S A h L. 50-vuotta. nro

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A h L. 50-vuotta. nro 1 2010"

Transkriptio

1 S A h L 50-vuotta nro

2 Kuin vaalea leipä, mutta 100 % ruista. Miten ihmeessä? Leivomme sen sinulle aivan uudella tavalla, ilman hapattamista. Siksi siinä yhdistyvät ruisleivän ja vaalean leivän parhaat ominaisuudet. Lue lisää

3 Toimitus Julkaisija ja toimitus: Suomen Ampumahiihtoliitto ry Radiokatu 20, FI SLU (09) , faksi (06) Päätoimittaja: Janne Hakala, Toimitussihteeri: Mari Uusitalo Toimitus: Heidi Lehikoinen Jami Aho Rami Toivonen Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Janne Hakala tai Mediakortti ja ilmoitushinnat: Paino: Esa Print Oy, Lahti Ulkoasu ja taitto: Studio Salokannel & Toivonen Hämeenkatu. 5, Lahti (03) Aineisto: Tilaamatta toimitettua aineistoa ei palauteta. ISSN Ilmestymisaikataulu 2010: 2 kesäkuu 3 lokakuu 4 joulukuu Nuorten ryhmien tukijat Kannessa Timo Antila Kuvan otti Jami Aho Suomen Ampumahiihtoliitto, 50-vuotta Ampumahiihtoliitto on saavuttanut 50 vuoden kunnioitettavan iän. Lajin juuret juontavat toki kauemmas. Tiettävästi ensimmäinen ampumahiihtoa muistuttanut kilpailu käytiin vuonna 1767 norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Asteittain laji kasvatti suosiotaan Skandinaviassa sotilaiden harjoittelumenetelmänä. Sotilaspartiohiihto oli talviolympialaisten kisaohjelmassa neljä kertaa, vuosina 1924, 1928, 1936 ja Suomi saavutti hopeaa kaikissa edellä mainituissa olympiapartiokilpailuissa. Lajin lähtökohtia ajatellen ei ole ihme, että Puolustusvoimien ja Suomen Ampumahiihtoliiton suhde on ollut tiivis ja läheinen heti liiton perustamisesta lähtien. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edustusurheilijat vastasivat pääosin lajin menestyksestä 60-, 70- ja 80 -luvulla. Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Esko Saira, Simo Halonen, Mauri Röppänen, Henrik Flöjt, Raimo Seppänen, Erkki Antila toivat lukuisia Olympia- ja MM-mitaleja. Sarjaa ovat täydentäneet myöhemmin Harri Eloranta 90 -luvulla ja Paavo Puurunen luvulla. Puolustusvoimien henkilöstö on ollut vahvasti mukana myös ampumahiihdon valmennustyössä. Pekka Räikkönen, Heikki Ikola ja Mauri Lahtela antoivat arvokkaan työpanoksensa Ampumahiihtoliitolle 90 -luvulla luvulla työtä ovat jatkaneet Jari Karinkanta, Juha Papinsaari ja Ville Kotikumpu. Tämän lisäksi muun muassa Olli Nepponen, Esa Haapala, Tuomas Ylä-Tuuhonen, Jouko Hongisto ja Ville Haapala ovat olleet Ampumahiihtoliiton kansallisissa sekä kansainvälisissä johtotehtävissä. PV:n ja SAhL:n intressit kohtaavat monella tavalla. Edustusurheilijamme ovat tuoneet mainetta ja kunniaa myös lajin sotilaiden arvokilpailuista. Ampumahiihdon tunnetuksi tekemisessä yleinen asevelvollisuus palvelee lajia erinomaisesti. Varusmiesten koulutukseen kuuluvassa rynnäkkökivääriampumahiihdossa tuhannet muutkin, kuin vain lajiin vihkiytyneet ammattilaiset saavat tuntumaa hiihdon ja ammunnan haasteellisesta yhdistelmästä. Ampumahiihto ei ole kuitenkaan sotilaiden yksinoikeus. Kansainvälisen huipun tuntumassa olevat edustusjoukkueemme naisurheilijat ovat oiva osoitus siitä, että lajissa voi mainiosti menestyä myös ilman sotilaskoulutusta. Ampumahiihdon harrastaminen ei edellytä myöskään rahakkaita sopimuksia tai muuta sponsorointia. Se edellyttää kuitenkin aktiivista seuratoimintaa ja innokkaita vetäjiä. Kiitän kaikkia SAhL:n seuroja kannustavasta ja pyyteettömästä työstä urheilevan nuorisomme hyväksi. Huippu-urheilu ei sen sijaan enää onnistu ilman sponsoreita ja huomattavaa taloudellista tukea. Kiitän lämpimästi Suomen Ampumahiihtoliiton tukijoita ampumahiihdolle antamastanne taloudellisesta tuesta. Ampumahiihdossa kuten muussakin urheilussa lajiliitot, urheiluseurat ja sponsorit ovat urheilijoita varten. Kannustan kaikkia nuoria, nykyisiä ja tulevia mestareita, jatkamaan ampumahiihdon parissa, asettamaan itselleen realistisia tavoitteita ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi. Sakari Honkamaa Suomen Ampumahiihtoliitto ry, varapuheenjohtaja

4 MARKO KANTANEVA Go OffRoad! SKIKE OPAS TEKNIIKKA, HARJOITTELU JA VÄLINEET Sorateiden virtuoosi Pikkuesteet eivät pidättele Skiken isoja ilmakumirenkaita. Voit laajentaa lajia, mennä asfaltin lisäksi sorateille ja epätasaisille alustoille. Tehokas tapa kesäharjoitteluun ja kuntoiluun sauvojen kanssa. Kaksi kokoa, kolme väriä: Koko 28-38, hopea Koko 38 47, punainen, hopea ja musta (jatkopalalla kokoon 52 asti) Lisäniksejä kirjasta Valmentaja Marko Kantanevan ohjeet antavat lisäpotkua lajiin. Kirjan voit ostaa jälleenmyyjältä tai tilata osoitteesta: Oppaan mukana interaktiivinen videovalmentaja: Skiket kiinnitetään omiin lenkki- tai ulkoilukenkiin. Tehokas jarru säädetään käyttäjälle sopivaksi. Isokehäiset ilmakumirenkaat. Painetta voi muuttaa alustan mukaan. Testi Hyvää: sopii periaatteessa kaikille. Toimii varauksin jopa metsäpoluilla. Tehokas jarrutusmenetelmä. Kuormittaa lähes koko kehoa. Huonoa: (TM 15/2008) Lisätiedot: Skike-koulutus, Myynti: hyvinvarustetut urheiluliikkeet kautta maan. Skike on rekisteröity tavaramerkki ja teknisesti EU-mallisuojattu. 4

5 Puheenjohtajalta Kalle Lähdesmäki Juhlivan liiton haasteita 50 toimintavuoden täyttyessä Suomen Ampumahiihtoliiton juhlavuoteen liittyy juhlinnan lisäksi myös paljon pohdittavaa. Kehittämistä vaativat asiat edellyttävät hyvää analyysia ja valmistelua. Analyyysin ja valmistelun päälle tarvitaan monipuolinen, ammattimainen ja asiallinen keskustelu sekä arviointi. Johtopäätöksinä on saatava ratkaisuja, jotka aikaan-saavat kestävän ja tavoitteiden mukaisen kehityksen Suomen ampumahiihdossa. Mitä haasteita sitten tänään on? Listaan olen tunnistanut sellaisia asioita, jotka ovat kuluneen olympiadin aikana nousseet pintaan ja joista on laajasti kannettu huolta. Kehittämistä vaativia asioita on varmasti muitakin, mutta seuraavassa nyt päällimmäisenä olevat. Käsittääkseni nämä vastaavat asiat koskevat monia muitakin lajeja Suomessa. Seuratyön kehittäminen ja tukeminen on tärkein asia. Aktiivisillakin seuroilla on liian vähän vetäjiä ja resursseja suhteessa potentiaaliseen harrastajamäärään. On kysymys siitä, kuinka kauan jaksetaan toimia ylikuormituksessa. Urheilijajärjestelmän toimivuus urheilijan kannalta. Urheilijan koulu- ja jatko-opiskeluun ei kyetä tarjoamaan riittävän tukevaa polkua resurssien, olosuhteiden tai ammattiin kouluttautumisen osalta urheilu-uran ohella. Nuorten ja aikuisikää lähestyvien urheilijoiden on liian usein mietittävä, panostanko urheilussa menestymiseen muutaman vuoden aikana vai elämään noin 40 vuoden ajanjaksolla ajatellen. Harva uskaltaa ja sitoutuu kohtaamaan molemmat haasteet yhtä aikaa. Henkilökohtaisten valmentajien lajiin liittyvän ammattitaidon kehittämisen tukeminen, läsnäolo harjoittelussa sekä henkisen valmennuksen osaaminen ja sisällyttäminen kokonaisuuteen toimii vajaasti kansainvälisen menestyksen mittareilla mitattuna. Tässä on useita kohtia, joihin olisi kyettävä löytämään ratkaisut. Liiton valmennuksen koordinoinnin niukka systemaattisuus, yhteistyön ja päämäärätietoisen sitoutumisen epätasaisuus sekä toimintamallin epäjatkuvuuskohdat eivät tuota sellaista synergiaa, tulosta ja menestystä kuin olisi mahdollista. Liiton taloudellisten ja henkilöstöresurssien niukkuus, jatkuvat minimoinnit panostuksissa, puuttuvat tukijärjestelmän osat, kuten henkisen valmennuksen tarjonta, kaluston ja kilpailuvälineiden testaus ja kehittäminen, matkustamisen rasitusta helpottavat järjestelyt, ja niin edelleen. Suomen Ampumahiihtoliiton edustajien verkostoitumisten ja suhteiden niukkuus sekä kansainväliseen toimintaan liittyvien olosuhdetekijöiden kaksinapaisuus. Asioiden edistämiseksi vaaditaan enemmän oma-aloitteisuutta ulospäin sekä parempaa dialogia myös liiton sisällä. Kaksinapainen tilanne olosuhdetekijöissä on pitänyt pitkään jännitettä liiton ja lajin piirissä mukana olevien kesken ja sitä kautta vaikuttanut toimintaan häiritsevästi. Suomalaisten ampumahiihtäjien kansainvälinen menestys ei ole yltänyt palkintopalli- tai mitalisijoille riittävän usein suhteutettuna yleisiin, liiton tai kilpailijoiden itsensä asettamiin odotuksiin. Edellä olen kuvannut keskeisiä tämän päivän haasteita suomalaisessa ampumahiihdossa. Valtaosa haasteista on kestohaasteita, eivätkä ne ole uusia. Näiden asioiden eteen on tehty töitä ja parannuksiakin on toki saatu aikaan. Ampumahiihdon kansainvälinen harrastaneisuus on lähes kolminkertaistunut mukana olevien maiden määrällä mitattuna viimeisen 30-vuoden aikana. Lajin suosio on tänään huikea. Suurimpana talviurheilulajina TV-katsojamäärällä mitattuna, ampumahiihtoon on tullut pysyvästi vaikuttamaan suuruuden ekonomia. Erityisen keskeinen tekijä ampumahiihdon kansainvälisen menestyksen aikaansaamisessa on osaaminen, ammattimaisuus sekä sitoutuminen. Kun toimintaympäristö ampumahiihdossa on rajusti muuttunut, emme ole kyenneet itse riittävästi muuttumaan. 50-vuotisjuhlavuotena Suomen ampumahiihdossa on paljon hyvää, onnistumisia ja asioita, jotka ovat hyvällä mallilla. Yli sata ampumahiihtoseuraa, joista n. 40 on aktiivisia ja vireitä, paljon innostuneita, sitoutuneita ja osaavia seura-aktiiveja eri tehtävissä, mainiot olosuhdetekijät riittävän pitkän harjoituskauden varmis-tamiseksi 2-3 paikkakunnalla, kansainvälisellä huipulla yksi urheilija, 2-3 urheilijaa lähellä huippua ja nuorissa on leveä ryhmä lähestymässä kansainvälistä huippua. Unohtaa ei pidä sitä tosiasiaa, että Suomessakin ampumahiihto pärjää hyvin TV-katsojaluvuissa muihin talviurheilulajeihin verrattuna, suurta kiinnostusta lajiin siis on olemassa. Kiitän kaikkia 50 vuoden aikana suomalaisen ampumahiihdon eteen ja kehittämiseen töitä tehneitä, vaivaa nähneitä, hikipisaroita, ilon ja pettymyksen kyyneleitä vuodattaneita. Työ jatkuu. Kalle Lähdesmäki Puheenjohtaja Suomen Ampumahiihtoliitto ry 5

6 Toiminnanjohtajan pulpetin takaa Janne Hakala Suomen Ampumahiihtoliiton kilpailukauteen 2010 ulottuva strategiakokonaisuus hyväksyttiin liiton syyskokouksessa Nykyisenkaltainen strategia on ollut erinomainen perusta liiton vuosittaisen työskentelyn suunnittelulle ja työn arvioimiselle. Jokainen mukana oleva ymmärtää tietenkin sen, että strategia on parhaimmillaankin vain paperi, eikä vielä takaa tulosten aikaansaamista. Taaksepäin aikaa arvioidessa voidaan todeta, että hyvä suunnitelma ei ole vielä edes puoleksi tehty. Kuitenkin nyt kertaalleen huolellisesti tehty pohjatyö tulee ja on tullut meitä useasti myönteisesti vastaan. Visio, arvot ja kriittiset menestystekijät SAhL:n toiminnan visio on: Mukaansa tempaavaa, monipuolista ampumahiihdon seuratoimintaa, elämyksiä, mukavaa yhdessäoloa ja kansainvälisesti menestyviä ampumahiihtäjiä. Tuon vision suunnassa on varmasti jatkossakin toimintaamme hyvä viedä eteenpäin. Liiton perustehtävä on yhdessä liiton jäsenseurojen kanssa edistää ampumahiihtoa, kesäampumahiihtoa ja niiden lajisovellusten harrastusta Suomessa. Menestyminen kansainvälisessä vaikuttamisessa ja kilpailuissa on lajin kehittymisen edellytys. Syksyllä 2007 SAhL:n toiminnan arvot kirjoitettiin auki. Tunnistamme hyvin, että esimerkiksi meitä talvella 2008 kohdanneen valitettavan doping-tapauksen käsittelyssä tuolla asialla oli myönteistä merkitystä. Strategiaamme on kirjattu kahdeksan kriittistä menestystekijää. Näiden osa-alueiden on oltava kunnossa, että toiminta etenee ja menestyy. Nyt nykyisen strategiakauden päättyessä voimme todeta, että kehittyvä seuratoiminta, tasokas valmentajakoulutusjärjestelmä, pitkäjännitteinen valmennusjärjestelmäkokonaisuus, toimiva kilpailujärjestelmä, riittävät taloudelliset resurssit, lajin olosuhteet, sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä eettisyys ja kestävän kehityksen normit täyttävä toiminta ovat niitä asioita joiden kunto ratkaisee toimintamme onnistumisen ja edistymisen. Töitä siis riittää jatkossakin. Strategiset päävalinnat Suomen Ampumahiihtoliiton strategia menneen arviointi ja tahtotilamme tulevaisuudesta Ampumahiihtoliiton toiminnan painopisteitä ovat seura- ja nuorisotoiminta, huippu-urheilu, koulutus- ja valmennustoiminta, sääntö- ja kilpailutoiminta sekä talous, markkinointi ja viestintä. Syksyllä 2007 päivitetyt liiton toimintasäännöt vastaavat myös valiokuntien järjestäytymisen osalta näitä painopisteitä. On tärkeää huomioida, että lamassa ollut valiokuntien työskentely on piristynyt. On selvää, että silloin kun haasteet ovat mittavat, kipupisteitäkin on. Tässä yhteydessä valiokunnille voidaan kuitenkin kokonaisuutena antaa plus-pisteitä yrittämisestä ja osin onnistumisestakin. Suomalaisen urheilukeskustelun kestoaihe on resurssit ja niiden riittämättömyys. Rahalla ei kaikkea saa. On kuitenkin tunnistettava, että ampumahiihtoliiton osalta merkittävä eteenpäin meno mahdollistuu vasta sitten, kun vallitseva ristiriita toimintakentän laajuuden ja resurssien vähäisyyden osalta saadaan paremmin ratkaistua. Toiminnassamme on syytä tarkastella nykyisiä toimintamalleja ja tapoja kriittisesti ja poistaa mahdolliset turhat rönsyt. Ymmärrys on kuitenkin se, että ongelmamme ei ole ensisijaisesti kulukurin säilyminen vaan lisäresurssien löytäminen. Sidosryhmätyö Liiton strategiaan on kirjattu omaksi kohdakseen sidosryhmätyöskentely. Tämä on osa-alue johon varmasti ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa on pyritty pureutumaan huolellisemmin. Tekemätöntä työtä verkottumisessa ja edunvalvonnassa on edessä jatkuvasti. Syytä on kuitenkin kirjata myös onnistumiset. Yhtenä merkittävänä onnistumisena voidaan pitää, että SAhL:n opetusministeriöltä saama perusavustus on noussut vuoden eurosta vuoden euroon. Tärkeä merkitys on Veikkauksen erinomaisesti kehittyneellä tulonjaolla, mutta on SAhL:n osuuden reilussa tuplaantumisessa myös omaa ansiotamme. Yhteistyö Olympiakomitean kanssa on ollut erittäin tiivistä ja vuorovaikutus on toiminut hyvin. Ampumahiihtoliitto on työskennellyt aktiivisesti osana Suomen Liikuntaa ja Urheilua ja on omilla avauksillaan pyrkinyt edistämään suomalaista urheilua ja liikuntaa koskevaa keskustelua. Nuoren Suomen työskentelyssä olemme olleet aktiivisesti mukana viemässä yhteisiä lasten ja nuorten urheilun teemoja eteenpäin. Liiton toiminnanjohtaja on mukana myös Nuoren Suomen hallituksessa. IBU:n toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden kanssa käydään lähes päivittäistä keskustelua ajankohtaisista asioista. IBU:n tehtävissä on mukana useita suomalaisia. Kun syksyllä 2010 järjestetään seuraava IBU:n kongressi, jossa valitaan merkittäville paikoilla uusia henkilöitä on tärkeätä, että oikealla tavalla verkottumalla ja myöskin omin esityksin onnistumme vaikuttamaan henkilövalintoihin ja sääntöpäätöksiin. Avauksemme pohjoismaisen yhteistyön käynnistämisestä poiki jo 6

7 muun muassa viime talvena ensimmäisen kerran pitkästä aikaa järjestetyt pohjoismaiset mestaruuskilpailut. Nuo kilpailut järjestettiin Hämeenlinnassa Ahveniston Ampumahiihtäjien isännyydessä. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos on yksi SAhL:n merkittävä sidosryhmä. Vuorovaikutus ja yhteistyö on ollut hyvää ja monin osin jopa tuloksekasta. Kun tarkastelemme liiton yhteistyökumppanitilannetta, niin se tuskin on ollut aikoihin niin mittava kuin mitä se on nyt ollut. On ollut hienoa ja kannustavaa saada yhteistyökumppaneiksi yrityselämän puolelta erittäin merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Yritysyhteistyö sponsorointi on osa-alue joka vaatii erittäin paljon. Nyt kun lähes kaikki sopimuksemme ovat katkolla on tärkeää, että suunnitelmamme tulevaisuuden osalta saadaan laadittua sellaisiksi, että rinnalle on mahdollista saada hyviä yhteistyökumppaneita. Tässä asiassa vastavuoroisuus on onnistumisen ehto. Lähestyminen ei voi lähteä siitä, että mitä me saamme. Kysymys on asetettava ensin: Mitä meillä on annettavaa? Tässä meillä on paljon työtä edessä. Media on yksi merkittävistä sidosryhmistä. Näyt ja kuulut olet olemassa. YLE ansaitsee liiton suunnalta valtaisan kiitoksen. Vahvuutemme on näyttävä ja kansainvälinen laji. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän kiinnostavia ja menestyviä urheilijapersoonallisuuksia. Sitä kautta media on mukana kertomassa onnistumisistamme. Mediayhteistyöhön vaaditaan myös paikallistason kilpailutoiminnassa uutta otetta. Jokaisella kilpailulla on jatkossa oltava nimetty tiedottaja. Tiedottaminen ei onnistu muiden lukuisten kilpailunjärjestämistehtävien rinnalla. Tiedottamisvastuun on oltava yhden henkilön tai ryhmän päätehtävä ja siihen on paneuduttava huolella. Strategian arviointi ja strategiatyön eteneminen Valiokunnittain on laadittu tuloskortit työskentelyn ohjaamiseen ja arvioimiseen. Strategian päävalinnat ja valiokuntien tuloskortit ovat sidoksissa kevätkokouksen 2010 hyväksymiin päälinjauksiin sekä arvioituihin resursseihin. SAhL hallitus tuo kevätkokoukselle strategian päälinjaukset arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi ja näiden päälinjausten pohjalta valiokunnat työstävät ja hallitus tuo strategian päävalinnat ja tuloskortit syyskokoukselle Strategian yleisosa on kotisivuillamme nähtävissä ja arvioitavissa. Rakentavat mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita kevätkokoukseemme Lahden Sibeliustalolla. Kevätkokouksen jälkeen on sitten 50-vuotiaan Suomen Ampumahiihtoliiton pääjuhlan vuoro. Tapaamisiin siellä. Janne Hakala Toiminnanjohtaja 7

8 Päävalmentajan palsta Jonne Kähkönen Olympiadin yhteenvetoa Viisi maailmancupin palkintopallisijoitusta on Suomelle kova saavutus. Sijoitusten jakaantuminen olympiadin neljälle vuodelle kuitenkin paljastaa raa asti paitsi kilpailun kovuuden, myös tämänhetkisen tasomme erityisesti, kun podium-sijoitukset ovat vain yhden urheilijan tuomia. Neljä vuotta sitten maajoukkueen runko kävi läpi suuren muutoksen; naisissa muutos oli konkreettinen vain kahden naisurheilijan muodostaessa maajoukkueen ja toisen ollessa vielä nuorten sarjalainen. Jokaisessa maajoukkueessa nuorennusleikkaus ja muutokset ylipäänsä ovat ajankohtaisia jossain vaiheessa ja nämä muutokset ja niiden onnistunut läpivieminen osoittavat järjestelmän toimivuutta. Meillä Suomessa järjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia, nuoria haastajia aikuisten rinnalle ja lopettaneiden paikkoja täyttämään. Ampumahiihdon maailmancupissa maat saavat vuosittaisen rankinginsa maapisteiden muodostamalla listalla. Maapisteisiin lasketaan henkilökohtaisista matkoista pika- ja normaalikilpailut ja näiden lisäksi viestit. Henkilökohtaisilta matkoilta lasketaan jokaisen maan kolme parasta urheilijaa kunkin kilpailun pisteisiin mukaan. Maapistetilastot osoittavat konkreettisella tasolla maan sijoituksen, vaikka yksilöllisiä heittoja tulisikin suuntaan taikka toiseen. Ohessa olevasta taulukosta näkyy Suomen maapistesijoitukset vuodesta 2006 lähtien tähän kevääseen: Maapisteet Miehet naiset pist Taulukon viesti on tiivistettynä hyvin selkeä: Torinon olympialaisten jälkeen pisteissä notkahdus, josta on joka vuosi noustu pisteinä mitattuna ylöspäin. Vastaavasti selvä viesti on, että olympiavuotta kohti sama sijoitus on vaatinut enemmän pisteitä kilpailu kovenee. Eli vaikka me olemme pystyneet pistetiliä kartuttamaan tasaisesti lisää, niin myös muut ovat parantaneet. Tämän päivän kilpailun kiristyminen näkyy konkreettisesti, kun verrataan tilannetta neljän vuoden taakse: Suomen pisteet ovat reilusti kovemmat kuin Torinon keväänä, mutta sijoitus on sama. Toinen konkreettinen joukkueen mittari on viestisijoitukset. Suomen joukkueen viestisijoitukset kuluneella olympiadilla ovat: Huoltopäällikkö Per-Ole Lindell pestitauolla Viestit Miehet naiset sekaviesti 2007 ei viestiä ei viestiä ei viestiä 18. Tulosten valossa olemme viesteissä olleet hieman maapistesijoitusta korkeammalla; ero on marginaalinen, mutta osoittaa sen, että viesteissä venymiset ovat mahdollisia. Vastaavasti konkreettisempaa on se, että sekaviesteissä Suomen joukkueella on ollut nousujohteinen käyrä aina tähän kevääseen asti, kun paras mahdollinen joukkue on ollut jalkeilla. Realismia on se, että puolikkailla joukkueilla olemme kilpailukykyisiä, kaksi miestä ja kaksi naista löytyy ja jopa pientä särkymävaraa on (sairastumiset yms). Tulosten parantamiseksi ei ole olemassa oikotietä onneen. Urheilijoiden jokapäiväinen harjoittelu vaatii kuitenkin pari asiaa, jotta seuraavan askeleen ottaminen on mahdollista. Lähtökohtaisesti; suomalaisessa harjoittelukulttuurissa jokainen harjoittelee pääosin yksin. Tällä harjoittelulla pitää pystyä esim. fyy- 8

9 sisen harjoittelun osalta nousemaan sille tasolle, jolla hiihtovauhti on noin parhaan joukossa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti esim. noin puolentoista minuutin tappiota miesten pikamatkalla. Vastaavasti ammunnan osalta perusteiden tulee olla sillä tasolla, että on taitoa ampua puhdas laukaus ja ymmärtää olosuhteiden vaikutus ammunnan suoritukseen. Näiden asioiden jälkeen tullaan kuitenkin siihen, missä olemme nyt jäljessä menestyviä maita: pari- ja ryhmäharjoittelu. Tämän päivän ampumahiihto vaatii kovavauhtista hiihtoa ja nopeita rytminvaihdoksia sekä paineensietoa ja olosuhteiden nopeaa tulkintaa penkalla samoin kuin nopearytmistä ammuntaa. Jokaisella osa-alueella korostuu siis vauhdikkuus, johon on oltava riittävät edellytykset. Kuitenkin on syytä muistaa, että perusasiat eivät ole muuttuneet; esimerkiksi fyysisessä harjoittelussa on monelta unohtunut hapenottokyvyn kehittäminen ja aerobisen pohjan merkitys asiat, jotka ovat hyvin voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Vasta ns. pohjien ollessa riittävällä tasolla voidaan alkaa tehdä töitä yksityiskohtien kanssa ja viimeistään tässä vaiheessa pitää harjoittelun olla ampumahiihdon harjoittelua, joka pitää sisällään paineenalaista harjoittelua niin fyysisen kuin ammunnallisenkin harjoittelun osalta. Tästä ryhmäharjoittelusta, olkoon se sitten seuran, alueen tai maajoukkueen harjoittelua, tulee jokaisen poimia jotain; niin ryhmän parhaan kuin ryhmän senhetkisen huonoimmankin. Suomen joukkue Olympialaisten valmistautumisleirin tunnelmista Jokaisella on aina opittavaa, jokaisessa harjoitustapahtumassa ja asenne tekemiseen ratkaisee paljon. Kuluneen olympiavuoden osalta tulokset jäivät paria valonpilkahdusta lukuunottamatta mollivoittoisiksi. Kauden päätapahtumassa Whistlerin olympiamaastoissa parhaaksi tulokseksi jäi Timon 40. sija miesten pikakilpailussa, naisten parhaasta tuloksesta vastasi Mari normaalimatkan 43. sijallaan. Maailmancupin osalta Kaisa jatkoi palkintopallisijoituksia: heti kauden avausviikolla tuli pikakilpailun kolmas sija, joka jäi kaikkien suomalaisten parhaaksi yksittäiseksi sijoitukseksi tällä kaudella. Kevään lumien sulaessa kovaa vauhtia on hyvä vetää henkeä, mutta samalla miettiä myös perusteellisesti omaa tekemistään, kaikilla tasoilla. Menestymisen nälkä suomalaisessa ampumahiihdossa on kova, mutta ollaanko valmiita tekemään asioita oikeasti? Riittävällä asenteella, itse tsempaten ja toisia eteenpäin kannustaen? Raha nousee hyvin usein esiin, kun puhutaan ammattimaisesta tekemisestä, mutta miten asioita voisi tehdä paremmin samalla rahalla tai jopa jossain asiassa säästäen..? Näiden kysymysten myötä, antoisia pohdintoja ja aurinkoista kevättä! 9

10 Teksti IBUn juhlakirjasta 2008, kun IBU täytti 50 vuotta. Tekstin on kirjoittanut Riikka Salokannel The roots of the Finnish Biathlon In the first half of the 20th century, shooting with cross-country skiing was a sport done practically only by soldiers. Then the Finnish Biathlon Commitee was founded in 1957 and in 1958 the first training camp for biathletes was held in Kuopio. After only three days of training, it was followed by the first official biathlon competitions. At the first World Championships in the Austrian municipality of Saalfelden, the Finnish team consisted of Sergeant Pentti Napari and Viljo Piironen, both whom were good cross-country skiers with experience in biathlon from their military service. The third team memeber was a policeman Kauno Tiihonen, who could already boast competition successes in cross-country skiing and shooting. The weather was good for skiing, but the falling snow made it difficult for the Finnish athletes. The Finnish team only had rifles with aperture sights, while the athletes from Sweden and the Soviet Union had rifles with diopter sights at their disposal. 13 out of Napari s 20 shots hit the target, while Piironen only hit 5 and Tiihonen could just manage four hits. The team Captain, Major Aimo Raassina, wrote in his report that "...in the sport of biathlon one doesn t win just by shooting and skiing well. If one wants to be the winner, he has to be able to ski quickly and achieve a high number of hits in the shooting." The first Finnish Champioships took place in January Almost all of the up-and-coming Finnish biathletes were at the start. The 1959 WCHs in Courmayer, Italy were not dominated by the Finns however, who were very unsure of themselves at the competitions and shot poorly as a result was a good year for Finland. The Finnish Biathlon Federation was founded and acted as an independent body. The Finns gained excellent plaicings at the Scandinavian biathlon championships. At the Olympic Winter Games in Squaw Valley, the 26-year old Antti Tyrväinen won the silver medal. In the course of his career, Tyrväöinen won two more WCH silvers and bronze, althought he was only ever able to attain one medal at the Finnish Championships. Tyrväinen was able to enjoy long career. He was on the Finnish biathlon team until He also represented Finland in sport shooting competitions and won a silver medal at the European Championships. He passed on his knowledge and experience as a schooting coach and coaching the Finnish female biathlon team. In 1961, Umeå in Sweden hosted the World Championships. The Finnish team was put together on the basis of elimination competitions. Antti Tyrväinen was number one. Paavo Repo was also in good shape. The third Eino Närvä, did not actually meet the criteria, but luckily he was accepted by the jury. The fourth man was Matti Pulsa. Kalevi Huuskonen had not in fact taken part in the elimination competitions, but he was nominated as a reserve due to his good performance in the Finland challenge competitions. The team trained for 3 days in Umeå. During the training Pulsa lost all controll of his shooting, so the team leadership decided to replace him with Huuskonen, who could testify to brilliant shooting results. This decision turned out to be right. Huuskonen surprised everybody by only missing one target. The 28-year old cost guard member won the first World Championship for Finland, and all his team-mates were among the top ten as well. An Active role in the history In the following years, Finland played an active role in the history of the World Championships. We organised events and it transpired that Finland also had good athletes available -Mauri Röppänen, Kalevi Vähäkylä, Esko Sdaira, Erkki Antila and Juhani Suutarinen, who managed to win three gold medals, one silver medal at the WCS as well as two Olympic silver medal. And we had a young talent Heikki Ikola, homereturnee from Canada since Heikki Ikola was chosen for the national team, which was training for the 1972 Olympic Wintes Games in Sapporo. The other athletes were much more experienced, and Heikki could not keep up with the training schedule. Unfortunately the team coach Paavo Repo, did not recognise the problem, so he did not get the support he would have needed. Luckily though, Kalevi Vähäkylä came to rescue of the desperate Heikki. The two of them made a deal. Kalevi offered to help Heikki with training and Heikki would give him english lessons. Those years formed Heikki s character as an athlete, in which he more or less became his own coach. Heikki Ikola s performance in the World Championships and at the Olympic Winter Games in particular 10

11 won him grat recognition here in Finland and in the world. Back then it was actually harder to win WCH medals than Olympic ones, because the size of the teams was more limited at the Olympics. But the greatest heroes continued to be the Olympic medalist. Heikki Ikola won two silver medals - one in the relay in Sapporo 1972 and one in the 20km individual competition in Innsbruk in He was twice nominated as a Sportperson of the year - first in 1975 following the WHC in Antholz in Anterselva, then once again in 1981 after his win in Lahti. Since the early years of biathlon the sport has changed -starting with the rifles, which have become lighter and which now allow faster shooting, the free scating style for cross-country skiing, metal tarcets and new competitions like pursuit f.ex. Eventually events were being held outside of forests and military facilities. Biathlon is widely watched and followed on television. New generations have assumed control of the sports as well. Tapio Piipponen, Ville Räikkönen, Vesa Hietalahti, Paavo Puurunen have offered great moments too. Women have come to the sport as a equal participants, Kaisa Mäkäräinen is now our brightest star. We have had success on Junior World Championships from Harri Eloranta to Jouni Kinnunen from Pinja Piira to Mari Laukkanen. The finnish biathlon roots are strong, hopefully the solid around the sport let future of biathlon also grow strong. Vuonna 2003 kokoontui Suomen ampumahiihdon menestyksen ydin Simo Halosen kutsumana kokoon. Henrik Flöjt, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Eino Närvä ja Ilmo Kurvinen perustivat Biathlon klubin ylläpitämään ampumahiihto- henkeä. Kerran vuodessa kokoontuvan klubin jäseniksi ovat itseoikeutettuja kaikki suomalaiset olympia- ja MM-mitalistit miesten ja naisten yleisestä sarjasta, jotka ovat lopettaneet aktiivisen kansainvälisen kilpailutoiminnan. Klubin jäsenrekisteri on suomalaisen ampumahiihdon historian kiteytymä. Perustajajäsenten lisäksi vuosittain oltermannin koollekutsumaan klubiin kuuluvat: Aalto Pirjo, os.mattila Antila Erkki Eloranta Harri Hietalahti Vesa Holanti Katja Hänninen Seija, os Hyytiäinen Laitinen Teija, os.nieminen Majander Tiina, os.mikkola Marttinen Esko Peltonen Mauno Piipponen Tapio Räikkönen Ville Röppänen Mauri Saira Esko Seppänen Raimo Tyrväinen Antti Uusitalo Mari, os. Lampinen Vuoksiala Tuija Vähäkylä Kalevi Ylinen-Kujansuu Tuula Klubin jäsenyydestä on poistunut perustajajäsen Henrik Flöjtin lisäksi Hannu Posti. Valmentajista Närvän Eikan lisäksi mukana on myös Nikulan Matti. Biathlon klubin jäseniksi ja kunniajäseniksi voi päästä jäsenten yhteisellä ja yksimielisellä päätöksellä myös ampumahiihtovaikuttajia. 11

12 12

13 Teksti: Mari Uusitalo Kuva: Studio FotoMika, Uusikaupunki Eino Närvä Suomen ampumahiihtoliiton alkuaikojen vaikuttaja Eino Närvä on vanhin ja yksi tärkeimmistä vaikuttajista suomalaisessa ampumahiihdossa. Ansiokkaan oman uransa jälkeen hän valmensi suomalaisen ampumahiihdon maailman kartalle. Hän on toiminut liitossa myös asemestarina sekä tärkeänä puuhamiehenä, kun aseet vaihtuivat pienoiskivääreiksi ja kun metallisten kaatuvien taulujen kehittäminen käynnistyi. Suomenmestari ja PV:n mestari Eino Närvä on ollut ampumahiihdossa mukana jo silloin, kun kilpailtiin ensimmäisistä Suomen mestaruuksista. Parhaaksi ja mieleenpainuvaksi ampumahiihtosaavutuksekseen Eikka, niin kuin me häntä tuttavallisemmin kutsumme, nimeää Ounasvaaran SM-kilpailut, missä hän voitti Suomen mestaruuden. Vaikka menestyksekkäitä kilpailuja on takana myös kansainväliseltä puolelta, urheilijalle mestaruus on aina mestaruus. Tämän kilpailun arvoa nostaa myös se, että kilpailun taso oli tuolloin todella kova ja potentiaalisia voittajia oli mukana myös maastohiihdon puolelta. Toinenkin mieleen painunut ja ehkä rakkaampikin muisto Eikalla on ampumahiihtoajoilta. Tuo on voitto puolustusvoimien mestaruuskisoista Aulangolta vuodelta Viisi vuotta ennen tuota voittoa alokas Eino Närvä oli tehnyt suuren päätöksen, hän oli valinnut lajikseen ampumahiihdon ja aloittanut systemaattisen harjoittelun lajin eteen. Mestaruudesta tekee niin rakkaan myös se, että tämän hullun miehen Turusta harjoitus- ja seurakaveri Onni Hämäläinen voitti samoista kisoista maastohiihdon 30 km:llä kultaa. Ampumahiihdon voimakas kehitys Niin kuin koko maailmakin, niin myös ampumahiihto on muuttunut Eikan ajoista näihin päiviin. Isot kiväärit ovat vaihtuneet pienoiskivääreiksi, pahvitaulut metallisiksi automaattitauluiksi, perinteinen tyyli on muuttunut luisteluksi ja yhden ainoan kisamuodon tilalle on tullut tusina erilaisia kilpailuja. Vanhan ampumahiihtäjän mieltä askarruttaakin, ajetaanko tämän päivän urheilijat ihan loppuun? Mc-kilpailuja on paljon ja tahti on kovaa, joten miten urheilijat ehtivät palautua, miettii Eikka. Vaikka maailma onkin muuttunut Eikan ajoista, ihmisen fysiologia on pysynyt samana. Kilpailuista toipuminen vaatii myös palautumista. Kun Eikka aloitti valmentajana Suomen ampumahiihtoliitossa hän oli itse samaan aikaan sekä kilpailija että valmentaja. Eikka kävi hiihdon puolella hiihdon neuvojakurssin, joten hänellä oli tietotaitoa myös valmentamisesta. Harjoittelua muutettiin amatöörimäisestä ammattimaisemmaksi. Hän oli oman aktiiviuransa aikana käynyt sekä töissä että harjoitellut samaan aikaan muun muassa ruokatunneilla. Ennen Sapporon menestyksekkäitä Olympiakisoja joukkueen valmistautuminen oli hyvää ja satsaus lajiin oli vahvaa. Mukana oli laaja ja vahva joukkue. Eikan tullessa valmentajaksi harjoitteluun otettiin mukaan lisää metodeja. Ammuntaa lisättiin kuntopiirien yhteyteen sekä vaaran vaellusten jälkeen. Mukaan tulivat myös leirikilpailut, mistä urheilijat eivät suinkaan alkuun pitäneet. Lisäksi tausta-asiat olivat kunnossa. Tukijoita oli hyvin, mikä mahdollisti sen, että joukkueen mukana kulki myös hieroja Ilmo Kurvinen sekä voitelija Topi Miettinen. Mukana kehitystyön kärjessä Eikalla on ollut vahva rooli ampumahiihdossa myös sekä metallisten taulujen että aseiden kehittelyssä. Hän toimi liitossa myös nimikkeellä asemestari. Pahvitauluun ammuttaessa alkuun sakkoja saatiin 2, 1,5 tai 1 minuuttia sen mukaan paljonko osuma meni ohi taulusta. Eikka, yhdessä Ilmon kanssa, alkoivat leireillä ideoida asioihin parannuksia. Ensin systeemi muuttui niin, että käytössä oli vain osuma tai ohilaukaus. Sen jälkeen Eikka, yhdessä Kalervo Peltosen kanssa, kehittelivät ensimmäisiä metallisia taululuja harjoitus- ja koekäyttöön. Tästä taulujen kehitys jatkui Suonenjoen sähkön ja Viitametallin kautta Ilmo Kurvisen omaksi yritykseksi. Aseita alettiin myös kehittää Eikan johdolla. Tarvetta oli, koska suomalaiset olivat tässä jällessä muita maita. Mukaan yhteistyöhön saatiin Sako. Vielä kun yksi Sakon johtajista Heikki Hovi saatiin mukaan ampumahiihdon johtokuntaan, aseiden kehittely nousi Suomessa huippuluokkaansa. Asenne ratkaisee 50-vuotiaan ampumahiihtoliiton toimintaan Eikka halusi ottaa varauksella kantaa. Kun liiton toimintaa ei ole läheltä seurannut eikä toimintatapoja tiedä, on vaikeaa mitään neuvojakaan antaa, tuumasi Eikka. Urheilijoiden asennetta Eikka haluaa korostaa. Hän muistuttaa, ettei huipulle pääse ilman ammattimaista asennetta. Asenne koskee niin urheilijoita kun kaikkia urheilijan ympärillä työskenteleviä valmentajia, huoltohenkilöitä ja urheilijan perhettäkin. 13

14 Teksti ja kuva: Juhani Perämäki Huoltopäälliköllä riitti säpinää Laihialainen Mika Huita hoiti monet vuodet Suomen ampumahiihtojoukkueen huoltopäällikön tehtäviä. Monta vuotta Suomen ampumahiihtojoukkueen huoltopäällikön tehtäviä hoitanut laihialainen Mika Huita on nähnyt monet arvokisat. Hän on vastannut joukkueen suksihuollosta kaksissa olympialaisissa, kuusissa MM-kisoissa ja yhdessä EM-kilpailussa. Jokatalviset maailmancup- kiertueet ja SM- kisat nostavat kilpailumäärän huimaksi. - Vuonna 2000 Mika Laitamäki kysyi minulta lähtisinkö Suomen ampumahiihtomaajoukkueen suksihuoltotehtäviin, kertoo Huita. Olihan se aikamoista matkustamista ja hektistä työtä koko ajan, muistelee Huita huoltopäällikköaikojaan. Kisapaikkakunnalle, esimerkiksi Keski-Eurooppaan ajettiin huoltoautolla, jossa oli mukana kaikki mahdollinen, mitä kisoissa tarvittiin. Voiteluniksejä ei salailtu Suksien huolto, voitelu ja testaaminen vei tarkkaan suksihuoltajien kaiken ajan. Omasta hiihtourastani oli työssäni hyötyä, sillä suksien testaaminen vaatii tietenkin hiihtotekniikoiden hallintaa ja myös hyvää kuntoa. Kisamatkoilta kotiin palattuani edessä oli yhtenä monista töistä palauttaa kilpailijoiden sukset oikeille omistajilleen. Vuonna 2001 huoltopäällikön tehtävät vastaanottanut Mika Huita muistaa miten varsinkin alkuaikoina voitelukopilla hermopaine oli kova, kun kilpailijoiden sukset piti saada pelaamaan erilaisissa lumi- ja sääolosuhteissa. Kiire ja paine oli aina läsnä koko huoltoryhmällä. - Kyllä pitää tunnustaa, että varsinkin alkuaikoina voiteluniksit tahtoivat joskus tulla uniinkin, naurahtaa Huita. Kuitenkin nuo ajat ovat jääneet mieluisina mieleen, sillä monia ystävyyssuhteita syntyi eri maiden suksihuoltajien välille. Asioista puhuttiin avoimesti eikä voiteluniksien salailua tai salamyhkäisyyttä minusta esiintynyt. Suksen profiili tärkein Lumen kosteus ja koostumus ovat esimerkiksi vuoristossa aivan erilaisia kuin Suomen olosuhteissa. Monen vuoden käytännön kokemus tietenkin opetti talvi talvelta hallitsemaan suksihuollon niksit yhä paremmin. Myös välineet ja voiteet ovat kehittyneet nopeasti. - Suksen profiili on kaikkein tärkein tekijä siihen, miten suksi toimii eri keleillä, kertoo Huita. Siksi oikean suksiparin valinta kullekin kelille on äärimmäisen tärkeää ja se korostuu erityisesti vesikelillä. Suksen hyvään toimimiseen voidaan vaikuttaa vain vähän pohjakuvioinnilla ja itse voitelulla. Huita hoiti huoltopäällikön tehtäviä kevääseen 2006 saakka. Hän teki vuonna 2007 jatkosopimuksen samasta tehtävästä Suomen ampumahiihtoliiton kanssa. Myös virolaiset olivat tuolloin kovin kiinnostuneita Huidan saamiseksi heidän huoltopäällikökseen. Häntä on pyydelty Suomen ampumahiihtojoukkueen pestin loputtua myös Puolaan suksihuoltotehtäviin. Puurusen MM-kulta jäi mieleen Mieleenjääneenä, mieluisana muistona on Huidalla tuolta ajalta vuoden 2001 Paavo Puurusen saavuttama maailmanmestaruus. - Myös vuoden 2003 kisojen Vesa Hietalahden hopea ja Puurusen pronssi ovat olleet huippuhetkiä, hän muistaa. Ainahan, kun oman joukkueen jäsenet onnistuvat kisasuorituksessaan, voi suksihuoltotiimi laskea osan siitä myös omaksi onnistumisekseen. Huita luottaa siihen, että suomalainen ampumahiihto vielä nousee siihen iskuun kuin se oli 2000-luvun alkuvuosina. - Minusta itse urheilijoiden tulee katsoa peiliin ja kysyä itseltään, olenko tehnyt kaiken mahdollisen, jotta huippukunto arvokisoihin löytyisi, pohtii Huita. Syyttely ja syyllisten hakeminen ei johda mihinkään. Mika Huidalla on takanaan myös pitkä aktiiviura ampumahiihtäjänä. - Aloitin hiihtourani Laihialla jo 12-vuotiaana ja ampumahiihto tuli kuvioihin mukaan hyvin pian, kertoi Huita. Kun olin lopettanut ampumahiihtourani, lenkkeilin vielä pitkään hyvinkin aktiivisesti. Osallistuin pitkien hiihtomatkojen kisoihin ja esimerkiksi Kalevan kierrokseen. Vuoden 2000 Kalevan kierroksen maratonin jälkeen päätin, että nyt kilpaurheilu saa riittää, muistelee Huita. 14

15 Teksti: Mari Uusitalo Kuva: Vellu Maurola Eila Tenlenius ampumahiihtoa toimistolta 26 vuotta Ampumahiihtoliiton pitkäaikaisin työntekijä Eila toimi liitossa toimistotyöntekijänä , siis lähes 26 vuotta. Niin kuin urheiluun tai elämään yleensäkin, myös tuohon ajanjaksoon mahtuu niin ylä- kuin alamäkiäkin. Siihen mahtuu paljon iloa, mutta myös suruakin. Suoraan huipulle Aloittaessaan liiton toimistossa tammikuussa 1981 Eila pääsi heti lajin huipulle. Lahdessa järjestettiin helmikuussa 1981 ampumahiihdon MM-kilpailut, joissa menestys oli huimaa. Heikki Ikola voitti maailmanmestaruuden 20 kilometrin kilpailussa. Harri Eloranta voitti mestaruuden nuorten 15 kilometrin kilpailussa ja pikamatkalla Eloranta oli kolmas. Suomalaisten ampumahiihtäjien menestys jatkui hyvänä koko 1980-luvun. Tapio Piipponen ja Tuija Vuoksiala saavuttivat MM pronssia vuosina 1985 ja 1987 ja naisten viestijoukkue voitti MM- pronssia vuosina 1985 ja Kansainvälisen menestyksen myötä liiton talous oli vahvassa kunnossa. Toimistollakin työskentely sujuu mukavammin kun urheilijat ovat menestyneet. Myös Paavo Puurusen menestyminen 2000-luvun alussa on jäänyt hyvänä muistona Eilan mieliin. Toiminnanjohtajat ovat vaihtuneet, mutta Eila pysyi Eila on työskennellyt Suomen ampumahiihtoliitossa kaiken kaikkiaan 13 toiminnanjohtajan aikana ja hallituksen puheenjohtajiakin on ollut lukuisa määrä. Erityisellä lämmöllä Eila muistelee Toivosen Erkin ja Suomisen Ilkan aikaa lukua varjostivat rahahuolet. Liiton rahahuolet Eila otti henkilökohtaisesti. Useinhan juuri toimistoa syytettiin siitä, ettei rahaa ollut. Iltakaudet meni kotona miettiessä, miten saisi liiton pienet rahat riittämään. Vanhoja muistellessa Eilan mieliin palautui myös kaksi surullista tapahtumaa, Heikki Hovin ja Arvo Välimaan kuolemat. Siivojasta sihteeriin Kysyttäessä Eilalta hänen rooliaan ampumahiihtoliitossa, hän naurahtaa ja sanoo hoitaneensa liitossa kaikkia mahdollisia virkoja, aina siivoojasta sihteeriin. Immo Kuutsa ja Eila olivatkin joskus jutelleet ammattitaidoistaan. Immo oli todennut, että hänen puutteensa on, ettei hän osaa kirjoittaa kirjoituskoneella, johon Eila oli todennut, että hänen ainoa puutteensa taas on, ettei hän osaa valmentaa. Jollain tapaahan Eila oli myös liiton sielu, liiton toimistossa työskennellessään. Monen moninaisissa asioissa käännyttiin aina Eilan puoleen. Tuudittauduttiin siihen, että Eila hoitaa, ja osaa hoitaa, ja pystyi hoitamaan kaikkien kaikki asiat. Esimerkkinä tästä eräs MM-kisoihin lähtö. Urheilija ilmoitti Eilalle kaksi päivää ennen kisoihin lähtöä, että hän tarvitsee hiihtopuvun. Puuttuvan puvun kohtaloa vatvottiin jonkin aikaa kunnes selvisi, että semmoinen oli ollut, mutta se oli pesussa kutistunut käyttökelvottomaksi. Eila yritti ystävällisesti urheilijalle selittää, ettei hän todellakaan pystynyt uutta pukua näin pienellä varotusajalla mistään hankkimaan. Urheilija taas ei voinut tätä millään ymmärtää, joten Eila tokaisikin hänelle: hiihdä vaikka munasillasi, sillä minä en pysty hiihtopuvuksi muuttumaan. Eilaa haastatellessani huomaan, ettei työskentely liiton toimistossa ole ollut helppoa. Monesti toimisto on ollut liiton ihmisten pahan mielen purkamisen paikka. Helposti urheilijat, valmentajat, seuran ihmiset ja koko ampumahiihtoa seuraava Suomen kansa, soittivat Eilalle toimistoon, kun ampumahiihdossa jokin asia oli pielessä tai ei toiminut. Silti Eila vieläkin puhuessaan Suomen Ampumahiihtoliitosta käyttää sanontaa meidän liitto tai meillä liitossa. Ja vaikka Eila onkin ollut eläkkeellä jo yli kolme vuotta, hän edelleenkin tarvittaessa hoitaa kotoaan käsin liitoa asioita kilpailulisenssiä huippuvuosina 50-vuotiaan liiton toiminnan Eila näkee haastavana. Liiton, niin kuin maailmankin taloudellinen tilanne on haasteellisessa tilanteessa. Myös seurojen ja urheilijoiden määrä on laskenut huippuvuosista. Kuin apteekin hyllyltä, Eilan muistista löytyy tieto, että parhaimpina vuosina ampumahiihtoliitossa on ollut 244 jäsenseuraa ja 2600 kilpailulisenssin maksanutta urheilijaa. Suuri määrä tähän päivään verrattuna. Eila muistutti myös siitä, että vaikka kilpailu- ja valmennustoiminta lohkaiseekin liiton budjetista aina suurimman osan, ilman seuroja ei ole koko ampumahiihtoliittoakaan. Uusien nuorien saaminen lajin pariin olisi sekin tärkeää. Kun nuoria olisi enemmän, myös kilpailu olisi kovempaa ja joukosta löytyisi helpommin myös mahdolliset lahjakkuudet. Näin Suomen ampumahiihto saavuttaisi taas myös laajemmalla rintamalla kansainvälistä menestymistä ja näin myös koko liitto nostaisi arvostustaan. 15

16 Teksti: Heidi Lehikoinen Kuvat: YLE ja Jami Aho Niin paljon on hienoja muistoja Heikki Ikolan kulta-aika ampumahiihtäjänä osui pääosin 70-luvulle, jolloin tulleilla saavutuksilla hän on yhä Suomen kaikkien aikojen menestynein ampumahiihtäjä. Kymmenen arvokisamitalia olympia- ja MM-tasolla tuonut ura jätti niin paljon hienoja muistoja, ettei Ikola osaa nimetä yhtä ylitse muiden. Hienoja muistoja on niin paljon, hän sanoo. Nyt 62-vuotias jurvalainen muistaa yhä hyvin ensimmäisen arvokilpailumitalinsa, olympiaviestihopean Sapporosta Hienoja muistoja ovat myös muun muassa ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus Anterselvasta, Innsbruckin 1974 olympialaiset määrätyllä tavalla kanssa ja komean uran kruununa Lahden 1981 maailmanmestaruus. Ja varmasti moni muu. Sapporossa oli ensikertalaisena. En päässyt silloin 20 kilometrin kisaan. Olin kyllä hyvässä kunnossa, olin voittanut viestikatsastukset sitä ennen. Olin kuitenkin untuvikko, enkä ollut niin valmennusjohdon suosiossa. Viestihiihto jäi ainoaksi kilpailukseni, ja siinä tullut mitali oli siinäkin mielessä mukava, että Suomen menestys oli laihaa, Ikola muistelee. Upseerina työuransa tehnyt Ikolaa piti Sapporossa paikan lisäksi myös siitä, että kisakylässä eri lajit ja kansallisuudet olivat kaikki yhdessä. Nykyään kisatapahtumat ovat enempi hajallaan, joten vastaavaa yhteisöllisyyttä ei kisakylissäkään enää koeta. Pidän sitä vähän negatiivisena asiana, Ikola miettii. Menestys toi Ikolalle myös Vuoden urheilija tittelin vuosina 1975 ja Upean uran jälkeen Ikola koki monia hienoja hetkiä myös valmentajana Calgaryn ja Albertvillen olympialaissa. Hienoa valmentajana oli (Harri) Elorannan pronssi Meillä oli hyvä miesten joukkue. Lisää kestävyyslajien välistä yhteistyötä Suomalaismenestys on kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa 90-luvulta lähtien hieman hiipunut, vaikka Ville Räikkönen, Paavo Puurunen ja Vesa Hietalahti ovat miesten puolella ilonhetkiä tarjonneetkin myöhempinä vuosina. Viimeisin viestimitali on kuitenkin vuodelta Siihen on varmasti monia syitä. Liiton sisäinen riitely vei valitettavasti monta vuotta. Isoistakin seuroista loppuivat urheilijat, seuratasolta lahjakkuudet loppuivat. Nyt on kyllä parempaa onneksi näkyvissä jälleen, ja seuratasolla nuorisotyö on hyvää, Ikola iloitsee. Maailman kärkeen on seuratasolta kuitenkin paljon matkaa. Lupaaviltakin nuorilta vaaditaan vuosien työtä, että taistelu kärkisijoista olisi mahdollista. Innokkaat ja koulutetut vetäjät ovat ratkaisevia. Pitää aloittaa perusasioista. Nykyään Ikola seuraa ampumahiihtomaailmaa kansainvälisesti YLE:n kommentaattorin roolissa. Lisäksi hän on käynyt leireillä ajoittain seuraamassa harjoittelua. Olen aina sanonut, että jos joku haluaa hyödyntää tietotaitoani, olen kyllä halukas antamaan neuvoja, yhden nuoren ampumahiihtäjän valmennuksessa mukana oleva konkari sanoo. Ikolan urheilu-uran kulta-aikoina Puolustusvoimien urheilutoiminta oli voimissaan, samoin oli seuratoiminta kaikilta osin. Nykyään Ikola toivoo myös kestävyyslajien yhdistävän voimiaan. Kestävyysvalmennuksessa, maastohiihdossa, yhdistetyssä ja ampumahiihdossa, voisi pistää ajatuksia yhteen, Ikola miettii yhteistyötä kaikkien hyödyksi. Puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki ja Heikki Ikola pohtimassa ampumahiihdon näkymiä 16

17 17

18 Teksti: Jarno Lautamatti Kuvat: Jami Aho Kontiolahden maailmancup huipensi olympiatalven Suomen joukkue sai kisaan unelmastartin... Vancouverin talviolympialaisten ampumahiihtosankarit saapuivat Suomeen, Kontiolahdelle, maaliskuuta kilpailemaan maailmancupin pisteistä. Mukana olivat lähes kaikki olympiamitalistit, kirkkaimpina tähtinä maailmancupin lopulta voittaneet saksalainen Magdalena Neuner sekä norjalainen Emil Hegle Svendsen. Mitalisteista ainoastaan Mr. Ampumahiihto Ole Einar Björndalen, ruotsalainen Björn Ferry ja slovakialainen Anastasia Kuzmina joutuivat jäämään Kontiolahden osakilpailusta pois sairastelujen vuoksi. Kontiolahden maailmancup oli samalla järjestelyorganisaatiolle 20-vuotisjuhlakisa. Ensimmäisen kerran ampumahiihdon maailmancup rantautui Kontiolahdelle vuonna Nyt järjestetty kilpailu oli järjestyksessään seitsemäs maailmancup paikkakunnalla. Kauden ensimmäinen sekaviesti norjalaisjuhlaa Kontiolahdella kilpailtiin avauspäivänä kauden ensimmäinen sekaviesti. Suomen joukkue sai kisaan unelmastartin, kun Kaisa Mäkäräinen onnistui avausosuudella loistavasti. Nolla-ammunnan siivittämä Kaisa toi Suomen ensimmäisenä vaihtoon ja eroa toisena olleeseen Slovakian joukkueeseen oli lähes 20 sekuntia. Suomen joukkue jäi hyvän suorituksen jälkeen lopulta sijalle kahdeksan, kun ampumahiihdon mahtimaat Norja ja Saksa veivät kirkkaimmat mitalit. Suomen joukkueessa olivat Mäkäräisen lisäksi Teija Lehtimäki, Paavo Puurunen ja Timo Antila. Norjan ja Saksan kamppailu kisan voitosta oli loppuun saakka tiukka. Ankkuriosuudelle lähdettäessä eroa joukkueiden välillä oli tasan kahdeksan sekuntia. Ero supistui viimeisellä osuudella, mutta ainoastaan vajaat kolme sekuntia, joten maalissa odottivat norjalaisjuhlat. Pronssia kisassa vei Italia. 18

19 Sprintit tarjosivat kisayleisölle makeaa mahan täydeltä Lauantaina olivat vuorossa pikakilpailut ja runsaalle venäläisyleisölle oli luvassa hyviä hetkiä. Katsomossa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun naisten kisassa venäläinen Olga Zaitseva sijoittui toiseksi ja miehissä Ivan Tcherezov oli kilpailun nopein. Toistatuhatta Venäjältä paikalle saapunutta kisaturistia pitivät ääntä katsomossa kannustaen omiaan, mutta myös muita kilpailijoita. Naisten kisan voitto meni Valko-Venäjän Darya Domrachevalle, joka otti itselleen ensimmäisen maailmancup-voiton. Pronssia kisassa vei Saksan Kati Wilhelm, joka nähtiin Kontiolahden maastoissa viimeistä kertaa. Wilhelm päätti menestyksekkään uransa kuluvaan kauteen. Kolmen sakon rasittama Kaisa Mäkäräinen oli kisassa sijalla 27. Miehissä Tcherezovin vanavedessä maaliin tulivat Norjan Emil Hegle Svendsen ja Ranskan Martin Fourcade napaten himmeämmät mitalit. Toinen ensikertalainen korkeimmalla korokkeella Kisaviikonloppu päättyi takaa-ajoihin ja naisissa Darya Domracheva jatkoi siitä mihin jäi edellisenä päivänä. Kisan voitto heltisi hyvän ammunnan seurauksena ja toiseksi tullut Magdalena Neuner jäi reilun 10 sekunnin päähän Domrachevasta. Saksalaismenestystä täydensi Simone Hauswald ollen kisassa pronssilla. Suomalaisittain Kaisa Mäkäräinen nosti osakkeitaan hyvin nousten peräti 13 sijaa ylöspäin. Kahdella sakolla kisasta selvinnyt Kaisa oli lopulta sijalla 14. Miesten kisassa nähtiin jälleen uusi kasvo korkeimmalla korokkeella kisan jälkeen. Edellisen päivän pronssimies Martin Fourcade onnistui myös ampumapaikalla erinomaisesti joutuen ainoastaan kerran sakkokierrokselle. Kun Tcherezov ja Svendsen kiersivät sakkoja useampaan otteeseen ja pudoten mitaleilta kokonaan, Fourcade sai nauttia kisan voitosta. Italialainen Christian De Lorenzi ja ranskalainen Vincent Jay nostivat itsensä mitalikolmikkoon. Järjestelyt huippuluokkaa, kansalle sirkushuveja Kontiolahden kisaorganisaatio sai jälleen kerran osoitettua raudanlujan osaamisensa kisajärjestelyissä. Seitsemättä kertaa Kontiolahdella järjestetty tapahtuma on vuosien saatossa jalostunut kansainvälisesti erittäin korkealuokkaiseksi suurtapahtumaksi, josta myös paikalla olleet Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton edustajat lausuivat kiitoksensa. Tapahtuma keräsi lisäksi kautta aikojen suurimman yleisön Kontiolahden maastoihin. Perjantaina kisavieraita arvioitiin olleen paikalla 4000 henkeä ja lauantaina sekä sunnuntain 5000 henkeä päivittäin. Tämä määrä ylitti esimerkiksi Vancouverin olympialaisten ampumahiihdon katsojamäärät. Ilahduttavaa oli myös huomata, että tapahtuma kiinnosti myös Suomen rajojen ulkopuolella. Venäläiset kisaturistit kansoittivat kisa-areenan liehuvine lippuineen jokaisena kilpailupäivänä antaen myös kotimaisille kisaturisteille hyvän esimerkin urheilijoiden kannustamisesta. Näemme jälleen maailmancupin merkeissä Kontiolahdelle vuonna Tervetuloa! 19

20 Speedy Ski Roller -kuviointilaitteella Rullien vaihto on nopeaa ja mukana tulevassa salkussa ne säilyvät hyvin. SAhL sekä useat muut hiihtomaajoukkueet luottavat Speedyn kuviohin. Tervetuloa Teamiin! 20

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä 1. HARJOITUKSELLISET TEEMAT - Lihaskestävyys - Lajinomaisuus - Vauhti / vauhtireservi - Kesän Cup-kuukausi ; rutiinia 2. TULOSTAVOITTEET - Naiset ja miehet MM viestissä 8 parhaan joukkoon - MM-kilpailuissa

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015. Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO

18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015. Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO 18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015 Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO 1 AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA TAUSTAA Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategiatyö käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Ringetteliiton ja Suomen Kaukalopalloliiton

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

SEURATOIMINNAN STRATEGIA JA SEN TOTEUTTAMINEN. Jonna Talja Seurakehittäjä

SEURATOIMINNAN STRATEGIA JA SEN TOTEUTTAMINEN. Jonna Talja Seurakehittäjä SEURATOIMINNAN STRATEGIA JA SEN TOTEUTTAMINEN Jonna Talja Seurakehittäjä 19.4.2008 SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITON VISIO JA MISSIO VISIO MISSIO Mukaansa tempaavaa, monipuolista ampumahiihdon seuratoimintaa,

Lisätiedot

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN PARHAINA PALKITTAVAT Vuoden miesurheilija TEEMU ROININEN 600 painonnosto

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

INFORMAATIO 19. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 16.-20.3.2016. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden.

INFORMAATIO 19. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 16.-20.3.2016. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden. Kontiolahden kunta Kontiolahden Urheilijat 19. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 16.-20.3.2016 Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO 1 AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET

Lisätiedot

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HISTORIA TIETOJA TOIMINTA ALOITETTU 2001 SYKSYLLÄ VETÄJÄNÄ ALUSTA ALKAEN TAPIO PRÄTTÄLÄ LAJEINA KAIKKI MOOTTORIURHEILU LAJIT URHEILIJOITA LAJEISTA: motocross, enduro,

Lisätiedot

Ylimääräinen hallituksen kokous 2 / 2015

Ylimääräinen hallituksen kokous 2 / 2015 Ylimääräinen hallituksen kokous 2 / 2015 Pöytäkirja ika: torstai 22.1.2015, klo 20.00 Paikka: Skype puhelinkokous Kokoukset 2015 1/15 2/15 Romppanen Juha, pj - x Salminen Kaisu, vpj x - Haliseva Markku

Lisätiedot

Utriainen ei enää yritä Pekingiin

Utriainen ei enää yritä Pekingiin Utriainen ei enää yritä Pekingiin Olympiamaratonille valmistautuva Kirwa täydensi Ahkeran miesten kaksoisvoiton ESS 19.5.2008 Juha Hölttä Jussi Utriainen juoksi sunnuntaina Vammalassa helponoloisesti maastojuoksun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto VALMENNUSTIIMI Päävalmentaja: Juha Taini Kakkosvalmentaja: Antti Harju Sprinttimaajoukkue: Harri Koski Huoltopäällikkö: Petteri Vuorinen Lihashuolto:

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Teksti ja kuvat vapaasti julkaistavissa. teksti ja kuvat: Team Manninen Bros. Honda tiedotus Jere

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Suomen Ampumahiihtoliitto toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Puheenjohtaja Olli Nepponen Toiminnanjohtaja Jukka Haltia nro 4 2013 Toimitus Julkaisija ja toimitus: Suomen Ampumahiihtoliitto

Lisätiedot

KÄSIOHJELMA. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden Kunta

KÄSIOHJELMA. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden Kunta KÄSIOHJELMA Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahden Kunta 1 Hyvät SM-kisojen osanottajat ja järjestäjät Kesä on vaihtumassa syksyyn. Kuukausi sitten saimme iloita Kauhajoella aurinkoisessa säässä kolmen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

OHJEET KILPAILIJOILLE EVENT INFORMATION. Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahti Sport Club

OHJEET KILPAILIJOILLE EVENT INFORMATION. Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahti Sport Club OHJEET KILPAILIJOILLE EVENT INFORMATION Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahti Sport Club INTERNATIONAL BIATHLON GP COMPETITION 14.-15.11.2015 Pikakilpailu ja takaa-ajo Kontiolahti, Pohjois-Karjala OHJEET

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN?

TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? TASATYÖNNÖN TULEVAISUUS MITKÄ OVAT VAATIMUKSET JA MITEN NIIHIN PÄÄSTÄÄN? Olli Ohtonen Sprinttivalmentaja olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi 0504077501 RAKENNE Tasatyöntö - Muutos Tasatyöntö - Lyhyt historia

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry +',-'%"!"!#!$!%!$!&!!!!'!&!(!)!*!&!*!" Jäsentiedote 5/2013 Syysterveisiä Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2013 viides jäsentiedote. Jäsentiedotteesta saat paljon tärkeää tietoa

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 pyrkii olemaan toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset

Lisätiedot

Suomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN Laatujärjestelmällä apua seuran johtamisen, urheilutoiminnan ja viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. 2 SUOMEN PALLOLIITTO JALKAPALLOSEUROJEN

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

OHJEET KILPAILIJOILLE

OHJEET KILPAILIJOILLE OHJEET KILPAILIJOILLE AMPUMAHIIHDON NUORTEN SM-KILPAILUT 10.-11.1.201 OHJEET KILPAILIJOILLE OHJELMA Perjantai 9.1. Klo 13.00-17.00 Klo 1.00-17.00 Kilpailutoimisto auki Harjoittelu ja ratoihin tutustuminen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012

Copyright year ABB - 1. NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 1 NokianUrheilijat, Yleisurheilu 2011-2012 Copyright year ABB - 2 Tilanne: -Nokian Urheilijoilla on tällä hetkellä yleisurheilujoukkueessaan iso joukko erinomaisia nuoria huippu-urheilijoita.

Lisätiedot

OHJEET KILPAILIJOILLE

OHJEET KILPAILIJOILLE Ampumahiihdon kansalliset kilpailut ja nuorten Kontiolahti OHJEET KILPAILIJOILLE AMPUMAHIIHDON KANSALLISET JA NUORTEN MM-KATSASTUKSET OHJEET KILPAILIJOILLE OHJELMA Lauantai 10.12. Klo 09.00 Kilpailutoimisto

Lisätiedot

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 NAANTALIN LÖYLYN YLEISURHEILUJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Yleisurheilujaoston kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet -Kari Löyttymäki -Karri Packalen -Jouko Huppunen -Jari Rand -Sanna

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Läsnäololista kiertää kokouksessa Tapahtuman johtaja: Kauko Tikkanen Pyhäjärven kaupunki: Mauno Ranto Pyhäjärven Pohti: Anne Happo Lamminahon Ahto: Erkki Ryynänen Media

Lisätiedot

Harjoitukset, Joulukuu

Harjoitukset, Joulukuu Hollolan Urheilijat, talvikausi 2012 ohjelma, nuoret. Harjoitukset torstaisin klo 18.00 19.30 sekä lauantaisin klo 14.00 16.00, Hälvälä ( Pakkasraja 15 astetta ) Tiistaisin osallistutaan hiihtokouluun,

Lisätiedot

13-vuotias huippujuniori Emil Weckman motocrossin Euroopanmestaruuteen Hollannissa

13-vuotias huippujuniori Emil Weckman motocrossin Euroopanmestaruuteen Hollannissa Moottoripyöräily, motocross, EM-sarja, 6/-osakilpailu, Assen, Hollanti, su 30.8.2015. teksti ja kuvat vapaasti julkaistavissa. teksti ja kuvat: Team Manninen Bros. Honda tiedotus Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

MeLaRan järjestämissä kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa

MeLaRan järjestämissä kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa Meri-Lapin ratsastajat ry LEHDISTÖTIEDOTE Lahentie 95430 Tornio 29.6.2014 Järjestäjä MeLaRa ry Kilpailu Kansalliset kouluratsastuskilpailut Aika 28.-29.6.2014 Paikka Meri-Lapin Hevospalvelun talli MeLaRan

Lisätiedot

Jöns Budde sali 1.8.2012

Jöns Budde sali 1.8.2012 Jöns Budde sali 1.8.2012 1-vaihe 1.8.2012 klo 18 VG:läisyys seura, resurssit, visiot ( Lasse Sihvo) Nuori Suomi ( Eeva Sunnari) Valmennuksellinen yhteistyö ja laatutekijät (Aki Mykkänen ja Jouni Nurkkala)

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kestävyys on kykyä työskennellä pitkään väsymättä Ja tällä kertaa pääosin maastossa! Lajin vaatimukset: 1. Sileän juoksussa kestävyysjuoksijan vauhti

Lisätiedot

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia STRATEGIA/Pelaajan polku/lapset ja nuoret Vuonna 2014 minisulkista järjestää 10 seuraa Toteutunut: Vuonna 2014 minisulkista järjestää tällä hetkellä 20 seuraa Vuonna

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS. 19.04.08 Jonne Kähkönen 19.04.08 Jonne Kähkönen AMPUMAHIIHTO LAJINA: VAPAA TEKNIIKKA ASE SELÄSSÄ (3.5-4.5KG); VAIKUTTAA HIIHTOVAUHTIIN 4-8s/km VIISI LAUKAUSTA (VARAPATRUUNAT VIESTISSÄ) TAULUT: 45mm / 115mm, ETÄISYYS 50M SYKE

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

SJAL:n strategiatyö 2020 Visioista tekoihin Ellivuori 2.2.2013

SJAL:n strategiatyö 2020 Visioista tekoihin Ellivuori 2.2.2013 SJAL:n strategiatyö 2020 Visioista tekoihin Ellivuori 2.2.2013 Seurakyselyn tulokset ja johtopäätökset (n = 20 / 55) Vastauksissa toistuivat seuraavat asiat (esiintymisjärjestyksessä): 1)Seuroille tarjottava

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti Holiday Inn, Tampere Taustaa } Syyskokous valtuutti liittohallituksen jatkamaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista } Yhdistymisestä tulee olla muitakin etuja kuin taloudellinen } Raportointi tuloksista

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY

KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013 Mannerheiminaukio 7 p. (06) 832 1300 www.kephi.com 67100 Kokkola f. (06) 830 2374 e-mail: toimisto@kepli.fi KESKI-POHJANMAAN HIIHTO RY:N

Lisätiedot

TAMPEREEN SQUASHKERHO RY. 14.1.2009

TAMPEREEN SQUASHKERHO RY. 14.1.2009 TAMPEREEN SQUASHKERHO RY. 14.1.2009 Kilpailutoiminta Liigajoukkueet Naisten ykkösjoukkueen tavoitteena on voittaa tänäkin keväänä kultaa. Sama tavoite on myös vuodelle 2010. Naisten II-joukkue pelaa ykkösdivisioonassa

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo Yleistä...2 Kausi 2010 yhteenveto...2 Painopisteet toiminnan kehittämisessä kaudelle 2011...2 Tiedottaminen...2 Yhteistyökumppanit...3 Kilpailutoiminta...4

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Kunnon loikka Sapporoon!

Kunnon loikka Sapporoon! Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta

Lisätiedot

KÄSIOHJELMA. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden Kunta

KÄSIOHJELMA. Kontiolahden Urheilijat ry. Kontiolahden Kunta KÄSIOHJELMA Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahden Kunta 1 Hyvät ampumahiihdon ystävät Tervetuloa kilpailijat, valmentajat ja tukijoukot rulla-ampumahiihdon SMkilpailuihin Kontiolahdelle. Kontiolahden

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa Strategia 2015-2018 Visio TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa PODIUM talvilajien arvostuksessa Suomessa PODIUM arvokilpailuissa

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla. Oheisesta linkistä voi katsoa Tatu Junnolan GoPro videon Siuntion radalta. http://youtu.be/u6le3o9xszm

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015

AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015 AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015 Perjantaina 15.5.2015 sprinttimatkat, väliaikalähtö Ohjelma Aseiden merkkaus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

FAM 20 vuotta - kauden avaus

FAM 20 vuotta - kauden avaus FAM 20 vuotta - kauden avaus FinnishAlpine MastersCup 2014 o Kalpalinna 18.-19.1.2014 P (FIS) + P (FIS) o Påminne 25.1.2014 P + P o Himos 1.-2.2.2014 SP + SP (SM) o Riihivuori 8.-9.2.2014 SP + SP o Tahko

Lisätiedot

Koulu ja urheilu!?!? Jan-Erik Romar Åbo Akademi Koulu / opiskelu Urheilu ja tavoitteet Sosiaaliset suhteet Tytöt ja pojat Urheileminen Tyttö Poika Ikä Poissaolo koulusta Ruka-04 4 11 17,9 88 Ruka 2 9 16,8

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot