BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA"

Transkriptio

1 BIOKAASULAITOKSEN EDELLYTKSET SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke Jaakko Tukia

2 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARIJÄRVEN SEUDULLA SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila lehmän navetta Rajalan teollisuusalue BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Koulutilan materiaalivirrat Kannattavuuden edellytykset Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Saatavilla olevat materiaalivirrat Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Tuhannen lehmän navetta Rajalan teollisuusalue JOHTOPÄÄTÖKSET... 23

3 2 1 JOHDANTO Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen hanke toteutettiin Keski-Suomen liiton myöntämällä EAKR rahoituksella. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli selvittää biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla. Tavoitteena on ollut selvittää biokaasulaitosta alueellisena jätehuoltoratkaisuna, tarvittavaa laitoskokoa sekä potentiaalisia sijoituspaikkavaihtoehtoja. Lisäksi selvitettiin biokaasulaitoksen mahdollisuutta toimia Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppimis- ja kehittämisympäristönä. Selvityksessä hyödynnettiin myös jyväskylän yliopiston samassa hankkeessa tekemää selvitystä Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalista. Hankkeessa selvitettiin Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen biokaasutettavat materiaalivirrat, Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalivirrat (biohajoavat yhdyskuntajätteet ja jätevedenpuhdistamolietteet), kartoitettiin potentiaalisimmat biokaasulaitoksen sijoitusvaihtoehdot Saarijärven seudulla ja potentiaalisimpien kohteiden kiinnostus biokaasutukseen. Samalla kartoitettiin alustavasti biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneita yrittäjiä ja pyrittiin aktivoimaan ja lisäämään tietoa biokaasusta kiinnostuneille tahoille. Esiselvityksen tuloksena tarkasteltiin biokaasulaitoksen sijoituspaikkaa kolmelle eri kohteelle Saarijärvellä ja selvitettiin niihin saatavien materiaalivirtojen ja investointikustannusten avulla laitosten kannattavuuden edellytyksiä.

4 3 2 BIOKAASUNTUOTANTOPOTENTIAALI SAARI- JÄRVEN SEUDULLA Jyväskylän yliopisto selvitti hankkeessa koko Keski-Suomen biokaasuntuotantopotentiaalin. Tuloksista voitiin todeta että suurin biokaasuntuotantopotentiaali maakunnassa on peltobiomassoissa ja seuraavaksi suurin karjan lannassa. Nämä materiaalit sijoittuvat kuitenkin maakunnassa hyvin hajalleen ja teknistaloudellinen potentiaali on siten teoreettista potentiaalia huomattavasti pienempi. Suurina ja potentiaalisimpina biokaasulaitoskohteina esille nousivat alueet joihin jätteidenkäsittely on keskittynyt ja alueet missä on biohajoavia materiaalivirtoja teollisuudesta. Keski- Suomeen olisi materiaalivirtojen perusteella teoriassa rakennettavissa kolme suuren kokoluokan biokaasulaitosta. Suurimmat jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden materiaalivirrat ovat Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsässä.(Vänttinen, 2009) Pohjoisessa Keski-Suomessa kasvibiomassojen tuotanto potentiaali painottui Saarijärvelle ja Pihtiputaalle. Karjanlannassa painopistealueina olivat suurimmat karjatalousalueet Pihtipudas Saarijärvi, Viitasaari ja Karstula. (Vänttinen 2009) Biohajoavien jätteiden käsittely on Pohjoisessa Keski-Suomessa painottunut Saarijärvelle, koska valtaosa alueen biojätteistä käsitellään Saarijärvellä Sammakkokankaan jäteasemalla kompostoimalla. Lisäksi pieniä määriä biojätettä kompostoidaan Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Kyyjärven biojätteet käsitellään Millesbacka Oy:ssä. Jätevedenpuhdistamolietteet käsitellään tällä hetkellä pitkälti kuntakohtaisesti ja materiaalit ovat siten hyvin hajallaan Pohjoisessa Keski-Suomessa. Alueella ei ole suuria teollisuusyksiköitä jotka tuottaisivat biokaasutuksen kannalta merkittäviä määriä biohajoavia jätemateriaaleja. (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2009)

5 4 Saarijärven seudulla pyrittiin selvittämään materiaalien saatavuutta keskitettyyn biokaasulaitokseen. Uudessa jätehuoltosuunnitelmassa painotetaan jätteiden laitosmaista käsittelyä. Suunnitelma pyrkii ohjaamaan biohajoavia jätteitä biokaasulaitoskäsittelyyn. Selvityksessä kävi ilmi että jätevesilietteille aumakompostointi on tällä hetkellä halvin ja paikallisesti helposti toteutettava käsittelymenetelmä. Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on kiinnostusta biokaasutukseen, mutta jätehuollon kustannusten pelättiin kasvavan kuljetuskustannuksista ja laitosmaisesta käsittelystä merkittävästi. 3 SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Saarijärvellä sijoituspaikkavaihtoehdoiksi etsittiin sopivia kohteita energiatarpeen, materiaalivirtojen ja koulutus ja kehittämistoiminannan näkökulmista. Esille nousi kolme potentiaalista sijoituspaikkavaihtoehtoa. Näitä kohteita arvioitiin selvityksessä tarkemmin materiaalivirtojen ja energiatuotannon näkökulmasta sekä arvioitiin laitosten kannattavuuden edellytyksiä.

6 KUVA 1 Biokaasulaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdot ja 1000 lehmän navetan kartoitettu rehun hankinta alue 3.1 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutila Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (Poke) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaitoskampuksella on ollut biokaasuun liittyvää koulutus ja kehitystoimintaa usean vuoden ajan. Kampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa noin kuusikilometriä Saarijärven keskustasta Etelään Uuraisille johtavan tien varressa (kuva 1. karttapiste 1) Koulutilalta syntyy biokaasutettavia materiaaleja, karjanlantaa ja peltobiomassoja, joita voitaisiin hyödyntää alueen energiantuotannossa ja samalla biokaasulaitos voisi toimia oppilaitosten yhteisenä biokaasuteknologian oppimis- ja kehittämisympäristönä. Koulukampuksen alueella on

7 6 valmis lämpöverkko mikä mahdollistaa lämmöntuotannon biokaasulaitoksella kaikille Poken kiinteistöille lehmän navetta Saarijärvelle Tarvaalan kylälle satosuon alueelle suunnitellaan suurta lypsykarjanavettaa (kuva 1 karttapiste 2). Hankkeesta on tehty esiselvitys, jossa on kartoitettu edellytyksiä tuhannen lehmän navettayksikön perustamiselle. Navetta olisi tarkoitus laajentaa vaiheittain tuhannen lehmän yksiköksi. Suuri yksikkökoko tarjoa paljon biokaasutettavaa materiaalia sekä paljon energiaa tarvitsevan kohteen biokaasulaitoksen yhteyteen. Suuressa yksikössä myös ravinteiden käsittely ja ympäristönäkökohdat korostuvat ja tarjoavat siten toimintaedellytyksiä biokaasulaitokselle. Rakennushankkeiden yhtä aikainen suunnittelu, luvittaminen ja toteuttaminen mahdollistaa kustannustehokkaan rakentamisen joka pienentää investointikustannuksia. Navettayksikköä suunnitellaan vain noin viiden kilometrin päähän Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksesta ja pohjoisen oppimiskeskuksen koulutilasta. Tämä mahdollistaa tiiviin yhteistyön oppilaitosten kanssa ja biokaasulaitos voi toimia oppilaitosten täyden mittakaavan oppimis- ja kehittämisympäristönä. 3.3 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalue sijaitsee Saarijärvellä noin 4 kilometriä Saarijärven keskustasta etelään 13 tien varrella. (kuva1 karttapiste 3) Teollisuusalueella runsaasti teollisuuskiinteistöjä, joista suurin osa tuottaa lämpöenergiansa kiinteistökohtaisella öljylämmitysjärjestelmällä ja öljyllä tuotetaan myös prosessihöyryä paikalliselle teollisuudelle. Alueelle on tehty 2009 vuoden aikana kartoitus aluelämpöverkosta ja kpa kattilalaitoksesta. Samalla on katsottu tarpeelliseksi selvittää teollisuusalue soveltuva biokaasulaitoksen sijoituspaikka ja voitaisiinko saatavilla olevilla materiaaleilla tuottaa teollisuusalueen tarvitsema lämpöenergia. Liikenneyhteyksien

8 7 vuoksi teollisuusalue soveltuisi hyvin myös liikennepolttoaineen tuotantoon ja jakeluun. 4 BIOKAASULAITOSTEN KANNATTAVUUDEN EDELLYTYKSET 4.1 Kannattavuuslaskelmien lähtötiedot Biokaasulaitosten kannattavuuden edellytyksiä arvioitiin kaikissa kolmessa sijoituspaikkavaihtoehdossa. Tarkastelussa arvioitiin käytettävissä olevat biokaasuntuotannon raaka-aineet sekä energiantarve kiinteistöillä sekä energian myyntimahdollisuudet. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon materiaalien kuljetuskustannukset sekä mahdollisesti jätteistä saatavat porttimaksut. Karjanlanta on oletettu olevan maksutonta materiaalia. Peltobiomassoja laitoksissa on ajateltu koulutilaa lukuun ottamatta käytettäviksi vain rajoitetusti, joten peltobiomassojen ostohintaa ei ole arvioitu. Peltobiomassojen käyttö tulee laajemmassa mittakaavassa tarkoituksenmukaiseksi vasta jos biokaasua jalostetaan ajoneuvokäyttöön tai joissain tapauksissa jos laitos kuuluu sähkönsyöttötariffin piiriin.

9 8 TAULUKKO 1 Lähtötietoja kannattavuuslaskelmille Investointikustannukset Koulutilan biokaasulaitos lehmän navetan biokaasulaitos Jätteitä käsittelevä biokaasulaitos (Rajala) Biokaasun jalostus ja jakelu liikennekäyttöön Investointituki 20 % Käsittelykapasiteetti t Takaisinmaksuaika 10 v Korkokanta 4 % Energiantuotannon hyötysuhde Kaasumoottorissa 85 % Sähkö 35 % Lämpö 50 % Sähkön myyntihinta verkkoon ilman tariffia 4 c/kwh Sähkön tariffi myyntihinta 13,35 c/kwh Sähkön hinta omassa käytössä 9,59 c/kwh Lämmön myyntihinta ( /MWh) 30 /MWh Biometaanin myyntihinta 0,7 /m3 Jätteiden ja lietelannan kuljetustaksa 1,6 /km Laitoksen työvoima (koulutilan biokaasulaitos) 2 htkk/v Laitoksen työvoima (1000 lehmän navetan) 6 htkk/v Laitoksen työvoima (Rajala biokaasulaitos) 12 htkk/v 4.2 Kannattavuuden edellytykset koulutilalla Koulutilan energiakulutus Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilan energiankulutus yhteensä on noin MWh vuodessa, josta lämmön osuus on n

10 9 MWh ja sähkön n. 700 MWh. Sähköteho koulutilalla on suurimmillaan noin 220 kw. Lämmönkulutuksessa on luonnollisesti suuria vaihteluita vuodenajasta riippuen. Tällä hetkellä lämpöenergia tuotetaan Vapo Oy:n 700 KW:n pellettilämpölaitoksella ja lisäksi varalämmön lähteinä ovat oppilaitoksen vanhat öljykattilat. (Lehtonen) tammi.07 helmi.07 maalis.07 huhti.07 touko.07 kesä.07 heinä.07 elo.07 syys.07 loka.07 marras.07 joulu.07 KUVA 2 Tarvaalan koulutilan energiankulutus vuonna Koulutilan materiaalivirrat Lämpö MWh Sähkö, Energia MWh Biokaasutettavia materiaaleja koulutilalla syntyy omasta navetasta, pieneläinhoitolasta sekä mahdollisesti tilan omilla pelloilla tuotettavista peltobiomassoista. Tilalla syntyy lietelantaa noin 720 t vuodessa ja kuivalantaa noin 270 t vuodessa. Tämän lisäksi energiakasveja voitaisiin viljellä biokaasulaitosta varten noin 30 ha alalla vuosittain. (Lehtonen)

11 10 TAULUKKO 2 Koulutilan biokaasutettavat karjanlannat Materiaali Lanta yhteensä m3/vuosi Lietelanta 720 Kuivalanta 273 Yhteensä Kannattavuuden edellytykset Koulutilan materiaaleista saadaan tuotettua lämpöenergiaa oppilaitoksen kiinteistöille yhteensä noin 880 MWh. Laskelmassa on otettu huomioon laitoksen oma energiankulutus ja lämpökattilan oletettu 90 % hyötysuhde, mutta ei mahdollisia verkostohäviöitä. Koska biokaasulaitos tuottaa kaasua tasaisesti ympäri vuoden, niin päästään näillä materiaaleilla noin 100 kwh jatkuvaan tehoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lämpöä saadaan vuositasolla noin 310 MWh ja lämpöä noin 460 MWh. Taulukossa 3 on vertailtu koko oppilaitoksen vuoden 2007 energiankulutusta biokaasulaitoksesta saatavaan energiamäärään. Biokaasulaitos ei riitä yksin kiinteistöjen tarvitseman energian tuottamiseen, mutta laitoksen koko energiantuotanto voidaan hyödyntää ympäri vuoden koulutilalla. TAULUKKO 3 Oppilaitoksen kiinteistojen enrgiatarve sekä biokaasulaitoksen laskennallisesti tuottama energia Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n. 460 n. 52 Sähkö n. 700 n. 310 n. 35

12 11 Kannattavuuslaskelmassa on oletettu että sekä lämpö että sähkö hyödynnetään täysin oppilaitoksen kiinteistöillä. Laskelmassa on oletettu että laitoksen hoito työllistää noin kaksi henkilötyökuukautta vuodessa oppilaitoksen henkilökuntaa. Laskelmassa ei ole huomioitu enegiakasvien viljely, tuotanto ja kuljetuskustannuksia. 10 vuoden takaisinmaksu ajalla päästään jää vuotuinen käyttökate tappiolle noin euroa. (Taulukko 4) Laitoksen takaisinmaksu ajaksi tulee noin yli 15 vuotta. TAULUKKO 4 Biokaasulaitoksen kannattavuus koulutilalla Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

13 Kannattavuuden edellytykset 1000 lehmän navetan yhteydessä Erillisessä esiselvityshankkeessa on selvitetty 1000 lehmän toteuttamisen edellytyksiä Saarijärven Tarvaalan kylällä. Alueelta kartoitettiin kiinnostuneita tiloja sekä tiloja jotka voisivat tuottaa rehua suuryksikköön. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin myös kiinnostusta biokaasulaitoksen perustamiselle navetan yhteyteen. Samalla tiedusteltiin kiinnostusta tuottaa alkuvaiheessa peltobiomassoja myös biokaasulaitokselle. Alueelta löytyy noin 900 ha peltopinta-alaa jonka omistajista suurin osa on valmis tuottamaan rehua suurnavettaan tai peltobiomassoja biokaasulaitokselle. Taulukosta 5 huomataan, että 1000 lehmän navettayksikön koko vuotuinen energiatuotanto olisi tuotettavissa lannasta saatavalla energialla. Biokaasua ei voida varastoida suuria määriä pitkiä pakkajaksoja varten, joten pidempiä lämmönkulutushuippuja varten on investoitava myös hake-, öljy- tai muuhun lämmitysjärjestelmään. Toisaalta lämpöä tuotetaan vuosittain yli 700 MWh yli navetan energiantarpeen ja sitä ei käytännössä voida myydä tilalta ulos. Kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon vain navetan energiakutusta vastaava myyntitulo. TAULUKKO lehmän navetan energiantarve suhteessa energiankulukseen. Energiantarve MWh/a Netto energiantuotanto (MWh/a) Jatkuva teho (kw) Lämpö n n n. 200 Sähkö n n n. 125 Laskentaperusteina kannattavuuslaskelmissa on käytetty 10 vuoden takaisinmaksuaikaa ja kannattavuutta on arvioitu erilaisilla investointituilla. Investointituen suuruus riippuu rakennettavasta laitoskoosta josta mää-

14 13 räytyy investointituen rahoituslähde. Laskelmissa investointituen suuruutena on käytetty 20 %. laskelmissa on oletettu että laitos työllistää 0,5 htv. Koska vuositasolla navetan sähkönkulutus vastaa hyvin biokaasulaitoksen tuottaman sähkön suuruutta on taulukossa 6 laskettu sähköntuotannon tuloksi 9,59 c/kwh, joka vastaa sähkön ostohintaa siirtomaksuineen. Tämän summan navetta siis säästää tuottaessaan itse sähköenergiansa. Samalla on oletettu että kaikki biokaasulaitoksen tuottama sähkö voidaan käyttää kokonaisuudessaan navetassa. Taulukosta voidaan huomata, että jos navettaa kuluttaa kaiken biokaasulaitoksen tuottaman sähkön ja samalla navetan kaikki tarvitsema lämpö voidaan tuottaa biokaasulla, saavutetaan noin vuotuinen käyttökate. TAULUKKO 6. Biokaasulaitoksen kannattavuus ilman sähkönsyöttötariffia Tulot /a Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

15 14 Taulukossa 7 on esitetty sähkönsyöttötariffin vaikutus kannattavuuteen. Jos sähkönsyöttötariffi toteutuisi esitetyssä suuruudessaan, sähköntuotannon vuotuinen tulo paranisi lähes euroa ja samalla vuotuinen käyttökate laitoksella olisi noin Tämä edellyttäisi myös sitä että yli puolet biokaasulaitoksen vuosittain tuottamasta lämmöstä saataisiin hyödynnettyä navetassa. TAULUKKO 7 Biokaasulaitoksen kannattavuus sähkönsyöttötariffilla Tulot /a Sähköntuotanto (13,35 c/kwh) Lämmöntuotanto (30 /MWh) Yhteensä Kustannukset /a Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

16 Kannattavuuden edellytykset Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen energiatarve Mahdollisia biokaasulaitoksen sijoituspaikkoja kartoitettaessa kävi ilmi että Rajalan teollisuusalueelle ollaan kartoittamassa edellytyksiä kiinteän polttoaineen lämmityslaitoksen rakentamiselle. Selvityksen kpa-laitoksen ja lämpöverkon edellytyksistä teki Elomatic Oy:n. Selvityksen mukaan Rajalan teollisuusalueen energiatarve on noin MWh/a ja hetkellinen tehontarve saattaa nousta noin 1,5 MW ilman höyryntuotantoa. (Elomatic 2009) Saatavilla olevat materiaalivirrat Teollisuusalueen biokaasulaitosvaihtoehtoon perusmateriaaliksi on ajateltu pohjoisen Keski-Suomen alueelta kertyvät biohajoavat jäteraaka-aineet (Taulukko 8). Koska laskelmien mukaan tämä ei riitä vastaamaan teollisuusalueen energiantarvetta on laskelmassa ajateltu kuljettaa 1000 lehmän navetan lietteet ( t/a) samaan laitokseen. Näin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti olisi tonnia vuodessa. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki Pohjoisen Keski-Suomen kunnat sitoutuvat toimittamaan jätevesilietteensä biokaasulaitoskäsittelyyn.

17 16 TAULUKKO 8 Pohjoisen Keski-Suomen biokaasutettavat jätemateriaalit (Vilkkilä 2007, Martikainen 2009) Puhdistamoliete Kohde t/a Saarijärvi 1100 Kivijärvi 200 Pylkönmäki 100 Kannonkoski 200 Karstula 600 Kinnula 300 Viitasaari 1250 Pihtipudas 350 Yhteensä 4100 Biojäte Kaikki kunnat yht 1000 Kaikki jätemateriaalit yhteensä Biokaasulaitoksen kannattavuus Rajalan teollisuusalueella Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksen kokonaisinvestoinniksi on arvioitu Investointikustannusta voitaisiin hieman pienentää jättämällä biojätteet tarkastelun ulkopuolelle. Biojätteiden käsittely vaati erityisen esikäsittelyn (murskaus ja epäpuhtauksien poisto) (Kutinlahti 2009). Koko Pohjoisen Keski-Suomen biojätemäärä on vain noin 1000 tonnia vuodessa. Taulukossa 9 on esitetty biokaasulaitoksen raakaaineet sekä niistä saatavan nettoenergian määrä. On huomattava että biokaasulaitoksen lämmöntuotantomäärä jää näillä materiaaleilla selvästi alueen lämmöntarvetta pienemmäksi. Jotta biokaasulaitos voisi toimia koko teollisuusalueen energiantuotantoyksikkönä, tulisi raaka-ainepohjaa kasvattaa peltobiomassoilla. Hetkelliseen korkeaan tehontarpeeseen laitosta ei tarvitse suunnitella, koska alueelle jää kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät joita voidaan käyttää suurimman tehontarpeen aikana.

18 17 TAULUKKO 9 Biokaasulaitoksen raaka-aineet sekä niistä saatava netto sähkö ja lämpö Biokaasulaitoksen raaka-aineet t/a Lietelanta Puhdistamolietteet 5000 Biojätteet 1000 t Tuotettu nettoenergia MWh/a Nettolämpö 2700 Nettosähkö 2100 Lämmöntarve teollisuusalueella Laskelmassa on oletettu että koko jäännöslietemäärä voitaisiin varastoida Tarvaalan alueelle sateliittisäiliöihin tai 1000 lehmän navetan yhteyteen rakennettavaan varastosäiliöön. Laskelmissa on huomioitu lietteenkuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kuljetuskustannukset on laskettu meno-paluu rekkakuljetuksina. Laskelmassa on huomioitu kuljetuskustannukset laitokselta varastoihin, mutta ei lietteen levittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Taulukossa 10 on arvioitu biokaasulaitoksen kannattavuutta Rajalan teollisuusalueella erilaisilla sähkönhinnoilla ja jätteenkäsittelymaksuilla (porttimaksuilla). Nämä kaksi muuttujaa ovat merkittävimmät tekijät kannattavuuden edellytyksiä tarkasteltaessa. Laskelmasta voidaan havaita, että kaikissa esimerkkitapauksissa päästiin positiiviseen käyttökatteeseen 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Hyvään kannattavuuteen, noin eu-

19 18 ron käyttökatteeseen, päästään vain jos sähkönsyöttötariffi (13.35 c/kwh) tulee voimaan ja porttimaksuina jätteenkäsittelystä saadaan 45 /t. TAULUKKO 10 Biokaasulaitoksen kannattavuus eri sähkönhinnoilla ja porttimaksuilla. Tulot /a /a /a Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 45 /t Tariffi 13,35 c/kwh Porttimaksu 20 /t Ei tariffia Porttimaksu 45 /t Sähköntuotanto Lämmöntuotanto (30 /MWh) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a /a /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate

20 Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön Biokaasun ja maakaasun liikennekäyttö on lisääntynyt viimevuosina Suomessa voimakkaasti lisääntyneiden maakaasutankkausasemien vuoksi. Jyväskylän seudulla on suurta kiinnostusta biokaasun liikennekäyttöön ja Laukaan Leppävedellä on toistaiseksi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema. Biokaasun liikennekäyttöön on kiinnostusta myös Saarijärven seudulla ja kaupungin halki kulkeva valtatie 13 tarjoaa myös mahdollisuuden logistisesti järkevän biokaasun tankkausaseman perustamiselle. Rajalan teollisuusalue sijaitsee valtatie 13 varrella ja mahdollistaa siten myös biokaasunjalostamisen liikennekäyttöön lähellä mahdollisesti perustettavaa jakeluasemaa. Biokaasun liikennekäytön kannattavuutta arvioitaessa on oletettu puhdistuksen, paineistuksen ja jakelun lisäinvestointikustannuksiksi euroa (Metener 2009) Biokaasun hinta tankkausasemalla oletetaan olevan 70 c/m3 (alv 0%), joka vastaa energiasisällöltään yhtä bensalitraa. Laskelmissa on myös oletettu että kaikki tuotettu biometaani saadaan myytyä ajoneuvokäyttöön. Taulukosta 11 nähdään, että vaikka investointikustannukset nousevat merkittävästi kun biokaasua jalostetaan liikennekäyttöön, on laitoksella saavutettavissa hyvä kannattavuus. Tämä edellyttää kuitenkin että kaikki tuotettu biokaasu voidaan myydä liikennekäyttöön.

21 20 TAULUKKO 11 Biometaanin tuotannon kannattavuus Rajalan biokaasulaitoksen yhteydessä. Tulot /a Biometaanin myyntulot (70 c/m3) Porttimaksut Yhteensä Kustannukset /a Kuljetuskustannukset Käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Yhteensä Vuotuinen käyttökate BIOKAASULAITOSTEN LUPAMENETTELY SAARIJÄRVEN ESIMERKKITAPAUKSISSA Hankkeen edetessä havaittiin tarve selvittää biokaasulaitoksen lupaprosessia. Useat biokaasulaitosinvestoinnista kiinnostuneet tahot kokevat

22 21 lupaprosessin vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Tämä saattaa vähentää kiinnostusta lähteä yrittäjäksi biokaasualalle. Biokaasulaitos on monialayritys joka paitsi tuottaa energiaa käsittelee jätteitä, jalostaa lannoitteita ja myy lannoitetuotteita. Tämä johtaa siihen että biokaasulaitoksen toimintaa valvoo useat eri viranomaiset. 5.1 Tuhannen lehmän navetta Suurnavetan biokaasulaitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi on arvioitu maksimissaan tonnia lantaa ja peltobiomassoja. Laitoksen koko vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin sekä ympäristöluvan. Nämä menettelyt voidaan toteuttaa yhdessä navettarakennuksen lupaprosessin kanssa. Biokaasulaitokselle ei siten tarvita erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Tällä hetkellä tässä kokoluokassa ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kirjanpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Koska tilalla syntyvää materiaalia (lantaa, raakamaitoa, peltobiomassaa) on suunniteltu käytettäväksi vain omalla tilalla tai mahdollisesti yhteistilojen tai sopimustilojen välillä. Laitoksen ei tarvitse tehdä ilmoitusta EVI- RA:lle. Jos materiaalina kuitenkin käytetään muuta kuin omantilan maata-

23 22 louden sivutuotetta, tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake). Toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä jos materiaali sisältää esim. 3 lk:n eläinperäistä ainesta, tila ottaa vastaan ulkopuolista materiaalia tai mädäte tuotteistetaan kaupalliseen tarkoitukseen. Omavalvonta suunnitelma on aina tehtävä ilmoitusvelvollisten sekä laitoshyväksynnän vaativien laitoksien. Omavalvonta tarkoittaa materiaalivirtojen ja prosessitoiminnan tekijöiden laadullista tarkkailua. Mädätysprosessin voidaan toteuttaa mesofiilisesti tai termofiilisesti, tarvittaessa mädäte tulee jälkikäsitellä. Tavoitteena on turvallinen, tautivapaa mädäte. Mädäteprosessin lämpötilan saavuttaessa yli 50 o C ja mädätteen viipyessä yli 21 vuorokautta, voidaan lopputuote normaaliolosuhteissa sijoittaa lannoitteeksi pellolle. Jos syöte sisältää 3 lk:n ainesta tulee materiaali hygienisoida (70 o C, 60 min) (Lehtonen, 2009) 5.2 Rajalan teollisuusalue Rajalan teollisuusalueen biokaasulaitoksessa käsitellään yhdyskuntajätteitä noin 6000 t/v ja sen lisäksi mahdollisesti 1000 lehmän navetan lietteet ( t/v). Biokaasulaitokselle vaaditaan YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) ja ympäristölupa menettely. Ympäristölupaviranomaistahona toimii ympäristökeskus ja lähtien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY vastaa YVA osuudesta ja Aluehallintovirasto, AVI vastaa ympäristölupamenettelystä. Lannoitevalmistelainsäädännön ja sivutuoteasetuksen valvontaviranomaisena toimii Elintarvikevirasto, EVIRA. Biokaasulaitoksella on tiedoston pitovelvollisuus, joka tarkoittaa tulevien ja lähtevien materiaalin kir-

24 23 janpitoa. Tiedoista tulee käydä ilmi, materiaalin määrä, laatu, sisältö, toimittaja, ja toimituksen ajan kohta, sekä materiaalin syöttö prosessiin ja prosessissa syntyneen liete-eränluovutus aika, sijoitus paikka ja määrä. Laitoksen tulee laitoksesta tehdä toiminnan aloitus ilmoitus EVIRA:lle (lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus lomake) ja toiminnalle on haettava laitoshyväksyntä. Laitos tulee tehdä omavalvonta suunnitelma. Omavalvonta on toimijan omaa toimintaa, jolla varmistetaan markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden hyvä laatu ja vaatimusten mukaisuus. Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että toimija tuntee lannoitevalmisteiden valmistukseen ja käsittelyyn liittyvät kriittiset pisteet ja osaa ennaltaehkäistä mahdolliset ongelmatilanteet suunnitelmallisesti. Kriittiset pisteet on määriteltävä omavalvontasuunnitelmassa ja niitä on valvottava säännöllisesti suunnitelmassa kuvatulla tavalla. Omavalvontasuunnitelma on käytännössä kirjallinen työ- ja toimintaohje yrityksen henkilökunnalle, josta löytyvät tarvittaessa ohjeet myös ongelmatilanteita varten. (lähde: EVIRAN ohje omavalvonnasta) Mädätysprosessin voi olla mesofiilinen tai termofiilinen, mutta käsittelyn tulee sisältää materiaali hygienisoinnin (70 o C, 60 min) (Lehtonen 2009). 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeessa selvitettiin biokaasulaitoksen edellytyksiä Saarijärven seudulla erilaisilla raaka-ainepohjilla ja eri sijoituspaikkavaihtoehdoilla. Keskeisenä tuloksena voidaan sanoa että kiinnostus biokaasutusta kohtaan on hankkeen aikana Saarijärvenseudulla herännyt ja aidosti kiinnostuneita yrittäjiä on muutamia. Yrittäjien välinen yhteistyö on avainasemassa biokaasulaitoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

25 24 Saarijärven seudulta löytyy useita hyviä sijoituspaikkavaihtoehtoja biokaasulaitoksella, mutta kannattavuuden saavuttaminen edellyttää laajaa raaka-ainepohjaa ja hyviä edellytyksiä lämmön myynnille. Alueellinen jätehuoltosuunnitelma pyrkii ohjaamaan jätevirtoja biokaasulaitoskäsittelyyn. Jätteenkäsittelymaksujen tulee laitosmaiseen käsittelyyn siirryttäessä pysyä maltillisella tasolla, jotta koko Pohjoisen Keski- Suomen biojätteet ja erityisesti jätevedenpuhdistamolietteet saadaan laitosmaiseen käsittelyyn. Aumakompostointi menetelmän edullisuus sekä pitkät kuljetusmatkat ja vähäiset jätemäärät hidastavat jätteiden siirtymistä laitosmaiseen käsittelyyn Pohjoisessa Keski-Suomessa. Biokaasulaitoksen kannattavuuden perusedellytyksenä voidaan esitettyjen laskelmien perusteella pitää sähkönsyöttötariffia. Sähkönsyöttötariffin voimaantulo ja sen ulottuminen myös tässä selvityksessä esitettyjen laitosvaihtoehtojen kokoluokkaan luo edellytyksiä biokaasuteknologian käyttöönotolle. Tämä mahdollistaa myös karjanlannan sekä biojätteiden sekä jätevedenpuhdistamolietteiden ohjautumisen biokaasulaitoskäsittelyyn. Tulevaisuudessa myös biohajoavien jätteiden sisältämät ravinteet ja niiden jalostaminen voivat tarjota liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia ei tässä selvityksessä otettu huomioon. Tulevaisuuden mahdollisuutena on myös biokaasun jalostaminen liikennekäyttöön. Liikennekäytössä energiayksikölle saadaan korkein mahdollinen hinta, mutta biokaasua käyttäviä ajoneuvoja tulisi olla riittävästi jotta investointi saadaan kannattavaksi. Jakeluasemaverkoston kasvaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen lisääntyminen voivat tarjota tulevaisuudessa kuitenkin mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan. Keski- Suomi on biokaasun ajoneuvokäytön edelläkävijä Suomessa ja vielä tällä hetkellä ainut maakunta jossa autoillaan biometaanilla.

26 25 Lähteet Vänttinen, V. 2009: Biokaasuntuotantopotentiaali Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökeskus 2009: Keski-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Lehtonen, M Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Tiedonanto Martikainen, E. 2008: Sammakkokangas Oy. Sähköpostiviesti Vilkkilä, T. 2007: Keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuus Pohjoisen Keski-Suomen biohajoavien jätteiden käsittelyssä Kutinlahti, H. 2009: Protech AD Services. Tiedonanto Luostarinen, J. 2009: Metener Oy. Tiedonanto

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat

BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE Opintomatkat 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSIIN SUUNTAUTUNUT OPINTOMATKA 29.10.2008... 2 2.1 Metener Oy ja Erkki Kalmarin

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot