Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle. Työryhmän mietintö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle. Työryhmän mietintö"

Transkriptio

1 Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle Työryhmän mietintö

2 2 Tiivistelmä Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. Raportissa työryhmän tuli tarkastella muun muassa erityyppisiä syöttötariffeja, asetettavia tariffitasoja, erityyppisten ja erikokoisten biokaasulaitosten tariffille asettamia vaatimuksia, tariffin aikajännettä, tariffitasojen tarkistusmekanismia sekä muissa maissa käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä. Työryhmä toteaa, että biokaasulla tuotettu sähkö on sähkönsyöttötariffijärjestelmän kannalta kaikkein monimutkaisimpia johtuen muun muassa erilaisista laitostyypeistä ja -kokoluokista, monista eri raaka-ainelähteistä ja biokaasun vaihtoehtoisista käyttömuodoista. Työryhmän työssä on myös käynyt ilmi, että biokaasun ja biokaasusähkön tuotantoon liittyy useita erilaisia tavoitteenasettamismahdollisuuksia ja että tariffiratkaisut vaikuttavat moneen suuntaan. Lisäksi asioiden tietopohjassa on puutteita. Komission parhaillaan valmistelemaan, vuoden 2008 alussa annettavaan uusiutuvan energian puitedirektiiviehdotukseen sisältynee esitys maidenvälisestä uusiutuvan energian kauppajärjestelmästä. Työryhmän mielestä kauppajärjestelmästä ja sen ehdoista ja vaikutuksista kansallisiin tukijärjestelmiin tulisi olla näkemys, ennen kuin biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää viedään merkittävästi eteenpäin. Työryhmä pitää tärkeänä myös, että uusiutuvan energian edistämiskeinoja tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Työryhmä esittää, että varsinaista biokaasun syöttötariffijärjestelmää valmisteltaessa sovellettaisiin hintapreemioon perustuvaa mallia, jossa tuotetun sähkön osto ja myynti sähkömarkkinoille sekä useat muut tehtävät voitaisiin hoitaa keskitetysti erityisen pooliorganisaation kautta. Tällöin preemiomalli olisi yksittäisen tuottajan kannalta pitkälti kiinteän tariffin tyyppinen. Yksittäisen biokaasuntuottajan liittyminen pooliorganisaatioon olisi vapaaehtoista. Vain yhteen tukitasoon perustuva järjestelmä ei työryhmän näkemyksen mukaan sovellu hyvin biokaasulla tuotetun sähkön tuotannon edistämiseen, ja työryhmä esittää tariffin jakamista laitostyypeittäin kolmeen ryhmään. Tariffitasoon esitetään porrastuksia myös laitoksen kokoluokan perusteella. Tariffijärjestelmään voisi lisäksi sisältyä erillisiä bonuspreemioita esimerkiksi uuden teknologian käytön, lantojen raaka-ainekäytön tai lämmön hyödyntämisen perusteella. Yksittäisen laitoksen syöttötariffin keston tulisi olla vuotta, jona aikana tariffin taso säilyisi vakiona, mutta tariffi voisi olla laitosten käyttöönottovuoden mukaan aleneva. Tariffijärjestelmä olisi voimassa vuoteen 2020 asti. Tariffitasojen määrittämistä varten tulisi vielä kattavasti selvittää investointien ja käytön kustannuksia erikokoisille biokaasulaitoksille ja eri kohteissa. Pelkkää sähköntuotantoa tukeva järjestelmä voi johtaa biokaasun muiden käyttövaihtoehtojen, kuten lämmön ja liikennepolttoaineiden tuotannon, jäämiseen hyödyntämättä. Tähän eitoivottuun vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota syöttötariffia asetettaessa. Huomiota tulee kiinnittää myös eri tuki-instrumenttien koordinointiin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Investointitukien osalta on syytä selvittää, missä tapauksissa niiden soveltaminen olisi edelleen perusteltua. Kyseeseen voisivat työryhmän näkemyksen mukaan tulla erityisesti maatilojen biokaasulaitoksille myönnettävät investointituet. Esitetyn kaltaisella syöttötariffijärjestelmällä arvioidaan voitavan tuottaa sähköä noin 0,5 0,6 TWh vuoden 2020 tilanteessa, mikä vastaa tehona MW. Syöttötariffilla maksettavan tuen kokonaismäärä olisi suuruusluokaltaan milj. euroa vuodessa. Tällöin biokaasutuottajalle maksettava keskimääräinen tuki olisi noin 180 euroa/mwh (18 snt/kwh). Sähkön käyttäjille tuleva lisämaksu olisi noin 1 euro/mwh (0,1 snt/kwh).

3 3 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmän toteuttamista Suomessa. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. Raportissaan työryhmän tuli tarkastella mm. erityyppisiä syöttötariffeja, asetettavia tariffitasoja, erityyppisten ja erikokoisten biokaasulaitosten tariffille asettamia vaatimuksia, tariffin aikajännettä, tariffitasojen tarkistusmekanismia sekä ulkomailla käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut varsinaisen syöttötariffin toteuttavan lainsäädännön valmistelu, vaan se jää kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen seuraajan, aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön asiaksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Aimo Aalto kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Jäseninä olivat ylitarkastaja Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä, yli-insinööri Risto Kuusisto ympäristöministeriöstä, erikoistutkija Bettina Lemström Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sekä asiamies Ilpo Mattila Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:stä. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana oli ylitarkastaja Helena Kantola kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja sihteerinä toimi ylitarkastaja Nina Broadstreet kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmä kuuli asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: lakimies Antti Kivipuro (Energiamarkkinavirasto), johtaja Erkki Kannus (Fingrid Oyj/Fingrid Verkko Oy), johtaja Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), hallituksen puheenjohtaja Satu Helynen (FIN- BIO Suomen Bioenergiayhdistys ry), toimitusjohtaja Antero Jännes (Gasum Oy), erikoistutkija Mikko Hongisto (Valtion teknillinen tutkimuskeskus), johtava asiantuntija Juha Rautanen (Motiva Oy) ja puheenjohtaja Simo Leinonen (Suomen Biokaasuyhdistys ry). Työryhmän työn tueksi kauppa- ja teollisuusministeriö on teettänyt selvitykset: Esiselvitys biokaasun tuotannon tuotantopotentiaalista ja sähkön tuotannon tukitarpeesta, tekijänä Pöyry Energy Oy, sekä Selvitys biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffista, tekijänä GreenStream Network Oy. Työryhmä luovuttaa kunnioittavasti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Helsingissä joulukuun 5 päivänä 2007 Aimo Aalto Risto Kuusisto Bettina Lemström Ilpo Mattila Birgitta Vainio-Mattila Helena Kantola Nina Broadstreet

4 4 Sisällysluettelo Esipuhe...3 Sisällysluettelo...4 Määritelmät ja lyhenteet Johdanto Tausta ja tavoite EU-toimintaympäristö Työryhmän tehtävän rajaus Biokaasun tuotannon ja käytön nykytilanne Suomessa Biokaasun tuotanto Biokaasun hyödyntäminen Tämänhetkiset tukikeinot biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön tuki energiainvestointeihin Maatalouden tuet bioenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi Sähköntuotannon verotuki Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen Biokaasun sähköntuotantopotentiaali ja tuotantokustannukset Suomessa Biokaasun ja biokaasusähkön tuotantopotentiaali Teoreettinen potentiaali Tekninen potentiaali Tuottajan kustannukset Sähkön tuotantokustannukset Muut kustannukset ja velvoitteet Biokaasulaitosten tukitarve Tuotannon ja käytön tilanne sekä tukitoimet muissa EU-maissa Biokaasun tuotanto ja käyttö EU:ssa Muissa maissa käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä Muiden maiden syöttötariffijärjestelmistä saatuja kokemuksia Sähkönsyöttötariffit ja niiden käyttö tukikeinona Eri syöttötariffityypit ja niiden vertailu Tariffin taso, aikajänne ja rakenne Tariffin määräytymisperusteet Tariffin aikajänne Tariffin taso Tariffin kustannustehokkuus ja reunaehdot Hallinnointi ja varmentaminen Hallinnointi Varmentaminen Tariffin soveltaminen eri sähköntuotantomuotoihin Soveltaminen biokaasusähköön Laajentaminen muihin uusiutuviin energialähteisiin Biokaasusähkön syöttötariffin vaikutuksia Taloudelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt Muut ympäristövaikutukset Vaikutukset biokaasun käyttöön muissa kohteissa Yhteensopivuus muiden tukikeinojen kanssa Tämänhetkiset tukikeinot...55

5 6.4.2 Kaavaillut uudet uusiutuvan energian tukikeinot Suomeen soveltuvan biokaasusähkön syöttötariffin perusteet Tariffijärjestelmälle asetettavat keskeiset tavoitteet ja vaatimukset sekä järjestelmän reunaehdot Tariffijärjestelmä, sen rakenne ja tariffin määrittäminen Tariffijärjestelmän hallinnoinnin järjestelyt Biokaasusähkön tariffijärjestelmän vaikuttavuus ja kokonaiskustannusten taso Biokaasusähkön syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoaikataulu ja siihen vaikuttavat tekijät Yhteenveto, työryhmän johtopäätökset ja esitykset toimenpiteiksi Yhteenveto Työryhmän johtopäätökset ja esitykset toimenpiteiksi Yleiset johtopäätökset ja toimenpide-esitykset Tariffijärjestelmään ja tariffin rakenteeseen liittyvät toimenpideesitykset Muut toimenpide-esitykset...73 Lähdeluettelo

6 6 Määritelmät ja lyhenteet Biokaasu Biokaasulla tarkoitetaan orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotetta, jonka pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi Hintapreemioon perustuva syöttötariffi Hintapreemioon perustuvalla syöttötariffilla tarkoitetaan järjestelmää, joka maksaa sähköntuottajalle sähkön markkinahinnan ja sähkön tuotantokustannuksen erotuksen. Itse käytetty sähkö Tässä yhteydessä itse käytetyllä sähköllä tarkoitetaan biokaasulaitoksen yhteydessä muuhun kuin biokaasutuksen ja energiantuotannon prosesseihin käytettävää sähköä. Esimerkiksi maatilakohtaisen biokaasulaitoksen tuottamasta sähköstä osa voidaan käyttää tilan oman sähköntarpeen kattamiseen. Kiinteähintainen syöttötariffi Kiinteähintaisella syöttötariffilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa tuottajalle maksettava kokonaiskorvaus ei vaihtele sähkön markkinahinnan mukaan. Kiinteähintainen syöttötariffi voi koostua toisistaan eroteltavista komponenteista kuten hintapreemiosta ja markkinahinnasta. Hinta asetetaan tyypillisesti vastaamaan tuotantokustannuksia ja se voi olla ajan myötä laskeva. Omakäyttösähkö Omakäyttösähkö on biokaasulaitoksessa biokaasutuksen tai energiantuotannon prosesseihin käytettävää sähköä. Pooli Pooli on syöttötariffijärjestelmän taho, joka hankkisi biokaasusta tuotettua sähköä pientuottajilta ja myisi sähkön isommissa erissä eteenpäin normaalina markkinatoimijana. Pooli hoitaisi tuottajalle tulevan hintapreemion haun ja maksamisen tuottajalle, sekä mahdollisesti varmentamiseen ja sähkön alkuperään liittyviä asioita. RES, RES-E Uusiutuvat energialähteet (Renewable Energy Sources), uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö Vastaanottomaksu Vastaanottomaksu eli porttimaksu on biokaasu- tai muun jätteenkäsittelylaitoksen perimä maksu siitä, että laitos ottaa vastaan jätettä ja huolehtii sen käsittelystä ja loppusijoituksesta. Verkonhaltija (kantaverkko, alueverkko ja jakeluverkko) Verkonhaltijalla tarkoitetaan yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Sähköverkko jaetaan jännitetason ja käyttötarkoituksen mukaan kanta-, alue- ja jakeluverkkoon. Kantaverkko koostuu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohdoista ja sähköasemista. Jakeluverkon nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia. Alueverkot liittyvät kantaverkkoon ja siirtävät sähköä alueellisesti yleensä yhdellä tai useammalla 110 kv johdolla.

7 Yhteismädätyslaitos, yhteismädättämö Yhteismädätyslaitoksella tai yhteismädättämöllä tarkoitetaan keskitettyä bioreaktorilaitosta, joka käyttää tyypillisesti useita eri raaka-aineita useasta eri kohteesta. Raakaaineita voivat olla esimerkiksi lannat, yhdyskuntien tai teollisuuden lietteet, elintarviketeollisuuden jätteet tai erilliskerätyt biojätteet. 7

8 8 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoite Energia- ja ilmastopolitiikka ovat nousseet Euroopan unionissa merkittäviksi painopisteiksi. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin, lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla sekä nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuuden vähintään 10 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian lisääminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästövähennyspotentiaalin lisäksi se edistää työllisyyttä ja parantaa energiahuollon varmuutta. Biomassa on tärkeimpiä käytössä olevia uusiutuvia energialähteitä. Energia- ja ilmastokysymysten painoarvo on kasvanut myös pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä tasosta hyvin merkittävästi ja että uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Lisäksi todetaan, että hallitus toteuttaa syöttötariffin biokaasulaitosten (peltobiomassa, teurasjätteet, erilaiset karjalannat, yhdyskuntajätteet) osalta. Järjestelmän piiriin kuuluvat alle 20 MW:n laitokset. Järjestelmä sisältää markkinahinnan ja bioenergian hinnan erotuksen kompensaation. Työryhmän työn tavoitteena on ollut hallitusohjelman kirjauksen pohjalta tarkastella muun muassa erityyppisiä syöttötariffijärjestelmiä, monia erilaisia vaikuttavia tekijöitä sisältävän biokaasuntuotannon syöttötariffille asettamia vaatimuksia, tariffin tasoja ja aikajänteitä. Tarkastelujensa pohjalta työryhmän tuli laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. 1.2 EU-toimintaympäristö Uusiutuvan energian valkoinen kirja Komissio julkaisi marraskuussa 1997 tiedonannon Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet. Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja (KOM/97/599). Tässä valkoisessa kirjassa on asetettu tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattaminen 12 prosenttiin primäärienergialähteiden kulutuksesta vuoteen 2010 mennessä. Eri uusiutuville energialähteille vuoteen 2010 laaditun skenaarion mukaisesti bioenergian käyttö kolminkertaistuisi. Valkoinen kirja ei sisällä maakohtaisia tavoitteita eikä kuvausta varsinaisista primäärilähteistä. Pelto-, metsä- ja yhdyskuntajätepohjainen biomassa ovat lähes yhtä suuria lähteitä tavoitellulle lisäkäytölle.

9 9 RES-E-direktiivi Direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (2001/77/EY), eli ns. RES-E-direktiivi, annettiin vuonna Sen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa. Direktiivin mukainen kokonaistavoite on, että vuoteen 2010 mennessä 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta olisi uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Suomen kansallinen tavoiteosuus vuonna 2010 on 31,5 prosenttia. Päästökauppa EY:n päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) mukainen päästökauppa alkoi vuoden 2005 alusta. Päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja yhteenlasketulta nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n laitosten hiilidioksidipäästöt. Suomessa järjestelmään kuuluu myös 20 MW tai sitä pienempiä kaukolämpöä tuottavia laitoksia. Ensimmäinen päästökauppakausi koskee vuosia ja on vain EU-laajuinen. Seuraava päästökauppakausi, eli Kioto-kausi vuosina koskee kaikkia Kioton pöytäkirjan ratifioineita maita. Lisäksi parhaillaan keskustellaan päästökaupan ns. post-kioto-kaudesta Päästökauppa vaikuttaa sähkömarkkinoihin ja markkinasähkön hintaan rajakustannuksen kautta eli siihen, kuinka paljon viimeisimmän, kalleimman sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat. Päästökauppa tuo fossiilista polttoainetta (kivihiiltä, maakaasua, öljyä) ja turvetta käyttävälle sähköntuotannolle lisä-kustannuksen: jokaisen sähköyksikön tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joiden kattamiseen tarvitaan päästöoikeuksia. Näin ollen päästökauppa parantaa sellaisten laitosten kilpailukykyä, joiden energiantuotantoon käytetystä polttoaineesta (puuperäiset polttoaineet, biokaasu) aiheutuu vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Etenkin kasvihuonekaasupäästötöntä sähköä markkinoille tuottava päästökauppalain soveltamisalaan tuleva uusi laitos saa päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien avulla kilpailuedun toisiin samalla sektorilla toimiviin fossiilista polttoainetta käyttäviin laitoksiin nähden. Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla. Direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä Vuonna 2003 annettuun direktiiviin sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta (2003/54/EY) sisältyy säännös sähköntuotantolaitosten ajojärjestyksestä. Artiklan 11 (3) mukaan jäsenvaltio voi vaatia verkonhaltijaa antamaan sähköntuotantolaitosten ajojärjestyksessä etusijan niille sähköntuotantolaitoksille, jotka käyttävät uusiutuvia energialähteitä tai jätettä tai tuottavat yhdistetysti sekä lämpöä että sähköä. Integroitu ilmasto- ja energiapoliittinen toimintasuunnitelma Eurooppa-neuvosto hyväksyi integroidun ilmasto- ja energiapoliittisen toimintasuunnitelman, jossa asetettiin sitovaksi tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen runsaan 8,5 prosentin osuuden 2,5-kertaistamista. Yleisen uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen ohella on asetettu erillinen sitova tavoite nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus vähintään 10 prosenttiin EU:n bensiinin ja

10 10 dieselin kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Komissio valmistelee ehdotuksia siitä, miten edellä mainitut tavoitteet saavutetaan yhteisössä. Tämänhetkisen tiedon mukaan komission on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2008 niin kutsuttu ilmasto- ja energiapaketti, johon sisältyvät ehdotus uusiutuvaa energiaa koskevaksi puitedirektiiviksi, ehdotus päästökauppadirektiivin muutoksista sekä esitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Uusiutuvaa energiaa koskevassa puitedirektiiviehdotuksessa tullaan asettamaan kullekin jäsenmaalle kansalliset, sitovat tavoitteet EU:n keskimääräisen tavoitteen saavuttamiseksi. Direktiiviesitys kattaa uusiutuvan energian käytön lämmityksessä ja jäähdytyksessä, liikenteen biopolttoaineiden käytön sekä sähkön tuotannon uusiutuvilla energialähteillä. Tekninen analyysi kansallisten tavoitteiden kriteereistä tehdään läheisessä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Jäsenmaiden edellytetään valmistelevan kansalliset uusiutuvan energian toimintasuunnitelmat, joissa asetetaan sähköä, lämpöä ja liikennekäyttöä koskevat sektoritavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriön komission kanssa käymissä keskusteluissa on ilmennyt, että tulevaan uusiutuvan energian puitedirektiiviin saattaa sisältyä ehdotus maidenvälisestä alkuperätakuilla käytävästä kaupasta. Koska direktiiviesityksen valmistelu on kesken, ei kaupankäynnin ehdoista ole vielä tarkempaa tietoa. Mikäli tällainen kauppajärjestelmä toteutuu, merkitsee se sitä, että kansalliset tukijärjestelmät, kuten syöttötariffit, tulee sopeuttaa siihen. 1.3 Työryhmän tehtävän rajaus Työryhmä esittää tässä raportissa ehdotuksia biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää koskevan lainsäädännön taustaksi. Toimeksiantoon ei kuitenkaan sisälly varsinaisen lainsäädännön valmistelua. Valmistelu tehtäisiin virkatyönä. Biokaasulla on sähköntuotannon lisäksi vaihtoehtoisia käyttömuotoja, kuten lämmöntuotanto ja liikennekäyttö ja niitä voidaan edistää eri toimenpitein. Esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemisissa on tullut esille, että biokaasua voisi olla mahdollista syöttää maakaasuverkkoon ja sille voitaisiin laatia sähköntuotannon syöttötariffin kanssa analoginen syöttötariffi kaasuverkkoon. Työryhmä on saamansa tehtäväksiannon mukaisesti rajannut työnsä käsittelemään vain sähköntuotantoa ja sen syöttötariffia ja käsitellyt muita biokaasun hyödyntämisvaihtoehtoja siltä osin, kuin voidaan nähdä sähköntuotannon edistämisen syöttötariffilla vaikuttavan niihin. Työryhmä toteaa myös, että EU:ssa meneillään olevat keskustelut yhteisötason laajuisen kauppajärjestelmän luomisesta ja sen mahdolliset vaikutukset on otettava huomioon biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää, sen käyttöalaa ja perusteita pohdittaessa. Biokaasun tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen voi liittyä ongelmia, kuten mädätteen loppusijoittamiseen liittyvät kysymykset. Näitä eri ongelmia ja haasteita on nos-

11 11 tettu esille raportin luvussa 6. Tässä työssä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista lähteä etsimään niihin ratkaisuja. Työryhmän työn kuluessa on käynyt ilmi, että biokaasun ja biokaasusähkön tuotantoon liittyy useita erilaisia tavoitteenasettamismahdollisuuksia ja tariffiratkaisujen vaikuttavuutta moneen suuntaan, sekä lisäksi asioiden tietopohjassa on monin paikoin puutteita. Tästä johtuen työryhmä on toimenpide-ehdotuksissaan joutunut useasti tuomaan esiin erilaisia vielä selvitystä vaativia tai muuta täsmennystä tarvitsevia asioita, eikä työryhmä ole johtopäätöksissään voinut edetä syöttötariffijärjestelmän määrittelyssä niin pitkälle kuin alun perin oli tavoitteena.

12 12 2 Biokaasun tuotannon ja käytön nykytilanne Suomessa 2.1 Biokaasun tuotanto Biokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaerobikäsittelyllä tuotettavaksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktorilaitoksissa, joissa mädätetään orgaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- tai eläinperäisiä jätteitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Lisäksi kaatopaikoilla muodostuu niihin vietyjen orgaanisten jätteiden hajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikkakaasuksi. Biomassasta voidaan myös termisesti kaasuttamalla valmistaa kaasua, joka on mahdollista edelleen prosessoida metaaniksi tai muiksi kaasuseoksiksi. Nämä termiset biopohjaiset kaasut eivät kuitenkaan kuulu biokaasun määritelmään ja näin ollen ne on rajattu työryhmän tarkastelun ulkopuolelle. Biokaasun koostumus vaihtelee jonkin verran riippuen siitä onko kyseessä reaktorilaitoksessa vai kaatopaikalla tuotettu kaasu ja mikä on käytetyn raaka-aineen koostumus. Yleisesti kuitenkin metaanin osuus on noin tilavuusprosenttia ja hiilidioksidin osuus on noin tilavuusprosenttia. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniä määriä muun muassa vesihöyryä, typpeä, happea ja rikkiyhdisteitä. Metaanipitoisuudella on vaikutusta biokaasun lämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4-7 kwh/m3. Puhtaan metaanin lämpöarvo on 10 kwh/m3. Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Vuonna 2005 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29. Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan 62 biokaasulaitosta (kuva 1). Kaatopaikka Jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedenpuhdistamo Yhteismädätyslaitos Maatila Kuva 1. Biokaasulaitokset Suomessa (Pöyry Energy Oy)

13 13 Biokaasun tuotanto on Suomessa lisääntynyt 1990-luvun puolesta välistä varsin voimakkaasti (kuva 2). Kasvu johtuu pääosin kaatopaikkakaasun tuotannon lisäyksestä, kun taas reaktorilaitosten tuotanto on pysynyt vakaana. Kaatopaikoilla biokaasun tuotannon lisääminen on pitkälti seurausta kaatopaikkakaasun keräämisestä ja hävittämisestä annetuista velvoitteista. Asiasta on säädetty kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997), jonka mukaan tai myöhemmin käytössä olevilla kaatopaikoilla muodostuva kaasu on otettava talteen ja tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää hyödyksi taikka sitten hävittää (soihdutus). Edellä mainittu päätös myös velvoittaa selvittämään kaasun muodostumista ja seuraamaan sitä. Päätös ei koske niitä kaatopaikkoja, jotka on suljettu ennen vuotta milj. m Reaktorilaitokset Kaatopaikat Yhteensä Kuva 2. Biokaasun tuotannon kehittyminen Suomessa vuosina (Lähde: Suomen Biokaasukeskus) Kokonaisuudessaan biokaasua tuotettiin yhteensä 144,9 milj. m3 vuonna Tästä kaatopaikkojen osuus oli 118,4 milj. m3 ja reaktorilaitosten 26,5 milj. m3. Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä biokaasulaitoshanketta, joista suurin osa on yhteismädättämöjä. Ämmässuon kaatopaikalla on suunnitteilla merkittävä biokaasun hyödyntämisen lisäys. 2.2 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasua voidaan hyödyntää sähkön- tai lämmöntuotannossa tai se voidaan jalostaa eteenpäin käytettäväksi liikennepolttoaineena. Sähköntuotantoon on tällä hetkellä käytettävissä kaksi teknologiavaihtoehtoa eli kaasumoottorit ja mikroturbiinit. Lämpö voidaan tuottaa laitoksen omassa lämpökattilassa, joka on yhteydessä kaukolämpöverkkoon. Etenkin pienemmillä laitoksilla lämpö voidaan hyödyntää yhdessä tai useammassa laitosta lähellä olevassa yksittäisessä lämmönkulutuskohteessa. Maatiloilla lämpöä hyödynnetään yleensä tilan omien rakennusten lämmityksessä. Biokaasu voidaan johtaa myös lähellä olevaan voimalaitokseen, jossa se käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon.

14 14 Yhteen laskettuna kaatopaikkojen laitoksissa pystyttiin hyödyntämään noin 60 prosenttia tuotetusta kaasusta. Laitoksista 20:ssä tuotettiin lämpöä, kahdessa laitoksessa sähköä ja lämpöä ja kahdessa laitoksessa pelkkää sähköä. Tuotettu energiamäärä kokonaisuudessaan vuonna 2005 oli noin 300 GWh, josta sähkön osuus oli noin 10 GWh. Suurin yksittäinen kaatopaikkakaasun tuottaja oli Ämmässuon kaatopaikka, joka vastasi yli puolta kaikesta kaatopaikoilta kerätystä kaasusta. Energiantuotantoon hyödyntämätön kaatopaikkakaasu poltettiin soihduissa. Kaatopaikkalaitosten hyödyntämisaste on alhainen muihin laitostyyppeihin verrattuna. Tämä johtuu paitsi kerätyn kaasun paikoin alhaisesta metaanipitoisuudesta, laatuvaihteluista ja käyttöhäiriöistä, myös siitä, että kaatopaikat sijaitsevat usein syrjässä, jolloin niiden lähellä ei ole sopivia lämmönkulutuskohteita. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on yhteensä 15 biokaasulaitosta. Näistä kahdeksalla tuotetaan sekä lämpöä, että sähköä. Tuotettu energiamäärä oli vuonna 2005 noin 105 GWh ja siitä sähkön osuus oli noin 28 GWh. Kaikilla teollisuuden biokaasua tuottavilla jätevedenpuhdistamoilla tuotettiin vain lämpöä, yhteensä noin 7 GWh. Tuotetun kaasun hyödyntämisaste on korkea, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla 90 prosenttia ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla jopa 97 prosenttia. Tuotettu energia hyödynnetään yleensä puhdistamoiden oman sähkön- ja lämmöntarpeen kattamiseen. Yhteismädätyslaitoksissa tuotettiin vuonna 2005 lämpöä 7,3 GWh ja sähköä 4,8 GWh. Kaasun hyödyntämisaste oli 90 prosenttia. Maatilojen laitoksissa tuotettu kaasu hyödynnetään lähes kokonaan energiaksi. Tiloilla tuotettu lämpö oli MWh ja sähkö 150 MWh. Maatilalaitokset Yhteismädätys- laitokset Sähkö Lämpö Teollisuuden jätevedenpuhdistamot Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot Kaatopaikat GWh Kuva 3. Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö eri tyyppisissä laitoksissa vuonna 2005 (Pöyry Energy Oy) Lisäksi reaktorilaitoksilla tuotettiin pieni määrä mekaanista energiaa eli esimerkiksi kaasumoottorista kompressorin käyttöön siirrettyä energiaa.

15 15 Biokaasun liikennekäyttö on Suomessa vielä hyvin vähäistä. Toiminnassa on yksi maatilakokoluokan biokaasulaitos, jossa puhdistetaan biokaasua liikennekäyttöön. Useita hankkeita, joissa pohditaan mahdollisuuksia biokaasun liikennekäytön lisäämiseen, on kuitenkin meneillään. Jotta biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, siitä on poistettava hiilidioksidi niin, että jäljelle jää lähes täysin puhdasta metaania. Lisäksi kaasu tulee paineistaa ajoneuvokäytön vaatimaan bar:in painetasoon. Biokaasun (tai yleensä metaanin) käyttö vaatii oman tankkausjärjestelmän sekä erikoisrakenteiset ajoneuvot. 2.3 Tämänhetkiset tukikeinot biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön tuki energiainvestointeihin Bioenergian tuotantoon liittyvät yritysten, kuntien tai muiden yhteisöjen investoinnit sekä selvityshankkeet voivat hakea rahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriön ( lukien työ- ja elinkeinoministeriö) hallinnoiman energiatukijärjestelmän puitteissa kansallisesti sekä EAKR -osarahoitteisina (Euroopan aluekehitysrahasto) hankkeina alueellisesti. Energiatukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), valtion talousarviota ja valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (625/2002). EY:n komissio on hyväksynyt energiatukiohjelman valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (EYVL C37/2001) perusteella. Energiatuen myöntämistä koskevaa valtioneuvoston asetusta ollaan parhaillaan uusimassa ja uuden asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alussa. Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostumista, vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja tai muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. TE-keskus myöntää energiatukea niihin investointihankkeisiin, jotka ovat kustannukseltaan enintään ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään Näitä suurempien hankkeiden tuesta päättää kauppa- ja teollisuusministeriö. Valmisteilla olevassa uudessa asetuksessa nämä rajat nostettaneen ja euroon. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta, selvityshankkeella taas energiakatselmuksia ja - analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tukea energiainvestointeihin voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei voida myöntää maatilojen investointeihin. Energiatuen myöntämisvaltuus on vuonna 2007 noin 30 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008 esitetty myöntämisvaltuus on noin 25 miljoonaa euroa. Myönteisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittain noin ja tukipäätösten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Energiatuella tuetaan hyvin monenlaisia hankkeita kuten esimerkiksi puuta käyttäviä lämpölaitoksia ja voimalaitoksia, puupolttoaineen tuotantoa (esimerkiksi hakkureita), tuulivoimaa, pienvesivoimaa sekä energiakatselmuksia ja energian sääs-

16 16 töön ja tehokkuuteen liittyviä investointeja. Valtion talousarvion mukaan energiatuessa etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Taulukossa 1 on esitetty myönnettyjen energiatukien jakauma eri hanketyyppeihin vuosina Taulukko 1. Energiatuki investointeihin ja selvityksiin, kansallinen ja EAKR-rahoitus yhteensä vuosina Tuen kohde Puun energiakäyttö Energian tuotanto Puupolttoaineiden tuotanto % 1000 % 1000 % 1000 % ,5 8, ,4 10, ,9 13, ,0 15,2 Tuulivoima , , ,9 Muut uusiutuvat Biokaasu Polttoaineiden tuotanto, kierrätyspolttoaineet ym. Pienvesivoima Aurinko / lämpöpumput ,9 0,6 0,9 0, ,3-0,9 0, ,6 5,1 2,7 10, ,3 2,6 2,9 0,3 Energian säästö ja tehokkuus , , , ,2 Selvitykset , , , ,5 Yhteensä , Enimmäistukitaso vaihtelee kohteesta ja käytettävän teknologian uutuustasosta riippuen välillä prosenttia, eräissä kuntien ja maakuntaliittojen selvityshankkeissa enimmäistuki voi olla jopa 50 prosenttia. Myönnettävien tukien suuruus harkitaan aina hankekohtaisesti ja pääosin ne ovat olleet huomattavasti enimmäistukiprosentteja pienempiä, keskimäärin 15 prosentin luokkaa. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistävien investointien keskimääräiset tukitasot ovat viime vuosina olleet prosenttia reaktorilaitoksilla ja noin 20 prosenttia tavanomaisen teknologian kaatopaikkakaasulaitoksilla. Lisäksi on ollut joitakin uudeksi teknologiaksi katsottavia mikroturbiineja hyödyntäviä kaatopaikkakaasuhankkeita, joissa tukiprosentti on ollut prosenttia. Useissa tapauksissa tuetut reaktorilaitokset ovat olleet yhteismädätyslaitoksia, joissa päälähtökohtana on ollut jätteen käsittelyn saattaminen tiukentuneiden jätehuoltolainsäädännön vaatimusten mukaiselle tasolle. Energiatuen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole olla jäteongelman ratkaisemisen instrumentti. Näin ollen tukea harkittaessa hyväksyttävät kustannukset on pyritty rajaamaan vain energian tuottamiseen liittyviin osiin. Kaatopaikkakaasuhankkeissa ei ole hyväksytty kaasun keräysjärjestelmien kustannuksia, milloin kyseessä on kaatopaikka, joka on velvoitettu kaasunkeräykseen. Lisäksi biokaasuhankkeet ovat lähestymässä tavanomaisen (kaupallisen) teknologian tasoa, joka energiatuen kannalta tarkoittaa pienempiä tukitasoja Maatalouden tuet bioenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi Suomessa on viljelykäytössä peltoa yhteensä noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Peltojen viljelyn ensisijaisena tarkoituksena on turvata suomalaiselle ruokaketjulle kotimaisen raaka-aineen saanti. Peltoviljelyn tulevaisuuden linjauksia Suomessa käsitelleen työryhmän mukaan Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raakaainekysynnän tyydyttämiseksi sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollis-

17 17 tamiseksi. Tarvittaessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin hehtaaria ottaa peltobioenergiatuotantoon. Tällöin myös koko kesantoala olisi peltobioenergian tuotannossa. Kuten aikaisemmin on jo todettu sopivat monenlaiset eloperäiset raaka-aineet biokaasutuotannon raaka-aineiksi. Eläinten lanta on hyvä biokaasutuksen perusmateriaali, mutta lisäämällä prosessiin esimerkiksi peltobiomassaa saadaan siitä tehokkaampi ja tuottoisampi. Edellisessä kappaleessa mainitun mukaisesti Suomessa on siis peltopinta-alaa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi biokaasulaitosten raaka-aineen tuottamiseen. Pääsääntöisesti kannustavuus peltobiomassan tuottamiseen tulisi löytyä markkinoilta kilpailukykyisen raaka-aineen hinnan muodossa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on useampia keinoja bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseen. EU:n pinta-alatuet Peltobiomassan tuottamiseen kannustaviin tukiin liittyen voidaan todeta, että maatalouden tukipolitiikan osalta on tehtävissä olevat edistämistoimenpiteet jo pitkälti tehty. Euroopan unionissa pääosa viljelijöille maksettavista tuista on irrotettu tuotannosta (tilatukijärjestelmä). Se, mitä pelloilla tuotetaan, riippuu markkinoiden kysynnästä. Tilatuki maksetaan pellolle samansuuruisena riippumatta siitä, mitä pellolla viljellään vai viljelläänkö mitään. Maatalouspuolella ainoa erityisesti energiakasvien tuotantoon tarkoitettu tuki on EU:n kokonaan maksama energiakasvituki, joka on suuruudeltaan 45 /ha ja jota maksetaan 27 EU-jäsenmaassa tämän suuruisena enintään 2 miljoonalle hehtaarille. Rajoitteen ylittymisen vuoksi viljelijälle vuonna 2007 maksettava tuki leikkautunee noin 30 prosenttia. On myös mahdollista, että EU:n tilatukijärjestelmän väliarvioinnissa eli niin kutsutussa terveystarkastuksessa vuonna 2008 komissio esittää tämän tukimuodon lakkauttamista kokonaan. Komission mukaan tulee nykyisen energiakasvitukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta tarkastella uudelleen tilanteessa, missä bioenergian käytölle on asetettu sitovia tavoitteita ja raaka-aineiden hinnat ovat korkealla tasolla. Hehtaaria Vuosi Kuva 4. EU:n energiakasvien tukea saavan viljelyalan kehitys Suomessa. Vuoden 2007 luku on ennakkoarvio.

18 18 Bioenergian raaka-ainetuotantoa on voinut harjoittaa myös EU:n non food -tukijärjestelmän piirissä. Non food -tuki on mahdollistanut muuhun kuin elintarvikeketjun käyttöön viljeltävien kasvien tuottamisen ns. velvoitekesantoaloilla. Järjestelmää on sovellettu Suomessa melko vähän, mutta eräissä muissa jäsenmaissa laajastikin. Kesannointivelvoite on päätetty poistaa vuoden 2008 ajaksi ja todennäköisesti velvoitekesannointivaatimus tulee poistumaan käytöstä kokonaan lähitulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia muun muassa energiakasvituen pinta-aloihin EU:ssa ja pienentää entisestään energiakasvien tuen hehtaarikohtaista euromäärää. Edellä mainittujen tukien lisäksi energiakasvialojen perusteella maksetaan myös muita viljelytukia, mikäli niiden tukiehdot täyttyvät. Tällaisia ovat muun muassa kansalliset pinta-alatuet, ympäristötuki ja epäsuotuisten alueiden LFA-tuki. Pääsääntöisesti energiakasviviljelmille maksetaan näitä tukia samantasoisina kuin vastaaville kasveille tuotettaessa niitä elintarvikeketjun käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja kansalliset investointituet MMM:n energia- ja investointituilla on mahdollista tukea kehittämishankkeita, yritysten kehittämis-, aloittamis- ja investointihankkeita sekä maatilojen energiainvestointeja. Rahoitus kanavoituu MMM:n osalta paljolti EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista rahoitetaan kansallisilla investointituilla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakautuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin. Lisäksi bioenergiahankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa ns. Leader -toimintatavan kautta. Innovaatiohankkeiden avulla edistetään uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa ja siirtoa tuotantokäyttöön. Tämä toteutuu viljelijöiden, puuntuottajien, teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntija-organisaatioiden yhteistyön tai jalostusketjuissa toteutettavien kehittämistoimien avulla sekä kehittämällä tuotantoketjujen logistisia ratkaisuja. Maaseudun kehittämishankkeiden avulla voidaan toteuttaa laajasti muun muassa erilaisia yritystoiminnan edistämiseen tähtääviä sekä neuvonta- tai asiantuntijapalveluita tarjoavia hankkeita. Kehittämishankkeiden avulla edistetään erityisesti usean tilan yhteislaitoksia koskevia investointihankkeita tai sellaisia tilakohtaisia hankkeita, joiden laitteita on suunniteltu käytettäväksi tilan oman lannan tai kasvimateriaalin lisäksi tilan tai yrityksen ulkopuolisten materiaalien kaupalliseen käsittelyyn. Kehittämishankkeisiin tukea on voinut hakea syyskuulta 2007 alkaen. Bioenergiaa jalostavat ja myyvät maaseudun yritykset ovat voineet hakea tukea toimintaansa alueensa TE-keskukselta kesäkuun 2007 alusta alkaen. Tukea on voinut hakea yritystoiminnan käynnistämiseen, bioenergiainvestointeihin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tuen määrä on prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonais-

19 19 kustannuksista toimenpiteestä ja tukialueesta riippuen. Esimerkkeinä tuen piirissä olevasta toiminnasta voidaan mainita lämpöalan yritysten kehittämistoimet ja investoinnit. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa myös investointituen myöntämisen maatiloille silloin, kun ne tuottavat energiaa maatilan ja siihen liittyvien rakennusten käyttöön käyttäen polttoaineena erilaisia biopohjaisia raakaaineita kuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseen voivat tulla biokaasu, mutta myös maatilojen puu- tai hakelämpökeskukset. Tämän tuen valmistelu on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, jota uudistetaan parhaillaan. Maatalouden rakennetukia koskeva laki tulee voimaan vuoden 2008 alusta alkaen. Uusi bioenergiantuotannon avustus vuodelle 2008 Bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi on vuoden 2008 talousarvioesityksessä MMM:llä uusi momentti bioenergiatuotannon avustukset. Tästä momentista on mahdollisuus rahoittaa uuden tyyppisiä toimia, joita ei voida rahoittaa tällä hetkellä käytössä olevien rahoituskeinojen kautta. Momentin käyttöä pohdittaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että ei luoda päällekkäisiä rahoitusmuotoja. Tätä momenttia voidaan käyttää muun muassa bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutkimus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa soveltaviin pilottihankkeisiin. Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi pyritään käynnistämään pilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina syntyy 6-10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueille, joissa on kotieläinkeskittymiä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen maatilasektorilla. Tarkoituksena on kohdentaa tätä rahaa myös bioenergian neuvonnan ja asiatuntijapalveluiden toteuttamiseen valtakunnan tasolla sekä valtakunnalliseen bioenergiakoordinaation järjestämiseen Sähköntuotannon verotuki Nykyisessä energiaverojärjestelmässä tuetaan useilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä sähköntuotannon verotuilla (Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996). Aikaisemmin verojärjestelmän kautta ohjattu tuki oli vastaavan suuruinen kuin kuluttajien maksama sähkövero ja tuki voitiin katsoa sähköveron palautuksena uusiutuvan sähkön tuottajille. Nykyään sähkötuotannon verotuki on selvästi kuluttajien maksamaa sähköveroa alhaisempi sillä verotukea ei ole nostettu vastaavasti kuin sähköveroa. Käytännössä verotuki on toimintatukea uusiutuvaan energiaan perustuvalle sähköntuotannolle. EU:n komissio on hyväksynyt Suomen nykyiset sähköntuotannon verotuet vuoden 2011 loppuun asti. Sähköntuotannon tukijärjestelmä muodostuu tuulivoiman, pienvesivoiman, metsähakkeen, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun tuista. Tuen perusmäärä on 0,42 senttiä kilowattitunnilta. Tämä tukitaso koskee siis myös biokaasulla tuotettua sähköä. Tuulivoi-

20 20 man ja metsähakkeen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulla sähköllä on korotettu tuki 0,69 senttiä kilowattitunnilta. Kierrätyspolttoaineella tuotetun sähkön tuki on 0,25 senttiä kilowattitunnilta, koska kierrätyspolttoaine ei ole kokonaisuudessaan bioenergiaa. Vuonna 2005 biokaasulla tuotetulle sähkölle maksettiin sähköntuotannon verotukea yhteensä runsaat euroa Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen Pienimuotoisen sähköntuotannon (mukaan lukien biokaasulla tuotettava sähkö) verkkoon pääsyn helpottamiseksi tulee helmikuussa 2008 voimaan laki (Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta 624/2007). Lain mukaan jakeluverkonhaltija ei saa sisällyttää pienimuotoisen sähköntuotannon liittymismaksuun sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia ja jakeluverkossa sähköntuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Tämän lakimuutoksen mukaan pienimuotoisella sähköntuotannolla tarkoitetaan sähköntuotantolaitosta tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka liittyy nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin sähköverkkoon. Hallitus on syksyllä 2007 esittänyt lakiin uutta muutosta (HE 116/2007 vp) ja jos esitys hyväksytään, liittymismaksuhelpotus rajoittuu koskemaan enintään 2 MVA:n kokoisia sähköntuotantolaitoksia. Talousvaliokunta on puoltanut muutosesityksen hyväksymistä (TaVM 9/2007 vp). Lisäksi tulee voimaan asetus (Valtioneuvoston asetus sähköntuotannon siirtomaksuista sähkönjakeluverkoissa 691/2007), jonka mukaan jakeluverkkoon liittyneen sähköntuotannon siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Jakeluverkolla tarkoitetaan sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia. Siirtomaksu määritetään jakamalla yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta verkkoon syötöstä vuodessa veloitettujen siirtomaksujen summa saman ajan kuluessa verkkoon syötetyn energian määrällä. Siirtomaksuksi ei katsota liittymismaksuja. Edellä, kohdassa mainitussa valmisteilla olevassa uudessa energiatuen myöntämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa jakeluverkonhaltijan sähkön tuotannolta veloittamasta liittymismaksusta aiheutuvat kustannukset tultaneen lukemaan energiatuen kannalta hyväksyttäviksi kustannuksiksi.

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Energia-asioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Loppuraportti Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffista JO-070619-5390 Page: 1 (62) SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. PREEMIOON PERUSTUVAN SYÖTTÖTARIFFIN PERIAATE

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi

SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa.

Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa. Päiväys Datum Dnro Dnr 28.10.2009 YM184/04/2009 Työ- ja elinkeinoministeriölle Viite Hänvisning Kauppa- ja teollisuusministeriön 6.10.2009 päivätty lausuntopyyntö TEM269:00/2008 Asia Syöttötariffityöryhmän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa INVESTOINTITUET LÄMPÖKESKUKSIIN Maatilat Maatalouden investointituki Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maatiloille suunnattu

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian investointeihin Suomessa Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Petteri Kuuva 24.3.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE

ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE Energiatuet Keski-Suomen ELY-keskus 9.10.2012 Panu Kässi 23.10.201 2 1 ENERGIATUKI Tukea voidaan harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot