HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään"

Transkriptio

1 HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään Mari Huttunen - Marjo Tervo Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN YKSIKKÖ Huttunen, Mari ja Tervo, Marjo HYVÄ ELÄMÄ Asperger-nuorten käsityksiä ja kokemuksia elämästään Helsinki sivua, 4 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten omia ajatuksia ja käsityksiä hyvästä elämästä. Tarkoituksena on myös selvittää nuorten kertomusten pohjalta heidän valmiuksiaan hyvään elämään. Tavoitteena on lisätä tietoutta Aspergernuorten elämän kokemisesta, mikä on tärkeää heidän kuntoutuksessaan. Tällä hetkellä Asperger-henkilöiden kuntoutus on Suomessa puutteellista, sillä kysyntä ylittää roimasti tarjolla olevat palvelut. Opinnäytetyössämme painotimme nuorten subjektiivista kokemusta hyvästä elämästä. Olemme itse määritelleet elämänhallinta ja elämänlaatu käsitteiden avulla hyvän elämän valmiudet, joiden avulla pyrimme arvioimaan nuorten kokemuksia elämästään. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli seitsemän vuotiasta nuorta, joilla on Aspergerin oireyhtymä. He opiskelivat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetus- ja ohjausryhmässä. Kaikki heistä osallistui tekemäämme haastatteluun ja viisi heistä vastasi myös kyselyyn. Nuoret määrittelivät hyvän elämän hyvin yksilöllisesti. Heidän vastauksistaan kuvastui haave jokapäiväisen elämän mielekkyydestä ja odotukset elämästä olivat yleensä hyvin kohtuullisia. Nuorten fyysiset valmiudet ovat hyvät, sillä he liikkuvat ja harrastavat aktiivisesti. Lisäksi he tuntevat itsensä terveeksi ja heillä on suhteellisen terveelliset elämäntavat. Psyykkisissä valmiuksissa tulevat esiin Aspergerin oireyhtymät tuomat vaikeudet, sillä mielipiteen ja tahdon ilmaiseminen on rajoittunutta. Sosiaaliset valmiudet olivat yleensä hyvät. Vieraiden ihmisten kanssa kommunikointi tuotti kuitenkin useille hankaluuksia. Tutussa ympäristössä nuorilla oli kykyä toimia itsenäisesti, mutta kodin ulkopuolelle liittyvien asioiden hoitaminen tuotti monelle vaikeuksia. Monet tarvitsivat tukea itsenäisyyden valmiuksien alueella. Asiasanat: Aspergerin syndrooma, hyvä elämä, elämänlaatu, elämänhallinta Säilytyspaikka: DIAK Helsingin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit Authors: Huttunen, Mari and Tervo, Marjo Title: The Good Life: Thoughts and experiences of young people with Asperger Syndrome about their lives Date: March 2002, Helsinki Pages: 40 Appendices: 4 The purpose of this thesis is to find out how do young people with Asperger Syndrome experience their lives. The main goals are to clarify their opinions about what is a good life and to find out about their own skills to achieve a good life. In Finland Asperger Syndrome came into awareness quite recently, and was first recognised officially in Although the knowledge has increased, we still have a lack of professional rehabilitation. One of our goals is to collect information in order to help rehabilitation workers. In order to be able to examine concepts of a good life, we defined a good life as centring around the quality of life and life-management. In other words, we looked at their own ideas of a good life and whether they lived a good life according to our definition. We interviewed 7 young people, aged 16 25, who attended a rehabilitation and preparatory school for young people with Asperger Syndrome. Also, 7 questionnaires were given out and 5 of them returned. The responses were very individual and, so, it proved difficult to find clearly similar tendencies. The young people s ideas of a good life were mostly related to everyday issues such as family, friends, career and health. The young people s experiences of their physical skills seemed to be good. In the areas of psychical and social skills, they had a few weaknesses, which were concluded by us to be due to their Asperger Syndrome. The interviews also indicated that their independence skills were better in familiar environments than outside the home. Keywords: the good life, quality of life, life-management, Asperger Syndrome Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Helsinki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Aspergerin oireyhtymän syyt ja esiintyvyys Sosiaalisten tilanteiden hahmotusvaikeudet Puhe-, kieli- ja viestintäongelmat Erikoiset kiinnostuksen kohteet ja rutiinit Aistiärsykkeiden ja motoriikan vaikeudet Älykkyys 8 3 HYVÄ ELÄMÄ Hyvän elämän määrittelystä Elämänlaatu Elämänhallinta Hyvän elämän määritelmä tässä opinnäytetyössä 14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä ja aineiston keruu Aineiston käsittely Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus 19 5 TULOKSET Hyvä elämä Hyvän elämän valmiudet Fyysiset valmiudet Psyykkiset valmiudet Sosiaaliset valmiudet Itsenäisyyden valmiudet 31

5 6 TULOSTEN ARVIOINTIA Hyvä elämä Hyvän elämän valmiudet 35 7 POHDINTA 38 LÄHTEET 41 LIITTEET Liite 1: Tutkimuslupa toiminnanjohtajalta Liite 2: Haastattelulupa nuorilta Liite 3: Haastattelurunko Liite 4: Kyselylomake

6 1 JOHDANTO Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, johon kuuluu yleensä poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksen kohteet, pikkutarkka ja muodollinen puhe, sekä riippuvuus rutiineista ja rituaaleista (Nieminen, Kulomäki, Ulander & Von Wendt 2000, 967). Aspergerin oireyhtymä kuuluu autististen häiriöiden kirjoon (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Vuonna 1996 Asperger-diagnoosi tuli virallisesti suomalaiseen tautiluokitukseen, jonka jälkeen Aspergerdiagnooseja on tehty kiihtyvällä vauhdilla (Kielinen 1999, 5). Kuntoutus on maassamme vielä lapsenkengissä, kysyntä ja tarve ylittävät roimasti tarjolla olevat palvelut (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Tämä asettaa haasteita työelämään, koska riittävä, ammattitaitoinen henkilökunta on edellytys Asperger-henkilöiden kuntoutuksessa. Tässä opinnäytetyössä käytämme nimitystä Asperger-henkilö, kun tarkoitamme henkilöä, jolla on Aspergerin oireyhtymä. Usein onkin tapana käyttää tällaista nimitystä. Tarkoituksenamme ei ole leimata heitä tietynlaiseen ihmisryhmään tai joukkoon kuuluvaksi, eikä se olisikaan mahdollista, sillä oireyhtymä ilmenee yksilöllisesti. Tuloksissa ja tulosten arvioinnissa emme Asperger-liitettä enää käytä, puhumme yksinomaan nuorista. Olemme molemmat työskennelleet Asperger-nuorten kanssa ja kokeneet työskentelyn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi; esimerkiksi kommunikointi nuorten kanssa on ollut haasteellista. Olemme myös olleet työharjoittelussa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetus- ja ohjausryhmässä, josta saimme opinnäytetyöllemme sekä idean että kohderyhmän. Ryhmän toiminnanjohtajalta nousi idea saada selville Asperger-nuorten omia ajatuksia elämästä, mitä on hyvä elämä heidän mielestään. Aihe innosti myös meitä, sillä elämän ja sen moninaisuuden parissa tulemme työskentelemään myös valmistuttuamme sosionomeiksi. Pystyäksemme tutkimaan hyvää elämää olemme pyrkineet määrittelemään sitä eri teorioiden pohjalta. Määrittelyssä keskeisiksi termeiksi nousivat elämänlaatu ja elämänhallinta. Niiden avulla muodostimme tässä opinnäytetyössä käytettävän hyvän elämän määritelmän, jonka avulla pyrimme arvioimaan nuorten fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja itsenäisyyden valmiuksia hyvään elämään. Tässä opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan Asperger-nuorten käsityksiä hyvästä elämästä sekä heidän kokemuksia hyvän elämän valmiuksistaan. Keräsimme tietoa seitsemältä Asperger-nuorelta haastattelun ja kyselylomakkeen avulla. Tarkoituksenamme on lisätä tietoa ja ymmärrystä Asperger-henkilöitä kohtaan sekä

7 2 avata ovia heidän erilaiseen maailmaansa. Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät nuoret itse, heidän perheensä sekä heidän kanssaan työskentelevät ihmiset. Tiedon avulla Aspergerhenkilöiden kanssa työskentelevien ihmisten on mahdollista kehittää omaa ammattitaitoaan ja näkemyksiään. Toivoisimmekin työstämme olevan hyötyä siinä määrin, että edes osa kuntoutuksen aukoista tulisi paikattua.

8 3 2 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ 2.1 Aspergerin oireyhtymän syyt ja esiintyvyys Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö ja ilmenee tiettyjen piirteiden mukaisena käyttäytymiskuvana, joka on monisäikeinen ja yksilöllinen. Se on tila, jossa älyllisesti normaaleilla tai hyvin lahjakkailla henkilöillä on suuria vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, muodollinen puhetapa, jäykkä tai niukka ilme- ja elekieli, omalaatuisia kiinnostuksen kohteita ja kömpelö motoriikka. (Aspergerin syndrooma 2001.) Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger ( ) julkaisi 1944 kuvauksen lapsista, joilla oli erityinen yhdistelmä kontakti- ja käyttäytymispulmia (Asperger, 1944). Samoihin aikoihin amerikkalainen lastenpsykiatri Leo Kanner julkaisi havaintonsa varhaislapsuuden autismista (Kanner, 1943). Kanner ja Asperger eivät tienneet toistensa töistä, vaikka heidän havainnoillaan oli useita yhteisiä piirteitä. Englantilainen autismitutkija Lorna Wing kiinnostui 1980-luvun alussa Aspergerin havainnoista ja vertasi niitä Kannerin 1943 kuvauksiin autismista. Wingin mielestä Aspergerin ja Kannerin oireyhtymät ovat lähisukulaisia; molemmat kuuluvat laajempaan autististen häiriöiden kirjoon. Erottaakseen nämä toisistaan Wing ehdotti nimitystä Aspergerin syndrooma. Kyseisessä poikkeavuus ja ongelmat eivät yleensä ole niin silmiinpistäviä kuin autismissa. Siinä on vähemmän vakavia kielellisiä ongelmia, enemmän motorisia vaikeuksia, ja se pystytään diagnosoimaan myöhemmässä lapsuudessa. (Church, Alisanski & Amanullah 2000.) Aspergerin oireyhtymä tuli Suomessa laajempaan tietoisuuteen myöhemmin kuin useimmissa muissa Länsi- ja Keski-Euroopan maissa. Suomessa ensimmäiset diagnoosit tehtiin vasta 1980-luvun loppupuolella. (Nieminen & Von Wendt 2001, 14.) Virallisesti suomalaiseen tautiluokitukseen Aspergerdiagnoosi tuli vuonna Sen jälkeen Asperger-diagnooseja on tehty yhä enemmän. (Kielinen 1999, 5.) Myös tutkimuksemme nuorten diagnoosit on tehty vuoden 1996 jälkeen. Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys on kouluikäisillä 3.6/1000 lasta kohden (Gillberg 1999, 31). Nykyisin tutkimustietoa on erityisesti lapsuus- ja nuoruusiällä ilmenevästä Aspergerin oireyhtymästä. Oireyhtymän peruspiirteet säilyvät läpi elämän, mutta ilmenemismuodot muuttuvat iän ja kehityksen mukana. Varhainen tunnistaminen ja kuntouttaminen ovat tuloksellisia ja tärkeitä. Diagnostiikkaan perehtyminen ei

9 4 ole ylivoimaista, mutta tukitoiminta ja kuntoutus ovat Suomessa vasta lapsenkengissä. Aspergerhenkilöiden kuntouttamiseen kykenevien työntekijöiden kouluttaminen on suuri haaste. (Nieminen & Von Wendt 2001, 15.) Vaikka Aspergerin oireyhtymän syytä ei tarkkaan tunneta, perinnöllisyyden osuus on kuitenkin selkeämmin osoitettavissa kuin autismissa. Lähisukulaisista 50%:lla esiintyy oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. (Ikonen 1998, 229.) Tosin viime aikoina on esitetty käsityksiä, että tytöt ja naiset saattavat olla alidiagnosoituja, koska heillä Aspergerin oireyhtymän ilmenemismuodot ovat toisenlaisia kuin pojilla ja miehillä. Vastavuoroisuuspuutteet sosiaalisissa tilanteissa ovat samantapaisia sukupuolesta riippumatta, mutta intensiiviset ja erikoiset kiinnostuksen kohteet ovat tavallisempia miespuolisilla henkilöillä. Periytyvien tekijöiden lisäksi Aspergerin oireyhtymän syntymiseksi tarvitaan todennäköisesti keskushermoston sikiökautiseen kehitykseen vaikuttaneita syitä, jolloin tuloksena on erilaisuutta aivojen tietoliikenteessä, eli ihminen aistii, kokee ja ymmärtää ympäristön ja tilanteet toisella tavalla kuin ne, joilla ei ole Aspergerin oireyhtymää. (Gillberg 1999, ja ) Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta. 2.2 Sosiaalisten tilanteiden hahmotusvaikeudet Asperger-henkilöillä on vaikeuksia ymmärtää toisten käyttäytymistä ja ns. sosiaalista koodia eli sosiaalista käyttäytymistä ohjaavia lausumattomia sääntöjä. Tällöin tilanteiden tulkinta ei onnistu, eivätkä he tiedä, miten heidän pitäisi menetellä. (Laukkarinen 1998, 151.) He eivät osaa vaistota tai arvata, mitä vastapuoli ajattelee tai tuntee, siksi muut saattavat pitää heitä tunnekylminä tai toisten tarpeista piittaamattomina. He voivat tulkita väärin sosiaalisia tilanteita ja käyttäytyä tilanteisiin sopimattomasti, kärsimättömästi, jopa aggressiivisesti. Kykenemättömyys käsitellä sosiaalisia viestejä johtaa usein turhaan itsekritiikkiin. (Gillberg 1999, ) Koska Asperger-henkilö yleensä kokee olevansa sosiaalisesti yksin, hän käyttäytyy usein sen mukaisesti. Hän saattaa esimerkiksi kaivaa nenäänsä muiden läsnäollessa eikä ymmärrä muiden näkevän, koska hän ei itse ajattele muita ihmisiä. Heillä voi olla kontaktivaikeuksia samanikäisten kanssa. Asperger-lapset ovat usein läheisempiä aikuisten kuin lasten kanssa. Ensimmäisellä luokalla Asperger-lapsen paras ystävä saattaa olla kuudesluokkalainen, koska samanikäiset ovat älyllisesti häntä alemmalla tasolla. Asperger-henkilö haluaa saada ystäviä ja tarvitsee niitä joka iässä. Hän on myös

10 5 kiinnostunut siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, mutta jos sosiaalinen elämä on liian vaikeaa, hän sulkeutuu sen ulkopuolelle ja vetäytyy omiin oloihinsa. (Tapola 1998, ) 2.3 Puhe-, kieli- ja viestintäongelmat Asperger-lapset oppivat usein puhumaan muita myöhemmin, mutta he saattavat yhtäkkiä ryhtyä puhumaan erittäin huoliteltua ja virheetöntä kieltä. Heidän puheilmaisunsa voi olla muodollista, ns. pikkuvanhaa ja aihevalinnaltaan yksipuolista ja rajoittunutta. Puhemelodia voi vaihdella voimakkuudeltaan tai olla normaalista poikkeavaa, ääni voi olla kimeä tai erikoisennuottinen ja konemainen. Monet oppivat helposti vieraita kieliä, etenkin sellaisia, joiden rakenne ja kielioppi ovat loogisia. Vaikka kieli on ulkonaisesti varmaa, on heillä usein vakavia puutteita kielen ymmärtämisessä, symbolien käsittämisessä ja sanontatapojen tulkinnassa. Erityisesti puheen käyttäminen todellisessa sosiaalisessa viestinnässä tuottaa vaikeuksia, siihen liittyy läheisesti ei-kielellisen viestinnän puutteellisuus. (Gillberg 1999, 160.) Asperger-henkilöiden on vaikea tajuta sanojen kuvainnollisia tai epäsuoria merkityksiä, jolloin vitsit, vertauskuvat ja sananlaskut jäävät häneltä tavoittamatta tai syntyy väärinkäsityksiä. Heidän on vaikea ymmärtää sanan monia sisältöjä ja he hyväksyvät ehkä vain ensimmäisenä kuulemansa merkityksen. (Ehlers & Gillberg 1997, 14.) He tulkitsevat viestit usein kirjaimellisesti, esim. kysyttäessä: Onko sinulla kelloa? he voivat vastata: On. kertomatta, paljonko kello on. Asperger-henkilön eleissä ja ilmeissä on usein vain vähän vaihtelua, eikä hän itse osaa lukea toisten ilmeja elekieltä. Kehonkieli voi olla kömpelöä ja jäykkää, katsekontakti erikoinen, he välttelevät usein silmiin katsomista tai tuijottavat liiallisesti. (Gillberg 1999, ) He saattavat olla erittäin vihaisen näköisiä, vaikka eivät olisikaan vihaisia. He eivät yleensä huomaa, koska loukkaavat muita ihmisiä. (Ikonen 1998, 231.) 2.4 Erikoiset kiinnostuksen kohteet ja rutiinit Asperger-henkilölle on tyypillistä intensiivinen syventyminen yhteen asiaan kerrallaan. Se voi lapsuudessa olla samojen teemojen leikkimistä lähes samalla tavalla yhä uudelleen. Myös tiedon keruu esim. erilaisista eläimiin, avaruuteen tai tekniikkaan kuuluvista aiheista ja sen parissa puuhaileminen on tavallista. He saattavat perehtyä äärimmäisen tarkasti johonkin aihealueeseen ja voivat poikkeavan muistinsa ansiosta osata ulkoa valtavia määriä erityistietoja mieliaiheestaan. Leikki on vähäistä, roolileikit puuttuvat, koska toisen asemaan asettautuminen on vaikeaa. Erilainen keräily bussiliput, puiden lehdet, kivet,

11 6 pullonkorkit jne. kuuluu myös Asperger-henkilön harrastuksiin. Intensiivinen aiheeseen suhtautuminen ja jatkuva kiinnostuksen kohteesta puhuminen, oikeastaan esitelmöiminen, on tunnusmerkillistä. Koska vastavuoroisuuden hahmottaminen on Asperger-henkilölle vaikeaa, keskustelun hallinta ei näissä tilanteissa onnistu, vaan viestintä jää yksisuuntaiseksi. (Nieminen ym. 2000, 968.) Jos Asperger-henkilö saa päättää elämänsä rytmistä, hän useimmiten toivoo muuttumattomuutta ja tiettyjen säännönmukaisuuksien, rutiinien ja rituaalien noudattamista. Ne auttavat häntä ennakoimaan toimintoja ja tapahtumia, jolloin hän voi käyttää tuttuja selviytymiskeinoja, ja olo tuntuu varmalta ja turvalliselta. (Nieminen & Kulomäki 2000, 30.) Kaikki muutokset voivat olla kovin vaikeita, jollei niihin olla valmentauduttu ennakkoon. Joskus tästä elämäntavasta voikin tulla taakka ja este sekä ihmiselle itselleen että hänen läheisilleen, kun siihen pesiytyy erilaisia stereotyyppisiä pakkoja ovien avaamisesta/sulkemisesta, saman vaatetuksen pukemisesta säästä tai vuodenajasta riippumatta. (Gillberg 1999, 159.) Asperger-henkilöiden on vaikea selviytyä jokapäiväisistä toimista. Esimerkiksi omasta hygieniasta huolehtiminen, vaatteiden vaihtaminen, koulunkäynti, ruokailu ja nukkuminen voivat tuottaa vaikeuksia. (Gillberg 1999, 52.) 2.5 Aistiärsykkeiden ja motoriikan vaikeudet Poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin ovat yleisiä Aspergerin oireyhtymässä. Joillakin Asperger-henkilöillä voi aistitoimintojen vireystila olla liian korkea tai matala. He voivat olla yli- tai aliherkkiä äänille, valoille, kosketukselle, kivulle, kylmälle, kuumalle, hajuille, mauille tai muille aistimuksille. (Aspergerin syndrooma 2001.) Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus ovat usein seurausta siitä, että henkilö ei kykene käsittelemään ympäristöstä tulevia ärsykkeitä. Tällainen käyttäytyminen selitetään valitettavan usein toteamuksella, että hänelle ei ole opetettu käytöstapoja. Tyypillinen piirre Asperger-henkilöille jo varhaisvuosista lähtien on tietynlainen kehon hallinnan ja liikkumisen kömpelyys. Moni on oppinut puhumaan aikaisemmin kuin kävelemään. Erilaisten motoristen taitojen omaksuminen ja harrastaminen pyöräily, kiipeily, hiihto, luistelu ei onnistu tavanomaisessa iässä eikä aina edes kiinnosta lasta. Liikunnalliset joukkuepelit voivat tuntua jopa vastenmielisiltä. Käden käytössä voi etenkin lapsuudessa olla vaikeutta: ruokailuvälineiden hallinta, pukeminen ja kynänkäyttö kehittyvät hitaasti. Kätisyys vakiintuu useilla hitaasti, jotkut ovat koko elämänsä molempikätisiä ja käsien yhteiskäyttö esim. saksilla leikattaessa on hankalaa. Asperger-henkilöllä voi olla liikkeiden tai liikesarjojen toistamista esim. innostuessa, keskittyessä tai rentoutuessa. Nämä ovat yleensä kuitenkin vähemmän huomiota herättäviä kuin autistien vastaavat motoriset stereotypiat. (Ehlers & Gillberg 1997, )

12 7 2.6 Älykkyys Muun muassa Wingin tutkimusten mukaan suurin osa Asperger-henkilöistä on älykkyydeltään keskitasoa, jotkut lahjakkaita ja ehkä viidennes lievästi kehitysvammaisia (Gillberg 1999, 157). Hyvistä älyllisistä edellytyksistä huolimatta Asperger-henkilöillä on monesti paljon vaikeuksia selviytymisessä em. erityispiirteiden takia. Etenkin koulu- ja murrosikä ovat koettelevia aikoja, koska sosiaalinen pärjääminen ja ryhmään kuuluminen korostuvat näinä vuosina. Ongelmia ilmenee oman toiminnan ohjaamisessa sekä keskittymiskyvyssä ja valikoivuudessa keskittyä. Intensiiviset ja usein epätavalliset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet hallitsevat monen Aspergerkoululaisten ajatuksia ja ajankäyttöä siinä määrin, ettei hän motivoidu opettajan antamista tiedoista. Joillakin ilmenee avaruudellisen hahmottamiskyvyn puutteellisuuksia, joillakin vastaavan alueen lahjakkuutta. Parhaimmissa tapauksissa Asperger-henkilön erityistaidot ja harrastukset soveltuvat johonkin opiskelualan tai ammatin kautta hyötykäyttöön, jolloin voidaan yltää korkeatasoisiin ja yleisesti arvostettuihin tuloksiin, jolloin erityispiirteet persoonallisuudessa tai käyttäytymisessä saatetaan katsoa kuuluviksi lahjakkuuteen, tai ainakin niitä suvaitaan. (Gillberg 1999, ) 3 HYVÄ ELÄMÄ 3.1 Hyvän elämän määrittelystä Jokaisella meistä on omanlainen käsitys hyvästä elämästä. Antti Hautamäki toteaa hyvän elämän olevan kaikille erilainen. Hyvä elämä syntyy, kun ihminen kykenee elämään omien arvojensa mukaan ja toteuttamaan omia päämääriään. (Kajaste 1998, 170.) Hyvän elämän kokeminen ei ole välttämättä riippuvainen ulkoisista olosuhteista, vaan eniten siihen vaikuttaa ihmisen henkilökohtaiset asenteet elämää kohtaan. Jotta elämä olisi hyvää, yksilön tulisi sekä sisäisesti että ulkoisesti hallita omaa elämäänsä. Keskeisten elämänkokemusten tulisi olla myönteisiä, ja julkisen sekä yksityisen elämänpiirin tasapainossa. (Roos 1985, ) Platonin hyvän elämän filosofiassa keskeiset tekijät ovat ihmisen omat halut, järki ja teot. Jokaisella ihmisellä on pyrkimys tehdä elämästään mahdollisimman hyvä, koska hyvän uskotaan tuovan onnellisuutta. Hyvän tavoitteleminen elämässä on luonnollista. Ihmisen on kuitenkin opittava hyvän elämän tietotaito eli tekemään ero hyvän ja näennäisen hyvän välillä ennen kuin hyvä elämä on tavoitettavissa. Järjen avulla ihminen pystyy rajoittamaan äärettömyyteen pyrkiviä halujaan kohtuullisiksi niin, että niiden tyydyttäminen on mahdollista. Vastustaakseen rajattomia haluja ja nautintoja ihminen tarvitsee rohkeutta pyrkiessään kohtuullisuuteen. Elämään kuuluu luonnollisena osana myös asioita, joita

13 8 ihminen ei määrittele hyväksi. Joskus omista haluistaan on luovuttava, jotta toimisi oikeudenmukaisesti sekä itsen että muiden ihmisten suhteen. Hyvä elämä on saavutettavissa viisauden, oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja rohkeuden avulla. Nämä platoniset hyveet merkitsevät pohjimmiltaan samaa: parhaan tietämistä. Niiden avulla ihminen huomioi myös lähimmäisten vaatimukset, sillä hän ymmärtää oman hyvinvointinsa edellyttävän sosiaalisia suhteita. Hyvä elämä onkin mahdollista vain sosiaalisessa yhteisössä, sillä ihminen ei pysty tyydyttämään kaikkia tarpeitaan omin avuin. Platonista parasta elämässä on pyrkimys tyydyttää luontaisia terveyttä ja elämää edistäviä haluja ja tarpeita kohtuuden rajoissa. (Pitkänen 1996, ; Pitkänen & Telaranta 1995, 9 18.) Anthony Giddensin mukaan elämänpolitiikka on edellytysten luomista hyvälle elämälle. Nykyään elämänpolitiikasta on tullut osa arkielämää. Tavaton määrä oikean ja hyvän elämän kysymyksiä on muuttunut arkipäiväisiksi, kaupallisiksi ja teknisiksi. Tiukat traditiot, säännöt ja moraalikoodit eivät enää ohjaa ihmisen toimintaa vaan jokainen joutuu itse harkitsemaan ja reflektoimaan ratkaisujaan tilanteissa, joissa on valinnan vapaus, resursseja ja uudenlaisia riskejä. Giddensin mukaan elämänpolitiikan tavoitteena on onni. Se on sisäistä kokemusta, jonka perustana on turvallisuus, itsekunnioitus, itsensä toteuttaminen ja rakkaus. (Roos & Hoikkala 1998, 9; Roos 1998, ) Giddens käsittää elämänpolitiikan elämää koskevien päätösten politiikaksi, jolla on tekemistä minän, identiteetin, itserefleksiivisyyden, elämänkulun, hyvinvoinnin ja elämäntyylin kanssa (Roos 1998, 20). Vaikka termi elämänpolitiikka on kohtalaisen uusi, kaikki elämänfilosofia ja keskustelut hyvästä ja oikeasta elämästä ovat tietyssä mielessä olleet elämänpolitiikkaa. Elämänpolitiikan ikuisina kiistakysymyksinä voidaan pitää onko hyvän elämän edistäminen todella mahdollista, millä tavoin ihmisten elämää voidaan muuttaa, ja miten ihminen voi itse muuttaa elämäänsä. (Roos & Hoikkala 1998, 9.) Aiheena hyvä elämä on innostava ja positiivinen. Emme ole halunneetkaan siitä luopua, vaikka välillä sen prosessointi ja määrittely on ollut erittäin haastavaa. Mielestämme Siri Næss (1987) kuvaa hyvin elämänlaadun määrittelyä ja sen hankaluutta teoksessaan Quality of life research. Se kuvaakin hyvin myös hyvän elämän määrittelyn vaikeutta, ovathan hyvä elämä ja elämänlaatu käsitteet hyvin läheiset ja mielestämme vaikeasti eroteltavat. Næss toteaa, että elämänlaadun riittävän tarkka määrittely edellyttää sen kuvaamista käsitteillä. Siinä yhdistyvät sekä filosofinen pohdinta että sosiaalitieteet. Määrittely on vaikeaa, sillä tulosta saattaa helposti yksinkertaistaa, ja vaarana onkin asioiden liika yleistäminen. On kuitenkin hyödyllistä aloittaa tutkiminen, kävi siinä hyvin tai huonosti. Tähän voisi rinnastaa tarinan miehestä, joka etsi avaintaan katulampun alta tietäen kuitenkin, että oli hukannut sen kauemmas kadulle, missä ei ole valoa. Hänen asenteensa oli, että kauempana on niin pimeää, ettei ole järkeä etsiä sieltä. Määrittelyn tarkoituksena on selventää hieman aluetta, missä oletetaan avaimen olevan. (Næss 1987, 8.) Käsite hyvä elämä ei ole jokapäiväinen ja tämä antaa meille mahdollisuuden määritellä sitä vapaammin kuin jos käsite olisi yleisesti käytössä. Opinnäytetyötämme luettaessa tuleekin huomioida, että olemme ottaneet käyttöön oman määrittelyn hyvästä elämästä. Kerromme seuraavassa perusteluja sille sekä hyvä elämä käsitteen suhdetta elämänlaatuun ja elämänhallintaan.

14 9 3.2 Elämänlaatu Erik Allardtin hyvinvointikäsite korostaa vahvasti sekä elämän aineellista perustaa, sosiaalisia suhteita että yksilöiden omaa itsensä toteuttamista ja muuta toiminnallisuutta (Roos 1998, 25). Allardt (1998) loi Pohjoismaiden elintasoa ja elämänlaatua koskevan tutkimuksen pohjalta hyvinvointia kuvaavan kolmijaon, Having, Loving ja Being eli elintaso, yhteisyyssuhteet ja ihmisenä oleminen. Hän halusi tutkia ulkoisten elinolojen lisäksi myös omakohtaisia kokemuksia ja asenteita käyttäen sekä objektiivisia että subjektiivisia indikaattoreita. Tältä pohjalta saatiin kuusi eri mittarityyppiä, jotka tutkivat elintasoa, yhteisyyssuhteita ja ihmisenä olemista sekä objektiiviselta että subjektiiviselta näkökannalta. (Allardt 1998, ) Allardt (1976) erottelee hyvinvointitutkimuksessa hyvinvoinnin ja onnellisuuden sekä elintason ja elämänlaadun käsitteet. Hyvinvointi määräytyy siitä, onko yksilön perustarpeet tyydytetty. Onni puolestaan on subjektiivinen tunne, jota ulkopuolisen on vaikea arvioida. Onnellisuuden aste riippuu siitä, kuinka onnellisiksi ihmiset itsensä kokevat tai tuntevat. Elintasoon lasketaan kuuluviksi ne tekijät, joiden avulla yksilö voi ohjata elinehtojaan. Elämänlaadussa taas painottuvat subjektiiviset elämykset ja tunteet, kuten kokemukset suhteista ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan, eivätkä materiaaliset asiat. (Allardt 1976, ) Siri Næss (1987) määrittelee elämänlaatua subjektiivisten elämysten kautta. Næssin mukaan elämänlaatu on sidoksissa siihen, kokeeko ihminen elävänsä hyvää vai huonoa elämää. Hänen mukaansa laadukas elämä koostuu mahdollisuudesta toimia, ihmissuhteista, itsetunnosta ja mielihyvän tunteesta. Mahdollisuus toimia tarkoittaa, että henkilö on aktiivinen, hänellä on elämänhalua ja hän on kiinnostunut jostakin itsensä ulkopuolella olevasta. Hänellä on vapaus valita ja hän tuntee hallitsevansa omat tekonsa, hän tuntee itsensä ja on valmis kehittymään ja käyttämään lahjojaan ja kykyjään. Laadukkaaseen elämään kuuluvat hyvät ihmissuhteet. Henkilöllä tulisi olla ainakin yksi läheinen, lämmin ja vastavuoroinen suhde toiseen ihmiseen. On tärkeää, että henkilö tuntisi kuuluvansa johonkin ryhmään kuten kaveripiiriin, naapurustoon, työryhmään tai esimerkiksi poliittiseen ryhmään. Itsetunto ja itseluottamus luovat lähtökohdat laadukkaaseen elämään. Yksilö on varma omista kyvyistään, hän tuntee selviävänsä ja on tyytyväinen omiin yrityksiinsä. Hän hyväksyy itsensä eikä tunne liikaa syyllisyyttä ja häpeää. Hän elää omien päämääriensä mukaan. Mielihyvän kokeminen esteettisten elämysten kautta on osa elämänlaatua. Perustunne on onnellisuus ja hyvinvointi; elämä tuntuu rikkaalta ja anteliaalta. Elämää eivät hallitse tyhjyyden, masennuksen, kivun tai ahdistuksen tunteet. (Næss 1987, )

15 Elämänhallinta Elämänhallinta on laajasti määriteltävissä oleva käsite, ja sen sisältö voi vaihdella yksilöllisesti hyvinkin paljon. Kirjassaan Syrjäytyjästä selviytyjäksi Pentti Murto (1995) selvittää vammaisen nuoren koulutusuran tukemista. Vammaisuus vaikeuttaa nuoren itsenäistymisprosessia sekä koulutuksen ja ammatin valintaa, mitkä eivät muutenkaan ole helppoja tapahtumia. Olisikin tärkeää, että nuoren selviytymisen ja elämänhallinnan kyvyt vahvistuisivat. Yksilöllisen ohjauksen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman lisäksi tarvitaan opettajien myönteistä asennoitumista sekä moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö opetuksen, sosiaalialan ja kuntoutuksen kesken on tarpeellista. (Murto 1995.) Murto määrittelee seuraavasti yksilön elämänhallintaan liittyvät valmiudet: 1. FYYSISET VALMIUDET - fyysinen toimintakyky liikunnallinen, motorinen kyky 2. PSYYKKISET VALMIUDET - realistinen minäkuva vammaisuuden hyväksyminen, terve itsetunto, kyky mieltää itsensä itsenäisenä yksilönä, sukupuolinen identiteetti - psyykkinen itsenäisyys riippumattomuus vanhemmista ja ulkopuolisesta avusta, oman tahdon ja mielipiteen tiedostaminen ja ilmaiseminen, stressinsietokyky, uskallus ottaa riskejä - subjektina toimiminen vastuun ottaminen, päätösten tekeminen, omien tarpeiden ja motiivien tiedostaminen 3. SOSIAALISET VALMIUDET - vuorovaikutustaidot omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, toisen huomioon ottaminen, kuunteleminen ja ryhmässä toimiminen - kansalaisuustaidot yhteiskuntaan osallistuminen, oman aseman ja asioiden hoitaminen 4. AMMATILLISET VALMIUDET - ammattipätevyys tiedot, taidot ja luonteenpiirteet

16 11 - yrittäjyys - valmius työelämään, kansainväliseen kanssakäymiseen ja jatko-opiskeluun. (Murto 1995, ) Näiden valmiuksien avulla yksilö pystyy sekä ulkoiseen että sisäiseen elämänhallintaan. Riihisen mukaan ihmisen elämänhallinta on hänen ulkoisten olojensa ja sisäisen rakenteensa välistä vuorovaikutusta. Sen vuoksi elämänhallinta on kokonaisuus, jolla on sisäisiä ja ulkoisia edellytyksiä. (Riihinen 1996, 29.) Aineellisesti ja henkisesti turvattu asema, aineellinen vauraus ja taloudellinen asema ovat ulkoisen elämänhallinnan keskeisiä ja erittäin tärkeitä tekijöitä. Sisäinen elämänhallinta taas merkitsee, että ihminen kykenee sopeutumaan riippumatta siitä, mitä hänelle elämässä tapahtuu. (Roos 1987, ) 3.4 Hyvän elämän määritelmä tässä opinnäytetyössä Opinnäytetyömme alussa lähdimme selvittämään hyvä elämä -käsitettä. Teoriataustaa selvittäessämme löysimme Platonin filosofian hyvästä elämästä. Sen lisäksi haimme käsitteitä hyvän elämän ympäriltä ja löysimme käsitteet elämänpolitiikka, elämänlaatu ja elämänhallinta. Paneudummekin tässä opinnäytetyössä hyvään elämään lähinnä elämänhallinnan ja elämänlaadun kautta. Olemme itse määritelleet hyvän elämän valmiudet, joiden avulla pyrimme arvioimaan nuorten kokemuksia elämästään. Hyvä elämä ei ole toisten määriteltävissä vaan se on jokaisen oma subjektiivinen kokemus elämästään. Siksi onkin tärkeää kysyä jokaisen omaa mielipidettä ja käsityksiä siitä, mitä on hyvä elämä. Tässä opinnäytetyössä käsitämme, että valmiudet hyvään elämään tulevat elämänhallintataitojen ja elämänlaadukkuuden kokemisen kautta. Tavoitteena on tuoda esiin nuorten omia kokemuksia elämästään. Hyvän elämän valmiuksia määritellessämme painotamme Pentti Murron (1995) elämänhallinnan valmiuksia sekä Siri Næssin (1987) käsitystä elämänlaadusta. Tässä opinnäytetyössä pidämme hyvän elämän valmiuksina henkilön fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja itsenäisyyden valmiuksia. Fyysiset valmiudet tarkoittavat fyysistä toimintakykyä ja aktiivisuutta. Niihin sisältyvät henkilön liikunnallisuus ja terveyden kokeminen sekä henkilön aktiivisuus eli harrastukset ja vapaa-ajan toiminnat. Psyykkiset valmiudet tarkoittaa, että henkilöllä on realistinen minäkuva ja hän on psyykkisesti itsenäinen. Realistiseen minäkuvaan kuuluvat terve itsetunto, itsensä ja vammaisuuden hyväksyminen sekä vammatietoisuus. Henkilön tulisi myös tuntea onnellisuutta ja kokea elämänsä arvokkaaksi. Jotta henkilö on psyykkisesti itsenäinen, hänen tulisi olla riippumaton vanhemmista ja ulkopuolisesta avusta. Hänen tulisi kyetä tiedostamaan ja ilmaisemaan omaa tahtoaan, tarpeitaan, mielipiteitään ja motiivejaan. Henkilön tulisi luottaa omaan pärjäämiseensä, kyetä ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä.

17 12 Sosiaalisilla valmiuksilla tarkoitetaan, että henkilöllä on ystävyyssuhteita ja vuorovaikutustaitoja. Henkilöllä tulisi olla ainakin yksi läheinen ihmissuhde, joka voi olla perhe-, sukulaisuus-, ystävyys- tai seurustelusuhde. Henkilön tulisi kyetä ylläpitämään ystävyyssuhteitaan ja hyväksyä toisten erilaisuus. Omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen, toisen huomioon ottaminen, kuunteleminen ja ryhmässä toimiminen ovat vuorovaikutustaitoja, joita henkilöllä tulisi olla. Itsenäisyyden valmiuksilla tarkoitetaan henkilö kykenee osallistumaan yhteiskuntaan ja hänen tulisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Henkilön tulisi kyetä hoitamaan omia asioitaan sekä itsenäistyä kotoa. Henkilön tulisi pystyä haaveilemaan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Näiden valmiuksien tasapainoisella hallinnalla on mahdollista saavuttaa mahdollisimman hyvä elämä. Tasapainoisella hallinnalla tarkoitetaan, että henkilöllä on valmiuksia jokaisesta neljästä osa-alueista. Jos henkilöllä ei ole jotakin näistä valmiuksista lainkaan, hänellä on heikommat mahdollisuudet saavuttaa hyvä elämä, todennäköisesti myös joku muu valmiusalue kärsii siitä. Nämä ovat hyvän elämän valmiuksia ja arviointia tässä opinnäytetyössä, joiden tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten kokemuksia ja valmiuksia hyvästä elämästä. Tulee kuitenkin muistaa ja huomioida, että jokainen kokee oman elämänsä ja sen hyvyyden itse ja on oman onnellisuutensa paras arvioija. 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyöprosessimme käynnistyi syksyllä 2000 aiheen valinnalla, jota tuki aikaisemmat kokemuksemme Asperger-henkilöiden kuntoutuksesta. Keväällä 2001 tutustuimme aiheeseen liittyvään teoriaan ja muodostimme opinnäytetyömme teoriapohjan. Kevään aikana teimme myös haastattelukysymykset ja kyselylomakkeen. Haimme luvat haastattelun ja kyselyn suorittamiseen opiskelijoilta ja toiminnanjohtajalta ja toteutimme ne loppukeväästä. Syksyn 2001 aikana käsittelimme aineistoa, kirjoitimme tulokset ja helmikuuhun 2002 mennessä viimeistelimme työmme. 4.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin Asperger-nuorten omia käsityksiä ja kokemuksia hyvästä elämästä. Tarkoituksena on selvittää nuorten kertomusten pohjalta heidän valmiuksiaan hyvään elämään ja lisätä tietoutta Asperger-nuorten elämän kokemisesta, kuinka he itse sen kokevat elämän sen eri osaalueilla. Tämä onkin tärkeää Asperger-nuorten kuntoutuksessa, jonka tulisi olla kokonaisvaltaista ja ammattitaitoisen henkilökunnan toteuttamaa. Tällä hetkellä Suomessa Asperger-henkilöiden kuntoutus on puutteellista, sillä kysyntä ylittää roimasti tarjolla olevat palvelut (Nieminen & Von Wendt 2001, 15). Tutkimusongelmia ovat:

18 13 - Millainen on hyvä elämä Asperger-nuorten mielestä? - Miten Asperger-nuoret kokevat hyvän elämän valmiutensa (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja itsenäisyyden valmiudet) tällä hetkellä? 4.2 Kohderyhmä ja aineiston keruu Opinnäytetyön kohderyhmänä on ryhmä opiskelijoita, jotka ovat ammatti- ja lukio-opintoihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutus on suunnattu Asperger-nuorille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun. Tavoitteena on, että he kuntoutuisivat siten, että he voisivat jatkaa opintojaan yleisissä toisen asteen oppilaitoksissa. Koulutus kestää yksilöllisesti 1 3 vuotta eli opintoviikkoa. Aluksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka sisältää opiskelun teoria-aineissa, sosiaaliskommunikatiivisten taitojen harjoittelun, itsenäisen elämän taitojen harjoittelun, motoristen taitojen harjoittelun, työ- ja vapaa-ajantaitojen kehittämisen, koulutuskokeilut sekä työharjoittelun eri työpaikoissa. Teoria-aineet valitaan opiskelijan kiinnostuksen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan. Niitä ovat esim. kielet, ATK ja matematiikka. HOJKS:aan sisältyy myös yksilöllinen integroituminen toisen asteen opintoihin yleisessä oppilaitoksessa. Jaoimme kaikille kymmenelle nuorelle haastattelulupakirjeen (Liite 2) ja kerroimme tutkimuksen tarkoituksesta. Pyysimme alle 18-vuotialta myös holhoojan suostumuksen. Kahdeksalta opiskelijalta saimme luvan haastattelun ja kyselyn suorittamiseen. Seitsemän vuoden ikäistä opiskelijaa osallistui haastatteluun ja viisi heistä vastasi myös kyselylomakkeeseen. Koska osa Asperger-henkilöistä pystyy kommunikoimaan kirjallisesti paremmin kuin suullisesti tai päinvastoin, päätimme tehdä sekä kirjallisen kyselyn että haastattelun. Teimme puolistrukturoidun kyselylomakkeen ja haastattelun, joiden kysymykset muodostimme hyvä elämä -teorian mukaan. Kysymysten asettelussa saimme mallia Kehitysvammaliiton projektista, jossa tutkittiin kehitysvammaisten elämänlaatua ja varsinkin sen osaraportista, jossa kerrotaan haastattelututkimuksen tuloksista (Autio 1991). Kyselylomakkeen (Liite 4) kysymykset olivat kaikille samat, ja niihin vastattiin omin sanoin. Kyselylomakkeet jokainen täytti omalla ajallaan ja palautti haastattelutilanteessa. Haastattelut suoritimme nuorten opiskelutiloissa koulupäivän yhteydessä. Saimme käyttöömme vapaana olevan luokkatilan, jotta tilanne olisi mahdollisimman rauhallinen. Haastatteluissa (Liite 3) käytimme samaa kysymyspohjaa kaikille, mutta haastattelun kulusta riippuen teimme myös lisäkysymyksiä. Haastattelut kestivät noin 45 minuuttia. Haastattelut nauhoitimme omaa työskentelyä helpottaaksemme ja kerroimme siitä myös haastateltaville. Haastelluista jokainen sai keksiä oman peitenimen, jota käytämme tutkimuksessa tarvittaessa, muuten käsittelemme aineistoa nimettömästi. Haastattelujen lopuksi jaoimme kiitokseksi nuorille avaimenperät, jotka SAP Finland Oy oli meille lahjoittanut.

19 Aineiston käsittely Haastattelunauhat litteroimme eli kirjoitimme puhtaaksi lisäkysymyksineen. Litteroitua tekstiä tuli kokonaisuudessaan neljäkymmentäkaksi sivua. Näiden lisäksi aineistoomme kuului viiden nuoren palauttama kyselylomake. Tutustuimme aineistoon lukemalla sitä useita kertoja läpi, luimme aineistoa myös ääneen toisillemme. Vertailimme haastattelun tuloksia kyselylomakkeen vastauksiin ja totesimme, että vastaukset täsmäsivät toisiinsa joskus jopa hyvinkin sanatarkasti. Kyselylomakkeeseen kirjoitetut vastaukset myös täydensivät haastattelua niissä tapauksissa, joissa suullisesti saatu tieto oli niukkaa. Osan vastauksista luokittelimme erityyppisiin ryhmiin, jos se tuntui luontevalta. Näin saimme esimerkiksi ryhmiä kyllä, ei ja ei osaa sanoa. Laskimme joka kerta, että vastauksia on yhteensä seitsemän. Tämä takasi sen, että kaikkien vastaukset tulivat käsitellyiksi. Tulokset kirjoitimme opinnäytetyöhömme niiden teemojen mukaan, joiden pohjalta olimme haastattelut suorittaneet eli hyvän elämän ja hyvän elämän valmiuksien. Käytimme paljon suoria lainauksia ja merkitsimme ne värikynällä litteroituun tekstiin, jotta näkisimme, että jokaisen vastaajan ääni kuuluisi työssämme. Aineiston analyysin tarkoituksena on luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysin tarkoituksena on luoda hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä tiivistämällä sitä niin, ettei informaatio katoa. (Eskola & Suoranta 1998, 138.) Analysointivaiheessa pyrimme nostamaan aineistosta tutkimusongelmien kannalta olennaisimmat nuorten ajatukset. Hyvän elämän valmiuksien osalta aineisto analysoitiin teemoittain siten, että jokaista teemaa varten valittiin tietyn värisiä kyniä teemojen alaotsikoiden mukaan. Väritimme kunkin teeman eri osiot eri värillä aineistosta. Värittäminen helpotti kuhunkin teemaan liittyvien tietojen löytämistä aineistosta. Tämän avulla pyrimme keräämään tutkimusongelmien kannalta kaiken oleellisen tiedon. Lähtökohtana tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen ja siihen sisältyy ajatus todellisuuden moninaisuudesta. Kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksena on pikemminkin löytää uusia tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä. Nämä ovatkin tyypillisiä piirteitä kvalitatiiviselle tutkimukselle. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 161.) Aineisto on luonteeltaan laadullinen, mutta osaa aineistoa on analysoitu tavalla, joka on tyypillisempää kvantitatiiviselle tutkimukselle. Koska aineisto on laaja, olemme laskeneet joissakin tapauksissa vastauksia ja jaotelleet niitä eri luokkiin. 4.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Tutkimustyö muodostuu tuhansista isoista ja pienistä kysymyksistä, jotka tutkijan on itse ratkaistava (Eskola & Suoranta 1998, 52). Olemmekin opinnäytetyöprosessimme aikana pohtineet työmme eettisiä kysymyksiä, jotka koemme tärkeäksi, kuuluuhan eettisyys keskeisesti koulutuksemme arvopohjaan.

20 15 Tutkimusluvan hankkiminen on edellytys työn eettisyydelle. Anoimme tutkimuslupaa (Liite 1) kyseisen opiskeluyksikön toiminnanjohtajalta. Pyysimme kirjallisesti lupaa haastatteluun ja kyselyn suorittamiseen sekä tietojen käyttämiseen anonyyminä opinnäytetyössämme. Samoin pyysimme lupaa myös kaikilta nuorilta ja alle 18-vuotiailta halusimme myös holhoojan suostumuksen. (Liite 2) Tutkimusluvat saimme huhtikuussa Pyrimme panostamaan kyselylomakkeen ja haastattelukysymysten laadintaan siten, että teoria ja kysymyksemme kohtaisivat. Koska kyselymme kohteena ovat Asperger-henkilöt, kysymysten tulee olla erittäin konkreettisia ja kohdentua yhteen asiaan kerrallaan. Näin ollen kysymyksiä tulikin aika runsaasti. Pyrimme siihen, että nuoret ymmärtäisivät kysymystemme sisällön samanlaisesti. Ennen haastatteluja näytimme kysymykset toiminnanjohtajalle ja myös ryhmän ohjaajalle, jotka hyväksyivät ne. Opinnäytetyömme luotettavuutta lisää se, että suoritimme kirjallisen kyselyn haastattelun lisäksi. Tämä siksi, että osa nuorista kommunikoi paremmin kirjallisesti. Kirjallisten kysymysten vastaukset tukivat haastattelun vastauksia, usein vastaukset olivat jopa sanatarkasti samanlaisia. Pystyimme hyödyntämään kirjallisia vastauksia myös suullisten vastausten puuttuessa. Haastattelut nauhoitimme helpottaaksemme omaa työskentelyämme. Kerroimme nauhoituksesta nuorille ja kerroimme myös, että ainoastaan me kuuntelemme nauhoja ja opinnäytetyön valmistuttua tuhoamme ne. Koska kohdejoukkomme oli pieni, käsittelimme vastauksia nimettöminä, emmekä mainitse ryhmän virallista nimeä, jotta haastateltavien anonymiteetti säilyy. Haastateltavat olivat meille entuudestaan tuttuja työharjoitteluajoiltamme. Tämä seikka tuo tiettyä luotettavuutta opinnäytetyöhön, koska nuorten on helpompi kertoa ajatuksistaan meille kuin vieraammille henkilöille. Asperger-henkilöiden on helpompaa kommunikoida tuttujen ihmisten kanssa, mikä on käynyt ilmi mm. harjoittelujemme aikana. Haastattelut ajoittuivat ajankohtaan, jolloin toinen meistä oli juuri lopettanut harjoittelun ryhmässä, joten nuoret eivät olleet vieraantuneet meistä. Toisaalta harjoitteluaikaiset kokemukset saattavat vaikeuttaa haastatteluvastausten käsittelyä, jos näiden välillä ilmenee ristiriitaa. On haasteellista pitää kokemuksemme ja nuorten ajatukset erillisinä eikä sekoittaa näkemyksiämme asioista tuloksiin. Työmme tarkoituksenahan on tuoda nuorten omia ajatuksia esille. Käytimmekin paljon suoria lainauksia haastateltavien vastauksista, jotta antaisimme mahdollisimman aidon kuvan siitä, mitä nuoret ajattelevat. Nuorten vastausten rehellisyyttä on mahdotonta tietää. Uskomme kuitenkin nuorten vastanneen omien ajatustensa mukaisesti. Tätä ajatusta tukee kyselyn ja haastattelun yhtenevät vastaukset. Emme myöskään usko, että nuoret valehtelivat meille, sillä he tiesivät, että tunnemme jonkin verran heitä ja heidän asioitaan. Tiedon käsittelyssä olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman objektiivisia. Tätä on osaltaan helpottanut se, että meitä on ollut kaksi tekijää. Olemme keskustellen ja toistemme näkökulmia huomioiden pyrkineet tuottamaan mahdollisimman objektiivisen näkemyksen nuorten käsityksistä ja kokemuksista.

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot