HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään"

Transkriptio

1 HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään Mari Huttunen - Marjo Tervo Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN YKSIKKÖ Huttunen, Mari ja Tervo, Marjo HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään Helsinki sivua, 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten omia ajatuksia ja käsityksiä hyvästä elämästä. Tarkoituksena on myös selvittää nuorten kertomusten pohjalta heidän valmiuksiaan hyvään elämään. Tavoitteena on lisätä tietoutta Aspergernuorten elämän kokemisesta, mikä on tärkeää heidän kuntoutuksessaan. Tällä hetkellä Asperger-henkilöiden kuntoutus on Suomessa puutteellista, sillä kysyntä ylittää roimasti tarjolla olevat palvelut. Opinnäytetyössämme painotimme nuorten subjektiivista kokemusta hyvästä elämästä. Olemme itse määritelleet elämänhallinta ja elämänlaatu käsitteiden avulla hyvän elämän valmiudet, joiden avulla pyrimme arvioimaan nuorten kokemuksia elämästään. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli seitsemän vuotiasta nuorta, joilla on Aspergerin oireyhtymä. He opiskelivat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetus- ja ohjausryhmässä. Kaikki heistä osallistui tekemäämme haastatteluun ja viisi heistä vastasi myös kyselyyn. Nuoret määrittelivät hyvän elämän hyvin yksilöllisesti. Heidän vastauksistaan kuvastui haave jokapäiväisen elämän mielekkyydestä ja odotukset elämästä olivat yleensä hyvin kohtuullisia. Nuorten fyysiset valmiudet ovat hyvät, sillä he liikkuvat ja harrastavat aktiivisesti. Lisäksi he tuntevat itsensä terveeksi ja heillä on suhteellisen terveelliset elämäntavat. Psyykkisissä valmiuksissa tulevat esiin Aspergerin oireyhtymät tuomat vaikeudet, sillä mielipiteen ja tahdon ilmaiseminen on rajoittunutta. Sosiaaliset valmiudet olivat yleensä hyvät. Vieraiden ihmisten kanssa kommunikointi tuotti kuitenkin useille hankaluuksia. Tutussa ympäristössä nuorilla oli kykyä toimia itsenäisesti, mutta kodin ulkopuolelle liittyvien asioiden hoitaminen tuotti monelle vaikeuksia. Monet tarvitsivat tukea itsenäisyyden valmiuksien alueella. Asiasanat: Aspergerin syndrooma, hyvä elämä, elämänlaatu, elämänhallinta Säilytyspaikka: DIAK Helsingin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit Authors: Huttunen, Mari and Tervo, Marjo Title: The Good Life: Thoughts and experiences of young people with Asperger Syndrome about their lives Date: March 2002, Helsinki Pages: 40 Appendices: 4 The purpose of this thesis is to find out how do young people with Asperger Syndrome experience their lives. The main goals are to clarify their opinions about what is a good life and to find out about their own skills to achieve a good life. In Finland Asperger Syndrome came into awareness quite recently, and was first recognised officially in Although the knowledge has increased, we still have a lack of professional rehabilitation. One of our goals is to collect information in order to help rehabilitation workers. In order to be able to examine concepts of a good life, we defined a good life as centring around the quality of life and life-management. In other words, we looked at their own ideas of a good life and whether they lived a good life according to our definition. We interviewed 7 young people, aged 16 25, who attended a rehabilitation and preparatory school for young people with Asperger Syndrome. Also, 7 questionnaires were given out and 5 of them returned. The responses were very individual and, so, it proved difficult to find clearly similar tendencies. The young people s ideas of a good life were mostly related to everyday issues such as family, friends, career and health. The young people s experiences of their physical skills seemed to be good. In the areas of psychical and social skills, they had a few weaknesses, which were concluded by us to be due to their Asperger Syndrome. The interviews also indicated that their independence skills were better in familiar environments than outside the home. Keywords: the good life, quality of life, life-management, Asperger Syndrome Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Helsinki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Aspergerin oireyhtymän syyt ja esiintyvyys Sosiaalisten tilanteiden hahmotusvaikeudet Puhe-, kieli- ja viestintäongelmat Erikoiset kiinnostuksen kohteet ja rutiinit Aistiärsykkeiden ja motoriikan vaikeudet Älykkyys 8 3 HYVÄ ELÄMÄ Hyvän elämän määrittelystä Elämänlaatu Elämänhallinta Hyvän elämän määritelmä tässä opinnäytetyössä 14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä ja aineiston keruu Aineiston käsittely Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus 19 5 TULOKSET Hyvä elämä Hyvän elämän valmiudet Fyysiset valmiudet Psyykkiset valmiudet Sosiaaliset valmiudet Itsenäisyyden valmiudet 31

5 6 TULOSTEN ARVIOINTIA Hyvä elämä Hyvän elämän valmiudet 35 7 POHDINTA 38 LÄHTEET 41 LIITTEET Liite 1: Tutkimuslupa toiminnanjohtajalta Liite 2: Haastattelulupa nuorilta Liite 3: Haastattelurunko Liite 4: Kyselylomake

6 1 JOHDANTO Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, johon kuuluu yleensä poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksen kohteet, pikkutarkka ja muodollinen puhe, sekä riippuvuus rutiineista ja rituaaleista (Nieminen, Kulomäki, Ulander & Von Wendt 2000, 967). Aspergerin oireyhtymä kuuluu autististen häiriöiden kirjoon (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Vuonna 1996 Asperger-diagnoosi tuli virallisesti suomalaiseen tautiluokitukseen, jonka jälkeen Aspergerdiagnooseja on tehty kiihtyvällä vauhdilla (Kielinen 1999, 5). Kuntoutus on maassamme vielä lapsenkengissä, kysyntä ja tarve ylittävät roimasti tarjolla olevat palvelut (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Tämä asettaa haasteita työelämään, koska riittävä, ammattitaitoinen henkilökunta on edellytys Asperger-henkilöiden kuntoutuksessa. Tässä opinnäytetyössä käytämme nimitystä Asperger-henkilö, kun tarkoitamme henkilöä, jolla on Aspergerin oireyhtymä. Usein onkin tapana käyttää tällaista nimitystä. Tarkoituksenamme ei ole leimata heitä tietynlaiseen ihmisryhmään tai joukkoon kuuluvaksi, eikä se olisikaan mahdollista, sillä oireyhtymä ilmenee yksilöllisesti. Tuloksissa ja tulosten arvioinnissa emme Asperger-liitettä enää käytä, puhumme yksinomaan nuorista. Olemme molemmat työskennelleet Asperger-nuorten kanssa ja kokeneet työskentelyn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi; esimerkiksi kommunikointi nuorten kanssa on ollut haasteellista. Olemme myös olleet työharjoittelussa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetus- ja ohjausryhmässä, josta saimme opinnäytetyöllemme sekä idean että kohderyhmän. Ryhmän toiminnanjohtajalta nousi idea saada selville Asperger-nuorten omia ajatuksia elämästä, mitä on hyvä elämä heidän mielestään. Aihe innosti myös meitä, sillä elämän ja sen moninaisuuden parissa tulemme työskentelemään myös valmistuttuamme sosionomeiksi. Pystyäksemme tutkimaan hyvää elämää olemme pyrkineet määrittelemään sitä eri teorioiden pohjalta. Määrittelyssä keskeisiksi termeiksi nousivat elämänlaatu ja elämänhallinta. Niiden avulla muodostimme tässä opinnäytetyössä käytettävän hyvän elämän määritelmän, jonka avulla pyrimme arvioimaan nuorten fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja itsenäisyyden valmiuksia hyvään elämään. Tässä opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan Asperger-nuorten käsityksiä hyvästä elämästä sekä heidän kokemuksia hyvän elämän valmiuksistaan. Keräsimme tietoa seitsemältä Asperger-nuorelta haastattelun ja kyselylomakkeen avulla. Tarkoituksenamme on lisätä tietoa ja ymmärrystä Asperger-henkilöitä kohtaan sekä

7 2 avata ovia heidän erilaiseen maailmaansa. Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät nuoret itse, heidän perheensä sekä heidän kanssaan työskentelevät ihmiset. Tiedon avulla Aspergerhenkilöiden kanssa työskentelevien ihmisten on mahdollista kehittää omaa ammattitaitoaan ja näkemyksiään. Toivoisimmekin työstämme olevan hyötyä siinä määrin, että edes osa kuntoutuksen aukoista tulisi paikattua.

8 3 2 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ 2.1 Aspergerin oireyhtymän syyt ja esiintyvyys Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö ja ilmenee tiettyjen piirteiden mukaisena käyttäytymiskuvana, joka on monisäikeinen ja yksilöllinen. Se on tila, jossa älyllisesti normaaleilla tai hyvin lahjakkailla henkilöillä on suuria vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, muodollinen puhetapa, jäykkä tai niukka ilme- ja elekieli, omalaatuisia kiinnostuksen kohteita ja kömpelö motoriikka. (Aspergerin syndrooma 2001.) Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger ( ) julkaisi 1944 kuvauksen lapsista, joilla oli erityinen yhdistelmä kontakti- ja käyttäytymispulmia (Asperger, 1944). Samoihin aikoihin amerikkalainen lastenpsykiatri Leo Kanner julkaisi havaintonsa varhaislapsuuden autismista (Kanner, 1943). Kanner ja Asperger eivät tienneet toistensa töistä, vaikka heidän havainnoillaan oli useita yhteisiä piirteitä. Englantilainen autismitutkija Lorna Wing kiinnostui 1980-luvun alussa Aspergerin havainnoista ja vertasi niitä Kannerin 1943 kuvauksiin autismista. Wingin mielestä Aspergerin ja Kannerin oireyhtymät ovat lähisukulaisia; molemmat kuuluvat laajempaan autististen häiriöiden kirjoon. Erottaakseen nämä toisistaan Wing ehdotti nimitystä Aspergerin syndrooma. Kyseisessä poikkeavuus ja ongelmat eivät yleensä ole niin silmiinpistäviä kuin autismissa. Siinä on vähemmän vakavia kielellisiä ongelmia, enemmän motorisia vaikeuksia, ja se pystytään diagnosoimaan myöhemmässä lapsuudessa. (Church, Alisanski & Amanullah 2000.) Aspergerin oireyhtymä tuli Suomessa laajempaan tietoisuuteen myöhemmin kuin useimmissa muissa Länsi- ja Keski-Euroopan maissa. Suomessa ensimmäiset diagnoosit tehtiin vasta 1980-luvun loppupuolella. (Nieminen & Von Wendt 2001, 14.) Virallisesti suomalaiseen tautiluokitukseen Aspergerdiagnoosi tuli vuonna Sen jälkeen Asperger-diagnooseja on tehty yhä enemmän. (Kielinen 1999, 5.) Myös tutkimuksemme nuorten diagnoosit on tehty vuoden 1996 jälkeen. Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys on kouluikäisillä 3.6/1000 lasta kohden (Gillberg 1999, 31). Nykyisin tutkimustietoa on erityisesti lapsuus- ja nuoruusiällä ilmenevästä Aspergerin oireyhtymästä. Oireyhtymän peruspiirteet säilyvät läpi elämän, mutta ilmenemismuodot muuttuvat iän ja kehityksen mukana. Varhainen tunnistaminen ja kuntouttaminen ovat tuloksellisia ja tärkeitä. Diagnostiikkaan perehtyminen ei

9 4 ole ylivoimaista, mutta tukitoiminta ja kuntoutus ovat Suomessa vasta lapsenkengissä. Aspergerhenkilöiden kuntouttamiseen kykenevien työntekijöiden kouluttaminen on suuri haaste. (Nieminen & Von Wendt 2001, 15.) Vaikka Aspergerin oireyhtymän syytä ei tarkkaan tunneta, perinnöllisyyden osuus on kuitenkin selkeämmin osoitettavissa kuin autismissa. Lähisukulaisista 50%:lla esiintyy oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. (Ikonen 1998, 229.) Tosin viime aikoina on esitetty käsityksiä, että tytöt ja naiset saattavat olla alidiagnosoituja, koska heillä Aspergerin oireyhtymän ilmenemismuodot ovat toisenlaisia kuin pojilla ja miehillä. Vastavuoroisuuspuutteet sosiaalisissa tilanteissa ovat samantapaisia sukupuolesta riippumatta, mutta intensiiviset ja erikoiset kiinnostuksen kohteet ovat tavallisempia miespuolisilla henkilöillä. Periytyvien tekijöiden lisäksi Aspergerin oireyhtymän syntymiseksi tarvitaan todennäköisesti keskushermoston sikiökautiseen kehitykseen vaikuttaneita syitä, jolloin tuloksena on erilaisuutta aivojen tietoliikenteessä, eli ihminen aistii, kokee ja ymmärtää ympäristön ja tilanteet toisella tavalla kuin ne, joilla ei ole Aspergerin oireyhtymää. (Gillberg 1999, ja ) Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta. 2.2 Sosiaalisten tilanteiden hahmotusvaikeudet Asperger-henkilöillä on vaikeuksia ymmärtää toisten käyttäytymistä ja ns. sosiaalista koodia eli sosiaalista käyttäytymistä ohjaavia lausumattomia sääntöjä. Tällöin tilanteiden tulkinta ei onnistu, eivätkä he tiedä, miten heidän pitäisi menetellä. (Laukkarinen 1998, 151.) He eivät osaa vaistota tai arvata, mitä vastapuoli ajattelee tai tuntee, siksi muut saattavat pitää heitä tunnekylminä tai toisten tarpeista piittaamattomina. He voivat tulkita väärin sosiaalisia tilanteita ja käyttäytyä tilanteisiin sopimattomasti, kärsimättömästi, jopa aggressiivisesti. Kykenemättömyys käsitellä sosiaalisia viestejä johtaa usein turhaan itsekritiikkiin. (Gillberg 1999, ) Koska Asperger-henkilö yleensä kokee olevansa sosiaalisesti yksin, hän käyttäytyy usein sen mukaisesti. Hän saattaa esimerkiksi kaivaa nenäänsä muiden läsnäollessa eikä ymmärrä muiden näkevän, koska hän ei itse ajattele muita ihmisiä. Heillä voi olla kontaktivaikeuksia samanikäisten kanssa. Asperger-lapset ovat usein läheisempiä aikuisten kuin lasten kanssa. Ensimmäisellä luokalla Asperger-lapsen paras ystävä saattaa olla kuudesluokkalainen, koska samanikäiset ovat älyllisesti häntä alemmalla tasolla. Asperger-henkilö haluaa saada ystäviä ja tarvitsee niitä joka iässä. Hän on myös

10 5 kiinnostunut siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, mutta jos sosiaalinen elämä on liian vaikeaa, hän sulkeutuu sen ulkopuolelle ja vetäytyy omiin oloihinsa. (Tapola 1998, ) 2.3 Puhe-, kieli- ja viestintäongelmat Asperger-lapset oppivat usein puhumaan muita myöhemmin, mutta he saattavat yhtäkkiä ryhtyä puhumaan erittäin huoliteltua ja virheetöntä kieltä. Heidän puheilmaisunsa voi olla muodollista, ns. pikkuvanhaa ja aihevalinnaltaan yksipuolista ja rajoittunutta. Puhemelodia voi vaihdella voimakkuudeltaan tai olla normaalista poikkeavaa, ääni voi olla kimeä tai erikoisennuottinen ja konemainen. Monet oppivat helposti vieraita kieliä, etenkin sellaisia, joiden rakenne ja kielioppi ovat loogisia. Vaikka kieli on ulkonaisesti varmaa, on heillä usein vakavia puutteita kielen ymmärtämisessä, symbolien käsittämisessä ja sanontatapojen tulkinnassa. Erityisesti puheen käyttäminen todellisessa sosiaalisessa viestinnässä tuottaa vaikeuksia, siihen liittyy läheisesti ei-kielellisen viestinnän puutteellisuus. (Gillberg 1999, 160.) Asperger-henkilöiden on vaikea tajuta sanojen kuvainnollisia tai epäsuoria merkityksiä, jolloin vitsit, vertauskuvat ja sananlaskut jäävät häneltä tavoittamatta tai syntyy väärinkäsityksiä. Heidän on vaikea ymmärtää sanan monia sisältöjä ja he hyväksyvät ehkä vain ensimmäisenä kuulemansa merkityksen. (Ehlers & Gillberg 1997, 14.) He tulkitsevat viestit usein kirjaimellisesti, esim. kysyttäessä: Onko sinulla kelloa? he voivat vastata: On. kertomatta, paljonko kello on. Asperger-henkilön eleissä ja ilmeissä on usein vain vähän vaihtelua, eikä hän itse osaa lukea toisten ilmeja elekieltä. Kehonkieli voi olla kömpelöä ja jäykkää, katsekontakti erikoinen, he välttelevät usein silmiin katsomista tai tuijottavat liiallisesti. (Gillberg 1999, ) He saattavat olla erittäin vihaisen näköisiä, vaikka eivät olisikaan vihaisia. He eivät yleensä huomaa, koska loukkaavat muita ihmisiä. (Ikonen 1998, 231.) 2.4 Erikoiset kiinnostuksen kohteet ja rutiinit Asperger-henkilölle on tyypillistä intensiivinen syventyminen yhteen asiaan kerrallaan. Se voi lapsuudessa olla samojen teemojen leikkimistä lähes samalla tavalla yhä uudelleen. Myös tiedon keruu esim. erilaisista eläimiin, avaruuteen tai tekniikkaan kuuluvista aiheista ja sen parissa puuhaileminen on tavallista. He saattavat perehtyä äärimmäisen tarkasti johonkin aihealueeseen ja voivat poikkeavan muistinsa ansiosta osata ulkoa valtavia määriä erityistietoja mieliaiheestaan. Leikki on vähäistä, roolileikit puuttuvat, koska toisen asemaan asettautuminen on vaikeaa. Erilainen keräily bussiliput, puiden lehdet, kivet,

11 6 pullonkorkit jne. kuuluu myös Asperger-henkilön harrastuksiin. Intensiivinen aiheeseen suhtautuminen ja jatkuva kiinnostuksen kohteesta puhuminen, oikeastaan esitelmöiminen, on tunnusmerkillistä. Koska vastavuoroisuuden hahmottaminen on Asperger-henkilölle vaikeaa, keskustelun hallinta ei näissä tilanteissa onnistu, vaan viestintä jää yksisuuntaiseksi. (Nieminen ym. 2000, 968.) Jos Asperger-henkilö saa päättää elämänsä rytmistä, hän useimmiten toivoo muuttumattomuutta ja tiettyjen säännönmukaisuuksien, rutiinien ja rituaalien noudattamista. Ne auttavat häntä ennakoimaan toimintoja ja tapahtumia, jolloin hän voi käyttää tuttuja selviytymiskeinoja, ja olo tuntuu varmalta ja turvalliselta. (Nieminen & Kulomäki 2000, 30.) Kaikki muutokset voivat olla kovin vaikeita, jollei niihin olla valmentauduttu ennakkoon. Joskus tästä elämäntavasta voikin tulla taakka ja este sekä ihmiselle itselleen että hänen läheisilleen, kun siihen pesiytyy erilaisia stereotyyppisiä pakkoja ovien avaamisesta/sulkemisesta, saman vaatetuksen pukemisesta säästä tai vuodenajasta riippumatta. (Gillberg 1999, 159.) Asperger-henkilöiden on vaikea selviytyä jokapäiväisistä toimista. Esimerkiksi omasta hygieniasta huolehtiminen, vaatteiden vaihtaminen, koulunkäynti, ruokailu ja nukkuminen voivat tuottaa vaikeuksia. (Gillberg 1999, 52.) 2.5 Aistiärsykkeiden ja motoriikan vaikeudet Poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin ovat yleisiä Aspergerin oireyhtymässä. Joillakin Asperger-henkilöillä voi aistitoimintojen vireystila olla liian korkea tai matala. He voivat olla yli- tai aliherkkiä äänille, valoille, kosketukselle, kivulle, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille tai muille aistimuksille. (Aspergerin syndrooma 2001.) Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus ovat usein seurausta siitä, että henkilö ei kykene käsittelemään ympäristöstä tulevia ärsykkeitä. Tällainen käyttäytyminen selitetään valitettavan usein toteamuksella, että hänelle ei ole opetettu käytöstapoja. Tyypillinen piirre Asperger-henkilöille jo varhaisvuosista lähtien on tietynlainen kehon hallinnan ja liikkumisen kömpelyys. Moni on oppinut puhumaan aikaisemmin kuin kävelemään. Erilaisten motoristen taitojen omaksuminen ja harrastaminen pyöräily, kiipeily, hiihto, luistelu ei onnistu tavanomaisessa iässä eikä aina edes kiinnosta lasta. Liikunnalliset joukkuepelit voivat tuntua jopa vastenmielisiltä. Käden käytössä voi etenkin lapsuudessa olla vaikeutta: ruokailuvälineiden hallinta, pukeminen ja kynänkäyttö kehittyvät hitaasti. Kätisyys vakiintuu useilla hitaasti, jotkut ovat koko elämänsä molempikätisiä ja käsien yhteiskäyttö esim. saksilla leikattaessa on hankalaa. Asperger-henkilöllä voi olla liikkeiden tai liikesarjojen toistamista esim. innostuessa, keskittyessä tai rentoutuessa. Nämä ovat yleensä kuitenkin vähemmän huomiota herättäviä kuin autistien vastaavat motoriset stereotypiat. (Ehlers & Gillberg 1997, )

12 7 2.6 Älykkyys Muun muassa Wingin tutkimusten mukaan suurin osa Asperger-henkilöistä on älykkyydeltään keskitasoa, jotkut lahjakkaita ja ehkä viidennes lievästi kehitysvammaisia (Gillberg 1999, 157). Hyvistä älyllisistä edellytyksistä huolimatta Asperger-henkilöillä on monesti paljon vaikeuksia selviytymisessä em. erityispiirteiden takia. Etenkin koulu- ja murrosikä ovat koettelevia aikoja, koska sosiaalinen pärjääminen ja ryhmään kuuluminen korostuvat näinä vuosina. Ongelmia ilmenee oman toiminnan ohjaamisessa sekä keskittymiskyvyssä ja valikoivuudessa keskittyä. Intensiiviset ja usein epätavalliset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet hallitsevat monen Aspergerkoululaisten ajatuksia ja ajankäyttöä siinä määrin, ettei hän motivoidu opettajan antamista tiedoista. Joillakin ilmenee avaruudellisen hahmottamiskyvyn puutteellisuuksia, joillakin vastaavan alueen lahjakkuutta. Parhaimmissa tapauksissa Asperger-henkilön erityistaidot ja harrastukset soveltuvat johonkin opiskelualan tai ammatin kautta hyötykäyttöön, jolloin voidaan yltää korkeatasoisiin ja yleisesti arvostettuihin tuloksiin, jolloin erityispiirteet persoonallisuudessa tai käyttäytymisessä saatetaan katsoa kuuluviksi lahjakkuuteen, tai ainakin niitä suvaitaan. (Gillberg 1999, ) 3 HYVÄ ELÄMÄ 3.1 Hyvän elämän määrittelystä Jokaisella meistä on omanlainen käsitys hyvästä elämästä. Antti Hautamäki toteaa hyvän elämän olevan kaikille erilainen. Hyvä elämä syntyy, kun ihminen kykenee elämään omien arvojensa mukaan ja toteuttamaan omia päämääriään. (Kajaste 1998, 170.) Hyvän elämän kokeminen ei ole välttämättä riippuvainen ulkoisista olosuhteista, vaan eniten siihen vaikuttaa ihmisen henkilökohtaiset asenteet elämää kohtaan. Jotta elämä olisi hyvää, yksilön tulisi sekä sisäisesti että ulkoisesti hallita omaa elämäänsä. Keskeisten elämänkokemusten tulisi olla myönteisiä, ja julkisen sekä yksityisen elämänpiirin tasapainossa. (Roos 1985, ) Platonin hyvän elämän filosofiassa keskeiset tekijät ovat ihmisen omat halut, järki ja teot. Jokaisella ihmisellä on pyrkimys tehdä elämästään mahdollisimman hyvä, koska hyvän uskotaan tuovan onnellisuutta. Hyvän tavoitteleminen elämässä on luonnollista. Ihmisen on kuitenkin opittava hyvän elämän tietotaito eli tekemään ero hyvän ja näennäisen hyvän välillä ennen kuin hyvä elämä on tavoitettavissa. Järjen avulla ihminen pystyy rajoittamaan äärettömyyteen pyrkiviä halujaan kohtuullisiksi niin, että niiden tyydyttäminen on mahdollista. Vastustaakseen rajattomia haluja ja nautintoja ihminen tarvitsee rohkeutta pyrkiessään kohtuullisuuteen. Elämään kuuluu luonnollisena osana myös asioita, joita

13 8 ihminen ei määrittele hyväksi. Joskus omista haluistaan on luovuttava, jotta toimisi oikeudenmukaisesti sekä itsen että muiden ihmisten suhteen. Hyvä elämä on saavutettavissa viisauden, oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja rohkeuden avulla. Nämä platoniset hyveet merkitsevät pohjimmiltaan samaa: parhaan tietämistä. Niiden avulla ihminen huomioi myös lähimmäisten vaatimukset, sillä hän ymmärtää oman hyvinvointinsa edellyttävän sosiaalisia suhteita. Hyvä elämä onkin mahdollista vain sosiaalisessa yhteisössä, sillä ihminen ei pysty tyydyttämään kaikkia tarpeitaan omin avuin. Platonista parasta elämässä on pyrkimys tyydyttää luontaisia terveyttä ja elämää edistäviä haluja ja tarpeita kohtuuden rajoissa. (Pitkänen 1996, ; Pitkänen & Telaranta 1995, 9 18.) Anthony Giddensin mukaan elämänpolitiikka on edellytysten luomista hyvälle elämälle. Nykyään elämänpolitiikasta on tullut osa arkielämää. Tavaton määrä oikean ja hyvän elämän kysymyksiä on muuttunut arkipäiväisiksi, kaupallisiksi ja teknisiksi. Tiukat traditiot, säännöt ja moraalikoodit eivät enää ohjaa ihmisen toimintaa vaan jokainen joutuu itse harkitsemaan ja reflektoimaan ratkaisujaan tilanteissa, joissa on valinnan vapaus, resursseja ja uudenlaisia riskejä. Giddensin mukaan elämänpolitiikan tavoitteena on onni. Se on sisäistä kokemusta, jonka perustana on turvallisuus, itsekunnioitus, itsensä toteuttaminen ja rakkaus. (Roos & Hoikkala 1998, 9; Roos 1998, ) Giddens käsittää elämänpolitiikan elämää koskevien päätösten politiikaksi, jolla on tekemistä minän, identiteetin, itserefleksiivisyyden, elämänkulun, hyvinvoinnin ja elämäntyylin kanssa (Roos 1998, 20). Vaikka termi elämänpolitiikka on kohtalaisen uusi, kaikki elämänfilosofia ja keskustelut hyvästä ja oikeasta elämästä ovat tietyssä mielessä olleet elämänpolitiikkaa. Elämänpolitiikan ikuisina kiistakysymyksinä voidaan pitää onko hyvän elämän edistäminen todella mahdollista, millä tavoin ihmisten elämää voidaan muuttaa, ja miten ihminen voi itse muuttaa elämäänsä. (Roos & Hoikkala 1998, 9.) Aiheena hyvä elämä on innostava ja positiivinen. Emme ole halunneetkaan siitä luopua, vaikka välillä sen prosessointi ja määrittely on ollut erittäin haastavaa. Mielestämme Siri Næss (1987) kuvaa hyvin elämänlaadun määrittelyä ja sen hankaluutta teoksessaan Quality of life research. Se kuvaakin hyvin myös hyvän elämän määrittelyn vaikeutta, ovathan hyvä elämä ja elämänlaatu käsitteet hyvin läheiset ja mielestämme vaikeasti eroteltavat. Næss toteaa, että elämänlaadun riittävän tarkka määrittely edellyttää sen kuvaamista käsitteillä. Siinä yhdistyvät sekä filosofinen pohdinta että sosiaalitieteet. Määrittely on vaikeaa, sillä tulosta saattaa helposti yksinkertaistaa, ja vaarana onkin asioiden liika yleistäminen. On kuitenkin hyödyllistä aloittaa tutkiminen, kävi siinä hyvin tai huonosti. Tähän voisi rinnastaa tarinan miehestä, joka etsi avaintaan katulampun alta tietäen kuitenkin, että oli hukannut sen kauemmas kadulle, missä ei ole valoa. Hänen asenteensa oli, että kauempana on niin pimeää, ettei ole järkeä etsiä sieltä. Määrittelyn tarkoituksena on selventää hieman aluetta, missä oletetaan avaimen olevan. (Næss 1987, 8.) Käsite hyvä elämä ei ole jokapäiväinen ja tämä antaa meille mahdollisuuden määritellä sitä vapaammin kuin jos käsite olisi yleisesti käytössä. Opinnäytetyötämme luettaessa tuleekin huomioida, että olemme ottaneet käyttöön oman määrittelyn hyvästä elämästä. Kerromme seuraavassa perusteluja sille sekä hyvä elämä käsitteen suhdetta elämänlaatuun ja elämänhallintaan.

14 9 3.2 Elämänlaatu Erik Allardtin hyvinvointikäsite korostaa vahvasti sekä elämän aineellista perustaa, sosiaalisia suhteita että yksilöiden omaa itsensä toteuttamista ja muuta toiminnallisuutta (Roos 1998, 25). Allardt (1998) loi Pohjoismaiden elintasoa ja elämänlaatua koskevan tutkimuksen pohjalta hyvinvointia kuvaavan kolmijaon, Having, Loving ja Being eli elintaso, yhteisyyssuhteet ja ihmisenä oleminen. Hän halusi tutkia ulkoisten elinolojen lisäksi myös omakohtaisia kokemuksia ja asenteita käyttäen sekä objektiivisia että subjektiivisia indikaattoreita. Tältä pohjalta saatiin kuusi eri mittarityyppiä, jotka tutkivat elintasoa, yhteisyyssuhteita ja ihmisenä olemista sekä objektiiviselta että subjektiiviselta näkökannalta. (Allardt 1998, ) Allardt (1976) erottelee hyvinvointitutkimuksessa hyvinvoinnin ja onnellisuuden sekä elintason ja elämänlaadun käsitteet. Hyvinvointi määräytyy siitä, onko yksilön perustarpeet tyydytetty. Onni puolestaan on subjektiivinen tunne, jota ulkopuolisen on vaikea arvioida. Onnellisuuden aste riippuu siitä, kuinka onnellisiksi ihmiset itsensä kokevat tai tuntevat. Elintasoon lasketaan kuuluviksi ne tekijät, joiden avulla yksilö voi ohjata elinehtojaan. Elämänlaadussa taas painottuvat subjektiiviset elämykset ja tunteet, kuten kokemukset suhteista ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan, eivätkä materiaaliset asiat. (Allardt 1976, ) Siri Næss (1987) määrittelee elämänlaatua subjektiivisten elämysten kautta. Næssin mukaan elämänlaatu on sidoksissa siihen, kokeeko ihminen elävänsä hyvää vai huonoa elämää. Hänen mukaansa laadukas elämä koostuu mahdollisuudesta toimia, ihmissuhteista, itsetunnosta ja mielihyvän tunteesta. Mahdollisuus toimia tarkoittaa, että henkilö on aktiivinen, hänellä on elämänhalua ja hän on kiinnostunut jostakin itsensä ulkopuolella olevasta. Hänellä on vapaus valita ja hän tuntee hallitsevansa omat tekonsa, hän tuntee itsensä ja on valmis kehittymään ja käyttämään lahjojaan ja kykyjään. Laadukkaaseen elämään kuuluvat hyvät ihmissuhteet. Henkilöllä tulisi olla ainakin yksi läheinen, lämmin ja vastavuoroinen suhde toiseen ihmiseen. On tärkeää, että henkilö tuntisi kuuluvansa johonkin ryhmään kuten kaveripiiriin, naapurustoon, työryhmään tai esimerkiksi poliittiseen ryhmään. Itsetunto ja itseluottamus luovat lähtökohdat laadukkaaseen elämään. Yksilö on varma omista kyvyistään, hän tuntee selviävänsä ja on tyytyväinen omiin yrityksiinsä. Hän hyväksyy itsensä eikä tunne liikaa syyllisyyttä ja häpeää. Hän elää omien päämääriensä mukaan. Mielihyvän kokeminen esteettisten elämysten kautta on osa elämänlaatua. Perustunne on onnellisuus ja hyvinvointi; elämä tuntuu rikkaalta ja anteliaalta. Elämää eivät hallitse tyhjyyden, masennuksen, kivun tai ahdistuksen tunteet. (Næss 1987, )

15 Elämänhallinta Elämänhallinta on laajasti määriteltävissä oleva käsite, ja sen sisältö voi vaihdella yksilöllisesti hyvinkin paljon. Kirjassaan Syrjäytyjästä selviytyjäksi Pentti Murto (1995) selvittää vammaisen nuoren koulutusuran tukemista. Vammaisuus vaikeuttaa nuoren itsenäistymisprosessia sekä koulutuksen ja ammatin valintaa, mitkä eivät muutenkaan ole helppoja tapahtumia. Olisikin tärkeää, että nuoren selviytymisen ja elämänhallinnan kyvyt vahvistuisivat. Yksilöllisen ohjauksen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman lisäksi tarvitaan opettajien myönteistä asennoitumista sekä moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö opetuksen, sosiaalialan ja kuntoutuksen kesken on tarpeellista. (Murto 1995.) Murto määrittelee seuraavasti yksilön elämänhallintaan liittyvät valmiudet: 1. FYYSISET VALMIUDET - fyysinen toimintakyky liikunnallinen, motorinen kyky 2. PSYYKKISET VALMIUDET - realistinen minäkuva vammaisuuden hyväksyminen, terve itsetunto, kyky mieltää itsensä itsenäisenä yksilönä, sukupuolinen identiteetti - psyykkinen itsenäisyys riippumattomuus vanhemmista ja ulkopuolisesta avusta, oman tahdon ja mielipiteen tiedostaminen ja ilmaiseminen, stressinsietokyky, uskallus ottaa riskejä - subjektina toimiminen vastuun ottaminen, päätösten tekeminen, omien tarpeiden ja motiivien tiedostaminen 3. SOSIAALISET VALMIUDET - vuorovaikutustaidot omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, toisen huomioon ottaminen, kuunteleminen ja ryhmässä toimiminen - kansalaisuustaidot yhteiskuntaan osallistuminen, oman aseman ja asioiden hoitaminen 4. AMMATILLISET VALMIUDET - ammattipätevyys tiedot, taidot ja luonteenpiirteet

16 11 - yrittäjyys - valmius työelämään, kansainväliseen kanssakäymiseen ja jatko-opiskeluun. (Murto 1995, ) Näiden valmiuksien avulla yksilö pystyy sekä ulkoiseen että sisäiseen elämänhallintaan. Riihisen mukaan ihmisen elämänhallinta on hänen ulkoisten olojensa ja sisäisen rakenteensa välistä vuorovaikutusta. Sen vuoksi elämänhallinta on kokonaisuus, jolla on sisäisiä ja ulkoisia edellytyksiä. (Riihinen 1996, 29.) Aineellisesti ja henkisesti turvattu asema, aineellinen vauraus ja taloudellinen asema ovat ulkoisen elämänhallinnan keskeisiä ja erittäin tärkeitä tekijöitä. Sisäinen elämänhallinta taas merkitsee, että ihminen kykenee sopeutumaan riippumatta siitä, mitä hänelle elämässä tapahtuu. (Roos 1987, ) 3.4 Hyvän elämän määritelmä tässä opinnäytetyössä Opinnäytetyömme alussa lähdimme selvittämään hyvä elämä -käsitettä. Teoriataustaa selvittäessämme löysimme Platonin filosofian hyvästä elämästä. Sen lisäksi haimme käsitteitä hyvän elämän ympäriltä ja löysimme käsitteet elämänpolitiikka, elämänlaatu ja elämänhallinta. Paneudummekin tässä opinnäytetyössä hyvään elämään lähinnä elämänhallinnan ja elämänlaadun kautta. Olemme itse määritelleet hyvän elämän valmiudet, joiden avulla pyrimme arvioimaan nuorten kokemuksia elämästään. Hyvä elämä ei ole toisten määriteltävissä vaan se on jokaisen oma subjektiivinen kokemus elämästään. Siksi onkin tärkeää kysyä jokaisen omaa mielipidettä ja käsityksiä siitä, mitä on hyvä elämä. Tässä opinnäytetyössä käsitämme, että valmiudet hyvään elämään tulevat elämänhallintataitojen ja elämänlaadukkuuden kokemisen kautta. Tavoitteena on tuoda esiin nuorten omia kokemuksia elämästään. Hyvän elämän valmiuksia määritellessämme painotamme Pentti Murron (1995) elämänhallinnan valmiuksia sekä Siri Næssin (1987) käsitystä elämänlaadusta. Tässä opinnäytetyössä pidämme hyvän elämän valmiuksina henkilön fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja itsenäisyyden valmiuksia. Fyysiset valmiudet tarkoittavat fyysistä toimintakykyä ja aktiivisuutta. Niihin sisältyvät henkilön liikunnallisuus ja terveyden kokeminen sekä henkilön aktiivisuus eli harrastukset ja vapaa-ajan toiminnat. Psyykkiset valmiudet tarkoittaa, että henkilöllä on realistinen minäkuva ja hän on psyykkisesti itsenäinen. Realistiseen minäkuvaan kuuluvat terve itsetunto, itsensä ja vammaisuuden hyväksyminen sekä vammatietoisuus. Henkilön tulisi myös tuntea onnellisuutta ja kokea elämänsä arvokkaaksi. Jotta henkilö on psyykkisesti itsenäinen, hänen tulisi olla riippumaton vanhemmista ja ulkopuolisesta avusta. Hänen tulisi kyetä tiedostamaan ja ilmaisemaan omaa tahtoaan, tarpeitaan, mielipiteitään ja motiivejaan. Henkilön tulisi luottaa omaan pärjäämiseensä, kyetä ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä.

17 12 Sosiaalisilla valmiuksilla tarkoitetaan, että henkilöllä on ystävyyssuhteita ja vuorovaikutustaitoja. Henkilöllä tulisi olla ainakin yksi läheinen ihmissuhde, joka voi olla perhe-, sukulaisuus-, ystävyys- tai seurustelusuhde. Henkilön tulisi kyetä ylläpitämään ystävyyssuhteitaan ja hyväksyä toisten erilaisuus. Omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, toisen huomioon ottaminen, kuunteleminen ja ryhmässä toimiminen ovat vuorovaikutustaitoja, joita henkilöllä tulisi olla. Itsenäisyyden valmiuksilla tarkoitetaan henkilö kykenee osallistumaan yhteiskuntaan ja hänen tulisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Henkilön tulisi kyetä hoitamaan omia asioitaan sekä itsenäistyä kotoa. Henkilön tulisi pystyä haaveilemaan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Näiden valmiuksien tasapainoisella hallinnalla on mahdollista saavuttaa mahdollisimman hyvä elämä. Tasapainoisella hallinnalla tarkoitetaan, että henkilöllä on valmiuksia jokaisesta neljästä osa-alueista. Jos henkilöllä ei ole jotakin näistä valmiuksista lainkaan, hänellä on heikommat mahdollisuudet saavuttaa hyvä elämä, todennäköisesti myös joku muu valmiusalue kärsii siitä. Nämä ovat hyvän elämän valmiuksia ja arviointia tässä opinnäytetyössä, joiden tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten kokemuksia ja valmiuksia hyvästä elämästä. Tulee kuitenkin muistaa ja huomioida, että jokainen kokee oman elämänsä ja sen hyvyyden itse ja on oman onnellisuutensa paras arvioija. 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyöprosessimme käynnistyi syksyllä 2000 aiheen valinnalla, jota tuki aikaisemmat kokemuksemme Asperger-henkilöiden kuntoutuksesta. Keväällä 2001 tutustuimme aiheeseen liittyvään teoriaan ja muodostimme opinnäytetyömme teoriapohjan. Kevään aikana teimme myös haastattelukysymykset ja kyselylomakkeen. Haimme luvat haastattelun ja kyselyn suorittamiseen opiskelijoilta ja toiminnanjohtajalta ja toteutimme ne loppukeväästä. Syksyn 2001 aikana käsittelimme aineistoa, kirjoitimme tulokset ja helmikuuhun 2002 mennessä viimeistelimme työmme. 4.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten omia käsityksiä ja kokemuksia hyvästä elämästä. Tarkoituksena on selvittää nuorten kertomusten pohjalta heidän valmiuksiaan hyvään elämään ja lisätä tietoutta Asperger-nuorten elämän kokemisesta, kuinka he itse sen kokevat elämän sen eri osaalueilla. Tämä onkin tärkeää Asperger-nuorten kuntoutuksessa, jonka tulisi olla kokonaisvaltaista ja ammattitaitoisen henkilökunnan toteuttamaa. Tällä hetkellä Suomessa Asperger-henkilöiden kuntoutus on puutteellista, sillä kysyntä ylittää roimasti tarjolla olevat palvelut (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Tutkimusongelmia ovat:

18 13 - Millainen on hyvä elämä Asperger-nuorten mielestä? - Miten Asperger-nuoret kokevat hyvän elämän valmiutensa (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja itsenäisyyden valmiudet) tällä hetkellä? 4.2 Kohderyhmä ja aineiston keruu Opinnäytetyön kohderyhmänä on ryhmä opiskelijoita, jotka ovat ammatti- ja lukio-opintoihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutus on suunnattu Asperger-nuorille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun. Tavoitteena on, että he kuntoutuisivat siten, että he voisivat jatkaa opintojaan yleisissä toisen asteen oppilaitoksissa. Koulutus kestää yksilöllisesti 1 3 vuotta eli opintoviikkoa. Aluksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka sisältää opiskelun teoria-aineissa, sosiaaliskommunikatiivisten taitojen harjoittelun, itsenäisen elämän taitojen harjoittelun, motoristen taitojen harjoittelun, työ- ja vapaa-ajantaitojen kehittämisen, koulutuskokeilut sekä työharjoittelun eri työpaikoissa. Teoria-aineet valitaan opiskelijan kiinnostuksen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan. Niitä ovat esim. kielet, ATK ja matematiikka. HOJKS:aan sisältyy myös yksilöllinen integroituminen toisen asteen opintoihin yleisessä oppilaitoksessa. Jaoimme kaikille kymmenelle nuorelle haastattelulupakirjeen (Liite 2) ja kerroimme tutkimuksen tarkoituksesta. Pyysimme alle 18-vuotialta myös holhoojan suostumuksen. Kahdeksalta opiskelijalta saimme luvan haastattelun ja kyselyn suorittamiseen. Seitsemän vuoden ikäistä opiskelijaa osallistui haastatteluun ja viisi heistä vastasi myös kyselylomakkeeseen. Koska osa Asperger-henkilöistä pystyy kommunikoimaan kirjallisesti paremmin kuin suullisesti tai päinvastoin, päätimme tehdä sekä kirjallisen kyselyn että haastattelun. Teimme puolistrukturoidun kyselylomakkeen ja haastattelun, joiden kysymykset muodostimme hyvä elämä -teorian mukaan. Kysymysten asettelussa saimme mallia Kehitysvammaliiton projektista, jossa tutkittiin kehitysvammaisten elämänlaatua ja varsinkin sen osaraportista, jossa kerrotaan haastattelututkimuksen tuloksista (Autio 1991). Kyselylomakkeen (Liite 4) kysymykset olivat kaikille samat, ja niihin vastattiin omin sanoin. Kyselylomakkeet jokainen täytti omalla ajallaan ja palautti haastattelutilanteessa. Haastattelut suoritimme nuorten opiskelutiloissa koulupäivän yhteydessä. Saimme käyttöömme vapaana olevan luokkatilan, jotta tilanne olisi mahdollisimman rauhallinen. Haastatteluissa (Liite 3) käytimme samaa kysymyspohjaa kaikille, mutta haastattelun kulusta riippuen teimme myös lisäkysymyksiä. Haastattelut kestivät noin 45 minuuttia. Haastattelut nauhoitimme omaa työskentelyä helpottaaksemme ja kerroimme siitä myös haastateltaville. Haastelluista jokainen sai keksiä oman peitenimen, jota käytämme tutkimuksessa tarvittaessa, muuten käsittelemme aineistoa nimettömästi. Haastattelujen lopuksi jaoimme kiitokseksi nuorille avaimenperät, jotka SAP Finland Oy oli meille lahjoittanut.

19 Aineiston käsittely Haastattelunauhat litteroimme eli kirjoitimme puhtaaksi lisäkysymyksineen. Litteroitua tekstiä tuli kokonaisuudessaan neljäkymmentäkaksi sivua. Näiden lisäksi aineistoomme kuului viiden nuoren palauttama kyselylomake. Tutustuimme aineistoon lukemalla sitä useita kertoja läpi, luimme aineistoa myös ääneen toisillemme. Vertailimme haastattelun tuloksia kyselylomakkeen vastauksiin ja totesimme, että vastaukset täsmäsivät toisiinsa joskus jopa hyvinkin sanatarkasti. Kyselylomakkeeseen kirjoitetut vastaukset myös täydensivät haastattelua niissä tapauksissa, joissa suullisesti saatu tieto oli niukkaa. Osan vastauksista luokittelimme erityyppisiin ryhmiin, jos se tuntui luontevalta. Näin saimme esimerkiksi ryhmiä kyllä, ei ja ei osaa sanoa. Laskimme joka kerta, että vastauksia on yhteensä seitsemän. Tämä takasi sen, että kaikkien vastaukset tulivat käsitellyiksi. Tulokset kirjoitimme opinnäytetyöhömme niiden teemojen mukaan, joiden pohjalta olimme haastattelut suorittaneet eli hyvän elämän ja hyvän elämän valmiuksien. Käytimme paljon suoria lainauksia ja merkitsimme ne värikynällä litteroituun tekstiin, jotta näkisimme, että jokaisen vastaajan ääni kuuluisi työssämme. Aineiston analyysin tarkoituksena on luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysin tarkoituksena on luoda hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä tiivistämällä sitä niin, ettei informaatio katoa. (Eskola & Suoranta 1998, 138.) Analysointivaiheessa pyrimme nostamaan aineistosta tutkimusongelmien kannalta olennaisimmat nuorten ajatukset. Hyvän elämän valmiuksien osalta aineisto analysoitiin teemoittain siten, että jokaista teemaa varten valittiin tietyn värisiä kyniä teemojen alaotsikoiden mukaan. Väritimme kunkin teeman eri osiot eri värillä aineistosta. Värittäminen helpotti kuhunkin teemaan liittyvien tietojen löytämistä aineistosta. Tämän avulla pyrimme keräämään tutkimusongelmien kannalta kaiken oleellisen tiedon. Lähtökohtana tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen ja siihen sisältyy ajatus todellisuuden moninaisuudesta. Kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksena on pikemminkin löytää uusia tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä. Nämä ovatkin tyypillisiä piirteitä kvalitatiiviselle tutkimukselle. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 161.) Aineisto on luonteeltaan laadullinen, mutta osaa aineistoa on analysoitu tavalla, joka on tyypillisempää kvantitatiiviselle tutkimukselle. Koska aineisto on laaja, olemme laskeneet joissakin tapauksissa vastauksia ja jaotelleet niitä eri luokkiin. 4.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Tutkimustyö muodostuu tuhansista isoista ja pienistä kysymyksistä, jotka tutkijan on itse ratkaistava (Eskola & Suoranta 1998, 52). Olemmekin opinnäytetyöprosessimme aikana pohtineet työmme eettisiä kysymyksiä, jotka koemme tärkeäksi, kuuluuhan eettisyys keskeisesti koulutuksemme arvopohjaan.

20 15 Tutkimusluvan hankkiminen on edellytys työn eettisyydelle. Anoimme tutkimuslupaa (Liite 1) kyseisen opiskeluyksikön toiminnanjohtajalta. Pyysimme kirjallisesti lupaa haastatteluun ja kyselyn suorittamiseen sekä tietojen käyttämiseen anonyyminä opinnäytetyössämme. Samoin pyysimme lupaa myös kaikilta nuorilta ja alle 18-vuotiailta halusimme myös holhoojan suostumuksen. (Liite 2) Tutkimusluvat saimme huhtikuussa Pyrimme panostamaan kyselylomakkeen ja haastattelukysymysten laadintaan siten, että teoria ja kysymyksemme kohtaisivat. Koska kyselymme kohteena ovat Asperger-henkilöt, kysymysten tulee olla erittäin konkreettisia ja kohdentua yhteen asiaan kerrallaan. Näin ollen kysymyksiä tulikin aika runsaasti. Pyrimme siihen, että nuoret ymmärtäisivät kysymystemme sisällön samanlaisesti. Ennen haastatteluja näytimme kysymykset toiminnanjohtajalle ja myös ryhmän ohjaajalle, jotka hyväksyivät ne. Opinnäytetyömme luotettavuutta lisää se, että suoritimme kirjallisen kyselyn haastattelun lisäksi. Tämä siksi, että osa nuorista kommunikoi paremmin kirjallisesti. Kirjallisten kysymysten vastaukset tukivat haastattelun vastauksia, usein vastaukset olivat jopa sanatarkasti samanlaisia. Pystyimme hyödyntämään kirjallisia vastauksia myös suullisten vastausten puuttuessa. Haastattelut nauhoitimme helpottaaksemme omaa työskentelyämme. Kerroimme nauhoituksesta nuorille ja kerroimme myös, että ainoastaan me kuuntelemme nauhoja ja opinnäytetyön valmistuttua tuhoamme ne. Koska kohdejoukkomme oli pieni, käsittelimme vastauksia nimettöminä, emmekä mainitse ryhmän virallista nimeä, jotta haastateltavien anonymiteetti säilyy. Haastateltavat olivat meille entuudestaan tuttuja työharjoitteluajoiltamme. Tämä seikka tuo tiettyä luotettavuutta opinnäytetyöhön, koska nuorten on helpompi kertoa ajatuksistaan meille kuin vieraammille henkilöille. Asperger-henkilöiden on helpompaa kommunikoida tuttujen ihmisten kanssa, mikä on käynyt ilmi mm. harjoittelujemme aikana. Haastattelut ajoittuivat ajankohtaan, jolloin toinen meistä oli juuri lopettanut harjoittelun ryhmässä, joten nuoret eivät olleet vieraantuneet meistä. Toisaalta harjoitteluaikaiset kokemukset saattavat vaikeuttaa haastatteluvastausten käsittelyä, jos näiden välillä ilmenee ristiriitaa. On haasteellista pitää kokemuksemme ja nuorten ajatukset erillisinä eikä sekoittaa näkemyksiämme asioista tuloksiin. Työmme tarkoituksenahan on tuoda nuorten omia ajatuksia esille. Käytimmekin paljon suoria lainauksia haastateltavien vastauksista, jotta antaisimme mahdollisimman aidon kuvan siitä, mitä nuoret ajattelevat. Nuorten vastausten rehellisyyttä on mahdotonta tietää. Uskomme kuitenkin nuorten vastanneen omien ajatustensa mukaisesti. Tätä ajatusta tukee kyselyn ja haastattelun yhtenevät vastaukset. Emme myöskään usko, että nuoret valehtelivat meille, sillä he tiesivät, että tunnemme jonkin verran heitä ja heidän asioitaan. Tiedon käsittelyssä olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman objektiivisia. Tätä on osaltaan helpottanut se, että meitä on ollut kaksi tekijää. Olemme keskustellen ja toistemme näkökulmia huomioiden pyrkineet tuottamaan mahdollisimman objektiivisen näkemyksen nuorten käsityksistä ja kokemuksista.

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot