Hyvinvointitalous. Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)
|
|
- Tiina Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)
2 Hyvinvointitalous Riitta Särkelä Aki Siltaniemi Päivi Rouvinen-Wilenius Heikki Parviainen Eija Ahola (toim.)
3
4 Tämän julkaisun paperin raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä. Painopaikka AleksiGroup/Trio-Offset 2014 ISBN ISSN SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
5 3 Hyvinvointitalous Esipuhe SOSTE lanseerasi hyvinvointitalous -käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta. Talous ja taloudellinen kasvu ovat nousseet viime vuosina itseisarvoksi ja tavoitteiksi sinänsä. Taloudella on selkeä ylivalta. Asioita tarkastellaan helposti vain lyhytkestoisten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Myös sellaiset äänenpainot ovat lisääntyneet, että ihmisten hyvinvointi ja sitä tukevat järjestelmät ovat vain kuluerä. Niitä tulee taloudellisen kasvun ja kestävyyden nimissä hillitä. Ihmisten hyvinvoinnin ja talouden välille on syntynyt hedelmätön vastakkainasettelu. Tässä julkaisussa nostetaan esille ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus. Julkaisussa haetaan myös sitä, että näitä kahta aluetta voitaisiin rakentaa tasapainoisesti ja yhdessä. Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä. SOSTEssa hyväksyttiin helmikuussa 2014 strategia vuosiksi Hyvinvointitalous on yksi uuden strategian kolmesta painopistealueesta. Tämä julkaisu avaa käsitteen sisältöä. Julkaisu lähestyy hyvinvointitaloutta eri tieteenalojen näkökulmista teoreettisesti. Se nostaa esiin monitieteisesti ja kriittisesti pohdintoja hyvinvointitalous -käsitteen tarpeesta, sisällöstä ja lisäarvosta. Kirjoittajilla on ollut hyvin vapaat kädet tuoda omat näkökulmansa keskusteluun. Tämän kirjan eri artikkeleiden tarjoamat näkökulmat haastavat pohtimaan hyvinvointivaltion uudistamista sekä ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäistä suhdetta ekologian asettamissa rajoissa. Julkaisu palvelee SOSTEn jäsenyhteisöjen kanssa yhteistä kehittämistä ja vaikuttamista. Toivomme sen myös synnyttävän vuoropuhelua ja auttavan kumppanuuksien rakentumista talouden toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Julkaisusta päävastuu on ollut johtaja Riitta Särkelällä. Toimitustyön, johdannon ja päätösluvun ovat hänen kanssaan tehneet hyvinvointitalous -tiimin jäsenet kehittämispäällikkö Aki Siltaniemi ja erityisasiantuntijat Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen ja Eija Ahola. Julkaisun ulkoasusta vastasi Marko Liukkonen. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet mittavan joukon eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita mukaan tähän julkaisuun. Kiitämme lämpimästi kaikkia kirjoittajia rohkeista ja perusteellisista artikkeleistanne! Ilman teitä emme olisi päässeet hyvään vauhtiin hyvinvointitalouden kehittämisessä. Kiitos myös Raha-automaattiyhdistykselle tuesta, joka mahdollisti tämän kirjan julkaisemisen. Helsingissä lokakuussa 2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
6
7 5 Hyvinvointitalous Sisällys 3 Esipuhe 5 Sisällys 9 Johdanto 17 Perusasioiden äärellä 18 Rahaa vai rakkautta? OLLI KANGAS 28 Sosiaaliturva luo perustan tehokkaalle taloudelle JAAKKO KIANDER 37 Hyvinvointivaltion kriittinen analyysi RISTO HARISALO 45 Mahdollisuus toimia toisin MERI KOIVUSALO 57 Sosiaalityö poliittisena taloustieteenä KYÖSTI URPONEN 65 Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? HETA ALEKSANDRA GYLLING 72 Hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurin uudet tulkinnat OLLI LOUKOLA 82 Hyvinvointitalous sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta MIRJAM KALLAND 89 Tarvitaanko hyvinvointitaloutta? Sosiaalipolitiikan näkökulma HEIKKI HIILAMO 97 Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys 98 Sosiaalisesti kestävä kehitys ja talous ANNELI POHJOLA 107 Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen kestävän innovaation keinoin ANTTI HAUTAMÄKI JA KAISA OKSANEN 119 Taloustieteen tulkinta hyvinvointivaltion taloudesta EVA ÖSTERBACKA 125 Ei kahta ilman kolmatta: Hyvinvointi, talous ja luonto TUULA HELNE 133 Kestävään hyvinvointiin: 2000-luvun suuri muutos THOMAS WALLGREN 146 Menestystarina hiipuu JORMA SIPILÄ
8 6 Hyvinvointitalous Sisällys 157 Mitä mitataan, siihen tartutaan 158 Mitä ei mitata, siitä ei piitata MARKKU PEKURINEN 163 Hyvinvoinnin mittaaminen jälkiteollisessa yhteiskunnassa JUKKA HOFFRÉN 171 Ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuus ja taloudellisuus ISMO LINNOSMAA JA ANTTI VÄISÄNEN 180 Vaihtoehtoiset tavat ymmärtää hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen JOUKO KAJANOJA 191 Hyvinvointitalous investointina 192 Takaisin investointiajatteluun JUSSI AHOKAS 200 Kansalaisyhteiskunta, talous ja hyvinvointivaltio SAKARI MÖTTÖNEN 210 Koulutus investointina tulevaisuuden hyvinvointiin RISTO RINNE 229 Hyvinvointitalous ja terveyden edistäminen HARRI VERTIO JA PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS 238 Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? MATTI RIMPELÄ 249 Köyhyyspolitiikasta eriarvoisuuden vähentämiseen hyvinvointitaloutta kaikille, siis kaikille TIMO VOIPIO 259 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 260 Kohti hyvinvointitaloutta RIITTA SÄRKELÄ, AKI SILTANIEMI, PÄIVI ROUVINEN-WILENIUS, HEIKKI PARVIAINEN 294 Kirjoittajien esittely
9
10
11 9 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointitalous uutena käsitteenä on herättänyt kiinnostusta, hämmennystä, innostusta ja myös vastustusta. Pohdintoja, määrittelyjä ja niistä käytävää keskustelua tarvitaan hyvinvoinnin ja talouden tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Tässä tieteellisen julkaisun ja pamfletin välimaastoon sijoittuvassa julkaisussa eri tieteenalojen johtavat asiantuntijat avaavat hyvinvointitalous -käsitteen ja -ajattelun eri ulottuvuuksia. Julkaisu koostuu 25 artikkelista. Kirjoittajina on mittava joukko ansioituneita asiantuntijoita eri tieteenaloilta. Yhteiskuntapoliittisen keskustelun tarpeesta kertoo se, että lähes kaikki kirjoittajakutsun saaneet henkilöt lupautuivat mukaan yhteiseen hankkeeseen. Hyvinvoinnilla ja taloudella on vahva yhteys. On ilmeistä, että molempia on tarvittu Suomen kehittymisessä toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi maailman parhaiten voivista ja vauraimmista kansakunnista. Tämä ihmisten ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen keskinäinen riippuvuus näyttää julkisessa keskustelussa paikoin unohtuvan. Ihmisten hyvinvointia tukevaa hyvinvointivaltiota pidetään joissain keskusteluissa vain taloudellisena taakkana tai esteenä taloudelliselle kasvulle. Taloudellisesti hankalina aikoina, kuten nyt, tällaiset keskustelupainotukset voimistuvat ja lisääntyvät. On olemassa runsaasti näyttöä, että hyvinvointivaltioon tehdyt investoinnit ovat olleet yksi merkittävä tekijä Suomen menestystarinan rakentumisessa. Talouden ja talouselämän on puolestaan välillä väitetty olevan vain itsekkäisiin päämääriin pyrkivä toiminta-alue, joka tuottaa epätasa-arvoa ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Tästä puhunnasta puolestaan unohtuu se, että taloudellinen toimeliaisuus luo edellytyksiä hyvinvointia luovien ja ylläpitävien järjestelmien olemassaololle. Hyvinvointia luovien järjestelmien näkeminen vain kustannuksena tai taloudellisen toimeliaisuuden näkeminen vain itsekkäänä oman edun tavoitteluna ovat molemmat ajattelutapoina kestämättömiä. Ne tuottavat vastakkainasetteluja ja johtavat pahimmillaan sekä talouden että ihmisten hyvinvoinnin kurjistumiseen. Molempien kärjistävien ajattelutapojen taustalta löytynee tyytymättömyyttä nyky-yhteiskuntaan, tehtyihin poliittisiin ratkaisuihin sekä tarve löytää uudenlaista ajattelua, toimintatapoja ja keinoja hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Hyvinvointitalouden käsitteellinen, sisällöllinen ja arvopohjainen hahmottaminen Hyvinvointi ja talous ovat molemmat käsitteitä, jotka ovat yhteiskuntatieteiden, yhteiskunnan, politiikan ja myös yksittäisen ihmisen arjen ytimessä. Molemmilla käsitteillä on vakiintuneita merkityksiä ja käyttötapoja. Hyvinvointi on laajasti ymmärrettynä käsite, joka kuvaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä tilaa.
12 10 Hyvinvointitalous Johdanto Hyvinvointia voidaan myös tarkastella yhteisöllisenä ilmiönä. Siihen liittyvät kysymykset ovat perinteisesti olleet sosiologian, sosiaalipolitiikan ja terveystieteiden alaa. Talous on puolestaan yksinkertaistettuna eri toimijoiden välistä vaihdantaa, luottosuhteita ja lisäarvon tuottamista. Näitä kysymyksiä on erityisesti tarkasteltu kansantaloustieteen, talous- ja kauppatieteiden alueella. Hyvinvointitaloudella voidaan nähdä olevan liittymäpintoja terveystaloustieteeseen ja sosiaalitaloustieteeseen, joiden avulla pyritään mittaamaan ja ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyötyjä ja kustannuksia yhteiskunnassa. Lähellä näitä on hyvinvoinnin taloustiede (welfare economics), joka on myös vakiintunut tutkimusperinne. Hyvinvointitalous ei SOSTEn tavoittelemassa merkityksessä kuitenkaan ole sama kuin hyvinvointitaloustiede tai hyvinvoinnin taloustiede. Yhteisen hyvän määrittelyssä, sen jakamisessa ja jakautumisessa ollaan oikeudenmukaisuutta, yhteiskunta- ja moraalifilosofiaa ja myös ekologista kestävyyttä koskettavien kysymyksien äärellä. Kyse on eri ihmisryhmien, sukupolvien ja kansojen sekä ympäristön kannalta tehtävistä ratkaisuista. Tieteellisen ja käsitteellisen tarkastelun lisäksi hyvinvointitaloutta voidaan lähestyä ideologisella, arvopohjaisella tai yhteiskuntapoliittisella tasolla. Kysymys on silloin siitä, mitä hyvinvointitalouden pitäisi olla. Hyvinvointitalous voidaan tällöin nähdä yhteiskuntapolitiikan päämääränä tai yhteiskuntapolitiikan toteuttamisen keinona. Hyvinvointitalous -käsitteellä on yhtymäkohtia myös useisiin aiempiin talous-käsitteestä muotoiltuihin arvopohjaisiin käsitteisiin, joissa sanaan talous on liitetty erilaisia määreitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisen hyvän talous, onnellisuustalous, osallisuustalous, osallistumistalous, solidaarisuustalous, moraalitalous, vihreä talous ja kestävä talous. Kukin näistä tuo keskusteluun oman näkökulmansa. Hyvinvointitalous on siis käsite, joka voi sisältää kaikkia edellä kuvattuja elementtejä: tieteellisiä ja arvopohjaisia määritelmiä, yhteiskuntafilosofisia ja -teoreettisia lähestymistapoja. Tämän julkaisun tavoitteena on käynnistää ja vauhdittaa analyyttistä keskustelua hyvinvointitalous -käsitteestä, sen suhteesta muihin käsitteisiin sekä täsmentää sisältöä ja eri ulottuvuuksia. Lisäksi tavoitteena on arvioida hyvinvointitalous -käsitteen mahdollisuuksia ja lisäarvoa hyvinvointivaltion uudistamisessa sekä tarkastella hyvinvointia ja taloutta erilaisista ja myös vaihtoehtoisista näkökulmista. Kukin tieteenala tai lähestymistapa tavoittaa vain rajallisen osan todellisuudesta ja eri alueilla käytävät keskustelut eivät aina kohtaa. Julkaisun kirjoittajina on eri tieteenalojen kokeneita asiantuntijoita, jotka tarkastelevat hyvinvointitalous -käsitettä oman tieteenalansa ja lähestymistapansa näkökulmasta. Monitieteisen ja -äänisen artikkelikokoelman ajatuksena on saada aikaan yhteiskunnallista vuoropuhelua eri tahojen kesken. SOSTE otti käyttöön hyvinvointitalouden käsitteen perustamisvaiheessaan vuonna Käsite oli tuolloin vielä lähinnä keskusteluun haastava lähestymistapa hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Helmikuussa 2014 hyväksytyn SOSTEn strategian mukaan hyvinvointitalous kuvaa SOSTEn tavoitetilana kestävää hyvinvoinnin ja talouden välistä tasapainoa. Pelkistäen voidaan sanoa, että hyvinvointitaloudessa voivat hyvin sekä ihminen että talous. SOSTEn strategiaprosessin aikana hyvinvointitalous -käsitteen sisältö on tarkentunut kolmeen osaan. Ensinnäkin vakaan ja kestävän kehityksen rajoissa kasvava talous on ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltioon kuuluvien perusoikeuksien toteutumisen keskeinen väline. Toiseksi pohjoismainen hyvinvointimalli ja sen takaama yhteiskunnallinen vakaus on nähtävä kestävää taloudellista kasvua tuottavana investointina. Kolmanneksi hyvinvointitaloudessa
13 11 Hyvinvointitalous Johdanto ihmisten hyvinvointi ja talouden kasvu ovat tasapainossa. SOSTEn strategiassa tehdyissä määrittelyissä on kysymys eräänlaisesta esiymmärryksestä tai yhdestä mahdollisesta määrittelytavasta, jotka kytkeytyvät organisaation tavoitteisiin ja arvoihin. Huolimatta siitä, että hyvinvointitalous on määritelty SOSTEn strategiassa edellä kuvatulla tavalla, antaa hyvinvointitalous -käsite tilaa erilaiselle vaihtoehtoiselle pohdinnalle ja sisältömäärittelyille. Hyvinvointitalous -kirjan sisältö ja jäsennys Kirjoittajilla on ollut suuri vapaus valita oma lähestymistapansa. Kirjoittajaksi pyydettäessä heidän toivottiin artikkelissaan ottavan huomioon seuraavia kysymyksiä: Miten hyvinvointitalous määrittyy eri tieteenalojen näkökulmista? Mikä voisi erottaa tai mikä yhdistää hyvinvointitaloudellista ajattelua aiempaan ajatteluun ja käsitteisiin? Miten hyvinvointia koskeva (sosiaalipoliittinen ja muu) keskustelu voitaisiin saada tasavertaisemmaksi talouspoliittisen keskustelun kanssa? Voidaanko talousdiskurssin ylivalta murtaa ja miten se voisi tapahtua käyttäen esim. hyvinvointitalous -käsitettä? Miten hyvinvointitavoitteiden ja taloudellisten tavoitteiden välille saataisiin nykyistä parempi tasapaino? Miten hyvinvointi-investointeja voidaan mitata tai havainnollistaa tai tehdä näkyväksi? Miksi tarvitaan ja tarvitaanko hyvinvointitalous -ajattelua? Mikä on tai voisi olla hyvinvointitalous -ajattelun tuoma mahdollinen lisäarvo? Artikkelit on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen: (I) Perusasioiden äärellä, (II) Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys, (III) Mitä mitataan, siihen tartutaan ja (IV) Hyvinvointitalous investointina. Ensimmäisessä kokonaisuudessa Perusasioiden äärellä kirjoittajat tarkastelevat muutosta, joka sosiaalija terveyspolitiikassa on tapahtunut. Artikkeleiden punaisena lankana on paluu juurille, vahvoihin peruselementteihin, tulevaisuuden rakentamisessa. Peruselementit eri kirjoittajilla poikkeavat merkittävästi toisistaan. Olli Kangas tarkastelee talouden, sosiaalipolitiikan ja elämään tyytyväisyyden välistä yhteyttä. Hän arvioi, etteivät vauraus ja pitkä ikä riitä elämän päämääriksi, jollaisiksi ne nousivat ensimmäisen aallon hyvinvointitarkasteluissa. Toisessa aallossa sosiaalimenot ja sosiaaliset oikeudet olivat tarkastelun keskiössä. Kolmannessa aallossa huomio kiinnitettiin välineisiin ja lopputulokseen ja kasvun hedelmien oikeudenmukaiseen jakoon. Jaakko Kiander nostaa esiin sosiaaliturvan luoman perustan tehokkaalle taloudelle. Hän tarkastelee taloudellisten argumenttien hallitsemaa keskustelua ja hyvinvointivaltion talouden tuotantopotentiaalia vahvistavaa vaikutusta. Kiander analysoi hyvinvointivaltion kasvuvaihetta, paluuta liberalismiin, sopeutumista niukkuuteen sekä siirtymää kohti markkinaehtoisempaa ja yksityistetympää maailmaa. Risto Harisalo lähestyy kriittisestä ja liberalistisesta näkökulmasta hyvinvointivaltiota, jota hän pohtii ja arvio demokratian, taloudellisen, valtaperustaisen, institutionaalisen ja seurausten kritiikin näkökulmasta.
14 12 Hyvinvointitalous Johdanto Meri Koivusalo tarkastelee kriittisesti talouspolitiikasta lähteneiden tarpeiden ja analyysien siirtymistä yhä vahvemmin ohjenuoraksi terveyspolitiikkaan ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hän käsittelee terveydenhuollon globalisaatioparadoksia, markkinaistamista ideologisena projektina, terveyden markkinoita innovaatiopolitiikan osana ja siirtymää hyvinvointivaltiosta yksilölliseen vastuuseen sekä esittää myös ajatuksen mahdollisuudesta toimia toisin. Kyösti Urponen pohtii sosiaalityötä poliittisena taloustieteenä lähtien liikkeelle nykyisen sosiaalityön paradigman kriisistä ja kritiikistä. Hänen perusteesejään on, ettei sosiaalityö ole pelkästään lakeja toimeenpanevaa hallintoa, moraalinen manifesti tai julkista hyväntekeväisyyttä. Sosiaalityö tulisi nähdä talouteen kytkeytyvänä. Urponen analysoi sosiaalityön piirteitä ja toimintaa poliittisena taloustieteenä. Heta Aleksandra Gylling arvioi artikkelissaan Mitä, kenelle ja kenen ehdoilla? suomalaista yhteiskuntaa klassisen eurooppalaisen ja milliläisen ajattelun kautta. Hän kysyy kuka päättää siitä, mikä on hyvää, ja esittää haasteen, voitaisiinko siirtyä näennäis-objektiivisesta tarpeiden määrittelystä kohden yksilöllisempiä valinnanmahdollisuuksia. Olli Loukola nostaa uusia tulkintoja hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurista. Hänen analyysissään se määritellään huolenpidon, välittämisen ja yhteisen vastuunkannon kokemuksena sekä oikeudenmukaisuuden uskomuksena valtion reilusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Loukola arvioi, mitä ne merkitsevät nykyisin ja miten niitä tulisi tulkita, jotta ne olisivat sekä uskottavia että toimivia. Mirjam Kalland pohtii hyvinvointitaloutta erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Hän tarkastelee hyvinvointitalouden ja hyvinvoinnin käsitteitä sekä mittaamista. Artikkeli nostaa esiin sosiaalisen pääoman käsitteen ja järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin kehittämisessä sekä vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Heikki Hiilamo lähestyy hyvinvointitaloutta perinteisen sosiaalipolitiikan näkökulmasta kysymällä, tarvitaanko hyvinvointitaloutta. Hän käsittelee taloustieteen ylivaltaa, sosiaalipolitiikan terävöittämistä sekä yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia haasteita. Toisessa kokonaisuudessa Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kirjoittajat tarkastelevat kestävää hyvinvointia päämääränä ja perustana taloudelle. Kokonaisuudessa nostetaan myös vaihtoehtoisia menetelmiä mitata taloutta ja taloudellista menestystä. Anneli Pohjola tarkastelee sosiaalisesti kestävää kehitystä ja kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalisen näkökulman ja ajattelun puuttumiseen suhteessa talouteen. Artikkelissaan hän luo katsauksen vaihtoehtoisiin tapoihin ajatella taloudesta. Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen käsittelevät kestävää hyvinvointia yhteiskuntakehityksen päämääränä, kestävää innovointia, innovointitapoja ja hyvinvointiyhteiskunnan dialogista uudistamista. Kirjoittajien mukaan hallittu rakennemuutos voidaan toteuttaa esitetyllä innovaatiotoiminnan mallilla. Eva Österbacka tarkastelee taloustieteen tulkintaa hyvinvointivaltion taloudesta. Hän arvioi, että jos markkinamekanismi ei pysty järjestämään taloutta tehokkaasti, on tarpeen puuttua siihen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vastuu oikeudenmukaisuudesta kuuluu politiikan alueelle.
15 13 Hyvinvointitalous Johdanto Tuula Helne käsittelee hyvinvointitaloutta suhteessa Pekka Kuusen sosiaalipolitiikkaan. Hän tuo esiin ekologisen ja ekososiaalisen ajattelun välttämättömyyden ja haastaa sekä klassisen sosiaalipoliittisen talouskasvuun perustuvan ajattelun että hyvinvointitalouden käsitteellisen määrittelyn. Thomas Wallgren lähestyy hyvinvointia ja taloutta kahdesta näkökulmasta: abstraktisti muutamista filosofisista ja käsitehistoriallisista kysymyksistä ja toisaalta kantaa ottavasti ja subjektiivisesti poliittisen osallistujan näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan poliittisen tilanteen muutosta ja dynamiikkaa Euroopassa ja Suomessa, pohjoismaisen mallin kriisiä ja valuvikoja, talous- ja teknologiapolitiikoiden vaihtoehdottomuutta sekä emansipaatiota näistä. Jorma Sipilän mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion menestystarina hiipuu. Hyvinvointivaltion keskeiset rakennusainekset kasvava talous, vahvistuva valtio, demokratisoituva politiikka ja kansallisen yhteisyyden arvostus eivät ole hyvällä tolalla. Sipilä nostaa esiin universalismin vahvuudet ja perustelut. Hän myös ennakoi, ettei meno voi jatkua pitkään tällaisena ja esittää tulevaisuuden ratkaisuja. Kolmas kokonaisuus Mitä mitataan, siihen tartutaan koostuu kirjoituksista, joissa arvioidaan nykyisiä tapoja mitata hyvinvointia ja taloutta. Kirjoittajat haastavat myös vaihtoehtoisiin mittaamistapoihin. Lisäksi artikkeleita yhdistää mittaamisen kytkeminen vaikuttamiseen. Markku Pekurinen pohtii hyvinvointitalous -käsitteen sisältöä, säästämisharhaa, mittareiden tarvetta ja välttämättömyyttä sekä toisaalta arvojen merkitystä. Hän arvioi hyvinvointitalouden tehtäväksi tarjota välineitä hyvinvoinnin tehokkaalle tuottamiselle ja muistuttaa myös, että mitä ei mitata, siitä ei piitata. Jukka Hoffrén tarkastelee hyvinvoinnin mittaamista jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa pohditaan taloustieteen ja BKT:n kömpelyyttä sekä tehotonta ja resursseja haaskaavaa nykyjärjestelmää. Hoffrén nostaa esiin vaihtoehtona aidon kehityksen mittarin (GPI) ja siihen liittyvän ajattelun juurruttamisen vallitsevan talousajattelun sijaan. Ismo Linnosmaa ja Antti Väisänen lähestyvät hyvinvointitaloutta ehkäisevien varhaislapsuuden palvelujen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. He tarkastelevat ehkäisyn käsitettä sosiaalija terveydenhuollossa sekä esittelevät taloudellisessa arvioinnissa käytettyjen kustannusvaikuttavuus ja -hyötymenetelmien keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja. Jouko Kajanoja tarkastelee vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja mitata hyvinvointia ja sen suhdetta talouteen. Hän lähtee liikkeelle Aristoteleen hyveistä päätyen sosiaali-indikaattorien, onnellisuustutkimuksen, henkisten arvojen nousun kautta hyvinvoinnin ja talouden vastavuoroiseen suhteeseen. Kajanojasta hyvinvoinnin käsitteellinen haltuunotto edellyttää hyvin erilaisten näkökulmien samanaikaista huomioimista. Neljännen kokonaisuuden Hyvinvointitalous investointina artikkeleissa kirjoittajat pohtivat eri näkökulmista hyvinvointitaloutta investointina historian valossa, teoreettisesti ja myös erilaisten konkreettisten esimerkkien kautta hyvinvointijärjestelmien investointiluonnetta osoittaen. Jussi Ahokas tarkastelee suomalaisen investointiajattelun kulta-aikaa ja sen seurauksia taloushistorian ja uuskeynesiläisen ajattelun perspektiivistä. Hän nostaa esiin keynesiläisen talouspolitiikan ja -ajattelun vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja arvioi, että hyvinvoinnin rakentaminen ja progressiivinen yhteiskuntapolitiikka edellyttävät investointien vahvistamista.
16 14 Hyvinvointitalous Johdanto Sakari Möttönen pohtii kansalaisyhteiskunnan, talouden ja hyvinvointivaltion suhdetta erityisesti sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja yhteisöllisyyden kautta. Tarkastelun keskiössä on kansalaisyhteiskunnan yhteys talouden kehitykseen ja julkisen hallinnon toimivuuteen. Hän nostaa esiin hyvinvoinnin ja talouden kehityksen kannalta tärkeitä tekijöitä ja arvioi, että hyvinvointivaltion tulevaisuus lepää entistä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan varassa. Risto Rinne analysoi koulutusta resurssina ja investointina, koulutusinflaatiota, sekä koulutuspoliittisen ajattelun ja toiminnan muutosta perinteisestä pohjoismaisesta mallista uusliberalistiseen suuntaan. Lisäksi hän tarkastelee kolmen esimerkin kautta säästöjen ja koulutuspoliittisten muutosten rapauttavaa vaikutusta hyvinvoinnille ja koulutuksen tuottavuudelle sekä yhteiskunnan menestykselle. Timo Voipio muistuttaa globaalin näkökulman välttämättömyydestä. BKT:n kasvu ei ole aina kohentanut hyvinvointia. Eriarvoisuus eri muodoissaan estää hyvinvoinnin ja talouden kehitystä. Voipion mukaan neoliberaali talouspolitiikka on unohtanut pahimmillaan reproduktion lisäksi myös produktion. Hän nostaa esiin maailman hallitusten sitoumusten tärkeyden muutoksessa. Viides kokonaisuus Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Riitta Särkelän, Aki Siltaniemen, Päivi Rouvinen- Wileniuksen ja Heikki Parviaisen kirjoittama päätösluku nostaa tarkasteluun artikkeleiden pohjalta keskeisiä asioita hyvinvointitalous -käsitteen sisällöstä ja ulottuvuuksista, arvioi käsitteen lisäarvoa eri tekijöiden suhteen sekä hahmottelee askelmerkkejä tulevaan. Harri Vertio ja Päivi Rouvinen-Wilenius tarkastelevat hyvinvointitaloutta ja terveyden edistämistä. He arvioivat investoimista terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin ympärille syntyneitä markkinoita ja ottavat kantaa hyvinvointitalouden kannalta vaikeisiin valintoihin, vastuun jakautumiseen sekä hyvinvointitalouden mahdollisuuksiin. Matti Rimpelä pohtii sitä miten hän ymmärtää hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet. Artikkeli tarkastelee hyvinvointitalouden, hyvinvoinnin ja pahoinvointitalouden käsitteitä sekä hyvinvointitaloutta investointina. Rimpelä arvioi myös hyvinvointivaltion monimutkaistumista ja sirpaloitumista sekä tarvetta systeemiseen muutokseen uuden rakentamisen sijaan. Hän esittääkin, että kamreeritaloudesta on siirryttävä hyvinvointitalouteen.
17
18
19 17 Hyvinvointitalous 01 Perusasioiden äärellä
20 18 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? Talous, sosiaalipolitiikka ja elämään tyytyväisyys OLLI KANGAS On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet, riimitteli kansallisrunoilijamme vuonna Varhainen suomalainen kirjallisuus oli kuvausta taistelusta luontoa ja kohtaloa vastaan köyhyys, katovuodet, taudit, kuolema. Tuolloin Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (BKT) oli vajaa 40 % Englannin BKT:sta (Maddison 2003, 60 61). Suomalaisten elinajanodote oli yksi Euroopan alhaisimmista. Suomalaisen ennustettu elinikä oli alle 40 vuotta. Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa elettiin kymmenisen vuotta pidempään. Tätä nykyä suomalaisten eliniän odote on runsas 80 vuotta, Ruotsissa 82 vuotta, Englannissa 80 vuotta ja Yhdysvalloissa 79 vuotta (Mortality 2014). Suomen henkeä kohden laskettu BKT on vajaa 80 % Yhdysvaltojen, runsas 90 % Ruotsin ja 109 % Englannin kansantuotteesta. Kaiken kaikkiaan Suomen sijoitus maailman maiden rikkauslistalla on 20 tietämissä (World Bank 2014). Perinteisesti eri kansakuntien hyvinvointia on mitattu edellä kuvatun kaltaisilla mittareilla. Esimerkiksi YK:n kehittämässä Human Development indeksissä BKT ja elinikä ovat olleet keskeisiä. Mutta vauraus ja pitkä ikä eivät aina riitä elämän päämääräksi tai edes osoittamaan hyvinvointia. Opetetaanhan meitä jo saduissakin: ja he elivät onnellisesti elämänsä loppuun saakka. Onnellisuus onkin tullut yhä keskeisemmin mukaan kun pohditaan ihmisten hyvinvointia (esim. Veenhoven 1984; Lyard 2006; Diner & Biswas-Diner 2008; Saari 2012; Kangas 2013). Siirtymä kohti onnellisuuden käyttämistä hyvinvoinnin mittarina heijastaa laajempaa siirtymää, jossa objektiivisista mittareista on siirrytty kohti subjektiivisia mittareita (Veenhoven 2002). Siirtymässä on kyse myös siitä, mikä paino pannaan hyvinvoinnin edellytyksille (välineille) ja mikä paino lopputulokselle. Aiemmin vertailevassa hyvinvointitutkimuksessa on keskitytty pitkälti välineisiin, ei niinkään lopputulokseen. On mitattu kansantuotetta, sosiaalimenoja, sosiaalisten oikeuksien laajuutta (Esping-Andersen 1990) tai yksilön käytössä olevia resursseja hankkia hyvinvointia. Jälkimmäinen näkemys on hallinnut vahvasti ruotsalaista hyvinvoinnin tutkimusperinnettä (levnadsnivåundersökning, ks. esim. Erikson & Uusitalo 1987). Suomessa Erik Allardt (1976) having-loving-being -kategorioineen puolestaan oli kiinnostunut välineitten ohella myös lopputuloksesta ja subjektiivisista tuntemuksista. Keskustelu välineistä ja lopputuotoksista liittyy laajempaan yhteiskuntafilosofiseen kysymykseen siitä, tulisiko julkisen vallan vain taata hyvän elämän edellytykset, ts. riittävät resurssit vai tulisiko julkisen vallan myös jollain tavalla puuttua lopputulokseen. Joko-tahi -asetelma ei ehkä lopultakaan ole kovin hedelmällinen. Sen lisäksi että aiempien tutkimus-
21 19 Hyvinvointitalous Perusasioiden äärellä Rahaa vai rakkautta? ten perusteella meillä on hyvät indikaattorit mitata ihmisten käytössä olevia resursseja, meillä on uudemman tutkimuksen perusteella entistä paremmat ja vertailukelpoisemmat välineet arvioida myös subjektiivisten kokemusten tasolla olevia lopputuloksia. EU:n, OECD:n ja Eurofundin kaltaiset kansainväliset organisaatiot ovat ottaneet mukaan hyvinvointimittareikseen myös onnellisuuteen ja elämään tyytyväisyyteen liittyviä indikaattoreita. Seuraavassa esityksessäni käyn läpi eräitä vertailevassa hyvinvointi(valtio)tutkimuksessa esillä olleita keskusteluteemoja hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta. Lähden liikkeelle rahasta ja pitkästä iästä. Sitten siirryn tarkastelemaan sosiaalimenojen ja sosiaaliturvan yhteyttä taloudellisiin tekijöihin. Esityksen loppupuolella rakennan mallin, joka havainnollistaa talouden, sosiaaliturvan, köyhyyden, koettujen talousvaikeuksien ja elämään tyytyväisyyden (= onnellisuuden) välisiä kytkentöjä. Mukana on siis niin objektiivisia muuttujia kuin subjektiivisia tuntojakin luotaavia mittareita, välineitä ja lopputuotoksia. Sanottakoon, että esitys ei pyri olemaan kaiken kattava ja tyhjentävä, pikemminkin se on yleissilmäys siihen, millaisia mittareita on käytetty ja millaisia vertailevia tuloksia niistä on saatu silmällä pitäen otsikon kysymystä. Rahaa ja pitkää ikää Ensimmäisen aallon hyvinvointivaltiotarkasteluissa BKT/capita oli keskeisimpiä indikaattoreita. Mittarilla on ansionsa mutta siihen sisältyy koko joukko ongelmia. 1) BKT kuvaa tuotannon määrää tiettynä vuotena ja osin tästä syystä se ei ole kovin hyvä hyvinvoinnin mittari. 2) Mittari on poikkileikkaustyyppinen eikä kerro kansallisen varallisuuden historiallisesta kertymästä mitään. 3) BKT/capita -mittarista ei ilmene, millaisin työponnistuksin tulos on saavutettu. Maassa A BKT/capita on 20 % korkeampi kuin maassa B, mutta vastaavasti A:ssa vuotuinen työaika on keskimäärin 25 % pitempi kuin maassa B. Miten tässä tapauksessa painottaa korkeampaa tulotasoa pitempään vapaa-aikaan ja parempaan sosiaaliturvaan nähden? 4) Kansantulomittari ei myöskään huomio tulon saavuttamisen aiheuttamia ympäristöym. haitakkeita, joita taas on yritetty sisällyttää aidon kehityksen GPI-mittariin (Genuine Progress Indicator; ks. Jukka Hoffrénin ja Jouko Kajanojan artikkeli; Hämäläinen and Michaelson 2014). 5) BKT per capita ei kerro kansantulon jakaantumisesta mitään. Siksi onkin yritetty rakentaa indeksejä, joissa myös kansatulon jakaantuminen huomioitaisiin (lähemmin esim. Sen 1982; Kangas 2008). Merkitseekö tuo edellä esitetty kritiikki sitä, että meidän tulisi luopua BKT-pohjaisista hyvinvointimittareista. Vastaus on ei. Opettaahan satukin meitä, että vasta kun tuleva prinssi joka vielä hetki sitten oli ollut köyhä paimenpoika tai peräti sammakko oli saanut omakseen prinsessan ja puoli valtakuntaa, hän eli elämänsä onnellisena. Siksipä operoin hetkisen BKT-mittareilla. Kuviossa 1 on hahmotettu BKT:n ja elinajanodotteen välistä yhteyttä kahdella eri tavalla. Ylempi kuvio sisältää noin 150 maan tiedot vuodelta 2010 (maat painotettu väestömäärällä; Hiilamo & Kangas 2012). Alempi kuvio puolestaan seuraa muutaman maan ajallista kehitystä sadan vuoden ajalta, vuodesta 1900 vuoteen 2000 (Kangas 2010). Viimeksi mainittuun kuvioon maat on asetettu BKT:n ja elinajan mukaiseen asetelmaan. Kuvion tulkinta on seuraava: esimerkiksi vasemmalla alhaalla oleva FIN1900 kuvaa sitä, että kun Suomessa BKT per capita oli noin USD, odotettavissa oleva elinikä oli 42 vuotta (vuosi 1900). Oikealle ylhäälle sijoittuva FIN2000 (vuosi 2000) taas kertoo sen, että kun Suomen BKT oli runsas USD elinikä oli vähän vajaa 80 vuotta. Kumpikin kuvion 1 asetelma paljastaa vahvan positiivisen yhteyden BKT:n ja elinajan välillä. Yhteys on kurvilineaarinen tarkasteltiinpa asiaa poikkileikkauksessa (kaikki maailman maat) tai seurattiinpa yhtä
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotTalouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.
Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?
Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotKöyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016
12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI
Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotTalous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.
Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa
Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen
LisätiedotMiten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija
Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017 Suomalainen hyvinvointikäsitys
LisätiedotNäkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?
Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotMistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?
19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotKUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotLastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.
Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.2017 Esitelmän sisältö Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit?
LisätiedotSosiaalipolitiikan uudistumisen esteet
Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotTimo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,
LisätiedotKuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotKatsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet
Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Juhlaesitelmä Hyvinvointikatsauksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa Jussi Simpura Tilastojohtaja Katsaus Kokoaa tiiviiseen muotoon yhteen tietoja,
LisätiedotZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen
LisätiedotHyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa
Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotSosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo
Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa
LisätiedotKestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta
7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti
LisätiedotAntti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?
Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotPienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja
Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotKestävän hyvinvoinnin seuranta
Lausunto: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Kestävän hyvinvoinnin seuranta Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto Jukka Hoffrén 1 Kestävän hyvinvoinnin mittaaminen
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotFrank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
LisätiedotMaria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?
Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti
LisätiedotLiite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotOECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
LisätiedotEI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy MIKÄ ON YHTEISKUNNAN PERIMMÄINEN PÄÄMÄÄRÄ? JOKAISEN
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotHyvän elämän edistäminen
Hyvän elämän edistäminen Veli-Matti Ahtiainen Puheenjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturva yhdistys ry Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Jo Aristoteles aikoinaan Teoksessa Politiikka Aristoteles toteaa yhteiskunnan
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotSuomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä
Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne
LisätiedotJatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm
Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotMitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa
LisätiedotZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotTilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4
TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotKun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?
Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tuloksellisuus
Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
Lisätiedot