RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU"

Transkriptio

1 2009 RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU 3 Markku Illikainen Oulun Jätehuolto

2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja Liitteitä Rakentamistekniikan ylempi AMK Opinnäytetyö 72 - Suuntautumisvaihtoehto Aika Ympäristötekniikka Työn tilaaja Oulun Jätehuolto Työn tekijä Markku Illikainen Työn nimi Ruskon kompostointilaitoksen laajennuksen ja mädätyslaitosten teknis-taloudellinen vertailu Asiasanat Kompostointi, mädätys, biokaasu, jätehuolto Työssä selvitettiin teknis-taloudellisesti toimivin ratkaisu Oulun Jätehuollon toimialueelta kerätyn biojätteen käsittelemiseksi. Nykyisen kompostointilaitoksen kapasiteetti on käymässä pieneksi, joten sitä on laajennettava tai biojätteen käsittelyssä on siirryttävä mädätysratkaisuun, mikä edellyttäisi kokonaan uuden laitoksen rakentamista. Työn lähtökohtana oli vertailla Ruskon jätekeskuksen nykyisen kompostointilaitoksen laajennusta kahteen tarjolla olevaan kotimaiseen mädätyslaitokseen, joista oli saatu alustavat tarjoukset. Työn kirjallisuusosiossa kerrotaan biojätteen aiheuttamista paikallisista ja globaaleista ympäristövaikutuksista. Kaatopaikkaolosuhteissa biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on haitallinen kasvihuonekaasu. Paikallinen haitta on biojätteestä liukenevat ravinteet sekä hajuhaitat. Kirjallisuusosiossa on myös kerrottu EU:n jätteitä koskevista direktiiveistä ja asetuksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä ja jätesuunnitelmista. Biohajoavien jätteiden ja etenkin biojätteiden käsittelyssä on huomattavia eroja eri EU-maiden kesken. Niissä maissa, joissa on runsaasti jätteenpolttolaitoksia, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, biojäte menee usein polttoon. Saksassa ja Itävallassa on runsaasti kompostointilaitoksia, mutta myös jonkin verran mädätyslaitoksia. Mädätyslaitosten määrä on lisääntymässä. Yleisimmin biojäte menee kuitenkin edelleen kaatopaikoille. Vaihtoehtojen vertailussa nykyisen kompostointilaitoksen laajennus osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Mikäli mädätykseen saadaan nykyisen biojätemäärän lisäksi vastaava määrä muuta mädätettävää, esimerkiksi jätevesilietettä, mädätysratkaisu on varsin kilpailukykyinen kompostointilaitoksen laajennukselle. Mädätystä puoltaa myös se, että sen aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat huomattavasti kompostointilaitosta pienemmät. 4

3 OULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree programme Pages Enclosures Civil Engineering Master s Thesis Department Date Construction department / Environmental Technology Commissioned by Oulun Jätehuolto / Oulu Waste Management Author Markku Illikainen Thesis title Technical and economical comparison of biowaste composting plant of Rusko and digestion plants Keywords Composting, anaerobic digestion, biogas, waste management The objective of this study was to examine the techno-economically best solution to process biowaste collected from territory under the jurisdiction of Oulu Waste Management. The current composting plant capacity is inadequate, so either an expansion of the present facility or the construction of a new anaerobic digestion facility has been under consideration. This study was based on the comparison of extending Rusko s Waste Centre existing composting facility as against acquiring a locally available anaerobic digestion plant, for which there were two (2) offers. Local and global environmental effects caused by bio-waste have been mentioned. At landfills biowastes decay and produce methane, which is a harmful greenhouse gas. Local drawbacks are leachate and odour from the bio-waste. EU waste directives and regulations, national legislation and waste plans are handled under the section on legislation in the literature review. The literature review section of this study describes how biodegradable waste is handle in EU countries, including Finland. There are considerable differences in the handling of biodegradable waste, especially bio-waste, amongst EU countries. In countries such as Demark and Sweden with a predominance of waste incineration facilities bio-waste is incinerated. In Germany and Austria there are plenty of composting facilities but there are some digesting-facilities also. The number of digesting facilities is increasing, however most commonly bio-waste ends up at landfill. The environmental impact of anaerobic digestion and composting and the difference between the two processes are briefly estimated in the latter part of the literature review. In comparing the two alternatives, expanding the present composting plant proved to be the most economically viable alternative. However If in addition to the present amount of bio-waste a similar amount of digestible waste such as sewage sludge can be had, the anaerobic digestion option can be competitive. This is also supported by the fact that harmful environmental effects caused by anaerobic digestion are considerably smaller than that of composting. 5

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLTÖ LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT 1 JOHDANTO BIOJÄTTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Biojätteen ympäristövaikutukset Biojätettä koskeva lainsäädäntö BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE Biojätteen käsittely eräissä Euroopan maissa Biojätteen käsittely Suomessa Biojätteen käsittely Oulussa Biojätteen kompostointi Biojätteen käsittely kaatopaikalla Biojätteen käsittely polttamalla BIOJÄTTEEN KOMPOSTOINTI JA MÄDÄTYS Kompostointikäsittelyn toimintaperiaate Kompostointilaitoksen suunnittelu Mädätyslaitoksen toimintaperiaate Mädätyslaitoksen prosessivaihtoehdot BIOKAASUPOTENTIAALI JA PROSESSIEHDOTUS Biokaasupotentiaalin selvittäminen Prosessiehdotus RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS Prosessikuvaus ja tekniset muutokset Kompostointilaitoksen investointi- ja käyttökustannukset

5 7 VERTAILTAVAT MÄDÄTYSLAITOKSET Preseco Oy:n mädätyslaitos MK Protech Oy:n mädätyslaitos LAITOSTEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU Laitosten prosessien vertailu Taloudellisuusvertailu Hintavertailu Investoinnin kannattavuus Vaihtoehtojen vertailu eri käsittelymaksuilla ja -määrillä Ympäristövaikutusten vertailu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

6 LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT Aerobinen prosessi Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen, kompostointi Anaerobinen prosessi Hapettomissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen, mädätys Biohajoava jäte Jätteen sisältämä orgaaninen jäte Biojäte Kotitalouksien, koulujen, ravintoloiden, suurtalouksien ja kaupan tuottama ruokajäte COD Chemical oxygen demand, kemiallinen hapenkulutus Mesofiilinen Biologinen hajoamisprosessi lämpötila-alueella o C Reduktio Vähenemä Termofiilinen Biologinen hajoamisprosessi lämpötila-alueella o C TS Total solids, kuiva-aineen kokonaismäärä VS Volatile solids, kuiva-aineen orgaanisen aineksen määrä 8

7 1 JOHDANTO Euroopan Unionin uuden jätedirektiivin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tärkeää helpottaa biojätteen erilliskeräystä ja asianmukaista käsittelyä. Direktiivi edellyttää kansallisilta valtioilta toimenpiteitä, jotka edistävät biohajoavan jätteen käsittelyä kompostoimalla tai mädättämällä (EU:n direktiivi 2008). EU:n kaatopaikkadirektiivi (EU:n neuvosto 1999) ja sen nojalla annettu kansallinen päätös kaatopaikoista (Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 1997) edellyttävät puolestaan biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen radikaalia vähentämistä vuoteen 2016 mennessä. Biojätteeksi luetaan kotitalouksien ruokajätteiden lisäksi koulujen, ravintoloiden, suurtalouksien ja kauppojen tuottama ruokajäte. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan biojätteen lisäksi kaikkea muuta orgaanista jätettä, kuten paperia, pahvia ja muuta puu- tai kasvisperäistä jätettä. Tässä työssä tarkastellaan vain biojätteen käsittelyvaihtoehtoja. Erilliskerätty biojäte on mahdollista kompostoida kompostointilaitoksessa tai mädättää mädätyslaitoksessa. Tietysti biojäte voidaan myös polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle, mutta tällöin biojätteen erilliskeräys ei ole mielekästä. Biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle sekajätteen mukana ei myöskään ole suositeltavaa, koska sadeveteen liuetessaan jäte tuottaa välittömästi ravinnekuormitusta ympäristöön. Myöhemmin, jätteen hajotessa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa, syntyy ilmaston lämpenemisen kannalta haitallisia metaanipäästöjä sekä hajuhaittoja. Oulussa biojätettä on kompostoitu vuodesta Alkuvuosina kompostointi tapahtui pelkästään aumoissa asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2000 valmistui biojätteen kompostointia varten kompostointilaitos, jonka reaktorirummuissa kompostointi tapahtuu. Nyt kompostointilaitos on jäämässä pieneksi kasvaneen biojätemäärän takia. 9

8 Jotta kasvanut määrä voidaan kokonaisuudessaan käsitellä laitosmaisesti, kompostointilaitokseen olisi tehtävä laajennus ja samanaikaisesti koko laitos tulisi saneerata kokonaisuudessaan. Biojätteen mädätys on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kompostoinnille. Mädätysprosessin tuottama metaani on laadukas polttoaine, jota kannattaa hyödyntää fossiilisia polttoaineita korvaavana ja ympäristöystävällisenä polttoaineena. Mikäli Ruskoon rakennettaisiin mädätyslaitos, voitaisiin talteen saatava metaani pumpata samaan jakeluputkeen, johon kerätään kaatopaikalta pumpattu biokaasu. Biokaasu myydään polttoaineeksi Paroc Oy:n mineraalivillatehtaalle sekä Oulun Energialle hyödynnettäväksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Keskuspesula Oy:ssä. Kompostointilaitoksen laajennus ja täydellinen saneeraus sisältävät epävarmuustekijöitä, kuten saneerattujen rumpujen käyttöiän arvioinnin vaikeuden ja kompostointilaitoksen hajuhaittojen lisääntymismahdollisuuden. Laitosmaisen kompostoinnin työhygieenisiä olosuhteita on Suomessa tutkittu vasta viime vuosina. Jätehuoltotöiden työhygieenisten olosuhteiden parantaminen on varmasti edessä lähitulevaisuudessa. Mädätyslaitoksen epävarmuustekijöitä ovat suomalaisten käyttökokemuksien puute sekä kannattavuuteen vaikuttavat seikat, kuten mädätettävän jätteen määrä ja jätteenkäsittelyhinta. Tässä työssä on vertailtu laajennettua ja saneerattua kompostointilaitosta kahteen kotimaiseen mädätyslaitokseen, joista on saatu tarjoukset, jotka eivät kuitenkaan sido tarjousten antajia. Vertailun toivotaan auttavan Oulun Jätehuoltoa ja sen päätöksentekoelimiä biojätteen käsittelymenetelmän ratkaisemiseksi. 10

9 2 BIOJÄTTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA LAINSÄÄ- DÄNTÖ 2.1 Biojätteen ympäristövaikutukset Orgaanisen jätteen hajoaminen tapahtuu biologisten ja kemiallisten prosessien kautta. Biologinen prosessi on joko aerobinen tai anaerobinen taikka molempia yhtä aikaa. Anaerobinen hajoaminen vaatii runsaasti happea. Mikäli happea ei ole käytettävissä, hajoaminen tapahtuu anaerobisesti. Molemmat hajoamisprosessit aiheuttavat ympäristövaikutuksia, mutta hallitsematon anaerobinen hajoaminen esimerkiksi kaatopaikkaolosuhteissa on ympäristövaikutuksiltaan aerobista prosessia haitallisempi. Tämä johtuu ilmakehään vapautuvasta metaanista. (Pipatti ym. 1996, 78.) Biohajoava jäte hajoaa kaatopaikkaolosuhteissa mätänemällä hitaasti ja monivaiheisesti. Mätänemisen seurauksena syntyy kaatopaikkakaasua (biokaasua), joka sisältää hiilidioksidin ja typen lisäksi metaania sekä pieniä määriä erilaisia rikin yhdisteitä, jotka aiheuttavat paikallisesti pahaa hajua. Metaani on palava kaasu, joka on myös maakaasun pääpolttoaine. Vaikka mätänemisestä syntyvät kaasut voidaan kerätä kohtuullisen tehokkaasti talteen, osa kaasusta pääsee haihtumaan ilmaan ja aiheuttaa paikallisesti hajuhaittaa ja globaalissa merkityksessä kasvihuoneilmiötä. Metaanin on arvioitu olevan kasvihuonevaikutuksiltaan monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna (Pipatti ym.10).. Kun metaanipäästöt halutaan ilmoittaa hiilidioksidiekvivalentteina, käytetään yleensä kerrointa 21. Kaatopaikalla biokaasu lisää kaatopaikan penkkapalovaaraa. Penkkapalossa saattaa ilmaan vapautua myrkyllisiä yhdisteitä, koska palaminen ei ole täydellistä. Biohajoavan jätteen hajoamisessa kaatopaikalla syntyy aina ravinnepäästöjä, jotka kulkeutuvat kaatopaikkavesiin. Kaatopaikkojen jätetäytön läpi suotautuvat vedet on nykyisin kerättävä talteen ja puhdistettava. Oulussa Ruskon kaatopaikan vedet johdetaan viemäriverkoston avulla Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolle. 11

10 Oulun Jätehuollon teettämien tutkimusten mukaan kaatopaikkavedet sisältävät runsaasti typpiravinteita, jotka Taskilan puhdistamossa voidaan nykyisin poistaa. Kaatopaikkavesien sisältämä fosforimäärä on sen sijaan vähäinen. 2.2 Biojätettä koskeva lainsäädäntö Suomen jätehuoltoa ja yhdyskuntajätehuoltoa ohjataan Suomen jätelailla ja - asetuksella sekä niiden perusteella annetuilla valtioneuvoston tai ministeriöiden päätöksillä ja asetuksilla. Valtakunnallisella jätesuunnitelmalla on myös oma ohjausvaikutuksensa yhdyskuntajätehuoltoon. Kansallinen lainsäädäntö perustuu pitkälle EU:n jätteitä koskeviin direktiiveihin tai asetuksiin. Tärkeimmät niistä ovat EU:n direktiivi jätteistä sekä direktiivi kaatopaikoista. Jätelain perusteella annetuilla kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä voidaan vaikuttaa myös yhdyskuntajätteisiin, niiden lajitteluun ja keräysmääriin. Suomen jätelaissa ei varsinaisesti puhuta biojätteestä, mutta se luetaan osaksi asumisessa syntynyttä ja siihen rinnastettavaa jätettä. Yhdyskuntajätteen yleisin käsittelytapa Suomessa on kaatopaikkakäsittely. Yhdyskuntajätteestä saadaan kuitenkin hyvin eroteltua eräät materiaalihyötykäyttöön soveltuvat jakeet, kuten paperi, keräyskartonki, metalli ja lasi. Muovi ja materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton paperi ja kartonki soveltuvat hyvin polttoaineeksi energialaitoksiin, joilla on lupa jätteen polttoon. Pelkästään yhdyskuntajätteen polttoon tarkoitettuja jätteenpolttolaitoksia oli Suomessa vuonna 2009 ainoastaan Turussa, Riihimäellä ja Kotkassa. Biojätteen erilliskeräys on yleistä suurimpien kunnallisten jätelaitosten toimialueilla, mutta niilläkin paikkakunnilla biojätettä ajautuu paljon kaatopaikoille sekajätteen seassa. EU:n kaatopaikkadirektiivi edellyttää, että biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta vähennetään asteittain niin, että vuonna 2016 tulee biohajoavaa jätettä saada pois kaatopaikalta 65 % enemmän kuin mitä sitä oli sijoitettu referenssivuonna Biohajoavaksi jätteeksi luetaan kaikki sekajätteen sisältämä orgaaninen aines ja sen määrä sekalaisessa yhdyskuntajätteessä on arvioitu olevan 12

11 jopa 83 %. (Biojätestrategiatyöryhmän ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi sekä sihteeristön muistio perusteluista 2003, 13.) Pääkaupunkiseudun YTV:n tekemän tutkimuksen mukaan biojätteen osuus yhdyskuntajätteessä on 40 % (Tanskanen 2008, 27). EU:n uusi jätedirektiivi on ns. puitedirektiivi, jolla vaikutetaan kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivillä halutaan vähentää kaatopaikkojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Direktiivi haluaa edistää biojätteen kompostointia tai mädätystä tavoilla, jotka täyttävät korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset ja tuottavat ympäristön kannalta turvallisia lopputuotteita (EU:n parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 2008). Kansallinen strategia biohajoavasta jätteestä hyväksyttiin vuonna Strategiassa määritellään toimet EU:n kaatopaikkadirektiivin velvoitteiden toimeenpanemiseksi. Kaatopaikkadirektiivin vaihtoehtoina tarkastellaan biohajoavan jätteiden kierrätystä, kompostointia ja energiahyödyntämistä. Biojätteen mädätyskäsittely on lähinnä energiahyödyntämistä, mutta myös mädätejäännös voidaan hyödyntää maanparannusaineena. (Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiseksi 2004.) Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy paljon jätehuollossa. Jätteiden käsittelyn on laskettu tuottavan noin puolet Suomen metaanipäästöistä. Kioton sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut yhdessä muiden EU-maiden kanssa, asettaa sitovia tavoitteita lämpenemistä lisäävien päästöjen vähentämiseksi. EUmaille on kollektiivisesti asetettu 8 %:n vähentämistavoite. Vuoden 2008 alussa annettu EU:n ilmasto- ja energiapaketti edellyttää päästökaupan ulkopuolisten toimijoiden vähentävän ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä peräti 16 % vuoteen 2016 mennessä. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi biohajoavan jätteen kaasutus tai poltto on kannatettavaa, koska jätepolttoaineessa katsotaan olevan yli puolet ns. ei-fossiilista polttoainetta. Sivutuoteasetus koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien tuotteiden terveyssäännöksiä. Käytännössä tähän ryhmään kuuluvat mm. 13

12 kaupan myynnistä poistettavat eläinperäiset elintarvikkeet, ruoanjalostustehtaiden sivutuotteet sekä karjanlanta. Asetuksessa säädetään sivutuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. (EU:n parlamentin ja neuvoston eläinperäisiä jätteitä koskeva sivutuoteasetus 2000). Nyttemmin maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ohjekirjeellään määränneet, että sivutuote on aina poltettava, mikäli jätteen syntyalueella on jätteenpolttolaitos (Sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kirje päivittäistavarakauppa ry:lle ja muulle kaupalle 2007). Mikäli kompostoinnin ja biokaasutuksen jälkeistä lopputuotetta aiotaan kaupallistaa, toiminnan ja tuotteen tulee täyttää lannoitevalmistuslain ja lannoitevalmisteasetuksen määräykset. Lisäksi kompostointi- tai biokaasulaitoksella on oltava Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen, Eviran, laitoshyväksyntä. Vasta sen jälkeen laitoskäsittelystä peräisin olevaa lopputuotetta voidaan myydä ja käyttää viherrakentamisessa tai maanparannusaineena muuallakin kuin kaatopaikalla. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään yksityiskohtaisesti laatu- ja käyttövaatimuksista. Lannoitelainsäädäntö määrää, että maanparannusaineen on oltava hajoamisasteeltaan sellaista, että tuote voidaan laskea markkinoille eikä sen käytöstä aiheudu haittaa kasvien kasvulle tai ympäristölle (Lannoitevalmistelaki 2006; lannoitevalmistusasetus 2007). Muita kompostointia tai mädätystä sivuavia lakeja ovat terveydensuojelulaki, työturvallisuuslaki, ympäristönsuojelulaki sekä vesihuolto- ja vesilaki. 14

13 3 BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE 3.1 Biojätteen käsittely eräissä Euroopan maissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa sovelletaan varsin kirjavaa biojätehuoltopolitiikkaa. Eräät jäsenvaltiot eivät toteuta biojätehuollossa minkäänlaisia erityistoimenpiteitä, kun taas toisilla mailla on käytössä hyvin kunnianhimoisia menetelmiä. Biojätteeksi luokitellaan puutarha- ja puistojätteen lisäksi kotitalouksista, ravintoloista, kaupoista ja elintarviketehtaista peräisin oleva elintarvikejäte. Koko määrän arvioidaan olevan lähes 140 miljoonaa tonnia vuodessa. Etenkin viherjätteen erilliskeräys on menestyksekästä. Keittiöjäte kerätään osana yhdyskuntajätettä. Vaikka yhdyskuntajätteen energiakäyttö, kompostoiminen ja mädätys ovat lisääntyneet, kaatopaikkakäsittely on edelleen yleisimmin käytetty kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmä EU:ssa. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 3.) Biojätteen kompostoiminen ja mädätys voidaan lukea kierrätykseksi, jos tuotettu komposti käytetään kasvualustana. Kompostoiminen on yleisin biologinen käsittelymuoto ja se käsittää 95 % kaikista biologisista käsittelymenetelmistä. Mädätystä pidetään energian talteenottona. Anaerobinen mädätys sopii erityisesti märän ja rasvaisen keittiöjätteen käsittelymenetelmäksi. Kaatopaikalle joutuvan biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä on %. Kaikesta Euroopan yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle 41 %. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 5.) Orgaanisen jätteen käsittelylaitoksia on laskettu EU:n alueella olevan noin 6000, joista 3500:ssa kompostoidaan ja 2500:ssa mädätetään. Näistä useimmat ovat pieniä maatilakohtaisia yksiköitä. Vuonna 2006 oli toiminnassa 124 biojätteen tai yhdyskuntajätteen käsittelyyn erikoistunutta mädätyslaitosta, joiden mädätyskapasiteetti oli 3,9 miljoonaa tonnia. Määrän uskotaan kasvavan. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 5.) 15

14 Biojätteen erilliskeräys ja -käsittely on varsin yleistä monessa läntisen Euroopan maassa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa, joissa biojäte joko kompostoidaan tai mädätetään. Esimerkiksi Saksassa on 580 kompostointilaitosta biojätteen ja viherjätteen käsittelemiseksi. Hollannissa on paljon kompostointilaitoksia ja peräti 92 % kotitalouksista on biojätekeräyksen piirissä. Itävallassa kerätään eloperäistä jätettä keskimäärin 70 kg vuodessa asukasta kohti laskettuna. Määrästä noin kolmannes käsitellään yksityisillä tai kunnallisilla kompostointi- tai mädätyslaitoksilla. (Tuovinen 2002, 67.) Työn aikana tehty vierailukäynti Ranskan Poitiersin alueelle osoitti, että biohajoavaa jätettä menee Ranskassa paljon jätteenpolttolaitoksiin, mutta siellä on myös lukuisia pieniä ja keskisuuria jätevesilietteen, viherjätteen ja biojätteen kompostointilaitoksia. Energian kulutuksen lisääntyminen on kuitenkin lisännyt kiinnostusta rakentaa mädättämöitä. Esimerkiksi Itävallan Salzburissa on biojätteen kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettu myöhemmin myös anaerobireaktori, jossa biojäte, noin tonnia vuodessa, mädätetään ennen kompostointikäsittelyä. (Tuovinen 2002, 68.) Saksan Münchenissä on v valmistunut biojätteelle tarkoitettu kuivatekniikkaan ja mesofiiliseen prosessiin perustuva biokaasulaitos, jossa mädätetään tonnia biojätettä ja puutarhajätettä vuodessa (kuva 1). Laitoksen sähköteho on 570 kw. Laitoksen tuottamaa sähköä käyttää 1900 kotitaloutta. (Innovative Lösungen fur Kommunen und Landwirtschaft 2009.) 16

15 KUVA 1. Bekonin Münchenin kuivamädättämölaitoksen prosessi (New BEKON Biogastechnology for dry fermentation in batch process 2009) Ruotsissa ja Tanskassa biojätettä kompostoidaan yhdyskuntajätemäärään nähden vähän, Ruotsissa noin tonnia ja Tanskassa vain noin tonnia (Tuovinen 2002, ) Vähäinen määrä selittyy sillä, että molemmissa maissa on paljon jätteenpolttolaitoksia, joihin biojäte joutuu sekajätteen mukana. Ruotsissa on 223 erilaista biohajoavan jätteen mädätyslaitosta tai kaatopaikkakaasulaitoksia, joissa mädätetään jätevesilietteitä, elintarviketeollisuuden jätteitä ja viherjätteitä mutta myös jonkin verran biojätettä (taulukko 1). Laitoksista 60 on kaatopaikkakaasulaitoksia. Ruotsin mädättämöistä valtaosa toimii mesofiilisia bakteereja suosivalla lämpötila-alueella (alle 45 o C). Biokaasulaitosten vuotuinen kaasuntuotto on 204 miljoonaa m 3, josta saadaan energiaa 1213 GWh. Tästä määrästä käytetään lämmöntuotannossa 56 % ja liikennepolttoaineena 19 %. Loput käytetään mm. laitoksissa sisäisesti, sähköntuotannossa tai soihtupolttimissa. (Produktion och användning av biogas år , 24.) Ruotsissa on 90 yleistä biokaasun tankkausasemaa, joista voi tankata luonnonkaasua tai biokaasua taikka molempia (Fordongas 2009). Liikennekäyttöön biokaasua tuotetaan 22 kunnassa. 17

16 (Biokaasuyhdistyksen jäsentiedote 2006). Vuonna 2007 käytettiin Ruotsissa biokaasua liikennekäytössä 28 miljoonaa m 3, mikä vastaa n. 31 miljoonaa litraa bensiiniä (Fordongas 2009). TAULUKKO 1. Biokaasulaitokset Ruotsissa 2006 (Produktion och användning av biogas år 2006) Mädätys-kohde Laitosten Mesofiilinen Termofiilinen Metaani- Reaktori- lkm prosessi prosessi pitoisuus volyymi m 3 Teollisuusjäte , Maatalous , Yhteismädätys , (esim. jätevesiliete, biojäte, olki, elintarviketuotanto) Jätevesiliete , Kaatopaikka 60 ei määrit. n. 50 Yhteensä Ruotsin Bodenissa on vuonna 2007 valmistunut jätevesilietteen ja biojätteen yhteismädättämö, joka maksoi 46 miljoonaa kruunua eli noin 4 miljoonaa euroa. Reaktorin koko on 1300 m 3 ja siinä mädätetään termofiilisesti tonnia jätevesilietettä ja 1200 tonnia biojätettä vuodessa. Biojätteen viipymä reaktorissa on päivää. Laitos tuottaa energiaa 5500 MWh vuodessa. Jätelaitoksen oma tarve on 3500 MWh. Laitoksen tuottamaa kaasua myydään sellaisenaan Svedjamin kaukolämpölaitokseen (1600 MWh). Osa kaasusta puhdistetaan liikennepolttoaineeksi (400 MWh), jolloin kaasun metaanipitoisuus on 97 %. Biokaasusta saadaan liikennepolttoainetta m 3 vuodessa. Se vastaa 0,7:ää miljoonaa litraa nestemäistä liikennepolttoainetta (Biogas ur gödsel, avfall och restprodukter goda svenska excempel 2009, 35.) 18

17 Västeråsissa on v valmistunut yhteismädättämö, jonka kapasiteetti on tonnia. Mädättämössä käsitellään tonnia kotitalouksien erilliskerättyä orgaanista jätettä, 2000 tonnia rasvanerotuskaivojen jätettä ja 5000 tonnia olkia. Prosessi on mesofiilinen ja sen energiantuotto on MWh/a. (Biogas ur gödsel, avfall och restprodukter goda svenska excempel 2009, ) 3.2 Biojätteen käsittely Suomessa Biojätteen nykymuotoinen erilliskeräys on Suomessa aloitettu vasta noin 15 vuotta sitten. Vuonna 2007 biojätettä kerättiin Suomessa tonnia, josta kompostoimalla käsiteltiin tonnia. Muu käsittely tapahtui mädättämällä tai polttamalla. Sekajätettä sijoitettiin kaatopaikalle samana vuonna tonnia (taulukko 2). Sekajätteen mukana kaatopaikalle joutuvalle biojätteelle on ainoa käsittelytapa jätteen tiivistäminen ja kaatopaikalla muodostuvan biokaasun talteenotto. Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2007 tutkimus, kuinka paljon biojätettä on kotitalouksien sekajätteessä. Määrän todettiin oleva 40 %. (Tanskanen 2007, 27.) 19

18 TAULUKKO 2. Yhdyskuntajätteet Suomessa 2007 (Tilastokeskus 2009) Jätemäärä Käsittely Kierrätys Energia- Poltto jäte- Sijoitus käyttö voimalassa kaato- paikalle tonnia Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä josta: Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut ja erittelemättömät Kaikki yhteensä Biojätteen kompostointikäsittelyä tehdään Suomessa noin kymmenessä kunnallisessa jätelaitoksessa. Monin paikoin biojäte kompostoidaan vielä ulkona au- 20

19 moissa, jolloin laitosmaisesta käsittelystä ei voida puhua. Biojätteelle tarkoitettua laitosmaista kompostointia tehdään mm. Espoossa (YTV), Tampereella (Pirkanmaan Jätehuolto Oy), Lahdessa (Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy) ja Oulussa (Oulun Jätehuolto). Kompostointilaitoksista yleisin on tunnelikompostointilaitos, jossa kompostoitava jäte sijoitetaan tunneliin, jonka lattiatilasta puhalletaan ilmaa kompostoitavan massa läpi. Tunnelikompostoinnin eräs sovellus on siilokompostori. Pystysuorassa siilokompostorissa kompostoitavaa massaa syötetään siilon yläpäähän, josta se valuu omalla painollaan alas (Virtanen 1997, ). Myös membraanikompostointilaitos on sovellus tunnelikompostoinnista. Siinä kompostiaumat peitetään geomembraanikankaalla ja ilmastetaan altapäin. Näin kompostoi esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereella. Oulun kompostointilaitos perustuu rumputekniikkaan. Rumpukompostoinnissa kompostointi tapahtuu kolmessa pyörivässä teräsrummussa. Kompostoitumista tehostetaan puhaltamalla ilmaan rumpuun. Rumpukompostoinnin ja tunnelikompostoinnin yhdistelmästä on myös kokemusta biojätteen kompostoinnissa Suomessa. Näin on tehty Hyvinkäällä Kiertokapulassa ja Forssassa Suomen Multaravinteella. Molemmilla paikkakunnilla kompostoinnista aiotaan vähitellen luopua. (Mäkinen 2009; Laine 2008.) Biojätteen mädätyskäsittely on harvinaista Suomessa. Biojätteen mädätystä harjoitetaan vain kolmessa kunnallisessa jätelaitoksessa Stormossenilla Mustasaaressa, Lakeuden Etapilla Ilmajoella ja Satakierrossa Säkylässä. Kiinnostus mädätyskäsittelyyn on kuitenkin lisääntymässä. Pohjoismaiden ensimmäinen jätevesilietteen mädättämö valmistui Helsinkiin 1930 luvulla (Rintala 2008). Mikkelin ja Tampereen jätevesilietteitä ryhdyttiin mädättämään Suurin osa Suomen mädättämöistä on rakennettu luvulla. Yhdyskuntien jätevesilietteen mädättämöjä on Suomessa nykyisin 14. (Paavola 2007.) 21

20 Vuonna 2006 Suomessa oli 60 biokaasulaitosta, joista 18 yhdyskuntien tai teollisuuden jätevedenpuhdistamojen lietteille, kolme kiinteille yhdyskuntajätteille, kuusi maatilan lannoille. Loput 33 laitosta olivat kaatopaikkakaasujen keräyslaitoksia (taulukko 3). Kaatopaikkakaasulaitosten energiantuotto oli 243 GWh ja reaktorilaitosten 132 GWh (Suomen biokaasuyhdistys 2007, s. 811). Yhteensä laitokset tuottivat 375 GWh. Kuten edellä mainittiin, Ruotsin vastaava luku on 1213 GWh. TAULUKKO 3. Suomen ja Ruotsin biokaasulaitokset v Lähteet: Suomen biokaasuyhdistys 2006, Svenska biogasföreningen 2009 Suomi Ruotsi Jätevesiliete + teollisuusliete yht Jätevesiliete + biojäte 3 14 Maatalousjäte 6 8 Kaatopaikan biokaasulaitos Yhteensä Tuotantomäärä GWh Lakeuden Etappi Oy:lle Seinäjoelle on juuri valmistunut suuri mädättämö (kuva 2), jossa mädätetään kahdessa 2300 m 3 :n reaktorissa jätevesilietteen lisäksi biojätettä ja teollisuuden lietteitä tonnia vuodessa. Laitoksen mädätysprosessi on mesofiilinen. Biokaasusta saatavalla energialla kuivataan lietejäännös, jonka jälkeen se puristetaan pelletiksi. (YIT Infra 2009.) 22

21 KUVA 2. Lakeuden Etapin mädättämö Ilmajoella (YIT Infra 2009) Biovakka Oy on yksityinen yritys Vehmaalla, joka mädättää elintarviketeollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä. Yhtiö mädättää maatilojen, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien jätteitä laitoksessa, jonka kapasiteetti on yhteensä tonnia vuodessa. Biokaasulla tuotetaan myös sähköä, jota yhtiö myi vuonna 2007 Fortumille 4000 MWh (Heilä 2008). Biovakka on avannut 2009 toisen vastaavankokoisen mädätyslaitoksen Turun Topinojan kaatopaikalla. Turussa mädätetään Kakolan jätevedenpuhdistamon lietettä.(biovakka 2009.) Satakierto Oy on kunnallinen jätehuoltoyhtiö Säkylässä. Yhtiöllä on biokaasulaitos, joka käsittelee tonnia elintarviketeollisuuden lietteitä, erilliskerättyä biojätettä sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä. Täydellä teholla toimiessaan laitos tuottaa 1,4 miljoonaa kuutiometriä biokaasua vuodessa. Kaasu hyödynnetään Lännen tehtaiden teollisuusalueella toimivalla Voimavasu Oy:llä. (Satakierto Oy 2009.) 23

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Ruskon kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto (kalvot Kangasniemi & Illikainen) Oulun Jätehuolto Kunnallinen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Komposti ja komposti!

Komposti ja komposti! Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania

Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania Prof. Dr. Olga Anne Klaipeda University, Lithuania Yhdyskuntajäte Liettuassa

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot