LEADER+ Toimintaa Suomen maaseudulla vuosina

Transkriptio

1 LEADER+ Toimintaa Suomen maaseudulla vuosina

2 SISÄLTÖ Paikallinen toimintaryhmä 4 LEADER+ -ohjelman sisältö 8 Paikallisen kehittämisen rahoittaminen 10 LEADER -rahoituksen hakeminen 14 Alueiden välinen yhteistyö 16 Verkostoyksikkö 18 Seuranta ja arviointi 19 Suomen LEADER+ -ryhmät 20 LEADER+ -sanastoa 26 Kannen kuva on käsitelty. Kuvaajat. Maisema Comma Pictures/ Petri Nevalainen. Ihmiset Merja Ojala RAIJA KUUSI LEADER+ -ryhmien sopimusten allekirjoitustilaisuus Säätytalolla Helsingissä marraskuussa

3 MITÄ LEADER+ -OHJELMALLA TAVOITELLAAN? LEADER+ -ohjelman avulla kehitetään maaseutua sen asukkaiden aloitteesta eli paikallislähtöisesti. Kaikki kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneet voivat osallistua LEADER+ -ryhmän toimintaan. Näin suunnitteluun ja päätöksentekoon saadaan mukaan uusia ihmisiä ja ideoita. Lähtökohtana on, että maaseudun asukkaat ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. LEADER+ -ohjelmalla kokeillaan pilottiluonteisesti uusia toimintatapoja ja menetelmiä, kehitetään maaseudun elinkeinoja ja luodaan uusia työpaikkoja maataloudesta poistuvien tilalle. Lisäksi tehdään yhteistyötä verkostoitumalla muiden saman alan tai alueen ihmisten ja organisaatioiden kanssa sekä parannetaan erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksia ja elinolosuhteita. Ohjelmassa painotetaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä sekä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Tähän kuuluu myös asukkaiden viihtyvyyden parantaminen esimerkiksi lisäämällä yhteisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. LEADER-periaatteita toteuttavat hankkeet ovat rahoituksessa etusijalla. Uusia ideoita voidaan kehitellä myös yhteistyössä Suomen tai muiden Euroopan maiden paikallisten toimintaryhmien kanssa. LEADER+ -ohjelmaa toteutetaan vuosina Paikalliset toimintaryhmät kaikilta Suomen maaseutualueilta ovat voineet hakea mukaan ohjelmaan. Ohjelmaa toteuttamaan on kehittämissuunnitelmiensa perusteella valittu 25 paikallista toimintaryhmää, joiden sijainti on kuvattu kartassa sivulla 20. EU:n LEADER+ -yhteisöaloite Suomen LEADER+ -ohjelma Paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmaa toteuttavat hankkeet 3

4 LEADER+ on hyvä työkalu oman alueesi kehittämiseen. ANTERO AALTONEN 4

5 PAIKALLINEN TOIMINTARYHMÄ LEADER+ -OHJELMAN SYDÄN EU:n LEADER+ -ohjelma on maaseudun monipuolisen kehittämisen väline. Sen toteuttaminen lähtee liikkeelle paikallisista toimintaryhmistä. LEADER+ -rahoituksen hakija ottaa ensimmäiseksi yhteyttä alueensa paikalliseen toimintaryhmään. Ryhmien yhteystiedot ja toiminta-alueet ovat sivuilla Toimintaryhmän tehtävät LEADER+ -ohjelman toteuttavat maaseudun paikalliset toimintaryhmät. Ryhmän toimintaalue on suurin piirtein seutukunnan kokoinen, useimmiten siinä on asukasta. Ryhmässä ovat mukana alueen ihmiset ja organisaatiot yksittäiset asukkaat, alueen yhteisöt, yritykset ja järjestöt sekä alueen kunnat jotka toimivat yhdessä alueensa kehittämiseksi. Paikallinen toimintaryhmä on useimmiten rekisteröitynyt yhdistykseksi. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa maaseudun kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. On tärkeää, että mukaan saadaan jatkuvasti uusia, innostuneita ihmisiä. Ryhmä on laatinut alueelleen kehittämissuunnitelman. Suunnitelmaa tehdessään ryhmässä mukana olevat ihmiset ovat miettineet yhdessä, mitä he haluaisivat tehdä kotiseutunsa olojen kohentamiseksi; esimerkiksi millä tavalla sinne saataisiin uusia työpaikkoja tai uusia asukkaita. Ideat ja niiden toteuttamismahdollisuudet on kirjoitettu kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelma toteutetaan rahoittamalla siihen sopivia hankkeita. Hanke on yksittäinen, korkeintaan kolme vuotta kestävä toimenpide, jolla on tietty päämäärä. Esimerkiksi maaseudun asukkaiden yritystoimintakoulutuksen päämääränä on kehittää yrittäjyysosaamista ja sen kautta saada maaseudulle uusia yrityksiä. Paikallinen toimintaryhmä saa vuosittain käyttöönsä tietyn rahasumman. Sen puitteissa ryhmä valitsee rahoitettavaksi ne hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat sen kehittämissuunnitelmassa esitettyjä ideoita ja toimenpiteitä. Maaseudun asukkaat tai organisaatiot, joilla on hyviä ideoita ja valmiutta toteuttaa ne, voivat ottaa yhteyttä alueensa paikalliseen toimintaryhmään. Ryhmän henkilökunta myös neuvoo hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Paikallinen toimintaryhmä huolehtii siitä, että maaseudun asukkaat, organisaatiot ja kunnat saavat tietoa LEADER+ -ohjelman rahoitusmahdollisuuksista. Ryhmä tiedottaa kehittämissuunnitelmastaan ja sen toteuttamisesta, esimerkiksi rahoittamistaan hankkeista. SIRPA MAIJANEN 5

6 Paikallisen toimintaryhmän kokoonpano Hallitus Yhdistyksellä on tavallisesti kerran vuodessa yleiskokous, jossa valitaan uudet jäsenet paikallisen toimintaryhmän hallitukseen. Näistä osa vaihtuu vuosittain. LEADER -toiminnasta kiinnostuneet alueen asukkaat ja yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen jäseneksi ja olla sitten mukana yleiskokouksessa valitsemassa jäseniä hallitukseen. Hallitus kootaan kolmikantaperiaatteella siten, että noin kolmasosa sen jäsenistä edustaa toiminta-alueen kuntia, noin kolmasosa paikallisia yhteisöjä, esimerkiksi yhdistyksiä ja yrityksiä ja noin kolmasosa sellaisia alueen asukkaita, jotka eivät ole mukana kuntien tai yhteisöjen päättävissä elimissä. Näin varmistetaan toiminnan laajapohjaisuus sekä se, että mukaan saadaan uusia ihmisiä. Hallitus valitsee alueellaan rahoitettavat LEADER+ -hankkeet. Rahoitettavaksi valitaan parhaimmat ideat, jotka toteuttavat ryhmän laatimaa kehittämissuunnitelmaa ja Suomen LEADER+ -ohjelmaa Alatyöryhmät Paikallisen toimintaryhmän hallitus voi perustaa alatyöryhmiä toimialoille, johon liittyviä hankkeita se rahoittaa. Esimerkkejä mahdollisista alatyöryhmistä ovat paikallisten tuotteiden jalostus, pienyritykset, koulutus tai nuoriin liittyvät hankkeet. Toimisto ja palkattu henkilökunta Paikallisella toimintaryhmällä on vähintään yksi toimipaikka, jossa ryhmän palkattu henkilökunta on tiettyinä aikoina tavoitettavissa. Toimistossa hoidetaan ryhmän hallinto, tiedotus, hakemusten vastaanotto ja rahoitettujen hankkeiden seuranta. Henkilökunta myös auttaa ja neuvoo hakijoita. Palkattuna henkilökuntana paikallisella toimintaryhmällä ovat useimmiten toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja mahdollisesti aktivaattori. SALLA LAUKKANEN 6

7 LEADER+ -toimintaryhmän toimintamalli HANKE HANKE HANKE HANKE Tarpeet Ideat Tahto KEHITTÄMISOHJELMA Paikallinen toimintaryhmä laatii ja pitää ajantasalla Ohjelma toteutetaan hankkeilla, joista päättää paikallinen toimintaryhmä LEADER+ -toimintaryhmä Yhdistys jäsenenä alueen ihmiset ja yhteisöt Tulokset Vaikutukset HANKE Hallitus 1/3 yksityiset henkilöt 1/3 yhteisöt ja yritykset 1/3 kunnat Toimisto ja palkattu henkilöstö Alatyöryhmät EU RAHOITUS VALTIO KUNNAT YKSITYINEN 7

8 LEADER+ -OHJELMAN SISÄLTÖ Teema Toimintalohko Toimenpidekokonaisuus Alatoimenpide Yksittäinen hanke LEADER+ -ohjelman rakenne Paikallinen toimintaryhmä on kytkenyt kehittämissuunnitelmansa yhteen tai kahteen teemaan. Kaikki ryhmän rahoittamat hankkeet toteuttavat sitä teemaa, jonka paikallinen toimintaryhmä on valinnut. Teemat ovat laajoja kokonaisuuksia ja aihealueita. Ne liittyvät maaseudun kehittämisen ja voimavarojen kannalta merkittäviin asioihin.tarkoituksena on toisaalta hyödyntää ja edelleen kehittää maaseudun vahvuuksia ja toisaalta ratkaista maaseudulle tyypillisiä ongelmia. Teemojen avulla halutaan myös parantaa paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien ja toiminnan suunnitelmallisuutta sekä painottaa kullekin maaseutualueelle tärkeää toimintaa. LEADER+ -ohjelmassa ei ole tarkoitus, että kaikki rahoittavat kaikkea, vaan että paikalliset toimintaryhmät keskittyvät alueelleen sopivaan teemaan. Keskittymällä oleellisiin asioihin saadaan niukoilla resursseilla enemmän aikaan. Teemoista neljä ensimmäistä on sellaisia, joita EU haluaa edistää maaseudun kehittämisessä koko Euroopassa. Ne sisältyvät kaikkien maiden LEADER+ -ohjelmiin. 1. Uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäytön avulla lisätään maaseutualueiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Suomella korkean teknologian maana on tähän hyvät 8

9 Teemat edellytykset. Uuden teknologian hyödyntäminen on yksi maaseudunkin mahdollisuus luoda uusia elinkeinoja. Jos tässä onnistutaan, saadaan myös enemmän koulutettua työvoimaa jäämään maaseudulle. 2. Jotta maaseutu voidaan säilyttää vetovoimaisena asuinpaikkana, on kiinnitettävä huomiota myös asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Suomi on harvaanasuttu maa, joten erityisesti maaseudun palvelujen ja yhteyksien parantaminen ja turvaaminen ovat etusijalla. Myös yhteinen vapaa-ajan toiminta lisää asumisviihtyvyyttä ja elämän laatua. Nuorten harrastus- ja työmahdollisuuksien parantaminen on tulevaisuuden kannalta oleellista. 3. Paikallisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen tuo uusia ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi maatalousyrittäjille. Samalla kannustetaan mikro- ja pienyrittäjiä yhteistoimintaan sekä tuotekehittelyssä että markkinoinnissa. Paikallisten tuotteiden yhteismarkkinointi voi tarkoittaa myös palvelutuotteita, kuten maaseutumatkailuun liittyviä palveluita. 4. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpää on se, että alueet tukeutuvat omiin vahvuuksiinsa. Maaseutua erottaa muista alueista erityisesti luonto ja omaleimainen paikalliskulttuuri. Näiden merkitys työn ja toimeentulon antajana kasvaa ennen kaikkea lisääntyneen matkailun vaikutuksesta. Kiinnostus toisaalta paikallisiin erityispiirteisiin, toisaalta luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen on nousussa. Teemat 5 ja 6 sisältyvät vain Suomen LEA- DER+ -ohjelmaan. Nämä teemat ovat Suomen paikallisten toimintaryhmien ehdottamia ja ne on katsottu tärkeiksi Suomen maaseudun kehittämisessä. 5. Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on jatkunut voimakkaana 1990-luvun alusta lähtien.tämä on johtanut yhä enemmän maaseudun palvelujen supistumiseen ja jopa autioitumiseen. Toisaalta monet kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita muuttamaan maaseudulle. Maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastaminen ja maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ovat tärkeitä koko Suomen maaseudun asuttuna pysymiselle. Erityisesti halutaan rohkaista nuorten muuttoa maaseudulle. 6. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisääminen parantaa maaseudun ja kaupunkien yhteisymmärrystä ja yhteistyötä. Samalla se edistää maaseudun elinkeinomahdollisuuksia. Monet ongelmat ja tavoitteet ovat yhteisiä, joten vuorovaikutuksesta hyötyvät molemmat osapuolet. KATI LEPPÄLAHTI 9

10 PAIKALLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMINEN LEADER+ -ohjelma on jaettu kolmeen toimintalohkoon. Toimintalohkosta 1 rahoitetaan paikallista maaseudun kehittämistä, toimintalohkosta 2 alueiden välistä yhteistyötä ja toimintalohkosta 3 rahoitetaan kansallisen verkostoyksikön toimintaa. Paikallisesta maaseudun kehittämisestä rahoitettava toiminta tapahtuu LEADER+ -ryhmän toiminta-alueella ja sen avulla hyödynnetään maaseudun vahvuuksia tai yritetään ratkaista paikallisia ongelmia. Rahoitettava hanke voi sisältää investointeja, kehittämistä tai koulutusta. Toimenpidekokonaisuus A: Investoinnit LEADER+ -ohjelmasta rahoitettavat investoinnit voivat liittyä esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen, olemassa olevien pien- ja mikroyritysten tuotantokapasiteetin ym. laajentamiseen tai uudistamiseen sekä vanhojen raken- nusten kunnostamiseen esimerkiksi kylän yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta LEADER+ -ryhmien toiminta-alueilla, luoda uusia työpaikkoja, parantaa olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja rohkaista maaseudun asukkaita, mm. nuoria ja naisia, yrittäjyyteen. Maa- tai puutarhatalouteen liittyviä investointeja ei rahoiteta LEADER+ -ohjelmasta. Myöskään maaseutumatkailuun liittyviä rakennusinvestointeja, kuten mökkien rakentamista ei pääsääntöisesti rahoiteta. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: pienimuotoiset investoinnit, jotka liittyvät muuhun kuin maatalouteen tai puutarhatalouteen uuden pienyrityksen käynnistäminen rakentaminen koneiden ja laitteiden hankinta PETRI RINNE 10

11 Mihin rahoitusta voi saada? Toimenpidekokonaisuus B: Kehittäminen Kehittämistoimenpiteiden avulla voidaan monipuolistaa maaseudun elinkeinomahdollisuuksia ja palveluita sekä lisätä maaseudun vetovoimaa asuinpaikkana erityisesti nuorille ja naisille, joiden muuttoliike kaupunkeihin on ollut voimakkaampaa. Kehittäminen voi liittyä myös ympäristön tilan parantamiseen, yhteistyöverkostojen luomiseen, vapaa-ajan toimintaan tai paikallisen kulttuurin hyödyntämiseen. Lisäksi rahoitetaan pienimuotoisia, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä hankkeita sekä pienten matkailuyritysten yhteistyötä. Rahoitettavat kehittämishankkeet hyödyntävät alueella useita ihmisiä, eivät vain yhtä henkilöä tai perhettä. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: ympäristön parantaminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen kierrätyshankkeet asuinympäristön ja alueen asumisviihtyvyyden parantaminen vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien edistäminen paikallisten kulttuuritapahtumien järjestäminen, ohjelmapalvelut tuotekehitys, esim. uusien maatalous-, metsä-, kalatalous- ja luonnontuotteiden kehittäminen tai paikalliskulttuuriin liittyvien uusien tuotteiden kehittäminen paikallisten tuotteiden ja palveluiden yhteismarkkinointi ja uusien markkinointikanavien etsiminen uudet palveluyritykset monipalvelupisteet pienimuotoiset luonto- ym. matkailuhankkeet pienyritysten ja/tai paikallisten yhteisöjen yhteistyön edistäminen ja uusien yhteistyöverkostojen luominen SIRPA MAIJANEN 11

12 Mihin rahoitusta voi saada? Toimenpidekokonaisuus C: Osaaminen (tieto-taito) KATI LEPPÄLAHTI Osaamista lisäämällä voidaan ratkaista maaseudun erityisongelmia. Koulutus voi liittyä esimerkiksi maaseudun asukkaiden käytännön ammattitaidon lisäämiseen tai pienyrittäjien markkinointitaitojen parantamiseen. LEADER+ -ohjelmasta rahoitetaan pääasiassa lyhyitä, tietyn ryhmän tarpeisiin räätälöityjä kursseja.ammatillista tai muuta peruskoulutusta ei rahoiteta, ei myöskään koulutusta, jossa koulutettava on työttömyystukitoimien kohteena. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on lisätä maaseudun asukkaiden sellaista osaamista, jolla vaikutetaan suoraan tai välillisesti alueen elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien yritysten ja/ tai työpaikkojen syntymiseen. Samalla parannetaan alueen inhimillisten voimavarojen hyväksikäyttöä. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: sellainen käytännön ammattitaitoa lisäävä koulutus, jota ei ole muuten saatavissa paikallisiin olosuhteisiin soveltuva yritysvalmiuskoulutus alueen pienyrittäjien osaamistason nosto alueen erityistarpeisiin suunnattu markkinointikoulutus maaseudun kehittämiskoulutus hanketyökoulutus Esimerkkejä LEADER II ohjelmasta vuosina rahoitetuista hankkeista voi lukea esitteestä Ideoista iloa ja työtä satoa maaseudun LEADER II -hankkeista. 12

13 LEADER -periaatteita Paikallislähtöisyys Pilottiluonteisuus Kumppanuus Verkostoituminen Siirrettävyys Täydentävyys Elinkeinollisuus Kestävä kehitys Tasa-arvo 13

14 LEADER+ -OHJELMAN RAHOITUS LEADER+ -ohjelmaa rahoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR). Ohjelmasta voidaan kuitenkin rahoittaa myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitukseen kuuluvia toimenpiteitä, sillä yhteisöaloiteohjelmissa rahastojen käyttöalueita on laajennettu myös toisten rahastojen alueelle. LEADER+ -ohjelman julkisesta rahoituksesta keskimäärin puolet tulee Euroopan unionin rahoituksena, 30 prosenttia Suomen valtiolta ja 20 prosenttia LEADER+ -ryhmien toiminta-alueiden kunnilta. Tämän lisäksi hakijan on osallistuttava hankkeensa rahoitukseen aina myös itse. LEADER+ -ohjelman kokonaisrahoitus on 170,4 miljoonaa euroa vuosille Tästä 55,4 miljoonaa euroa on EU:n rahoitusta, kansallista julkista rahoitusta (valtio ja kunnat) toiset 55,4 miljoonaa euroa ja arviolta 59,7 miljoonaa euroa yksityistä, hakijan omaa rahaa. LEADER+ -hankkeet ovat pääasiassa pieniä, joten myönnettävä tuen enimmäismäärä yhteen hankkeeseen on euroa. Hakijan rahoitus vaihtelee hankkeen sisällön mukaan. Hankkeeseen voi saada tukea % hankkeen kustannuksista. Leader+ -rahoituksen haku Rahoitusta voivat hakea paikalliset yhteisöt, pienyritykset, säätiöt tai maaseudun asukkaat (joko yksi henkilö tai useampia henkilöitä yhdessä). Rahoitusta haetaan LEADER+ -ohjelman virallisilla hakulomakkeilla (nrot 320 ja 321) tai paikallisen LEADER+ -ryhmän omilla lomakkeilla. Lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa paikallisen toimintaryhmän toimistosta, TE-keskuksesta tai maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuilta ( tai Lisätietoja hakemuksen täyttämisestä ja ehdoista sekä mahdollisesta rahoituksen määrästä saa paikalliselta toimintaryhmältä. Paikallinen toimintaryhmä auttaa tarvittaessa hakijaa lomakkeiden täyttämisessä. Rahoitettavat hankkeet valitsee paikallisen toimintaryhmän hallitus. Rahoituksen myöntämisprosessi Rahoitusta haetaan paikalliselta toimintaryhmältä. Toimintaryhmän valitsema hallitus käsittelee hakemuksen ja tekee esityksen rahoitettavista hankkeista TE keskuksen maaseutuosastolle. Toimintaryhmän hallitus valitsee rahoitettavaksi hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat ryhmän kehittämissuunnitelmaa. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto tarkistaa, että paikallisen toimintaryhmän hankkeet ovat EU:n ja Suomen lainsäädännön mukaisia. Se tekee hankkeesta virallisen päätöksen. Alueella sovitussa eri viranomaisten työryhmässä katsotaan, että ei rahoiteta samaa toimintaa kuin muista maaseudun kehittämisohjelmista (täydentävyys). Maa- ja metsätalousministeriö jakaa paikallisille toimintaryhmille rahoituskehyksen, jonka puitteissa ne voivat esittää hankkeita rahoitettaviksi. MMM myös seuraa ohjelman etenemistä ja raportoi siitä EU:n komissiolle. Euroopan unioni määrittelee LEADER ohjelman yleiset linjaukset ja rahoittaa puolet ohjelman julkisista menoista. 14

15 Hankkeen päätöksenteko- ja rahoitusmalli TE- keskuksen maaseutuosasto tarkistaa, että hanke on lainsäädännön mukainen viranomaisten työryhmässä katsotaan, että ei rahoiteta samaa toimintaa kuin muista maaseudun kehittämisohjelmista Hankehakemus LEADER+ Opastaa -toimintaryhmä Hallitus käsittelee Tekee päätösesityksen Toimisto ja palkattu henkilöstö Tekee hankkeesta virallisen päätöksen EU:n ja valtion rahoitus Idea Kuntarahoitus HANKE HANKE HANKE HANKE HANKE Yksityinen rahoitus 15

16 ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ LEADER+ -ohjelma tukee yhteistyötä maaseutualueiden välillä sekä Suomessa että Euroopan maiden välillä. Alueiden välisissä yhteishankkeissa rahoitetaan samantyyppistä toimintaa kuin paikallisissa hankkeissa. Yhteistyö useampien paikallisten toimintaryhmien välillä tuo kuitenkin toimintaan uusia ulottuvuuksia. Alueiden välinen yhteistyö rahoitetaan LEADER+ -ohjelman toimintalohkosta 2. Yhteistyö Suomen paikallisten toimintaryhmien välillä Suomen paikallisten toimintaryhmien alueiden välisen yhteistyön tavoitteena on ratkaista maaseudun yhteisiä ongelmia. Yhteistyön avulla voidaan löytää uusia ideoita ja toimintatapoja tai tehostaa resurssien käyttöä esimerkiksi järjestämällä yhteistä koulutusta.yhteistyön ja siihen liittyvän tiedonkulun avulla uudet menetelmät eivät jää vain yhden maaseutualueen käyttöön, vaan niitä voidaan hyödyntää myös muualla (siirrettävyys). Samalla tavoitteena on maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen uusien taitojen avulla. Kansallisissa alueiden välisissä yhteishankkeissa LEADER+ -ryhmän kumppaneina voivat olla Suomen muut LEADER+ -ryhmät tai tavoite 1-, ALMA- tai POMO+ -ohjelmasta rahoitusta saavat paikalliset toimintaryhmät. Hankkeen toteuttajan ei tarvitse olla paikallinen toimintaryhmä, vaan se voi olla esimerkiksi yhdistys tai pienyritys. Julkinen rahoitus tulee kuitenkin paikallisen toimintaryhmän kautta ja hanke toteuttaa ryhmän kehittämissuunnitelmaa. Muut kuin LEADER+ -ryhmät hankkivat rahoituksensa muista ohjelmista. KATI LEPPÄLAHTI 16

17 Kansainvälinen yhteistyö toimintaryhmien välillä Tavoitteena on kansainvälisten kontaktien lisääntyminen maaseudun yhteisöjen ja pienyrittäjien välillä. Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia toimintatapoja mukana oleville maaseutualueille. Samalla hankitaan uusia taitoja ja tietoja, joita voidaan hyödyntää kotimaassa tai etsitään ulkomailta uusia markkinoita paikallisille tuotteille. Kansainvälinen yhteistyö tuo sellaisia tuloksia, joita ei olisi mahdollista saavuttaa, mikäli hanke toteutettaisiin pelkästään kotimaisin voimin. Yhteistyö sisältää aina käytännön toimenpiteitä, pelkkiä tutustumismatkoja ei rahoiteta. Kansainvälisissä yhteishankkeissa kumppaneina voivat olla LEADER+ -ryhmät tai muut paikalliset toimintaryhmät EU-maissa. Yhteistyökumppaneina voivat olla myös paikallisen toimintaryhmän tyyppiset yhteisöt muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan EU-jäsenyyttä hakevissa maissa tai Norjassa, koska näissä maissa ei varsinaisia paikallisia toimintaryhmiä toistaiseksi ole olemassa. Ennen kansainvälisen yhteishankkeen rahoittamista hankkeesta tehdään usein esiselvitys. Esiselvityksessä tutkitaan, onko idealla toteuttamismahdollisuutta tai onko sitä järkevää toteuttaa. Esiselvitykseen kuuluu hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kaikkien mukana olevien täytyy sitoutua suunnitelman toteuttamiseen omalta osaltaan, sekä itse toimintaan, että sen rahoitukseen. Tarvittaessa kansallinen ja eurooppalainen verkostoyksikkö avustavat paikallisia toimintaryhmiä yhteistyökumppanien etsimisessä. RAJAPUSU LEADER RY 17

18 VERKOSTOYKSIKKÖ Kansallisen verkostoyksikön tehtävänä on tiedonvälitys ja yhteydenpito kaikkien paikallisten toimintaryhmien, viranomaisten sekä muiden asiasta kiinnostuneiden välillä. Verkostoyksikkö tiedottaa LEADER+ -ohjelmasta, sen mahdollisuuksista ja etenemisestä ylläpitämiensä wwwsivujen ja julkaisemansa Maaseutu Plus -lehden välityksellä. Lisäksi verkostoyksikkö järjestää LEADER+ -ohjelmaan liittyviä koulutustilaisuuksia paikallisten toimintaryhmien tarpeellisina pitämistä aiheista, sekä ajankohtaisista, LEADER+ -ohjelman toimeenpanoon liittyvistä asioista. Kansallisen verkostoyksikön lisäksi toimii Euroopan LEADER-verkosto. Se palvelee kaikkia Euroopan paikallisia toimintaryhmiä. Suomen verkostoyksikkö pitää säännöllisesti yhteyttä Euroopan LEADER-verkostoon. Se tiedottaa Suomen LEADER+ -ryhmille Euroopan LEADER-verkoston toiminnasta ja välittää kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä kontaktipyyntöjä. Verkostoyksikkö myös kerää tarvittaessa tietoja Suomen LEADER+ -hankkeista ja toimittaa ne Euroopan LEADER -verkostolle. Paikalliset toimintaryhmät osallistuvat aktiivisesti kansallisen verkostoyksikön toimintaan. Ryhmät voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan verkostoyksikköön tai käyttää kansallista verkostoyksikköä apuna esimerkiksi kansainvälisten kumppanien etsinnässä. Lisäksi suositellaan ryhmien oma-aloitteista, keskinäistä verkostoitumista. Verkostoyksikköpalvelut paikallisille toimintaryhmille toteuttaa vuosina Suomen Kylätoiminta ry/ Svenska Studiecentralen. Palvelu on kaksikielinen. RITVA SALOMAA-SANTALA Verkostoyksikön yhteystiedot: Suomen kylätoiminta ry, c/o Willa Elsa Meijeritie 2, SUOMUSJÄRVI puh:

19 Seuranta ja arviointi TAPIO HEIKKILÄ Koska LEADER+ -ohjelmassa käytetään Euroopan unionin sekä Suomen valtion ja kuntien julkista rahoitusta, varojen käyttöä myös seurataan ja arvioidaan jälkikäteen.avustuksen myöntänyt viranomainen haluaa tietää, mihin varat on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan; onko rahat käytetty järkevästi, vai pitäisikö ne jatkossa suunnata muunlaiseen toimintaan. Tämän vuoksi jokainen tuensaaja raportoi sekä puolivuosittain että rahoitetun toiminnan päätyttyä hankkeensa edistymisestä ja tuloksista sitä varten annetuilla lomakkeilla. Pyydettäviä tietoja voivat olla esimerkiksi kuinka monta työpaikkaa hankkeen tuloksena on syntynyt, miten hanke on vaikuttanut ympäristöön tai kuinka monta henkilöä hankkeessa on koulutettu. Hankkeen toteuttaja vastaa tarvittaessa myös ulkopuolisen arvioitsijan esittämiin kysymyksiin hankkeen päättymisen jälkeen. 19

20 SUOMEN LEADER+ -RYHMÄT

21 Yhteystietoja Peräpohjolan kehitys ry Keminmaa, Ranua, Simo,Tervola, Kemin maaseutualueet, Rovaniemen mlk (osin) Infopolis, Pappilantie 9, RANUA rauno.kuha@ranua.fi (040) Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Kalliokatu 4, KAJAANI naisyrittajyysleader@kajaani.net (08) Oulujärvi LEADER ry Paltamo, Puolanka,Vaala,Vuolijoki, Kajaanin maaseutualueet Kalliokatu 4, KAJAANI toimisto@oulujarvileader.com (08) Nouseva rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka. Lumijoki, Pattijoki, Pyhäjoki, Rantsila, Ruukki, Siikajoki,Temmes,Tyrnävä,Vihanti, Raahen maaseutualueet Ruukintie 3, RUUKKI norsu@nousevarannikkoseutu.fi (08) Pirityiset ry Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,Toholampi, Ullava, Veteli PL 40, KAUSTINEN pirityiset@pirityiset.fi (06)

22 Yhteystietoja Pohjanmaan Jokilatvat ry. / Keskipiste LEADER Haapajärvi, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Nivala, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi Kalliontie 18, NIVALA info@keskipisteleader.net (08) Rieska-LEADER ry Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kälviä, Lohtaja, Merijärvi, Oulainen, Sievi,Ylivieska Valtakatu 4, YLIVIESKA pekka.salonsaari@ylivieska.fi (08) Aisapari ry Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua,Vimpeli,Ylihärmä Kehätie 6, KAUHAVA ilpo.kakko@aisapari.net (06) Suupohjan kehittämisyhdistys ry Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki,Teuva Teknologiapuisto 1, KAUHAJOKI timo.vesiluoma@kauhajoki.fi (06) Kalakukko 2006 ry Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara,Tuusniemi, Vehmersalmi, Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet Juankoskentie 7 A, JUANKOSKI reeta.ronkko@mpmol.fi (017)

23 Yhteystietoja Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi,Viitasaari, Äänekosken maaseutualueet PL 13, SAARIJÄRVI ja Keskitie 10, VIITASAARI. tai (014) ja (014) RAJUPUSU LEADER ry Juva, Joroinen, Puumala, Rantasalmi, Sulkava,Virtasalmi Juvantie 2, JUVA (015) Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry Kesälahti, Kitee, Rääkkylä,Tohmajärvi,Värtsilä Koivikontie, PUHOS (013) Joensuun seudun LEADER yhdistys ry Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä Siltakatu 18, JOENSUU (013) Vaara-Karjalan LEADER ry Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes,Tuupovaara,Valtimo Rantalantie 6, LIEKSA (013)

24 Yhteystietoja Pomoottori ry Juupajoki, Kuhmalahti, Luopioinen, Längelmäki, Orivesi, Pälkäne, Sahalahti Keskustie 26, ORIVESI (03) Kantri ry Kangasala, Lempäälä, Pirkkala,Vesilahti,Ylöjärvi, Nokian ja Tampereen maaseutualueet Kauppakatu 3 B 2, TAMPERE kantri@yritys.tpo.fi (03) Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Parkano, Pomarkku, Siikainen, Suodenniemi Torikatu 7 A, KANKAANPÄÄ pohjois-satakunnanleader@kankaanpaa.fi (02) Karhuseutu ry Harjavalta, Kokemäki, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Ulvila, Porin maaseutualueet Otavankatu 3 C, PORI karhuseutu@karhuseutu.fi. (02) Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Alastaro, Aura, Karinainen, Koski, Kuusjoki, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Somero,Tarvasjoki Myllypellontie 1, MARTTILA mia.puotunen-barlund@jokivarsi.org (02)

25 Yhteystietoja I samma båt samassa veneessä rf ry Dragsfjärd, Särkisalo, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, Merimasku, Nauvo, Parainen, Rymättylä,Taivassalo,Velkua,Västanfjärd, Bromarvin kylä Tammisaaresta Fredrikanaukio 1, PARAINEN sameboat@parnet.fi (02) Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Uukuniemi, Imatran maaseutualueet Rantatie 16, SÄRKISALMI karki.leader@co.inet.fi (05) Kehittämisyhdistys Sepra ry Anjalankoski, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää,Vehkalahti, Virolahti, Kotkan maaseutualueet ja osa Ruotsinpyhtäästä Sibeliuskatu 38, HAMINA toimisto@seprat.net (05) Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry Asikkala, Hartola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä, Heinolan kaupungin maaseutualueet Kauppakatu 12 B, HEINOLA toimisto@paijanne-leader.net (03) Pomoväst rf Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Siuntio,Tammisaaren maaseutualueet (paitsi Bromarv), Kirkkonummen maaseutualueet Kråkholmen, EKENÄS pomovast@surfnet.fi (019)

26 LEADER+ SANASTOA Aktivaattori LEADER -ryhmän palkkaama tukihenkilö, joka innostaa, motivoi ja tukee seudun asukkaita osallistumaan maaseudun kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Alatoimenpide Paikallinen toimintaryhmä on jakanut kehittämissuunnitelmansa eri aihealueisiin ja painopisteisiin sen mukaan, minkälaisia hankkeita se aikoo rahoittaa. LEADER+ - ohjelma-asiakirjassa näitä aihekokonaisuuksia kutsutaan alatoimenpiteiksi. EAKR Euroopan aluekehitysrahasto.yksi Euroopan unionin kolmesta rakennerahastosta, jonka toimialaan kuuluvia hankkeita voidaan rahoittaa LEADER+ -ohjelmasta. Esimerkiksi ei-maatilakytkentäisten yritysten käynnistäminen tai kehittäminen. EMOTR Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto. Koko LEADER+ -ohjelman EU:n rahoitusosuus tulee tästä rahastosta. EMOTR:n toimialaan kuuluu esimerkiksi maataloustuotteiden pienimuotoinen jalostus maatilalla. EMOTR:n toimialaan kuuluvien hankkeiden lisäksi LEADER+ - ohjelmasta voidaan kuitenkin rahoittaa myös EAKR:n ja ESR:n toimialaan liittyviä hankkeita. ESR Euroopan sosiaalirahasto. Yksi Euroopan unionin kolmesta rakennerahastosta, jonka toimialaan kuuluvia hankkeita voidaan rahoittaa LEADER+ -ohjelmasta. Esimerkiksi koulutushankkeet. Hanke eli projekti on ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus. Hankkeen avulla toteutetaan tiettyjä kehittämistarpeita tai luodaan ratkaisuvaihtoehtoja tunnistetuille ongelmille, se ei siis ole jatkuvaa toimintaa. Hanketta toteutetaan etukäteen laaditun hankesuunnitelman mukaisesti ja se liittyy usein laajempaan kokonaisuuten, kuten strategiaan tai ohjelmaan. Kansallinen verkostoyksikkö LEADER+ -ohjelman hallinnon ulkopuolinen yksikkö, joka tarjoaa Suomen LEADER -ryhmien väliseen yhteydenpitoon sekä tiedonhankintaan tarvittavia palveluita. Näitä ovat esim. uutislehti, www-sivut sekä seminaarit ja koulutustilaisuudet. Verkostoyksikkö valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Kehittämissuunnitelma LEADER ryhmän yhteistyössä laatima ohjelma toiminta-alueensa kehittämiseksi. LEADER -hankkeiden on oltava alueensa kehittämissuunnitelman mukaisia, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta. 26