О Т Ч Е Т. Suomi kesälomakohteena - venäläisten matkanjärjestäjien näkemyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "О Т Ч Е Т. Suomi kesälomakohteena - venäläisten matkanjärjestäjien näkemyksiä"

Transkriptio

1 О Т Ч Е Т Sumi kesälmakhteena - venäläisten matkanjärjestäjien näkemyksiä Sumen matkailunedistämiskeskuksen Venäjän vastuualueen timeksiannsta FMC Grup 21 lkakuuta 2002

2 Sisällysluettel 1. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkitus Tutkimuksen menetelmät Tutkimuksen santtajayritysten kuvaus VASTAAJIEN MIELIKUVA SUOMESTA SUHTEESSA MUIHIN KESÄLOMAKOHTEISIIN Sumen ptentiaali kesälmakhteena Sumen kilpailijat Skandinavian maat Baltian maat ja Venäjä Eurpan maat Saksa, Itävalta, Sveitsi Etelän khteet Kesälmakhteen valintakriteerit MATKATOIMISTOJEN ASIAKKAIDEN MIELIKUVAT SUOMESTA Venäläisten kuluttajien tietämys Sumen kesämatkailumahdllisuuksista Venäläisten turistien ngelmia SUOMEN KESÄMATKOJEN MARKKINASEGMENTIT JA KULUTTAJIEN MIELTYMYKSET Sumen susi eri kuluttajaryhmien keskuudessa Matkjen tyypit ja niiden susi eri markkinasegmenteissä Markkinilta puuttuvat tutteet Matkjen tistuvuus Venäläisten asiakkaiden mukavuusvaatimukset Sumen eri alueiden susi Sumen-matkjen hinnat ja kuluttajien arvi niistä MATKANJÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖ SUOMALAISEN OSAPUOLEN KANSSA Yhteistyö Matkailun edistämiskeskuksen kanssa Venäläisten matkatimistjen yhteistyö Sumen lähetystön kanssa Mainnnan merkitys Sumen kesämatkjen markkininnissa venäjällä Tutkimuksen tekijät : Evgenija Lzinskaja, prjektin tieteellinen jhtaja Elena Degtjareva, tutkimusryhmän jhtaja Käännös: Kristina Serysheva ja Kirsi Lihavainen Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 2

3 1. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SU OSITUKSET Suurin sa asiantuntijista pitää Sumea lupaavana kesälmakhteena. Sumen suus kaikista myydyistä kesämatkista li viime vunna kasvanut pulessa tutkimuksessa mukana lleista yrityksistä. Myynnin kasvua Venäjän markkinilla li havainnut 15 vastaajaa, jista 12 usk trendin levan pysyvä. Venäläisille n minaista Sumeen suuntautuvien matkjen suuri tistuvuus sekä kuluttajien kiinnstus käydä maassa eri vudenaikina. On mudstunut selkeä asiakassegmentti, jka susii Sumea lmakhteenaan. Myynnin kasvua jarruttaakin uusien asiakkaiden vähyys. Matkatimistjen edustajien ja kuluttajien myönteinen mielikuva Sumesta kesälmakhteena perustuu nimenmaan mökkilmakäsitteeseen; luntn, kalastukseen, hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Vakiintunut mielikuva kesäisestä Sumesta kert maan tunnettuudesta, tisaalta alueen kehittämisessä kärsitään vastaajien mukaan taantumasta: venäläiset kuluttajat kaipaisivat uusia palveluja, reittejä ja mahdllisuuksia sekä mökkilmasta kenties pikkeavia matkailututteita. Kesäisen Sumi-kuvan tärkeitä kmpnentteja vat Maan kuuluvuus Eurppaan Järjestys Palvelujen krkea tas Hyvä eklginen tilanne Turvallisuus Sumalaisten hyväntahtisuus ja vieraanvaraisuus Yhteinen histria Venäjän kanssa Skandinavian maat vat Sumen tärkeimpiä kilpailijita. Kuitenkin enemmistö vastaajista pitää Skandinavian maista Sumea ensimmäisellä sijalla etenkin mökkilmasegmentissä. Kiert- ja kulttuurimatkissa Sumi häviää Rutsille ja Tanskalle, jskin jnkinlaista tasitusta saadaan tällä hetkellä järjestettävillä usean maan yhdistelmämatkilla. Tulevaisuudessa kilpailijaksi saattaa kasvaa Nrja, jka alittelee mm. lunnnnähtävyyksiensä markkinintia Venäjällä. Kilpailu Baltian maiden ja Venäjän alueiden, lähinnä Karjalan kanssa ei tällä hetkellä uhkaa, sillä kyseisiltä alueilta puuttuu vielä vaadittava matkailun infrastruktuuri. Kalliiden matkailututteiden markkinilla Sumi kilpailee Itävallan kanssa, jskin Sumen vahvuuksia vat lyhyt etäisyys Venäjästä ja viisumin saamisen helppus. Hinnilla Sumi kilpailee etelän maiden kanssa, mutta tullee tämän kilpailun häviämään. Sumen markkininnissa kannattaneekin hintasdan sijasta pyrkiä heikentämään rantalma -steretyyppiä ihanteellisesta lmasta. Vastaajien mukaan venäläisten kuluttajien Sumea kskeva tiet n lisääntynyt, mikä pitkälti n Matkailun edistämiskeskuksen ansita. Kuitenkin myös parannettavaa löytyy: Sumen talvilmamahdllisuuksista tiedetään enemmän kuin kesälmamahdllisuuksista eikä kaikista viehättävistä Sumen alueista tai aikuisten kesälmamahdllisuuksista le tieta saatavilla. Yksityiskhtaisten venäjänkielisten infmateriaalien santtiin niinikään puuttuvan. Haastateltujen matkanjärjestäjien edustajien mukaan venäläisillä turisteilla n Sumen-matkilla seuraavanlaisia ngelmia: Htellien standardinnin ja tähtilukituksen puute Yksityiskhtaisten infmateriaalien puute turistien majituspaikissa Puutteellinen infrminti Sumen lman erikisuuksista ennen matkalle lähtöä Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 3

4 Deadline-ngelma (sumalaisten justamattmuus), jka vaikeuttaa ajankhdaltaan ja kestltaan spivimman matkan valintaa jidenkin asiakkaiden khdalla Asiantuntijahaastatteluissa läydettiin muutamia Sumeen suuntautuvien kesämatkjen markkinasegmenttejä: Varakkaat lapsiperheet susivat mökkilmaa järven rannalla, valitsevat kalliita ja keskihintaisia matkja sekä arvstavat rauhallisuutta ja kehittynyttä infrastruktuuria. Nuris susii halpja matkja ja majitusvaihtehtja, iäkkäitä turisteja taas hukuttelevat tutustumiskäynnit. Varallisuudesta riippuen valitaan bussimatkja ja yhdistelmämatkja, jihin sisältyy lmanvietta ja kiertajeluita. Kalastus n susittu varakkaiden miesten ja aviparien keskuudessa. Susituin lmatyyppi n mökkilma, mutta myös meriristeilyt ja kiert- ja kulttuurimatkat vat kysyttyjä. Kalastusmatkja kysytään vähiten niiden krkean hinnan takia. Kaikista Sumen alueista Lappia kysytään vähiten. Tämän alueen markkinintia Venäjällä vaikeuttaa matkan krkea hinta ja vaikea saavutettavuus (hankala matkustaa). Vastaajien mukaan Lapin-matkjen markkininti kannattaa alittaa kalastuksen harrastajista. Venäjällä n tarjlla mnenhintaisia Sumen-matkja, jten lma Sumessa n useimmille kuluttajille mahdllinen. Kuitenkin venäläiset matkanjärjestäjät vat humattavan tyytymättömiä sumalaisen sapulen määräämiin hintihin. MEKin työ saa vastaajilta hyvän arvsanan. Jatkssa MEKin tivtaan järjestävän enemmän yhteisiä mains- ja markkinintiprjekteja. Vastaajat krstivatkin Sumen kesämatkjen jatkuvan mainnnan ja tehkkaiden kampanjiden tarpeellisuutta kk kesälmajaksn aikana. Parhaana mainskanavana pidettiin televista ja etenkin matkailuhjelmia. Mnet vastaajat mainitsivat myös messujen isn merkityksen kesämatkjen myynnin kasvussa missa timistissaan. Perinteisen mökkilman mainnnassa vi aktiivisesti käyttää venäläiseen dachaan (kesämökkiin) liittyviä teemja krstamalla Sumen mökkilman paremmuutta ja mnia etuja dachalmaan verrattuna: mukavuudet, turvallisuus, Sumen lunnn puhtaus, hyttysten vähyys jne. Kesälman etelä-/rantalmasteretyypin murtamiseen tähtäävissä mains- ja markkinintikampanjissa saattaisivat timia seuraavat aiheet: Pitkän akklimatisinnin haitat, man ilmastvyöhykkeen lman sutuisuus varsinkin lapsille ja iäkkäille ihmisille Sumen meri, jka tarja piristäviä uintikkemuksia Psitiivisen kuvan luminen Sumeen matkustavista, sfistikituneista ja älykkäistä ihmisistä, jtka saavat arvstaa phjisen lunnn kauneutta Sumelle minaiset hiljaisuus ja rauhallisuus vastakhtana etelämaiden melulle, kuumuudelle ja väkijukille Uusia vivahteita perinteiseen Sumi-kesälmaan tuvia, elämyshakuisia turisteja hukuttelevia tekijöitä visivat lla : Tutustumiskhteiden lisääminen mökki ja yhdistelmämatkihin Yhteiseen histrialliseen taustaan ja Sumen suuteen venäläisten kulttuurihenkilöiden elämässä liittyvien mtiivien käyttäminen Sumen kultturiin ja sen perinteisiin, kansallisjuhliin ja tapihin, kansantietuteen, keittiöön ja käsitöihin tutustumiseen erikistuvien matkailuhjelmien kehittäminen Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 4

5 On lemassa myös jukk matkailututteita, jita ei le riittävästi Venäjän markkinilla, mutta jilla matkanjärjestäjien edustajien mukaan n paljn ptentiaalia: Metsästysmatkat Lasten ja teini-ikäisten kesäleirit, jilla vanhemmat vivat vierailla esim. Viiknlppuna Sienien keräily ja marjjen piminta Parantla-kylpylälmat Markkiniden laajentamiseksi ja uusien asiakassegmenttien mukaan saamiseksi vitaisiin kkeilla seuraavia timenpiteitä : Erihintaisten aktiviteettilmahjelmien kehittäminen, varsinkin vesiaktiiviteetit, pyöräily ym Nurislle suunnattujen, edullisen leirintäaluemajituksen sisältävien luntmatkjen kehittäminen Työn tehstaminen lyhyistä Sumi-lmista kiinnstuneen asiakassegmentin kanssa (justamattmuusngelman ratkaisu, pikaviisumeiden saanti, matkapapereiden käsittelyn npeuttaminen) 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1. Tutkimuksen tarkitus Tutkimuksen tavitteena li saada bjektiivista tieta ulkmaanmatkjen ja erityisesti Sumeen suuntautuvien kesälmamatkjen markkininnista Venäjällä haastattelemalla mskvalaisten ja pietarilaisten, Phjismaita aktiivisesti markkinivien matkanjärjestäjien jhtavia asiantuntijita (jhtajia/jhtavia myyntivirkailijita). Tutkimuksen tehtävänä li Selvittää Sumeen suuntautuvan kesämatkailun tulevaisuudennäkymiä Kartittaa kilpailutilanne Sumen ja muiden samantyyppisiä matkailupalveluita tarjavien maiden välillä sekä tutkia kuluttajien valintakriteereitä eri maiden khdalla Selvittää Sumen-matkjen suus tutkimukseen sallistuneiden yritysten kesämatkjen kknaismyynnistä Selvittää vastaajien mielikuva Sumesta kesälmakhteena Tutkia Sumen-matkjen myönteisiä ja kielteisiä kkemuksia vastaajien mielipiteiden perusteella Tutkia Sumen kesämarkkininnissa käytettävien mediiden ja mainsmateriaalien (lehtiset, luettelt, esitteet, TV-mainkset, radimainnta, ulkmainnta) sekä muiden markkinintitimenpiteiden (kampanjat, arvnnat, näyttelyt, kilpailut) tehkkuutta Määrittää susituimmat Sumen-matkjen mudt (lmailu, shppailu, tutustumiskäynnit) ja susituimmat ja vähiten susitut alueet Selvittää venäläismatkailijiden hintamielikuva Sumesta Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 5

6 Selvittää tärkeimmät Phjismaita susivat matkailijatyypit (yksilö, perhe, ryhmä) Saada tieta yritysten, MEKin ja Sumen lähetystön välisen yhteistyön heikkuksista ja vahvuuksista Tutkia Sumen kesämatkjen sijittumista Venäjän markkinille löydettyjen asiakassegmenttien kk, laatuvaatimukset ja hintamieltymykset humin ttaen 2.2. Tutkimuksen menetelmät Tutkimuksessa tutkittiin Phjismaihin (Sumi ja Skandinavia) suuntautuvia matkja myyviä matkanjärjestäjiä sekä Mskvassa että Pietarissa. Tutkimusyksikkönä li siis matkatimist/matkanjärjestäjä. Tutkimuksessa haastateltiin tutkimuksen aiheesta eniten tietäviä yritysten jhtajia tai jhtavia myyntivirkailijita syvä-/teemahaastatteluin, minkä lisäksi yritysten taustatiedt kerättiin kaavakkeilla. Tutkimus li lunteeltaan laadullinen (kvalitatiivinen), eivätkä sen tulkset näin llen le tilastllisesti yleistettävissä. Tutkittu näyte hankittiin Matkailun edistämiskeskuksen timittamien luetteliden perusteella ja siihen kuului Mskvasta ja Pietarista yhteensä 25 matkanjärjestäjää, jista: Mskvassa 10 kelvllista haastattelua Pietarissa 15 kelvllista haastattelua Aineistn keräsivät FMC Grupin haastattelijat Tutkimuksen santtajayritysten kuvaus Suurin sa yrityksistä tarjaa asiakkailleen paljn kesämatkavaihtehtja. Vain yksi makanjärjestäjä tarjaa matkja ainastaan Sumeen ja Skandinaviaan. Tutkituista yrityksistä 21 myy etelän lmakhteita, 22 Länsi-Eurppaa, 10 Baltian maita, 9 Venäjää ja IVYä sekä 8 kaukmaita. Sumen suus yritysten myynnissä levista kesämatkista n suhteellisen suuri. Nin pulessa tapauksista se ylittää 60 % (ks. taulukk 1). Taulukk 1: Sumen suus kaikistä yrityksen myynnissä levista kesämatkista 1 Sumen suus, % Yritysten lukumäärä Sumen talvi ja kesämatkjen myynnin suhde vaihtelee eri yrityksissä varsin vimakkaasti, jskin nin pulessa niistä kesämatkjen suus ei ylitä 70 % (ks. taulukk 2). 1 Kuudella vastaajalla ei haastatteluhetkellä llut tieta Sumen suudesta kaikista kesämatkista. He pystyivät arviimaan sen ainastaan Skandinavian tai Skandinavia-Baltian matkjen yhteydessä, jka n 50 % - 90 %. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 6

7 Taulukk 2: Sumen talvi -ja kesämatkjen myynnin suhde Talvimatkjen suus, % Kesämatkjen suus, % Yritysten lukumäärä Ainastaan kaksi yritystä ei tarja ryhmämatkja, muut myyvät sekä ryhmä-, individuaali- että perhematkja. Kuusitista yritystä myy kaikkia Sumen kesämatkjen tyyppejä, ja kaikki matkanjärjestäjät myyvät mökkilmia. Yksi yritys ei myy meriristelyjä, kaksi yritystä ei myy viiknlppumatkja, klme yritystä ei myy yhdistelmämatkja ja kalastuspaketteja, ja viisi matkanjärjestäjää ei myy kiert- ja kulttuurimatkja. Kaikki yritykset myyvät matkja myös suraan kuluttajille eivätkä ainastaan agenteille. Kuitenkin suran kuluttajamyynnin suus vaihtelee timistittain: nin pulella tutkimuksen santtajista (11 yritystä) sura kuluttajamyynti n alle 50 %, lpuilla sen suus n 50 % ja ylikin. Melkein kaikki tutkimuksen santtajat tarjavat majitusvaihtehtina sekä tavallisia htelleja, kylpylähtelleja, yksittäisiä mökkejä että mökkikyliä. Vain yksi matkanjärjestäjä ei myy mökkikyliä, ja tinen ei myy mökkikyliätai htelleja. Klmetista matkanjärjestäjää tarjaa kaikkia matkustustapja. Neljä yritystä käytä busseja, kaksi yritystä ei käytä yhdistelmävaihtehtja. Lentmatkustus n vähiten susittua peräti kymmenen yritystä ei sitä edes tarja. Aivan kaikki tutkimukseen sallistuneet matkanjärjestäjät timivat surien htellispimusten kautta tai hitavat asiakkaiden majitukset ja lmat itse. Kuitenkin 21 yritystä lisää tähän yhteistyön sumalasien matkatimistn (vastaanttavan peraattrin) kanssa. 3. VASTAAJIEN MIELIKUVA SUOMESTA SUHTEESSA MUIHIN KES ÄLOMAKOHTEISIIN Syvähaastattelun alussa haastateltavia pyydettiin kertmaan, mitä ajatuksia, mielikuvia tai ideita heille tulee mieleen sanaliitsta kesälma Sumessa. Tämä tekniikka autti virittämään haastateltavia pääaiheeseen sekä saamaan tietja heidän alitajuisista Sumea kskevista mielikuvistaan. Tutkimus sitti, että matkatimistjen virkailijilla n Sumesta varsin vakiintunut mielikuva, jhn keskeisesti liittyy järvi, mökki ja kalastus. Näitä teemja tukevat sellaiset merkitysyksiköt kuin lunt kknaisuudessaan, eklgia, perhelma, vesi- ja huvipuistt, rauhallisuus, hiljaisuus ja rentutuminen. Tämä mielikuvan vakiintuneisuus ja yleisyys (merkittävien vaihtehtjen puute) n myönteistä, kska se kert imagn kehittyneisyydestä ja matkatimistjen hyvästä maantuntemuksesta. Samaan aikaan asssiaatiiden samankaltaisuus vi kerta imagn kehityksen jnkinasteisesta taantumasta, vähitellen kasvavasta rutiinista ja uutuuden puutteesta. Mielenkiintista n, ettei kukaan vastaajista maininnut Sumen maantieteellista läheisyyttä tai maan suhteellista edullisuutta lmakhteena. Tämä kert siitä, etteivät nämä seikat le haastateltujen keskuudessa ratkaisevia mudstettaessa kknaismielikuvaa Sumesta matkailumaana. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 7

8 3.1. Sumen ptentiaali kesälmakhteena Suurin sa vastaajista pitää kesälmaa Sumessa suhteellisen lupaavana tutteena, muutama jpa erittäin lupaavana. Varsin mnet asiakkaat vat j humanneet Sumi-lman edut, sillä salla yrityksistä n vakituisia, Sumessa vusittain tai useita kertja vudessa käyviä asiakkaita. Pulet vastaajista (12 henkilöä) krsti Sumen suuden kasvua kaikista yrityksen myydyistä kesämatkista. Kuitenkin suurimmassa sassa tapauksista tämä suus kasvi vain 5 % ja vain yksi vastaaja mainitsi merkittävän 20 % kasvun. Pulet vastaajista taksuu Sumen suuden yrityksensä kesämatkjen myynnistä kasvavan. Enemmistö n myös varsin ptimistinen absluuttisen kesämatkjen myyntivluumin kasvun suhteen: 15 vastaajan mielestä viime vuteen verrattuna tämän vuden kknaismyynti n kasvanut ja vain yksi vastaaja arvii myynnin pysyvän samana tulevaisuudessa. Muutamat eivät sanneet arviida tulevaa kehitystä. Sumen hyvät näkymät liityvät vastaajien mukaan mniin tekijöihin, jista useimmiten mainittiin maantieteellinen läheisyys ja edullisuus. On mielenkiintista, että nämä käsitteet tulevat esille alueen ptentiaalisuuden eikä lemassalevan imagn yhteydessä: luultavasti mnet vastaajista ajattelevat ensi sijaisesti npean ja halvan lman segmenttien laajentamista. Sumi n lupaava khde: maantieteellinen läheisyys, rauhallisuus, eklgia juuri se, mitä Venäjä ei pysty tarjamaan. Sumen liittyminen Shengen-alueeseen avaa via myös Eurppaan ja muihin maihin. Matkatimistjen virkailijiden arviiden mukaan venäläiset alkavat kyllästyä kuumaan ilmastn. Vaikka Venäjällä lämpimän meren lman steretyyppi n edelleen hyvin vimakas, muutamat turistit vat j humanneet vähäisen akklimatisinnin edut. Tästä hulimatta vastaajien mielestä n hyvin vaikeaa täysin murtaa rantalmaihanne. Keskustelen usein asiakkaiden kanssa, ja mnet sanvat j kyllästyneensä kuumaan ilmastn. Vähitellen aletaan susia ktista ilmasta. Vielä yhtenä lupaavana Sumen valttina n lunnn puhtaus. Vastaajien mielestä venäläiset matkailijat ttavat yhä enemmän eklgiset kysymykset humin lmanviettpaikkaa valitessaan Sumen kilpailijat Skandinavian maat Skandinavian maita pidetään usein Sumen pääkilpailijina, jtka tarjavat venäläiselle kuluttajalle samantyyppisiä tutteita. Tätä lettamusta tukivat myös matkanjärjestäjien edustajien mielipiteet: nimenmaan näitä maita pidettiin useimmiten Sumen kilpailijina (11 vastaajaa), jskin mnien mielestä Sumi n Skandinavian maista ykkössijalla etenkin mökkilmamarkkinilla. Edellytyksenä Sumen jhtavalle asemalle tässä markkinasegmentissä n ennen kaikkea maantieteellinen läheisyys: matka sujuu npeasti myös maitse, mitä esimerkiksi lentpelkiset arvstavat. Sumen merkittävänä etuna n siis mahdllisuus valita kulkuneuvksi vaikkapa edullinen bussi. Lisäksi Sumeen vi tulla jpa vain päiväksi-pariksi, kun taas matkat muihin Skandinavian maihin vat pitempiä. Lyhytkestiset matkat tarjavat Sumelle mahdllisuuden täyttää matkailumarkkiniden erittäin hyvä niché: nykyisessä ssiaalitaludellisssa tilanteessa mnet työntekijät eivät vi pitää kknaista lmaa, mutta tarvitsevat kuitenkin rentutumista rasittavan työn jälkeen. Helpsti vi kuvitella keskitasn timihenkilön, ATK-henkilön, free-lancerin tai lehtimiehen, jka haluaa hieman rentutua vaikean prjektin jälkeen, muttei vi pudta pis työrytmistä kuin krkeintaan muutamaksi päiväksi. Lyhytlma Sumessa vi lla ihanteellinen vaihteht näille ihmisille. Juuri tässä törmätään muutamien haastateltujen mukaan seuraavaan ngelmaan: Sumalaiset haluavat nähdä venäläisiä turisteja trstaina, perjantaina,lauantaina ja sunnuntaina. Muina päivinä n vaikea saada vahvistus, ja htellien hinnat vat kalliimpia. Esimerkiksi matkailija haluaa lähteä viikksi, mutta meille santaan, että vi tulla vain viiknlppuna tai päinvastin. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 8

9 Sumalaiset haluavat nähdä venäläisiä vain heille spivina päivinä, ja me menetämme tämän takia asiakkaita. Täytyy muistaa, että tämän markkinasegmentin ptentiaaliset asiakkaat harvin nudattavat tyypillisiä työaikja, jllin heidän viiknlppunsa vi sijittua viikn alkuukin. Mahdllisesti juuri tällä Sumi menettää sen matkailututteiden ptentiaallisia kuluttajia. Sumessa n tällä hetkellä halvempaa lmailla kuin Nrjassa, Rutsissa ja Tanskassa, mutta samaan aikaan Sumi myös tarjaa lmailijille enemmän mukavuutta. Erään vastaajan mukaan rutsalaisille mökeille n minaista IKEA-tyylinen yksinkertaisuus - Rutsissa ei le Sumen tasa vastaavia mökkejä. Rutsi ja Nrja vat kalliimpia, mutta ne eivät tarja sellaista mukavuutta ja valinnanvaraa kuin Sumi. Lman suhteellinen halpuus takaa Sumelle jhtavan aseman Skandinavian maiden keskuudessa, mutta saaduista vastauksista humataan, ettei Sumella le varaa hintjen krtukseen. Mnissa haastatteluissa kritisitiin sumalaisten yhteistyökumppaneiden hintaplitiikkaa. Yhden haastatellun mukaan Sumen matkailupalvelut vat tällä hetkellä skandinaavisessa mittakaavassa ylihinniteltuja. Haluan mainita erään udn seikan. Timimme suraspimuksilla htellien ja mökkikylien mistajien kanssa, kska heillä n alhaisemmat hinnat kuin sumalaisilla matkanjärjestäjillä. On mielenkiintista, miksi sumalaiset matkanjärjestäjät pitävät krkeita htellihintja khta kukaan ei sta heiltä yhtään paikkaa. Sumen vahvana etuna n sen matkailuelinkeinn kiinnstus venäläistä kuluttajaa khtaan. Yhden vastaajan mukaan Rutsi ei le vielä kääntynyt kasvkkain venäläisiin turisteihin päin, eikä siellä lla kaikkialla valmiita ttamaan vastaan; sitä paitsi n vaikeata saada viisumi. Sumi n kiinnstunut Venäjän markkinista, venäläisistä turisteista. He suhtautuvat hyvin hulellisesti vaatimuksiimme ja asiakkaiden tivmuksiin. Mökit vat erittäin krkeatasisia, venäläisten vaatimuksia vastaavia. Luulen, ettei Rutsi le kilpailija. Sumen jhtavan aseman yhtenä syynä n mnien vastaajien mukaan Matkailun edistämiskeskuksen aktiivinen Sumen tarjamien lmanviettmahdllisuuksien markkininti. Mainnta ja venäjänkielisten infmateriaalien runsaus vat menestyksekkäästi edistäneet Sumea venäläisillä matkailumarkkinilla. Valitettavasti tällä ilmiöllä n myös kääntöpuli - kyllästyminen. Vi lla, että Rutsi, Tanska ja Nrja saavuttavat Sumen tai hittavat sen, kska nämä maat vat vähemmän tunnettuja venäläisille. Sumi n tunnetumpi,mnet venäläiset vat j käyneet siellä, ja ihmiset aina kaipaavat jtain uutta. Muutamat vastaajat arvelivat, ettei Sumen lma aina tyydytä venäläisen kuluttajan uutuudenkaipuuta; Sumessa n vähän uusia reittejä, jten Sumessa jatkuvasti käyvät turistit kaipaavat j uusia alueita. Markkinat täyttyvät vähitellen, jten Sumi vi jutua luvuttamaan ensimmäisen sijan muille Skandinavian maille. Sumen käyntikrttina ja maan kesälman päävalttina tunnettu kaunis, puhdas lunt vi menettää kilpailuetunsa. Muutama vastaaja krsti erityisesti, että Nrjan lunt n kauniimpi ja mnipulisempi, ja sitä paitsi siellä n merkittäviä turistinähtävyyksiä, vunja. Nrja nkin alittamassa maansa lunnn markkinintia venäläisten keskuudessa, jten se vi tulevaisuudessa saattaa j tutun Sumen varjn. Vaikka mökkilmakhteena Sumi n vertaansa vailla, antaa se muihin Skandinavian maihin verrattuna vähemmän mahdllisuuksia älylliseen lmailuun, kulttuuri- ja kiertmatkihin. Tukhlmassa n enemmän museita ja huveja, mutta rauhalliseen perhelmaan Sumi spii paremmin. Tästä jhtuu mnien matkanjärjestäjien pyrkimys tehdä yhdistelmämatkja Skandinaviaan ja Sumeen. Sumi vastaa levsta ja rentutumisesta, muut maat mahdllisuuksista tutustua histriaan ja nauttia taiteesta. Asiantuntjiden mukaan nimenmaan yhdistelmämatkat vat lupaavia eri markkinasegmenteilla....lmakhteena Sumi n etusijalla, kulttuuri- ja kiertmatkakhteina Skandinavian maat. Sumen tulee kiinnittää enemmän humita matkailututteiden tutustumiskäyntien kehittämiseen. Vaikka maan histria kknaisuudessaan ei annakaan kvin palja Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 9

10 mahdllisuuksia tälläisten hjelmien kehittämiseen, n Sumella kuitenkin mahdllisuus hukutella nimenmaan venäläisiä. Kesäinen tutkimus sitti, että maiden sekä maantieteellinen että histriallinen läheisyys kiinnstaa. Näin llen venäläisturisteja visivat kiinnstaa ekskursit, jtka kertvat Sumen suudesta venäläisten merkkittävien kulttuurihenkilöiden elämässä ja timinnassa, sekä Venäjän ja Sumen yhteisestä histriasta. Tämäntyyppiset tutteet eivät varsinaisesti pysty kilpailemaan Rutsin ja Tanskan tarjamien hjelmien kanssa, mutta ne mahdllisesti auttavat kilpailussa Nrjan kanssa, jlla ei myöskään le rikkaita histriallisia mahdllisuuksia. Sumen pääkilpailijina vat siis nimenmaan Skandinavian maat. Kuitenkin tutkimus sitti, että tilanne markkinilla n kknaisuudessaan paljn mnimutisempi Baltian maat ja Venäjä Sumen mahdllisina vaarallisina kilpailijina pidetään Baltian maita, jtka mainitsi kuusi vastaajaa. Baltian maat muistuttavat lunnltaan Sumea, mutta tällä hetkellä niiden matkailun infrastruktuuri ei le kyllin kehittynyt, palvelujen laatu n huna ja venäläisillä n usein ngelmia viisumin saannissa. Tisaalta etenkin keski-ikäisissä ja iäkkäämmissä venäläisissä lma Baltiassa herättää nstalgisia muistja. Yksi vastaajista ttesikin, että haluaisi käydä Baltiassa tyttärensä kanssa nimenmaan tästä syystä. Vähitellen pistuvat myös kielivaikeudet, jita ilmeni tietyistä pliittisista syistä Neuvstllitn hajamisen jälkeen. Luulen, ettei ensi vunna tule radikaaleja muutksia. Kilpailijat, Baltian maat ja Venäjä, eivät vielä saavuta Sumea, jlla j n vakituisia asiakkaita. Kilpailijat eivät edes pliittisesti pysty ttamaan turisteja vastaan Sumen malliin. Kilpailijamaat eivät tistaiseksi kykene tarjamaan vaadittuja palveluja, mukavuutta ja turvallisuutta. Yksi haastateltu muistutti, että jidenkin palvelujen, esimerkiksi kalastuksen ja viiknlppumatkjen, hinnat vivat Baltiassa lla Sumea parempia. Kuitenkaan muut vastaajat eivät näe vakavaa hintakilpailua Sumen ja Baltian maiden välillä. Tällä hetkellä ainastaan nin pulella tutkituista matkatimistista n yhteistyötä Baltian maiden kanssa, jtka eivät tällä hetkellä pysty vakavasti kilpailemaan Sumen kanssa. Siitä hulimatta alueella n kehitysptentiaalia, jten sumalaisen sapulen täytyy tarkkaan seurata tilannetta välttyäkseen epämiellyttäviltä yllätyksiltä. Kilpailijaksi mainittiin myös Venäjä ja erityisesti sen lunnltaan Sumea muistuttavat, Karjalan tasavallan kaltaiset alueet. Venäjä kuitenkin häviää selvästi Sumelle palveluissa, infrastruktuurissa, turvallisuudessa, lunnn puhtaudessa jne. Kuitenkin tulevaisuudessa, jllin suurin sa tämäntyyppisistä ngelmista tullee pistumaan, n kilpailu Venäjän ktimaisten matkailupalvelujen kanssa mahdllinen Eurpan maat Saksa, Itävalta, Sveitsi Neljä asiantuntijaa mainitsi Saksan, Itävallan ja Sveitsin kilpailijina. Tästä ryhmästä Sumen pääkilpailijana pidetään Itävaltaa sen kauniiden järvien takia. Sumen vahvuudet Itävaltaa vastaan vat ilmeisiä: maan läheisyys, hintjen edullisuus, viisumin saannin helppus. Itävallan vahvuudet taas liittyvät sen rikkaampaan kulttuuriperintöön ja keskeiseen sijaintiin - Itävallasta n helpp päästä muihin Eurpan maihin. Eurpassa n myös käytössä tähtiin perustuva htellien laatulukitus, kun taas Sumessa asiakas ei aina saa sitä mukavuuden tasa, jta hän htellia valitessaan letti saavansa. Sitä paitsi Itävalta vi tarjta jitakin järvenrantalmaa täydentäviä matkailututteita, jtka eivät perustu kulttuuriin - vuristlmaa ja metsästystä. Haastateltujen vastauksista vi päätellä, että kilpailu Itävallan kanssa n tdellista kalliin lman markkinasegmentissä. Tästä kert maininta sellaisista kalliista huveista kuin vurikiipeily ja metsästysklubit, sekä se seikka, että Itävallasta puhuivat pääasiallisesti kalliita matkja myyvät matkanjärjestäjät. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 10

11 Etelän khteet Tutkimuksessa löytyi hieman yllättäväkin Sumen kilpailija : Välimeren ja Balkanin maat (lähinnä Turkki ja Bulgaria, myös Kreikka, Espanja, Kyprs ja Kratia). Tässä n epäilemättä kyse hintakilpailusta, sillä kyseinen aluehan tarjaa aivan tisentyyppisiä matkailututteita kuin Sumi. Kuitenkin tällaisen asiantuntijamielipiteen lemassal sittaa, että saa etelämaissa lmailevista turisteista n mahdllista yrittää hukutella Sumeen. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät, että terveellisintä n lmailla samassa ilmastvyöhykkeessä ja maassa, jnka eklginen tila n maailman parhaita. Tällaisen mainskampanjan pääargumenttina vi lla yhteistyökumppanien lutettavuus, jllin luvattu lmahjelma varmasti tteutetaan. Mnien Turkissa ja muissa sen tyyppisissä maissa tavattavien yllätysten rinnalla tämä lisi ehdtn kilpailuvaltti kuten myös muut Sumen vahvat pulet etelän maihin verrattuna (mukavuus, hyvä eklginen tilanne, turvallisuus ja maan läheisyys; mahdllisuus matkustaa malla autlla). Sumen kylmän ilmastn vi muuttaa mainnnassa heikkudesta vahvuudeksi. Yksi vastaaja muistutti, että tänä vunna Turkissa li erittäin kuuma, eikä kuumuus svi kaikille. Vähitellen mnet matkailijat alkavatkin ymmärtää, että lmalla n parempi välttää akklimatisinnin ngelmia. Mnet vastaajat mainitsivat sen tärkeän seikan, että Sumessa yksityisyys ja tungettelematn palvelutyyli n taattu. Suurkaupunkien asukkaille tämä visi lla lisähukuttimena lmakhteen valinnassa, sillä venäläiset vat vähitellen alkaneet alitajuisesti yhdistää etelämaat rantjen, katujen, kahviliden ja htellien ihmisjukkihin. Samaan aikaan hintakilpailu etelämaiden kanssa pysyy kireänä. Eteläkhteiden hinnat vat pietarilaisille erittäin hukuttetelevia. Esimerkiksi Turkkiin vi mennä kaikki sisältyy hintaan -periaatteella, mihin sisältyvät palvelut ja rukailut, ja se maksaa saman verran kuin mökkilma. Ainastaan yksi vastaaja sani Kyprksen ja Turkin levan Sumea kalliimpia, jskin tällainen tilanne lienee tyypillinen vain Pietarissa maantieteellisistä seikista jhtuen. Kaikki muut krstivat, että tässä suhteessa Sumi häviää selvästi eteläkilpailijille, sa Välimeren maista kun vi lisäksi tarjita erittäin runsasta kulttuurihjelmaq ja eksttisia huveja Kesälmakhteen valintakriteerit Vastaajien arviiden mukaan kesälmakhteen valinnan määräävät muutamat tekijät. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas valitsee jk etelä- tai phjiskhteen lähinnä mien ilmastmieltymystensä perusteella. Vaikka aiempi kuluttajatutkimus sitti jnkinlaista riippuvuutta etelämaiden valinnan ja bailaamiseen (disct, yökerht) taipuvaisuuden välillä, tässä tutkimuksessa tämän mainitsi ainastaan yksi vastaaja. Spivan ilmastn valinta selittyy asiakkaan mieltymysten hella Venäjällä hyvin yleisellä uskmuksella, että lapset ja iäkkäät ihmiset speutuvat hunsti kaukmaiden erilaiseen ilmastn. Mielenkiintiselta kuulstaa yhden vastaajan kmmentti: On ihmisiä, jtka vain pitävät Phjismaista. Sinne pyrkivät, santaan näin, älylliset ihmiset, jtka ymmärtävät sellaisen lunnn kauneutta. Tsiaan Venäjällä vallitsee käsitys, että nimenmaan älykkäät, luvat ja herkät ihmiset pystyvät antamaan arva phjis- ja venäläislunnn kauneudelle. Tätä väitettä vi, tietyn kkeilun jälkeen, käyttää sekä kirjallisessa että visuaalisessa mainnnassa. Olemme ppineet, että kesällä pitää lähteä aurinkn. Esimerkiksi merta löytyy kyllä Sumestakin, Vaikka se n piristävän viileä, n siinä uiminen kuitenkin varsin mukavaa. Varsinkin Mskvan viimevutisten kuumien kesäkausien jälkeen uskn mnien valitsevan Sumen.. Yksi asiantuntija mainitsi seikan, jka tuli esiin aiemmassa kuluttajatutkimuksessakin: turistit lähtevät ensin alkukesästä kuumiin maihin ja sitten lähempänä syyskuuta käyvät Sumessa rentutuakseen ja levätäkseen. Lma Sumessa n hyvin usein siis täydentää perinteistä rantalmaa. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 11

12 Mnet tekijät vaikuttavat Phjis- tai Länsi-Eurpan lmakhteen valintaan. Hintataslla n suuri merkitys. Sumi n Skandinavian maihin, Itävaltaan ja Saksaan verrattuna yleensä halvempi maa ja hukuttelevan khtuuhintainen, jllin n mahdllista tehdä useita matkja vudessa. Rutsissa ja Nrjassa käyvät varakkaammat ihmiset, siellä käydään vain kerran vudessa, kun taas Sumessa käydään useita kertja. Varakkaiden asiakkaiden khdalla valinta tapahtuu hieman eri periaatteella, jta kaksi vastaajaa kuvasi melkein samin sanin. Krkeat tult vat usein tuls raskaasta työstä, jnka jälkeen tekee mieli ei ainastaan saada uusia kkemuksia, vaan myös rentutua ja levätä rauhassa ja hiljaisuudessa. Varakkaat ihmiset, jilla n varaa nimenmaan lmaan, rentutumiseen, maan ja perheen hyvinvintiin, valitsevat Sumen nimenmaan ljen, lman, rentutumisen ja akkujen lataamisen takia. Kiertmatkjen tai yhden paikan lman susiminen n yhtenä avaintekijänä Sumen ja muiden Phjismaiden välisessä valinnassa. Rutsi ja Nrja vat ensi sijassa kulttuuri- ja kiertmatkjen khteina, Sumi taas n paikka rentutumiseen ja kauniin lunnn ihailemiseen. Jnkinlainen tasapain kahden lmamudn välillä saavutetaan tällä hetkellä yhdistelmämatkjen avulla. Tulevaisuudessa Sumessakin kannattanee kehittää mia mnipulisia kulttuuri- ja tutustumismatkatutteita. Tärkeänä tekijänä Sumen valinnassa n sen maantieteellinen läheisyys Venäjään. Tisilla asiakkailla tämän seikan tärkeys liittyy lentpelkn, tisilla haluun käyttää maa auta, jka paitsi takaa suuremman liikkuvuuden ja vapauden, n myös mukavampi lapsiperheille. Minusta tuntuu, että aiemmin kerättiin kultaa ja arvesineitä; nykyään kerätään lmamatkja. Sumen valinnassa merkitystä n myös tunnetekijällä. Useissa haastatteluissa tistui jatkuvasti mnille pietarilaisille ja mskvalaisille minainen yksityisyyden kaipuun teema, jka epäilemättä edistää Sumi-lman myönteisen mielikuvan syntymistä venäläisillä markkinilla. Tisaalta, kuten mnet haastateltavat krstivat, asiakkaat useimmiten etsivät uutta. Sumi n llut j varsin kauan Venäjän markkinilla ja mnet venäläiset vat j ehtineet siellä käydä, jten nimenmaan psyklgisten tekijöiden takia muut vähemmän tunnetut maat vivat lähitulevaisuudessa tulla kiinnstaviksi. Tisaalta n lemassa maahan kiintyneitä turisteja, jtka vat valmiit käymään Sumessa kertaa. Mnet vastaajat krstivatkin, että Sumelle n tyypillistä nimenmaan matkjen tistuvuus hyvin tiheästi. 4. MATKATOIMISTOJEN ASI AKKAIDEN MIELIKUVAT SUOMESTA Venäläisten turistien mielikuva Sumesta n hyvin myönteinen. Tämän vahvistavat haastateltujen surat vastaukset ( erinmainen mielikuva, myönteinen kuva ) ja se, että vastauksina kysymyksiin Sumen yleismielikuvasta ja Sumen lman viehättävimmistä pulista saatiin samja tekijöitä. Sumea pidetään eurppalaisena maana sanan parhaimmassa merkityksessä. Turistit dttavat palvelujen krkeata tasa ja arvstavat sumalaisten pyrkimystä järjestykseen, vaikka jälkimmäinen tisinaan aiheuttaakin vaikeuksia aggressiiviseen ajtapaan ja npeusrajitusten rikkmiseen tttuneille venäläisille autilijille. Muutamat vastaajat krstivat erityisesti Sumen tiestön hyvää laatua, jka n merkittävimpiä erttavia tekijöitä Eurpan ja Venäjän välillä. Ennen kaikkea Sumi virittää turistit nudattamaan järjestystä ja kunniittamaan lunta. Sumen imagn liittyy tärkeänä sana sen hyvä eklginen tilanne ja lunnn kauneus. Tässä yhteydessä krstuu nimenmaan sisämaan lunt; järvet ja metsät. Vaikka vastaajat itse Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 12

13 yhdistivätkin Sumen Itämereen, niin venäläisille turisteille se ei le tdennäköisesti tyypillistä. Kaupunkeihin Sumea ei ensisijaisesti yhdistetä. Varsinkin lasten turvallisuus n Sumen imagn tärkeimpiä sia. Tisenä tärkeänä tekijänä vat rauhallisuus ja hiljaisuus, jtka edistävät laadukasta lepa ja rentutumista. Mnet mainitsivat sumalaisten hyväntahtisuuden ja vieraanvaraisuuden. Siisti, vieraanvarainen ja turvallinen maa: vi rauhassa jättää autn kadulle ja rahat mökkiin. Sumen ja Venäjän läheisyyttä ei ajatella pelkästään maantieteellisessä mielessä, vaan myös maiden yhteinen menneisyys n venäläisturistien tajunnassa tärkeässä asemassa. Lmaan liittyvillä taludellisilla rajitteilla ei le kvinkaan suurta merkitystä Sumen imaglle. Yhden vastaajan mukaan halvan maan kuva li aluksi ylivaltainen, mutta nyt se n hajamassa eikä siitä tulevaisuudessa jää mitään. Tisaalta eurppalaisen laadun ja halpuuden yhdistelmä edisti käsitystä Sumesta ainutlaatuisena lmamaana. Nykyään tämän tekijän hiipuminen vitaneen hyväksyä suhteellisen helpsti myöntämällä, etteivät eurppalainen laatu ja halpuus vi kulkea käsi kädessä. Sumea pidetään ensisijaisesti mökkilmakhteena muiden lmatyyppien llessa lähinnä lisävaihtehtja, jtka eivät varsinaisesti liity Sumi-ideaan. Nin 80% turisteista lähtee Sumeen nimenmaan viettämään villiä mökkilmaa lunnn helmassa. Lasten huvipuistt vat tärkeä sa Sumen imaga. Kuten yksi haastateltava ttesi, ihmiset, jtka eivät tiedä maasta ikeastaan mitään, vat jka tapauksessa kuulleet jtain vesi ja huvipuistista. Mnilla turisteilla Sumi asssiituukin ensisijaisesti perhelmaan. Sumen imagn analyysi paljastaa, että jissakin mielikuvan satekijöissä yhdistyy lma Sumessa ja Venäjällä susittu dachalma siis lunt, rauhallisuus, hiljaisuus, kdin läheisyys. Muutamissa haastatteluissa tdellakin mainittiin eri yhetyksissä sanat dacha ja dachalmailijat. Dachan/mökin symblia vinee menestyksellä käyttää perinteisten Sumen lmamutjen mainnnassa, nhan sitä paitsi mnilla Venäjän histrian kulttuurihenkilöillä llut dachja Sumessa. Kuitenkin sellaiset mielikuvan kmpnentit kuin hyvä eklgia, turvallisuus, järjestys ja eurppalaisuus asettavat Sumi-lman tavallisen venäläisen dachalman edelle. Vi sana, että Sumen mökkilma n samaa kuin dachalma, mutta paljn parempaa, esim. ilman hyttysiä. Sumeen tekee mieli palata uudestaan: krkeatasinen mukavuus, turvallisuus, hyvä ilmast ja eklgia. Sumen imagsta näyttävät siis periaatteessa negatiiviset kmpnentit puuttuvan. Kuitenkin yksi vastaaja usk mskvalaisilla levan pietarilaisia kielteisempi mielikuva Sumesta. Mskvalaisten mielestä Sumi n halpa ja tylsä, he saivartelevat matkista ja majituksesta. Pietarilaiset ymmärtävät Sumen ikein, käyvät siellä mielellään, kyselevät aktiivisesti uusia matkja, pitävät maata kknaisuudessaan mukavana ja laadukkaana lmakhteena Venäläisten kuluttajien tietämys Sumen kesämatkailumahdllisuuksista Ptentiaalisten turistien tietisuutta Sumen kesämatkailumahdllisuuksista kskevat vastaajien mielipiteet jakautuivat. Ainastaan 14 vastaajaa pitää infrmaatin määrää riitävänä, ja 12 vastaajan mielestä kuluttajien tietisuus n parantunut. Lput pitävät tilannetta tällä alueella ngelmallisena, esimerkiksi talvilma Sumessa n paljn tunnetumpi kuin kesälmanviettmahdllisuudet. Jistakin mielenkiintisia lmakhteita (esimerkiksi vesipuistja) sisältävistä alueista n saatavilla liian vähän tieta. Mnet vastaajat krstivat eri alueita kskevan tiedn lisäämisen tarvetta. Liian vähän levitetään tieta kesämatkista, kukaan ei liiemmin infrmi turisteja. Matkailijat vat kiinnstuneita Sumesta, mutta maata pidetään enemmän talvimatkailumaana. Tarvitaan lisää infrmaatita ja kuluttajamainntaa Sumen kesämatkailumahdllisuuksista. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 13

14 Matkailun edistämiskeskuksen timinta Sumeen suuntautuvan kesämatkailun mainnnassa ja tiedttamisessa sai vastaajilta krkean arvsanan, mutta muiden sumalaisten sapulten aktiivisuudessa nähtiin parantamisen varaa. Ainastaan MEKin pnnistelujen ansista viimeisinä kahtena vutena mskvalaisilla n llut mahdllisuus tutustua Sumeen, kska sumalaiset itse mainstavat hyvin vähän sumalaiset yritykset eivät le kiinnstuneitä mainnnasta. Yksi vastaaja mainitsi yhden ilmeisen tärkeän seikan kuluttajien infrminnissa : Meillä n paljn infrmaatita timistssa, mutta kukaan ei pysty timittamaan sitä ihmisille. Tieta n paljn, mutta se ei useinkaan löydä perille. Tinen asiantuntija vahvisti tämän humautuksen tteamalla, että esitteitä ja muita mainsmateriaaleja ei juurikaan le tarjlla paikissa, jissa ihmiset liikkuvat (myymälät, elkuvateatterit, teatterit). Näin llen asiakkaan tullessa matkatimistn vaaditaan paljn työtä, jtta hänelle saa myytyä matkan Sumeen. Hän myös krsti, että suurin sa uusista asiakkaista tulee ystävien tai sukulaisten susituksesta. Yleisesti vi sana, että ptentiaalisille yksityisille asiakkaille suunnattu tiedtus n puutteellista, sillä mnet infrmateriaalit eivät heitä saavuta. Haastatteluissa tdettiin nimenmaan perhe- ja lapsimatkailun levan hyvin esillä mediassa. Vastaavien televisi-hjelmien jälkeen asiakkaita n tullut matkatimistn pyytämään matkja Muumimaailmaan. Kuitenkin aikuisten lmamahdllisuuksista kerrtaan liian vähän. Yksi vastaajista ehdtti perhelmaesitteiden teka ja erilaisten käytännöllisten neuvjen sisällyttämistä niihin. Tinen sallistuja valitti, että viime aikina n tullut aiempaa vähemmän venäjäkielisiä ja enemmän vieraskielisiä materiaaleja Venäläisten turistien ngelmia Suurin sa palveluihin liittyvistä venäläisturistien ngelmista aiheutuu lähinnä maainfrmaatin puutteesta ja tttumuksesta etelämaiden palvelutyyliin. Htellien tähtilukituksen puuttuminen n ngelma eritten kalliiden matkjen yhteydessä, jllin edellytetään majitusta neljän tähden htelleihin. Turisti saattaa vaikkapa dttaa laukunkantajia, mutta tdellisuudessa hän jutuukin kantamaan tavaransa itse. Muita maita suurempi itsepalvelun paintus aiheuttaa Sumessa turisteille aluksi eräänlaisen shkin, mutta sitten he speutuvat timimaan maassa maan tavalla. Kielteisten ensivaikutelmien välttämiseksi n lmailijille kerrttava asiista etukäteen. Sumessa ei juurikaan le etelän khteiden tapaan viihdehuveja järjestäviä ppaita ja muita viihdyttäjiä. Tdennäköisesti tällaiset palvelut vat ristiriidassa Sumelle tyypillisen tungettelemattmuuden, hiljaisuuden, rauhallisuuden ja yksinäisyyden ilmapiirin kanssa. Siitä hulimatta tulee selvittää, kuinka paljn venäläiset matkailijat kaipaavat tällaisia viihdepalveluita lmakhteessa, sillä lmanviettpaikkjen viihdyttäjillä n Venäjällä n pitkät perinteet. Yksi vastaaja humautti, että Turkkiin verrattuna sumalaisten htellien ruka-annkset vat liian pieniä. Usein mainittiin myös pysäköintingelmat sekä sakt väärästä pysäköinnistä, tutkanpaljastimen käytöstä ja ylinpeudesta. Mnet turistit eivät tunnu humaavan eri tekijöiden riippuvuussuhteita. Esimerkiksi Sumessa vietettävän lman etuna n luntn eristäytymisen mahdllisuus, mutta tisaalta majapaikan läheisyydestä ei sitten löydykään kauppja: lman klmantena päivänä vi käydä ilmi, että täytyy staa lisää elintarvikkeita ja lähin myymälä n 5-10 km päässä. Yllämainitut ngelmat pystytään helpsti ratkaisemaan tiedttamalla lmailijita hyvissä ajin kansallisen lmanvietn erikisuuksista. On mielenkiintista, että ne matkanjärjestäjät, jiden asiakkailla ngelmia ei juuri le llut, yhdistävät tämän ilmiön tavallisesti maan sivistystyöhönsä kuluttajien keskuudessa. Täytyy selittää ikein. Js selittää ikein, ei ngelmia synny. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 14

15 Tietysti vastuu asiakkaiden tiedttamisesta n suurimmaksi saksi matkaa hitavalla matkatimistlla. Kuitenkin sekä MEK että muut sumalaiset taht vivat tehdä paljn tällä saralla. Seuraavaa kahta ngelmaa n vaikeampi ratkaista, mutta ne aiheuttavat eniten vaikeuksia venäläisille turisteille. Sumalaisen sapulen justamattmuuden eli dead line -ngelman mainitsi is jukk matkanjärjestäjiä. Venäläiset turistit evät aina vi suunnitella lmaa etukäteen, minkä lisäksi he haluavat itse valita lmansa ajankhdan eivätkä lmailla sillin, kun se sumalaisille spii. Js Sumessa halutaan kehittää pitkien lmien hella myös lyhytlmatutteita, n tämä ngelma ehdttmasti ratkaistava. Matkailijiden kielitait n Venäjällä hunmpi kuin kuin Länsi-Eurpassa, mutta etelän khteissa asiakaspalvelussa työskentelevät hallitsevatkin venäjän alkeet. Sumessa vaikeuksia ei synny ainastaan kmmunikinnissa, vaan htelleista usein puuttuvat myös venäjänkieliset infmateriaalit. Jskus ikävystyneet asiakkaat saavat tieta lähellä sijaitsevasta huvipuiststa tai stskeskuksesta vasta lman lpussa. Kielivaikeudet vat Sumessa erityisen akuutteja, kska matkalla llaan usein yksityisesti eikä pasta/tulkkia le. Niinpä venäjänkielisten infmateriaalien lemassal n hyvin tärkeää. 5. SUOMEN KESÄMATKOJEN MARKKINASEGMENTIT JA KULUTTAJIEN MIELTYMYKSET 5.1. Sumen susi eri kuluttajaryhmien keskuudessa Vastaajien enemmistön mukaan lmaa Sumessa susivat erilaiset ssi-demgrafiset ryhmät, vaikka kaikki vastaajat puhuvatkin lähinnä sen susista lapsiperheiden keskuudessa. Vanhempien ikä n tavallisesti vutta, mutta tisinaan lapsiperhe vi kstua myös isisästä, isäidistä ja lastenlapsista. Jskus lapset myös lähtevät lmalle hitajan kanssa ja vanhemmat käyvät viiknlppuna. Sumi kiinnstaa erilaisia väestöryhmiä se n universaali lmakhde. Yksi haastateltu muistutti, että naiset lähtevät Sumeen useammin kuin miehet. Tdennäköisesti tämän syynä n se, että useimmiten äiti lähtee lapsen kanssa, ellei kk perhe pääse lmalle. Samansuuntaisia tulksia n saatu myös aiemmassa tutkimuksessa. Matkatimistjen edustajat mainitsivat myös iäkkäät ihmiset, jtka eivät matkusta ainastaan saattajina, vaan myös itsenäisesti. Pienistä tulistaan hulimatta eläkeläiset eivät aina välttämättä sta halvimpia matkja, sillä jskus esimerkiksi aikuiset varakkaat lapset vivat staa matkja iäkkäille vanhemmilleen. Pyrimme hukuttelemaan asiakkaita nimenmaan lähialueiltamme. Kun lähdetään kauempaa, n lisävaikeuksia halutaan pitempiä ja yksilöllisesti räätälöityjä matkja. Nuris mainitaan ainastaan halpjen matkjen yhteydessä. Saaduista vastauksista vidaan päätellä, etteivät Sumeen suuntautuvat kesämatkat le nurisn keskuudessa kvin susittuja Matkjen tyypit ja niiden susi eri markkinasegmenteissä Suurin sa tutkimuksessa mukana lleista matkanjärjestäjistä myy kaikkia Sumen kesämatkjen tyyppejä ja pystyy vertailemaan eri lmavaihtehtjen susita. Kuitenkaan nämä arvit eivät Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 15

16 yleensä liity markkiniden tilanteeseen kknaisuudessaan, vaan kyseisen yrityksen miin painpistealueisiin. Erittäin susittu n mökkilma, tämän seikan mainitsi 14 vastaajaa. Susissa vat myös meriristeilyt (9 vastaajaa) ja kulttuuri- ja kiertmatkat (8 vastaajaa). Myös muita vaihtehtja mainittiin muutamissa yrityksissä susituimpien jukssa, mutta harvemmin. Mökkilmalle haluavat ihmiset pyrkivät yksinäisyyteen ja valitsevat paikan, jssa n vähän ihmisiä. Vähemmän susittua n kymmenen vastaajan mukaan kalastus, jka n matkjen kallein tyyppi. Kuitenkin eräs vastaaja mainitsi, että n lemassa ns kalastuspaketteja, jtka vat mahdllisia eri ssiaalilukille. Kenties kannattaisi lisätä tämän tyyppisiä tarjuksia. On mudstunut kuluttajatyyppejä, jtka pitävät Sumen turistimatkjen erilaisista vaihtehdista: mökkilma hukuttelee ensisijassa varakkaita lapsiperheitä tähän vaikuttaa paitsi lapsen lemassal, myös suhteellisen krkeat tult. Tavallisesti tällaisten perheiden vanhempien ikä vaihtelee 25 vudesta 45 vuteen, jskin puhuttiin myös nurista perheistä. Tässä yhteydessä mainittiin myös ystäväprukat ja aviparit, mutta harvemmin. Tdettiin, että nurisa mökkilma ei juuri kiinnsta. Lapsiperheet pitävät lasten ja aikuisten erikishjelmista. Ryhmämatkille mnet lähtevät yksin, mikä aiheuttaa meille lisävaikeuksia majituksessa. Kiert- ja kulttuurimatkja pidettiin erittäin hukuttelevina iäkkäille ihmisille ja kululaisille. Tämä lmamut n justavampi rahallisesti ja mahdllinen pien ja keskitulisille ihmisille. Kiertmatkat n lähes aina matkatyyppi, jsta puhuttiin nurisa kiinnstavana. Yksi vastaaja mainitsi älymystön kiinnstuksen tällaisia matkja khtaan. Viiknlppumatkja susivat mnenlaiset ssiaaliryhmät. Tässä yhteydessä ei le erikseen mainittu perheitä, vaan päänvastin yksi vastaajista krsti,että tälläisille matkille lähdetään yksin. Tinen vastaaja ttesi, että tälläiset matkat vat mielenkiintisia nurislle. Aktiivilmasta kiinnstuneet eivät lähde Sumeen, vaikka siellä vi pyöräillä, mela ja laskea kskia. Etelän khteet ja meri hukuttelevat enemmän. Yhdistelmämatkat vat susittuja eläkeläisten keskuudessa tutustumiskäyntien takia. Niille lähtevät myös keski-ikäiset, vutiaat ihmiset päästäkseen irti arjesta. Yhden vastaajan mukaan mnipuliset yhdistelmämatkat vat susittuja krkeatulisten ihmisten keskuudessa. On periaatteessa mahdtnta määritellä yhtä risteilyjä susivaa ryhmää. Mnet krstivat, että risteilyt kiinnstavat kaikkia kuluttajaryhmiä. Jtkut vastaajat yrittivät valita erilaisia segmenttejä, mutta tulksena n kuitenkin hyvin mnipulinen kuva: keski-ikäiset, iäkkäät, lapsettmat parit, lapsiperheet, ystäväprukat, individuaalit, keskituliset ihmiset jne. Sumen kalastusmatkilla käyvät tavallisesti varakkaat ihmiset, jk yksinäiset miehet tai aviparit, jissa nainen n miehensä kiinnstuksista riippuvainen. Kalastus n kallista, eikä kalastajia le kvin palja. Mnet pitävät kalan syömisestä, mutteivat pyytämisestä. Bussimatkja pidetään edullisina, minkä vuksi niiden yhteydessä mainittiin yleensä pienitulisina pidetyt ryhmät; eläkeläiset ja nuris. Yleensä santtiin näiden kahden ryhmän levan kiinnstuneita mistä tahansa halvista matkista, etenkin risteilyistä ja tutustumiskäynneistä. Nurisa kiinnstavat myös leirintäaluematkat. Suurin sa haastatelluista pitää tällä hetkellä ryhmämatkja susituimpana matkavaihtehtna Sumeen, mutta muutamat uskvat individuaalimatkjen kasvavan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä niiden ngelmana n krkea hinta. Individuaalimatkista pitävätkin krkeatuliset ryhmät, sekä kalastajat ja aktiivilman harrastajat. Halpja ryhmämatkja susivat kululaiset ja piskelijat, nuris kknaisuudessaan sekä eläkeläiset. Jtkut vastaajat arviivat, että ryhmämatkille lähtevät myös aktiivilman harrastajat. Perheetkin mainittiin tässä yhteydessä, mutta ne kuitenkin susivat perhematkja. Kaikki eivät vi staa yksilöllisiä matkja, pääasiassa niitä stavat varakkaat ihmiset, jtka lmailevat Sumessa pitkään ja lepäävät hyvin. Vähemmän varakkaat lähtevät ryhmämatkille, harvin stavat Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 16

17 mökkilman ja krkeintaan lyhyeksi ajaksi. Iäkkäät ihmiset susivat isjen kaupunkien htelleja ja kulttuuri- ja kiertmatkja. Asiantuntijat eivät pystyneet erttamaan eri lmatyyppejä susivien eri asiakasryhmien mieltymyksiä. Ainana pikkeuksena livat perhelman viettäjät, jtka tivvat sekä lasten huvipuistn että kalastuspaikkjen sijaitsevan mökin läheisyydessä. Muutamat matkanjärjestäjät muistuttivat, että usein asiakkaat vat mielissään, js heidän matkansa sattuu maassa vietettävän juhlan tai tapahtuman (näyttelyt, festivaalit) ajankhtaan Markkinilta puuttuvat tutteet Suurin sa vastaajista (17 haastateltua) n sitä mieltä, että venäläiset matkailijat eivät juuri kaipaa uusia tutteita. Tiset päinvastin livat sitä mieltä, että uusia tutetyyppejä n kehitettävä. Näin saataisiin pidettyä maassa sellaiset turistit, jtka kaipaavat jtain uutta ja jtka vaihtehtjen puutteessa saattavat seuraavaksi matkakhteekseen valita jnkin muun maan. Haastatteluissa tulivat esille mm. seuraavat ptentiaaliset matkailututteet: Metsästys Lapin matkat Sienien keräily ja marjjen piminta Kululaisten leirit, jissa n vanhemmilla mahdllisuus käydä viiknlppuna Uudet mnipuliset lasten hjelmat Parantla-kylpylälmat 5.4. Matkjen tistuvuus Vastaajien enemmistö (16) ttesi, että humattava määrä turisteja lmailee Sumessa sekä talvella että kesällä. Mnet liittävät tämän ilmiön siihen seikkaan, että talvi ja kesälma maassa eravat tisistaan humattavasti. Talvimatkjen psitiivisen kkemuksen jälkeen mnet matkailijat haluavat kkeilla lmaa Sumessa myös muina vudenaikina. On myös lemassa is ryhmä vakituisia asiakkaita, jtka lmailevat Sumessa usein, sekä talvella että kesällä. Kuten yksi vastaajista sani matka Sumeen n tistuva matka. Js asiakkaalla näkee yhden Sumen viisumin, niin se ei jää ainaksi. Ihmiset palaavat Sumeen, kska se n tdellakin se paikka, jssa ihmiset lepäävät. Siksi he tavallisesti valitsevat viikn talvella ja viikn kesällä. Vain kahden vastaajan mielestä Sumessa käyvät kesällä ja talvella ehdttmasti eri ihmiset. Yhdessä yrityksessä taas li havaittu tistuvien käyntien suuden levan äärimmäisen alhainen. Yhden vastaajan arviiden mukaan Sumen talvimatka ei edistä halua lähteä maan kesällä ja vastaavasti kesälma ei aiheuta kiinnstusta talvilmaan. Tällaiset mielipiteet livat tutkimuksessa kuitenkin harvinaisia Venäläisten asiakkaiden mukavuusvaatimukset Venäläisten asiakkaiden vaatimukset Sumen lman mukavuudelle vat matkanjärjestäjien mielestä suhteellisen krkeita. Tavallisesti halutaan 3-4 tähden htellista (10 vastaajaa) tai keskitasa krkeammasta 4-5 tähden majituksesta (12 vastaajaa). Ainastaan yhden yrityksen asiakkaat susivat 2-3 tähden htelleja. Vastaavat vaatimukset kskevat myös matkustamista: mnet asiakkaat haluavat mahdllisuuden vukrata lman ajaksi autn päästäkseen liikkumaan helpmmin ja matkustamaan muille Sumen alueille tai jpa Rutsiin. Nuris valitsee yleensä halvempia htelleja ja jpa leirintäalueita. Varakkaat asiakkaat haluavat jskus 5 tähden htellin tai mökin. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 17

18 Individuaalit susivat tietenkin mukavampaa lmaa, ttavat krkeampitasisen majituksen ja junassa kahden hengen sastn neljän hengen sastn asemesta. Perheet valitsevat edullisemman vaihtehdn. Tutkittujen matkanjärjestäjien lman pituus ja matkan hjelma vaikuttavat paljn. Js lähdetään muutamaksi päiväksi, niin vaatimattmampikin majitus riittää, kska htellissa llaan vain vähän aikaa. Js taas mennään viikksi mökkiin, niin halutaan majittua mukavammin. Krkean tasn mökissä tulee venäläisten turistien mukaan lla lämmin ja kylmä vesi, WC, sähkö, takka ja sauna. Astianpesuknetta arvstetaan myös mökissä suuresti. Suurta kiinnstusta venäläisten turistien keskuudessa herättää niiden kylpylähtellien mukavuus, jissa kylpyläsastn käyttö sisältyy hintaan. Kaupunkihtellille n tärkeää sijainti keskustassa ja laatulukitusta vastaava infrastruktuuri. Jskus varsinkin htellimajituksessa asiakkaat jutuvat tilanteeseen, jssa heidän dtuksensa htellin tassta eivät tteudu, esimerkiksi htellissa ei le matkalaukkujen kantajia, vaikka asiakkaat vat sellaisia dttaneet. Tämän perusteella yksi vastaajista päätteli, ettei Sumessa le krkean tasn mukavuutta ja se n suuri ngelma. Kknaisuudessaan venäläiset turistit vat kuitenkin tyytyväisiä heille tarjttuun mukavuuden tasn. Varsinkin tämä kskee mökkejä, jita alitajunnassa verrataan venäläisiin dachihin, jissa ei le edes mukavuuksia astianpesukneista puhumattakaan Sumen eri alueiden susi Erittäin susittuja venäläisten asiakkaiden keskuudessa vat asiantuntijiden enemmistön mukaan järvi-sumi, Helsinki, Turku ja Tampere, siis Keski-, Itä- ja Etelä-Sumi eli Venäjän rajan läheiset alueet. Vähemmän susittuina alueina pidettiin Phjanmaata, Phjis-Karjalaa, Kupita ja melkein kaikissa vastauksissa Lappia: mnien vastaajien mielestä ei le tarvetta saada asiakkaita kiinnstumaan k. alueen kesälmasta. Kuitenkin suurin sa yhtyi mielipiteeseen, että Lapin ptentiaalia visi hyödyntää paremmin. Samaan aikaan itse matkatimistjen virkailijat uskvat yleisesti, että Lappi n ihana kesälmakhde. Yksi vastaajista krsti, että suuri jukk ulkmaalaisia lmailee kesällä Lapissa, jten asia ei le kiinni alueesta itsestään, vaan sen asemasta Venäjän markkinilla. Perusngelmat vat matkjen kallis hinta ja perille matkustamisen hankaluus. Lappi n varsin kaukana rajalta, jten asiakas jutuu lentämään. Erään vastauksen mukaan charter-lennt sinne vat mahdttmia, jten asiakas jutuu epämukavasti vaihtamaan knetta Helsingissä. Vastaajat krstivat spivien vierailukhteiden puutetta sekä sumalaisten yhteistyökumppaneiden vähäistä kiinnstusta markkinida Lappia Venäjällä. Yhden vastaajan mukaan sumalaiset yritykset vat keskittyneet talviseen Lappiin, ja venäläisellä sapulella n vähän infmateriaaleja Phjis-Sumen kesälmasta. Muutamilla vastaajilla li ideita kesä-lapin myynninedistämiseksi venäläisillä markkinilla. Lähinnä tivttiin lisää mainntaa ja infrmintia sekä alempia hintja (mnien mielestä tämä n avainasia Lapin markkininnissa), myös matkustustapja tulisi kehittää matkailijaystävällisemmiksi. Yksi vastaajista myös tivi Lappiin rakennettavan nykyaikaisia ainutlaatuisia huvipuistja, tinen taas ehdtti mainskampanjaa teemalla Julupukki n tavattavissa kesälläkin. Mielipiteet Lapissakäynnin sisältävistä ryhmämatkista vaihtelivat; tisten mielestä ne vivat edistää alueen susita, tisten mielestä kk ajatus n järjetön. Venäläisten turistit vi saada kiinnstumaan Lapista, mutta se n vaikeata. Alue n kyllä mielenkiintinen myös kesällä. Täytyy hukutella kalastuksella. Siellä n enemmän infrastruktuuria kuin keskisassa. Täytyy pikkuhiljaa alkaa markkinida tätä aluetta kesälmakhteena. Vastaajien mielestä kannattaakin kesä-lapin markkininnissa keskittyä ensisijaisesti kalastuksen harrastajiin. Mahdllista lisi esimerkiksi mainsmielessä tehdä erityisiä edullisia kalastusryhmämatkja, kun muuten kalastusta Sumessa pidetään kalliina harrastuksena. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 18

19 5.7. Sumen-matkjen hinnat ja kuluttajien arvi niistä Suurin sa tutkimuksen santtajista (14 vastaajaa) tarjaa Sumi-lmaa asiakkailleen suhteellisen kalliina vaihtehtna. Kahdeksan yritystä pitää lmaa varsin kalliina ja vain klme yritystä halpana. Kuitenkin venäläiset matkanjärjestäjät tarjavat kuluttajille erittäin mnenhintaisia Sumen matkja. Suurin sa matkanjärjestäjistä mainitsi halpana vaihtehtna 1-2 päivän matkat, jiden hinta vi kuitenkin vaihdella yhden päivän matkan dllarista kahden päivän matkan 200 dllariin. Jidenkin matkanjärjestäjien mielestä edullisia vat 6-7 päivän matkat 200 dllarilla. Keskimäärin edullisten matkjen päivähinta n 30 dllaria. Suu säkkiä myöten valittavana n matkja eritulisille ja eri-ikäisille asiakkaille. Kalliit vaihtehdt vat vielä mnipulisempia: niiden kest vi vaihdella 4 päivästä 30 päivään ja hinta 205 dllarista 3500 dllariin. Päivähinnan vaihtelu n näin llen suurta; dllaria; keskimäärin kalliin matkan päivähinta n hieman alle 150 dllaria. Tässä näkyvät itse yrityksen pririteetit ja sen rientituminen tiettyihin asiakasryhmiin. Erittäin susittuja sassa yrityksistä vat 5 päivän matkat, tisissa- 6-9 päivän matkat. Käytännössä jkainen asiakas vi siis löytää spivan vaihtehdn. Mnet vastaajat krstivat, että he tarjavat kaikkien matkatyyppien lisäksi kaikkia hintavaihtehtja, vaikka jitakin matkatyyppejä pidetään kalliina (kalastus), tisia halpina (bussimatkat ja viiknlppumatkat) ja tisia taas keskihintaisina (mökkilmat ja yhdistelmämatkat). Kuitenkin samaan aikaan yksi vastaajista muistutti, että esimerkiksi kalastuslmalla n mahdllista vukrata edullinen mökki ja nkia, tai tisaalta vukrata mttrivene ammattippaan kanssa. Ryhmämatkat vat lunnllisesti individuaalimatkja halvempia ja sellaisina niitä turistit pitävätkin. Muutama haastateltu n sitä mieltä, että pietarilaisten matkailijiden ansista Sumi n saanut venäläisten keskuudessa halvan matkakhteen imagn, vaikkei tämä tdellisuudessa pidäkään paikkaansa. Kuitenkaan erittäin kalliin maan imag ei sekään le ttuudenmukainen etenkään muihin Skandinavian maihin verrattuna. Vastaajista 2/3 arvelee, että venäläiset turistit pitävät Sumen-matkja mahdllisina, 1/ 3 taas kalliina. Kukaan ei pidä Sumea halvan lman maana. Me emme päätä lman hintaa, vaan sen tekee sumalainen matkanjärjestäjä, jka antaa meille hinnan. Siksi mskvalalisilla markkinilla kaikilla kyseistä khdetta myyvillä n suhteellisen samat hinnat, ja hintamme riippuvat vahvasti yhteistyökumppaneistamme. Viime aikina n llut havaittavissa surullinen trendi, että sumalaiset yhteistyökummapnit krttavat hintja. Se ei vi jatkua lputtmiin, kska hinnat vat j muutenkin sulaisia varsinkin uutena vutena. Hinnankrtusten takia pelkäämme menettävämme san Sumen matkailijista. Hinnat vat nusseet merkittävästi ja jskus ihan perusteettakin. Tietyn matkatyypin ihannehintaa n vaikeata määritellä, sillä matkan knkreettinen sisältö ja asiakkaan tivmukset vaikuttavat paljn. Tiset vastaajat väittävät tekevänsä knkreettisesti työtä jkaisen asiakkaansa kanssa saattaakseen spusintuun tämän tivmukset ja rahalliset resurssit. Tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella vidaan arviida seuraavat ptimaaliset hinnat eri matkatyypeille: Kiert- ja kulttuurimatkat 250 dllaria/aikuinen (vastaukset vaihtelevat 200 dllarista 650 dllariin) Meriristeily 350 dllaria/vk/aikuinen (250 dllarista 1000 dllariin) Kalastus 400 dllaria/vk/aikuinen Viiknlppumatka 150 dllaria/aikuinen Yhdistelmämatka 400 dllaria/vk/aikuinen Mökkimatkjen ideaalihinnan arviintia vaikeuttaa se, että samassa mökissä vi asua useita henkilöitä. Keskimäärin se n dllaria/mökki ja nin dllaria/vk/henkilö. Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 19

20 6. MATKANJÄRJESTÄJIEN Y HTEISTYÖ SUOMALAISEN OSAPUOLE N KANSSA 6.1. Yhteistyö Matkailun edistämiskeskuksen kanssa Matkailun edistämiskeskuksen työ sai matkatimistjen edustajilta varsin krkean arvsanan. Yksi vastaajista krsti, että Nrjan edustustn rinnalla sumalaisen edustustn työ n erittäin hyvää. Pietarin MEKin timistn työ sai myös kiitsta. MEKin työn mnet aspektit vat matkanjärjestäjien mielipiteiden mukaan erittäin tärkeitä heidän työssään; yleisimmin mainittiin seuraavat yhteistyömudt: Yhteinen mainnta Apu sumalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa syntyvien ngelmien ratkaisemisessa Mains- ja infmateriaalien timittaminen matkanjärjestäjille Sumen-matkja myyvien venäläisten matkanjärjestäjien välisen yhteistyön krdininti Mainsmatkat ja pintmatkat venäläisten matkatimistjen virkailijille Vastaajien enemmistö krsti, ettei heille käytännössä synny mitään ngelmia yhteistyössä MEKin kanssa. Kritiikkiä saikin ikeastaan vain TV:n uuden vuden kampanja (yksi vastaaja). Mnet haastateltavat kertivat mia ehdtuksiaan myynninedistämistimenpiteiksi. Erityisen usein MEKin tivttiin järjestävän enemmän yhteisiä prjekteja ja etenkin yhteistä mainntaa. Lisäksi MEKin tulisi parantaa kmmunikintia matkanjärjestäjien kanssa ja vastata heidän kyselyihinsä npeammin kutsua matkanjärjestäjiä kkuksiin aiempaa useammin, sillä tämä edistää heidän välistä yhteistyötään tiedttaa aktiivisemmin järjestämistään tapahtumista (mnet valittivat saavansa tieta tapahtumasta vasta, kun se n j lppumassa) timia aktiivisemmin sumalaisten yritysten kanssa, selittää heille venäläisten asiakkaiden vaatimuksia ja susitella heille hintaplitiikan muutksia ja lisäpalvelujen järjestämistä järjestää Sumen päiviä, eri sumalaisten kaupunkien päiviä jne. tehdä työtä matkanjärjestäjien lisäksi myös lehdistön kanssa ja tilata heiltä artikkeleita Sumesta sekä tehdä työtä urheilu -, teatteri- ja taidejärjestöjen kanssa timittaa esitteitä matkatimistjen asiakasjakeluun lisätä venäjänkielisten infmateriaalien määrää lisätä Sumen mainntaa ja tiedttamista Sumen kesälmamahdllisuuksista Ainana ngelmana n se, että sumalaiset matkanjärjestäjät eivät halua tulla vastaan hinnissa tai matkan ajankhdassa. Haluaisimme, että sumalaiset lisivat justavampia. Tässä asiassa dtamme MEKin apua. Mnet tivmukset kertvat jnkinlaisesta kilpailusta erityyppisten matkatimistjen välillä: yksi asiantuntija tivi MEKin pyytävän lähetystöä supistamaan Sumen matkja myyvien matkatimistjen määrää, tinen tivi esitteissä mainittavan Sumen matkjen myynnin jhtavia matkanjärjestäjiä. Myös pulueettmuutta kaivattiin: Sumi kesälmak hteena venäläi sten matkanj är j estä jie n näkemyk si ä 20

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Geometrinen piirtäminen

Geometrinen piirtäminen Gemetrinen piirtäminen Nimet: Piirtäkää gemetrisesti nelikulmi, jnka kaikki sivut vat yhtä pitkät. Valmistautukaa selittämään muille, miksi piirtämistapa timii. Opettajalle Ehdtus tunnin rakenteesta: Alustusvaihe

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen 2012 Vaaratilanteet - ilmittaminen ja hyödyntäminen Tilastllisesti yhtä vakavaa tapaturmaa khden sattuu samankaltaisessa työssä: 1 10 30 600 Vakava tapaturma Lievä tapaturma Materiaalivahink Vaaratilanne

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

D 107-N. Toimikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä. IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän toimintasuunnitelma

D 107-N. Toimikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä. IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän toimintasuunnitelma D 107-N Timikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän timintasuunnitelma Mikä n työryhmän päämäärä? Työryhmän timinta alitettiin vunna 2006, jllin

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) luokitellut kommentit

Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) luokitellut kommentit Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) lukitellut kmmentit Timintatavat + -Käyttäjälähtöisyys, asukaslähtöisyys Käyttäjälähtöisesti, käyttäjien alitteesta suunnittelu, esim. skeittipuistt, nurten leskelutilat,

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

ZA5912. Flash Eurobarometer 382 (Rail and Urban Transport Passenger Satisfaction) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5912. Flash Eurobarometer 382 (Rail and Urban Transport Passenger Satisfaction) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA9 Flash Eurbarmeter 8 (Rail ad Urba Trasprt Passger Satisfacti) Cutry Questiaire Filad (Fiish) FL 8 - Rail - FIF D Mikä ik lette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaaja sukupuli Mies

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke

PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke Virkistyskäyttöteemaryhmän klmas kkus tiistaina 25.1.2011 kl 13-15.30 Marttilan kunnantal, Härkätie 773, Marttila Läsnä Taija Ranta,

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus

Yrityksen maksut -palvelu. Palvelukuvaus Yrityksen maksut -palvelu Palvelukuvaus Sisällys 1 Sanmakuvaukset... 3 1.1 Maksutimeksiant asiakkaalta pankkiin... 3 1.2 Palaute pankista asiakkaalle... 3 1.3 Maksun peruutuspyyntö... 4 2 Edellytykset...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

Melonta- ja soutuliiton yleisiä periaatteita koskien valintoja

Melonta- ja soutuliiton yleisiä periaatteita koskien valintoja Sumen melnta- ja sutuliitt ry 20.2.2014 Melnta- ja sutuliitn yleisiä periaatteita kskien valintja a. Valinnat ja taludellinen tuki Valinnat hyväksyy SMSL:n Kilpailu- ja valmennusvalikunta lajivastaavan

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry:n vastaukset Kennelliiton kyselyyn uusittavista vakiosopimuslomakkeista

Saksanseisojakerho ry:n vastaukset Kennelliiton kyselyyn uusittavista vakiosopimuslomakkeista Saksanseisjakerh ry:n vastaukset Kennelliitn kyselyyn uusittavista vakispimuslmakkeista 1. Astutusspimus - Ehdtamme seuraavaa lisäystä spimukseen: Urksen mistaja vakuuttaa kertneensa tiedssa levat kiran

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot