Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on. 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa. aluepuistossa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on. 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa. aluepuistossa."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 6 /2009 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa aluepuistossa. sivu 22 sivulla 36 Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on Uusi Jyväskylä kaavoittajien näkökulmasta sivu 16 Pääkaupunkiseutu saa yhteisen vesilaitoksen ensi vuonna sivu 28 sivu 6 Pori rakentaa aurinkoenergiaa hyödyntävän uimahallin sivu 42

2

3 SISÄLTÖ 6 / syyskuuta 36 Kunnilla on edessä vuosisadan valaistusremontti seuraavien viiden vuoden aikana. Samalla on tilaisuus uusia kuntavalaistus energiaa säästäväksi ja esteettiseksi. Tampereen Naistenlahden voimalaitoksen valaistus palkittiin Helsingin Hakamäentien remontti on valmis. Väylän maisemointiin meni 4 milj. euroa ja yli puuta ja pensasta. 42 Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaa hyödyntävä uimahalli nousee Poriin. Noin 17,5 miljoonan euron halli valmistuu Petteri Paronen (toinen vas.) kertoi Kuntamarkkinoilla, miten ilmastotyö on tuonut selvää rahaa Kuopion kaupungin kirstuun. TURVALLISUUS Tukielementit tuovat turvaa Helsingin Veden kaivannoissa 6 Hätäkeskusten toiminta uudistuu 11 Sammutusveden hankintasuunnitelmat tulee päivittää 13 YHDYSKUNTA Miltä näyttää uusi Jyväskylä kaavoittajien silmin? 16 Kuopiolaiset mukaan Puijon kehittämiseen 19 VIHERRAKENTAMINEN Kerava peruskorjaa puistojaan elämysalueiksi 22 Helsingin Käsityöpajassa syntyy puistotaidetta 24 Hakamäentien vihreä loppusilaus 26 VESIHUOLTO Pääkaupunkiseutu saa Pohjoismaiden suurimman vesilaitoksen 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 35 VALAISTUS EuP-direktiivi ajaa kuntavalaistuksen suurremonttiin 36 KIINTEISTÖT Aurinkoenergiauimahalli Poriin 42 Sisäilma paranee Lahden kouluissa ja päiväkodeissa 44 Työkalupakki ohjaa vuokrataloja kestävään asumiseen 46 ILMASTONMUUTOS Kuntamarkkinoilla kuultiin ilmastotyön hyvistä esimerkeistä 48 ENERGIA Hankintoihin energianäkökulmaa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Ratikka 15 Kolumni/Mette Granberg: Täti on syntynyt 41 Uutisia 52 Tuoteuutuuksia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2009 3

4 Maahantuoja:

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja. Kapeassa kaivannossa on Uusi Jyväskylä kaavoittajien näkökulmasta sivu 16 6 /2009 Pääkaupunkiseutu saa yhteisen vesilaitoksen ensi vuonna sivu 28 Seija Tulonen ja karhu viihtyvät Keravan peruskorjatussa aluepuistossa. sivu sivulla TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY sivu 6 Pori rakentaa aurinkoenergiaa hyödyntävän uimahallin sivu 42 Kannen kuva: Seppo Haavisto Monttu auki PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Maalaiset, ulkomaiset ja muut turistit hämmästelevät usein monttu auki kaupunkien katujen kuntatekniikan monttuja, jotka ammottavat avonaisina varsinkin kesän parhaaseen matkailuaikaan. Monttuja on tuntunut riittävän keskeisille liikenneväylille enemmän kuin kaupungininsinööri määrää. Kun yksi monttu saadaan täytetyksi, on jo seuraava avattuna jos ei nyt ihan näköetäisyydellä, niin kulman takana kuitenkin. Rakennusmontut kaduilla ovat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvä merkki. Merkki siitä, että kuntatekniikan verkostoja joko rakennetaan tai peruskorjataan. Kuntalaisten palvelut siis paranevat. Kun tästä kuitenkin väistämättä aiheutuu viivytyksiä liikenteelle, kansalaisten kärsivällisyys voi olla koetuksella. Viime vuosina on parannettu kaupunkialueen liikenneväylien kaivutöiden hallintaa olennaisesti. Kaivutöitä koordinoidaan ja urakoiden aikatauluja sovitetaan yhteen niin, että väylien käytölle aiheutuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Olennainen osa kaivutöiden läpiviennissä on turvallisuuskysymysten kattava huomioon ottaminen. Sen ytimessä ovat työnaikaisen liikenteen turvallisuus ja itse kaivutöiden työturvallisuus. Koko rakennusalan työturvallisuudessa Suomi on jostakin syystä vuodesta toiseen Euroopan pohjasakkaa. Ryhtiliikettä kaivataan. Kansijuttumme puntaroi kaivannoissa tehtävien töiden työturvallisuuden parantamista. Hyvistä kuntatekniikan tekijöistä on tulevaisuudessa pulaa, joten heitä ei todellakaan kannata uhrata puolivillaisen työturvallisuuskulttuurin alttarille. HSY vs. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muodostetaan vuoden vaihteessa pääkaupunkiseudulle purettavan YTV:n perustalle. Joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot tosin erotetaan nykyisestä YTV:stä omaksi kuntayhtymäkseen. Uusi kuntayhtymä, jossa on kolme toimialaa jätehuolto, vesihuolto sekä seutu- ja ympäristötieto käyttää nimestään lyhennettä HSY. HSY on tähän saakka ollut suvereenisti Helsingin sanomalehtimiesyhdistyksen käyttämä kirjainyhdistelmä. Toivottavasti paikalliskamppailu HSY vs. HSY käydään rehdissä hengessä ja molemmille löytyy pelikentällä tilaa. Viestinnän avoimuus ja asiajournalismi ovat hyviä keinoja tukea rauhanomaista rinnakkaineloa. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Tukielementit auttavat kapeissa kaivannoissa TYÖMAA SYVÄLLÄ voi olla surmanloukku Vesisade, liikenteen tärinä, tippuvat kivet ja muiden verkostojen sokkelot hankaloittavat töitä kapeissa kaivannoissa, tuotantoinsinööri Sami Sillstén Helsingin Vedestä luettelee. Tänä vuonna kaksi työntekijää on kuollut sortuneisiin kaivantoihin. Kapeat kaivannot lisääntyvät vanhojen kaupunginosien saneerausten myötä. Turvallinen työ niissä edellyttää hyvää suunnittelua, vastuista sopimista ja työturvallisuusohjeiden noudattamista. Keveät, helposti koottavat tukielementit lisäävät työturvallisuutta. TEKSTI Markku Juusola KUVAT Seppo Haavisto Aidatut montut puhkovat Helsingin Lauttasaaren Luoteisväylän asfalttia muutaman kymmenen metrin välein. Parin metrin syvyisiä kapeita kaivantoja kaivetaan koko ajan lisää. Väliaikaiset maanpäälliset letkut kiemurtelevat kerrostalojen nurmikoilla ja vievät vettä asukkaille. Käynnissä on Katajaharjun alueen vesijohtoverkoston saneeraus. Kurkistukset monttujen pohjalle paljastavat risteävien sähkö- ja puhelinkaapeleiden, vesijohtojen ja viemäriputkien sokkeloita. Vanhimmat ovat peräisin 1950-luvulta, ja ne ovat hyvin hauraita. Vanhojen kaupunginosien vesijohtosaneeraukset eivät ole helppoja rikkomatta muuta maanalaista verkostoa. Kuopat on kaivettu runkovesijohtojen ristikoiden ja muiden laitteiden kohdalle. Venttiilit sekä palopostit uusitaan ja putket puhdistetaan. Lopuksi vanhojen putkien sisäpinnoille ruiskutetaan yhdeksän millin betonikerros. 6 Kuntatekniikka 6/2009

7 TURVALLISUUS Joissain Lauttasaaren kaivannoissa käytetään keveiden tukielementtien ja vanerilevyjen yhdistelmää. Kuntatekniikka 6/2009 7

8 Kaksi miestä oli asentamassa Vammalassa vesiosuuskunnan vesijohtoa, kun kaivannon seinä romahti. Toinen miehistä hautautui monttuun ja kuoli. Närpiössä, myös vesiosuuskunnan työmaalla, mies kuoli jäätyään sortuvan kaivannon reunan alle. Hän yhdisti putkia 1,7 metrin syvyisessä ojassa. 4,7 kilometriä vesijohtoja saadaan uudistettua tällä menetelmällä puolen vuoden urakassa, joka päättyy lokakuussa. Veden laatua parantava menetelmä toimii hyvin, jos valurautaputki on muutoin kunnossa. Kolmivuotinen projekti jatkuu Katajaharjun jälkeen eri puolilla Lauttasaarta. Täytyy siis tukea Lauttasaaren vesijohtosaneerauksen kaivannoissa on kokeiltu uudenlaista kevyttä tukielementtiä, joka on valmistettu Helsingin Veden ja Havot Oy:n yhteistyönä varta vasten helpottamaan hankalia olosuhteita. Helsingin Veden tuotantoinsinööri Sami Sillstén kertoo, että vanhassa kaupunginosassa, missä maa on täynnä tavaraa, kaivannon luiskaaminen olisi todella vaikeaa. Jo liikenne tekee luiskaamisen mahdottomaksi. Täytyy siis tukea, kuten asetus sanoo. Lauttasaaren kaivannoissa on ollut käytössä useita erilaisia tuentatapoja. Kringsin kilon painoiset, kolme metriä pitkät ja noin euroa kappaleelta maksavat tuentaelementit ovat järeitä ja kestävät hyvin kovankin paineen, mutta niiden liikutteluun tarvitaan raskasta kalustoa. Asentaminen kapeaan kaivantoon on hankalaa, samoin leveyden säätäminen ruuvien avulla. Ne sopivat hyvin, jos kaivannossa ei ole kaapeleita, Sillstén sanoo. Pelkät vanerilevyt puolestaan ovat usein liian heiveröisiä. Myös järeät teräsponttiseinät soveltuvat huonosti kapeisiin kaivantoihin. Kevyt tukielementti syntyi yhteistyössä Sillstén kertoo, että ongelman ratkaisua on mietitty pitkään, kunnes vesijohtosaneerauksen aliurakoitsija Havot Oy rupesi suunnittelemaan ja teettämään testikappaleina keveitä tukielementtejä Lauttasaaren työmaalle yhteistyössä Helsingin Veden kanssa. Kokemukset ovat tähän asti olleet hyviä, ja syksyn aikana niistä tehdään yhteenveto. Koottavat elementit ovat niin kevyitä yhteensä 100 kiloa että kaksi työntekijää pystyy kantamaan ja kokoamaan ne paikan päällä. Elementtejä voi laittaa syvyyssuunnassa kaksi päällekkäin, jolloin ne pystyvät suojaamaan noin kolmen metrin syvyistä kaivantoa. Elementit on usein koottu maan tasalla ja laskettu kokonaisina montun pohjalle. Ne voidaan koota osa kerrallaan kuopan pohjallakin, yrittäjä Jari Vesala Havot Oy:stä kertoo. Elementit ovat hintansa väärti Elementtejä on tähän mennessä valmistettu 20 kappaletta. Ne ovat 1,4 metriä korkeita ja noin kahden metrin levyisiä. Suunnitteilla on muitakin kokoja. Geotekniikan laitos on hyväksynyt niiden käytön. Valmistajan laskelmien mukaan ne kestävät kuuden tonnin painon. Havot suunnittelee vuokraavansa elementtejä muillekin. Sami Sillstén ei suostu vielä kertomaan elementtien hintaa. Ne eivät todellakaan ole halpoja, mutta toisaalta: millä hin- Tukielementit kestävät kuuden tonnin painon, yrittäjä Jari Vesala Havot Oy:stä kertoo. 8 Kuntatekniikka 6/2009

9 TURVALLISUUS Kringsin tukielementit ovat laajalti käytössä kaivantotyömailla, mutta kapeisiin kaivantoihin ne eivät mahdu. Katajaharjun vesijohtosaneeraus valmistuu lokakuussa. Kolmivuotinen projekti jatkuu sen jälkeen vielä muualla Lauttasaaressa. Putkisaneeraaja Risto Kulmala puhdistaa vanhoja vesijohtoja rassikoneella. Tässä kaivannossa on alumiininen tukielementti. noittelet työturvallisuuden ja ihmishengen? Sillstén on varma, että keveiden tukielementtien tarve kasvaa lähiaikoina, koska rakentajat saneeraavat taajamien vanhoja maanalaisia verkostoja, ja katujen alla on ahdasta. Lauttasaaressa kokeiltavat elementit eivät ole aivan ainutlaatuisia. Urakoitsijat ovat käyneet tutkimassa Keski-Euroopan käytäntöjä ja löytäneet muun muassa kasettityyppisiä, palasista koottavia tukielementtejä. Matalakin kaivanto voi olla surmanloukku Sillsténin huoli ei ole aiheeton. Kaksi työntekijää on tänä vuonna kuollut kaivantoihin. Lisäksi on sattunut useita läheltä piti -tapauksia. Kaksi miestä oli asentamassa Vammalassa vesiosuuskunnan vesijohtoa, kun kaivannon seinä romahti. Toinen miehistä hautautui monttuun ja kuoli. Närpiössä, myös vesiosuuskunnan työmaalla, mies kuoli jäätyään sortuvan kaivannon reunan alle. Hän yhdisti putkia 1,7 metrin syvyisessä ojassa. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta Uudenmaan työsuojelupiiristä arvioi, että pitemmällä aikavälillä kaivanto-onnettomuudet ja -kuolemat eivät ole kuitenkaan lisääntyneet. Edellinen tapaus oli Joutsassa Kaikissa tapauksissa on ollut yhteisiä piirteitä, kertoo työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvainen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Etukäteissuunnittelussa oli puutteita. Esimerkiksi maaperätutkimuksia ei tehty kunnolla tai ollenkaan. Kaivantoja ei ollut tuettu tai luiskattu. Urakoitsijoiden ja työntekijöiden ammattitaidossa oli puutteita. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan roolit ja vastuut olivat epäselviä, jolloin kokonaisuuden johtaminen ontui. Tarvainen on mukana Tapaturmavakuutuslaitosten liiton onnettomuuksien tutkintaryhmässä. Ryhmän jäsenet ovat huolissaan onnettomuuksien lisääntymisestä, koska halpa vesiosuuskuntatyyppinen toimintatapa rakentaa alueellinen viemäriverkosto lisääntyy lähivuosina. Haja-asutuksessa kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä. Tuenta edellyttää asiantuntevaa suunnittelua Uudistettu rakennustyön turvallisuusasetus astui voimaan Keskeisiä muutoksia olivat muun muassa putoamissuojauksen tiukentaminen ja henkilökohtaisten suojaimien käytön tarkentaminen. Mukaan tuli myös kaivantojen tuentatarpeen geoteknisen arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan suunnittelun edellyttäminen, kehityspäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä kertoo. Myös rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori on uusi tekijä turvallisuustyössä. Geotekninen arviointi tuentatarpeesta edellyttää ammattitaitoa ja maaperän ominaisuuksien tuntemista. Kuntatekniikka 6/2009 9

10 Jos on kyse urakoitsijan suorittamasta geoteknisestä arvioinnista, on uuden asetuksen mukaisella turvallisuuskoordinaattorilla velvollisuus todeta, että arviointi on tehty ja se on dokumentoitu, Kanerva sanoo. Luiskaamisesta ja tukemisesta on yksinkertaisia, maalajien ominaisuuksista riippuvia ohjeita. Lähtökohta on, ettei vähänkään syvempää kaivantoa tehdä luiskaamatta tai tukematta. Työntekijöitä on menehtynyt jopa alle puolentoista metrin kaivantoihin, Karonen muistuttaa. Uusi asetus rakennustyön turvallisuudesta tuli voimaan Se yhdistää valtioneuvoston päätöksen (629/1994), elementtirakentamisen työturvallisuudesta annetun asetuksen (578/2003) ja työtelineiden sekä suojarakenteiden käytöstä annetun STM:n päätöksen (156/1998) sisällöt. Turvallisuuskoordinaattori vastaa yhteistyöstä Rakennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori, jonka on huolehdittava säädöksessä mainituista rakennuttajan turvallisuutta ja terveyttä koskevista toimenpiteistä. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta sanoo, että urakoitsjijat ovat ottaneet riskejä. Vastuut sovittava hyvissä ajoin Karosen mukaan turvallisuus työmailla riippuu siitä, miten rakentamisen osapuolet asennoituvat uudistettuihin säädöksiin. Isoissa rakennusliikkeissä on jo useita vuosia panostettu turvallisuustyöhön hyvin tuloksin, mutta monilla työmailla ilmenee välinpitämättömyyttä ja tietoista riskinottoa, Karonen arvioi. Hänen mukaansa turvallisuusohjeistusta on riittävästi, mutta noudatetaanko sitä ja puututaanko laiminlyönteihin, se onkin jo toinen juttu. Myös Hietavirta arvioi, että alalla on tarpeeksi tietoa, koulutusta ja ohjeita, samoin erilaisia sopimusmalleja, joissa työturvallisuus opastetaan on ottamaan huomioon. Toisaalta urakat ja sopimukset ovat niin erilaisia ja tapauskohtaisia, että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Hietavirta huomauttaa, että vaikka joku urakkasopimusten osapuoli esimerkiksi rakennuttaja löisikin laimin velvollisuutensa, ei hankkeen päätoteuttajan vastuu katoa minnekään. Rakennuttajan on varmistettava, että turvallisuuskoordinaattorilla on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia tehtävistään. Lisäksi rakennuttajan on varmistettava, että koordinaattori huolehtii näistä tehtävistä. Turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin sisältyy työturvallisuuden osalta yhteistyö rakennushankkeen eri osapuolten, erityisesti päätoteuttajan kanssa, suunnittelijoiden työn yhteensovittaminen ja seuranta sekä turvallisuusasiakirjan ja muiden kirjallisten ohjeiden laadinta. ( 5) Kustannuksia minimoidaan laiminlyömällä luiskaus tai tuenta, kehityspäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä kertoo. Vaaraluettelo tarjouspyynnön liitteeksi Rakennuttajan on laadittava turvallisuusasiakirja, jossa alustavasti arvioidaan töiden vaarat ja esitetään menetelmät niiden poistamiseksi. Tämän vaaraluettelon pitäisi olla tarjouspyynnön liitteenä. Rakennuttajan on huolehdittava pätevästä suunnittelusta yhdessä päätoteuttajan kanssa. Turvallisuusasiakirjassa on oltava tiedot esimerkiksi kaivantosuunnitelman laatimisessa tarvittavista maaperätiedoista eli ns. geoteknisistä mitoitusarvoista. Itse työn aikana tuvallisuudesta vastaa päätoteuttaja, jonka on laadittava työmaalle turvallisuussuunnitelma. Rakennuttajat eivät välttämättä ole varautuneet suunnitelmissaan kaikkeen. Toisaalta urakoitsijat ovat ottaneet riskejä, muotoilee Hietavirta. Raha merkittävä syy Tapani Karosen mukaan merkit- Uusi asetus yhdisti rakennusturvallisuuden säännökset tävä syy kaivanto-onnettomuuksiin on raha. Kustannuksia pyritään minimoimaan laiminlyömällä luiskaus tai tarpeellinen tuenta. Urakat otetaan kilpailun perusteella. Tuenta tai sen poisjättäminen tarjoushinnasta on ratkaissut monia urakoita. Vastuu työturvallisuudesta on jokaisella työmaalla työskentelevällä ja jokaisella rakennusprosessin osapuolella. Vastuita ja niiden pohjalta tehtäviä on kirjattu säädöksiin ja niiden perusteella laadittuihin ohjeisiin, Karonen sanoo. Hänen mukaansa tilanne paranisi huomattavasti, mikäli rakennuttajan suunnittelija arvioisi maaperän geoteknisten ominaisuuksien perusteella tuentatarpeen ja tarjouspyyntöön kirjattaisiin tuennan tekeminen, jolloin siitä tulisi urakkasopimuksen velvoittava osa. Mikäli sitten laiminlyöntejä tapahtuisi, seuraisi siitä sanktio. Tämä menettely toimii ainakin niissä tapauksissa, joissa rakennuttaja käyttää suunnittelijaa, Tapani Karonen toteaa. Vaarat ja haitat turvallisuusasiakirjaan Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle tässä pykälässä tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. ( 10) Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työmaan yleisistä työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön vaara- ja haittatekijät. Vaara- ja haittatekijät on poistettava asianmukaisesti sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. Päätoteuttajan on otettava huomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot sekä esitettävä rakennuttajalle turvallisuusasiakirjaan tarpeelliset muutokset työn edistymisen mukaisesti, jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. saannokset-voimassaolevat 10 Kuntatekniikka 6/2009

11 Viidentoista sijaan kuusi aluetta? TURVALLISUUS HÄTÄKESKUSTEN toiminta uudistuu 2015 mennessä Seppo Haavisto Hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että Uudenmaan alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen. Hätäkeskustoiminta uudistuu lähivuosina. Tällä hetkellä numeroon 112 soitettavat puhelut ohjautuvat 15 alueelliseen hätäkeskukseen, vastaisuudessa ehkä kuuteen. Mikko Koistinen Viestintätoimisto Manifesto Hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön 2015 mennessä. Hätäkeskuspalveluiden ja tehokkaan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi hätäkeskustoiminnan alueita laajennetaan ja niiden määrää vähennetään. Sisäministeriö valmistelee hallituksen esityksen uudeksi hätäkeskustoimintaa koskevaksi laiksi, jossa selkeytetään johtamista, hätäkeskuslaitoksen ja sen palveluja käyttävien viranomaisten työnjakoa sekä lakisääteisten palvelujen määrittelyä. Tavoitteena on, että hätäkeskuslaitos voisi nykyistä paremmin keskittyä ydintehtäviinsä. Tulevaisuuden hätäkeskus suunnitellaan TOTI:ssa Tulevaisuuden hätäkeskusmalli suunnitellaan hätäkeskuslaitoksen ohjauksessa toimivassa hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI), joka on sisäministeriön tietohallinnon kärkihanke. Hankejohtaja Tapio Saarisen mukaan tavoitteena on hätäkeskustoiminnan uudistaminen vuoteen 2015 mennessä. TOTI-hankkeen tavoitteena on kehittää hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä sekä sen myötä parantaa kansalaisten saamaa palvelua. Suomessa on jo nyt ainutlaatuinen hätäkeskusmalli, jossa yhden numeron kautta saa apua kaikilta viranomaisilta. Jatkossa tätä mallia on tarkoitus kehittää edelleen uusien toimintamallien ja uuden teknologian avulla, hankejohtaja Tapio Saarinen hätäkeskuslaitoksesta kertoo. TOTI-hanke käynnistyi viime syksynä. Tämän vuoden loppuun kestävässä ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan entistä toimivampi malli hätäkeskusten salitoimintaan sekä hätäkeskusten ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi. Toiminnallisen ja teknisen määrittelytyön jälkeen hankitaan tarvittavat tekniset ratkaisut, jotka viedään osaksi päivittäistä toimintaa. Tavoitteena on, että uusi viranomaisyhteistyön malli on 112-toiminnassa kokonaisuudessaan käytössä 2015, Saarinen sanoo. Kaksi pääprojektia TOTI-hanke koostuu kahdesta pääprojektista, jotka ovat hätäkeskusten toiminnan kehittämisen hanke ja tietotekniikan kehittämisen hanke. Hätäkeskusten toiminnan kehittämisen projektin tavoitteena on kehittää operatiivista toimintaa kuten hätäkeskuspäivystäjän työtä sekä hätäkeskusten ja viranomaisten yhteistoimintaa ja työnjakoa. Tietotekniikan kehittämisprojektin tavoitteena on määritellä ja Kuntatekniikka 6/

12 toteuttaa tulevaisuuden toimintamallia palveleva tietojärjestelmä, jossa uusin teknologia valjastetaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan sekä hätäkeskuspäivystäjää että kentällä toimivia viranomaisyksiköitä. Saarisen mukaan tulevaisuudessa pyritään mm. siihen, että poliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksen ajoneuvoissaan käyttämät ajoneuvo- ja pda-laitteet on integroitu osaksi hätäkeskustietojärjestelmää. Jatkossa myös paikannuspalvelut toteutetaan keskitetysti, jolloin ne ovat koko turvallisuussektorin käytettävissä. Keskitetyillä palveluilla voidaan saavuttaa kokonaistaloudellisesti merkittäviä säästöjä ja toisaalta lisätä toimintavarmuutta ja edistää uusien osoitetietojen päivittymistä kaikkien kentän yksiköiden navigaatiolaitteisiin, Saarinen sanoo. Viranomaisyhteistyöhön potkua Yksi keskeinen hankkeen tavoite on viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen. TOTI-hankkeessa on mukana edustus eri toimialoilta: poliisista, pelastuksesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä Rajavartiolaitoksesta. Eri viranomaisten sitoutuminen ja osallistuminen hankkeeseen on taannut sen, että hätäkeskustoimintaa tarkastellaan koko auttamisen ketjun eikä yksittäisten viranomaisten näkökulmasta. Näin on voitu suoraan huomioida eri viranomaisten piirissä olevat uudistukset, joita ovat esimerkiksi poliisin hallintorakenteen kehittäminen (PO- RA-hanke) ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistuminen, Saarinen arvioi. Vastuu ensihoidosta siirtyy porrasta ylemmäs Hätäkeskustoiminnan uudistuminen vaikuttaa kuntasektoriin. Yleisenä linjana on, että hätäkeskusten yhteistyökumppaneiden määrä pienenee ja yhteistyömallit yhtenäistyvät. Nykyisin esimerkiksi ensihoidon järjestäminen on kunnan vastuulla. Kunta on laatinut ensihoidon ohjeet, ja hätäkeskus hälyttää ambulanssin kunnan ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Koska kuntia on yli 300, on ohjeiden kirjo hyvin laaja ja käytännöt vaihtelevia. Keväällä 2010 eduskunnan käsittelyyn tulevan uuden terveydenhuoltolain myötä vastuu ensihoidon järjestämisestä esitetään siirrettäväksi kunnalliselta tasolta alueelliselle tasolle. On vielä avoinna, tuleeko vastuutaho olemaan sairaanhoitopiiri vai kuntayhtymä, mutta vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtynee kunnilta yhden portaan ylemmäs, ylilääkäri Tom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Jatkossa hätäkeskukset sopivat ensihoidosta alueellisen tahon kanssa satojen kuntakumppanien sijaan, mikä helpottaa ja yhtenäistää hätäkeskusten sekä ensihoidon vastuutahojen yhteistyötä, Silfvast jatkaa. Pelastustoimessa tarve tiiviille yhteistyölle Koska pelastuslaitokset ovat keskenään varsin erilaisia, se asettaa haasteita hätäkeskustoiminnan järjestelmien kehittämiselle. Keskeistä on, että nyt TO- TI-hankkeen määrittelyvaiheessa käydään läpi kyllin tarkasti ja perusteellisesti rajapinnat yhteistyössä hätäkeskusten ja pelastuslaitosten kanssa, Kymen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko korostaa. Pelastustoimen kannalta oleellista ei ole kuinka monta hätäkeskusta tarvitaan. Oleellista on, että pelastuslaitokset saavat hätäkeskuksilta tarvitsemansa palvelut. Parkon mukaan lähtökohtana voidaan pitää sitä, että hätäkeskusten palvelutaso pelastustoimen suuntaan säilyy vähintään nykytasolla ja että palvelutasoa voidaan yhteistyön avulla kehittää entisestään. YHTEISTYÖRYHMÄ Sisäministeriö on asettanut hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on tehostaa viranomaisten ja hätäkeskuspalveluiden toimintaa. Ryhmä aloitti toimintansa lokakuussa Se toimii myös TOTI-hankkeen ohjausryhmänä. Työryhmän käsittelyyn voi tarjota asioita hätäkeskusten yhteistyöryhmien kautta. Kokouksissa esitellyistä asioista keskustellaan, jonka jälkeen ryhmä sopii toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Ryhmän puheenjohtajana toimii hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Ryhmään kuuluvat Sisäministeriön poliisiosasto: Esko Ruokonen, poliisiylitarkastaja ja Marko Savolainen, ylikomisario Sisäministeriön pelastusosasto: Pekka Tulokas, tietoverkkojohtaja ja Janne Koivukoski, valmiusjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö: Tom Silfvast, ylilääkäri ja Lotta Silvennoinen, ylitarkastaja Rajavartiolaitos: Hannu Tervo, everstiluutnantti ja Petteri Leppänen, komentajakapteeni Pelastuslaitokset: Vesa Parkko, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Pekka Tähtinen, pelastusjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos Työryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta Hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittänyt työryhmä esittää Suomeen kuutta hätäkeskusaluetta. Uudenmaan alue muodostaa siirtymäkauden jälkeen yhden hätäkeskusalueen. Uudenmaan ulkopuolella Suomi jaetaan enintään viiteen väestömäärältään mahdollisimman tasakokoiseen, vähintään asukkaan hätäkeskusalueeseen. Valtiosihteeri Antti Pelttarin vetämä työryhmä jätti ehdotuksensa uudeksi hätäkeskustoiminnan aluejaoksi 8.9. sisäministeri Anne Holmlundille. Uusien hätäkeskusalueiden tulisi noudattaa yhteistyöviranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen aluejakoja. Lisäksi siinä pitää huomioida mm. henkilöstön saatavuus, hätäkeskusten toimintakyky järjestelmien vikaantuessa ja kaksikielisyys. Työryhmän esityksessä korostetaan, että uudistuksia tehtäessä ei tule vaarantaa hätäkeskusten palvelutasoa. Uudet toimialueet voitaisiin ottaa käyttöön 2010 alusta ja toiminnalliset muutokset toteuttaa 2015 loppuun mennessä. Siirtymäkauden loppuun mennessä hätäkeskusten määrä tulisi olla sama kuin toimialueiden määrä, ellei pääsäännöstä poikkeamiseen ole erityisiä perusteita. Ilmoituksia vastaanottavia hätäkeskuksia on tällä hetkellä 15. Sisäministeriö asetti toukokuussa hätäkeskustoiminnan aluejakoa selvittävän työryhmän hätäkeskustoiminnan strategiatyöryhmän aiemmin tekemien ehdotusten pohjalta. Strategiatyöryhmän loppuraportissa esitettiin, että hätäkeskusten määrää vähennetään, toimintamalleja uudistetaan ja yhtenäistetään valtakunnallisesti. Hätäkeskustoiminnan on myös vastattava väestön ja viranomaisten palveluodotuksiin, ja toiminta on sopeutettava väheneviin resursseihin. Hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset: hakehanke Aluejakotyöryhmän loppuraportti: Hätäkeskuslainsäädännön uudistamisesta: hakelaki 12 Kuntatekniikka 6/2009

13 Yhdyskuntien vesijohtoverkoissa palovesiasemat ovat pääosin syrjäyttäneet palopostit, joita kuitenkin voidaan käyttää verkoston huuhteluun ja veden tilapäisjakeluun. Alan käsikirjat ja sammutusveden hankintasuunnitelmat tulisi tältä osin ajanmukaistaa. Johannes Väänänen, tekn.yo Tapio S. Katko, dosentti Pekka E. Pietilä, TkT Tampereen teknillinen yliopisto CADWES-tutkijaryhmä Riittävän vesimäärän saaminen tulipalojen sammutukseen oli aikanaan yksi keskeinen syy siihen, että kaupunkeihin alettiin rakentaa paineellisia vedenjakelujärjestelmiä. Palopostit ovat siitä lähtien olleet vakiintunut osa vesijohtoverkkoja. Sammutuskäytäntö on kuitenkin viime vuosikymmeninä muuttunut ratkaisevasti. Nykyisellä kuljetuskalustolla saadaan palopaikalle vettä noin kymmenen kuutiometriä, joka riittää pientalopalon tai vastaavan sammutukseen. Paloposteja ei tällaisissa tapauksissa tarvita. Tarvittaisiin ajan tasalla olevia ohjeita, joissa olisi huomiotu teknistä kehitystä erityisesti palovesiasemia ja pelastuslaitoksen säiliöautojen yleistymistä ja kapasiteetin kasvua. On ollut osin epäselvää, miten vesihuoltolaitokset osallistuvat sammutusveden toimittamiseen alueellisten pelastuslaitosten käyttöön. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön Kadun alta nouseva erektioposti Tampereella TURVALLISUUS Sammutusveden hankintasuunnitelmat ajan tasalle PALOVESIASEMAT ovat syrjäyttäneet palopostit T. Katko K. Vuori Palovesiasema Jämillä liittyneen tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida nykyistä tilannetta vesihuoltolaitoksen osallistumisesta sammutusveden toimittamiseen. Hankkeessa tehtiin haastatteluja kuudella vesilaitoksella. Lisäksi saatiin kolmisenkymmentä kyselyvastausta vesi- ja pelastuslaitoksilta. Haastattelujen perusteella muodostettiin kokonaiskuva tilanteesta erityisesti vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Kustannustenjaossa epäselvyyksiä Lainsäädännössä on määritelty sammutusveden käytön toimijoiden vesihuoltolaitoksen, alueellisen pelastuslaitoksen ja kunnan välinen vastuunjako. Pelastuslain (L /468) perusteella on kunnan vastuulla järjestää sammutusvesi pelastuslaitoksen käyttöön, vaikka perinteisesti vesihuoltolaitos on toimittanut sammutusvettä automaattisesti sammutuskäyttöön. Vesihuoltolaki (L /119) ei ota kantaa asiaan muuten kuin määrittämällä vesihuoltolaitoksen tehtäväksi toimittaa talousvettä. Kuntaa voidaankin pitää aloitteellisena puolena sammutusveden järjestelyjen ja korvauksien sopimisessa eri osapuolten välillä. Nykyisin toiminta sammutusveden osalta perustuu vanhaan käytäntöön eikä varsinaisiin lain pohjalta tehtyihin sopimuksiin. Kustannuksien jaon osalta tämä on ongelmallista, koska selviä sopimussuhteita ja niistä seuraavia korvausvelvollisuuksia ei ole olemassa. Lisäksi on vaikea arvioida sammutusveden toimittamisen ja siihen varautumisen aiheuttamia kustannuksia. Eroon paloposteista Suomessa on vesilaitoksillle aiemman lainsäädännön perus- Kuntatekniikka 6/

14 TURVALLISUUS teella rakennettu kattava verkosto maanpäällisiä paloposteja, joiden tuleva käyttö ja mahdollinen osittainen korvaaminen palovesiasemilla on keskeinen kysymys. Laajan palopostiverkoston merkitys on vähentynyt, sillä kaikki tutkimuksessa mukana olleet pelastuslaitokset toivoivat siirtymistä palovesiasemiin. Ylipäätään vesihuoltoverkoston käyttö tavanomaisissa sammutustilanteissa on vähäistä. Palovesiasemien ja palopostien tarkastus- ja huoltotoiminta on ylimääräinen kuluerä vesihuoltolaitokselle, eikä pelastuslaitos juurikaan käytä paloposteja omiin tarpeisiinsa. Paloposteja käytetään nykyään vesilaitoksilla paljolti oman verkoston huuhteluun ja veden tilapäisjakeluun. Kuntien tilanteet vaihtelevat Nykyinen tilanne eri kunnissa vesihuoltolaitoksen sammutusveden jakeluverkoston osalta vaihtelee suuresti. Vaasa ja Lahti ovat esimerkkejä kaupungeista, joissa on rakennettu huomattavan laajasti palovesiasemaverkostoa. Helsingissä on käytössä pelkästään paloposteja verkoston osana. Muissa kaupungeissa tilanteet vaihtelevat näiden kahden esimerkin väliltä. Osa vesilaitoksista rakentaa nykyisin ainoastaan palovesiasemia, mutta valtaosalla ovat palopostit mukana myös uudisrakentamisessa ja saneerauksessa. Nykyiset palopostijärjestelmät perustuvat pitkälti Kaupunkiliiton julkaisuun B67 Sammutusveden hankinta vuodelta Ohje on antanut väljän perustan alueellisten ratkaisujen suunnittelulle. Uudemmat käsikirjat, kuten Rakennusinsinöörien liiton (RIL) käsikirja Vesihuolto II vuodelta 2004, eivät yllättäen käsittele palovesiasemia lainkaan vaan antavat ohjeen sijoitella paloposteja metrin välein verkostoon. Palovesiasemien ja pelastuslaitoksen säiliöautojen määrän ja kapasiteetin kasvu on huomattu, mutta havaintoon perustuvaa ohjeistusta ei anneta. Hankintasuunnitelmat ajan tasalle Sammutusveden hankintasuunnitelma oli yksi keskeisiä asioita Kaupunkiliiton aikanaan antamassa ohjeistuksessa. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin puolella kunnista on kyseinen suunnitelma ajan tasalla. Tämän seurauksena ei esimerkiksi ole tietoa mahdollisuudesta käyttää luonnonvesilähteitä palonsammutukseen. Sammutusveden hankintasuunnitelmien ajan tasalle saattaminen onkin yksi keskeisempiä haasteita. Sammutusveden toimittamisen ohjeistus oletettavasti parantaisi yhteistoimintaa toimijoiden välillä ja kykyä rakentaa uutta sammutusveden toimitusjärjestelmää olemassaolevan verkoston rinnalla. Tämä korostaisi sammutusveden tärkeyttä ja varmistaisi ratkaisujen noudattavan teknistä kehitystä. Nykyisen lainsäädännön seurauksena eri toimijoiden välistä kustannusten jakoa on välttämätöntä selkeyttää. Samoin on haasteena nähdä palopostit ja -asemat osana verkostojen uudisrakentamista ja saneerausta. Artikkeli perustuu Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyyn diplomityöhön. Hanketta ovat tukeneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Maaja vesitekniikan tuki ry. Diplomityö ja haastatteluaineiston tiivistelmä ovat sähköisessä muodossa VVY:n kehittämisrahaston nettisivuilla -laatua Homa-uppopumppujen valikoimaan kuuluu laaja tuoteperhe tyhjennys- ja työmaapumppuja. Pumput on tehty kestämään vaativissa työmaaoloissa ja ovat luotettava kumppani työmailla ja tyhjennyskohteissa. Valikoima kattaa laadukkaasti niin pienet kuin suuretkin pumppaustarpeet. FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin pumput, varaosat ja huoltopalvelut asiantuntevasti. FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, Hyvinkää Simo Rantanen , Pentti Järvinen a , www. lowtech. 14 Kuntatekniikka 6/2009

15 Ratikka Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Strassenbahn, streetcar, spårväg, tramway ja raitiotie ja -vaunu, muutamia mainitaksemme. Toisella vuosisadallaan ilmiö on nousussa taas. Kaupunkielämän työkalu Ratikka ajaa kohtuullisella kaupunkiliikenteen nopeudella, yleensä alle 50 kmh. Pysäkkivälit ovat muutamia satoja metrejä. Pysäkeille on helppo kävellä, ei tarvitse ajaa koneportaalla kahta minuuttia 50 metrin syvyyteen. Kaupunkirakenteessa ratikka saa aikaan tasaista 4 5 kerroksen talomattoa, toisin kuin harvemmalla pysäkkivälillä toimivat metrot ja kaupunkijunat. Ne nostavat pilvenpiirtäjiä asemien ympäristöön. Antero Alku, ratikka-asiantuntija ja tietokirjailija (esim. Raitiovaunu tulee taas, vuodelta 2002), ehdottaa joka pysäkille kaupallista ja muutakin palvelua. Iskulause Shop at every stop kuvastaa hyvin tätä pyrkimystä. Jos näin toimitaan, niin ratikan ympärille syntyy vilkasta kaupunkielämää. Ensimmäiset ratikat olivat hevosvetoisia, Suomessakin. Heti 1890-luvulla siirryttiin kuitenkin sähkövoimiin. Ratikka tarvitsee vain yhden ajojohdon, koska maadoitus hoituu teräspyörän ja kiskon kautta. Kumipyöräinen trollikka tarvitsee kaksi eri piuhaa. Raideleveys on yleensä joko metri tai sitten asianomaisen maan rautatiestandardi 1435/1520 mm. Jälkimmäinen malli on suositeltavampi, koska syntyy mahdollisuus ajaa ristiin eri verkoilla. Tämä tunnetaan Karlsruhen mallina. Kadun poikkileikkauksessa ratikan paikka on yleensä keskellä, mutta jalkakäytävän vieressä tai kävelykadulla kulkevia ratkaisumalleja alkaa myös ilmaantua. Ratikat Suomessa Kolme kaupunkia otti meillä ratikat vakavasti, nimittäin Helsinki, Turku ja Viipuri. Pääkaupunki jatkaa sisukkaasti, jopa innostuneesti. Puhutaan jo tehokkaista ratikoistakin esimerkiksi Jokerin linjalle. Viipurista ratikka hävisi sotien jälkeen. Viimeiset myytiin laajaan Neuvostoliittoon. Turku lopetti juhlallisesti kaluston polttoseremonialla. Ministeritason mies Johannes Koikkalainen luonnehti koko kaupunginvaltuuston puolesta: Tyhmin päätös, jota olen ollut tekemässä. Kerran hävitettyä systeemiä on tosi vaikea saada takaisin. Tampere luottaa nysseensä ja lopetti jo kauan sitten trollikkaliikenteenkin. Lähialueelta mainittakoon Tukholman Tvärlinje eli poikkilinja. Aitona eurometropolina Pietarilla on hieno ratikkasysteemi, joka tosin oli parhaimmillaan sata vuotta sitten. Nykyisin vaunuja on vajaat kappaletta 600 km:n verkolla (vertaa Helsingin 120/75), ja monet niistä nilkuttavat viimeisiään vaunujen hautausmaata kohti. Tallinnan ratikat ovat legendaariset. Niistä on Otso Kantokorpi tehnyt 174 sivun kirjan Tallinnan raitiovaunuissa. Pekka Rytilä on 70-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. Aitoa hi-techia Ratikassa on telit ja nivelet. Yksiköitä voi panna peräkkäin useitakin. Nykyään vaunut varustetaan suurilla ikkunoilla, joten ratikassa lipuessaan on siinäkin mielessä keskellä kaupunkielämää. Ratikkaan on mutkatonta nousta, ja poiskin pääsee helposti. Matala lattia alkaa olla vakiona. Ennätystä pitää 18 sentin lattiakorkeudella hiipivä Wienin ULF (Ultra Low Floor). Hyvässä ratikkasysteemissä on kaikenlaista kalustoa ja ajantasainen pysäkki-info. Kuva Krakovasta syyskuulta Huomaa kohtuullisen kokoiset kaupunkitalot. Kuntatekniikka 6/

16 Jyväskylän Ka KUNTIEN YHDIS asukkaan uudessa Jyväskylässä tiivis keskusta yhdistyy omaleimaisiin taajamiin ja elävään maalaisympäristöön. 16 Kuntatekniikka 6/2009

17 YHDYSKUNTA kaavoittajat näkevät vanhat alueet uudessa valossa hdeksan kuukautta TYMISEN JÄLKEEN Petäjävesi Uurainen Jyväskylän mlk Jyväskylän kaupunki Muurame Korpilahti Laukaa Toivakka Hankasalmi Kuntarajojen epätarkoituksenmukaisuus on suurin syy yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Tätä on Suomessa aina hoettu. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun kuntarajat on vihdoin pyyhitty pois kartoilta? Mikä silloin muuttuu ja mitä on tehtävä toisin? Jyväskylän seudulla tapahtunut kuntarakenteen muutos on mittava: asukkaan keskuskaupunki Jyväskylä, asukkaan Jyväskylän maalaiskunta ja asukkaan Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin alkaen. Kahdeksan kuukauden jälkeen uuden kunnan kaavoittajasta tuntuu siltä, ettei mikään ole muuttunut, mutta itse asiassa kaikki on. Yleiskaavoittajan tietokoneruudulle levittäytyvä uuden kunnan maa-alue on tuntuvasti erilainen kuin ennen. Kolmen kunnan erilliset kartat ovat nyt aidosti yhdistyneet yhteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi. Miten jatketaan tästä eteenpäin? Missä kaupunki kasvaa kaupunkimaisena ja mistä alkaa ja missä pysyy maaseutu? Vai onko kaikki sittenkään niin mustavalkoista? Leena Rossi, yleiskaava-arkkitehti Leila Strömberg, apulaisasemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / kaavoitus Maaseutumainen Korpilahti on monimuotoinen vanhojen kylien, vireän kirkonkylän ja Päijänteen rantojen aarrearkku. Vanhan Jyväskylän maalaiskunnan vahvat taajamat Vaajakoski, Tikkakoski ja Palokka ovat palveluvarustuksiltaan monipuolisia ja kaikki omanlaisiaan kokonaisuuksia. Vanhan kaupungin asuntoalueet puolestaan ovat valtaosin syntyneet eri aikojen asumalähiöperiaatteiden ohjaamina. Mukana on myös Säynätsalo, joka sata vuotta vanhana teollisuusyhdyskuntana liittyi kaupunkiin vuonna Tällaista monimuotoisuutta ei kukaan olisi voinut koskaan luoda suunnittelun keinoin. Strategisen maankäytön suunnittelun tehtävänä kuntien yhdistymisen Kuntatekniikka 6/

18 melskeessä on haastaa vanhat, kuntarajoihin kangistuneet käsitykset. Yksinkertaisesti sanottuna samat paikat on nähtävä erilaisessa valossa kuin ennen. Tehtävänä on myös saada aikaan oivalluksia tulevasta. Toiveet ovat osittain entiset, resurssit taas entistä suuremman joukon yhteiset. 90 prosenttia väestöstä 10 kilometrin säteellä Kuntajakoselvityksissä sattumalta esiin nousseesta 10/90-säännöstä on tulossa uuden kunnan maankäytöllisen strategian ydin. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia uuden kunnan asukkaista asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Näin tahdotaan olevan myös jatkossa, vaikka matka kaupunkialueen etelälaidalta pohjoislaidalle on lähes 70 kilometriä. 10 kilometrin ympyrän näkeminen on saanut sen ulkopuolelta tulevat päättäjät varpailleen. Unohtaako uusi kunta meidät? Miten käy maaseudun ja kehän ulkopuolella olevien pienempien taajamien? Saako maaseudulle enää lainkaan rakennuslupia ja millä perusteella? Käynnissä on jo 2008 aloitettu, kaikkia kaupunkiseutuja koskevan Paras-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen, mikä Jyväskylässä tarkoittaa yhteistyötä seitsemän kunnan kesken. Tänä syksynä käynnistetään virallisesti uuden kunnan yleiskaavatyö, joka etsii omaa muotoaan ja mittakaavaansa kaupunkiseudun rakennemallissa muodostettujen vyöhykkeiden pohjalta. Vyöhykkeillä on kaikilla oma merkityksensä kaupunkiseudun elinvoiman ylläpitäjänä. Yleiskaavan avulla kysytään määrätietoisesti, mitä haluamme, mitä on 2000-luvun Jyväskylän yhdyskuntarakenne, mihin kysymyksiin juuri yleiskaavalla vastataan ja mihin ei. Haasteisiin vastataan vahvalla maapolitiikalla Maapolitiikka on kolmella vanhalla kunnalla ollut erilaista. Puhtaasti minkään vanhan kunnan käytännöillä ei voi suoraan syöksyä eteenpäin, sillä haasteetkin ovat nyt uudet. Vanhoille kaupungeille ominaisen, kaupungin vahvaan maapolitiikkaan tukeutuvan kaavoitusperiaatteen soveltaminen myös uudessa kunnassa on saanut eniten kannatusta. Tonttituotannosta huolehditaan KymppiR:llä, maankäytön toteutusohjelmalla, jonka valmistelu uutta kuntaa koskevaksi alkoi heti päätösten tultua puolitoista vuotta sitten. Mitkä olivatkaan kuntien suunnitelmissa olevat mahdolliset rakentamisalueet ja onko vanhoista toteutumattomista kaavoista enää mihinkään? Mikä on kunnan omistusta ja mikä yksityisissä käsissä? Onko siellä vesihuolto jo tehty vai onko edes suunnitelmia olemassa? Paljonko uusi kunta tarjoaa omakotitontteja, mistä ja milloin? Taustatietoa on kaivettu esiin paperikartoilta, tietokannoista ja virkamiesten pääkopista. Suunnittelutarveratkaisuille ei ollut vanhassa kaupungissa ennen kysyntää. Korpilahdella rakennettiin lähes kaikkialla suoraan rakennusluvalla, maalaiskunnassa suunnittelutarveratkaisuja käsiteltiin kymmeniä vuodessa. Uudessa kunnassa suunnittelutarve on uuden rakennusjärjestyksen myötä laaja, luvat valmistellaan yleiskaavoituksessa ja päätösvalta on delegoinnin myötä useimmissa tapauksissa virkamiehillä. Linjakeskustelut ovat olleet rikkaita ja opettavaisia. UUSI RAKENNUS- JÄRJESTYS Samalla kun uusi Jyväskylä syntyi, otettiin käyttöön uusi rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen uusiminen oli käynnistynyt jo syksyllä 2007, kun tiedettiin Jyväskylän ja Korpilahden yhdistymisestä. Nämä kaksi hyvin erityyppistä kuntaa tarvitsivat uuden rakennusjärjestyksen, joka ottaisi huomioon sekä tiiviin kaupunkimaisen keskustarakenteen että maaseutumaisen miljöön. Rakennusjärjestyksen uusiminen käynnistettiin laajana seudullisena hankkeena, ja mukaan kutsuttiin myös muut naapurikunnat. Kun Jyväskylän, Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistyminen varmistui keväällä 2008, rakennusjärjestyksen laatimiseen tuli uutta tarkoitusta ja merkitystä ja vauhtia: se pitikin yhtäkkiä saada kuntoon puolessa vuodessa. Lopputuotteesta tuli selkeä ja luettava kirjanen. Se on jäsennelty jämäkästi, siitä on helppo löytää tietoa ja sen voi kokonsa puolesta näppärästi sujauttaa vaikka käsilaukkuun. rakennusjarjestys Kaavoituksen perustukset kuntoon pikavauhtia Kuntien yhdistyminen lisäsi vipinää asemakaavoitukseen, jossa tarvitaan nopeaa reagointia isoihin ja pieniin asioihin. Miten toiminta saadaan jatkumaan ilman turhia katkoksia? Millä periaatteilla uusien asemakaavojen laatiminen käynnistetään? Kuka tulkitsee vanhoja kaavoja ja miten, kun Jyväskylässä, Korpilahdella ja Jyväskylän maalaiskunnassa kaavat oli laadittu erilaisista lähtökohdista? Miten uudelle kunnalle saadaan yhtenäinen ja luotettava kartta-aineisto, rekisterit, arkistot ja viistoilmakuvat? Piti tehdä nopeita päätöksiä. Oli luotava nopeasti uudet yhteiset pelisäännöt, joiden pitäisi myös olla kaikkien yhdessä hyväksymiä. Valmisteluaikaa oli vähän. Lisäksi kuntien toimintaympäristöt ja työkulttuurit poikkesivat toisistaan. Paikkatieto ajan tasalle Vanha Jyväskylä oli niin sanottu Xcity-kaupunki, jossa oli perinteisesti tähän ohjelmaan perustuva paikkatietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmä oli myös lähtökohta, jota alettiin rakentaa uuden Jyväskylän tietopohjaksi. Ajantasa-asemakaavakannan tarkistaminen käynnistettiin ja Korpilahden ja maalaiskunnan muoviset asemakaavat skannattiin digitaaliseen muotoon. Kaupunginosat numeroitiin uudelleen tai ensimmäistä kertaa, katunimistö päivitettiin ja kiinteistötiedot tarkistettiin. Eri koordinaatistoissa olleet Jyväskylä, Säynätsalo, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistettiin samaan koordinaatistoon. Oli tärkeää, että asiakaspalvelua tekevät saivat aineiston käyttöönsä nopeasti. Kaavoitusprosessi päivitettiin Kaavoitusosastolla käynnistettiin kaavoitusprosessin päivitys. Tarvittiin uudet ohjeet, esimerkiksi uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelmamalli sekä selostusmalli. Myös kaikki uuden kunnan meneillään olevat kaavat piti saada internetiin. Uudet lautakunnat ja uusi päätöksenteko-organisaatio toivat muutoksia vanhoihin menettelytapoihin. Kaavoitukselle tuli uusia tehtäviä, kuten suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten valmistelu. Suunnittelijoiden ja suunnitteluavustajien ohjelmistot oli yhtenäistettävä. Taas oli tehtävä päätöksiä siitä, mitä suunnittelu- ja apuohjelmia Xcityn lisäksi käytetään. Koneet ja laitteet piti saada kuntoon. Henkilökunnankin piti sopeutua uuteen organisaatioon ja kaikille oli löydettävä paikka, aivan konkreettisesti. Millä tuolilla istun ja mikä on työtehtäväni? Vanhat työt oli hoidettava ja uutta tuli lisää. Oleellista asemakaavoituksen kannalta oli saada perustukset kuntoon. Tonttituotannon paikkatietopalveluiden väki on hoitanut osuutensa erinomaisesti: tällä hetkellä Webmapista löytyvät voimassa olevat asemakaavat merkintöineen ja määräyksineen, kiinteistötiedot ja pohjakartat. Työ on vaatinut aikaa, taloudellisia panostuksia ja määrätietoisia toimenpiteitä. Kun perusasiat ovat kunnossa, on helpompi keskittyä itse asiasisältöön. Työ on vielä kesken, mutta jo tässä vaiheessa prosessista on tullut hyvä mieli hengissä ollaan! 18 Kuntatekniikka 6/2009

19 YHDYSKUNTA Kuopiolaisia kannustetaan ottamaan kantaa MITEN PUIJOA pitää kehittää? Mitä Puijon kehittämissuunnitelmissa tulisi painottaa? (%:ia kaikista vastanneista, N=1222) Liikunta/urheilu Matkailu Metsien virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Muuta 3 % 19 % 17 % 28 % 26 % Jouko Räsänen Yhteisen ympäristön suunnittelu on erilaisten intressien ja voimakkaiden tunteiden temmellyskenttä. Osalliset ovat suunnittelun ja päätöksenteon resurssi, jota läheskään aina ei osata arvostaa. Kuopiossa Puijon hoidon ja käytön suunnittelussa osallistumisesta halutaan tehdä merkityksellistä. Ulla Räihä toimialapäällikkö, arkkitehti SAFA Iivo Vänskä maisema-arkkitehti MARK FCG Planeko Oy Jouko Räsänen Ensimmäisen kävijätutkimuksen tulokset ohjaavat Puijon suunnittelua. Kyselyyn vastanneet toivoivat mm. opasteiden kehittämistä. Puijon on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu 500 hehtaarin virkistysalue Kuopion kaupunkirakenteen sisällä. Sen käyttö on monipuolista matkailua, kilpaurheilua, kuntourheilua, ulkoilua ja sillä on merkittäviä luontoarvoja. Useimmilla kuopiolaisilla on mielipide Puijosta. Puijon alueelle on vuosien varrella tehty paljon suunnitelmia, joista harva on toteutunut. Rahan puute on estänyt toteuttamisen tai suunnitelmat on muusta syystä ammuttu alas. Puijo on kuopiolaisille rakas, ja siihen kohdistuu valtavasti erilaisia odotuksia, intressejä on paljon ja ristiriitoja syntyy helposti, Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen kertoo. Jauhiaisen mukaan tyypillistä eri kehittämissuunnitelmille on ollut, että ne ovat kovasti kiinnostaneet kuopiolaisia ja että niistä on esitetty paljon keskenään ristiriitaisia mielipiteitä. Myös alueen luonnonhoidosta on käyty välillä kiivastakin keskustelua. Suunnitelmat ovat koskeneet yksittäisten toimintojen järjestelyjä, kokonaisuutta on mietitty oikeastaan vain yleiskaavatyön yhteydessä, Jauhiainen sanoo. Metsäalueen suunnittelusta alkuun Koko alueen hoito- ja käyttösuunnitelman pohjaksi Kuopion kaupunki laati Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Puijon metsäalu- Kuntatekniikka 6/

20 YHDYSKUNTA Mikä on Teille tärkeintä Puijolla? Kaunis maisema Liikuntamahdollisuudet Rauha ja hiljaisuus Luonnon monimuotoisuus Metsän tuntu Alueen historia ja kulttuuri Tilan ja vapauden tuntu Matkailu Muu 53 % 52 % 40 % 38 % 36 % 11 % 11 % 8 % 4 % Jouko Räsänen een hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu -raportin viime vuonna. Raporttiin koottiin tärkeimmät Puijoa koskevat taustatiedot ja tehtiin ehdotus kävijätutkimuksen ja moniarvoisen hoitosuunnitelman laadinnan prosessikuvaukseksi. Metsäntutkimuslaitoksen edustajat kuuluvat myös hankkeen ohjausryhmään, joka muuten koostuu Kuopion kaupungin viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Konsultiksi valittiin FCG, jonka tärkein tehtävä on vastata suunnittelun vuorovaikutteisuudesta. FCG on kansalaisfoorumien vetäjä, tekee arvo- ja kävijätutkimukset, vastaa siitä että suunnittelu perustuu vuorovaikutuksesta saatuun tietoon ja kansalaisfoorumeissa määriteltyyn visioon sekä esittelee asiat ohjaus- ja suunnitteluryhmissä. Konsultin metsäasiantuntijat ovat Pohjois- Savon Metsäkeskus ja MMT Miika Kajanus. Maisema ja luonto lähtökohtina Suunnittelun lähtökohtia ovat Puijon maisema ja luonto, sen kulttuurihistoriallinen ja symbolinen arvo, alueen toimijat, taloudelliset arvot ja kävijöiden käyttötarpeet. Arvo- ja kävijätutkimuksella selvitetään, millaisia odotuksia kuopiolaiset asettavat Puijolle. Kohteena on ensisijaisesti Puijon metsäluonto ja sen hoitaminen. Kuopiolaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa myös Puijon alueen toimintoihin. Arvotutkimus ja käyttösuunnitelma tehdään yleisellä tasolla ehdotuksena koko Puijon viheralueille. Hoitoja käyttösuunnitelman suunnitteluvaihtoehdot, jatkosuunnitelma ja metsänhoidon toteutussuunnitelma tehdään Puijon virkistysmetsiin. Suunnittelu loppusuoralla Suunnittelu käynnistyi syyskuussa 2008 Puijon luonnonsuojelualueen 80-vuotisjuhlaseminaarissa, jossa hanke esiteltiin yleisölle. Osallistumisen välineinä käytetään kyselyitä, haastatteluja, julkisen keskustelun herättämistä, kansalaisfoorumeita ja työpajatyöskentelyä. Suunnittelu perustuu keskusteluun osallisten, suunnittelijoiden, ohjausryhmän ja eri organisaatioiden välillä. Alussa tehdyn arvo- ja käyttäjätutkimuksen perusteella Puijolle luotiin yhteinen visio, joka ohjaa suunnittelua sekä alueen hoitoa ja käyttöä. Suunnittelu on edennyt loppusuoralle. Parhaillaan vaihtoehdot ovat kansalaisten arvioitavina. Vaihtoehdoista saatava palaute käsitellään toisessa Puijo-foorumissa lokakuun alussa. Ongelmana hiljainen enemmistö Vuorovaikutteisen suunnittelun suurimpia heikkouksia on, että hiljaisen enemmistön ääni ei kuulu eikä näy suunnitelmissa hyvästä tahdosta ja ponnisteluista huolimatta. On tavallista, että suunnitteluprosessissa kansan mielipidettä edustaa alle prosentin (1 %) suuruinen ryhmä käyttäjistä, häviävän pieni osa kaikista osallisista, vaikka vaikutusmahdollisuuksia tarjotaan. Usein syynä on huono tiedonkulku ja yhä enenevässä määrin myös vaikuttamisen työläys, jos siihen pitäisi lohkaista merkittävä osa vapaa-ajasta. Puijon suunnittelussa nämä sudenkuopat haluttiin välttää. Arvotutkimus tehtiin riittävän laajapohjaisena siten, että siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä kuopiolaisten arvoista. Suora vaikuttaminen suunniteltiin niin, ettei se ole kenellekään ylivoimaista: osallistuminen kahteen kansalaisfoorumiin vuodessa takaa hyvät vaikutusmahdollisuudet. Internet tehostanut tiedottamista Tiedottamisessa tehokas väline on ollut internet. Median valppaus hankkeen seuraamisessa ja julkinen sanavaihto sanomalehdissä ovat keskeinen osa kansalaiskeskustelua. Sitä ei voi eikä pidä ohjata, mutta siihen on pyritty vaikuttamaan avoimella tiedottamisella. Kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen pitää vuorovaikutteista suunnittelua hyvänä keinona saada eri tahot ymmärtämään toistensa näkemyksiä. Puijon projektissa oli tärkeää selvittää kuopiolaisten arvot, luoda työlle yhteinen arvopohja hankkeen alkuvaiheen arvotutkimuksella. Merkittävä on myös alueen eri toimijoiden panos suunnitteluun. Ryhmähaastatteluissa on kerätty ja käsitelty konkreettisia toimenpide-esityksiä. Projektin lopputulosta on vielä liian aikaista arvioida, mutta tähän asti suunnittelu on edennyt myönteisessä ilmapiirissä, Seppo Jauhiainen toteaa. Sivujen 19 ja 20 graafit ovat Puijon ensimmäisestä kävijätutkimuksesta. Toisessa kävijätutkimuksessa kysytään mielipiteitä suunnitelmista. 20 Kuntatekniikka 6/2009

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki)

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki) Nilsiän kaupunki 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 615 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Nilsiän Mäntyrinteen kaupunginosassa. Asemakaavan muutos

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä KIRKKONUMMI.,-YRKSLfrTI Liite PatuL 12 / 29.9.2016 ESPOO ESBO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirje 0303.00 6.9.2016 lw 09. 09, 2016, O. ^1/6^ Kftsil. Buhanri. 1(2) 13746/2016 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 87 Asianro 3521/10.03.07/2013 Taksa Kuopion kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden vuokrauksesta perittävistä maksuista, muutokset tapahtumilta perittäviin

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteleissa 189 ja 190 sekä katu- ja suojaviheralueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2006 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Maija Neva, ympäristöministeriö MRL:n toimivuusarviointi on hallitusohjelman hanke Toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot