeni, että ko. kortti olikin ollut koko ajan takana. No siihen rouva loihe lausumahan: Soini rakas, mikset sinä ottanut sitä kuningasta. Soinilla oli vastaus valmiina: Kuuleppas vaimo, en kai minä nyt ainoaa kuningastani mene uhraamaan!. 2. KUKOISTUKSEN AIKAA Kerhoillat vilkastuvat uusien pelaajien myötä Toimintakertomuksessa vuosi todettiin bridgellisesti suotuisaksi: On tehty työtä bridgen paikkakunnalla leviämisen eteen saamalla yhä useampia harrastajia joukkoomme. Otettu rakentavaa kosketusta ulkolaisiin bridgekerhoihin järjestämällä kerho-otteluja ja vierailuja naapurimaahamme. Lisäksi pelaajamme ovat kasvattaneet pelitaitoaan ja rutiniaan kuluneen vuoden 1959 aikana.

9 9 Eino Ahava jatkoi kerhon puheenjohtajana. Kevätkauden pelaajamäärä oli edellisvuoden tasolla (6-8 pöytää, 484 pelaajaa). Kausikilpailun voitti Sampo Vuolio 57,6 %:n tuloksella ja kaksiosaisen parimestaruuden voittivat Ahavat. Syyskauden peli-illoissa pelaajia kävi 394, joten koko vuoden saldo oli kerhon uusi ennätys 878 pelaajaa. Loppuvuonna pelipaikka siirtyi Kunnallisklubilta Lapinmaalle. Sampo voitti jälleen kausikilpailun. Naisten päiväbridge jatkui ja torstaisin järjestettiin peliiltoja vasta-alkajille. Myös muu kilpailutoiminta vilkastui. V.Palla-S.Vuolio ja Rustaniukset edustivat Lapin piiriä SMparikilpailuissa Helsingissä. Maaliskuussa Rovaniemellä pidettiin ensimmäiset MP-kilpailut H. Skurnikin johdolla. Pareja kilpailuissa oli 32. N-S suunnan voitti ylivoimaisesti (70,6 %) A.Pasanen E.Pasanen Oulusta ja E-W suunnan parhaat olivat Lappalainen-Vuolunparras niinikään Oulusta. Kaupunkiottelu Roi-Kemi-Tornio sujui edellisvuosien tapaan ja kiertopalkinto kotiutui Rovaniemelle. Kalix Bridgesällskapin kanssa järjestettiin kerho-ottelu sekä keväällä ja syksyllä. Keväällä hävittiin mutta vastavierailulla saatiin revanssi. Vastaavanlainen ottelu Bodenia vastaan hävittiin selvästi. Kerholaisia osallistui myös muihin Pohjois-Suomen ja Ruotsin bridgekisoihin. Hangon kesäisellä bridgeviikolla rovaniemeläisjoukkue ylsi neljänneksi. Kerhoon kotiutuivat vuonna 1959 mm. Korhosen Aila ja Mikko, Björkin Jouko ja Siru, Pietikäisen Aino, Somersaaren Aino ja Kautovaaran Laura. Myös Katermaan Lalli palasi kerhon toimintaan saatuaan rakennusmestarin opintonsa päätökseen Tampereella. Hän muistelee, että työt aloitettuaan ensisijaisena tavoitteena oli oman auton hankinta, jotta pääsee bridgekisoihin. Ottelussa Bengt Sjöstedtin johtama joukkuetta vastaan Vuolion Timo pelasi 6 NT:tä. Kotipeli edellytti kuutta herttatikkiä. Kädessä väri oli AQJ10xx ja pöydässä oli kaksi hakkua. No herttaa pöydästä, jotain väliin ja Timolta harkinnan jälkeen ässä. Orpo kuningas tipahti takaa ja kotipeli. Bengt ei moista tempausta sulattanut, joten kilpailunjohtaja kutsuttiin paikalle. Mutta mitäpä hän asialle saattoi tehdä, saa sitä noinkin pelata. Oliko Timolla värin istunnasta parempaa tietoa? Kaikki ovat katuneet, jotka ovat tunnustaneet a la Matti Karanta! Kerho vietti Pohtimolammella kevätkauden iloisia päättäjäisiä. Sampon Wartburgin takapenkillä karkeloihin matkasi kolme pariskuntaa mutta hyvin sovittiin ja perille päästiin. Boströmin Walterilla oli mukana pilkkivehkeet ja hän alkoi narrata kaloja pienet sievät välillä ottaen. Joku paikkakuntalainen seurasi aikansa touhua ja tokaisi: Senkun siinä pilkitte,mutta on täällä parempiakin kalapaikkoja. Siinä kohdassa ei ole ollut vettä ainakaan 20 vuoteen Napapiirin Barometri ensimmäisen kerran Kerhon puheenjohtajana jatkoi Eino Ahava. Jäseniä kerhossa oli 39. Kevään kerhoilloissa pelaajia oli ennätyksellisen runsaasti (524), mutta syksyllä aktiivisuus oli (Rooman olympialaiset?) vähäisempää, joten koko vuoden pelaajamäärä jäi jonkin verran edellisvuodesta. Kevään kausikilpailun voitti Sampo Vuolio ja syksyllä tittelin vei Elja Järvenkylä. Ko. herrat voittivat parina myös kehon parimestaruuden ja samalla SM-alkukarsinnat. Sama tahti jatkui välierissä, mutta loppukilpailussa he tai muutkaan rovaniemeläiset eivät enää menestyneet. Toukokuussa järjestettiin ensimmäisen kerran kansainvälinen Napapiirin Barometri. Yksipäiväisessä kilpailussa pelattiin 40 jakoa 24 parin kesken. Voiton veivät Åkerman-Öhlund Luleåsta ja toiseksi ylsivät Sampo Vuolio ja Elja Järvenkylä isäntäkerhosta. Kaupunkiottelun Kemiä ja Torniota vastaan Rovaniemi voitti jo totutusti ja myös Kalix kaatui niukasti. Vuolion Sampo oli Järvenkylän Eljan ja Lillin kanssa matkalla Bodenklöverniin. Eljan autolla mentiin ja tie oli vaarallisen liukas. Tieltä suistuminen oli lähellä jo Petäjäskoskella, mutta kuskin

10 10 vaihtumisen jälkeen matka taas jatkui. Tornioon mentiin Arpelan kautta. Eräässä mäessä auton veto ei kuitenkaan riittänyt Mikä nyt neuvoksi? No tietenkin uusi yritys, mutta peruuttamalla. Ja Lilli vahtimaan mäen päälle vastaantulijoita. Ja matka jatkui iloisesti Kerhoillat ennätyksellisen vilkkaita Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Jaska Björk. Kerhon kuudes toimintavuosi oli peli-iltojen osalta ennätyksellinen. Lapinmaan kerhoilloissa kävi peräti 964 pelaajaa eli sata enemmän kuin edellisvuonna. Jäseniä kerhossa oli peräti 45. Peliuransa kerhossa aloitti tuolloin mm. Katermaan Kari. Kevään kausikilpailun voitti Eino Ahava ja syksyllä parhaita olivat Elja Järvenkylä ja Sampo Vuolio. Kerhon sisällä pelattiin myös joukkuepeliä. Kahdeksan joukkueen sarjan voitti joukkue S. Vuolio (S. Vuolio, A. ja M. Korhonen, A. Koskiniemi, M.Lantto ja A. Somersaari. Pelaamista jatkettiin vanhaan tapaan myös kesällä ja ajoittain pidettiin myös vaihtopari-/viinikilpailuja arvotuin parein. Kerho sai tänä vuonna myös Eino Ahavan suunnitteleman rintamerkin. SM-parimestaruuskilpailujen alkukarsintojen ja samalla kerhon parimestaruuskilpailujen 1. osaan osallistui peräti 20 paria. Toisessakin osassa pareja oli 16. Kilpailun voittivat Irmeli Haase ja Irja Iisakka lähes 60 %:n tuloksella. He voittivat myös Rovaniemellä pidetyt SM-välierät, jotka samalla toimivat Roi-Kemi-Tornio- kaupunkiotteluna. Rovaniemi voitti ottelun jälleen kerran. SM-joukkuekilpailun välierissä Lapin piiriä edustivat Ahavat, Arvo Korhonen, Mikko Korhonen ja Kirsti Kytö. Toukokuinen Napapiirin Barometri oli ruotsalaisjuhlaa. 28 parin kisassa länsinaapurit nappasivat peräti kolmoisvoiton. Parhaita olivat Lindsröm-Viklund Karlsborgista. Lokakuisissa 26 parin MPkilpailuissa. N-S suunnan voittoon ylsivät Elja ja Sampo, E-W-suunnassa voitto meni Ouluun. Kerholaiset osallistuivat verraten aktiivisesti myös Pohjois-Ruotsissa ja Oulussa järjestettyihin kilpailuihin. Kerho-ottelu Kalixia vastaan hävittiin. Rovaniemeläisiä osallistui myös Kalixissa ensimmäisen kerran järjestettyyn Pohjois-Suomi Pohjois-Ruotsi joukkuekilpailuun, johon Norrbottens Bridgeförbund oli lahjoittanut kiertopalkinnon. Peli-iltojen suosiosta huolimatta kerhon taloudellinen tila ei ollut erityisen hyvä, sillä etenkin aktiivinen kilpailutoiminta ja pelivälineistön täydentäminen noin kaksinkertaistivat kerhon toimintabudjetin aina markkaan eli nykyrahassa (elinkustannusindeksi) noin euroon. Korhosen Aila pelasi Helsingissä SM-parikilpailun loppuottelua. Vastustaja kysyi Ailalta, että millaista sakausysteemiä he käyttävät. Aila vastasi: Sitä sakathaan mitä pyyethään! 1962 Bridgen alkeiskurssi Pirttikoskellakin Vuoden aikana jatkettiin aikaisempien vuosien suurimerkityksellistä työtä bridgen eteenpäinviemiiseksi maakunnassamme, ja ilolla voitaneenkin havaita erikoisesti bridgetaidon kehittyneen harrastajien piirissä silmäiltäessä kuluneena vuonna suoritettuja monia pelitilaisuuksia ja niissä saavutettuja tuloksia. Vuoden tauon jälkeen Eino Ahava palasi kerhon puheenjohtajaksi. Pelaajien määrä (832) kerhoilloissa palautui vuoden 1960 tasolle. Elja ja Sampo voittivat kevään kausikilpailun ja syksyn tasaisen kausikilpailun vei nimiinsä Ahavan Eino. Kerhon parimestaruuden uusivat Irmeli Haase-Irja Iisakka lähes 61 %:n tuloksella. Rovaniemi osoitti jälleen kerran olevansa paras lappilainen bridgekerho. Joukkue Vuolio ylsi SM-välieriin ja molemmat rovaniemeläisparit (A.Ahava-E.Patrikainen, E.Järvenkylä-S.Vuolio) sijoittuivat SM-parikilpailussa puolenvälin yläpuolelle.

11 11 Napapiirin Barometri pelattiin 27 parin voimin. Oululaispari Nieminen Smeds voitti niukasti Eljan ja Sampon. Ruotsin Abiskossa pidettyyn bridgeviikkoon osallistui kuusi rovaniemeläistä ja kilpailutoiminta oli muutoinkin aktiivista. Syksyllä Rovaniemellä pidettyi- hin MP-kilpailuihin osallistui 24 paria Bridgekursseja järjestettiin Airi Ahavan johdolla Rovaniemen lisäksi Pirttikoskella. Viikoittain järjestettiin erityisiä harjoitustilaisuuksia uusille pelaajille ja muille kiinnostuneille.kurssin kautta bridgeuransa aloittivat tuolloin mm. Remsun Heikki ja Mirjami. He pelasivat kerhossa aktiivisesti vuosikymmenien ajan ja etenkin Heikki panosti merkittävällä tavalla jatkossa myös bridgekurssien vetämiseen. Heikki on yksi kerhon viidestä tuhannen kerho-illan miehestä. 4 voittoa Vuolion Sampo pelasi 1960-luvun alkupuolella joukkuekilpailussa Bodenissa tiukkaa slammia. Hertasta puuttui rouva, ässä ja kuningas olivat eri käsissä. Sampo pelasi kädestä pienen ja kokeili jätkällä. Orpo rouva otti takana tikin. Pieti tuli ja sen myötä myös vaihtopenkkikomennus. Siperia opettaa -siitä pitäen sama ei ole toistunut! Kun värissä on kaksi suurinta korttia niin ensiksi Sampo pelaa niistä aina toisen Napapiirin Barometri ruotsalaiskomennossa Vuosi kului tavanomaiseen tapaan. Eino Ahava jatkoi puheenjohtana. Kerhon sääntöjä uudistettiin Jouko Björkin vetämänä. Peli-iltojen pelaajamäärä oli edellisen vuoden tasoa. Kevään kausikilpailun voittivat Elja ja Sampo ennätyksellisellä 60,55 %:n tuloksella. Syksyllä kausikilpailun puolestaan voittivat ensimmäistä kertaa Katermaan Kari ja Lalli. Veljekset voittivat myös SM-parimestaruuskilpailujen alkukarsinnat, mutta välierissä pari Haasen Irmeli ja Iisakan Irja olivat parhaita. Kerhon parimestareiksi ylsivät Remsut. Kesällä peliaktiivisuus jai kauniiden ilmojen vuoksi vähäiseksi ja alkeiskurssien suosio oli edellisvuosia laimeampaa. Napapiirin Barometri sujui jälleen ruotsalaiskomennuksessa: voittoon ylsivät Holmqvist ja Öhlund Luleåsta. MP-kilpailuja ei tänä vuonna järjestetty. Pohjois-Ruotsissa pidettyihin kisoihin osallistuminen oli totutun aktiivista. Kerhon taloudellinen tilanne todetaan vuoden toimintakertomuksessa verraten kehnoksi. Tulot jäivät kesäkauden laimeuden ja MP-kilpailuista luopumisen seuraksena tavanomaista alhaisemmiksi, mutta menot olivat edellisvuoden tasoa. Etenkin kilpailumatkat tulivat kerholle kalliiksi. Esim. SMkisoihin osallistuville maksettiin kerhon varoista kilpailun osallistumismaksut, matka- ja majoitusskulut sekä myös hieman päivärahaa Katermaan veljeksille kausikilpailut ja parimestaruus Puheenjohtaja Eino Ahava jatkoi tehtävässään. Pelaajien määrä peli-illoissa pysyi ennallaan (831). Katermaan veljekset voittivat molemmat kausikilpailut ja myös parimestaruuden. SM-tasolla rovaniemeläismenestys jäi vaatimattomaksi..maaliskuussa Rovaniemellä vieraili Suomen Bridgeliiton pitkäaikainen ja ansioitunut pääsihteeri Roman Skoroupo. Vierailun kunniaksi järjestettiin ylimääräinen peli-ilta. Pienteollisuustalolla pidetylle alkeiskurseille osallistui 4-5 paria. Holmqvist oli jälleen Napapiirin Barometrin (26 paria) paras, nyt Johanssonin kanssa. Muutkin kärkisijat menivät Ruotsiin. Pohjois-Suomi voitti ensimmäistä kertaa Pohjois-Ruotsin Rovaniemellä pidetyssä ottelussa. Kerhon taloudellinen tilanne parani edellisvuodesta pelimaksun korotuksen ja palkintojen vähentämisen myötä. Tänä vuonna ns. lusikkakilpailu pelattiin enää kerran kuukaudessa.

12 12 Rovaniemen pojat olivat Ruotsissa pelimatkalla. Iltasella ruotsalaisia huippupelaajia houkuteltiin robbertia ja ajatus oli pelata äyri/piste panoksella. Äyri ja kruunu kuitenkin sekaantuivat ja niinpä ruotsalaiset jäivät käsitykseen, että panos onkin kruunu/piste. Se tuntui kovalta panokselta ja huippupelaajat fundeerasivat pitkään, että keitä nuo oikein ovat ja arvaako sitä noin suurilla panoksilla pelata, vaikka hyviä pelaajia ollaankin. Tulivat lopulta kuitenkin ja pianhan väärinkäsitys korjautuikin. Parempi varmasti Rovaniemen pojille. 3. VAKIINTUVAA TOIMINTAA Bridgeterveisiä Ylä-Tulomalta Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eeles Patrikainen. Peyton Place kiehtoi ja peli-iltojen suosio väheni alle 700 pelaajaan. Sampo voitti molemmat kausikilpailut, keväällä Eljan ja syksyllä veljensä Timon kanssa. Uusi puheenjohtaja ja Airi Ahava edustivat kerhoa SM-loppukilpailussa (39.), SM-joukkuekilpailussa tie katkesi jälleen välieriin. Napapiirin Barometrin (32 paria) voitti pari Paulsen-Jonsson Malmbergetistä. Kilpailuun osallistui ensi kerran pelaajia myös Neuvostoliitosta. Rovaniemeläismenestys jäi vaatimattomaksi myös Pohjois-Ruotsin kilpailuissa. Ala-Loukon Mauri aloitti mittavan bridgeuransa vuoden 1965 lopulla. Sisäänajo peliin tapahtui itärajan takana Ylä-Tulomalla, jonne Imatran Voima rakensi vuosina vesivoimalaa. Rakentajien joukossa oli myös bridgenpelaajia Rovaniemeltä ainakin Kinnusen Pentti ja Oksasen Teuvo. Joukkuepeliin pelaajien määrä ei kuitenkaan riittänyt, joten tupen taitajista ym. potentiaalisista piti kouluttaa uusia. Ylä-Tuloman Bridgekerho toimi useita vuosia ja rovaniemeläisiä vastaan kerran myös oteltiin Saariselällä Rovaniemen Bridge alamaissa Jouko Jaska Björkistä tuli kerhon uusi puheenjohtaja. Pelipaikkana oli keväällä Pienteollisuustalon ravintola ja syksyllä kahvio Karhunhammas. Peli-iltojen suosio väheni edelleen, nyt jo vuoden 1957 tasolle (636 pelaajaa). Vuolion veljekset voittivat kausikilpailun keväällä mutta syksyllä Eino Ahava ja Arvo H.Korhonen olivat parempia. Joukkue Vuolio selvisi SM-välieriin pääsemättä kuitenkaan jatkoon. Vuoliot selvisivät myös Helsingissä pidettyyn SM-parikilpailun finaaliin (38. sija). Mauri Ala-Louko Kerhoaktiivi peli-iltaa Napapiirin Barometri jäi yllättäen kokonaan pitämättä osanottajien vähyyden vuoksi. Pohjois- Ruotsin kukistamassa Pohjois-Suomen joukkueessa oli mukana myös rovaniemeläisjoukkue. Heinäkuussa 1965 Suomen Bridgeliitto otti käyttöön voittopisteet. Vuoden 1966 lopussa kerhon voittopisteluettelon keulilla olivat Vuoliot (99), seuraavina Eino Ahava (84), Arvo H. Korhonen (84) ja Lalli Katermaa (82). Voittopisteitä oli kaikkiaan 26 pelaajalla. Jäseniä kerhossa oli 30. Seuraavaa johtokuntaa evästettiin toivein, että rahatilanteen kohentamiseksi löydetään päteviä lääkkeitä ja että pelitilakysymys saadaan järjestettyä tyydyttävällä tavalla.

13 13 Näihin aikoihin Lanton Mikko alias Kultainen Meisseli antoi monelle kerhopelaajalle lempinimen. Vuolion Sampo oli Kariniemi, Harjun Aura Humiseva Harju, Kytön Kirsti Kydötär, Ala-Loukon Mauri Laki ja Katermaan Kari Kirsi Kari Kerhoillat virkistyvät, Vuoliot jyräävät Puheenjohtaja vaihtui jälleen Björkien muuttaessa paikkakunnalta. Seuraavat kaksi vuotta tehtävässä toimi Airi Ahava, joka oli ollut keskeisessä asemassa alkeiskurssien vetäjänä. Uusien pelaajien myötä pelaajien määrä peli-illoissa kasvoikin edellisvuodesta sadalla, 736 pelaajaan. Kovin pitkäaikaisia kerhoaktiiveja vuosi ei kuitenkaan tuottanut. Uutena pelipaikkana oli Hotelli Polar. Jäseniä kerhossa oli 30. Vuolioiden menestys peli-illoissa jatkui, he voittivat kausikilpailut sekä keväällä että syksyllä. He voittivat myös mixed- ja vaihtoparikilpailut, Timo edellisen Irmeli Haasen kanssa ja Sampo jälkimmäisen Laura Kautovaaran parina. Vuoliot nappasivat myös valtaosan palkinnoiksi jaetuista lusikoista. Joukkue Vuolio voitti myös SM-kisojen alkukarsinnat, mutta välierät jäivät kokematta myöhästyneen ilmoittautumisen vuoksi. Sampo voitti Lallin kanssa kerhotasolla myös Suomen Bridgeliiton järjestämät propagandakilpailut, johon osallistui kaikkiaan 168 paria eri puolelta maata. Sampo piti Lapin Kansassa myös bridgepalstaa. Kerhon parimestaruuden ja samalla SM-alkukarsinnat voittivat Remsut yli 64 %:n tuloksella, mutta SM-välieristä loppukilpailuun selviytyivät kemiläiset. Napapiirin Barometri saatiin vuoden tauon jälkeen kokoon. Oululaispari Isoniemi-Vuorisalo voitti kisan, rovaniemeläismenestys jäi vaatimattomaksi. Maaottelu Pohjois-Ruotsia vastaan hävittiin. Muissa kilpailuissa parhaiten menestyi pari Airi Ahava-Elja Järvenkylä sijoittumalla neljänneksi Oulun kisoissa Kerhoillat legendaarisessa Pohjanhovissa Edellisvuoden kurssilaisten osallistuminen peli-iltoihin suurelta osin hiipui, joten pelaajien kokonaismäärä taantui noin sadalla (632). Pelipaikaksi vaihtui legendaarinen Pohjanhovi Ounaskosken rannalla. Sampo korkkasi jälleen molemmat kausikilpailut, keväällä Eljan parina. Vuolion joukkue selvisi myös SM-välieriin Kokkolaan. Vuoliot voittivat myös kerhon parimestaruuskilpailut ja Katermaan veljesten kanssa he edustivat Rovaniemeä myös Helsingin SM-parikilpailun finaalissa. Napapiirin Barometrissa Vuoliot jäivät toiseksi, voittoon ylsivät Öhlund ja Brännvall Luleåsta. Muissa kilpailuissa käytiin aiempaan tahtiin. Kemissä pidetyssä Kalottiottelussa mukana oli viisi paria Rovaniemeltä, muihin kilpailuihin osallistui kutsun mukaisesti vain kaksi rovaniemeläisparia. Kalottiottelussa Pohjois-Ruotsia vastaan koettiin jälleen tappio. Matti Puumalaisen kerhoura ajoittuu vuosiin Peli-iltoja vahvaa ristiä pelanneelle Matille kertyi kaikkiaan 741. Autereen Pirkko tarkkailee. Vuolion ja Katermaan veljekset olivat palaamassa kotiin Helsingin SM-parikilpailujen finaalista. Matkalla harrastettiin tietenkin jälkipeliä väliin tiukinkin äänensavuin. Jossain vaiheessa Sampo sai vänkäämisestä tarpeekseen ja ilmoitti vakaasti, että hän muistaa ulkoa finaalin kaikki jaot kunkin pelaajan korttijakauman, avainkortit, tarjoukset sekä pelin kulun ja tuloksen. No tuota teesiä muut evät ymmärrettävästi nielleet ja ankara tenttaus alkoi. Seinäjoelle saavuttaessa kaikki 102 jakoa oli käyty läpi, mutta Sampon puolustus kesti tulituksen takaiskuitta.

14 Pelaajia kerhoilloissa enää alle 600 Seuraavat kaksi vuotta kerhon puheenjohtajuutta hoiti Sampo Vuolio. Kevät pelattiin edelleen Pohjanhovissa, mutta syksyllä paikka jälleen kerran vaihtui nyt hotelli Lapinporttiin. Pelaajien määrä peli-illoissa jäi ensimmäisen kerran kerhon historiassa alle 600:n Jäseniä kerhossa oli 30. Keväällä kausikilpailun voitti ensi kertaa Remsun Heikki, syksyllä keulilla oli jälleen Sampo. Joukkue Vuolio selvisi SM-kisojen välieriin Helsinkiin, mutta loppukilpailu jäi edelleenkin haaveeksi. Kerhon parimestaruuden (SM-alkukarsinnat) voittivat Seppo Huhtala ja Martti Saarela, mutta Helsingin finaaleissa kerhoa edustivat veljekset Vuoliot ja Katermaat sijoittuen puolivälin tietämiin. Reino Sairanen Kerhoaktiivi peli-iltaa Huhtikuisen Napapiirin Barometrin (26 paria) voitto meni Råneaan (Enström-Grahn), parhaat rovaniemeläiset jäivät medelin tuntumaaan. Muissa kilpailuissa parhaiten menestyivät Lalli Katermaa ja Heikki Remsu olemalla sekä Kemin Barometrissä että Hangon Bridgeviikon MP-kilpailuissa viidensiä. Kalottimaaottelussa mukana oli tänä vuonna myös Pohjois-Norja. Rovaniemeläismenestys jäi vaisuksi.vuoden lopussa eniten voittopisteitä kerholaisista oli Sampo Vuoliolla (3,45) ja Lalli Katermaalla (2,87). Marraskuussa pidetyllä Sampo Vuolion vetämällä alkeiskurssilla mukana oli peräti 27 kurssilaista. Bridgektiiva kenestäkään heistä ei tullut, mutta erään puolisosta kylläkin. Reino Sairanen aloitti bridgeuransa tuolloin ja tuhat kerhoiltaa alkaa olla kalkkiviivoilla. Bridgekurssia veti näihin aikoihin myös Remsun Heikki Pohjolan Autossa. ruokatuntien ja kahvitaukojen aikana. Osa kurssilaisista kävi myös kerhon peli-illoissa, mutta pelikerrat jäivät yleensä vähäisiksi. Seppälän Reijolla kerhopelaaminen jatkui pisimpään ja jatkuu edelleen, joskin verraten epäsäännöllisenä. Hartikaisen Erkillä ensimmäinen yritys jäi muutamaan kertaan, mutta yli 30 vuoden jälkeen harrastus löytyi uudelleen ja nyt koukku on kaiketi lujemmassa. Huhtalan Pertti muistelee Remsun Heikin bridgeopetusta kauhunsekaisin tuntein vieläkin. Palautetta tuli ujostelematta ja se tahtoi tarttua uniinkin. Aamulla hikipäässä herätessä Heikin bridgeopit olivat usein ensimmäisenä mielessä 1970 Pelipaikka vaihtelee taajaan Kevät pelattiin taas Pohjanhovissa, mutta syksyllä pelipaikkana oli Koski-Torkkola. Pelaajamäärä nousi edellisvuodesta 70:llä, 662 pelaajaan. Jäseniä kerhossa oli edelleen 30. Katermaan veljekset voittivat molemmat kausikilpailut. SM-joukkuekisassa kemiläiset menivät välierästä jatkoon. Kerhon parimestaruuden voittivat Vuolion veljekset niukasti ennen Elja Järvenkylää ja Heikki Remsua. SM-parikilpailun finaalissa Vuoliot ylsivät hitusen yli medelin. Napapiirin Barometrissa voitto meni jälleen Ruotsiin, Katermaan veljekset olivat toiseksi parhaita. Kalottiottelu pelattiin tänä vuonna Tromssassa, suomalaisista parhaiten pärjäsi joukkue Vuolio (Vuoliot&Katermaat). Heinäkuisella Hangon Bridgeviikolla Lalli Katermaa ja Heikki Remsu pääsivät loppukilpailuun.

15 15 Bridgeuransa aloittivat Martti Lateksi Remsu, Eero Hyötyniemi ja Kirsti puolustus Käki. Martti on osallistunut toistaiseksi lähes 500 kerhoiltaan. Eero pelasi vuosina kaikkiaan 430 kerhoillassa ja Kirstin ( ) saldoksi jäi 355 peli-iltaa. Tarjouslaatikot kerhoon ostettiin vasta 1970-luvulla. Tarve niiden hankintaan juontui pitkälti Käen Kirstin liiallisesta puheliaisudesta, hän kun tuppasi antamaan korteistaan ja tarjousongelmistaan sallittua tarkempaakin tietoa. Tarjouslaatikot eivät kuitenkaan kuulemma juuri parantaneet tilannetta. Kirsti kyllä käytti tarjouskortteja asianmukaisesti, mutta tarjouksia usein höystettiin täydentävin kommentein. 4. HARVOJEN HALLINTAA Napapiirin Barometrin voitto ensi kerran Rovaniemelle Eino Ahava palasi seitsemän vuoden tauon jälkeen kerhon puheenjohtajaksi. Jäseniä kerhossa oli peräti 36, mutta siitä huolimatta vuoden pelaajamäärä oli vähäisin kerhon historiassa, vain 580. Etenkin syksyllä osallistuminen peli-iltoihin oli laimeaa (214). Pelipaikkana oli edelleen Koski- Torkkola. Keväällä kausikilpailun voitti Elja Järvenkylä ja syksyllä Lalli Katermaa ja Heikki Remsu. Vuolion joukkue edusti jälleen Lapin piiriä SM-välierissä. He olivat paras suomalaisjoukkue myös Kalottiottelussa. Kerhon parimestaruuden voittivat Vuolion veljekset, mutta SM-välieristä Helsingin finaaliin pääsivät rovaniemeläisistä Lalli Katermaa ja Heikki Remsu. Finaalissa he ylsivät 11. sijalle, mikä oli kautta aikojen paras lappilaissijoitus.napapiirin Barometrin voitto jäi Katermaan veljesten toimesta ensi kerran Rovaniemelle Heikki ja Lalli SM-parikilpailun viidensiä Eino Ahava jatkoi kerhon puheenjohtajana. Kevät pelattiin edelleen Koski-Torkkolassa, mutta syksyllä pelipaikkana oli Polar-Ounasvaara. Pelaajamäärä kasvoi edellisvuodesta jonkin verran, 604 pelaajaan. Lalli Katermaan ja Heikki Remsun bridgemenestys jatkui. He voittivat kausikilpailun niin keväällä kuin syksyllä ja sijoittuivat SM-parikilpailujen Helsingin finaalissa jo viidenneksi hankkien palkintojen ja mestaripisteiden ohella Lapin piirille lisäpaikan seuraavalle vuodelle. Lisäksi he voittivat Kajaanin bridgeväen kilpailut ja tulivat toiseksi Kalixin kilpailuissa. SM-joukkuekilpailujen välieriin rovaniemeläiset olivat estyneitä osallistumaan. Kerhon parimestaruuden voittivat bridgeuntuvikot Matti Karanta ja Sakari Wiren. Napapiirin Barometrin voitto meni oululaisparille Pasanen-Seppänen. Alkeiskurssi pyöri koko kevään ajan Heikki ja Mirjami Remsun vetämänä. Jäseniä kerhossa oli 31. Matti Karannan alias tri Sykerön kerhopelaaminen on jaksottunut erikoisesti. Ensin kymmenisen vuotta aktiivista pelaamista, sitten 13 vuoden tauko ja sitten taas noin yhdeksän vuotta pelaamista. Kerhoiltoja hänelle on kertynyt kaikkiaan lähes 550.

16 16 Napapiirin Barometrin tunnelmia vuodelta Arvo H. Korhonen ja Seppo Huhtala parina. Lapin Kansan kuva-arkisto Kaukon bridgeura alkuun kerhon parimestaruudella Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Reino Sairanen, joka veti keväällä Kauppaoppilaitoksella myös alkeiskurssia. Kerhoillat pelattiin taas Koski-Torkkolassa. Pelaajamäärä oli hiukan edellisvuotta vähäisempi (586). Lalli ja Heikki voittivat kausikilpailun keväällä, mutta syksyllä Vuolion veljekset olivat niukasti parempia. Kerhon parimestaruuden voitti puheenjohtaja bridgeuntuvikko Kauko Vartiaisen kanssa yli 62,5 %:n tuloksella. SM-tasolla rovaniemeläismenestys oli heikohkoa. Muissa kilpailuissa menestyivät parhaiten jälleen kerran Lalli Katermaa ja Heikki Remsu. Bodenin suurissa juhlakilpailuissa he sijoittuivat hienosti toiseksi saaden palkinnoksi matkatelevisiot. Napapiirin Barometri saatiin juuri ja juuri kokoon. Voitto meni jälleen kerran Ruotsiin, nyt parille Rångevall-Andersson. Bridgeuransa aloittanut Kauko Vartiainen on toiminut kerhoaktiivina jo neljättä vuosikymmentä. Kerhoiltoja hänelle on kertynyt toistaiseksi jo toista tuhatta, viidenneksi eniten kerhon historiassa. Kauko Vartiainen Kerhoaktiivi peli-iltaa 1974 Kerhoilloissa aneemista Reino Sairanen jatkoi puheenjohtajana. Pelaajien määrä (570) oli alhaisin seuran historiassa. Jäseniä kerhossa oli 33, mutta heistä vain 18 osallistui aktiivisesti kerhon toimintaan. Kevät pelattiin edelleen Koski-Torkkolassa, mutta syksyllä paikkana oli Rovaniemen Ammattikoulu.

17 17 Vuoliot voittivat kausikilpailun niin keväällä kuin syksyllä ja myös kerhon parimestaruuden. Ravintola Koskikulmassa pelatun Napapiirin Barometrin (20 paria) voitto meni Kokkolaan parille Anttolainen-Granholm. Hans Granholm asui vuosina Rovaniemellä osallistuen aktiivisesti kerhon toimintaan. Lalli Katermaa ja Heikki Remsu voittivat Oulun MP-kilpailun keväällä, muissa kilpailuissa kerhon menestys jäi vaatimattomammaksi Kerhon toiminta vaakalaudalla Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sampo Vuolio. Jäseniä kerhossa oli 26, mutta osallistuminen peli-iltoihin jäi monella heistä verraten vähäiseksi. Peli-iltojen osalta kerhon 20. toimintavuosi olikin vähäväkisin kautta aikojen. Keväällä peräti viisi toimintasuunnitelman mukaista peliiltaa jouduttiin perumaan, kun kolmea pöytää ei saatu kokoon. Pelaajien kokonaismäärä jäi näin vain 458:aan. Vuoden toimintakertomuksessa lakonisesti todetaankiin, että mikäli viime vuosien kehitys pelaajamäärien suhteen jatkuu, käy kerhomme toiminnan jatkaminen kyseenalaiseksi. Syksyllä tilannetta pyrittiin korjaamaan Heikki Remsun vetämän alkeiskurssin kautta. Ensimmäisenä iltana paikalla oli yli 20 henkeä, mutta syyskauden lopussa jäljellä oli enää kahdeksan kiinnostunutta. Osviittana uusien pelaajien rekrytoinnille vuoden toimintakertomuksessa todetaan, että näille pelaajille pyritään järjestämään sopivaa pelitoimintaa, kunnes he voivat siirtyä pelaamaan varsinaisiin peli-iltoihin. Bridgen yleisenä ongelmana onkin edelleen, että kynnys peli-illoissa pelaamiseen on ummikolle turhan suuri. Peli-iltojen uudeksi kodiksi löytyi Oppipoika aina vuoteen 1985 asti. Lalli ja Heikki voittivat molemmat kausikilpailut sekä myös kerhon parimestaruuden ja edelleen Rovaniemellä pidetyt SMvälierät. He voittivat myös Överkalixissa pidetyt kilpailut ja yhden kisan Hangon bridgeviikolla. Pohjanhovissa pelatun Napapiirin Barometrin (22 paria) voitto meni Ouluun V.Isoniemelle ja R. Seppäselle Lallin ja Heikin jäädessä niukasti toiseksi. Muissa kilpailuissa kerholaiset vierailivat peli-iltojen vaisuuteen nähden verraten aktiivisesti Heikki ja Lalli SM-pronssille Edellisvuoden laman jälkeen palattiin pelaajamäärän osalta normaalitasolle. Kerhoilloissa kävi kaikkiaan 576 pelaajaa. Matti Karanta toimi puheenjohtajana vuoteen 1979 asti. Lalli Katermaa ja Heikki Remsu voittivat kausikilpailun keväällä, mutta syksyllä Arvo H. Korhonen oli niukasti parempi. Yhdessä Sampo Vuolion kanssa hän voitti myös kerhon parimestaruuden. Välieristä (samalla piirinmestruus) Helsingin loppukilpailuun pääsivät Elja Järvenkylä-Matti Karanta ja Lalli Katermaa-Heikki Remsu. Finaalissa Lalli ja Heikki ylsivät Lapin läänin kautta aikojen parhaaseen tulokseen sijoittumalla hienosti kolmanneksi. Polarissa pelatun Napapiirin Barometrin voitti Karlsson-Magnusson niukasti ennen Lallia ja Heikkiä. Muissa kilpailuissa menestys oli parhainta Haaparannalla ja Oulussa. Haaparannalla joukkue E.Järvenkylä-M.Kontkanen, L.Katermaa-S.Vuolio voittivat joukkuekilpailin kolmannen ryhmän. Oulussa Matti Karanta ja Arvo H. Korhonen voittivat parikilpailun. SM-Parimestaruus 1976: 1. Martti Mäkelä-Juhani Tyrkkö 60,8 % 2. Göran Björkman Kaj Wikström 59,2 % 3. Lalli Katermaa Heikki Remsu 57,7 %

18 18 Lalli ja Heikki pelasivat SM-parifinaalia Helsingissä. Ykköspöydässä vastustajat kuulivat herrojen olevan Rovaniemeltä kotoisin ja kommentti siihen oli: Ai, pelataanko sitä bridgeä Rovaniemelläkin. Herrojen hieno kolmosija kävi hyvästä PR:stä tässäkin suhteessa Kerhoillat noususuhdanteessa Noususuhdanne kerhoiltojen vilkkaudessa jatkui, 37 peli-illassa kävi kaikkiaan 672 pelaajaa. Jäseniä kerhossa oli 28. Lalli ja Heikki voittivat kevään kausikilpailun lähes 65 %:n tuloksella, mutta syksyllä Elja ja Sampo olivat niukasti parempia. Elja ja Kontkasen Mauri voittivat puolestaan kerhon parimestaruuden ja myös SM-välierät. Tuusulassa pidetyssä loppukilpailussa oli mukana peräti kolme rovaniemeläisparia (lisäksi Lalli ja Heikki sekä Ala-Loukon Mauri ja Karannan Matti) mutta menestys jäi vaatimattomaksi. Napapiirin Barometrissä Lalli ja Heikki jäivät jälleen kerran toiseksi, voitto meni parille Stolz-Stolz Överkalixiin. Muissa kilpailuissa kerholaiset vierailivat tänä vuonna varsin vähän eikä mainittavaa menestystäkään tullut. Mestaripisteiden osalta kerhossa oli neljä piirimestaria (10-25 mp). Lallilla pisteitä oli jo lähes 25, Heikillä yli 22, Sampolla noin 12 ja Eljalla lähes 11. Autereen Pirkko ja Seppo aloittivat yli kaksi vuosikymmentä kestäneen bridgeuransa, joka käsitti noin 500 kerhoiltaa Oulun ja Lapin piirit yhteen SBL:n uusi piirijako astui voimaan. Oulun ja Lapin piirit yhdistettiin Pohjoiseksi piiriksi. SM-loppukilpailuun pääsy ei täältä Lapista ollut enää yhtä helppoa kuin aiemmin. Pelaajamäärä väheni edellisvuodesta noin 50 pelaajalla, 624 pelaajaan. Elja ja Sampo voittivat kausikilpailun keväällä ja Kontkasen Mauri syksyllä. Mauri ja Elja voittivat kerhon parimestaruuden ja selvisivät SM-välieristä myös Hämeenlinnan loppukilpailuun. Rovaniemeläisistä finaaliin ylsivät myös Ala-Loukon Mauri ja Karannan Matti. Kumpikaan pari ei kisassa kuitenkaan erityisesti menestynyt. Pohjanhovissa pelatun 18. Napapiirin Barometrin (25 paria) voittivat Aarne Berglund ja Hans Enström Råneasta. Muu kilpailutoiminta oli edellisvuoteen nähden selvästi vilkkaampaa, mutta menestys jäi vaisuhkoksi Lallille ja Heikille kausikilpailun ennätys Kerhoiltojen pelaajamäärä väheni 566 pelaajaan eli peli-illassa oli keskimäärin alle neljä pöytää. Kerhon jäsenmäärä oli entisellään. Lalli ja Heikki voittivat molemmat kausikilpailut, syksyllä ennätyksellisellä lähes 65 %:n tuloksella. Kerhon parimestaruuden voittivat Reino Sairanen ja Kauko Vartiainen. SM-loppukilpailussa olivat mukana Elja ja Sampo sekä Lalli ja Heikki, mutta siellä menestystä ei tällä kertaa tullut. Pohjanhovissa pelattuun Napapiirin Barometriin osallistui 28 paria (Ruotsista 11, Norjasta viisi). Kilpailun johtajana oli Mikko Korhonen kuten monasti aiemminkin. Vieraat veivät kaikki kärkisijat, voittoon ylsivät B. Rodin Sundsvallista ja A. Berglund Kalixista. Muissa kilpailuissa rovaniemeläiset menestyivät parhaiten Kokkolan joukkuekisassa (Katermaa-Remsu, Karanta-Sipilä) sijoittumalla toiseksi Reino Sairasen mittava puheenjohtajakausi alkoi Reino Sairanen vaihtui kerhon puheenjohtajaksi ollenkin siinä asemassa seuraavat seitsemän vuotta. Jäseniä kerhossa oli 22. Suomen Bridgeliiton ideoiman Bridgen teemavuoden merkeissä syksyllä puuhattiin uutta alkeiskurssia, mutta se peruuntui osanottajien vähyyden vuoksi.

19 19 Kerhoiltojen pelaajamäärä (568) hiukan väheni edellisvuodesta. Lalli ja Heikki voittivat molemmat kausikilpailut jälleen kerran. Karannan Matti ja Kontkasen Mauri selviytyivät Pohjoisen Piirin mestaruuskilpailusta (samalla SM-piirikarsinta) Vääksyn finaaliin (17. sija). Pohjanhovissa pelattuun Napapiirin Barometriin osallistui 28 paria. H. Enström ja B.Johansson Råneåsta voittivat ylivoimaisesti. Muissa kilpailuissa kerholaiset menestyivät parhaiten Kajaanissa, jossa joukkue M. Karanta-M.Kontkanen, S. Huhtala-L. Katermaa voittivat. Parikilpailussa Karanta-Kontkanen sijoittui kolmanneksi. Oulun avoimissa Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuissa he sijoittuivat toiseksi. Kalajoen MP-kilpailuissa L.Katermaa S. Huhtala olivat kolmansia sekä pari- että joukkuekilpailussa. Tuure Saariinen Kerhoaktiivi peli-iltaa Jo 1940-luvun lopulla Toijalassa bridgeoppinsa saanut Tuure Saarinen muutti Rovaniemelle ja jatkoi hienoa harrastusta uusissa ympyröissä. Aktiivista kerhopelaamista hänellä on jatkunut jo yli neljännesvuosisata Mauri ja Heikki bridgeviikolla Tšekkoslovakiassa Kerhon toiminta hieman vilkastui edellisvuodesta. Pelaajamäärä kasvoi 618 pelaajaan ja kerhon jäsenmäärä 25:een. Lallin ja Heikin ylivoima kerhon sisäisissä mittelöissä jatkui. Kevään kausikilpailussa voitto irtosi yli 62 %:n tuloksella ja syksyllä he hätyyttelivät jo 64 %:n rajaa. He voittivat myös kerhon parimestaruuden ja selvisivät SM-loppukilpailuun, jossa menestystä ei kuitenkaan tullut. Rovaniemen Ammattikoululla pelatun Napapiirin Barometrin (28 paria) voitto meni Ouluun A.Pasaselle ja J. Seppäselle. Huhtalan Seppo ja Katermaan Lalli voittivat MP-kilpailun Kalajoella. Karannan Matti ja Kontkasen Mauri olivat samassa kisassa kolmansia. Em. nelikko voitti joukkuekilpailun myös Oulussa ja menestys oli hyvä parikilpailussakin. Kalixissa samat parit sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Matti ja Mauri ylsivät palkinnoille myös Kuopion kansainvälisessä Puijo Bridgessä. Kesällä Kontkasen Mauri ja Remsun Heikki menestyivät mukavasti myös Tsšekkoslovakian kansainvälisellä bridgeviikolla. Parikilpailussa he olivat neljänsiä ja henkilökohtaisessa kilpailussa Mauri oli hienosti kolmas häviten voittajalle vain niukasti Napapiirin Barometrin voitto pitkästä aikaa Lappiin Kerho-iltojen pelaajamäärä (616) pysyi edellisvuoden tasolla. Lalli ja Heikki voittivat perinteisesti kausikilpailut sekä keväällä että syksyllä, nyt tosin alle 60 %:n tuloksella. Kerhon parimestaruuden voittivat Kontkasen Mauri ja Puumalaisen Matti. Lalli ja Heikki selvisivät edellisvuoden tapaan SM-loppukilpailuun, mutta menestystä siellä ei nytkään tullut. Napapiirin Barometrin (25 paria) voitto jäi pitkästä aikaa Lappiin. Rovaniemeltä Kemiin muuttanut Seppo Huhtala voitti Niilo Nykäsen kanssa. Muissa kilpailuissa rovaniemeläismenestys oli edellisvuotta vaatimattomampaa.

20 20 Miehistyneen Bridgekerhon sukupuolirakennetta pyrittiin tasapainottamaan erityisellä mixed-kilpailulla. Kisaan osallistuneista (10 paria) puolet oli entisiä kerhoaktiiveja. Sytyke ei kuitenkaan tuottanut mainittavaa tulosta, naisten määrä kerhoilloissa pysyi jatkossakin vähäisenä. Vuoden 1982 Napapiirin Barometri vauhdissa. Sampo ja Elja vastaan Heikki ja Lalli. Lapin Kansan kuva-arkisto Kerhoillassa yleensä neljä pöytää Pelaajamäärä kerhoilloissa pysyi ennallaan (606) eli neljän pöydän voimin yleensä pelattiin. Lalli ja Heikki voittivat kausikilpailun keväällä mutta syksyllä Kontkasen Mauri ja Puumalaisen Matti olivat parempia. He voittivat myös kerhon parimestaruuden. SM-loppukilpailuun Rovaniemeltä selvisi kaksi paria: Kontkasen Mauri ja Järvenkylän Elja sekä Ohisen Reijo Vuolion Timon kanssa. Menestys ei kuitenkaan ollut erityistä. Pohjoisen alueen simultaanikilpailuun osallistui 77 paria kahdeksasta kerhosta. Rovaniemeläisistä vain Heikki ja Lalli ylsivät voittopisteille. Timo Vuolion johdolla pelatun Napapiirin Barometrin (23 paria) voitto meni ylivoimaisesti Ouluun Olavi Vuorisalolle ja Hans Granholmille. Kokkolan joukkuekilpailussa Lalli Katermaa ja Seppo Huhtala voittivat Veikko Isoniemen ja Niilo Nykäsen kanssa. Oulun MP-kilpailuissa Järvenkylän Elja ja Kontkasen Mauri voittivat joukkuekilpailun Koistisen Karin ja Armin kera. Kari on edustanut valtakirjalla kerhoamme eli Takametsien miehiä vuosikaudet Bridgeliiton vuosikokouksessa Simultaaneja useitakin Kerhoiltojen pelaajamäärä pysyi ennallaan. Jäseniä kerhossa oli 24. Järvenkylän Elja voitti kausikilpailun keväällä ja Remsun Heikki syksyllä. Kerhon parimestaruuden voittiva Arvo ja Kauko. Pohjoiseen simultaaniin osallistui 121 pelaajaa kymmenestä kerhosta. Rovaniemeläismenestys jäi vaisuksi mutta syksyllä pelatussa valtakunnallisessa Olympiasimultaanissa täkäläisiä sijoittui kärkipäähän. 315 parin kilpailussa Elja ja Sampo olivat yhdeksänsiä. Simultaanilla kerättiin varoja Yhdysvalloissa pidettäviin Bridgeolympialaisiin matkaavalle Suomen edustusjoukkueelle.