Hyvinvointitalous. Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointitalous. Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)"

Transkriptio

1 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

2 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

3

4 Tämän julkaisun paperin raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä. Painopaikka AleksiGroup/Trio-Offset 2014 ISBN ISSN SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

5 3 Hyvinvointitalous Esipuhe SOSTE lanseerasi hyvinvointitalous -käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta. Talous ja taloudellinen kasvu ovat nousseet viime vuosina itseisarvoksi ja tavoitteiksi sinänsä. Taloudella on selkeä ylivalta. Asioita tarkastellaan helposti vain lyhytkestoisten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Myös sellaiset äänenpainot ovat lisääntyneet, että ihmisten hyvinvointi ja sitä tukevat järjestelmät ovat vain kuluerä. Niitä tulee taloudellisen kasvun ja kestävyyden nimissä hillitä. Ihmisten hyvinvoinnin ja talouden välille on syntynyt hedelmätön vastakkainasettelu. Tässä julkaisussa nostetaan esille ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus. Julkaisussa haetaan myös sitä, että näitä kahta aluetta voitaisiin rakentaa tasapainoisesti ja yhdessä. Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä. SOSTEssa hyväksyttiin helmikuussa 2014 strategia vuosiksi Hyvinvointitalous on yksi uuden strategian kolmesta painopistealueesta. Tämä julkaisu avaa käsitteen sisältöä. Julkaisu lähestyy hyvinvointitaloutta eri tieteenalojen näkökulmista teoreettisesti. Se nostaa esiin monitieteisesti ja kriittisesti pohdintoja hyvinvointitalous -käsitteen tarpeesta, sisällöstä ja lisäarvosta. Kirjoittajilla on ollut hyvin vapaat kädet tuoda omat näkökulmansa keskusteluun. Tämän kirjan eri artikkeleiden tarjoamat näkökulmat haastavat pohtimaan hyvinvointivaltion uudistamista sekä ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäistä suhdetta ekologian asettamissa rajoissa. Julkaisu palvelee SOSTEn jäsenyhteisöjen kanssa yhteistä kehittämistä ja vaikuttamista. Toivomme sen myös synnyttävän vuoropuhelua ja auttavan kumppanuuksien rakentumista talouden toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Julkaisusta päävastuu on ollut johtaja Riitta Särkelällä. Toimitustyön, johdannon ja päätösluvun ovat hänen kanssaan tehneet hyvinvointitalous -tiimin jäsenet kehittämispäällikkö Aki Siltaniemi ja erityisasiantuntijat Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen ja Eija Ahola. Julkaisun ulkoasusta vastasi Marko Liukkonen. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet mittavan joukon eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita mukaan tähän julkaisuun. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia rohkeista ja perusteellisista artikkeleistanne! Ilman teitä emme olisi päässeet hyvään vauhtiin hyvinvointitalouden kehittämisessä. Kiitos myös Raha-automaattiyhdistykselle tuesta, joka mahdollisti tämän kirjan julkaisemisen. Helsingissä lokakuussa 2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

6

7 5 Hyvinvointitalous Sisällys 3 Esipuhe 5 Sisällys 9 Johdanto 17 Perusasioiden äärellä 18 Rahaa vai rakkautta? OLLI KANGAS 28 Sosiaaliturva luo perustan tehokkaalle taloudelle JAAKKO KIANDER 37 Hyvinvointivaltion kriittinen analyysi RISTO HARISALO 45 Mahdollisuus toimia toisin MERI KOIVUSALO 57 Sosiaalityö poliittisena taloustieteenä KYÖSTI URPONEN 65 Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? HETA ALEKSANDRA GYLLING 72 Hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurin uudet tulkinnat OLLI LOUKOLA 82 Hyvinvointitalous sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta MIRJAM KALLAND 89 Tarvitaanko hyvinvointitaloutta? Sosiaalipolitiikan näkökulma HEIKKI HIILAMO 97 Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys 98 Sosiaalisesti kestävä kehitys ja talous ANNELI POHJOLA 107 Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen kestävän innovaation keinoin ANTTI HAUTAMÄKI JA KAISA OKSANEN 119 Taloustieteen tulkinta hyvinvointivaltion taloudesta EVA ÖSTERBACKA 125 Ei kahta ilman kolmatta: Hyvinvointi, talous ja luonto TUULA HELNE 133 Kestävään hyvinvointiin: 2000-luvun suuri muutos THOMAS WALLGREN 146 Menestystarina hiipuu JORMA SIPILÄ

8 6 Hyvinvointitalous Sisällys 157 Mitä mitataan, siihen tartutaan 158 Mitä ei mitata, siitä ei piitata MARKKU PEKURINEN 163 Hyvinvoinnin mittaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnassa JUKKA HOFFRÉN 171 Ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuus ja taloudellisuus ISMO LINNOSMAA JA ANTTI VÄISÄNEN 180 Vaihtoehtoiset tavat ymmärtää hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen JOUKO KAJANOJA 191 Hyvinvointitalous investointina 192 Takaisin investointiajatteluun JUSSI AHOKAS 200 Kansalaisyhteiskunta, talous ja hyvinvointivaltio SAKARI MÖTTÖNEN 210 Koulutus investointina tulevaisuuden hyvinvointiin RISTO RINNE 229 Hyvinvointitalous ja terveyden edistäminen HARRI VERTIO JA PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS 238 Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? MATTI RIMPELÄ 249 Köyhyyspolitiikasta eriarvoisuuden vähentämiseen hyvinvointitaloutta kaikille, siis kaikille TIMO VOIPIO 259 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 260 Kohti hyvinvointitaloutta RIITTA SÄRKELÄ, AKI SILTANIEMI, PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS, HEIKKI PARVIAINEN 294 Kirjoittajien esittely

9

10

11 9 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointitalous uutena käsitteenä on herättänyt kiinnostusta, hämmennystä, innostusta ja myös vastustusta. Pohdintoja, määrittelyjä ja niistä käytävää keskustelua tarvitaan hyvinvoinnin ja talouden tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Tässä tieteellisen julkaisun ja pamfletin välimaastoon sijoittuvassa julkaisussa eri tieteenalojen johtavat asiantuntijat avaavat hyvinvointitalous -käsitteen ja -ajattelun eri ulottuvuuksia. Julkaisu koostuu 25 artikkelista. Kirjoittajina on mittava joukko ansioituneita asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Yhteiskuntapoliittisen keskustelun tarpeesta kertoo se, että lähes kaikki kirjoittajakutsun saaneet henkilöt lupautuivat mukaan yhteiseen hankkeeseen. Hyvinvoinnilla ja taloudella on vahva yhteys. On ilmeistä, että molempia on tarvittu Suomen kehittymisessä toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi maailman parhaiten voivista ja vauraimmista kansakunnista. Tämä ihmisten ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen keskinäinen riippuvuus näyttää julkisessa keskustelussa paikoin unohtuvan. Ihmisten hyvinvointia tukevaa hyvinvointivaltiota pidetään joissain keskusteluissa vain taloudellisena taakkana tai esteenä taloudelliselle kasvulle. Taloudellisesti hankalina aikoina, kuten nyt, tällaiset keskustelupainotukset voimistuvat ja lisääntyvät. On olemassa runsaasti näyttöä, että hyvinvointivaltioon tehdyt investoinnit ovat olleet yksi merkittävä tekijä Suomen menestystarinan rakentumisessa. Talouden ja talouselämän on puolestaan välillä väitetty olevan vain itsekkäisiin päämääriin pyrkivä toiminta-alue, joka tuottaa epätasa-arvoa ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Tästä puhunnasta puolestaan unohtuu se, että taloudellinen toimeliaisuus luo edellytyksiä hyvinvointia luovien ja ylläpitävien järjestelmien olemassaololle. Hyvinvointia luovien järjestelmien näkeminen vain kustannuksena tai taloudellisen toimeliaisuuden näkeminen vain itsekkäänä oman edun tavoitteluna ovat molemmat ajattelutapoina kestämättömiä. Ne tuottavat vastakkainasetteluja ja johtavat pahimmillaan sekä talouden että ihmisten hyvinvoinnin kurjistumiseen. Molempien kärjistävien ajattelutapojen taustalta löytynee tyytymättömyyttä nyky-yhteiskuntaan, tehtyihin poliittisiin ratkaisuihin sekä tarve löytää uudenlaista ajattelua, toimintatapoja ja keinoja hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Hyvinvointitalouden käsitteellinen, sisällöllinen ja arvopohjainen hahmottaminen Hyvinvointi ja talous ovat molemmat käsitteitä, jotka ovat yhteiskuntatieteiden, yhteiskunnan, politiikan ja myös yksittäisen ihmisen arjen ytimessä. Molemmilla käsitteillä on vakiintuneita merkityksiä ja käyttötapoja. Hyvinvointi on laajasti ymmärrettynä käsite, joka kuvaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä tilaa.

12 10 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointia voidaan myös tarkastella yhteisöllisenä ilmiönä. Siihen liittyvät kysymykset ovat perinteisesti olleet sosiologian, sosiaalipolitiikan ja terveystieteiden alaa. Talous on puolestaan yksinkertaistettuna eri toimijoiden välistä vaihdantaa, luottosuhteita ja lisäarvon tuottamista. Näitä kysymyksiä on erityisesti tarkasteltu kansantaloustieteen, talous- ja kauppatieteiden alueella. Hyvinvointitaloudella voidaan nähdä olevan liittymäpintoja terveystaloustieteeseen ja sosiaalitaloustieteeseen, joiden avulla pyritään mittaamaan ja ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyötyjä ja kustannuksia yhteiskunnassa. Lähellä näitä on hyvinvoinnin taloustiede (welfare economics), joka on myös vakiintunut tutkimusperinne. Hyvinvointitalous ei SOSTEn tavoittelemassa merkityksessä kuitenkaan ole sama kuin hyvinvointitaloustiede tai hyvinvoinnin taloustiede. Yhteisen hyvän määrittelyssä, sen jakamisessa ja jakautumisessa ollaan oikeudenmukaisuutta, yhteiskunta- ja moraalifilosofiaa ja myös ekologista kestävyyttä koskettavien kysymyksien äärellä. Kyse on eri ihmisryhmien, sukupolvien ja kansojen sekä ympäristön kannalta tehtävistä ratkaisuista. Tieteellisen ja käsitteellisen tarkastelun lisäksi hyvinvointitaloutta voidaan lähestyä ideologisella, arvopohjaisella tai yhteiskuntapoliittisella tasolla. Kysymys on silloin siitä, mitä hyvinvointitalouden pitäisi olla. Hyvinvointitalous voidaan tällöin nähdä yhteiskuntapolitiikan päämääränä tai yhteiskuntapolitiikan toteuttamisen keinona. Hyvinvointitalous -käsitteellä on yhtymäkohtia myös useisiin aiempiin talous-käsitteestä muotoiltuihin arvopohjaisiin käsitteisiin, joissa sanaan talous on liitetty erilaisia määreitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisen hyvän talous, onnellisuustalous, osallisuustalous, osallistumistalous, solidaarisuustalous, moraalitalous, vihreä talous ja kestävä talous. Kukin näistä tuo keskusteluun oman näkökulmansa. Hyvinvointitalous on siis käsite, joka voi sisältää kaikkia edellä kuvattuja elementtejä: tieteellisiä ja arvopohjaisia määritelmiä, yhteiskuntafilosofisia ja -teoreettisia lähestymistapoja. Tämän julkaisun tavoitteena on käynnistää ja vauhdittaa analyyttistä keskustelua hyvinvointitalous -käsitteestä, sen suhteesta muihin käsitteisiin sekä täsmentää sisältöä ja eri ulottuvuuksia. Lisäksi tavoitteena on arvioida hyvinvointitalous -käsitteen mahdollisuuksia ja lisäarvoa hyvinvointivaltion uudistamisessa sekä tarkastella hyvinvointia ja taloutta erilaisista ja myös vaihtoehtoisista näkökulmista. Kukin tieteenala tai lähestymistapa tavoittaa vain rajallisen osan todellisuudesta ja eri alueilla käytävät keskustelut eivät aina kohtaa. Julkaisun kirjoittajina on eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita, jotka tarkastelevat hyvinvointitalous -käsitettä oman tieteenalansa ja lähestymistapansa näkökulmasta. Monitieteisen ja -äänisen artikkelikokoelman ajatuksena on saada aikaan yhteiskunnallista vuoropuhelua eri tahojen kesken. SOSTE otti käyttöön hyvinvointitalouden käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite oli tuolloin vielä lähinnä keskusteluun haastava lähestymistapa hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Helmikuussa 2014 hyväksytyn SOSTEn strategian mukaan hyvinvointitalous kuvaa SOSTEn tavoitetilana kestävää hyvinvoinnin ja talouden välistä tasapainoa. Pelkistäen voidaan sanoa, että hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous. SOSTEn strategiaprosessin aikana hyvinvointitalous -käsitteen sisältö on tarkentunut kolmeen osaan. Ensinnäkin vakaan ja kestävän kehityksen rajoissa kasvava talous on ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltioon kuuluvien perusoikeuksien toteutumisen keskeinen väline. Toiseksi pohjoismainen hyvinvointimalli ja sen takaama yhteiskunnallinen vakaus on nähtävä kestävää taloudellista kasvua tuottavana investointina. Kolmanneksi hyvinvointitaloudessa

13 11 Hyvinvointitalous Johdanto ihmisten hyvinvointi ja talouden kasvu ovat tasapainossa. SOSTEn strategiassa tehdyissä määrittelyissä on kysymys eräänlaisesta esiymmärryksestä tai yhdestä mahdollisesta määrittelytavasta, jotka kytkeytyvät organisaation tavoitteisiin ja arvoihin. Huolimatta siitä, että hyvinvointitalous on määritelty SOSTEn strategiassa edellä kuvatulla tavalla, antaa hyvinvointitalous -käsite tilaa erilaiselle vaihtoehtoiselle pohdinnalle ja sisältömäärittelyille. Hyvinvointitalous -kirjan sisältö ja jäsennys Kirjoittajilla on ollut suuri vapaus valita oma lähestymistapansa. Kirjoittajaksi pyydettäessä heidän toivottiin artikkelissaan ottavan huomioon seuraavia kysymyksiä: Miten hyvinvointitalous määrittyy eri tieteenalojen näkökulmista? Mikä voisi erottaa tai mikä yhdistää hyvinvointitaloudellista ajattelua aiempaan ajatteluun ja käsitteisiin? Miten hyvinvointia koskeva (sosiaalipoliittinen ja muu) keskustelu voitaisiin saada tasavertaisemmaksi talouspoliittisen keskustelun kanssa? Voidaanko talousdiskurssin ylivalta murtaa ja miten se voisi tapahtua käyttäen esim. hyvinvointitalous -käsitettä? Miten hyvinvointitavoitteiden ja taloudellisten tavoitteiden välille saataisiin nykyistä parempi tasapaino? Miten hyvinvointi-investointeja voidaan mitata tai havainnollistaa tai tehdä näkyväksi? Miksi tarvitaan ja tarvitaanko hyvinvointitalous -ajattelua? Mikä on tai voisi olla hyvinvointitalous -ajattelun tuoma mahdollinen lisäarvo? Artikkelit on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen: (I) Perusasioiden äärellä, (II) Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys, (III) Mitä mitataan, siihen tartutaan ja (IV) Hyvinvointitalous investointina. Ensimmäisessä kokonaisuudessa Perusasioiden äärellä kirjoittajat tarkastelevat muutosta, joka sosiaalija terveyspolitiikassa on tapahtunut. Artikkeleiden punaisena lankana on paluu juurille, vahvoihin peruselementteihin, tulevaisuuden rakentamisessa. Peruselementit eri kirjoittajilla poikkeavat merkittävästi toisistaan. Olli Kangas tarkastelee talouden, sosiaalipolitiikan ja elämään tyytyväisyyden välistä yhteyttä. Hän arvioi, etteivät vauraus ja pitkä ikä riitä elämän päämääriksi, jollaisiksi ne nousivat ensimmäisen aallon hyvinvointitarkasteluissa. Toisessa aallossa sosiaalimenot ja sosiaaliset oikeudet olivat tarkastelun keskiössä. Kolmannessa aallossa huomio kiinnitettiin välineisiin ja lopputulokseen ja kasvun hedelmien oikeudenmukaiseen jakoon. Jaakko Kiander nostaa esiin sosiaaliturvan luoman perustan tehokkaalle taloudelle. Hän tarkastelee taloudellisten argumenttien hallitsemaa keskustelua ja hyvinvointivaltion talouden tuotantopotentiaalia vahvistavaa vaikutusta. Kiander analysoi hyvinvointivaltion kasvuvaihetta, paluuta liberalismiin, sopeutumista niukkuuteen sekä siirtymää kohti markkinaehtoisempaa ja yksityistetympää maailmaa. Risto Harisalo lähestyy kriittisestä ja liberalistisesta näkökulmasta hyvinvointivaltiota, jota hän pohtii ja arvio demokratian, taloudellisen, valtaperustaisen, institutionaalisen ja seurausten kritiikin näkökulmasta.

14 12 Hyvinvointitalous Johdanto Meri Koivusalo tarkastelee kriittisesti talouspolitiikasta lähteneiden tarpeiden ja analyysien siirtymistä yhä vahvemmin ohjenuoraksi terveyspolitiikkaan ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hän käsittelee terveydenhuollon globalisaatioparadoksia, markkinaistamista ideologisena projektina, terveyden markkinoita innovaatiopolitiikan osana ja siirtymää hyvinvointivaltiosta yksilölliseen vastuuseen sekä esittää myös ajatuksen mahdollisuudesta toimia toisin. Kyösti Urponen pohtii sosiaalityötä poliittisena taloustieteenä lähtien liikkeelle nykyisen sosiaalityön paradigman kriisistä ja kritiikistä. Hänen perusteesejään on, ettei sosiaalityö ole pelkästään lakeja toimeenpanevaa hallintoa, moraalinen manifesti tai julkista hyväntekeväisyyttä. Sosiaalityö tulisi nähdä talouteen kytkeytyvänä. Urponen analysoi sosiaalityön piirteitä ja toimintaa poliittisena taloustieteenä. Heta Aleksandra Gylling arvioi artikkelissaan Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? suomalaista yhteiskuntaa klassisen eurooppalaisen ja milliläisen ajattelun kautta. Hän kysyy kuka päättää siitä, mikä on hyvää, ja esittää haasteen, voitaisiinko siirtyä näennäis-objektiivisesta tarpeiden määrittelystä kohden yksilöllisempiä valinnanmahdollisuuksia. Olli Loukola nostaa uusia tulkintoja hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurista. Hänen analyysissään se määritellään huolenpidon, välittämisen ja yhteisen vastuunkannon kokemuksena sekä oikeudenmukaisuuden uskomuksena valtion reilusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Loukola arvioi, mitä ne merkitsevät nykyisin ja miten niitä tulisi tulkita, jotta ne olisivat sekä uskottavia että toimivia. Mirjam Kalland pohtii hyvinvointitaloutta erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Hän tarkastelee hyvinvointitalouden ja hyvinvoinnin käsitteitä sekä mittaamista. Artikkeli nostaa esiin sosiaalisen pääoman käsitteen ja järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin kehittämisessä sekä vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Heikki Hiilamo lähestyy hyvinvointitaloutta perinteisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta kysymällä, tarvitaanko hyvinvointitaloutta. Hän käsittelee taloustieteen ylivaltaa, sosiaalipolitiikan terävöittämistä sekä yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia haasteita. Toisessa kokonaisuudessa Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kirjoittajat tarkastelevat kestävää hyvinvointia päämääränä ja perustana taloudelle. Kokonaisuudessa nostetaan myös vaihtoehtoisia menetelmiä mitata taloutta ja taloudellista menestystä. Anneli Pohjola tarkastelee sosiaalisesti kestävää kehitystä ja kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalisen näkökulman ja ajattelun puuttumiseen suhteessa talouteen. Artikkelissaan hän luo katsauksen vaihtoehtoisiin tapoihin ajatella taloudesta. Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen käsittelevät kestävää hyvinvointia yhteiskuntakehityksen päämääränä, kestävää innovointia, innovointitapoja ja hyvinvointiyhteiskunnan dialogista uudistamista. Kirjoittajien mukaan hallittu rakennemuutos voidaan toteuttaa esitetyllä innovaatiotoiminnan mallilla. Eva Österbacka tarkastelee taloustieteen tulkintaa hyvinvointivaltion taloudesta. Hän arvioi, että jos markkinamekanismi ei pysty järjestämään taloutta tehokkaasti, on tarpeen puuttua siihen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vastuu oikeudenmukaisuudesta kuuluu politiikan alueelle.

15 13 Hyvinvointitalous Johdanto Tuula Helne käsittelee hyvinvointitaloutta suhteessa Pekka Kuusen sosiaalipolitiikkaan. Hän tuo esiin ekologisen ja ekososiaalisen ajattelun välttämättömyyden ja haastaa sekä klassisen sosiaalipoliittisen talouskasvuun perustuvan ajattelun että hyvinvointitalouden käsitteellisen määrittelyn. Thomas Wallgren lähestyy hyvinvointia ja taloutta kahdesta näkökulmasta: abstraktisti muutamista filosofisista ja käsitehistoriallisista kysymyksistä ja toisaalta kantaa ottavasti ja subjektiivisesti poliittisen osallistujan näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan poliittisen tilanteen muutosta ja dynamiikkaa Euroopassa ja Suomessa, pohjoismaisen mallin kriisiä ja valuvikoja, talous- ja teknologiapolitiikoiden vaihtoehdottomuutta sekä emansipaatiota näistä. Jorma Sipilän mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion menestystarina hiipuu. Hyvinvointivaltion keskeiset rakennusainekset kasvava talous, vahvistuva valtio, demokratisoituva politiikka ja kansallisen yhteisyyden arvostus eivät ole hyvällä tolalla. Sipilä nostaa esiin universalismin vahvuudet ja perustelut. Hän myös ennakoi, ettei meno voi jatkua pitkään tällaisena ja esittää tulevaisuuden ratkaisuja. Kolmas kokonaisuus Mitä mitataan, siihen tartutaan koostuu kirjoituksista, joissa arvioidaan nykyisiä tapoja mitata hyvinvointia ja taloutta. Kirjoittajat haastavat myös vaihtoehtoisiin mittaamistapoihin. Lisäksi artikkeleita yhdistää mittaamisen kytkeminen vaikuttamiseen. Markku Pekurinen pohtii hyvinvointitalous -käsitteen sisältöä, säästämisharhaa, mittareiden tarvetta ja välttämättömyyttä sekä toisaalta arvojen merkitystä. Hän arvioi hyvinvointitalouden tehtäväksi tarjota välineitä hyvinvoinnin tehokkaalle tuottamiselle ja muistuttaa myös, että mitä ei mitata, siitä ei piitata. Jukka Hoffrén tarkastelee hyvinvoinnin mittaamista jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa pohditaan taloustieteen ja BKT:n kömpelyyttä sekä tehotonta ja resursseja haaskaavaa nykyjärjestelmää. Hoffrén nostaa esiin vaihtoehtona aidon kehityksen mittarin (GPI) ja siihen liittyvän ajattelun juurruttamisen vallitsevan talousajattelun sijaan. Ismo Linnosmaa ja Antti Väisänen lähestyvät hyvinvointitaloutta ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. He tarkastelevat ehkäisyn käsitettä sosiaalija terveydenhuollossa sekä esittelevät taloudellisessa arvioinnissa käytettyjen kustannusvaikuttavuus ja -hyötymenetelmien keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja. Jouko Kajanoja tarkastelee vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja mitata hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen. Hän lähtee liikkeelle Aristoteleen hyveistä päätyen sosiaali-indikaattorien, onnellisuustutkimuksen, henkisten arvojen nousun kautta hyvinvoinnin ja talouden vastavuoroiseen suhteeseen. Kajanojasta hyvinvoinnin käsitteellinen haltuunotto edellyttää hyvin erilaisten näkökulmien samanaikaista huomioimista. Neljännen kokonaisuuden Hyvinvointitalous investointina artikkeleissa kirjoittajat pohtivat eri näkökulmista hyvinvointitaloutta investointina historian valossa, teoreettisesti ja myös erilaisten konkreettisten esimerkkien kautta hyvinvointijärjestelmien investointiluonnetta osoittaen. Jussi Ahokas tarkastelee suomalaisen investointiajattelun kulta-aikaa ja sen seurauksia taloushistorian ja uuskeynesiläisen ajattelun perspektiivistä. Hän nostaa esiin keynesiläisen talouspolitiikan ja -ajattelun vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja arvioi, että hyvinvoinnin rakentaminen ja progressiivinen yhteiskuntapolitiikka edellyttävät investointien vahvistamista.

16 14 Hyvinvointitalous Johdanto Sakari Möttönen pohtii kansalaisyhteiskunnan, talouden ja hyvinvointivaltion suhdetta erityisesti sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja yhteisöllisyyden kautta. Tarkastelun keskiössä on kansalaisyhteiskunnan yhteys talouden kehitykseen ja julkisen hallinnon toimivuuteen. Hän nostaa esiin hyvinvoinnin ja talouden kehityksen kannalta tärkeitä tekijöitä ja arvioi, että hyvinvointivaltion tulevaisuus lepää entistä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan varassa. Risto Rinne analysoi koulutusta resurssina ja investointina, koulutusinflaatiota, sekä koulutuspoliittisen ajattelun ja toiminnan muutosta perinteisestä pohjoismaisesta mallista uusliberalistiseen suuntaan. Lisäksi hän tarkastelee kolmen esimerkin kautta säästöjen ja koulutuspoliittisten muutosten rapauttavaa vaikutusta hyvinvoinnille ja koulutuksen tuottavuudelle sekä yhteiskunnan menestykselle. Timo Voipio muistuttaa globaalin näkökulman välttämättömyydestä. BKT:n kasvu ei ole aina kohentanut hyvinvointia. Eriarvoisuus eri muodoissaan estää hyvinvoinnin ja talouden kehitystä. Voipion mukaan neoliberaali talouspolitiikka on unohtanut pahimmillaan reproduktion lisäksi myös produktion. Hän nostaa esiin maailman hallitusten sitoumusten tärkeyden muutoksessa. Viides kokonaisuus Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Riitta Särkelän, Aki Siltaniemen, Päivi Rouvinen- Wileniuksen ja Heikki Parviaisen kirjoittama päätösluku nostaa tarkasteluun artikkeleiden pohjalta keskeisiä asioita hyvinvointitalous -käsitteen sisällöstä ja ulottuvuuksista, arvioi käsitteen lisäarvoa eri tekijöiden suhteen sekä hahmottelee askelmerkkejä tulevaan. Harri Vertio ja Päivi Rouvinen-Wilenius tarkastelevat hyvinvointitaloutta ja terveyden edistämistä. He arvioivat investoimista terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin ympärille syntyneitä markkinoita ja ottavat kantaa hyvinvointitalouden kannalta vaikeisiin valintoihin, vastuun jakautumiseen sekä hyvinvointitalouden mahdollisuuksiin. Matti Rimpelä pohtii sitä miten hän ymmärtää hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet. Artikkeli tarkastelee hyvinvointitalouden, hyvinvoinnin ja pahoinvointitalouden käsitteitä sekä hyvinvointitaloutta investointina. Rimpelä arvioi myös hyvinvointivaltion monimutkaistumista ja sirpaloitumista sekä tarvetta systeemiseen muutokseen uuden rakentamisen sijaan. Hän esittääkin, että kamreeritaloudesta on siirryttävä hyvinvointitalouteen.

17

18

19 17 Hyvinvointitalous 01 Perusasioiden äärellä

20 18 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? Talous, sosiaalipolitiikka ja elämään tyytyväisyys OLLI KANGAS On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet, riimitteli kansallisrunoilijamme vuonna Varhainen suomalainen kirjallisuus oli kuvausta taistelusta luontoa ja kohtaloa vastaan köyhyys, katovuodet, taudit, kuolema. Tuolloin Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (BKT) oli vajaa 40 % Englannin BKT:sta (Maddison 2003, 60 61). Suomalaisten elinajanodote oli yksi Euroopan alhaisimmista. Suomalaisen ennustettu elinikä oli alle 40 vuotta. Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa elettiin kymmenisen vuotta pidempään. Tätä nykyä suomalaisten eliniän odote on runsas 80 vuotta, Ruotsissa 82 vuotta, Englannissa 80 vuotta ja Yhdysvalloissa 79 vuotta (Mortality 2014). Suomen henkeä kohden laskettu BKT on vajaa 80 % Yhdysvaltojen, runsas 90 % Ruotsin ja 109 % Englannin kansantuotteesta. Kaiken kaikkiaan Suomen sijoitus maailman maiden rikkauslistalla on 20 tietämissä (World Bank 2014). Perinteisesti eri kansakuntien hyvinvointia on mitattu edellä kuvatun kaltaisilla mittareilla. Esimerkiksi YK:n kehittämässä Human Development indeksissä BKT ja elinikä ovat olleet keskeisiä. Mutta vauraus ja pitkä ikä eivät aina riitä elämän päämääräksi tai edes osoittamaan hyvinvointia. Opetetaanhan meitä jo saduissakin: ja he elivät onnellisesti elämänsä loppuun saakka. Onnellisuus onkin tullut yhä keskeisemmin mukaan kun pohditaan ihmisten hyvinvointia (esim. Veenhoven 1984; Lyard 2006; Diner & Biswas-Diner 2008; Saari 2012; Kangas 2013). Siirtymä kohti onnellisuuden käyttämistä hyvinvoinnin mittarina heijastaa laajempaa siirtymää, jossa objektiivisista mittareista on siirrytty kohti subjektiivisia mittareita (Veenhoven 2002). Siirtymässä on kyse myös siitä, mikä paino pannaan hyvinvoinnin edellytyksille (välineille) ja mikä paino lopputulokselle. Aiemmin vertailevassa hyvinvointitutkimuksessa on keskitytty pitkälti välineisiin, ei niinkään lopputulokseen. On mitattu kansantuotetta, sosiaalimenoja, sosiaalisten oikeuksien laajuutta (Esping-Andersen 1990) tai yksilön käytössä olevia resursseja hankkia hyvinvointia. Jälkimmäinen näkemys on hallinnut vahvasti ruotsalaista hyvinvoinnin tutkimusperinnettä (levnadsnivåundersökning, ks. esim. Erikson & Uusitalo 1987). Suomessa Erik Allardt (1976) having-loving-being -kategorioineen puolestaan oli kiinnostunut välineitten ohella myös lopputuloksesta ja subjektiivisista tuntemuksista. Keskustelu välineistä ja lopputuotoksista liittyy laajempaan yhteiskuntafilosofiseen kysymykseen siitä, tulisiko julkisen vallan vain taata hyvän elämän edellytykset, ts. riittävät resurssit vai tulisiko julkisen vallan myös jollain tavalla puuttua lopputulokseen. Joko-tahi -asetelma ei ehkä lopultakaan ole kovin hedelmällinen. Sen lisäksi että aiempien tutkimus-

21 19 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? ten perusteella meillä on hyvät indikaattorit mitata ihmisten käytössä olevia resursseja, meillä on uudemman tutkimuksen perusteella entistä paremmat ja vertailukelpoisemmat välineet arvioida myös subjektiivisten kokemusten tasolla olevia lopputuloksia. EU:n, OECD:n ja Eurofundin kaltaiset kansainväliset organisaatiot ovat ottaneet mukaan hyvinvointimittareikseen myös onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen liittyviä indikaattoreita. Seuraavassa esityksessäni käyn läpi eräitä vertailevassa hyvinvointi(valtio)tutkimuksessa esillä olleita keskusteluteemoja hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta. Lähden liikkeelle rahasta ja pitkästä iästä. Sitten siirryn tarkastelemaan sosiaalimenojen ja sosiaaliturvan yhteyttä taloudellisiin tekijöihin. Esityksen loppupuolella rakennan mallin, joka havainnollistaa talouden, sosiaaliturvan, köyhyyden, koettujen talousvaikeuksien ja elämään tyytyväisyyden (= onnellisuuden) välisiä kytkentöjä. Mukana on siis niin objektiivisia muuttujia kuin subjektiivisia tuntojakin luotaavia mittareita, välineitä ja lopputuotoksia. Sanottakoon, että esitys ei pyri olemaan kaiken kattava ja tyhjentävä, pikemminkin se on yleissilmäys siihen, millaisia mittareita on käytetty ja millaisia vertailevia tuloksia niistä on saatu silmällä pitäen otsikon kysymystä. Rahaa ja pitkää ikää Ensimmäisen aallon hyvinvointivaltiotarkasteluissa BKT/capita oli keskeisimpiä indikaattoreita. Mittarilla on ansionsa mutta siihen sisältyy koko joukko ongelmia. 1) BKT kuvaa tuotannon määrää tiettynä vuotena ja osin tästä syystä se ei ole kovin hyvä hyvinvoinnin mittari. 2) Mittari on poikkileikkaustyyppinen eikä kerro kansallisen varallisuuden historiallisesta kertymästä mitään. 3) BKT/capita -mittarista ei ilmene, millaisin työponnistuksin tulos on saavutettu. Maassa A BKT/capita on 20 % korkeampi kuin maassa B, mutta vastaavasti A:ssa vuotuinen työaika on keskimäärin 25 % pitempi kuin maassa B. Miten tässä tapauksessa painottaa korkeampaa tulotasoa pitempään vapaa-aikaan ja parempaan sosiaaliturvaan nähden? 4) Kansantulomittari ei myöskään huomio tulon saavuttamisen aiheuttamia ympäristöym. haitakkeita, joita taas on yritetty sisällyttää aidon kehityksen GPI-mittariin (Genuine Progress Indicator; ks. Jukka Hoffrénin ja Jouko Kajanojan artikkeli; Hämäläinen and Michaelson 2014). 5) BKT per capita ei kerro kansantulon jakaantumisesta mitään. Siksi onkin yritetty rakentaa indeksejä, joissa myös kansatulon jakaantuminen huomioitaisiin (lähemmin esim. Sen 1982; Kangas 2008). Merkitseekö tuo edellä esitetty kritiikki sitä, että meidän tulisi luopua BKT-pohjaisista hyvinvointimittareista. Vastaus on ei. Opettaahan satukin meitä, että vasta kun tuleva prinssi joka vielä hetki sitten oli ollut köyhä paimenpoika tai peräti sammakko oli saanut omakseen prinsessan ja puoli valtakuntaa, hän eli elämänsä onnellisena. Siksipä operoin hetkisen BKT-mittareilla. Kuviossa 1 on hahmotettu BKT:n ja elinajanodotteen välistä yhteyttä kahdella eri tavalla. Ylempi kuvio sisältää noin 150 maan tiedot vuodelta 2010 (maat painotettu väestömäärällä; Hiilamo & Kangas 2012). Alempi kuvio puolestaan seuraa muutaman maan ajallista kehitystä sadan vuoden ajalta, vuodesta 1900 vuoteen 2000 (Kangas 2010). Viimeksi mainittuun kuvioon maat on asetettu BKT:n ja elinajan mukaiseen asetelmaan. Kuvion tulkinta on seuraava: esimerkiksi vasemmalla alhaalla oleva FIN1900 kuvaa sitä, että kun Suomessa BKT per capita oli noin USD, odotettavissa oleva elinikä oli 42 vuotta (vuosi 1900). Oikealle ylhäälle sijoittuva FIN2000 (vuosi 2000) taas kertoo sen, että kun Suomen BKT oli runsas USD elinikä oli vähän vajaa 80 vuotta. Kumpikin kuvion 1 asetelma paljastaa vahvan positiivisen yhteyden BKT:n ja elinajan välillä. Yhteys on kurvilineaarinen tarkasteltiinpa asiaa poikkileikkauksessa (kaikki maailman maat) tai seurattiinpa yhtä

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Juhlaesitelmä Hyvinvointikatsauksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa Jussi Simpura Tilastojohtaja Katsaus Kokoaa tiiviiseen muotoon yhteen tietoja,

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde

Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari Hyvinvoinnin mittaaminen, käsitteellinen lähtökohta: Hyvinvointi on moniulotteinen käsite,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin tarina

Suomalaisen hyvinvoinnin tarina Suomalaisen hyvinvoinnin tarina Jukka Hoffrén Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pitkään koko kansakuntaa yhdistävänä menestystarinana. Hyvinvoinnin huippukohta saavutettiin 1990-luvun alussa,

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot