käsikirja Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT Folkhälsanin toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "käsikirja Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT Folkhälsanin toiminta"

Transkriptio

1 Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Osa I Folkhälsanin toiminta Osa II 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu Henkilökunta ja kehitys Ikäihmisten palvelujen sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Ikäihmisten palvelujen prosessit Toiminnan arviointi Tiedotus ja viestintä LIITTEET OSA III Yksikkömme toiminta Folkhälsan 2014 Taitto: Christian Willför, ADD Painomeklari: ADD Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

2 Lukijalle Folkhälsan järjestää laaja-alaista ja monipuolista toimintaa, joka tavoittaa suuren osan Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Yksi keskeisistä tavoitteistamme on tarjota laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Sen vuoksi pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ja sen laatua. Eri toimintamuotoihin liittyvät käsikirjat ovat kehittämistyön apuvälineitä. Ikäihmisten palvelut ovat tärkeä osa Folkhälsanin sosiaali- ja terveyspalveluja. Folkhälsan tarjoaa erilaisia vanhuspalveluja niin ruotsin- kuin suomenkielisille ikäihmisille useilla alueilla Suomessa. Tämä käsikirja käsittelee Folkhälsanin ikäihmisten palveluja, ja se on suunnattu työntekijöille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen sekä yhteistyökumppaneillemme. Sen on laatinut Folkhälsanin ikäihmisten palveluista vastaavien yhtiöiden ja yksikköjen edustajista koostuva työryhmä. Käsikirja noudattaa eurooppalaista EFQM-mallia (European Foundation for Quality Manage ment), jota Folkhälsan käyttää myös toiminnan kehittämistyössään. Käsikirja on jaettu kolmeen osaan: Osa I Folkhälsanin toiminta Ensimmäisessä osassa esitellään Folkhälsanin organisaatio, toiminta-ajatus, arvot ja visiot sekä Folkhälsanin toiminnan suuntaviivat (käytännöt). Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Toinen osa sisältää Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvät perusperiaatteet. Osa III Yksikkömme toiminta Kolmas osa koostuu yksikön omista materiaaleista. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

3 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM) 1 MITÄ TOIMINNALLA SAADAAN AIKAAN MITÄ TOIMINTA KATTAA Osa I Folkhälsanin toiminta Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Folkhälsan Folkhälsan lyhyesti Toiminta-ajatus Arvot Visio Folkhälsanin terveyttä edistävät toimintaperiaatteet Folkhälsanin työtavat EFQM-malli Kartta ja kompassi Hall of Fame 2010 on meidän kaikkien ansiota Työ jatkuu Seuraamme toimintaamme Folkhälsanin käytännöt 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu 1.1. Arvopohja 1.2. Toiminnan kehys ja tavoitteet 1.3. Toiminnan suunnittelu 2. Henkilökunta ja kehitys 2.1. Folkhälsanin henkilöstöpolitiikan suuntaviivat 2.2. Työskentely Folkhälsanilla 2.3. Työsuhde 2.4. Työterveyshuolto 2.5. Muuta 3. Ikäihmisten palvelujen sidosryhmät ja yhteistyökumppanit 3.1. Ikäihmiset 3.2. Läheiset 3.3. Henkilökunta 3.4. Ikäihmisten palvelujen ostajat 3.5. Yhteistyökumppanit ja verkostot 4. Ikäihmisten palvelujen prosessit 4.1. Terveyttä edistävät työtavat 4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuut 4.3. Dokumentointi 4.4. Itsemääräämisoikeus ja rajoittavat hoitotoimenpiteet 4.5. Henkilökohtaisen omaisuuden käsittely 4.6. Terveyden- ja sairaanhoito 4.7. Riskienhallinta 4.8. Saattohoito 4.9. Kotihoito Ympäristö Asuinympäristö ja turvahälyttimet 5. Toiminnan arviointi 5.1. Sidosryhmät miten meidät nähdään 5.2. Asiakkaiden odotusten ylittäminen 5.3. Talouden tasapaino 5.4. Toimivat ja terveyttä edistävät prosessit 5.5. Osaava ja motivoitunut henkilöstö 6. Tiedotus ja viestintä 6.1. Tiedotus 6.2. Sosiaaliasiamies ja ikäihmisen oikeussuoja 6.3. Korvaukset JATKUVA KEHITTÄMINEN 1 Tarkempi kuvaus EFQM-mallista on osassa I. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

4 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

5 Osa II Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja Ikäihmisten palvelut ovat tärkeä osa Folkhälsanin sosiaalija terveyspalvelujen kirjoa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvää palvelua. Toiminta perustuu järjestelmälliseen kehittämistyöhön, ja käsikirjat ovat tukena eri toiminta-alueiden päivittäisessä työssä. Käsikirjassa esitellään kaikkia Folkhälsanin ikäihmisille suunnattuja palveluja koskevat yhteiset arvot ja tavoitteet. Folkhälsan aloitti ikäihmisten palvelujen tarjoamisen 1990-luvun alkupuolella. Sen jälkeen toiminta on kasvanut voimakkaasti niin kysynnän, tarjonnan kuin erilaisten toimintamuotojen suhteen. Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin kuuluu seuraavia toimintamuotoja: Ikäihmisten terveyttä edistävä toiminta Asumispalvelut Kotihoito Päivätoiminta Ympärivuorokautiset hoito- ja hoivapalvelut Vaasa Turku Maarianhamina Helsinki Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 1

6 Ikäihmisten palvelujen arvopohja Osaaminen Terveyden edistäminen Kokonaisnäkemys Yksilökeskeisyys Oikeus kieleen ja kulttuuriin Hyvä kohtaaminen Kunnioitus Itsemääräämisoikeus Osallistuminen Huolenpito 2 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

7 1. Arvopohja, toiminnan kehys ja tavoitteenasettelu sekä toiminnan suunnittelu 1.1. Arvopohja Ikäihmisten palvelut perustuvat Folkhälsanin yhteisiin arvoihin: osaamiseen, osallistumiseen ja huolenpitoon. Arvopohja konkretisoituu terveyden edistämisenä, kokonaisvaltaisena näkemyksenä ihmisistä, yksilökeskeisyytenä, kunnioituksena, itsemääräämisoikeutena, oikeutena kieleen ja kulttuuriin sekä hyvinä kohtaamisina. Terveyden edistäminen Kokonaisnäkemys Yksilökeskeisyys Ikäihmisten kunnioittaminen Itsemääräämisoikeus Oikeus kieleen ja kulttuuriin Hyvä kohtaaminen Terveyden edistäminen Mielestämme on erittäin tärkeää luoda sosiaalisia ja fyysisiä ympäristöjä, joissa eri sukupolvet voivat kohdata. Ikäihmisille on tarjottava mahdollisuus aktiiviseen arkeen, jossa liikunta, yhdessäolo ja osallistuminen sekä suomenruotsalainen kulttuuriperinne ovat merkittäviä terveyttä edistäviä tekijöitä. Terveyttä edistävä työ tarkoittaa voimavaroihin, mahdollisuuksiin ja toiveisiin keskittymistä. Jokaisella meistä on voimavaroja ja mahdollisuuksia mahdollisista toimintarajoitteista tai sairauksista huolimatta. Tuemme juuri niitä tekijöitä, joilla on merkitystä elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta. Kokonaisnäkemys Otamme toiminnassamme huomioon ikäihmisen persoonallisuuden, elämäntarinan, elämänkokemuksen ja elintavat. Elämäntilanteet vaihtelevat ja vaikuttavat meihin jokaiseen läpi elämämme, joten tarpeet ja toiveet voivat muuttua. Läheiset ovat olennainen osa ikäihmisten elämää, mikä huomioidaan päivittäisessä toiminnassa. Yksilökeskeisyys Kaikki toimintamme perustuu ikäihmiselle tarjottavaan yksilölliseen palveluun ja huolenpitoon. Päivittäisen toiminnan suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että ikäihminen on osallinen toiminnassa ja on sen keskiössä. Ikäihmisten kunnioittaminen Kunnioitus tarkoittaa sitä, että ikäihminen kohdataan aina hienotunteisesti, kunnioittavasti ja arvostaen. Korostamme kunnioittavaa asennetta erityisesti tilanteissa, joissa yksityisyys on uhattuna tai jotka liittyvät elämäntyyliin tai vakaumukseen. Itsemääräämisoikeus Kunnioitamme jokaisen itsemääräämisoikeutta kuuntelemalla ja kysymällä ensin ja toimimalla vasta sitten. Kun kohtaamme ikäihmisiä, joiden toimintakyky on alentunut, punnitsemme tarkkaan, mitä päätöksiä ikäihminen voi itse tehdä ja missä päätöksissä työntekijöiden on autettava. Henkilökunnan päätösten on aina mahdollisimman hyvin heijastettava päätöksiä, jotka ikäihminen itse olisi tehnyt, jos hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Itsemääräämisen suhteen noudatamme sitä koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita (ks. liite 1). Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 3

8 Oikeus kieleen ja kulttuuriin Kieli on osa suurta kokonaisuutta suomenruotsalaista tai suomalaista kulttuuria. Meille tämän tarkoittaa molempien kieliryhmien perinteiden ja juhlien kunnioittamista. Ruotsinkielisissä yksiköissä otetaan huomioon suomenruotsalainen kulttuuriperinne, kaksikielisissä yksiköissä myös suomalaiset perinteet. Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvä toiminta on ruotsinkielistä tai kaksikielistä. Jokainen työntekijä viestii ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa heidän äidinkielellään. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen tarkoittaa muutakin kuin hyvää suhtautumista. Kohtaaminen tuntuu mielekkäältä, jos ikäihminen kokee toisen osapuolen tahtovan hänelle hyvää ja näkevän hänet ainutlaatuisena yksilönä. Jokaisessa arjen kohtaamisessa voimme nähdä ja kuulla ikäihmisen ja vahvistaa häntä turvallisella ja kunnioittavalla tavalla sekä vastata sosiaalisen kontaktin tarpeeseen niin keskustelun kuin kosketuksen kautta Ikäihmisten palvelujen toiminnan kehys ja tavoitteet Folkhälsanin tavoitteena on antaa yksilöllistä palvelua ja hoivaa, joka auttaa ikäihmistä elämään aktiivista ja täysiarvoista elämää oman elämäntyylinsä mukaisesti. Elämän viimeisiin hetkiin haluamme tarjota mahdollisuuden arvokkaaseen kuolemaan omassa kodissa, onpa se sitten ikäihmisen oma asunto tai ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. Folkhälsanin toiminta terveyttä edistävistä palveluista aina ympärivuorokautiseen hoivaan pohjaa näyttöön perustuviin menetelmiin sekä yhteisiin kokemuksiin ja taitoihin. Saavuttaaksemme tavoitteemme hyödynnämme yksikkö- ja ammattirajat ylittävää moniammatillista osaamista, kehitämme ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti ja luotamme työntekijöiden osaamiseen, osallistumiseen ja huolenpitoon. Toiminnan on täytettävä Folkhälsanin arvot ja laatukriteerit ylitettävä asiakkaan odotukset ylitettävä omaisten odotukset: Täällä vanhempieni on hyvä olla. vastattava viranomaisten ja kaupungin tai kunnan vaatimuksiin. Toimintamme perustuu salutogeeniseen 1 ajattelumalliin, jonka mukaan ikäihmisen kokema merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden, hallittavuuden tunne edistää terveyttä. Mitä merkityksellisyys tarkoittaa? Merkityksellisyyden tunne on subjektiivinen ja yksilöllinen kokemus. Se, mikä koetaan merkityksellisenä, riippuu eletystä elämästä ja jossain määrin myös kokijan iästä. Iän karttuessa olemassaoloon liittyvät kysymykset kasvattavat usein merkitystään. Moni ikäihminen haluaa puhua elämästään, pohtia sitä ja tehdä siitä yhteenvetoa. Mahdollisuus keskustella kuolemasta voi olla erityisen merkityksellistä. Eräs merkityksellisyyteen olennaisesti liittyvä seikka on mahdollisuus huolehtia paitsi itsestään myös muista. Ikäihmisille tämä tarkoittaa usein varsin pientä lähipiiriä. Merkityksellisyyden tunne vahvistuu, kun ihminen on osa yhteisöä ja elää siinä yhdessä muiden kanssa, solmii ihmissuhteita, kuuluu ryhmään ja tuntee tekevänsä jotain merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokeminen edellyttää mahdollisuutta ja kykyä hyvinvointiin ja lohtuun. 1 Aaron Antonovsky ( ) tutki syytä siihen, miksi joidenkin ihmisten terveys pysyy ennallaan tai paranee ulkoisista kuormitustekijöistä riippumatta. Hän oivalsi, että ihminen on enemmän kuin osiensa summa ja päätti tarkastella ihmistä kokonaisuutena ja osana kokonaisuutta löytääkseen selityksen. Antonovsky totesi, että vahva koherenssin tunne auttaa käsittelemään kuormitusta terveyttä edistävällä tavalla. Koherenssin tunne on kytköksissä tunteeseen elämän merkityksellisyydestä, ymmärrettävyydestä ja hallittavuudesta. 4 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

9 Mitä ymmärrettävyys tarkoittaa? Ymmärrettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten koemme ymmärtävämme itseämme, ympäristöämme ja olemassaoloamme ja tunnemme tulevamme ymmärretyksi. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne, taidot ja tiedot vahvistavat ymmärrettävyyden tunnetta. Mitä hallittavuus tarkoittaa? Hallittavuus viittaa siihen, miten kukin meistä kokee pystyvänsä vastaamaan eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin omien ja muiden voimavarojen avulla. Kun arki tuntuu hallittavalta, ihminen tuntee pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseensa ja hallitsevansa sen Asu kotona Folkhälsanilla Asu kotona Folkhälsanilla konseptin tavoitteena on antaa ikäihmisille mahdollisuus asua omassa kodissaan elämän loppuun saakka, olipa kyseessä sitten itsenäinen asuminen Folkhälsan-talossa tai tuettu asuminen yksikössä, jossa palveluja ja hoivaa on tarjolla ympäri vuorokauden. Konseptin asunnot sijaitsevat ruotsinkielisessä ympäristössä, ja palvelut kootaan yksilöllisten voimavarojen, tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Asu kotona Folkhälsanilla konseptissa yhdistyvät kodinomainen asuminen ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, jota jokainen meistä tarvitsee. Yhteisöllisyydellä on myönteinen vaikutus niin terveyteen kuin hyvinvointiinkin. Folkhälsan-talossa itsenäisesti asuvan ikäihmisen ei tarvitse tuntea olevansa yksin mutta voi nauttia oman asunnon suomasta yksityisyydestä. Asukas saa tarvittaessa henkilökunnan apua mihin vuorokaudenaikaan tahansa, mikä lisää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tavoitteemme on, että talomme ja asuntomme luovat ja tukevat ikäihmisten terveyden, viihtymisen, elämänlaadun ja toimintakyvyn edellytyksiä heidän omalla äidinkielellään. Arvoa annetaan sekä esteettisille että toiminnallisille seikoille. Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja kutsuviksi puitteiksi yhdessäololle ja eri sukupolvien välisille kohtaamisille Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelussa tärkeä työkalu on Kartta ja kompassi (Balanced Scorecard). Kartta näyttää, minne olemme menossa, ja kompassi kertoo, miten saavutamme päämäärämme. Kartta ja kompassi malli, siihen liittyvä työmme ja yksikköjen toiminnan suunnittelun lähtökohdat ovat luettavissa Folkhälsanin intranetissä. Jokaisessa yksikössä laaditaan vuosittain konkreettinen suunnitelma tavoitteiden saavuttamisesta ja tulosten mittaamisesta. Ikäihmisten palvelujen toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, että jokainen yksikkö täyttää seuraavat vaatimukset: 1. Ylitämme asiakkaidemme odotukset. 2. Saavutamme taloudelliset tavoitteemme. 3. Keskitymme toiminnassamme olennaiseen ja laitamme asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. 4. Selkeä ja motivoiva johtajuus tukee jatkuvaa kehittymistä ja tekee työstä mielekästä. 5. Henkilökuntamme on asiantuntevaa ja pätevää. Toiminnan kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Selkeät yhteiset tavoitteet sujuvoittavat päivittäistä työtä pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki osallistuvat kehittämistyöhön. Jokaisella työntekijällä on vastuu, velvollisuus ja mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Yksiköt järjestävät säännöllisesti tapaamisia, joissa kaikki voivat osallistua toiminnan kehittämistä koskevaan keskusteluun. Toimintasuunnitelma arvioidaan säännöllisesti tapaamisten yhteydessä ja tarkistetaan vuosittain. Tavoitteita ja tuloksia seurataan, ja ne kirjataan toimintakertomukseen. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 5

10 6 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

11 2. Henkilökunta ja kehitys 2.1. Folkhälsanin henkilöstöpolitiikka Folkhälsan on terveyttä edistävä työpaikka. Työyhteisön hyvinvointi edellyttää määrätietoista yhteistyötä. Terveyttä edistävä työpaikka on työntekijöille turvallinen, viihtyisä ja mielekäs. Tärkeitä yhteistyökumppaneita terveyttä edistävässä työssä ovat työterveyshuolto ja työsuojelu. Jokainen työntekijä on tärkeä organisaation kehityksen kannalta. Haluamme, että kaikki kantavat kortensa kekoon viihtyisän työympäristön luomiseksi. Kehitämme henkistä, fyysistä ja sosiaalista työympäristöä aktiivisesti niin, että jokainen työntekijä kokee työnsä hallittavaksi ja merkitykselliseksi. Kaikki työ, jota teemme Folkhälsanin terveyttä edistävän tavoitteen eteen, varmistaa tasavertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun, osaamisen ja yhteisöllisyyden tunteen. Folkhälsanin henkilöstökyselyjen tulokset ovat tärkeitä organisaation työtapojen, johtajuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jatkuva kehittämistyö, yhteiset tavoitteet ja johdonmukainen johtaminen luovat yhdessä terveyttä edistävän työympäristön ja myönteisen yhteisöllisyyden tunteen. Terveyden edistämiseen keskittyvä ajattelutapa näkyy Folkhälsanin kaikissa toiminnoissa. Jokaisen työ tuntuu ymmärrettävältä, merkitykselliseltä ja hallittavalta. Silloin työn kaikki osat tuntuvat sopivan yhteen, työtilanne näyttäytyy selkeänä ja jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan. Meidän on saatava tuntea ylpeyttä tekemästämme työstä ja kokea, että työpanoksellamme on merkitystä yksikölle ja organisaatiolle ja työmme on tärkeää. Työntekijöille on myös tarjottava työkalut, joita työstä selviytyminen ja työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen edellyttää. Me Folkhälsanilla korostamme terveyttä edistävien toimintatapojen merkitystä prosesseissamme. Siksi myös johtajuuskoulutustemme, Vi på Folkhälsan perehdytyskurssien ja muiden sisäisten koulutustemme lähtökohtana on terveyden edistäminen. Seuraamme jatkuvasti kehityskeskusteluja, työnarviointeja, työhyvinvointikyselyjen osallistumisprosentteja ja tuloksia sekä sairauspoissaoloja, jotta voimme tarjota tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen ja yhteisöllisyyden tunteen luomiseen. Henkilöstöosasto, johto, työterveyshuolto ja työsuojelu tekevät yhteistyötä henkilöstön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Folkhälsanin henkilöstökäytäntöjen suuntaviivat on kirjattu Folkhälsanin henkilöstöpolitiikkaan ja johtajuuspolitiikkaan. Henkilöstöpolitiikassa painotetaan Folkhälsanin työntekijöihin kohdistuvia odotuksia ja velvoitteita erityisesti kysymyksissä, jotka liittyvät vastuullisuuteen ja oma-aloitteisuuteen, innokkuuteen kehittää omaa osaamista ja toimintaa sekä työntekijän omaan rooliin työyhteisössä. Johtajuuspolitiikassa määritetään Folkhälsanin johtamismallin suuntaviivat. Hyvä johtaja on läsnä, tukee ja kehittää sekä kannustaa työntekijöitä osallistumaan ja vaikuttamaan toimintaan aktiivisesti. Käytännöt päivitetään vuosittain. Samfundet Folkhälsan on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen, ja sen toiminnassa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta (www.avainta.fi). 2 Henkilökunnan kelpoisuus ja pätevyys Folkhälsan tavoitteena on, että ikäihmisten palvelujen työntekijät ovat kiinnostuneita ikäihmisten palveluista ja kunkin yksikön edellyttämistä erikoisaloista. Folkhälsan noudattaa lain edellyttämiä kelpoisuusvaatimuksia (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005/272). Työhönotossa työntekijän kelpoisuus tarkistetaan todistusten ja rekisteri- ja valvontaviranomaisen Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä eli JulkiTerhikistä, johon on kirjattu kaikki sairaanhoitajat ja suuri osa alalla toimivista nimikesuojatuista ammattihenkilöistä. 2 Avaintyönantajat AVAINTA ry on entinen Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry. Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 7

12 Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset Eri henkilöstöryhmiin sovelletaan Folkhälsanin omia toimen- ja työnkuvia. Toimen- ja työnkuvat ovat saatavilla kussakin yksikössä. Henkilökunnan osaamisen ja jatkokouluttautumisen kirjaamista ja seurantaa varten on kehitetty osaamiskartoitukset niin koko yksikölle kuin yksittäisille työntekijöille. Niihin merkitään muun muassa jatkokoulutukset, työntekijän erityisosaaminen ja työhön liittyvät kiinnostuksen kohteet. Osaamiskartoitukset auttavat saamaan kokonaiskuvan yksikön työntekijöiden taidoista ja osaamisesta ja hyödyntämään henkilöstön erityisosaamista entistä paremmin. Näin eri alueiden työntekijöiden taidot ja koulutukset täydentävät toisiaan ja täydentävää koulutusta voidaan suunnitella tarpeen mukaan. Osaamiskartoitus on käytössä kaikissa yksiköissä. Yksikön johtaja huolehtii kartoitusten säilyttämisestä ja säännöllisestä päivittämisestä TYÖSKENTELY FOLKHÄLSANILLA Rekrytointi Kun teemme töitä terveyttä edistävän työilmapiirin ja merkityksellisten, hallittavien työtehtävien eteen, teemme Folkhälsanista kiinnostavan työnantajan myös vastavalmistuneiden silmissä. Tavoitteenamme on olla houkutteleva, terveyttä edistävä työnantaja, joka motivoi ja saa aikaan halun kehittyä ja pysyä työpaikassa. Tämä koskee niin uusia työntekijöitä kuin Folkhälsanin pitkäaikaista henkilöstöä. Usein ura Folkhälsanilla alkaa Folkhälsan Sydin sijaisten välityspalvelusta. Myös moni eläkeläinen tekee sijaisuuksia palvelun kautta. Folkhälsanilla rekrytoinnissa korostetaan työnhakijoiden pätevyyttä. Tarvittavat pätevyydet määritellään yksityiskohtaisesti, ja rekrytoinnissa noudatetaan toiminnan asettamia edellytyksiä mahdollisimman tarkkaan. Perehdyttäminen Esimies tai muu vastuuhenkilö vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään hyvin työhönsä Folkhälsanilla. Henkilöstöoppaassa esitellään Folkhälsan työpaikkana. Tarvittaessa henkilöstöosasto, henkilöstövastaava tai esimies voi täydentää tätä yleistä esittelyä. Ikäihmisten palvelujen yksikön tai osaston perehdyttämisestä laaditaan suunnitelma, jota noudatetaan uusien työntekijöiden, sijaisten, uusiin työtehtäviin siirtyvien työntekijöiden ja soveltuvin osin myös opiskelijoiden perehdyttämisessä. Suunnitelmassa kerrotaan, mitä perehdyttäminen käsittää, miten se toteutetaan (henkilökohtaisesti, kirjallisesti jne.), kuka toimii perehdyttäjänä, kuka vastaa perehdyttämisestä ja milloin eri vaiheet toteutetaan (heti, viikon kuluessa jne.). Esimies seuraa perehdyttämisen etenemistä ja työntekijän sopeutumista työhön ja työyhteisöön. 8 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

13 Yksikön tai osaston ja Folkhälsanin ikäihmisten palveluihin liittyvään perehdyttämiseen kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat kokonaisuudet: Ikäihmisten palvelujen käsikirja Omavalvontasuunnitelma Yksikön toimintasuunnitelma Yksikön päiväohjelma, rutiinit ja muut käytännön tiedot Kokouskäytännöt Hoitosuunnitelmat, asiakasasiakirjat ja dokumentointi Arviointityökalut (esimerkiksi RAI, RAVA) Terveyttä edistävät työtavat Lääkehoito Laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet) Toiminta akuuttitilanteissa ja kuolemantapauksissa Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Riskienhallinta Yhteistyökumppanit Noudatettavien työehtosopimusten pääkohdat Henkilöstökoulutus Folkhälsan haluaa tukea ja kehittää työntekijöiden osaamista kehittämistyöllä ja koulutuksilla. Jokaisen työntekijän odotetaan ottavan vastuun omasta kehittymisestään ja päivittävän osaamistaan aktiivisesti. Henkilöstökoulutus koostuu erilaisista täydentävistä koulutuksista ja jatkokoulutuksesta. Jos työntekijältä puuttuu jokin tehtävien edellyttämä kelpoisuus, hän voi tarvittaessa kehittää osaamistaan. Jatkokoulutus voi sisältää esimerkiksi hoitotyössä tarvittavien taitojen syventämistä tai se voi koskea vaikkapa terveyttä edistäviä työtapoja, asenteita tai yhteistyötä. Esimies laatii vuosittain alaistensa kanssa henkilöstökoulutussuunnitelman toimintasuunnitelman ja budjetin laatimisen yhteydessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon ajankohtaiset koulutustarpeet, jotka ovat tulleet esille esimerkiksi yksikön osaamiskartoituksessa ja kehityskeskusteluissa. Koulutukset koordinoidaan yhteistyössä muiden Folkhälsanin ikäihmisten palveluista vastaavien yksikköjen kanssa. Yksikön koulutukset pyritään suunnittelemaan kokonaisuutena koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksissa pyritään hyödyntämään Folkhälsanin omaan asiantuntemusta ja kokemuksia esimerkiksi niin, että kurssien luennoitsijoina toimii Folkhälsanin työntekijöitä. Kaikki vakituiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset osallistuvat koulutuksiin ja käyttävät niihin vähintään kolme päivää vuodessa. Yhteistyön, ammattitaidon ja motivaation vahvistamisessa voidaan käyttää apuna alueellisia hoitohenkilöstön tapaamisia ja kursseja sekä työkiertoa. Henkilökunnan koulutusta koskevat tiedot kirjataan sekä henkilökohtaiseen että yksikön osaamiskartoitukseen Kehityskeskustelut Jokaisen työntekijän kanssa järjestetään vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelu. Kehityskeskustelut suunnitellaan etukäteen ja dokumentoidaan. Tavoitteena on käydä läpi yhteiset tavoitteet, työtilanne ja työtehtävät sekä työntekijän odotukset, toiveet ja kehittymistarve. Työntekijän kehittyminen vaikuttaa omalta osaltaan toiminnan tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseen. Lisäksi tavoitteena on auttaa työntekijöitä omaksumaan Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen arvot ja laatukriteerit. Kehityskeskustelulla pyritään antamaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työtilanteeseensa. Keskustelu edellyttääkin vastavuoroista avoimuutta ja rehellisyyttä, jotka auttavat synnyttämään luottamuksellisen ilmapiirin. Seuraavat seikat on hyvä ottaa huomioon: Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 9

14 Varaa riittävästi aikaa keskustelulle. Valitse tila, jossa teitä ei häiritä. Valmistaudu keskusteluun täyttämällä kehityskeskustelulomake. Jos alaisen kanssa on käyty kehityskeskustelu jo aiemminkin, selvitä, mitä edellisen keskustelun jälkeen on tapahtunut. Kirjaa sopimanne asiat ylös. Esimies tekee muistiinpanoja ja antaa kopion työntekijälle. Vuoropuhelun avulla esimies voi saada palautetta johtajuudestaan. Kehityskeskustelun yhteydessä esimiehen kannattaa tehdä myös työnarviointi, jossa työntekijän osaaminen ja työsuoritus arvioidaan Folkhälsanin johtoryhmän asettamien arviointikriteerien mukaisesti. Kehityskeskustelu- ja työnarviointilomakkeita on Folkhälsanin intranetissä Lähtöhaastattelu Työsuhteen päättyessä työntekijällä on usein arvokasta tietoa toiminnan hyvistä ja huonoista puolista. Työnantajaa edustavan esimiehen on hyvä selvittää, miksi työntekijä on päättänyt jättää työpaikan. Työnantajan onkin tärkeää järjestää työntekijälle lähtöhaastattelu ennen työsuhteen loppumista. Keskustelu perustuu työsuhteeseen liittyvien myönteisten ja kielteisten kokemusten vastavuoroiseen tiivistämiseen ja arvioimiseen. Lähin esimies kutsuu työntekijän lähtöhaastatteluun. Lähtöhaastattelussa pätevät samat eettiset ja moraaliset ohjeet kuin kehityskeskustelussa. Lähtöhaastattelun tavoitteena on toimia johdon työvälineenä ja apuna suunnittelussa ja ohjauksessa luoda pohja yksikön ja työssä jatkavien työntekijöiden kehittämiselle antaa esimiehelle ja työntekijälle mahdollisuus vastavuoroiseen palautteeseen välittää tärkeää tietoa muille työntekijöille toimia venttiilinä, jonka avulla työntekijä voi kertoa työnantajalle toimintaan, esimieheen ja työtovereihin liittyvistä tunteistaan ja ajatuksistaan auttaa työnantajaa antamaan työntekijälle mahdollisuus päättää työsuhde arvokkaasti ja saada tunnustusta työstään Työnohjaus ja konsultointi Työnohjausta ja konsultaatiota käytetään henkilöstön kehittämisen menetelminä. Henkilöstöryhmästä ja työn luonteesta riippuen ohjaus voi olla ryhmä- tai työntekijäkohtaista Työsuhde Henkilöstömitoitus Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa Folkhälsanin yksiköissä henkilöstömitoitus ja rakenne täyttävät viranomaisten asettamat vaatimukset. Mitoituksella tarkoitetaan todellista mitoitusta, jossa poissaolevat työntekijät korvataan sijaisilla. Lisäksi mitoitus otetaan huomioon työvuorojen suunnittelussa niin, että ikäihmisillä on mahdollisuus hyvään arkeen ja tarvitsemaansa hoitoon ympäri vuorokauden. Oppisopimusopiskelijat huomioidaan henkilöstömitoituksessa vain, jos he ovat suorittaneet vähintään kaksi kolmasosaa opinnoistaan, mukaan lukien lääkehoidon kurssin. Oppisopimusopiskelijat eivät myöskään tee työtehtäviä itsenäisesti ennen näiden ehtojen täyttymistä. 10 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

15 Työsopimus Jokaisella työntekijällä on voimassa oleva työsopimus. Työsopimukset laaditaan pääsääntöisesti kirjallisina. Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti, mutta ainoastaan poikkeustapauksissa. Silloinkin vastaavan esimiehen on lähetettävä kirjallinen vahvistus sopimuksen kaikista ehdoista palkkatoimistoon ennen sopimuksen alkamista. Työnantajan edustaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia korkeintaan neljän kuukauden koeajasta. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet työnsuhteen pituudesta. Työnantajan edustaja (jäljempänä esimies ) voi pyytää työntekijältä hyväksytyn lääkärintodistuksen tämän terveydentilasta työsuhteen alkaessa Palkka Esimies ja työntekijä sopivat palkasta työsopimuksessa. Palkka määritellään peruspalkkana ja mahdollisina kokemuslisinä. Esimies voi myös sopia sopimuspalkasta, joka sisältää kokemuslisän. Palkanmaksu Folkhälsanin työntekijöiden palkat maksetaan kuukauden 15. tai 30. päivä. Jos palkanmaksupäivä osuu lauantaille, sunnuntaille tai pyhäpäivälle, palkka maksetaan edeltävänä arkipäivänä. Lomaraha maksetaan pääsääntöisesti kesäkuun palkanmaksun yhteydessä tai välittömästi työnsuhteen päätyttyä. Henkilötietojen (osoitteen, nimen, pankkitilin jne.) muutoksista on ilmoitettava palkkatoimistoon Vaitiolovelvollisuus Suuri osa Folkhälsanin toiminnasta kuuluu yleisen vaitiolovelvollisuuden piiriin. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia Folkhälsanin työntekijöitä sekä toimintaan aktiivisesti osallistuvia henkilöitä kuten harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Työsuhteen alkaessa työntekijä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen Folkhälsanilla työskentelemisen ajaksi ja myös sen jälkeen. Työntekijä ei siis saa ilman sen henkilön lupaa, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, paljastaa yksittäisen henkilön tai perheen tietoja, joita hän on asemansa tai työtehtäviensä perusteella tietoonsa saanut. Henkilökunnan vaitiolovelvollisuus koskee myös kaikkia mainituissa kohteissa, käytävillä tai muissa paikoissa kohdattuja sivullisia. Vaitiolovelvollisuus on yksi hoitoalan ja muiden julkisten palvelujen tärkeimmistä eettisistä periaatteista. Sen tarkoitus on suojella asiakkaidemme, ikäihmisten ja heidän läheistensä yksityisyyttä Työaika Esimies ja työntekijä sopivat työajasta työsopimuksessa. Työntekijöihin, joiden työsopimus on luonteeltaan niin kutsuttu johtajasopimus, ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä. Mikä luetaan työajaksi? Määritelmä Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT 11

16 Päivittäinen lepoaika Työntekijällä, jonka työaika on yli kuusi tuntia päivässä, on oikeus vähintään puolen tunnin taukoon (ruokataukoon). Tätä lepoaikaa ei lueta työajaksi, mutta se on pakollinen. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää työehtosopimuksen mukaisesti eli työntekijä ei voi poistua työpaikalta, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla. Työntekijällä on oikeus päivittäin yhteen 10 minuutin pituiseen taukoon (kahvitaukoon), joka luetaan työaikaan. Kahvitauon aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Kahvitauko ei saa vaarantaa työtä. Tarvittaessa kahvitauot voidaan järjestää vuoroittain. Se, miten työntekijä käyttää työaikansa, riippuu ennen kaikkea hänen motivaatiostaan. Hyvä johtajuus vahvistaa motivaatiota ja kannustaa. Esimiehellä on valvontavastuu työntekijöiden työajan seuraamisesta esimerkiksi ylikuormittumisen ehkäisemiseksi. Luetaanko työmatka työajaksi? Matkaa työntekijän asunnolta työpaikalle ei lueta työajaksi. Työaika alkaa, kun työntekijä saapuu työpaikalle. Työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen katsotaan kuitenkin pääsääntöisesti työajaksi. Poikkeustapauksissa työntekijä ja esimies voivat erikseen suunnitella työpäivän niin, että matka-aika sisältyy säännölliseen työaikaan, esimerkiksi siirtyminen työpaikalta esimiehen määräyksestä työtehtävien suorittamispaikalle ja takaisin. Työntekijällä on oikeus osallistua esimerkiksi kursseille, konferensseihin ja kokouksiin esimiehen suostumuksella. Esimiehen on ennen työntekijän osallistumista arvioitava, onko matka tarkoituksenmukainen työn kannalta, kuinka paljon aikaa matka vaatii sekä mitkä matkan kustannustehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat. Ulkomaille tehtävät työmatkat edellyttävät hyväksyttyä matkamääräystä, jota työntekijän on haettava etukäteen. Folkhälsanin käytäntönä on, että esimies hyväksyy matkamääräyksen kaksi viikkoa ennen työmatkan alkamista. Työmatkasta ei voi kertyä lisä- tai ylityötä. Työntekijälle työmatkasta aiheutuneet kustannukset on selvitettävä kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä. Folkhälsan ei korvaa matkakustannuksia, jos korvausta haetaan yli kaksi kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Korvausta haetaan kirjallisesti Folkhälsanin hyväksymällä lomakkeella. Folkhälsan korvaa matkakustannukset työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Matkakustannuksien korvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (lento-, juna- ja bussimatkat, kilometrikorvaukset ym.) päiväraha (vain työmatkoilla) ateriakorvaus (tietyissä tapauksissa, ei makseta mikäli työntekijälle maksetaan päivärahaa) majoittumiskorvaus. Matkakustannusten korvaamiseen oikeuttavaksi työmatkaksi katsotaan matka, joka ei lukeudu tavanomaisiin työtehtäviin ja joka perustuu työnantajan määräykseen. Tavanomaisten työtehtävien puitteissa tehtävät matkat eivät ole tässä tarkoitettuja työmatkoja. Niidenkin osalta työnantajan on korvattava työntekijälle aiheutuneet todelliset kulut. Ennen työmatkaa esimiehen on päätettävä, mikä on kyseisen matkan kannalta tarkoituksenmukaisin ja työnantajalle edullisin matkustusvaihtoehto. Muussa tapauksessa matkalaskun hyväksyjä päättää asian jälkikäteen. Jos Folkhälsan järjestää esimerkiksi sisäisiin koulutuksiin liittyvän kuljetus-, ruokailu- tai majoitusmahdollisuuden, matkakustannuksia ei korvata. Jos työntekijälle on aiheutunut kustannuksia, joilta ei ole voitu välttyä, ne korvataan. Jos työntekijä osallistuu koulutukseen, seminaariin tai vastaavaan tilaisuuteen muusta syystä kuin työnantajan määräyksestä, hänelle voidaan myöntää palkallista tai palkatonta virkavapautta. Työnantajan muista mahdollisista korvauksista sovitaan etukäteen. Muussa tapauksessa työnantaja päättää asian jälkikäteen. 12 Folkhälsanin IKÄIHMISTEN PALVELUT

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS. terveydenhuoltoala sosiaaliala

HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS. terveydenhuoltoala sosiaaliala HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS terveydenhuoltoala sosiaaliala Sisällysluettelo Tervetuloa Kuhilaan työntekijäksi!... 3 KUHILAS TYÖNANTAJANA... 4 PALKANMAKSU... 5 Ylityöt...6 Lomakorvaus, lomalisä ja lomaraha...6

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö

Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö Pysyväisohje Muutos 7.8.2014 kohtaan 5.2. (merkitty kursiivilla) Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö Kaikki sekä palkattomat että palkalliset virkavapaudet/työlomat

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN Henkilöstöjaosto 30.3.2015 2 2 Sisältö 1. Soveltamisala... 3 2. Virkamatka ja virantoimitusmatka... 3 3. Korvaukset virka ja virantoimitusmatkoista... 3 4. Miten

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa.

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa. Tulokasopas 1 Tulokasopas Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto xx.xx.2016 Tulokasopas 2 TERVETULOA LIEKSAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN Esitän parhaimmat onnittelut uudesta työpaikastasi ja samalla toivotan

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Pidä kiinni oikeuksistasi!

Pidä kiinni oikeuksistasi! Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot