JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA"

Transkriptio

1 IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa s.11 Tukea jätevesiremonttiin s. 8 Kuivakäymälä helpottaa asiaa s. 9 Muista jätevesisuunnitelma s. 10

2 2 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 PÄÄKIRJOITUS Hajajätevesi -mitä se on? Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju Jos asut viemäröidyn alueen ulkopuolella kuten minäkin, tuotat hajajätevettä. Sitä emme tienneet vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt varsinkin viime eduskuntavaaleja edeltäneen keskustelun jälkeen, on nimi tullut tutuksi. Mutta vieläkin, mikä ihmeen hajajätevesi? Kun syvennytään valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja sen perusteluihin, voidaan päätellä, että kaikki se wc- ja pesuvesi, mitä ei johdeta viemärilaitoksen puhdistettavaksi, on hajajätevettä. Jätevesijuttuja lukiessamme törmäämme jatkuvasti mustaan ja harmaaseen veteen. Oikeastihan sakokaivoista tyhjennettävä vesi on melko ruskeaa, joten tähänkin tarvitaan selitystä. Musta vesi tarkoittaa wc-vesiä. Ei sen tähden, että ne olisivat mustia väriltään, vaan koska ne ovat ympäristölle mustempia kuin pesuvedet. Mehän emme voi nähdä fosfori- ja typpimolekyylejä ja atomeja, mutta käymälätuotteiden vaikutus on tunnettu jo pitkään. Ennen mustien vesien vaikutus näkyi pellon kasvuvoimana, nykyään ikävä kyllä jokien, purojen ja järvien vihreänä kasvuvoimana tai kuten omalla vajavaisella imeytyskentälläni nokkosina ja salavain rehevyytenä. Myös harmailla vesillä on samanlaista vaikutusta, mutta koska varsinkin uusissa pesuaineissa fosforia on vähemmän, ei niistä ole kunnon lannoitteiksi. Mutta oman lisänsä ne silti tuovat hajajäteveden ravinnekuormaan. Koska emme näe ravinnemolekyylejä, emme tajua helposti, miten paljon niistä menee vielä sakokaivoista ulos, mihin sitten putki niistä johtaakin. Parhaimmillaankin sakokaivot puhdistavat ravinteista vain noin viidesosan, kun puhdistaa pitäisi noin nelinkertainen määrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Isojoen jätevedenpuhdistamo puhdistaa jäteveden fosforista yli 95 %. Jokainen voi tietysti omalla kohdallaan ja omalla tontillaan miettiä, mihin jätevedet sakokaivojen jälkeen menevät ja minkälainen haitta niistä voi tulla. Omalla kohdallani jäteveteni osuvat omaan nilkkaan, sillä nokkosten raivaus tai salavan lehtien haravointi eivät ole maailman mukavimpia hommia, tosin hyötyliikuntaa kuitenkin. Mutta koska en viljele kuin muutamaa hassua omenapuuta ja marjapensasta ja koska minulla ei ole laiduneläimiä, on vaara, että tonttini muuttuu vähitellen viidakoksi. Mitä sitten tehdä? Tähän on yhtä monta vastausta kuin on taloakin. Siksi jätevesihankkeet ovat olemassa. Jätevesineuvojan tehtävä on löytää sopivimmat jätevesiratkaisut ja auttaa erilaisten mallien hahmottamisessa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta niitä pähkäillessäni voin samalla neuvoa muita, sehän on aina helpompaa kuin omien ratkaisujen tekeminen. l Hyvää kesää pyytäkää käymään ongelmianne katsomaan, yhdessä ne ratkeavat helpommin! Näin Suupohjan jätevesiasiat laitetaan kuntoon Suupohjan jätevesihankkeiden tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen kunnat. Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa kummassakin toimii oma työntekijänsä. Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju neuvoo muun muassa useampien talouksien ja kokonaisten kylien jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä asioissa. Hankkeen kautta saa tietoa esimerkiksi lähialueiden asiantuntijoista, urakoitsijoista ja suunnittelijoista. Tiedottaja Tuukka Olli puolestaan tiedottaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajia jätevesihuoltoon liittyvistä asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta jätevesiasioista. JULKAISUTIEDOT Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke, Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki. Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelmasta, johon rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Julkinen rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan alueen kunnilta, kansallisista varoista sekä Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahastosta. Julkaisu jaetaan jokaiseen talouteen Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen alueilla. Päätoimittaja: Toiminnanjohtaja Paavo Mattila Toimitussihteeri/toimittaja: Tiedottaja Tuukka Olli Painos: kpl Julkaisun suunnittelu ja toteutus: Viestintätoimisto I-print plus Paino: I-print Oy, Seinäjoki Piirros: Tiina Paju

3 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET 3 Seuranta- ja projektiryhmät hankkeiden taustalla Teksti ja kuva Tuukka Olli Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä toimii kaksi jätevesihanketta. Niistä toinen on Jätevedet putkeen Suupohjassa, jonka hankevetäjä on jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Toinen on Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, jota vetää tiedottaja Tuukka Olli. Käytännössä molemmat hankkeet tekevät yhteistyötä. Roolit on jaettu siten, että jätevesineuvontaa ja muuta asiantuntijatietoa antaa Kortesharju. Olli vastaa siitä, että ihmiset saavat tietoa järjestettävistä tapahtumista sekä jätevesineuvonnan olemassaolosta. Projektiryhmä käytännön asialla Molempien hankkeiden taustalla toimii projekti- ja seurantaryhmä. Käytännöntyöhön keskittyvän projektiryhmän tehtävä on osaltaan edistää seutukunnan jätevesitietoutta. Säännöllisesti kokoontuva projektiryhmä koostuu alueen kuntien ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen edustajista. Kokouksissa käydään läpi erilaisia jätevesiin liittyviä asioita, kuten kuntien päätöksiä sekä kylien kuulumisia. Projektiryhmän muodostavat kunnaninsinööri Markku Salonen/ Teuva (pj.), kunnaninsinööri Valter Enqvist/Isojoki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki, viemärilaitoksen johtaja Pekka Mäkinen/Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena), Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila, jätevesineuvoja Jouko Kortesharju ja tiedottaja Tuukka Olli. Seurantaryhmä vetää suuntaviivat Hallinnolliseen puoleen keskittyvä seurantaryhmä on kooltaan suurempi ja sen tehtävä on päättää jätevesihankkeiden toimintalinjoista. Seurantaryhmä kokoontuu harvemmin, mutta on projektiryhmää vaikutusvaltaisempi. Seurantaryhmä koostuu ELY-keskuksen ja liikelaitoskuntayhtymän edustajista sekä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen, kuntien Projektiryhmäläisiä vasemmalta lukien Valter Enqvist, Jouko Kortesharju, Markku Salonen ja Heikki Rinta-Hoiska. ja kylien edustajista. Kylien edustajat on valinnut Suupohjan Kehittämisyhdistyksen hallitus. Seurantaryhmän muodostavat Jarmo Kallio/Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Niina Yli-Keturi/Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Kuntien edustajat ovat Mauri Kankaanpää/Isojoki, Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki, Pekka Mäkinen/ Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena) ja Jari Kallio/Teuva. Kylien edustajat ovat Simo Uusitarkka/Isojoki, Veli- Matti Niemelä/Karijoki, Ari Viitala/ Kauhajoki (pj.) ja Kari Koivisto/Teuva. Suupohjan Kehittämisyhdistystä edustavat Paavo Mattila, Jouko Kortesharju ja Tuukka Olli. l JÄTEVESIRATKAISU ON OMASSA PIHASSASI! -MAAPERÄKÄSITTELY. Se on yllättävän helppoa. Kerromme lisää... Virrat, puh ,

4 4 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA Karijoki haluaa selvittää, voisiko putki kiertää Perälän ja Myrkyn kautta. Kaskisten jätevesiputki etenee Teksti Tuukka Olli Kuva Jouko Kortesharju Suupohjaan suunniteltu suuri jätevesiputki on ottanut askeleita eteenpäin, joskin matkan varrella on vielä mutkia. Teuva on jo päättänyt suuntautua jätevesiensä käsittelyssä rannikon suuntaan, mutta Kristiinankaupungin liittyminen ei ole kirkossa kuulutettu. Toteutuessaan Kaskisten jätevesiputki johtaisi saarikaupunkiin Teuvan, Karijoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön jätevedet. Putkeen liittyvät taustatyöt on tehty ja tällä hetkellä päätökset putken rakentamisesta ja sitä tukevan taustayhtiön perustamisesta kulkevat kuntien päätöksentekoelimissä. Mikäli yhteistyö toteutuu, perustetaan yhtiö, joka vastaa kaikista siirtolinjojen ja vastaanottoaseman rakentamisesta. Kunnat sijoittaisivat perustettavaan yhtiöön peruspääoman. Yhtiön nimeksi on ehdotettu Oy Botnia Sewer Ab:ta. Kaskisten jätevedenpuhdistamoa hallinnoi M-Real, jonka kanssa kunnat ovat neuvotelleet vuodesta 2011 lähtien. Teuva rannikolle Teuva on valtuustossaan jo päättänyt suuntautua jätevesiratkaisussaan rannikolle sillä ehdolla, että myös Kristiinankapunki, Närpiö ja Karijoki lähtevät mukaan. Kunnan muut vaihtoehdot olivat Kauhajoki ja Kurikka. Myös Närpiö on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti. Kristiinankaupungin hallitus sen sijaan on jättänyt esityksen pöydälle jo kahteen kertaan. Syynä on, että Kristiinankaupunki haluaa selvittää perinpohjaisesti, paljonko kaupungin oman puhdistamon remontoiminen ja käyttäminen maksaisi. Kristiinankaupungin päätös vaikuttaa myös Karijokeen, sillä Karijoen jätevedet ohjataan Kristiinankaupunkiin. Kristiina tekee aivan oikein selvittäessään, paljonko eri vaihtoehdot maksavat. Meidän täytyy odottaa heidän ratkaisuaan ennen kuin voimme tehdä mitään, kertoo Karijoen kunnan rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska. Vielä on vaikea arvioida, kaatuisiko putkihanke ilman Kristiinankaupunkia ja Karijokea. Todennäköisesti kuntien sijoitusvastuu nousisi, eli rahaa olisi laitettava uuteen yhtiöön enemmän. Lehden mennessä painoon Kristiinankaupungin selvitys ei ollut vielä valmistunut. Putken on suunniteltu kulkevan Teuvalta rannikolle Kaskistentien vieressä sen eteläpuolella. Matkan varrelta on mahdollista liittyä putkeen esimerkiksi vietolla tai pumppuaseman yhteydessä. Karijoen hallitus haluaa, että putken suuntauksessa tutkitaan, onko putki mahdollista vetää Myrkyn ja Perälän kylien kautta. Niissä on yhteensä satoja kiinteistöjä ja ennemmin tai myöhemmin alueilla on tehtävä jotakin. Etenkin Perälässä on paljon uusia taloja, Rinta-Hoiska tuumii. l Isojoki laajentaa viemäröintiä Teksti Tuukka Olli Kuva Isojoen kunta Isojoen keskustan lähellä asuville on tiedossa hyviä uutisia, sillä kunta laajentaa viemäröintiään keskustan lähettyvillä. Lähivuosina kunnan viemäriverkosto laajenee Mäkikaupungin, Sorilanmäen ja Pettukylän alueille. Näin ollen kyseisillä alueilla asuvien ei todennäköisesti tarvitse miettiä jätevesiasioita. Kaikkiaan viemäröinnin laajeneminen koskettaa vajaata 200 isojokista. Ensimmäisenä viemäröidään Mäkikaupunki, jossa työt alkavat ensi syksynä. Pyrimme tekemään työt yhtä soittoa, joten valmista voi olla jo loppuvuodesta, arvioi Isojoen kunnaninsinööri Valter Enqvist. Mäkikaupungissa viemäröinnin rajana kulkee Kylmäluoma-niminen puro, jonka itäpuoli liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Myöhemmin kunnallistekniikka laajenee Sorilanmäelle, keskustan halki virtaavan Isojoen länsipuolelle. Aikataulu on vielä arvailujen varassa. Alueelle laaditaan ensi kesän aikana uusi osayleiskaava. Esimerkiksi uusien teiden linjaukset vaikuttavat viemärilinjojen kulkemiseen, Enqvist valottaa. Sorilanmäelle ei ole tiedossa dramaattisia muutoksia, vaan kaava koskee muutaman asuintontin merkitsemistä sekä virkistysalueita. Enqvist kuitenkin arvelee, että Sorilanmäelläkin päästään töihin parin vuoden kuluttua. Niin ikään parin vuoden kuluttua viemärit saanee Pettukylä, tarkemmin Kauhajoentien risteyksen ympäristö. Jätevesiasetuksen mukaan remontit pitäisi olla tehtynä maaliskuuhun 2016 mennessä. Enqvist uskoo, että laajennukset ovat siihen mennessä valmiita. Vaikka Isojoen viemäröinnin laajeneminen lykkääntyisikin ajankohdan yli, ei sekään ole ongelma. Kunta on määritellyt toiminta-alueensa. Se tarkoittaa, että kunta on luvannut hoitaa alueiden viemäröinnin. Vaikka työt venyisivät vaikkapa vuoteen 2018 saakka, ei alueiden asukkaiden silti tarvitse tehdä mitään. l Isojoen viemäröinti on tarkoitus laajentaa kattamaan sinisen katkoviivan sisään jäävän alueen.

5 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 Pohjavesi ja jätevesi on huono yhdistelmä Pohjavesialueet ovat erityisen herkkiä ja siksi myös jätevesien käsittely pohjavesialueilla on kiellettyä. Jätevesiremontoijalla on pohjavesi Vitberget alueella käytössään vähemmän vaihtoehtoja kuin muilla. Teksti Tuukka Olli Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Asetuksen mukaan jätevedet on johdettava pohjavesialueilta pois. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes aina umpisäiliön asentamista, jonka lieteauto käy tyhjäämässä. Jos pohjavesialueen raja kulkee tontin läheisyydessä, voi esimerkiksi pienpuhdistamon läpi menneet jätevedet johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös harmaat vedet on ohjattava jätevesien tapaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suupohjassa umpisäiliöitä on asennettu pohjavesialueille jonkin verran. Tarkkaa määrää emme tiedä, sillä meillä ei tällä hetkellä seurata myönnettyjä rakennuslupia kovin aktiivisesti, kertoo ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä. Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan sen perusteella, onko kyseessä vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I), vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) vai muu pohjavesialue (luokka III). Suupohjan pohjavesialueet kuuluvat luokkiin I ja II, sillä luokka III on alueelta käytännössä poistettu. Entiset luokan III pohjavesialueet on joko siirretty luokkaan II tai poistettu kokonaan luokituksesta. Jätevesien suhteen luokalla ei ole merkitystä, sillä asetuksen mukaan kaikki jätevedet harmaat vedet mukaan lukien on kuljetettava pohjavesialueelta pois luokasta riippumatta. NÄRPIÖ NÄRPES Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L Lilla Vargberget Vitberget Norinkylässä tuumitaan ratkaisua Suupohjassa pohjavesialueita on jokaisessa kunnassa monen kylän alueella. Yksi niistä halkoo Teuvan Norinkylää. Norinkylässä sijaitsee Jussinmäen II-luokan pohjavesialue, jota ei tällä hetkellä käytetä aktiivisesti. Alue kuitenkin soveltuu vedenottoon esimerkiksi kriisitilanteen sattuessa. Alueen jätevesiratkaisujen kartoitus aloitettiin uudelleen kevättalvella sen oltua pysähdyksissä vuoden takaisen asetuksen muutoksen aiheuttaman hämmennyksen vuoksi. Koolle kutsuttiin vesiosuuskunnan ihmisiä sekä jätevesineuvoja Jouko Kortesharju, tiedottaja Tuukka Olli sekä yrityksen edustajana Nina Tyni KWH:lta. Tapaamisesta sovittaessa ehdotin, että paikalle kutsuttaisiin asiantuntijaksi myös jonkun yrityksen edustaja. KWH oli kyläläisten valinta, Kortesharju kertoo. Tapaamisessa käytiin läpi karttoja, miten pohjavesialue kulkee, kuinka monta taloutta alueella on ja millaisia vaihtoehtoja jätevesijärjestelmäksi on tarjolla. Lisäksi käytiin läpi tukimahdollisuuksia. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä on mahdollista saada tukea jätevesijärjestelmän suunnitteluun. Teuvan kunta on puolestaan luvannut kattaa 20 prosenttia rakennuskuluista. Tapaamisessa mietittiin kyläpuhdistamon rakentamista, josta jätevedet johdettaisiin putkella alamäkeen kohti Hangaskylää ja Kainastoa. Tarkoitus on kuitenkin kuulla kyläläisiä, ovatko he valmiita lähtemään mukaan yhteiseen jätevesiremonttiin. Yksittäisillä ihmisillä vaihtoehtona on umpisäiliö. Nina Tyni muistutti säiliön ankkuroinnin tärkeydestä. Muistakaa huomioida myös mahdollinen sivulta tuleva paine, ettei säiliö jää kellumaan. l Jämnåsen JÄTEVESIASIAA NÄRPIÖ NÄRPES Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L Lilla Vargberget A Kankaanmäki Källmossa Jämnåsen A Kankaanmäki Riihiluomankangas Horonkylä Pappilankangas Riihiluomankangas Horonkylä B Kankaanmäki Tervaskangas Pappilankangas Koppelomäki Teuva Östermark Korvenkylä Kankaankorpi A Porakallio Kankaankorpi Loukaja Parra FAKTA Korvenkylä B Kankaanmäki Tervaskangas Luovankylä Parra Kärmesharju Koppelomäki Teuva Östermark Luovankylä Hietikko Viiatti Kiltilänkangas Ilveskorpi Haapalankangas Rauhakangas Lintuharju Jussinmäki Terva B Porakallio A Porakallio Loukaja Viiatti Jussinmäki Suupohjan pohjavesialueita voi tarkastella netissä osoitteessa Klikkaa valikosta jätevedet ja vasemmalle aukeavasta valikosta pohjavesialueet. Sieltä näet Suupohjan jokaisen kunnan alueen pohjavesialueet sekä niiden luokitukset. Jos et kartan perusteella ole varma, sijaitseeko tonttisi pohjavesialueella vai ei, ota yhteyttä jätevesineuvojaan. Häneltä saa tarkemmat kartat Kuusistonlouk Itäneva Itäneva Kuutinkylä Ilveskorpi KURIKKA Tervasmäki Kakkurin läh Toivakan Järvikangas B V B Vennanmäk A Vennanmäki Fyrrykalli Fyrrykallio Isomäki Kärmesharju A Harrinkangas Iso-Kakkori Isomäki C A Harrinkangas Iso-Kakkori Karhukangas II 5 km C Karijoki Karhukangas II Hiukkakangas 5 km Paarmanninvuori Vedenhankintaa varten Karijoki tärkeä pohjavesialue (luokka I) Hiukkakangas B För Paarmanninvuori vattenförsörjningen Bötom Vedenhankintaa Lähteenkorpi viktigt varten grundvattenområde tärkeä pohjavesialue (luokka (klass I) I) Lähteenkorpi Harrinkangas B För vattenförsörjningen Bötom viktigt grundvattenområde Kivistönkangas (klass I) Harrinkangas Kivistönkangas Vedenhankintaan Vedenhankintaan soveltuva soveltuva pohjavesialue pohjavesialue (luokka (luokka II) II) För vattenförsörjningen För vattenförsörjningen lämpligt lämpligt grundvattenområde (klass II) Pistemäinen Pistemäinen pohjavesialue /.0 pohjavesialue /.0 Punktmarkerat Punktmarkerat grundvattenområde grundvattenområde Haapalankangas- Lintuharju B Porakallio Teuvan pohjavesialueet. Muut Suupohjan pohjavesialueet osoitteessa Kiltilänkangas Rauhakangas Kuutinkylä KURIK Kuu Järvikan B A Venna KAU KAUHAJO Pohjavesialueet Suupohjan jätevesimessujen teemana Järjestyksessään kolmannet Suupohjan jätevesimessut järjestetään lauantaina 19. toukokuuta Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla. Maksuttomasta tapahtumasta saavat tietoa kaikki, joita jätevesiasetus koskee. Suupohjan jätevesimessuilla tietoaan jakavat Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju sekä rannikon jätevesineuvojat Marcus Tjäru ja Alexandra Rosendal. Rannikon neuvojilta voi kysyä erityisesti kesämökkien jätevesiasioista. Neuvojien lisäksi jätevesimessuilla pääsee tapaamaan myös laitevalmistajia. Suupohjan jätevesimessut onkin oivallinen tilaisuus saada samaan aikaan puolueetonta neuvontaa, mutta samalla myös paljon teknistä tietoa eri valmistajien laitteista. Suupohjan jätevesimessut on järjestetty aiemmin kaksi kertaa, ensin Teuvan Äystöllä Maksuttomasta tapahtumasta saa varmasti paljon irti jokainen, jota jätevesiasetus koskee. vuonna 2010 ja viime vuonna Kauhajoen Hämes-Havusessa. Molemmilla kerroilla tapahtumissa on ollut paljon väkeä ja palaute on ollut hyvää, kertoo jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Aiempina vuosina tapahtuma on järjestetty syksyllä, mutta nyt messuja on aikaistettu kevääseen. Messuilla erityistä huomiota kiinnitetään pohjavesialueiden jätevesiratkaisuihin. Siksi messut järjestetäänkin kylässä, jonka mailla on kaksikin pohjavesialuetta. Teema ei kuitenkaan rajoita mitään jätevesiasiaa pois. Tapahtumasta saa varmasti paljon irti jokainen, jota jätevesiasetus koskee, Kortesharju painottaa. Pohjavesialueet on nostettu isoimmaksi teemaksi siksi, että Suupohjassa ja etenkin Isojoella on paljon asutusta pohjavesialueilla. Edellisinä vuosina kävijöitä on ollut parisen sataa tapahtumaa kohden. Maksuton tapahtuma alkaa kello 11. ja kestää kello 16. saakka. l Jätevesineuvojat Marcus Tjäru (vas.), Jouko Kortesharju ja Alexandra Rosendal ehtivät vaihtaa kokemuksiaan viimevuotisilla jätevesimessuilla.

6 6 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA Jätevesijärjestelmiä Jätevesijärjestelmän hankkimisessa kannattaa olla tarkkana. Jos olosuhteet tontillasi ovat oikeanlaiset, saatat päästä jätevesiremontilla vähemmällä, kuten maahanimeyttämöllä. Joissakin olosuhteissa taas remontti voi olla työläämpi. Esittelemme ohessa tyypillisimmät jätevesijärjestelmät ja kenelle niitä voi suositella. Muistathan aina ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen jätevesijärjestelmän hankkimista! Teksti Tuukka Olli Piirrokset Katariina Harteela A Maasuodattamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. tuuletusputki 8. kokoomakaivo 9. purkuputki A) Maasuodattamo B) Pienpuhdistamo C) Maahanimeyttämö D) Umpisäiliö Mihin: Soveltuu monenlaisiin maasto-oloihin, ei kuitenkaan pohjavesialueille. Tontilla on oltava paljon tilaa, sillä järjestelmä on suurikokoinen ja se täytyy kaivaa syvälle. On kuitenkin helppohoitoinen, joskin pitkällä aikavälillä puhdistusteho voi heiketä. Kustannusarvio: Ilman arvonlisäveroa noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi painuu rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi ja puhdistuu samalla. Maasuodattamon hiekkakentässä on paikalle tuotua maa-ainesta, kun taas imeyttämö hyödyntää tontin omaa maa-ainesta. Kentästä puhdistunut jätevesi johdetaan putkistolla purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Ylläpito: Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1 2 kertaa vuodessa. Jakokaivon säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä vuodessa. Mihin: Mihin tahansa maasto-oloihin, pohjavesialueet pois lukien. Pienpuhdistamoissa on tärkeää, että jätevettä tulee ympäri vuoden. Siksi pienpuhdistamon asennusta loma-asumuksiin on syytä harkita. Pienpuhdistamoita on eri kokoisia, joten perheen koko ratkaisee, kuinka suuri puhdistamo kannattaa hankkia. Kustannusarvio: Noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: 20 vuotta. Toimintaperiaate: Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Yleensä jätevedet käsitellään annoksina, eli panoksina. Varastosäiliöön kootaan tietty määrä jätevettä, joka pumpataan edelleen prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Yleensä puhdistuksesta huolehtivat bakteerit, jotka kuolevat ellei uutta puhdistettavaa tule säännöllisesti. Monesti fosforin poistoa tehostetaan syöttämällä järjestelmään kemikaaleja. Puhdistunut vesi johdetaan maaperään tai vesistöön. Ylläpito: Viikoittainen tarkistus, jossa varmistetaan, että tekninen laite toimii oikein. Kaikkien prosessien toiminnan tarkastamiseen menee aikaa noin 15 minuuttia, jos huoltotöitä joutuu tekemään, aikaa voi mennä vajaa tunti. Ylijäämälietteen tyhjennys 2 4 kertaa vuodessa laitemallista riippuen joko lieteautolla tai laitteen oman järjestelmän avulla. Vuosihuollot vaativat ammattilaisen käynnin. Rakenteiden kunto on tarkastettava 10 vuoden välein. Mihin: Tontin maan on koostuttava hyvin vettä läpäisevistä aineksista, kuten hiekasta, sorasta tai hiekkamoreenista. Suupohjassa imeyttämöä voi harkita vain joissain tapauksissa, koska maa on täällä tasaista ja savipitoista. Rinteillä asuvien kannattaa selvittää, olisiko imeyttämö mahdollinen. Pohjavesialueilla imeyttämön käyttö on kielletty. Paikan valinnassa vaaditaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Kustannusarvio: Ilman arvonlisäveroa noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta imeytyskenttään. Kentässä jätevesi suodattuu imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten maakerrosten läpi. Lopulta puhdistunut jätevesi kulkeutuu hajautettuna pohjaveteen. Ylläpito: Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1 2 kertaa vuodessa. Jakokaivon säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä vuodessa. Mihin: Minne tahansa, sillä maastovaatimuksia ei ole. Monesti ainoa vaihtoehto pohjavesialueilla. Soveltuu väliaikaisratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille. Mikäli alueelle tulevaisuudessa rakennetaan viemäriverkko, mutta asukkaiden täytyy jo huolehtia jätevesistään, on umpisäiliö hyvä väliaikaisratkaisu. Sopii myös loma-asumuksille. Kustannusarvio: Noin euroa. Käyttökustannukset noin euroa vuodessa. Käyttöikä: 30 vuotta. Toimintaperiaate: Kaikki jätevedet johdetaan eristettyyn säiliöön, joka tyhjennetään tarpeellisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ylläpito: Täyttymishälytyksen toimivuus täytyy tarkastaa ainakin kerran vuodessa. Säiliö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja sen tiiviys ja rakenteet tulee tarkastaa viiden vuoden välein. Umpisäiliö kannattaa pestä säännöllisin väliajoin. Miesluukulla varustetuissa säiliöissä pesu on helpompaa ja halvempaa.

7 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA 7 B pienpuhdistamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. pienpuhdistamo 4. purkuputki Jätevesiremontti on mahdollista vähentää verotuksessa Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamiseen on mahdollista saada tukea verottajalta. Saneerauksen kuluja on mahdollista saada katettua kotitalousvähennyksellä. Vuoden 2012 verotuksen mukaan työn osuudesta on mahdollisuus saada 45 prosentin vähennys, mutta ei kuitenkaan enempää kuin euroa. Mikäli jätevesiremontin maksaa palkkana, on palkkakuluista mahdollisuus vähentää 15 prosenttia. Myös sivukulut, kuten vakuutusmaksut on mahdollista vähentää verotuksessa. Kotitalousvähennystä voi hakea silloin kun teetetty työ kohdistuu omassa käytössä olevaan kiinteistöön, kuten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon. Vähennystä voi saada uuden jätevesijärjestelmän rakentamisessa vanhaan kiinteistöön, mutta uudisrakentamista vähennys ei koske. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta ja internetistä osoitteesta l C maahanimeyttämö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytyskenttä 6. imeytysputki 7. tuuletusputki D umpisäiliö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. umpisäiliö 4. täyttymishälytin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kannustaa jätevesiremontteihin. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä tukea kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta on tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten jos jokin suurempi hanke on suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kehottaa. Rahoituksen hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 prosenttia. Omarahoitusta tarvitaan viidesosa josta 75 prosenttia voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen hakuaika on jatkuva. Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden alkuunpanossa, käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis herää kiinnostusta yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluun, kannattaa ottaa yhteyttä, Mattila toteaa. Myös ennestään toiminnassa olevat vesiosuuskunnat voivat hakea ELY-keskukselta tukea viemäröinnin laajentamiseen. Uudet vesiosuuskunnat voivat saada tukea, jos ne sopivat sitovasti liittymisestä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen kanssa. l

8 8 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN Sopimusasiat kuntoon uusissa vesiosuuskunnissa Jätevesiremontteja tehdään, jotta myös tulevaisuudessa voidaan nauttia puhtaasta vedestä. ELY-keskus: Vesiosuuskuntia perustetaan, mutta talouksissa odotellaan Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa kannattaa huolehtia siitä, että sovitut asiat kirjataan ylös. Näin voidaan välttyä monilta tulkintaeroilta ja turhilta riidoilta. Suomessa toimii tällä hetkellä yli vesiosuuskuntaa, ja määrä kasvaa. Monissa vanhemmissa vesiosuuskunnissa tehdään parhaillaan sukupolvenvaihdoksia, joten uusia ihmisiä astuu mukaan remmiin paljon eri puolilla maata. Suomen Vesiosuuskuntien Liitossa asiaan reagoidaan järjestämällä maakunnittain koulutusta kolmen vuoden ajan. Tarkoituksena on kouluttaa päteviä vesi-isännöitsijöitä hoitamaan osuuskuntia, kertoo Simo Heininen Vesiosuuskuntien Liitosta. Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa on tärkeää kirjata sovitut asiat ylös, sillä juridiselta asemaltaan vesiosuuskunta on kuntaan verrattava. Se on sama kuin katon tai olohuoneen parketin uusiminen. Esimerkiksi vastuuvelvoite täytyy olla kirjattuna. Jos vaikkapa putkeen pääsee pöpö, joka leviää myös naapuriosuuskunnan puolelle, on vastuiden rajat hyvä olla selvillä, Heininen painottaa. Hän muistuttaa, että vesiosuuskuntatoiminta on liiketoimintaa, johon kuuluvat myös vakuutukset. Jonkinlainen perusvakuutusturva on hyvä olla olemassa, sehän on samanlaista omaisuuden turvaamista kuin muussakin liiketoiminnassa. Vesiosuuskuntien Liitosta voi tilata oppaita, joissa neuvotaan sopimuskäytännöistä ja muista tärkeistä seikoista vesiosuuskuntaa perustettaessa. Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä uusia vesiosuuskuntia, mutta myös vanhoja yhdistellään sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Itsekin haja-asutusalueella asuva Heininen vertaa vesiosuuskuntaa ja jätevesiremontteja normaaliin kiinteistönhoitoon. Se on sama kuin katon tai olohuoneen parketin uusiminen. Rahaa menee, mutta sitten kun itsestä aika jättää, on kiinteistön arvo korkeampi kuin ilman remonttia. l Teksti vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanmaalla into jätevesiremontteihin vaihtelee alueittain. Uusien vesiosuuskuntien perustaminen kertoo yhteisöjen aktivoitumisesta, mutta toisaalta monissa kotitaloudessa odotellaan yhä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain vesihuoltoavustusta yhteensä euroa. Avustukset on viime vuosina ohjattu viemäriverkostojen rakentamiseen haja-asutusalueille lähes yksinomaan pohjavesialueille tai vesistöjen ranta-alueille. Vuonna 2011 vesihuoltoavustusten myötä on Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella liitetty noin kiinteistöä keskitettyyn viemäriverkostoon. Kunnat rakentavat viemäriverkostoa myös ilman ELY-keskuksen avustusta, osassa kuntia jopa huomattavia määriä. On havaittavissa, että eri alueille ihmiset ovat aktiivisemmin toteuttamassa jätevesiremontteja, tämä näkyy lähinnä uusien osuuskuntien perustamisissa. Yksittäisten kiinteistöjen osalta tilanne ei ole muuttunut, edelleen pääosin ollaan ja odotellaan, kertoo vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös kunnissa on suuria eroja, osassa kunnista rakennetaan paljon uutta verkostoa ja saadaan kiinteistöjä keskitetyn verkoston piiriin. Toisissa kunnissa uutta verkostoa ei rakenneta olemassa olevan asutuksen tarpeisiin juuri lainkaan. Haja-asutusalueella rakennetun keskitetyn viemäriverkoston rakentamisen myötä jätevedet johdetaan pääosin keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi. Mutta alueellamme on myös kuntia, jotka suosivat niin sanottuja kyläpuhdistamoita. Näissä tapauksissa kyläpuhdistamoiden huolto- ja muut toimet ovat sopimuksesta vesihuoltolaitoksen vastuulla, Schulte-Tigges sanoo. Muutosta tuskin tulee ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että hajajätevesiasetusta muutettaisiin, eikä se näe sille mitään perusteita. Kiinteistön omistajien tiedottaminen jätevesiasioista on pääosin jätevesitiedottamishankkeiden ja kuntien viranomaisten vastuulla. Alueellamme toimivien jätevesihankkeiden työpanos on erittäin merkittävä oikean tiedon välittämiseksi kiinteistöjen omistajille, Schulte-Tigges kiittelee. Jätevesiasetus puhdistusvaatimuksineen astui voimaan viime vuoden maalliskuussa. Käsittelymenetelmän tulee asetuksen mukaan normaalitilanteessa saavuttaa asetuksen vaatima puhdistustaso. Sen voi täyttää esimerkiksi kolmiosaisen saostuskaivon ja maaperäkäsittelyn muodostamalla käsittelymenetelmällä. Pilaantumiselle herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja vesistöjen ranta-alueilla käsittelyjärjestelmältä vaaditaan tehokkaampaa puhdistustasoa. Hajajätevesiasetuksen tavoitteena on ehkäistä kiinteistökohtaisista jätevesistä aiheutuvaa asuin- ja vesiympäristön pilaantumista ja toteuttaa vesiensuojelun tavoitteita. Vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistoimia kaikilla sektoreilla haja-asutuksen jätevedet mukaan lukien. Nykyisenkin asetuksen mukaan pohjavesialueilla ja ranta-alueilla tulisi olla ankarampi puhdistustaso, ja lievemmän puhdistustason säätämisen pääsäännöksi ei arvioida käytännössä merkitsevän ympäristötavoitteiden heikentymistä. ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että hajajätevesiasetusta muutettaisiin, eikä se näe sille mitään perusteita. l Jätevesineuvonta veti väkeä Pytingissä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jätevesineuvojat jakoivat asiantuntemustaan Seinäjoen Pytinki-messuilla maalis huhtikuun vaihteessa. Hyvät neuvot olivatkin kysyttyjä, sillä yksin jätevesineuvojien pisteellä kävi viikonlopun aikana yli 300 ihmistä. Ylivoimaisesti vilkkain päivä oli sunnuntai, jolloin kävijöitä neuvontatiskillä oli vajaa 140. Neuvontapiste oli osa laajempaa jätevesikorttelia, jossa puolueettomien neuvojien lisäksi tietoa jakoi neljä laitevalmistajaa ja -toimittajaa. Myös eri yhtiöiden osastot keräsivät paljon kävijöitä, joten koko jätevesikorttelin kävijämäärä noussee lähelle kahta tuhatta. Väkeä oli nyt saman verran kuin vuosi sitten. Viimeksi meillä oli heittokilpailu, joka houkutteli paljon lapsia. Tänä vuonna sellaista ei ollut ja ehkä siksi nyt neuvontapisteellämme puhuttiin enemmän asiaa, kertoo Suupohjan jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Jätevesineuvojilta kysytyt kysymykset vaihtelivat pohjavesialueista omakotitalon lietekaivoihin. Ehkä merkittävin osa kysymyksistä koski kuitenkin ajankohdalle tyypillisesti kesämökkien jätevesiratkaisuja. Messuilla annettiin taustoittavaa yleistietoa, sillä monet tontit ovat sellaisia, joille jätevesineuvojan kannattaa tehdä kiinteistökäynti. Kiinteistökäynnillä varmistetaan, että neuvoja saa alueesta oikeanlaisen käsityksen ja mahdollisimman tarkat tiedot. Näin neuvoja voi suositella mahdollisimman edullista ratkaisua. Jätevesineuvojien yhteystietoja lähtikin usean messuvieraan matkaan. Neuvojat eivät toimi minkään firman nimissä, vaan ovat puolueettomia. l

9 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA 9 Kuivakäymälän omistaja pääsee mökkiremontissa vähällä Jätevesiasetus koskee myös kesämökkejä. Monia mökkien omistajia mietityttää, miten omalla loma-asumuksella jätevesiasiat tulisi hoitaa, jotta ne vastaisivat asetuksen vaatimuksia. Eikä ihme, sillä erityisesti mökeillä järjestelmän sopivuus riippuu monesta tekijästä. Teksti Tuukka Olli Piirros Katariina Harteela Helpoimmalla pääsevät ne, joiden mökeillä on kuivakäymälät ja kantovesi. Silloin riittää, että harmaan vedet eli peseytymisestä tulevat vedet johdetaan maaperään. On siis huolehdittava siitä, ettei käytetty vesi pääse sellaisenaan vesistöön, kertoo länsirannikon jätevesineuvoja Marcus Tjäru. Mikäli mökillä on paineellinen vesi, kuten pumppukaivo tai vesijohtoliittymä ja kuivakäymälä, on asetuksen täyttäminen vielä helppoa ja suhteellisen halpaa. Sellaisessa tapauksessa tarvitaan harmaavesisuodatin tai maasuodattamo. Ne eivät ole kovin kalliita ja helppo asentaa, Tjäru taustoittaa. Vesivessa hankaloittaa Mikäli mökillä on vesivessa ja paineellinen vesi, lisääntyvät jätevesiremontin kustannukset. Ensimmäisenä on huomioitava etäisyys rannasta, ja kuinka suuren osan vuodesta mökki on käytössä. Mikäli kyseessä on esimerkiksi omakotitalo, jossa asutaan vaikkapa puoli vuotta, niin kyseeseen voisi tulla maasuodattamo tai laitepuhdistamo. Kuitenkin yleisin vaihtoehto vesivessalla varustetulle mökille on umpisäiliö, ainakin wc-vesien osalta, Tjäru vinkkaa. Kristiinankaupungissa, Närpiössä ja Mustasaaressa laaditaan parhaillaan ympäristönsuojelumääräyksiä. Luonnosvaiheessa oleva määräys velvoittaa asentamaan umpisäiliön sellaiselle vesivessalla varustetulle asumukselle, joka sijaitsee 50 metriä tai sitä lähempänä rantaviivaa. Säiliöön on johdettava wc-vedet, mutta harmaita vesiä sinne ei tarvitse johdattaa. Mikäli etäisyys on enintään 200 metriä, riittää puhdistukseen fosforinpoistoyksiköllä varustettu maasuodattamo tai laitepuhdistamo. Korsnäsissä määräykset ovat tiukempia. Kunta on määritellyt ranta-alueeksi sellaiset alueet, jotka ovat alle 200 metrin päässä rannasta. Ranta-alueilla wc-vedet täytyy johdattaa umpisäiliöön. Muut jätevedet voidaan käsitellä saostuskaivon ja maasuodattamon avulla. Umpisäiliössä on huomioitava lämmityksen riittävyys, ettei säiliöön talveksi jäävä tavara pääse jäätymään. Käytännössä se tarkoittaa säiliön ankkuroimista riittävän syvälle maaperään. Säiliö kannattaa tyhjentää talveksi, jotta jäätymisen riski vähenee. Sakokaivot ja maasuodattamot ovat sen verran hyvin eristettyjä, että jäätymisvaaraa ei pitäisi olla. Eristys pitää kuitenkin huomioida suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Jätevesiasetuksesta annettava ikävapautus ei koske kesämökkejä. Rannikon kunnista ei ole saatavissa tukea mökkien jätevesiremontteihin, sillä kunnat panostavat juuri nyt viemärilinjojen rakentamiseen. l Helpoimmalla pääsevät he, joiden mökeillä on kuivakäymälät ja kantovesi. Silloin riittää, että harmaat vedet johdetaan maaperään. Uudisrakentajan valittava jätevesijärjestelmä nopeasti Teksti Tuukka Olli Kuva Juuli-Tuuli Osmo Haja-asutusalueelle uutta taloa rakentavalle jätevesiratkaisun valitseminen tulee eteen nopeasti. Jo rakennuslupahakemuksen yhteydessä on annettava selvitys, josta ilmenee, millaisen jätevesijärjestelmän rakentaja aikoo asentaa ja mihin se sijoitetaan. Sijainti merkataan asemapiirrokseen. Tämä on rakentajan omaksi parhaaksi. Yhdessä tapauksessa rakentaja ei olisi halunnut merkata imeytyskenttänsä sijaintia asemapiirrokseen ja oli aikeissa laittaa maalämmön. Hän kuitenkin ymmärsi asian kun selitin, että maalämpöputkien takia täytyy varata riittävä tila imeytyskentälle. Lisäksi edullisen lopputuloksen saamiseksi täytyy selvittää, missä kenttä sijaitsee ja mistä putket sinne menevät. kertoo Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo. Uudisrakentajalle jätevesijärjestelmän toteuttaminen ei ole kovin suuri kustannuserä kun se suhteutetaan muihin kuluihin. Uudisrakentamisen yhteydessä jätevesijärjestelmiä on käsitelty, mutta tänä vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä Osmolle ei ole tullut yhtäkään pelkästään jätevesijärjestelmää koskevaa toimenpidelupahakemusta. Viimekeväinen jätevesiasetuksen muuttaminen ja sen aiheuttama hämmennys käytännössä stoppasi koko homman. Ainoastaan uudisrakennusten lupahakemusten yhteydessä on käsitelty jätevesijärjestelmiä, Osmo taustoittaa. Tuleeko linnareissu? Monet ennestään viemäriverkkojen ulkopuolella asuvat ovat tuumineet menevänsä linnaan ennen kuin asentavat kalliin järjestelmän. Ei kai sellaisesta sentään linnaan joudu? No, tuo tuomarin tutkinto on käymättä, mutta mitään ennakkotapaustahan ei tietääkseni ole. Ensiksihän tulee kehotus laittaa järjestelmä kuntoon. Samassa yhteydessä asukasta täytyy myös kuulla. Vasta sen jälkeen on mahdollista määrätä uhkasakko, ellei sitten tule uusia ohjeita. Kaikkien jätevesijärjestelmät pitäisi asetuksen mukaan olla ajan tasalla maaliskuussa Nyt olisi kuitenkin otollinen aika hoitaa järjestelmät kuntoon ennen loppukiirettä. Osmo pyrkii kohti tavoitetta muun muassa suosittamalla kaksoisputkijärjestelmää. Vuosia sitten ohjeistus oli sekavaa eikä tutkimusta ollut. Ei oikein tiedetty, mihin suuntaan valtionvalta vie tätä asetusta ja siksi tulevaan oli parasta valmistautua kaksoisputkijärjestelmällä. Edelleen on järkevää johtaa wc-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet harmaavesisuodattimeen. l Öljyn ja -suodattimen vaihto ja sitten rajaojaa kaivamaan. Kaivinkoneelle on käyttöä myös jätevesijärjestelmän asentamisessa, tietää Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo.

10 10 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä Lupa tilanteen mukaan Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos rakennuksen muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Liitä lupa-anomuksen mukaan jätevesisuunnitelma Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat kartat ja asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta tulee käydä ilmi muun muassa kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mitoitusperusteet, valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnittelijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muassa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta. l Lue lisää Lue lisää ammattitaidolla tehdyn jätevesisuunnitelman eduista: Suomen FISE pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat, HaVeSu ry, Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita käsitteleviin viranomaisiin. Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa palvelevat seuraavat henkilöt: Isojoki: Jouni Niemi, rakennustarkastaja puh , Marjo Saari, apulaiskanslisti, Karijoki: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh , Kai Niemelä, rakennustoimiston toimistosihteeri, puh. (06) , Kauhajoki: Esa Alapiha, rakennustarkastaja, puh , Pasi Lassila, rakennustarkastaja, puh , Piia Rantala, rakennustarkastaja, puh Sirkku Paavola, palvelusihteeri, puh. (06) , Teuva: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh , Eija Vahertimo, toimistosihteeri, puh Myynti, suunnittelu ja asennus

11 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA 11 Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa suomalaista Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet. Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaakin melko suurta osaa suomalaista. Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa 2011 muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa. Muutoksilla haluttiin varmistaa tarvittavien investointien kohtuullisuus sekä iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Jätevesiasetus pähkinänkuoressa Asetuksen tavoitteena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden puhdistuksen tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut lähipuro palkitsevat panostuksen. Uudistunut hajajätevesiasetus astui voimaan Uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä mennessä. Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella. Hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on orgaanisen aineen osalta 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta 30 prosenttia. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi. Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti. Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti. Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla. Säädösten noudattamiseen voi hakea poikkeusta. Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella. 68-vuotiaat on vapautettu jätevesien puhdistamisesta, mutta vain, jos syntymäpäiviä on vietetty ennen päivämäärää Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske: Vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias. Jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos: Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole. Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa. Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta vaikean elämäntilanteen vuoksi. Aina ei tarvita muutoksia. Käymäläseura Huussi Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden kiertoa ja suojella vesistöjä. Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla, tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä, lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa ja Swazimaassa. Liity jäseneksi tai ryhdy huussikummiksi Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivulla: Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi tai tehdä lahjoituksen tilille OKOYFIHH FI viitteellä Kauppakatu 11 C 2, 2. krs Tampere Puh Huussi muuttaa sisälle -kirja on oiva tietopaketti kaikille sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille. Tilaa omasi sähköpostilla tai puhelimitse. Hinta 25 + postitus- ja käsittelykulut Neljäs kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi Dry Toilet Tampereen yliopiston päärakennus Aulassa ilmainen laitenäyttely Konferenssin yhteydessä on "Suomi-päivä", jolloin pidetään suomenkielinen seminaari Käytä kuivana! - Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön. Tiedustelut Suomi-päivästä: Edullisempi hinta on voimassa asti!

12 12 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 ILMOITUSTAULU Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa Jos aiot rakentaa kiinteistöön uuden jätevesijärjestelmän, laajentaa tai tehostaa vanhaa, tee näin: 1. Selvitä kunnasta, voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. 2. Tutki mahdollisuutta yhteiseen viemäröintiin alueella tai naapurien kanssa. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. 5. Varmista, että: a) suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle asetetut vaatimukset b) suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu täyttää vaatimukset c) suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet, joita olet myös valmis noudattamaan. 6. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta ja laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat. 7. Kunta käsittelee luvan. 8. Vertaile järjestelmän osien ja tarvikkeiden hintoja, pyydä tarjouksia sekä tee hankinnat. Hankintoja ei kannata tehdä eikä urakoitsijaa kilpailuttaa ennen kuin luvat ovat kunnossa. 9. Pyydä tarjouksia rakennusurakoitsijoilta, valitse urakoitsija ja tee tilaus. 10. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Kirjaa rakennustyön työmaapäiväkirjaan rakentamisen vaiheet, maanäytteiden tulokset ja käytetyt materiaalit. Ota valokuvia työn eri vaiheista. Tietojen tallennus on tarpeellista, koska niillä on myöhempää käyttöä omistajien vaihtuessa tai jos järjestelmän toiminnassa on ongelmia. 11. Jos rakentamista ei voida toteuttaa suunnitelman mukaan, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa. Huolehdi, että muutoksista tehdään tarkepiirustukset. 12. Huolehdi, että ennen käyttöönottoa jätevesijärjestelmästä on käyttö- ja huolto-ohje. Huolehdi järjestelmän ohjeen mukaisesta hoidosta ja huollosta. Alan palveluja voi kysyä myös laitetoimittajilta, koulutetuilta LVI-liikkeiltä sekä kiinteistöalan valvonta- ja huoltoyrityksiltä. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Tilaa jätevesineuvoja kiinteistökohtaiselle neuvontakäynnille Jos jätevesiasiat jäivät vielä askarruttamaan, ei hätää. Isojoella, Karijoella, Kauhajoella tai Teuvalla asuvat voivat varata ilmaisen jätevesineuvontakäynnin kiinteistölleen. Apuun saapuu silloin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Toimin täysin puolueettomasti, eli neuvontani ei ole sidoksissa laitevalmistajiin. Suosittelen siis juuri sellaista jätevesijärjestelmää, kuin mikä on missäkin tapauksessa tarpeen, Kortesharju kertoo. Yhteydenottoa jätevesineuvojaan ei kannata arkailla, sillä jätevesineuvojan tehtävänä ei ole määrätä ketään uusimaan jätevesijärjestelmäänsä. Työhöni kuuluu ainoastaan neuvonta. Ei kannata siis pelätä, että kerään rekisteriä toimimattomista jätevesijärjestelmistä kuntien viranomaisia varten, sillä siitä ei siis missään tapauksessa ole kysymys, Kortesharju naurahtaa. Annan ainoastaan hyviä vinkkejä siitä, miten vanhasta jätevesijärjestelmästä voidaan saada toimiva. Jos on tarvetta suurempaan jätevesiremonttiin, teen arvion siitä, mikä ratkaisu on kyseiselle kiinteistölle ja tontille sopivin. l laitetaan jätevesien käsittely kuntoon - kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille! Nimi: Puhelin: Osoite: Palauta lomake seuraavin osoitetiedoin, niin jätevesineuvoja ottaa sinuun yhteyttä: Suupohjan kehittämisyhdistys ry, Jouko Kortesharju, PL 45, Kauhajoki Jouko Kortesharju, ,

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 15.11.2010 2 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 25. syyskuuta 2014 kello 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Jari Laurila pj Esko Syrjälä j. Kimmo Kupi j. Pirjo Leino j. Elina Rauhala j. Läsnä Poissa Muut saapuvilla

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä

Hankehakemuksen käsittely ELYssä Hankehakemuksen käsittely ELYssä Viisarin hankesuunnittelupäivä Suolahdessa 17.3.2015 Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 10.5.2011, kello 17.30 18.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Hannuksela

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Jaettu puhdistamo jaettu urakka

Jaettu puhdistamo jaettu urakka Jaettu puhdistamo jaettu urakka Skaftungin kylä sijaitsee Pohjanmaan eteläisimmässä rannikkokunnassa, Kristiinankaupungissa. Siellä asuu niin maanviljelijöitä kuin kalankasvattajiakin, ja sen saaret ja

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille Yksityistieavustusten painotukset 2013 ja 2014 Yksityistieseminaari Hämeenlinna 13.3.2012 Sisältö Johdanto Mistä avustuksia haetaan? Mitä avustetaan? Parantamisavustuksesta;

Lisätiedot

38 RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN OSALLE KANKARINJÄRVEÄ

38 RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN OSALLE KANKARINJÄRVEÄ ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Tekninen lautakunta 19.8.2015 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 19.8.2015 klo 16.30 17.25 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Irja Keskinen Jussi

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot