Kaupungintalon saneeraushankkeen uudelleen määrittely 734/ /2014 YLK

Transkriptio

1 Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupungintalon saneeraushankkeen uudelleen määrittely 734/ /2014 YLK Kaupungintalon saneeraus sisällytettiin kaupungin investointiohjelmaan alun perin KH:n hyväksymien tarveselvityksen sekä toi min nal lisuus- ja tilankäyttöselvityksen pohjalta. Keskeisiä toiminnallisuus- ja ti lankäyt tö sel vi tyk ses sä saneeraukselle asetettuja tavoitteita olivat tekniset ajan mu kais tuk set, yleisten tilojen toiminnalliset parannukset, työpisteiden mää rän lisääminen, esteettömyyden, työolojen ja sisäilman sekä ra ken nuksen energiatehokkuuden parantaminen. Hankkeen valmistelua jat ket tiin viemällä suunnittelua eteenpäin mainittujen selvityksien pohjalta, käyt tä jiä kuullen ja heidän tarpeidensa muutoksia huomioiden. Hankkeen päivätyt luonnossuunnitelmat hyväksyttiin kau pun gin val tuus tos sa Valmistelua jatkettiin ja hankkeelle haettiin ja saatiin ra ken nus lu pa Samanaikaisesti hankkeen normaalin valmistelun rinnalla on kau pun gin talol la tehty vuosien varrella osittaisia korjaustoimenpiteitä henkilökunnan työ olo jen ja sisäilman parantamiseksi. Merkittävimmistä kor jaus toi men piteis tä mainittakoon ensimmäisen kerroksen toimistohuoneiden ulkoseinien il ma vuo to jen tiivistämiset sekä rakennuksen ryömintätilallisen osan ala pohjan kunnostus ja alipaineistaminen. Lisäksi vuonna 2013 teetettiin VTT Expert Services Oy:llä tutkimus saneeraushankkeen tueksi ja rakennuksen kor jaus tar pei den huolellisesti määrittämiseksi. Hankkeen käynnistämistä on jouduttu lykkäämään useaan otteeseen eri syis tä. Kuluvalle vuodelle kaupungintalon saneeraukselle on myönnetty mää rä ra haa 0,5 M ja vuoden 2015 taloussuunnitelmaan sisältyy niin ikään 0,5 M suuruinen määrärahavaraus. Saneeraukselle asetetut ta voit teet ja hankkeen laajuus ovat kuitenkin määrärahavarauksia huomattavasti suurem mat, jolloin hankkeen sisältöä ja käynnistämisen edellytyksiä on ol lut välttämätöntä tarkastella uudelleen. Hankkeen jatkovalmistelun osaksi on yhdyskuntalautakunta ko kouk sessaan edellyttänyt kolmen vaihtoehtoisen ratkaisumallin mää rit telyä. Lautakunnan kokouksessa esiteltyjen vaihtoehtoisten rat kaisu mal lien pohjalta yhdyskuntalautakunta on ta lous ar vio val mis telus saan KH:lle esittänyt saneeraushankkeelle 1,5 M mää rä ra ha va raus ta vuodelle 2015 ja 0,5 M vuodelle 2016, eli vuoden 2014 määräraha huomioi den yhteensä 2,5 M. Samalla lautakunta on edellyttänyt yh dys kun tatoin ta määrittämään hankkeen sisällön uudelleen siten, että en si si jai se na tavoitteena on saada työskentelyolosuhteet kiinteistössä asian mu kai sik si. Esitys hankkeen sisällöksi

2 Hankkeen sisällön uudelleenmäärityksessä toimenpiteitä valittaessa ja tehtä vää rajattaessa on lähtökohtana ollut em. mukaisesti työs ken te ly olo suhtei den kuntoon saattaminen ja erityisesti rakennuksen kannalta mer kit tävien kosteusteknisten asioiden hallinta. Investointihankkeen kan nat ta vuuden vuoksi lähtökohdaksi toimenpiteille on asetettu 20 vuoden elinkaari. Esi tyk ses sä on keskitytty kokonaisuuksiin, joilla pyritään saamaan ra kennuk sen työskentelyolosuhteiden kannalta potentiaaliset, usein al ku pe räi set, riskirakenteet uusittua ja mahdollistettua rakennuksen toiminta ra ken nus fysi kaa li ses ti oikein. Tästä ja kustannussyistä johtuen sisäpuolisten pin to jen uusimiset sekä työ- ja aulatilojen muutokset on pääosin jätetty esi tyk sen ulkopuolelle. Samoin uuden pääsisäänkäynnin, hissin ja jä te huo neen laajennuksen rakentaminen on jätetty esityksestä pois. Kokonaisuudet on koottu saneeraushankkeen alkuperäisistä suun ni tel mista sekä edellä mainitun VTT Expert Services Oy:n tekemän tut ki mus ra portin korjaustoimenpide-esityksistä, joissa on keskitytty lähinnä rakenteiden kun toon saattamiseen. Talotekniikan osalta esitys noudattaa pääosin al kupe räi sen saneeraushankkeen suunnitelmia, joissa esitettyjä toimenpiteitä ja niiden laajuutta on päivitetty vastaamaan tehtävänantoa. Lisäksi sa niteet ti ti lo jen pintamateriaalit ja vesikalusteet esitetään uusittaviksi. Osa saneeraushankkeen suunnitelmien toimenpiteistä ja VTT:n tut ki musra por tis sa esitetyistä korjaustoimenpide-esityksistä on jo tehty. Näitä ovat mm. salaojien lisääminen rakennuksen eteläreunalle, pohjaveden kui va tusjär jes tel män kuntoon saattaminen, ryömintätilan alipaineistus- ja tuu le tusjär jes tel män rakentaminen sekä väestönsuojan sisäpintojen uusinta. Toimis to huo neis sa seinillä ilmoitustauluina / akustiikkalevyinä toimivia huo koisia kuitulevyjä on myös poistettu. Julkisivut Vaikka julkisivujen teknistä käyttöikää on vielä jäljellä, on esitys ul ko sei nien rakenteellisen toimivuuden takia VTT:n toimenpidesuosituksen laa jem man vaihtoehdon mukainen. Esityksessä pintarakenteet ja seinän läm mön eriste ker rok set uusitaan kokonaan rakenteellisesti oikein toimiviksi se kä vastaamaan nykyisiä lämmöneristysmääräyksiä. Tällöin saadaan myös seinä ra ken tees sa olevat ilmavuotokohdat tiivistettyä parhaiten, jolloin sei nä raken teen ilmatiiveys paranee huomattavasti ja seinärakenteessa ole vien epäpuhtauksien kulkeutuminen huoneilmaan estetään. Lisäksi esi te tys sä ratkaisussa seinärakenteen tuuletus saadaan kuntoon sekä mi ni moi daan riski epäpuhtauksien ja potentiaalisten riskirakenteisiin liittyvien on gel mien muodostumiselle. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on selvitetty kolmella eri jul ki si vu vaihto eh dol la. Alustavan karkean laskelman pohjalta ja päivitetyn arvion (IX/2014) mukaan kustannusarvioiden suuruusluokka on verottomana: muurattuna 1,25 M lämpörappauksella 0,95 M kuitusementtilevyillä 0,85 M Esitetyssä ratkaisussa ei vaihdeta olemassa olevia ikkunoita. Mikäli ik ku nat uusitaan, on kustannuslisäys niiden osalta arviolta 0,3 M.

3 VTT:n toimenpidesuosituksissa vaihtoehtona ollut suppeampi vaihtoehto, jos sa lämmöneristystä ei julkisivukorjauksen yhteydessä uusita vaan se kor ja taan vain paikallisesti, ei ole teknisessä ja taloudellisessa mielessä jär ke vää. Tällöin rakennuksen ulkoseinien rakennetekninen toimivuus jää va jaak si, energiatehokkuus ei parane ja ilmavuotokohtien tiivistäminen ei on nis tu. Suppeamman vaihtoehdon kustannusennuste päivitetyn arvion (IX/2014) mukaan on muurattuna 0,8 M (alv 0), lämpörappauksella 0,75 Me ja kuitusementtilevyillä 0,65 M. Yläpohja ja vesikatto Vaikka teknistä käyttöikää on jäljellä, vesikatteena toimivaa bitumikermiä lu kuun ottamatta, myös yläpohjan ja vesikaton osalta esitys on VTT:n toimen pi de suo si tuk sen laajemman vaihtoehdon mukainen, eli vesikate, alusra ken teet ja lämmöneristeet esitetään uusittaviksi sekä yläpohjassa olevat lä pi vien nit sisätiloihin tiivistettäviksi. Nykyisellä rakenteella toimimattomaksi epäil ty yläpohjarakenteen ja julkisivujen tuuletus muutetaan ja siitä syystä uu si taan myös räystäspellitykset. Toimenpiteiden tarkoituksena on, kuten jul ki si vu jen kin osalta, toiminnallisen varmistuksen lisäksi parantaa ylä pohja ra ken teen lämmöneristävyyttä ja ilmatiiveyttä sekä yläpohjan ja jul ki si vujen tuuletusta. Lämmöneristyksen uusinta vesikatteen uusinnan yhteydessä on järkevää se kä taloudellisesti että teknisesti ja samassa yhteydessä saadaan myös ilma vuo to rei tit yläpohjan ja vesikatteen välistä sisäilmaan tiivistettyä ja mahdol lis ten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estettyä. Lisäksi saadaan estettyä sisäilmassa olevan ilmankosteuden siirtyminen vesikaton tuu le tus ti laan ja vähennettyä tuuletustilan kosteuskuormitusta. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on alustavan karkean laskelman pohjal ta suuruusluokkaa 0,45 M (alv 0). VTT:n toimenpidesuosituksissa vaihtoehtona ollut suppeampi vaihtoehto, jos sa lämmöneristystä ei korjauksen yhteydessä uusita vaan korjataan vain paikallisesti, ei yläpohjankaan osalta ole teknisessä ja taloudellisessa mieles sä järkevää. Tällöin vastaavasti rakennetekninen toimivuus jää va jaak si, rakennuksen yläpohjan energiatehokkuus ei parane ja il ma vuo to koh tien tiivistäminen ei onnistu. Suppeamman vaihtoehdon kus tan nus en nus te on 0,15 M (alv 0). Sisäpinnat Sisäpintojen osalta esitys sisältää VTT:n korjaustoimenpide-esityksen mukai ses ti mineraalivillaa sisältävien alakattolevyjen uusimisen. Mainittuja alakat to le vy jä on pääasiassa alakerran käytävätiloissa sekä neu vot te lu huoneis sa. Lisäksi toimistohuoneiden seinäpintoja esitetään muiden kor jaus töiden ohessa maalattavaksi. Lattiapintoja ei esitetä uusittavaksi. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on alustavan karkean laskelman pohjal ta suuruusluokkaa 0,15 M (alv 0). Ilmanvaihto

4 Ilmanvaihdon osalta nykyisillä koneilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, jo ten esitys on pääosin alkuperäisen saneeraushankkeen suunnitelmien mu kai nen. Esityksessä nykyistä ilmanvaihtojärjestelmää parannetaan uu simal la automatiikkaa ja puhaltimia sekä lisäämällä ilmamääräsäätimiä ja laa jen ta mal la koneellista ilmanvaihtoa tiloihin, joissa sitä ei tällä hetkellä ole. Lisäksi ilmanvaihtokanavat nuohotaan, toimistohuoneissa olevat tu lo ilma sä lei köt uusitaan ja kuitupitoiset äänenvaimentimet korvataan ei-kui tu pitoi sil la vaimentimilla. Toimenpiteiden tarkoituksena on saada järjestelmä ener gia te hok kaammak si sekä vastaamaan paremmin nykytarpeita ja poistaa mahdollisia, sisä il maan vaikuttavia kuitulähteitä. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on alustavan karkean laskelman pohjal ta suuruusluokkaa 0,3 M (alv 0). VTT:n toimenpidesuosituksen mukainen laajempi vaihtoehto, jossa il manvaih to ko ne huo ne laajennetaan ja koko ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan, ei ny kyis ten ilmanvaihtokoneiden tekninen käyttöikä huomioiden ole vält tä mätön tä. Laajemman vaihtoehdon kustannusennuste on 0,85 M (alv 0). Vesi- ja viemäriputket & lämmitys Putkistojen osalta esitys noudattaa pääosin alkuperäisen sa nee raus hankkeen suunnitelmia, joissa esitettyjä toimenpiteitä ja laajuutta on päivitetty vas taa maan nykytilannetta ja -tarvetta. Kiinteistön käyttövesiputkisto ja venttiilit ovat vuodelta 1977 ja lähestyvät käyt tö ikän sä loppua. Vuonna 2010 tehdyssä kuntotutkimuksessa rönt genku vat tiin kylmä- ja lämminvesiputkisto. Kylmävesijohdot todettiin olevan tyy dyt tä väs sä kunnossa, mutta lämminvesijohdoissa ilmeni voi mak kaam pia syöpymiä ja putkistolle ennustettiin tuolloin 5-7 vuoden käyttöikää. Lämpöputkien ja -laitteiden osalta korjaustarpeet ovat pääasiassa teknisen käyt tö ikän sä loppuun tulleiden laitteiden, kuten patteri-, sulku- ja lin ja sää tövent tii lien uusimista. Jätevesiviemäreiden kuntotutkimuksissa ja VTT:n tarkasteluissa on ha vaittu viemäreiden olevan pääosin hyvässä kunnossa, mutta yksittäisiä korjaus tar pei ta on. Esitettyjen ratkaisuiden kustannusvaikutus on alustavan karkean las kelman pohjalta suuruusluokkaa 0,25 M (alv 0). Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien osalta esitys noudattaa pääosin alkuperäisen sa neeraus hank keen suunnitelmia, joissa esitettyjä toimenpiteitä ja laajuutta on päi vi tet ty vastaamaan nykytilannetta ja -tarvetta. Kiinteistön säh kö jär jes telmät ovat pääosin vuodelta 1977, joten ne ovat teknisen käyttöikänsä lo pussa ja niitä esitetään uusittavaksi.

5 Esitettyjen ratkaisuiden kustannusvaikutus on alustavan karkean las kelman pohjalta suuruusluokkaa 0,3 M (alv 0). Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmien osalta esitys noudattaa pääosin al ku peräi sen saneeraushankkeen suunnitelmia, joissa esitettyjä toimenpiteitä ja laa juut ta on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja -tarvetta. Järjestelmät ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja niitä esitetään uusittavaksi. Esitettyjen ratkaisuiden kustannusvaikutus on alustavan karkean las kelman pohjalta suuruusluokkaa 0,03 M (alv 0). Kylmätekniset järjestelmät Kiinteistön nykyiset jäähdytysjärjestelmät tai niiden muutokset eivät ole sisäl ty neet alkuperäisiin saneeraussuunnitelmiin, mutta saneeraushankkeen val mis te lun aikana on kyseisten laitteiden käyttö lisääntynyt kiinteistössä, eri tyi ses ti tietohallinnon laitteiden lämpökuormasta aiheutuvan ja hen ki löstön kokeman jäähdytystarpeen takia. Kiinteistössä on 7 kpl yksittäistä jäähdy tys lai tet ta, jotka jäähdyttävät tietohallinnon käytössä olevia serveri- / jaka mo- ja toimistohuoneita. Kyseisten laitteiden ulkoyksiköt joudutaan poista maan mahdollisen julkisivukorjauksen ajaksi paikoiltaan ja pa laut ta maan julkisivukorjauksen jälkeen paikoilleen. Kylmäteknisten järjestelmien osalta esitys on, että nykyiset laitteet uu si taan keskitetyllä ratkaisulla, koska nykyisten, teknisen käyttöikänsä lop pu puo lella olevien laitteiden takaisinasennus ei ole teknisesti ja taloudellisesti jär kevää. Keskitetyllä ratkaisulla päästään nykyistä järjestelmää huomattavasti pidem pään tekniseen käyttöikään sekä saadaan ympäristöystävällisempi, kus tan nus te hok kaam pi, käyttövarmempi ja muuntojoustavampi jär jes tel mä, joka tarvittaessa mahdollistaa myös koko kiinteistön tilojen vii len nyk sen. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on alustavan karkean laskelman pohjal ta suuruusluokkaa 0,05 M (alv 0). Saniteettitilat Saniteettitilojen (wc-tilat ja henkilökunnan lepohuone) osalta esitys nou dattaa pääosin alkuperäisen saneeraushankkeen suunnitelmia, joissa esi tet tyjä toimenpiteitä ja laajuutta on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja -tarvet ta. Nykyisten saniteettitilojen pinnat ja osin vesikalusteetkin ovat al ku peräi siä, joten ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja niitä esitetään uu sitta vak si. Esitetyn ratkaisun kustannusvaikutus on alustavan karkean laskelman pohjal ta suuruusluokkaa 0,1 M (alv 0). Yhteenveto Esitys hankkeen sisällöksi pohjautuu saneeraushankkeen aiempaan han-

6 ke si säl töön sekä VTT:n sisäilmatutkimuksen raportin suosituksiin. Toi menpi tei tä on priorisoitu tehtävänannon mukaisesti siten, että hankkeen ta voittee na on saada työskentelyolosuhteet rakennuksessa kuntoon. Lisäksi toimen pi teet on valittu siten, että rakennukselle ja sen teknisille järjestelmille ai kaan saa daan 20 vuoden elinkaari. Hankkeen sisällön määrittämisessä on painotettu selkeiden ko ko nai suuksien kuntoon saattamista ja jätetty pois työskentelyolosuhteiden ja niissä ilmen nei den epäkohtien kannalta vähemmän tärkeiksi katsottuja osia. Li säksi poisjätetyt osiot ovat teknisesti toteutettavissa myöhemmin ilman, et tä tässä hankkeessa tehtäväksi esitetyt toimenpiteet siitä kärsivät. Esitetyllä hankesisällöllä saadaan rakennuksen ulkovaippa (julkisivut ja yläpoh ja) kunnostettua ja niissä ilmenneet ongelmat minimoitua sekä ra kennuk sen tekniset järjestelmät ajanmukaistettua nykykäyttöä ja -tarvetta vastaa vik si. Julkisivut esitetään uusittavaksi VTT:n laajemman vaihtoehdon mukaisesti ja uudeksi julkisivuverhoukseksi esitetään rapattua pintaa. Kustannusarvio täl le ratkaisulle on (alv 0). Ikkunoita ei esitetä uusittavaksi. Yläpohja- ja vesikattorakenne esitetään uusittavaksi VTT:n laajemman vaih to eh don mukaisesti. Kustannusarvio on (alv 0). Sisäpinnoille esitetään tehtäväksi käytävien ja neuvotteluhuoneiden mi neraa li vil lais ten alakattolevyjen vaihtamista ja huoneiden maalausta. Kus tannus ar vio on (alv 0). Ilmanvaihtojärjestelmälle esitetään tehtäväksi saneeraushankkeen suun nitel mien mukaisia pienehköjä toimenpiteitä (teknisten järjestelmien päi vi tystä ja nykyaikaistamista). Kustannusarvio on (alv 0). Lämmitys-, vesi- ja viemäriputkistojen osalta esitys on teknisen käyt tö ikänsä loppuun tulleiden osien ja laitteiden uusimista. Kustannusarvio on (alv 0). Sähköjärjestelmän osalta esitys on teknisen käyttöikänsä loppuun tulleiden osien ja laitteiden uusimista. Kustannusarvio on (alv 0). Rakennusautomaatiojärjestelmän osalta esitys on teknisen käyttöikänsä lop puun tulleiden osien ja -laitteiden uusimista. Kustannusarvio on (alv 0). Kylmäteknisten järjestelmien osalta esitys on nykyisten yksittäisten lait teiden korvaaminen keskitetyllä järjestelmällä. Kustannusarvio on (alv 0). Saniteettitilojen osalta esitys on nykyisten pintojen ja vesikalusteiden uu sinta. Kustannusarvio on (alv 0). Yhteenvetotaulukko:

7 Saneerauksen ajaksi on henkilöstölle ja kunnan palveluille järjestettävä väis tö ti lat, joiden tulee toimia asianmukaisina työ- ja asiakaspalvelutiloina ko ko saneeraushankkeen ajan. Väistötilamenoja ei voida kohdistaa in vestoin ti hank keel le, vaan ne tulee kattaa käyttäjähallintokuntien käyt tö ta lousme nois ta. Aikataulu Saneeraushankkeen aikataulu on suunnitelmapäivityksille, mahdollisesti uu del le suunnitelman hyväksytys- ja rakennuslupakäsittelylle, urak ka kil pailu tuk sil le sekä urakoinnille varattavat ajat huomioiden seuraava: suunnitelmapäivitykset talvi suunnitelmien hyväksyntä ja rakennuslupakäsittely kevät 2015 urakkalaskenta kesä 2015 urakointi syksy 2015 syksy 2016 YTJ: Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kau pungin val tuus tol le kaupungintalon saneeraushankkeen sisältöesityksen hy väksy mis tä ja vahvistamista hankkeen tavoitekustannuksiksi 3,0 M (alv 0), ja että määrärahavaraus investointiohjelmassa päivitetään tämän mu kai sek si

8 (vuodelle ,5 M ja vuodelle ,5 M ) Jäsen Tupamäki esitti, että julkisivujen ja saniteettitilojen korjaukset jä tetään pois hankesisällöstä. Lisäksi hän esitti, että hankkeeseen si säl ly tet tävien, uusittavien rakennusosien jäl jel lä olevan teknisen käyttöiän pituus raja taan 10 vuoteen 20 vuoden si jaan. Jäsen Sederholm kannatti ehdotusta li säyk sel lä, että julkisivujen ja sa ni teet ti lo jen ongelmakohdat tulee ensin kar toit taa sekä toteuttaa työt ai noas taan tarpeellisin osin. Jäsen Enckell ehdotti, että päätösehdotus hyväksyttäisiin, mutta jul ki si vujen korjaustarve harkitaan vielä jat ko suun nit te lun aikana ja mahdollisesti nii tä korjattaessakin pysytään muu ra uk ses sa, pj kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi asiasta äänestettävän siten, että pohjaehdotuksen kan nal la olevat äänestävät "jaa" ja Tupamäen vastaehdotusta äänestävät "ei". Suo ri te tus sa äänestyksessä vastaehdotus hävisi äänin 6-2 (Tu pa mäki, Se der holm), jolloin pj totesi pohjaehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Jatkosuunnittelussa tulee harkita julkisivujen kor jaus tar ve ja mahdollisesti nii tä korjattaessakin pysytään muu ra uk ses sa. Jäsen Tupamäki jätti päätökseen eriävän mielipiteen (liite). KH Yhdyskuntalautakunta pyysi asian jatkovalmistelussa selventämään, mitä tar koi te taan lauseella Investointihankkeen kannattavuuden vuoksi läh tökoh dak si toimenpiteille on asetettu 20 vuoden elinkaari. Tällä on tar koi tettu taloudellista investointihankkeen poistoaikalaskelman mukaista 20 vuoden poistoaikaa, ei korjattavan rakenteen teknistä käyttöikää, joka ra kenne osas ta riippuen saattaa olla huomattavasti pidempi. Vaikka kaikki kor jatta vik si esitetyistä rakenteista / rakenneosista / teknisistä järjestelmistä ei vät vielä ole teknisen käyttöikänsä lopussa, on ne tarkoituksenmukaista si sällyt tää hankkeeseen. Esimerkiksi julkisivujen tiilimuuraus ei vielä olisi yk sinään teknisessä mielessä peruskorjauksen tarpeessa, mutta ul ko sei nä raken teen toiminnan korjaaminen kokonaisuutena edellyttää myös sen purka mis ta. Esitettyjen korjaustoimenpiteiden ja ratkaisujen tarkoituksena on saattaa toimenpiteiden kohteena olevat kokonaisuudet sellaiseen kun toon, että jatkossa kyseisenä ajanjaksona niille ei tulla tarvitsemaan osit tai siakaan korjausinvestointeja, vaan pelkät normaalit yllä- ja kun nos sa pi to toimen pi teet riittävät. Nykyisillä lämmöneristemääräyksillä viitataan Suomen ra ken ta mis määräys ko koel man osaan Rakennusten lämmöneristys C4, jossa otetaan kantaa rakennuksen vaipparakenteen lämmöneristävyyteen. Vaikka mainitun RakMK:n osan C4 mukaisten lämmöneristysratkaisujen aikaansaama ener gia te hok kuu den paraneminen ei elinkaari- ja käyttökustannuksien mah dol li se na säästönä olekaan perusteena tälle saneeraushankkeelle, on jul ki si vu ra ken ne uusittaessa toki järkevää hyödyntää mahdollisuus ener giate hok kuu den parantamiseen. Hankkeen ensisijaisen tavoitteen ( saada

9 työs ken te ly olo suh teet kiinteistössä asianmukaisiksi ) lisäksi kannattaa huomioi da myös tulevien vuosien ylläpitokulut kiinteistön tulevan käyttöiän aika na. Mikäli julkisivut uusitaan kokonaan muurattuina, tulisi hankkeen alustava kus tan nus en nus te nostaa 3,0 M :sta 3,3 M :oon. Kustannusennuste tulee tar ken tu maan suunnittelutyön edetessä ja lopullisesti määrärahatarve tarken tuu urakkakilpailutuksen myötä. Koska yhdyskuntalautakunta on ha lunnut vielä jatkosuunnittelun aikana selvitettävän julkisivujen korjaustarpeen, pää tös eh do tuk seen ei sisälly muurausvaihtoehdon mukaisia kustannuksia. Hank keen sisällön muututtua erittäin oleellisesti KV:n hy väk symis tä luonnossuunnitelmista, asia saatetaan KV:lle myöhemmin uuden han ke suun ni tel man käsittelyä varten. Jatkosuunnittelun yhteydessä suunnitellaan hankkeen urakkavaiheen toteu tus ja jaksotus, jonka yhteydessä selvitetään myös väistötilojen tarve ja nii den kustannusvaikutus. Väistötilaratkaisuihin liittyviä kustannuksia ei sisäl ly te tä investointihankkeen kustannuksiin, vaan ne on kunkin toimialan ka tet ta va omista käyttötalousmenoistaan. KJ: KH päättää, että kaupungintalon saneeraushankkeen sisältöesitys hy väksy tään ja vahvistaa hankkeen tavoitekustannuksiksi 3,0 M (alv 0).... Jäsen Ant-Wuorinen ehdotti varapj Rintamäki-Ovaskan ym. kan nat ta ma na, että päätösehdotusta ei hyväksyttäisi vaan esitti uuden kaupungintalon raken ta mis ta ja kaupungintalon tonttikokonaisuuden kehittämistä ja alueen kaa voi tuk sen uudelleen tarkastelua. Puheenjohtaja Berg ehdotti asian jättämistä pöydälle seuraavaan ko koukseen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. KH KJ: KH päättää, että kaupungintalon saneeraushankkeen sisältöesitys hy väksy tään ja vahvistaa hankkeen tavoitekustannuksiksi 3,0 M (alv 0).... Jäsen Ant-Wuorinen ehdotti varapj Rintamäki-Ovaskan kannattamana, et tä päätösehdotusta ei hyväksyttäisi, vaan esitti uuden kaupungintalon ra kenta mis ta ja kaupungintalon tonttikokonaisuuden kehittämistä ja alueen kaavoi tuk sen uudelleen tarkastelua. Jäsen Stenberg kannatti päätösehdotuksen hyväksymistä siten täy den netty nä, että hissin rakentaminen sisällytetään saneeraukseen, jolloin hankkeen tavoitekustannuksiksi tulee arvioida 3,2 M (alv 0). Puheenjohtaja kan nat ti Stenbergin ehdotusta.

10 Puheenjohtajan äänestysesitys, jossa esittelijän pohjaehdotusta kan nat tavat äänestävät jaa ja jäsen Ant-Wuorisen ehdotusta kannattavat ää nes tävät ei, hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotus voitti äänin 4 3 (Ant-Wuo rinen, Ki ve lä, Rintamäki-Ovaska). Tämän jälkeen hyväksyttiin puheenjohtajan äänestysesitys, jossa esit te li jän pohjaehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja jäsen Stenbergin eh do tus ta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Stenbergin ehdotus voitti äänin 4 3 (Ant-Wuo ri nen, Kivelä, Rintamäki-Ovaska), jolloin puheenjohtaja totesi pää tös eh do tuk sen tulleen hyväksytyksi siten täydennettynä, että hissin raken ta mi nen sisällytetään saneeraukseen ja hankkeen ta voi te kus tan nuk siksi arvioidaan 3,2 M (alv 0). Jäsen Ant-Wuorinen ilmoitti päätökseen varapj Rintamäki-Ovaskan ja jäsen Kivelän kannattamana päätöksestä ilmenevän kirjallisen eriävän mie lipi teen sä. Päätös: KH päätti hyväksyä kaupungintalon saneeraushankkeen sisällön siten täyden net ty nä, että hissin rakentaminen sisällytetään sa nee rauk seen ja vahvis ti hankkeen tavoitekustannuksiksi 3,2 M (alv 0). Jäsen Ant-Wuorinen ym. jättivät päätökseen seuraavaan eriävän mie li piteen sä: Uuden kaupungintalon rakentaminen ja kaupungintalon korttelin (ml. Puis to ku jan päiväkoti) kehittäminen Kauniaisten kaupungintalo on rakennusteknisesti vanhentunut ja vaatii mer kit tä vät 3-6 miljoonan euron korjausinvestoinnit. Samaan aikaan Kaupun gin ta lon takana oleva Puistokujan päiväkodin toiminta siirtyy uuteen San sin pel lon päiväkotiin. Tämä mahdollistaa Kauniaisten keskeisimmän alu een kehittämisen kokonaisuutena, mikä olisi kaupunkikuvallisesti tärkeää. Uuden kaupungintalon rakentaminen ja alueen kaavoittaminen ja kehit tä mi nen myös asunto, yhteistyöskentely ja ravintolatoiminnalle olisi myös taloudellisesti järkevää ja kuntalaisten kannalta hienoa. Kaavoituksessa ja uuden kaupungintalon suunnittelussa tulisi mah dol lisuuk sien mukaan huomioida vanhan kaupungintalon alueen nykyinen ilme ja poimia mukaan uuteen rakennukseen / rakennuksiin tätä historiallista ker ros tu maa. Esimerkiksi puiston ilme ja veistosten sijoittaminen kes kei sil le paikoille olisi mielestämme arvokasta. Hankkeesta voisi myös toteuttaa ark ki teh ti kil pai lun. Kokonaistaloudellisesti kehityshanke on merkittävästi vanhan korjaamista edul li sem pi. Alustavan arviomme mukaan kehitysprojektin toteuttaminen oli si noin 5-10 miljoonaa euroa edullisempi (riippuen rakennusoikeudesta ym.), kuin vanhan kaupungintalon korjaaminen. Uuden kaupungintalon

11 käyt tö- ja muut kustannukset olisivat myös alemmat. Tässä yhteydessä on tär keää myös selvittää tilojen yhteiskäyttö ja mahdollisuus kaupungintalon toi min taan esim. rakennettavan talon tietyissä kerroksissa. Uudet, ajan mukai set ja terveelliset tilat ovat myös henkilöstön ja kaupunkilaisten kannalta tär keät. Kokonaisuutena näin saataisiin Kauniaisiin uusia asuntoja, keskustaa ke hitet tyä avoimeksi granilaisille ja uusi kaupungintalo. Uuden kaupungintalon ylim mäs sä kerroksessa voisi toimia vaikka ravintola, jota monet kau niais laiset ovat kaivanneet. Tämä tärkeä hanke viestisi myös Kauniaisten us koa omaan ja koko Suomen tulevaisuuteen, kun rakennetaan uutta tu le vai suuteen suuntaavaa avointa Kauniaista. Samalla kaupunki tekisi/säästäisi rahaa n. 10 m verrattuna vanhan korjaamiseen. Nyt tulisi olla rohkeutta uudis tua! Näin saataisiin myös rahaa muihin tärkeisiin kohteisiin.