JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA"

Transkriptio

1 IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa s.11 Tukea jätevesiremonttiin s. 8 Kuivakäymälä helpottaa asiaa s. 9 Muista jätevesisuunnitelma s. 10

2 2 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 PÄÄKIRJOITUS Hajajätevesi -mitä se on? Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju Jos asut viemäröidyn alueen ulkopuolella kuten minäkin, tuotat hajajätevettä. Sitä emme tienneet vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt varsinkin viime eduskuntavaaleja edeltäneen keskustelun jälkeen, on nimi tullut tutuksi. Mutta vieläkin, mikä ihmeen hajajätevesi? Kun syvennytään valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja sen perusteluihin, voidaan päätellä, että kaikki se wc- ja pesuvesi, mitä ei johdeta viemärilaitoksen puhdistettavaksi, on hajajätevettä. Jätevesijuttuja lukiessamme törmäämme jatkuvasti mustaan ja harmaaseen veteen. Oikeastihan sakokaivoista tyhjennettävä vesi on melko ruskeaa, joten tähänkin tarvitaan selitystä. Musta vesi tarkoittaa wc-vesiä. Ei sen tähden, että ne olisivat mustia väriltään, vaan koska ne ovat ympäristölle mustempia kuin pesuvedet. Mehän emme voi nähdä fosfori- ja typpimolekyylejä ja atomeja, mutta käymälätuotteiden vaikutus on tunnettu jo pitkään. Ennen mustien vesien vaikutus näkyi pellon kasvuvoimana, nykyään ikävä kyllä jokien, purojen ja järvien vihreänä kasvuvoimana tai kuten omalla vajavaisella imeytyskentälläni nokkosina ja salavain rehevyytenä. Myös harmailla vesillä on samanlaista vaikutusta, mutta koska varsinkin uusissa pesuaineissa fosforia on vähemmän, ei niistä ole kunnon lannoitteiksi. Mutta oman lisänsä ne silti tuovat hajajäteveden ravinnekuormaan. Koska emme näe ravinnemolekyylejä, emme tajua helposti, miten paljon niistä menee vielä sakokaivoista ulos, mihin sitten putki niistä johtaakin. Parhaimmillaankin sakokaivot puhdistavat ravinteista vain noin viidesosan, kun puhdistaa pitäisi noin nelinkertainen määrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Isojoen jätevedenpuhdistamo puhdistaa jäteveden fosforista yli 95 %. Jokainen voi tietysti omalla kohdallaan ja omalla tontillaan miettiä, mihin jätevedet sakokaivojen jälkeen menevät ja minkälainen haitta niistä voi tulla. Omalla kohdallani jäteveteni osuvat omaan nilkkaan, sillä nokkosten raivaus tai salavan lehtien haravointi eivät ole maailman mukavimpia hommia, tosin hyötyliikuntaa kuitenkin. Mutta koska en viljele kuin muutamaa hassua omenapuuta ja marjapensasta ja koska minulla ei ole laiduneläimiä, on vaara, että tonttini muuttuu vähitellen viidakoksi. Mitä sitten tehdä? Tähän on yhtä monta vastausta kuin on taloakin. Siksi jätevesihankkeet ovat olemassa. Jätevesineuvojan tehtävä on löytää sopivimmat jätevesiratkaisut ja auttaa erilaisten mallien hahmottamisessa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta niitä pähkäillessäni voin samalla neuvoa muita, sehän on aina helpompaa kuin omien ratkaisujen tekeminen. l Hyvää kesää pyytäkää käymään ongelmianne katsomaan, yhdessä ne ratkeavat helpommin! Näin Suupohjan jätevesiasiat laitetaan kuntoon Suupohjan jätevesihankkeiden tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja alueen kunnat. Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa kummassakin toimii oma työntekijänsä. Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju neuvoo muun muassa useampien talouksien ja kokonaisten kylien jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä asioissa. Hankkeen kautta saa tietoa esimerkiksi lähialueiden asiantuntijoista, urakoitsijoista ja suunnittelijoista. Tiedottaja Tuukka Olli puolestaan tiedottaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajia jätevesihuoltoon liittyvistä asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta jätevesiasioista. JULKAISUTIEDOT Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke, Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki. Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelmasta, johon rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Julkinen rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan alueen kunnilta, kansallisista varoista sekä Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahastosta. Julkaisu jaetaan jokaiseen talouteen Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen alueilla. Päätoimittaja: Toiminnanjohtaja Paavo Mattila Toimitussihteeri/toimittaja: Tiedottaja Tuukka Olli Painos: kpl Julkaisun suunnittelu ja toteutus: Viestintätoimisto I-print plus Paino: I-print Oy, Seinäjoki Piirros: Tiina Paju

3 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET 3 Seuranta- ja projektiryhmät hankkeiden taustalla Teksti ja kuva Tuukka Olli Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä toimii kaksi jätevesihanketta. Niistä toinen on Jätevedet putkeen Suupohjassa, jonka hankevetäjä on jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Toinen on Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, jota vetää tiedottaja Tuukka Olli. Käytännössä molemmat hankkeet tekevät yhteistyötä. Roolit on jaettu siten, että jätevesineuvontaa ja muuta asiantuntijatietoa antaa Kortesharju. Olli vastaa siitä, että ihmiset saavat tietoa järjestettävistä tapahtumista sekä jätevesineuvonnan olemassaolosta. Projektiryhmä käytännön asialla Molempien hankkeiden taustalla toimii projekti- ja seurantaryhmä. Käytännöntyöhön keskittyvän projektiryhmän tehtävä on osaltaan edistää seutukunnan jätevesitietoutta. Säännöllisesti kokoontuva projektiryhmä koostuu alueen kuntien ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen edustajista. Kokouksissa käydään läpi erilaisia jätevesiin liittyviä asioita, kuten kuntien päätöksiä sekä kylien kuulumisia. Projektiryhmän muodostavat kunnaninsinööri Markku Salonen/ Teuva (pj.), kunnaninsinööri Valter Enqvist/Isojoki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki, viemärilaitoksen johtaja Pekka Mäkinen/Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena), Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila, jätevesineuvoja Jouko Kortesharju ja tiedottaja Tuukka Olli. Seurantaryhmä vetää suuntaviivat Hallinnolliseen puoleen keskittyvä seurantaryhmä on kooltaan suurempi ja sen tehtävä on päättää jätevesihankkeiden toimintalinjoista. Seurantaryhmä kokoontuu harvemmin, mutta on projektiryhmää vaikutusvaltaisempi. Seurantaryhmä koostuu ELY-keskuksen ja liikelaitoskuntayhtymän edustajista sekä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen, kuntien Projektiryhmäläisiä vasemmalta lukien Valter Enqvist, Jouko Kortesharju, Markku Salonen ja Heikki Rinta-Hoiska. ja kylien edustajista. Kylien edustajat on valinnut Suupohjan Kehittämisyhdistyksen hallitus. Seurantaryhmän muodostavat Jarmo Kallio/Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Niina Yli-Keturi/Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Kuntien edustajat ovat Mauri Kankaanpää/Isojoki, Heikki Rinta-Hoiska/Karijoki, Pekka Mäkinen/ Kauhajoki (Harri Virtasen sijaisena) ja Jari Kallio/Teuva. Kylien edustajat ovat Simo Uusitarkka/Isojoki, Veli- Matti Niemelä/Karijoki, Ari Viitala/ Kauhajoki (pj.) ja Kari Koivisto/Teuva. Suupohjan Kehittämisyhdistystä edustavat Paavo Mattila, Jouko Kortesharju ja Tuukka Olli. l JÄTEVESIRATKAISU ON OMASSA PIHASSASI! -MAAPERÄKÄSITTELY. Se on yllättävän helppoa. Kerromme lisää... Virrat, puh ,

4 4 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA Karijoki haluaa selvittää, voisiko putki kiertää Perälän ja Myrkyn kautta. Kaskisten jätevesiputki etenee Teksti Tuukka Olli Kuva Jouko Kortesharju Suupohjaan suunniteltu suuri jätevesiputki on ottanut askeleita eteenpäin, joskin matkan varrella on vielä mutkia. Teuva on jo päättänyt suuntautua jätevesiensä käsittelyssä rannikon suuntaan, mutta Kristiinankaupungin liittyminen ei ole kirkossa kuulutettu. Toteutuessaan Kaskisten jätevesiputki johtaisi saarikaupunkiin Teuvan, Karijoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön jätevedet. Putkeen liittyvät taustatyöt on tehty ja tällä hetkellä päätökset putken rakentamisesta ja sitä tukevan taustayhtiön perustamisesta kulkevat kuntien päätöksentekoelimissä. Mikäli yhteistyö toteutuu, perustetaan yhtiö, joka vastaa kaikista siirtolinjojen ja vastaanottoaseman rakentamisesta. Kunnat sijoittaisivat perustettavaan yhtiöön peruspääoman. Yhtiön nimeksi on ehdotettu Oy Botnia Sewer Ab:ta. Kaskisten jätevedenpuhdistamoa hallinnoi M-Real, jonka kanssa kunnat ovat neuvotelleet vuodesta 2011 lähtien. Teuva rannikolle Teuva on valtuustossaan jo päättänyt suuntautua jätevesiratkaisussaan rannikolle sillä ehdolla, että myös Kristiinankapunki, Närpiö ja Karijoki lähtevät mukaan. Kunnan muut vaihtoehdot olivat Kauhajoki ja Kurikka. Myös Närpiö on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti. Kristiinankaupungin hallitus sen sijaan on jättänyt esityksen pöydälle jo kahteen kertaan. Syynä on, että Kristiinankaupunki haluaa selvittää perinpohjaisesti, paljonko kaupungin oman puhdistamon remontoiminen ja käyttäminen maksaisi. Kristiinankaupungin päätös vaikuttaa myös Karijokeen, sillä Karijoen jätevedet ohjataan Kristiinankaupunkiin. Kristiina tekee aivan oikein selvittäessään, paljonko eri vaihtoehdot maksavat. Meidän täytyy odottaa heidän ratkaisuaan ennen kuin voimme tehdä mitään, kertoo Karijoen kunnan rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska. Vielä on vaikea arvioida, kaatuisiko putkihanke ilman Kristiinankaupunkia ja Karijokea. Todennäköisesti kuntien sijoitusvastuu nousisi, eli rahaa olisi laitettava uuteen yhtiöön enemmän. Lehden mennessä painoon Kristiinankaupungin selvitys ei ollut vielä valmistunut. Putken on suunniteltu kulkevan Teuvalta rannikolle Kaskistentien vieressä sen eteläpuolella. Matkan varrelta on mahdollista liittyä putkeen esimerkiksi vietolla tai pumppuaseman yhteydessä. Karijoen hallitus haluaa, että putken suuntauksessa tutkitaan, onko putki mahdollista vetää Myrkyn ja Perälän kylien kautta. Niissä on yhteensä satoja kiinteistöjä ja ennemmin tai myöhemmin alueilla on tehtävä jotakin. Etenkin Perälässä on paljon uusia taloja, Rinta-Hoiska tuumii. l Isojoki laajentaa viemäröintiä Teksti Tuukka Olli Kuva Isojoen kunta Isojoen keskustan lähellä asuville on tiedossa hyviä uutisia, sillä kunta laajentaa viemäröintiään keskustan lähettyvillä. Lähivuosina kunnan viemäriverkosto laajenee Mäkikaupungin, Sorilanmäen ja Pettukylän alueille. Näin ollen kyseisillä alueilla asuvien ei todennäköisesti tarvitse miettiä jätevesiasioita. Kaikkiaan viemäröinnin laajeneminen koskettaa vajaata 200 isojokista. Ensimmäisenä viemäröidään Mäkikaupunki, jossa työt alkavat ensi syksynä. Pyrimme tekemään työt yhtä soittoa, joten valmista voi olla jo loppuvuodesta, arvioi Isojoen kunnaninsinööri Valter Enqvist. Mäkikaupungissa viemäröinnin rajana kulkee Kylmäluoma-niminen puro, jonka itäpuoli liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Myöhemmin kunnallistekniikka laajenee Sorilanmäelle, keskustan halki virtaavan Isojoen länsipuolelle. Aikataulu on vielä arvailujen varassa. Alueelle laaditaan ensi kesän aikana uusi osayleiskaava. Esimerkiksi uusien teiden linjaukset vaikuttavat viemärilinjojen kulkemiseen, Enqvist valottaa. Sorilanmäelle ei ole tiedossa dramaattisia muutoksia, vaan kaava koskee muutaman asuintontin merkitsemistä sekä virkistysalueita. Enqvist kuitenkin arvelee, että Sorilanmäelläkin päästään töihin parin vuoden kuluttua. Niin ikään parin vuoden kuluttua viemärit saanee Pettukylä, tarkemmin Kauhajoentien risteyksen ympäristö. Jätevesiasetuksen mukaan remontit pitäisi olla tehtynä maaliskuuhun 2016 mennessä. Enqvist uskoo, että laajennukset ovat siihen mennessä valmiita. Vaikka Isojoen viemäröinnin laajeneminen lykkääntyisikin ajankohdan yli, ei sekään ole ongelma. Kunta on määritellyt toiminta-alueensa. Se tarkoittaa, että kunta on luvannut hoitaa alueiden viemäröinnin. Vaikka työt venyisivät vaikkapa vuoteen 2018 saakka, ei alueiden asukkaiden silti tarvitse tehdä mitään. l Isojoen viemäröinti on tarkoitus laajentaa kattamaan sinisen katkoviivan sisään jäävän alueen.

5 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 Pohjavesi ja jätevesi on huono yhdistelmä Pohjavesialueet ovat erityisen herkkiä ja siksi myös jätevesien käsittely pohjavesialueilla on kiellettyä. Jätevesiremontoijalla on pohjavesi Vitberget alueella käytössään vähemmän vaihtoehtoja kuin muilla. Teksti Tuukka Olli Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Asetuksen mukaan jätevedet on johdettava pohjavesialueilta pois. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes aina umpisäiliön asentamista, jonka lieteauto käy tyhjäämässä. Jos pohjavesialueen raja kulkee tontin läheisyydessä, voi esimerkiksi pienpuhdistamon läpi menneet jätevedet johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös harmaat vedet on ohjattava jätevesien tapaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suupohjassa umpisäiliöitä on asennettu pohjavesialueille jonkin verran. Tarkkaa määrää emme tiedä, sillä meillä ei tällä hetkellä seurata myönnettyjä rakennuslupia kovin aktiivisesti, kertoo ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä. Pohjavesialueet on jaettu kolmeen luokkaan sen perusteella, onko kyseessä vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I), vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) vai muu pohjavesialue (luokka III). Suupohjan pohjavesialueet kuuluvat luokkiin I ja II, sillä luokka III on alueelta käytännössä poistettu. Entiset luokan III pohjavesialueet on joko siirretty luokkaan II tai poistettu kokonaan luokituksesta. Jätevesien suhteen luokalla ei ole merkitystä, sillä asetuksen mukaan kaikki jätevedet harmaat vedet mukaan lukien on kuljetettava pohjavesialueelta pois luokasta riippumatta. NÄRPIÖ NÄRPES Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L Lilla Vargberget Vitberget Norinkylässä tuumitaan ratkaisua Suupohjassa pohjavesialueita on jokaisessa kunnassa monen kylän alueella. Yksi niistä halkoo Teuvan Norinkylää. Norinkylässä sijaitsee Jussinmäen II-luokan pohjavesialue, jota ei tällä hetkellä käytetä aktiivisesti. Alue kuitenkin soveltuu vedenottoon esimerkiksi kriisitilanteen sattuessa. Alueen jätevesiratkaisujen kartoitus aloitettiin uudelleen kevättalvella sen oltua pysähdyksissä vuoden takaisen asetuksen muutoksen aiheuttaman hämmennyksen vuoksi. Koolle kutsuttiin vesiosuuskunnan ihmisiä sekä jätevesineuvoja Jouko Kortesharju, tiedottaja Tuukka Olli sekä yrityksen edustajana Nina Tyni KWH:lta. Tapaamisesta sovittaessa ehdotin, että paikalle kutsuttaisiin asiantuntijaksi myös jonkun yrityksen edustaja. KWH oli kyläläisten valinta, Kortesharju kertoo. Tapaamisessa käytiin läpi karttoja, miten pohjavesialue kulkee, kuinka monta taloutta alueella on ja millaisia vaihtoehtoja jätevesijärjestelmäksi on tarjolla. Lisäksi käytiin läpi tukimahdollisuuksia. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä on mahdollista saada tukea jätevesijärjestelmän suunnitteluun. Teuvan kunta on puolestaan luvannut kattaa 20 prosenttia rakennuskuluista. Tapaamisessa mietittiin kyläpuhdistamon rakentamista, josta jätevedet johdettaisiin putkella alamäkeen kohti Hangaskylää ja Kainastoa. Tarkoitus on kuitenkin kuulla kyläläisiä, ovatko he valmiita lähtemään mukaan yhteiseen jätevesiremonttiin. Yksittäisillä ihmisillä vaihtoehtona on umpisäiliö. Nina Tyni muistutti säiliön ankkuroinnin tärkeydestä. Muistakaa huomioida myös mahdollinen sivulta tuleva paine, ettei säiliö jää kellumaan. l Jämnåsen JÄTEVESIASIAA NÄRPIÖ NÄRPES Etelä-Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat / Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L Lilla Vargberget A Kankaanmäki Källmossa Jämnåsen A Kankaanmäki Riihiluomankangas Horonkylä Pappilankangas Riihiluomankangas Horonkylä B Kankaanmäki Tervaskangas Pappilankangas Koppelomäki Teuva Östermark Korvenkylä Kankaankorpi A Porakallio Kankaankorpi Loukaja Parra FAKTA Korvenkylä B Kankaanmäki Tervaskangas Luovankylä Parra Kärmesharju Koppelomäki Teuva Östermark Luovankylä Hietikko Viiatti Kiltilänkangas Ilveskorpi Haapalankangas Rauhakangas Lintuharju Jussinmäki Terva B Porakallio A Porakallio Loukaja Viiatti Jussinmäki Suupohjan pohjavesialueita voi tarkastella netissä osoitteessa Klikkaa valikosta jätevedet ja vasemmalle aukeavasta valikosta pohjavesialueet. Sieltä näet Suupohjan jokaisen kunnan alueen pohjavesialueet sekä niiden luokitukset. Jos et kartan perusteella ole varma, sijaitseeko tonttisi pohjavesialueella vai ei, ota yhteyttä jätevesineuvojaan. Häneltä saa tarkemmat kartat Kuusistonlouk Itäneva Itäneva Kuutinkylä Ilveskorpi KURIKKA Tervasmäki Kakkurin läh Toivakan Järvikangas B V B Vennanmäk A Vennanmäki Fyrrykalli Fyrrykallio Isomäki Kärmesharju A Harrinkangas Iso-Kakkori Isomäki C A Harrinkangas Iso-Kakkori Karhukangas II 5 km C Karijoki Karhukangas II Hiukkakangas 5 km Paarmanninvuori Vedenhankintaa varten Karijoki tärkeä pohjavesialue (luokka I) Hiukkakangas B För Paarmanninvuori vattenförsörjningen Bötom Vedenhankintaa Lähteenkorpi viktigt varten grundvattenområde tärkeä pohjavesialue (luokka (klass I) I) Lähteenkorpi Harrinkangas B För vattenförsörjningen Bötom viktigt grundvattenområde Kivistönkangas (klass I) Harrinkangas Kivistönkangas Vedenhankintaan Vedenhankintaan soveltuva soveltuva pohjavesialue pohjavesialue (luokka (luokka II) II) För vattenförsörjningen För vattenförsörjningen lämpligt lämpligt grundvattenområde (klass II) Pistemäinen Pistemäinen pohjavesialue /.0 pohjavesialue /.0 Punktmarkerat Punktmarkerat grundvattenområde grundvattenområde Haapalankangas- Lintuharju B Porakallio Teuvan pohjavesialueet. Muut Suupohjan pohjavesialueet osoitteessa Kiltilänkangas Rauhakangas Kuutinkylä KURIK Kuu Järvikan B A Venna KAU KAUHAJO Pohjavesialueet Suupohjan jätevesimessujen teemana Järjestyksessään kolmannet Suupohjan jätevesimessut järjestetään lauantaina 19. toukokuuta Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla. Maksuttomasta tapahtumasta saavat tietoa kaikki, joita jätevesiasetus koskee. Suupohjan jätevesimessuilla tietoaan jakavat Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju sekä rannikon jätevesineuvojat Marcus Tjäru ja Alexandra Rosendal. Rannikon neuvojilta voi kysyä erityisesti kesämökkien jätevesiasioista. Neuvojien lisäksi jätevesimessuilla pääsee tapaamaan myös laitevalmistajia. Suupohjan jätevesimessut onkin oivallinen tilaisuus saada samaan aikaan puolueetonta neuvontaa, mutta samalla myös paljon teknistä tietoa eri valmistajien laitteista. Suupohjan jätevesimessut on järjestetty aiemmin kaksi kertaa, ensin Teuvan Äystöllä Maksuttomasta tapahtumasta saa varmasti paljon irti jokainen, jota jätevesiasetus koskee. vuonna 2010 ja viime vuonna Kauhajoen Hämes-Havusessa. Molemmilla kerroilla tapahtumissa on ollut paljon väkeä ja palaute on ollut hyvää, kertoo jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Aiempina vuosina tapahtuma on järjestetty syksyllä, mutta nyt messuja on aikaistettu kevääseen. Messuilla erityistä huomiota kiinnitetään pohjavesialueiden jätevesiratkaisuihin. Siksi messut järjestetäänkin kylässä, jonka mailla on kaksikin pohjavesialuetta. Teema ei kuitenkaan rajoita mitään jätevesiasiaa pois. Tapahtumasta saa varmasti paljon irti jokainen, jota jätevesiasetus koskee, Kortesharju painottaa. Pohjavesialueet on nostettu isoimmaksi teemaksi siksi, että Suupohjassa ja etenkin Isojoella on paljon asutusta pohjavesialueilla. Edellisinä vuosina kävijöitä on ollut parisen sataa tapahtumaa kohden. Maksuton tapahtuma alkaa kello 11. ja kestää kello 16. saakka. l Jätevesineuvojat Marcus Tjäru (vas.), Jouko Kortesharju ja Alexandra Rosendal ehtivät vaihtaa kokemuksiaan viimevuotisilla jätevesimessuilla.

6 6 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA Jätevesijärjestelmiä Jätevesijärjestelmän hankkimisessa kannattaa olla tarkkana. Jos olosuhteet tontillasi ovat oikeanlaiset, saatat päästä jätevesiremontilla vähemmällä, kuten maahanimeyttämöllä. Joissakin olosuhteissa taas remontti voi olla työläämpi. Esittelemme ohessa tyypillisimmät jätevesijärjestelmät ja kenelle niitä voi suositella. Muistathan aina ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen jätevesijärjestelmän hankkimista! Teksti Tuukka Olli Piirrokset Katariina Harteela A Maasuodattamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. tuuletusputki 8. kokoomakaivo 9. purkuputki A) Maasuodattamo B) Pienpuhdistamo C) Maahanimeyttämö D) Umpisäiliö Mihin: Soveltuu monenlaisiin maasto-oloihin, ei kuitenkaan pohjavesialueille. Tontilla on oltava paljon tilaa, sillä järjestelmä on suurikokoinen ja se täytyy kaivaa syvälle. On kuitenkin helppohoitoinen, joskin pitkällä aikavälillä puhdistusteho voi heiketä. Kustannusarvio: Ilman arvonlisäveroa noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi painuu rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi ja puhdistuu samalla. Maasuodattamon hiekkakentässä on paikalle tuotua maa-ainesta, kun taas imeyttämö hyödyntää tontin omaa maa-ainesta. Kentästä puhdistunut jätevesi johdetaan putkistolla purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Ylläpito: Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1 2 kertaa vuodessa. Jakokaivon säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä vuodessa. Mihin: Mihin tahansa maasto-oloihin, pohjavesialueet pois lukien. Pienpuhdistamoissa on tärkeää, että jätevettä tulee ympäri vuoden. Siksi pienpuhdistamon asennusta loma-asumuksiin on syytä harkita. Pienpuhdistamoita on eri kokoisia, joten perheen koko ratkaisee, kuinka suuri puhdistamo kannattaa hankkia. Kustannusarvio: Noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: 20 vuotta. Toimintaperiaate: Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Yleensä jätevedet käsitellään annoksina, eli panoksina. Varastosäiliöön kootaan tietty määrä jätevettä, joka pumpataan edelleen prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Yleensä puhdistuksesta huolehtivat bakteerit, jotka kuolevat ellei uutta puhdistettavaa tule säännöllisesti. Monesti fosforin poistoa tehostetaan syöttämällä järjestelmään kemikaaleja. Puhdistunut vesi johdetaan maaperään tai vesistöön. Ylläpito: Viikoittainen tarkistus, jossa varmistetaan, että tekninen laite toimii oikein. Kaikkien prosessien toiminnan tarkastamiseen menee aikaa noin 15 minuuttia, jos huoltotöitä joutuu tekemään, aikaa voi mennä vajaa tunti. Ylijäämälietteen tyhjennys 2 4 kertaa vuodessa laitemallista riippuen joko lieteautolla tai laitteen oman järjestelmän avulla. Vuosihuollot vaativat ammattilaisen käynnin. Rakenteiden kunto on tarkastettava 10 vuoden välein. Mihin: Tontin maan on koostuttava hyvin vettä läpäisevistä aineksista, kuten hiekasta, sorasta tai hiekkamoreenista. Suupohjassa imeyttämöä voi harkita vain joissain tapauksissa, koska maa on täällä tasaista ja savipitoista. Rinteillä asuvien kannattaa selvittää, olisiko imeyttämö mahdollinen. Pohjavesialueilla imeyttämön käyttö on kielletty. Paikan valinnassa vaaditaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Kustannusarvio: Ilman arvonlisäveroa noin euroa. Käyttökustannukset noin 250 euroa vuodessa. Käyttöikä: vuotta. Toimintaperiaate: Jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta imeytyskenttään. Kentässä jätevesi suodattuu imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten maakerrosten läpi. Lopulta puhdistunut jätevesi kulkeutuu hajautettuna pohjaveteen. Ylläpito: Saostussäiliöiden tyhjennys ja täyttö puhtaalla vedellä 1 2 kertaa vuodessa. Jakokaivon säätö kaksi kertaa vuodessa ja saostussäiliön toiminnan tarkastus kerran kymmenessä vuodessa. Mihin: Minne tahansa, sillä maastovaatimuksia ei ole. Monesti ainoa vaihtoehto pohjavesialueilla. Soveltuu väliaikaisratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille. Mikäli alueelle tulevaisuudessa rakennetaan viemäriverkko, mutta asukkaiden täytyy jo huolehtia jätevesistään, on umpisäiliö hyvä väliaikaisratkaisu. Sopii myös loma-asumuksille. Kustannusarvio: Noin euroa. Käyttökustannukset noin euroa vuodessa. Käyttöikä: 30 vuotta. Toimintaperiaate: Kaikki jätevedet johdetaan eristettyyn säiliöön, joka tyhjennetään tarpeellisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ylläpito: Täyttymishälytyksen toimivuus täytyy tarkastaa ainakin kerran vuodessa. Säiliö on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja sen tiiviys ja rakenteet tulee tarkastaa viiden vuoden välein. Umpisäiliö kannattaa pestä säännöllisin väliajoin. Miesluukulla varustetuissa säiliöissä pesu on helpompaa ja halvempaa.

7 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA 7 B pienpuhdistamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. pienpuhdistamo 4. purkuputki Jätevesiremontti on mahdollista vähentää verotuksessa Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamiseen on mahdollista saada tukea verottajalta. Saneerauksen kuluja on mahdollista saada katettua kotitalousvähennyksellä. Vuoden 2012 verotuksen mukaan työn osuudesta on mahdollisuus saada 45 prosentin vähennys, mutta ei kuitenkaan enempää kuin euroa. Mikäli jätevesiremontin maksaa palkkana, on palkkakuluista mahdollisuus vähentää 15 prosenttia. Myös sivukulut, kuten vakuutusmaksut on mahdollista vähentää verotuksessa. Kotitalousvähennystä voi hakea silloin kun teetetty työ kohdistuu omassa käytössä olevaan kiinteistöön, kuten kotiin tai vapaa-ajan asuntoon. Vähennystä voi saada uuden jätevesijärjestelmän rakentamisessa vanhaan kiinteistöön, mutta uudisrakentamista vähennys ei koske. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta ja internetistä osoitteesta l C maahanimeyttämö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytyskenttä 6. imeytysputki 7. tuuletusputki D umpisäiliö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. umpisäiliö 4. täyttymishälytin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kannustaa jätevesiremontteihin. Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä tukea kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta on tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten jos jokin suurempi hanke on suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kehottaa. Rahoituksen hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 prosenttia. Omarahoitusta tarvitaan viidesosa josta 75 prosenttia voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen hakuaika on jatkuva. Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden alkuunpanossa, käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis herää kiinnostusta yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluun, kannattaa ottaa yhteyttä, Mattila toteaa. Myös ennestään toiminnassa olevat vesiosuuskunnat voivat hakea ELY-keskukselta tukea viemäröinnin laajentamiseen. Uudet vesiosuuskunnat voivat saada tukea, jos ne sopivat sitovasti liittymisestä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen kanssa. l

8 8 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN Sopimusasiat kuntoon uusissa vesiosuuskunnissa Jätevesiremontteja tehdään, jotta myös tulevaisuudessa voidaan nauttia puhtaasta vedestä. ELY-keskus: Vesiosuuskuntia perustetaan, mutta talouksissa odotellaan Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa kannattaa huolehtia siitä, että sovitut asiat kirjataan ylös. Näin voidaan välttyä monilta tulkintaeroilta ja turhilta riidoilta. Suomessa toimii tällä hetkellä yli vesiosuuskuntaa, ja määrä kasvaa. Monissa vanhemmissa vesiosuuskunnissa tehdään parhaillaan sukupolvenvaihdoksia, joten uusia ihmisiä astuu mukaan remmiin paljon eri puolilla maata. Suomen Vesiosuuskuntien Liitossa asiaan reagoidaan järjestämällä maakunnittain koulutusta kolmen vuoden ajan. Tarkoituksena on kouluttaa päteviä vesi-isännöitsijöitä hoitamaan osuuskuntia, kertoo Simo Heininen Vesiosuuskuntien Liitosta. Uutta vesiosuuskuntaa perustettaessa on tärkeää kirjata sovitut asiat ylös, sillä juridiselta asemaltaan vesiosuuskunta on kuntaan verrattava. Se on sama kuin katon tai olohuoneen parketin uusiminen. Esimerkiksi vastuuvelvoite täytyy olla kirjattuna. Jos vaikkapa putkeen pääsee pöpö, joka leviää myös naapuriosuuskunnan puolelle, on vastuiden rajat hyvä olla selvillä, Heininen painottaa. Hän muistuttaa, että vesiosuuskuntatoiminta on liiketoimintaa, johon kuuluvat myös vakuutukset. Jonkinlainen perusvakuutusturva on hyvä olla olemassa, sehän on samanlaista omaisuuden turvaamista kuin muussakin liiketoiminnassa. Vesiosuuskuntien Liitosta voi tilata oppaita, joissa neuvotaan sopimuskäytännöistä ja muista tärkeistä seikoista vesiosuuskuntaa perustettaessa. Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä uusia vesiosuuskuntia, mutta myös vanhoja yhdistellään sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Itsekin haja-asutusalueella asuva Heininen vertaa vesiosuuskuntaa ja jätevesiremontteja normaaliin kiinteistönhoitoon. Se on sama kuin katon tai olohuoneen parketin uusiminen. Rahaa menee, mutta sitten kun itsestä aika jättää, on kiinteistön arvo korkeampi kuin ilman remonttia. l Teksti vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanmaalla into jätevesiremontteihin vaihtelee alueittain. Uusien vesiosuuskuntien perustaminen kertoo yhteisöjen aktivoitumisesta, mutta toisaalta monissa kotitaloudessa odotellaan yhä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain vesihuoltoavustusta yhteensä euroa. Avustukset on viime vuosina ohjattu viemäriverkostojen rakentamiseen haja-asutusalueille lähes yksinomaan pohjavesialueille tai vesistöjen ranta-alueille. Vuonna 2011 vesihuoltoavustusten myötä on Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella liitetty noin kiinteistöä keskitettyyn viemäriverkostoon. Kunnat rakentavat viemäriverkostoa myös ilman ELY-keskuksen avustusta, osassa kuntia jopa huomattavia määriä. On havaittavissa, että eri alueille ihmiset ovat aktiivisemmin toteuttamassa jätevesiremontteja, tämä näkyy lähinnä uusien osuuskuntien perustamisissa. Yksittäisten kiinteistöjen osalta tilanne ei ole muuttunut, edelleen pääosin ollaan ja odotellaan, kertoo vesihuoltoinsinööri Anu Schulte-Tigges Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös kunnissa on suuria eroja, osassa kunnista rakennetaan paljon uutta verkostoa ja saadaan kiinteistöjä keskitetyn verkoston piiriin. Toisissa kunnissa uutta verkostoa ei rakenneta olemassa olevan asutuksen tarpeisiin juuri lainkaan. Haja-asutusalueella rakennetun keskitetyn viemäriverkoston rakentamisen myötä jätevedet johdetaan pääosin keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi. Mutta alueellamme on myös kuntia, jotka suosivat niin sanottuja kyläpuhdistamoita. Näissä tapauksissa kyläpuhdistamoiden huolto- ja muut toimet ovat sopimuksesta vesihuoltolaitoksen vastuulla, Schulte-Tigges sanoo. Muutosta tuskin tulee ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että hajajätevesiasetusta muutettaisiin, eikä se näe sille mitään perusteita. Kiinteistön omistajien tiedottaminen jätevesiasioista on pääosin jätevesitiedottamishankkeiden ja kuntien viranomaisten vastuulla. Alueellamme toimivien jätevesihankkeiden työpanos on erittäin merkittävä oikean tiedon välittämiseksi kiinteistöjen omistajille, Schulte-Tigges kiittelee. Jätevesiasetus puhdistusvaatimuksineen astui voimaan viime vuoden maalliskuussa. Käsittelymenetelmän tulee asetuksen mukaan normaalitilanteessa saavuttaa asetuksen vaatima puhdistustaso. Sen voi täyttää esimerkiksi kolmiosaisen saostuskaivon ja maaperäkäsittelyn muodostamalla käsittelymenetelmällä. Pilaantumiselle herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja vesistöjen ranta-alueilla käsittelyjärjestelmältä vaaditaan tehokkaampaa puhdistustasoa. Hajajätevesiasetuksen tavoitteena on ehkäistä kiinteistökohtaisista jätevesistä aiheutuvaa asuin- ja vesiympäristön pilaantumista ja toteuttaa vesiensuojelun tavoitteita. Vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistoimia kaikilla sektoreilla haja-asutuksen jätevedet mukaan lukien. Nykyisenkin asetuksen mukaan pohjavesialueilla ja ranta-alueilla tulisi olla ankarampi puhdistustaso, ja lievemmän puhdistustason säätämisen pääsäännöksi ei arvioida käytännössä merkitsevän ympäristötavoitteiden heikentymistä. ELY-keskuksella ei ole tiedossa, että hajajätevesiasetusta muutettaisiin, eikä se näe sille mitään perusteita. l Jätevesineuvonta veti väkeä Pytingissä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jätevesineuvojat jakoivat asiantuntemustaan Seinäjoen Pytinki-messuilla maalis huhtikuun vaihteessa. Hyvät neuvot olivatkin kysyttyjä, sillä yksin jätevesineuvojien pisteellä kävi viikonlopun aikana yli 300 ihmistä. Ylivoimaisesti vilkkain päivä oli sunnuntai, jolloin kävijöitä neuvontatiskillä oli vajaa 140. Neuvontapiste oli osa laajempaa jätevesikorttelia, jossa puolueettomien neuvojien lisäksi tietoa jakoi neljä laitevalmistajaa ja -toimittajaa. Myös eri yhtiöiden osastot keräsivät paljon kävijöitä, joten koko jätevesikorttelin kävijämäärä noussee lähelle kahta tuhatta. Väkeä oli nyt saman verran kuin vuosi sitten. Viimeksi meillä oli heittokilpailu, joka houkutteli paljon lapsia. Tänä vuonna sellaista ei ollut ja ehkä siksi nyt neuvontapisteellämme puhuttiin enemmän asiaa, kertoo Suupohjan jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Jätevesineuvojilta kysytyt kysymykset vaihtelivat pohjavesialueista omakotitalon lietekaivoihin. Ehkä merkittävin osa kysymyksistä koski kuitenkin ajankohdalle tyypillisesti kesämökkien jätevesiratkaisuja. Messuilla annettiin taustoittavaa yleistietoa, sillä monet tontit ovat sellaisia, joille jätevesineuvojan kannattaa tehdä kiinteistökäynti. Kiinteistökäynnillä varmistetaan, että neuvoja saa alueesta oikeanlaisen käsityksen ja mahdollisimman tarkat tiedot. Näin neuvoja voi suositella mahdollisimman edullista ratkaisua. Jätevesineuvojien yhteystietoja lähtikin usean messuvieraan matkaan. Neuvojat eivät toimi minkään firman nimissä, vaan ovat puolueettomia. l

9 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA 9 Kuivakäymälän omistaja pääsee mökkiremontissa vähällä Jätevesiasetus koskee myös kesämökkejä. Monia mökkien omistajia mietityttää, miten omalla loma-asumuksella jätevesiasiat tulisi hoitaa, jotta ne vastaisivat asetuksen vaatimuksia. Eikä ihme, sillä erityisesti mökeillä järjestelmän sopivuus riippuu monesta tekijästä. Teksti Tuukka Olli Piirros Katariina Harteela Helpoimmalla pääsevät ne, joiden mökeillä on kuivakäymälät ja kantovesi. Silloin riittää, että harmaan vedet eli peseytymisestä tulevat vedet johdetaan maaperään. On siis huolehdittava siitä, ettei käytetty vesi pääse sellaisenaan vesistöön, kertoo länsirannikon jätevesineuvoja Marcus Tjäru. Mikäli mökillä on paineellinen vesi, kuten pumppukaivo tai vesijohtoliittymä ja kuivakäymälä, on asetuksen täyttäminen vielä helppoa ja suhteellisen halpaa. Sellaisessa tapauksessa tarvitaan harmaavesisuodatin tai maasuodattamo. Ne eivät ole kovin kalliita ja helppo asentaa, Tjäru taustoittaa. Vesivessa hankaloittaa Mikäli mökillä on vesivessa ja paineellinen vesi, lisääntyvät jätevesiremontin kustannukset. Ensimmäisenä on huomioitava etäisyys rannasta, ja kuinka suuren osan vuodesta mökki on käytössä. Mikäli kyseessä on esimerkiksi omakotitalo, jossa asutaan vaikkapa puoli vuotta, niin kyseeseen voisi tulla maasuodattamo tai laitepuhdistamo. Kuitenkin yleisin vaihtoehto vesivessalla varustetulle mökille on umpisäiliö, ainakin wc-vesien osalta, Tjäru vinkkaa. Kristiinankaupungissa, Närpiössä ja Mustasaaressa laaditaan parhaillaan ympäristönsuojelumääräyksiä. Luonnosvaiheessa oleva määräys velvoittaa asentamaan umpisäiliön sellaiselle vesivessalla varustetulle asumukselle, joka sijaitsee 50 metriä tai sitä lähempänä rantaviivaa. Säiliöön on johdettava wc-vedet, mutta harmaita vesiä sinne ei tarvitse johdattaa. Mikäli etäisyys on enintään 200 metriä, riittää puhdistukseen fosforinpoistoyksiköllä varustettu maasuodattamo tai laitepuhdistamo. Korsnäsissä määräykset ovat tiukempia. Kunta on määritellyt ranta-alueeksi sellaiset alueet, jotka ovat alle 200 metrin päässä rannasta. Ranta-alueilla wc-vedet täytyy johdattaa umpisäiliöön. Muut jätevedet voidaan käsitellä saostuskaivon ja maasuodattamon avulla. Umpisäiliössä on huomioitava lämmityksen riittävyys, ettei säiliöön talveksi jäävä tavara pääse jäätymään. Käytännössä se tarkoittaa säiliön ankkuroimista riittävän syvälle maaperään. Säiliö kannattaa tyhjentää talveksi, jotta jäätymisen riski vähenee. Sakokaivot ja maasuodattamot ovat sen verran hyvin eristettyjä, että jäätymisvaaraa ei pitäisi olla. Eristys pitää kuitenkin huomioida suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Jätevesiasetuksesta annettava ikävapautus ei koske kesämökkejä. Rannikon kunnista ei ole saatavissa tukea mökkien jätevesiremontteihin, sillä kunnat panostavat juuri nyt viemärilinjojen rakentamiseen. l Helpoimmalla pääsevät he, joiden mökeillä on kuivakäymälät ja kantovesi. Silloin riittää, että harmaat vedet johdetaan maaperään. Uudisrakentajan valittava jätevesijärjestelmä nopeasti Teksti Tuukka Olli Kuva Juuli-Tuuli Osmo Haja-asutusalueelle uutta taloa rakentavalle jätevesiratkaisun valitseminen tulee eteen nopeasti. Jo rakennuslupahakemuksen yhteydessä on annettava selvitys, josta ilmenee, millaisen jätevesijärjestelmän rakentaja aikoo asentaa ja mihin se sijoitetaan. Sijainti merkataan asemapiirrokseen. Tämä on rakentajan omaksi parhaaksi. Yhdessä tapauksessa rakentaja ei olisi halunnut merkata imeytyskenttänsä sijaintia asemapiirrokseen ja oli aikeissa laittaa maalämmön. Hän kuitenkin ymmärsi asian kun selitin, että maalämpöputkien takia täytyy varata riittävä tila imeytyskentälle. Lisäksi edullisen lopputuloksen saamiseksi täytyy selvittää, missä kenttä sijaitsee ja mistä putket sinne menevät. kertoo Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo. Uudisrakentajalle jätevesijärjestelmän toteuttaminen ei ole kovin suuri kustannuserä kun se suhteutetaan muihin kuluihin. Uudisrakentamisen yhteydessä jätevesijärjestelmiä on käsitelty, mutta tänä vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä Osmolle ei ole tullut yhtäkään pelkästään jätevesijärjestelmää koskevaa toimenpidelupahakemusta. Viimekeväinen jätevesiasetuksen muuttaminen ja sen aiheuttama hämmennys käytännössä stoppasi koko homman. Ainoastaan uudisrakennusten lupahakemusten yhteydessä on käsitelty jätevesijärjestelmiä, Osmo taustoittaa. Tuleeko linnareissu? Monet ennestään viemäriverkkojen ulkopuolella asuvat ovat tuumineet menevänsä linnaan ennen kuin asentavat kalliin järjestelmän. Ei kai sellaisesta sentään linnaan joudu? No, tuo tuomarin tutkinto on käymättä, mutta mitään ennakkotapaustahan ei tietääkseni ole. Ensiksihän tulee kehotus laittaa järjestelmä kuntoon. Samassa yhteydessä asukasta täytyy myös kuulla. Vasta sen jälkeen on mahdollista määrätä uhkasakko, ellei sitten tule uusia ohjeita. Kaikkien jätevesijärjestelmät pitäisi asetuksen mukaan olla ajan tasalla maaliskuussa Nyt olisi kuitenkin otollinen aika hoitaa järjestelmät kuntoon ennen loppukiirettä. Osmo pyrkii kohti tavoitetta muun muassa suosittamalla kaksoisputkijärjestelmää. Vuosia sitten ohjeistus oli sekavaa eikä tutkimusta ollut. Ei oikein tiedetty, mihin suuntaan valtionvalta vie tätä asetusta ja siksi tulevaan oli parasta valmistautua kaksoisputkijärjestelmällä. Edelleen on järkevää johtaa wc-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet harmaavesisuodattimeen. l Öljyn ja -suodattimen vaihto ja sitten rajaojaa kaivamaan. Kaivinkoneelle on käyttöä myös jätevesijärjestelmän asentamisessa, tietää Teuvan rakennustarkastaja Vesa Osmo.

10 10 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä Lupa tilanteen mukaan Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos rakennuksen muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Liitä lupa-anomuksen mukaan jätevesisuunnitelma Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat kartat ja asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta tulee käydä ilmi muun muassa kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mitoitusperusteet, valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnittelijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muassa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta. l Lue lisää Lue lisää ammattitaidolla tehdyn jätevesisuunnitelman eduista: Suomen FISE pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat, HaVeSu ry, Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita käsitteleviin viranomaisiin. Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa palvelevat seuraavat henkilöt: Isojoki: Jouni Niemi, rakennustarkastaja puh , Marjo Saari, apulaiskanslisti, Karijoki: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh , Kai Niemelä, rakennustoimiston toimistosihteeri, puh. (06) , Kauhajoki: Esa Alapiha, rakennustarkastaja, puh , Pasi Lassila, rakennustarkastaja, puh , Piia Rantala, rakennustarkastaja, puh Sirkku Paavola, palvelusihteeri, puh. (06) , Teuva: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh , Eija Vahertimo, toimistosihteeri, puh Myynti, suunnittelu ja asennus

11 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 JÄTEVESIASIAA 11 Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa suomalaista Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet. Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaakin melko suurta osaa suomalaista. Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa 2011 muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa. Muutoksilla haluttiin varmistaa tarvittavien investointien kohtuullisuus sekä iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Jätevesiasetus pähkinänkuoressa Asetuksen tavoitteena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden puhdistuksen tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut lähipuro palkitsevat panostuksen. Uudistunut hajajätevesiasetus astui voimaan Uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä mennessä. Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella. Hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on orgaanisen aineen osalta 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta 30 prosenttia. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi. Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti. Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti. Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla. Säädösten noudattamiseen voi hakea poikkeusta. Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella. 68-vuotiaat on vapautettu jätevesien puhdistamisesta, mutta vain, jos syntymäpäiviä on vietetty ennen päivämäärää Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske: Vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias. Jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos: Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole. Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa. Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta vaikean elämäntilanteen vuoksi. Aina ei tarvita muutoksia. Käymäläseura Huussi Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden kiertoa ja suojella vesistöjä. Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla, tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä, lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa ja Swazimaassa. Liity jäseneksi tai ryhdy huussikummiksi Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivulla: Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi tai tehdä lahjoituksen tilille OKOYFIHH FI viitteellä Kauppakatu 11 C 2, 2. krs Tampere Puh Huussi muuttaa sisälle -kirja on oiva tietopaketti kaikille sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille. Tilaa omasi sähköpostilla tai puhelimitse. Hinta 25 + postitus- ja käsittelykulut Neljäs kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi Dry Toilet Tampereen yliopiston päärakennus Aulassa ilmainen laitenäyttely Konferenssin yhteydessä on "Suomi-päivä", jolloin pidetään suomenkielinen seminaari Käytä kuivana! - Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön. Tiedustelut Suomi-päivästä: Edullisempi hinta on voimassa asti!

12 12 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2012 ILMOITUSTAULU Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa Jos aiot rakentaa kiinteistöön uuden jätevesijärjestelmän, laajentaa tai tehostaa vanhaa, tee näin: 1. Selvitä kunnasta, voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. 2. Tutki mahdollisuutta yhteiseen viemäröintiin alueella tai naapurien kanssa. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. 5. Varmista, että: a) suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle asetetut vaatimukset b) suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu täyttää vaatimukset c) suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet, joita olet myös valmis noudattamaan. 6. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta ja laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat. 7. Kunta käsittelee luvan. 8. Vertaile järjestelmän osien ja tarvikkeiden hintoja, pyydä tarjouksia sekä tee hankinnat. Hankintoja ei kannata tehdä eikä urakoitsijaa kilpailuttaa ennen kuin luvat ovat kunnossa. 9. Pyydä tarjouksia rakennusurakoitsijoilta, valitse urakoitsija ja tee tilaus. 10. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Kirjaa rakennustyön työmaapäiväkirjaan rakentamisen vaiheet, maanäytteiden tulokset ja käytetyt materiaalit. Ota valokuvia työn eri vaiheista. Tietojen tallennus on tarpeellista, koska niillä on myöhempää käyttöä omistajien vaihtuessa tai jos järjestelmän toiminnassa on ongelmia. 11. Jos rakentamista ei voida toteuttaa suunnitelman mukaan, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa. Huolehdi, että muutoksista tehdään tarkepiirustukset. 12. Huolehdi, että ennen käyttöönottoa jätevesijärjestelmästä on käyttö- ja huolto-ohje. Huolehdi järjestelmän ohjeen mukaisesta hoidosta ja huollosta. Alan palveluja voi kysyä myös laitetoimittajilta, koulutetuilta LVI-liikkeiltä sekä kiinteistöalan valvonta- ja huoltoyrityksiltä. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Tilaa jätevesineuvoja kiinteistökohtaiselle neuvontakäynnille Jos jätevesiasiat jäivät vielä askarruttamaan, ei hätää. Isojoella, Karijoella, Kauhajoella tai Teuvalla asuvat voivat varata ilmaisen jätevesineuvontakäynnin kiinteistölleen. Apuun saapuu silloin Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Toimin täysin puolueettomasti, eli neuvontani ei ole sidoksissa laitevalmistajiin. Suosittelen siis juuri sellaista jätevesijärjestelmää, kuin mikä on missäkin tapauksessa tarpeen, Kortesharju kertoo. Yhteydenottoa jätevesineuvojaan ei kannata arkailla, sillä jätevesineuvojan tehtävänä ei ole määrätä ketään uusimaan jätevesijärjestelmäänsä. Työhöni kuuluu ainoastaan neuvonta. Ei kannata siis pelätä, että kerään rekisteriä toimimattomista jätevesijärjestelmistä kuntien viranomaisia varten, sillä siitä ei siis missään tapauksessa ole kysymys, Kortesharju naurahtaa. Annan ainoastaan hyviä vinkkejä siitä, miten vanhasta jätevesijärjestelmästä voidaan saada toimiva. Jos on tarvetta suurempaan jätevesiremonttiin, teen arvion siitä, mikä ratkaisu on kyseiselle kiinteistölle ja tontille sopivin. l laitetaan jätevesien käsittely kuntoon - kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille! Nimi: Puhelin: Osoite: Palauta lomake seuraavin osoitetiedoin, niin jätevesineuvoja ottaa sinuun yhteyttä: Suupohjan kehittämisyhdistys ry, Jouko Kortesharju, PL 45, Kauhajoki Jouko Kortesharju, ,

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju Jäteveden käsittely haja-asutusalueella Piirros: Tiina Paju Johdanto Tästä esitteestä saavat tietoa niin jätevesijärjestelmiä suunnittelevat kuin eri vaihtoehtoja miettivät uudisrakentajat. Lisäksi esite

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ

JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari opas: JÄTEVEDENKÄSITTELY 1 HAJA-ASUTUSALUEELLA Miksi jätevesiä puhdistetaan?... 3

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA

JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän s.6 Jaettu puhdistamo jaettu urakka s. 5 Mökkivesien puhdistamisessa

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6

MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 1 MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 MITEN ETENEN JÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA?... 7 MINKÄLAISIA OVAT PUHDISTUSJÄRJESTELMÄT?.

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen Karvian Kunta Jätevesiopas Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen 2 Sisältö JÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO... 3 YLEISTÄ... 3 AIKATAULU... 4 LYKKÄYKSET

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi Osuuskuntailta Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman Ohjelma Illan avaa Act4myBalticSea projektin projektikoordinaattori Terhi Sundman 18:00 Kahvitarjoulu 18:30 Osuuskunnan perustaminen Act4myBalticSea

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI 30.11.2007 1 Sisällys 1. Alkusanat... 2 2. Tiedotus ja neuvonta... 3 2.1 Lainsäädäntö... 3 2.2 Puhdistusvaatimukset... 3 2.3 Suunnitelmat ja luvat... 4 2.4 Rahoitustuet... 4 2.4.1 ARA Asumisen

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Ritasjärven Vesiosuuskunta Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Tilaisuuden ohjelma Avaus Osuuskunnan tilanne Rahoitustarve ja -malli Kysymyksiä ja keskustelua Osuuskunta tänään Osuuskunnassa

Lisätiedot

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT

TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT TUKIRAHOITUS JA MYÖNTÖKRITEERIT Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Timo Virola Hämeen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 1 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015 Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä YMPTEKLT 90 118/11 01 05/2015 Ympäristötarkastaja Jaakko Kemppainen on 28.5.2015 päivätyllä hakemuksella hakenut

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot