Huomioita energialähteiden kansantaloudellisten kustannusten käsittelystä Suomen energiatalouspolitiikassa
|
|
- Elina Halonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 Huomioita energialähteiden kansantaloudellisten kustannusten käsittelystä Suomen energiatalouspolitiikassa KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Ari Lampinen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto, ympäristötieteet 1. Johdanto F ossiilienergian käyttöä on ilmansuojelu- ja ilmastonsuojelusyistä pakko vähentää. Ydinvoima on eräs alhaisen ilmastovaikutuksen teknologia, jolla fossiilienergiaa voidaan korvata. Ydinvoiman käyttö on ilmastosyistä toivottavaa silloin, kun se ei estä mahdollisesti vielä parempien vaihtoehtojen käyttöä eikä johda resurssien tuhlaukseen. Muut teknologiset vaihtoehdot ovat uusiutuvien energianlähteiden ja energiansäästöteknologian monimuotoinen käyttö sekä maakaasu. Koska ydinvoima on Suomen energiapoliittisessa keskustelussa noussut päärooliin, on aihetta tarkastella ydinvoiman kustannusarvioita uusiutuvien energiantuotantoteknologioiden ja energian säästön kustannusarvioihin verrattuna ja pohtia kokonaistaloudellisuuden monitahoista luonnetta teknologiavertailussa. Valtioneuvostossa energiantuotannon taloudellisuutta on tapana arvioida tavalla, joka poikkeaa huomattavasti EU:n ja YK:n menetelmistä. Tässä artikkelissa esitellään EU:n kustannus-hyöty -analyysin ja YK:n energiaskenaarioanalyysin päätuloksia. Myöskin suomalaisen energiakeskustelun erityispiirteitä käsitellään. Perusvoimakäsitteen korostus ja tulkinta tavalla, joka sopii huonosti Suomen monimuotoiseen sähköjärjestelmään ja voimakkaan vuodenaikaisvaihtelun ilmastoon on eräs mielenkiintoinen ilmiö. Toinen on omien runsaiden energiaresurssiemme varsin yleinen aliarvostus. 2. Sähköntuotantomuotojen sekä säästön kustannusvertailuja Kuviossa 1 on esitetty Teollisuuden Voiman (jatkossa TVO) ydinreaktorin rakentamisen periaatepäätöshakemuksessa (TVO 2000) esiintuodut 4 teknologista vaihtoehtoa ns. perusvoimatarpeen tyydyttämiseksi sekä OECD:n 207
2 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / 2002 Kuvio 1. TVO:n hakemuksen ja OECD:n Nuclear Energy Agencyn kustannusvertailu: uuden sähköntuotannon kustannukset, p/kwh Lähteet: TVO (2000), OECD (1998). Pääomantuottokorot TVO:lla 4,5 %/v ja OECD:lla 5 %/v. (1998) uuden ydinvoiman hinta-arvioita muutamassa maassa. OECD:n tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että TVO:n ydinvoimakustannusarvio on optimistinen. Sen mukaan uusi ydinvoima on Suomessa maailman halvinta siis halvempaa kuin Venäjällä, kehitysmaissa ja kaikissa niissä maissa, joilla on oma ydinreaktori- ja/tai ydinpolttoaineteollisuus ja/tai ydinpolttoainevarat. Hakemuksen hintavertailussa kilpailevina vaihtoehtoina on esitetty kivihiili-, maakaasuja turvelauhdevoima, mutta ei sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP = combined heat and power). Yhteistuotannossa polttoaineen käytön hyötysuhde on noin kaksinkertainen ja sähkön tuotantohinta on alempi kuin lauhdevoimalla; kts. puu-chp kuviossa 2. Myöskin tuulivoima puuttuu vertailusta, vaikka tuulivoiman tuotanto on mm. Tanskassa tukemattomana edullisempaa kuin ydinvoiman tuotanto Suomessa (kuvio 2). Esimerkiksi International Atomic Energy Agency ennustaa tuulivoiman saavuttavan ydinvoiman ja fossiililauhdevoiman kilpailukyvyn tukemattomana vuoteen 2010 mennessä ja tuulivoiman hinnan odotetaan puolittuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä ( Beurskens ja Jensen 2001). Kuviossa 2 esitetään EU:n uusiutuvan energian strategian (EC 1997, kts. luku 6) keskeisin sanoma. Uusiutuvilla tuotetun energian hinta on negatiivinen, mikäli sen käytön vaikutukset yhteiskunnan eri sektoreilla otetaan kustannus-hyöty -analyyseillä huomioon. EC:n viitteellisessä pylväässä otetaan periaatteessa huomioon myös epäsuorat vaikutukset yhteiskunnassa. Eri yhteiskunnan sektoreille koituvat hyödyt ovat investointikustannuksia suuremmat, joten sähkön tuotantohinta on 208
3 Ari Lampinen Kuvio 2. Eräitä uuden sähköntuotannon hinta-arvioita (ilman investointitukia), p/kwh Pääomantuottokorot ovat TVO:lla 4,5 % ja muilla 5 %. negatiivinen. Hyötyjen tarkkaa rahallista arvoa ei pystytä laskemaan (luku 6). Uusiutuvan energian teknologian ja käytön voimakasta kasvua kuvaavat pitkän tähtäimen skenaariomallit tuottavat vertailuissa lähes aina korkeimman BKT-kasvun. Esim. YK/IPCC:n 40 skenaarion vertailussa (IPCC 2000) uusiutuvia energianlähteitä eniten painottava, eli 80 % maailman primäärienergiankulutuksesta v. 2100, tuotti korkeimman BKT-kasvun ja samanaikaisesti alimmat tuloerot, alimman väestönkasvun, alimmat rikkidioksidipäästöt sekä alimmat kasvihuonekaasupäästöt. Energiasektorin kustannusarvioissa on tyypillistä, että energian tuotantokapasiteetin, erityisesti keskitetyn, sallitaan maksavan investointinsa takaisin hyvin hitaasti, n vuodessa eli pääoman tuottovaatimus on 5 % tai vähemmän. Energiansäästöinvestointien puolestaan vaaditaan maksavan itsensä takaisin korkeintaan parissa vuodessa. Hajautetun energiantuotannon takaisinmaksuaikavaatimus on näiden välissä. Tämä laskentatapa edistää voimakkaasti uutta, erityisesti keskitettyä tuotantoa energian säästön kustannuksella. Kuviossa 3 on esitetty ydinvoimalan tuotantokustannukset, mikäli siltä vaadittaisiin yhtä nopeaa takaisinmaksuaikaa eli yhtä korkeaa pääoman tuottoa kuin energian säästöltä. Uutta ydinvoimalaa ei ole tilattu Länsi-Eurooppaan vuoden 1986 jälkeen eikä Yhdysvaltoihin vuoden 1978 jälkeen. Taloudellisia syitä ovat mm. kilpailevien energiamuotojen nopeampi kehittyminen, kohoavien turvallisuusvaatimusten aiheuttamat lisäkustannukset sekä vakuutusmaksujen kohoaminen. USA:ssa vaa- 209
4 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / 2002 Kuvio 3. Sähkön tuotannon ja säästön (esimerkkinä taajuusmuuttajat) hintavertailu 1 vuoden takaisinmaksuajalle, p/kwh Pääomantuottokorko on 100 %/v, joka on yleinen vaatimus teollisuuden energiansäästöinvestoinneille. ditaan $9,45 mrd onnettomuusvakuutus ja Suomessa vaatimus on 0,25 mrd euroa. Summan nostamisesta 1,2 1,5 mrd euroon neuvotellaan OECD:n laajuisesti (Valtioneuvosto 2002). 3. Perusvoimakäsite Perinteinen perusvoimakäsite tarkoittaa vuotuista minimikäyttötehoa (kuvio 4). Tällainen tasainen tuotantokäyrä on luonnostaan ydinvoimalla ja se voidaan toteuttaa myös muulla lauhdevoimalla (esim. kivihiili). Mikäli tasaista tuotantoa on paljon, niin Suomen sähkönkulutuksen suuren vuodenaikaisriippuvuuden takia säätövoimaa tarvitaan paljon ja sen käyttöaika on lyhyt. Se on siis kallista. Paksu viiva esittää Suomen sähkönkulutuksen vuodenaikaisriippuvuutta. Kuvaan on merkitty myös Suomen sähkönkulutuksen minimitarve (kesällä) sekä hetkellisen tarpeen Suomen ennätys (talvelta ). Suomen oma tuotantokapasiteetti sekä siirtokapasiteetti ulkomailta on myös merkitty. Modernissa sähköjärjestelmässä tarkoituksena on tasapainottaa tuotanto ja kulutus jatkuvasti. Kulutuskäyrän muotoisella perusvoimatuotantokäyrällä päästään mahdollisimman vähäiseen säätövoimakapasiteetin tarpeeseen. Säätövoimaa siis tarvitaan vähän ja sen käyttöaika on pitkä, joten se on halpaa (kuvio 5). Tämä määritelmä soveltuu erityisesti Suomeen suuren vuodenaikaisvaihtelun takia. Tämän perusvoimatulkinnan muotoinen tuotantokäyrä on luonnostaan tuulivoimalla sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, esim. puu-chp kuviossa 2. Tuulivoiman tuotanto luonnollisestikin vaihtelee kuukausittain ja vuosittain, mutta olennaista on, että kylmän ilman suurempi tiheys johtaa keskimäärin suurempaan tuulivoiman tuottoon talvisin kuin kesäisin (kuvio 6). 210
5 Ari Lampinen Kuvio 4. Perusvoiman perinteinen tulkinta hetkellinen maksimiteho Kuvio 5. Perusvoiman moderni tulkinta 211
6 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / 2002 Kuvio 6. Tuulivoimatuotannon kuukausi-indeksi Suomen etelärannikolla laskettuna viiden sääaseman keskimääräisen kuukausituulennopeuden sekä 300 kw:n voimalaitoksen tehokäyrän mukaan Lähde: Holttinen ym Keskitetty ja hajautettu sähköjärjestelmä Kuvioista 4 ja 5 voidaan päätellä myös, että välitöntä kiirettä uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen ei ole, vaan nykytilanne sallii pitkän aikavälin strategisten valintojen teon. Se tarkoittaa mm. valintaa kotimaisen hajautetun uusiutuvan energian ja ulkomaisen keskitetyn uusiutumattoman energian välillä. Huomattakoon, että ydinvoima on tässä luettu ulkomaiseksi, koska polttoaine tulee ulkomailta (ja myös reaktorit ovat ulkomaisia). Suomalaiset ovat riippuvaisia harvoista voimaloista ja harvasta sähköverkosta, jolla on muutama (n. 10) kriittisen tärkeää solmukohtaa. Esimerkiksi Olkiluodossa tuotetaan nyt yli 10 % Suomen sähköstä ja mahdollisen viidennen reaktorin kanssa yli 20 %. Lisäksi pääsiirtokaapeli Ruotsista kulkee Eurajoen kautta. Yhdenkin tällaisen solmukohdan kaatuminen saattaa suuren osan suomalaisista ilman sähköä pitkäksi aikaa. Varavoiman olemassaolo on suurille yksiköille paljon tärkeämpää kuin pienille. Fingrid Oyj:n mukaan viidennen reaktorin rakentaminen edellyttää, että nopea reservi sähköverkossa on tarpeen kaksinkertaistaa, hidasta reserviä on lisättävä nopean reservin verran ja siirtoverkkoa on vahvistettava (Valtioneuvosto 2002). Tämä lisää mahdollisen uuden reaktorin kustannuksia. Suomen sähköjärjestelmä on haavoittuvainen ja seuraavat riskit voivat johtaa suuriin kustannuksiin: Sääriskit lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä, sillä kaikentyyppisten äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan yleistyvän. Yhteiskunnalliset ja kansainvälisen politiikan uhat kohdistuvat nimenomaan kriittisiin osiin järjestelmää. Kansainvälisen kaupan riski: 70 prosentin 212
7 Ari Lampinen tuontienergiariippuvuutemme ja tätäkin suurempi ulkomaisen energiateknologian riippuvuutemme on tehnyt sähköjärjestelmämme erittäin haavoittuvaksi. Sähkön tuotannon ja jakelun yksityistäminen ja siirtyminen yhä harvempiin käsiin voi jättää ihmiset riippuvaisiksi sijoittajien eduista. Hajautetumpaan sähköjärjestelmään siirtyminen vähentäisi kaikkia mainittuja riskejä. Hajautettu uusiutuvan energian sähköntuotanto kasvaa globaalisti yli 10 % vuodessa, kun uusiutumattoman energiateknologian kasvu on alle 2 % (Worldwatch 2000). Tuulivoima kasvaa % vuodessa eli jopa informaatioteknologian markkinoita nopeammin. Energiateknologiassa on näköpiirissä samanlainen vallankumous kuin tietokonealalla: siirrytään keskitetystä järjestelmästä mikrovoimaan, kuten esim. The Economist -lehti pääkirjoituksessaan The electric revolution ( ) kuvaa. Suomella on merkittävä hajautetun energiateknologian vientiteollisuus ja sen kasvunäkymät ovat valoisat, ainakin mikäli kotimarkkinat säilyvät. Ydinvoiman lisärakentaminen kuitenkin uhkaa hajautetun tuotannon kotimarkkinoita ja pelkkä hakemuksen olemassaolo jäädyttää investointeja. Pienimuotoinen sähköntuotanto hyötyy merkittävästi sarjavalmistusedusta. Kun mikrovoiman valmistussarjat pitenevät, hinnat lähenevät auton moottorien hintaa (taulukko 1). Sarjavalmistusedun toteutuminen edellyttää ensin pienten sarjojen kotimarkkinoita. Keskitetty voimantuotanto hyötyy skaalaedusta, mikä on merkitykseltään pienempi. Sarjavalmistusedun hyödyntäminen johtaa ylivoimaiseen kilpailuetuun suurvoimaloihin verrattuna, mutta edun saaminen edellyttää poliittisia päätöksiä. Taulukko 1. Muutamien energiantuotantomuotojen investointikustannuksia Laitostyyppi Käyttö- Investointikerroin kustannus (e/kw) Ydinvoimala 0, Kivihiililauhdevoimala 0,2 0, Auton moottori Energianlähteiden resursseista Verrattuna ihmiskunnan vuotuiseen kokonaisenergiankulutukseen tärkeimpien polttoaineiden varmistetut globaalit resurssit nykyhinnoin ovat seuraavat (BP 1999): kivihiili 70-kertainen, öljy 15-kertainen ja maakaasu 15-kertainen. Uraanin varmistetut resurssit korkeintaan 4-kertaisella hinnalla ovat vastaavasti 2,5-kertaiset (OECD 2000). Aurinkoenergian vuotuinen saanto on kertainen ihmiskunnan energiankäyttöön verrattuna. Uusiutumattomien energiamuotojen rajalliset resurssit johtavat köyhempien ja vaikeammin hyödynnettävien varantojen käyttöön. Nousevista kustannuksista huolimatta investoinnit voivat jatkuvasti painottua vanhaan teknologiaan, vaikka uusien teknologioiden teknistaloudellinen potentiaali olisi suurempi (ns. lock-in -ilmiö). ExxonMobilin (2001) mukaan nykyään käytössä olevat öljy- ja kaasukentät pystyvät tuottamaan vuonna 2010 vain puolet heidän arvioimastaan globaalista tarpeesta. Uusien kenttien saaminen tuotantokäyttöön ja uusien esiintymien löytäminen vaatii tällä vuosikymmenellä jopa 1000 miljardin dollarin investoinnit. IPCC:n (2001) mukaan lock-in -ilmiöstä vapautuminen edellyttää, että investointeja ohjataan tietoisella politiikalla uusiutumattomista uusiutuviin energialähteisiin. 213
8 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / 2002 Uusiutuvien energiamuotojen resurssit ovat Suomessa kertalukuja suuremmat kuin energian tarpeemme. Esimerkiksi 50 % Suomen sähköstä tuottava Itämeren merituulipuisto veisi torniensa osalta merenpintaa vain 0,3 km 2 (tornien väliin pitäisi kuitenkin jättää ainakin 400 m tilaa, mutta tuo tila ei olisi poissa muulta käytöltä). Tanska on päässyt tuulen osuudessa 15 % tasolle ja virallisena tavoitteena on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Navarran osavaltiossa Espanjassa tuulen osuus on yli 30 % ja Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Saksassa yli 25 %. Myös puu-chp:n teoreettinen maksimipotentiaali on suuri. Mikäli kaikki Suomessa nyt tarvittava lämpö tuotettaisiin CHP-tekniikalla, voitaisiin lämmöntuotannon ohessa saada käyttöön lähes 70 TWh lisää sähköä eli 9 suurvoimalan tuotannon verran. Tämä vaatisi biomassan määrän kaksinkertaistamista, joka on tavoitteena Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1999 julkaisemassa uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelmassa vuoteen 2025 mennessä (KTM 1999). Yli puolet sähköntuotannon lisäyksestä tulisi lukuisten pienten voimalaitosten tuottamana ja loppu suurten voimalaitosten hyötysuhteen parantamisesta, suorasähkölämmityksen sähkön vapautumisesta muuhun käyttöön sekä kaukolämmön uusien käyttömuotojen avulla (taulukko 2). Taulukko kuvaa CHP-biomassasähkön teknistä lisäyspotentiaalia vuodelle 2030, kun lämpöenergian kulutuksen oletaan pysyvän nykytasolla. Lisäsähköä olisi saatavissa runsaat 57 TWh ja lisäksi suorasta sähkölämmityksestä voitaisiin vapauttaa muihin tarkoituksiin 12 TWh. Biomassan lisäämistarve vastaa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman arviota ( Lampinen 2000). 6. EU:n uusiutuvan energian strategia EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspi- Taulukko 2. Laskelma Suomen biomassasähkön lisäyspotentiaalista Toimenpide Saatavissa lisäsähköä Primäärienergian (vuodessa) lisäämistarve Kaikki suorat polttoainekäyttöiset lämmitysjärjestelmät CHP-järjestelmiksi 11,8 TWh 5,9 TWh Kaikki suorat sähkölämmitysjärjestelmät CHP-järjestelmiksi 5, = 17,7 TWh 20,6 TWh Rakennusasteen kaksinkertaistaminen nykyisissä CHP-laitoksissa 14,8 TWh 17 TWh Rakennusasteen kaksinkertaistaminen uusissa CHP-laitoksissa 19,5 TWh 22,6 TWh Kaukolämmön muut käytöt (kaukokylmä, veden puhdistus, ym.): 20 % nykyisestä lämpökäytöstä 5,6 TWh 13 TWh YHTEENSÄ 69,4 TWh (57,4) 79,1 TWh = 6,8 Mtoe 214
9 Ari Lampinen Taulukko 3. Uusiutuvien energiamuotojen lisätuotantotavoitteet EU:n strategiassa vuoteen 2010 mennessä Tuotantoteknologia Osuus 1 Loppukulutus- Primäärienergia 3 Sähkö ohjelmasta energia 2 [Mtoe/v] [Mtoe/v] [TWh/v] Biomassa 52 % biokaasu 15 kiinteä ja nestemäinen 75 Passiivinen aurinkoenergia 34 % Tuuli 6,0 % 6,3 6,6 76 Aurinkokeräin 3,5 % 3,7 3,7 0 Suurvesivoima 2,4 % 2,5 2,6 30 Pienvesivoima 1,4 % 1,5 1,6 18 Aurinkopaneelit (PV-sähkö) 0,3 % 0,3 0,3 3 Geoterminen sähkö 0,3 % 0,3 2,1 3,5 Geoterminen lämpö 0,3 % 0,3 0,3 0 Maalämpö 0,3 % 0,3 0,3 0 Muut 0,2 % 0,2 0,2 2 YHTEENSÄ 100,7 104,4 142,7 340,5 1 Loppukulutusenergian mukaan. 2 Energia, jonka kuluttajat käyttävät. Ei sisällä voimalaitosten konversio- ja omakulutushäviöitä eikä energian siirtohäviöitä. 3 Energian kokonaiskulutus, jossa häviöt ovat mukana. Investoinnin kokonaisarvo on 165 miljardia euroa. Suurvesivoima (>10 MW) ei sisälly useimpien edistämistoimenpiteiden piiriin (EC 1997). lareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. EU:n edistämisohjelmat ovat siten rajautuneet vain uusiutuvan energian ja energian säästön alueille. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman (EC 1997), jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 prosentista 12 prosenttiin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 165 miljardin euron investointikustannuksin (taulukko 3). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen primäärienergiankäyttöön verrattuna. EU:n komission perustelee edistämisohjelmaa sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinta on negatiivinen (kuvio 2). 6.1 EU:n UE-strategian merkitys maa- ja metsätaloudelle ja maaseudulle Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta vähentämällä ostoenergian tarvetta (energiaomavaraisuus) sekä tuomalla uuden tulonhankkimistavan (energiayliomavaraisuus ja paikallinen energia-alan yritystoiminta). Tässä esitellään eräitä EU:n toimenpiteitä UE-strategian toteuttamiseksi. 215
10 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / 2002 Agenda-2000:n non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen (CAP-tuki) kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö-, liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. Se on Suomessakin taloudellisesti kannattavaa (esim. Pahkala ym. 2002). UE-sähködirektiivi RES-E (Electricity from Renewable Energy Sources, 2001/77/EC) takaa markkinat pientuottajan ylijäämäsähkölle (ns. heikko ostovelvoitelaki, joka ei takaa hintaa). Biopolttoaineperäisen sähkön, kuten hakesähkö tai biokaasusähkö, lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa, mikä on yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla, tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Suomi ja Belgia olivat ainoat EU-maat, jossa ostovelvoitelaki ei ollut missään muodossa jo lainsäädännössä tai sopimuskäytännössä ilman direktiiviäkin (IEA 1998). Toteutus on ollut vaihteleva ja harvoin kattanut kaikki uusiutuvat kuten tämä direktiivi. Kuitenkin monessa maassa ostovelvoite on toteutettuna tätä vahvempana. Tanskassa asia toteutettiin sopimuksin energiayhtiöiden kanssa jo 1970-luvulla ja vahvistettuna 1980-luvulla (tuulisähköstä pientuottajille 85 % yhtiön myyntihinnasta). RES-E-direktiivi sisältää myös maakohtaiset ohjeelliset tavoitteet UE-sähkön osuuden nostamisesta jokaiselle jäsenmaalle. Suomelle komissio esitti 4 prosenttiyksikön nostotavoitetta Valtioneuvoston UE-edistämisohjelmaan verrattuna (KTM 1999), eli 31 % osuuden sijaan 35 % osuutta vuonna 2010, kun Kioton vertailuvuonna 1990 osuus oli 30 %. Suomi onnistui torjumaan nostetun tavoitteen. Komissio teki vuonna 2001 ehdotuksen kahdesta liikenteen biopolttoainedirektiivistä koskien jäsenmaiden biopolttoaineiden käyttömäärävelvoitetta ja biopolttoaineiden verotuksen laskua. Käyttömäärävelvoitteeksi on ehdotettu 2 % osuutta vuonna 2005 ja 5,75 % osuutta vuonna 2010 jokaisen jäsenmaan liikennepolttoainekulutuksesta. Nykyisin Suomessa on liikenteen biopolttoaineiden käytöllä seuraavat veroesteet, jotka estävät täysin kyseisen teknologian käyttöönoton: polttoaineen dieselvero (alv:n lisäksi) ja biopolttoainetta käyttävillä autoilla korotettu autovero sekä vuotuinen dieselvero. Suomi kuitenkin haluaa säilyttää nämä veroesteet. Valmisteilla on kaasumarkkinoiden ostovelvoitelaki eli biokaasun ja muun UE-kaasun ostovelvoite maakaasuverkkoon osana kaasumarkkinadirektiivin muutosdirektiivia. Valmisteilla on myös sähkön alkuperätodistusvelvoite (sähkölaskussa) osana sähkömarkkinadirektiivin muutosdirektiiviä. Keskusteluvaiheessa ovat mm. kaukolämmön ostovelvoitelaki (UElämmön myynti kaukolämpöverkkoon) ja maatilabiokaasureaktorivelvoite. UE-strategian maaseudun elinvoimaisuutta kehittäviä alueita ovat myös alue-, teollisuusja työllisyyspoliittiset vaikutukset. Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta. Maaseutu voi nousta dominoimaan kansallista energiataloutta, koska suurin osa resursseista sijaitsee siellä. Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu johtuen uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa. 216
11 Ari Lampinen Strategian toteutuessa luodaan noin miljoona uutta nettotyöpaikkaa. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää 2 5 kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön työllistävän yli henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta. 6.2 EU:n UE-strategian merkitys muille yhteiskunnan sektoreille Energiasektorilla UE-strategia parantaa huoltovarmuutta. EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kansallisia energiavaroja hyödynnetä. Kriisivalmiuden parantamiseksi kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää. Uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Strategia vahvistaa UE-teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa yhdessä vuosittain vältettävän 3 mrd euron ulkomaisten polttoaineiden oston kanssa vuosittaisen 20 mrd euron vaihtotaseen ylijäämän. Terveydenhoitosektorilla kustannukset putoavat 5 45 mrd euroa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Lisäksi päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa, koska strategia korvaa fossiilisia polttoaineita, joiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain. Strategian suorat kokonaisinvestointikustannukset ovat 165 mrd euroa, joka jää pääasiassa EU:n talousalueelle. Strategian todelliset kustannukset ovat negatiiviset, koska strategian aiheuttamat hyödyt yhteiskunnan eri sektoreilla, jo pelkästään kauppa- ja terveydenhoitosektoreilla, ylittävät suorat investointikustannukset. Tämä johtuu siitä, että nykyisin energiankäytön kustannuksista merkittävä osa tulee maksettaviksi julkisin varoin mm. terveysja ympäristösektoreilla. Toisaalta uusiutumattomat energiamuodot saavat edelleen ja ovat historiallisesti saaneet runsaasti yhteiskunnan tukea: nykyäänkin suorat vuotuiset globaalit subventiot fossiilienergiateollisuudelle on arvioitu yli 200 miljardiksi euroksi. Strategian seurauksena hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Siis jo tämä toimintasuunnitelma yksin riittää Kioton sopimuksen EU:lle asettaman 8 % vähennystavoitteen toteuttamiseen hiilidioksidin osalta, vaikka energian kokonaiskulutus kasvaisi arvioiden mukaisesti. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen takia tarvitaan lisätoimenpiteitä: yhdessä CHP:n ja energian säästön edistämisohjelmien kanssa voidaan saavuttaa 14 % vähennys. Ja samalla vähennetään happosateita, pienhiukkaspäästöjä, otsonikerrosta tuhoavia päästöjä ja orgaanisten myrkkyjen päästöjä. 217
12 KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA KAK 2 / Johtopäätökset TVO perustelee ydinvoiman yritystaloudellista kannattavuutta vertailulla kolmen sitä kalliimman tuotantomuodon kanssa. Ydinvoimalain mukaisessa periaatepäätöksessä kuitenkin edellytetään yhteiskunnan kokonaisedun arvioimista. Valtioneuvoston ja eduskunnan velvoitteena on tarkastella laajasti eri sähköntuotantomuotojen kokonaistaloudellisuutta ottaen huomioon myös sellaisia teknologioita, joita TVO:n vertailussa ei ole mukana ja joiden rakentaminen ei TVO:n toimenkuvaan kuulu. Koska Suomen energiapolitiikan suunnittelu on voimakkaasti sidoksissa TVO:n hakemukseen, asian käsittelyllä on korostunut merkitys. Valtioneuvoston strategiana on ollut tilan järjestäminen teollisuuden haluamalle sähköntuotantotavalle. Käytännössä tilaa on tehty mm. jättämällä kotimaisen energiateknologian kehitystä priorisoiva UE-skenaariovaihtoehto tekemättä huolimatta siitä, että kansainvälisesti (ja myös VTT:n skenaariotyössä) kyseinen skenaariotyyppi lähes aina johtaa korkeimpaan bruttokansantuotteen kasvuun. Keskustelu on siis ohjattu kokonaistaloudellisuuden kannalta epärelevanttien KIO1- ja KIO2- vaihtoehtojen eli maakaasuvoiman ja ydinvoiman vertailuun, ja uusiutuvat on jätetty täydentäjän rooliin. EU:sta ja YK:sta poiketen valtioneuvosto ei ole arvioinut energiantuotantomuotojen kustannuksia ottaen huomioon niiden käytön hyötyvaikutukset yhteiskunnan eri sektoreilla. Lisäksi valtioneuvosto on pyrkinyt vastustamaan EU:n uusiutuvan energian strategian toteuttamista, mm. RES-E -direktiiviä ja liikenteen biopolttoainedirektiivejä. Tämän artikkelin esittämin perustein voidaan todeta, että on todennäköistä, että uusiutuvien energiamuotojen mahdollisimman tehostettu ja monipuolinen käyttö olisi kokonaistaloudellisesti edullisinta ja ilmastotavoitteet huomioon ottaen parasta politiikkaa. Sitä vastoin ydinvoiman lisärakentaminen sisältää lukuisia merkittäviä taloudellisia riskejä yhteiskunnalle. Ydinvoiman lisärakentaminen myös hidastaa kokonaistaloudellisempien uusiutuvan energian ja energiansäästön teknologioiden käytön ja liiketoiminnan kehittämistä. Syy tähän on puhtaasti poliittinen, sillä teknisesti ydinvoimaa voitaisiin käyttää myös uusiutuvien tukena. Kirjallisuus Beurskens J. ja Jensen P.H. (2001): Economics of Wind Energy, Prospects and Directions, Renewable Energy World, vol. 4, No. 4, BP (1999): BP Statistical Review of World Energy British Petroleum, London. EC (1997): Energy for the Future: Renewable Sources of Energy, White Paper for a Community Strategy and Action Plan. COM(97)599, EC DG XVII, ExxonMobil (2001): A decade s challenge, Paid announcement in Foreign Affairs, May/June. Holttinen H., Peltola E. ja Koreneff G. (1996): Tuulivoimatuotannon vaihtelut ja niiden arviointi, VTT Tiedotteita 1800, Espoo. IEA (1998): Renewable Energy Policy in IEA Countries, Vol II: Country Reports. OECD International Energy Agency, Paris. IPCC (2000): Special Report on Emission Scenarios. Intergovernmental Panel on Climate Change, Cambridge University Press. IPCC (2001): Climate Change 2001, Mitigation. Intergovernmental Panel on Climate Change, Cambridge University Press. KTM (1999) Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 4, Helsinki. 218
13 Ari Lampinen Lampinen A. (2000): Suomalaisen ilmastotalouden ilmiöitä Miten energiansäästö ja muut win-winmahdollisuudet tullaan ottamaan huomioon Suomen ilmastonmuutoksen torjuntastrategiassa?, Futura, vol. 19, No. 3, OECD (1998): Projected costs of generating electricity, Update OECD NEA and IEA (Nuclear Energy Agency, International Energy Agency), Paris. OECD (2000): Uranium 1999: Resources, Production and Demand. OECD Nuclear Energy Agency and UN International Atomic Energy Agency. Paris. Pahkala K., Partala A., Suokannas A., Klemola E., Kalliomäki T., Kirkkari A.-M., Sahramaa M., Isolahti M., Lindth T. ja Flyktman M. (2002): Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten, Maa- ja elintarviketalous 1, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. TEKES (1999): Bioenergy Research Programme, Final Report Jyväskylä Science Park Ltd., Jyväskylä. TVO (2000): Ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskeva periaatepäätöshakemus Loviisa 3 / Olkiluoto 3, Helsinki. Valtioneuvosto (2002): Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Teollisuuden Voima Oy:n hakemuksesta ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. M 4/2001, Edita, Helsinki. Worldwatch (2000): Vital Signs Worldwatch Institute, Washington. 219
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
Sähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LAUSUNTO YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVAAN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSEEN LOVIISA 3 / OLKILUOTO 3
Kauppa ja teollisuusministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Tekniikka elämää palvelemaan ry:n (TEP) 27.2.2001 LAUSUNTO YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVAAN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSEEN LOVIISA 3 /
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Keinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA
II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
Hajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
Energiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
Kestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
Toimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
Metsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen
Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*
11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin. KIO*
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
Energia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen
Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)
Lausunto Loviisa 3:n ja Olkiluoto 3:n ympäristövaikutusten arvioinneista
Lausunto Loviisa 3:n ja Olkiluoto 3:n ympäristövaikutusten arvioinneista Sekä Loviisa 3:n että Olkiluoto 3:n YVA-raportit ovat hyvin laajoja, monitieteellisiä ja ulkoisesti erittäin hyvälaatuisia dokumentteja,jotka
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian