3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Lukumäär Prosentt

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 31,78 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 960,59 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 18 62,07% 2. nainen 11 37,93% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 22 75,86% 2. naimaton 2 6,90% 3. muu (leski/eronnut) 5 17,24% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär Prosentt ä i 1 Kansa-/peruskoulu. 2 6,90% 2 Ammattikoulu/kurssi. 7 24,14% 3 Ylioppilas (ei ammattikoulutusta). 1 3,45% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto. 9 31,03% 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 1

2 Alempi 5 korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou. lu 3 10,34% 6 Ylempi korkeakoulututkinto. 7 24,14% 7 Muu, mikä. 0 0,00% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 2 6,90% 2. Ylempi toimihenkilö 2 6,90% 3. Alempi toimihenkilö 4 13,79% 4. Työntekijä 5 17,24% 5. Yrittäjä 5 17,24% 6. Maatalousyrittäjä 7 24,14% 7. Opiskelija 0 0,00% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 0 0,00% 9. Työtön/lomautettu 1 3,45% 10. Eläkeläinen 2 6,90% 11. Muu, mikä 1 3,45% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 7 24,14% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 0 0,00% 3. Valtio/ muu julkinen 2 6,90% 4. Järjestö/yhdistys 0 0,00% 5. Yritys 5 17,24% 6. Oma yritys/itse työllistynyt 11 37,93% 7. Ei työelämässä 2 6,90% 8. Muu, mikä 2 6,90% Sivu 2

3 Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 6 20,69% Kahden tai useamman aikuisen 2. talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen 3. talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai 4. useampia alaikäisiä lapsia 14 48,28% 8 27,59% 1 3,45% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 0 0,00% ,34% ,07% ,69% 5. Oikeisto 2 6,90% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 3,86) (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin Yhteensä tyytyväinen (Arvo: 5) 100 % Omaan tai perheenne 100 % Sivu 3

4 taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,59) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,17) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,69) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 2,69) Yhteensä 4 % 10 % 23 % 46 % 17 % 100 % 100 % 100 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 0 0,00% 2. Etelä-Suomen Sanomat 22 75,86% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 22 75,86% 4. Käytän vain internettiä 0 0,00% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Yhteensä 23 79,31% 13 44,83% 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin Erittäin vähän (Arvo: (Arvo: (Arvo: paljon Yhteensä (Arvo: 1) 2) 3) 4) (Arvo: 5) Lähin naapurusto (avg: 3,17) 100 % Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,48) 100 % Seurakunta (avg: 2,68) 100 % Asuinkunta tai % Sivu 4

5 kaupunki (avg: 3,57) Maakunta (avg: 2,96) 100 % Lääni (avg: 2,36) 100 % Suomi (avg: 4,21) 100 % Pohjola (avg: 3,19) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,43) 100 % Yhteensä 15 % 16 % 24 % 30 % 14 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 8 27,59% 2. Kyllä 21 72,41% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai 1. kantakaupungissa 3 10,34% Esikaupungissa, 2. lähiössä tai keskustan reuna-alueella 1 3,45% 3. Kylän keskustassa 2 6,90% 4. Haja-asutusalueella 23 79,31% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 8 27,59% ,59% ,69% ,34% 5. Erittäin epätodennäköistä 4 13,79% Yhteensä % Sivu 5

6 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa Päijät-Hämeen kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 7 24,14% ,24% ,03% ,24% 5. Erittäin hyvin 3 10,34% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin Erittäin hyvin Yhteensä huonosti (Arvo: (Arvo: (Arvo: (Arvo: 5) (Arvo: 1) 2) 3) 4) tuttu (avg: 3,90) 100 % turvallinen (avg: 4,21) 100 % tunnettu (avg: 2,79) 100 % läheinen (avg: 3,58) 100 % välittävä (avg: 3,04) 100 % auttava (avg: 3,22) 100 % yhteisöllinen (avg: 2,93) 100 % urheilullinen (avg: 3,33) 100 % kulttuurinen (avg: 3,00) 100 % avoin (avg: 2,41) 100 % Yhteensä 5 % 22 % 28 % 36 % 10 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Sivu 6

7 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 20 71,43% 2. Kyllä 8 28,57% Yhteensä % 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 14 50,00% 2. Kyllä 14 50,00% Yhteensä % 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 1 3,57% 2. Kyllä 27 96,43% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta ,00% 2. rakennuksista 8 28,57% 3. ihmisistä 11 39,29% 4. historiasta 10 35,71% 5. saavutuksista 2 7,14% 6. muusta, mistä 4 14,29% Yhteensä 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? Sivu 7

8 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. On 25 96,15% 2. Ei 1 3,85% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 0 0,00% ,00% ,00% ,00% 5. En koskaan 0 0,00% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 8 32,00% 2. Kotiseutuyhdistys 5 20,00% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) Liikunta- tai 4. urheiluseura 2 8,00% 8 32,00% 5. Kulttuurijärjestö 0 0,00% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö Poliittinen järjestö tai 7. puolue Tuottaja- tai 8. yrittäjäjärjestö 5 20,00% 7 28,00% 8 32,00% 9. Ammattiyhdistys tai ,00% Sivu 8

9 järjestö 10. Eläkeläisjärjestö 3 12,00% 11. Ympäristöjärjestö 1 4,00% 12. Vapaaehtoisjärjestö 4 16,00% 13. Maanpuolustusjärjestö 1 4,00% Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä Yhteensä 4 16,00% 3 12,00% 11 44,00% 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 21 75,00% 2. Ei 7 25,00% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 18 78,26% 2. Ei 5 21,74% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä ,00% 2. Ei 0 0,00% Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä Sivu 9

10 lauluja (avg: 1,48) 100 % tansseja (avg: 1,88) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,33) 100 % kuvataidetta (avg: 1,50) 100 % Yhteensä 46 % 54 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 8 27,59% 2. Ei 21 72,41% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 15 55,56% 2. Ei 12 44,44% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? 1. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Asialla ei ole minulle 1 100,00% merkitystä Yhteensä 1 100% 66. Tunnetteko Päijät-Hämeen maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 7 26,92% 2. En 19 73,08% Yhteensä % Sivu 10

11 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 7 vuotta 6 vuotta 45 vuotta 7 vuotta 51 vuotta 2 vuotta 18 vuotta 48 vuotta 66 vuotta 48 vuotta 17 vuotta 62 vuotta 30 Sivu 1

12 vuotta 49 vuotta 70 vuotta 45 vuotta 4 vuotta 12 vuotta 40 vuotta 46 vuotta 6 vuotta 48 vuotta 20 vuotta 23 vuotta 49 vuotta 33 vuotta 12 vuotta 54 vuotta 3,5 2. Minä vuonna olette syntynyt 1970 Sivu 2

13 Sivu 3

14 Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä varusmies 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä ks-yhdistyksen pj LUTU 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Orimattilan Sanomat Sivu 4

15 Orimattilan sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Puruvesi Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilansanomat OS Orimattilan sanomat orimattilan sanomat orimattilan sanomat Orimattilan sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Orimattilan Sanomat Sivu 5

16 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä HS Maaseudun Tulevaisuus HS, sunnuntai Helsingin Sanomat Åbo Underrättelser, HS Helsingin Sanomat HS helsingin sanomat Hesari HS HS Sunnuntai HS 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Kitee, Ilomantsi Mäntyharjussa, Sortavala Sivu 6

17 Sortavala, Jyväskylä molemmat luovutetun Karjalan Vahvialassa Lapinjärvi, Reisjärvi Cicago (USA), Parikkala Arjärvi, Elimäki, Vahviala Helsinki, Porvoo Vahviala (Karjala) Orimattila, Artjärvellä Molemmat vanhempani syntyivät Karjalan kannalsella; Äiti Kirvussa ja Isä Vahvialassa. Sippola ja Elimäki Artjärvellä ja ulkomailla. ja Viipurin maalaiskunta karjalaisia Äiti Hangossa, isä Valtimolla, Hollola Helsinki Sivu 7

18 Viipuri, Imatra Kirvu, Karvia Vantaa, Varpaisjärvi, Kotka 14. Mikä on syntymäkuntanne? Helsinki Helsinki Muurame Helsinki Nastola Helsinki Helsinki Sivu 8

19 Koijärvi Lahti Anjalankoski Ulkomaat artjärvi Hanko Helsinki Lahti Mäntsälä Järvenpää Loviisa 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Sivu 9

20 Espoo ja Artjärveä Lahti Artjärveä Sivu 10

21 artjärvi Helsinki Mäntsälä 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Espoossa lapsuus, Artjärvessä nykyinen kotipaikka Oma koti täällä. Syntynyt ja asunut Pääasioimis- ja työnhankinta-alue Minun tapauksessani ei ole muita vaihtoehtoja, koska olen asunut vain muutaman vuoden muualla. Maaseutu Pysyvä residenssi Sivu 11

22 Sijainti Olen asunut koko ikäni Artjärvellä ja viljellyt 1750-luvulta olevaa kotitilaa Maaseudun henki ja maatalousvaltaisuus Koti, perhe, työpaikka, ystävät Koko ikäni asuneena on kaikki jo tuttua ja turvallista. Kylän yhteishenki ja yhteisöllisyys tekevät kotiseudun tunnun. Luonto, erityisesti vesistö Kaunis luonto ja vapaus liikkua. Työpaikka on lähellä ja Artjärveltä saan lähes kaiken mitä tarvitsen. Harrastaminen on myös mahdollista Artjärvellä, kun meillä on hyvä liikuntahalli. maaseuu ja sosiaaliset yhteydet Tutut ihmiset täällä syntynyt,kasvanut,toimeentulo on maassa kiinni Olen kotiutunut tänne Koti, sukulaiset, harrastukset, historia Ympäristö, ihmiset ja kulttuuri Tuttuus ja turvallisuus Asuminen ja perhe Vanhempien koti Sukuni on asunut täällä ilmeisesti niin kauan kuin täällä on ollut asutusta. Suvun juuret, lapsuuden maisemat Sivu 12

23 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Nurkkakuntaisuus, kyräily Artjärveä leimaa mielestäni sama, mikä kaikkia pieniä, maaseutuvaltaisia kyliä; vanhoista asioista halutaan pitää kiinni, tyyliin "meillä on aina tehty näin", sisäänpäinlämpiävyys. Pienuus Itseensä sulkeutunut, näköalaton ja riitainen kunnallispolitiikka. Luulen, että pieni kunta on niin negatiivisessa kuin positiivisessakin mielessä sisäänpäin lämpiävä, asiat henkilöityvät ja henkilösuhteet merkitsevat todella paljon, myös päätöksenteossa. Kieli Pienuus, riitaisuus Ahdasmielinen keskustan terrorisoima kunta Meillä on kolme järveä, jotka ovat puhtaita ja luonto on silmiähivelevän kaunista ja hyvin hoidettua. Huomaa kauneuden, kun tulee kotikuntaan jostain kauempaa. Maatalousvaltaisuus Luontonsa puolesta erottuu lähikunnista, kolme järveä pienen kunnan alueella. Täällä sanotaan, että pitää varoa puheitaan sillä Artjärvellä kaikki ovat sukua keskenään. Jossain määrin asia on kyllä tosi. Omapäisyys, eristyneisyys, epäluuloisuus ja riitelyyn taipuvaisuus Meillä on kolme kaunista järveä; uusi koulu ja liikuntahalli. Maaseutumaisin nykyinen kuntapolitiikka mädättää koko artjärven Sivu 13

24 En tunne lähikuntia kovin hyvin, mutta on ainakin pienin. Pieni koko, suuri maatalousvaltaisuus, vähän teollista toimintaa. Itsepäisyys Maaseutumaisuus, luonto ja kunnan pienuus Kolme järveä Maatalousvaltaisuus, paljon ikäihmisiä Oma napa tärkein napa, sisäänpäin käänteinen. Kunnat yleensäkin "sisäänlämpiäviä". Siinä mielessä kunnat ovatkin samanlaisia. 23. Mikä on mielestänne Päijät-Hämeen menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Heinola taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Asikkala taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Lahti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti en osaa sanoa Lahti Sivu 14

25 sosiaalisesti/yhteisöllisesti en osaa sanoa taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski Lahti Sysmä taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala Hollola Nastola taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Heinola Sivu 15

26 taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti sysmä lahti hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola Lahti Heinola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Lahti Lahti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Hollola taloudellisesti - kulttuurisesti Orimattila sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Lahti kulttuurisesti Lahti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Muualta muuttaneena eipä ole Sivu 16

27 Tiedän sen, että Kunta on joskus kuulunut Suur-Hollolaan ja myös yhteen Iitin kunnan kanssa. Kylä Villikkala "Ne tulivat kaksi veljestä järveltä Elimäen Villikkalasta. Toinen pisti honkaan pussinsa toiselle puolen jokea, toinen toiselle. Toinen talo oli Jukonen, toinen Askola." ei ole Alue on ollut jonkinlaista rajaseutua (vakituinen asutus/metsäläiset tai suomenkieliset/ruotsinkieliset) mistä nimi Pyhä(eli raja)järvi - smaa tarkoittaa - kai -. on ollut aina vahva maatalouspitäjä, joka on rahoittanut joskus Orimattilaa ja Iittiäkin kuntien vaikeuksissa. Kaiketi eronnut/muodostettu Suur-Hollolasta. Vaakunassakin oleva linnanmäki liittyy historiaan, taisteltu, puolustettu? Myöhemmän ajan käräjäkivet myös siellä. Kuulunut Pernajaan. Ikäihmisten keskuudessa muistetaan, kunka heitäkin vielä vanhemmat osasivat ulkomuistista runomuotoisen kotiseutukuvauksen " on kiva kappeli...", mikä viittasi aikaan, jolloin oli Lapinjärven kappeliseurakunta. Kirkonseudulta kulki Lapinjärvelle suora ratsastuspolku, jota nimitettiin Papintieksi. Sellaisen tarinan olen kuullut, että kunnan nimi tulisi, siitä, että kunnan kolme järveä muodostavat auran mallisen kuvion. - On hiisitarinoita - Pyhäjärvessä asuu Hiisi, joka heittelee kiviä Artjärvelle. Kunnassa on suuria irtokiviä. Pitäjä on vanha Hollolan neljänneskunta. Siihen kuului lisäksi kyliä Iitistä ja Orimattilasta. Sivu 17

28 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? En osaa tähänkään sanoa Maanviljelys on tärkeää. Vanhuksista pitää pitää hyvää huolta. Kylällä täytyy olla peruspalvelut. Itsellisyys Epäilen, että tällaiset periaatteet ovat katoamassa. Tosin uskon edelleen, että kunnon kansalaisia, lähimmäisensä huomioon ottavia ihmisiä on enemmistö kuntalaisista, mutta liian usein itsekkäät ja oman edun tavoittelijat jyräävät muut alleen. Nurkkakuntaisuus Malmiharju päättää, muut kuuntelee Oman kunnan vanhusten perushoito ja oman dementiakodin ylläpito. Samoin kehitysvammaisten tämänhetkinen huolenpito on hoidettu hyvin. Hyvin järjestetty vanhusten hoito. Kauniin luonnon arvostaminen. Nykyiskulause: Aurinkoinen, mikä sitten on vain sitä tuomatta kunnalle tai kuntaalueelle mitään tulosta turvallinen, liikunnallinen, hyvä lapsiperheille Rehellisyys, ahkeruus ja yritteliäisyys. - Luonnonläheisyys, kotoista, perinteinen. Kaunis luonto, sen arvostus. Maaseutukunta. Harrastuskunta. Kunnan pienuus ja turvallinen ympäristö. Itsenäisyys Sivu 18

29 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? Edelleen vaikea sanoa Myrskylään ja Pukkilaan verrattuna Artjärvei on selkeästi vanhoillisempi, johtuen suuresta vanhusväestöstä. Orimattila keikkuu kaupungin ja kunnan välillä ja pyrkii voimakkaaseen kasvuun riskillä. Se on myös menettänyt maaseutumaisen identiteettinsä. Ehkä nämä puolet eivät erotu niin selvästi isommassa kunnassa. Järvimaisemat Ne ovat näkyvämmät Naapurit sopivat asioista Siten, että naapurikunnissa saatetaan saada aikaiseksi sentään +-0 -tulosta Artjärven pelkän taantuman vastapainoksi. en tiedä naapurikuntien arvoja - Esim. eivät lainkaan Myrskylä/Iitti. Lapinjärvi oli ruotsinkielinen. Orimattila pyrkii väkisin "kaupungiksi". Kunnan arvot ovat todellisia. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? On vuoden kuntalainen tai joku, en muista tarkkaan Kunnon kuntalainen valitaan urheilullisista ansioistaan. Sivu 19

30 kunnon kuntalainen Vuoden yrittäjä, muuta en muista. Vuoden yrittäjä Vuoden kuntoilija Kunnon kuntalainen, vuoden yrittäjä, vuoden lupaava urheilija? Esim. Vuoden kuntoilija Vain yrittäjäpalkinnot Puurtajan palkinto kulttuuritoimikunta nimeää sen. Kunnan liikuntatoimi nimeää taas kunnon kuntalaisen. Joskus takavuosina valittiin vuoden artjärveläinen. Vuoden yrittäjä, vuoden urheilija ja yksi muu minkä nimeä en juuri nyt muista Kunnon kuntalainen joka on ansioitunut oman kunnon ylläpitämisellä sekä osallistumalla vapaaehtoistyöhön. vuoden yrittäjä,liikkuja On Vuoden kuntoilija, Vuoden Yrittäjä. Puurtajan palkinto, kunnon artjärveläinen Urheilulliset ja kuntoilevat ja pyöräilijät palkitaan. Ei ole 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Sivu 20

31 Kuha Kuha; kertoen tietenkin hyvistä kalavesistä. Kuha Kuha kuha ja linnan muuri Kuha Kuha Kala Käräjäkivet ja kuha. Kuha Kuha Kuha, muinaislinnoitus. Kuha Kuha Kuha Kuha, joka on muurin yläpuolella kuha ja muuri Kuha ja linnoitus. Kuha ja muuri Sivu 21

32 kuha Kuha ja kivimuuri Kuha Kuha ja linna Kuha + muuri (linnanmäen muuri - esihistoriallinen linnoitus) Kuha Kuha Kuha Kuha ja muinaislinna Kuha 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? Tähtitorni Päijät-Hämeen merenneitoaiheista vaakunaa. Aurinkoinen Aurinko aurinko ja kala (= kuha) Kuha ja laulu Aurinko, tähtitorni Sivu 22

33 Kuha muutenkin kuin vaakunassa, aurinko tunnuksella "Aurinkoinen " Aurinko - Aurinkoinen Aurinko Aurinkoinen logo. Jossa Kuha pomppaa järvestä kohti aurinkoa. Antaa tunnustukseksi puukon jostakin kuntalaisten iloksi tai hyväksi toteutetusta aikaansaannoksesta. Aurinkoinen logo, jossa kuha hyppää järvestä kohti aurinkoa. auringonnousu Kuha, aurinko. Aurinko+kuha = Aurinkoinen aurinkoinen artjärvi Aurinko ja osittain myös Ursan tähtitorni Aurinko Kuha, aurinko, -lauluja Aurinkoinen -logo Aurinko, järvet Aurinko (aurinkoinen ) Aurinkoinen. Aurinko ja vesi Sivu 23

34 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Ei Identifioitua selkeästi maaseudun rauhalliseksi kunnaksi, joka satsaa nimenomaan näihin arvoihin. Ei Kunnan pitäisi ehdottomasti satsata enemmän myös muihin kuin lakisääteisiin palveluihin. Esimerkkinä mainitsen kolmannen sektorin, jota tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän esim. vanhus- ja perhetyössä. Kunnassamme on paljon vireitä, hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka mielellään toimisivat, mutta jonkun tahon pitäisi organisoida ja vetää toimintoja. Se sopisi mainiosti kunnalle tai seurakunnalle. Toimivia yhdistyksiä on paljon, mutta niissä toimivilla ihmisillä ei ole enempää resursseja. Kolmatta sektoria ei lähimainkaan osata vielä hyödyntää riittävästi. Fiskaalisesti suppeampia tehtäviä - mutta paikallisidentiteetin osalta vähintään nykyisiä. Selvä kannanotto kuntaliitokseen Orimattila, Iitti, suurkunta Poliittinen päätöksenteko varastettu todellisen vaalituloksen käsistä Kyllä: säilyttää alueensa elinvoimaisuus Viihtyvyyden takaaminen koko kunnan alueella. - Yrittäjäystävällisempi toimintaympäristö Ei ole resursseja Kuntalaisten hyvinvointipalveluista huolehtiminen. Järki päätöksissä, eikä vain ajateltaisi sitä mitä päätöksistä itse hyötyy, vaan ajateltaisiin pidemmälle ja sitä mitä kuntalaiset siitä hyötyy. Mehän ne päätökset maksetaan ja huonoista päätöksistä kärsitään. Sivu 24

35 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Eipä juuri Arvostan vesistöjä, niiden kauneutta. Arvostan kylänraitilla kaikkien ihmisten tervehtimistä. Kunta voi olla luomassa ja vahvistamssa me-henkeä ja yhteen hiileen puhaltamista, jos päättäjät haluavat panostaa siihen. Kunta voi niin halutessaan olla mukana tukemassa monenlaista toimintaa ja samalla näkyä kuntalaisten keskuudessa. Kuten edellä - paikallisidentiteetti Ei liity Liittyy Identiteetti, halu asua haja-asutusalueella maaseudulla. Kotiseutu - ei ole mitattavissa palveluin eikä euroin. Toki - Luonto ja järvet Maaseutumaisema ja -asuminen. Kyllä Ei liity Kotipaikka. Sivu 25

36 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? Orimattila Ensisijaisesti Iitti, toissijaisesti Orimattila. Orimattila Orimattila tai Lahti Lähinnä Orimattilan kanssa. Lahti, Iitti Täysin fiskaalis-tekninen kysymys - kuka hoitaa velat? Toki selvyys myös maakunta/tekeskusasioihin (nyt hieman sekava). Iitti Orimattila tai suurkunta Lahti Orimattila (ehkä aikanaan Lahti) Orimattila ja Iitti neuvotteluissa. Orimattila, Lahti Orimattila Vuosikymmeniä jatkuneiden riitaisuuksien vuoksi ilmeisesti järkevintä olisi valtioneuvoston pakkoliitospäätöksellä jakaa kunta siten, että osa liitettäisiin Orimattilaan, osa Iiittiin, osa Lapinjärveen ja osa Myrskylään, jotka puolestaan suuntautuisivat omilla tahoillaan suurempiin kunta- tai aluekokonaisuuksiin. Näin artjärveläiskylät pääsisivät tasapuolisesti omien alueidensa äärimmäiseen periferiaan ja irtautuisivat kaikesta kunnallisen itsehallinnon vaikuttamisesta. Itse olen kunnassa töissä ja välillä tuntuu, ettei oikein pysty omaksumaan kaikkia muutoksia lainsäädännössä, kun tehtäväkuva on niin laaja. Sivu 26

37 Orimattila Orimattilan, Iitin, Lapinjärven, Myrskylän. Iitti/Orimattila orimattila Mahdollista kaikkien napurikuntien kanssa, mielestäni toivottavaa Orimattilan tai Suur-Lahden kanssa Orimattila. Lahden seudun suurempi kokonaisuus joskus myöhemmin. Iitti Orimattila, (Iitti), Lahti. Orimattila Orimattila tai jokin saman elinkeinorakenteen omaava. Iitti Orimattila Iitti, Myrskylä 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? Kirjasto, koulu Palvelut; koulu, vanhainkoti, sosiaali-ja terveyspalvelut, kylien elinvoimaisuus. Ei mitään ehdotonta Sivu 27

38 Terveyspalvelut, koulu ja päivähoito, vanhustenkoti Vuorenmäen koulu, vähintään olemassa olevat terveyspalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Palvelut ja koulut ja vanhustenhuolto Kylätoiminta/-identiteetti. Kunnallinen hallinto on jo niin vähäistä, ettei siitä ole "isänmaaksi". Peruspalvelut, vanhainkoti, Vuorenmaan koulu Vuorenmäellä olevat Päälliköntalo ja Maamiesseurantalo ainoastaan artjärveläisten hallinnassa. Samoin kotiseutumuseo Ratulassa. Peruskoulu, seurakunta, terveyspalvelut (neuvola, laboratorio, lääkärinvastaanotto) Vanhusten- ja terveydenhoito, peruskoulu. Nykyiset palvelut vähimmillään Tällä hetkellä olemassa olevat peruspalvelut ( vanhainkoti, koulu, lääkäri, hammaslääkäri, apteekki) Onko todella jotain sälytettävää kunnallishallintomielessä? Kirjasto, vanhaikoti, koulu, päivähoito, seurakunta oma koulu, hyvä vanhustenhoito, kulkuyhteydet Palvelut, eloisuus. Ala-aste Päivähoito Perusterveydenhuollon palvelupiste. Kuntapalveluiden käytön neuvontaa ja ohjausta (yhteispalvelupiste jossa samalla kirjastonpalvelut). koulu ja vanhuspalvelut Palvelut Alakoulu, vanhusten palvelut, palvelupiste kunnassa. Sivu 28

39 Perusopetus ja vanhusten hoito. Peruslähipalvelut, sähköiset palvelut, olemassaolevat infra + toimitilat. Peruspalvelut, siis tämänhetkinen palvelutarjonta Nimi Omat palvelut, vanhainkoti, terveyspalvelut, sos. palvelut, koulut, päivähoitopalvelut. Vanhainkoti, koulu, nykyiset terveyspalvelut, hammaslääkäri, päivähoito, liikuntahalli pururatoineen, urheilukenttä, jääkaukalo, nuorisotoiminta. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Ilmeisesti Iitistä 1800-luvulla Iitistä. Pernajasta 1800-luvulla --- Lappträskistä (nyl. Lapinjärvi) Lapinjärvi Hollola Pernajasta (luultavasti) Olen käsittänyt, että vuoden 1865 kunnallisasetuksesta alkaen on ollut itsenäinen kunta. Edeltävien kirkkopitäjien ja hallinto- eli nimismiespitäjien osalta historiaa en tunne. Lapinjärvestä. Suur-Hollola, Pernaja (srk) Sivu 29

40 Orimattila? kuntana ja seurakuntana kuulunut milloin minnekin. 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä Liikuntamahdollisuuksista luonnon osalta erityisesti vesistöistä ja kalliomuodostelmista turvallisesta asuinympäristöstä kunnan elinvoimaisuudesta ja kehittämisestä 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? Vesivärit sekä oman yritykseni tuotteet ja tietysti Ruskovillan vaatteet Ruskovilla Vesivärit Ruskovillan vaatteet Oma liikuntahalli -90 -luvulla, 2000-luvun alussa toteutettiin vesiensuojeluprojekteja muutama vuosi, se lopetettiin rahan puutteeseen. Vesivärit Vesiväri ja liitutehdas (Porvoon väri) Palveluista tähtitorninmäki Maataloustuotteet Sivu 30

41 Ruskovillan villaiset vaatteet, joilla varustetaan vuorikiipeilijöitä, astronautteja ja napatutkijoita. Ruskovilla ja vesiväritehtaan tuotteet Metallialan tuotteet, Ruskovillan villatuotteet, maatalouden tuotanto (maito, vilja, liha). Ruskovilla-tuotteet ruskovilla ja Wenströmin vesiväritehdas tunnetuimmat artjärveläistuotteet. Ruskovillan ja metallialan tuotteet Ruskovillan ja Wenströmin vesiväritehtaan tuotteet. lämpimät vaatteet Vesiväri- ja villavaatetuotteet. Ruskovillan villavaatteet ruskovilla, konepaja meiseri Ruskovillan ja vesiväritehtaan tuotteet. Ruskovillan asusteet, Wennströmin väriliidut Peruspalvelut, joukkoliikenne, koulu, liikuntahalli, vanhainkoti. Tähtitorni, havainto- ja koulutuskeskus. Ruskovilla Oy:n tuotteet, vesiväritehdas Weckström Oy:n tuotteet. Ruskovillan tuotteet, Weckströmin vesivärit ja liidut Ruskovillan + Tähtitieteen torni Vesiväritehdas > esim. kehitysvammaisille työpaja/työ mahdollisuus. Ruskovilla. Ruskovilla, Vesiväritehdas Ruskovillan tuotteet, vesiväritehdas Sivu 31

42 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? Koko kunta on luontokohde Vesistöt Luontoreitti Museoalue Tärkeimpänä rakennuskohteena tuleva vanhainkodin saneeraus Järvi ja joet Koulu, dementiayksikkö, seurakuntakoti + kirkko, kolmen järven järvimaisema, kaksi kartanoa Vuorenmäen alue, järvet. Järvet Suomen syvin (keskisyvyys) järvi. Rakennuksista Kinttulan (Engel) ja Ratulan kartanot Vanha Vuorenmäen reserviläiskomppanian harjoitus- ja majoitusalue. Kotiseutumuseo, joka on Päijät-Hämeen vanhimpia toiminnassa olevia museoalueita. Vuorenmäki, kirkko, liikuntahalli ja koulu Vuorenmäellä Lamminsuon luontopolku, lintujen tärkeä muuttoreittialue. Hiljattain uusi alakoulu, tällä hetkellä seurakuntakodin laajennus, tulevaisuudessa vanhainkodin saneeraus. Upeat järvimaisemat (3 järveä) Lintujen suosimat muuttopaikat, lintutornit. Kaunis kirkko Lähes Suomen suurin observatorio Liikuntahalli, vaellusreitit sekä Ursan tähtitornit.?????????????????????????????????? Seurakuntakodin laajennus ja saneeraus. Villihiiden vesi- ja jätevesijohdon rakentaminen. Luontopolku, järvet Sivu 32