44 HAILUODON KUNTA Perusturvalautakunta Kokouspöytäkirja 6/2011. Otsikko sivu. 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 46

Transkriptio

1 44 KOKOUSAIKA Tiistai klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, johtokeskus Käsitelyt asiat: Otsikko sivu 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus valinta Perusturvan ajankohtaiskatsaus Lautakunnan jäsenten esittämät kysymykset Säännöllisen kotihoidon asiakasmaksun muuttaminen aikaperusteiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut , Liite Omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja omaishoitajan vapaan järjestäminen alkaen, Liite Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankkeeseen osallistuminen Sopimus terveydenhuollon ostopalveluista alkaen / Suomen Terveystalo, Liite Sopimus terveydenhuollon ostopalveluista vuodelle 2012 / Oulun Seudun 57 Kuntoutussairaala Oy. Liite 4 68 Seudullinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Perusturvan ostopalvelusopimukset 2012, Liite Asiakastyytyväisyyskysely 2011 / Terveyskeskus, Liite Viranhaltijapäätökset Ilmoitukset Muut asiat 66

2 45 KOKOUSAIKA Tiistai klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, johtokeskus SAAPUVILLA OLLEET Puheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kunnanhallituksen pj Kunnanhallituksen vpj Kunnanjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Asiantuntija Asiantuntija Raili Louhimaa Minna Maikkola Matti Kalaja Leo Sauvola Teija Siekkinen Oiva Tanskanen Raija Tuhkanen Lauri Suomela poissa Paavo Isola Ari Nurkkala Paikalla klo Soile Larivaara Tuula Vuotikka Sinikka Sipola Paikalla klo , saapui 60 käsittelyn aikana Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Hailuodon kunnanvirasto Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leo Sauvola Teija Siekkinen PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Raili Louhimaa Puheenjohtaja Tarkastusaika Allekirjoitukset Leo Sauvola Soile Larivaara Pöytäkirjanpitäjä Teija Siekkinen

3 46 KOKOUKSEN LAILLISUUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Perusturvaltk 58 Kunnan hallintosäännön 48 mukaan kokouskutsun antaa lautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Jäsenten lisäksi läsnäoloja puheoikeus on kunnan hallintosäännön 54 mukaan lautakunnan kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla ja lautakunnan kokouksessa osastopäälliköllä. Valtuuston päätöksen mukaan läsnäolo- ja puheoikeus kunnan eri toimielinten kokouksissa on myös kunnanhallituksen varapuheenjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Lautakunta päätti kokouksessaan 39 :ssä noudattaa entistä käytäntöä ja velvoittaa perusturvan vastuualueiden esimiehet (vastaava lääkäri, vanhustyön johtaja ja hammaslääkäri) osallistumaan lautakunnan kokouksiin vastuualueen asioita käsiteltäessä. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet lautakunnan jäsenistä on paikalla. Hallintosäännön 55 :n mukaan asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän esitys on käsittelyn pohjana. Perusturvalautakunnan esittelijänä toimii perusturvajohtaja. Lautakunta toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä hyväksyy kokouksen asialistan. Hyväksyttiin.

4 47 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Perusturvaltk 59 Valtuuston työjärjestyksen 47 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Samaa käytäntöä sovelletaan lautakunnissa lautakunnan jäseniin. Pöytäkirjantarkastajille ilmoitetaan pöytäkirjan valmistumisesta puhelimitse. Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leo Sauvola ja Teija Siekkinen.

5 48 PERUSTURVAN AJANKOHTAISKATSAUS Perusturvaltk 60 Vastuualueitten esimiehet ja perusturvajohtaja kertovat ajankohtaisasioista. - talousarvion toteutuma - KanTa-hanke - Perusterveydenhuollon yksikön perustaminen - Merkitään tiedoksi kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus Sote- (Lakeus_) yhteistoiminta-alueen suunnittelun päättymisestä tuloksettomana, terveiset valtiovallalta kuntien tilanteeseen liittyen, katsaus ambulanssitoiminnan tulevaisuuteen, punkkirokotusasiaan, apteekkitoimintaan, joka siirtyy pois nykyisestä toimipaikasta K- Marjakkaaseen lähtien; ja perusterveydenhuollon yksikön perustamisen liittyviä näkökohtia. Perusturvajohtaja esitteli talousarvion toteutuman 1-11/2011: toimintakate (77,4%) Keskusteltiin lyhyesti Kansallisen terveysarkisto hankkeen (KanTa) tulosta kuntiin ja sen vaatimista muutoksista ; asiaan palataan tuonnenpana kun asia etenee. Vastaava hammaslääkäri kertoi suun terveydenhuollon tilanteesta. Merkittiin tiedoksi kunnanjohtajan, perusturvajohtajan ja vastaavan hammaslääkärin katsaukset.

6 49 LAUTAKUNNAN JÄSENTEN ESITTÄMÄT KYSYMYKSET Perusturvaltk 61 Lautakunnan jäsenet voivat esittää kysymyksiä. Merkitään tiedoksi esitetyt kysymykset. Ei kysymyksiä.

7 50 SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUN MUUTTAMINEN AIKAPERUSTEISEKSI Pertusturvaltk 62 Valmistelu: Vanhustyönjohtaja Tuula Vuotikka, , tuula.vuotikka at hailuoto.fi Asiakasmaksuasetuksen 3 :n perusteella jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kansanterveyslain (66/72) 14 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestetystä kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmä ehdottaa, että jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta voidaan periä palvelun määrän tunteina kuukaudessa, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kuukausimaksu. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28) Työryhmän mukaan kotihoidon kuukausimaksu perustuisi hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltyihin tunteihin. Käyntimääriin perustuva maksu ei olisi enää mahdollinen. Yksi käynti saattaa yhdellä asiakkaalla kestää tunnin ja toisella 15 minuuttia, joten tuntiperusteinen maksu on asiakkaiden näkökulmasta oikeudenmukainen, koska palvelusta maksetaan sen käytön mukaan. Maksupäätöstä ei voida tehdä niin, että korotettu maksu määrätään perittäväksi takautuvasti ( /1512 KHO 1994:A 22). Aikaperusteiseen maksukäytäntöön siirtyminen edellyttää kaikkien kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkistamista tammi-helmikuun 2012 aikana, joten uuteen maksukäytäntöön voidaan siirtyä aikaisintaan alkaen. Siihen saakka käytetään nykyistä käyntimaksutaulukkoa, jossa maksuprosentit ja tulorajat on korjattu valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisiksi. Vanhustyönjohtajan esitys: Säännöllisen kotihoidon asiakasmaksuja määriteltäessä käytetään tuntiperusteista kuukausimaksua alkaen. Perusturvalautakunta hyväksyy vanhustyönjohtaja Tuula Vuotikan esityksen, jonka mukaan säännöllisen kotihoidon asiakasmaksuja määriteltäessä käytetään tuntiperusteista kuukausimaksua alkaen. Hyväksyttiin.

8 51 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT ALKAEN Perusturvaltk 63 Valmistelu: Vastaava hammaslääkäri Sinikka Sipola , sinikka.sipola at hailuoto.fi ; vanhustyönjohtaja Tuula Vuotikka, ; tuula.vuotikka at hailuoto.fi ja perusturvajohtaja Soile Larivaara, p , soile.larivaara at hailuoto.fi. Indeksillä korotetut tasasuuruiset asiakasmaksut ja tulosidonnaisten maksujen tulorajat muuttuvat vuoden 2012 alusta. Maksulainsäädäntöön ei tässä vaiheessa ole tehty muita muutoksia. Asiakasmaksuasetuksen sanamuotoja on muutettu, mutta ne eivät merkitse sisällön muuttumista miltään osin. Asiakasmaksuasetuksessa säädettävät maksut muuttuvat 2012 voimaantulevan asetuksen (1147/2011) perusteella. Asiakasmaksulaissa säädettävät maksut muuttuvat sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen (1148/2011) perusteella. Kunnanhallitus edellyttää talousarvio-ohjeessaan, että kunnan harkinnassa olevat maksut tarkistetaan. Hailuodon kunnan hallintosäännön 24 :n mukaan perusturvalautakunta päättää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruuden valtuuston yleisohjeen huomioiden. Perusturvalautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista viimeksi Kiristyvä kuntatalous luo paineita hintojen korotuksille ja tämän vuoksi asiakasmaksujen indeksikorotukset on syytä ottaa käyttöön vuoden 2012 alusta. Asiakasmaksut muuttuvat indeksikorotusten myötä oheisen liitteen mukaisesti alkaen. LIITE 1 Perusturvalautakunta hyväksyy oheisen liitteen mukaiset asiakasmaksut. Maksut tulevat voimaan Hyväksyttiin.

9 52 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET, HOITOPALKKIOT JA OMAISHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN ALKAEN Pertusturvaltk 64 Valmistelu: vanhustyönjohtaja Tuula Vuotikka tuula.vuotikka at hailuoto.fi Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin on 1,291. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 364,35 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 728,69 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 3,03 prosentin korotusta vuoteen 2011 verrattuna. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden 3,03 prosentin korotus tehdään lukien myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. Vanhustyönjohtajan esitys: Omaishoidon tuen myöntämisperusteet alkaen hyväksytään liitteen mukaisina. Liite 2 Omaishoidon tuen hoitopalkkiot alkaen ovat: 1. maksuluokka /päivittäistä hoitoa ja palvelua saavat 365 euroa/kk 2. maksuluokka / jatkuvaa tukea ja palvelua saavat 441 euroa/kk 3. maksuluokka /erityistukea ja palvelua saavat 525 euroa/kk 4. erityismaksuluokka 723 euroa/kk Kun omaishoitajan lakisääteinen vapaa järjestetään omaishoidon sijaisjärjestelmän avulla, sijaishoitajalle maksetaan 70euroa/vuorokausi.

10 53 Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi (3vrk/kk, enintään 36vrk/vuosi) järjestetyistä palveluista peritään asiakasmaksua 10,60 /vrk. Harkinnanvaraisesta ympärivuorokautisesta vapaasta peritään asiakasmaksulain mukaiset ja perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Lautakunta hyväksyy vanhustyönjohtaja Tuula Vuotikan esityksen omaishoidon tuen myöntämisperusteista, hoitopalkkioista ja omaishoitajan vapaan järjestämisestä alkaen. Hyväksyttiin.

11 54 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI 2 HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN Perusturvaltk 65 Valmistelu: perusturvajohtaja Soile Larivaara, p , soile.larivaara at hailuoto.fi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain 1 mukaan kunnan perustehtävä ja siten jatkuvaa toimintaa. Toukokuussa 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki vahvistaa ja vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, toteutusta, seurantaa ja raportointia kunnissa. Voimassa olevat lait, kansanterveyslaki 14 mukaan lukien, asettavat kunnille merkittäviä kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä haasteita. Lait velvoittavat kuntia mm. kokoamaan hyvinvointitietoa eli tietoa, joka kuvaa kuntalaisten hyvinvointia ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä, asettamaan tietoon perustuvat, paikallisiin tarpeisiin vastaavat hyvinvointitavoitteet ja määrittelemään toimenpiteet, joilla tuetaan hyvinvointitavoitteiden saavuttamista (Terveydenhuoltolaki 12 ). Lisäksi kuntaa velvoitetaan seuraamaan ja raportoimaan väestöryhmittäin hyvinvointitietoa ja toteutettuja toimenpiteitä vuosittain sekä laajemmin kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen avulla (Terveydenhuoltolaki 12 ). Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2)-hanke jatkaa kehittämistyötä, jota on tehty kolmessa Kaste-ohjelmaan (STM 2011) kuuluneessa hankkeessa; Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS), Kanerva-KASTE ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeet. TerPSin keskeisimpänä tavoitteena on ollut kehittää Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kuntien sekä niiden muodostamien palvelualueiden hyvinvointijohtamista ja pysyviä hyvinvointirakenteita. Keskeisin innovaatio on ollut hyvinvointikertomuksen sähköistäminen. Nyt haettavana oleva Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hankekokonaisuus jakautuu kahteen hankekoriin, ehyte / Hyvinvointijohtaminen ja Toimintamallit ja kansalaisten osallisuus. Hankekorin ehyte / Hyvinvointijohtaminen keskeisimpänä tarkoituksena on jatkaa THL:n, STM:n sekä Terveempi Pohjois-Suomi -, Kanerva- KASTE- ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeiden tekemää työtä. Siinä keskitytään hyvinvointijohtamisen ja -rakenteiden kehittämiseen, käyttöönottoon, levittämiseen ja juurruttamiseen, palvelualueilla ja maakunnissa. Keskiössä on sähköinen hyvinvointikertomus ja sen kytkeminen hyvinvointirakenteiden toimintaan - johtamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat sekä maakunnalliset ja sairaanhoitopiirin kunnissa erityisvastuualueen toimijat (esim. tulevat perusterveydenhuollon yksiköt).

12 55 Hankekorin Toimintamallit ja kansalaisten osallisuus keskeisimpänä tarkoituksena on jatkaa Terveempi Pohjois-Suomi - ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeiden tekemää työtä eli kansalaisen osallisuutta ja hyvinvointia edistävien käytäntöjen kehittämistä, levittämistä ja juurruttamista. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat kansalaiset, sosiaalija terveysalan henkilöstö sekä muiden toimialojen henkilöstö. Kunnanjohtaja Ari Nurkkala on nimennyt HYTE työryhmään Hailuodon johtoryhmän jäsenet: Ari Nurkkala, Markku Maikkola, Soile Larivaara, Sisko Heikkinen, Hannu Haapala sekä Pauliina Tiiron ja Mari Palosaaren.. Jatkossa työryhmän vastuulla tulee olemaan terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen laatiminen vuosittain ja sen raportointi valtuustolle. Jotta väestöryhmittäinen hyvinvointitieto otettaisiin tulevaisuudessa entistä paremmin huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, on tarpeen kouluttaa myös luottamushenkilöitä ja viranhaltijajohtoa hyvinvointijohtamiseen. Osahankkeen tavoitteita ovat: - kunnassa on aktiivisesti toimiva, poikkihallinnollinen hyvinvointirakenne, - kunnan luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on hyvinvointijohtamisen osaamista, - kunnalla on riittävä verkostotuki poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen ja Hyte-työn toteuttamiseksi ja - kuntasuunnittelussa käytetään sähköistä työvälinettä, joka sisältää sähköisen hyvinvointikertomuksen lisäksi ennakoitujen vaikutusten arvioinnin (EVA) sekä kunnan toiminta- ja taloussuunnitelman. Mahdollisuudet osallistua laajemmin hankkeeseen ovat rajalliset, joten on perusteltua rajata osallistuminen yhteen hankekoriin Perusturvalautakunta hyväksyy osallistumisen Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankkeeseen ja siinä erityisesti ehyte / Hyvinvointijohtaminen osioon ja esittää sen edelleen kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin.

13 56 SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON OSTOPALVELUISTA / TERVEYSTALO ALKAEN Perusturvaltk 66 Valmistelu: perusturvajohtaja Soile Larivaara, p , soile.larivaara at hailuoto.fi. Hailuodon kunnalla on ollut sopimus ODL Terveys Oy:n kanssa lähtien. ODL Terveys Oy on yrityskaupan myötä siirtynyt Suomen Terveystalo Oy:n toiminnaksi. Terveystalo on tehnyt jatkosopimustarjoukset terveydenhuollon palveluista vuodelle Alustavat sopimusesitykset liitteenä. Liite 3 Perusturvalautakunta hyväksyy Suomen Terveystalo Oy:n sopimusesityksen mammografiaseulonnasta sekä sopimuksen, joka koskee yleislääkärivastaanottoja ja niihin liittyviä röntgen- ja muita radiologisia palveluja sekä laboratoriotutkimuksia. Sopimuksen tilaaja voi tilata perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja eikä sopimukseen sisälly määräostovelvoitetta. Liite 3 Sopimusesitys exitusten toteamisesta jätetään tarpeettomana hyväksymättä. Hyväksyttiin.

14 57 SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUODELLE 2012 / OULUN SEUDUN KUNTOUTUSSARAIRAALA Perusturvaltk 67 Valmistelu: perusturvajohtaja Soile Larivaara, p , soile.larivaara at hailuoto.fi. Hailuodon kunnalla on ollut sopimus vuodelle 2011 perusterveydenhuollon vuodeosastopalveluista Oulun Seudun Kuntoutussairaala Oy / Rokuan Terveys ja Kuntouttamissäätiön kanssa. Oulun Seudun Kuntoutussairaala on tehnyt jatkosopimustarjouksen vuodelle Tarjouksen mukaisesti Hailuodon kunnalle tarjotaan jatkohoitoa, pitkäaikaishoitoa, kuntoutusta, intervallihoitoa ja muuta erikseen sovittavaa yhteistoimintaa. Sopimusesitys liitteenä. Liite 4 Pitkäaikaishoidon tarve on ollut n. 730 vrk/ vuosi. Tämä hankinta ylittää kynnysarvon, mutta henkilöt, jotka palvelua tarvitsevat ovat olleet jo pitemmän aikaa Kuntoutussairaalassa ja siirto johonkin toiseen hoitopaikkaan aiheuttaisi heille kohtuutonta hämmennystä ja stressiä. Tilapäisesti olemme ostaneet Kuntoutussairaalasta katkaisuhoitoa ja kuntoutusta päihdepotilaille (kustannukset n /vuosi) ja esim. leikkauksen jälkeistä jatkohoitoa, ennen kuin siirtyminen joko Saarenkartanoon tai kotiin on ollut mahdollista. Jatkohoidosta aiheutuu vuositasolla noin euron kustannus. Perusturvalautakunta päättää jatkaa sopimusta Oulun Seudun Kuntoutussairaalan kanssa Sopimus kilpailutetaan vuoden 2012 aikana. Hyväksyttiin.

15 58 SEUDULLINEN LAPSI JA NUORISOPOLIITTINEN OHJELMA K.hall. 145 Oulun seutu ja sen kunnat ovat Seutuhallituksen ( ) ja Seutuvaltuuston ( ) päätöksillä valmistelemassa seudullista lapsija nuorisopoliittista ohjelmaa. Ohjelma suunnataan vuoteen Ohjelma keskittyy kuntien tehtäviin ja järjestämisvastuuseen sisältyvään toimintaan. Ohjelmatyötä työstetään osana STM:n rahoittamaan Kaste-ohjelmaa. Ohjelmatyön koordinoinnista vastaa Oulun seutu/tukeva 2 -hanke. TUKEVA 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää Oulun seudun osahankkeessa kolmea kokonaisuutta 1. hyvinvointiarviointijärjestelmä/laaja 4 vuotis terveystarkastus, 2. toimintatapojen juurtuminen ja 3. lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö. Ohjelmatoiminta on aikataulutettu ns. toimintakelloksi. Ohjelma-aikataulun mukaisesti ohjelma-asiakirjaluonnos on esitelty seudun päätöselimissä (1. ohjelmaluonnos Seutuhallitus 18.5 ja Seutuvaltuustossa 31.5 ja 2. ohjelmaluonnos, jossa on kuvattuna määritellyt kriittiset toimenpideohjelmat Seutuhallitus15.9). Ohjelma hyväksytään Seutuvaltuustossa maaliskuussa Luonnos pitää sisällään ohjelma-alueet (9 kpl, kuvataan lyhyesti alla) Ohjelma-alueet keskittävät huomion lapsen ja nuoren kehityksen niihin vaiheisiin, jolloin kunnan tulisi erityisesti varmistaa jatkuvuus. Valtaosa kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan voimavaroista käytetään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen muodostamaan kokonaisuuteen. Tulevaisuuden yhteiskunnassa oppiminen, koulutus ja ammattiin valmistautuminen ovat kuntajohdon näkökulmasta lasten ja nuoren hyvinvointikehityksen ydinprosesseja. 1) Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa: Raskauden alusta 3-4 vuoden ikään lapsi kasvaa ja kehittyy pääosin kotona vanhempien hoivassa. Lapsiperheiden tukeminen jo ennen kuin ongelmat näkyvät lapsen kehityksessä. 2) Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen: Neljännen ikävuodesta 9 vuoteen. Kodin rinnalle tulee aikaisempaa vahvempana muita kehitysyhteisöjä. Erityisiä haasteita ovat yksilölliset erot lasten kehityksessä ja kunnan järjestämän toiminnan jatkuvuus. 3) Perusopetuksesta toiselle asteelle: Tavoitteena tuottaa toiminnallinen kokonaisuus, joka alkaisi jo ennen murrosikää ja jatkuisi siihen saakka, että nuori on edennyt menestyksellisesti toisen asteen koulutukseen tai muuhun työhön valmentavaan toimintaan. 4) Nuoret aikuiset: Nuorisopolitiikka kattaa nuoret aikuiset 29. ikävuoteen saakka. Kunnan järjestämät universaalipalvelut kaikille lapsille ja

16 59 nuorille päättyvät oppivelvollisuuden päättyessä, nuorten aikuisten saama tuki ja palvelut ovat jopa hajanaisempia kuin lapsille järjestetyt. Palvelujen järjestämisen ohella kunta on myös usein nuorten aikuisten työnantaja, jolloin ajankohtainen haaste on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. 5) Kasvua osallistuvaan kansalaisuuteen: Ympäristön ja yhteisöjen havainnointi ja tulkinta ja niihin vaikuttamisen tietojen ja taitojen oppiminen. 6) Lapsiperhesuuntautunut yhdyskuntasuunnittelu: Yhdyskuntasuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota kunnan sisäiseen rakenteeseen ja pyrkiä estämään alueellista eriytymistä. Yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehittämisen ohella tähän tarvitaan myös lapsiperheiden tuen ja palvelujen mitoittamista asuinalueiden erityistarpeiden mukaan. 7) Paljon tukea tarvitsevien lapsiperheiden ohjelma-alue: kokoaa yhteen useita erilaisia ongelmia kuten esimerkiksi päihteet, mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet ja lapsiköyhyys. Yhdistävänä tekijänä on useiden erikoistuneiden palvelujen kasautuminen lapsiperheelle, jolloin tarvitaan erityisiä toimia tuen ja palvelujen kokoamiseksi tehokkaasti perheen tarpeisiin vastaavaksi kokonaisuudeksi. 8 ja 9)Toiminta- ja taloustiedon ja hyvinvointitiedon tuotanto: tuottaa uusien tavoitteiden ja toimintaohjelmien edellyttämää tietoa kuntajohtamiseen. Tavoitteena kerätä asiakastietojärjestelmistä sekä kirjanpidosta ajanmukaista tietoa ja analysoida se muotoon, jota voidaan hyödyntää toiminta- ja taloussuunnittelussa. Ohjelma-alueet kattavat kaiken lapsi- ja nuorisopoliittisen toiminnan. Lopullisen ohjelma-asiakirja, jossa on kirjattu seudulliset suositukset tuodaan kuntien ja seudulliseen päätöksentekoon suunnitellusti maaliskuussa Tämän jälkeen kuntakohtaiset työryhmät ryhtyvät työstämään kuntakohtaisia toimenpideohjelmia ja ohjelmiin toimintaohjeita. B-liite: - Ohjelma-asiakirja (luonnos) - Kuntatyöryhmän lausunto ohjelmaluonnoksesta Päätösehdotus, - Merkitään Lapsi- ja nuorisopoliittisen työn esittely ja materiaali tiedoksi - Päätetään laatia Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma-asiakirjan toimintaohjeineen vuoden 2012 aikana - Nimetään ohjelma-asiakirjan laatimisesta vastaavaksi vapaaaikasihteeri

17 60 Hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntatyöryhmän jäsen Kaisamarja Stöckell esitteli hanketta. Perusturvaltk 68 Perusturvalautakunnalle annetaan tiedoksi kunnanhallituksen päätös laatia seudullinen Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma-asiakirja toimintaohjeineen vuoden 2012 aikana. Vapaa-aikasihteeri on nimetty ohjelma-asiakirjan laatimisesta vastaavaksi. Merkitään tiedoksi. Hyväksyttiin.

18 61 PERUSTURVAN OSTOPALVELUSOPIMUKSET 2012 Perusturvaltk 69 Valmistelija: perusturvajohtaja Soile Larivaara, p , soile.larivaara at hailuoto.fi. Hailuodossa osa lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista hoidetaan ostopalveluina. Lautakunnalle esitetään tiedoksi voimassa olevat ostopalvelusopimukset Liite 5 Merkitään tiedoksi Hailuodon kunnan ostopalvelusopimukset. Hyväksyttiin. Lisäksi tarkistetaan kohdat 21) Peruskalliokodit Oy, 28) Suomen syöpäyhdistys, Patologian laboratorio, Oulu ja hankintasopimusten voimassa olo. Lisätään uudet sopimusasiat: Työnohjauksesta, mielenterveys-, puheterapeutin-, psykologi-, ja lääkäripalvelujen ostosopimukset. Listan lähetetään täydennysten ja tarkistuksen jälkeen tiedoksi lautakunnan jäsenille.

19 62 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V.2011 / TERVEYSKESKUS Pertusturvaltk 70 Valmistelu: vastaava hammaslääkäri Sinikka Sipola , sinikka.sipola at hailuoto.fi ; perusturvajohtaja Soile Larivaara , soile.larivaara at hailuoto.fi. Kesällä 2011 tehtiin asiakastyytyväisyyskysely terveyskeskuksen kaikilla osa-alueilla. Kyselykaavakkeena käytettiin THL kaavakkeita: Terveydenhuollon hoidon laatu: potilaan näkökulma. Mittarina käytettiin lomakkeita: Hammashoidon laatu, neuvolan hoidon laatu ja terveysaseman hoidon laatu. Kaavakkeen kysymykset kattoivat koko terveyskeskuksessa käynnin keskittyen asiakkaan hoitoon keskeisesti liittyviin tekijöihin: yhteydenotto terveysasemalle/neuvolaan/hammashoitolaan, ilmoittautuminen, erilaisiin vastaanottoihin lääkäri/sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/fysioterapeutti/laboratorio jne.) henkilökunnan käytökseen, tiedon saantiin, vuorovaikutukseen, viihtyisyyteen sekä hoidon arviointiin jälkeenpäin,. Lisäksi kysyttiin vastaajan taustatietoja. Mittari oli 6-asteinen: erinomainen (5), hyvä (4), kohtalainen (3), huono (2), erittäin huono (1), ei koske minua (0). Tarkoituksena oli mitata asiakkaiden/potilaiden mielipiteitä saamastaan hoidon laadusta, eikä henkilökunnalla ollut siksi lupa avustaa kaavakkeen täytössä. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin THL:n suosituksen mukaisesti sekavat potilaat, alle 12-vuotiaat yksin vastaanotolle tulleet ja ne, jotka olisivat tarvinneet apua lomakkeen täytössä, eikä heillä ollut saattajaa mukana. Pikkulasten puolesta vanhempi täytti kaavakkeen ja apua täyttämisessä tarvitsevan saattaja/omainen täytti kaavakkeen. Suositeltava otos olisi ollut 150 vastaajaa, Ajankohtaan sattui kuitenkin lomia ja ylimääräisiä pyhäpäiviä sekä sarja tms. hoidossa kävijöitä, joten vastaajien määrä ei yltänyt tavoitteisiin. Informaatiosta huolimatta vastaajat vastasivat vain kerran kyselyyn, vaikka olisivat voineet arvioida jokaisen käynnin erikseen. Kyselyn tarkoituksena on laadun parantaminen. Saatu aineisto koottiin THL:ssä suoriksi jakaumiksi ja prosenttiosuuksiksi, mutta se pitäisi vielä analysoida ja käyttää toiminnan suunnittelun ja laadun parantamisen pohjana. Samankaltaisia kyselyitä on tehty useissa terveyskeskuksissa, joten toiminnan laatua voidaan verrata valtakunnallisiin tuloksiin tai mahdollisesti toisiin samankaltaisiin organisaatioihin. Uusintamittaus tietyn ajan kuluttua kertoisi onko mahdollisten muutosten myötä hoidon laatu parantunut. Pääosin asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kehittämiskohteitakin kuitenkin kyselyn perusteella löytyy. Tuloksia ei ole käyty terveyskeskuksessa

20 63 yhdessä läpi, eikä niiden perusteella ole toistaiseksi tehty kehitys/laadun parantamissuunnitelmia. Kyselykaavaketta täyttöohjeineen jaettiin kuukauden ajan kaikille vastaanotolla käyneille asiakkaille, jotka täyttivät kaavakkeen heti käynnin jälkeen. Yli 12v lapset vastasivat kyselyyn itse, nuorempien lasten kyselykaavakkeen täyttivät vanhemmat. Kukin asiakas täytti kyselykaavakkeen vain kerran. Jotkut asiakkaat eivät halunneet vastata kyselyyn. Täytetyt kaavakkeet palautettiin suljettuun postilaatikkoon terveyskeskuksessa, mistä ne lajiteltiin lomakkeita lukematta osaalueittain tutkimuksen tekijälle lähetettäväksi. Suun terveydenhuollossa täytettyjä kaavakkeita palautettiin 90kpl/ 100 jaettua, terveyskeskuksen puolella lomakkeita oli jaettu 156 ja palautettu 103; neuvolassa jaettu 41 ja palautettu 33 ja fysioterapiassa (yhteenvedossa kohdassa muu vastaanotto) palautettu 9 täytettyä lomaketta. Liitteenä kyselykaavakkeet, vastausohje ja tilastot kirjallisesti ja graafisesti tarkempaa tutustumista varten suun terveydenhuollon osalta ja muilta osin yhteenveto tuloksista. Liite 6 Vertailuaineisto koostuu niiden organisaatioiden yhteistuloksesta, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana käyttäneet ko. lomaketta. Aineisto päivitetään kerran vuodessa. Suun terveydenhuolto Hailuodon hammashoitola sai hyvän palautteen kyselyssä. Asteikolla 0-10 tulokset olivat välillä 8,0-9,8. Vertailuaineistossa tulokset olivat välillä 7,8-9,7. Koko aineistossa yksi kohta :Kivun huomioiminen ja kivun lievitys sai alemmat pisteet kuin vertailuaineistossa. Tämä tärkeä viesti käsitellään huolellisesti hoitotiimissä ja muutetaan hoitokäytäntöjä, jotta kaikille asiakkaille voidaan tarjota riittävä kivunlievitys hoitotilanteessa. Perusturvajohtaja teki uuden esityksen. Merkitään tiedoksi suun terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Terveyskeskuksen muuta toimintaa eli vastaanotto-, neuvola- ja kuntoutustoimintaa koskevat tulokset käsitellään seuraavassa kokouksessa, mikäli liitteessä 6 olevat tulokset eivät riitä. Merkittiin tiedoksi suun terveydenhuollon sekä terveyskeskuksen toimintaa koskevat tulokset, jotka ovat kaikilta osin varsin hyvät. Seuraava asiakastyytyväisyyskysely tehdään myöhemmin sovittavana aikana. Tuloksista pyritään tiedottamaan kuntalaisille kuntatiedotteen yhteydessä.

21 64 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Perusturvaltk 71 Valmistelija: perusturvajohtaja Soile Larivaara, p soile.larivaara at hailuoto.fi Perusturvalautakunnan tietoon saatetaan seuraavat viranhaltijapäätökset: 1. Sopimus Oulunsalon Hammaslääkärikeskus Oy:n kanssa 2. Mielenterveyspalvelujen osto Team Powerilta 3. Puheterapian ostopalvelut 4. Työnohjaussopimus /Terveyskeskus ja kotisairaanhoito ja vanhuspalvelut Tietosuojavastaavan nimeäminen alkaen 6. Psykologipalvelujen osto /Jonna Brunnsteiner 7. Lääkäripalvelujen osto Doctoradvice Oy:ltä Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi viranhaltijapäätökset ja päättää, ettei ottokelpoisia päätöksiä oteta kuntalain 51 :n perusteella lautakunnan käsiteltäväksi. Hyväksyttiin.