Hyvinvointitalous. Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointitalous. Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)"

Transkriptio

1 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

2 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)

3

4 Tämän julkaisun paperin raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä. Painopaikka AleksiGroup/Trio-Offset 2014 ISBN ISSN SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

5 3 Hyvinvointitalous Esipuhe SOSTE lanseerasi hyvinvointitalous -käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta. Talous ja taloudellinen kasvu ovat nousseet viime vuosina itseisarvoksi ja tavoitteiksi sinänsä. Taloudella on selkeä ylivalta. Asioita tarkastellaan helposti vain lyhytkestoisten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Myös sellaiset äänenpainot ovat lisääntyneet, että ihmisten hyvinvointi ja sitä tukevat järjestelmät ovat vain kuluerä. Niitä tulee taloudellisen kasvun ja kestävyyden nimissä hillitä. Ihmisten hyvinvoinnin ja talouden välille on syntynyt hedelmätön vastakkainasettelu. Tässä julkaisussa nostetaan esille ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus. Julkaisussa haetaan myös sitä, että näitä kahta aluetta voitaisiin rakentaa tasapainoisesti ja yhdessä. Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä. SOSTEssa hyväksyttiin helmikuussa 2014 strategia vuosiksi Hyvinvointitalous on yksi uuden strategian kolmesta painopistealueesta. Tämä julkaisu avaa käsitteen sisältöä. Julkaisu lähestyy hyvinvointitaloutta eri tieteenalojen näkökulmista teoreettisesti. Se nostaa esiin monitieteisesti ja kriittisesti pohdintoja hyvinvointitalous -käsitteen tarpeesta, sisällöstä ja lisäarvosta. Kirjoittajilla on ollut hyvin vapaat kädet tuoda omat näkökulmansa keskusteluun. Tämän kirjan eri artikkeleiden tarjoamat näkökulmat haastavat pohtimaan hyvinvointivaltion uudistamista sekä ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäistä suhdetta ekologian asettamissa rajoissa. Julkaisu palvelee SOSTEn jäsenyhteisöjen kanssa yhteistä kehittämistä ja vaikuttamista. Toivomme sen myös synnyttävän vuoropuhelua ja auttavan kumppanuuksien rakentumista talouden toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Julkaisusta päävastuu on ollut johtaja Riitta Särkelällä. Toimitustyön, johdannon ja päätösluvun ovat hänen kanssaan tehneet hyvinvointitalous -tiimin jäsenet kehittämispäällikkö Aki Siltaniemi ja erityisasiantuntijat Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen ja Eija Ahola. Julkaisun ulkoasusta vastasi Marko Liukkonen. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet mittavan joukon eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita mukaan tähän julkaisuun. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia rohkeista ja perusteellisista artikkeleistanne! Ilman teitä emme olisi päässeet hyvään vauhtiin hyvinvointitalouden kehittämisessä. Kiitos myös Raha-automaattiyhdistykselle tuesta, joka mahdollisti tämän kirjan julkaisemisen. Helsingissä lokakuussa 2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

6

7 5 Hyvinvointitalous Sisällys 3 Esipuhe 5 Sisällys 9 Johdanto 17 Perusasioiden äärellä 18 Rahaa vai rakkautta? OLLI KANGAS 28 Sosiaaliturva luo perustan tehokkaalle taloudelle JAAKKO KIANDER 37 Hyvinvointivaltion kriittinen analyysi RISTO HARISALO 45 Mahdollisuus toimia toisin MERI KOIVUSALO 57 Sosiaalityö poliittisena taloustieteenä KYÖSTI URPONEN 65 Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? HETA ALEKSANDRA GYLLING 72 Hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurin uudet tulkinnat OLLI LOUKOLA 82 Hyvinvointitalous sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta MIRJAM KALLAND 89 Tarvitaanko hyvinvointitaloutta? Sosiaalipolitiikan näkökulma HEIKKI HIILAMO 97 Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys 98 Sosiaalisesti kestävä kehitys ja talous ANNELI POHJOLA 107 Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen kestävän innovaation keinoin ANTTI HAUTAMÄKI JA KAISA OKSANEN 119 Taloustieteen tulkinta hyvinvointivaltion taloudesta EVA ÖSTERBACKA 125 Ei kahta ilman kolmatta: Hyvinvointi, talous ja luonto TUULA HELNE 133 Kestävään hyvinvointiin: 2000-luvun suuri muutos THOMAS WALLGREN 146 Menestystarina hiipuu JORMA SIPILÄ

8 6 Hyvinvointitalous Sisällys 157 Mitä mitataan, siihen tartutaan 158 Mitä ei mitata, siitä ei piitata MARKKU PEKURINEN 163 Hyvinvoinnin mittaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnassa JUKKA HOFFRÉN 171 Ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuus ja taloudellisuus ISMO LINNOSMAA JA ANTTI VÄISÄNEN 180 Vaihtoehtoiset tavat ymmärtää hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen JOUKO KAJANOJA 191 Hyvinvointitalous investointina 192 Takaisin investointiajatteluun JUSSI AHOKAS 200 Kansalaisyhteiskunta, talous ja hyvinvointivaltio SAKARI MÖTTÖNEN 210 Koulutus investointina tulevaisuuden hyvinvointiin RISTO RINNE 229 Hyvinvointitalous ja terveyden edistäminen HARRI VERTIO JA PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS 238 Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? MATTI RIMPELÄ 249 Köyhyyspolitiikasta eriarvoisuuden vähentämiseen hyvinvointitaloutta kaikille, siis kaikille TIMO VOIPIO 259 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 260 Kohti hyvinvointitaloutta RIITTA SÄRKELÄ, AKI SILTANIEMI, PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS, HEIKKI PARVIAINEN 294 Kirjoittajien esittely

9

10

11 9 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointitalous uutena käsitteenä on herättänyt kiinnostusta, hämmennystä, innostusta ja myös vastustusta. Pohdintoja, määrittelyjä ja niistä käytävää keskustelua tarvitaan hyvinvoinnin ja talouden tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Tässä tieteellisen julkaisun ja pamfletin välimaastoon sijoittuvassa julkaisussa eri tieteenalojen johtavat asiantuntijat avaavat hyvinvointitalous -käsitteen ja -ajattelun eri ulottuvuuksia. Julkaisu koostuu 25 artikkelista. Kirjoittajina on mittava joukko ansioituneita asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Yhteiskuntapoliittisen keskustelun tarpeesta kertoo se, että lähes kaikki kirjoittajakutsun saaneet henkilöt lupautuivat mukaan yhteiseen hankkeeseen. Hyvinvoinnilla ja taloudella on vahva yhteys. On ilmeistä, että molempia on tarvittu Suomen kehittymisessä toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi maailman parhaiten voivista ja vauraimmista kansakunnista. Tämä ihmisten ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen keskinäinen riippuvuus näyttää julkisessa keskustelussa paikoin unohtuvan. Ihmisten hyvinvointia tukevaa hyvinvointivaltiota pidetään joissain keskusteluissa vain taloudellisena taakkana tai esteenä taloudelliselle kasvulle. Taloudellisesti hankalina aikoina, kuten nyt, tällaiset keskustelupainotukset voimistuvat ja lisääntyvät. On olemassa runsaasti näyttöä, että hyvinvointivaltioon tehdyt investoinnit ovat olleet yksi merkittävä tekijä Suomen menestystarinan rakentumisessa. Talouden ja talouselämän on puolestaan välillä väitetty olevan vain itsekkäisiin päämääriin pyrkivä toiminta-alue, joka tuottaa epätasa-arvoa ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Tästä puhunnasta puolestaan unohtuu se, että taloudellinen toimeliaisuus luo edellytyksiä hyvinvointia luovien ja ylläpitävien järjestelmien olemassaololle. Hyvinvointia luovien järjestelmien näkeminen vain kustannuksena tai taloudellisen toimeliaisuuden näkeminen vain itsekkäänä oman edun tavoitteluna ovat molemmat ajattelutapoina kestämättömiä. Ne tuottavat vastakkainasetteluja ja johtavat pahimmillaan sekä talouden että ihmisten hyvinvoinnin kurjistumiseen. Molempien kärjistävien ajattelutapojen taustalta löytynee tyytymättömyyttä nyky-yhteiskuntaan, tehtyihin poliittisiin ratkaisuihin sekä tarve löytää uudenlaista ajattelua, toimintatapoja ja keinoja hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Hyvinvointitalouden käsitteellinen, sisällöllinen ja arvopohjainen hahmottaminen Hyvinvointi ja talous ovat molemmat käsitteitä, jotka ovat yhteiskuntatieteiden, yhteiskunnan, politiikan ja myös yksittäisen ihmisen arjen ytimessä. Molemmilla käsitteillä on vakiintuneita merkityksiä ja käyttötapoja. Hyvinvointi on laajasti ymmärrettynä käsite, joka kuvaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä tilaa.

12 10 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointia voidaan myös tarkastella yhteisöllisenä ilmiönä. Siihen liittyvät kysymykset ovat perinteisesti olleet sosiologian, sosiaalipolitiikan ja terveystieteiden alaa. Talous on puolestaan yksinkertaistettuna eri toimijoiden välistä vaihdantaa, luottosuhteita ja lisäarvon tuottamista. Näitä kysymyksiä on erityisesti tarkasteltu kansantaloustieteen, talous- ja kauppatieteiden alueella. Hyvinvointitaloudella voidaan nähdä olevan liittymäpintoja terveystaloustieteeseen ja sosiaalitaloustieteeseen, joiden avulla pyritään mittaamaan ja ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyötyjä ja kustannuksia yhteiskunnassa. Lähellä näitä on hyvinvoinnin taloustiede (welfare economics), joka on myös vakiintunut tutkimusperinne. Hyvinvointitalous ei SOSTEn tavoittelemassa merkityksessä kuitenkaan ole sama kuin hyvinvointitaloustiede tai hyvinvoinnin taloustiede. Yhteisen hyvän määrittelyssä, sen jakamisessa ja jakautumisessa ollaan oikeudenmukaisuutta, yhteiskunta- ja moraalifilosofiaa ja myös ekologista kestävyyttä koskettavien kysymyksien äärellä. Kyse on eri ihmisryhmien, sukupolvien ja kansojen sekä ympäristön kannalta tehtävistä ratkaisuista. Tieteellisen ja käsitteellisen tarkastelun lisäksi hyvinvointitaloutta voidaan lähestyä ideologisella, arvopohjaisella tai yhteiskuntapoliittisella tasolla. Kysymys on silloin siitä, mitä hyvinvointitalouden pitäisi olla. Hyvinvointitalous voidaan tällöin nähdä yhteiskuntapolitiikan päämääränä tai yhteiskuntapolitiikan toteuttamisen keinona. Hyvinvointitalous -käsitteellä on yhtymäkohtia myös useisiin aiempiin talous-käsitteestä muotoiltuihin arvopohjaisiin käsitteisiin, joissa sanaan talous on liitetty erilaisia määreitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisen hyvän talous, onnellisuustalous, osallisuustalous, osallistumistalous, solidaarisuustalous, moraalitalous, vihreä talous ja kestävä talous. Kukin näistä tuo keskusteluun oman näkökulmansa. Hyvinvointitalous on siis käsite, joka voi sisältää kaikkia edellä kuvattuja elementtejä: tieteellisiä ja arvopohjaisia määritelmiä, yhteiskuntafilosofisia ja -teoreettisia lähestymistapoja. Tämän julkaisun tavoitteena on käynnistää ja vauhdittaa analyyttistä keskustelua hyvinvointitalous -käsitteestä, sen suhteesta muihin käsitteisiin sekä täsmentää sisältöä ja eri ulottuvuuksia. Lisäksi tavoitteena on arvioida hyvinvointitalous -käsitteen mahdollisuuksia ja lisäarvoa hyvinvointivaltion uudistamisessa sekä tarkastella hyvinvointia ja taloutta erilaisista ja myös vaihtoehtoisista näkökulmista. Kukin tieteenala tai lähestymistapa tavoittaa vain rajallisen osan todellisuudesta ja eri alueilla käytävät keskustelut eivät aina kohtaa. Julkaisun kirjoittajina on eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita, jotka tarkastelevat hyvinvointitalous -käsitettä oman tieteenalansa ja lähestymistapansa näkökulmasta. Monitieteisen ja -äänisen artikkelikokoelman ajatuksena on saada aikaan yhteiskunnallista vuoropuhelua eri tahojen kesken. SOSTE otti käyttöön hyvinvointitalouden käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite oli tuolloin vielä lähinnä keskusteluun haastava lähestymistapa hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Helmikuussa 2014 hyväksytyn SOSTEn strategian mukaan hyvinvointitalous kuvaa SOSTEn tavoitetilana kestävää hyvinvoinnin ja talouden välistä tasapainoa. Pelkistäen voidaan sanoa, että hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous. SOSTEn strategiaprosessin aikana hyvinvointitalous -käsitteen sisältö on tarkentunut kolmeen osaan. Ensinnäkin vakaan ja kestävän kehityksen rajoissa kasvava talous on ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltioon kuuluvien perusoikeuksien toteutumisen keskeinen väline. Toiseksi pohjoismainen hyvinvointimalli ja sen takaama yhteiskunnallinen vakaus on nähtävä kestävää taloudellista kasvua tuottavana investointina. Kolmanneksi hyvinvointitaloudessa

13 11 Hyvinvointitalous Johdanto ihmisten hyvinvointi ja talouden kasvu ovat tasapainossa. SOSTEn strategiassa tehdyissä määrittelyissä on kysymys eräänlaisesta esiymmärryksestä tai yhdestä mahdollisesta määrittelytavasta, jotka kytkeytyvät organisaation tavoitteisiin ja arvoihin. Huolimatta siitä, että hyvinvointitalous on määritelty SOSTEn strategiassa edellä kuvatulla tavalla, antaa hyvinvointitalous -käsite tilaa erilaiselle vaihtoehtoiselle pohdinnalle ja sisältömäärittelyille. Hyvinvointitalous -kirjan sisältö ja jäsennys Kirjoittajilla on ollut suuri vapaus valita oma lähestymistapansa. Kirjoittajaksi pyydettäessä heidän toivottiin artikkelissaan ottavan huomioon seuraavia kysymyksiä: Miten hyvinvointitalous määrittyy eri tieteenalojen näkökulmista? Mikä voisi erottaa tai mikä yhdistää hyvinvointitaloudellista ajattelua aiempaan ajatteluun ja käsitteisiin? Miten hyvinvointia koskeva (sosiaalipoliittinen ja muu) keskustelu voitaisiin saada tasavertaisemmaksi talouspoliittisen keskustelun kanssa? Voidaanko talousdiskurssin ylivalta murtaa ja miten se voisi tapahtua käyttäen esim. hyvinvointitalous -käsitettä? Miten hyvinvointitavoitteiden ja taloudellisten tavoitteiden välille saataisiin nykyistä parempi tasapaino? Miten hyvinvointi-investointeja voidaan mitata tai havainnollistaa tai tehdä näkyväksi? Miksi tarvitaan ja tarvitaanko hyvinvointitalous -ajattelua? Mikä on tai voisi olla hyvinvointitalous -ajattelun tuoma mahdollinen lisäarvo? Artikkelit on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen: (I) Perusasioiden äärellä, (II) Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys, (III) Mitä mitataan, siihen tartutaan ja (IV) Hyvinvointitalous investointina. Ensimmäisessä kokonaisuudessa Perusasioiden äärellä kirjoittajat tarkastelevat muutosta, joka sosiaalija terveyspolitiikassa on tapahtunut. Artikkeleiden punaisena lankana on paluu juurille, vahvoihin peruselementteihin, tulevaisuuden rakentamisessa. Peruselementit eri kirjoittajilla poikkeavat merkittävästi toisistaan. Olli Kangas tarkastelee talouden, sosiaalipolitiikan ja elämään tyytyväisyyden välistä yhteyttä. Hän arvioi, etteivät vauraus ja pitkä ikä riitä elämän päämääriksi, jollaisiksi ne nousivat ensimmäisen aallon hyvinvointitarkasteluissa. Toisessa aallossa sosiaalimenot ja sosiaaliset oikeudet olivat tarkastelun keskiössä. Kolmannessa aallossa huomio kiinnitettiin välineisiin ja lopputulokseen ja kasvun hedelmien oikeudenmukaiseen jakoon. Jaakko Kiander nostaa esiin sosiaaliturvan luoman perustan tehokkaalle taloudelle. Hän tarkastelee taloudellisten argumenttien hallitsemaa keskustelua ja hyvinvointivaltion talouden tuotantopotentiaalia vahvistavaa vaikutusta. Kiander analysoi hyvinvointivaltion kasvuvaihetta, paluuta liberalismiin, sopeutumista niukkuuteen sekä siirtymää kohti markkinaehtoisempaa ja yksityistetympää maailmaa. Risto Harisalo lähestyy kriittisestä ja liberalistisesta näkökulmasta hyvinvointivaltiota, jota hän pohtii ja arvio demokratian, taloudellisen, valtaperustaisen, institutionaalisen ja seurausten kritiikin näkökulmasta.

14 12 Hyvinvointitalous Johdanto Meri Koivusalo tarkastelee kriittisesti talouspolitiikasta lähteneiden tarpeiden ja analyysien siirtymistä yhä vahvemmin ohjenuoraksi terveyspolitiikkaan ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hän käsittelee terveydenhuollon globalisaatioparadoksia, markkinaistamista ideologisena projektina, terveyden markkinoita innovaatiopolitiikan osana ja siirtymää hyvinvointivaltiosta yksilölliseen vastuuseen sekä esittää myös ajatuksen mahdollisuudesta toimia toisin. Kyösti Urponen pohtii sosiaalityötä poliittisena taloustieteenä lähtien liikkeelle nykyisen sosiaalityön paradigman kriisistä ja kritiikistä. Hänen perusteesejään on, ettei sosiaalityö ole pelkästään lakeja toimeenpanevaa hallintoa, moraalinen manifesti tai julkista hyväntekeväisyyttä. Sosiaalityö tulisi nähdä talouteen kytkeytyvänä. Urponen analysoi sosiaalityön piirteitä ja toimintaa poliittisena taloustieteenä. Heta Aleksandra Gylling arvioi artikkelissaan Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? suomalaista yhteiskuntaa klassisen eurooppalaisen ja milliläisen ajattelun kautta. Hän kysyy kuka päättää siitä, mikä on hyvää, ja esittää haasteen, voitaisiinko siirtyä näennäis-objektiivisesta tarpeiden määrittelystä kohden yksilöllisempiä valinnanmahdollisuuksia. Olli Loukola nostaa uusia tulkintoja hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurista. Hänen analyysissään se määritellään huolenpidon, välittämisen ja yhteisen vastuunkannon kokemuksena sekä oikeudenmukaisuuden uskomuksena valtion reilusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Loukola arvioi, mitä ne merkitsevät nykyisin ja miten niitä tulisi tulkita, jotta ne olisivat sekä uskottavia että toimivia. Mirjam Kalland pohtii hyvinvointitaloutta erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Hän tarkastelee hyvinvointitalouden ja hyvinvoinnin käsitteitä sekä mittaamista. Artikkeli nostaa esiin sosiaalisen pääoman käsitteen ja järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin kehittämisessä sekä vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Heikki Hiilamo lähestyy hyvinvointitaloutta perinteisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta kysymällä, tarvitaanko hyvinvointitaloutta. Hän käsittelee taloustieteen ylivaltaa, sosiaalipolitiikan terävöittämistä sekä yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia haasteita. Toisessa kokonaisuudessa Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kirjoittajat tarkastelevat kestävää hyvinvointia päämääränä ja perustana taloudelle. Kokonaisuudessa nostetaan myös vaihtoehtoisia menetelmiä mitata taloutta ja taloudellista menestystä. Anneli Pohjola tarkastelee sosiaalisesti kestävää kehitystä ja kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalisen näkökulman ja ajattelun puuttumiseen suhteessa talouteen. Artikkelissaan hän luo katsauksen vaihtoehtoisiin tapoihin ajatella taloudesta. Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen käsittelevät kestävää hyvinvointia yhteiskuntakehityksen päämääränä, kestävää innovointia, innovointitapoja ja hyvinvointiyhteiskunnan dialogista uudistamista. Kirjoittajien mukaan hallittu rakennemuutos voidaan toteuttaa esitetyllä innovaatiotoiminnan mallilla. Eva Österbacka tarkastelee taloustieteen tulkintaa hyvinvointivaltion taloudesta. Hän arvioi, että jos markkinamekanismi ei pysty järjestämään taloutta tehokkaasti, on tarpeen puuttua siihen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vastuu oikeudenmukaisuudesta kuuluu politiikan alueelle.

15 13 Hyvinvointitalous Johdanto Tuula Helne käsittelee hyvinvointitaloutta suhteessa Pekka Kuusen sosiaalipolitiikkaan. Hän tuo esiin ekologisen ja ekososiaalisen ajattelun välttämättömyyden ja haastaa sekä klassisen sosiaalipoliittisen talouskasvuun perustuvan ajattelun että hyvinvointitalouden käsitteellisen määrittelyn. Thomas Wallgren lähestyy hyvinvointia ja taloutta kahdesta näkökulmasta: abstraktisti muutamista filosofisista ja käsitehistoriallisista kysymyksistä ja toisaalta kantaa ottavasti ja subjektiivisesti poliittisen osallistujan näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan poliittisen tilanteen muutosta ja dynamiikkaa Euroopassa ja Suomessa, pohjoismaisen mallin kriisiä ja valuvikoja, talous- ja teknologiapolitiikoiden vaihtoehdottomuutta sekä emansipaatiota näistä. Jorma Sipilän mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion menestystarina hiipuu. Hyvinvointivaltion keskeiset rakennusainekset kasvava talous, vahvistuva valtio, demokratisoituva politiikka ja kansallisen yhteisyyden arvostus eivät ole hyvällä tolalla. Sipilä nostaa esiin universalismin vahvuudet ja perustelut. Hän myös ennakoi, ettei meno voi jatkua pitkään tällaisena ja esittää tulevaisuuden ratkaisuja. Kolmas kokonaisuus Mitä mitataan, siihen tartutaan koostuu kirjoituksista, joissa arvioidaan nykyisiä tapoja mitata hyvinvointia ja taloutta. Kirjoittajat haastavat myös vaihtoehtoisiin mittaamistapoihin. Lisäksi artikkeleita yhdistää mittaamisen kytkeminen vaikuttamiseen. Markku Pekurinen pohtii hyvinvointitalous -käsitteen sisältöä, säästämisharhaa, mittareiden tarvetta ja välttämättömyyttä sekä toisaalta arvojen merkitystä. Hän arvioi hyvinvointitalouden tehtäväksi tarjota välineitä hyvinvoinnin tehokkaalle tuottamiselle ja muistuttaa myös, että mitä ei mitata, siitä ei piitata. Jukka Hoffrén tarkastelee hyvinvoinnin mittaamista jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa pohditaan taloustieteen ja BKT:n kömpelyyttä sekä tehotonta ja resursseja haaskaavaa nykyjärjestelmää. Hoffrén nostaa esiin vaihtoehtona aidon kehityksen mittarin (GPI) ja siihen liittyvän ajattelun juurruttamisen vallitsevan talousajattelun sijaan. Ismo Linnosmaa ja Antti Väisänen lähestyvät hyvinvointitaloutta ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. He tarkastelevat ehkäisyn käsitettä sosiaalija terveydenhuollossa sekä esittelevät taloudellisessa arvioinnissa käytettyjen kustannusvaikuttavuus ja -hyötymenetelmien keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja. Jouko Kajanoja tarkastelee vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja mitata hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen. Hän lähtee liikkeelle Aristoteleen hyveistä päätyen sosiaali-indikaattorien, onnellisuustutkimuksen, henkisten arvojen nousun kautta hyvinvoinnin ja talouden vastavuoroiseen suhteeseen. Kajanojasta hyvinvoinnin käsitteellinen haltuunotto edellyttää hyvin erilaisten näkökulmien samanaikaista huomioimista. Neljännen kokonaisuuden Hyvinvointitalous investointina artikkeleissa kirjoittajat pohtivat eri näkökulmista hyvinvointitaloutta investointina historian valossa, teoreettisesti ja myös erilaisten konkreettisten esimerkkien kautta hyvinvointijärjestelmien investointiluonnetta osoittaen. Jussi Ahokas tarkastelee suomalaisen investointiajattelun kulta-aikaa ja sen seurauksia taloushistorian ja uuskeynesiläisen ajattelun perspektiivistä. Hän nostaa esiin keynesiläisen talouspolitiikan ja -ajattelun vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja arvioi, että hyvinvoinnin rakentaminen ja progressiivinen yhteiskuntapolitiikka edellyttävät investointien vahvistamista.

16 14 Hyvinvointitalous Johdanto Sakari Möttönen pohtii kansalaisyhteiskunnan, talouden ja hyvinvointivaltion suhdetta erityisesti sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja yhteisöllisyyden kautta. Tarkastelun keskiössä on kansalaisyhteiskunnan yhteys talouden kehitykseen ja julkisen hallinnon toimivuuteen. Hän nostaa esiin hyvinvoinnin ja talouden kehityksen kannalta tärkeitä tekijöitä ja arvioi, että hyvinvointivaltion tulevaisuus lepää entistä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan varassa. Risto Rinne analysoi koulutusta resurssina ja investointina, koulutusinflaatiota, sekä koulutuspoliittisen ajattelun ja toiminnan muutosta perinteisestä pohjoismaisesta mallista uusliberalistiseen suuntaan. Lisäksi hän tarkastelee kolmen esimerkin kautta säästöjen ja koulutuspoliittisten muutosten rapauttavaa vaikutusta hyvinvoinnille ja koulutuksen tuottavuudelle sekä yhteiskunnan menestykselle. Timo Voipio muistuttaa globaalin näkökulman välttämättömyydestä. BKT:n kasvu ei ole aina kohentanut hyvinvointia. Eriarvoisuus eri muodoissaan estää hyvinvoinnin ja talouden kehitystä. Voipion mukaan neoliberaali talouspolitiikka on unohtanut pahimmillaan reproduktion lisäksi myös produktion. Hän nostaa esiin maailman hallitusten sitoumusten tärkeyden muutoksessa. Viides kokonaisuus Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Riitta Särkelän, Aki Siltaniemen, Päivi Rouvinen- Wileniuksen ja Heikki Parviaisen kirjoittama päätösluku nostaa tarkasteluun artikkeleiden pohjalta keskeisiä asioita hyvinvointitalous -käsitteen sisällöstä ja ulottuvuuksista, arvioi käsitteen lisäarvoa eri tekijöiden suhteen sekä hahmottelee askelmerkkejä tulevaan. Harri Vertio ja Päivi Rouvinen-Wilenius tarkastelevat hyvinvointitaloutta ja terveyden edistämistä. He arvioivat investoimista terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin ympärille syntyneitä markkinoita ja ottavat kantaa hyvinvointitalouden kannalta vaikeisiin valintoihin, vastuun jakautumiseen sekä hyvinvointitalouden mahdollisuuksiin. Matti Rimpelä pohtii sitä miten hän ymmärtää hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet. Artikkeli tarkastelee hyvinvointitalouden, hyvinvoinnin ja pahoinvointitalouden käsitteitä sekä hyvinvointitaloutta investointina. Rimpelä arvioi myös hyvinvointivaltion monimutkaistumista ja sirpaloitumista sekä tarvetta systeemiseen muutokseen uuden rakentamisen sijaan. Hän esittääkin, että kamreeritaloudesta on siirryttävä hyvinvointitalouteen.

17

18

19 17 Hyvinvointitalous 01 Perusasioiden äärellä

20 18 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? Talous, sosiaalipolitiikka ja elämään tyytyväisyys OLLI KANGAS On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet, riimitteli kansallisrunoilijamme vuonna Varhainen suomalainen kirjallisuus oli kuvausta taistelusta luontoa ja kohtaloa vastaan köyhyys, katovuodet, taudit, kuolema. Tuolloin Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (BKT) oli vajaa 40 % Englannin BKT:sta (Maddison 2003, 60 61). Suomalaisten elinajanodote oli yksi Euroopan alhaisimmista. Suomalaisen ennustettu elinikä oli alle 40 vuotta. Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa elettiin kymmenisen vuotta pidempään. Tätä nykyä suomalaisten eliniän odote on runsas 80 vuotta, Ruotsissa 82 vuotta, Englannissa 80 vuotta ja Yhdysvalloissa 79 vuotta (Mortality 2014). Suomen henkeä kohden laskettu BKT on vajaa 80 % Yhdysvaltojen, runsas 90 % Ruotsin ja 109 % Englannin kansantuotteesta. Kaiken kaikkiaan Suomen sijoitus maailman maiden rikkauslistalla on 20 tietämissä (World Bank 2014). Perinteisesti eri kansakuntien hyvinvointia on mitattu edellä kuvatun kaltaisilla mittareilla. Esimerkiksi YK:n kehittämässä Human Development indeksissä BKT ja elinikä ovat olleet keskeisiä. Mutta vauraus ja pitkä ikä eivät aina riitä elämän päämääräksi tai edes osoittamaan hyvinvointia. Opetetaanhan meitä jo saduissakin: ja he elivät onnellisesti elämänsä loppuun saakka. Onnellisuus onkin tullut yhä keskeisemmin mukaan kun pohditaan ihmisten hyvinvointia (esim. Veenhoven 1984; Lyard 2006; Diner & Biswas-Diner 2008; Saari 2012; Kangas 2013). Siirtymä kohti onnellisuuden käyttämistä hyvinvoinnin mittarina heijastaa laajempaa siirtymää, jossa objektiivisista mittareista on siirrytty kohti subjektiivisia mittareita (Veenhoven 2002). Siirtymässä on kyse myös siitä, mikä paino pannaan hyvinvoinnin edellytyksille (välineille) ja mikä paino lopputulokselle. Aiemmin vertailevassa hyvinvointitutkimuksessa on keskitytty pitkälti välineisiin, ei niinkään lopputulokseen. On mitattu kansantuotetta, sosiaalimenoja, sosiaalisten oikeuksien laajuutta (Esping-Andersen 1990) tai yksilön käytössä olevia resursseja hankkia hyvinvointia. Jälkimmäinen näkemys on hallinnut vahvasti ruotsalaista hyvinvoinnin tutkimusperinnettä (levnadsnivåundersökning, ks. esim. Erikson & Uusitalo 1987). Suomessa Erik Allardt (1976) having-loving-being -kategorioineen puolestaan oli kiinnostunut välineitten ohella myös lopputuloksesta ja subjektiivisista tuntemuksista. Keskustelu välineistä ja lopputuotoksista liittyy laajempaan yhteiskuntafilosofiseen kysymykseen siitä, tulisiko julkisen vallan vain taata hyvän elämän edellytykset, ts. riittävät resurssit vai tulisiko julkisen vallan myös jollain tavalla puuttua lopputulokseen. Joko-tahi -asetelma ei ehkä lopultakaan ole kovin hedelmällinen. Sen lisäksi että aiempien tutkimus-

21 19 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? ten perusteella meillä on hyvät indikaattorit mitata ihmisten käytössä olevia resursseja, meillä on uudemman tutkimuksen perusteella entistä paremmat ja vertailukelpoisemmat välineet arvioida myös subjektiivisten kokemusten tasolla olevia lopputuloksia. EU:n, OECD:n ja Eurofundin kaltaiset kansainväliset organisaatiot ovat ottaneet mukaan hyvinvointimittareikseen myös onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen liittyviä indikaattoreita. Seuraavassa esityksessäni käyn läpi eräitä vertailevassa hyvinvointi(valtio)tutkimuksessa esillä olleita keskusteluteemoja hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta. Lähden liikkeelle rahasta ja pitkästä iästä. Sitten siirryn tarkastelemaan sosiaalimenojen ja sosiaaliturvan yhteyttä taloudellisiin tekijöihin. Esityksen loppupuolella rakennan mallin, joka havainnollistaa talouden, sosiaaliturvan, köyhyyden, koettujen talousvaikeuksien ja elämään tyytyväisyyden (= onnellisuuden) välisiä kytkentöjä. Mukana on siis niin objektiivisia muuttujia kuin subjektiivisia tuntojakin luotaavia mittareita, välineitä ja lopputuotoksia. Sanottakoon, että esitys ei pyri olemaan kaiken kattava ja tyhjentävä, pikemminkin se on yleissilmäys siihen, millaisia mittareita on käytetty ja millaisia vertailevia tuloksia niistä on saatu silmällä pitäen otsikon kysymystä. Rahaa ja pitkää ikää Ensimmäisen aallon hyvinvointivaltiotarkasteluissa BKT/capita oli keskeisimpiä indikaattoreita. Mittarilla on ansionsa mutta siihen sisältyy koko joukko ongelmia. 1) BKT kuvaa tuotannon määrää tiettynä vuotena ja osin tästä syystä se ei ole kovin hyvä hyvinvoinnin mittari. 2) Mittari on poikkileikkaustyyppinen eikä kerro kansallisen varallisuuden historiallisesta kertymästä mitään. 3) BKT/capita -mittarista ei ilmene, millaisin työponnistuksin tulos on saavutettu. Maassa A BKT/capita on 20 % korkeampi kuin maassa B, mutta vastaavasti A:ssa vuotuinen työaika on keskimäärin 25 % pitempi kuin maassa B. Miten tässä tapauksessa painottaa korkeampaa tulotasoa pitempään vapaa-aikaan ja parempaan sosiaaliturvaan nähden? 4) Kansantulomittari ei myöskään huomio tulon saavuttamisen aiheuttamia ympäristöym. haitakkeita, joita taas on yritetty sisällyttää aidon kehityksen GPI-mittariin (Genuine Progress Indicator; ks. Jukka Hoffrénin ja Jouko Kajanojan artikkeli; Hämäläinen and Michaelson 2014). 5) BKT per capita ei kerro kansantulon jakaantumisesta mitään. Siksi onkin yritetty rakentaa indeksejä, joissa myös kansatulon jakaantuminen huomioitaisiin (lähemmin esim. Sen 1982; Kangas 2008). Merkitseekö tuo edellä esitetty kritiikki sitä, että meidän tulisi luopua BKT-pohjaisista hyvinvointimittareista. Vastaus on ei. Opettaahan satukin meitä, että vasta kun tuleva prinssi joka vielä hetki sitten oli ollut köyhä paimenpoika tai peräti sammakko oli saanut omakseen prinsessan ja puoli valtakuntaa, hän eli elämänsä onnellisena. Siksipä operoin hetkisen BKT-mittareilla. Kuviossa 1 on hahmotettu BKT:n ja elinajanodotteen välistä yhteyttä kahdella eri tavalla. Ylempi kuvio sisältää noin 150 maan tiedot vuodelta 2010 (maat painotettu väestömäärällä; Hiilamo & Kangas 2012). Alempi kuvio puolestaan seuraa muutaman maan ajallista kehitystä sadan vuoden ajalta, vuodesta 1900 vuoteen 2000 (Kangas 2010). Viimeksi mainittuun kuvioon maat on asetettu BKT:n ja elinajan mukaiseen asetelmaan. Kuvion tulkinta on seuraava: esimerkiksi vasemmalla alhaalla oleva FIN1900 kuvaa sitä, että kun Suomessa BKT per capita oli noin USD, odotettavissa oleva elinikä oli 42 vuotta (vuosi 1900). Oikealle ylhäälle sijoittuva FIN2000 (vuosi 2000) taas kertoo sen, että kun Suomen BKT oli runsas USD elinikä oli vähän vajaa 80 vuotta. Kumpikin kuvion 1 asetelma paljastaa vahvan positiivisen yhteyden BKT:n ja elinajan välillä. Yhteys on kurvilineaarinen tarkasteltiinpa asiaa poikkileikkauksessa (kaikki maailman maat) tai seurattiinpa yhtä

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén Talous kasvun jälkeen Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén ja Suomen tietokirjailijat ry. ovat tukeneet teoksen kirjoittamista Copyright 2016 Tekijät & Gaudeamus Helsinki

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström, Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä Eeva Hellström, 12.5.2016 Vision Europe Summit 2015: Redesigning European Welfare States Ways Forward Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2015 2 Sitra Eeva

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Julkinen palvelulupaus

Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Jiri Sironen 9.2.2017 Euroopan köyhyyden vastainen verkosto European Anti-Poverty Network EAPN koostuu 31 kansallisesta jäsenverkostosta ja 17 eurooppalaisesta järjestöstä

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Perustulokokeilu 2017-2018

Perustulokokeilu 2017-2018 1 Perustulokokeilu 2017-2018 KUUMAT PERUNAT KELA 11.2. 2016 Olli Kangas Lähtökohtana työn kannustimet Lähde: Viitamäki, H. (2015) 2 3 Lähde: Viitamäki, H. (2015) Mitä VNK:n toimeksiannossa pyydetään? Esiselvitys

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä

Lisätiedot

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin tarina

Suomalaisen hyvinvoinnin tarina Suomalaisen hyvinvoinnin tarina Jukka Hoffrén Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pitkään koko kansakuntaa yhdistävänä menestystarinana. Hyvinvoinnin huippukohta saavutettiin 1990-luvun alussa,

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot