Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Henkiriepu 1/2007

2 Positiiviset ry:n jäsentiedote Sisällys 1/2007 Puheenjohtajalta 3 Toimiston ja hallituksen kuulumisia 4 Kokemuksia harjoittelusta 6 Positiivinen kolumni 7 Käsikirja hiv-positiivisille 8 Koeputkesta ei saa potilaskokemusta Kansainvälinen Aids-konferenssi 13 Yksityisten hammaslääkärien kieltäytyminen hiv-tartunnan kantajien hoitamisesta 17 Maailman aids-päivä Miten ehkäistä aidsia Afrikassa ja mitä suomalaisilla nuorilla on siihen tarjottavaa? 19 Jouluksi kotiin 20 URHO-Projekti 22 Positiivinen kirjelaatikko 22 Kalenteri 23 Toimitus: Sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä Paciuksenkaari Helsinki puh. (09) fax (09) Pankkiyhteys: Handelsbanken Olemme avoinna: arkipäivisin klo 9-16 lisäksi tiistaisin klo tiistaikahvila lauantaisin klo lauantailounas Seuraava Henkiriepu ilmestyy toukokuun puoleenväliin mennessä. Juttuja ja ideoita lehteen voi lähettää ja kertoa toimistolle. Paino: Painotalo Casper Oy

3 Puheenjohtajan palsta Pirkko Vuorinen, puheenjohtaja Kaikkihan varmaan jo tietävät, että yhdistyksemme sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen kolmivuotiseen tiedotus- ja vertaistukiprojektiin. Projekti antaa mahdollisuuksia valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen. sen tarkoituksena on saada toimiva vertaistukiverkosto ympäri maata ja ylläpitää yhteyksiä kaikkiin sairaanhoitopiireihin. Toivonkin totisesti, että jäsenemme, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat, ovat aktiivisia ja antavan vinkkejä ja vihjeitä toiminnan kehittämiseen ja ovat mukana verkoston luomisessa. Se ei onnistu pelkästään toimiston toimintana. vaatii oman aikansa. Varsinkin kun ihan oikeasti pitää ymmärtää mitä kaikkea hivin kanssa eläminen tuo mukanansa ihmisen arkeen. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että meillä on nyt kaksi työntekijää, joista toinen on ikään kuin ulkopuolinen asiantuntija ja toinen itse omakohtaisesti tietää mitä on olla hiv-positiivinen. Näillä eväillä on hyvä jatkaa. Aurinkoista kevättä, Pirre Projekti ei ole mikään erillinen saareke, vaan se antaa mahdollisuuden yhdistyksen perustoiminnan kehittämiseen. Sen myötä meillä on toivottavasti jatkossakin kaksi vakituista työntekijää. Ja siihen on varmasti tarvetta. Tekemistä riittää, jotta saamme äänemme entistä paremmin kuulumaan maan ainoana hiv-positiivisten potilasja edunvalvontajärjestönä. Projektia toteuttamaan valitsimme järjestötyöntekijän. Valintaprosessi toteutettiin pitkän kaavan mukaan. Hakemuksia tuli vähän yli kaksikymmentä. Päädyimme haastattelemaan kuutta henkilöä. Kaikki olivat erittäin hyviä hakijoita ja motivoituneita toimintamme kehittämiseen. Hallitus valitsi järjestötyöntekijäksi Kari Tuhkasen, joka tuntee yhdistyksen toiminnan kuin omat taskunsa ja on ollut mukana monessa tehtävässä. Viimeksi hän on toimittanut Käsikirjan hiv-positiiviselle ja aloittanut tätä projektia edeltäneessä pilotissa viime syksynä. Valintaprosessin yhteydessä käymässämme keskustelussa pohdimme muun muassa sitä, että toimintamme ulkopuolelta valittava työntekijä saattaisi tuoda uusia tuulia ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Toisaalta aina uuden ihmisen sisäänajo Positiiviset ry:n puheenjohtajana jatkaa Pirkko Vuorinen 3

4 Toimiston ja hallituksen kuulumisia Sini Pasanen, järjestöpäällikkö Vuoden vaihtuessa on aina hyvä kerrata mennyttä vuotta ja samalla kääntää katse tulevaan. Vuosi sitten yhdistyksen muuttaessa oli edessä kotiutuminen uusiin tiloihin. Tänä vuonna voisi sanoa, että työntekijät ovat kotiutuneet yhdistykseen. Viime vuoden lopulla Kari S. palkattiin toimistolle siivoojaksi. Kari onkin ollut tuttu kasvo toimistolla viime aikoina ja hän ansioitunut myös kiitettävästi lauantailounasvastaavana. Lisää vapaaehtoisia lounaille kuitenkin kaivataan! Keskutelua on käyty myös lauantailounaiden järjestämisestä jonakin arki-iltana. Jäsenistöltä kaivattaisiinkin mielipiteitä asian suhteen. Marraskuun puolivälistä tammikuun lopulle yhdistyksessä oli harjoittelussa sosionomiopiskelija Toni. Toivottavasti saamme jatkossakin yhtä mukavia ja innokkaita harjoittelijoita! Tonin kokemuksista voi lukea seuraavalta aukeamalta. Viime lehdessä lupailimme juttuja parisuhteesta. Olemme saaneet kaksi juttua, ja odotamme vielä, jos joku intoutuisi kirjoittamaan. Seuraava Henkiriepu ilmestyy toukokuun puoliväliin mennessä. Hallitus on ehtinyt kokoontua kaksi kertaa vuoden 2007 puolella ja Ensimmäinen kokous oli järjestäytymiskokous ja helmikuun kokouksessa keskityttiin uuden järjestötyöntekijän valintaan. Monen hyvän hakijan joukosta hallitus valitsi Kari Tuhkasen. Hallituksen kokoonpano tänä vuonna Yhdistyksen puheenjohtajaksi syyskokouksessa valittiin Pirkko Pirre Vuorinen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi P. Jokisen. Muut hallituksen jäsenet ovat Kimmo Karsikas, Aulis, Susse, Ritva K, Kari S, Leelia ja Harri. Harri on ainoa uusi jäsen hallituksessa tänä vuonna. Harri on ajatellut positiivisesti jo vuodesta -89 ja edustaa hallituksessa maaseudun ääntä. Harri kertoo saaneensa yhdityksen kautta uusia ystäviä, ja toteaakin: Kukaan meistä ei pääse täällä helpolla, mutta olisi hyvä, jos me jotenkin voisimme toistemmekulkua edes vähän helpottaa. Meillä on Suomessa asiat aika lailla hyvin ja tilaa on kaikille. Samalla haluamme kiittää Jokkea lämpimästi viime vuodesta! Järjestäytymiskokouksessa työtehtäviä jaettiin seuraavasti: Työvaliokuntaan kuuluvat Pirre, Aulis ja P. Jokinen Leirityöryhmä: Kari S, Harri, Aaro, Arto ja Sini Hoidonseuranta: Aulis, Leelia ja Pirkko Miestenryhmä: P. Jokinen ja Kari S. Perhetoiminta: Susse Naistenryhmä: Pirkko Julkaisut ja tiedotustyö: Toimisto, Kimmo, Kari Y, Ritva K. ja P. Jokinen Kv-asiat: Leelia, Ritva ja Kimmo Lipaskeräys ja varainhankinta: Toimisto, Aulis ja P. Jokinen Talousasiat RAY:n ennakkopäätöksellä ja valtioneuvoston hyväksymänä on yhdistykselle myönnetty euron yleisavustus ja euron avustus vertaistuki- ja tiedotusverkostoprojektille vuodelle Yhdistyksen jäsenmaksut säilyvät ennallaan 10 / vuosi ja ainaisjäsenyys on 100. Kv-asiat Seuraava NordPol-kokous järjestetään Reykjavikissa Islannissa. Positiiviset ry:stä kokoukseen osallistuu yksi edustaja. Euroopassa on perustettu HivEurope-verkostoa, jossa Positiiviset ry on aktiivisesti mukana. Hallitus on päättänyt perustaa erillisen HivEuropetyöryhmän, joka kokoontuu aina ennen Hiv- Europe kokousta. HivEurope kokouksiin osallistujat päätetään työryhmän sisältä kokouskohtaisesti. 4

5 Yhteis-pohjoismainen hiv-positiivisten elämänlaatua koskeva kyselytutkimus on jaossa sairaanhoitopiireissä ja tutkimus jatkuu toukokuun loppuun asti. Kyselyn on täyttynyt tähän mennessä noin 110 henkilöä. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtisi kyselyn täyttämään! Sen voi täyttää myös kotisivuillamme Elämänhallintakurssit Vuonna 2007 järjestetään neljä elämänhallintakurssia. Ensimmäinen kurssi oli Kotorannassa Kiljavalla. Juhannus kurssi on Heponiemen hiljaisuudenkeskuksessa Karjalohjalla. Ensisijaisesti perheille suunnattu kurssi on maanantaista lauantaihin Salonsaaren lomakylässä Asikkalassa. Muutkin kuin perheet ovat tervetulleita tälle kurssille. Vuoden viimeinen kurssi on Kotorannassa Kiljavalla. Tämä viikonloppu on suunnattu pelkästään aikuisille. Kaikista leireistä ja niihin ilmoittautumisesta tiedotamme tarkemmin tulevissa jäsentiedotteissa ja kotisivuillamme osoitteessa positiiviset.fi. Leireille valitaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ovat ne yhdistyksen jäsenet, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet leireille. Pyrimme siihen, että kaikki halukkaat pääsisivät ainakin yhdelle leirille kerran vuodessa. Leirimaksut vuonna 2007 ovat aikuisilta 30 viikonleiri ja 15 viikonloppuleiri. Alle 15-vuotiaat pääsevät leireille ilmaiseksi. Hoidonseurantaryhmä Hoidonseurantaryhmä teki kyselyn Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle hammaslääkäreiden oikeudesta kieltäytyä hoitamasta hiv-positiivisia asiakkaita. Vastaus on esitelty tässä lehdessä sivulla 16. Vertaistuki- ja tiedotusverkostoprojekti Yhdistyksessä alkaa valtakunnallinen vertaistukiprojekti. Tämä sanahirviöprojekti starttaa maaliskuun alussa. Tarkoituksenamme on perustaa vertaistukiryhmiä eripuolille Suomea. Ryhmiin kaivataan vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä. Kaikki ryhmänvetäjät koulutetaan tehtävään ja heille tarjotaan myös keskinäisen vertaistuen mahdollisuus ja työnohjausta tarpeen mukaan. Ryhmän vetäjiltä edellytetään henkilökohtaista kosketuspintaa hiviin, joko asianosaisena tai läheisenä. Kaikki näistä ryhmistä kiinnostuneet ottakaa yhteyttä toimistolle. Kannattaa huomioida, että ryhmiin voi osallistua sekä asiakkaana että vapaaehtoisena ryhmänvetäjänä muuallakin kuin omalla paikkakunnalla ja matkat korvataan halvimman julkisen kulkuvälineen taksan mukaan. Hyvää alkavaa kevättä toivottavat Sini Pasanen ja Kari Tuhkanen tai toimiston puh. (09)

6 Kokemuksia harjoittelusta Toni Autio Olen Toni Autio, 26-vuotias sosionomiopiskelija Riihimäeltä. Suuntautumisenani on yhteiskunnallinen muutostyö sekä monikulttuurinen sosiaalityö. Olen työskennellyt useissa eri järjestöissä aiemmin ja tahdon laajentaa osaamistani myös suuntautumisalueitteni ulkopuolelle. Hiv oli minulle ilmiönä ennestään melko tuntematon, tai ainakin melkolailla yhtä tuntematon kuin suurimmalle osalle suomalaisista ihmisistä. Tunsin, että tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää asettaa itsensä alttiiksi tuntemattomillekin ilmiöille, joten päätin hakeutua harjoitteluun paikkaan, joka herättää minussa tuntemuksia. Tunnen olevani hyvin avarakatseinen ja sosiaalinen ihminen. Tästä syystä sopeutuminen uuteen harjoittelupaikkaan ei tuottanutkaan minulle suuria vaikeuksia. Tulevana sosiaalialan ammattilaisena minun on kohdattava ihminen ihmisenä ja unohdettava hetkeksi omat ennakkoluuloni. Luulin siis olevani kaikella tavoin avarakatseinen. Todellisuudessa löysin itsestäni kuitenkin syvemmältä joitakin ennakkoluuloja hi-virusta sekä hiv-positiivisia kohtaan. Ennakkoluulot eivät kuitenkaan kohdistuneet keneenkään henkilökohtaisesti, vaan lähinnä omiin tuntemuksiin sekä tiedon puutteen aiheuttamaan ahdistukseen - eli lopulta ahdistelinkin siis itse itseäni. Ahdistusta lisäsi pelko siitä, että saatan kohdata rikkinäisiä ihmisiä. Miten osaisin kohdata heidät oikein? Kuinka voisin tukea? Ihmisiä ei kuitenkaan ole tehty sokerista. Monilla tapaamillani ihmisillä on taustallaan huikeita onnistumisia ja selviytymiskokemuksia elämissään. Ihmiset ovat ehkä hiv-tartunnan saatuaan ymmärtäneet, että elämä on elämistä varten. Useimmista tapaamistani ihmisistä huokui elämän ilo ja onnellisen tulevaisuuden odotus. Hiv ei ollut ryöstänyt ihmisten elämää. Se on ehkä hetkellisesti ottanut ihmisten elämiä valtaansa, mutta harvemman elämästä se on saanut yliotetta. Positiiviset ry:n periaatteena on vertaistuki. Vertaistuen merkitys ihmisen jaksamiseen on valtava. Vertaistuki voimaannuttaa ihmistä eli antaa ihmisille voimavaroja arjen hallintaan. Vertaistuki mahdollistaa sosiaalisten kontaktien luomisen sekä omien tunteiden jakamisen. Vertaistuki voi olla samalla sekä ruohonjuuritason sosiaalityötä että henkilökohtaista terapiaa. Uskoakseni vertaistuen merkitys on erityisen suuri etenkin hiv-positiivisille. Hiv-tartunta stigmatisoi ihmisen vielä tämänkin päivän Suomessa hyvin vahvasti. Vertaistuki saattaa usein olla ainoa konkreettinen väline, jonka avulla on mahdollista saada jakaa mietteitään turvallisessa ja tuomitsemattomassa ympäristössä. Mielestäni sosiaalialan opiskelijoilla tulisi olla huomattavasti enemmän koulutusta stigmatisaatiosta ja sen vaikutuksista sekä toiseudesta. Toiseudella tarkoitetaan nimenomaan toisten poislukemista yhteiskunnasta tai yhteisöstä. Tätähän hiv-positiivinen kohtaa arkipäivässä vielä nykyisinkin. Surullista, mutta totta. Jos olisikin vain olemassa jokin keino, jolla toiseus-aatteen saisi kitkettyä maailmasta. Niin naiivi en kuitenkaan ole, että uskoisin yksinkertaisiin muutoksiin. Muutos alkaa yksilötasolla - tässäkin tapauksessa. Sosionomiopiskelija Toni 6

7 Uskon, että harjoittelustani Positiiviset ry:ssä on ollut minulle paljon hyötyä tulevaisuuden kannalta. Olen kuullut monenlaisia kertomuksia, toiset niistä iloisia, toiset surullisia. Olen keskustellut heidän kanssaan elämästä sekä yhteiskunnan rakenteen ongelmista. Kohtaamani ihmiset ovat olleet minua kohtaan vastaanottavaisia ja ystävällisiä. Olen kohdannut aitoja ihmisiä, suurimmalla mahdollisella A-kirjaimella. Heitä, joiden kanssa tulen tekemään työtä vielä Eero Vaikenen kuin muuri valmistuttuanikin. Olen mielestäni myös onnistunut tärkeimmässä henkilökohtaisessa tavoitteessani - kohdata ihmisen ihmisenä. Olen ymmärtänyt, että ihmiset ovat myös heterogeeninen joukko. Hiv ei määritä ihmistä, vaan ihminen hiviä. Ihmisten erilaisuus ei ole este vuorovaikutukselle. Eihän meillä olisi muuten mitään keskusteltavaakaan, mikäli olisimme kaikki samanlaisia. Eläköön erilaisuus! Positiivinen kolumni Kevättä kohden vertaistuen merkeissä Apostoli puhuu pahansuovista korviinkuiskuttelijoista kunpa emme olisi kumpiakaan niistä, pahantahtoisia tai korviinsupattelijoita tai varsinkaan molempia yhdessä. Ehkä yhdistyksemme aktiiveilla olisi vielä pohdittavaa siinä, miksi läheskään kaikki tartunnansaaneet eivät liity jäseniksi ja toimintaan. Toisilla on vahvat pelot ja ennakkoasenteet saapua mihinkään hiv/aidssektorin puulaakiin, peläten tiedon vuotavan vaikkapa työpaikoilleen. Toinen seikka on todelliset tapahtumat sekä kuulopuheet yksityisasioiden leviämisestä: joko tartunnan paljastuminen ihmisen elinympyröissä, tai ihmisen muiden sairauksien tai elämäntilanteiden julkinen vatvominen jossain turuilla ja toreilla. nyt lyhyt sanonta: hänellä on. Esim. kysytään: ai onks sulla? Tai että tolla on, varo sitä. Tai jotain että ei haittais vaikka meillä olis, ja näissä jätetään sanomatta vain se yksi sana, se mikä on tai mikä ei ole, hiv. Saunassa huomasin, että kortsuja oli paljon jätetty käyttämättä ja vain liukasteet käytetty. Suomen homopiireissä eletään jo jonkinlaista hivin arkipäivää, pelätään tartuntaa, mutta kuitenkin halutaan kokeilla rajoja ja vähän villimpää elämää. Mutta jos tartuntaa pelätessä turvaudutaan kuulopuheisiin, että tolla tyypillä on mutta tolla toisella ei tiettävästi ole, voi antaa paljaallakin, jää tartunta mitä suurimmalla todennäköisyydellä ehkäisemättä. Sillä hiviä tietämättään kantava tartuttaa tautia paljon varmemmin kuin se jolla tartunta on hyvin lääkityksellä hoidossa. Ja seksi ei koskaan ole ollut turvallista. Miten muistaisimme sanonnan vaikenen kuin muuri, että oikeasti vaikenisimme kuin muuri, tai sitten kysyisimme jonkun juorun paikkansapitävyyttä henkilöltä itseltään. Emme auttaisi vain kauniilla puheilla, vaan auttaisimme kuin ystävät. Tämä muistutus koskee itseäni myös. Liian moni meistä elää juoruilla. On hauska osoittaa tietävänsä toisten asianlaitoja. Mutta mistä muusta voisimme saada elämäämme ravintoa, jos nämä juoruilut ainoana hengentyydykkeenä jätettäisiinkin pois? Tenavissa Tellervo lukee iltarukouksessa: ja että minusta tulisi parempi ihminen. Ja parempi ja parempi ja parempi. Se riittääkin! Hänellä on Minulla on kuva, että homopiireissä on yleisty- ja arvauskeskuksista Muutettuani toisen sairaanhoitopiirin alueelle olen aloittanut terveyskeskuksessani avautumisohjelman, jonka ensimmäiset vastakai ut eivät olleet niin kovin myönteiset. Omalääkärini pyysi molemmissa esiin ottamissani terveysongelmissa kääntymään hiv-asiantuntijoiden puoleen. Kuitenkaan tartuntaani ei luvattu säilyttää terveyskeskuksessa niin salassa, kuin mitä ohjeet on lääkäreille annettu. Ensivaikutelma omalääkäristäni jäi siis vähän kylmäksi. Mutta kun jatkan avautumisohjelmaani, niin eivätköhän ne kohta opi minua hiv-positiivisenakin hoitamaan. Ja ainahan ihmiset vieroksuvat toisiaan ensitapaamisella, vaikka kyse olisi lääkäristä tai jopa omalääkäristä. Tutustuminen vie aikaa sekä ilman hiviä että hivin kanssa. 7

8 Julkinen terveydenhoitomme tuntuu olevan kriisissä. Jonoa on sekä lääkärin luo pääsemisessä että pelkässä puhelinkontaktin saamisessa. Näin, vaikka Suomenmaamme on vaurastunut näinä viime vuosina. Minuakin on jo kahdesti neuvottu terveyskeskuksen ajanvarauksesta menemään yksityiselle lääkärille. Näissä asioissa yhdistyksellämme, työntekijöillä, hoidonseurannalla sekä myös jäsenillä vertaistukijoina on vielä paljon tekemistä. Toivottavasti myös Aids-tukikeskus kantaa vielä kortensa kekoon, ettei hyvin alkanut valistuskampanja hivistä hyväksyttynä kroonisena sairautena tyssäisi alkumetreilleen. Kevättalvea Ja kun tämä pohjoinen napapiiri alkaa taas kääntyä enämpi aurinkoa kohti, toivottavasti myös välillä unohtaisimme tämän ikävän hivin, ja myös eläisimme tätä elämää, sillä jäljellejääneellä osalla, mikä meissä nyt vielä on tervettä!!!!! Käsikirja hiv-positiivisille on jaettu sairaanhoitopiireihin edelleen jaettavaksi Positiiviset ry:n julkaiseman käsikirjan hivpositiivisille virallinen kirjanjulkistaminen tapahtui Eduskunnan Pikku-parlamentin kansalaisinfossa Paikalle oli kutsuttuna kirjan kirjoittamiseen osallistuneita omien alojensa asiantuntijoita ja poliittisia päättäjiä sekä yhdistyksen edustajia. Syksyn 2006 ja alkutalven 2007 aikana yhdistyksen edustajat ovat kiertäneet lähes kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä jakamassa kirjaa sairaaloihin potilaille edelleen jaettavaksi. Samalla yhdistyksen edustajat ovat tavanneet eri paikkakunnilla asuvia hiv-positiivisia. Paikkakunnilta on saatu paljon arvokasta tietoa sekä sairaaloista että asiakkailta liittyen hoitoon, hoidon saatavuuteen ja erityisiin ongelmatilanteisiin. Käsikirja hiv-positiivisille on otettu vastaan hyvin sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa. Käsikirjan mukana ollutta arviointilomaketta on palautettu kiitettävästi toimistollemme ja olemme kiitollisia kaikesta siitä palautteesta, jota olemme saaneet. Helsingin lisäksi paikkakunnat, joilla olemme vierailleet ovat Hämeenlinna, Tampere, Pori, Turku, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa, Kotka, Lappeenranta, Savonlinna, Joensuu ja Mikkeli. Lähiaikoina olemme menossa vielä Lahteen ja Kemiin. Kuvassa vasemmalta infektiolääkäri Esa Rintala, Helsingin Diakonissalaitoksen hiv- ja aids-neuvonantaja Anna Vohlonen-Gordova ja infektiolääkäri Jussi Sutinen. Käsikirja on hiv-positiivisille ilmainen. Muut voivat tilata kirjaa toimistolta hintaan 22 euroa +postituskulut. 8

9 Punaisen Nauhan Diplomin sai erikoislääkäri Jukka Suni Koeputkesta ei saa potilaskokemusta Teksti ja kuvat Hannu Rahkonen Hiv-diagnostiikan kehittämisessä ansioitunut erikoislääkäri Jukka Suni on reilun 20 vuoden aikana ollut mukana monenlaisessa pyörityksessä niin kielteisessä kuin myönteisessäkin mielessä. Myrskyistä on kuitenkin selviydytty ja hänen vastuullaan oleva virologian ala Huslabissa on erinomaisella tolalla. Ilman tieteellistä innostusta ja tutkimusmatkailijan luonnetta se ei olisi ollut mahdollista. Punaisen Nauhan Diplomi luovutettiin hänelle Auroran sairaalassa. Henkiriepu teki Jukka Sunin kanssa pienen tutkimusmatkan sinne, missä veremme on jo seisautettu koeputkiin. Siellä veri punnitaan monilla eri tavoilla ja tulokset ovat tarkkoja. Reilusti yli 90 prosenttia niistä (jopa 99 %) on negatiivisia ja loput positiivisia. Ja kyllähän siinä tahtoo veri seisahtaa ihan oikeasti, kun sellaisen tuloksen saa lääkärin vastaanotolla tietää. Positiivinen uutinen ei ole hyvä uutinen, vaikka hoito Suomessa on korkeatasoista. Tartunta ei ole lottovoitto missään ei edes Suomessa, jossa hoidon ja lääkkeet saa maksutta. Jukka Sunin historia on pitempi kuin yleisellä tasolla tiedossa oleva hi-viruksen elämänkaari. Hän syntyi vuonna 1942 Mehiläisessä, joka ei ole kovin kaukana nykyisestä työpaikasta. Hiviruksen syntymää ei varmuudella tiedetä, mutta 70-luvun puolivälissä siitä oli olemassa jo aika selkeitä viitteitä. Nykyistä nimeä sillä ei vielä silloin ollut. Syöpävirustutkimus (retrovirukset) sai Yhdysvalloissa 1970-luvulla rutkasti tutkimusrahaa, kun presidentti Ronald Reaganin puolisolla oli todettu rintasyöpä. Tunnettua on, että myös tutkijoita riittää siellä, missä on rahaa. Tutkimusten myötä saatiin tietoja käänteiskopioijaviruksesta, joka liittyy hiviin. Myös ihmisen sisäsyntyisiä (endogeenisia, ihmisessä perittyinä olevia) Jukka Suni viruksia tutkittiin ja tutkitaan aktiivisesti. Jukka Sunin mukaan on tärkeää tutkia endogeenisten virusten funktioita (tehtävää, toimintaa, merkitystä) mm. siksi, että voitaisiin selvittää, vaikuttavatko ne hi-viruksen sopeutumiseen ihmisessä. Ihmisellä on ollut ensimmäinen kontakti apinan immuunikatovirukseen Afrikassa vuosien välisenä aikana. Hämmästyttävän nopeasti noin 40 vuodessa tuo virus kykeni sopeutumaan ihmiseen ja aiheuttamaan immuunikadon. Afrikassa näivetystaudin nimellä tunnettu sairaustila oli itse asiassa pitkälle edennyt hiv-infektio, mainitsi Jukka Suni. Ura alkoi hongkongilaisesta Jukka Suni on tehnyt pitkän uran lääkärinä ja erityisesti virologina, joskin erikoistuminen juuri virologiaan oli puoliksi sattuma. Ensimmäisen tuntuman alaan hän sai opiskeluaikoinaan virusopin kurssilla vuonna Silloin Suomeakin koetteli maailmanlaajuinen virusepidemia, jota kutsuttiin Hongkongilaiseksi. Suni ehdotti silloiselle virusopista luennoineelle professori Nils Oker-Blomille influenssalääkkeen (Amantadiini) kokeilemista opiskelijoiden keskuudessa. Koetta oli tekemässä myös Ralf Pettersson, joka sittemmin on ollut tunnettu syöpätutkija ja mm. Nobel-komiteassa sihteerinä. Koe suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti. Puolet tutkimusjoukosta sai lääkettä ja toinen puoli lumelääkettä. Amantadiini todettiin tehokkaaksi lääkkeeksi, muistelee Jukka Suni. Te- 9

10 hokas se on edelleenkin. Opiskeluaikoina tein tietysti muutakin kuin opiskelin. Osallistuin mm. aktiivisesti ylioppilaspolitiikkaan ja tiedekuntajärjestön toimintaan. Kandiseuran hallituksessa vastasin opintoasioista. Se oli mielenkiintoista aikaa Vanhan valtauksineen. Silloin ei vielä aavistettu, että samoihin aikoihin opiskelleesta Tarja Halosesta tulee presidentti, Erkki Tuomiojasta ulkoministeri, Ilkka-Christian Björklundista kaupunginjohtaja ja Jukka Sunista erikoislääkäri ja virologi. Ei ollut lainkaan päivänselvää, että Jukka Sunista tuli lääkäri. Hän on aina ollut kiinnostunut purjehduksesta ja yksi varteenotettava vaihtoehto oli meriupseerin ura. Lääkäriksi hän kuitenkin valmistui ja erilaisista vaihtoehdoista piti valita. Silloinen appiukkoni oli ihotautilääkäri. Hän ehdotteli, että alkaisin tehdä virologiaa ihotaudeista. En kuitenkaan siitä innostunut. Samoihin aikoihin oli Amerikasta palannut kotimaahan Antti Vaheri, joka teki syöpäviruksiin (retroviruksiin) liittyvää tutkimustaan. Pyysin päästä siihen mukaan orjatyövoimaksi. Siitä tämä sitten alkoi, kertoi Jukka Suni. HIV/Aids-historian tunnettuja nimiä ovat monien muiden lisäksi mm. Robert Gallo, Mika (Miculas) Popovic, Luc Montagnier ja Jay A. Levy. He ovat tehneet uraa uurtavaa työtä hiviruksen eristämisessä ja tutkimisessa sekä lääkkeiden kehittämisessä Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Menettelytavoista ja siitä kenelle kunnia kuuluu, riideltiin ja ollaan eri mieltä edelleenkin. Tiedeyhteisön kunnianhimoisiin ristiriitoihin ei tässä jutussa puututa. Työn hyvistä hedelmistä saamme kuitenkin nyt nauttia. Jukka Suni oli vuonna 1982 melko pitkään USA:ssa perehtymässä syövän ja endogeenisten kasvainvirusten tutkimukseen. Hän kävi mm. Gallon laboratoriossa ja tapasi Mika Popovicin, johon oli tutustunut jo aikaisemmin. Hän oli myös monien muiden tavoin ehdottamassa, että kysymyksessä voisi olla retrovirustauti. Silloin sitä ei vielä lausuttu ääneen. Sanottiin, että aiheuttaja saattaisi olla hiv-potilailla yleinen sytomegalovirus. Monia asioita epäiltiin, kun vuonna 1983 alettiin puhua aktiivisesti retroviruksen mahdollisuudesta. Monilla tahoilla oli tuolloin jo virus eristettynä. Gallon mukana virus Auroraan Robert Gallo kutsuttiin kylään toukokuussa 1984 ja häneltä saatiin Auroran sairaalan laboratorioon hi-viruksia ikään kuin ilmaisena näytteenä. Meillä ei ollut yhteistyösopimusta, mutta olimme kavereita emmekä olleet varastaneet toisiltamme mitään, muistelee Jukka Suni. Niin meille tuli ensimmäisten joukossa virus, jota kasvatettiin ja pudistettiin (poistettiin viruksen ympäriltä solun riekaleita). Tarkoituksena oli kehittää vasta-ainetesti tartunnan toteamiseksi. Liuskatesteillä vasta-aineita löydettiin ja syksyllä 1984 meillä oli jo käyttökelpoinen testi. Samana syksynä tutkittiin kaikki suomalaiset hemofilia-potilaat, joilla esiintyy tavallista enemmän infektioita. Tutkimuksessa löydettiin kaksi hiv-positiivista hemofilia-potilasta ja kaikki muut olivat terveitä. Tulos olisi voinut olla todella paha, jos Suomeen olisi ostettu verta ulkomailta. Saastunut siirtoveri on aiheuttanut muualla maailmassa paljon tragedioita. Jukka Suni esittelee AxSymlaitteistoa, jolla määritellään vasta-aineita eli tehdään antigeeni- ja vasta-ainetestejä. Laboratorion työntekijä Inka Lehto käsittelee seeruminäyteputkia. Näytteissä ei ole nimiä, vaan viivakoodit. 10

11 Ensimmäinen kaupallinen testi ostettiin kesällä Ensimmäiset testit olivat aika kurjia ja huonoja. Moni infektio jäi varmasti toteamatta ja toisaalta saatiin varmasti vääriä positiivisia tuloksia. Nopeasti testit kuitenkin kehittyivät ja nykyisin meillä Suomessa on käytössä maailman parhaat vasta-ainetestit. Tänä päivänä virheiskuja ei voi tulla helposti, mutta tarkkana on tietenkin oltava. Negatiivinen testitulos on selkeästi negatiivinen, mutta positiiviset tulokset tarkistetaan usealla eri menetelmällä. Olen aika ylpeä meidän järjestelmästämme, Jukka Suni sanoi. Kaupallisuudella on varjopuolensa, mutta ilman kaupallisuutta ei ehkä olisi kunnollisia testejä eikä todennäköisesti lääkkeitäkään. Jos testien kehittäminen olisi jätetty valtion haltuun, niitä ehkä ei olisi vieläkään. Tuskin olisi hivinfektion hoitoon erikoistuneita lääkäreitäkään, pohdiskelee Suni. Kun testejä alkoi tulla markkinoille, alkoi myös firmojen keskinäinen kilpailu. Sen seurauksena testit paranivat ja hinnat halpenivat. Minulla on ollut sellainen asenne, että meidän tehtävämme ei ole kehittää testejä, koska niitä voidaan ostaa. Täällä keskitytään tekemään sellaisia asioita, joita ei voi ostaa kaupasta. Me kilpailutamme testit noin joka kolmas vuosi. Uusi aika alkoi vuonna 1996 Jukka Suni muistaa hyvin sen, kun suomalaisen hiv-hoidon pioneeri Juhani Lähdevirta keväällä 1983 pohdiskeli, että mitä sitten tehdään, kun aids-potilaita ilmaantuu. Toki sen muistaa sehän oli melkein kuin eilen. Hän vastasi, että täällä potilaat hoidetaan niin kuin on aikaisemminkin hoidettu kulkutautipotilaita isorokosta ja kolerasta alkaen laidasta laitaan. Ja hoidettu on, vaikka joskus on nokka kiveenkin osunut. Tietoa tai kokemusta ei ollut, vaan kaikki piti perustaa niin sanotusti tyhjälle pöydälle. Käytössä oli oikeastaan vain yksi lääke ja monet meistä muistavat dramaattiset ja traagiset vuodet, kun ystäviä ja tuttavia kuoli tämän tästä riutui pois nopeasti. Myös sen monet muistavat, miten järjettömästikin eri tahoilla meuhkattiin ja sairastuneita pelättiin, jahdattiin ja vaanittiin. Skandaaleita ja sensaatioita rakenneltiin tyhjästä. Ei siitä sen enempää. Sen verran kuitenkin, että järjellinen pelko ja varovaisuus oli luonnollisesti perusteltua, koska oikeata tietoa oli vähän eikä siitä vähästäkään oltu kovin laajalti kiinnostuneita. Jukka Suni joutui luonnollisesti mukaan mediamylläkkään, joka alkoi melko pian sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen aids-tapaus löytyi kesäkuussa Hän toteaa nyt, ettei jaksa enää niistä menneistä hermostua. Rauhallisesti hän vain toteaa, että joskus jotkut ihmiset tahallaan ymmärsivät asioita väärin ja moni taho voisi mennä itseensä. Hiv on toden totta ollut monelle suuren pelon aihe ja on edelleenkin. Virusta ovat pelänneet myös lääkärit, hoitajat, laboratorion työntekijät, läheiset, omaiset jne. Monelle ihmiselle hiv on ollut ja on äärimmäisen traumaattinen kokemus. Pelkääjien kanssa on tarpeellista työskennellä ahkerasti. Tartunnan saaneen henkistä painolastia voi lisätä myös asiaton leimaaminen. Esimerkiksi hiv, hepatiitit, klamydia, herpes simplex ovat infektioita, jotka voivat levitä seksiteitse ja silloin helposti pohditaan mitä tuo ihminen on tehnyt ja kenen kanssa. Ne ovat rankkoja juttuja, Jukka Suni sanoo. Aivan uudet näkymät avautuivat vuonna 1996, jolloin saatiin käyttöön uusia ja tehokkaita lääkkeitä ja voitiin aloittaa erilaisten lääkeyhdistelmien käyttö. Kuolemaan johtava sairaus muuttui Suomessa krooniseksi sairaudeksi, jota voitiin jo oikeasti hoitaa. Jos kohta virus nopeasti sopeutui ihmiseen ja aiheutti immuunikadon, niin nopeasti myös lääketiede ja lääketeollisuus reagoivat. Sangen nopeasti toimittiin myös yksityisellä sektorilla Setan piirissä ja perustettiin Aids-tukikeskus ja tätä lehteä julkaiseva yhdistys. Vuonna 1996 otettiin käyttöön ensimmäisenä Skandinaviassa virustaakkaa mittaava PCR-testi. Kun kerran oli saatu lääkkeitä, oli tietenkin viisasta seurata myös niiden tehoa. Silloinkin Juhani Lähdevirta soitti ja tiedusteli voitaisiko PCR-testi saada käyttöön. Pohdin asiaa yön yli ja soitin seuraavana päivänä testin valmistajalle ja aika pian meillä oli se testi. Se ei ollut täydellinen, mutta toimi hyvin. Vuonna 2004 saimme käyttöön lähes ensimmäisenä maailmassa uuden menetelmän, jonka avulla mitataan virusmääriä laajemmin ja aikaisempaa tarkemmin. Onko hivistä mitään hyötyä? Kysymys on tietenkin omituinen eikä siihen ole olemassa yksinkertaista vastausta. On jotenkin vaikea kuvitella, että vakavasta sairaudesta olisi jotain hyötyä etenkään sitä potevalle ihmiselle. Sitä voi jokainen omalla kodallaan pohtia. Jos etuja löytää, niin se helpottaa tietenkin viruksen kantamista. Jukka Suni näkee asian hieman erilaisesta näkökulmasta ja sanoo: - Virologian kannalta in- 11

12 fektiota voidaan kiittää siitä, että diagnostiikka ja virologinen tutkimus ovat kehittyneet aivan hurjaa vauhtia. Uusia lääkkeitä on kehitetty nopeasti ja niitä on tulossa edelleen lisää. Osalla lääkkeistä voidaan hoitaa myös muita sairauksia. Tautikokonaisuuksien ymmärtämisessä on päästy uuteen vaiheeseen, koska mukaan on tullut sosiaalisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja oikeudellisia piirteitä. On avautunut aivan uusi keskustelufoorumi, jossa käsitellään eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Hiv on ollut edistämässä lääketieteen etiikan kehittymistä, joka on tavattomasti kehittynyt 20 vuodessa. Martti Lindqvist erityisesti oli aikanaan nostamassa tätä puolta esille. Myös tutkimuspuolella eettinen taso on noussut. Jukka Suni kuvaa Suomen korvausjärjestelmää hyväksi verrattuna moniin muihin maihin. Pitkäaikaisseuranta on hyvällä tolalla ja hoitoluvut ovat täällä todella hyvät. Siihen vaikuttaa ratkaisevasti potilaan sitoutuminen hoitoon, asialle omistautuvat lääkärit ja muu hoitohenkilöstö sekä klinikan ja laboratorion hyvä yhteistyö. Sanomattakin on selvää, että Jukka Suni on ylpeä myös edustamansa laboratorion tasosta. Kaikki hyötyvät varhaisesta diagnostiikasta. Kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin toivotaan. Aids ei ole maailmassa vähentynyt ja Suomessakin viime vuosi oli murheellinen, koska uusia hiv-tartuntoja todettiin merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Se tarkoittaa sitä, että inhimillisiä murhenäytelmiä eletään todeksi ai- kaisempaa useammin ja myös kustannukset kasvavat. Uudet lääkkeet eivät poista virusta eivätkä tragedian aineksia. Viime vuonna Huslabissa tehtiin noin vasta-ainetutkimusta, noin 500 varmistustutkimusta ja noin viruskopioiden määrän tutkimusta. Siellä Huslabin tiloissa ja hienoissa ja kalliissa tutkimuslaitteissa verinäyteputkilomme seikkailevat viivakoodeilla varustettuna. Laitteet tekevät automaattisesti useita monimutkaisia tutkimuksia, jotka aikaisemmin tehtiin käsityönä. Nimillämme emme siellä esiinny. Laboratorion työntekijä ei välttämättä tiedä kenen verta missäkin putkessa on. Laboratoriolääkäri ei tapaa potilasta ja sitä Jukka Suni pitää puutteena. Hänen mielestään on tärkeää, että laboratoriolääkärillä on kokemusta potilastyöstä. Ihanteena hän pitäisi tilannetta, jossa laboratoriolääkäri olisi puolet päivästä klinikalla ja toisen puolen laboratoriossa. Me olemme helposti vain omassa rakennuksessamme. Yleisellä tasolla tarvittaisiin enemmän klinikoiden ja laboratorioiden yhteistyötä. Hivin suhteen tilanne on tosin hyvä: tieto kulkee ja keskusteluvälit ovat mutkattomat, hän sanoo. Tutkimusmatka on edelleen kesken, vaikka onkin ollut antoisa. David Livingstone-seuran aktiivijäsen Jukka Suni on ollut jakamassa taitojaan ja kykyjään myös kansainvälisissä projekteissa mm. Bakussa, Keniassa, Sambiassa, Libyassa ja Vietnamissa. Auroran sairaala on hänen sydämessään kuitenkin aivan erityisessä asemassa. Siellä Punaisen Nauhan Diplomikin hänelle ojennettiin. Sen myönsi Kansainvälisen Red Ribbon-järjestön valtuutuksella Auroran sairaalan sisätautiosaston tukiyhdistys. Diplomi on nyt kotona arvoisellaan paikalla. PS. Melskeisestä menneisyydestä ja itse asiasta enemmän kiinnostuneet voivat saada lisätietoja mm Tässä on liuskoilla esimerkkejä hiv-varmistustesteistä. Immuno-blot-testeillä varmistetaan näytteen positiivisuus, negatiivisuus ja melko tarkasti myös viruksen tarttumisajankohta. Kuvassa neljäs näyte ylhäältä lukien on positiivinen, viides näyte negatiivinen ja seitsemäs osoittaa, että tartunnasta on kohtalaisen pitkä aika. Hm, senhän tosiaankin näkee aivan selvästi...

13 16. Kansainvälinen Aids-konferenssi Torontossa Matti Hyvönen Torontossa järjestettiin 16. Kansainvälinen Aidskonferenssi Joka toinen vuosi järjestettävän konferenssin teemana oli tällä kertaa Time to Deliver, jonka voisi suomentaa esimerkiksi Aika pitää lupaukset. Konferenssi oli mittasuhteiltaan kaikin puolin valtava: Osallistujia oli yli , abstrakteja tarjottiin noin ja erilaisia konferenssiin liittyviä tapahtumia oli satoja. Myös konferenssikeskus oli kooltaan valtava, minkä takia paikasta toiseen siirtyminen vei paljon aikaa. Konferenssiohjelma koostui mm. abstraktien esittelyistä suullisissa sessioissa (normaalisti 5 abstraktia/sessio, 3 sessiota/päivä, valittavana normaalisti kuusi ajallisesti rinnakkaista sessiota) ja postereilla, tuhansille kuulijoille suunnatuista yleisalustuksista, symposiumeista, työpajoista, erikoissessioista, näyttelyistä ja satelliittitapahtumista. Lukuisista vaihtoehdoista valitsin aina kun mahdollista MSM-teemaan (miehet, joilla on seksiä miesten kanssa) liittyviä osioita. Kiersin myös joka päivä tungoksesta huolimatta posteriosaston, ja toin sieltä pitkälti toista sataa posteritekstitiivistelmää, lähinnä erilaisten tutkimusten esittelyjä. Kaiken kaikkiaan erilaista materiaalia kertyi kotiin kannettavaksi kilokaupalla. Konferenssissa esiteltiin useissa eri yhteyksissä hälyttävän korkeita hivin esiintyvyyslukuja MSM-ryhmässä. Esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa prevalenssin eli esiintyvyyden arvioitiin olevan %. Viidessä yhdysvaltalaiskaupungissa tehdyssä tutkimuksessa saatiin pitkälti yli 20 prosentin lukuja, erityisesti (nuorten) afroamerikkalaisten keskuudessa. Thaimaassa ja Kambodzassa hivin esiintyvyyden MSM-ryhmässä arvioitiin olevan %. Bangkokissa hivin esiintyvyys oli vuonna ,3 % ja vuonna 2005 jo 28,3 %, nousua kahdessa vuodessa siis yli 50 %. Phuketissa Etelä- Thaimaassa esiintyvyys vuonna 2005 oli 5,5 %, tosin seksiä myyvillä miehillä se oli 14,4 %. Intiassa prevalenssin arvioitiin olevan 5 15 %, Vietnamissa 8 %, Kiinassa 1 4 % ja Puolassa sekä Tsekissä 6 10 %. Yhdessä tutkimuksessa kerrottiin myös, kuinka isolla osalla muualla kuin rikkaissa länsimaissa asuvista miehistä on jossakin elämänsä vaiheessa seksiä miehen kanssa. Täksi MSM-prevalenssiksi saatiin Itä-Aasiassa 3 5 %, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa 6 12 %, Itä-Euroopassa 6 15 % ja latinalaisessa Amerikassa 6 20 %. Toisaalta saman tutkimuksen mukaan säännöllinen kondomin käyttö miesten välisessä anaaliyhdynnässä jäi näissä maissa alle 50 prosentin. San Franciscossa on todettu, että uusien hiv-tapausten ilmaantuvuus MSM-ryhmässä on vakiintunut, vaikka samaan aikaan muiden seksiteitse tarttuvien tautien määrät ja tutkimuksissa raportoitujen suojaamattomien yhdyntöjen määrät ovat lisääntyneet. Tämä saattaa selittyä ns. serosorting-ilmiöllä eli sillä, että seksipartneriksi valitaan saman hiv-statuksen omaava henkilö. Tanskassa on myös tehty tutkimus, jonka mukaan tällaista kumppanin valintaa näyttäisi tapahtuvan. Se on riskin pienentämismenetelmänä luonnollisesti kovin epävarma, sillä luotettavaa tietoa toisen ja usein omastakaan hiv-statuksesta ei usein ole. Serosortingia voi osaltaan lisätä internet, sillä sen kautta solmituissa seksikontakteissa on helpompi kertoa hiv-statuksesta kuin muuten solmituissa kontakteissa. Lontoossa on tehty vuosina vuosittain kysely- ja esiintyvyystutkimusta 96 tapaamispaikassa (MSM-ryhmälle suunnattuja baareja, klubeja ja saunoja). Hiv-prevalenssi vuonna 2000 oli 10,9 % ja vuonna ,9 %. Hivpositiiviseksi sylkinäytetutkimuksessa osoittautuneista tartunnastaan ei tiennyt vuonna % ja vuonna %. Viimeisen vuoden aikana joku seksitauti oli ollut hiv-positiivisista miehistä 46 prosentilla vuonna 2004 (32 % vuonna 2000), hiv-negatiivisista miehistä 20 prosentilla (18 % vuonna 2000). Suojaamatonta anaaliseksiä viimeisen vuoden aikana oli ollut hivpositiivisista miehistä 63 prosentilla vuonna 2004 (50 % vuonna 2000), hiv-negatiivisista miehistä 42 prosentilla niin vuonna 2000 kuin 13

14 2004. Tämän tutkimuksen mukaan hiv-positiivisilla miehillä oli siis merkittävästi enemmän riskikäyttäytymistä kuin hiv-negatiivisilla. Australialaisen tutkimuksen mukaan hivin insidenssi eli ilmaantuvuus homomiehillä Sydneyssä oli noin 1 %. Uusilla hiv-tartunnoilla todettiin olevan voimakas yhteys peräsuolesta todettuun tippuriin. Suurin osa näistä tippuritapauksista oli oireettomia. Myös anaaliseudun visvasyylillä oli yhteys uusien hiv-tartuntojen syntymiseen. Tukholmassa Venhälsan-klinikalla on todettu MSMryhmässä voimakas yhteys hivin ja kupan välillä. Siellä vuoden 2000 jälkeen todetuista kuppatartunnoista 31 % oli ollut hiv-positiivisilla miehillä. Vuonna 2005 siellä diagnosoitiin 26 prosentilla samalla kertaa kuin hiv myös joku muu seksiteitse tarttuva tauti. Näiden tutkimusten mukaan usein oireettomina peräsuolessa esiintyvät seksitaudit voivat olla tärkeä hiv-tartunnan syntymistä edesauttava tekijä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana metamfetamiinia tai amfetamiinia oli käyttänyt 24 % hiv-positiivisista MSMryhmään kuuluvista miehistä ja 12 % hiv-negatiivisista tai testaamattomista. Saman tutkimuksen mukaan metamfetamiinin ja amfetamiinin käyttäjillä oli ollut viimeisimmässä seksitilanteessa ei-käyttäjiin verrattuna selvästi useammin suojaamatonta anaaliseksiä eri tai tuntemattoman hiv-statuksen omaavan miehen kanssa. Kanadalaisessa tutkimuksessa on saatu samansuuntaisia tuloksia, ja siinä myös todettiin, että metamfetamiinia käyttävät käyttivät todennäköisemmin myös kokaiinia, ekstaasia, amfetamiinia tai ketamiinia. Thaimaassa tehdyn tutkimuksen mukaan seksiin toisen miehen kanssa oli joskus pakotettu 18 % vastaajista. Heistä yli kahdella kolmasosalla seksiin pakottamista oli tapahtunut useammin kuin kerran. Ensimmäinen seksiin pakottaminen oli tapahtunut keskimäärin 17-vuotiaana. Myös Uudessa Seelannissa tehdyn tutkimuksen mukaan MSM-ryhmään kuuluvat miehet joutuvat seksuaalisen väkivallan uhreiksi huomattavasti useammin kuin muut miehet. Australialaisessa Staying Negative -kampanjassa hiv-prevention eli ennaltaehkäisyn kolmesta perustekijästä (tiedot, motivaatio, taidot) painopisteeksi valittiin motivaatio, eli siinä pyrittiin mainonnan ja sosiaalisen markkinoinnin keinoja hyödyntäen vahvistamaan hiv-negatiivisten MSM-ryhmään kuuluvien miesten motivaatiota pysyä hiv-negatiivisina. Kampanjassa korostettiin enemmän hiv-negatiivisuuden etuja ja arvoa kuin hiv-positiivisuuden huonoja puolia. Lehti-ilmoituksissa, mainostauluilla, postikorteissa ja muissa materiaaleissa oli hivnegatiivisten miesten nimiä ja kuvia yhdistettyinä lyhyihin viesteihin. Kampanjan nettisivuilla oli näiden miesten kertomia henkilökohtaisia tarinoita omasta seksuaalihistoriastaan. Tarinoiden kautta nostettiin esiin niitä tekijöitä, jotka heidän kohdallaan ovat vahvistaneet omia päätöksentekoprosesseja ja strategioita, jotka ovat mahdollistaneet hiv-negatiivisena säilymisen. Toisaalta tarinoiden kautta nousi esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaarantavat hiv-negatiivisena säilymistä kuten päihteiden käyttö, masennus ja väärät käsitykset. Kampanjasta saatujen kokemusten mukaan hiv-negatiivisuuden mainostaminen ei välttämättä leimaa hiv-positiivisia homomiehiä vaan pikemminkin se luo diskursiivisen tilan, jossa on mahdollisuus ilmaista ja reflektoida niitä moninaisia elämänkokemuksia, joita hiv/aids-epidemiaan MSM-ryhmässä liittyy. Miehistä, jotka käyttävät internetiä hakiessaan seksiä miesten kanssa (taas yksi uusi lyhenne, MISM) 67 prosentilla oli amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ollut suojaamatonta anaaliseksiä viimeisen vuoden aikana. Tästä MISM-ryhmästä 15 % hakee seksikumppaneita ainoastaan netin kautta. Konferenssissa esiteltiin joitakin erilaisia interaktiivisia nettisivustoja, joiden kehittelyssä on pyritty yhdistämään tietokoneiden teknologinen kehitys, virtuaalitodellisuus, e-oppiminen ja seksuaaliterveysteoriat. Amerikkalainen esimerkiksi on nuorille homo- ja bimiehille suunnattu sivusto, jossa animoitujen hahmojen avulla jaetaan tietoa ja pannaan kävijä ratkomaan riskeihin liittyviä ongelmia erilaisissa todellisuuspohjaisissa tilanteissa. Hollantilaisella -sivustolla virtuaalihahmot ohjaavat kävijän läpi sivuston ja antavat palautetta kävijän antamista vastauksista. Sivustolla käyneistä 57 prosentilla oli viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut seksiä netin kautta tapaamansa satunnaisen kumppanin kanssa. Heistä 66 prosentilla oli ollut ko. ajanjaksona anaaliseksiä, ja heistä 36 prosentilla suojaamatonta anaaliseksiä. Sivustolla kerran käyneitä pyydettiin kolmen kuukauden kuluttua vastaamaan samoihin kysymyksiin uudelleen. Havaittiin, että niillä miehillä, joilla oli ollut suojaamatonta 14

15 anaaliseksiä ensimmäisellä käyntikerralla, suojaamattoman seksin määrä toisella käyntikerralla oli laskenut. Tähän interventioon osallistujista 93 % piti hyvänä ajatuksena sitä, että chatpalstalla olisi jokin merkki, jolla voisi viestittää haluaan turvalliseen seksiin. Toisenlaista lähestymistapaa netin käyttöön käsiteltiin tutkimuksessa, jossa tutkittiin MSMpartnerinhakunettisivustojen käyttöä tilanteessa, jossa terveysalan ammattilainen ottaisi netin kautta yhteyttä sellaisten anonyyminä pysyvien miesten seksikumppaneihin, joilla on todettu jokin seksiteitse tarttuva tauti. Tähän tutkimukseen osallistuneista 20 % oli hiv-positiivisia. Kuppa oli joskus ollut 12 prosentilla, tippuri 26 prosentilla ja klamydia 15 prosentilla. Hiv-positiivisilla oli ollut enemmän muita seksiteitse tarttuvia tauteja. Vastaajista 81 % hyväksyisi sen, että he saisivat netin kautta tiedon siitä, että heillä on ollut mahdollisuus saada joku seksitauti. 82 % olisi valmis ottamaan vastaan tietoa testausmahdollisuuksista ja 78 % muuta ko. tautiin liittyvää tietoa. 70 % vastaajista olisi valmis käyttämään kyseisenlaista palvelua, jos heillä todettaisiin jokin seksiteitse tarttuva tauti. Yhdysvalloissa on tutkittu vuotiaiden nuorten seksikäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia vuosien 1991 ja 2005 välillä. Niiden nuorten, jotka olivat olleet yhdynnässä, määrä laski tuona ajanjaksona 54 prosentista 47 prosenttiin. Niiden nuorten, joilla oli ollut enemmän kuin yksi seksikumppani, määrä laski 19 prosentista 14 prosenttiin. Niiden seksuaalisesti aktiivisten nuorten, jotka olivat käyttäneet kondomia, määrä taas nousi 46 prosentista 63 prosenttiin. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa vuotiaista heteroseksuaalisista nuorista oli joskus ollut anaaliyhdynnässä. Nuorista 38 % kertoi, että viimeisimmässä anaaliyhdynnässä oli käytetty kondomia (naisista 22 % ja miehistä 47 %). Anaaliyhdynnässä olleista nuorista harvempi oli käyttänyt kondomia viimeisimmässä emätinyhdynnässä (45 % vs 52 %). New Yorkissa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorisokulttuurin erilaiset muodot vaikuttavat myös nuorten seksikäyttäytymiseen ja varsinkin maskuliinisuuden määrittelemiseen. Tutkimuksen mukaan hiphop-kulttuuriin liittyi emätinyhdyntä ja suuseksi muttei anaaliyhdyntä. Toisaalta uskonnollisiin ja urheiluun liittyviin nuorisokulttuureihin näytti liittyvän enemmän anaaliyhdyntäkokemuksia. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosalla hiv-positiivista oli ollut seksuaalisia toimintahäiriöitä viimeisen kuukauden aikana. Seksuaalisia toimintahäiriöitä oli useammin niillä, jotka kertoivat kokeneensa hiviin liittyvää syrjintää ystäviensä ja/tai seksikumppaniensa taholta sekä niillä, jotka kärsivät lipodystrofiasta tai voimakkaista hiv-tartuntaan liittyvistä oireista. Toimintahäiriöitä oli enemmän myös homomiehillä kuin heteroilla ja sellaisilla henkilöillä, joilla oli ylipäätään negatiiviset käsitykset hivistä ja sen hoidosta. Kanadalaisille nuorille hiv-positiivisille on luotu yhteistyössä nuorten itsensä kanssa oma sivusto Saatujen kokemusten mukaan kaikki nuoret olivat kiinnostuneita kuulemaan toisten positiivisten nuorten tarinoita vuotiaat olivat kiinnostuneimpia interaktiivisista peleistä, tietokilpailuista ja chatistä vuotiaat halusivat nopeita, helposti ymmärrettäviä vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiinsä ja tietoa nuorisoystävällisistä toimijoista. Konferenssissa nousi paljon esiin mikrobisidien kehitystyö, mm. Bill ja Melinda Gates avajaispuheessaan painottivat asian tärkeyttä. Tämän vuoden lopulla on odotettavissa tuloksia laajoista mikrobisidikokeista. Yllättävän paljon ja yllättävän kritiikittömästi konferenssissa puhuttiin myös miesten ympärileikkauksesta yhtenä keinona vähentää uusia hiv-tartuntoja. Tutkimuksissa on saatu tuloksia, että miehen ympärileikkaus voi jonkin verran pienentää riskiä saada hiv-tartunta, mutta se ei missään tapauksessa ole kondomiin verrattava hivin ehkäisykeino. Ympärileikkaukseen preventiokeinona liittyvät vakavat eettiset ongelmat nousivat esiin oikeastaan vain joissakin MSM-teemaan liittyvissä alustuksissa ja puheenvuoroissa. Matti Hyvönen tekee Aids-tukikeskusksessa Miesten kesken turvallisesti -työtä, jonka kohderyhmänä ovat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Tavoitteena on mm. tarjota miehille luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa seksiin liittyvää tietoa sekä luoda myönteisiä asenteita kondomin käyttöä kohtaan. 15

16 Yksityisten hammaslääkärien kieltäytyminen hiv-tartunnan kantajien hoitamisesta Positiiviset ry:n internetsivujen keskustelupalstalla on ollut runsaasti kannanottoja siitä, etteivät hiv-positiiviset pääse hoitoon yksityisille hammaslääkäreille tartuntansa takia. Lisäksi on kerrottu, että mikäli hoitoon on kuitenkin päässyt, on potilailta peritty lisämaksuja ylimääräisiin suojausjärjestelyihin perustuen. Samaa asiaa on tiedusteltu useasti myös yhdistyksen toimistolta puhelimitse. Positiiviset ry:n hoidonseurantaryhmä on ollut yhteydessä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja saanut seuraavan vastauksen. Hoidon asianmukaisuus ja saatavuus Perustuslain 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 :n 1 momentin mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämä terveyden- ja sairaanhoito niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus edellä mainitun lain 3 :n 2 momentin mukaan laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon, ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 6 kieltää syrjimisen iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henki- löön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 22 :n mukaan hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 :ssä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilön ammattieettisistä velvollisuuksista. Säännöksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä tulee olla terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimyksiensä lievittäminen. Hänen on sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänellä on velvollisuus ottaa huomioon mitä potilaan oikeuksista säädetään. Lisäksi säädetään, että ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Palvelujen järjestämisvelvollisuudesta Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Säännös edellyttää, että julkinen valta turvaa palvelujen saatavuuden. Perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan jokaiselle oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Säännöksen huolenpidolla tarkoitetaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja. 16

17 Lainsäädännön mukaan palveluiden järjestämisvastuu on pääosin kunnilla ja kuntayhtymillä. Terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu kuntien ensisijaisiin tehtäviin. Kunnan ja kuntayhtymien järjestämisvelvollisuudesta on säädetty terveydenhuollon erityislainsäädännössä, erityisesti kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989). Julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden sisältö ja laajuus määritellään pääasiassa kansanterveyslain 14 ja 15 :ssä sekä erikoissairaanhoitolain 1, 3, 10, 30 ja 31 :ssä. Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/ 1992) mukaisesti osoitettava voimavaroja niihin palveluihin, joita sen on lain mukaan järjestettävä, mutta sillä on harkintavalta siinä, mihin se voimavaransa kohdentaa, kuitenkaan rikkomatta perustuslain yhdenvertaisuusvaatimusta. Kunta voi myös päättää, miten se palvelut järjestää. Se voi edellä mainitun lain 4 :n perusteella tuottaa ne itse tai yhdessä muiden kanssa tai ostamalla niitä muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kannanotto ta ei voi asettaa eri asemaan hänen sairautensa perusteella, ja potilaalla on oikeus saada ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämä hoito. Potilaan terveydentilasta johtuvan hoidon tarpeen arviointi pitää perustua lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattieettisenä velvollisuutena on antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Kunnan pitää järjestää kiireellinen suun terveydenhuolto potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kunta vastaa suun terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Yksityinen sektori täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Potilaalla on kuitenkin oikeus valita, käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä palveluita. Hammaslääkäri on velvollinen kaikkien potilaiden kohdalla noudattamaan ajanmukaisia vastaanoton hygieniakäytäntöjä. Suojaustoimenpiteiden tulee olla aina asianmukaiset ja riittävät, huomioon ottaen myös se mahdollisuus, että potilaalla on tarttuva infektiosairaus. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ei ole toimivaltainen hoidon kustannuksiin liittyvissä kysymyksissä eikä siten ota kantaa suojaustoimenpiteistä perittäviin asiakasmaksuihin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsoo edellä mainittujen säännösten perusteella, että hammaslääkäri ei voi kieltäytyä hoitamasta hivpotilasta hänen sairautensa perusteella. Potilas- 17

18 Maailman Aids-päivä Kemissä vietettiin ensimmäistä kertaa Maailman Aids-päivää Timo Sokura, Teatterinjohtaja, ex-järjestöpäällikkö Mukana pienimuotoisen tapahtuman järjestelyissä olivat Plan Suomi säätiö ja Kemin kaupunginteatteri. Aloite päivän huomioimisesta tuli Plan Suomi säätiön vapaaehtoistyöntekijä Mira Sailiolta, joka myös työskentelee kaupunginteatterin eteisvahtimestarina. Perjantaina, tapahtuma Kemin kulttuurikeskuksessa alkoi klo 17 ja päättyi Maria Blomin Takaisin maalle esityksen päättyessä klo 21. Ennen esityksen alkua Plan Suomi säätiön Helena Kinnunen ja teatterinjohtaja Timo Sokura kertoivat näyttämöllä yleisölle, mistä päivän vietossa oli kysymys. Aulassa jaettavana oli Plan Suomi säätiön ja Positiiviset ry:n materiaalia sekä keräyslippaita. Teatterin naulakko- ja ravintolahenkilökunta oli sonnustautunut punaisin nauhoin tapahtuman johdosta. Esityksen väliajalla ja loputtua jaettiin Red Ribbon pinssejä ja muuta materiaalia kiinnostuneille. Esityksen päätyttyä näyttelijä Satu Tala pyrähti aulaan esiintymispuvussaan ja pysäytti keräyslippaan kanssa yleisön vielä ulko-ovella tyhjentämään taskunsa. Kysyessäni syytä Satu Talan mukaantuloon, sain kuulla, että Olen luonteeltani peruspartiolainen eli aina innolla mukana yhteisissä toiminnoissa! Hiv-epidemia on sen kokoluokan asia, että sen vastaisessa taistelussa täytyy olla mukana. Lipaskeräyksiä onkin nykyään paljon ja usein osaamme sujuvasti kävellä kerääjien ohi, mutta muutama katsoja antoi setelinkin lippaaseen, josta olin iloinen. Jokin aika sitten aids tuntui mahdottomalta kriisiltä, mutta rahaa kasaamalla ja sairastuneita tukemalla saadaan aidskin voitettua niin kuin isorokko aikoinaan. Ensi vuonna järjestäjät suunnittelevat vielä näkyvämmän tapahtuman järjestämistä. Plan Suomi säätiön Helena Kinnunen ja Pauliina Rajaniemi sekä teatterinjohtaja Timo Sokura. Maailman aids-päivän kynttilätapahtuma Helsingissä Senaatintorilla. Positiiviset ry kiittää kaikkia mukanaolleita! 18

19 Miten ehkäistä aidsia Afrikassa ja mitä suomalaisilla nuorilla on siihen tarjottavaa? Mariika Ådahl, Plan Suomi Seitsemän afrikkalaista nuorta saapui Ugandasta, Keniasta ja Etiopiasta kahden viikon vierailulle vaihtamaan kokemuksia aids-työstä ja tietoisuudesta. Nuoret vierailivat välisenä aikana Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Plan Suomen työn keskiössä on herättää keskustelua aidsin vaikutuksista lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kansainvälinen hiv/aids -hanke onkin vauhdittanut Pohjoismaiden ja Afrikan välistä vuoropuhelua, lisännyt kansainvälisyyskasvatusta ja tuonut siihen afrikkalaisen elämänkokemuksen ja asiantuntemuksen. Nuorten vierailu toteutettiin yhdessä afrikkalaisen Haci-järjestön (Hope for African Children Initiative) kanssa ja siihen osallistui myös nuoria muista pohjoismaista. Suomen ulkoministeriö tuki hanketta. Stadian ammattikorkeakoulu oli mukana hankkeessa ja piti yllä blogia, joka on nähtävissä osoitteessa planworkshops.blogspot.com. Lisätietoa Plan Suomen hiv/aids-työstä löytyy myös Nuoret esittivät kolmen edellisen päivän työpajojen sisällön täydelle salille Gloriassa. Koko esityksen kantavana teemana oli Silence kills - start talking. Musiikki-, draama-, radio-, ja sarjakuvatyöpajan yhdistelmä höystettynä tietovisalla ja osallistuvalla yleisöllä teki esityksestä upean. Nuorten omat ajatukset tulivat hienosti esille. Kuva: Jani Toom Afrikkalaiset vieraat ja Planin lastenhallituksen edustajat kävivät Senaatintorilla Positiiviset ry:n kynttilätapahtumassa sytyttämässä kynttilöitä solidaarisuudesta hiv-tartunnan saaneita kohtaan. Kuva: Mika Välitalo Työpajoihin osallistuvat nuoret vierailivat Aidstukikeskuksessa Corinnen ja Batulon vieraina. Vaikka pitkä päivä oli verottanut osan voimista, parituntinen tapaaminen kirvoitti paljon keskustelua eri maiden hiv-tilanteesta, yleisestä ilmapiiristä ja eri tavoista käsitellä asiaa. Varsinkin hivtartuntojen yleisyys Suomen naapurimaissa hätkähdytti nuoria maailmalta. Kuva: Mika Välitalo 19

20 Jouluksi kotiin Lauantailounaalla viime vuonna paloi toimiston pienellä pöydällä kynttilä. Se valaisi kuvaa ja lyhyttä tekstiä, joka on painettu myös tämän sivun reunaan. Tunnelma oli surumielinen ja haikea. Monia vuosia joukossamme vaikuttanut ihminen persoonallisuus - oli kuollut pari päivää aikaisemmin. Tunsin Reijon mielestäni hyvin, kuten monet meistä, mutta en tiennyt kuitenkaan hänestä juuri mitään. Hän oli se isä, jota oli vaikea ajatella ilman poikaa ja muutaman viime vuoden aikana myös ilman koiraa. Minä en oikeastaan koskaan kyennyt ajattelemaan Reijoa ilman Jumalaa. Se tuntui joskus jopa ärsyttävältä. Nyt tuo tunne hävettää. Kun tavallaan läheiseksi tullut ihminen kuolee, alkaa melkein automaattisesti ajatella omaa kuolemaansa. Kenties se kuuluu tähän ikään. Kuoleman aktiivista ajattelemista kuitenkin välttelen. Meille - tartunnan saaneille - ei kuoleminen enää ole viruksen vääjäämätön kylkiäinen. Kaikenlaisia vaivoja, sairauksia ja vaikeuksia se tuo yhä tullessaan, mutta muistokynttilöitä poltellaan harvakseltaan. Moni vanhemman polven positiivinen on saanut rakentaa koko elämänsä uuteen kuosiin ja valmistautua pikaisen kuolemisen sijasta pitkään jatkuvaan, jokseenkin terveenä elämiseen. Taivaalliseen rauhaan yllättäen kutsuttu Reijo sai tuon ihmeellisen ja vaivalloisen uudisrakentamisen vaiheita myös kokea. Arvattavasti hän joutui urakoimaan useitakin kertoja. Reijo ei kaihtanut kuoleman ajattelemista, vaikka hänen elämänhalunsa oli voimakas. Syvän kristillisen vakaumuksensa mukaisesti hän valmistautui ahkerasti taivaan tielle ja valmisteli sitä rukouksen miehenä mielellään myös muille. Hän tunsi heikkoutensa ja harha-askeleiksi kokemansa vaiheet, pyrki korjaamaan kurssiaan eikä lannistunut. Reijo oli rohkea uskossaan. Esirukouspyyntö ja yhteinen rukous ystävän kanssa julkisesti, raavaiden telakkamiesten keskellä, vaatii melkoisen sielunhädän lisäksi tavattoman annoksen rohkeutta. Tunnollisena ja auttavaisena ihmisenä hän ei pyrkinyt lannistamaan toisiakaan. Mieluummin hän tuki, rohkaisi ja noudatti omalla tavallaan sisäistämäänsä lähetyskäskyä. Kaikkia hänen tyylinsä ei miellyttänyt, mutta ei se Reijo Kyöstilä varmasti kenenkään elämää pahentanut. Erilaisia tyylejä nyt vaan sattuu olemaan saman verran kuin meitä ihmisiä. Vakavasta valmistautumisesta kertoo Reijon viimeinen merkintä pieneen päiväkirjaansa, johon hän ajoittain merkitsi muistiin tärkeitä asioitaan. Tämän lauseen hän on läheistensä mukaan kirjoittanut samana aamuna, kun valmistautui töihin lähtöön, mutta menehtyikin äkillisesti laajaan sydäninfarktiin: Kohta alkavat autuaat, suuret Karitsan häät. Reijossa eli voimakkaasti kaksi puolta: maallinen kuva ja taivaallinen kuva. Läheinen ystävä ja entinen työtoveri muisteli, että nuo kuvat taistelivat aika tavalla, kunnes taivaallinen kuva nyt lopullisesti kirkastui ja lähti taivaaseen. Maallinen kuva jäi tänne maan päälle. Siunauksen toimittanut Saalem-seurakunnan pastori Mauri Venemies aloitti lämminhenkisen siunauspuheensa lainauksella Paavalin kirjeestä roomalaisille: Ratkaisevaa ei ole se, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa. Reijo tosin tahtoi ja ehti paljon ja halusi myös selvittää välit lähimmäistensä kanssa. Tärkeintä hänelle kuitenkin oli varmuus armosta, minkä eteen hän eläessään näki vaivaa, erityisesti tultuaan uskoon 26-vuotiaana. Harhateilleen hän ei jäänyt, vaan palasi aina takaisin armopöydän äärelle. Kaikella on aikansa, niin itkulla kuin naurullakin. Nyt oli Reijon aika pukeutua tavoittelemaansa vanhurskauden seppeleeseen. Saattopäivänä taivaalta laskeutui suttuisen maan verhoksi valkoinen lumivaippa. 20

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot