Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti"

Transkriptio

1 Joka kodin konstit -projekti Loppuraportti Marjo Kankkonen Anna Suutarla

2 Joka kodin konstit -projektin loppuraportti Tiivistelmä Joka kodin konstit -projektin tausta ja tarve Projektin tavoitteet ja kohderyhmät Projektin hallinnointi ja resurssit Projektin aikataulu ja toteutus Vuosi 2003: Projektin käynnistys ja kohderyhmän tarpeiden kartoitus Vuosi 2004: Sisältöjen kehittämistä ja testaamista Vuosi 2005: Sisältöjen, verkkokokonaisuuden ja markkinointimateriaalin tuottamista Tuotoksia koekäytössä Kansainvälistä verkostoitumista ja tiedon vaihtoa Vuosi 2006: Käytettävyyden testaus, lopputuotoksen julkaisu, markkinointia Markkinointimateriaali Projektin lopputuotokset Arviointi Pohdinta ja jatkohaasteet...18 Lähteet...20 Liitteet...22

3 Lukijalle Projektityössä on tapana tehdä loppuraportti, jossa selvitetään projektin kulkua, tarkastellaan sen tuotteita ja niiden suhdetta projektin alkuperäisiin tavoitteisiin. Myös tämä loppuraportti selvittää projektin kulkua ( ) ja sen valintoja. Joka kodin konstit -projektin tuotokset ovat olennainen osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -internetsivustoa, jota vanhemmat ja perheet käyttävät ahkerasti. Koska luet tätä raporttia, olet varmasti itsekin käynyt projektin tekemillä www-sivuilla ja haluat tietää, miten näin hyvä sivusto luotiin. Ammattilaisille ja projektityöstä kiinnostuneille raportti antaa taustoja ja tietoja sivuston luomisprosessista. Www-sivuston seikkaperäistä esittelyä ei raportissa tehdä. Joka kodin konstit -projektin tavoitteet kuvattiin alkuperäisessä hankehakemuksessa näin: Perheiden omaehtoiseen käyttöön tarkoitetut menetelmät, joilla vanhemmat saavat tukea lastensa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotehtäviin ja joiden avulla lapset saadaan oman arkensa kertojiksi. Menetelmät täydentävät ennaltaehkäiseviä ja varhaisia tukipalveluja. Menetelmät auttavat perheitä selviytymään ilman ammattitukea yksinään. Tavoite jättää määrittelemättä, millaisia menetelmiä projektin piti tuottaa. Tavoitteena oli vastata perheiden tarpeisiin, jotka oli määritelty näin: Perheet kaipaavat konkreettisia menetelmiä perheongelmiensa käsittelyyn. Menetelmistä laaditaan käytännöllisiä, helppokäyttöisiä ja arkikielisiä. Tärkein valinta tehtiin heti projektin alussa. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen ehdotti, että paras tapa toteuttaa projektin tavoitteet on luoda menetelmiä, joita on helppo käyttää ja levittää internetissä. Tämä näkemys ohjasikin projektia kulkua alusta loppuun. Toinen tärkeä päätös oli kohderyhmän määrittely: perheet, joissa on alle murrosikäisiä lapsia. Alle murrosikäisillä tarkoitettiin alle 12-vuotiaita lapsia. Projektin aikana MLL:n nuorisotyössä valmisteltiin ja avattiin nuorille omat sivut osoitteessa Vanhemmille suunniteltiin myös Joka kodin konstien -jatkoprojektia, jota Raha-automaattiyhdistys on iloksemme päättänyt rahoittaa. Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti ( ) laajentaa Joka kodin konstit -projektin sivustoa nyt myös murrosikäisten lasten vanhempien tarpeisiin. Kiitokset kuuluvat etenkin projektin tiimille, 165 vanhemman testiryhmälle ja MLL:n Tampereen osastolle, joka auttoi testiryhmän rekrytoinnissa ja tapaamisten järjestämisessä sekä luonnollisesti hankkeen rahoittajalle, Raha-automaattiyhdistykselle. Georg Henrik Wrede johtaja, ohjelmat ja projektit

4 Tiivistelmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Joka kodin konstit -projekti (JKK) toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) tuella vuosina Projektin tavoitteena oli tukea perheiden arjessa jaksamista kehittämällä internetiin vanhemmuuden tueksi oma-apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita ja vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta. Lähtöajatuksena oli yhdistää uudella tavalla vanhemmuuden tueksi ammatillinen osaaminen, vanhempien arkikokemukset ja nykyteknologian tarjoamat mahdollisuudet. Projektin lopputuotoksena avattiin Tukea vanhemmille -internetsivusto -sivuilla. Uudella sivustolla yhdistyvät MLL:n jo aiemmin olemassa ollut vanhemmuuden tuen internetmateriaali ja JKK-projektin kehittämät uudenlaiset vanhemmuuden oma-apuvälineet: itsearviointi, työkirjat, huoneentaulut, tietotekstit, tietovisa ja vanhempien keskustelufoorumit. JKK-projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat perheet, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia, joiden vanhemmilla on voimavaroja ja motivaatiota hakea itse ratkaisuja arkisiin kasvatus- ja perhepulmiin. Projektin toisena kohderyhmänä olivat vapaaehtoiset ja ammattilaiset, jotka kohtaavat lapsiperheitä. Projektin tuotoksia voidaan hyödyntää yhtenä apuvälineenä vuorovaikutukseen perustuvassa perhetyössä. Sivustoa on kehitetty yhteistyössä vanhempien kanssa. Projektilla oli 165 vanhemman testiryhmä ja yhdeksän vanhemman kehittämisryhmä, jotka osallistuivat sisältöjen ideointiin ja testaamiseen. Ennen sivuston julkaisua sen teknistä käytettävyyttä arvioi ulkopuolinen, käytettävyyden arviointiin erikoistunut yritys. Kaikki JKK-tuotokset pohjautuvat MLL:n arvoihin ja tapaan viestiä vanhemmille. Tuotosten teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen ja oppimisterapia, terveyden edistämisen teoriat sekä ajankohtainen tieto lapsen kehityksestä, kehityspsykologiasta, lastenpsykiatriasta ja kasvatustieteestä. Taustateorioista on sovellettu käytännönläheisiä ja arkisia työkaluja, kuitenkin ymmärtäen nykyvanhempien hyvät tiedot kasvatuskysymyksissä. Noin kahdeksan kuukautta Tukea vanhemmille -internetsivuston julkaisemisen voi todeta, että käyttäjät ovat löytäneet sen varsin hyvin. Tilastot kertovat, että sivustolla on käynyt kaikkiaan yli eri kävijää ja vierailujen määrä on kaikkiaan noin Suosituimpia kokonaisuuksia ovat olleet itsearviointi, tietovisa, lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina tietopankit sekä Vanhemman työkirja.

5 1. Joka kodin konstit -projektin tausta ja tarve JKK-projektin juuret ovat MLL:n Lapsiperheprojektissa (RAY, ). Lapsiperheprojektissa nähtiin tarve arkisille, käytännönläheisille vanhemmuuden oma-apuvälineille. Hankkeen tarkoituksena oli tukea vanhempia lastensa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotehtävissä. Tavoitteena oli luoda yhdessä perheiden kanssa joka kotiin sopivia menetelmiä, joilla edistetään perheiden omaehtoista selviytymistä ja lapsen huomioimista erilaisissa perhetilanteissa. Osalla perheistä on voimavaroja selvitä perheongelmistaan ilman ammattiapua, jos heillä olisi käytössään menetelmiä, joita he voisivat itse soveltaa. Perheiden voimavaraisuus ja kyky selviytyä kohtuullisen pienen ulkopuolisen tuen turvin kävi ilmi Lapsiperhe -projektissa, jossa tuettiin 1619 perhettä. Projekti oli lähes 80 prosentille perheistä ensimmäinen auttajataho, jonka puoleen he kääntyivät ongelmissaan. Perheiden omaehtoista selviytymistä tukevia menetelmiä on kuitenkin tarjolla vähän. Suomalainen lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto tarjoavat säännöllisiä ja kattavia palveluja lapsiperheille. Tällä hetkellä neuvolalla tai kouluterveydenhuollolla ei välttämättä aina ole resursseja tarjota riittävästi apua varsinkaan silloin, kun ongelmat ovat lieviä tai keskivaikeita. Suurimmassa osassa terveyskeskuksia terveydenhoitajien ja lääkäreiden henkilöstövoimavarat ovat niukat, mikä aiheuttaa kiirettä ja aikapulaa. Neuvoloiden terveydenhoitajista ja lääkäreistä puolet on sitä mieltä, ettei heidän työaikansa riitä lisäkäynteihin tai erityistukea tarvitsevien perheiden ohjaukseen. Suositusten mukainen henkilöstömitoitus terveydenhoitajille ja lääkäreille ei toteudu useimmissa kunnissa (Neuvolatoiminnan asiantuntijaryhmä 2003, Hakulinen-Viitanen ym. 2005, Rimpelä ym. 2005). Kuitenkin tiedetään, että nuoriin lapsiperheisiin kohdistuva tuki on tärkeää ja hyödyllistä, ja sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Lapsen varhaisvaiheiden aikana annettu perheneuvonta voi ehkäistä lapsen mielenterveyden ongelmia pitkällä aikavälillä. (esim. Aronen ym. 1995). On näyttöä siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on tuloksellista. Työn kohderyhmissä tapahtuu monia positiivisia muutoksia interventioiden seurauksena, ja ohjelmien vaikutus on verrattain pysyvää (Durlak 1998). JKK-projektin tuottamien oma-apuvälineiden kaltaisia uudenlaisia vanhemmuuden tuen muotoja kaivataan erityisesti tilanteisiin, joissa peruspalvelujen tuki ei riitä, mutta perhe ei vielä ole raskaiden tukitoimien tarpeessa (ks. esim. Isokallio ym. 2003). Toisaalta oma-apuvälineet voivat auttaa ammattilaisen kiireistä arkea ja olla tukena asiakkaita kohdattaessa. Konkreettisten menetelmien avulla asiakasta voidaan tukea omaehtoisuuteen. Ne tarjoavat yhteisesti käytettävän välineen perehtyä asiakkaan pulmaan, auttavat muutosprosessin käynnistämisessä ja seurannassa. Välineet tarjoavat myös helposti ja nopeasti hyödynnettävässä muodossa olevaa perustietoa muun muassa lasten kehityksestä ja kasvatusasioista. JKK-projektin tarjoaman internettuen ei ole tarkoitus korvata mitään jo olemassa olevaa palvelua tai työmuotoa. Tarkoitus ei myöskään ole korvata telemaattisilla välineillä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Internetin käyttö on uusi vaihtoehtoinen tapa tarjota vanhemmuuteen liittyvää sisältöä ja uusi vertaistuen muoto. Telemaattiset välineet saatetaan nähdä joskus uhkakuvina, esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavina välineinä. Uuden tekniikan haitta tai hyöty riippuu sen käyttötarkoituksesta, käyttötavasta ja käyttäjästä. Haitat ja hyödyt ovat saman ilmiön kääntöpuolia. (Tammi & Peltoniemi 1999). Telemaattisilla välineillä on monia etuja. Ne ovat kiistatta nykyaikaa, useille vanhemmille tuttuja välineitä. Internet on nopea, helppo ja tuttu väylä saada tietoa vuotiaista suomalaisista 83 prosenttia käyttää internetiä, nuoremmat ikäryhmät tätäkin enemmän (Internetin käyttö Suomessa). 85 prosentissa suomalaisperheistä, joissa on 7 16-vuotiaita lapsia, on kotona internetyhteys. (Yippee 2006).

6 Telemaattisten välineiden käyttäminen on riippumatonta ajasta ja paikasta, asioihin voi perehtyä anonyymisti ja kynnys hakea tietoa ja apua on matala. Etenkin arkojen aiheiden parissa työskennellessään käyttäjä voi itse säädellä läheisyyttä ja etäisyyttä sopivaksi. Telemaattiset välineet voivat myös madaltaa kynnystä hakeutua jatkossa hakemaan apua pulmaansa myös muista palveluista. Telemaattisia välineitä on käytetty menestyksekkäästi terveyden edistämisessä, esimerkiksi ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. (Ks. esim. Tammi & Peltoniemi 1999). Internetin kautta mielenterveys- ja riippuvuuspulmiin apua tarjoava hollantilainen Trimbos-instituutti puhuu käsitteestä E-Mental Health. E tarkoittaa sanan electronic (sähköinen) lisäksi: Evidence based (näyttöön perustuvaa) Enhancing quality (laadun nostaminen/ parantaminen) Efficiency (tehokkuus) Empowerment (ihmisten voimavaraistaminen) Education (koulutus) Extending (leviäminen, ulottuminen) Ethics (etiikka) Equity (tasa-arvoisuus) Easy to use (helppo käyttää) Entertaining (viihdyttävä) Exist (on olemassa) (Riper 2005) Internet on lopulta vain väline, jolla pyritään korkealaatuiseen sisällölliseen tavoitteeseen, muuten kehittämistyö on turhaa. Käyttäjälähtöisyys on avainsana myös telemaattisten palvelujen tuottamisessa. (Tammi & Peltoniemi 1999). Tämä on pyritty huomiomaan JKK-projektissa eri tavoin kautta linjan.

7 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät Projektin tavoitteeksi asetettiin tukea perheiden omaehtoista arjessa jaksamista kehittämällä internetiin vanhemmuuden tueksi konkreettisia ja käytännönläheisiä oma-apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta edistää lapsen huomioimista erilaisissa perhetilanteissa ja tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Kehittämistyön lähtökohtana oli tarjota vanhemmille välineitä, joiden avulla on mahdollista käynnistää tavoitteellinen ongelmanratkaisuprosessi ilman ulkopuolista tukea tai kevyen, harvajaksoisen tuen turvin. Kaikkiin vanhemmuuden ja perheen arkisiin pulmiin ei tarvita ulkopuolista asiantuntijaa. Menetelmä suunniteltiin kuitenkin siten, että myös vapaaehtoiset ja ammattiauttajat voivat hyödyntää sen tarjoamaa tietoa ja välineitä perhetyössä. Projekti asetti sisällöille, menetelmille ja tuotoksille viitekehyksen, joka on riittävän laaja, jotta sen avulla on mahdollista tarkastella yksilöä, perhettä, kasvatustilanteita ja toimintatapoja. Integroivassa viitekehyksessä yhdistyvät vanhemmuuden ja lasten kehityksen tukemiseen soveltuvin osin kognitiivinen- ja oppimisterapia, terveyden edistämisen teoriat sekä ajankohtainen tieto lapsen kehityksestä, kehityspsykologiasta, lastenpsykiatriasta ja kasvatustieteestä. Taustateoriat, esimerkiksi psykoterapiasta opitut hahmotustavat, muutettiin käytännönläheisiksi ja arkisiksi työkaluiksi. JKK-tuotokset tukevat vanhemman omaehtoista selviytymistä seuraavin tavoin: Tuetaan vanhempaa tarkastelemaan omia ajatuksiaan, ongelmatilanteiden tulkintaansa ja käyttäytymistään. Vahvistetaan vanhemman uskoa siihen, että hän voi vaikuttaa tilanteeseen ajatuksiaan ja käyttäytymistään tarkastelemalla. Tuetaan vanhemman valmiuksia suunnitella ja kokeilla vaihtoehtoisia ajatus- ja toimintatapoja suhteessa itseensä, lapseensa tai puolisoonsa. Vahvistetaan vanhemman sisäistä palautejärjestelmää ja kykyä tehdä onnistuneen toiminnan jälkeen yleistyksiä, joista on hyötyä uusissa, vastaavan tyyppisissä tilanteissa. Tavoitteiden asettelu pohjasi seuraavanlaisiin näkemyksiin: Lapsen paras ei voi toteutua ilman vanhempia: lapsen hyvinvointi riippuu vanhempien hyvinvoinnista, erityisesti vanhemmuuden ja parisuhteen laadusta. Kun vanhempi luottaa omaan selviytymiseensä, jaksaminen ja myönteisen yhdessäolon mahdollisuudet perheen sisällä kasvavat. Samalla mahdollisuudet pitää huolta lapsesta ja tukea tämän kehitystä vahvistuvat. Vanhempi voi itse vaikuttaa paljon tapaansa ajatella ja toimia sekä tehdä valintoja hyvinvointinsa puolesta. Ihmiset ovat kuitenkin eri vaiheissa sen suhteen, milloin he ovat valmiita ja kykeneviä lähtemään muutosprosessiin. Omaehtoisuus lisääntyy silloin, kun vanhempi tulee aikaisempaa tietoisemmaksi toimintatavoistaan, niiden seurauksista sekä taustalla vaikuttavista ajatuksista. Sisäiset voimavarat vahvistuvat, kun vanhemman tietoisuus lapsen kasvusta, kehityksestä ja tarpeista kasvaa. Itsereflektointikyvyn ja tietoisuuden lisääntyessä vanhemman on helpompi ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Projektin tuotosten ensisijainen kohderyhmä ovat vanhemmat, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia ja riittävästi voimavaroja hyödyntää omaehtoisia välineitä. Vanhemmilta edellytetään motivaatiota

8 omaehtoiseen työskentelyyn ja voimavaroja selviytyä arkisista kasvatus- ja perheongelmistaan ilman ammattiapua tai kevyen tuen turvin. Muita kohderyhmiä ovat lapsiperheitä kohtaavat vapaaehtoiset ja ammattilaiset. Vapaaehtoiset ja ammattilaiset voivat hakea sivustolta itselleen tietoa, ohjata vanhempia sivustolle tai hyödyntää välineitä vuorovaikutuksen tukena. Yhteisessä vuorovaikutuksessa välineistä voi olla hyötyä myös niille vanhemmille, jotka eivät niitä eri syistä yksin pysty käyttämään. Projekti asetti yhdessä emo-organisaation kanssa projektin edetessä uusia tavoitteita. Vuonna 2005 asetettiin tavoitteeksi rakentaa alkuperäistä tavoitetta laajempi verkkokokonaisuus, Tukea vanhemmille - internetsivusto, johon on koottu JKK-tuotosten lisäksi muutakin MLL:n vanhemmuuden internettukea. Projekti kävi läpi ja arvioi, mitkä jo olemassa olevat aineistot ovat edelleen ajankohtaisia, ja suunnitteli toimivan internetsivuston, josta MLL:n sivuille tulevan vanhemman on helppoa löytää juuri hänelle sopivinta tukea. Tavoitteena oli, että sivusto on projektin päättyessä dynaaminen ja elävä. Sivuston helppo päivitettävyys ja samanaikaisesti itsearvioiti-innovaation edellyttämä korkea tekninen vaatimustaso asetti haasteen projektin it-kehittämistyölle. Siinä kuitenkin onnistuttiin, joten uusien tarpeiden ja hankkeiden myötä sivuston sisältöjä voi täydentää.

9 3. Projektin hallinnointi ja resurssit JKK-projektissa työskenteli projektipäällikkö ja suunnittelija. Kahden hengen projektitiimi teki monipuolisesti projektin hallinnointiin, talouden suunnitteluun ja seurantaan, sisäiseen ja ulkopuoliseen arviointiin, sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinointiin ja raportointiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi projektin resurssit mahdollistivat jonkin verran ostopalveluja sekä assistentin palveluja. Projektitiimi kuului hallinnollisesti MLL:n keskusjärjestön Ohjelmat ja projektit -ryhmään. Projektipäällikkö ja suunnittelija toivat projektiin osaamista ja kokemusta erityisesti psykologian ja terveyden edistämisen kentältä. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen on koulutukseltaan psykologi ja ylemmän erityistason kognitiivisanalyyttinen psykoterapeutti. Käytännön työkokemus on syntynyt muun muassa terapiatyössä psykiatrisessa avohoidossa, terveysasemalla äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaiden kanssa, koulupsykologina sekä mielenterveyspalveluprojektissa. Suunnittelija Anna Suutarla on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Käytännön työkokemusta on muun muassa sairaalatyöstä synnytyssairaalassa ja aikuisten vuodeosastolla, terveydenhoitajan töistä kouluterveydenhuollossa, lastenneuvolassa ja aikuisten terveysneuvonnassa sekä Stakesin ja Helsingin kaupungin lasten mielenterveyden edistämisen projektitöistä. Suunnittelija Hanna Pösö on koulutukseltaan yhteiskuntatieteen maisteri (sosiaalipsykologia) ja on toiminut muun muassa Vantaan kaupungilla koulukuraattorina. Projektipäällikkö Marjo Kankkonen aloitti toukokuussa 2003 ja hän toimi päällikkönä projektin loppuun saakka. Suunnittelija Anna Suutarla toimi projektissa täysipäiväisenä työntekijänä. Hän jäi äitiyslomalle Suunnittelija Hanna Pösö aloitti ja toimi projektin loppuun saakka. JKK-projekti on voinut ostaa joitakin työsuorituksia, esimerkiksi tiettyjä sisältöosuuksia, kuvituksia ja taiton työkirjoihin, projektin ulkopuolisilta tekijöiltä. Tuotokset on kuitenkin aina tehty tiiviissä yhteistyössä projektitiimin kanssa. JKK-tuoteperheessä on haluttu säilyttää kautta linjan korkeat sisällölliset tavoitteet sekä viestinnän rohkaiseva sävy ja tyyli. Projektin it-suunnittelu ja varsinainen ohjelmointityö hankittiin vnetcon Oy:ltä. Myös lopputuotteena syntyneen internetsivuston käytettävyyden arviointi, sivustolla olevien työkirjojen taitto ja projektin kuvitus ja on ostettu MLL:n ulkopuolelta. Merkittävä voimavara ovat olleet projektissa harjoittelunsa tehneet opiskelijat, joita on ollut kaikkiaan neljä. He ovat osallistuneet muun muassa taustamateriaalien ja kirjallisuuden hakemiseen ja työstäneet joitakin kokonaisuuksia yhteistyössä JKK-tiimin kanssa. Heidän lisäkseen viisi ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijaa teki opinnäytetyönsä JKK-työkirjoista (ks. luku 4.3.). Sisältöjen testausvaiheessa (ks. luku 4.2.) saatiin tulosten analysointiin apua yhteistyöstä Stadian kanssa: opiskelijat analysoivat osan aineistosta SPSS-kurssinsa harjoitustyönä. Lisäresurssi projektille on ollut yhteistyö MLL:n keskustoimistossa. Mediakasvatuksen työkirja tehtiin yhteistyössä Uusmediat lapsen arjessa -projektissa toimivan Juuso Peuran kanssa. Sivuston laajat unitekstit tehtiin yhteistyössä talon erityissuunnittelijan Arja Puskan ja hänen ohjauksessaan olleen opiskelijan kanssa. Tietotekstit perhe-elämän lainsäädännöstä kirjoitti MLL:n järjestölakimies Esa Iivonen. Talon sisäisenä palveluna ostettiin tiedotustoimittaja Kaarina Kokkoselta kielenhuolto kaikelle JKK-materiaalille. Tukea vanhemmille -sivuston kokonaisuuden suunnitteluun ja myöhemmin tiedottamiseen saatiin näkemyksiä ja tukea viestintäpäällikkö Juha Aromaalta. MLL:n järjestöryhmä on Milla Kalliomaan johdolla osallistunut aktiivisesti projektin tuotosten levittämiseen piireihin ja

10 yhdistyksiin. Tukea vanhemmille -sivustoa on markkinoitu useissa messu- yms. tapahtumissa, joiden suunnittelusta ja koordinoinnista Anna Laurinsilta on vastannut. Liiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski on kutsunut projektin työntekijät esittelemään kokonaisuutta päättäjille ja asiantuntijoille. Monet MLL:n keskustoimiston ulkopuoliset ammattilaiset antoivat oman työnsä ohella asiantuntemustaan JKK-projektin käyttöön lukemalla ja kommentoimalla työkirjoja ja tietotekstejä. PsT, dosentti Kaisa Aunola, Jyväskylän yliopistolta kommentoi Pikku koululaisen oppimisen tukeminen -työkirjaa. KM, tutkija Niina Junttila, Turun yliopistosta kommentoi Pikku koululaisen oppimisen tukeminen -työkirjaa. Professori Jukka Laitakari, Jyväskylän yliopistosta kommentoi Vanhemman työkirjaa. PsT Anu Mustonen, Jyväskylän yliopistosta kommentoi Mediakasvatuksen työkirjaa. Lastenpsykiatri Merja-Maaria Turunen, Helsingin lastenpsykiatriselta arviointipoliklinikalta kommentoi Vauva tulee taloon! -työkirjaa. Psykologi Kaarina Hästbacka, Helsingin perheneuvolasta kommentoi useammassa vaiheessa Vauva tulee taloon! -työkirjaa sekä tietotekstejä varhaisesta vuorovaikutuksesta ja päivähoidon aloittamisesta. Lastenpsykiatri Hanna Manninen, TYKS:stä kommentoi Vauva tulee taloon! -työkirjaa sekä tietotekstiä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lasten hammashoito-opin dosentti Sára Karjalainen, Turun yliopistosta kommentoi tietotekstiä tutista ja tuttipullosta luopumisesta. FT, kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliitosta kommentoi tietotekstiä lapsen hyvästä ruokavaliosta ja ylipainon ehkäisystä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, HUS:sta antoi haastatellen tietoa lapsen ja nuoren aivojen kehittymisestä tietotekstiä varten sekä kommentoi tekstiä varhaisesta vuorovaikutuksesta ja lapsen aivojen kehittymisestä. Professori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopistosta kommentoi tietotekstiä Kasvatuksen tapoja ja tavoitteita. Perheterapeutti Liisa Roine-Reinikka, MLL Lasten kuntoutuskodista teki yhteistyötä tietotekstin Perheessä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi kanssa. Lastenlääkäri Pirjo Terho kommentoi tietotekstiä lapsen kuivaksi oppimisesta.

11 4. Projektin aikataulu ja toteutus 4.1. Vuosi 2003: Projektin käynnistys ja kohderyhmän tarpeiden kartoitus Projekti käynnistyi vuonna Projektipäällikkö aloitti työnsä toukokuussa ja suunnittelija lokakuussa. Projektin tavoitteena oli tuottaa internetiin kolmenlaisia oma-apuvälineitä: itsearviointi, työkirjoja ja tietopankki. Näiden sisältöjen ja aiheiden suhteen haluttiin kartoittaa vanhempien mielipiteitä: mitkä ovat kohderyhmän tarpeet ja toiveet? Syksyllä 2003 projektille haettiin testiperheitä, jotka sitoutuisivat ensin etukäteiskyselyyn ja myöhemmässä vaiheessa valmiiden tuotteiden testaamiseen. Testiperheitä etsittiin Lapsemme-lehdessä julkaistun ilmoituksen sekä MLL:n piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnanjohtajien avulla. Mukaan saatiin yhteensä 165 vanhempaa, 140 naista ja 25 miestä. Kolmestatoista perheestä mukaan tuli sekä isä että äiti. Testivanhemmat olivat suurelta osin korkeasti koulutettuja: lähes 40 %:lla oli yliopistotutkinto ja lähes yhtä usealla opistotasoinen ammattitutkinto. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Valtaosassa perheitä (68 %) oli kahdesta kolmeen lasta. Kaikkiaan testivanhempien ajateltiin edustavan hyvin JKK-projektin todellista kohderyhmää. (Ks. tarkemmin Leivo ym. 2004). Testivanhemmat täyttivät mukaan ilmoittautuessaan sähköisen perustietolomakkeen. Marrasjoulukuussa 2003 he vastasivat laajaan sähköiseen kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin: Taustatiedot Huolta tai epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat Arjen ilot ja surut lapsen ikävaiheissa sekä parisuhteessa Verkkosovellus auttajana: aiheita, joihin vanhempi toivoisi verkkosovelluksen kautta tukea tai lisää tietoa Mielipide itsearvioinneista ja työkirjoista Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat vastaajalle tärkeitä. Arjen huolia ja kysymyksiä, joihin vanhemmat toivoivat tukea, olivat muun muassa: Vietänkö riittävän paljon aikaa lapseni kanssa? Olenko tarpeeksi hyvä äiti/isä? Kuinka voisin auttaa lastani saamaan myönteisen omanarvon tunteen? Miten kielteiset tunteeni, esim. kyllästyminen, riittämättömyys ja kiukku vaikuttavat lapseeni? Eteneekö lapseni kehitys normaalisti? Mitä teen, kun lapseni ei tottele? Mitä tehdä, kun lapseni riitelevät keskenään? Miten saisimme yhteistä aikaa puolisoni kanssa? Kuinka onnistuisimme jakamaan kotityöt ja muut työt tasapuolisemmin? (Ks. tarkemmin Leivo ym. 2004) Projektille tehtiin esite, jota jaettiin eri yhteyksissä ja eri yhteistyökumppaneille Vuosi 2004: Sisältöjen kehittämistä ja testaamista Vuosi 2004 oli projektissa kiihkeintä sisältöjen kehittämisen ja tuottamisen vaihetta. Testivanhempien toiveita ja ajatuksia pidettiin pitkälti oma-apuvälineiden kehittämistyön pohjana. Valmiiksi saatiin sähköinen itsearviointi, seitsemän erilaista työkirjaa ja suuri määrä tekstejä tietopankkiin. Projektille

12 luotiin visuaalinen ilme yhdessä kuvittaja Tarja Petrellin kanssa. Esimerkkinä visuaalisesta ilmeestä on liitteenä 1 kuva JKK-perheestä. Vuosina projekti teki yhteistyötä myös kehittämisryhmän kanssa, joka koostui yhdeksästä MLL:n Tampereen osaston toimintaan osallistuvasta vanhemmasta. Vanhemmilla oli vaihteleva työ- ja koulutustausta ja he edustivat niin yksinhuoltaja- kuin ydinperheitäkin. Perheissä oli yhdestä kolmeen 1 12-vuotiasta lasta. Kehittämisryhmää tavattiin Tampereella kaikkiaan seitsemän kertaa ajalla Tapaamisissa testattiin JKK-projektin ideoita ja tuotoksia kuten itsearviointia, etukäteiskyselyn kyselylomaketta ja tietovisakysymyksiä. Lokakuun lopussa 2004 JKK-tuotokset olivat siinä määrin valmiita, että niitä voitiin testata. Testivanhemmat sekä kehittämisryhmän vanhemmat saivat mahdollisuuden osallistua testaukseen, joka suoritettiin sähköisesti. Testattavana oli kahdeksan tuotosta: seitsemän työkirjaa ja itsearviointi. Testausaika oli Testaukseen osallistui 133 vanhempaa, 122 naista ja 11 miestä. Kukin vanhempi sai testata itsearvioinnin ja sen lisäksi enimmillään seitsemän työkirjaa. Kutakin työkirjaa saatiin testaamaan vanhempaa. (Ks. tarkemmin Suutarla & Kankkonen 2005). Tuotosten testaus pohjautui hyvälle terveysaineistolle asetettuihin laatukriteereihin. Testauksessa selvitettiin muun muassa, onko materiaali helppolukuista ja ymmärrettävää, hyödyllistä, mielenkiintoista, asiasisällöltään luotettavaa, vanhempaa ja lasta kunnioittavaa, innostavaa ja sopivan pituista. Kaiken kaikkiaan vanhempien palaute oli hyvin myönteistä. Materiaaleja muokattiin edelleen vanhempien palautteen pohjalta. (Ks. tarkemmin Suutarla & Kankkonen 2005) Vuosi 2005: Sisältöjen, verkkokokonaisuuden ja markkinointimateriaalin tuottamista Vuonna 2005 uusien sisältöjen luominen sekä testattavana olleiden materiaalien muokkaus jatkui vanhempien palautteen pohjalta. Sähköistä verkkokokonaisuutta alettiin myös kehittää. JKK-tuoteperhe oli laajentunut: itsearvioinnin, työkirjojen ja tietotekstien lisäksi syntyi tietovisa, keskustelufoorumeita sekä erilaisia huoneentauluja. Kaiken sisällöltään valmiin materiaalin kieliasu tarkastettiin ja muokattiin yhteistyössä MLL:n tiedotustoimittajan kanssa Projektin alkuperäinen idea laajentui vuonna MLL:n sisällä heräsi tarve koota kaikki vanhemmuuden internettuki yhdelle sivustolle helposti löydettäväksi. MLL:n sivuilla oli eri aikoina tuotettua materiaalia, joka oli varsin suosittua, mutta osittain hajallaan ja hankalasti löydettävissä. JKKtiimi sekä MLL:n viestintätiimi kävivät yhteisvoimin kaiken MLL:n olemassa olevan vanhemmuuden tuen internetmateriaalin lävitse. Sieltä valikoitiin edelleen ajankohtaiset ja hyvät materiaalit ja luotiin verkkokokonaisuus, Tukea vanhemmille -internetsivusto, jossa yhdistyvät JKK-projektin tuotokset ja jo aiemmin MLL:n sivuilla ollut materiaali. Vuonna 2005 suunniteltiin Tukea vanhemmille -internetsivuston markkinointistrategia ja -materiaali. Markkinointia varten tuotettiin erilaista painettua aineistoa eri kohderyhmille. (Ks. luku 6) Tuotoksia koekäytössä Syksyllä 2005 ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijat tutkivat lopputyönään vanhempien kokemuksia kahdesta eri JKK-työkirjasta. Tulokset olivat hyvin positiivisia ja rohkaisevia; vaikutti siltä, että työkirjoilla on tavoitteiden mukaisia vaikutuksia vanhemmissa. Työkirja Pikku koululaisen oppimisen tukeminen jaettiin kahden ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmille ja heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan työkirjan käytöstä kerättiin kyselylomakkeella. Mukaan saatiin 16 vanhempaa. Vanhemmat kokivat työkirjan antaman tiedon hyvänä ja tarpeellisena.

13 Suurin osa vanhemmista löysi työkirjan vinkeistä sopivia ja käyttökelpoisia tapoja tukea lapsensa oppimista. Työkirjasta vaikutti olevan eniten apua mahdollisimman varhaisessa koulunkäynnin vaiheessa sekä silloin, kun lapsen oppimisessa oli ilmennyt vaikeuksia ja koulun aloitus oli ollut hankalaa. Työkirja auttoi vanhempia lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimistavan ymmärtämisessä ja tukemisessa. Suurin osa vanhemmista koki myös olevansa vanhempana varmempi lapsensa oppimisen tukemisessa. (Jokinen & Lehtelä 2005). Varhaisen vuorovaikutuksen tueksi kehitetty työkirja Vauva tulee taloon! jaettiin neuvolan äiti-lapsiryhmässä kuudelle 4 6 kuukauden ikäisen vauvan äidille. He työskentelivät työkirjan kanssa noin kuukauden ajan, jonka jälkeen heitä haastateltiin kokemuksista. Haastatteluiden valossa työkirja vahvisti vanhemmuutta ja se koettiin arjessa toimivaksi oma-apumenetelmäksi. Äidit pitivät tärkeänä erityisesti sitä, että se sai heidät pohtimaan heille itselleen merkityksellisiä aiheita. Äitien luottamus omaan vanhemmuuteensa kasvoi työskentelyn aikana, ja työkirja auttoi heitä jaksamaan arjessa. Äidit oppivat ymmärtämään vauvaansa paremmin ja havaitsivat entistä enemmän hyviä hetkiä vauvansa kanssa. Äidit huomasivat omia onnistumisiaan ja se sai heidät tuntemaan ylpeyttä itsestään. Äitien mukaan työkirja antoi luvan tuntea negatiivisiakin tunteita. (Ahopelto & Elo 2005) Kansainvälistä verkostoitumista ja tiedon vaihtoa JKK-tiimi sekä Vanhempainpuhelimen ja -internetin suunnittelija tekivät opintomatkan Lontooseen Tarkoituksena oli tutustua muihin järjestöihin, jotka tukevat vanhemmuutta. Pyrkimyksenä oli kartoittaa erityisesti järjestöjä, jotka tukevat vanhemmuutta internetin välityksellä tai järjestävät vanhempainpuhelin- ja internettoimintaa. Matkan tarkoituksena oli saada uusia ideoita omaan työhön ja koko MLL:lle sekä verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Projekti vei mukanaan myös suomalaisia ideoita ja osaamista. Järjestöt, joissa projekti vieraili, olivat: Parentline Plus Kansallinen järjestö, joka tuottaa vanhemmuuteen innovatiivisia, maksuttomia, joustavia ja tarpeisiin vastaavia palveluja vanhemmilta vanhemmille. Tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea sekä mahdollisuus keskustella asioista, joita vanhemmat kohtaavat. Palvelumuotoja ovat vanhempainpuhelin ja -internet, ryhmät ja työpajat ja laaja internetsivusto vanhemmille. The National Family and Parenting Institute (NFPI) Järjestö, jonka päämääränä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, edistää perheiden hyvinvointia ja tehdä yhteiskunta perheystävällisemmäksi. Järjestö tuo yhteen organisaatioita, tietoa ja osaamista vahvistaakseen perhe-elämän arvoa ja laatua. Internetsivuilla on vanhemmille oma sivusto: e-parents. YoungMinds Kansallinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää kaikkien lasten ja nuorten mielenterveyttä. YoungMinds -internetsivut tarjoavat tietoa ja tukea kolmelle kohderyhmälle: vanhemmille, nuorille ja ammattilaisille. Osa internetsivujen tuotoksista on mahdollista sekä ladata pdf-tiedostona että ostaa painettuna kirjasena. Muita palvelumuotoja ovat ammattilaisten ylläpitämä maksuton vanhempainpuhelin ja runsas materiaalituotanto. Community Mothers Community Mothers -ohjelmassa kokeneet ja tehtävään koulutetut äidit vierailevat kerran kuukaudessa perheissä, joissa on pieniä lapsia ja tuen tarvetta. Pyrkimys on päästä toimimaan ennaltaehkäisevästi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyse on ohjatusta vertaistuesta, jossa

14 yhteisöäidit saavat työhönsä ammattilaisilta tukea, koulutusta ja työnohjausta. Joillain erityisen ongelmallisilla asuinalueilla on järjestetty myös yhteisöäitien vetämiä ryhmiä. Yhteisöäidit ohjaavat asiakkaan eteenpäin esimerkiksi sairaanhoitoon liittyvissä pulmissa. Mentality Mentality on ensimmäinen kansallinen yhdistys, jonka päämääränä on puhtaasti mielenterveyden edistäminen. Toimintamuotoja ovat tutkimuksen kehittäminen, näyttöön perustuvan tiedon tukeminen, konsultaatio, koulutus, arviointimenetelmien kehittäminen ja laadukkaiden tuotosten laatiminen. Matka antoi ideoita muun muassa ryhmämuotoisen puhelin- ja internetpäivystyksen kehittämiseen, päivystäjien motivoimiseen ja koulutukseen, materiaalin tuottamiseen ja arviointiin. Malleja ja ideoita vietiin eteenpäin eri toimijoille MLL:n keskustoimistossa. MLL:n toiminta ja JKK-tuotokset herättivät kiinnostusta. Esimerkiksi itsearvioinnin kaltaista työkalua ei ole Englannissa kukaan tuottanut, ja sitä toivottiin myös englanniksi Vuosi 2006: Käytettävyyden testaus, lopputuotoksen julkaisu, markkinointia Alkuvuodesta 2006 Tukea vanhemmille -internetsivuston käytettävyyden testasi Adage Oy. Testausraportissa nostetaan esille monia vahvuuksia, esimerkiksi se, että etusivu on kuvituksen ja esitystapansa suhteen erittäin positiivinen, ja sävy säilyy kautta koko sivuston; sisältöä on paljon ja se on mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista; kokonaisuus on upea. Oleellisimpia käytettävyysongelmia oli, että sivuston tarkoitus saattaa jäädä epäselväksi käyttäjille, jotka ovat jo tutustuneet MLL:n tarjoamaan sisältöön. Oma-apuvälineet ovat keskenään erikokoisia, ja keskenään erilaisten linkinilmaisemistapojen takia käyttäjiltä saattaa jäädä osa sisällöstä huomaamatta. (Ks. liite 2: Käytettävyyden asiantuntija-arvion raportti ). Tammi-helmikuussa 2006 JKK-tiimi toteutti kaikki Adage Oy:n ehdottamat käytettävyyttä parantavat muokkaukset. Tukea vanhemmille -internetsivuston julkaisutilaisuus oli Tukea vanhemmille - internetsivuston avaamisesta kerrottiin 30 tärkeimmässä sanomalehdessä, mm. Helsingin Sanomissa, Metrossa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Kalevassa, Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa, Etelä- Suomen Sanomissa, Ilkassa ja Hufvudstadsbladetissa. Näiden lisäksi sivustosta on kerrottu keväällä 2006 muun muassa Taloustaito -lehdessä, Ahjo -lehdessä, Kaunes ja terveys -lehdessä, Meidän Perhe - lehdessä, 2plus -lehdessä, Vauva-lehdessä ja Lapsen maailma -lehdessä. JKK-projekti osti markkinointipalvelua viestintätoimisto Taitomylly Oy:ltä, mutta palvelu ei tuottanut sanottavammin palstatilaa. MLL:n piirijärjestöille ja paikallisyhdistyksille on kerrottu uudesta sivustosta muun muassa Yhdistystiedotteessa ja Lapsemme-lehdessä kaikkien MLL:n piirijärjestöjen perhetoiminnan koordinaattorit olivat Helsingissä koolla perhe- ja järjestötoiminnan päivillä. Heille esiteltiin Tukea vanhemmille -sivustoa, ja joka piirijärjestölle jaettiin edelleen esittelyä varten tulosteet kaikista seitsemästä työkirjasta ja kaikkiaan yhdestätoista huoneentaulusta sekä runsaasti painettua markkinointimateriaalia. Lisäksi piirijärjestöille toimitettiin Power Point -esitys, jolla sivustoa voi esitellä. Muille järjestöille tietoa levitettiin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksen sähköisen uutiskirjeen kautta, joka ilmestyi Vuosina Vanhempainpuhelimen ja -internetin päivystäjien perus- ja jatkokoulutuksissa on kerrottu uudesta internetsivustosta ja siitä, kuinka sitä voi käyttää päivystystyön tukena. Vapaaehtoiset päivystäjät hyödyntävät sisältöjä luontevasti työssään.

15 Tukea vanhemmille -internetsivustoa on esitelty erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, esimerkiksi S-ryhmämessuilla Jyväskylän paviljongissa, valtakunnallisilla neuvolapäivillä Kuopiossa ja Riihimäen seurakunnan isovanhempien ja lastenlasten sunnuntaissa kaksi opiskelijaa järjesti opinnäytteenään Malmin sosiaalialan oppilaitoksessa tilaisuuden, jossa JKKtiimi esitteli sivustoa helsinkiläisille ja espoolaisille päivähoidon edustajille. Samana päivänä kokoontui MLL:ssa Helsingin hiipakunnan kasvatuksen neuvottelukunta, jolle esiteltiin sivustoa. Sivusto oli näkyvästi esillä Lapsi-messuilla toukokuussa 2006, jolloin Tukea vanhemmille -sivustolla oli oma messuosasto Imatran kesäyliopisto järjesti koko päivän koulutuksen perhetyöntekijöille Tukea vanhemmille -sivuston sisällöistä ja koulutettiin Helsingin kaupungin terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä käyttämään projektin tuottamia välineitä työssään. MLL:n Lapsen oikeuksien päivän seminaari oli samalla JKK -projektin päätösseminaari. Hengitä - lapsen tahtiin -nimisessä seminaarissa asiantuntijat alustivat aiheista, jotka valottivat hyvän vanhemmuuden edellytyksiä. Alustuksissa käsiteltiin muun muassa lapsen tunnetaitojen kehittymistä ja vanhemman oman lapsuuden merkitystä omassa vanhemmuudessa. Aiheet liittyivät kiinteästi JKKprojektin tuottamaan aineistoon. Projektin lopputuotosta, MLL:n Tukea vanhemmille -sivustoa esiteltiin seminaariyleisölle sekä luentosalissa että aulatiloissa. Seminaariin osallistujilla oli mahdollisuus tutustua sivustoon usealla yleisön käyttöön asetetulla tietokoneella. Luentosalissa esiteltiin sivustolla olevat työkirjat ja huoneentaulut ja kerrottiin sivuston ominaisuuksista Markkinointimateriaali Markkinointia varten painettiin materiaalia eri kohderyhmille. Painetussa materiaalissa yhdistettiin tiedotus Tukea vanhemmille -sivustosta sekä Vanhempainpuhelimesta ja -netistä. Markkinointimateriaalia on jaettu lukuisille verkostoille ja eri tilaisuuksiin osallistujille. Jääkaappimagneetti kaikenikäisten lasten vanhemmille. Magneetissa on Vanhempainpuhelimen ja -internetin yhteystiedot sekä Tukea vanhemmille -sivuston internetosoite. Ks. liite 3. Magneettia on jaettu muun muassa messuilla ja kaikille ekaluokkalaisille syksyllä (2005) jaettavassa Hyvä alku koulutielle -pussissa. Neuvolakortti alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Neuvolakortti on pahvinen postikortin kokoinen infokortti, jossa on toisella puolella tietoa MLL:n vanhemmuuden tuesta ja toisella puolella Tukea vanhemmille -sivuston tunnuskuva. Ks. liite 4. Neuvolakorttia postitettiin keväällä 2006 kaikkiin Suomen neuvoloihin jaettavaksi kaikille pikkulapsiperheille. Korttia on jaettu myös erilaisilla messuilla. Kaksi erilaista postikorttia kouluikäisten lasten vanhemmille. Korttien kuva-aiheet ovat koululaisperheen arjesta. Ks. liitteet 5 ja 6. Postikorttia on jaettu messujen lisäksi kaikille ekaluokkalaisille syksyllä (2005 ja 2006) jaettavassa Hyvä alku koulutielle -pussissa. Nelisivuinen, värillinen esite ammattilaisille. Ks. liite 7. Esitettä on jaettu useissa eri tilaisuuksissa ja Yhdistystiedotteen mukana kaikille MLL:n piirijärjestöille. Sitä on myös lähetetty pdftiedostona sähköpostitse. Kaikille kohderyhmille tarkoitettu käyntikortti, jossa on toisella puolella Tukea vanhemmille - internetsivuston tunnuskuva ja toisella puolella tietoa vanhemmuuden tuesta. Ks. liite 8.

16 5. Projektin lopputuotokset Projektin lopputuotos on Tukea vanhemmille -internetsivusto. Sivusto on nähtävissä osoitteessa JKK-projektin kehittämiä tuotoksia sivustolla ovat vanhemmuuden itsearviointi, kahdeksan erilaista työkirjaa, kaksikymmentä erilaista huoneentaulua, tietovisa sekä uudet tietotekstit. Tietotekstit on ryhmitelty kuuden eri otsikon alle: Lapsi kasvaa ja kehittyy, Hoivaan ja kasvatan, Tukea ja taitoa tilanteesta toiseen, Minä vanhempana, Meidän perhe ja Perhe ja yhteiskunta. Tietotekstien joukossa on osittain myös jo aiemmin MLL:n sivuilla olleita tekstejä. Itsearvioinnin tarkoituksena on käynnistää vanhemman omaehtoisen selviytymisen prosessi. Itsearvioinnin avulla vanhempi voi tunnistaa ja selvitellä vanhemmuutensa voimavaroja ja haasteita. Itsearviointi etenee perusväittämistä niitä tarkentaviin väittämiin ja kartoittaa vanhemman halukkuutta saada apua tunnistamiinsa pulmiin. Väittämät koskevat muun muassa vanhemman ajattelutapaa, omaa jaksamista ja hyvinvointia, luottamusta itseensä vanhempana ja kokemuksia ympäristön tuesta. Yhteenveto tarjoaa vanhemman käyttöön hänelle parhaiten sopivia oma-apuvälineitä. Tietotekstit antavat mahdollisuuden pureutua itseä kiinnostaviin aiheisiin, esimerkiksi sisarusten nahisteluun, vanhempien eroon, lapsen kehitykseen eri ikäkausina, erilaisiin kasvatustapoihin tai päivähoidon aloittamiseen. Tekstit pohjautuvat ajankohtaiseen kirjallisuuteen. Sävy on asioita normalisoiva, lasta ja vanhempaa kunnioittava. Huoneentaulut ovat erilaisia mittareita, muistilistoja, pelejä ja oppimisvälineitä, kuten vauvan päivärytmin seurantalomake, koululaisen arkipäivä, pelkomittari, sukupuu tai perheen neuvottelupolku. Työkirjoja on kaikkiaan kahdeksan: Pieni parisuhdekoulu, Perheiltamalli, Vanhemman työkirja, Raskausajan ja vauvavuoden päiväkirja, Vanhemman ja lapsen yhteinen pelonkohtaamistyökirja, Mediakasvatuksen työkirja, Pikku koululaisen oppimisen tukeminen, Kuinka tuen koulun aloittavaa lastani oppimaan ja Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Kukin työkirja on omaleimainen ja itsenäinen kokonaisuus ja auttaa vanhempaa työskentelemään itselleen tärkeän aiheen parissa. Monet työkirjoista pohjaavat kognitiiviseen ajatteluun ja auttavat vanhempaa tarkastelemaan omia kielteisiä ajatuksiaan, niistä aiheutuvia vaikeita tunteita ja toimintatapoja, joita voi liittyä esimerkiksi lapsen pelkäämiseen tai oppimisvaikeuksiin. Työkirjat auttavat vanhempaa irti voimavaroja kuluttavista ajatusmalleista, kohti myönteisempiä ja totuudenmukaisempia ajatuksia. Työkirjojen kanssa työskentely vaatii vanhemmalta motivaatiota ja paneutumista. Tietovisassa on mahdollisuus testata ja kartuttaa kasvattajan tietojaan leikkimielisesti. Vaikka visailu on leikkimielistä, se pitää sisällään yli kaksisataa monivalintatehtävää, joista ohjelma satunnaisesti arpoo viisi vastattavaksi. Kysymysten faktatiedot on tarkastettu lääketieteellisestä ja psykologisesta kirjallisuudesta. Tietovisa näyttää oikeat vastaukset ja vahvistaa visailijan lapsen kehitystä koskevia tietoja.

17 6. Arviointi Projektin hallinta Projektin hallintaa arvioidaan itsearviointina, koska projekti ei nähnyt kokonaisuuden kannalta perustelluksi suunnata resurssejaan ulkopuoliseen projektin hallinnan arviointiin. Sen sijaan JKKprojektissa tahdottiin tarkastella toiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteiden asettaminen oli tehty projektihakemuksessa ja rahoituspäätöksessä sillä tavoin väljäksi, että projekti sai melko vapaasti itse määritellä, millä tavoin perheiden omaehtoisen selviytymisen prosessi käynnistetään. Tämä ylätavoite oli hyvin kunnianhimoinen ja menetelmien mahdollisuuksia verrattaessa internetin käyttö tuntui käytettävissä oleviin resursseihin nähden hyvältä ratkaisulta. Hankkeen käynnistyminen viivästyi jonkin verran. Projektisuunnitelman laatiminen aloitettiin noin viisi kuukautta rahoituspäätöksen jälkeen. Projektin johtamisen voidaan katsoa onnistuneen, koska projekti pysyi aikataulussaan, tavoitteissaan ja kykeni sopeutumaan henkilöstömuutoksiin, joita seurasi päällikön toimenkuvan muutoksesta sekä suunnittelijan äitiyslomalle jäämisestä. Projektitiimi oli käytännössä vain kaksi henkilöä. Joustavuus ja yhteistyön toimivuus oli projektin onnistumisen kannalta erittäin ratkaisevaa. Molemmat työntekijät olivat erittäin innostuneita saamaan aikaiseksi käytännössä toimivan lopputuloksen. Työntekijöillä oli valmiuksia ja intoa laajentaa asiantuntemustaan vastaamaan projektin tarpeita. Työskentely oli aikataulutettua ja strukturoitua. Vähäinen henkilöstömäärä näkyi kuitenkin myös puutteina osaamisessa. Tarkka resursointi oli lähtökohta projektin suunnittelulle. Käytettävissä oleva henkilö- ja talousresurssi tahdottiin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Projekti hyödynsi MLL:n aikaisempia materiaaleja, keskusjärjestön osaamista, opiskelijatyövoimaa, opinnäytetöitä ja maksutta sisällön tuotannossa apua antavia asiantuntijaverkostoja. Useille asiantuntijoille toimiminen MLL:n vanhemmuutta tukevassa hankkeessa oli heidän omien sanojensa mukaan kunnia-asia. Jonkin verran tappiollisesti jouduttiin toimimaan tilanteissa, joissa ulkopuoliselta asiantuntijalta tilattu kokonaisuus, esimerkiksi työkirjan luonnosteksti, ei vastannut odotuksia. Yllättäviä kustannuseriä syntyi myös henkilöstömuutoksista. Nämä resurssit olivat lähinnä pois markkinoinnista viimeisenä projektivuonna. Lopputuotteen laatu ja tuotteistuksessa onnistuminen Sisältöjen ja lopputuotteen sopivuus kohderyhmälle nähtiin projektin keskeisenä tavoitteena. Tästä syystä projekti käytti huomattavan työpanoksen testiryhmän hankintaan, erilaisten arviointimittareiden kehittämiseen ja tulosten analysointiin ja niihin perustuviin kehittämistehtäviin sekä etukäteisarvioinnin ja testauksen raportointiin. Luvussa 4 sekä arviointiraporteissa on kuvattu tarkemmin JKK-projektin arviointia hyödyntävää kehitysprosessia sekä varsinaisen lopputuotteen arviointia. Arviointisuunnitelma oli osa JKK-projektin toimintasuunnitelmaa. Metodeina käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tiedon keruuta. Kehittämis- ja testiryhmään osallistuville kerrottiin, mistä on kyse ja kuinka pitkää sitoutumista heiltä toivotaan. Heille selvitettiin, että yksilöitä ei voi tunnistaa, ja heidän tiedoistaan muodostuva väliaikainen rekisteri hävitetään projektin jälkeen. Ideatason testaus tapahtui kehittämisryhmässä. Projektille luotiin syksyllä 2003 kehittämisryhmä, joka koostui yhdeksästä MLL:n Tampereen osaston toimintaan osallistuvasta vanhemmasta. JKK-tiimi tapasi kehittämisryhmää kaikkiaan seitsemän kertaa. Tapaamisissa testattiin JKK:n ideoita ja tuotoksia kuten itsearviointia, etukäteiskyselyn kyselylomaketta ja tietovisakysymyksiä. Varsinainen testiryhmä osallistui etukäteisarviointiin ja lähes valmiiden tuotosten arviointiin. Vanhempien arkikokemuksia selvitettiin kahdessa eri vaiheessa projektia. Syksyllä 2003 projektille

18 koottiin testausryhmä, johon kuului 165 vanhempaa eri puolilta Suomea. Testiperheet vastasivat JKKprojektin etukäteiskyselyyn tammikuussa Kyselyssä kartoitettiin taustatietojen lisäksi seuraavia asioita: Millä vanhemmuuden osa-alueilla testiryhmän vanhemmat kokevat epävarmuutta tai huolta ja kuinka usein huoli ilmenee? Mihin vanhemmuutta ja lapsen kasvua ja kehitystä sekä parisuhdetta koskeviin asioihin testiperheet uskovat, että hakisivat tietoa tai tukea MLL:n vanhemmuutta tukevilta internetsivuilta? Mitkä ovat vanhempien tietokoneenkäyttötottumukset? Testivanhempien vastaukset loivat pohjan projektin sisältöjen kehittämiselle. Syksyllä 2004 testivanhemmat testasivat itsearviointia ja seitsemää eri työkirjaa. Testauksessa selvitettiin tuotosten ominaisuuksia, ymmärrettävyyttä ja sitä, kuinka vanhemmat yleensä suhtautuvat aineistoon. Testivanhemmat kertoivat, minkälaisia ajatuksia, tunteita ja näkemyksiä aineisto heissä herätti. He arvioivat, oliko materiaali ymmärrettävää, tarpeellista, miellyttävää, uskottavaa, hyväksyttävää ja sopivaa pituudeltaan ja tehtävien määrältään. Itsearvioinnin osalta arvioitiin vielä aineiston luottamuksellisuutta. Testauksessa saatu palaute oli sekä määrällistä että laadullista. Kaiken kaikkiaan aineisto sai testauksessa erittäin hyvän vastaanoton. Tuotoksia muokattiin vanhempien palautteen perusteella. Projektin aikana valmistui kolme opiskelijoiden lopputyötä, jotka arvioivat lapsen pelkoja käsittelevää työkirjaa, pienen koululaisen oppimista tukemaan suunniteltua työkirjaa sekä varhaisen vuorovaikutuksen työkirjaa. Työkirjoja testaavat vanhemmat kokivat ne hyödyllisinä. Tukea vanhemmille -internetsivuston käytettävyyttä testattiin alkuvuodesta Sivusto sai paljon myönteistä palautetta, mutta myös kehittämisehdotuksia. JKK-tiimi toteutti kaikki Adage Oy:n ehdottamat käytettävyyttä parantavat muokkaukset. Tukea vanhemmille -sivuston käyttö Eri kävijöitä Vierailuja Ladattuja sivuja Itsearviointi, sivulatausten määrä Työkirjat, latauskerrat Vanhemman työkirja 6414

19 Vauva tulee taloon! (pitkä ja lyhyt versio yhteensä) 4216 Pieni parisuhdekoulu 3350 Perheiltamalli 2602 Pelottaa! 2298 Työkirja pikku koululaisen oppimisen tukemiseen 1943 Mediakasvatuksen työkirja 1168 Iloa isovanhemmuuteen! 972 Yhteensä Huoneentaulut, latauskerrat Kahden viikon muutosmatka 5268 Sukupuu 4646 Sovitaan vastuut, niin ei tarvitse riidellä 4214 Perheen neuvottelupolku ristiriitojen ratkaisemiseksi 3768 Pelkomittari tytöille ja pojille 3725 Koululaisen päivä 3454 Koululaisen aamu 3247 Meidän perheen arvot 3132 Ahkeran koululaisen huoneentaulu 2707 Liikuntapäiväkirja 2275 Vauvan vuorokausi 2124 Ajanhallintapäiväkirja 1978 Pelonkesytyssuunnitelma 1825 Tietokoneenkäyttösopimus 1755 Ajatuspäiväkirja 1655 Median hallinnan muistilista 1523 Nukkumispäiväkirja 1467 Päihteettömyyspäiväkirja 1248 Minä ja lapseni internetin käyttö 1110 Minä ja internet 1099 Yhteensä 52220

20 7. Pohdinta ja jatkohaasteet Joka kodin konstit -projekti hyödynsi uutta teknologiaa tekemällä internetsovelluksen. Internetissä käytettävänä menetelmä on projektin jälkeen laajasti lapsiperheiden, vapaaehtoisten ja ammattiauttajien käytettävissä. Netissä oleva materiaali on vapaasti ja maksutta luettavissa ja ladattavissa. Projekti onnistui hyödyntämään internetiä ja teknisiä sovelluksia uudenlaisella tavalla vanhemmuuden tukemisessa. Nykyaikainen teknologia mahdollisti abstraktien ja konkreettisten tasojen yhdistämisen, kun vanhemman omaehtoista prosessia tuetaan. Yhtä aikaa voidaan pohtia esimerkiksi vanhemman asenteiden tai omien kokemusten vaikutuksia nykyiseen kasvatustilanteeseen, ja samalla tarjota konkreettisia, työkirjatyyppisiä menetelmiä muutosta tukemaan ja muutoksen seurantaan. Tukea vanhemmille -internetsivustolla vanhempi voi päästä omaehtoisen selviytymisensä juurille interaktiivisen itsearvioinnin avulla. Arviointi etenee neljässä vaiheessa hahmotellen vanhemman voimavaroja, huolen aiheita ja motivaatiota muutokseen. Itsearviointi antaa henkilökohtaisen palautteen ja tieto- ja oma-apuvälinesuosituksia. Itsearviointi on herättänyt laajasti kiinnostusta. Sen aikaansaamia psykologisia prosesseja olisi mielenkiintoista edelleen tutkia esimerkiksi opinnäytetyönä. Itsearviointisovellusta on mahdollista edelleen kehittää ja hyödyntää laajemmin. Kehitystyö edellyttää käyttäjien kokemusten analysointiin pohjaavaa teoreettista ja teknistä jatkokehitystyötä. Tekniset innovaatiot ja käyttäjien tarpeet ja toiveet käyvät tulevaisuudessa vuoropuhelua. Jo hankkeiden suunnittelussa on entistä tärkeämpää, että ymmärretään tulevien käyttäjien tarpeiden olevan inhimillisen elämän kasvukivuissa ja vuorovaikutuksen kaipuussa. Tekniikka tarjoaa tiedonlevityskanavia ja vertaiskohtaamisen foorumeita, mutta se voi myös olla väline, jonka avulla käyttäjä, esimerkiksi vanhempi tai nuori, voi lähestyä uudella tavalla ajattelu- ja tunne-elämäänsä. JKK-projektin tuottamille vanhemmuuden tuen oma-apuvälineille on ollut selkeä tarve. Ne on otettu erittäin hyvin vastaan. Tilastot kertovat, että sivustolla on käynyt kaikkiaan yli eri kävijää ja vierailujen määrä on kaikkiaan noin Käyttäjät ovat antaneet palautelomakkeen kautta omin sanoin positiivista palautetta, esimerkiksi: Paljon apua ihanan, mutta vaativan pikkupojan kanssa elämiseen. Todellista tukea vanhemmuuteen! Näitä on hyvä käydä lukemassa säännöllisin välein. Kummasti jaksaa taas, kun huomaa olevansa oikeilla jäljillä... Erittäin hyvät sivut!! Tälläistä on kaivattukin. Ei tarvitse tuskailla vauvalehtien keskustelupalstoilla tiedonmurusten perässä. Asiaa, paljon ja laajasti. Kiitos! Suosituimpia kokonaisuuksia ovat olleet itsearviointi, tietovisa, lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina -tietoteksti ja vanhemman työkirja. On tärkeää, että myös niille vanhemmille, joilla on voimavaroja huolehtia lapsistaan ja perheestään, kehitetään heille sopivia tukimuotoja. Näilläkin perheillä on selkeästi pulmia (esim. Häggman-Laitila ym. 2001, Leivo ym. 2004). Kun niihin päästään käsiksi riittävän ajoissa, voidaan ehkäistä pulmien kasaantumista tai vaikeutumista. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että myös astetta vakavammista ongelmista kärsivät perheet saavat heille sopivinta tukea ongelmiinsa. Vakava huoli on tällä hetkellä resurssien vähäisyydestä lasten ja lapsiperheiden peruspalveluissa (esim. Hakulinen-Viitanen ym. 2005, Rimpelä ym. 2005). Projektissa tuotettuja oma-apuvälineitä on mahdollista käyttää tiiviimpää tukea tarvitsevien perheiden kanssa vuorovaikutushoitoa jäsentämään. Julkisen sektorin työntekijöiden työtahti on kuitenkin niin kiivas, että uuden tukikokonaisuuden esittelykin voi kohdata vastustusta. Tukea vanhemmille -sivusto on laaja ja siihen tutustumiseen menee

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot