RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU"

Transkriptio

1 2009 RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN JA MÄDÄTYSLAITOSTEN TEKNIS- TALOUDELLINEN VERTAILU 3 Markku Illikainen Oulun Jätehuolto

2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja Liitteitä Rakentamistekniikan ylempi AMK Opinnäytetyö 72 - Suuntautumisvaihtoehto Aika Ympäristötekniikka Työn tilaaja Oulun Jätehuolto Työn tekijä Markku Illikainen Työn nimi Ruskon kompostointilaitoksen laajennuksen ja mädätyslaitosten teknis-taloudellinen vertailu Asiasanat Kompostointi, mädätys, biokaasu, jätehuolto Työssä selvitettiin teknis-taloudellisesti toimivin ratkaisu Oulun Jätehuollon toimialueelta kerätyn biojätteen käsittelemiseksi. Nykyisen kompostointilaitoksen kapasiteetti on käymässä pieneksi, joten sitä on laajennettava tai biojätteen käsittelyssä on siirryttävä mädätysratkaisuun, mikä edellyttäisi kokonaan uuden laitoksen rakentamista. Työn lähtökohtana oli vertailla Ruskon jätekeskuksen nykyisen kompostointilaitoksen laajennusta kahteen tarjolla olevaan kotimaiseen mädätyslaitokseen, joista oli saatu alustavat tarjoukset. Työn kirjallisuusosiossa kerrotaan biojätteen aiheuttamista paikallisista ja globaaleista ympäristövaikutuksista. Kaatopaikkaolosuhteissa biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on haitallinen kasvihuonekaasu. Paikallinen haitta on biojätteestä liukenevat ravinteet sekä hajuhaitat. Kirjallisuusosiossa on myös kerrottu EU:n jätteitä koskevista direktiiveistä ja asetuksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä ja jätesuunnitelmista. Biohajoavien jätteiden ja etenkin biojätteiden käsittelyssä on huomattavia eroja eri EU-maiden kesken. Niissä maissa, joissa on runsaasti jätteenpolttolaitoksia, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, biojäte menee usein polttoon. Saksassa ja Itävallassa on runsaasti kompostointilaitoksia, mutta myös jonkin verran mädätyslaitoksia. Mädätyslaitosten määrä on lisääntymässä. Yleisimmin biojäte menee kuitenkin edelleen kaatopaikoille. Vaihtoehtojen vertailussa nykyisen kompostointilaitoksen laajennus osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Mikäli mädätykseen saadaan nykyisen biojätemäärän lisäksi vastaava määrä muuta mädätettävää, esimerkiksi jätevesilietettä, mädätysratkaisu on varsin kilpailukykyinen kompostointilaitoksen laajennukselle. Mädätystä puoltaa myös se, että sen aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat huomattavasti kompostointilaitosta pienemmät. 4

3 OULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree programme Pages Enclosures Civil Engineering Master s Thesis Department Date Construction department / Environmental Technology Commissioned by Oulun Jätehuolto / Oulu Waste Management Author Markku Illikainen Thesis title Technical and economical comparison of biowaste composting plant of Rusko and digestion plants Keywords Composting, anaerobic digestion, biogas, waste management The objective of this study was to examine the techno-economically best solution to process biowaste collected from territory under the jurisdiction of Oulu Waste Management. The current composting plant capacity is inadequate, so either an expansion of the present facility or the construction of a new anaerobic digestion facility has been under consideration. This study was based on the comparison of extending Rusko s Waste Centre existing composting facility as against acquiring a locally available anaerobic digestion plant, for which there were two (2) offers. Local and global environmental effects caused by bio-waste have been mentioned. At landfills biowastes decay and produce methane, which is a harmful greenhouse gas. Local drawbacks are leachate and odour from the bio-waste. EU waste directives and regulations, national legislation and waste plans are handled under the section on legislation in the literature review. The literature review section of this study describes how biodegradable waste is handle in EU countries, including Finland. There are considerable differences in the handling of biodegradable waste, especially bio-waste, amongst EU countries. In countries such as Demark and Sweden with a predominance of waste incineration facilities bio-waste is incinerated. In Germany and Austria there are plenty of composting facilities but there are some digesting-facilities also. The number of digesting facilities is increasing, however most commonly bio-waste ends up at landfill. The environmental impact of anaerobic digestion and composting and the difference between the two processes are briefly estimated in the latter part of the literature review. In comparing the two alternatives, expanding the present composting plant proved to be the most economically viable alternative. However If in addition to the present amount of bio-waste a similar amount of digestible waste such as sewage sludge can be had, the anaerobic digestion option can be competitive. This is also supported by the fact that harmful environmental effects caused by anaerobic digestion are considerably smaller than that of composting. 5

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLTÖ LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT 1 JOHDANTO BIOJÄTTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Biojätteen ympäristövaikutukset Biojätettä koskeva lainsäädäntö BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE Biojätteen käsittely eräissä Euroopan maissa Biojätteen käsittely Suomessa Biojätteen käsittely Oulussa Biojätteen kompostointi Biojätteen käsittely kaatopaikalla Biojätteen käsittely polttamalla BIOJÄTTEEN KOMPOSTOINTI JA MÄDÄTYS Kompostointikäsittelyn toimintaperiaate Kompostointilaitoksen suunnittelu Mädätyslaitoksen toimintaperiaate Mädätyslaitoksen prosessivaihtoehdot BIOKAASUPOTENTIAALI JA PROSESSIEHDOTUS Biokaasupotentiaalin selvittäminen Prosessiehdotus RUSKON KOMPOSTOINTILAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS Prosessikuvaus ja tekniset muutokset Kompostointilaitoksen investointi- ja käyttökustannukset

5 7 VERTAILTAVAT MÄDÄTYSLAITOKSET Preseco Oy:n mädätyslaitos MK Protech Oy:n mädätyslaitos LAITOSTEN TEKNIS-TALOUDELLINEN VERTAILU Laitosten prosessien vertailu Taloudellisuusvertailu Hintavertailu Investoinnin kannattavuus Vaihtoehtojen vertailu eri käsittelymaksuilla ja -määrillä Ympäristövaikutusten vertailu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

6 LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT Aerobinen prosessi Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen, kompostointi Anaerobinen prosessi Hapettomissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen, mädätys Biohajoava jäte Jätteen sisältämä orgaaninen jäte Biojäte Kotitalouksien, koulujen, ravintoloiden, suurtalouksien ja kaupan tuottama ruokajäte COD Chemical oxygen demand, kemiallinen hapenkulutus Mesofiilinen Biologinen hajoamisprosessi lämpötila-alueella o C Reduktio Vähenemä Termofiilinen Biologinen hajoamisprosessi lämpötila-alueella o C TS Total solids, kuiva-aineen kokonaismäärä VS Volatile solids, kuiva-aineen orgaanisen aineksen määrä 8

7 1 JOHDANTO Euroopan Unionin uuden jätedirektiivin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tärkeää helpottaa biojätteen erilliskeräystä ja asianmukaista käsittelyä. Direktiivi edellyttää kansallisilta valtioilta toimenpiteitä, jotka edistävät biohajoavan jätteen käsittelyä kompostoimalla tai mädättämällä (EU:n direktiivi 2008). EU:n kaatopaikkadirektiivi (EU:n neuvosto 1999) ja sen nojalla annettu kansallinen päätös kaatopaikoista (Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 1997) edellyttävät puolestaan biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen radikaalia vähentämistä vuoteen 2016 mennessä. Biojätteeksi luetaan kotitalouksien ruokajätteiden lisäksi koulujen, ravintoloiden, suurtalouksien ja kauppojen tuottama ruokajäte. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan biojätteen lisäksi kaikkea muuta orgaanista jätettä, kuten paperia, pahvia ja muuta puu- tai kasvisperäistä jätettä. Tässä työssä tarkastellaan vain biojätteen käsittelyvaihtoehtoja. Erilliskerätty biojäte on mahdollista kompostoida kompostointilaitoksessa tai mädättää mädätyslaitoksessa. Tietysti biojäte voidaan myös polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle, mutta tällöin biojätteen erilliskeräys ei ole mielekästä. Biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle sekajätteen mukana ei myöskään ole suositeltavaa, koska sadeveteen liuetessaan jäte tuottaa välittömästi ravinnekuormitusta ympäristöön. Myöhemmin, jätteen hajotessa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa, syntyy ilmaston lämpenemisen kannalta haitallisia metaanipäästöjä sekä hajuhaittoja. Oulussa biojätettä on kompostoitu vuodesta Alkuvuosina kompostointi tapahtui pelkästään aumoissa asfaltoidulla kentällä. Vuonna 2000 valmistui biojätteen kompostointia varten kompostointilaitos, jonka reaktorirummuissa kompostointi tapahtuu. Nyt kompostointilaitos on jäämässä pieneksi kasvaneen biojätemäärän takia. 9

8 Jotta kasvanut määrä voidaan kokonaisuudessaan käsitellä laitosmaisesti, kompostointilaitokseen olisi tehtävä laajennus ja samanaikaisesti koko laitos tulisi saneerata kokonaisuudessaan. Biojätteen mädätys on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kompostoinnille. Mädätysprosessin tuottama metaani on laadukas polttoaine, jota kannattaa hyödyntää fossiilisia polttoaineita korvaavana ja ympäristöystävällisenä polttoaineena. Mikäli Ruskoon rakennettaisiin mädätyslaitos, voitaisiin talteen saatava metaani pumpata samaan jakeluputkeen, johon kerätään kaatopaikalta pumpattu biokaasu. Biokaasu myydään polttoaineeksi Paroc Oy:n mineraalivillatehtaalle sekä Oulun Energialle hyödynnettäväksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Keskuspesula Oy:ssä. Kompostointilaitoksen laajennus ja täydellinen saneeraus sisältävät epävarmuustekijöitä, kuten saneerattujen rumpujen käyttöiän arvioinnin vaikeuden ja kompostointilaitoksen hajuhaittojen lisääntymismahdollisuuden. Laitosmaisen kompostoinnin työhygieenisiä olosuhteita on Suomessa tutkittu vasta viime vuosina. Jätehuoltotöiden työhygieenisten olosuhteiden parantaminen on varmasti edessä lähitulevaisuudessa. Mädätyslaitoksen epävarmuustekijöitä ovat suomalaisten käyttökokemuksien puute sekä kannattavuuteen vaikuttavat seikat, kuten mädätettävän jätteen määrä ja jätteenkäsittelyhinta. Tässä työssä on vertailtu laajennettua ja saneerattua kompostointilaitosta kahteen kotimaiseen mädätyslaitokseen, joista on saatu tarjoukset, jotka eivät kuitenkaan sido tarjousten antajia. Vertailun toivotaan auttavan Oulun Jätehuoltoa ja sen päätöksentekoelimiä biojätteen käsittelymenetelmän ratkaisemiseksi. 10

9 2 BIOJÄTTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA LAINSÄÄ- DÄNTÖ 2.1 Biojätteen ympäristövaikutukset Orgaanisen jätteen hajoaminen tapahtuu biologisten ja kemiallisten prosessien kautta. Biologinen prosessi on joko aerobinen tai anaerobinen taikka molempia yhtä aikaa. Anaerobinen hajoaminen vaatii runsaasti happea. Mikäli happea ei ole käytettävissä, hajoaminen tapahtuu anaerobisesti. Molemmat hajoamisprosessit aiheuttavat ympäristövaikutuksia, mutta hallitsematon anaerobinen hajoaminen esimerkiksi kaatopaikkaolosuhteissa on ympäristövaikutuksiltaan aerobista prosessia haitallisempi. Tämä johtuu ilmakehään vapautuvasta metaanista. (Pipatti ym. 1996, 78.) Biohajoava jäte hajoaa kaatopaikkaolosuhteissa mätänemällä hitaasti ja monivaiheisesti. Mätänemisen seurauksena syntyy kaatopaikkakaasua (biokaasua), joka sisältää hiilidioksidin ja typen lisäksi metaania sekä pieniä määriä erilaisia rikin yhdisteitä, jotka aiheuttavat paikallisesti pahaa hajua. Metaani on palava kaasu, joka on myös maakaasun pääpolttoaine. Vaikka mätänemisestä syntyvät kaasut voidaan kerätä kohtuullisen tehokkaasti talteen, osa kaasusta pääsee haihtumaan ilmaan ja aiheuttaa paikallisesti hajuhaittaa ja globaalissa merkityksessä kasvihuoneilmiötä. Metaanin on arvioitu olevan kasvihuonevaikutuksiltaan monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna (Pipatti ym.10).. Kun metaanipäästöt halutaan ilmoittaa hiilidioksidiekvivalentteina, käytetään yleensä kerrointa 21. Kaatopaikalla biokaasu lisää kaatopaikan penkkapalovaaraa. Penkkapalossa saattaa ilmaan vapautua myrkyllisiä yhdisteitä, koska palaminen ei ole täydellistä. Biohajoavan jätteen hajoamisessa kaatopaikalla syntyy aina ravinnepäästöjä, jotka kulkeutuvat kaatopaikkavesiin. Kaatopaikkojen jätetäytön läpi suotautuvat vedet on nykyisin kerättävä talteen ja puhdistettava. Oulussa Ruskon kaatopaikan vedet johdetaan viemäriverkoston avulla Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolle. 11

10 Oulun Jätehuollon teettämien tutkimusten mukaan kaatopaikkavedet sisältävät runsaasti typpiravinteita, jotka Taskilan puhdistamossa voidaan nykyisin poistaa. Kaatopaikkavesien sisältämä fosforimäärä on sen sijaan vähäinen. 2.2 Biojätettä koskeva lainsäädäntö Suomen jätehuoltoa ja yhdyskuntajätehuoltoa ohjataan Suomen jätelailla ja - asetuksella sekä niiden perusteella annetuilla valtioneuvoston tai ministeriöiden päätöksillä ja asetuksilla. Valtakunnallisella jätesuunnitelmalla on myös oma ohjausvaikutuksensa yhdyskuntajätehuoltoon. Kansallinen lainsäädäntö perustuu pitkälle EU:n jätteitä koskeviin direktiiveihin tai asetuksiin. Tärkeimmät niistä ovat EU:n direktiivi jätteistä sekä direktiivi kaatopaikoista. Jätelain perusteella annetuilla kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä voidaan vaikuttaa myös yhdyskuntajätteisiin, niiden lajitteluun ja keräysmääriin. Suomen jätelaissa ei varsinaisesti puhuta biojätteestä, mutta se luetaan osaksi asumisessa syntynyttä ja siihen rinnastettavaa jätettä. Yhdyskuntajätteen yleisin käsittelytapa Suomessa on kaatopaikkakäsittely. Yhdyskuntajätteestä saadaan kuitenkin hyvin eroteltua eräät materiaalihyötykäyttöön soveltuvat jakeet, kuten paperi, keräyskartonki, metalli ja lasi. Muovi ja materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton paperi ja kartonki soveltuvat hyvin polttoaineeksi energialaitoksiin, joilla on lupa jätteen polttoon. Pelkästään yhdyskuntajätteen polttoon tarkoitettuja jätteenpolttolaitoksia oli Suomessa vuonna 2009 ainoastaan Turussa, Riihimäellä ja Kotkassa. Biojätteen erilliskeräys on yleistä suurimpien kunnallisten jätelaitosten toimialueilla, mutta niilläkin paikkakunnilla biojätettä ajautuu paljon kaatopaikoille sekajätteen seassa. EU:n kaatopaikkadirektiivi edellyttää, että biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta vähennetään asteittain niin, että vuonna 2016 tulee biohajoavaa jätettä saada pois kaatopaikalta 65 % enemmän kuin mitä sitä oli sijoitettu referenssivuonna Biohajoavaksi jätteeksi luetaan kaikki sekajätteen sisältämä orgaaninen aines ja sen määrä sekalaisessa yhdyskuntajätteessä on arvioitu olevan 12

11 jopa 83 %. (Biojätestrategiatyöryhmän ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi sekä sihteeristön muistio perusteluista 2003, 13.) Pääkaupunkiseudun YTV:n tekemän tutkimuksen mukaan biojätteen osuus yhdyskuntajätteessä on 40 % (Tanskanen 2008, 27). EU:n uusi jätedirektiivi on ns. puitedirektiivi, jolla vaikutetaan kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivillä halutaan vähentää kaatopaikkojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Direktiivi haluaa edistää biojätteen kompostointia tai mädätystä tavoilla, jotka täyttävät korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset ja tuottavat ympäristön kannalta turvallisia lopputuotteita (EU:n parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 2008). Kansallinen strategia biohajoavasta jätteestä hyväksyttiin vuonna Strategiassa määritellään toimet EU:n kaatopaikkadirektiivin velvoitteiden toimeenpanemiseksi. Kaatopaikkadirektiivin vaihtoehtoina tarkastellaan biohajoavan jätteiden kierrätystä, kompostointia ja energiahyödyntämistä. Biojätteen mädätyskäsittely on lähinnä energiahyödyntämistä, mutta myös mädätejäännös voidaan hyödyntää maanparannusaineena. (Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiseksi 2004.) Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy paljon jätehuollossa. Jätteiden käsittelyn on laskettu tuottavan noin puolet Suomen metaanipäästöistä. Kioton sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut yhdessä muiden EU-maiden kanssa, asettaa sitovia tavoitteita lämpenemistä lisäävien päästöjen vähentämiseksi. EUmaille on kollektiivisesti asetettu 8 %:n vähentämistavoite. Vuoden 2008 alussa annettu EU:n ilmasto- ja energiapaketti edellyttää päästökaupan ulkopuolisten toimijoiden vähentävän ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä peräti 16 % vuoteen 2016 mennessä. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi biohajoavan jätteen kaasutus tai poltto on kannatettavaa, koska jätepolttoaineessa katsotaan olevan yli puolet ns. ei-fossiilista polttoainetta. Sivutuoteasetus koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien tuotteiden terveyssäännöksiä. Käytännössä tähän ryhmään kuuluvat mm. 13

12 kaupan myynnistä poistettavat eläinperäiset elintarvikkeet, ruoanjalostustehtaiden sivutuotteet sekä karjanlanta. Asetuksessa säädetään sivutuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. (EU:n parlamentin ja neuvoston eläinperäisiä jätteitä koskeva sivutuoteasetus 2000). Nyttemmin maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat ohjekirjeellään määränneet, että sivutuote on aina poltettava, mikäli jätteen syntyalueella on jätteenpolttolaitos (Sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kirje päivittäistavarakauppa ry:lle ja muulle kaupalle 2007). Mikäli kompostoinnin ja biokaasutuksen jälkeistä lopputuotetta aiotaan kaupallistaa, toiminnan ja tuotteen tulee täyttää lannoitevalmistuslain ja lannoitevalmisteasetuksen määräykset. Lisäksi kompostointi- tai biokaasulaitoksella on oltava Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen, Eviran, laitoshyväksyntä. Vasta sen jälkeen laitoskäsittelystä peräisin olevaa lopputuotetta voidaan myydä ja käyttää viherrakentamisessa tai maanparannusaineena muuallakin kuin kaatopaikalla. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään yksityiskohtaisesti laatu- ja käyttövaatimuksista. Lannoitelainsäädäntö määrää, että maanparannusaineen on oltava hajoamisasteeltaan sellaista, että tuote voidaan laskea markkinoille eikä sen käytöstä aiheudu haittaa kasvien kasvulle tai ympäristölle (Lannoitevalmistelaki 2006; lannoitevalmistusasetus 2007). Muita kompostointia tai mädätystä sivuavia lakeja ovat terveydensuojelulaki, työturvallisuuslaki, ympäristönsuojelulaki sekä vesihuolto- ja vesilaki. 14

13 3 BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE 3.1 Biojätteen käsittely eräissä Euroopan maissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa sovelletaan varsin kirjavaa biojätehuoltopolitiikkaa. Eräät jäsenvaltiot eivät toteuta biojätehuollossa minkäänlaisia erityistoimenpiteitä, kun taas toisilla mailla on käytössä hyvin kunnianhimoisia menetelmiä. Biojätteeksi luokitellaan puutarha- ja puistojätteen lisäksi kotitalouksista, ravintoloista, kaupoista ja elintarviketehtaista peräisin oleva elintarvikejäte. Koko määrän arvioidaan olevan lähes 140 miljoonaa tonnia vuodessa. Etenkin viherjätteen erilliskeräys on menestyksekästä. Keittiöjäte kerätään osana yhdyskuntajätettä. Vaikka yhdyskuntajätteen energiakäyttö, kompostoiminen ja mädätys ovat lisääntyneet, kaatopaikkakäsittely on edelleen yleisimmin käytetty kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmä EU:ssa. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 3.) Biojätteen kompostoiminen ja mädätys voidaan lukea kierrätykseksi, jos tuotettu komposti käytetään kasvualustana. Kompostoiminen on yleisin biologinen käsittelymuoto ja se käsittää 95 % kaikista biologisista käsittelymenetelmistä. Mädätystä pidetään energian talteenottona. Anaerobinen mädätys sopii erityisesti märän ja rasvaisen keittiöjätteen käsittelymenetelmäksi. Kaatopaikalle joutuvan biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä on %. Kaikesta Euroopan yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle 41 %. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 5.) Orgaanisen jätteen käsittelylaitoksia on laskettu EU:n alueella olevan noin 6000, joista 3500:ssa kompostoidaan ja 2500:ssa mädätetään. Näistä useimmat ovat pieniä maatilakohtaisia yksiköitä. Vuonna 2006 oli toiminnassa 124 biojätteen tai yhdyskuntajätteen käsittelyyn erikoistunutta mädätyslaitosta, joiden mädätyskapasiteetti oli 3,9 miljoonaa tonnia. Määrän uskotaan kasvavan. (Biojätehuolto Euroopan Unionissa 2008, 5.) 15

14 Biojätteen erilliskeräys ja -käsittely on varsin yleistä monessa läntisen Euroopan maassa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa, joissa biojäte joko kompostoidaan tai mädätetään. Esimerkiksi Saksassa on 580 kompostointilaitosta biojätteen ja viherjätteen käsittelemiseksi. Hollannissa on paljon kompostointilaitoksia ja peräti 92 % kotitalouksista on biojätekeräyksen piirissä. Itävallassa kerätään eloperäistä jätettä keskimäärin 70 kg vuodessa asukasta kohti laskettuna. Määrästä noin kolmannes käsitellään yksityisillä tai kunnallisilla kompostointi- tai mädätyslaitoksilla. (Tuovinen 2002, 67.) Työn aikana tehty vierailukäynti Ranskan Poitiersin alueelle osoitti, että biohajoavaa jätettä menee Ranskassa paljon jätteenpolttolaitoksiin, mutta siellä on myös lukuisia pieniä ja keskisuuria jätevesilietteen, viherjätteen ja biojätteen kompostointilaitoksia. Energian kulutuksen lisääntyminen on kuitenkin lisännyt kiinnostusta rakentaa mädättämöitä. Esimerkiksi Itävallan Salzburissa on biojätteen kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettu myöhemmin myös anaerobireaktori, jossa biojäte, noin tonnia vuodessa, mädätetään ennen kompostointikäsittelyä. (Tuovinen 2002, 68.) Saksan Münchenissä on v valmistunut biojätteelle tarkoitettu kuivatekniikkaan ja mesofiiliseen prosessiin perustuva biokaasulaitos, jossa mädätetään tonnia biojätettä ja puutarhajätettä vuodessa (kuva 1). Laitoksen sähköteho on 570 kw. Laitoksen tuottamaa sähköä käyttää 1900 kotitaloutta. (Innovative Lösungen fur Kommunen und Landwirtschaft 2009.) 16

15 KUVA 1. Bekonin Münchenin kuivamädättämölaitoksen prosessi (New BEKON Biogastechnology for dry fermentation in batch process 2009) Ruotsissa ja Tanskassa biojätettä kompostoidaan yhdyskuntajätemäärään nähden vähän, Ruotsissa noin tonnia ja Tanskassa vain noin tonnia (Tuovinen 2002, ) Vähäinen määrä selittyy sillä, että molemmissa maissa on paljon jätteenpolttolaitoksia, joihin biojäte joutuu sekajätteen mukana. Ruotsissa on 223 erilaista biohajoavan jätteen mädätyslaitosta tai kaatopaikkakaasulaitoksia, joissa mädätetään jätevesilietteitä, elintarviketeollisuuden jätteitä ja viherjätteitä mutta myös jonkin verran biojätettä (taulukko 1). Laitoksista 60 on kaatopaikkakaasulaitoksia. Ruotsin mädättämöistä valtaosa toimii mesofiilisia bakteereja suosivalla lämpötila-alueella (alle 45 o C). Biokaasulaitosten vuotuinen kaasuntuotto on 204 miljoonaa m 3, josta saadaan energiaa 1213 GWh. Tästä määrästä käytetään lämmöntuotannossa 56 % ja liikennepolttoaineena 19 %. Loput käytetään mm. laitoksissa sisäisesti, sähköntuotannossa tai soihtupolttimissa. (Produktion och användning av biogas år , 24.) Ruotsissa on 90 yleistä biokaasun tankkausasemaa, joista voi tankata luonnonkaasua tai biokaasua taikka molempia (Fordongas 2009). Liikennekäyttöön biokaasua tuotetaan 22 kunnassa. 17

16 (Biokaasuyhdistyksen jäsentiedote 2006). Vuonna 2007 käytettiin Ruotsissa biokaasua liikennekäytössä 28 miljoonaa m 3, mikä vastaa n. 31 miljoonaa litraa bensiiniä (Fordongas 2009). TAULUKKO 1. Biokaasulaitokset Ruotsissa 2006 (Produktion och användning av biogas år 2006) Mädätys-kohde Laitosten Mesofiilinen Termofiilinen Metaani- Reaktori- lkm prosessi prosessi pitoisuus volyymi m 3 Teollisuusjäte , Maatalous , Yhteismädätys , (esim. jätevesiliete, biojäte, olki, elintarviketuotanto) Jätevesiliete , Kaatopaikka 60 ei määrit. n. 50 Yhteensä Ruotsin Bodenissa on vuonna 2007 valmistunut jätevesilietteen ja biojätteen yhteismädättämö, joka maksoi 46 miljoonaa kruunua eli noin 4 miljoonaa euroa. Reaktorin koko on 1300 m 3 ja siinä mädätetään termofiilisesti tonnia jätevesilietettä ja 1200 tonnia biojätettä vuodessa. Biojätteen viipymä reaktorissa on päivää. Laitos tuottaa energiaa 5500 MWh vuodessa. Jätelaitoksen oma tarve on 3500 MWh. Laitoksen tuottamaa kaasua myydään sellaisenaan Svedjamin kaukolämpölaitokseen (1600 MWh). Osa kaasusta puhdistetaan liikennepolttoaineeksi (400 MWh), jolloin kaasun metaanipitoisuus on 97 %. Biokaasusta saadaan liikennepolttoainetta m 3 vuodessa. Se vastaa 0,7:ää miljoonaa litraa nestemäistä liikennepolttoainetta (Biogas ur gödsel, avfall och restprodukter goda svenska excempel 2009, 35.) 18

17 Västeråsissa on v valmistunut yhteismädättämö, jonka kapasiteetti on tonnia. Mädättämössä käsitellään tonnia kotitalouksien erilliskerättyä orgaanista jätettä, 2000 tonnia rasvanerotuskaivojen jätettä ja 5000 tonnia olkia. Prosessi on mesofiilinen ja sen energiantuotto on MWh/a. (Biogas ur gödsel, avfall och restprodukter goda svenska excempel 2009, ) 3.2 Biojätteen käsittely Suomessa Biojätteen nykymuotoinen erilliskeräys on Suomessa aloitettu vasta noin 15 vuotta sitten. Vuonna 2007 biojätettä kerättiin Suomessa tonnia, josta kompostoimalla käsiteltiin tonnia. Muu käsittely tapahtui mädättämällä tai polttamalla. Sekajätettä sijoitettiin kaatopaikalle samana vuonna tonnia (taulukko 2). Sekajätteen mukana kaatopaikalle joutuvalle biojätteelle on ainoa käsittelytapa jätteen tiivistäminen ja kaatopaikalla muodostuvan biokaasun talteenotto. Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2007 tutkimus, kuinka paljon biojätettä on kotitalouksien sekajätteessä. Määrän todettiin oleva 40 %. (Tanskanen 2007, 27.) 19

18 TAULUKKO 2. Yhdyskuntajätteet Suomessa 2007 (Tilastokeskus 2009) Jätemäärä Käsittely Kierrätys Energia- Poltto jäte- Sijoitus käyttö voimalassa kaato- paikalle tonnia Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä josta: Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut ja erittelemättömät Kaikki yhteensä Biojätteen kompostointikäsittelyä tehdään Suomessa noin kymmenessä kunnallisessa jätelaitoksessa. Monin paikoin biojäte kompostoidaan vielä ulkona au- 20

19 moissa, jolloin laitosmaisesta käsittelystä ei voida puhua. Biojätteelle tarkoitettua laitosmaista kompostointia tehdään mm. Espoossa (YTV), Tampereella (Pirkanmaan Jätehuolto Oy), Lahdessa (Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy) ja Oulussa (Oulun Jätehuolto). Kompostointilaitoksista yleisin on tunnelikompostointilaitos, jossa kompostoitava jäte sijoitetaan tunneliin, jonka lattiatilasta puhalletaan ilmaa kompostoitavan massa läpi. Tunnelikompostoinnin eräs sovellus on siilokompostori. Pystysuorassa siilokompostorissa kompostoitavaa massaa syötetään siilon yläpäähän, josta se valuu omalla painollaan alas (Virtanen 1997, ). Myös membraanikompostointilaitos on sovellus tunnelikompostoinnista. Siinä kompostiaumat peitetään geomembraanikankaalla ja ilmastetaan altapäin. Näin kompostoi esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereella. Oulun kompostointilaitos perustuu rumputekniikkaan. Rumpukompostoinnissa kompostointi tapahtuu kolmessa pyörivässä teräsrummussa. Kompostoitumista tehostetaan puhaltamalla ilmaan rumpuun. Rumpukompostoinnin ja tunnelikompostoinnin yhdistelmästä on myös kokemusta biojätteen kompostoinnissa Suomessa. Näin on tehty Hyvinkäällä Kiertokapulassa ja Forssassa Suomen Multaravinteella. Molemmilla paikkakunnilla kompostoinnista aiotaan vähitellen luopua. (Mäkinen 2009; Laine 2008.) Biojätteen mädätyskäsittely on harvinaista Suomessa. Biojätteen mädätystä harjoitetaan vain kolmessa kunnallisessa jätelaitoksessa Stormossenilla Mustasaaressa, Lakeuden Etapilla Ilmajoella ja Satakierrossa Säkylässä. Kiinnostus mädätyskäsittelyyn on kuitenkin lisääntymässä. Pohjoismaiden ensimmäinen jätevesilietteen mädättämö valmistui Helsinkiin 1930 luvulla (Rintala 2008). Mikkelin ja Tampereen jätevesilietteitä ryhdyttiin mädättämään Suurin osa Suomen mädättämöistä on rakennettu luvulla. Yhdyskuntien jätevesilietteen mädättämöjä on Suomessa nykyisin 14. (Paavola 2007.) 21

20 Vuonna 2006 Suomessa oli 60 biokaasulaitosta, joista 18 yhdyskuntien tai teollisuuden jätevedenpuhdistamojen lietteille, kolme kiinteille yhdyskuntajätteille, kuusi maatilan lannoille. Loput 33 laitosta olivat kaatopaikkakaasujen keräyslaitoksia (taulukko 3). Kaatopaikkakaasulaitosten energiantuotto oli 243 GWh ja reaktorilaitosten 132 GWh (Suomen biokaasuyhdistys 2007, s. 811). Yhteensä laitokset tuottivat 375 GWh. Kuten edellä mainittiin, Ruotsin vastaava luku on 1213 GWh. TAULUKKO 3. Suomen ja Ruotsin biokaasulaitokset v Lähteet: Suomen biokaasuyhdistys 2006, Svenska biogasföreningen 2009 Suomi Ruotsi Jätevesiliete + teollisuusliete yht Jätevesiliete + biojäte 3 14 Maatalousjäte 6 8 Kaatopaikan biokaasulaitos Yhteensä Tuotantomäärä GWh Lakeuden Etappi Oy:lle Seinäjoelle on juuri valmistunut suuri mädättämö (kuva 2), jossa mädätetään kahdessa 2300 m 3 :n reaktorissa jätevesilietteen lisäksi biojätettä ja teollisuuden lietteitä tonnia vuodessa. Laitoksen mädätysprosessi on mesofiilinen. Biokaasusta saatavalla energialla kuivataan lietejäännös, jonka jälkeen se puristetaan pelletiksi. (YIT Infra 2009.) 22

21 KUVA 2. Lakeuden Etapin mädättämö Ilmajoella (YIT Infra 2009) Biovakka Oy on yksityinen yritys Vehmaalla, joka mädättää elintarviketeollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä. Yhtiö mädättää maatilojen, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien jätteitä laitoksessa, jonka kapasiteetti on yhteensä tonnia vuodessa. Biokaasulla tuotetaan myös sähköä, jota yhtiö myi vuonna 2007 Fortumille 4000 MWh (Heilä 2008). Biovakka on avannut 2009 toisen vastaavankokoisen mädätyslaitoksen Turun Topinojan kaatopaikalla. Turussa mädätetään Kakolan jätevedenpuhdistamon lietettä.(biovakka 2009.) Satakierto Oy on kunnallinen jätehuoltoyhtiö Säkylässä. Yhtiöllä on biokaasulaitos, joka käsittelee tonnia elintarviketeollisuuden lietteitä, erilliskerättyä biojätettä sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä. Täydellä teholla toimiessaan laitos tuottaa 1,4 miljoonaa kuutiometriä biokaasua vuodessa. Kaasu hyödynnetään Lännen tehtaiden teollisuusalueella toimivalla Voimavasu Oy:llä. (Satakierto Oy 2009.) 23

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia University of Applied Sciences IDEA BIOKAASUN TOTEUTUKSELLE

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS Helsinki 7.2.2006 Dnro UUS 2005 Y 739 114 Annettu julkipanon jälkeen No YS 202 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

Lisätiedot

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Johanna Arola KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Opinnäytetyö Ympäristöteknologia, YAMK Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Johanna Arola Nimeke Keskitetyn biokaasulaitoksen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot