Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle. Työryhmän mietintö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle. Työryhmän mietintö"

Transkriptio

1 Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle Työryhmän mietintö

2 2 Tiivistelmä Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. Raportissa työryhmän tuli tarkastella muun muassa erityyppisiä syöttötariffeja, asetettavia tariffitasoja, erityyppisten ja erikokoisten biokaasulaitosten tariffille asettamia vaatimuksia, tariffin aikajännettä, tariffitasojen tarkistusmekanismia sekä muissa maissa käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä. Työryhmä toteaa, että biokaasulla tuotettu sähkö on sähkönsyöttötariffijärjestelmän kannalta kaikkein monimutkaisimpia johtuen muun muassa erilaisista laitostyypeistä ja -kokoluokista, monista eri raaka-ainelähteistä ja biokaasun vaihtoehtoisista käyttömuodoista. Työryhmän työssä on myös käynyt ilmi, että biokaasun ja biokaasusähkön tuotantoon liittyy useita erilaisia tavoitteenasettamismahdollisuuksia ja että tariffiratkaisut vaikuttavat moneen suuntaan. Lisäksi asioiden tietopohjassa on puutteita. Komission parhaillaan valmistelemaan, vuoden 2008 alussa annettavaan uusiutuvan energian puitedirektiiviehdotukseen sisältynee esitys maidenvälisestä uusiutuvan energian kauppajärjestelmästä. Työryhmän mielestä kauppajärjestelmästä ja sen ehdoista ja vaikutuksista kansallisiin tukijärjestelmiin tulisi olla näkemys, ennen kuin biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää viedään merkittävästi eteenpäin. Työryhmä pitää tärkeänä myös, että uusiutuvan energian edistämiskeinoja tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Työryhmä esittää, että varsinaista biokaasun syöttötariffijärjestelmää valmisteltaessa sovellettaisiin hintapreemioon perustuvaa mallia, jossa tuotetun sähkön osto ja myynti sähkömarkkinoille sekä useat muut tehtävät voitaisiin hoitaa keskitetysti erityisen pooliorganisaation kautta. Tällöin preemiomalli olisi yksittäisen tuottajan kannalta pitkälti kiinteän tariffin tyyppinen. Yksittäisen biokaasuntuottajan liittyminen pooliorganisaatioon olisi vapaaehtoista. Vain yhteen tukitasoon perustuva järjestelmä ei työryhmän näkemyksen mukaan sovellu hyvin biokaasulla tuotetun sähkön tuotannon edistämiseen, ja työryhmä esittää tariffin jakamista laitostyypeittäin kolmeen ryhmään. Tariffitasoon esitetään porrastuksia myös laitoksen kokoluokan perusteella. Tariffijärjestelmään voisi lisäksi sisältyä erillisiä bonuspreemioita esimerkiksi uuden teknologian käytön, lantojen raaka-ainekäytön tai lämmön hyödyntämisen perusteella. Yksittäisen laitoksen syöttötariffin keston tulisi olla vuotta, jona aikana tariffin taso säilyisi vakiona, mutta tariffi voisi olla laitosten käyttöönottovuoden mukaan aleneva. Tariffijärjestelmä olisi voimassa vuoteen 2020 asti. Tariffitasojen määrittämistä varten tulisi vielä kattavasti selvittää investointien ja käytön kustannuksia erikokoisille biokaasulaitoksille ja eri kohteissa. Pelkkää sähköntuotantoa tukeva järjestelmä voi johtaa biokaasun muiden käyttövaihtoehtojen, kuten lämmön ja liikennepolttoaineiden tuotannon, jäämiseen hyödyntämättä. Tähän eitoivottuun vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota syöttötariffia asetettaessa. Huomiota tulee kiinnittää myös eri tuki-instrumenttien koordinointiin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Investointitukien osalta on syytä selvittää, missä tapauksissa niiden soveltaminen olisi edelleen perusteltua. Kyseeseen voisivat työryhmän näkemyksen mukaan tulla erityisesti maatilojen biokaasulaitoksille myönnettävät investointituet. Esitetyn kaltaisella syöttötariffijärjestelmällä arvioidaan voitavan tuottaa sähköä noin 0,5 0,6 TWh vuoden 2020 tilanteessa, mikä vastaa tehona MW. Syöttötariffilla maksettavan tuen kokonaismäärä olisi suuruusluokaltaan milj. euroa vuodessa. Tällöin biokaasutuottajalle maksettava keskimääräinen tuki olisi noin 180 euroa/mwh (18 snt/kwh). Sähkön käyttäjille tuleva lisämaksu olisi noin 1 euro/mwh (0,1 snt/kwh).

3 3 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmän toteuttamista Suomessa. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. Raportissaan työryhmän tuli tarkastella mm. erityyppisiä syöttötariffeja, asetettavia tariffitasoja, erityyppisten ja erikokoisten biokaasulaitosten tariffille asettamia vaatimuksia, tariffin aikajännettä, tariffitasojen tarkistusmekanismia sekä ulkomailla käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut varsinaisen syöttötariffin toteuttavan lainsäädännön valmistelu, vaan se jää kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen seuraajan, aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön asiaksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Aimo Aalto kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Jäseninä olivat ylitarkastaja Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä, yli-insinööri Risto Kuusisto ympäristöministeriöstä, erikoistutkija Bettina Lemström Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sekä asiamies Ilpo Mattila Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:stä. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana oli ylitarkastaja Helena Kantola kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja sihteerinä toimi ylitarkastaja Nina Broadstreet kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmä kuuli asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: lakimies Antti Kivipuro (Energiamarkkinavirasto), johtaja Erkki Kannus (Fingrid Oyj/Fingrid Verkko Oy), johtaja Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), hallituksen puheenjohtaja Satu Helynen (FIN- BIO Suomen Bioenergiayhdistys ry), toimitusjohtaja Antero Jännes (Gasum Oy), erikoistutkija Mikko Hongisto (Valtion teknillinen tutkimuskeskus), johtava asiantuntija Juha Rautanen (Motiva Oy) ja puheenjohtaja Simo Leinonen (Suomen Biokaasuyhdistys ry). Työryhmän työn tueksi kauppa- ja teollisuusministeriö on teettänyt selvitykset: Esiselvitys biokaasun tuotannon tuotantopotentiaalista ja sähkön tuotannon tukitarpeesta, tekijänä Pöyry Energy Oy, sekä Selvitys biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffista, tekijänä GreenStream Network Oy. Työryhmä luovuttaa kunnioittavasti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Helsingissä joulukuun 5 päivänä 2007 Aimo Aalto Risto Kuusisto Bettina Lemström Ilpo Mattila Birgitta Vainio-Mattila Helena Kantola Nina Broadstreet

4 4 Sisällysluettelo Esipuhe...3 Sisällysluettelo...4 Määritelmät ja lyhenteet Johdanto Tausta ja tavoite EU-toimintaympäristö Työryhmän tehtävän rajaus Biokaasun tuotannon ja käytön nykytilanne Suomessa Biokaasun tuotanto Biokaasun hyödyntäminen Tämänhetkiset tukikeinot biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön tuki energiainvestointeihin Maatalouden tuet bioenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi Sähköntuotannon verotuki Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen Biokaasun sähköntuotantopotentiaali ja tuotantokustannukset Suomessa Biokaasun ja biokaasusähkön tuotantopotentiaali Teoreettinen potentiaali Tekninen potentiaali Tuottajan kustannukset Sähkön tuotantokustannukset Muut kustannukset ja velvoitteet Biokaasulaitosten tukitarve Tuotannon ja käytön tilanne sekä tukitoimet muissa EU-maissa Biokaasun tuotanto ja käyttö EU:ssa Muissa maissa käytössä olevia syöttötariffijärjestelmiä Muiden maiden syöttötariffijärjestelmistä saatuja kokemuksia Sähkönsyöttötariffit ja niiden käyttö tukikeinona Eri syöttötariffityypit ja niiden vertailu Tariffin taso, aikajänne ja rakenne Tariffin määräytymisperusteet Tariffin aikajänne Tariffin taso Tariffin kustannustehokkuus ja reunaehdot Hallinnointi ja varmentaminen Hallinnointi Varmentaminen Tariffin soveltaminen eri sähköntuotantomuotoihin Soveltaminen biokaasusähköön Laajentaminen muihin uusiutuviin energialähteisiin Biokaasusähkön syöttötariffin vaikutuksia Taloudelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt Muut ympäristövaikutukset Vaikutukset biokaasun käyttöön muissa kohteissa Yhteensopivuus muiden tukikeinojen kanssa Tämänhetkiset tukikeinot...55

5 6.4.2 Kaavaillut uudet uusiutuvan energian tukikeinot Suomeen soveltuvan biokaasusähkön syöttötariffin perusteet Tariffijärjestelmälle asetettavat keskeiset tavoitteet ja vaatimukset sekä järjestelmän reunaehdot Tariffijärjestelmä, sen rakenne ja tariffin määrittäminen Tariffijärjestelmän hallinnoinnin järjestelyt Biokaasusähkön tariffijärjestelmän vaikuttavuus ja kokonaiskustannusten taso Biokaasusähkön syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoaikataulu ja siihen vaikuttavat tekijät Yhteenveto, työryhmän johtopäätökset ja esitykset toimenpiteiksi Yhteenveto Työryhmän johtopäätökset ja esitykset toimenpiteiksi Yleiset johtopäätökset ja toimenpide-esitykset Tariffijärjestelmään ja tariffin rakenteeseen liittyvät toimenpideesitykset Muut toimenpide-esitykset...73 Lähdeluettelo

6 6 Määritelmät ja lyhenteet Biokaasu Biokaasulla tarkoitetaan orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotetta, jonka pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi Hintapreemioon perustuva syöttötariffi Hintapreemioon perustuvalla syöttötariffilla tarkoitetaan järjestelmää, joka maksaa sähköntuottajalle sähkön markkinahinnan ja sähkön tuotantokustannuksen erotuksen. Itse käytetty sähkö Tässä yhteydessä itse käytetyllä sähköllä tarkoitetaan biokaasulaitoksen yhteydessä muuhun kuin biokaasutuksen ja energiantuotannon prosesseihin käytettävää sähköä. Esimerkiksi maatilakohtaisen biokaasulaitoksen tuottamasta sähköstä osa voidaan käyttää tilan oman sähköntarpeen kattamiseen. Kiinteähintainen syöttötariffi Kiinteähintaisella syöttötariffilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa tuottajalle maksettava kokonaiskorvaus ei vaihtele sähkön markkinahinnan mukaan. Kiinteähintainen syöttötariffi voi koostua toisistaan eroteltavista komponenteista kuten hintapreemiosta ja markkinahinnasta. Hinta asetetaan tyypillisesti vastaamaan tuotantokustannuksia ja se voi olla ajan myötä laskeva. Omakäyttösähkö Omakäyttösähkö on biokaasulaitoksessa biokaasutuksen tai energiantuotannon prosesseihin käytettävää sähköä. Pooli Pooli on syöttötariffijärjestelmän taho, joka hankkisi biokaasusta tuotettua sähköä pientuottajilta ja myisi sähkön isommissa erissä eteenpäin normaalina markkinatoimijana. Pooli hoitaisi tuottajalle tulevan hintapreemion haun ja maksamisen tuottajalle, sekä mahdollisesti varmentamiseen ja sähkön alkuperään liittyviä asioita. RES, RES-E Uusiutuvat energialähteet (Renewable Energy Sources), uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö Vastaanottomaksu Vastaanottomaksu eli porttimaksu on biokaasu- tai muun jätteenkäsittelylaitoksen perimä maksu siitä, että laitos ottaa vastaan jätettä ja huolehtii sen käsittelystä ja loppusijoituksesta. Verkonhaltija (kantaverkko, alueverkko ja jakeluverkko) Verkonhaltijalla tarkoitetaan yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Sähköverkko jaetaan jännitetason ja käyttötarkoituksen mukaan kanta-, alue- ja jakeluverkkoon. Kantaverkko koostuu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohdoista ja sähköasemista. Jakeluverkon nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia. Alueverkot liittyvät kantaverkkoon ja siirtävät sähköä alueellisesti yleensä yhdellä tai useammalla 110 kv johdolla.

7 Yhteismädätyslaitos, yhteismädättämö Yhteismädätyslaitoksella tai yhteismädättämöllä tarkoitetaan keskitettyä bioreaktorilaitosta, joka käyttää tyypillisesti useita eri raaka-aineita useasta eri kohteesta. Raakaaineita voivat olla esimerkiksi lannat, yhdyskuntien tai teollisuuden lietteet, elintarviketeollisuuden jätteet tai erilliskerätyt biojätteet. 7

8 8 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoite Energia- ja ilmastopolitiikka ovat nousseet Euroopan unionissa merkittäviksi painopisteiksi. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin, lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla sekä nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuuden vähintään 10 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian lisääminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästövähennyspotentiaalin lisäksi se edistää työllisyyttä ja parantaa energiahuollon varmuutta. Biomassa on tärkeimpiä käytössä olevia uusiutuvia energialähteitä. Energia- ja ilmastokysymysten painoarvo on kasvanut myös pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä tasosta hyvin merkittävästi ja että uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Lisäksi todetaan, että hallitus toteuttaa syöttötariffin biokaasulaitosten (peltobiomassa, teurasjätteet, erilaiset karjalannat, yhdyskuntajätteet) osalta. Järjestelmän piiriin kuuluvat alle 20 MW:n laitokset. Järjestelmä sisältää markkinahinnan ja bioenergian hinnan erotuksen kompensaation. Työryhmän työn tavoitteena on ollut hallitusohjelman kirjauksen pohjalta tarkastella muun muassa erityyppisiä syöttötariffijärjestelmiä, monia erilaisia vaikuttavia tekijöitä sisältävän biokaasuntuotannon syöttötariffille asettamia vaatimuksia, tariffin tasoja ja aikajänteitä. Tarkastelujensa pohjalta työryhmän tuli laatia raportti biokaasusta tuotettavalle sähkölle soveltuvan syöttötariffijärjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. 1.2 EU-toimintaympäristö Uusiutuvan energian valkoinen kirja Komissio julkaisi marraskuussa 1997 tiedonannon Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet. Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja (KOM/97/599). Tässä valkoisessa kirjassa on asetettu tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattaminen 12 prosenttiin primäärienergialähteiden kulutuksesta vuoteen 2010 mennessä. Eri uusiutuville energialähteille vuoteen 2010 laaditun skenaarion mukaisesti bioenergian käyttö kolminkertaistuisi. Valkoinen kirja ei sisällä maakohtaisia tavoitteita eikä kuvausta varsinaisista primäärilähteistä. Pelto-, metsä- ja yhdyskuntajätepohjainen biomassa ovat lähes yhtä suuria lähteitä tavoitellulle lisäkäytölle.

9 9 RES-E-direktiivi Direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (2001/77/EY), eli ns. RES-E-direktiivi, annettiin vuonna Sen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa. Direktiivin mukainen kokonaistavoite on, että vuoteen 2010 mennessä 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta olisi uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Suomen kansallinen tavoiteosuus vuonna 2010 on 31,5 prosenttia. Päästökauppa EY:n päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) mukainen päästökauppa alkoi vuoden 2005 alusta. Päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja yhteenlasketulta nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n laitosten hiilidioksidipäästöt. Suomessa järjestelmään kuuluu myös 20 MW tai sitä pienempiä kaukolämpöä tuottavia laitoksia. Ensimmäinen päästökauppakausi koskee vuosia ja on vain EU-laajuinen. Seuraava päästökauppakausi, eli Kioto-kausi vuosina koskee kaikkia Kioton pöytäkirjan ratifioineita maita. Lisäksi parhaillaan keskustellaan päästökaupan ns. post-kioto-kaudesta Päästökauppa vaikuttaa sähkömarkkinoihin ja markkinasähkön hintaan rajakustannuksen kautta eli siihen, kuinka paljon viimeisimmän, kalleimman sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat. Päästökauppa tuo fossiilista polttoainetta (kivihiiltä, maakaasua, öljyä) ja turvetta käyttävälle sähköntuotannolle lisä-kustannuksen: jokaisen sähköyksikön tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joiden kattamiseen tarvitaan päästöoikeuksia. Näin ollen päästökauppa parantaa sellaisten laitosten kilpailukykyä, joiden energiantuotantoon käytetystä polttoaineesta (puuperäiset polttoaineet, biokaasu) aiheutuu vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Etenkin kasvihuonekaasupäästötöntä sähköä markkinoille tuottava päästökauppalain soveltamisalaan tuleva uusi laitos saa päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien avulla kilpailuedun toisiin samalla sektorilla toimiviin fossiilista polttoainetta käyttäviin laitoksiin nähden. Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla. Direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä Vuonna 2003 annettuun direktiiviin sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta (2003/54/EY) sisältyy säännös sähköntuotantolaitosten ajojärjestyksestä. Artiklan 11 (3) mukaan jäsenvaltio voi vaatia verkonhaltijaa antamaan sähköntuotantolaitosten ajojärjestyksessä etusijan niille sähköntuotantolaitoksille, jotka käyttävät uusiutuvia energialähteitä tai jätettä tai tuottavat yhdistetysti sekä lämpöä että sähköä. Integroitu ilmasto- ja energiapoliittinen toimintasuunnitelma Eurooppa-neuvosto hyväksyi integroidun ilmasto- ja energiapoliittisen toimintasuunnitelman, jossa asetettiin sitovaksi tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen runsaan 8,5 prosentin osuuden 2,5-kertaistamista. Yleisen uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen ohella on asetettu erillinen sitova tavoite nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus vähintään 10 prosenttiin EU:n bensiinin ja

10 10 dieselin kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Komissio valmistelee ehdotuksia siitä, miten edellä mainitut tavoitteet saavutetaan yhteisössä. Tämänhetkisen tiedon mukaan komission on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2008 niin kutsuttu ilmasto- ja energiapaketti, johon sisältyvät ehdotus uusiutuvaa energiaa koskevaksi puitedirektiiviksi, ehdotus päästökauppadirektiivin muutoksista sekä esitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Uusiutuvaa energiaa koskevassa puitedirektiiviehdotuksessa tullaan asettamaan kullekin jäsenmaalle kansalliset, sitovat tavoitteet EU:n keskimääräisen tavoitteen saavuttamiseksi. Direktiiviesitys kattaa uusiutuvan energian käytön lämmityksessä ja jäähdytyksessä, liikenteen biopolttoaineiden käytön sekä sähkön tuotannon uusiutuvilla energialähteillä. Tekninen analyysi kansallisten tavoitteiden kriteereistä tehdään läheisessä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Jäsenmaiden edellytetään valmistelevan kansalliset uusiutuvan energian toimintasuunnitelmat, joissa asetetaan sähköä, lämpöä ja liikennekäyttöä koskevat sektoritavoitteet. Kauppa- ja teollisuusministeriön komission kanssa käymissä keskusteluissa on ilmennyt, että tulevaan uusiutuvan energian puitedirektiiviin saattaa sisältyä ehdotus maidenvälisestä alkuperätakuilla käytävästä kaupasta. Koska direktiiviesityksen valmistelu on kesken, ei kaupankäynnin ehdoista ole vielä tarkempaa tietoa. Mikäli tällainen kauppajärjestelmä toteutuu, merkitsee se sitä, että kansalliset tukijärjestelmät, kuten syöttötariffit, tulee sopeuttaa siihen. 1.3 Työryhmän tehtävän rajaus Työryhmä esittää tässä raportissa ehdotuksia biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää koskevan lainsäädännön taustaksi. Toimeksiantoon ei kuitenkaan sisälly varsinaisen lainsäädännön valmistelua. Valmistelu tehtäisiin virkatyönä. Biokaasulla on sähköntuotannon lisäksi vaihtoehtoisia käyttömuotoja, kuten lämmöntuotanto ja liikennekäyttö ja niitä voidaan edistää eri toimenpitein. Esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemisissa on tullut esille, että biokaasua voisi olla mahdollista syöttää maakaasuverkkoon ja sille voitaisiin laatia sähköntuotannon syöttötariffin kanssa analoginen syöttötariffi kaasuverkkoon. Työryhmä on saamansa tehtäväksiannon mukaisesti rajannut työnsä käsittelemään vain sähköntuotantoa ja sen syöttötariffia ja käsitellyt muita biokaasun hyödyntämisvaihtoehtoja siltä osin, kuin voidaan nähdä sähköntuotannon edistämisen syöttötariffilla vaikuttavan niihin. Työryhmä toteaa myös, että EU:ssa meneillään olevat keskustelut yhteisötason laajuisen kauppajärjestelmän luomisesta ja sen mahdolliset vaikutukset on otettava huomioon biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmää, sen käyttöalaa ja perusteita pohdittaessa. Biokaasun tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen voi liittyä ongelmia, kuten mädätteen loppusijoittamiseen liittyvät kysymykset. Näitä eri ongelmia ja haasteita on nos-

11 11 tettu esille raportin luvussa 6. Tässä työssä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista lähteä etsimään niihin ratkaisuja. Työryhmän työn kuluessa on käynyt ilmi, että biokaasun ja biokaasusähkön tuotantoon liittyy useita erilaisia tavoitteenasettamismahdollisuuksia ja tariffiratkaisujen vaikuttavuutta moneen suuntaan, sekä lisäksi asioiden tietopohjassa on monin paikoin puutteita. Tästä johtuen työryhmä on toimenpide-ehdotuksissaan joutunut useasti tuomaan esiin erilaisia vielä selvitystä vaativia tai muuta täsmennystä tarvitsevia asioita, eikä työryhmä ole johtopäätöksissään voinut edetä syöttötariffijärjestelmän määrittelyssä niin pitkälle kuin alun perin oli tavoitteena.

12 12 2 Biokaasun tuotannon ja käytön nykytilanne Suomessa 2.1 Biokaasun tuotanto Biokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaerobikäsittelyllä tuotettavaksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktorilaitoksissa, joissa mädätetään orgaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- tai eläinperäisiä jätteitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Lisäksi kaatopaikoilla muodostuu niihin vietyjen orgaanisten jätteiden hajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikkakaasuksi. Biomassasta voidaan myös termisesti kaasuttamalla valmistaa kaasua, joka on mahdollista edelleen prosessoida metaaniksi tai muiksi kaasuseoksiksi. Nämä termiset biopohjaiset kaasut eivät kuitenkaan kuulu biokaasun määritelmään ja näin ollen ne on rajattu työryhmän tarkastelun ulkopuolelle. Biokaasun koostumus vaihtelee jonkin verran riippuen siitä onko kyseessä reaktorilaitoksessa vai kaatopaikalla tuotettu kaasu ja mikä on käytetyn raaka-aineen koostumus. Yleisesti kuitenkin metaanin osuus on noin tilavuusprosenttia ja hiilidioksidin osuus on noin tilavuusprosenttia. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniä määriä muun muassa vesihöyryä, typpeä, happea ja rikkiyhdisteitä. Metaanipitoisuudella on vaikutusta biokaasun lämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4-7 kwh/m3. Puhtaan metaanin lämpöarvo on 10 kwh/m3. Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Vuonna 2005 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29. Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan 62 biokaasulaitosta (kuva 1). Kaatopaikka Jätevedenpuhdistamo Teollisuuden jätevedenpuhdistamo Yhteismädätyslaitos Maatila Kuva 1. Biokaasulaitokset Suomessa (Pöyry Energy Oy)

13 13 Biokaasun tuotanto on Suomessa lisääntynyt 1990-luvun puolesta välistä varsin voimakkaasti (kuva 2). Kasvu johtuu pääosin kaatopaikkakaasun tuotannon lisäyksestä, kun taas reaktorilaitosten tuotanto on pysynyt vakaana. Kaatopaikoilla biokaasun tuotannon lisääminen on pitkälti seurausta kaatopaikkakaasun keräämisestä ja hävittämisestä annetuista velvoitteista. Asiasta on säädetty kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997), jonka mukaan tai myöhemmin käytössä olevilla kaatopaikoilla muodostuva kaasu on otettava talteen ja tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää hyödyksi taikka sitten hävittää (soihdutus). Edellä mainittu päätös myös velvoittaa selvittämään kaasun muodostumista ja seuraamaan sitä. Päätös ei koske niitä kaatopaikkoja, jotka on suljettu ennen vuotta milj. m Reaktorilaitokset Kaatopaikat Yhteensä Kuva 2. Biokaasun tuotannon kehittyminen Suomessa vuosina (Lähde: Suomen Biokaasukeskus) Kokonaisuudessaan biokaasua tuotettiin yhteensä 144,9 milj. m3 vuonna Tästä kaatopaikkojen osuus oli 118,4 milj. m3 ja reaktorilaitosten 26,5 milj. m3. Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä biokaasulaitoshanketta, joista suurin osa on yhteismädättämöjä. Ämmässuon kaatopaikalla on suunnitteilla merkittävä biokaasun hyödyntämisen lisäys. 2.2 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasua voidaan hyödyntää sähkön- tai lämmöntuotannossa tai se voidaan jalostaa eteenpäin käytettäväksi liikennepolttoaineena. Sähköntuotantoon on tällä hetkellä käytettävissä kaksi teknologiavaihtoehtoa eli kaasumoottorit ja mikroturbiinit. Lämpö voidaan tuottaa laitoksen omassa lämpökattilassa, joka on yhteydessä kaukolämpöverkkoon. Etenkin pienemmillä laitoksilla lämpö voidaan hyödyntää yhdessä tai useammassa laitosta lähellä olevassa yksittäisessä lämmönkulutuskohteessa. Maatiloilla lämpöä hyödynnetään yleensä tilan omien rakennusten lämmityksessä. Biokaasu voidaan johtaa myös lähellä olevaan voimalaitokseen, jossa se käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon.

14 14 Yhteen laskettuna kaatopaikkojen laitoksissa pystyttiin hyödyntämään noin 60 prosenttia tuotetusta kaasusta. Laitoksista 20:ssä tuotettiin lämpöä, kahdessa laitoksessa sähköä ja lämpöä ja kahdessa laitoksessa pelkkää sähköä. Tuotettu energiamäärä kokonaisuudessaan vuonna 2005 oli noin 300 GWh, josta sähkön osuus oli noin 10 GWh. Suurin yksittäinen kaatopaikkakaasun tuottaja oli Ämmässuon kaatopaikka, joka vastasi yli puolta kaikesta kaatopaikoilta kerätystä kaasusta. Energiantuotantoon hyödyntämätön kaatopaikkakaasu poltettiin soihduissa. Kaatopaikkalaitosten hyödyntämisaste on alhainen muihin laitostyyppeihin verrattuna. Tämä johtuu paitsi kerätyn kaasun paikoin alhaisesta metaanipitoisuudesta, laatuvaihteluista ja käyttöhäiriöistä, myös siitä, että kaatopaikat sijaitsevat usein syrjässä, jolloin niiden lähellä ei ole sopivia lämmönkulutuskohteita. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on yhteensä 15 biokaasulaitosta. Näistä kahdeksalla tuotetaan sekä lämpöä, että sähköä. Tuotettu energiamäärä oli vuonna 2005 noin 105 GWh ja siitä sähkön osuus oli noin 28 GWh. Kaikilla teollisuuden biokaasua tuottavilla jätevedenpuhdistamoilla tuotettiin vain lämpöä, yhteensä noin 7 GWh. Tuotetun kaasun hyödyntämisaste on korkea, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla 90 prosenttia ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla jopa 97 prosenttia. Tuotettu energia hyödynnetään yleensä puhdistamoiden oman sähkön- ja lämmöntarpeen kattamiseen. Yhteismädätyslaitoksissa tuotettiin vuonna 2005 lämpöä 7,3 GWh ja sähköä 4,8 GWh. Kaasun hyödyntämisaste oli 90 prosenttia. Maatilojen laitoksissa tuotettu kaasu hyödynnetään lähes kokonaan energiaksi. Tiloilla tuotettu lämpö oli MWh ja sähkö 150 MWh. Maatilalaitokset Yhteismädätys- laitokset Sähkö Lämpö Teollisuuden jätevedenpuhdistamot Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot Kaatopaikat GWh Kuva 3. Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö eri tyyppisissä laitoksissa vuonna 2005 (Pöyry Energy Oy) Lisäksi reaktorilaitoksilla tuotettiin pieni määrä mekaanista energiaa eli esimerkiksi kaasumoottorista kompressorin käyttöön siirrettyä energiaa.

15 15 Biokaasun liikennekäyttö on Suomessa vielä hyvin vähäistä. Toiminnassa on yksi maatilakokoluokan biokaasulaitos, jossa puhdistetaan biokaasua liikennekäyttöön. Useita hankkeita, joissa pohditaan mahdollisuuksia biokaasun liikennekäytön lisäämiseen, on kuitenkin meneillään. Jotta biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, siitä on poistettava hiilidioksidi niin, että jäljelle jää lähes täysin puhdasta metaania. Lisäksi kaasu tulee paineistaa ajoneuvokäytön vaatimaan bar:in painetasoon. Biokaasun (tai yleensä metaanin) käyttö vaatii oman tankkausjärjestelmän sekä erikoisrakenteiset ajoneuvot. 2.3 Tämänhetkiset tukikeinot biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön tuki energiainvestointeihin Bioenergian tuotantoon liittyvät yritysten, kuntien tai muiden yhteisöjen investoinnit sekä selvityshankkeet voivat hakea rahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriön ( lukien työ- ja elinkeinoministeriö) hallinnoiman energiatukijärjestelmän puitteissa kansallisesti sekä EAKR -osarahoitteisina (Euroopan aluekehitysrahasto) hankkeina alueellisesti. Energiatukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), valtion talousarviota ja valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (625/2002). EY:n komissio on hyväksynyt energiatukiohjelman valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (EYVL C37/2001) perusteella. Energiatuen myöntämistä koskevaa valtioneuvoston asetusta ollaan parhaillaan uusimassa ja uuden asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alussa. Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostumista, vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja tai muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. TE-keskus myöntää energiatukea niihin investointihankkeisiin, jotka ovat kustannukseltaan enintään ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään Näitä suurempien hankkeiden tuesta päättää kauppa- ja teollisuusministeriö. Valmisteilla olevassa uudessa asetuksessa nämä rajat nostettaneen ja euroon. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta, selvityshankkeella taas energiakatselmuksia ja - analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tukea energiainvestointeihin voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei voida myöntää maatilojen investointeihin. Energiatuen myöntämisvaltuus on vuonna 2007 noin 30 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008 esitetty myöntämisvaltuus on noin 25 miljoonaa euroa. Myönteisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittain noin ja tukipäätösten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Energiatuella tuetaan hyvin monenlaisia hankkeita kuten esimerkiksi puuta käyttäviä lämpölaitoksia ja voimalaitoksia, puupolttoaineen tuotantoa (esimerkiksi hakkureita), tuulivoimaa, pienvesivoimaa sekä energiakatselmuksia ja energian sääs-

16 16 töön ja tehokkuuteen liittyviä investointeja. Valtion talousarvion mukaan energiatuessa etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Taulukossa 1 on esitetty myönnettyjen energiatukien jakauma eri hanketyyppeihin vuosina Taulukko 1. Energiatuki investointeihin ja selvityksiin, kansallinen ja EAKR-rahoitus yhteensä vuosina Tuen kohde Puun energiakäyttö Energian tuotanto Puupolttoaineiden tuotanto % 1000 % 1000 % 1000 % ,5 8, ,4 10, ,9 13, ,0 15,2 Tuulivoima , , ,9 Muut uusiutuvat Biokaasu Polttoaineiden tuotanto, kierrätyspolttoaineet ym. Pienvesivoima Aurinko / lämpöpumput ,9 0,6 0,9 0, ,3-0,9 0, ,6 5,1 2,7 10, ,3 2,6 2,9 0,3 Energian säästö ja tehokkuus , , , ,2 Selvitykset , , , ,5 Yhteensä , Enimmäistukitaso vaihtelee kohteesta ja käytettävän teknologian uutuustasosta riippuen välillä prosenttia, eräissä kuntien ja maakuntaliittojen selvityshankkeissa enimmäistuki voi olla jopa 50 prosenttia. Myönnettävien tukien suuruus harkitaan aina hankekohtaisesti ja pääosin ne ovat olleet huomattavasti enimmäistukiprosentteja pienempiä, keskimäärin 15 prosentin luokkaa. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistävien investointien keskimääräiset tukitasot ovat viime vuosina olleet prosenttia reaktorilaitoksilla ja noin 20 prosenttia tavanomaisen teknologian kaatopaikkakaasulaitoksilla. Lisäksi on ollut joitakin uudeksi teknologiaksi katsottavia mikroturbiineja hyödyntäviä kaatopaikkakaasuhankkeita, joissa tukiprosentti on ollut prosenttia. Useissa tapauksissa tuetut reaktorilaitokset ovat olleet yhteismädätyslaitoksia, joissa päälähtökohtana on ollut jätteen käsittelyn saattaminen tiukentuneiden jätehuoltolainsäädännön vaatimusten mukaiselle tasolle. Energiatuen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole olla jäteongelman ratkaisemisen instrumentti. Näin ollen tukea harkittaessa hyväksyttävät kustannukset on pyritty rajaamaan vain energian tuottamiseen liittyviin osiin. Kaatopaikkakaasuhankkeissa ei ole hyväksytty kaasun keräysjärjestelmien kustannuksia, milloin kyseessä on kaatopaikka, joka on velvoitettu kaasunkeräykseen. Lisäksi biokaasuhankkeet ovat lähestymässä tavanomaisen (kaupallisen) teknologian tasoa, joka energiatuen kannalta tarkoittaa pienempiä tukitasoja Maatalouden tuet bioenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi Suomessa on viljelykäytössä peltoa yhteensä noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Peltojen viljelyn ensisijaisena tarkoituksena on turvata suomalaiselle ruokaketjulle kotimaisen raaka-aineen saanti. Peltoviljelyn tulevaisuuden linjauksia Suomessa käsitelleen työryhmän mukaan Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raakaainekysynnän tyydyttämiseksi sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollis-

17 17 tamiseksi. Tarvittaessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin hehtaaria ottaa peltobioenergiatuotantoon. Tällöin myös koko kesantoala olisi peltobioenergian tuotannossa. Kuten aikaisemmin on jo todettu sopivat monenlaiset eloperäiset raaka-aineet biokaasutuotannon raaka-aineiksi. Eläinten lanta on hyvä biokaasutuksen perusmateriaali, mutta lisäämällä prosessiin esimerkiksi peltobiomassaa saadaan siitä tehokkaampi ja tuottoisampi. Edellisessä kappaleessa mainitun mukaisesti Suomessa on siis peltopinta-alaa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi biokaasulaitosten raaka-aineen tuottamiseen. Pääsääntöisesti kannustavuus peltobiomassan tuottamiseen tulisi löytyä markkinoilta kilpailukykyisen raaka-aineen hinnan muodossa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on useampia keinoja bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseen. EU:n pinta-alatuet Peltobiomassan tuottamiseen kannustaviin tukiin liittyen voidaan todeta, että maatalouden tukipolitiikan osalta on tehtävissä olevat edistämistoimenpiteet jo pitkälti tehty. Euroopan unionissa pääosa viljelijöille maksettavista tuista on irrotettu tuotannosta (tilatukijärjestelmä). Se, mitä pelloilla tuotetaan, riippuu markkinoiden kysynnästä. Tilatuki maksetaan pellolle samansuuruisena riippumatta siitä, mitä pellolla viljellään vai viljelläänkö mitään. Maatalouspuolella ainoa erityisesti energiakasvien tuotantoon tarkoitettu tuki on EU:n kokonaan maksama energiakasvituki, joka on suuruudeltaan 45 /ha ja jota maksetaan 27 EU-jäsenmaassa tämän suuruisena enintään 2 miljoonalle hehtaarille. Rajoitteen ylittymisen vuoksi viljelijälle vuonna 2007 maksettava tuki leikkautunee noin 30 prosenttia. On myös mahdollista, että EU:n tilatukijärjestelmän väliarvioinnissa eli niin kutsutussa terveystarkastuksessa vuonna 2008 komissio esittää tämän tukimuodon lakkauttamista kokonaan. Komission mukaan tulee nykyisen energiakasvitukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta tarkastella uudelleen tilanteessa, missä bioenergian käytölle on asetettu sitovia tavoitteita ja raaka-aineiden hinnat ovat korkealla tasolla. Hehtaaria Vuosi Kuva 4. EU:n energiakasvien tukea saavan viljelyalan kehitys Suomessa. Vuoden 2007 luku on ennakkoarvio.

18 18 Bioenergian raaka-ainetuotantoa on voinut harjoittaa myös EU:n non food -tukijärjestelmän piirissä. Non food -tuki on mahdollistanut muuhun kuin elintarvikeketjun käyttöön viljeltävien kasvien tuottamisen ns. velvoitekesantoaloilla. Järjestelmää on sovellettu Suomessa melko vähän, mutta eräissä muissa jäsenmaissa laajastikin. Kesannointivelvoite on päätetty poistaa vuoden 2008 ajaksi ja todennäköisesti velvoitekesannointivaatimus tulee poistumaan käytöstä kokonaan lähitulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia muun muassa energiakasvituen pinta-aloihin EU:ssa ja pienentää entisestään energiakasvien tuen hehtaarikohtaista euromäärää. Edellä mainittujen tukien lisäksi energiakasvialojen perusteella maksetaan myös muita viljelytukia, mikäli niiden tukiehdot täyttyvät. Tällaisia ovat muun muassa kansalliset pinta-alatuet, ympäristötuki ja epäsuotuisten alueiden LFA-tuki. Pääsääntöisesti energiakasviviljelmille maksetaan näitä tukia samantasoisina kuin vastaaville kasveille tuotettaessa niitä elintarvikeketjun käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja kansalliset investointituet MMM:n energia- ja investointituilla on mahdollista tukea kehittämishankkeita, yritysten kehittämis-, aloittamis- ja investointihankkeita sekä maatilojen energiainvestointeja. Rahoitus kanavoituu MMM:n osalta paljolti EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista rahoitetaan kansallisilla investointituilla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakautuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin. Lisäksi bioenergiahankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa ns. Leader -toimintatavan kautta. Innovaatiohankkeiden avulla edistetään uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa ja siirtoa tuotantokäyttöön. Tämä toteutuu viljelijöiden, puuntuottajien, teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntija-organisaatioiden yhteistyön tai jalostusketjuissa toteutettavien kehittämistoimien avulla sekä kehittämällä tuotantoketjujen logistisia ratkaisuja. Maaseudun kehittämishankkeiden avulla voidaan toteuttaa laajasti muun muassa erilaisia yritystoiminnan edistämiseen tähtääviä sekä neuvonta- tai asiantuntijapalveluita tarjoavia hankkeita. Kehittämishankkeiden avulla edistetään erityisesti usean tilan yhteislaitoksia koskevia investointihankkeita tai sellaisia tilakohtaisia hankkeita, joiden laitteita on suunniteltu käytettäväksi tilan oman lannan tai kasvimateriaalin lisäksi tilan tai yrityksen ulkopuolisten materiaalien kaupalliseen käsittelyyn. Kehittämishankkeisiin tukea on voinut hakea syyskuulta 2007 alkaen. Bioenergiaa jalostavat ja myyvät maaseudun yritykset ovat voineet hakea tukea toimintaansa alueensa TE-keskukselta kesäkuun 2007 alusta alkaen. Tukea on voinut hakea yritystoiminnan käynnistämiseen, bioenergiainvestointeihin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tuen määrä on prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonais-

19 19 kustannuksista toimenpiteestä ja tukialueesta riippuen. Esimerkkeinä tuen piirissä olevasta toiminnasta voidaan mainita lämpöalan yritysten kehittämistoimet ja investoinnit. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa myös investointituen myöntämisen maatiloille silloin, kun ne tuottavat energiaa maatilan ja siihen liittyvien rakennusten käyttöön käyttäen polttoaineena erilaisia biopohjaisia raakaaineita kuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseen voivat tulla biokaasu, mutta myös maatilojen puu- tai hakelämpökeskukset. Tämän tuen valmistelu on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, jota uudistetaan parhaillaan. Maatalouden rakennetukia koskeva laki tulee voimaan vuoden 2008 alusta alkaen. Uusi bioenergiantuotannon avustus vuodelle 2008 Bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi on vuoden 2008 talousarvioesityksessä MMM:llä uusi momentti bioenergiatuotannon avustukset. Tästä momentista on mahdollisuus rahoittaa uuden tyyppisiä toimia, joita ei voida rahoittaa tällä hetkellä käytössä olevien rahoituskeinojen kautta. Momentin käyttöä pohdittaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että ei luoda päällekkäisiä rahoitusmuotoja. Tätä momenttia voidaan käyttää muun muassa bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutkimus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa soveltaviin pilottihankkeisiin. Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi pyritään käynnistämään pilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina syntyy 6-10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueille, joissa on kotieläinkeskittymiä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen maatilasektorilla. Tarkoituksena on kohdentaa tätä rahaa myös bioenergian neuvonnan ja asiatuntijapalveluiden toteuttamiseen valtakunnan tasolla sekä valtakunnalliseen bioenergiakoordinaation järjestämiseen Sähköntuotannon verotuki Nykyisessä energiaverojärjestelmässä tuetaan useilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä sähköntuotannon verotuilla (Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996). Aikaisemmin verojärjestelmän kautta ohjattu tuki oli vastaavan suuruinen kuin kuluttajien maksama sähkövero ja tuki voitiin katsoa sähköveron palautuksena uusiutuvan sähkön tuottajille. Nykyään sähkötuotannon verotuki on selvästi kuluttajien maksamaa sähköveroa alhaisempi sillä verotukea ei ole nostettu vastaavasti kuin sähköveroa. Käytännössä verotuki on toimintatukea uusiutuvaan energiaan perustuvalle sähköntuotannolle. EU:n komissio on hyväksynyt Suomen nykyiset sähköntuotannon verotuet vuoden 2011 loppuun asti. Sähköntuotannon tukijärjestelmä muodostuu tuulivoiman, pienvesivoiman, metsähakkeen, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun tuista. Tuen perusmäärä on 0,42 senttiä kilowattitunnilta. Tämä tukitaso koskee siis myös biokaasulla tuotettua sähköä. Tuulivoi-

20 20 man ja metsähakkeen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulla sähköllä on korotettu tuki 0,69 senttiä kilowattitunnilta. Kierrätyspolttoaineella tuotetun sähkön tuki on 0,25 senttiä kilowattitunnilta, koska kierrätyspolttoaine ei ole kokonaisuudessaan bioenergiaa. Vuonna 2005 biokaasulla tuotetulle sähkölle maksettiin sähköntuotannon verotukea yhteensä runsaat euroa Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen Pienimuotoisen sähköntuotannon (mukaan lukien biokaasulla tuotettava sähkö) verkkoon pääsyn helpottamiseksi tulee helmikuussa 2008 voimaan laki (Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta 624/2007). Lain mukaan jakeluverkonhaltija ei saa sisällyttää pienimuotoisen sähköntuotannon liittymismaksuun sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia ja jakeluverkossa sähköntuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Tämän lakimuutoksen mukaan pienimuotoisella sähköntuotannolla tarkoitetaan sähköntuotantolaitosta tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka liittyy nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin sähköverkkoon. Hallitus on syksyllä 2007 esittänyt lakiin uutta muutosta (HE 116/2007 vp) ja jos esitys hyväksytään, liittymismaksuhelpotus rajoittuu koskemaan enintään 2 MVA:n kokoisia sähköntuotantolaitoksia. Talousvaliokunta on puoltanut muutosesityksen hyväksymistä (TaVM 9/2007 vp). Lisäksi tulee voimaan asetus (Valtioneuvoston asetus sähköntuotannon siirtomaksuista sähkönjakeluverkoissa 691/2007), jonka mukaan jakeluverkkoon liittyneen sähköntuotannon siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Jakeluverkolla tarkoitetaan sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia. Siirtomaksu määritetään jakamalla yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta verkkoon syötöstä vuodessa veloitettujen siirtomaksujen summa saman ajan kuluessa verkkoon syötetyn energian määrällä. Siirtomaksuksi ei katsota liittymismaksuja. Edellä, kohdassa mainitussa valmisteilla olevassa uudessa energiatuen myöntämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa jakeluverkonhaltijan sähkön tuotannolta veloittamasta liittymismaksusta aiheutuvat kustannukset tultaneen lukemaan energiatuen kannalta hyväksyttäviksi kustannuksiksi.

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

BIOKAASU JA BIODIESEL uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa

BIOKAASU JA BIODIESEL uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa BIOKAASU JA BIODIESEL uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa 15.11.2007 Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö veli-pekka.reskola@mmm.fi puh 09 160 53396 EU:n tavoitteita Kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi

SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Kirje 1 (7) Energiaviraston lausunto (dnro 1298/403/2013) 12.3.2014 Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Selostus asiasta Energiamarkkinavirastolta (nykyisin Energiavirasto,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta Energiamarkkinaviraston infotilaisuus todentajille Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta 15.12.2011 Energiamarkkinavirasto Tuotantotuki Tekninen asiantuntija Maiju Seppälä Tekninen asiantuntija Mari

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista.

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari Virastotalo Turku, Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari Virastotalo Turku, Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari Virastotalo Turku, 16.02.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus 1. MAASEUTUOHJELMAN 2014-2020 MUKAINEN RAHOITUS UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINNEILLE

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot