LEADER+ Toimintaa Suomen maaseudulla vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEADER+ Toimintaa Suomen maaseudulla vuosina 2001-2006"

Transkriptio

1 LEADER+ Toimintaa Suomen maaseudulla vuosina

2 SISÄLTÖ Paikallinen toimintaryhmä 4 LEADER+ -ohjelman sisältö 8 Paikallisen kehittämisen rahoittaminen 10 LEADER -rahoituksen hakeminen 14 Alueiden välinen yhteistyö 16 Verkostoyksikkö 18 Seuranta ja arviointi 19 Suomen LEADER+ -ryhmät 20 LEADER+ -sanastoa 26 Kannen kuva on käsitelty. Kuvaajat. Maisema Comma Pictures/ Petri Nevalainen. Ihmiset Merja Ojala RAIJA KUUSI LEADER+ -ryhmien sopimusten allekirjoitustilaisuus Säätytalolla Helsingissä marraskuussa

3 MITÄ LEADER+ -OHJELMALLA TAVOITELLAAN? LEADER+ -ohjelman avulla kehitetään maaseutua sen asukkaiden aloitteesta eli paikallislähtöisesti. Kaikki kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneet voivat osallistua LEADER+ -ryhmän toimintaan. Näin suunnitteluun ja päätöksentekoon saadaan mukaan uusia ihmisiä ja ideoita. Lähtökohtana on, että maaseudun asukkaat ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. LEADER+ -ohjelmalla kokeillaan pilottiluonteisesti uusia toimintatapoja ja menetelmiä, kehitetään maaseudun elinkeinoja ja luodaan uusia työpaikkoja maataloudesta poistuvien tilalle. Lisäksi tehdään yhteistyötä verkostoitumalla muiden saman alan tai alueen ihmisten ja organisaatioiden kanssa sekä parannetaan erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksia ja elinolosuhteita. Ohjelmassa painotetaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä sekä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Tähän kuuluu myös asukkaiden viihtyvyyden parantaminen esimerkiksi lisäämällä yhteisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. LEADER-periaatteita toteuttavat hankkeet ovat rahoituksessa etusijalla. Uusia ideoita voidaan kehitellä myös yhteistyössä Suomen tai muiden Euroopan maiden paikallisten toimintaryhmien kanssa. LEADER+ -ohjelmaa toteutetaan vuosina Paikalliset toimintaryhmät kaikilta Suomen maaseutualueilta ovat voineet hakea mukaan ohjelmaan. Ohjelmaa toteuttamaan on kehittämissuunnitelmiensa perusteella valittu 25 paikallista toimintaryhmää, joiden sijainti on kuvattu kartassa sivulla 20. EU:n LEADER+ -yhteisöaloite Suomen LEADER+ -ohjelma Paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmaa toteuttavat hankkeet 3

4 LEADER+ on hyvä työkalu oman alueesi kehittämiseen. ANTERO AALTONEN 4

5 PAIKALLINEN TOIMINTARYHMÄ LEADER+ -OHJELMAN SYDÄN EU:n LEADER+ -ohjelma on maaseudun monipuolisen kehittämisen väline. Sen toteuttaminen lähtee liikkeelle paikallisista toimintaryhmistä. LEADER+ -rahoituksen hakija ottaa ensimmäiseksi yhteyttä alueensa paikalliseen toimintaryhmään. Ryhmien yhteystiedot ja toiminta-alueet ovat sivuilla Toimintaryhmän tehtävät LEADER+ -ohjelman toteuttavat maaseudun paikalliset toimintaryhmät. Ryhmän toimintaalue on suurin piirtein seutukunnan kokoinen, useimmiten siinä on asukasta. Ryhmässä ovat mukana alueen ihmiset ja organisaatiot yksittäiset asukkaat, alueen yhteisöt, yritykset ja järjestöt sekä alueen kunnat jotka toimivat yhdessä alueensa kehittämiseksi. Paikallinen toimintaryhmä on useimmiten rekisteröitynyt yhdistykseksi. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa maaseudun kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. On tärkeää, että mukaan saadaan jatkuvasti uusia, innostuneita ihmisiä. Ryhmä on laatinut alueelleen kehittämissuunnitelman. Suunnitelmaa tehdessään ryhmässä mukana olevat ihmiset ovat miettineet yhdessä, mitä he haluaisivat tehdä kotiseutunsa olojen kohentamiseksi; esimerkiksi millä tavalla sinne saataisiin uusia työpaikkoja tai uusia asukkaita. Ideat ja niiden toteuttamismahdollisuudet on kirjoitettu kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelma toteutetaan rahoittamalla siihen sopivia hankkeita. Hanke on yksittäinen, korkeintaan kolme vuotta kestävä toimenpide, jolla on tietty päämäärä. Esimerkiksi maaseudun asukkaiden yritystoimintakoulutuksen päämääränä on kehittää yrittäjyysosaamista ja sen kautta saada maaseudulle uusia yrityksiä. Paikallinen toimintaryhmä saa vuosittain käyttöönsä tietyn rahasumman. Sen puitteissa ryhmä valitsee rahoitettavaksi ne hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat sen kehittämissuunnitelmassa esitettyjä ideoita ja toimenpiteitä. Maaseudun asukkaat tai organisaatiot, joilla on hyviä ideoita ja valmiutta toteuttaa ne, voivat ottaa yhteyttä alueensa paikalliseen toimintaryhmään. Ryhmän henkilökunta myös neuvoo hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Paikallinen toimintaryhmä huolehtii siitä, että maaseudun asukkaat, organisaatiot ja kunnat saavat tietoa LEADER+ -ohjelman rahoitusmahdollisuuksista. Ryhmä tiedottaa kehittämissuunnitelmastaan ja sen toteuttamisesta, esimerkiksi rahoittamistaan hankkeista. SIRPA MAIJANEN 5

6 Paikallisen toimintaryhmän kokoonpano Hallitus Yhdistyksellä on tavallisesti kerran vuodessa yleiskokous, jossa valitaan uudet jäsenet paikallisen toimintaryhmän hallitukseen. Näistä osa vaihtuu vuosittain. LEADER -toiminnasta kiinnostuneet alueen asukkaat ja yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen jäseneksi ja olla sitten mukana yleiskokouksessa valitsemassa jäseniä hallitukseen. Hallitus kootaan kolmikantaperiaatteella siten, että noin kolmasosa sen jäsenistä edustaa toiminta-alueen kuntia, noin kolmasosa paikallisia yhteisöjä, esimerkiksi yhdistyksiä ja yrityksiä ja noin kolmasosa sellaisia alueen asukkaita, jotka eivät ole mukana kuntien tai yhteisöjen päättävissä elimissä. Näin varmistetaan toiminnan laajapohjaisuus sekä se, että mukaan saadaan uusia ihmisiä. Hallitus valitsee alueellaan rahoitettavat LEADER+ -hankkeet. Rahoitettavaksi valitaan parhaimmat ideat, jotka toteuttavat ryhmän laatimaa kehittämissuunnitelmaa ja Suomen LEADER+ -ohjelmaa Alatyöryhmät Paikallisen toimintaryhmän hallitus voi perustaa alatyöryhmiä toimialoille, johon liittyviä hankkeita se rahoittaa. Esimerkkejä mahdollisista alatyöryhmistä ovat paikallisten tuotteiden jalostus, pienyritykset, koulutus tai nuoriin liittyvät hankkeet. Toimisto ja palkattu henkilökunta Paikallisella toimintaryhmällä on vähintään yksi toimipaikka, jossa ryhmän palkattu henkilökunta on tiettyinä aikoina tavoitettavissa. Toimistossa hoidetaan ryhmän hallinto, tiedotus, hakemusten vastaanotto ja rahoitettujen hankkeiden seuranta. Henkilökunta myös auttaa ja neuvoo hakijoita. Palkattuna henkilökuntana paikallisella toimintaryhmällä ovat useimmiten toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja mahdollisesti aktivaattori. SALLA LAUKKANEN 6

7 LEADER+ -toimintaryhmän toimintamalli HANKE HANKE HANKE HANKE Tarpeet Ideat Tahto KEHITTÄMISOHJELMA Paikallinen toimintaryhmä laatii ja pitää ajantasalla Ohjelma toteutetaan hankkeilla, joista päättää paikallinen toimintaryhmä LEADER+ -toimintaryhmä Yhdistys jäsenenä alueen ihmiset ja yhteisöt Tulokset Vaikutukset HANKE Hallitus 1/3 yksityiset henkilöt 1/3 yhteisöt ja yritykset 1/3 kunnat Toimisto ja palkattu henkilöstö Alatyöryhmät EU RAHOITUS VALTIO KUNNAT YKSITYINEN 7

8 LEADER+ -OHJELMAN SISÄLTÖ Teema Toimintalohko Toimenpidekokonaisuus Alatoimenpide Yksittäinen hanke LEADER+ -ohjelman rakenne Paikallinen toimintaryhmä on kytkenyt kehittämissuunnitelmansa yhteen tai kahteen teemaan. Kaikki ryhmän rahoittamat hankkeet toteuttavat sitä teemaa, jonka paikallinen toimintaryhmä on valinnut. Teemat ovat laajoja kokonaisuuksia ja aihealueita. Ne liittyvät maaseudun kehittämisen ja voimavarojen kannalta merkittäviin asioihin.tarkoituksena on toisaalta hyödyntää ja edelleen kehittää maaseudun vahvuuksia ja toisaalta ratkaista maaseudulle tyypillisiä ongelmia. Teemojen avulla halutaan myös parantaa paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien ja toiminnan suunnitelmallisuutta sekä painottaa kullekin maaseutualueelle tärkeää toimintaa. LEADER+ -ohjelmassa ei ole tarkoitus, että kaikki rahoittavat kaikkea, vaan että paikalliset toimintaryhmät keskittyvät alueelleen sopivaan teemaan. Keskittymällä oleellisiin asioihin saadaan niukoilla resursseilla enemmän aikaan. Teemoista neljä ensimmäistä on sellaisia, joita EU haluaa edistää maaseudun kehittämisessä koko Euroopassa. Ne sisältyvät kaikkien maiden LEADER+ -ohjelmiin. 1. Uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäytön avulla lisätään maaseutualueiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Suomella korkean teknologian maana on tähän hyvät 8

9 Teemat edellytykset. Uuden teknologian hyödyntäminen on yksi maaseudunkin mahdollisuus luoda uusia elinkeinoja. Jos tässä onnistutaan, saadaan myös enemmän koulutettua työvoimaa jäämään maaseudulle. 2. Jotta maaseutu voidaan säilyttää vetovoimaisena asuinpaikkana, on kiinnitettävä huomiota myös asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Suomi on harvaanasuttu maa, joten erityisesti maaseudun palvelujen ja yhteyksien parantaminen ja turvaaminen ovat etusijalla. Myös yhteinen vapaa-ajan toiminta lisää asumisviihtyvyyttä ja elämän laatua. Nuorten harrastus- ja työmahdollisuuksien parantaminen on tulevaisuuden kannalta oleellista. 3. Paikallisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen tuo uusia ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi maatalousyrittäjille. Samalla kannustetaan mikro- ja pienyrittäjiä yhteistoimintaan sekä tuotekehittelyssä että markkinoinnissa. Paikallisten tuotteiden yhteismarkkinointi voi tarkoittaa myös palvelutuotteita, kuten maaseutumatkailuun liittyviä palveluita. 4. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpää on se, että alueet tukeutuvat omiin vahvuuksiinsa. Maaseutua erottaa muista alueista erityisesti luonto ja omaleimainen paikalliskulttuuri. Näiden merkitys työn ja toimeentulon antajana kasvaa ennen kaikkea lisääntyneen matkailun vaikutuksesta. Kiinnostus toisaalta paikallisiin erityispiirteisiin, toisaalta luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen on nousussa. Teemat 5 ja 6 sisältyvät vain Suomen LEA- DER+ -ohjelmaan. Nämä teemat ovat Suomen paikallisten toimintaryhmien ehdottamia ja ne on katsottu tärkeiksi Suomen maaseudun kehittämisessä. 5. Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on jatkunut voimakkaana 1990-luvun alusta lähtien.tämä on johtanut yhä enemmän maaseudun palvelujen supistumiseen ja jopa autioitumiseen. Toisaalta monet kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita muuttamaan maaseudulle. Maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastaminen ja maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ovat tärkeitä koko Suomen maaseudun asuttuna pysymiselle. Erityisesti halutaan rohkaista nuorten muuttoa maaseudulle. 6. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisääminen parantaa maaseudun ja kaupunkien yhteisymmärrystä ja yhteistyötä. Samalla se edistää maaseudun elinkeinomahdollisuuksia. Monet ongelmat ja tavoitteet ovat yhteisiä, joten vuorovaikutuksesta hyötyvät molemmat osapuolet. KATI LEPPÄLAHTI 9

10 PAIKALLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMINEN LEADER+ -ohjelma on jaettu kolmeen toimintalohkoon. Toimintalohkosta 1 rahoitetaan paikallista maaseudun kehittämistä, toimintalohkosta 2 alueiden välistä yhteistyötä ja toimintalohkosta 3 rahoitetaan kansallisen verkostoyksikön toimintaa. Paikallisesta maaseudun kehittämisestä rahoitettava toiminta tapahtuu LEADER+ -ryhmän toiminta-alueella ja sen avulla hyödynnetään maaseudun vahvuuksia tai yritetään ratkaista paikallisia ongelmia. Rahoitettava hanke voi sisältää investointeja, kehittämistä tai koulutusta. Toimenpidekokonaisuus A: Investoinnit LEADER+ -ohjelmasta rahoitettavat investoinnit voivat liittyä esimerkiksi uusien yritysten perustamiseen, olemassa olevien pien- ja mikroyritysten tuotantokapasiteetin ym. laajentamiseen tai uudistamiseen sekä vanhojen raken- nusten kunnostamiseen esimerkiksi kylän yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta LEADER+ -ryhmien toiminta-alueilla, luoda uusia työpaikkoja, parantaa olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja rohkaista maaseudun asukkaita, mm. nuoria ja naisia, yrittäjyyteen. Maa- tai puutarhatalouteen liittyviä investointeja ei rahoiteta LEADER+ -ohjelmasta. Myöskään maaseutumatkailuun liittyviä rakennusinvestointeja, kuten mökkien rakentamista ei pääsääntöisesti rahoiteta. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: pienimuotoiset investoinnit, jotka liittyvät muuhun kuin maatalouteen tai puutarhatalouteen uuden pienyrityksen käynnistäminen rakentaminen koneiden ja laitteiden hankinta PETRI RINNE 10

11 Mihin rahoitusta voi saada? Toimenpidekokonaisuus B: Kehittäminen Kehittämistoimenpiteiden avulla voidaan monipuolistaa maaseudun elinkeinomahdollisuuksia ja palveluita sekä lisätä maaseudun vetovoimaa asuinpaikkana erityisesti nuorille ja naisille, joiden muuttoliike kaupunkeihin on ollut voimakkaampaa. Kehittäminen voi liittyä myös ympäristön tilan parantamiseen, yhteistyöverkostojen luomiseen, vapaa-ajan toimintaan tai paikallisen kulttuurin hyödyntämiseen. Lisäksi rahoitetaan pienimuotoisia, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä hankkeita sekä pienten matkailuyritysten yhteistyötä. Rahoitettavat kehittämishankkeet hyödyntävät alueella useita ihmisiä, eivät vain yhtä henkilöä tai perhettä. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: ympäristön parantaminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen kierrätyshankkeet asuinympäristön ja alueen asumisviihtyvyyden parantaminen vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien edistäminen paikallisten kulttuuritapahtumien järjestäminen, ohjelmapalvelut tuotekehitys, esim. uusien maatalous-, metsä-, kalatalous- ja luonnontuotteiden kehittäminen tai paikalliskulttuuriin liittyvien uusien tuotteiden kehittäminen paikallisten tuotteiden ja palveluiden yhteismarkkinointi ja uusien markkinointikanavien etsiminen uudet palveluyritykset monipalvelupisteet pienimuotoiset luonto- ym. matkailuhankkeet pienyritysten ja/tai paikallisten yhteisöjen yhteistyön edistäminen ja uusien yhteistyöverkostojen luominen SIRPA MAIJANEN 11

12 Mihin rahoitusta voi saada? Toimenpidekokonaisuus C: Osaaminen (tieto-taito) KATI LEPPÄLAHTI Osaamista lisäämällä voidaan ratkaista maaseudun erityisongelmia. Koulutus voi liittyä esimerkiksi maaseudun asukkaiden käytännön ammattitaidon lisäämiseen tai pienyrittäjien markkinointitaitojen parantamiseen. LEADER+ -ohjelmasta rahoitetaan pääasiassa lyhyitä, tietyn ryhmän tarpeisiin räätälöityjä kursseja.ammatillista tai muuta peruskoulutusta ei rahoiteta, ei myöskään koulutusta, jossa koulutettava on työttömyystukitoimien kohteena. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on lisätä maaseudun asukkaiden sellaista osaamista, jolla vaikutetaan suoraan tai välillisesti alueen elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien yritysten ja/ tai työpaikkojen syntymiseen. Samalla parannetaan alueen inhimillisten voimavarojen hyväksikäyttöä. Esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta: sellainen käytännön ammattitaitoa lisäävä koulutus, jota ei ole muuten saatavissa paikallisiin olosuhteisiin soveltuva yritysvalmiuskoulutus alueen pienyrittäjien osaamistason nosto alueen erityistarpeisiin suunnattu markkinointikoulutus maaseudun kehittämiskoulutus hanketyökoulutus Esimerkkejä LEADER II ohjelmasta vuosina rahoitetuista hankkeista voi lukea esitteestä Ideoista iloa ja työtä satoa maaseudun LEADER II -hankkeista. 12

13 LEADER -periaatteita Paikallislähtöisyys Pilottiluonteisuus Kumppanuus Verkostoituminen Siirrettävyys Täydentävyys Elinkeinollisuus Kestävä kehitys Tasa-arvo 13

14 LEADER+ -OHJELMAN RAHOITUS LEADER+ -ohjelmaa rahoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR). Ohjelmasta voidaan kuitenkin rahoittaa myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitukseen kuuluvia toimenpiteitä, sillä yhteisöaloiteohjelmissa rahastojen käyttöalueita on laajennettu myös toisten rahastojen alueelle. LEADER+ -ohjelman julkisesta rahoituksesta keskimäärin puolet tulee Euroopan unionin rahoituksena, 30 prosenttia Suomen valtiolta ja 20 prosenttia LEADER+ -ryhmien toiminta-alueiden kunnilta. Tämän lisäksi hakijan on osallistuttava hankkeensa rahoitukseen aina myös itse. LEADER+ -ohjelman kokonaisrahoitus on 170,4 miljoonaa euroa vuosille Tästä 55,4 miljoonaa euroa on EU:n rahoitusta, kansallista julkista rahoitusta (valtio ja kunnat) toiset 55,4 miljoonaa euroa ja arviolta 59,7 miljoonaa euroa yksityistä, hakijan omaa rahaa. LEADER+ -hankkeet ovat pääasiassa pieniä, joten myönnettävä tuen enimmäismäärä yhteen hankkeeseen on euroa. Hakijan rahoitus vaihtelee hankkeen sisällön mukaan. Hankkeeseen voi saada tukea % hankkeen kustannuksista. Leader+ -rahoituksen haku Rahoitusta voivat hakea paikalliset yhteisöt, pienyritykset, säätiöt tai maaseudun asukkaat (joko yksi henkilö tai useampia henkilöitä yhdessä). Rahoitusta haetaan LEADER+ -ohjelman virallisilla hakulomakkeilla (nrot 320 ja 321) tai paikallisen LEADER+ -ryhmän omilla lomakkeilla. Lomakkeita ja niiden täyttöohjeita saa paikallisen toimintaryhmän toimistosta, TE-keskuksesta tai maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuilta (http://www.lomake.fi tai Lisätietoja hakemuksen täyttämisestä ja ehdoista sekä mahdollisesta rahoituksen määrästä saa paikalliselta toimintaryhmältä. Paikallinen toimintaryhmä auttaa tarvittaessa hakijaa lomakkeiden täyttämisessä. Rahoitettavat hankkeet valitsee paikallisen toimintaryhmän hallitus. Rahoituksen myöntämisprosessi Rahoitusta haetaan paikalliselta toimintaryhmältä. Toimintaryhmän valitsema hallitus käsittelee hakemuksen ja tekee esityksen rahoitettavista hankkeista TE keskuksen maaseutuosastolle. Toimintaryhmän hallitus valitsee rahoitettavaksi hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat ryhmän kehittämissuunnitelmaa. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto tarkistaa, että paikallisen toimintaryhmän hankkeet ovat EU:n ja Suomen lainsäädännön mukaisia. Se tekee hankkeesta virallisen päätöksen. Alueella sovitussa eri viranomaisten työryhmässä katsotaan, että ei rahoiteta samaa toimintaa kuin muista maaseudun kehittämisohjelmista (täydentävyys). Maa- ja metsätalousministeriö jakaa paikallisille toimintaryhmille rahoituskehyksen, jonka puitteissa ne voivat esittää hankkeita rahoitettaviksi. MMM myös seuraa ohjelman etenemistä ja raportoi siitä EU:n komissiolle. Euroopan unioni määrittelee LEADER ohjelman yleiset linjaukset ja rahoittaa puolet ohjelman julkisista menoista. 14

15 Hankkeen päätöksenteko- ja rahoitusmalli TE- keskuksen maaseutuosasto tarkistaa, että hanke on lainsäädännön mukainen viranomaisten työryhmässä katsotaan, että ei rahoiteta samaa toimintaa kuin muista maaseudun kehittämisohjelmista Hankehakemus LEADER+ Opastaa -toimintaryhmä Hallitus käsittelee Tekee päätösesityksen Toimisto ja palkattu henkilöstö Tekee hankkeesta virallisen päätöksen EU:n ja valtion rahoitus Idea Kuntarahoitus HANKE HANKE HANKE HANKE HANKE Yksityinen rahoitus 15

16 ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ LEADER+ -ohjelma tukee yhteistyötä maaseutualueiden välillä sekä Suomessa että Euroopan maiden välillä. Alueiden välisissä yhteishankkeissa rahoitetaan samantyyppistä toimintaa kuin paikallisissa hankkeissa. Yhteistyö useampien paikallisten toimintaryhmien välillä tuo kuitenkin toimintaan uusia ulottuvuuksia. Alueiden välinen yhteistyö rahoitetaan LEADER+ -ohjelman toimintalohkosta 2. Yhteistyö Suomen paikallisten toimintaryhmien välillä Suomen paikallisten toimintaryhmien alueiden välisen yhteistyön tavoitteena on ratkaista maaseudun yhteisiä ongelmia. Yhteistyön avulla voidaan löytää uusia ideoita ja toimintatapoja tai tehostaa resurssien käyttöä esimerkiksi järjestämällä yhteistä koulutusta.yhteistyön ja siihen liittyvän tiedonkulun avulla uudet menetelmät eivät jää vain yhden maaseutualueen käyttöön, vaan niitä voidaan hyödyntää myös muualla (siirrettävyys). Samalla tavoitteena on maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen uusien taitojen avulla. Kansallisissa alueiden välisissä yhteishankkeissa LEADER+ -ryhmän kumppaneina voivat olla Suomen muut LEADER+ -ryhmät tai tavoite 1-, ALMA- tai POMO+ -ohjelmasta rahoitusta saavat paikalliset toimintaryhmät. Hankkeen toteuttajan ei tarvitse olla paikallinen toimintaryhmä, vaan se voi olla esimerkiksi yhdistys tai pienyritys. Julkinen rahoitus tulee kuitenkin paikallisen toimintaryhmän kautta ja hanke toteuttaa ryhmän kehittämissuunnitelmaa. Muut kuin LEADER+ -ryhmät hankkivat rahoituksensa muista ohjelmista. KATI LEPPÄLAHTI 16

17 Kansainvälinen yhteistyö toimintaryhmien välillä Tavoitteena on kansainvälisten kontaktien lisääntyminen maaseudun yhteisöjen ja pienyrittäjien välillä. Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia toimintatapoja mukana oleville maaseutualueille. Samalla hankitaan uusia taitoja ja tietoja, joita voidaan hyödyntää kotimaassa tai etsitään ulkomailta uusia markkinoita paikallisille tuotteille. Kansainvälinen yhteistyö tuo sellaisia tuloksia, joita ei olisi mahdollista saavuttaa, mikäli hanke toteutettaisiin pelkästään kotimaisin voimin. Yhteistyö sisältää aina käytännön toimenpiteitä, pelkkiä tutustumismatkoja ei rahoiteta. Kansainvälisissä yhteishankkeissa kumppaneina voivat olla LEADER+ -ryhmät tai muut paikalliset toimintaryhmät EU-maissa. Yhteistyökumppaneina voivat olla myös paikallisen toimintaryhmän tyyppiset yhteisöt muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan EU-jäsenyyttä hakevissa maissa tai Norjassa, koska näissä maissa ei varsinaisia paikallisia toimintaryhmiä toistaiseksi ole olemassa. Ennen kansainvälisen yhteishankkeen rahoittamista hankkeesta tehdään usein esiselvitys. Esiselvityksessä tutkitaan, onko idealla toteuttamismahdollisuutta tai onko sitä järkevää toteuttaa. Esiselvitykseen kuuluu hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kaikkien mukana olevien täytyy sitoutua suunnitelman toteuttamiseen omalta osaltaan, sekä itse toimintaan, että sen rahoitukseen. Tarvittaessa kansallinen ja eurooppalainen verkostoyksikkö avustavat paikallisia toimintaryhmiä yhteistyökumppanien etsimisessä. RAJAPUSU LEADER RY 17

18 VERKOSTOYKSIKKÖ Kansallisen verkostoyksikön tehtävänä on tiedonvälitys ja yhteydenpito kaikkien paikallisten toimintaryhmien, viranomaisten sekä muiden asiasta kiinnostuneiden välillä. Verkostoyksikkö tiedottaa LEADER+ -ohjelmasta, sen mahdollisuuksista ja etenemisestä ylläpitämiensä wwwsivujen ja julkaisemansa Maaseutu Plus -lehden välityksellä. Lisäksi verkostoyksikkö järjestää LEADER+ -ohjelmaan liittyviä koulutustilaisuuksia paikallisten toimintaryhmien tarpeellisina pitämistä aiheista, sekä ajankohtaisista, LEADER+ -ohjelman toimeenpanoon liittyvistä asioista. Kansallisen verkostoyksikön lisäksi toimii Euroopan LEADER-verkosto. Se palvelee kaikkia Euroopan paikallisia toimintaryhmiä. Suomen verkostoyksikkö pitää säännöllisesti yhteyttä Euroopan LEADER-verkostoon. Se tiedottaa Suomen LEADER+ -ryhmille Euroopan LEADER-verkoston toiminnasta ja välittää kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä kontaktipyyntöjä. Verkostoyksikkö myös kerää tarvittaessa tietoja Suomen LEADER+ -hankkeista ja toimittaa ne Euroopan LEADER -verkostolle. Paikalliset toimintaryhmät osallistuvat aktiivisesti kansallisen verkostoyksikön toimintaan. Ryhmät voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan verkostoyksikköön tai käyttää kansallista verkostoyksikköä apuna esimerkiksi kansainvälisten kumppanien etsinnässä. Lisäksi suositellaan ryhmien oma-aloitteista, keskinäistä verkostoitumista. Verkostoyksikköpalvelut paikallisille toimintaryhmille toteuttaa vuosina Suomen Kylätoiminta ry/ Svenska Studiecentralen. Palvelu on kaksikielinen. RITVA SALOMAA-SANTALA Verkostoyksikön yhteystiedot: Suomen kylätoiminta ry, c/o Willa Elsa Meijeritie 2, SUOMUSJÄRVI puh:

19 Seuranta ja arviointi TAPIO HEIKKILÄ Koska LEADER+ -ohjelmassa käytetään Euroopan unionin sekä Suomen valtion ja kuntien julkista rahoitusta, varojen käyttöä myös seurataan ja arvioidaan jälkikäteen.avustuksen myöntänyt viranomainen haluaa tietää, mihin varat on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan; onko rahat käytetty järkevästi, vai pitäisikö ne jatkossa suunnata muunlaiseen toimintaan. Tämän vuoksi jokainen tuensaaja raportoi sekä puolivuosittain että rahoitetun toiminnan päätyttyä hankkeensa edistymisestä ja tuloksista sitä varten annetuilla lomakkeilla. Pyydettäviä tietoja voivat olla esimerkiksi kuinka monta työpaikkaa hankkeen tuloksena on syntynyt, miten hanke on vaikuttanut ympäristöön tai kuinka monta henkilöä hankkeessa on koulutettu. Hankkeen toteuttaja vastaa tarvittaessa myös ulkopuolisen arvioitsijan esittämiin kysymyksiin hankkeen päättymisen jälkeen. 19

20 SUOMEN LEADER+ -RYHMÄT

21 Yhteystietoja Peräpohjolan kehitys ry Keminmaa, Ranua, Simo,Tervola, Kemin maaseutualueet, Rovaniemen mlk (osin) Infopolis, Pappilantie 9, RANUA (040) Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Kalliokatu 4, KAJAANI (08) Oulujärvi LEADER ry Paltamo, Puolanka,Vaala,Vuolijoki, Kajaanin maaseutualueet Kalliokatu 4, KAJAANI (08) Nouseva rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka. Lumijoki, Pattijoki, Pyhäjoki, Rantsila, Ruukki, Siikajoki,Temmes,Tyrnävä,Vihanti, Raahen maaseutualueet Ruukintie 3, RUUKKI (08) Pirityiset ry Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,Toholampi, Ullava, Veteli PL 40, KAUSTINEN (06)

22 Yhteystietoja Pohjanmaan Jokilatvat ry. / Keskipiste LEADER Haapajärvi, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Nivala, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi Kalliontie 18, NIVALA (08) Rieska-LEADER ry Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kälviä, Lohtaja, Merijärvi, Oulainen, Sievi,Ylivieska Valtakatu 4, YLIVIESKA (08) Aisapari ry Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua,Vimpeli,Ylihärmä Kehätie 6, KAUHAVA (06) Suupohjan kehittämisyhdistys ry Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki,Teuva Teknologiapuisto 1, KAUHAJOKI (06) Kalakukko 2006 ry Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara,Tuusniemi, Vehmersalmi, Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet Juankoskentie 7 A, JUANKOSKI (017)

23 Yhteystietoja Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi,Viitasaari, Äänekosken maaseutualueet PL 13, SAARIJÄRVI ja Keskitie 10, VIITASAARI. tai (014) ja (014) RAJUPUSU LEADER ry Juva, Joroinen, Puumala, Rantasalmi, Sulkava,Virtasalmi Juvantie 2, JUVA (015) Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry Kesälahti, Kitee, Rääkkylä,Tohmajärvi,Värtsilä Koivikontie, PUHOS (013) Joensuun seudun LEADER yhdistys ry Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä Siltakatu 18, JOENSUU (013) Vaara-Karjalan LEADER ry Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes,Tuupovaara,Valtimo Rantalantie 6, LIEKSA (013)

24 Yhteystietoja Pomoottori ry Juupajoki, Kuhmalahti, Luopioinen, Längelmäki, Orivesi, Pälkäne, Sahalahti Keskustie 26, ORIVESI (03) Kantri ry Kangasala, Lempäälä, Pirkkala,Vesilahti,Ylöjärvi, Nokian ja Tampereen maaseutualueet Kauppakatu 3 B 2, TAMPERE (03) Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Parkano, Pomarkku, Siikainen, Suodenniemi Torikatu 7 A, KANKAANPÄÄ (02) Karhuseutu ry Harjavalta, Kokemäki, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Ulvila, Porin maaseutualueet Otavankatu 3 C, PORI (02) Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Alastaro, Aura, Karinainen, Koski, Kuusjoki, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Somero,Tarvasjoki Myllypellontie 1, MARTTILA (02)

25 Yhteystietoja I samma båt samassa veneessä rf ry Dragsfjärd, Särkisalo, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, Merimasku, Nauvo, Parainen, Rymättylä,Taivassalo,Velkua,Västanfjärd, Bromarvin kylä Tammisaaresta Fredrikanaukio 1, PARAINEN (02) Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Uukuniemi, Imatran maaseutualueet Rantatie 16, SÄRKISALMI (05) Kehittämisyhdistys Sepra ry Anjalankoski, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää,Vehkalahti, Virolahti, Kotkan maaseutualueet ja osa Ruotsinpyhtäästä Sibeliuskatu 38, HAMINA (05) Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry Asikkala, Hartola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä, Heinolan kaupungin maaseutualueet Kauppakatu 12 B, HEINOLA (03) Pomoväst rf Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Siuntio,Tammisaaren maaseutualueet (paitsi Bromarv), Kirkkonummen maaseutualueet Kråkholmen, EKENÄS (019)

26 LEADER+ SANASTOA Aktivaattori LEADER -ryhmän palkkaama tukihenkilö, joka innostaa, motivoi ja tukee seudun asukkaita osallistumaan maaseudun kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Alatoimenpide Paikallinen toimintaryhmä on jakanut kehittämissuunnitelmansa eri aihealueisiin ja painopisteisiin sen mukaan, minkälaisia hankkeita se aikoo rahoittaa. LEADER+ - ohjelma-asiakirjassa näitä aihekokonaisuuksia kutsutaan alatoimenpiteiksi. EAKR Euroopan aluekehitysrahasto.yksi Euroopan unionin kolmesta rakennerahastosta, jonka toimialaan kuuluvia hankkeita voidaan rahoittaa LEADER+ -ohjelmasta. Esimerkiksi ei-maatilakytkentäisten yritysten käynnistäminen tai kehittäminen. EMOTR Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto. Koko LEADER+ -ohjelman EU:n rahoitusosuus tulee tästä rahastosta. EMOTR:n toimialaan kuuluu esimerkiksi maataloustuotteiden pienimuotoinen jalostus maatilalla. EMOTR:n toimialaan kuuluvien hankkeiden lisäksi LEADER+ - ohjelmasta voidaan kuitenkin rahoittaa myös EAKR:n ja ESR:n toimialaan liittyviä hankkeita. ESR Euroopan sosiaalirahasto. Yksi Euroopan unionin kolmesta rakennerahastosta, jonka toimialaan kuuluvia hankkeita voidaan rahoittaa LEADER+ -ohjelmasta. Esimerkiksi koulutushankkeet. Hanke eli projekti on ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus. Hankkeen avulla toteutetaan tiettyjä kehittämistarpeita tai luodaan ratkaisuvaihtoehtoja tunnistetuille ongelmille, se ei siis ole jatkuvaa toimintaa. Hanketta toteutetaan etukäteen laaditun hankesuunnitelman mukaisesti ja se liittyy usein laajempaan kokonaisuuten, kuten strategiaan tai ohjelmaan. Kansallinen verkostoyksikkö LEADER+ -ohjelman hallinnon ulkopuolinen yksikkö, joka tarjoaa Suomen LEADER -ryhmien väliseen yhteydenpitoon sekä tiedonhankintaan tarvittavia palveluita. Näitä ovat esim. uutislehti, www-sivut sekä seminaarit ja koulutustilaisuudet. Verkostoyksikkö valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Kehittämissuunnitelma LEADER ryhmän yhteistyössä laatima ohjelma toiminta-alueensa kehittämiseksi. LEADER -hankkeiden on oltava alueensa kehittämissuunnitelman mukaisia, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta. 26

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna '006 ALASTARO X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna '006 ALASTARO X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2008. 415 Kuntaa 020 AKAA X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '006 ALASTARO X X X X X X X '009 ALAVIESKA

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot Lääni, Maakunta, Kunta Kirjahankinnat 2005/2006 keskiarvo Liite Kirjatalkoot -tiedotteeseen 02.06.2009 Kirjahankinnat

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI 049 Espoo 702 Espoo 235 019 235 Kauniainen 702 Espoo 8 469 Espoo Yhteensä 243 488 091 Helsinki 706 Helsinki 564 521 Helsinki Yhteensä 564 521 086 Hausjärvi 707 Hyvinkää 8 536 433 Loppi 707 Hyvinkää 8 006

Lisätiedot

Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä

Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä Tässä kunkin kunnan tulokset aakkosjärjestyksessä. Parhaiten menestynyt kunta Siikajoki sai 47,6 pistettä ja heikoimmin menestynyt kunta Pelkosenniemi 16,5 pistettä.

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot