Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on. 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa. aluepuistossa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on. 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa. aluepuistossa."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa aluepuistossa. sivu 22 sivulla 36 Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on Uusi Jyväskylä kaavoittajien näkökulmasta sivu 16 Pääkaupunkiseutu saa yhteisen vesilaitoksen ensi vuonna sivu 28 sivu 6 Pori rakentaa aurinkoenergiaa hyödyntävän uimahallin sivu 42

2

3 SISÄLTÖ 6 / syyskuuta 36 Kunnilla on edessä vuosisadan valaistusremontti seuraavien viiden vuoden aikana. Samalla on tilaisuus uusia kuntavalaistus energiaa säästäväksi ja esteettiseksi. Tampereen Naistenlahden voimalaitoksen valaistus palkittiin Helsingin Hakamäentien remontti on valmis. Väylän maisemointiin meni 4 milj. euroa ja yli puuta ja pensasta. 42 Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaa hyödyntävä uimahalli nousee Poriin. Noin 17,5 miljoonan euron halli valmistuu Petteri Paronen (toinen vas.) kertoi Kuntamarkkinoilla, miten ilmastotyö on tuonut selvää rahaa Kuopion kaupungin kirstuun. TURVALLISUUS Tukielementit tuovat turvaa Helsingin Veden kaivannoissa 6 Hätäkeskusten toiminta uudistuu 11 Sammutusveden hankintasuunnitelmat tulee päivittää 13 YHDYSKUNTA Miltä näyttää uusi Jyväskylä kaavoittajien silmin? 16 Kuopiolaiset mukaan Puijon kehittämiseen 19 VIHERRAKENTAMINEN Kerava peruskorjaa puistojaan elämysalueiksi 22 Helsingin Käsityöpajassa syntyy puistotaidetta 24 Hakamäentien vihreä loppusilaus 26 VESIHUOLTO Pääkaupunkiseutu saa Pohjoismaiden suurimman vesilaitoksen 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 35 VALAISTUS EuP-direktiivi ajaa kuntavalaistuksen suurremonttiin 36 KIINTEISTÖT Aurinkoenergiauimahalli Poriin 42 Sisäilma paranee Lahden kouluissa ja päiväkodeissa 44 Työkalupakki ohjaa vuokrataloja kestävään asumiseen 46 ILMASTONMUUTOS Kuntamarkkinoilla kuultiin ilmastotyön hyvistä esimerkeistä 48 ENERGIA Hankintoihin energianäkökulmaa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Ratikka 15 Kolumni/Mette Granberg: Täti on syntynyt 41 Uutisia 52 Tuoteuutuuksia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2009 3

4 Maahantuoja:

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on Uusi Jyväskylä kaavoittajien näkökulmasta sivu 16 6 /2009 Pääkaupunkiseutu saa yhteisen vesilaitoksen ensi vuonna sivu 28 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa aluepuistossa. sivu sivulla TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY sivu 6 Pori rakentaa aurinkoenergiaa hyödyntävän uimahallin sivu 42 Kannen kuva: Seppo Haavisto Monttu auki PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Maalaiset, ulkomaiset ja muut turistit hämmästelevät usein monttu auki kaupunkien katujen kuntatekniikan monttuja, jotka ammottavat avonaisina varsinkin kesän parhaaseen matkailuaikaan. Monttuja on tuntunut riittävän keskeisille liikenneväylille enemmän kuin kaupungininsinööri määrää. Kun yksi monttu saadaan täytetyksi, on jo seuraava avattuna jos ei nyt ihan näköetäisyydellä, niin kulman takana kuitenkin. Rakennusmontut kaduilla ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä merkki. Merkki siitä, että kuntatekniikan verkostoja joko rakennetaan tai peruskorjataan. Kuntalaisten palvelut siis paranevat. Kun tästä kuitenkin väistämättä aiheutuu viivytyksiä liikenteelle, kansalaisten kärsivällisyys voi olla koetuksella. Viime vuosina on parannettu kaupunkialueen liikenneväylien kaivutöiden hallintaa olennaisesti. Kaivutöitä koordinoidaan ja urakoiden aikatauluja sovitetaan yhteen niin, että väylien käytölle aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Olennainen osa kaivutöiden läpiviennissä on turvallisuuskysymysten kattava huomioon ottaminen. Sen ytimessä ovat työnaikaisen liikenteen turvallisuus ja itse kaivutöiden työturvallisuus. Koko rakennusalan työturvallisuudessa Suomi on jostakin syystä vuodesta toiseen Euroopan pohjasakkaa. Ryhtiliikettä kaivataan. Kansijuttumme puntaroi kaivannoissa tehtävien töiden työturvallisuuden parantamista. Hyvistä kuntatekniikan tekijöistä on tulevaisuudessa pulaa, joten heitä ei todellakaan kannata uhrata puolivillaisen työturvallisuuskulttuurin alttarille. HSY vs. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muodostetaan vuoden vaihteessa pääkaupunkiseudulle purettavan YTV:n perustalle. Joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot tosin erotetaan nykyisestä YTV:stä omaksi kuntayhtymäkseen. Uusi kuntayhtymä, jossa on kolme toimialaa jätehuolto, vesihuolto sekä seutu- ja ympäristötieto käyttää nimestään lyhennettä HSY. HSY on tähän saakka ollut suvereenisti Helsingin sanomalehtimiesyhdistyksen käyttämä kirjainyhdistelmä. Toivottavasti paikalliskamppailu HSY vs. HSY käydään rehdissä hengessä ja molemmille löytyy pelikentällä tilaa. Viestinnän avoimuus ja asiajournalismi ovat hyviä keinoja tukea rauhanomaista rinnakkaineloa. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Tukielementit auttavat kapeissa kaivannoissa TYÖMAA SYVÄLLÄ voi olla surmanloukku Vesisade, liikenteen tärinä, tippuvat kivet ja muiden verkostojen sokkelot hankaloittavat töitä kapeissa kaivannoissa, tuotantoinsinööri Sami Sillstén Helsingin Vedestä luettelee. Tänä vuonna kaksi työntekijää on kuollut sortuneisiin kaivantoihin. Kapeat kaivannot lisääntyvät vanhojen kaupunginosien saneerausten myötä. Turvallinen työ niissä edellyttää hyvää suunnittelua, vastuista sopimista ja työturvallisuusohjeiden noudattamista. Keveät, helposti koottavat tukielementit lisäävät työturvallisuutta. TEKSTI Markku Juusola KUVAT Seppo Haavisto Aidatut montut puhkovat Helsingin Lauttasaaren Luoteisväylän asfalttia muutaman kymmenen metrin välein. Parin metrin syvyisiä kapeita kaivantoja kaivetaan koko ajan lisää. Väliaikaiset maanpäälliset letkut kiemurtelevat kerrostalojen nurmikoilla ja vievät vettä asukkaille. Käynnissä on Katajaharjun alueen vesijohtoverkoston saneeraus. Kurkistukset monttujen pohjalle paljastavat risteävien sähkö- ja puhelinkaapeleiden, vesijohtojen ja viemäriputkien sokkeloita. Vanhimmat ovat peräisin 1950-luvulta, ja ne ovat hyvin hauraita. Vanhojen kaupunginosien vesijohtosaneeraukset eivät ole helppoja rikkomatta muuta maanalaista verkostoa. Kuopat on kaivettu runkovesijohtojen ristikoiden ja muiden laitteiden kohdalle. Venttiilit sekä palopostit uusitaan ja putket puhdistetaan. Lopuksi vanhojen putkien sisäpinnoille ruiskutetaan yhdeksän millin betonikerros. 6 Kuntatekniikka 6/2009

7 TURVALLISUUS Joissain Lauttasaaren kaivannoissa käytetään keveiden tukielementtien ja vanerilevyjen yhdistelmää. Kuntatekniikka 6/2009 7

8 Kaksi miestä oli asentamassa Vammalassa vesiosuuskunnan vesijohtoa, kun kaivannon seinä romahti. Toinen miehistä hautautui monttuun ja kuoli. Närpiössä, myös vesiosuuskunnan työmaalla, mies kuoli jäätyään sortuvan kaivannon reunan alle. Hän yhdisti putkia 1,7 metrin syvyisessä ojassa. 4,7 kilometriä vesijohtoja saadaan uudistettua tällä menetelmällä puolen vuoden urakassa, joka päättyy lokakuussa. Veden laatua parantava menetelmä toimii hyvin, jos valurautaputki on muutoin kunnossa. Kolmivuotinen projekti jatkuu Katajaharjun jälkeen eri puolilla Lauttasaarta. Täytyy siis tukea Lauttasaaren vesijohtosaneerauksen kaivannoissa on kokeiltu uudenlaista kevyttä tukielementtiä, joka on valmistettu Helsingin Veden ja Havot Oy:n yhteistyönä varta vasten helpottamaan hankalia olosuhteita. Helsingin Veden tuotantoinsinööri Sami Sillstén kertoo, että vanhassa kaupunginosassa, missä maa on täynnä tavaraa, kaivannon luiskaaminen olisi todella vaikeaa. Jo liikenne tekee luiskaamisen mahdottomaksi. Täytyy siis tukea, kuten asetus sanoo. Lauttasaaren kaivannoissa on ollut käytössä useita erilaisia tuentatapoja. Kringsin kilon painoiset, kolme metriä pitkät ja noin euroa kappaleelta maksavat tuentaelementit ovat järeitä ja kestävät hyvin kovankin paineen, mutta niiden liikutteluun tarvitaan raskasta kalustoa. Asentaminen kapeaan kaivantoon on hankalaa, samoin leveyden säätäminen ruuvien avulla. Ne sopivat hyvin, jos kaivannossa ei ole kaapeleita, Sillstén sanoo. Pelkät vanerilevyt puolestaan ovat usein liian heiveröisiä. Myös järeät teräsponttiseinät soveltuvat huonosti kapeisiin kaivantoihin. Kevyt tukielementti syntyi yhteistyössä Sillstén kertoo, että ongelman ratkaisua on mietitty pitkään, kunnes vesijohtosaneerauksen aliurakoitsija Havot Oy rupesi suunnittelemaan ja teettämään testikappaleina keveitä tukielementtejä Lauttasaaren työmaalle yhteistyössä Helsingin Veden kanssa. Kokemukset ovat tähän asti olleet hyviä, ja syksyn aikana niistä tehdään yhteenveto. Koottavat elementit ovat niin kevyitä yhteensä 100 kiloa että kaksi työntekijää pystyy kantamaan ja kokoamaan ne paikan päällä. Elementtejä voi laittaa syvyyssuunnassa kaksi päällekkäin, jolloin ne pystyvät suojaamaan noin kolmen metrin syvyistä kaivantoa. Elementit on usein koottu maan tasalla ja laskettu kokonaisina montun pohjalle. Ne voidaan koota osa kerrallaan kuopan pohjallakin, yrittäjä Jari Vesala Havot Oy:stä kertoo. Elementit ovat hintansa väärti Elementtejä on tähän mennessä valmistettu 20 kappaletta. Ne ovat 1,4 metriä korkeita ja noin kahden metrin levyisiä. Suunnitteilla on muitakin kokoja. Geotekniikan laitos on hyväksynyt niiden käytön. Valmistajan laskelmien mukaan ne kestävät kuuden tonnin painon. Havot suunnittelee vuokraavansa elementtejä muillekin. Sami Sillstén ei suostu vielä kertomaan elementtien hintaa. Ne eivät todellakaan ole halpoja, mutta toisaalta: millä hin- Tukielementit kestävät kuuden tonnin painon, yrittäjä Jari Vesala Havot Oy:stä kertoo. 8 Kuntatekniikka 6/2009

9 TURVALLISUUS Kringsin tukielementit ovat laajalti käytössä kaivantotyömailla, mutta kapeisiin kaivantoihin ne eivät mahdu. Katajaharjun vesijohtosaneeraus valmistuu lokakuussa. Kolmivuotinen projekti jatkuu sen jälkeen vielä muualla Lauttasaaressa. Putkisaneeraaja Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja rassikoneella. Tässä kaivannossa on alumiininen tukielementti. noittelet työturvallisuuden ja ihmishengen? Sillstén on varma, että keveiden tukielementtien tarve kasvaa lähiaikoina, koska rakentajat saneeraavat taajamien vanhoja maanalaisia verkostoja, ja katujen alla on ahdasta. Lauttasaaressa kokeiltavat elementit eivät ole aivan ainutlaatuisia. Urakoitsijat ovat käyneet tutkimassa Keski-Euroopan käytäntöjä ja löytäneet muun muassa kasettityyppisiä, palasista koottavia tukielementtejä. Matalakin kaivanto voi olla surmanloukku Sillsténin huoli ei ole aiheeton. Kaksi työntekijää on tänä vuonna kuollut kaivantoihin. Lisäksi on sattunut useita läheltä piti -tapauksia. Kaksi miestä oli asentamassa Vammalassa vesiosuuskunnan vesijohtoa, kun kaivannon seinä romahti. Toinen miehistä hautautui monttuun ja kuoli. Närpiössä, myös vesiosuuskunnan työmaalla, mies kuoli jäätyään sortuvan kaivannon reunan alle. Hän yhdisti putkia 1,7 metrin syvyisessä ojassa. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan työsuojelupiiristä arvioi, että pitemmällä aikavälillä kaivanto-onnettomuudet ja -kuolemat eivät ole kuitenkaan lisääntyneet. Edellinen tapaus oli Joutsassa Kaikissa tapauksissa on ollut yhteisiä piirteitä, kertoo työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvainen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Etukäteissuunnittelussa oli puutteita. Esimerkiksi maaperätutkimuksia ei tehty kunnolla tai ollenkaan. Kaivantoja ei ollut tuettu tai luiskattu. Urakoitsijoiden ja työntekijöiden ammattitaidossa oli puutteita. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan roolit ja vastuut olivat epäselviä, jolloin kokonaisuuden johtaminen ontui. Tarvainen on mukana Tapaturmavakuutuslaitosten liiton onnettomuuksien tutkintaryhmässä. Ryhmän jäsenet ovat huolissaan onnettomuuksien lisääntymisestä, koska halpa vesiosuuskuntatyyppinen toimintatapa rakentaa alueellinen viemäriverkosto lisääntyy lähivuosina. Haja-asutuksessa kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Tuenta edellyttää asiantuntevaa suunnittelua Uudistettu rakennustyön turvallisuusasetus astui voimaan Keskeisiä muutoksia olivat muun muassa putoamissuojauksen tiukentaminen ja henkilökohtaisten suojaimien käytön tarkentaminen. Mukaan tuli myös kaivantojen tuentatarpeen geoteknisen arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan suunnittelun edellyttäminen, kehityspäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä kertoo. Myös rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori on uusi tekijä turvallisuustyössä. Geotekninen arviointi tuentatarpeesta edellyttää ammattitaitoa ja maaperän ominaisuuksien tuntemista. Kuntatekniikka 6/2009 9

10 Jos on kyse urakoitsijan suorittamasta geoteknisestä arvioinnista, on uuden asetuksen mukaisella turvallisuuskoordinaattorilla velvollisuus todeta, että arviointi on tehty ja se on dokumentoitu, Kanerva sanoo. Luiskaamisesta ja tukemisesta on yksinkertaisia, maalajien ominaisuuksista riippuvia ohjeita. Lähtökohta on, ettei vähänkään syvempää kaivantoa tehdä luiskaamatta tai tukematta. Työntekijöitä on menehtynyt jopa alle puolentoista metrin kaivantoihin, Karonen muistuttaa. Uusi asetus rakennustyön turvallisuudesta tuli voimaan Se yhdistää valtioneuvoston päätöksen (629/1994), elementtirakentamisen työturvallisuudesta annetun asetuksen (578/2003) ja työtelineiden sekä suojarakenteiden käytöstä annetun STM:n päätöksen (156/1998) sisällöt. Turvallisuuskoordinaattori vastaa yhteistyöstä Rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori, jonka on huolehdittava säädöksessä mainituista rakennuttajan turvallisuutta ja terveyttä koskevista toimenpiteistä. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta sanoo, että urakoitsjijat ovat ottaneet riskejä. Vastuut sovittava hyvissä ajoin Karosen mukaan turvallisuus työmailla riippuu siitä, miten rakentamisen osapuolet asennoituvat uudistettuihin säädöksiin. Isoissa rakennusliikkeissä on jo useita vuosia panostettu turvallisuustyöhön hyvin tuloksin, mutta monilla työmailla ilmenee välinpitämättömyyttä ja tietoista riskinottoa, Karonen arvioi. Hänen mukaansa turvallisuusohjeistusta on riittävästi, mutta noudatetaanko sitä ja puututaanko laiminlyönteihin, se onkin jo toinen juttu. Myös Hietavirta arvioi, että alalla on tarpeeksi tietoa, koulutusta ja ohjeita, samoin erilaisia sopimusmalleja, joissa työturvallisuus opastetaan on ottamaan huomioon. Toisaalta urakat ja sopimukset ovat niin erilaisia ja tapauskohtaisia, että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Hietavirta huomauttaa, että vaikka joku urakkasopimusten osapuoli esimerkiksi rakennuttaja löisikin laimin velvollisuutensa, ei hankkeen päätoteuttajan vastuu katoa minnekään. Rakennuttajan on varmistettava, että turvallisuuskoordinaattorilla on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia tehtävistään. Lisäksi rakennuttajan on varmistettava, että koordinaattori huolehtii näistä tehtävistä. Turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin sisältyy työturvallisuuden osalta yhteistyö rakennushankkeen eri osapuolten, erityisesti päätoteuttajan kanssa, suunnittelijoiden työn yhteensovittaminen ja seuranta sekä turvallisuusasiakirjan ja muiden kirjallisten ohjeiden laadinta. ( 5) Kustannuksia minimoidaan laiminlyömällä luiskaus tai tuenta, kehityspäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä kertoo. Vaaraluettelo tarjouspyynnön liitteeksi Rakennuttajan on laadittava turvallisuusasiakirja, jossa alustavasti arvioidaan töiden vaarat ja esitetään menetelmät niiden poistamiseksi. Tämän vaaraluettelon pitäisi olla tarjouspyynnön liitteenä. Rakennuttajan on huolehdittava pätevästä suunnittelusta yhdessä päätoteuttajan kanssa. Turvallisuusasiakirjassa on oltava tiedot esimerkiksi kaivantosuunnitelman laatimisessa tarvittavista maaperätiedoista eli ns. geoteknisistä mitoitusarvoista. Itse työn aikana tuvallisuudesta vastaa päätoteuttaja, jonka on laadittava työmaalle turvallisuussuunnitelma. Rakennuttajat eivät välttämättä ole varautuneet suunnitelmissaan kaikkeen. Toisaalta urakoitsijat ovat ottaneet riskejä, muotoilee Hietavirta. Raha merkittävä syy Tapani Karosen mukaan merkit- Uusi asetus yhdisti rakennusturvallisuuden säännökset tävä syy kaivanto-onnettomuuksiin on raha. Kustannuksia pyritään minimoimaan laiminlyömällä luiskaus tai tarpeellinen tuenta. Urakat otetaan kilpailun perusteella. Tuenta tai sen poisjättäminen tarjoushinnasta on ratkaissut monia urakoita. Vastuu työturvallisuudesta on jokaisella työmaalla työskentelevällä ja jokaisella rakennusprosessin osapuolella. Vastuita ja niiden pohjalta tehtäviä on kirjattu säädöksiin ja niiden perusteella laadittuihin ohjeisiin, Karonen sanoo. Hänen mukaansa tilanne paranisi huomattavasti, mikäli rakennuttajan suunnittelija arvioisi maaperän geoteknisten ominaisuuksien perusteella tuentatarpeen ja tarjouspyyntöön kirjattaisiin tuennan tekeminen, jolloin siitä tulisi urakkasopimuksen velvoittava osa. Mikäli sitten laiminlyöntejä tapahtuisi, seuraisi siitä sanktio. Tämä menettely toimii ainakin niissä tapauksissa, joissa rakennuttaja käyttää suunnittelijaa, Tapani Karonen toteaa. Vaarat ja haitat turvallisuusasiakirjaan Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle tässä pykälässä tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. ( 10) Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työmaan yleisistä työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön vaara- ja haittatekijät. Vaara- ja haittatekijät on poistettava asianmukaisesti sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. Päätoteuttajan on otettava huomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot sekä esitettävä rakennuttajalle turvallisuusasiakirjaan tarpeelliset muutokset työn edistymisen mukaisesti, jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. saannokset-voimassaolevat 10 Kuntatekniikka 6/2009

11 Viidentoista sijaan kuusi aluetta? TURVALLISUUS HÄTÄKESKUSTEN toiminta uudistuu 2015 mennessä Seppo Haavisto Hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että Uudenmaan alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen. Hätäkeskustoiminta uudistuu lähivuosina. Tällä hetkellä numeroon 112 soitettavat puhelut ohjautuvat 15 alueelliseen hätäkeskukseen, vastaisuudessa ehkä kuuteen. Mikko Koistinen Viestintätoimisto Manifesto Hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön 2015 mennessä. Hätäkeskuspalveluiden ja tehokkaan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi hätäkeskustoiminnan alueita laajennetaan ja niiden määrää vähennetään. Sisäministeriö valmistelee hallituksen esityksen uudeksi hätäkeskustoimintaa koskevaksi laiksi, jossa selkeytetään johtamista, hätäkeskuslaitoksen ja sen palveluja käyttävien viranomaisten työnjakoa sekä lakisääteisten palvelujen määrittelyä. Tavoitteena on, että hätäkeskuslaitos voisi nykyistä paremmin keskittyä ydintehtäviinsä. Tulevaisuuden hätäkeskus suunnitellaan TOTI:ssa Tulevaisuuden hätäkeskusmalli suunnitellaan hätäkeskuslaitoksen ohjauksessa toimivassa hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI), joka on sisäministeriön tietohallinnon kärkihanke. Hankejohtaja Tapio Saarisen mukaan tavoitteena on hätäkeskustoiminnan uudistaminen vuoteen 2015 mennessä. TOTI-hankkeen tavoitteena on kehittää hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä sekä sen myötä parantaa kansalaisten saamaa palvelua. Suomessa on jo nyt ainutlaatuinen hätäkeskusmalli, jossa yhden numeron kautta saa apua kaikilta viranomaisilta. Jatkossa tätä mallia on tarkoitus kehittää edelleen uusien toimintamallien ja uuden teknologian avulla, hankejohtaja Tapio Saarinen hätäkeskuslaitoksesta kertoo. TOTI-hanke käynnistyi viime syksynä. Tämän vuoden loppuun kestävässä ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan entistä toimivampi malli hätäkeskusten salitoimintaan sekä hätäkeskusten ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi. Toiminnallisen ja teknisen määrittelytyön jälkeen hankitaan tarvittavat tekniset ratkaisut, jotka viedään osaksi päivittäistä toimintaa. Tavoitteena on, että uusi viranomaisyhteistyön malli on 112-toiminnassa kokonaisuudessaan käytössä 2015, Saarinen sanoo. Kaksi pääprojektia TOTI-hanke koostuu kahdesta pääprojektista, jotka ovat hätäkeskusten toiminnan kehittämisen hanke ja tietotekniikan kehittämisen hanke. Hätäkeskusten toiminnan kehittämisen projektin tavoitteena on kehittää operatiivista toimintaa kuten hätäkeskuspäivystäjän työtä sekä hätäkeskusten ja viranomaisten yhteistoimintaa ja työnjakoa. Tietotekniikan kehittämisprojektin tavoitteena on määritellä ja Kuntatekniikka 6/

12 toteuttaa tulevaisuuden toimintamallia palveleva tietojärjestelmä, jossa uusin teknologia valjastetaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan sekä hätäkeskuspäivystäjää että kentällä toimivia viranomaisyksiköitä. Saarisen mukaan tulevaisuudessa pyritään mm. siihen, että poliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksen ajoneuvoissaan käyttämät ajoneuvo- ja pda-laitteet on integroitu osaksi hätäkeskustietojärjestelmää. Jatkossa myös paikannuspalvelut toteutetaan keskitetysti, jolloin ne ovat koko turvallisuussektorin käytettävissä. Keskitetyillä palveluilla voidaan saavuttaa kokonaistaloudellisesti merkittäviä säästöjä ja toisaalta lisätä toimintavarmuutta ja edistää uusien osoitetietojen päivittymistä kaikkien kentän yksiköiden navigaatiolaitteisiin, Saarinen sanoo. Viranomaisyhteistyöhön potkua Yksi keskeinen hankkeen tavoite on viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen. TOTI-hankkeessa on mukana edustus eri toimialoilta: poliisista, pelastuksesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä Rajavartiolaitoksesta. Eri viranomaisten sitoutuminen ja osallistuminen hankkeeseen on taannut sen, että hätäkeskustoimintaa tarkastellaan koko auttamisen ketjun eikä yksittäisten viranomaisten näkökulmasta. Näin on voitu suoraan huomioida eri viranomaisten piirissä olevat uudistukset, joita ovat esimerkiksi poliisin hallintorakenteen kehittäminen (PO- RA-hanke) ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistuminen, Saarinen arvioi. Vastuu ensihoidosta siirtyy porrasta ylemmäs Hätäkeskustoiminnan uudistuminen vaikuttaa kuntasektoriin. Yleisenä linjana on, että hätäkeskusten yhteistyökumppaneiden määrä pienenee ja yhteistyömallit yhtenäistyvät. Nykyisin esimerkiksi ensihoidon järjestäminen on kunnan vastuulla. Kunta on laatinut ensihoidon ohjeet, ja hätäkeskus hälyttää ambulanssin kunnan ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Koska kuntia on yli 300, on ohjeiden kirjo hyvin laaja ja käytännöt vaihtelevia. Keväällä 2010 eduskunnan käsittelyyn tulevan uuden terveydenhuoltolain myötä vastuu ensihoidon järjestämisestä esitetään siirrettäväksi kunnalliselta tasolta alueelliselle tasolle. On vielä avoinna, tuleeko vastuutaho olemaan sairaanhoitopiiri vai kuntayhtymä, mutta vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtynee kunnilta yhden portaan ylemmäs, ylilääkäri Tom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Jatkossa hätäkeskukset sopivat ensihoidosta alueellisen tahon kanssa satojen kuntakumppanien sijaan, mikä helpottaa ja yhtenäistää hätäkeskusten sekä ensihoidon vastuutahojen yhteistyötä, Silfvast jatkaa. Pelastustoimessa tarve tiiviille yhteistyölle Koska pelastuslaitokset ovat keskenään varsin erilaisia, se asettaa haasteita hätäkeskustoiminnan järjestelmien kehittämiselle. Keskeistä on, että nyt TO- TI-hankkeen määrittelyvaiheessa käydään läpi kyllin tarkasti ja perusteellisesti rajapinnat yhteistyössä hätäkeskusten ja pelastuslaitosten kanssa, Kymen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko korostaa. Pelastustoimen kannalta oleellista ei ole kuinka monta hätäkeskusta tarvitaan. Oleellista on, että pelastuslaitokset saavat hätäkeskuksilta tarvitsemansa palvelut. Parkon mukaan lähtökohtana voidaan pitää sitä, että hätäkeskusten palvelutaso pelastustoimen suuntaan säilyy vähintään nykytasolla ja että palvelutasoa voidaan yhteistyön avulla kehittää entisestään. YHTEISTYÖRYHMÄ Sisäministeriö on asettanut hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on tehostaa viranomaisten ja hätäkeskuspalveluiden toimintaa. Ryhmä aloitti toimintansa lokakuussa Se toimii myös TOTI-hankkeen ohjausryhmänä. Työryhmän käsittelyyn voi tarjota asioita hätäkeskusten yhteistyöryhmien kautta. Kokouksissa esitellyistä asioista keskustellaan, jonka jälkeen ryhmä sopii toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Ryhmän puheenjohtajana toimii hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Ryhmään kuuluvat Sisäministeriön poliisiosasto: Esko Ruokonen, poliisiylitarkastaja ja Marko Savolainen, ylikomisario Sisäministeriön pelastusosasto: Pekka Tulokas, tietoverkkojohtaja ja Janne Koivukoski, valmiusjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö: Tom Silfvast, ylilääkäri ja Lotta Silvennoinen, ylitarkastaja Rajavartiolaitos: Hannu Tervo, everstiluutnantti ja Petteri Leppänen, komentajakapteeni Pelastuslaitokset: Vesa Parkko, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Pekka Tähtinen, pelastusjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos Työryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta Hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta. Uudenmaan alue muodostaa siirtymäkauden jälkeen yhden hätäkeskusalueen. Uudenmaan ulkopuolella Suomi jaetaan enintään viiteen väestömäärältään mahdollisimman tasakokoiseen, vähintään asukkaan hätäkeskusalueeseen. Valtiosihteeri Antti Pelttarin vetämä työryhmä jätti ehdotuksensa uudeksi hätäkeskustoiminnan aluejaoksi 8.9. sisäministeri Anne Holmlundille. Uusien hätäkeskusalueiden tulisi noudattaa yhteistyöviranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen aluejakoja. Lisäksi siinä pitää huomioida mm. henkilöstön saatavuus, hätäkeskusten toimintakyky järjestelmien vikaantuessa ja kaksikielisyys. Työryhmän esityksessä korostetaan, että uudistuksia tehtäessä ei tule vaarantaa hätäkeskusten palvelutasoa. Uudet toimialueet voitaisiin ottaa käyttöön 2010 alusta ja toiminnalliset muutokset toteuttaa 2015 loppuun mennessä. Siirtymäkauden loppuun mennessä hätäkeskusten määrä tulisi olla sama kuin toimialueiden määrä, ellei pääsäännöstä poikkeamiseen ole erityisiä perusteita. Ilmoituksia vastaanottavia hätäkeskuksia on tällä hetkellä 15. Sisäministeriö asetti toukokuussa hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittävän työryhmän hätäkeskustoiminnan strategiatyöryhmän aiemmin tekemien ehdotusten pohjalta. Strategiatyöryhmän loppuraportissa esitettiin, että hätäkeskusten määrää vähennetään, toimintamalleja uudistetaan ja yhtenäistetään valtakunnallisesti. Hätäkeskustoiminnan on myös vastattava väestön ja viranomaisten palveluodotuksiin, ja toiminta on sopeutettava väheneviin resursseihin. Hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset: hakehanke Aluejakotyöryhmän loppuraportti: Hätäkeskuslainsäädännön uudistamisesta: hakelaki 12 Kuntatekniikka 6/2009

13 Yhdyskuntien vesijohtoverkoissa palovesiasemat ovat pääosin syrjäyttäneet palopostit, joita kuitenkin voidaan käyttää verkoston huuhteluun ja veden tilapäisjakeluun. Alan käsikirjat ja sammutusveden hankintasuunnitelmat tulisi tältä osin ajanmukaistaa. Johannes Väänänen, tekn.yo Tapio S. Katko, dosentti Pekka E. Pietilä, TkT Tampereen teknillinen yliopisto CADWES-tutkijaryhmä Riittävän vesimäärän saaminen tulipalojen sammutukseen oli aikanaan yksi keskeinen syy siihen, että kaupunkeihin alettiin rakentaa paineellisia vedenjakelujärjestelmiä. Palopostit ovat siitä lähtien olleet vakiintunut osa vesijohtoverkkoja. Sammutuskäytäntö on kuitenkin viime vuosikymmeninä muuttunut ratkaisevasti. Nykyisellä kuljetuskalustolla saadaan palopaikalle vettä noin kymmenen kuutiometriä, joka riittää pientalopalon tai vastaavan sammutukseen. Paloposteja ei tällaisissa tapauksissa tarvita. Tarvittaisiin ajan tasalla olevia ohjeita, joissa olisi huomiotu teknistä kehitystä erityisesti palovesiasemia ja pelastuslaitoksen säiliöautojen yleistymistä ja kapasiteetin kasvua. On ollut osin epäselvää, miten vesihuoltolaitokset osallistuvat sammutusveden toimittamiseen alueellisten pelastuslaitosten käyttöön. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön Kadun alta nouseva erektioposti Tampereella TURVALLISUUS Sammutusveden hankintasuunnitelmat ajan tasalle PALOVESIASEMAT ovat syrjäyttäneet palopostit T. Katko K. Vuori Palovesiasema Jämillä liittyneen tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida nykyistä tilannetta vesihuoltolaitoksen osallistumisesta sammutusveden toimittamiseen. Hankkeessa tehtiin haastatteluja kuudella vesilaitoksella. Lisäksi saatiin kolmisenkymmentä kyselyvastausta vesi- ja pelastuslaitoksilta. Haastattelujen perusteella muodostettiin kokonaiskuva tilanteesta erityisesti vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Kustannustenjaossa epäselvyyksiä Lainsäädännössä on määritelty sammutusveden käytön toimijoiden vesihuoltolaitoksen, alueellisen pelastuslaitoksen ja kunnan välinen vastuunjako. Pelastuslain (L /468) perusteella on kunnan vastuulla järjestää sammutusvesi pelastuslaitoksen käyttöön, vaikka perinteisesti vesihuoltolaitos on toimittanut sammutusvettä automaattisesti sammutuskäyttöön. Vesihuoltolaki (L /119) ei ota kantaa asiaan muuten kuin määrittämällä vesihuoltolaitoksen tehtäväksi toimittaa talousvettä. Kuntaa voidaankin pitää aloitteellisena puolena sammutusveden järjestelyjen ja korvauksien sopimisessa eri osapuolten välillä. Nykyisin toiminta sammutusveden osalta perustuu vanhaan käytäntöön eikä varsinaisiin lain pohjalta tehtyihin sopimuksiin. Kustannuksien jaon osalta tämä on ongelmallista, koska selviä sopimussuhteita ja niistä seuraavia korvausvelvollisuuksia ei ole olemassa. Lisäksi on vaikea arvioida sammutusveden toimittamisen ja siihen varautumisen aiheuttamia kustannuksia. Eroon paloposteista Suomessa on vesilaitoksillle aiemman lainsäädännön perus- Kuntatekniikka 6/

14 TURVALLISUUS teella rakennettu kattava verkosto maanpäällisiä paloposteja, joiden tuleva käyttö ja mahdollinen osittainen korvaaminen palovesiasemilla on keskeinen kysymys. Laajan palopostiverkoston merkitys on vähentynyt, sillä kaikki tutkimuksessa mukana olleet pelastuslaitokset toivoivat siirtymistä palovesiasemiin. Ylipäätään vesihuoltoverkoston käyttö tavanomaisissa sammutustilanteissa on vähäistä. Palovesiasemien ja palopostien tarkastus- ja huoltotoiminta on ylimääräinen kuluerä vesihuoltolaitokselle, eikä pelastuslaitos juurikaan käytä paloposteja omiin tarpeisiinsa. Paloposteja käytetään nykyään vesilaitoksilla paljolti oman verkoston huuhteluun ja veden tilapäisjakeluun. Kuntien tilanteet vaihtelevat Nykyinen tilanne eri kunnissa vesihuoltolaitoksen sammutusveden jakeluverkoston osalta vaihtelee suuresti. Vaasa ja Lahti ovat esimerkkejä kaupungeista, joissa on rakennettu huomattavan laajasti palovesiasemaverkostoa. Helsingissä on käytössä pelkästään paloposteja verkoston osana. Muissa kaupungeissa tilanteet vaihtelevat näiden kahden esimerkin väliltä. Osa vesilaitoksista rakentaa nykyisin ainoastaan palovesiasemia, mutta valtaosalla ovat palopostit mukana myös uudisrakentamisessa ja saneerauksessa. Nykyiset palopostijärjestelmät perustuvat pitkälti Kaupunkiliiton julkaisuun B67 Sammutusveden hankinta vuodelta Ohje on antanut väljän perustan alueellisten ratkaisujen suunnittelulle. Uudemmat käsikirjat, kuten Rakennusinsinöörien liiton (RIL) käsikirja Vesihuolto II vuodelta 2004, eivät yllättäen käsittele palovesiasemia lainkaan vaan antavat ohjeen sijoitella paloposteja metrin välein verkostoon. Palovesiasemien ja pelastuslaitoksen säiliöautojen määrän ja kapasiteetin kasvu on huomattu, mutta havaintoon perustuvaa ohjeistusta ei anneta. Hankintasuunnitelmat ajan tasalle Sammutusveden hankintasuunnitelma oli yksi keskeisiä asioita Kaupunkiliiton aikanaan antamassa ohjeistuksessa. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin puolella kunnista on kyseinen suunnitelma ajan tasalla. Tämän seurauksena ei esimerkiksi ole tietoa mahdollisuudesta käyttää luonnonvesilähteitä palonsammutukseen. Sammutusveden hankintasuunnitelmien ajan tasalle saattaminen onkin yksi keskeisempiä haasteita. Sammutusveden toimittamisen ohjeistus oletettavasti parantaisi yhteistoimintaa toimijoiden välillä ja kykyä rakentaa uutta sammutusveden toimitusjärjestelmää olemassaolevan verkoston rinnalla. Tämä korostaisi sammutusveden tärkeyttä ja varmistaisi ratkaisujen noudattavan teknistä kehitystä. Nykyisen lainsäädännön seurauksena eri toimijoiden välistä kustannusten jakoa on välttämätöntä selkeyttää. Samoin on haasteena nähdä palopostit ja -asemat osana verkostojen uudisrakentamista ja saneerausta. Artikkeli perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön. Hanketta ovat tukeneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Maaja vesitekniikan tuki ry. Diplomityö ja haastatteluaineiston tiivistelmä ovat sähköisessä muodossa VVY:n kehittämisrahaston nettisivuilla -laatua Homa-uppopumppujen valikoimaan kuuluu laaja tuoteperhe tyhjennys- ja työmaapumppuja. Pumput on tehty kestämään vaativissa työmaaoloissa ja ovat luotettava kumppani työmailla ja tyhjennyskohteissa. Valikoima kattaa laadukkaasti niin pienet kuin suuretkin pumppaustarpeet. FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin pumput, varaosat ja huoltopalvelut asiantuntevasti. FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, Hyvinkää Simo Rantanen , Pentti Järvinen a , www. lowtech. 14 Kuntatekniikka 6/2009

15 Ratikka Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Strassenbahn, streetcar, spårväg, tramway ja raitiotie ja -vaunu, muutamia mainitaksemme. Toisella vuosisadallaan ilmiö on nousussa taas. Kaupunkielämän työkalu Ratikka ajaa kohtuullisella kaupunkiliikenteen nopeudella, yleensä alle 50 kmh. Pysäkkivälit ovat muutamia satoja metrejä. Pysäkeille on helppo kävellä, ei tarvitse ajaa koneportaalla kahta minuuttia 50 metrin syvyyteen. Kaupunkirakenteessa ratikka saa aikaan tasaista 4 5 kerroksen talomattoa, toisin kuin harvemmalla pysäkkivälillä toimivat metrot ja kaupunkijunat. Ne nostavat pilvenpiirtäjiä asemien ympäristöön. Antero Alku, ratikka-asiantuntija ja tietokirjailija (esim. Raitiovaunu tulee taas, vuodelta 2002), ehdottaa joka pysäkille kaupallista ja muutakin palvelua. Iskulause Shop at every stop kuvastaa hyvin tätä pyrkimystä. Jos näin toimitaan, niin ratikan ympärille syntyy vilkasta kaupunkielämää. Ensimmäiset ratikat olivat hevosvetoisia, Suomessakin. Heti 1890-luvulla siirryttiin kuitenkin sähkövoimiin. Ratikka tarvitsee vain yhden ajojohdon, koska maadoitus hoituu teräspyörän ja kiskon kautta. Kumipyöräinen trollikka tarvitsee kaksi eri piuhaa. Raideleveys on yleensä joko metri tai sitten asianomaisen maan rautatiestandardi 1435/1520 mm. Jälkimmäinen malli on suositeltavampi, koska syntyy mahdollisuus ajaa ristiin eri verkoilla. Tämä tunnetaan Karlsruhen mallina. Kadun poikkileikkauksessa ratikan paikka on yleensä keskellä, mutta jalkakäytävän vieressä tai kävelykadulla kulkevia ratkaisumalleja alkaa myös ilmaantua. Ratikat Suomessa Kolme kaupunkia otti meillä ratikat vakavasti, nimittäin Helsinki, Turku ja Viipuri. Pääkaupunki jatkaa sisukkaasti, jopa innostuneesti. Puhutaan jo tehokkaista ratikoistakin esimerkiksi Jokerin linjalle. Viipurista ratikka hävisi sotien jälkeen. Viimeiset myytiin laajaan Neuvostoliittoon. Turku lopetti juhlallisesti kaluston polttoseremonialla. Ministeritason mies Johannes Koikkalainen luonnehti koko kaupunginvaltuuston puolesta: Tyhmin päätös, jota olen ollut tekemässä. Kerran hävitettyä systeemiä on tosi vaikea saada takaisin. Tampere luottaa nysseensä ja lopetti jo kauan sitten trollikkaliikenteenkin. Lähialueelta mainittakoon Tukholman Tvärlinje eli poikkilinja. Aitona eurometropolina Pietarilla on hieno ratikkasysteemi, joka tosin oli parhaimmillaan sata vuotta sitten. Nykyisin vaunuja on vajaat kappaletta 600 km:n verkolla (vertaa Helsingin 120/75), ja monet niistä nilkuttavat viimeisiään vaunujen hautausmaata kohti. Tallinnan ratikat ovat legendaariset. Niistä on Otso Kantokorpi tehnyt 174 sivun kirjan Tallinnan raitiovaunuissa. Pekka Rytilä on 70-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. Aitoa hi-techia Ratikassa on telit ja nivelet. Yksiköitä voi panna peräkkäin useitakin. Nykyään vaunut varustetaan suurilla ikkunoilla, joten ratikassa lipuessaan on siinäkin mielessä keskellä kaupunkielämää. Ratikkaan on mutkatonta nousta, ja poiskin pääsee helposti. Matala lattia alkaa olla vakiona. Ennätystä pitää 18 sentin lattiakorkeudella hiipivä Wienin ULF (Ultra Low Floor). Hyvässä ratikkasysteemissä on kaikenlaista kalustoa ja ajantasainen pysäkki-info. Kuva Krakovasta syyskuulta Huomaa kohtuullisen kokoiset kaupunkitalot. Kuntatekniikka 6/

16 Jyväskylän Ka KUNTIEN YHDIS asukkaan uudessa Jyväskylässä tiivis keskusta yhdistyy omaleimaisiin taajamiin ja elävään maalaisympäristöön. 16 Kuntatekniikka 6/2009

17 YHDYSKUNTA kaavoittajat näkevät vanhat alueet uudessa valossa hdeksan kuukautta TYMISEN JÄLKEEN Petäjävesi Uurainen Jyväskylän mlk Jyväskylän kaupunki Muurame Korpilahti Laukaa Toivakka Hankasalmi Kuntarajojen epätarkoituksenmukaisuus on suurin syy yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Tätä on Suomessa aina hoettu. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun kuntarajat on vihdoin pyyhitty pois kartoilta? Mikä silloin muuttuu ja mitä on tehtävä toisin? Jyväskylän seudulla tapahtunut kuntarakenteen muutos on mittava: asukkaan keskuskaupunki Jyväskylä, asukkaan Jyväskylän maalaiskunta ja asukkaan Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin alkaen. Kahdeksan kuukauden jälkeen uuden kunnan kaavoittajasta tuntuu siltä, ettei mikään ole muuttunut, mutta itse asiassa kaikki on. Yleiskaavoittajan tietokoneruudulle levittäytyvä uuden kunnan maa-alue on tuntuvasti erilainen kuin ennen. Kolmen kunnan erilliset kartat ovat nyt aidosti yhdistyneet yhteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi. Miten jatketaan tästä eteenpäin? Missä kaupunki kasvaa kaupunkimaisena ja mistä alkaa ja missä pysyy maaseutu? Vai onko kaikki sittenkään niin mustavalkoista? Leena Rossi, yleiskaava-arkkitehti Leila Strömberg, apulaisasemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / kaavoitus Maaseutumainen Korpilahti on monimuotoinen vanhojen kylien, vireän kirkonkylän ja Päijänteen rantojen aarrearkku. Vanhan Jyväskylän maalaiskunnan vahvat taajamat Vaajakoski, Tikkakoski ja Palokka ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisia ja kaikki omanlaisiaan kokonaisuuksia. Vanhan kaupungin asuntoalueet puolestaan ovat valtaosin syntyneet eri aikojen asumalähiöperiaatteiden ohjaamina. Mukana on myös Säynätsalo, joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntana liittyi kaupunkiin vuonna Tällaista monimuotoisuutta ei kukaan olisi voinut koskaan luoda suunnittelun keinoin. Strategisen maankäytön suunnittelun tehtävänä kuntien yhdistymisen Kuntatekniikka 6/

18 melskeessä on haastaa vanhat, kuntarajoihin kangistuneet käsitykset. Yksinkertaisesti sanottuna samat paikat on nähtävä erilaisessa valossa kuin ennen. Tehtävänä on myös saada aikaan oivalluksia tulevasta. Toiveet ovat osittain entiset, resurssit taas entistä suuremman joukon yhteiset. 90 prosenttia väestöstä 10 kilometrin säteellä Kuntajakoselvityksissä sattumalta esiin nousseesta 10/90-säännöstä on tulossa uuden kunnan maankäytöllisen strategian ydin. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia uuden kunnan asukkaista asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Näin tahdotaan olevan myös jatkossa, vaikka matka kaupunkialueen etelälaidalta pohjoislaidalle on lähes 70 kilometriä. 10 kilometrin ympyrän näkeminen on saanut sen ulkopuolelta tulevat päättäjät varpailleen. Unohtaako uusi kunta meidät? Miten käy maaseudun ja kehän ulkopuolella olevien pienempien taajamien? Saako maaseudulle enää lainkaan rakennuslupia ja millä perusteella? Käynnissä on jo 2008 aloitettu, kaikkia kaupunkiseutuja koskevan Paras-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen, mikä Jyväskylässä tarkoittaa yhteistyötä seitsemän kunnan kesken. Tänä syksynä käynnistetään virallisesti uuden kunnan yleiskaavatyö, joka etsii omaa muotoaan ja mittakaavaansa kaupunkiseudun rakennemallissa muodostettujen vyöhykkeiden pohjalta. Vyöhykkeillä on kaikilla oma merkityksensä kaupunkiseudun elinvoiman ylläpitäjänä. Yleiskaavan avulla kysytään määrätietoisesti, mitä haluamme, mitä on 2000-luvun Jyväskylän yhdyskuntarakenne, mihin kysymyksiin juuri yleiskaavalla vastataan ja mihin ei. Haasteisiin vastataan vahvalla maapolitiikalla Maapolitiikka on kolmella vanhalla kunnalla ollut erilaista. Puhtaasti minkään vanhan kunnan käytännöillä ei voi suoraan syöksyä eteenpäin, sillä haasteetkin ovat nyt uudet. Vanhoille kaupungeille ominaisen, kaupungin vahvaan maapolitiikkaan tukeutuvan kaavoitusperiaatteen soveltaminen myös uudessa kunnassa on saanut eniten kannatusta. Tonttituotannosta huolehditaan KymppiR:llä, maankäytön toteutusohjelmalla, jonka valmistelu uutta kuntaa koskevaksi alkoi heti päätösten tultua puolitoista vuotta sitten. Mitkä olivatkaan kuntien suunnitelmissa olevat mahdolliset rakentamisalueet ja onko vanhoista toteutumattomista kaavoista enää mihinkään? Mikä on kunnan omistusta ja mikä yksityisissä käsissä? Onko siellä vesihuolto jo tehty vai onko edes suunnitelmia olemassa? Paljonko uusi kunta tarjoaa omakotitontteja, mistä ja milloin? Taustatietoa on kaivettu esiin paperikartoilta, tietokannoista ja virkamiesten pääkopista. Suunnittelutarveratkaisuille ei ollut vanhassa kaupungissa ennen kysyntää. Korpilahdella rakennettiin lähes kaikkialla suoraan rakennusluvalla, maalaiskunnassa suunnittelutarveratkaisuja käsiteltiin kymmeniä vuodessa. Uudessa kunnassa suunnittelutarve on uuden rakennusjärjestyksen myötä laaja, luvat valmistellaan yleiskaavoituksessa ja päätösvalta on delegoinnin myötä useimmissa tapauksissa virkamiehillä. Linjakeskustelut ovat olleet rikkaita ja opettavaisia. UUSI RAKENNUS- JÄRJESTYS Samalla kun uusi Jyväskylä syntyi, otettiin käyttöön uusi rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen uusiminen oli käynnistynyt jo syksyllä 2007, kun tiedettiin Jyväskylän ja Korpilahden yhdistymisestä. Nämä kaksi hyvin erityyppistä kuntaa tarvitsivat uuden rakennusjärjestyksen, joka ottaisi huomioon sekä tiiviin kaupunkimaisen keskustarakenteen että maaseutumaisen miljöön. Rakennusjärjestyksen uusiminen käynnistettiin laajana seudullisena hankkeena, ja mukaan kutsuttiin myös muut naapurikunnat. Kun Jyväskylän, Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistyminen varmistui keväällä 2008, rakennusjärjestyksen laatimiseen tuli uutta tarkoitusta ja merkitystä ja vauhtia: se pitikin yhtäkkiä saada kuntoon puolessa vuodessa. Lopputuotteesta tuli selkeä ja luettava kirjanen. Se on jäsennelty jämäkästi, siitä on helppo löytää tietoa ja sen voi kokonsa puolesta näppärästi sujauttaa vaikka käsilaukkuun. rakennusjarjestys Kaavoituksen perustukset kuntoon pikavauhtia Kuntien yhdistyminen lisäsi vipinää asemakaavoitukseen, jossa tarvitaan nopeaa reagointia isoihin ja pieniin asioihin. Miten toiminta saadaan jatkumaan ilman turhia katkoksia? Millä periaatteilla uusien asemakaavojen laatiminen käynnistetään? Kuka tulkitsee vanhoja kaavoja ja miten, kun Jyväskylässä, Korpilahdella ja Jyväskylän maalaiskunnassa kaavat oli laadittu erilaisista lähtökohdista? Miten uudelle kunnalle saadaan yhtenäinen ja luotettava kartta-aineisto, rekisterit, arkistot ja viistoilmakuvat? Piti tehdä nopeita päätöksiä. Oli luotava nopeasti uudet yhteiset pelisäännöt, joiden pitäisi myös olla kaikkien yhdessä hyväksymiä. Valmisteluaikaa oli vähän. Lisäksi kuntien toimintaympäristöt ja työkulttuurit poikkesivat toisistaan. Paikkatieto ajan tasalle Vanha Jyväskylä oli niin sanottu Xcity-kaupunki, jossa oli perinteisesti tähän ohjelmaan perustuva paikkatietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmä oli myös lähtökohta, jota alettiin rakentaa uuden Jyväskylän tietopohjaksi. Ajantasa-asemakaavakannan tarkistaminen käynnistettiin ja Korpilahden ja maalaiskunnan muoviset asemakaavat skannattiin digitaaliseen muotoon. Kaupunginosat numeroitiin uudelleen tai ensimmäistä kertaa, katunimistö päivitettiin ja kiinteistötiedot tarkistettiin. Eri koordinaatistoissa olleet Jyväskylä, Säynätsalo, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistettiin samaan koordinaatistoon. Oli tärkeää, että asiakaspalvelua tekevät saivat aineiston käyttöönsä nopeasti. Kaavoitusprosessi päivitettiin Kaavoitusosastolla käynnistettiin kaavoitusprosessin päivitys. Tarvittiin uudet ohjeet, esimerkiksi uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelmamalli sekä selostusmalli. Myös kaikki uuden kunnan meneillään olevat kaavat piti saada internetiin. Uudet lautakunnat ja uusi päätöksenteko-organisaatio toivat muutoksia vanhoihin menettelytapoihin. Kaavoitukselle tuli uusia tehtäviä, kuten suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten valmistelu. Suunnittelijoiden ja suunnitteluavustajien ohjelmistot oli yhtenäistettävä. Taas oli tehtävä päätöksiä siitä, mitä suunnittelu- ja apuohjelmia Xcityn lisäksi käytetään. Koneet ja laitteet piti saada kuntoon. Henkilökunnankin piti sopeutua uuteen organisaatioon ja kaikille oli löydettävä paikka, aivan konkreettisesti. Millä tuolilla istun ja mikä on työtehtäväni? Vanhat työt oli hoidettava ja uutta tuli lisää. Oleellista asemakaavoituksen kannalta oli saada perustukset kuntoon. Tonttituotannon paikkatietopalveluiden väki on hoitanut osuutensa erinomaisesti: tällä hetkellä Webmapista löytyvät voimassa olevat asemakaavat merkintöineen ja määräyksineen, kiinteistötiedot ja pohjakartat. Työ on vaatinut aikaa, taloudellisia panostuksia ja määrätietoisia toimenpiteitä. Kun perusasiat ovat kunnossa, on helpompi keskittyä itse asiasisältöön. Työ on vielä kesken, mutta jo tässä vaiheessa prosessista on tullut hyvä mieli hengissä ollaan! 18 Kuntatekniikka 6/2009

19 YHDYSKUNTA Kuopiolaisia kannustetaan ottamaan kantaa MITEN PUIJOA pitää kehittää? Mitä Puijon kehittämissuunnitelmissa tulisi painottaa? (%:ia kaikista vastanneista, N=1222) Liikunta/urheilu Matkailu Metsien virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Muuta 3 % 19 % 17 % 28 % 26 % Jouko Räsänen Yhteisen ympäristön suunnittelu on erilaisten intressien ja voimakkaiden tunteiden temmellyskenttä. Osalliset ovat suunnittelun ja päätöksenteon resurssi, jota läheskään aina ei osata arvostaa. Kuopiossa Puijon hoidon ja käytön suunnittelussa osallistumisesta halutaan tehdä merkityksellistä. Ulla Räihä toimialapäällikkö, arkkitehti SAFA Iivo Vänskä maisema-arkkitehti MARK FCG Planeko Oy Jouko Räsänen Ensimmäisen kävijätutkimuksen tulokset ohjaavat Puijon suunnittelua. Kyselyyn vastanneet toivoivat mm. opasteiden kehittämistä. Puijon on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu 500 hehtaarin virkistysalue Kuopion kaupunkirakenteen sisällä. Sen käyttö on monipuolista matkailua, kilpaurheilua, kuntourheilua, ulkoilua ja sillä on merkittäviä luontoarvoja. Useimmilla kuopiolaisilla on mielipide Puijosta. Puijon alueelle on vuosien varrella tehty paljon suunnitelmia, joista harva on toteutunut. Rahan puute on estänyt toteuttamisen tai suunnitelmat on muusta syystä ammuttu alas. Puijo on kuopiolaisille rakas, ja siihen kohdistuu valtavasti erilaisia odotuksia, intressejä on paljon ja ristiriitoja syntyy helposti, Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen kertoo. Jauhiaisen mukaan tyypillistä eri kehittämissuunnitelmille on ollut, että ne ovat kovasti kiinnostaneet kuopiolaisia ja että niistä on esitetty paljon keskenään ristiriitaisia mielipiteitä. Myös alueen luonnonhoidosta on käyty välillä kiivastakin keskustelua. Suunnitelmat ovat koskeneet yksittäisten toimintojen järjestelyjä, kokonaisuutta on mietitty oikeastaan vain yleiskaavatyön yhteydessä, Jauhiainen sanoo. Metsäalueen suunnittelusta alkuun Koko alueen hoito- ja käyttösuunnitelman pohjaksi Kuopion kaupunki laati Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Puijon metsäalu- Kuntatekniikka 6/

20 YHDYSKUNTA Mikä on Teille tärkeintä Puijolla? Kaunis maisema Liikuntamahdollisuudet Rauha ja hiljaisuus Luonnon monimuotoisuus Metsän tuntu Alueen historia ja kulttuuri Tilan ja vapauden tuntu Matkailu Muu 53 % 52 % 40 % 38 % 36 % 11 % 11 % 8 % 4 % Jouko Räsänen een hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu -raportin viime vuonna. Raporttiin koottiin tärkeimmät Puijoa koskevat taustatiedot ja tehtiin ehdotus kävijätutkimuksen ja moniarvoisen hoitosuunnitelman laadinnan prosessikuvaukseksi. Metsäntutkimuslaitoksen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään, joka muuten koostuu Kuopion kaupungin viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Konsultiksi valittiin FCG, jonka tärkein tehtävä on vastata suunnittelun vuorovaikutteisuudesta. FCG on kansalaisfoorumien vetäjä, tekee arvo- ja kävijätutkimukset, vastaa siitä että suunnittelu perustuu vuorovaikutuksesta saatuun tietoon ja kansalaisfoorumeissa määriteltyyn visioon sekä esittelee asiat ohjaus- ja suunnitteluryhmissä. Konsultin metsäasiantuntijat ovat Pohjois- Savon Metsäkeskus ja MMT Miika Kajanus. Maisema ja luonto lähtökohtina Suunnittelun lähtökohtia ovat Puijon maisema ja luonto, sen kulttuurihistoriallinen ja symbolinen arvo, alueen toimijat, taloudelliset arvot ja kävijöiden käyttötarpeet. Arvo- ja kävijätutkimuksella selvitetään, millaisia odotuksia kuopiolaiset asettavat Puijolle. Kohteena on ensisijaisesti Puijon metsäluonto ja sen hoitaminen. Kuopiolaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa myös Puijon alueen toimintoihin. Arvotutkimus ja käyttösuunnitelma tehdään yleisellä tasolla ehdotuksena koko Puijon viheralueille. Hoitoja käyttösuunnitelman suunnitteluvaihtoehdot, jatkosuunnitelma ja metsänhoidon toteutussuunnitelma tehdään Puijon virkistysmetsiin. Suunnittelu loppusuoralla Suunnittelu käynnistyi syyskuussa 2008 Puijon luonnonsuojelualueen 80-vuotisjuhlaseminaarissa, jossa hanke esiteltiin yleisölle. Osallistumisen välineinä käytetään kyselyitä, haastatteluja, julkisen keskustelun herättämistä, kansalaisfoorumeita ja työpajatyöskentelyä. Suunnittelu perustuu keskusteluun osallisten, suunnittelijoiden, ohjausryhmän ja eri organisaatioiden välillä. Alussa tehdyn arvo- ja käyttäjätutkimuksen perusteella Puijolle luotiin yhteinen visio, joka ohjaa suunnittelua sekä alueen hoitoa ja käyttöä. Suunnittelu on edennyt loppusuoralle. Parhaillaan vaihtoehdot ovat kansalaisten arvioitavina. Vaihtoehdoista saatava palaute käsitellään toisessa Puijo-foorumissa lokakuun alussa. Ongelmana hiljainen enemmistö Vuorovaikutteisen suunnittelun suurimpia heikkouksia on, että hiljaisen enemmistön ääni ei kuulu eikä näy suunnitelmissa hyvästä tahdosta ja ponnisteluista huolimatta. On tavallista, että suunnitteluprosessissa kansan mielipidettä edustaa alle prosentin (1 %) suuruinen ryhmä käyttäjistä, häviävän pieni osa kaikista osallisista, vaikka vaikutusmahdollisuuksia tarjotaan. Usein syynä on huono tiedonkulku ja yhä enenevässä määrin myös vaikuttamisen työläys, jos siihen pitäisi lohkaista merkittävä osa vapaa-ajasta. Puijon suunnittelussa nämä sudenkuopat haluttiin välttää. Arvotutkimus tehtiin riittävän laajapohjaisena siten, että siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä kuopiolaisten arvoista. Suora vaikuttaminen suunniteltiin niin, ettei se ole kenellekään ylivoimaista: osallistuminen kahteen kansalaisfoorumiin vuodessa takaa hyvät vaikutusmahdollisuudet. Internet tehostanut tiedottamista Tiedottamisessa tehokas väline on ollut internet. Median valppaus hankkeen seuraamisessa ja julkinen sanavaihto sanomalehdissä ovat keskeinen osa kansalaiskeskustelua. Sitä ei voi eikä pidä ohjata, mutta siihen on pyritty vaikuttamaan avoimella tiedottamisella. Kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen pitää vuorovaikutteista suunnittelua hyvänä keinona saada eri tahot ymmärtämään toistensa näkemyksiä. Puijon projektissa oli tärkeää selvittää kuopiolaisten arvot, luoda työlle yhteinen arvopohja hankkeen alkuvaiheen arvotutkimuksella. Merkittävä on myös alueen eri toimijoiden panos suunnitteluun. Ryhmähaastatteluissa on kerätty ja käsitelty konkreettisia toimenpide-esityksiä. Projektin lopputulosta on vielä liian aikaista arvioida, mutta tähän asti suunnittelu on edennyt myönteisessä ilmapiirissä, Seppo Jauhiainen toteaa. Sivujen 19 ja 20 graafit ovat Puijon ensimmäisestä kävijätutkimuksesta. Toisessa kävijätutkimuksessa kysytään mielipiteitä suunnitelmista. 20 Kuntatekniikka 6/2009

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

VAARA VAANII KAIVANNOSSA

VAARA VAANII KAIVANNOSSA VAARA VAANII KAIVANNOSSA 22.5.2015 Vaara Vaanii Kaivannossa Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? TAUSTA Vuonna 2009 turvallisuuslainsäädäntö kiristyi kaivantojen osalta VNa 205/2009 Rakennustyön turvallisuudesta

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

ISÄNNÖITSIJÄ INFO 13.11.2014. Tonttijohtojen kaivutyöt. Sami Sillstén, Vesihuolto/Verkko-osasto 13.11.2014

ISÄNNÖITSIJÄ INFO 13.11.2014. Tonttijohtojen kaivutyöt. Sami Sillstén, Vesihuolto/Verkko-osasto 13.11.2014 ISÄNNÖITSIJÄ INFO 13.11.2014 Tonttijohtojen kaivutyöt Sami Sillstén, Vesihuolto/Verkko-osasto 13.11.2014 Verkostopituudet Espoo Helsinki Vantaan Kauniainen Yhteensä Vesijohdot 925 1191 748 39 2903 Jäte-/sekavesiviemärit

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

ISÄNNÖITSIJÄ INFO 17.11.2015 Tonttijohtojen kaivutyöt

ISÄNNÖITSIJÄ INFO 17.11.2015 Tonttijohtojen kaivutyöt ISÄNNÖITSIJÄ INFO 17.11.2015 Tonttijohtojen kaivutyöt Jani Ojala, Vesihuolto/Verkko-osasto 18.11.2015 Verkostopituudet Espoo Helsinki Vantaan Kauniainen Yhteensä Vesijohdot 925 1191 748 39 2903 Jäte-/sekavesiviemärit

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Turvallinen työ laaja käsite Turvallisuus kulkee läpi ja poikittain koko infrahankkeen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.3.2013 2 1. RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARVE JA LÄHTÖKOHDAT Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009. FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka

YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009. FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF 13.2.2009 FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka FCG-konserni on ainutlaatuinen osaamiskeskittymä FCG Finnish Consulting Group on yksi Suomen suurimmista monialaisista konsulttiyrityksistä

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma Polvijärven kunta Rakennussuunnitelma 08.10.2013 Polvijärven kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2. Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3. Päätoteuttaja...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Infrarakentamisen yhteishankkeet HKR:ssa

Infrarakentamisen yhteishankkeet HKR:ssa Infrarakentamisen yhteishankkeet HKR:ssa Osmo Torvinen HKR katu- ja puisto-osasto Helsingin kaupungin hankinnat -seminaari 1 Kaduilla tehtävät työt ovat rakennusviraston töitä. Helsingin kaupungin hankinnat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot