Hyvä lukija! Puumedi-lehti 5/2014 (1)

Transkriptio

1 Hyvä lukija! Puumedi juhlii tänä vuonna 10-vuotispäiväänsä. Jos tunnet ketään kymmenvuotiasta, niin millainen hän on? Ilmeisesti hiukan utelias, melko rohkea, ja ihan varmasti hänellä on oma mielipiteensä ja käsityksensä maailman asoista. Joskus hän saattaa tehdä virheitä, mutta se ei estä kokeilemasta uutta. Perheen ja kavereiden tuki on hänelle erittäin tärkeää kaikessa hänen toiminnassaan. Sellainen on myös Puumedi. Mekin haluamme kokeilla uutta ja meillekin läheisemme ovat tärkeitä. Siksi alamme kirjoittaa tätä lehteä, jonka tavoitteena on pitää yhteyttä lääkäreihimme ja henkilökuntaamme kertomalla siitä, mitä Puumedissa ja alalla laajemminkin tapahtuu. Ensimmäisestä numerosta löydät mielenkiintoisen tarinan siitä, miten Puumedi sai alkunsa. Firman toimitusjohtajan Petri Puumalaisen matka Euroviisukonsertin katsomosta Saku suurhallista Puumedin nykyisiin toimitiloihin Liivalaia-kadulle on ollut varsin jännittävä! Kerrotaan myös siitä, miltä tuntuu asua vieraassa maassa ja opetella vierasta kieltä täysin uudessa ympäristössä siitä puhuvat Puumedin suomen kielen opiskelijat. Jokaisessa numerossa kerrotaan myös tärkeimmät Puumedin uutiset. Palautteesi on meille erittäin tärkeää. Otathan siis yhteyttä meihin ja kerrothan, mistä sinä haluaisit Puumedin lehdestä lukea. Jokainen kymmenvuotias tarvitsee neuvoa, jotta hänestä tulisi fiksu ja asiallinen. Aurinkoista kevättä toivottaen Puumedin tiimi 1

2 Petri Puumalainen Puumedin 10-vuotispäivänä: Tykkään haasteista! Kun Petri Puumalainen tuli vuonna 2002 kaverin kanssa Tallinnaan, matkan tarkoituksena katsoa euroviisuja, hän ei osannut aavistaakaan olevansa täällä vielä kahdentoista vuoden päästä. Eikä sitä, että hän johtaa menestyvää firmaa, jolla on toimintaa monessa maassa ympäri Eurooppaa. Matkan pitenemisen syy oli Virosta löytynyt rakkaus. Vaikka pariskunnan tiet menivät jonkin ajan päästä eri suuntiin, tämä tapaaminen oli kohtalokas. Vähän aikaa euroviisujen jälkeen mies muuttikin Viroon. Minulla oli mukana kaksi isoa laukkua, toisessa telkkari ja toisessa patja. Tarkoitus oli jäädä tänne vain tilapäisesti ja muuttaa yhdessä tyttöystäväni kanssa pian Suomeen, Petri muistaa. Mutta koska Viro ei ollut silloin vielä Euroopan Unionin jäsen ja tyttöystävän lupapapereiden saaminen vei aikaa, tämä ei ollut heti mahdollista. Jotta aika ei kävisi pitkäksi, piti keksiä jotakin tekemistä. Näin syntyi ajatus: Voisikohan kokeilla jotain yritystoimintaa? Kielenopetuksen alku Kielenopetusta Puumedissa ensimmäisenä toimintavuotena ei tarjottu kaikilla siihen asti välitetyillä lääkäreillä oli ollut jo riittävän hyvä kielitaito. Puumalaista alkoi kiinnostaa, miten he ovat omaksuneet niin loistavan suomen kielen. Monet haastattelemani ihmiset mainitsivat Satu Nummen, joka oli ollut heidän opettaja. Googletin Satua, löysin hänen tietonsa ja otin yhteyttä. Ei tarvinnut suostutella häntä kovin kauan työtarjous tuli myös hänelle sopivaan aikaan. Siitä alkoi yhteistyö, joka kesti yli viisi vuotta. Kädestä kiinni ja haastatteluun Suomessa oli jo silloin pula lääkäreistä. Petri Puumalainen keksi, että heitä voisi saada lisää Virosta. Vuonna 2004, jolloin Viro pääsi Euroopan Unionin jäseneksi, työvoiman liikkuminen naapurimaiden välillä helpottui huomattavasti,, hän sanoo. Alku oli yllättävän helppo. Tutustuin muutamaan virolaislääkäriin, joka jo osasi suomea, ja autoin heidät löytämään työpaikan. Soittelin terveysasemiin, kävin paikan päällä katsomassa, suorastaan pidin lääkäriä kädestä kiinni kun käytiin haastatteluissa, Petri muistaa. Ensimmäinen Puumedin Suomeen välittämä lääkäri oli fysiatri, joka aloitti työnsä Helsingissä tasan kymmenen vuotta sitten. Pian sen jälkeen löydettiin kolmelle lääkärille työpaikat Lappeenrannasta. Kysymykseen, mikä oli alussa vaikeinta, Petrin pitää miettiä vastausta kauan. Ehkä se, että silloin kukaan ei ollut harjoittanut Virossa mitään vastaavanlaista liiketoimintaa. Olimme sen alan ensimmäinen. Uusiin asioihin voi suhtautua niin, että ne ovat hirveän hankalia. Mutta minusta uudet asiat ovat vaan mielenkiintoisia, hän kertoo. Jatkuvaa kehitystä koko ajan Näin Puumedin toiminta pääsi alkuun. Vuosien varrella Suomeen on mennyt töihin lukuisia erikois- ja hammaslääkäreitä. Firman toiminta laajeni aika pian myös Viron ulkopuolelle, kun seitsemän vuotta sitten aloitettiin toiminta Latviassa ja kolme vuotta sitten Liettuassa. Tähän päivään tullessa yritys on toiminut jo kymmenen vuotta. Miten tämän päivän Puumedi eroaa kymmenen vuoden takaisesta Puumedista? Olemme kasvaneet myös 2

3 Balttian ulkopuolelle. Nykyään meillä on lääkäreitä, jotka tulevat myös muualta Euroopasta ja joille löydämme työpaikat Suomesta. Viime vuonna suurin osa Suomeen menneistä hammaslääkäreistä oli Espanjasta, Puumalainen kertoo. Tulevaisuudessa aiotaan panostaa enemmän palveluiden tuottamiseen itse. Maaliskuussa avattiin Tallinnassa Puumedin hammashoitola, jossa myös tällä hetkellä Tallinnassa kieltä opiskelevat ulkomaalaiset hammaslääkärit pääsevät harjoittelemaan kieltään ja työtään lähinnä suomalaisten asiakkaiden kanssa, ennen kuin menevät varsinaisesti Suomeen. Vastaavia palveluita on suunnitelmissa muitakin. En vielä tässä vaiheessa voi sen enempää kertoa, mutta mietitty on kaikenlaista, Puumalainen pitää jotakin salaisuutenakin. Puumedin toimitusjohtaja Petri Puumalaisesta haasteet ovat mielenkiintoisia. Puumedi - eri suuntiin haarautuva puu Tiedättekö, mitä Puumedin nimi symbolisoi? Yhtäältä tietenkin osaa toimitusjohtajan sukunimestä. Mutta sillä on vielä toinenkin merkitys. Haluamme olla kuin tukeva ja vahva, puu, jonka haarat ulottuvat moniin suuntiin, Petri summaa yrityksen moton. 3

4 Tehokasta puurtamista rennossa ilmapiirissä - näin Puumedissa opitaan suomea Puumedi tarjoaa laadukasta suomen kielen opetusta kaikille asiakkailleen, joiden tavoitteena on aloittaa työ Suomenlahden pohjoispuolella. On maanantaiaamu ja kello yhdeksän. Neljä hammaslääkäriä ja opettaja Ruth ovat paikalla Puumedin toimiston opetusluokassa, valmiina uuteen suomen kielen opetusviikkoon. Opiskelijat Corina, Gabriela ja Ion ovat kotoisin Romaniasta ja Paula Espanjasta. Opetuksen aikana kaikki neljä asuvat Tallinnassa ja käyvät viisi kertaa viikossa Puumedissa kielikurssilla. Porukka opettelee suomea vasta neljättä viikkoa, joten yhteisenä kielenä on vielä tässä vaiheessa englanti. Tallinnassa olo on kuin kotona Onko uudessa maassa asuminen hankalaa? on ensimmäinen kysymykseni. Viro ei eroa kotimaastamme Romaniasta kovin paljon, joten sen kummempia vaikeuksia ei ole ollut. Ja ihmiset ovat ystävällisiä, sanovat Ion ja Gabriela. Corina tykkää merimaisemista ja vanhastakaupungista, mutta myös erilaisesta elämänrytmistä: Elämäntahtini täällä on rauhallisempaa kuin kotona. Paula on samaa mieltä, vaikka myöntää, että Tallinnassa tuntuu olevan vähemmän tekemistä kuin muissa pääkaupungeissa. Mutta ei haittaa, koska suomen opiskelu pitää kyllä yleensä riittävän kiireisenä. Ion sanoo tykkäävänsä siitä, että Tallinna on myös vähemmän saastunut kuin Bukarest. Kaikki näyttävät olevan samaa mieltä siitä, että uuteen ympäristöön sopeutuminen ei ole ollut mitenkään erityisen vaativaa. Tehokasta työtä joka päivä Jokainen päivä suomen kielen parissa alkaa yhdeksältä ja päättyy noin puoli kahdelta. Päivän pituus riippuu myös vähän siitä, miten jaksetaan. Toisinaan päivät saattavat olla lyhyempiä, toisinaan jaksetaan puuhastella pidempään, opettaja Ruth kertoo. Tahti on kuitenkin aika reipas, tavoitteenahan on päästä töihin mahdollisimman nopeasti. Opiskelijat toivovat, että kielitaidon kehittyessä riittävän hyvälle tasolle he voisivat aloittaa työn Puumedin hammasklinikassa, joka avattiin maaliskuussa Tallinnan Tornimäen liikekeskukseen. Suomen outoja ruokia Mutta sitä ennen pitää hioa kieli mahdollisimman hyväksi. Siksi kotitehtäviä on opiskelijoille annettu melko paljon. Läksyihin kuuluu sekä kielioppitehtäviä että itsenäistä tekstin kirjoittamista. Ruth kyselee, miltä kotitehtävät tuntuivat. Oliko vaikeaa? Oliko hankalaa? hän kysyy yrittäen tutkiskella opiskelijoiden mielipiteitä erilaisten synonyymien avulla. Läksyjen kanssa oli kuulemma mennyt aika kauan, mutta kaikesta on kuitenkin selvitty. Opiskelijat vaikuttavat tuntevan aika hyvin sekä kysymyssanat, kaikki kuusi verbityyppiä että lukusanat ja kellonajat. 4

5 Suomen kielioppi ei ole mahdotonta. Opiskelijoiden motivaatio pysyy korkealla. Hyvät tulokset syntyvät mukavassa oppimisympäristössä Seuraavaksi jatketaan sanastolla: käydään läpi ihmisen ruumiinosien ja sitä seuraavaksi hammaslääkärin työssä tarvittavien välineiden nimitykset. Koska erikoisalan sanaston pitää olla moitteettomasti hallussa, sitä käsitelläänkin jo ihan opetuksen alkuvaiheessa. Muutaman viikon päästä on vuorossa sanakoe. Jotkut sanat saavat luokassa aikaan melko pitkän neuvottelun: kauha- ja pallokovertimen, kuten myös atuloiden, pinsettien ja pihtien ero täytyy saada selväksi. Jos sanat eivät riitä, apuun tulevat Internet ja kuvamateriaalit. Kurssin ilmapiiri on mukavan rento. Tunnista näkee, että täällä ollaan tekemässä yhteistyötä. Tauolle kokoonnutaan toimiston keittiöön, jossa kahvittelun ohessa jutellaan niitä näitä, muun muassa polttavista politiikanaiheista ja kulttuurieroista. Toimiston muutkin työntekijät käyvät moikkaamassa ja kyselemässä opiskelijoiden kuulumisia. 5

6 Oma motivaatio ja hyvä opettaja ovat kaikki kaikessa Suomen kieli ei ole juuri helpoimmasta päästä, siitä ovat kaikki samaa mieltä. Vaikeimpana asiana ei yllättävää kyllä pidetäkään kielioppia, vaan poikkeuksia, joita näyttää olevan uskomattoman paljon, ja sanastoa. Uusien sanojen muistaminen on hankalaa, koska yleensä ne ovat niin erilaisia erilaisia kaikkiin muihin tietämiini kieliin verrattuna, Ion sanoo. Paulasta on hauskaa, että aika monet sanat kuulostavat samalta kuin espanjassa, mutta tarkoittavat aivan eri asiaa. Corinasta kielen opiskelussa on erittäin tärkeää sekin, että oma motivaatio on hyvä kun on selkeä tavoite ja päämäärä, asiat eivät tunnu niin vaikeilta. Opettajasta on kaikilla neljällä vain hyvää sanottavana. He ovat samaa mieltä siitä, että Ruth on hyvin ammattitaitoinen, kärsivällinen ja ystävällinen opettaja, joka osaa tehdä tunnista kiinnostavan. Vaikkapa sanaleikit ovat hauska apuväline kielenoppimisessa, Ion sanoo. Puumedin mukava ilmapiiri pystyy kotiikävää ainakin jossain määrin lievittämään. Ihmiset täällä ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä. Tämä auttaa paljon kun on kotoa kaukana. Tunnen oloni Puumedissa erittäin tervetulleeksi, Paula summaa. Skype on ahkerassa käytössä Mitä hammaslääkärit tekevät tuntien jälkeen? Puumedista voi lainata elokuvia, joskus katson niitä, kertoo Gabriela. Kaikki tykkäävät myös Tallinnasta, johon halutaan tutustua paremmin. Paula on ahkera kuntoilija ja käy salilla lähes päivittäin. Terve sielu terveessä ruumiissa! Mutta kota kaukana oleminen on myös hankalaa. Kaipaan paljon perhettäni, sanoo Corina, jota kotona odottavat puoliso ja kaksi lasta. Perhettä ja kavereita kaipaavat tietysti muutkin, joten vapaa-aikana tulee ahkerasti skypetettyä. Pariskunnalle Ionille ja Gabrielalle tilanne on hiukan helpompi, koska puoliso on mukana sekä opiskelun aikana että sen jälkeenkin. 6

7 Uutisia Puumedista Puumedi Viron Pealtnägija-ohjelmassa Maaliskuussa Puumedillä kävi kylässä ajankohtaisohjelma Pealtnägija. Ohjelma kertoo polttavista kysymyksistä sekä Virossa että maan ulkopuolella. Muutama viikko sitten suomalaisen sisarohjelman Silminnäkijä aiheena oli virolaislääkäreiden Suomeen töihin siirtymiseen liittyvät kysymykset eli ennen kaikkea se, onko Suomi Virolle mahdollisesti velkaa ja pitäisikö maiden jakaa lääkäreiden koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Suomen Silminnäkijä-ohjelma aiheutti paljon keskustelua, ja siksi Pealtnägija kysyi mielipidettä Puumedin toimitusjohtajalta Petri Puumalaiselta. Puumedi on ensimmäinen firma Virossa, joka jo kymmenen vuotta sitten alkoi välittää lääkealan työntekijöitä Suomenlahden pohjoispuolelle. Pealtnägijassa puhuivat useat Suomessa työskentelevät virolaislääkärit, joiden joukossa on sekä vastavalmistuneita että jo varttuneempiakin. Osa heistä on ollut Suomessa jo sen verran kauan, että he näkevät myös tulevaisuutensa naapurimaassa. Toiset aikovat jossain vaiheessa palata Viroon. Suuri osa työskentelee molemmissa maissa viikko kotona, viikko naapurilla. Ohjelma (viroksi) on katsottavissa osoitteesta #.U0UPsKiSzv0 Puumedin hammashoitola Torimäen liikekeskukseen Maaliskuussa avasi Tallinnan ydinkeskustassa Tornimäen liikekeskuksessa ovensa Puumedin ensimmäinen hammashoitola. Modernissa hoitolassa laadukasta ja ammattitaitoista hoitoa tarjoavat myös Suomessa työskennelleet lääkärit Kristina Meleško ja Kristiina Murre sekä hammashoitaja Riina Kamsakann. Hammashoitola tarjoaa palveluitaan edullisin hinnoin, jotka vastaavat täsmälleen KELAn korvattavaa määrää. Asiakkaiden on siis mahdollista hakea kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset takaisin. Lisätietoja: Ohjelmassa pohdittiin, pitäisikö Suomen valtion osallistua lääkärikoulutuksen rahoittamiseen Virossa. Laskelmien mukaan Viro on lääkäreiden siirtymisellä Suomeen tukenut naapurimaata noin 40 miljoonalla eurolla. 7

8 Puumedi-lehti Yhteystiedot Toimittaja: Kersten Lehismets s-posti: 8