käsikirja Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT Folkhälsanin toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "käsikirja Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT Folkhälsanin toiminta"

Transkriptio

1 Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Osa I Folkhälsanin toiminta Osa II 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu Henkilökunta ja kehitys Ikäihmisten palvelujen sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Ikäihmisten palvelujen prosessit Toiminnan arviointi Tiedotus ja viestintä LIITTEET OSA III Yksikkömme toiminta Folkhälsan 2014 Taitto: Christian Willför, ADD Painomeklari: ADD Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

2 Lukijalle Folkhälsan järjestää laaja-alaista ja monipuolista toimintaa, joka tavoittaa suuren osan Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Yksi keskeisistä tavoitteistamme on tarjota laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Sen vuoksi pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ja sen laatua. Eri toimintamuotoihin liittyvät käsikirjat ovat kehittämistyön apuvälineitä. Ikäihmisten palvelut ovat tärkeä osa Folkhälsanin sosiaali- ja terveyspalveluja. Folkhälsan tarjoaa erilaisia vanhuspalveluja niin ruotsin- kuin suomenkielisille ikäihmisille useilla alueilla Suomessa. Tämä käsikirja käsittelee Folkhälsanin ikäihmisten palveluja, ja se on suunnattu työntekijöille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen sekä yhteistyökumppaneillemme. Sen on laatinut Folkhälsanin ikäihmisten palveluista vastaavien yhtiöiden ja yksikköjen edustajista koostuva työryhmä. Käsikirja noudattaa eurooppalaista EFQM-mallia (European Foundation for Quality Manage ment), jota Folkhälsan käyttää myös toiminnan kehittämistyössään. Käsikirja on jaettu kolmeen osaan: Osa I Folkhälsanin toiminta Ensimmäisessä osassa esitellään Folkhälsanin organisaatio, toiminta-ajatus, arvot ja visiot sekä Folkhälsanin toiminnan suuntaviivat (käytännöt). Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Toinen osa sisältää Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvät perusperiaatteet. Osa III Yksikkömme toiminta Kolmas osa koostuu yksikön omista materiaaleista. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

3 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM) 1 MITÄ TOIMINNALLA SAADAAN AIKAAN MITÄ TOIMINTA KATTAA Osa I Folkhälsanin toiminta Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Folkhälsan Folkhälsan lyhyesti Toiminta-ajatus Arvot Visio Folkhälsanin terveyttä edistävät toimintaperiaatteet Folkhälsanin työtavat EFQM-malli Kartta ja kompassi Hall of Fame 2010 on meidän kaikkien ansiota Työ jatkuu Seuraamme toimintaamme Folkhälsanin käytännöt 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu 1.1. Arvopohja 1.2. Toiminnan kehys ja tavoitteet 1.3. Toiminnan suunnittelu 2. Henkilökunta ja kehitys 2.1. Folkhälsanin henkilöstöpolitiikan suuntaviivat 2.2. Työskentely Folkhälsanilla 2.3. Työsuhde 2.4. Työterveyshuolto 2.5. Muuta 3. Ikäihmisten palvelujen sidosryhmät ja yhteistyökumppanit 3.1. Ikäihmiset 3.2. Läheiset 3.3. Henkilökunta 3.4. Ikäihmisten palvelujen ostajat 3.5. Yhteistyökumppanit ja verkostot 4. Ikäihmisten palvelujen prosessit 4.1. Terveyttä edistävät työtavat 4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuut 4.3. Dokumentointi 4.4. Itsemääräämisoikeus ja rajoittavat hoitotoimenpiteet 4.5. Henkilökohtaisen omaisuuden käsittely 4.6. Terveyden- ja sairaanhoito 4.7. Riskienhallinta 4.8. Saattohoito 4.9. Kotihoito Ympäristö Asuinympäristö ja turvahälyttimet 5. Toiminnan arviointi 5.1. Sidosryhmät miten meidät nähdään 5.2. Asiakkaiden odotusten ylittäminen 5.3. Talouden tasapaino 5.4. Toimivat ja terveyttä edistävät prosessit 5.5. Osaava ja motivoitunut henkilöstö 6. Tiedotus ja viestintä 6.1. Tiedotus 6.2. Sosiaaliasiamies ja ikäihmisen oikeussuoja 6.3. Korvaukset JATKUVA KEHITTÄMINEN 1 Tarkempi kuvaus EFQM-mallista on osassa I. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

4 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

5 Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Ikäihmisten palvelut ovat tärkeä osa Folkhälsanin sosiaalija terveyspalvelujen kirjoa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvää palvelua. Toiminta perustuu järjestelmälliseen kehittämistyöhön, ja käsikirjat ovat tukena eri toiminta-alueiden päivittäisessä työssä. Käsikirjassa esitellään kaikkia Folkhälsanin ikäihmisille suunnattuja palveluja koskevat yhteiset arvot ja tavoitteet. Folkhälsan aloitti ikäihmisten palvelujen tarjoamisen 1990-luvun alkupuolella. Sen jälkeen toiminta on kasvanut voimakkaasti niin kysynnän, tarjonnan kuin erilaisten toimintamuotojen suhteen. Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin kuuluu seuraavia toimintamuotoja: Ikäihmisten terveyttä edistävä toiminta Asumispalvelut Kotihoito Päivätoiminta Ympärivuorokautiset hoito- ja hoivapalvelut Vaasa Turku Maarianhamina Helsinki Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 1

6 Ikäihmisten palvelujen arvopohja Osaaminen Terveyden edistäminen Kokonaisnäkemys Yksilökeskeisyys Oikeus kieleen ja kulttuuriin Hyvä kohtaaminen Kunnioitus Itsemääräämisoikeus Osallistuminen Huolenpito 2 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

7 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu 1.1. Arvopohja Ikäihmisten palvelut perustuvat Folkhälsanin yhteisiin arvoihin: osaamiseen, osallistumiseen ja huolenpitoon. Arvopohja konkretisoituu terveyden edistämisenä, kokonaisvaltaisena näkemyksenä ihmisistä, yksilökeskeisyytenä, kunnioituksena, itsemääräämisoikeutena, oikeutena kieleen ja kulttuuriin sekä hyvinä kohtaamisina. Terveyden edistäminen Kokonaisnäkemys Yksilökeskeisyys Ikäihmisten kunnioittaminen Itsemääräämisoikeus Oikeus kieleen ja kulttuuriin Hyvä kohtaaminen Terveyden edistäminen Mielestämme on erittäin tärkeää luoda sosiaalisia ja fyysisiä ympäristöjä, joissa eri sukupolvet voivat kohdata. Ikäihmisille on tarjottava mahdollisuus aktiiviseen arkeen, jossa liikunta, yhdessäolo ja osallistuminen sekä suomenruotsalainen kulttuuriperinne ovat merkittäviä terveyttä edistäviä tekijöitä. Terveyttä edistävä työ tarkoittaa voimavaroihin, mahdollisuuksiin ja toiveisiin keskittymistä. Jokaisella meistä on voimavaroja ja mahdollisuuksia mahdollisista toimintarajoitteista tai sairauksista huolimatta. Tuemme juuri niitä tekijöitä, joilla on merkitystä elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta. Kokonaisnäkemys Otamme toiminnassamme huomioon ikäihmisen persoonallisuuden, elämäntarinan, elämänkokemuksen ja elintavat. Elämäntilanteet vaihtelevat ja vaikuttavat meihin jokaiseen läpi elämämme, joten tarpeet ja toiveet voivat muuttua. Läheiset ovat olennainen osa ikäihmisten elämää, mikä huomioidaan päivittäisessä toiminnassa. Yksilökeskeisyys Kaikki toimintamme perustuu ikäihmiselle tarjottavaan yksilölliseen palveluun ja huolenpitoon. Päivittäisen toiminnan suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että ikäihminen on osallinen toiminnassa ja on sen keskiössä. Ikäihmisten kunnioittaminen Kunnioitus tarkoittaa sitä, että ikäihminen kohdataan aina hienotunteisesti, kunnioittavasti ja arvostaen. Korostamme kunnioittavaa asennetta erityisesti tilanteissa, joissa yksityisyys on uhattuna tai jotka liittyvät elämäntyyliin tai vakaumukseen. Itsemääräämisoikeus Kunnioitamme jokaisen itsemääräämisoikeutta kuuntelemalla ja kysymällä ensin ja toimimalla vasta sitten. Kun kohtaamme ikäihmisiä, joiden toimintakyky on alentunut, punnitsemme tarkkaan, mitä päätöksiä ikäihminen voi itse tehdä ja missä päätöksissä työntekijöiden on autettava. Henkilökunnan päätösten on aina mahdollisimman hyvin heijastettava päätöksiä, jotka ikäihminen itse olisi tehnyt, jos hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Itsemääräämisen suhteen noudatamme sitä koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita (ks. liite 1). Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 3

8 Oikeus kieleen ja kulttuuriin Kieli on osa suurta kokonaisuutta suomenruotsalaista tai suomalaista kulttuuria. Meille tämän tarkoittaa molempien kieliryhmien perinteiden ja juhlien kunnioittamista. Ruotsinkielisissä yksiköissä otetaan huomioon suomenruotsalainen kulttuuriperinne, kaksikielisissä yksiköissä myös suomalaiset perinteet. Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvä toiminta on ruotsinkielistä tai kaksikielistä. Jokainen työntekijä viestii ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa heidän äidinkielellään. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen tarkoittaa muutakin kuin hyvää suhtautumista. Kohtaaminen tuntuu mielekkäältä, jos ikäihminen kokee toisen osapuolen tahtovan hänelle hyvää ja näkevän hänet ainutlaatuisena yksilönä. Jokaisessa arjen kohtaamisessa voimme nähdä ja kuulla ikäihmisen ja vahvistaa häntä turvallisella ja kunnioittavalla tavalla sekä vastata sosiaalisen kontaktin tarpeeseen niin keskustelun kuin kosketuksen kautta Ikäihmisten palvelujen toiminnan kehys ja tavoitteet Folkhälsanin tavoitteena on antaa yksilöllistä palvelua ja hoivaa, joka auttaa ikäihmistä elämään aktiivista ja täysiarvoista elämää oman elämäntyylinsä mukaisesti. Elämän viimeisiin hetkiin haluamme tarjota mahdollisuuden arvokkaaseen kuolemaan omassa kodissa, onpa se sitten ikäihmisen oma asunto tai ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. Folkhälsanin toiminta terveyttä edistävistä palveluista aina ympärivuorokautiseen hoivaan pohjaa näyttöön perustuviin menetelmiin sekä yhteisiin kokemuksiin ja taitoihin. Saavuttaaksemme tavoitteemme hyödynnämme yksikkö- ja ammattirajat ylittävää moniammatillista osaamista, kehitämme ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti ja luotamme työntekijöiden osaamiseen, osallistumiseen ja huolenpitoon. Toiminnan on täytettävä Folkhälsanin arvot ja laatukriteerit ylitettävä asiakkaan odotukset ylitettävä omaisten odotukset: Täällä vanhempieni on hyvä olla. vastattava viranomaisten ja kaupungin tai kunnan vaatimuksiin. Toimintamme perustuu salutogeeniseen 1 ajattelumalliin, jonka mukaan ikäihmisen kokema merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden, hallittavuuden tunne edistää terveyttä. Mitä merkityksellisyys tarkoittaa? Merkityksellisyyden tunne on subjektiivinen ja yksilöllinen kokemus. Se, mikä koetaan merkityksellisenä, riippuu eletystä elämästä ja jossain määrin myös kokijan iästä. Iän karttuessa olemassaoloon liittyvät kysymykset kasvattavat usein merkitystään. Moni ikäihminen haluaa puhua elämästään, pohtia sitä ja tehdä siitä yhteenvetoa. Mahdollisuus keskustella kuolemasta voi olla erityisen merkityksellistä. Eräs merkityksellisyyteen olennaisesti liittyvä seikka on mahdollisuus huolehtia paitsi itsestään myös muista. Ikäihmisille tämä tarkoittaa usein varsin pientä lähipiiriä. Merkityksellisyyden tunne vahvistuu, kun ihminen on osa yhteisöä ja elää siinä yhdessä muiden kanssa, solmii ihmissuhteita, kuuluu ryhmään ja tuntee tekevänsä jotain merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokeminen edellyttää mahdollisuutta ja kykyä hyvinvointiin ja lohtuun. 1 Aaron Antonovsky ( ) tutki syytä siihen, miksi joidenkin ihmisten terveys pysyy ennallaan tai paranee ulkoisista kuormitustekijöistä riippumatta. Hän oivalsi, että ihminen on enemmän kuin osiensa summa ja päätti tarkastella ihmistä kokonaisuutena ja osana kokonaisuutta löytääkseen selityksen. Antonovsky totesi, että vahva koherenssin tunne auttaa käsittelemään kuormitusta terveyttä edistävällä tavalla. Koherenssin tunne on kytköksissä tunteeseen elämän merkityksellisyydestä, ymmärrettävyydestä ja hallittavuudesta. 4 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

9 Mitä ymmärrettävyys tarkoittaa? Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten koemme ymmärtävämme itseämme, ympäristöämme ja olemassaoloamme ja tunnemme tulevamme ymmärretyksi. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne, taidot ja tiedot vahvistavat ymmärrettävyyden tunnetta. Mitä hallittavuus tarkoittaa? Hallittavuus viittaa siihen, miten kukin meistä kokee pystyvänsä vastaamaan eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin omien ja muiden voimavarojen avulla. Kun arki tuntuu hallittavalta, ihminen tuntee pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseensa ja hallitsevansa sen Asu kotona Folkhälsanilla Asu kotona Folkhälsanilla konseptin tavoitteena on antaa ikäihmisille mahdollisuus asua omassa kodissaan elämän loppuun saakka, olipa kyseessä sitten itsenäinen asuminen Folkhälsan-talossa tai tuettu asuminen yksikössä, jossa palveluja ja hoivaa on tarjolla ympäri vuorokauden. Konseptin asunnot sijaitsevat ruotsinkielisessä ympäristössä, ja palvelut kootaan yksilöllisten voimavarojen, tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Asu kotona Folkhälsanilla konseptissa yhdistyvät kodinomainen asuminen ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, jota jokainen meistä tarvitsee. Yhteisöllisyydellä on myönteinen vaikutus niin terveyteen kuin hyvinvointiinkin. Folkhälsan-talossa itsenäisesti asuvan ikäihmisen ei tarvitse tuntea olevansa yksin mutta voi nauttia oman asunnon suomasta yksityisyydestä. Asukas saa tarvittaessa henkilökunnan apua mihin vuorokaudenaikaan tahansa, mikä lisää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tavoitteemme on, että talomme ja asuntomme luovat ja tukevat ikäihmisten terveyden, viihtymisen, elämänlaadun ja toimintakyvyn edellytyksiä heidän omalla äidinkielellään. Arvoa annetaan sekä esteettisille että toiminnallisille seikoille. Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja kutsuviksi puitteiksi yhdessäololle ja eri sukupolvien välisille kohtaamisille Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelussa tärkeä työkalu on Kartta ja kompassi (Balanced Scorecard). Kartta näyttää, minne olemme menossa, ja kompassi kertoo, miten saavutamme päämäärämme. Kartta ja kompassi malli, siihen liittyvä työmme ja yksikköjen toiminnan suunnittelun lähtökohdat ovat luettavissa Folkhälsanin intranetissä. Jokaisessa yksikössä laaditaan vuosittain konkreettinen suunnitelma tavoitteiden saavuttamisesta ja tulosten mittaamisesta. Ikäihmisten palvelujen toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, että jokainen yksikkö täyttää seuraavat vaatimukset: 1. Ylitämme asiakkaidemme odotukset. 2. Saavutamme taloudelliset tavoitteemme. 3. Keskitymme toiminnassamme olennaiseen ja laitamme asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. 4. Selkeä ja motivoiva johtajuus tukee jatkuvaa kehittymistä ja tekee työstä mielekästä. 5. Henkilökuntamme on asiantuntevaa ja pätevää. Toiminnan kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Selkeät yhteiset tavoitteet sujuvoittavat päivittäistä työtä pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki osallistuvat kehittämistyöhön. Jokaisella työntekijällä on vastuu, velvollisuus ja mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Yksiköt järjestävät säännöllisesti tapaamisia, joissa kaikki voivat osallistua toiminnan kehittämistä koskevaan keskusteluun. Toimintasuunnitelma arvioidaan säännöllisesti tapaamisten yhteydessä ja tarkistetaan vuosittain. Tavoitteita ja tuloksia seurataan, ja ne kirjataan toimintakertomukseen. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 5

10 6 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

11 2. Henkilökunta ja kehitys 2.1. Folkhälsanin henkilöstöpolitiikka Folkhälsan on terveyttä edistävä työpaikka. Työyhteisön hyvinvointi edellyttää määrätietoista yhteistyötä. Terveyttä edistävä työpaikka on työntekijöille turvallinen, viihtyisä ja mielekäs. Tärkeitä yhteistyökumppaneita terveyttä edistävässä työssä ovat työterveyshuolto ja työsuojelu. Jokainen työntekijä on tärkeä organisaation kehityksen kannalta. Haluamme, että kaikki kantavat kortensa kekoon viihtyisän työympäristön luomiseksi. Kehitämme henkistä, fyysistä ja sosiaalista työympäristöä aktiivisesti niin, että jokainen työntekijä kokee työnsä hallittavaksi ja merkitykselliseksi. Kaikki työ, jota teemme Folkhälsanin terveyttä edistävän tavoitteen eteen, varmistaa tasavertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun, osaamisen ja yhteisöllisyyden tunteen. Folkhälsanin henkilöstökyselyjen tulokset ovat tärkeitä organisaation työtapojen, johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jatkuva kehittämistyö, yhteiset tavoitteet ja johdonmukainen johtaminen luovat yhdessä terveyttä edistävän työympäristön ja myönteisen yhteisöllisyyden tunteen. Terveyden edistämiseen keskittyvä ajattelutapa näkyy Folkhälsanin kaikissa toiminnoissa. Jokaisen työ tuntuu ymmärrettävältä, merkitykselliseltä ja hallittavalta. Silloin työn kaikki osat tuntuvat sopivan yhteen, työtilanne näyttäytyy selkeänä ja jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan. Meidän on saatava tuntea ylpeyttä tekemästämme työstä ja kokea, että työpanoksellamme on merkitystä yksikölle ja organisaatiolle ja työmme on tärkeää. Työntekijöille on myös tarjottava työkalut, joita työstä selviytyminen ja työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen edellyttää. Me Folkhälsanilla korostamme terveyttä edistävien toimintatapojen merkitystä prosesseissamme. Siksi myös johtajuuskoulutustemme, Vi på Folkhälsan perehdytyskurssien ja muiden sisäisten koulutustemme lähtökohtana on terveyden edistäminen. Seuraamme jatkuvasti kehityskeskusteluja, työnarviointeja, työhyvinvointikyselyjen osallistumisprosentteja ja tuloksia sekä sairauspoissaoloja, jotta voimme tarjota tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen ja yhteisöllisyyden tunteen luomiseen. Henkilöstöosasto, johto, työterveyshuolto ja työsuojelu tekevät yhteistyötä henkilöstön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Folkhälsanin henkilöstökäytäntöjen suuntaviivat on kirjattu Folkhälsanin henkilöstöpolitiikkaan ja johtajuuspolitiikkaan. Henkilöstöpolitiikassa painotetaan Folkhälsanin työntekijöihin kohdistuvia odotuksia ja velvoitteita erityisesti kysymyksissä, jotka liittyvät vastuullisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, innokkuuteen kehittää omaa osaamista ja toimintaa sekä työntekijän omaan rooliin työyhteisössä. Johtajuuspolitiikassa määritetään Folkhälsanin johtamismallin suuntaviivat. Hyvä johtaja on läsnä, tukee ja kehittää sekä kannustaa työntekijöitä osallistumaan ja vaikuttamaan toimintaan aktiivisesti. Käytännöt päivitetään vuosittain. Samfundet Folkhälsan on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen, ja sen toiminnassa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta (www.avainta.fi). 2 Henkilökunnan kelpoisuus ja pätevyys Folkhälsan tavoitteena on, että ikäihmisten palvelujen työntekijät ovat kiinnostuneita ikäihmisten palveluista ja kunkin yksikön edellyttämistä erikoisaloista. Folkhälsan noudattaa lain edellyttämiä kelpoisuusvaatimuksia (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005/272). Työhönotossa työntekijän kelpoisuus tarkistetaan todistusten ja rekisteri- ja valvontaviranomaisen Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä eli JulkiTerhikistä, johon on kirjattu kaikki sairaanhoitajat ja suuri osa alalla toimivista nimikesuojatuista ammattihenkilöistä. 2 Avaintyönantajat AVAINTA ry on entinen Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 7

12 Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset Eri henkilöstöryhmiin sovelletaan Folkhälsanin omia toimen- ja työnkuvia. Toimen- ja työnkuvat ovat saatavilla kussakin yksikössä. Henkilökunnan osaamisen ja jatkokouluttautumisen kirjaamista ja seurantaa varten on kehitetty osaamiskartoitukset niin koko yksikölle kuin yksittäisille työntekijöille. Niihin merkitään muun muassa jatkokoulutukset, työntekijän erityisosaaminen ja työhön liittyvät kiinnostuksen kohteet. Osaamiskartoitukset auttavat saamaan kokonaiskuvan yksikön työntekijöiden taidoista ja osaamisesta ja hyödyntämään henkilöstön erityisosaamista entistä paremmin. Näin eri alueiden työntekijöiden taidot ja koulutukset täydentävät toisiaan ja täydentävää koulutusta voidaan suunnitella tarpeen mukaan. Osaamiskartoitus on käytössä kaikissa yksiköissä. Yksikön johtaja huolehtii kartoitusten säilyttämisestä ja säännöllisestä päivittämisestä TYÖSKENTELY FOLKHÄLSANILLA Rekrytointi Kun teemme töitä terveyttä edistävän työilmapiirin ja merkityksellisten, hallittavien työtehtävien eteen, teemme Folkhälsanista kiinnostavan työnantajan myös vastavalmistuneiden silmissä. Tavoitteenamme on olla houkutteleva, terveyttä edistävä työnantaja, joka motivoi ja saa aikaan halun kehittyä ja pysyä työpaikassa. Tämä koskee niin uusia työntekijöitä kuin Folkhälsanin pitkäaikaista henkilöstöä. Usein ura Folkhälsanilla alkaa Folkhälsan Sydin sijaisten välityspalvelusta. Myös moni eläkeläinen tekee sijaisuuksia palvelun kautta. Folkhälsanilla rekrytoinnissa korostetaan työnhakijoiden pätevyyttä. Tarvittavat pätevyydet määritellään yksityiskohtaisesti, ja rekrytoinnissa noudatetaan toiminnan asettamia edellytyksiä mahdollisimman tarkkaan. Perehdyttäminen Esimies tai muu vastuuhenkilö vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään hyvin työhönsä Folkhälsanilla. Henkilöstöoppaassa esitellään Folkhälsan työpaikkana. Tarvittaessa henkilöstöosasto, henkilöstövastaava tai esimies voi täydentää tätä yleistä esittelyä. Ikäihmisten palvelujen yksikön tai osaston perehdyttämisestä laaditaan suunnitelma, jota noudatetaan uusien työntekijöiden, sijaisten, uusiin työtehtäviin siirtyvien työntekijöiden ja soveltuvin osin myös opiskelijoiden perehdyttämisessä. Suunnitelmassa kerrotaan, mitä perehdyttäminen käsittää, miten se toteutetaan (henkilökohtaisesti, kirjallisesti jne.), kuka toimii perehdyttäjänä, kuka vastaa perehdyttämisestä ja milloin eri vaiheet toteutetaan (heti, viikon kuluessa jne.). Esimies seuraa perehdyttämisen etenemistä ja työntekijän sopeutumista työhön ja työyhteisöön. 8 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

13 Yksikön tai osaston ja Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvään perehdyttämiseen kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat kokonaisuudet: Ikäihmisten palvelujen käsikirja Omavalvontasuunnitelma Yksikön toimintasuunnitelma Yksikön päiväohjelma, rutiinit ja muut käytännön tiedot Kokouskäytännöt Hoitosuunnitelmat, asiakasasiakirjat ja dokumentointi Arviointityökalut (esimerkiksi RAI, RAVA) Terveyttä edistävät työtavat Lääkehoito Laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet) Toiminta akuuttitilanteissa ja kuolemantapauksissa Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Riskienhallinta Yhteistyökumppanit Noudatettavien työehtosopimusten pääkohdat Henkilöstökoulutus Folkhälsan haluaa tukea ja kehittää työntekijöiden osaamista kehittämistyöllä ja koulutuksilla. Jokaisen työntekijän odotetaan ottavan vastuun omasta kehittymisestään ja päivittävän osaamistaan aktiivisesti. Henkilöstökoulutus koostuu erilaisista täydentävistä koulutuksista ja jatkokoulutuksesta. Jos työntekijältä puuttuu jokin tehtävien edellyttämä kelpoisuus, hän voi tarvittaessa kehittää osaamistaan. Jatkokoulutus voi sisältää esimerkiksi hoitotyössä tarvittavien taitojen syventämistä tai se voi koskea vaikkapa terveyttä edistäviä työtapoja, asenteita tai yhteistyötä. Esimies laatii vuosittain alaistensa kanssa henkilöstökoulutussuunnitelman toimintasuunnitelman ja budjetin laatimisen yhteydessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon ajankohtaiset koulutustarpeet, jotka ovat tulleet esille esimerkiksi yksikön osaamiskartoituksessa ja kehityskeskusteluissa. Koulutukset koordinoidaan yhteistyössä muiden Folkhälsanin ikäihmisten palveluista vastaavien yksikköjen kanssa. Yksikön koulutukset pyritään suunnittelemaan kokonaisuutena koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksissa pyritään hyödyntämään Folkhälsanin omaan asiantuntemusta ja kokemuksia esimerkiksi niin, että kurssien luennoitsijoina toimii Folkhälsanin työntekijöitä. Kaikki vakituiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset osallistuvat koulutuksiin ja käyttävät niihin vähintään kolme päivää vuodessa. Yhteistyön, ammattitaidon ja motivaation vahvistamisessa voidaan käyttää apuna alueellisia hoitohenkilöstön tapaamisia ja kursseja sekä työkiertoa. Henkilökunnan koulutusta koskevat tiedot kirjataan sekä henkilökohtaiseen että yksikön osaamiskartoitukseen Kehityskeskustelut Jokaisen työntekijän kanssa järjestetään vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelu. Kehityskeskustelut suunnitellaan etukäteen ja dokumentoidaan. Tavoitteena on käydä läpi yhteiset tavoitteet, työtilanne ja työtehtävät sekä työntekijän odotukset, toiveet ja kehittymistarve. Työntekijän kehittyminen vaikuttaa omalta osaltaan toiminnan tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseen. Lisäksi tavoitteena on auttaa työntekijöitä omaksumaan Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen arvot ja laatukriteerit. Kehityskeskustelulla pyritään antamaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työtilanteeseensa. Keskustelu edellyttääkin vastavuoroista avoimuutta ja rehellisyyttä, jotka auttavat synnyttämään luottamuksellisen ilmapiirin. Seuraavat seikat on hyvä ottaa huomioon: Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 9

14 Varaa riittävästi aikaa keskustelulle. Valitse tila, jossa teitä ei häiritä. Valmistaudu keskusteluun täyttämällä kehityskeskustelulomake. Jos alaisen kanssa on käyty kehityskeskustelu jo aiemminkin, selvitä, mitä edellisen keskustelun jälkeen on tapahtunut. Kirjaa sopimanne asiat ylös. Esimies tekee muistiinpanoja ja antaa kopion työntekijälle. Vuoropuhelun avulla esimies voi saada palautetta johtajuudestaan. Kehityskeskustelun yhteydessä esimiehen kannattaa tehdä myös työnarviointi, jossa työntekijän osaaminen ja työsuoritus arvioidaan Folkhälsanin johtoryhmän asettamien arviointikriteerien mukaisesti. Kehityskeskustelu- ja työnarviointilomakkeita on Folkhälsanin intranetissä Lähtöhaastattelu Työsuhteen päättyessä työntekijällä on usein arvokasta tietoa toiminnan hyvistä ja huonoista puolista. Työnantajaa edustavan esimiehen on hyvä selvittää, miksi työntekijä on päättänyt jättää työpaikan. Työnantajan onkin tärkeää järjestää työntekijälle lähtöhaastattelu ennen työsuhteen loppumista. Keskustelu perustuu työsuhteeseen liittyvien myönteisten ja kielteisten kokemusten vastavuoroiseen tiivistämiseen ja arvioimiseen. Lähin esimies kutsuu työntekijän lähtöhaastatteluun. Lähtöhaastattelussa pätevät samat eettiset ja moraaliset ohjeet kuin kehityskeskustelussa. Lähtöhaastattelun tavoitteena on toimia johdon työvälineenä ja apuna suunnittelussa ja ohjauksessa luoda pohja yksikön ja työssä jatkavien työntekijöiden kehittämiselle antaa esimiehelle ja työntekijälle mahdollisuus vastavuoroiseen palautteeseen välittää tärkeää tietoa muille työntekijöille toimia venttiilinä, jonka avulla työntekijä voi kertoa työnantajalle toimintaan, esimieheen ja työtovereihin liittyvistä tunteistaan ja ajatuksistaan auttaa työnantajaa antamaan työntekijälle mahdollisuus päättää työsuhde arvokkaasti ja saada tunnustusta työstään Työnohjaus ja konsultointi Työnohjausta ja konsultaatiota käytetään henkilöstön kehittämisen menetelminä. Henkilöstöryhmästä ja työn luonteesta riippuen ohjaus voi olla ryhmä- tai työntekijäkohtaista Työsuhde Henkilöstömitoitus Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa Folkhälsanin yksiköissä henkilöstömitoitus ja rakenne täyttävät viranomaisten asettamat vaatimukset. Mitoituksella tarkoitetaan todellista mitoitusta, jossa poissaolevat työntekijät korvataan sijaisilla. Lisäksi mitoitus otetaan huomioon työvuorojen suunnittelussa niin, että ikäihmisillä on mahdollisuus hyvään arkeen ja tarvitsemaansa hoitoon ympäri vuorokauden. Oppisopimusopiskelijat huomioidaan henkilöstömitoituksessa vain, jos he ovat suorittaneet vähintään kaksi kolmasosaa opinnoistaan, mukaan lukien lääkehoidon kurssin. Oppisopimusopiskelijat eivät myöskään tee työtehtäviä itsenäisesti ennen näiden ehtojen täyttymistä. 10 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

15 Työsopimus Jokaisella työntekijällä on voimassa oleva työsopimus. Työsopimukset laaditaan pääsääntöisesti kirjallisina. Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti, mutta ainoastaan poikkeustapauksissa. Silloinkin vastaavan esimiehen on lähetettävä kirjallinen vahvistus sopimuksen kaikista ehdoista palkkatoimistoon ennen sopimuksen alkamista. Työnantajan edustaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia korkeintaan neljän kuukauden koeajasta. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet työnsuhteen pituudesta. Työnantajan edustaja (jäljempänä esimies ) voi pyytää työntekijältä hyväksytyn lääkärintodistuksen tämän terveydentilasta työsuhteen alkaessa Palkka Esimies ja työntekijä sopivat palkasta työsopimuksessa. Palkka määritellään peruspalkkana ja mahdollisina kokemuslisinä. Esimies voi myös sopia sopimuspalkasta, joka sisältää kokemuslisän. Palkanmaksu Folkhälsanin työntekijöiden palkat maksetaan kuukauden 15. tai 30. päivä. Jos palkanmaksupäivä osuu lauantaille, sunnuntaille tai pyhäpäivälle, palkka maksetaan edeltävänä arkipäivänä. Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti kesäkuun palkanmaksun yhteydessä tai välittömästi työnsuhteen päätyttyä. Henkilötietojen (osoitteen, nimen, pankkitilin jne.) muutoksista on ilmoitettava palkkatoimistoon Vaitiolovelvollisuus Suuri osa Folkhälsanin toiminnasta kuuluu yleisen vaitiolovelvollisuuden piiriin. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia Folkhälsanin työntekijöitä sekä toimintaan aktiivisesti osallistuvia henkilöitä kuten harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Työsuhteen alkaessa työntekijä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen Folkhälsanilla työskentelemisen ajaksi ja myös sen jälkeen. Työntekijä ei siis saa ilman sen henkilön lupaa, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, paljastaa yksittäisen henkilön tai perheen tietoja, joita hän on asemansa tai työtehtäviensä perusteella tietoonsa saanut. Henkilökunnan vaitiolovelvollisuus koskee myös kaikkia mainituissa kohteissa, käytävillä tai muissa paikoissa kohdattuja sivullisia. Vaitiolovelvollisuus on yksi hoitoalan ja muiden julkisten palvelujen tärkeimmistä eettisistä periaatteista. Sen tarkoitus on suojella asiakkaidemme, ikäihmisten ja heidän läheistensä yksityisyyttä Työaika Esimies ja työntekijä sopivat työajasta työsopimuksessa. Työntekijöihin, joiden työsopimus on luonteeltaan niin kutsuttu johtajasopimus, ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä. Mikä luetaan työajaksi? Määritelmä Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 11

16 Päivittäinen lepoaika Työntekijällä, jonka työaika on yli kuusi tuntia päivässä, on oikeus vähintään puolen tunnin taukoon (ruokataukoon). Tätä lepoaikaa ei lueta työajaksi, mutta se on pakollinen. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää työehtosopimuksen mukaisesti eli työntekijä ei voi poistua työpaikalta, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla. Työntekijällä on oikeus päivittäin yhteen 10 minuutin pituiseen taukoon (kahvitaukoon), joka luetaan työaikaan. Kahvitauon aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Kahvitauko ei saa vaarantaa työtä. Tarvittaessa kahvitauot voidaan järjestää vuoroittain. Se, miten työntekijä käyttää työaikansa, riippuu ennen kaikkea hänen motivaatiostaan. Hyvä johtajuus vahvistaa motivaatiota ja kannustaa. Esimiehellä on valvontavastuu työntekijöiden työajan seuraamisesta esimerkiksi ylikuormittumisen ehkäisemiseksi. Luetaanko työmatka työajaksi? Matkaa työntekijän asunnolta työpaikalle ei lueta työajaksi. Työaika alkaa, kun työntekijä saapuu työpaikalle. Työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen katsotaan kuitenkin pääsääntöisesti työajaksi. Poikkeustapauksissa työntekijä ja esimies voivat erikseen suunnitella työpäivän niin, että matka-aika sisältyy säännölliseen työaikaan, esimerkiksi siirtyminen työpaikalta esimiehen määräyksestä työtehtävien suorittamispaikalle ja takaisin. Työntekijällä on oikeus osallistua esimerkiksi kursseille, konferensseihin ja kokouksiin esimiehen suostumuksella. Esimiehen on ennen työntekijän osallistumista arvioitava, onko matka tarkoituksenmukainen työn kannalta, kuinka paljon aikaa matka vaatii sekä mitkä matkan kustannustehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat. Ulkomaille tehtävät työmatkat edellyttävät hyväksyttyä matkamääräystä, jota työntekijän on haettava etukäteen. Folkhälsanin käytäntönä on, että esimies hyväksyy matkamääräyksen kaksi viikkoa ennen työmatkan alkamista. Työmatkasta ei voi kertyä lisä- tai ylityötä. Työntekijälle työmatkasta aiheutuneet kustannukset on selvitettävä kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä. Folkhälsan ei korvaa matkakustannuksia, jos korvausta haetaan yli kaksi kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Korvausta haetaan kirjallisesti Folkhälsanin hyväksymällä lomakkeella. Folkhälsan korvaa matkakustannukset työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Matkakustannuksien korvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (lento-, juna- ja bussimatkat, kilometrikorvaukset ym.) päiväraha (vain työmatkoilla) ateriakorvaus (tietyissä tapauksissa, ei makseta mikäli työntekijälle maksetaan päivärahaa) majoittumiskorvaus. Matkakustannusten korvaamiseen oikeuttavaksi työmatkaksi katsotaan matka, joka ei lukeudu tavanomaisiin työtehtäviin ja joka perustuu työnantajan määräykseen. Tavanomaisten työtehtävien puitteissa tehtävät matkat eivät ole tässä tarkoitettuja työmatkoja. Niidenkin osalta työnantajan on korvattava työntekijälle aiheutuneet todelliset kulut. Ennen työmatkaa esimiehen on päätettävä, mikä on kyseisen matkan kannalta tarkoituksenmukaisin ja työnantajalle edullisin matkustusvaihtoehto. Muussa tapauksessa matkalaskun hyväksyjä päättää asian jälkikäteen. Jos Folkhälsan järjestää esimerkiksi sisäisiin koulutuksiin liittyvän kuljetus-, ruokailu- tai majoitusmahdollisuuden, matkakustannuksia ei korvata. Jos työntekijälle on aiheutunut kustannuksia, joilta ei ole voitu välttyä, ne korvataan. Jos työntekijä osallistuu koulutukseen, seminaariin tai vastaavaan tilaisuuteen muusta syystä kuin työnantajan määräyksestä, hänelle voidaan myöntää palkallista tai palkatonta virkavapautta. Työnantajan muista mahdollisista korvauksista sovitaan etukäteen. Muussa tapauksessa työnantaja päättää asian jälkikäteen. 12 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/2/2013 27.3.2013 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/3/2011 9.3.2011 1(6) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen

TILITOIMISTO. Vantaa alkaen TILITOIMISTO Vantaa 1.1.2016 alkaen Econia Yrityspalvelut Oy Käsittelemme tänään Toimitettavat lomakkeet palkanlaskentaan Työsopimuksen täyttäminen Päätösten vaikutus palkanlaskentaan Tuntilistat Sairauslomat

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot