Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti"

Transkriptio

1 Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti Marjo Kankkonen Anna Suutarla

2 Joka kodin konstit -projektin loppuraportti Tiivistelmä Joka kodin konstit -projektin tausta ja tarve Projektin tavoitteet ja kohderyhmät Projektin hallinnointi ja resurssit Projektin aikataulu ja toteutus Vuosi 2003: Projektin käynnistys ja kohderyhmän tarpeiden kartoitus Vuosi 2004: Sisältöjen kehittämistä ja testaamista Vuosi 2005: Sisältöjen, verkkokokonaisuuden ja markkinointimateriaalin tuottamista Tuotoksia koekäytössä Kansainvälistä verkostoitumista ja tiedon vaihtoa Vuosi 2006: Käytettävyyden testaus, lopputuotoksen julkaisu, markkinointia Markkinointimateriaali Projektin lopputuotokset Arviointi Pohdinta ja jatkohaasteet...18 Lähteet...20 Liitteet...22

3 Lukijalle Projektityössä on tapana tehdä loppuraportti, jossa selvitetään projektin kulkua, tarkastellaan sen tuotteita ja niiden suhdetta projektin alkuperäisiin tavoitteisiin. Myös tämä loppuraportti selvittää projektin kulkua ( ) ja sen valintoja. Joka kodin konstit -projektin tuotokset ovat olennainen osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -internetsivustoa, jota vanhemmat ja perheet käyttävät ahkerasti. Koska luet tätä raporttia, olet varmasti itsekin käynyt projektin tekemillä www-sivuilla ja haluat tietää, miten näin hyvä sivusto luotiin. Ammattilaisille ja projektityöstä kiinnostuneille raportti antaa taustoja ja tietoja sivuston luomisprosessista. Www-sivuston seikkaperäistä esittelyä ei raportissa tehdä. Joka kodin konstit -projektin tavoitteet kuvattiin alkuperäisessä hankehakemuksessa näin: Perheiden omaehtoiseen käyttöön tarkoitetut menetelmät, joilla vanhemmat saavat tukea lastensa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotehtäviin ja joiden avulla lapset saadaan oman arkensa kertojiksi. Menetelmät täydentävät ennaltaehkäiseviä ja varhaisia tukipalveluja. Menetelmät auttavat perheitä selviytymään ilman ammattitukea yksinään. Tavoite jättää määrittelemättä, millaisia menetelmiä projektin piti tuottaa. Tavoitteena oli vastata perheiden tarpeisiin, jotka oli määritelty näin: Perheet kaipaavat konkreettisia menetelmiä perheongelmiensa käsittelyyn. Menetelmistä laaditaan käytännöllisiä, helppokäyttöisiä ja arkikielisiä. Tärkein valinta tehtiin heti projektin alussa. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen ehdotti, että paras tapa toteuttaa projektin tavoitteet on luoda menetelmiä, joita on helppo käyttää ja levittää internetissä. Tämä näkemys ohjasikin projektia kulkua alusta loppuun. Toinen tärkeä päätös oli kohderyhmän määrittely: perheet, joissa on alle murrosikäisiä lapsia. Alle murrosikäisillä tarkoitettiin alle 12-vuotiaita lapsia. Projektin aikana MLL:n nuorisotyössä valmisteltiin ja avattiin nuorille omat sivut osoitteessa Vanhemmille suunniteltiin myös Joka kodin konstien -jatkoprojektia, jota Raha-automaattiyhdistys on iloksemme päättänyt rahoittaa. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti ( ) laajentaa Joka kodin konstit -projektin sivustoa nyt myös murrosikäisten lasten vanhempien tarpeisiin. Kiitokset kuuluvat etenkin projektin tiimille, 165 vanhemman testiryhmälle ja MLL:n Tampereen osastolle, joka auttoi testiryhmän rekrytoinnissa ja tapaamisten järjestämisessä sekä luonnollisesti hankkeen rahoittajalle, Raha-automaattiyhdistykselle. Georg Henrik Wrede johtaja, ohjelmat ja projektit

4 Tiivistelmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Joka kodin konstit -projekti (JKK) toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) tuella vuosina Projektin tavoitteena oli tukea perheiden arjessa jaksamista kehittämällä internetiin vanhemmuuden tueksi oma-apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita ja vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta. Lähtöajatuksena oli yhdistää uudella tavalla vanhemmuuden tueksi ammatillinen osaaminen, vanhempien arkikokemukset ja nykyteknologian tarjoamat mahdollisuudet. Projektin lopputuotoksena avattiin Tukea vanhemmille -internetsivusto -sivuilla. Uudella sivustolla yhdistyvät MLL:n jo aiemmin olemassa ollut vanhemmuuden tuen internetmateriaali ja JKK-projektin kehittämät uudenlaiset vanhemmuuden oma-apuvälineet: itsearviointi, työkirjat, huoneentaulut, tietotekstit, tietovisa ja vanhempien keskustelufoorumit. JKK-projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat perheet, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia, joiden vanhemmilla on voimavaroja ja motivaatiota hakea itse ratkaisuja arkisiin kasvatus- ja perhepulmiin. Projektin toisena kohderyhmänä olivat vapaaehtoiset ja ammattilaiset, jotka kohtaavat lapsiperheitä. Projektin tuotoksia voidaan hyödyntää yhtenä apuvälineenä vuorovaikutukseen perustuvassa perhetyössä. Sivustoa on kehitetty yhteistyössä vanhempien kanssa. Projektilla oli 165 vanhemman testiryhmä ja yhdeksän vanhemman kehittämisryhmä, jotka osallistuivat sisältöjen ideointiin ja testaamiseen. Ennen sivuston julkaisua sen teknistä käytettävyyttä arvioi ulkopuolinen, käytettävyyden arviointiin erikoistunut yritys. Kaikki JKK-tuotokset pohjautuvat MLL:n arvoihin ja tapaan viestiä vanhemmille. Tuotosten teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen ja oppimisterapia, terveyden edistämisen teoriat sekä ajankohtainen tieto lapsen kehityksestä, kehityspsykologiasta, lastenpsykiatriasta ja kasvatustieteestä. Taustateorioista on sovellettu käytännönläheisiä ja arkisia työkaluja, kuitenkin ymmärtäen nykyvanhempien hyvät tiedot kasvatuskysymyksissä. Noin kahdeksan kuukautta Tukea vanhemmille -internetsivuston julkaisemisen voi todeta, että käyttäjät ovat löytäneet sen varsin hyvin. Tilastot kertovat, että sivustolla on käynyt kaikkiaan yli eri kävijää ja vierailujen määrä on kaikkiaan noin Suosituimpia kokonaisuuksia ovat olleet itsearviointi, tietovisa, lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina tietopankit sekä Vanhemman työkirja.

5 1. Joka kodin konstit -projektin tausta ja tarve JKK-projektin juuret ovat MLL:n Lapsiperheprojektissa (RAY, ). Lapsiperheprojektissa nähtiin tarve arkisille, käytännönläheisille vanhemmuuden oma-apuvälineille. Hankkeen tarkoituksena oli tukea vanhempia lastensa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotehtävissä. Tavoitteena oli luoda yhdessä perheiden kanssa joka kotiin sopivia menetelmiä, joilla edistetään perheiden omaehtoista selviytymistä ja lapsen huomioimista erilaisissa perhetilanteissa. Osalla perheistä on voimavaroja selvitä perheongelmistaan ilman ammattiapua, jos heillä olisi käytössään menetelmiä, joita he voisivat itse soveltaa. Perheiden voimavaraisuus ja kyky selviytyä kohtuullisen pienen ulkopuolisen tuen turvin kävi ilmi Lapsiperhe -projektissa, jossa tuettiin 1619 perhettä. Projekti oli lähes 80 prosentille perheistä ensimmäinen auttajataho, jonka puoleen he kääntyivät ongelmissaan. Perheiden omaehtoista selviytymistä tukevia menetelmiä on kuitenkin tarjolla vähän. Suomalainen lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto tarjoavat säännöllisiä ja kattavia palveluja lapsiperheille. Tällä hetkellä neuvolalla tai kouluterveydenhuollolla ei välttämättä aina ole resursseja tarjota riittävästi apua varsinkaan silloin, kun ongelmat ovat lieviä tai keskivaikeita. Suurimmassa osassa terveyskeskuksia terveydenhoitajien ja lääkäreiden henkilöstövoimavarat ovat niukat, mikä aiheuttaa kiirettä ja aikapulaa. Neuvoloiden terveydenhoitajista ja lääkäreistä puolet on sitä mieltä, ettei heidän työaikansa riitä lisäkäynteihin tai erityistukea tarvitsevien perheiden ohjaukseen. Suositusten mukainen henkilöstömitoitus terveydenhoitajille ja lääkäreille ei toteudu useimmissa kunnissa (Neuvolatoiminnan asiantuntijaryhmä 2003, Hakulinen-Viitanen ym. 2005, Rimpelä ym. 2005). Kuitenkin tiedetään, että nuoriin lapsiperheisiin kohdistuva tuki on tärkeää ja hyödyllistä, ja sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Lapsen varhaisvaiheiden aikana annettu perheneuvonta voi ehkäistä lapsen mielenterveyden ongelmia pitkällä aikavälillä. (esim. Aronen ym. 1995). On näyttöä siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on tuloksellista. Työn kohderyhmissä tapahtuu monia positiivisia muutoksia interventioiden seurauksena, ja ohjelmien vaikutus on verrattain pysyvää (Durlak 1998). JKK-projektin tuottamien oma-apuvälineiden kaltaisia uudenlaisia vanhemmuuden tuen muotoja kaivataan erityisesti tilanteisiin, joissa peruspalvelujen tuki ei riitä, mutta perhe ei vielä ole raskaiden tukitoimien tarpeessa (ks. esim. Isokallio ym. 2003). Toisaalta oma-apuvälineet voivat auttaa ammattilaisen kiireistä arkea ja olla tukena asiakkaita kohdattaessa. Konkreettisten menetelmien avulla asiakasta voidaan tukea omaehtoisuuteen. Ne tarjoavat yhteisesti käytettävän välineen perehtyä asiakkaan pulmaan, auttavat muutosprosessin käynnistämisessä ja seurannassa. Välineet tarjoavat myös helposti ja nopeasti hyödynnettävässä muodossa olevaa perustietoa muun muassa lasten kehityksestä ja kasvatusasioista. JKK-projektin tarjoaman internettuen ei ole tarkoitus korvata mitään jo olemassa olevaa palvelua tai työmuotoa. Tarkoitus ei myöskään ole korvata telemaattisilla välineillä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Internetin käyttö on uusi vaihtoehtoinen tapa tarjota vanhemmuuteen liittyvää sisältöä ja uusi vertaistuen muoto. Telemaattiset välineet saatetaan nähdä joskus uhkakuvina, esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavina välineinä. Uuden tekniikan haitta tai hyöty riippuu sen käyttötarkoituksesta, käyttötavasta ja käyttäjästä. Haitat ja hyödyt ovat saman ilmiön kääntöpuolia. (Tammi & Peltoniemi 1999). Telemaattisilla välineillä on monia etuja. Ne ovat kiistatta nykyaikaa, useille vanhemmille tuttuja välineitä. Internet on nopea, helppo ja tuttu väylä saada tietoa vuotiaista suomalaisista 83 prosenttia käyttää internetiä, nuoremmat ikäryhmät tätäkin enemmän (Internetin käyttö Suomessa). 85 prosentissa suomalaisperheistä, joissa on 7 16-vuotiaita lapsia, on kotona internetyhteys. (Yippee 2006).

6 Telemaattisten välineiden käyttäminen on riippumatonta ajasta ja paikasta, asioihin voi perehtyä anonyymisti ja kynnys hakea tietoa ja apua on matala. Etenkin arkojen aiheiden parissa työskennellessään käyttäjä voi itse säädellä läheisyyttä ja etäisyyttä sopivaksi. Telemaattiset välineet voivat myös madaltaa kynnystä hakeutua jatkossa hakemaan apua pulmaansa myös muista palveluista. Telemaattisia välineitä on käytetty menestyksekkäästi terveyden edistämisessä, esimerkiksi ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. (Ks. esim. Tammi & Peltoniemi 1999). Internetin kautta mielenterveys- ja riippuvuuspulmiin apua tarjoava hollantilainen Trimbos-instituutti puhuu käsitteestä E-Mental Health. E tarkoittaa sanan electronic (sähköinen) lisäksi: Evidence based (näyttöön perustuvaa) Enhancing quality (laadun nostaminen/ parantaminen) Efficiency (tehokkuus) Empowerment (ihmisten voimavaraistaminen) Education (koulutus) Extending (leviäminen, ulottuminen) Ethics (etiikka) Equity (tasa-arvoisuus) Easy to use (helppo käyttää) Entertaining (viihdyttävä) Exist (on olemassa) (Riper 2005) Internet on lopulta vain väline, jolla pyritään korkealaatuiseen sisällölliseen tavoitteeseen, muuten kehittämistyö on turhaa. Käyttäjälähtöisyys on avainsana myös telemaattisten palvelujen tuottamisessa. (Tammi & Peltoniemi 1999). Tämä on pyritty huomiomaan JKK-projektissa eri tavoin kautta linjan.

7 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät Projektin tavoitteeksi asetettiin tukea perheiden omaehtoista arjessa jaksamista kehittämällä internetiin vanhemmuuden tueksi konkreettisia ja käytännönläheisiä oma-apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta edistää lapsen huomioimista erilaisissa perhetilanteissa ja tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Kehittämistyön lähtökohtana oli tarjota vanhemmille välineitä, joiden avulla on mahdollista käynnistää tavoitteellinen ongelmanratkaisuprosessi ilman ulkopuolista tukea tai kevyen, harvajaksoisen tuen turvin. Kaikkiin vanhemmuuden ja perheen arkisiin pulmiin ei tarvita ulkopuolista asiantuntijaa. Menetelmä suunniteltiin kuitenkin siten, että myös vapaaehtoiset ja ammattiauttajat voivat hyödyntää sen tarjoamaa tietoa ja välineitä perhetyössä. Projekti asetti sisällöille, menetelmille ja tuotoksille viitekehyksen, joka on riittävän laaja, jotta sen avulla on mahdollista tarkastella yksilöä, perhettä, kasvatustilanteita ja toimintatapoja. Integroivassa viitekehyksessä yhdistyvät vanhemmuuden ja lasten kehityksen tukemiseen soveltuvin osin kognitiivinen- ja oppimisterapia, terveyden edistämisen teoriat sekä ajankohtainen tieto lapsen kehityksestä, kehityspsykologiasta, lastenpsykiatriasta ja kasvatustieteestä. Taustateoriat, esimerkiksi psykoterapiasta opitut hahmotustavat, muutettiin käytännönläheisiksi ja arkisiksi työkaluiksi. JKK-tuotokset tukevat vanhemman omaehtoista selviytymistä seuraavin tavoin: Tuetaan vanhempaa tarkastelemaan omia ajatuksiaan, ongelmatilanteiden tulkintaansa ja käyttäytymistään. Vahvistetaan vanhemman uskoa siihen, että hän voi vaikuttaa tilanteeseen ajatuksiaan ja käyttäytymistään tarkastelemalla. Tuetaan vanhemman valmiuksia suunnitella ja kokeilla vaihtoehtoisia ajatus- ja toimintatapoja suhteessa itseensä, lapseensa tai puolisoonsa. Vahvistetaan vanhemman sisäistä palautejärjestelmää ja kykyä tehdä onnistuneen toiminnan jälkeen yleistyksiä, joista on hyötyä uusissa, vastaavan tyyppisissä tilanteissa. Tavoitteiden asettelu pohjasi seuraavanlaisiin näkemyksiin: Lapsen paras ei voi toteutua ilman vanhempia: lapsen hyvinvointi riippuu vanhempien hyvinvoinnista, erityisesti vanhemmuuden ja parisuhteen laadusta. Kun vanhempi luottaa omaan selviytymiseensä, jaksaminen ja myönteisen yhdessäolon mahdollisuudet perheen sisällä kasvavat. Samalla mahdollisuudet pitää huolta lapsesta ja tukea tämän kehitystä vahvistuvat. Vanhempi voi itse vaikuttaa paljon tapaansa ajatella ja toimia sekä tehdä valintoja hyvinvointinsa puolesta. Ihmiset ovat kuitenkin eri vaiheissa sen suhteen, milloin he ovat valmiita ja kykeneviä lähtemään muutosprosessiin. Omaehtoisuus lisääntyy silloin, kun vanhempi tulee aikaisempaa tietoisemmaksi toimintatavoistaan, niiden seurauksista sekä taustalla vaikuttavista ajatuksista. Sisäiset voimavarat vahvistuvat, kun vanhemman tietoisuus lapsen kasvusta, kehityksestä ja tarpeista kasvaa. Itsereflektointikyvyn ja tietoisuuden lisääntyessä vanhemman on helpompi ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Projektin tuotosten ensisijainen kohderyhmä ovat vanhemmat, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia ja riittävästi voimavaroja hyödyntää omaehtoisia välineitä. Vanhemmilta edellytetään motivaatiota

8 omaehtoiseen työskentelyyn ja voimavaroja selviytyä arkisista kasvatus- ja perheongelmistaan ilman ammattiapua tai kevyen tuen turvin. Muita kohderyhmiä ovat lapsiperheitä kohtaavat vapaaehtoiset ja ammattilaiset. Vapaaehtoiset ja ammattilaiset voivat hakea sivustolta itselleen tietoa, ohjata vanhempia sivustolle tai hyödyntää välineitä vuorovaikutuksen tukena. Yhteisessä vuorovaikutuksessa välineistä voi olla hyötyä myös niille vanhemmille, jotka eivät niitä eri syistä yksin pysty käyttämään. Projekti asetti yhdessä emo-organisaation kanssa projektin edetessä uusia tavoitteita. Vuonna 2005 asetettiin tavoitteeksi rakentaa alkuperäistä tavoitetta laajempi verkkokokonaisuus, Tukea vanhemmille - internetsivusto, johon on koottu JKK-tuotosten lisäksi muutakin MLL:n vanhemmuuden internettukea. Projekti kävi läpi ja arvioi, mitkä jo olemassa olevat aineistot ovat edelleen ajankohtaisia, ja suunnitteli toimivan internetsivuston, josta MLL:n sivuille tulevan vanhemman on helppoa löytää juuri hänelle sopivinta tukea. Tavoitteena oli, että sivusto on projektin päättyessä dynaaminen ja elävä. Sivuston helppo päivitettävyys ja samanaikaisesti itsearvioiti-innovaation edellyttämä korkea tekninen vaatimustaso asetti haasteen projektin it-kehittämistyölle. Siinä kuitenkin onnistuttiin, joten uusien tarpeiden ja hankkeiden myötä sivuston sisältöjä voi täydentää.

9 3. Projektin hallinnointi ja resurssit JKK-projektissa työskenteli projektipäällikkö ja suunnittelija. Kahden hengen projektitiimi teki monipuolisesti projektin hallinnointiin, talouden suunnitteluun ja seurantaan, sisäiseen ja ulkopuoliseen arviointiin, sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinointiin ja raportointiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi projektin resurssit mahdollistivat jonkin verran ostopalveluja sekä assistentin palveluja. Projektitiimi kuului hallinnollisesti MLL:n keskusjärjestön Ohjelmat ja projektit -ryhmään. Projektipäällikkö ja suunnittelija toivat projektiin osaamista ja kokemusta erityisesti psykologian ja terveyden edistämisen kentältä. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen on koulutukseltaan psykologi ja ylemmän erityistason kognitiivisanalyyttinen psykoterapeutti. Käytännön työkokemus on syntynyt muun muassa terapiatyössä psykiatrisessa avohoidossa, terveysasemalla äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaiden kanssa, koulupsykologina sekä mielenterveyspalveluprojektissa. Suunnittelija Anna Suutarla on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Käytännön työkokemusta on muun muassa sairaalatyöstä synnytyssairaalassa ja aikuisten vuodeosastolla, terveydenhoitajan töistä kouluterveydenhuollossa, lastenneuvolassa ja aikuisten terveysneuvonnassa sekä Stakesin ja Helsingin kaupungin lasten mielenterveyden edistämisen projektitöistä. Suunnittelija Hanna Pösö on koulutukseltaan yhteiskuntatieteen maisteri (sosiaalipsykologia) ja on toiminut muun muassa Vantaan kaupungilla koulukuraattorina. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen aloitti toukokuussa 2003 ja hän toimi päällikkönä projektin loppuun saakka. Suunnittelija Anna Suutarla toimi projektissa täysipäiväisenä työntekijänä. Hän jäi äitiyslomalle Suunnittelija Hanna Pösö aloitti ja toimi projektin loppuun saakka. JKK-projekti on voinut ostaa joitakin työsuorituksia, esimerkiksi tiettyjä sisältöosuuksia, kuvituksia ja taiton työkirjoihin, projektin ulkopuolisilta tekijöiltä. Tuotokset on kuitenkin aina tehty tiiviissä yhteistyössä projektitiimin kanssa. JKK-tuoteperheessä on haluttu säilyttää kautta linjan korkeat sisällölliset tavoitteet sekä viestinnän rohkaiseva sävy ja tyyli. Projektin it-suunnittelu ja varsinainen ohjelmointityö hankittiin vnetcon Oy:ltä. Myös lopputuotteena syntyneen internetsivuston käytettävyyden arviointi, sivustolla olevien työkirjojen taitto ja projektin kuvitus ja on ostettu MLL:n ulkopuolelta. Merkittävä voimavara ovat olleet projektissa harjoittelunsa tehneet opiskelijat, joita on ollut kaikkiaan neljä. He ovat osallistuneet muun muassa taustamateriaalien ja kirjallisuuden hakemiseen ja työstäneet joitakin kokonaisuuksia yhteistyössä JKK-tiimin kanssa. Heidän lisäkseen viisi ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijaa teki opinnäytetyönsä JKK-työkirjoista (ks. luku 4.3.). Sisältöjen testausvaiheessa (ks. luku 4.2.) saatiin tulosten analysointiin apua yhteistyöstä Stadian kanssa: opiskelijat analysoivat osan aineistosta SPSS-kurssinsa harjoitustyönä. Lisäresurssi projektille on ollut yhteistyö MLL:n keskustoimistossa. Mediakasvatuksen työkirja tehtiin yhteistyössä Uusmediat lapsen arjessa -projektissa toimivan Juuso Peuran kanssa. Sivuston laajat unitekstit tehtiin yhteistyössä talon erityissuunnittelijan Arja Puskan ja hänen ohjauksessaan olleen opiskelijan kanssa. Tietotekstit perhe-elämän lainsäädännöstä kirjoitti MLL:n järjestölakimies Esa Iivonen. Talon sisäisenä palveluna ostettiin tiedotustoimittaja Kaarina Kokkoselta kielenhuolto kaikelle JKK-materiaalille. Tukea vanhemmille -sivuston kokonaisuuden suunnitteluun ja myöhemmin tiedottamiseen saatiin näkemyksiä ja tukea viestintäpäällikkö Juha Aromaalta. MLL:n järjestöryhmä on Milla Kalliomaan johdolla osallistunut aktiivisesti projektin tuotosten levittämiseen piireihin ja

10 yhdistyksiin. Tukea vanhemmille -sivustoa on markkinoitu useissa messu- yms. tapahtumissa, joiden suunnittelusta ja koordinoinnista Anna Laurinsilta on vastannut. Liiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski on kutsunut projektin työntekijät esittelemään kokonaisuutta päättäjille ja asiantuntijoille. Monet MLL:n keskustoimiston ulkopuoliset ammattilaiset antoivat oman työnsä ohella asiantuntemustaan JKK-projektin käyttöön lukemalla ja kommentoimalla työkirjoja ja tietotekstejä. PsT, dosentti Kaisa Aunola, Jyväskylän yliopistolta kommentoi Pikku koululaisen oppimisen tukeminen -työkirjaa. KM, tutkija Niina Junttila, Turun yliopistosta kommentoi Pikku koululaisen oppimisen tukeminen -työkirjaa. Professori Jukka Laitakari, Jyväskylän yliopistosta kommentoi Vanhemman työkirjaa. PsT Anu Mustonen, Jyväskylän yliopistosta kommentoi Mediakasvatuksen työkirjaa. Lastenpsykiatri Merja-Maaria Turunen, Helsingin lastenpsykiatriselta arviointipoliklinikalta kommentoi Vauva tulee taloon! -työkirjaa. Psykologi Kaarina Hästbacka, Helsingin perheneuvolasta kommentoi useammassa vaiheessa Vauva tulee taloon! -työkirjaa sekä tietotekstejä varhaisesta vuorovaikutuksesta ja päivähoidon aloittamisesta. Lastenpsykiatri Hanna Manninen, TYKS:stä kommentoi Vauva tulee taloon! -työkirjaa sekä tietotekstiä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lasten hammashoito-opin dosentti Sára Karjalainen, Turun yliopistosta kommentoi tietotekstiä tutista ja tuttipullosta luopumisesta. FT, kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliitosta kommentoi tietotekstiä lapsen hyvästä ruokavaliosta ja ylipainon ehkäisystä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, HUS:sta antoi haastatellen tietoa lapsen ja nuoren aivojen kehittymisestä tietotekstiä varten sekä kommentoi tekstiä varhaisesta vuorovaikutuksesta ja lapsen aivojen kehittymisestä. Professori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopistosta kommentoi tietotekstiä Kasvatuksen tapoja ja tavoitteita. Perheterapeutti Liisa Roine-Reinikka, MLL Lasten kuntoutuskodista teki yhteistyötä tietotekstin Perheessä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi kanssa. Lastenlääkäri Pirjo Terho kommentoi tietotekstiä lapsen kuivaksi oppimisesta.

11 4. Projektin aikataulu ja toteutus 4.1. Vuosi 2003: Projektin käynnistys ja kohderyhmän tarpeiden kartoitus Projekti käynnistyi vuonna Projektipäällikkö aloitti työnsä toukokuussa ja suunnittelija lokakuussa. Projektin tavoitteena oli tuottaa internetiin kolmenlaisia oma-apuvälineitä: itsearviointi, työkirjoja ja tietopankki. Näiden sisältöjen ja aiheiden suhteen haluttiin kartoittaa vanhempien mielipiteitä: mitkä ovat kohderyhmän tarpeet ja toiveet? Syksyllä 2003 projektille haettiin testiperheitä, jotka sitoutuisivat ensin etukäteiskyselyyn ja myöhemmässä vaiheessa valmiiden tuotteiden testaamiseen. Testiperheitä etsittiin Lapsemme-lehdessä julkaistun ilmoituksen sekä MLL:n piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnanjohtajien avulla. Mukaan saatiin yhteensä 165 vanhempaa, 140 naista ja 25 miestä. Kolmestatoista perheestä mukaan tuli sekä isä että äiti. Testivanhemmat olivat suurelta osin korkeasti koulutettuja: lähes 40 %:lla oli yliopistotutkinto ja lähes yhtä usealla opistotasoinen ammattitutkinto. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Valtaosassa perheitä (68 %) oli kahdesta kolmeen lasta. Kaikkiaan testivanhempien ajateltiin edustavan hyvin JKK-projektin todellista kohderyhmää. (Ks. tarkemmin Leivo ym. 2004). Testivanhemmat täyttivät mukaan ilmoittautuessaan sähköisen perustietolomakkeen. Marrasjoulukuussa 2003 he vastasivat laajaan sähköiseen kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin: Taustatiedot Huolta tai epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat Arjen ilot ja surut lapsen ikävaiheissa sekä parisuhteessa Verkkosovellus auttajana: aiheita, joihin vanhempi toivoisi verkkosovelluksen kautta tukea tai lisää tietoa Mielipide itsearvioinneista ja työkirjoista Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat vastaajalle tärkeitä. Arjen huolia ja kysymyksiä, joihin vanhemmat toivoivat tukea, olivat muun muassa: Vietänkö riittävän paljon aikaa lapseni kanssa? Olenko tarpeeksi hyvä äiti/isä? Kuinka voisin auttaa lastani saamaan myönteisen omanarvon tunteen? Miten kielteiset tunteeni, esim. kyllästyminen, riittämättömyys ja kiukku vaikuttavat lapseeni? Eteneekö lapseni kehitys normaalisti? Mitä teen, kun lapseni ei tottele? Mitä tehdä, kun lapseni riitelevät keskenään? Miten saisimme yhteistä aikaa puolisoni kanssa? Kuinka onnistuisimme jakamaan kotityöt ja muut työt tasapuolisemmin? (Ks. tarkemmin Leivo ym. 2004) Projektille tehtiin esite, jota jaettiin eri yhteyksissä ja eri yhteistyökumppaneille Vuosi 2004: Sisältöjen kehittämistä ja testaamista Vuosi 2004 oli projektissa kiihkeintä sisältöjen kehittämisen ja tuottamisen vaihetta. Testivanhempien toiveita ja ajatuksia pidettiin pitkälti oma-apuvälineiden kehittämistyön pohjana. Valmiiksi saatiin sähköinen itsearviointi, seitsemän erilaista työkirjaa ja suuri määrä tekstejä tietopankkiin. Projektille

12 luotiin visuaalinen ilme yhdessä kuvittaja Tarja Petrellin kanssa. Esimerkkinä visuaalisesta ilmeestä on liitteenä 1 kuva JKK-perheestä. Vuosina projekti teki yhteistyötä myös kehittämisryhmän kanssa, joka koostui yhdeksästä MLL:n Tampereen osaston toimintaan osallistuvasta vanhemmasta. Vanhemmilla oli vaihteleva työ- ja koulutustausta ja he edustivat niin yksinhuoltaja- kuin ydinperheitäkin. Perheissä oli yhdestä kolmeen 1 12-vuotiasta lasta. Kehittämisryhmää tavattiin Tampereella kaikkiaan seitsemän kertaa ajalla Tapaamisissa testattiin JKK-projektin ideoita ja tuotoksia kuten itsearviointia, etukäteiskyselyn kyselylomaketta ja tietovisakysymyksiä. Lokakuun lopussa 2004 JKK-tuotokset olivat siinä määrin valmiita, että niitä voitiin testata. Testivanhemmat sekä kehittämisryhmän vanhemmat saivat mahdollisuuden osallistua testaukseen, joka suoritettiin sähköisesti. Testattavana oli kahdeksan tuotosta: seitsemän työkirjaa ja itsearviointi. Testausaika oli Testaukseen osallistui 133 vanhempaa, 122 naista ja 11 miestä. Kukin vanhempi sai testata itsearvioinnin ja sen lisäksi enimmillään seitsemän työkirjaa. Kutakin työkirjaa saatiin testaamaan vanhempaa. (Ks. tarkemmin Suutarla & Kankkonen 2005). Tuotosten testaus pohjautui hyvälle terveysaineistolle asetettuihin laatukriteereihin. Testauksessa selvitettiin muun muassa, onko materiaali helppolukuista ja ymmärrettävää, hyödyllistä, mielenkiintoista, asiasisällöltään luotettavaa, vanhempaa ja lasta kunnioittavaa, innostavaa ja sopivan pituista. Kaiken kaikkiaan vanhempien palaute oli hyvin myönteistä. Materiaaleja muokattiin edelleen vanhempien palautteen pohjalta. (Ks. tarkemmin Suutarla & Kankkonen 2005) Vuosi 2005: Sisältöjen, verkkokokonaisuuden ja markkinointimateriaalin tuottamista Vuonna 2005 uusien sisältöjen luominen sekä testattavana olleiden materiaalien muokkaus jatkui vanhempien palautteen pohjalta. Sähköistä verkkokokonaisuutta alettiin myös kehittää. JKK-tuoteperhe oli laajentunut: itsearvioinnin, työkirjojen ja tietotekstien lisäksi syntyi tietovisa, keskustelufoorumeita sekä erilaisia huoneentauluja. Kaiken sisällöltään valmiin materiaalin kieliasu tarkastettiin ja muokattiin yhteistyössä MLL:n tiedotustoimittajan kanssa Projektin alkuperäinen idea laajentui vuonna MLL:n sisällä heräsi tarve koota kaikki vanhemmuuden internettuki yhdelle sivustolle helposti löydettäväksi. MLL:n sivuilla oli eri aikoina tuotettua materiaalia, joka oli varsin suosittua, mutta osittain hajallaan ja hankalasti löydettävissä. JKKtiimi sekä MLL:n viestintätiimi kävivät yhteisvoimin kaiken MLL:n olemassa olevan vanhemmuuden tuen internetmateriaalin lävitse. Sieltä valikoitiin edelleen ajankohtaiset ja hyvät materiaalit ja luotiin verkkokokonaisuus, Tukea vanhemmille -internetsivusto, jossa yhdistyvät JKK-projektin tuotokset ja jo aiemmin MLL:n sivuilla ollut materiaali. Vuonna 2005 suunniteltiin Tukea vanhemmille -internetsivuston markkinointistrategia ja -materiaali. Markkinointia varten tuotettiin erilaista painettua aineistoa eri kohderyhmille. (Ks. luku 6) Tuotoksia koekäytössä Syksyllä 2005 ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijat tutkivat lopputyönään vanhempien kokemuksia kahdesta eri JKK-työkirjasta. Tulokset olivat hyvin positiivisia ja rohkaisevia; vaikutti siltä, että työkirjoilla on tavoitteiden mukaisia vaikutuksia vanhemmissa. Työkirja Pikku koululaisen oppimisen tukeminen jaettiin kahden ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmille ja heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan työkirjan käytöstä kerättiin kyselylomakkeella. Mukaan saatiin 16 vanhempaa. Vanhemmat kokivat työkirjan antaman tiedon hyvänä ja tarpeellisena.

13 Suurin osa vanhemmista löysi työkirjan vinkeistä sopivia ja käyttökelpoisia tapoja tukea lapsensa oppimista. Työkirjasta vaikutti olevan eniten apua mahdollisimman varhaisessa koulunkäynnin vaiheessa sekä silloin, kun lapsen oppimisessa oli ilmennyt vaikeuksia ja koulun aloitus oli ollut hankalaa. Työkirja auttoi vanhempia lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimistavan ymmärtämisessä ja tukemisessa. Suurin osa vanhemmista koki myös olevansa vanhempana varmempi lapsensa oppimisen tukemisessa. (Jokinen & Lehtelä 2005). Varhaisen vuorovaikutuksen tueksi kehitetty työkirja Vauva tulee taloon! jaettiin neuvolan äiti-lapsiryhmässä kuudelle 4 6 kuukauden ikäisen vauvan äidille. He työskentelivät työkirjan kanssa noin kuukauden ajan, jonka jälkeen heitä haastateltiin kokemuksista. Haastatteluiden valossa työkirja vahvisti vanhemmuutta ja se koettiin arjessa toimivaksi oma-apumenetelmäksi. Äidit pitivät tärkeänä erityisesti sitä, että se sai heidät pohtimaan heille itselleen merkityksellisiä aiheita. Äitien luottamus omaan vanhemmuuteensa kasvoi työskentelyn aikana, ja työkirja auttoi heitä jaksamaan arjessa. Äidit oppivat ymmärtämään vauvaansa paremmin ja havaitsivat entistä enemmän hyviä hetkiä vauvansa kanssa. Äidit huomasivat omia onnistumisiaan ja se sai heidät tuntemaan ylpeyttä itsestään. Äitien mukaan työkirja antoi luvan tuntea negatiivisiakin tunteita. (Ahopelto & Elo 2005) Kansainvälistä verkostoitumista ja tiedon vaihtoa JKK-tiimi sekä Vanhempainpuhelimen ja -internetin suunnittelija tekivät opintomatkan Lontooseen Tarkoituksena oli tutustua muihin järjestöihin, jotka tukevat vanhemmuutta. Pyrkimyksenä oli kartoittaa erityisesti järjestöjä, jotka tukevat vanhemmuutta internetin välityksellä tai järjestävät vanhempainpuhelin- ja internettoimintaa. Matkan tarkoituksena oli saada uusia ideoita omaan työhön ja koko MLL:lle sekä verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Projekti vei mukanaan myös suomalaisia ideoita ja osaamista. Järjestöt, joissa projekti vieraili, olivat: Parentline Plus Kansallinen järjestö, joka tuottaa vanhemmuuteen innovatiivisia, maksuttomia, joustavia ja tarpeisiin vastaavia palveluja vanhemmilta vanhemmille. Tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea sekä mahdollisuus keskustella asioista, joita vanhemmat kohtaavat. Palvelumuotoja ovat vanhempainpuhelin ja -internet, ryhmät ja työpajat ja laaja internetsivusto vanhemmille. The National Family and Parenting Institute (NFPI) Järjestö, jonka päämääränä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, edistää perheiden hyvinvointia ja tehdä yhteiskunta perheystävällisemmäksi. Järjestö tuo yhteen organisaatioita, tietoa ja osaamista vahvistaakseen perhe-elämän arvoa ja laatua. Internetsivuilla on vanhemmille oma sivusto: e-parents. YoungMinds Kansallinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää kaikkien lasten ja nuorten mielenterveyttä. YoungMinds -internetsivut tarjoavat tietoa ja tukea kolmelle kohderyhmälle: vanhemmille, nuorille ja ammattilaisille. Osa internetsivujen tuotoksista on mahdollista sekä ladata pdf-tiedostona että ostaa painettuna kirjasena. Muita palvelumuotoja ovat ammattilaisten ylläpitämä maksuton vanhempainpuhelin ja runsas materiaalituotanto. Community Mothers Community Mothers -ohjelmassa kokeneet ja tehtävään koulutetut äidit vierailevat kerran kuukaudessa perheissä, joissa on pieniä lapsia ja tuen tarvetta. Pyrkimys on päästä toimimaan ennaltaehkäisevästi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyse on ohjatusta vertaistuesta, jossa

14 yhteisöäidit saavat työhönsä ammattilaisilta tukea, koulutusta ja työnohjausta. Joillain erityisen ongelmallisilla asuinalueilla on järjestetty myös yhteisöäitien vetämiä ryhmiä. Yhteisöäidit ohjaavat asiakkaan eteenpäin esimerkiksi sairaanhoitoon liittyvissä pulmissa. Mentality Mentality on ensimmäinen kansallinen yhdistys, jonka päämääränä on puhtaasti mielenterveyden edistäminen. Toimintamuotoja ovat tutkimuksen kehittäminen, näyttöön perustuvan tiedon tukeminen, konsultaatio, koulutus, arviointimenetelmien kehittäminen ja laadukkaiden tuotosten laatiminen. Matka antoi ideoita muun muassa ryhmämuotoisen puhelin- ja internetpäivystyksen kehittämiseen, päivystäjien motivoimiseen ja koulutukseen, materiaalin tuottamiseen ja arviointiin. Malleja ja ideoita vietiin eteenpäin eri toimijoille MLL:n keskustoimistossa. MLL:n toiminta ja JKK-tuotokset herättivät kiinnostusta. Esimerkiksi itsearvioinnin kaltaista työkalua ei ole Englannissa kukaan tuottanut, ja sitä toivottiin myös englanniksi Vuosi 2006: Käytettävyyden testaus, lopputuotoksen julkaisu, markkinointia Alkuvuodesta 2006 Tukea vanhemmille -internetsivuston käytettävyyden testasi Adage Oy. Testausraportissa nostetaan esille monia vahvuuksia, esimerkiksi se, että etusivu on kuvituksen ja esitystapansa suhteen erittäin positiivinen, ja sävy säilyy kautta koko sivuston; sisältöä on paljon ja se on mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista; kokonaisuus on upea. Oleellisimpia käytettävyysongelmia oli, että sivuston tarkoitus saattaa jäädä epäselväksi käyttäjille, jotka ovat jo tutustuneet MLL:n tarjoamaan sisältöön. Oma-apuvälineet ovat keskenään erikokoisia, ja keskenään erilaisten linkinilmaisemistapojen takia käyttäjiltä saattaa jäädä osa sisällöstä huomaamatta. (Ks. liite 2: Käytettävyyden asiantuntija-arvion raportti ). Tammi-helmikuussa 2006 JKK-tiimi toteutti kaikki Adage Oy:n ehdottamat käytettävyyttä parantavat muokkaukset. Tukea vanhemmille -internetsivuston julkaisutilaisuus oli Tukea vanhemmille - internetsivuston avaamisesta kerrottiin 30 tärkeimmässä sanomalehdessä, mm. Helsingin Sanomissa, Metrossa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Kalevassa, Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa, Etelä- Suomen Sanomissa, Ilkassa ja Hufvudstadsbladetissa. Näiden lisäksi sivustosta on kerrottu keväällä 2006 muun muassa Taloustaito -lehdessä, Ahjo -lehdessä, Kaunes ja terveys -lehdessä, Meidän Perhe - lehdessä, 2plus -lehdessä, Vauva-lehdessä ja Lapsen maailma -lehdessä. JKK-projekti osti markkinointipalvelua viestintätoimisto Taitomylly Oy:ltä, mutta palvelu ei tuottanut sanottavammin palstatilaa. MLL:n piirijärjestöille ja paikallisyhdistyksille on kerrottu uudesta sivustosta muun muassa Yhdistystiedotteessa ja Lapsemme-lehdessä kaikkien MLL:n piirijärjestöjen perhetoiminnan koordinaattorit olivat Helsingissä koolla perhe- ja järjestötoiminnan päivillä. Heille esiteltiin Tukea vanhemmille -sivustoa, ja joka piirijärjestölle jaettiin edelleen esittelyä varten tulosteet kaikista seitsemästä työkirjasta ja kaikkiaan yhdestätoista huoneentaulusta sekä runsaasti painettua markkinointimateriaalia. Lisäksi piirijärjestöille toimitettiin Power Point -esitys, jolla sivustoa voi esitellä. Muille järjestöille tietoa levitettiin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksen sähköisen uutiskirjeen kautta, joka ilmestyi Vuosina Vanhempainpuhelimen ja -internetin päivystäjien perus- ja jatkokoulutuksissa on kerrottu uudesta internetsivustosta ja siitä, kuinka sitä voi käyttää päivystystyön tukena. Vapaaehtoiset päivystäjät hyödyntävät sisältöjä luontevasti työssään.

15 Tukea vanhemmille -internetsivustoa on esitelty erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, esimerkiksi S-ryhmämessuilla Jyväskylän paviljongissa, valtakunnallisilla neuvolapäivillä Kuopiossa ja Riihimäen seurakunnan isovanhempien ja lastenlasten sunnuntaissa kaksi opiskelijaa järjesti opinnäytteenään Malmin sosiaalialan oppilaitoksessa tilaisuuden, jossa JKKtiimi esitteli sivustoa helsinkiläisille ja espoolaisille päivähoidon edustajille. Samana päivänä kokoontui MLL:ssa Helsingin hiipakunnan kasvatuksen neuvottelukunta, jolle esiteltiin sivustoa. Sivusto oli näkyvästi esillä Lapsi-messuilla toukokuussa 2006, jolloin Tukea vanhemmille -sivustolla oli oma messuosasto Imatran kesäyliopisto järjesti koko päivän koulutuksen perhetyöntekijöille Tukea vanhemmille -sivuston sisällöistä ja koulutettiin Helsingin kaupungin terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä käyttämään projektin tuottamia välineitä työssään. MLL:n Lapsen oikeuksien päivän seminaari oli samalla JKK -projektin päätösseminaari. Hengitä - lapsen tahtiin -nimisessä seminaarissa asiantuntijat alustivat aiheista, jotka valottivat hyvän vanhemmuuden edellytyksiä. Alustuksissa käsiteltiin muun muassa lapsen tunnetaitojen kehittymistä ja vanhemman oman lapsuuden merkitystä omassa vanhemmuudessa. Aiheet liittyivät kiinteästi JKKprojektin tuottamaan aineistoon. Projektin lopputuotosta, MLL:n Tukea vanhemmille -sivustoa esiteltiin seminaariyleisölle sekä luentosalissa että aulatiloissa. Seminaariin osallistujilla oli mahdollisuus tutustua sivustoon usealla yleisön käyttöön asetetulla tietokoneella. Luentosalissa esiteltiin sivustolla olevat työkirjat ja huoneentaulut ja kerrottiin sivuston ominaisuuksista Markkinointimateriaali Markkinointia varten painettiin materiaalia eri kohderyhmille. Painetussa materiaalissa yhdistettiin tiedotus Tukea vanhemmille -sivustosta sekä Vanhempainpuhelimesta ja -netistä. Markkinointimateriaalia on jaettu lukuisille verkostoille ja eri tilaisuuksiin osallistujille. Jääkaappimagneetti kaikenikäisten lasten vanhemmille. Magneetissa on Vanhempainpuhelimen ja -internetin yhteystiedot sekä Tukea vanhemmille -sivuston internetosoite. Ks. liite 3. Magneettia on jaettu muun muassa messuilla ja kaikille ekaluokkalaisille syksyllä (2005) jaettavassa Hyvä alku koulutielle -pussissa. Neuvolakortti alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Neuvolakortti on pahvinen postikortin kokoinen infokortti, jossa on toisella puolella tietoa MLL:n vanhemmuuden tuesta ja toisella puolella Tukea vanhemmille -sivuston tunnuskuva. Ks. liite 4. Neuvolakorttia postitettiin keväällä 2006 kaikkiin Suomen neuvoloihin jaettavaksi kaikille pikkulapsiperheille. Korttia on jaettu myös erilaisilla messuilla. Kaksi erilaista postikorttia kouluikäisten lasten vanhemmille. Korttien kuva-aiheet ovat koululaisperheen arjesta. Ks. liitteet 5 ja 6. Postikorttia on jaettu messujen lisäksi kaikille ekaluokkalaisille syksyllä (2005 ja 2006) jaettavassa Hyvä alku koulutielle -pussissa. Nelisivuinen, värillinen esite ammattilaisille. Ks. liite 7. Esitettä on jaettu useissa eri tilaisuuksissa ja Yhdistystiedotteen mukana kaikille MLL:n piirijärjestöille. Sitä on myös lähetetty pdftiedostona sähköpostitse. Kaikille kohderyhmille tarkoitettu käyntikortti, jossa on toisella puolella Tukea vanhemmille - internetsivuston tunnuskuva ja toisella puolella tietoa vanhemmuuden tuesta. Ks. liite 8.

16 5. Projektin lopputuotokset Projektin lopputuotos on Tukea vanhemmille -internetsivusto. Sivusto on nähtävissä osoitteessa JKK-projektin kehittämiä tuotoksia sivustolla ovat vanhemmuuden itsearviointi, kahdeksan erilaista työkirjaa, kaksikymmentä erilaista huoneentaulua, tietovisa sekä uudet tietotekstit. Tietotekstit on ryhmitelty kuuden eri otsikon alle: Lapsi kasvaa ja kehittyy, Hoivaan ja kasvatan, Tukea ja taitoa tilanteesta toiseen, Minä vanhempana, Meidän perhe ja Perhe ja yhteiskunta. Tietotekstien joukossa on osittain myös jo aiemmin MLL:n sivuilla olleita tekstejä. Itsearvioinnin tarkoituksena on käynnistää vanhemman omaehtoisen selviytymisen prosessi. Itsearvioinnin avulla vanhempi voi tunnistaa ja selvitellä vanhemmuutensa voimavaroja ja haasteita. Itsearviointi etenee perusväittämistä niitä tarkentaviin väittämiin ja kartoittaa vanhemman halukkuutta saada apua tunnistamiinsa pulmiin. Väittämät koskevat muun muassa vanhemman ajattelutapaa, omaa jaksamista ja hyvinvointia, luottamusta itseensä vanhempana ja kokemuksia ympäristön tuesta. Yhteenveto tarjoaa vanhemman käyttöön hänelle parhaiten sopivia oma-apuvälineitä. Tietotekstit antavat mahdollisuuden pureutua itseä kiinnostaviin aiheisiin, esimerkiksi sisarusten nahisteluun, vanhempien eroon, lapsen kehitykseen eri ikäkausina, erilaisiin kasvatustapoihin tai päivähoidon aloittamiseen. Tekstit pohjautuvat ajankohtaiseen kirjallisuuteen. Sävy on asioita normalisoiva, lasta ja vanhempaa kunnioittava. Huoneentaulut ovat erilaisia mittareita, muistilistoja, pelejä ja oppimisvälineitä, kuten vauvan päivärytmin seurantalomake, koululaisen arkipäivä, pelkomittari, sukupuu tai perheen neuvottelupolku. Työkirjoja on kaikkiaan kahdeksan: Pieni parisuhdekoulu, Perheiltamalli, Vanhemman työkirja, Raskausajan ja vauvavuoden päiväkirja, Vanhemman ja lapsen yhteinen pelonkohtaamistyökirja, Mediakasvatuksen työkirja, Pikku koululaisen oppimisen tukeminen, Kuinka tuen koulun aloittavaa lastani oppimaan ja Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Kukin työkirja on omaleimainen ja itsenäinen kokonaisuus ja auttaa vanhempaa työskentelemään itselleen tärkeän aiheen parissa. Monet työkirjoista pohjaavat kognitiiviseen ajatteluun ja auttavat vanhempaa tarkastelemaan omia kielteisiä ajatuksiaan, niistä aiheutuvia vaikeita tunteita ja toimintatapoja, joita voi liittyä esimerkiksi lapsen pelkäämiseen tai oppimisvaikeuksiin. Työkirjat auttavat vanhempaa irti voimavaroja kuluttavista ajatusmalleista, kohti myönteisempiä ja totuudenmukaisempia ajatuksia. Työkirjojen kanssa työskentely vaatii vanhemmalta motivaatiota ja paneutumista. Tietovisassa on mahdollisuus testata ja kartuttaa kasvattajan tietojaan leikkimielisesti. Vaikka visailu on leikkimielistä, se pitää sisällään yli kaksisataa monivalintatehtävää, joista ohjelma satunnaisesti arpoo viisi vastattavaksi. Kysymysten faktatiedot on tarkastettu lääketieteellisestä ja psykologisesta kirjallisuudesta. Tietovisa näyttää oikeat vastaukset ja vahvistaa visailijan lapsen kehitystä koskevia tietoja.

17 6. Arviointi Projektin hallinta Projektin hallintaa arvioidaan itsearviointina, koska projekti ei nähnyt kokonaisuuden kannalta perustelluksi suunnata resurssejaan ulkopuoliseen projektin hallinnan arviointiin. Sen sijaan JKKprojektissa tahdottiin tarkastella toiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteiden asettaminen oli tehty projektihakemuksessa ja rahoituspäätöksessä sillä tavoin väljäksi, että projekti sai melko vapaasti itse määritellä, millä tavoin perheiden omaehtoisen selviytymisen prosessi käynnistetään. Tämä ylätavoite oli hyvin kunnianhimoinen ja menetelmien mahdollisuuksia verrattaessa internetin käyttö tuntui käytettävissä oleviin resursseihin nähden hyvältä ratkaisulta. Hankkeen käynnistyminen viivästyi jonkin verran. Projektisuunnitelman laatiminen aloitettiin noin viisi kuukautta rahoituspäätöksen jälkeen. Projektin johtamisen voidaan katsoa onnistuneen, koska projekti pysyi aikataulussaan, tavoitteissaan ja kykeni sopeutumaan henkilöstömuutoksiin, joita seurasi päällikön toimenkuvan muutoksesta sekä suunnittelijan äitiyslomalle jäämisestä. Projektitiimi oli käytännössä vain kaksi henkilöä. Joustavuus ja yhteistyön toimivuus oli projektin onnistumisen kannalta erittäin ratkaisevaa. Molemmat työntekijät olivat erittäin innostuneita saamaan aikaiseksi käytännössä toimivan lopputuloksen. Työntekijöillä oli valmiuksia ja intoa laajentaa asiantuntemustaan vastaamaan projektin tarpeita. Työskentely oli aikataulutettua ja strukturoitua. Vähäinen henkilöstömäärä näkyi kuitenkin myös puutteina osaamisessa. Tarkka resursointi oli lähtökohta projektin suunnittelulle. Käytettävissä oleva henkilö- ja talousresurssi tahdottiin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Projekti hyödynsi MLL:n aikaisempia materiaaleja, keskusjärjestön osaamista, opiskelijatyövoimaa, opinnäytetöitä ja maksutta sisällön tuotannossa apua antavia asiantuntijaverkostoja. Useille asiantuntijoille toimiminen MLL:n vanhemmuutta tukevassa hankkeessa oli heidän omien sanojensa mukaan kunnia-asia. Jonkin verran tappiollisesti jouduttiin toimimaan tilanteissa, joissa ulkopuoliselta asiantuntijalta tilattu kokonaisuus, esimerkiksi työkirjan luonnosteksti, ei vastannut odotuksia. Yllättäviä kustannuseriä syntyi myös henkilöstömuutoksista. Nämä resurssit olivat lähinnä pois markkinoinnista viimeisenä projektivuonna. Lopputuotteen laatu ja tuotteistuksessa onnistuminen Sisältöjen ja lopputuotteen sopivuus kohderyhmälle nähtiin projektin keskeisenä tavoitteena. Tästä syystä projekti käytti huomattavan työpanoksen testiryhmän hankintaan, erilaisten arviointimittareiden kehittämiseen ja tulosten analysointiin ja niihin perustuviin kehittämistehtäviin sekä etukäteisarvioinnin ja testauksen raportointiin. Luvussa 4 sekä arviointiraporteissa on kuvattu tarkemmin JKK-projektin arviointia hyödyntävää kehitysprosessia sekä varsinaisen lopputuotteen arviointia. Arviointisuunnitelma oli osa JKK-projektin toimintasuunnitelmaa. Metodeina käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tiedon keruuta. Kehittämis- ja testiryhmään osallistuville kerrottiin, mistä on kyse ja kuinka pitkää sitoutumista heiltä toivotaan. Heille selvitettiin, että yksilöitä ei voi tunnistaa, ja heidän tiedoistaan muodostuva väliaikainen rekisteri hävitetään projektin jälkeen. Ideatason testaus tapahtui kehittämisryhmässä. Projektille luotiin syksyllä 2003 kehittämisryhmä, joka koostui yhdeksästä MLL:n Tampereen osaston toimintaan osallistuvasta vanhemmasta. JKK-tiimi tapasi kehittämisryhmää kaikkiaan seitsemän kertaa. Tapaamisissa testattiin JKK:n ideoita ja tuotoksia kuten itsearviointia, etukäteiskyselyn kyselylomaketta ja tietovisakysymyksiä. Varsinainen testiryhmä osallistui etukäteisarviointiin ja lähes valmiiden tuotosten arviointiin. Vanhempien arkikokemuksia selvitettiin kahdessa eri vaiheessa projektia. Syksyllä 2003 projektille

18 koottiin testausryhmä, johon kuului 165 vanhempaa eri puolilta Suomea. Testiperheet vastasivat JKKprojektin etukäteiskyselyyn tammikuussa Kyselyssä kartoitettiin taustatietojen lisäksi seuraavia asioita: Millä vanhemmuuden osa-alueilla testiryhmän vanhemmat kokevat epävarmuutta tai huolta ja kuinka usein huoli ilmenee? Mihin vanhemmuutta ja lapsen kasvua ja kehitystä sekä parisuhdetta koskeviin asioihin testiperheet uskovat, että hakisivat tietoa tai tukea MLL:n vanhemmuutta tukevilta internetsivuilta? Mitkä ovat vanhempien tietokoneenkäyttötottumukset? Testivanhempien vastaukset loivat pohjan projektin sisältöjen kehittämiselle. Syksyllä 2004 testivanhemmat testasivat itsearviointia ja seitsemää eri työkirjaa. Testauksessa selvitettiin tuotosten ominaisuuksia, ymmärrettävyyttä ja sitä, kuinka vanhemmat yleensä suhtautuvat aineistoon. Testivanhemmat kertoivat, minkälaisia ajatuksia, tunteita ja näkemyksiä aineisto heissä herätti. He arvioivat, oliko materiaali ymmärrettävää, tarpeellista, miellyttävää, uskottavaa, hyväksyttävää ja sopivaa pituudeltaan ja tehtävien määrältään. Itsearvioinnin osalta arvioitiin vielä aineiston luottamuksellisuutta. Testauksessa saatu palaute oli sekä määrällistä että laadullista. Kaiken kaikkiaan aineisto sai testauksessa erittäin hyvän vastaanoton. Tuotoksia muokattiin vanhempien palautteen perusteella. Projektin aikana valmistui kolme opiskelijoiden lopputyötä, jotka arvioivat lapsen pelkoja käsittelevää työkirjaa, pienen koululaisen oppimista tukemaan suunniteltua työkirjaa sekä varhaisen vuorovaikutuksen työkirjaa. Työkirjoja testaavat vanhemmat kokivat ne hyödyllisinä. Tukea vanhemmille -internetsivuston käytettävyyttä testattiin alkuvuodesta Sivusto sai paljon myönteistä palautetta, mutta myös kehittämisehdotuksia. JKK-tiimi toteutti kaikki Adage Oy:n ehdottamat käytettävyyttä parantavat muokkaukset. Tukea vanhemmille -sivuston käyttö Eri kävijöitä Vierailuja Ladattuja sivuja Itsearviointi, sivulatausten määrä Työkirjat, latauskerrat Vanhemman työkirja 6414

19 Vauva tulee taloon! (pitkä ja lyhyt versio yhteensä) 4216 Pieni parisuhdekoulu 3350 Perheiltamalli 2602 Pelottaa! 2298 Työkirja pikku koululaisen oppimisen tukemiseen 1943 Mediakasvatuksen työkirja 1168 Iloa isovanhemmuuteen! 972 Yhteensä Huoneentaulut, latauskerrat Kahden viikon muutosmatka 5268 Sukupuu 4646 Sovitaan vastuut, niin ei tarvitse riidellä 4214 Perheen neuvottelupolku ristiriitojen ratkaisemiseksi 3768 Pelkomittari tytöille ja pojille 3725 Koululaisen päivä 3454 Koululaisen aamu 3247 Meidän perheen arvot 3132 Ahkeran koululaisen huoneentaulu 2707 Liikuntapäiväkirja 2275 Vauvan vuorokausi 2124 Ajanhallintapäiväkirja 1978 Pelonkesytyssuunnitelma 1825 Tietokoneenkäyttösopimus 1755 Ajatuspäiväkirja 1655 Median hallinnan muistilista 1523 Nukkumispäiväkirja 1467 Päihteettömyyspäiväkirja 1248 Minä ja lapseni internetin käyttö 1110 Minä ja internet 1099 Yhteensä 52220

20 7. Pohdinta ja jatkohaasteet Joka kodin konstit -projekti hyödynsi uutta teknologiaa tekemällä internetsovelluksen. Internetissä käytettävänä menetelmä on projektin jälkeen laajasti lapsiperheiden, vapaaehtoisten ja ammattiauttajien käytettävissä. Netissä oleva materiaali on vapaasti ja maksutta luettavissa ja ladattavissa. Projekti onnistui hyödyntämään internetiä ja teknisiä sovelluksia uudenlaisella tavalla vanhemmuuden tukemisessa. Nykyaikainen teknologia mahdollisti abstraktien ja konkreettisten tasojen yhdistämisen, kun vanhemman omaehtoista prosessia tuetaan. Yhtä aikaa voidaan pohtia esimerkiksi vanhemman asenteiden tai omien kokemusten vaikutuksia nykyiseen kasvatustilanteeseen, ja samalla tarjota konkreettisia, työkirjatyyppisiä menetelmiä muutosta tukemaan ja muutoksen seurantaan. Tukea vanhemmille -internetsivustolla vanhempi voi päästä omaehtoisen selviytymisensä juurille interaktiivisen itsearvioinnin avulla. Arviointi etenee neljässä vaiheessa hahmotellen vanhemman voimavaroja, huolen aiheita ja motivaatiota muutokseen. Itsearviointi antaa henkilökohtaisen palautteen ja tieto- ja oma-apuvälinesuosituksia. Itsearviointi on herättänyt laajasti kiinnostusta. Sen aikaansaamia psykologisia prosesseja olisi mielenkiintoista edelleen tutkia esimerkiksi opinnäytetyönä. Itsearviointisovellusta on mahdollista edelleen kehittää ja hyödyntää laajemmin. Kehitystyö edellyttää käyttäjien kokemusten analysointiin pohjaavaa teoreettista ja teknistä jatkokehitystyötä. Tekniset innovaatiot ja käyttäjien tarpeet ja toiveet käyvät tulevaisuudessa vuoropuhelua. Jo hankkeiden suunnittelussa on entistä tärkeämpää, että ymmärretään tulevien käyttäjien tarpeiden olevan inhimillisen elämän kasvukivuissa ja vuorovaikutuksen kaipuussa. Tekniikka tarjoaa tiedonlevityskanavia ja vertaiskohtaamisen foorumeita, mutta se voi myös olla väline, jonka avulla käyttäjä, esimerkiksi vanhempi tai nuori, voi lähestyä uudella tavalla ajattelu- ja tunne-elämäänsä. JKK-projektin tuottamille vanhemmuuden tuen oma-apuvälineille on ollut selkeä tarve. Ne on otettu erittäin hyvin vastaan. Tilastot kertovat, että sivustolla on käynyt kaikkiaan yli eri kävijää ja vierailujen määrä on kaikkiaan noin Käyttäjät ovat antaneet palautelomakkeen kautta omin sanoin positiivista palautetta, esimerkiksi: Paljon apua ihanan, mutta vaativan pikkupojan kanssa elämiseen. Todellista tukea vanhemmuuteen! Näitä on hyvä käydä lukemassa säännöllisin välein. Kummasti jaksaa taas, kun huomaa olevansa oikeilla jäljillä... Erittäin hyvät sivut!! Tälläistä on kaivattukin. Ei tarvitse tuskailla vauvalehtien keskustelupalstoilla tiedonmurusten perässä. Asiaa, paljon ja laajasti. Kiitos! Suosituimpia kokonaisuuksia ovat olleet itsearviointi, tietovisa, lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina -tietoteksti ja vanhemman työkirja. On tärkeää, että myös niille vanhemmille, joilla on voimavaroja huolehtia lapsistaan ja perheestään, kehitetään heille sopivia tukimuotoja. Näilläkin perheillä on selkeästi pulmia (esim. Häggman-Laitila ym. 2001, Leivo ym. 2004). Kun niihin päästään käsiksi riittävän ajoissa, voidaan ehkäistä pulmien kasaantumista tai vaikeutumista. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että myös astetta vakavammista ongelmista kärsivät perheet saavat heille sopivinta tukea ongelmiinsa. Vakava huoli on tällä hetkellä resurssien vähäisyydestä lasten ja lapsiperheiden peruspalveluissa (esim. Hakulinen-Viitanen ym. 2005, Rimpelä ym. 2005). Projektissa tuotettuja oma-apuvälineitä on mahdollista käyttää tiiviimpää tukea tarvitsevien perheiden kanssa vuorovaikutushoitoa jäsentämään. Julkisen sektorin työntekijöiden työtahti on kuitenkin niin kiivas, että uuden tukikokonaisuuden esittelykin voi kohdata vastustusta. Tukea vanhemmille -sivusto on laaja ja siihen tutustumiseen menee

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot