Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Mikko Holmgren Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori Liisa Haarla Työn ohjaaja DI Jussi Matilainen

2 I TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Mikko Holmgren Tuulivoiman tarvitsemat säätöresurssit ja niiden tekniset toteuttamismahdollisuudet Suomessa Päivämäärä: 15. lokakuuta 2008 Sivumäärä: 78 Laitos: Professuuri: Valvoja: Ohjaaja: Sähkötekniikan laitos S-18 Siirtotekniikka, suurjännitetekniikka ja sähköjärjestelmät Professori Liisa Haarla DI Jussi Matilainen Tässä työssä tarkastellaan tuulivoiman tarvitsemia tehonsäätöresursseja sekä tuulivoiman tuotantomuutoksia eri aikatasoissa. Työssä esitellään erilaisten tuotanto- ja kuormaresurssien teknisiä säätöominaisuuksia, ja niiden perusteella arvioidaan Suomen säätöresurssien määrää. Lisäksi analysoidaan Suomen säätösähkömarkkinoita. Vesivoiman ja kaasuturbiinien tehonsäätönopeudet ovat vähintään 40 % laitoksen nimellistehosta minuutissa. Hiili- ja turvelauhteella päästään polttoainetehoa säätämällä 5 ja 3 % tehonsäätönopeuksiin minuutissa edellä mainitussa järjestyksessä. Yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon (CHP) tehonsäätöominaisuuksista ei voida sanoa mitään yleispätevää arvoa. Ydinvoiman painevesireaktoreilla pystytään 1-3 % tai jopa 5-10 % tehonsäätönopeuksiin minuutissa. Näiden lukujen ja Suomen voimalaitoskapasiteetin perusteella Suomen teoreettisen säätökapasiteetin arvioidaan olevan MW. Vuosien aikana Suomen noin 100 MW:n tuulivoimakapasiteetin mitatut tunnin keskiarvotehojen vaihtelut kahden peräkkäisen tunnin välillä ovat suurimmillaan olleet 16 % asennetusta kapasiteetista. Vaihteluiden keskihajonta on vastaavasti ollut 2,7 %. Työssä käytetyn laajamittaisen tuulivoimaskenaarion (2000 MW) suurin tuotantovaihtelu on vastaavasti noin 20 % ja keskihajonta 3,4 %. Työssä tutkitaan Suomen säätösähkömarkkinoiden säätötarjousten ja aktivoidun säädön ajallista vaihtelua. Lisäksi tarkastelun kohteena on Suomen säätösähkömarkkinoiden hinnan ajallinen vaihtelu. Viime vuosien aikana säätösähkön hinnassa esiintyvien hintapiikkien määrä on lisääntynyt. Tämä kertoo osaltaan säätösähkön käytön kasvusta tai vastaavasti säätötarjouksien vähentymisestä. Tuulivoiman lisääntymisellä järjestelmässä ei todennäköisesti ole vaikutusta häiriöreservien määrään, mikäli kapasiteetti (2000 MW) on maantieteellisesti hajautunut. Vaikutuksista taajuusohjatun käyttöreservin määrään ei voida nykyisten mittaustietojen valossa vielä antaa tarkkoja vastauksia. Järjestelmän hitaan reservin toimintakunnosta ja säilymisestä verkossa tulee huolehtia. Suomen säätösähkömarkkinoiden riittävyyteen tuulivoiman tuotantomuutoksilla on selvä vaikutus. Energiavarmojen lauhde- ja CHP-tuotannon hyödyntämismahdollisuuksia säätöresursseina tulisikin kehittää vesivoiman energiariippuvuuden takia. Avainsanat: Reservi, tuulivoima, tehovaihtelu, tehonsäätö

3 II HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Name of the Thesis: Mikko Holmgren Power regulation resources required by wind power in Finland and regulation characteristics of power plants Date: 15 October 2008 Number of pages: 78 Faculty: Professorship: Supervisor: Instructor: Electronics, Communications and Automation S-18 Transmission, High Voltage Engineering and Power Systems Professor Liisa Haarla Jussi Matilainen, MSc (Tech) This paper presents different technical possibilities to balance the short term production and consumption of electricity in Finland. Based on different wind measurements in Finland, the amount of wind power variation is calculated for a scenario with 2000 MW wind power in Finland. Additionally, an estimate of the reserves needed for wind power and an analysis of the regulating power market in Finland is made. Hydro power can be regulated by at least 40 % of the capacity in one minute. Condensing power plants fuelled by coal (or peat) can be regulated by 5 % (or 3 %) of their capacity in one minute. The power regulation characteristics in Combined Heat and Power plants (CHP) vary from one plant to another. Therefore no general figures can be given. The one minute power regulation for pressurized water nuclear reactors can be from 1 to 3 % of the capacity. Based on these figures and on the electricity production capacity there is MW of power reserve capacity in Finland. In this work hourly power variations in wind power production were calculated. The maximum variation from hour to hour is 16 % and the corresponding standard deviation is 2.7 % of the installed capacity. Based on these measurements a scenario with 2000 MW wind power in Finland was made. In this scenario the maximum hourly production variation would be 20 % and the standard deviation 3.4 %. This study also examines the changes in Finland s regulating power market in aggregated regulation bids, volume of regulating power and regulating power price. Both regulation bids and volume of regulating power vary in time. In recent years there have been an increased number of peaks in the regulating power price. If the wind power capacity (2000 MW) is geographically distributed it is unlikely to have an impact on the needs of the disturbance reserves. The influence on the needs of the frequency controlled normal operation reserve can not be specified with the current wind power measurements. Sufficient slow reserve capacity and working order must be ensured. The current capacity available to the Finnish regulating power market can be insufficient at times when changes in the power production increase. Keywords: Reserve, wind power, power variation, power regulation

4 III Alkulause Diplomityö on tehty opinnäytteeksi Teknillisen Korkeakoulun Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnalle Sähkötekniikan laitoksen siirtotekniikan tutkimusryhmässä. Diplomityö on osa TEKES rahoitettua ja VTT:n koordinoimaa WINTEG2 tutkimusprojektia tuulivoiman järjestelmävaikutuksien arvioinnista. Haluan kiittää työni valvojaa professori Liisa Haarlaa mielenkiintoisen diplomityöaiheen järjestämisestä sekä koko työn aikaisesta tuesta ja hyvästä opastuksesta. Suuren kiitoksen ansaitsee myös työni ohjaaja Jussi Matilainen, jonka asiantuntevat neuvot ja ohjaus olivat työn tekemisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi haluan kiittää muita ohjausryhmäni jäseniä Hannele Holttista, Bettina Lemströmiä ja Jarno Sederlundia hyvistä neuvoista ja mielenkiinnosta työtäni kohtaan. Kiitokseni haluan ilmaista myös perheelleni ja ystävilleni koko opiskeluajan jatkuneesta tuesta. Espoossa 15. lokakuuta Mikko Holmgren

5 IV 1. JOHDANTO SÄHKÖ SUOMESSA SÄHKÖN KULUTUS JA TUOTANTO SÄHKÖN TUOTANTOLAITOKSET SUOMESSA OLOSUHTEIDEN VAIKUTUS TUULIVOIMATUOTANTOON TUULIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS SIJOITUSPAIKKAAN TUOTANNON HAJAUTTAMINEN SÄHKÖVERKKO JA SIIRTOKAPASITEETTI YHTEISPOHJOISMAINEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖVARMUUS TASEHALLINTA RESERVIT JA SÄÄTÖSÄHKÖ TUOTANTO- JA KUORMARESERVIT RESERVIEN AKTIVOITUMINEN TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI TAAJUUSOHJATTU HÄIRIÖRESERVI NOPEA HÄIRIÖRESERVI HIDAS RESERVI SÄÄTÖSÄHKÖ SÄÄTÖRESURSSIEN TEKNISET SÄÄTÖMAHDOLLISUUDET VESIVOIMA KAASUTURBIINI LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO LAUHDEVOIMA YDINVOIMA TUULIVOIMA DIESELGENERAATTORIT IRTIKYTKETTÄVÄT KUORMAT TASASÄHKÖYHTEYDET VENÄJÄLLE JA VIROON TUULIVOIMAN TUOTANTOVAIHTELUIDEN TARKASTELU ERI AIKATASOISSA TARKASTELUISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT SUOMEN TUULIVOIMATUOTANNON TODELLISET JA SKAALATUT TUNTIVAIHTELUT TODELLISEN JA SKAALATUN TUNTIVAIHTELUN VERTAILU SUOMEN TUULIVOIMATUOTANNON TUNNIN SISÄISET VAIHTELUT... 48

6 V 7.5. TUULIVOIMATUOTANNON SEKUNTITASON VAIHTELUT TUULIVOIMATUOTANNON ÄÄRIVAIHTELUITA POHJOIS-EUROOPASSA JA POHJOISMAISSA SUOMEN SÄÄTÖSÄHKÖMARKKINOIDEN TARKASTELU SÄÄTÖSÄHKÖTARJOUKSIEN MÄÄRÄN AJALLINEN VAIHTELU AKTIVOIDUN SÄÄDÖN AJALLINEN VAIHTELU SÄÄTÖSÄHKÖN HINNAN AJALLINEN VAIHTELU SUOMEN SÄÄTÖRESURSSIEN ARVIOIMINEN SÄÄTÖRESURSSIEN TEHONSÄÄTÖNOPEUDET ARVIO SÄÄTÖRESURSSEISTA RESERVIEN JA SÄÄTÖSÄHKÖN RIITTÄVYYDEN TARKASTELU RIITTÄVYYS TEHON JA ENERGIAN NÄKÖKULMASTA TAAJUUSOHJATTU KÄYTTÖRESERVI TAAJUUSOHJATTU JA NOPEA HÄIRIÖRESERVI HIDAS RESERVI SÄÄTÖSÄHKÖN TARVE JA RIITTÄVYYS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO... 75

7 VI Käytetyt lyhenteet ja merkinnät P i p i P tuuli P TOT P s r v x tuotantoteho aikasarjoissa tuotantoteho prosentteina asennetusta kapasiteetista tuulen tehotiheys asennettu kapasiteetti sähköteho rakennusaste tuulen nopeus keskiarvo ρ σ Ф kl ilman tiheys keskihajonta lämpöteho CHP Capacity credit Combined Heat and Power, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto Huippukulutuksen aikainen tietyllä todennäköisyydellä saatavissa oleva tuulivoimatuotanto

8 1. Johdanto 1 1. Johdanto Lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin myötä sähköjärjestelmän tuotantovaihtelut yleistyvät. Tuulivoiman tuotantovaihteluiden vaikutuksia voidaan tarkastella eri näkökulmista ja erilaisin menetelmin. Laajamittaisen tuulivoimatuotannon vaikutuksia pohjoismaiseen sähköjärjestelmään on tutkittu Hannele Holttisen väitöstyössä (Holttinen 2004) sekä voimajärjestelmän käytön että sähkömarkkinoiden kannalta. Eri maiden kokemuksia ja tutkimuksia laajamittaisen tuulivoiman vaikutuksista on kerätty yhteen VTT:n julkaisemassa State-of-the-art-raportissa (Holttinen et al. 2007). Raportissa esitetään muun muassa sähköverkon tehotasapainon ylläpitoon, tehon riittävyyteen sekä verkon vahvistamiseen liittyviä kokemuksia ja tutkimuksia. Tuulivoiman tuotantovaihteluiden sähköverkon järjestelmävaikutuksia arvioitaessa tulisi verkon siirtokapasiteetti ottaa laskelmissa myös huomioon. Verkon siirtokapasiteetti kertoo, kuinka paljon kantaverkossa voidaan luotettavasti siirtää tehoa. Siirtokapasiteetin riittävyyden huomioiminen vaatii yksityiskohtaista verkon mallintamista, minkä takia siirtokapasiteettia ei tämän työn puitteissa käsitellä. Tämän työn tarkoituksena on tutkia laajamittaisen tuulivoimatuotannon vaihteluita sähköjärjestelmän säätöresurssien kannalta. Selvityksen keskeisenä kohteena ovat eri voimalaitosten tekniset mahdollisuudet tehonsäätöön osallistumisesta. Lisäksi työssä tarkastellaan Suomen säätösähkömarkkinoita tarjousten, aktivoidun säädön sekä säätösähkön hinnan perusteella. Edellä mainittujen tarkastelujen perusteella työssä arvioidaan tekniseltä kannalta Suomen säätöresurssien kapasiteettia sekä reservien ja säätösähkön riittävyyttä laajamittaisen tuulivoiman tapauksessa. Luvussa 2 käsitellään Suomen sähkön tuotantoa ja kulutusta. Luvussa käydään läpi tuotannon ja kulutuksen vaihtelua sekä eri tuotantolaitosten osuuksia Suomen sähkön tuotannosta. Luvun 3 tarkoituksena on tarkastella olosuhteiden vaikutusta tuulivoimatuotantoon sekä sijoituspaikan että tuotannon hajauttamisen kannalta. Luvussa 4 käsitellään sähköverkon siirtokapasiteettia ja käyttövarmuutta. Sähkönsiirrossa käytettävä toiminta-alue sekä taajuuden ylläpito ovat luvun keskeisiä asioita. Luvussa 5 keskitytään reserveihin ja säätösähköön. Suomessa käytettävät eri reservit sekä niiden määrät ja tekniset vaatimukset käsitellään luvussa. Lisäksi tutustutaan säätösähkömarkkinoiden toimintaperiaatteeseen.

9 1. Johdanto 2 Luku 6 esittelee eri säätöresurssien teknisiä säätömahdollisuuksia. Luvussa keskitytään ainoastaan teknisiin säätömahdollisuuksiin jättäen taloudelliset seikat huomioimatta. Luvussa 7 tarkastellaan tuulivoiman tuotantovaihteluita eri aikatasoissa. Tuulituotannon vaihteluita on arvioitu sekä tilastollisin menetelmin että suurimpien tuotantomuutosten avulla. Luku 8 tarkastelee Suomen säätösähkömarkkinoita säätötarjousten ja aktivoidun säädön ajallisen vaihtelun perusteella. Lisäksi tarkastelun kohteena on Suomen säätösähkön hinnan ajallinen vaihtelu. Luvussa 9 esitetään arvio Suomen säätöresursseista perustuen voimalaitosten säätöominaisuuksiin ja kapasiteetteihin. Lisäksi luvussa mainitaan eri vuodenaikoina säätöresursseihin vaikuttavia tekijöitä. Luvussa 10 arvioidaan reservien ja säätösähkömarkkinoiden riittävyyttä tuulivoimatuotannon lisääntyessä. Työn pohdinnat ja johtopäätökset esitellään luvussa 11.

10 2. Sähkö Suomessa 3 2. Sähkö Suomessa 2.1. Sähkön kulutus ja tuotanto Sähkön hankinta Suomen sähkön kulutus oli 90,3 TWh vuonna Edellisvuoteen verrattuna kasvua tapahtui 0,3 %. Kasvua hillitsi lämmitystarpeen vähentyminen lämpimän talven takia. Vuoden 2007 oma tuotanto Suomessa oli 77,7 TWh. Sähkön tuonti oli vastaavasti 12,6 TWh. (Energiateollisuus 2008a) Merkittävimmät sähkön tuotantomuodot ovat Suomessa lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) ja ydinvoima. Vuonna 2007 niiden osuudet olivat 29,4 % ja 24,9 % sähkön hankinnasta edellä mainitussa järjestyksessä. Myös lauhteella (16,1 %) ja vesivoimalla (15,5 %) on merkittävä rooli sähkön hankinnassa. Vastaavasti tuonnin osuus hankinnasta oli 13,9 % ja tuulivoiman 0,2 %. Kuvassa 2.1 esitetään tuotantomuotojen ja sähkön nettotuonnin osuudet Suomen sähkön hankinnasta vuodelta (Energiateollisuus 2008a) 35,0 % Osuudet sähkön hankinnasta [%] 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % CHP Ydinvoima Lauhde Vesivoima Nettotuonti Tuulivoima Kuva 2.1 Suomen sähkön hankinnan osuudet tuotantomuodoittain sekä ulkomaan tuonti vuonna 2007.

11 2. Sähkö Suomessa Sähkön hankinta huippukulutuksen aikana Vuonna 2007 mitattiin uusi huippukulutusennätys MW. Tällöin Suomen oma sähkön tuotanto oli MW ja tuontiteho 2836 MW. Kuvassa 2.2 on esitetty tarkemmin huippukulutusennätyksen aikainen tuotantorakenne. (Energiateollisuus 2008a) Teho [MW] CHP Tuonti Ydinvoima Lauhde Vesivoima Tuulivoima 3 Kuva 2.2 Vuoden 2007 huippukulutusennätyksen aikaisen verkossa olevien tuotantolaitosten kapasiteetit sekä ulkomaan tuontiteho Sähkön tuotantolaitokset Suomessa Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Kaukolämpöön liittyvien lämmitysvoimalaitosten sähköntuotantoteho oli 4139 MW vuonna Kaukolämmön tuotantoon liittyvä sähkön tuotanto oli vastaavasti 14,4 TWh. Teollisuuden yhteistuotannolla tuotettiin sähköä 12,3 TWh vuonna (Energiateollisuus 2008a; Energiateollisuus 2008b) Suomen yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon sähköntuotantokapasiteetista suurin osa (2830 MW) perustuu vastapaineteknologiaan. Merkittävät osuudet ovat myös kaasukombi- ja väliottolaitoksilla. Kaiken kaikkiaan sähköntuotantotehoa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa on hieman yli 5800 MW. (Vehviläinen et al. 2007) Energiamarkkinaviraston tietojen perusteella vuoden 2007 lopussa väliottoturbiinikapasiteettia oli käytössä noin 1800 MW. Tästä valtaosa noin % on CHP-tuotannossa. (Vapaalahti 2008)

12 2. Sähkö Suomessa Vesivoima Suomen vesivoimakapasiteetti on noin 3000 MW, joka muodostuu yli 200 vesivoimalaitoksesta. Vesivoima voidaan jakaa nimellistehonsa perusteella suur- (yli 10 MW) ja pienvesivoimaan (1 10 MW). Suomen suurin vesivoimalaitos on Imatran voimalaitos 178 MW tehollaan. Vesivoiman tuottamalle vuosienergialle on tyypillistä suuret vaihtelut sateisen tai kuivan vesivuoden mukaan. (Energiateollisuus. 2008c) Vesivoima on säädettävyydeltään erittäin hyvä tuotantomuoto. Vesivoimalaitoksen täyteen tehoon saamiseen kuluu aikaa yleisesti ottaen noin muutama minuutti. Kuvassa 2.3 onkin esitetty esimerkinomaisesti Kemijoki Oy tuotannon vaihtelu viikolla 37 vuonna Teho [MW] Vko 37 / 2007 Kuva 2.3 Kemijoki Oy tuotannon vaihtelu viikolla 37 vuonna 2007 (Kemijoki Oy. 2007) Ydinvoima Suomen sähköntuotannossa on käytössä neljä ydinvoimalaitosyksikköä, joista kaksi sijaitsee Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Loviisan yksiköt ovat painevesireaktoreita ja nettosähköteholtaan molemmat ovat 490 MW suuruisia. Olkiluodon yksiköt ovat vastaavasti kiehutusvesireaktoreita, joiden nettosähköteho on 840 MW yksikköä kohden. Olkiluotoon valmistuva Suomen viides ydinvoimalaitos on tyypiltään painevesireaktori. Nettosähköteholtaan Olkiluoto 3 on noin 1600 MW. (STUK 2008)

13 2. Sähkö Suomessa Lauhde Lauhdevoimalaitosten käyttöaste vaihtelee vuosittain sekä vuoden aikana merkittävästi. Vähäsateisten vuosien aikana lauhdevoiman käyttö lisääntyy vesivoimatuotannon vähentyessä. Vastaavasti hyvinä vesivuosina lauhteen käyttötarve vähenee. Lauhteen käyttö kesäaikaan on erittäin vähäistä johtuen vähäisestä lämmitystarpeesta. Talviaikaan lämmitystarve on vastaavasti suuri ja lauhde on tällöin merkittävä sähköntuotantomuoto Tuulivoima Suomessa uutta tuulivoimakapasiteettia otettiin vuonna 2007 käyttöön 24 MW, mikä merkitsi Suomen yhteenlasketun tuulivoimakapasiteetin nousemista 110 MW:iin. Alkuvuoden 2008 aikana on otettu käyttöön uutta tuulivoimakapasiteettia 18 MW. Tämä merkitsi kapasiteetin nousua 128 MW:iin vuoden 2008 puoliväliin mennessä. Kuvassa 2.4 on esitetty Suomen tuulivoimakapasiteetti vuosilta Vuoden 2008 asennetuksi kapasiteetiksi on ilmoitettu tilanne 27. kesäkuuta (VTT 2008a) 140 Asennettu kapasiteetti [MW] Kuva 2.4 Suomen tuulivoimakapasiteetin kehittyminen vuosien välisenä aikana. Vuoden 2008 kapasiteetti on tilanne 27. kesäkuuta. (VTT 2008a) Vuonna 2007 tuulivoima tuotti noin 0,2 % Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta eli yhteensä 190 GWh. Suomen tuulivoimatuotanto on sijoittunut lähes kokonaan läntisille rannikkoalueille muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. (VTT 2008a)

14 3. Olosuhteiden vaikutus tuulivoimatuotantoon 7 3. Olosuhteiden vaikutus tuulivoimatuotantoon Tuulivoimatuotannon kannalta on merkittävää voimaloiden sijoittaminen olosuhteiden kannalta mahdollisimman hyvälle paikalle. Jo pienetkin muutokset tuulennopeuksissa merkitsevät huomattavia muutoksia voimalan tuotannossa. Tuulituotannon hajauttamisella on suuri vaikutus tuulituotannon tehon vaihteluihin Tuuliolosuhteiden vaikutus sijoituspaikkaan Tuulivoiman sijoittamista suunniteltaessa yksi tärkeimmistä huomioon otettavista seikoista on alueen tuuliolosuhteet. Tuuliolosuhteet vaikuttavat suoraan tuulivoimalan tehoon ja huipunkäyttöaikaan Tehotiheys Tuulen sisältämä tehotiheys ( P tuuli ) on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden (v) kolmanteen potenssiin ja ilman tiheyteen ( ρ ) (Lund 2007). Tuulen tehotiheys on Ptuuli 1 ρ v 2 3 =. (3.1) Tuulen nopeuden kasvaessa 10 % suurenee tuulen sisältämä tehotiheys noin 33 %. Vastaavasti 10 % tuulen nopeuden heikkeneminen tarkoittaa noin 27 % pienempää tuulen tehotiheyttä Huipunkäyttöaika Paikan valinnalla on suuri merkitys voimaloiden huipunkäyttöaikaan, joka voidaan laskea jakamalla voimalan vuosituotanto voimalan nimellisteholla. Huipunkäyttöaika kertoo, kuinka monta maksimitehotuntia voimalan vaihteleva tehontuotanto on vastannut vuoden aikana. Huipunkäyttöaika kertoo sijoituspaikan olosuhteista lähinnä tuuliolosuhteiden keskimääräisestä tuulisuudesta eikä niinkään tuulen nopeuksien vaihtelusta. Tyypillisesti parhaimpia sijoituspaikkoja tuuliolosuhteiden perusteella ovat avoimet meri- ja rannikkoalueet. Suomessa myös Lapin tunturit tarjoavat tuulisuuden kannalta hyvät olosuhteet.

15 3. Olosuhteiden vaikutus tuulivoimatuotantoon Tuotannon hajauttaminen Sähköjärjestelmän kannalta tuulivoimatuotannon hajauttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Hajauttamalla tuotanto maantieteellisesti laajalle alueelle kompensoivat yksittäisten voimaloiden lyhyen ajan tehonvaihtelut toinen toisiaan. Tällöin laajamittaisen tuulituotannon vaihtelu ei ole yhtä riippuvainen hetkellisistä tuuliolosuhteiden muutoksista. Suomen nykyinen tuulivoimatuotanto on keskittynyt läntisille rannikkoalueille, jonne on suunnitteilla myös lukuisia uusia hankkeita. Pohjois-etelä-suunnassa laitokset ovat levittäytyneet yli 800 kilometrin matkalle. Länsi-itä-suunnassa laitokset ovat levittäytyneet etelärannikolla (Kotkasta Ahvenanmaan Eckeröhön) noin 400 kilometrin ja länsirannikolla (Porista Ouluun) noin 200 kilometrin matkalle. Kuvassa 3.1 on esitetty Suomen tuulivoimalaitokset maaliskuussa Kuva 3.1 Suomen tuulivoimalaitokset maaliskuussa 2008 (VTT 2008b).

16 4. Sähköverkko ja siirtokapasiteetti 9 4. Sähköverkko ja siirtokapasiteetti 4.1. Yhteispohjoismainen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä toimii osana yhteispohjoismaista Nordel-sähköjärjestelmää. Järjestelmään kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska. Edellä mainittujen maiden ja Islannin kantaverkkoyhtiöt muodostavat yhdessä yhteistyöorganisaation nimeltään Nordel. Suomen kantaverkon käyttövarmuudesta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj Käyttövarmuus Kantaverkon käyttövarmalla käytöllä tarkoitetaan verkon mitoituksen ja käytön suunnittelua tavalla, jolla minimoidaan häiriöiden aiheuttamat vaikutukset ja varaudutaan palauttamaan verkko normaalitilaan viidentoista minuutin aikana. Kantaverkon tärkein mitoitusperiaate käyttövarmuuden kannalta on verkon kyky kestää (N-1)-vika. (N-1)-vialla tarkoitetaan verkon kykyä kestää mikä tahansa verkon yksittäinen vika ja komponentin irtoaminen vika-alueen laajentumatta tai aiheuttamatta koko siirtoverkon menetystä. Vian jälkeen verkon jännitteet ja taajuus ovat hyväksyttävällä tasolla ja verkko on lähes ehjä. Käyttövarmuus vaihtelee mitoittavan vian mukaan eli käyttövarmuus ei välttämättä ole vakio kaikissa käyttötilanteissa. Nordel-säännön mukaan järjestelmä tulee palauttaa normaaliin käyttötilaan 15 minuutin kuluessa viasta. Verkon tulee siis kestää uusi mitoittava vika 15 minuutin kuluttua viasta. (Nordel 2008) Toiminta-alue Siirtoverkon sallittu toiminta-alue määritellään eri tehojakotilanteissa (N-1)- käyttövarmuuskriteerin avulla. Toiminta-alueen rajojen määräytymiseen vaikuttavat verkon termiset siirtorajat, jännitestabiilius sekä vaimentumattomat tehoheilahtelut. Sallitun toiminta-alueen rajat vaihtelevat aina käyttötilanteen mukaan. Vallitseva siirtotilanne RAC- ja P1-leikkauksien läpi määrittelee koordinaatistoon toimintapisteen, jonka täytyy olla joka hetki toiminta-alueen sisäpuolella. Mikäli toimintapiste on toiminta-alueen ulkopuolella, käyttövarmuus ei ole vaaditulla tasolla. Tällöin

17 4. Sähköverkko ja siirtokapasiteetti 10 toimintapiste on saatava toiminta-alueen sisäpuolelle 15 minuutin kuluessa tietyn käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Toiminta-alueen ulkopuolella ei (N-1)-kriteeri toteudu eli riski, että järjestelmä ei kestä mitoittavaa vikaa kasvaa huomattavasti. (Piipponen 2008) Suomen sähkösiirrossa merkittävimmät leikkaukset ovat Suomen ja Ruotsin väliset vaihtovirtayhteydet (RAC-siirtoteho) sekä Suomen sisäinen pohjois-etelä-suuntainen siirtoyhteys (P1-siirtoteho). Näiden kahden siirtoleikkauksen avulla voidaan havainnollistaa siirtokapasiteetille toiminta-alue, josta on esitetty esimerkki kuvassa 4.1. P1-siirtoteho Etelään Kuva 4.1 Ruotsin ja Suomen välisten vaihtovirtayhteyksien (RAC) sekä P1- leikkauksen määrittämä toiminta-alue sallituille tehonsiirroille. Esitetyn toiminta-alueen x-akselin positiivinen puoli tarkoittaa siirtoa Suomesta Ruotsiin ja negatiivinen osa siirtoa Ruotsista Suomeen päin. Vastaavasti y-akselin positiivinen osa kuvaa siirtoa pohjoisesta etelään ja negatiivinen puoli siirtoa etelästä pohjoiseen P1-leikkauksen läpi. Kaupallinen siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin välisillä siirtoyhteyksillä on varmuusmarginaalin (100 MW) verran pienempi kuin toiminta-alueen määrittämät rajat. Varmuusmarginaali Toiminta- piste RAC-siirtoteho Suomeen Ruotsiin Pohjoiseen Ruotsin ja Suomen välisessä siirtokapasiteetissa oleva 100 MW varmuusmarginaalin ei voida ajatella tuovan ylimääräistä säätöresurssia järjestelmään. Mikäli Ruotsista Suomeen oleva tuonti on ylittänyt kaupallisen siirtokapasiteetin ja toimintapiste on varmuusmarginaalialueella, joudutaan Suomessa aktivoimaan manuaalisesti reservejä. Toimintapisteen sijainti varmuusmarginaalialueella ei ole hyväksyttävä verkon käyttötapa. Varmuusmarginaali teknisen ja kaupallisen kapasiteetin välillä käytetään

18 4. Sähköverkko ja siirtokapasiteetti 11 tasehallintaan eli taajuusohjattujen reservien siirtoon. Näin varmistetaan taajuusohjatun reservitehon siirtyminen osajärjestelmästä toiseen, vaikka kaupallinen siirtokapasiteetti olisikin jo kokonaan käytössä Tasehallinta Tasehallinnalla tarkoitetaan tuotannon ja kulutuksen välisen tehotasapainon jatkuvaa ylläpitoa. Tasehallintaan kuuluu sekä normaali- että häiriötilanteiden hallinta. Toinen tasehallinnan tehtävä on ylläpitää aikapoikkeama vaihtelualueella ± 30 sekuntia. Aikapoikkeamalla tarkoitetaan sähköverkon taajuudella käyvän kellon ja siitä riippumattoman kellon välistä aikaeroa. (Lundberg 2002) Kulutuksen ja tuotannon vaihtelun ennustaminen Kantaverkkoyhtiö laatii tulevan vuorokauden kulutusennusteen toteutuneen kulutuksen sekä lämpötilaennusteen pohjalta. Vastaavasti tasevastaavat toimittavat tuntikohtaiset tuotantosuunnitelmansa kantaverkkoyhtiölle etukäteen. Mahdolliset ongelmat tehon riittävyydessä tai siirtokapasiteetissa voidaan näin ollen havaita ennakkoon tuotantosuunnitelmien ja kulutusennusteen perusteella. (Lundberg 2002) Kuvassa 4.2 on esitetty sekä tuotannon että kulutuksen vaihtelu viikolta kymmenen vuonna Kulutuksen ja tuotannon välinen ero katetaan ulkomaan tuonnilla tai viennillä Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Norjasta. Kuvassa 4.3 on esitetty sähkön tuotanto tuotantomuodoittain viikolta yhdeksän vuonna Tuotanto [MW] Kulutus [MW] Teho [MW] Vko 10 / 2008 Kuva 4.2 Esimerkki tuotannon ja kulutuksen vaihtelusta viikolta kymmenen vuonna Kulutuksen ja tuotannon välinen osuus kertoo tuontisähkön osuuden kulutuksesta.

19 4. Sähköverkko ja siirtokapasiteetti Sähkön tuotanto Suomessa viikolla 9/ Teho [MW] Vesivoima 4000 Muu tuotanto Lauhdevoima 2000 Yhteistuotanto - kaukolämpö Yhteistuonto - teollisuus 0 Ydinvoima Aika Kuva 4.3 Esimerkki sähkön tuotannosta tuotantomuodoittain sekä tuotannon vaihtelusta viikolta yhdeksän vuonna Huomionarvoista on lähes yksinomaan vesivoiman tekemä tehonsäätö tuotantomuodoista Taajuuden ylläpito Taajuuden vaihtelu kertoo kulutuksen ja tuotannon välisen erotuksen vaihtelusta. Verkon nimellistaajuutta (50 Hz) korkeammat taajuudet kertovat verkossa olevasta tuotannon ylijäämästä. Nimellistaajuutta pienemmät taajuudet ovat taasen seurausta tuotannon alijäämästä. Pitkällä aikavälillä taajuuden tulee olla keskimäärin 50 Hz, jotta aikapoikkeama ei kasva itseisarvoltaan liian suureksi. Kuvassa 4.4 on esitetty taajuuden vaihtelua ajan funktiona taajuusohjatun käyttöreservin toiminta-alueella. f [Hz] 50,1 50,0 49,9 Aika Kuva 4.4 Tuotannon ja kuorman välinen ero ilmenee taajuuden vaihteluna.

20 5. Reservit ja säätösähkö Reservit ja säätösähkö Sähköjärjestelmässä tehotasapainon ylläpitoon tarvitaan reservejä. Tässä luvussa käydään läpi reserveille asetettuja teknisiä vaatimuksia sekä Nordelissa sovittuja reservien määriä. Lisäksi luvussa käsitellään tehotasapainon ylläpitoon käytettäviä säätösähkömarkkinoita Tuotanto- ja kuormareservit Sähkönsiirrossa käytettävä sähköjärjestelmä pyritään pitämään joka hetki tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Vaikka tuotanto ja kulutus ovat lähes yhtä suuria, niiden välillä on usein pieni ero. Tämä jatkuvasti vaihteleva ero tehotasapainossa ilmenee taajuuden muutoksina. Koska kulutus vaihtelee ajan mukaan eikä sen vaihtelevuus ole täysin ennustettavissa, tarvitaan sähköverkossa tuotanto- ja kuormareservejä tehotasapainon ylläpitoon. Sähköjärjestelmän käytössä on kahdenlaisia reservejä, käyttö- ja häiriöreservejä, jotka molemmat voidaan edelleen jakaa taajuusohjattuihin ja manuaalisesti käynnistettäviin reserveihin. Reservit voidaan myös jaotella niiden käyttöönottoajan perusteella. Tällöin puhutaan primääri-, sekundaari- ja pitkän ajan reserveistä. Primäärireservit ovat nopeasti taajuudesta aktivoituvia reservejä. Sekundaarireserveihin voidaan lukea kuuluvaksi manuaalisesti käynnistettävät reservit kuten nopea häiriöreservi ja säätösähkömarkkinoilta aktivoitava säätö. Pitkän ajan reservit ovat vastaavasti hidasta reserviä. Reservien ylläpitoon osallistuminen on sähkön tuottajille täysin vapaaehtoista toimintaa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on perustanut niin sanotun reservipankin, jonne säätökykyistä kapasiteettia omistavat sähkön tuottajat voivat ilmoittaa omat säätöresurssinsa. Resurssin haltijat ylläpitävät voimalaitoksiensa mitatut säätöominaisuudet Fingridin maksamaa korvausta vastaan sovituilla ehdoilla. (Sederlund 2008b) 5.2. Reservien aktivoituminen Reservien aktivoitumisen ajallinen riippuvuus suuren generaattorin irrottua sähköverkosta on esitetty kuvassa 5.1. Kuvan tapauksessa taajuus alkaa laskea suuren tuotantoyksikön irrottua verkosta eli tällöin sähköverkossa on kulutusta enemmän kuin

21 5. Reservit ja säätösähkö 14 tuotantoa. Näin ollen primäärireservit aktivoituvat automaattisesti. Primäärireservit korvataan myöhemmin käynnistämällä sekundaarireservejä, jotka lopulta korvataan pitkän ajan reservein. Näin voimajärjestelmä on palautettu jälleen normaalitilaan. Kuva 5.1 Reservien aktivoituminen suuren tuotantoyksikön pudotessa sähköverkosta. (Hirvonen ja Matilainen 1997) 5.3. Taajuusohjattu käyttöreservi Sähköverkon tehotasapainoa säädetään joka hetki taajuusohjatuin käyttöreservein. Taajuusohjatun käyttöreservin ylläpidosta huolehtii kantaverkkoyhtiö, joka on tehnyt asiaan kuuluvat sopimukset reservin haltijoiden kanssa. Taajuusohjattu käyttöreservi toimii primäärireservinä sekunti- ja minuuttitasolla ja sen aktivoituminen on sidottu sähköverkon taajuuden vaihteluun. Verkon taajuutta tarkkaillaan jatkuvasti, minkä mukaan reservitehoa säädetään automaattisesti Taajuusohjatun käyttöreservin määrä Pohjoismaisessa yhteiskäyttöverkossa on vuonna 2008 taajuusohjattua käyttöreserviä yhteensä käytössä 600 MW, josta Suomen osuus on 143 MW. Taajuusohjatun käyttöreservin määrä jaetaan osajärjestelmien kesken edellisenä vuotena kulutettujen vuosienergioiden suhteessa. Osajärjestelmiä ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska. (Nordel 2008)

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Lauri Ahonen HÄIRIÖRESERVIT. Sähkövoimatekniikan projektityö

Lauri Ahonen HÄIRIÖRESERVIT. Sähkövoimatekniikan projektityö Lauri Ahonen HÄIRIÖRESERVIT Sähkövoimatekniikan projektityö 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Mitä ovat häiriöreservit ja miksi niitä tarvitaan?... 4 3. Häiriöreservityypit... 5 2.1 Taajuusohjatut reservit...

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Katsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat

Reservituotteet ja reservien markkinapaikat uotteet ja reservien markkinapaikat Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitäminen Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat sähköntuotannon / -kulutuksensa etukäteen tasapainoon. Sähköä pitää tuottaa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Professori Jarmo Partanen

Professori Jarmo Partanen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Laura Laitinen TUNNINSISÄINEN TEHOTASAPAINO SUOMESSA 2020 JA 2030 Työn tarkastajat: Professori Satu Viljainen Professori

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power)

Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Chapter 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö 2 9.1 Johdanto (Introduction) 9.2 Voimalaitoksen arvo (The Value

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Reima Päivinen Neuvottelukunta Katsaus käyttötoimintaan

Reima Päivinen Neuvottelukunta Katsaus käyttötoimintaan Reima Päivinen Neuvottelukunta 8.6.2016 Katsaus käyttötoimintaan Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän inertia

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita

Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Kantaverkkotoiminta ja sen haasteita Sisältö Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Kantaverkon kehittyminen Tehotasapainon hallinta Kantaverkkoyhtiön tehtävät ja toimintaympäristö Järjestelmävastaavalla

Lisätiedot

Perustelut Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013) asetetulle 1650 MW tehorajalle

Perustelut Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013) asetetulle 1650 MW tehorajalle Muistio 1 (11) Perustelut Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013) asetetulle 1650 MW tehorajalle Yhteenveto Voimalaitosyksikön irtoaminen sähköverkosta ei saa johtaa liialliseen taajuuden laskuun

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj

Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj 2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Reservien hankinta Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo

Reservien hankinta Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo Reservien hankinta 2016 Käyttötoimikunta 4.11.2015 Jyrki Uusitalo Reservien hankinta 2016 FCR FRR-A FRR-M Verkkosäännöt FCR vuosihankinta vuodelle 2016 Fingrid on tehnyt hankintapäätöksen taajuusohjatusta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Firenzen Forumin kuulumiset 22-23.5 EU:n RES-strategia päivityksessä vaadittiin huomiota siihen miten markkinoiden toimivuus taataan Keski/Itä-Euroopan

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2014 1.12.2014 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä

Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00689-15 Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Niina Helistö, Juha Kiviluoma julkinen 2 (10) Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj

Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj 2 Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Varavoimalaitos

Lisätiedot

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 Nykyinen käytäntö Mikäli ensimmäisellä kierroksella ei saada muodostettua hintaa, niin 1. muutetaan blokkitarjoukset tuntitarjouksiksi

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen 23.01.2017 Versiohistoria Version päivämäärä Selite 12.1.2017 Ensimmäinen versio 23.1.2017 Sivulle

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot