BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA"

Transkriptio

1 BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke Jaakko Tukia

2 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARIJÄRVEN SEUDULLA SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila lehmän navetta Rajalan teollisuusalue BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Koulutilan materiaalivirrat Kannattavuuden edellytykset Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Saatavilla olevat materiaalivirrat Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Tuhannen lehmän navetta Rajalan teollisuusalue JOHTOPÄÄTÖKSET... 23

3 2 1 JOHDANTO Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen hanke toteutettiin Keski-Suomen liiton myöntämällä EAKR rahoituksella. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli selvittää biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla. Tavoitteena on ollut selvittää biokaasulaitosta alueellisena jätehuoltoratkaisuna, tarvittavaa laitoskokoa sekä potentiaalisia sijoituspaikkavaihtoehtoja. Lisäksi selvitettiin biokaasulaitoksen mahdollisuutta toimia Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppimis- ja kehittämisympäristönä. Selvityksessä hyödynnettiin myös jyväskylän yliopiston samassa hankkeessa tekemää selvitystä Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalista. Hankkeessa selvitettiin Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen biokaasutettavat materiaalivirrat, Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalivirrat (biohajoavat yhdyskuntajätteet ja jätevedenpuhdistamolietteet), kartoitettiin potentiaalisimmat biokaasulaitoksen sijoitusvaihtoehdot Saarijärven seudulla ja potentiaalisimpien kohteiden kiinnostus biokaasutukseen. Samalla kartoitettiin alustavasti biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneita yrittäjiä ja pyrittiin aktivoimaan ja lisäämään tietoa biokaasusta kiinnostuneille tahoille. Esiselvityksen tuloksena tarkasteltiin biokaasulaitoksen sijoituspaikkaa kolmelle eri kohteelle Saarijärvellä ja selvitettiin niihin saatavien materiaalivirtojen ja investointikustannusten avulla laitosten kannattavuuden edellytyksiä.

4 3 2 BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Jyväskylän yliopisto selvitti hankkeessa koko Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalin. Tuloksista voitiin todeta että suurin biokaasuntuotantopotentiaali maakunnassa on peltobiomassoissa ja seuraavaksi suurin karjan lannassa. Nämä materiaalit sijoittuvat kuitenkin maakunnassa hyvin hajalleen ja teknistaloudellinen potentiaali on siten teoreettista potentiaalia huomattavasti pienempi. Suurina ja potentiaalisimpina biokaasulaitoskohteina esille nousivat alueet joihin jätteidenkäsittely on keskittynyt ja alueet missä on biohajoavia materiaalivirtoja teollisuudesta. Keski- Suomeen olisi materiaalivirtojen perusteella teoriassa rakennettavissa kolme suuren kokoluokan biokaasulaitosta. Suurimmat jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden materiaalivirrat ovat Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsässä.(Vänttinen, 2009) Pohjoisessa Keski-Suomessa kasvibiomassojen tuotanto potentiaali painottui Saarijärvelle ja Pihtiputaalle. Karjanlannassa painopistealueina olivat suurimmat karjatalousalueet Pihtipudas Saarijärvi, Viitasaari ja Karstula. (Vänttinen 2009) Biohajoavien jätteiden käsittely on Pohjoisessa Keski-Suomessa painottunut Saarijärvelle, koska valtaosa alueen biojätteistä käsitellään Saarijärvellä Sammakkokankaan jäteasemalla kompostoimalla. Lisäksi pieniä määriä biojätettä kompostoidaan Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Kyyjärven biojätteet käsitellään Millesbacka Oy:ssä. Jätevedenpuhdistamolietteet käsitellään tällä hetkellä pitkälti kuntakohtaisesti ja materiaalit ovat siten hyvin hajallaan Pohjoisessa Keski-Suomessa. Alueella ei ole suuria teollisuusyksiköitä jotka tuottaisivat biokaasutuksen kannalta merkittäviä määriä biohajoavia jätemateriaaleja. (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2009)

5 4 Saarijärven seudulla pyrittiin selvittämään materiaalien saatavuutta keskitettyyn biokaasulaitokseen. Uudessa jätehuoltosuunnitelmassa painotetaan jätteiden laitosmaista käsittelyä. Suunnitelma pyrkii ohjaamaan biohajoavia jätteitä biokaasulaitoskäsittelyyn. Selvityksessä kävi ilmi että jätevesilietteille aumakompostointi on tällä hetkellä halvin ja paikallisesti helposti toteutettava käsittelymenetelmä. Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on kiinnostusta biokaasutukseen, mutta jätehuollon kustannusten pelättiin kasvavan kuljetuskustannuksista ja laitosmaisesta käsittelystä merkittävästi. 3 SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Saarijärvellä sijoituspaikkavaihtoehdoiksi etsittiin sopivia kohteita energiatarpeen, materiaalivirtojen ja koulutus ja kehittämistoiminannan näkökulmista. Esille nousi kolme potentiaalista sijoituspaikkavaihtoehtoa. Näitä kohteita arvioitiin selvityksessä tarkemmin materiaalivirtojen ja energiatuotannon näkökulmasta sekä arvioitiin laitosten kannattavuuden edellytyksiä.

6 KUVA 1 Biokaasulaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdot ja 1000 lehmän navetan kartoitettu rehun hankinta alue 3.1 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Poke) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaitoskampuksella on ollut biokaasuun liittyvää koulutus ja kehitystoimintaa usean vuoden ajan. Kampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa noin kuusikilometriä Saarijärven keskustasta Etelään Uuraisille johtavan tien varressa (kuva 1. karttapiste 1) Koulutilalta syntyy biokaasutettavia materiaaleja, karjanlantaa ja peltobiomassoja, joita voitaisiin hyödyntää alueen energiantuotannossa ja samalla biokaasulaitos voisi toimia oppilaitosten yhteisenä biokaasuteknologian oppimis- ja kehittämisympäristönä. Koulukampuksen alueella on

7 6 valmis lämpöverkko mikä mahdollistaa lämmöntuotannon biokaasulaitoksella kaikille Poken kiinteistöille lehmän navetta Saarijärvelle Tarvaalan kylälle satosuon alueelle suunnitellaan suurta lypsykarjanavettaa (kuva 1 karttapiste 2). Hankkeesta on tehty esiselvitys, jossa on kartoitettu edellytyksiä tuhannen lehmän navettayksikön perustamiselle. Navetta olisi tarkoitus laajentaa vaiheittain tuhannen lehmän yksiköksi. Suuri yksikkökoko tarjoa paljon biokaasutettavaa materiaalia sekä paljon energiaa tarvitsevan kohteen biokaasulaitoksen yhteyteen. Suuressa yksikössä myös ravinteiden käsittely ja ympäristönäkökohdat korostuvat ja tarjoavat siten toimintaedellytyksiä biokaasulaitokselle. Rakennushankkeiden yhtä aikainen suunnittelu, luvittaminen ja toteuttaminen mahdollistaa kustannustehokkaan rakentamisen joka pienentää investointikustannuksia. Navettayksikköä suunnitellaan vain noin viiden kilometrin päähän Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksesta ja pohjoisen oppimiskeskuksen koulutilasta. Tämä mahdollistaa tiiviin yhteistyön oppilaitosten kanssa ja biokaasulaitos voi toimia oppilaitosten täyden mittakaavan oppimis- ja kehittämisympäristönä. 3.3 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalue sijaitsee Saarijärvellä noin 4 kilometriä Saarijärven keskustasta etelään 13 tien varrella. (kuva1 karttapiste 3) Teollisuusalueella runsaasti teollisuuskiinteistöjä, joista suurin osa tuottaa lämpöenergiansa kiinteistökohtaisella öljylämmitysjärjestelmällä ja öljyllä tuotetaan myös prosessihöyryä paikalliselle teollisuudelle. Alueelle on tehty 2009 vuoden aikana kartoitus aluelämpöverkosta ja kpa kattilalaitoksesta. Samalla on katsottu tarpeelliseksi selvittää teollisuusalue soveltuva biokaasulaitoksen sijoituspaikka ja voitaisiinko saatavilla olevilla materiaaleilla tuottaa teollisuusalueen tarvitsema lämpöenergia. Liikenneyhteyksien

8 7 vuoksi teollisuusalue soveltuisi hyvin myös liikennepolttoaineen tuotantoon ja jakeluun. 4 BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Biokaasulaitosten kannattavuuden edellytyksiä arvioitiin kaikissa kolmessa sijoituspaikkavaihtoehdossa. Tarkastelussa arvioitiin käytettävissä olevat biokaasuntuotannon raaka-aineet sekä energiantarve kiinteistöillä sekä energian myyntimahdollisuudet. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon materiaalien kuljetuskustannukset sekä mahdollisesti jätteistä saatavat porttimaksut. Karjanlanta on oletettu olevan maksutonta materiaalia. Peltobiomassoja laitoksissa on ajateltu koulutilaa lukuun ottamatta käytettäviksi vain rajoitetusti, joten peltobiomassojen ostohintaa ei ole arvioitu. Peltobiomassojen käyttö tulee laajemmassa mittakaavassa tarkoituksenmukaiseksi vasta jos biokaasua jalostetaan ajoneuvokäyttöön tai joissain tapauksissa jos laitos kuuluu sähkönsyöttötariffin piiriin.

9 8 TAULUKKO 1 Lähtötietoja kannattavuuslaskelmille Investointikustannukset Koulutilan biokaasulaitos lehmän navetan biokaasulaitos Jätteitä käsittelevä biokaasulaitos (Rajala) Biokaasun jalostus ja jakelu liikennekäyttöön Investointituki 20 % Käsittelykapasiteetti t Takaisinmaksuaika 10 v Korkokanta 4 % Energiantuotannon hyötysuhde Kaasumoottorissa 85 % Sähkö 35 % Lämpö 50 % Sähkön myyntihinta verkkoon ilman tariffia 4 c/kwh Sähkön tariffi myyntihinta 13,35 c/kwh Sähkön hinta omassa käytössä 9,59 c/kwh Lämmön myyntihinta ( /MWh) 30 /MWh Biometaanin myyntihinta 0,7 /m3 Jätteiden ja lietelannan kuljetustaksa 1,6 /km Laitoksen työvoima (koulutilan biokaasulaitos) 2 htkk/v Laitoksen työvoima (1000 lehmän navetan) 6 htkk/v Laitoksen työvoima (Rajala biokaasulaitos) 12 htkk/v 4.2 Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilan energiankulutus yhteensä on noin MWh vuodessa, josta lämmön osuus on n

10 9 MWh ja sähkön n. 700 MWh. Sähköteho koulutilalla on suurimmillaan noin 220 kw. Lämmönkulutuksessa on luonnollisesti suuria vaihteluita vuodenajasta riippuen. Tällä hetkellä lämpöenergia tuotetaan Vapo Oy:n 700 KW:n pellettilämpölaitoksella ja lisäksi varalämmön lähteinä ovat oppilaitoksen vanhat öljykattilat. (Lehtonen) tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 kesä.07 heinä.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07 KUVA 2 Tarvaalan koulutilan energiankulutus vuonna Koulutilan materiaalivirrat Lämpö MWh Sähkö, Energia MWh Biokaasutettavia materiaaleja koulutilalla syntyy omasta navetasta, pieneläinhoitolasta sekä mahdollisesti tilan omilla pelloilla tuotettavista peltobiomassoista. Tilalla syntyy lietelantaa noin 720 t vuodessa ja kuivalantaa noin 270 t vuodessa. Tämän lisäksi energiakasveja voitaisiin viljellä biokaasulaitosta varten noin 30 ha alalla vuosittain. (Lehtonen)

11 10 TAULUKKO 2 Koulutilan biokaasutettavat karjanlannat Materiaali Lanta yhteensä m3/vuosi Lietelanta 720 Kuivalanta 273 Yhteensä Kannattavuuden edellytykset Koulutilan materiaaleista saadaan tuotettua lämpöenergiaa oppilaitoksen kiinteistöille yhteensä noin 880 MWh. Laskelmassa on otettu huomioon laitoksen oma energiankulutus ja lämpökattilan oletettu 90 % hyötysuhde, mutta ei mahdollisia verkostohäviöitä. Koska biokaasulaitos tuottaa kaasua tasaisesti ympäri vuoden, niin päästään näillä materiaaleilla noin 100 kwh jatkuvaan tehoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lämpöä saadaan vuositasolla noin 310 MWh ja lämpöä noin 460 MWh. Taulukossa 3 on vertailtu koko oppilaitoksen vuoden 2007 energiankulutusta biokaasulaitoksesta saatavaan energiamäärään. Biokaasulaitos ei riitä yksin kiinteistöjen tarvitseman energian tuottamiseen, mutta laitoksen koko energiantuotanto voidaan hyödyntää ympäri vuoden koulutilalla. TAULUKKO 3 Oppilaitoksen kiinteistojen enrgiatarve sekä biokaasulaitoksen laskennallisesti tuottama energia Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n. 460 n. 52 Sähkö n. 700 n. 310 n. 35

12 11 Kannattavuuslaskelmassa on oletettu että sekä lämpö että sähkö hyödynnetään täysin oppilaitoksen kiinteistöillä. Laskelmassa on oletettu että laitoksen hoito työllistää noin kaksi henkilötyökuukautta vuodessa oppilaitoksen henkilökuntaa. Laskelmassa ei ole huomioitu enegiakasvien viljely, tuotanto ja kuljetuskustannuksia. 10 vuoden takaisinmaksu ajalla päästään jää vuotuinen käyttökate tappiolle noin euroa. (Taulukko 4) Laitoksen takaisinmaksu ajaksi tulee noin yli 15 vuotta. TAULUKKO 4 Biokaasulaitoksen kannattavuus koulutilalla Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

13 Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Erillisessä esiselvityshankkeessa on selvitetty 1000 lehmän toteuttamisen edellytyksiä Saarijärven Tarvaalan kylällä. Alueelta kartoitettiin kiinnostuneita tiloja sekä tiloja jotka voisivat tuottaa rehua suuryksikköön. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin myös kiinnostusta biokaasulaitoksen perustamiselle navetan yhteyteen. Samalla tiedusteltiin kiinnostusta tuottaa alkuvaiheessa peltobiomassoja myös biokaasulaitokselle. Alueelta löytyy noin 900 ha peltopinta-alaa jonka omistajista suurin osa on valmis tuottamaan rehua suurnavettaan tai peltobiomassoja biokaasulaitokselle. Taulukosta 5 huomataan, että 1000 lehmän navettayksikön koko vuotuinen energiatuotanto olisi tuotettavissa lannasta saatavalla energialla. Biokaasua ei voida varastoida suuria määriä pitkiä pakkajaksoja varten, joten pidempiä lämmönkulutushuippuja varten on investoitava myös hake-, öljy- tai muuhun lämmitysjärjestelmään. Toisaalta lämpöä tuotetaan vuosittain yli 700 MWh yli navetan energiantarpeen ja sitä ei käytännössä voida myydä tilalta ulos. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon vain navetan energiakutusta vastaava myyntitulo. TAULUKKO lehmän navetan energiantarve suhteessa energiankulukseen. Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n n. 200 Sähkö n n n. 125 Laskentaperusteina kannattavuuslaskelmissa on käytetty 10 vuoden takaisinmaksuaikaa ja kannattavuutta on arvioitu erilaisilla investointituilla. Investointituen suuruus riippuu rakennettavasta laitoskoosta josta mää-

14 13 räytyy investointituen rahoituslähde. Laskelmissa investointituen suuruutena on käytetty 20 %. laskelmissa on oletettu että laitos työllistää 0,5 htv. Koska vuositasolla navetan sähkönkulutus vastaa hyvin biokaasulaitoksen tuottaman sähkön suuruutta on taulukossa 6 laskettu sähköntuotannon tuloksi 9,59 c/kwh, joka vastaa sähkön ostohintaa siirtomaksuineen. Tämän summan navetta siis säästää tuottaessaan itse sähköenergiansa. Samalla on oletettu että kaikki biokaasulaitoksen tuottama sähkö voidaan käyttää kokonaisuudessaan navetassa. Taulukosta voidaan huomata, että jos navettaa kuluttaa kaiken biokaasulaitoksen tuottaman sähkön ja samalla navetan kaikki tarvitsema lämpö voidaan tuottaa biokaasulla, saavutetaan noin vuotuinen käyttökate. TAULUKKO 6. Biokaasulaitoksen kannattavuus ilman sähkönsyöttötariffia Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

15 14 Taulukossa 7 on esitetty sähkönsyöttötariffin vaikutus kannattavuuteen. Jos sähkönsyöttötariffi toteutuisi esitetyssä suuruudessaan, sähköntuotannon vuotuinen tulo paranisi lähes euroa ja samalla vuotuinen käyttökate laitoksella olisi noin Tämä edellyttäisi myös sitä että yli puolet biokaasulaitoksen vuosittain tuottamasta lämmöstä saataisiin hyödynnettyä navetassa. TAULUKKO 7 Biokaasulaitoksen kannattavuus sähkönsyöttötariffilla Tulot /a Sähköntuotanto (13,35 c/kwh) Lämmöntuotanto (30 /MWh) Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

16 Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Mahdollisia biokaasulaitoksen sijoituspaikkoja kartoitettaessa kävi ilmi että Rajalan teollisuusalueelle ollaan kartoittamassa edellytyksiä kiinteän polttoaineen lämmityslaitoksen rakentamiselle. Selvityksen kpa-laitoksen ja lämpöverkon edellytyksistä teki Elomatic Oy:n. Selvityksen mukaan Rajalan teollisuusalueen energiatarve on noin MWh/a ja hetkellinen tehontarve saattaa nousta noin 1,5 MW ilman höyryntuotantoa. (Elomatic 2009) Saatavilla olevat materiaalivirrat Teollisuusalueen biokaasulaitosvaihtoehtoon perusmateriaaliksi on ajateltu pohjoisen Keski-Suomen alueelta kertyvät biohajoavat jäteraaka-aineet (Taulukko 8). Koska laskelmien mukaan tämä ei riitä vastaamaan teollisuusalueen energiantarvetta on laskelmassa ajateltu kuljettaa 1000 lehmän navetan lietteet ( t/a) samaan laitokseen. Näin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti olisi tonnia vuodessa. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki Pohjoisen Keski-Suomen kunnat sitoutuvat toimittamaan jätevesilietteensä biokaasulaitoskäsittelyyn.

17 16 TAULUKKO 8 Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalit (Vilkkilä 2007, Martikainen 2009) Puhdistamoliete Kohde t/a Saarijärvi 1100 Kivijärvi 200 Pylkönmäki 100 Kannonkoski 200 Karstula 600 Kinnula 300 Viitasaari 1250 Pihtipudas 350 Yhteensä 4100 Biojäte Kaikki kunnat yht 1000 Kaikki jätemateriaalit yhteensä Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksen kokonaisinvestoinniksi on arvioitu Investointikustannusta voitaisiin hieman pienentää jättämällä biojätteet tarkastelun ulkopuolelle. Biojätteiden käsittely vaati erityisen esikäsittelyn (murskaus ja epäpuhtauksien poisto) (Kutinlahti 2009). Koko Pohjoisen Keski-Suomen biojätemäärä on vain noin 1000 tonnia vuodessa. Taulukossa 9 on esitetty biokaasulaitoksen raakaaineet sekä niistä saatavan nettoenergian määrä. On huomattava että biokaasulaitoksen lämmöntuotantomäärä jää näillä materiaaleilla selvästi alueen lämmöntarvetta pienemmäksi. Jotta biokaasulaitos voisi toimia koko teollisuusalueen energiantuotantoyksikkönä, tulisi raaka-ainepohjaa kasvattaa peltobiomassoilla. Hetkelliseen korkeaan tehontarpeeseen laitosta ei tarvitse suunnitella, koska alueelle jää kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät joita voidaan käyttää suurimman tehontarpeen aikana.

18 17 TAULUKKO 9 Biokaasulaitoksen raaka-aineet sekä niistä saatava netto sähkö ja lämpö Biokaasulaitoksen raaka-aineet t/a Lietelanta Puhdistamolietteet 5000 Biojätteet 1000 t Tuotettu nettoenergia MWh/a Nettolämpö 2700 Nettosähkö 2100 Lämmöntarve teollisuusalueella Laskelmassa on oletettu että koko jäännöslietemäärä voitaisiin varastoida Tarvaalan alueelle sateliittisäiliöihin tai 1000 lehmän navetan yhteyteen rakennettavaan varastosäiliöön. Laskelmissa on huomioitu lietteenkuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kuljetuskustannukset on laskettu meno-paluu rekkakuljetuksina. Laskelmassa on huomioitu kuljetuskustannukset laitokselta varastoihin, mutta ei lietteen levittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Taulukossa 10 on arvioitu biokaasulaitoksen kannattavuutta Rajalan teollisuusalueella erilaisilla sähkönhinnoilla ja jätteenkäsittelymaksuilla (porttimaksuilla). Nämä kaksi muuttujaa ovat merkittävimmät tekijät kannattavuuden edellytyksiä tarkasteltaessa. Laskelmasta voidaan havaita, että kaikissa esimerkkitapauksissa päästiin positiiviseen käyttökatteeseen 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Hyvään kannattavuuteen, noin eu-

19 18 ron käyttökatteeseen, päästään vain jos sähkönsyöttötariffi (13.35 c/kwh) tulee voimaan ja porttimaksuina jätteenkäsittelystä saadaan 45 /t. TAULUKKO 10 Biokaasulaitoksen kannattavuus eri sähkönhinnoilla ja porttimaksuilla. Tulot /a /a /a Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 45 /t Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 20 /t Ei tariffia Porttimaksu 45 /t Sähköntuotanto Lämmöntuotanto (30 /MWh) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a /a /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

20 Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön Biokaasun ja maakaasun liikennekäyttö on lisääntynyt viimevuosina Suomessa voimakkaasti lisääntyneiden maakaasutankkausasemien vuoksi. Jyväskylän seudulla on suurta kiinnostusta biokaasun liikennekäyttöön ja Laukaan Leppävedellä on toistaiseksi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema. Biokaasun liikennekäyttöön on kiinnostusta myös Saarijärven seudulla ja kaupungin halki kulkeva valtatie 13 tarjoaa myös mahdollisuuden logistisesti järkevän biokaasun tankkausaseman perustamiselle. Rajalan teollisuusalue sijaitsee valtatie 13 varrella ja mahdollistaa siten myös biokaasunjalostamisen liikennekäyttöön lähellä mahdollisesti perustettavaa jakeluasemaa. Biokaasun liikennekäytön kannattavuutta arvioitaessa on oletettu puhdistuksen, paineistuksen ja jakelun lisäinvestointikustannuksiksi euroa (Metener 2009) Biokaasun hinta tankkausasemalla oletetaan olevan 70 c/m3 (alv 0%), joka vastaa energiasisällöltään yhtä bensalitraa. Laskelmissa on myös oletettu että kaikki tuotettu biometaani saadaan myytyä ajoneuvokäyttöön. Taulukosta 11 nähdään, että vaikka investointikustannukset nousevat merkittävästi kun biokaasua jalostetaan liikennekäyttöön, on laitoksella saavutettavissa hyvä kannattavuus. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki tuotettu biokaasu voidaan myydä liikennekäyttöön.

21 20 TAULUKKO 11 Biometaanin tuotannon kannattavuus Rajalan biokaasulaitoksen yhteydessä. Tulot /a Biometaanin myyntulot (70 c/m3) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Hankkeen edetessä havaittiin tarve selvittää biokaasulaitoksen lupaprosessia. Useat biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneet tahot kokevat

22 21 lupaprosessin vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Tämä saattaa vähentää kiinnostusta lähteä yrittäjäksi biokaasualalle. Biokaasulaitos on monialayritys joka paitsi tuottaa energiaa käsittelee jätteitä, jalostaa lannoitteita ja myy lannoitetuotteita. Tämä johtaa siihen että biokaasulaitoksen toimintaa valvoo useat eri viranomaiset. 5.1 Tuhannen lehmän navetta Suurnavetan biokaasulaitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi on arvioitu maksimissaan tonnia lantaa ja peltobiomassoja. Laitoksen koko vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin sekä ympäristöluvan. Nämä menettelyt voidaan toteuttaa yhdessä navettarakennuksen lupaprosessin kanssa. Biokaasulaitokselle ei siten tarvita erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Tällä hetkellä tässä kokoluokassa ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kirjanpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Koska tilalla syntyvää materiaalia (lantaa, raakamaitoa, peltobiomassaa) on suunniteltu käytettäväksi vain omalla tilalla tai mahdollisesti yhteistilojen tai sopimustilojen välillä. Laitoksen ei tarvitse tehdä ilmoitusta EVI- RA:lle. Jos materiaalina kuitenkin käytetään muuta kuin omantilan maata-

23 22 louden sivutuotetta, tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake). Toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä jos materiaali sisältää esim. 3 lk:n eläinperäistä ainesta, tila ottaa vastaan ulkopuolista materiaalia tai mädäte tuotteistetaan kaupalliseen tarkoitukseen. Omavalvonta suunnitelma on aina tehtävä ilmoitusvelvollisten sekä laitoshyväksynnän vaativien laitoksien. Omavalvonta tarkoittaa materiaalivirtojen ja prosessitoiminnan tekijöiden laadullista tarkkailua. Mädätysprosessin voidaan toteuttaa mesofiilisesti tai termofiilisesti, tarvittaessa mädäte tulee jälkikäsitellä. Tavoitteena on turvallinen, tautivapaa mädäte. Mädäteprosessin lämpötilan saavuttaessa yli 50 o C ja mädätteen viipyessä yli 21 vuorokautta, voidaan lopputuote normaaliolosuhteissa sijoittaa lannoitteeksi pellolle. Jos syöte sisältää 3 lk:n ainesta tulee materiaali hygienisoida (70 o C, 60 min) (Lehtonen, 2009) 5.2 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksessa käsitellään yhdyskuntajätteitä noin 6000 t/v ja sen lisäksi mahdollisesti 1000 lehmän navetan lietteet ( t/v). Biokaasulaitokselle vaaditaan YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) ja ympäristölupa menettely. Ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus ja lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kir-

24 23 janpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Laitoksen tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake) ja toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä. Laitos tulee tehdä omavalvonta suunnitelma. Omavalvonta on toimijan omaa toimintaa, jolla varmistetaan markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden hyvä laatu ja vaatimusten mukaisuus. Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että toimija tuntee lannoitevalmisteiden valmistukseen ja käsittelyyn liittyvät kriittiset pisteet ja osaa ennaltaehkäistä mahdolliset ongelmatilanteet suunnitelmallisesti. Kriittiset pisteet on määriteltävä omavalvontasuunnitelmassa ja niitä on valvottava säännöllisesti suunnitelmassa kuvatulla tavalla. Omavalvontasuunnitelma on käytännössä kirjallinen työ- ja toimintaohje yrityksen henkilökunnalle, josta löytyvät tarvittaessa ohjeet myös ongelmatilanteita varten. (lähde: EVIRAN ohje omavalvonnasta) Mädätysprosessin voi olla mesofiilinen tai termofiilinen, mutta käsittelyn tulee sisältää materiaali hygienisoinnin (70 o C, 60 min) (Lehtonen 2009). 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeessa selvitettiin biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla erilaisilla raaka-ainepohjilla ja eri sijoituspaikkavaihtoehdoilla. Keskeisenä tuloksena voidaan sanoa että kiinnostus biokaasutusta kohtaan on hankkeen aikana Saarijärvenseudulla herännyt ja aidosti kiinnostuneita yrittäjiä on muutamia. Yrittäjien välinen yhteistyö on avainasemassa biokaasulaitoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

25 24 Saarijärven seudulta löytyy useita hyviä sijoituspaikkavaihtoehtoja biokaasulaitoksella, mutta kannattavuuden saavuttaminen edellyttää laajaa raaka-ainepohjaa ja hyviä edellytyksiä lämmön myynnille. Alueellinen jätehuoltosuunnitelma pyrkii ohjaamaan jätevirtoja biokaasulaitoskäsittelyyn. Jätteenkäsittelymaksujen tulee laitosmaiseen käsittelyyn siirryttäessä pysyä maltillisella tasolla, jotta koko Pohjoisen Keski- Suomen biojätteet ja erityisesti jätevedenpuhdistamolietteet saadaan laitosmaiseen käsittelyyn. Aumakompostointi menetelmän edullisuus sekä pitkät kuljetusmatkat ja vähäiset jätemäärät hidastavat jätteiden siirtymistä laitosmaiseen käsittelyyn Pohjoisessa Keski-Suomessa. Biokaasulaitoksen kannattavuuden perusedellytyksenä voidaan esitettyjen laskelmien perusteella pitää sähkönsyöttötariffia. Sähkönsyöttötariffin voimaantulo ja sen ulottuminen myös tässä selvityksessä esitettyjen laitosvaihtoehtojen kokoluokkaan luo edellytyksiä biokaasuteknologian käyttöönotolle. Tämä mahdollistaa myös karjanlannan sekä biojätteiden sekä jätevedenpuhdistamolietteiden ohjautumisen biokaasulaitoskäsittelyyn. Tulevaisuudessa myös biohajoavien jätteiden sisältämät ravinteet ja niiden jalostaminen voivat tarjota liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia ei tässä selvityksessä otettu huomioon. Tulevaisuuden mahdollisuutena on myös biokaasun jalostaminen liikennekäyttöön. Liikennekäytössä energiayksikölle saadaan korkein mahdollinen hinta, mutta biokaasua käyttäviä ajoneuvoja tulisi olla riittävästi jotta investointi saadaan kannattavaksi. Jakeluasemaverkoston kasvaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen lisääntyminen voivat tarjota tulevaisuudessa kuitenkin mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan. Keski- Suomi on biokaasun ajoneuvokäytön edelläkävijä Suomessa ja vielä tällä hetkellä ainut maakunta jossa autoillaan biometaanilla.

26 25 Lähteet Vänttinen, V. 2009: Biokaasuntuotantopotentiaali Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökeskus 2009: Keski-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Lehtonen, M Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Tiedonanto Martikainen, E. 2008: Sammakkokangas Oy. Sähköpostiviesti Vilkkilä, T. 2007: Keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuus Pohjoisen Keski-Suomen biohajoavien jätteiden käsittelyssä Kutinlahti, H. 2009: Protech AD Services. Tiedonanto Luostarinen, J. 2009: Metener Oy. Tiedonanto

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m

Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m0701849 Optimoimaton Taksien LKM 30 Km / d / taksi 200 työpäiviä / vuosi 170 kilometrikustannus 1,25 tuntikustannus 60 Tuotto-odotus

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Outi Pakarinen Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta

Outi Pakarinen Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 29.8.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 1 Keski-Suomen biokaasuekosysteemi Sitran ja Keski-Suomen liiton rahoittama hanke 4-9/2016 Tavoitteena

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa

LOPPURAPORTTI Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevat hankkeet Ympäristöministeriö Dnro YM82/481/2013 LOPPURAPORTTI Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 1 Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella Biokaasun tuotannon käynnistämiseksi

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot