TOIMINNANJOHTAMINEN...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNANJOHTAMINEN..."

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 Hyväksytty hallituksen kokouksessa ja edustajiston kokouksessa

2 1 TOIMINNANJOHTAMINEN... 4 Yhteiskunnalliset kampanjat... 6 Kansainvälinen toiminta... 8 Hankekeskus... 9 Työelämän koulutusneuvojatoiminta hankkeen jälkeen Suomen Sosiaalifoorumi KOULUTUSTOIMINTA Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen Työelämä- ja järjestökoulutus Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa Ammatillinen lisäkoulutus Kaikille avoimet TSL-kurssit Ruotsinkielinen koulutustoiminta Tilauskurssit Tietoyhteiskuntakoulutus Tiedon virtaa -seminaari... -pilottihanke Studio Femma, mediakoulutus ja -tuotanto Työelämän verkko-opisto ja verkkokurssit Yhteinen oppimisalusta Liittokampus TSL:n oma verkkokurssitarjonta NEUVONTA JA TUKI Ohjaus- ja neuvontapalveluiden käynnistäminen Näkyvyys ja osallistuminen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin Sähköinen asiointi Opintojärjestöjen toiminnan kehittäminen Opintojärjestöjen kehittämispajat Muu opintojärjestöjen kehittämistoiminta Koulutusyhteistyö opintojärjestöjen kanssa Kulttuuritoiminta Opintokerhotoiminta ja kurssituki Paikallinen kulttuuritoiminta opintojärjestöissä Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmukset Työväen Musiikkitapahtuma Työväenkirjallisuuden päivä Ekakerta uusien laulujen festivaali HALLINTO Yhteistyötoimikunta Toimistot

3 TSL:n vakituinen henkilökunta TOIMIELIMET Edustajisto Hallitus Työvaliokunta Ruotsinkielisen sihteeristön johtokunta Edustus järjestöissä, laitoksissa ja toimikunnissa TILASTOT JA LIITTEET Jäsenjärjestöt Piirit ja opintojärjestöt Edustajiston pöytäkirja Liite edustajiston pöytäkirjaan, TSL:n Strategia vuosille Liite edustajiston pöytäkirjaan, Opintojärjestöstrategia: Liite edustajiston pöytäkirjaan, Ohjesääntö opintojärjestöjen osallistumisesta TSL:n hallintoon TSL:n kurssitoiminta rahoituksen mukaan TSL:n kurssitoiminta järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013 ja TSL:n kurssitoiminta keskusjärjestöittäin (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013 ja TSL:n ja opintojärjestöjen kurssitoiminta maakunnittain 2013 ja TSL:n kurssit pitopaikan mukaan maakunnittain 2013 ja TSL:n kurssit oppisisällön mukaan 2013 ja TSL:n kerhot järjestötahoittain (keskusjärjestöt sisältävät paikalliset yhdistykset) 2013 ja TSL:n kerhot maakunnittain opintojärjestöjen toiminta-alueella 2013 ja TSL:n kerhot oppisisällön mukaan 2013 ja

4 1 TOIMINNANJOHTAMINEN TSL:n toiminnan tarkoitus TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Visiossaan TSL edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista, elinikäistä oppimista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta kouluttaa jäsenjärjestöjen toimijoita osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja monipuoliseen itsensä kehittämiseen käy työväenliikkeen arvoista lähtevää vuoropuhelua solidaarisemman, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi rakentaa mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen, yhdessä tekemiseen, asioihin vaikuttamiseen ja kulttuuriseen osallistumiseen. Edelliset lainaukset ovat TSL:n strategiasta vuosille TSL:n uusi strategia hyväksyttiin TSL:n edustajiston kokouksessa 16. kesäkuuta Strategia valmisteltiin laajassa vuorovaikutuksessa jäsenjärjestöjen kanssa lukuisissa työpajoissa, verkkokyselyiden avulla ja hallituksen strategiaseminaarista evästystä hakien. Perustehtävään ja visioon pohjautuvat seuraavat toimintaa ohjaavat linjaukset: Sivistyksellinen tasa-arvo Digitalisoituva yhteiskunta Paikallinen toiminta tekeminen kuuluu kaikille Liike ja kansalaisyhteiskunta Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos. Toimintavuoden 2014 aikana aloitettiin TSL:n uuden strategian toteuttaminen. Yhteisen tekemisen vahvistaminen leimaa kaikkea toimintaamme. TSL:n hallitus piti strategian jalkauttamista pohtineen suunnitteluseminaarin 14. lokakuuta. Työväen Sivistysliitto täytti 95 vuotta Järjestimme juhlat ystävillemme ja tukijoillemme TEAM:in kokoustiloissa 5. syyskuuta seminaarin ja kulttuuriohjelman merkeissä. Uutena jäsenjärjestönä liittoon liittyi keväällä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto. TSL:n hallinnossa tapahtui merkittävä muutos, kun pitkään liiton varapuheenjohtajana toiminut Markku Liljeström jäi pois hallituksesta kesäkuun edustajiston kokouksessa. Vuosi 2014 oli toiminnallisesti vilkas ja samanaikaisesti onnistuttiin myös tasapainottamaan talous uusien haasteiden mukaiseksi. Vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistaminen käynnistyi ja TSL otti osaa siihen Opintokeskukset ry:n kautta sekä OKM:n johdolla työskennelleiden opintokeskusjaoston, että suuremman, koko vapaan sivistystyön näkökulmasta, lainsäädännön muutostarpeita pohtineen rakenne- ja rahoitustyöryhmän työhön. Olimme aktiivisia myös Opintokeskukset ry:n oman työn kehittämisessä. TSL edisti myös työväenliikkeen aikuiskoulutuspoliittista keskustelua järjestämällä aikuiskoulutuksen tulevaisuutta pohtivan seminaarin JHL-opiston tiloissa. TSL:n viestintä on koostunut sisäisen viestinnän osalta oman intranetin, Torin, käytöstä sekä Lync -palvelusta ja kuukausittaisista verkkotilaisuuksista. Tori kokoaa kaiken sen informaation, joka tekemisiimme liittyy. TSL on jatkanut kerran kuussa pidettävää avointa TSL:n aamukahvit- infoa, johon voivat verkon välityksellä osallistua henkilöstön lisäksi mm. hallituksen jäsenet ja opintojärjestöt. Ulkoisen viestinnän osalta keskeisiä kanavia ovat kotisivut, uutiskirje, Facebook-sivusto ja videot Youtube kanavassa. Yhteiskunnallisen koulutuksen osalta keskeistä oli yhteisen tekemisen lisääntyminen eri työväenliikkeen toimijoiden kanssa. Toiminnan volyymit kasvoivat huomattavasti. Yhteiskunnallisia koulutusaiheita olivat mm. EU-kysymykset, kuluttajakysymykset, turvallisuuspolitiikka, taloudellinen lukutaito ja monet muut. TSL oli myös aktiivinen yhteiskunnallisen kirjallisuuden julkaisija. Lisäksi osallistuimme SDP:n julkaiseman Vasemmiston tulevaisuus -kirjan kirjoittamiseen. Koulutusohjelmista tärkeimpiä olivat Poliittinen korkeakoulu Poliko ja Youth Global Awareness YGAP. TSL:n 95-vuotisjuhlien merkeissä herätimme henkiin maineikkaan Aikamerkki-lehden verkkojulkaisuna. Työväen Opintorahasto ja Palkansaajarahasto tukivat merkittävillä avustuksilla TSL:n yhteiskunnallista koulutusta. Sen lisäksi toimintaa tukivat Kuluttajaosuustoiminnan säätiö, Folke Bernadotten muistosäätiö ja Kansan Sivistysrahasto. 4

5 Kansainvälisyys on keskeinen osa TSL:n toimintaa. Olimme mukana IFWEA:n toiminnassa, sen jäsenjärjestönä ja hallituksessa. Lisäksi toimimme eurooppalaisessa aikuiskoulutuksen yhteistyöverkostossa Solidar -järjestön kautta ja pohjoismaisessa yhteistyössä osallistumalla ABF-Nordenin järjestämiin tilaisuuksiin. Panoksemme oli vahva pohjoismaisen Genevé -koulun järjestämisessä. Se toteutettiin jo 78. kerran. Hankekeskuksen toiminta vakiintui toimintavuoden aikana. Sen tehtävänä on paneutua ammattiliittojen strategioiden mukaisten hankkeiden hakemiseen ja koota voimia liittojen hanketoiminnan kehittämiseen. Hankekeskuksen tehtävänä on suunnitella ja koordinoida hankehakemuksia erityisesti ESR-hakujen osalta. Vuoden aikana päättyneitä hankkeita olivat Työelämän koulutusneuvojat, Osaava henkilöstö kotouttaa, Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla sekä Suomea työssä. Edelleen jatkuva hanke oli Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Hankekeskus jätti ensimmäisen ESR-hankehakemuksen joulukuussa Neuvonta- ja ohjauspalveluiden yksikön työn rakentaminen jatkui erityisesti ohjaukseen liittyvän viestinnän ja ohjeistuksen sisällön kehittämisen osalta. Vuoden loppupuolella käynnistettiin tulossa olevaan VST-lakiin liittyen jäsen- ja opintojärjestöjä koskettavan, koulutuksen järjestämiseen liittyvän sopimusjärjestelmän kehittäminen. Opintojärjestöt ovat TSL:n strategian mukaan erityisen huomion kohteena. Opintojärjestö-strategia käynnistyi. Opintojärjestöt saivat kesällä pidetyssä TSL:n edustajiston kokouksessa omat edustajansa TSL:n hallitukseen (3) ja edustajistoon (7). Opintojärjestöjen neuvottelupäivät järjestettiin jo kolmatta kertaa. Helsingin ja Turun opintojärjestöjä, jotka ovat liiton näkökulmasta hyvin merkittäviä koulutusten järjestäjiä, tavattiin säännöllisesti ajankohtaisten kysymysten käsittelyn merkeissä.. TSL oli aktiivisesti mukana sekä Työväenkirjallisuuden päivän, että Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman järjestelyissä. Vuoden lopulla käynnistettiin hankkeet työväenlaulaja Reijo Frankin koko tuotannon julkaisemiseksi viiden cd-levyn kokoelmana ja uusien laulujen festivaalin suunnittelemiseksi osaksi Työväen Musiikkitapahtumaa. Toimintavuonna jatkettiin jäsenjärjestöihin kohdistuvaa liittokierrosta. TSL tapasi jäsenjärjestöjen puheenjohtajia sekä koulutus- ja järjestötoiminnasta vastaavia. Kierroksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jotta TSL voi vastata jäsenjärjestöjen koulutuksellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. TSL oli hyvin esillä Kiljavalla lokakuuta järjestetyssä SAK:n II luottamusmieskonferenssissa. TSL koordinoi toista kertaa huhtikuussa Helsingin Arbiksella järjestettyä Suomen Sosiaalifoorumia. Tapahtuma oli menestys. Ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoiminta kokoaa ison joukon toimijoita keskustelemaan mitä moninaisimmista asioista. TSL:n järjestämän koulutuksen muokkaaminen yhä enemmän tarveperustaiseksi tilauskoulutukseksi jatkui. Itse kouluttamisesta siirryttiin yhä enemmän koulutuksen sisältöjen suunnitteluun, organisointiin ja kouluttajaverkostojen rakentamiseen. Järjestöt lähidemokratia tukena hanke, joka päättyi syksyllä 2014, toi uusia aineksia TSL:n järjestökoulutuksen toteuttamiseen. Ruotsinkielinen koulutustoiminta toteutui yhteistyössä SAK:n kanssa. Tietoyhteiskuntakoulutuksen osalta tietokoneen ajokorttikurssit olivat edelleen tärkeällä sijalla. OPH:n myöntämällä opintosetelirahoituksella järjestettiin tietokoneen peruskäyttöä parantavia koulutuksia. Tablettien ja älypuhelinten räjähdysmäisesti lisääntyvä käyttö tuo omat haasteensa tietoyhteiskuntakoulutuksen uudistamiseen. Digitalisoituminen ja verkon käyttö niin ammattiosastojen jokapäiväisessä toiminnassa kuin verkko-opiskelussakin tuottaa yhä lisääntyviä tarpeita TSL:lle kehittää toimintaansa ja palveluitaan. Keväällä otettiin käyttöön yhdessä SAK:n, JHL:n ja PAM:in kanssa uusi verkko-oppimisen ympäristö Liittokampus (Optima), joka korvasi vuodesta 2003 käytössä olleen aiemman ympäristön. Sähköisen koulutusja viestintämateriaalin tuottaminen lisääntyi video- ja valokuvausstudio Studio Femman tiloissa. Työelämän verkko-opisto, jota TSL ylläpitää yhdessä SAK:n kanssa, lanseerasi uuden mobiilipelin työelämäkysymyksistä erityisesti peruskoulun yläasteella opiskeleville. Tiedonvirtaa -asiantuntijaseminaari järjestettiin jo yhdeksännen kerran aiheenaan järjestöviestinnän uudistaminen. Ammatillinen lisäkoulutus oli itse järjestetyssä koulutuksessa keskeisellä sijalla. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen kanssa. 5

6 Yhteistyön edistäminen työväenliikkeen ja ay-liikkeen koulutuskentässä opistojen ja opintokeskusten yhteistyönä oli toimintavuonna tärkeällä sijalla. T-opistot ry käynnisti yhteisen kehittämishankkeen, jonka aloittaneeseen koko T-opistoväelle suunnattuun koulutuspäivään 18. elokuuta TSL osallistui koko henkilöstönsä voimin. Hanke jatkuu monin eri muodoin vuoden 2015 loppuun asti. TSL osallistui tiiviisti myös SAK:n ay-koulutuksen asiantuntijaryhmän työhön. TSL:n koulutustoiminta lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Opintokeskuksen toteuttamien kurssien tuntimäärät lisääntyivät kurssitunnista tuntiin. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä oli 42,3. Lisäksi TSL järjesti opintokerhotuntia. Koulutuksellisesti vuosi oli näiden tunnuslukujen perusteella erittäin onnistunut. Ongelman tulevaisuudelle muodostaa se, että TSL:n oikeus järjestää ei-tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta päättyy vuoden 2016 lopussa ja tähän tilanteeseen valmistautuminen käynnistyi eri tavoin jo toimintavuoden 2014 aikana. Vuosi 2014 oli myös työorganisaation, hallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen sekä henkilöstökoulutuksen vuosi. Työorganisaatiota vahvistettiin palkkaamalla suunnittelijat yhteiskunnalliseen koulutukseen ja työelämäaiheiseen koulutukseen liittyen vuoden 2015 alusta. Johtoryhmä aloitti toimintansa laajennettuna huhtikuussa Liiton palkkarakenteen uudistamisen suunnittelu vietiin päätökseen. Taloushallintoa ja raportointia sekä toiminnan suunnittelua ja seurantaa kehitettiin koko vuoden ajan. Taloushallinnon keskeiset tietojärjestelmät uusittiin syksyn aikana. Henkilöstön osaamiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitettiin huomiota ja kaikissa työtiloissa järjestettiin ergonomiatarkastus, jonka tulosten pohjalta työpisteitä parannettiin. Kehityskeskustelut järjestettiin kattavasti syksyn aikana. Yhteistyö työterveyshuollosta vastaavan Diacorin kanssa oli tiivistä ja sitä kehitettiin entistä enemmän ennakoivaan suuntaan. Henkilöstöpäivät järjestettiin kolme kertaa Kauniaisissa, Heimarissa ja Tampereella. Tiedotustoiminta Vuonna 2014 TSL näkyi aktiivisena toimijana Facebookissa. Kursseista ja tapahtumista on tiedotettu lisäksi omilla verkkosivuilla. Toiminnasta on tiedotettu myös tapahtuma- ja hankekohtaisesti erilaisilla tiedotteilla, nettisivuilla ja lehtimainoksilla. TSL:n uutiskirje on lähetetty tilaajille noin kerran kuussa. Sisäisen vuorovaikutuksen päävälineenä toimi intranet, jota kutsutaan nimellä Tori. Lisäksi jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina on järjestetty perinteinen aamukahvi-info, joka on avoin myös opintojärjestöille. Opintojärjestökirje on toiminut yhtenä sisäisen tiedotuksen välineenä opintojärjestöjen suuntaan. Yhteiskunnalliset kampanjat Seminaarit ja keskustelutilaisuudet Yhteiskunnallinen koulutus keskittyi alkuvuoden ajan pääsääntöisesti Eurooppa-aiheisiin tilaisuuksiin, koska keväällä käytiin Euroopan parlamentin vaalit. Tässä työssä on isona apuna ollut Ulkoministeriötä saatu valtionavustus kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Koulutusten taustamateriaaliksi tuotettiin aineisto Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan unionista. Aineisto tuotettiin siten, että kansalaisilta kyseltiin toreilla ja Facebookissa, millaiset Euroopan unioniin liittyvät kysymykset heitä vaivaavat. Näihin kysymyksiin pyrittiin sitten etsimään vastauksia. Taustamateriaalin kysymysten joukkoistaminen oli erinomainen keksintö, jonka avulla ihmisiä saatiin osallistettua erittäin tehokkaasti. Tämä myös lisäsi aineiston kiinnostavuutta jo ennakkoon kpl:n painos jaettiin pian loppuun, ja kyselyiden perusteella tarvetta olisi ollut suurempaankin painokseen. Aineisto julkaistiin myös TSL:n kotisivuilla. Euroopan unioniin liittyen järjestettiin 44 keskustelutilaisuutta ympäri Suomea, ja näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 3616 ihmistä. Tilaisuuksia järjestettiin tavoitteen mukaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilaisuuksissa keskusteltiin Euroopan unionista monista eri näkökulmista, puhuttiin mm. eurokriisistä, kestävästä kehityksestä, työelämäkysymyksistä EU:ssa, Euroopan parlamentin roolista, kuluttajakysymyksistä EU:ssa sekä turvallisuuskysymyksistä. Näiden tilaisuuksien lisäksi järjestettiin useita huippuseminaareja kansainvälisen politiikan aiheista. Talouspoliittisessa seminaarissa pohdittiin, miksi Yhdysvallat on toipunut kriisistä euroaluetta nopeammin. Toisen näkökulman tarjosi seminaari, jonka aiheena oli pohjoismaisen mallin nykytila ja tulevaisuus sekä hyvinvointivaltio globaalissa, muuttuvassa maailmassa. Eurovaalien jälkeen pidetyssä juhlaseminaarissa 6

7 käsiteltiin vasemmiston tilaa Euroopassa. Lisäksi järjestettiin useita seminaareja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja EU:n roolista turvallisuuskysymyksissä. Kansainvälisen politiikan aiheiden lisäksi huippuseminaareja järjestettiin muistakin ajankohtaisista aiheista. Keväällä keskusteltiin aktiivisen investointipolitiikan merkityksestä hyvinvoinnin luomisessa. Toisessa kevään seminaarissa pohdittiin sitä, miten muutostarinoita voidaan hyödyntää kehitysyhteistyöhankkeiden tulosten arvioinnissa. Joulukuussa järjestettiin vielä eläkeseminaari, jossa pohdittiin eläkeläisten aseman parantamista ja työssä jaksamista. Vuoden aikana järjestettiin 28 tilaisuutta, joiden tavoitteena oli palkansaajien taloudellisen lukutaidon kasvattaminen. Lisäksi Euroopan talouteen liittyviä tilaisuuksia järjestettiin kymmenkunta. Talouspoliittisen osaamisen kasvattamisessa apuna olivat myös julkaisut Taloutta työväelle ja Kapitalismin sanakirja. Molempien kirjojen ympärillä järjestettiin lukuisia paikallisia keskustelutilaisuuksia. Palkansaajasäätiön myöntämä tuki on ollut korvaamaton näiden koulutusten ja julkaisujen toteuttamisessa. Näiden lisäksi järjestettiin 25 yhteiskunnallista osallisuutta lisäävää keskustelutilaisuutta. Näiden tilaisuuksien aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Aiheina oli mm. turvallinen ikääntyminen, lasten tulevaisuus, laadukkaan perusopetuksen turvaaminen, vuokra-asuntotilanne ja kaavoitus, kansansivistyksen tulevaisuus, kirkon ja valtion yhteys sekä YK:n rooli ja tehtävät. Myös näitä tilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomea, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilaisuuksiin on saatu tukea Työväen opintorahastolta. Yhteiskunnallisen koulutuksen tuki Yhteiskunnallisen koulutuksen tukea on vuoden 2014 aikana kehitetty edelleen. Päämääränä on ollut, että tukimuoto olisi niin läpinäkyvä ja ohjeistus niin selkeää, että vuoden 2015 alusta alkaen tuen myöntäminen voidaan siirtää kokonaan ohjaus- ja neuvontapalveluyksikön hoidettavaksi. Tässä tavoitteessa onnistuttiin suunnitellun aikataulun puitteissa. Koulutusohjelmat Poliittinen korkeakoulu Poliko jatkui myös vuoden 2014 aikana. Poliko 2 aloitettiin tammikuussa Koulutusohjelmaa on kehitetty jatkuvasti osallistujien palautteen perusteella. Toisen vuosikurssin ohjelmaan on lisätty niin sanotun substanssiosaamisen lisäksi myös muita politiikan taitoja kehittävää koulutusta. Uutena ohjelmaan on tullut mm. vaikuttavan kirjoittamisen taitoa, neuvottelutaitoa, väittelyitä sekä äänestäjän kohtaamisen opettelua. Kaikkia substanssikysymyksiä arvioidaan ajankohtaisten talous- ja hyvinvointipoliittisten vaikuttimien näkökulmasta yhteensä seitsemässä lähitapaamisessa. Tapaamisten lisäksi osallistujat tekevät välitehtäviä, suorittavat työharjoittelun ja tapaavat omaa mentoriaan. Kurssille valittiin 24 osallistujaa 55 hakijan joukosta. Youth Global Awareness Program YGAP järjestettiin vuonna 2014 jo kolmatta kertaa. Kurssin tavoitteena on, että osallistujat oppivat ajattelemaan globaalilla ja solidaarisella tavalla. Kurssilla tutustutaan Etelä- Afrikan ja pohjoismaiden sosiaalisiin, poliittisiin ja ay-liikkeen kohtaamiin haasteisiin ja ratkaisuihin. Lisäksi kurssilla luodaan hyviä verkostoja pohjoismaisten ammattiyhdistysaktiivien sekä Etelä-Afrikan ay-liikkeen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kurssiin kuuluu esitapaaminen Suomessa, opintoja sähköisellä oppimisalustalla, kurssi ja 3 päivän työharjoittelu Etelä-Afrikassa sekä lopputyö. YGAP-kurssi pystyttiin toteuttamaan Folke Bernadotte muistosäätiön tuella. Kurssille osallistui 5 suomalaista nuorta. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin aivan uudenlaisen koulutusohjelman suunnittelutyö. Tarkoituksena on toteuttaa vuoden 2015 aikana koulutusohjelma, jossa paneudutaan syvällisemmin yhteen valittuun teemaan. Suunnittelussa päädyttiin valitsemaan ensi vuodelle teemaksi koulutuspolitiikka. Työkokoukset Elokuussa 2014 TSL toteutti jäsenjärjestönsä SDP:n kanssa suuren koulutustilaisuuden, jonka nimeksi kehittyi Työkokous. Työkokous järjestettiin kokonaan osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä, ja konsepti lähtikin leviämään ympäri Suomea järjestetyissä pienemmissä työkokouksissa. Osallistavia menetelmiä tullaan hyödyntämään myös jatkossa yhteisissä isoissa koulutustilaisuuksissa. 7

8 Aikamerkki Syyskuussa 2014 TSL herätti henkiin maineikkaan Aikamerkki- julkaisun, tällä kertaa verkkojulkaisuna. Aikamerkki on moderni verkkojulkaisu, joka tehdään kunnianhimoisin journalistisin kriteerein. Teknisesti Aikamerkki toteutetaan siten, että sitä voi lukea tietokoneen lisäksi älypuhelimella ja tabletilla. Aikamerkki on yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se ei ole uutislehti. Aikamerkin keskeinen tehtävä on kuluttajien talouden ja kuluttamisen lukutaidon lisääminen. Tarinallisuus palvelee myös kuluttajien vertaiskokemusten kautta tehtävää valistustyötä ja palvelee näin osuuskuntatoiminnalle ominaista yhteishengen luomista. Kaikissa aihepiireissä mahdollisia sisältötyyppejä ovat esimerkiksi videoinsertti, artikkeli, kuva, artikkelin ja videon yhdistelmä, henkilökuva, reportaasi/tarina, podcast, blogi tai videoblogi. Aikamerkki on jo lyhyessä ajassa tavoittanut laajan lukijakunnan, ja sitä jaetaan jonkin verran myös sosiaalisessa mediassa. Yhteiskunnalliset julkaisut Vuonna 2014 TSL julkaisi 6 yhteiskunnallista teosta. Kaikki julkaisut tehtiin yhteistyössä Into-kustannuksen kanssa. Kapitalismin sanakirja kertoo sana kerrallaan, mitä kapitalismi on. Mistä käsitteet ovat peräisin, mitä ne tarkoittavat, ja miten voisi ajatella toisin? Teosta voi lukea niin tietosanakirjana, oppikirjana kuin pamflettinakin. Vasemmiston tulevaisuus kertoo suomalaisen sosialidemokratian tarinan ja analysoi nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Missä on suomalaisen työn tulevaisuus? Miten suomalaisten sivistystä, hoivaa ja koulutusta parannetaan jatkossa? Miten oikeudenmukaisuutta voidaan lisätä sosiaalipolitiikalla? Kirja on nimekkäiden kirjoittajien yhteistyön tulos. Päätön -kokoelman 22 novellia valittiin Työ ja työttömyys -kirjoituskilpailun parhaimmistosta. Tuloksena on kiehtova läpileikkaus aikamme työelämästä. Kirjassa aikamme yhteiskuntaa ja sen työelämää ravistelevia voimia nimitetään railakkaasti: uusliberaali talousjuna, pudotuspelinaamiaiset, ylikansallinen raatokapitalismi, elintasokilpailut. Lukemisen hulluus -kokoelman esseet nostavat valokeilaan ilmiöitä aikamme kulttuurivirrasta. Esseiden rekisteri on laaja Shakespearesta Saarikoskeen, Capasta Cuernicaan, Mannerheimista Obamaan, oopperasta jazziin ja punkista Bachiin. Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja sisältää 29 Pentti Haanpään kertomusta, jotka eivät syystä tai toisesta ole koskaan päätyneet Haanpään aikaisempiin teoskokoelmiin. Näissä riemukkaissa jutuissa Haanpää käsittelee mm. ahneutta, työttömyyttä ja petollisuutta. Yrjö Kallisen elämä ja totuus -kirjasta julkaistiin pokkariversio. Kallinen oli osuustoimintamies ja TSL:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Kallisen mielipiteet ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Kansainvälinen toiminta TSL on osa kansainvälistä työväenliikkeen verkostoa. Vuonna 2014 TSL on toiminut IFWEA:n aktiivisena jäsenjärjestönä ja sen hallituksessa. Keskeisin yhteistyön muoto on ollut YGAP-kurssi. Eurooppalainen yhteistyöjärjestömme on Solidar, joka toimii linkkinä sisarjärjestöihimme Euroopassa. Solidarissa TSL on ollut aktiivinen erityisesti aikuiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvissä tilaisuuksissa. Pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan ABF Nordenissa pohjoismaisten työväen koulutusorganisaatioiden kesken. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetaan mm. Genevekoulu ja nyt suunnitteilla oleva Nordenskola. 8

9 Vuonna 2014 toteutui 78. Genevekoulun kurssi. Kurssille osallistui 34 osallistujaa. Suomesta osallistujia oli kuusi. Genevessä, ILO:n vuosittaisen työkonferenssin yhteydessä Genevekoulun opiskelijaryhmät seurasivat komiteoiden työskentelyä ja tekivät havaintojensa pohjalta projektityönsä komiteoiden aiheista 1) Pakkotyö ja sen eri muodot 2000-luvulla (yleissopimus no 29 vuodelta 1930) 2) Epävirallisesta taloudesta viralliseen talouteen: lainsäädännön ulottumattomissa oleva työ ja työntekijöiden oikeudet 3) Kestävä työllisyys ja 4) applikaatiokomitea. Applikaatiokomitea valitsee vuosittain listalleen 25 maata, joiden yleissopimusrikkomuksia komitea käsittelee. Viimeisen kolmen vuoden ajan applikaatiokomitean työtä on kuitenkin häirinnyt kiista lakko-oikeudesta (no 87 yleissopimus järjestäytymisoikeudesta ja yhdistymisvapaudesta). Kiistan käsittely työkonferenssin aikana kiinnosti vuonna 2014 kahta projektiryhmää. Hankekeskus Hankekeskuksen tehtävä on paneutua ammattiliittojen strategioiden mukaisten hankkeiden hakemiseen niin, että hankkeita käytetään ay-liikkeen parissa entistä paremmin kehittämisen työkaluna. Hankekeskus on työkalu siihen, että uuden idean saaja ei tarvitse jäädä ideansa kanssa yksin. Hankekeskuksen toivotaan tuovan sellaisen tilanteen, jossa ideoita kehitellään kehittämis- ja projektisuunnitelmiksi, ja sopivan rahoituskanavan avauduttua haetaan rahoitusta todellisiin, olemassa oleviin tarpeisiin. Hankehakemuksia lähdetään suunnittelemaan aina sisällöt ja strategiset painopisteet edellä. Näin synnytetään ammattiliittojen strategioiden mukaisia projekteja, jotka ovat tarpeiden mukaisia. Hankekeskuksen ohjausryhmä Hankekeskuksen ensimmäisen toimintavuoden aikana ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Ohjausryhmä on vuoden kuluessa nimennyt hankekohtaisia työryhmiä valmistelemaan eri hankehakemuksia. Hankesuunnitelmia valmistettiin aiheissa Yhteiskuntatakuu kuuluu kaikille, Uudistuva yhteistoiminta, Ulkomaalaisten työntekijöiden neuvontapalvelu, Työtä! Jobs for People!. Uuden ohjelmakauden ensimmäinen alueellinen ESR-hankehaku päättyi syyskuun alussa Ensimmäinen valtakunnallinen ESR-hankehaku päättyi joulukuussa Hankekeskus jätti joulukuussa valtakunnalliseen ESR-hankehakuun OKM:n hallinnoiman ESR:n toimintalinja 4:n Taito-ohjelmaan kuuluvan hankehakemuksen Osaava työntekijä digitalisoituvassa työelämässä. Hakemus sai kielteisen rahoituspäätöksen. Hakemuksesta puuttui tarpeeksi vahva yhteys työelämässä ja koulutuksessa vaadittaviin perustaitoihin. Toteutuneet hankkeet Työelämän koulutusneuvojat Euroopan sosiaalirahaston viime ohjelmakauden rahoittama hanke päättyi Hanke kesti neljä vuotta. Koulutusneuvojatoiminnan vakiinnuttamiseksi kehitettiin toteuttamiseen osallistuneiden ammattiliittojen kanssa toimintamalli, jonka pohjalta projektin jälkeen työelämän koulutusneuvoja -toimintaa viedään eteenpäin. Suunnitelmassa on pohdittu tehtävät ja työnjako SAK:lle, TSL:lle, TE-opistoille, ammattiliitoille ja -osastoille. Tehtäviä ovat koulutusneuvojaverkoston ylläpito, koulutus, resursointi ja toiminnan kehittäminen. Hanke julkaisi Osaamisen kehittämisen käsikirjan, johon kerättiin tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Käsikirja sai hyvän vastaanoton ja sitä on levitetty laajalti ay-kenttään. Painosmäärä oli kpl. Julkaisu on luettavissa myös Työelämän verkko-opistossa. Hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous pidettiin Kokouksessa rahoittajan (TEM) edustaja toi esille, että hankkeessa on ollut hyvin osallistujia ja koulutukset ovat toteutuneet hyvin, mutta työnantajien mukanaolo toiminnassa on jatkossa suotavaa. Tämä on rahoittajan näkökulmasta ollut hyvä ja tärkeä hanke. 9

10 SAK:n koolle kutsuma ohjausryhmä jatkaa toimintaansa projektin jälkeen. Sen tarkoitus on luoda toiminnalle suuntaviivat, seurata, kehittää ja resursoida toimintaa sekä tukea paikallisia opinverkkoja. Hankkeen rahoituspäätös oli , joka ylittyi vain eurolla. Omarahoitus ja erikseen raportoitavat kustannukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Työelämän koulutusneuvojatoiminta hankkeen jälkeen Työelämän koulutusneuvojatoimintaa juurrutettiin hankkeen jälkeen osaksi TSL:n perustehtävää. TSL suunnitteli työelämän koulutusneuvoja -koulutuksiin uuden kolme lähipäivää ja itsenäisiä etätehtäviä sisältävän koulutusohjelman, joka sisällöltään vastaa hankkeen aikaisia valmennuksia ja on laajuudeltaan neljä opintopistettä. Vuodelle 2014 suunnitellut koulutusneuvojakoulutukset jäivät toteuttamatta, sillä osallistujia ei ollut tarpeeksi. Tästä syystä koulutusneuvojatoiminnasta tiedottamiseen panostettiin vahvasti mm. osallistumalla SAK:n aluepäiville. SAK-päivillä Kouvolassa, Joensuussa, Härmässä ja Kittilässä markkinoitiin osallistujille vuoden 2015 työelämän koulutusneuvoja koulutuksia ja jaettiin Osaamisen kehittäminen työpaikalla -käsikirjaa (2014). SAK:n luottamusmieskonferenssissa Kiljavan opistolla Työelämän koulutusneuvoja -toimintaa esiteltiin toiminnallisella Pysäkillä, jossa konferenssin osallistujat saattoivat pysähtyä tutustumaan työelämän koulutusneuvoja -toimintaan, saivat tietoa ja materiaaleja. Tiedottamisen vahvistamiseksi luotiin Työelämän koulutusneuvojat facebook-sivu, jossa jaetaan informaatiota osaamisen kehittämiseen liittyvistä asioista ja työelämän koulutusneuvojatoiminnasta. Syksyllä järjestettiin kolme Osaamisen kehittämisen ajankohtaispäivää. Ajankohtaispäivät on tarkoitettu koulutusneuvojille, luottamusmiehille, ammattiosastojen ja -yhdistysten puheenjohtajille, opintoasioiden hoitajille ja opintosihteereille, koulutuksen järjestäjille, opoille, ammattiliittojen aluetyöntekijöille sekä näyttötutkintotoimikuntien jäsenille. Päivät järjestettiin Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Yhteensä ajankohtaispäiviin osallistui 50 osallistujaa. Elokuussa järjestettiin Tampereella yhdessä pirkanmaalaisten koulutusneuvojien kanssa koulutusneuvojille ja luottamusmiehille suunnattu verkostoitumistilaisuus. Tilaisuuteen osallistui n. 30 ay-aktiivia. KSL:n kanssa käynnistettiin koulutusneuvojatoimintaan liittyvä yhteistyö, jonka tuloksena KSL tuotti muutosturvaaihetta ja muuta koulutusneuvojien toimintaa tukevan verkko-opintoaineiston: Polkuja työelämän muutostilanteisiin. Koulutusneuvojien lisäkoulutustarpeita kartoitettiin sähköisellä kyselyllä. Suomea työssä Suomea työssä oli Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke , joka toteutettiin yhdessä PAM:n ja JHL:n kanssa. Hankkeen tavoite oli kehittää suomen kielen opiskelun mallia, joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä sekä Suomen työelämätaitojen oppimista. Kursseilla opittiin kielen lisäksi työelämän pelisääntöjä ja osallistujia aktivoitiin mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Vuonna 2014 päättyivät projektin neljä suomen kielen ja työelämätiedon kurssia. Kunkin kurssin lähituntien määrä oli 64 tuntia. Osallistujia oli yhteensä 88 henkilöä. Lisäksi hankkeessa toteutettiin ammattiyhdistystoimijoille monikulttuurisuuskoulutuksia, joihin osallistui yhteensä 19 PAM:n ja JHL:n luottamushenkilöä tai toimitsijaa. Hankkeen päätösseminaari pidettiin JHL-opistolla Helsingissä. Aamupäivä oli erityisesti S2- asiantuntijoille suunnattu pienempi tilaisuus, ja iltapäivän tilaisuus on suunnattu heidän lisäkseen työmarkkinaosapuolille ja työvoimahallinnon edustajille. Osallistujia seminaaripäivässä oli yhteensä 55. Hankkeessa valmistettiin verkko-oppimateriaali Suomea työssä Työelämän verkko-opistoon. Kurssi on tarkoitettu omaehtoiseen työkielen opiskeluun, ja se on kaikille avoin ja ilmainen verkkomateriaali. Osaava henkilöstö kotouttaa Osaava henkilöstö kotouttaa oli Sisäministeriön alaisen Kotouttamirahaston rahoittama hanke Hankkeen tavoite oli julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kulttuurien välisen tietoisuuden ja osaamisen kehittyminen, kulttuurien välisen osaamisen arvioinnin kehittäminen sekä kulttuurien välisen osaamisen levittäminen kaupunkien ja ammattiliittojen kesken ja verkoston 10

11 kehittäminen. Hanke toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkien sekä ammattiliittojen TEHY, SuPer ja JHL kanssa. Hankkeessa järjestetiin kulttuurien välisen osaamisen valmennusta kolmessa työyhteisössä ja kokeiltiin osaamisen arviointia terveydenhuoltoalan työpaikoilla Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hanke osallistui myös Hämeenlinnan kaupungin julkaiseman maahanmuuttajille suunnatun terveydenhuollon palveluoppaan tekemiseen järjestettiin toiminnallinen työpajapäivä Hämeenlinnassa. Päivään osallistui 56 henkilöä. Työpajat 2013 ja 2014 saivat hyvää palautetta ja niissä syntyi ja vahvistui verkostoja, joiden uskomme jäävän elämään. Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla Välineitä osaamisen kehittämiseen työpaikoilla -hanke toteutettiin ESR:n lump sum kertakorvaushankkeena Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten yhteistoimintalain mukaista osaamisen kehittämisen toimintamallia on työpaikoilla lähdetty toteuttamaan. Lisäksi selvitettiin, miten hyviä käytäntöjä työpaikoilla kehitetään ja miten eri koulutusmahdollisuuksia hyödynnetään. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla keväällä Asiantuntemustaan hanketyöryhmään toivat liiton toimitsijat Suomen elintarviketyöläisten liitosta, Paperiliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Palvelualojen liitosta, Metalliliitosta, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitosta ja Teollisuusalojen ammattiliitosta. Selvityksen tulokset arvioi Kuntoutussäätiö, ja arviointiraportin pohjalta hanke julkaisi tuloksista tiivistelmän. Julkaisua painettiin 5000 kpl:tta, ja se jaettiin valtakunnallisella jakelulla ammattiliitoissa ja TSL:ssa. Julkaisu on luettavissa myös Työelämän verkko-opistossa. Oppimisvaikeudet työpaikoilla Vuonna 2013 aloitettu Nordplus Aikuiskoulutus -hanke toteutti keväällä 2014 kartoituksen, jonka tavoitteena oli selvittää, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia, ja jos tunnistetaan, miten työntekijöitä tuetaan näissä. Kyselykartoitus toteutettiin kaikissa hankkeen partnerimaissa. Kyselyn toteutti Kuntoutussäätiö. Tulokset ja raportti ovat nähtävillä TSL:n kotisivuilla. Hanke päättyy maaliskuussa Suomen Sosiaalifoorumi 2014 TSL toimi Suomen sosiaalifoorumi 2014 hankkeen tili- ja vastuujärjestönä. Hanke toteutettiin Ulkoasiainministeriön Viestintä- ja kehityskasvatushankkeena. Suomen sosiaalifoorumin 2014 (SSF 2014) teema oli Toisenlainen maailma on mahdollinen Valitse vastuu!. Teemaan päädyttiin syksyllä alkaneen prosessin tuloksena ja mukailee seuraavan Maailman sosiaalifoorumin teemaa Another world is possible, joka on toiminut ns. iskulauseena Maailman sosiaalifoorumi prosessin liikkeelle lähdöstä asti (2001). SSF 2014-tapahtuma järjestettiin Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella. SSF 2014 koostui 60 osatapahtumasta, jotka olivat työpajoja, seminaareja ja elokuvaesityksiä. Foorumin sisältöjen tuottamiseen osallistui 123 kansalaisjärjestöä. Sosiaalifoorumin osatapahtumiin osallistui viikonlopun aikana noin 1500 ihmistä. TSL vastasi tapahtuman kokonaiskoordinoinnista. Vuoden lopulla TSL on perehdyttänyt SSF2015 hankkeen toteuttajia käytännön asioissa. 2 KOULUTUSTOIMINTA 2.1 Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen Tarjontaperusteista koulutusta on muutettu asteittain tarveperusteiseksi tilauskoulutukseksi. Se on tarkoittanut parempaa yhteistä tekemistä TSL:n jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on ollut, että koulutusorganisaationa TSL tunnistaisi paremmin jäsenjärjestöjen koulutustarpeita. Itse kouluttamisesta on siirrytty enemmän koulutuksen sisältöjen suunnitteluun, organisointiin ja kouluttajaverkoston hyödyntämiseen. TSL:n keskeistä osaamista ovat ay-toiminta, työhyvinvointi, järjestötyö, yhteiskunnallinen toiminta ja tietoyhteiskuntataidot. 11

12 Vuoden 2014 keväällä jatkettiin 2013 syksyllä aloitettua liittoneuvottelukierrosta, jolla tarkoitetaan kahdenkeskisiä koulutusneuvotteluja jäsenjärjestöjen kanssa. Näiden neuvottelujen pohjalta TSL:n koulutus- ja palvelutarjontaa on kehitetty vastaamaan entistä paremmin jäsenjärjestöjemme tarpeeseen. Kokemukset liittoneuvotteluista ovat olleet erittäin rohkaisevia ja kierrosta on jatkettu syksyllä 2014 niiltä osin kuin kevään kierrokselta on jäänyt tarkennettavaa. Liittoneuvottelujen tulosten toimeenpanon seurantaa varten on kehitetty erityinen seurantalomake, josta näkyvät sovitut asiat, niiden käytäntöön panon aikataulutus ja toteutusten vastuuhenkilöt. TSL:n koulutustoiminnan ydintä ovat olleet opintokerhot, omat ja kanssajärjestäjien kurssit, ammatillinen lisäkoulutus ja yhteiskunnallinen koulutus. Kurssi- ja kerhotukien osalta sähköistä asiointijärjestelmää on kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi ja jäsenjärjestöille on mahdollistettu tapahtumahallinnan käyttö suoraan ilman välikäsiä. Tämä on edellyttänyt jäsenjärjestöjen toimijoiden koulutusta järjestelmän käyttöön. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa tietotekniikkakoulutusten lisäksi on panostettu jäsenjärjestöjen alueellisten koulutusten järjestämiseen. Alueelliset koulutukset on toteutettu pääsääntöisesti yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Vapaan sivistystyön kentällä tulevaisuus näyttää yhä tiivistyvältä yhteistyöltä erityisesti T-opistojen kanssa. TSL onkin lisännyt yhteistyötä T-Opistojen, erityisesti JHL:n kaupunkiopiston ja Kiljavan Opiston kanssa. Yhteistoimintaa on kehitetty mm. T-Opistojen yhteisessä laadun kehittämishankkeessa järjestetyissä tapaamisissa ja kehittämistyöpajoissa. Lisäksi koulutusyhteistyö opintokeskusten kesken on tiivistynyt mm syksyllä päättyneen yhteisen Järjestöt lähidemokratia -hankkeen myötä. 2.2 Työelämä- ja järjestökoulutus Työelämä- ja järjestökoulutuksen tarkoituksena on yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa tukea osallistujien työhyvinvointia ja kehittää työssä ja järjestöelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja, esiintymistaitoja, viestintätaitoja ja monikulttuurisia taitoja. Tarkoitus on auttaa jäsenjärjestöjen toimijoita toteuttamaan koulutuksia ja kouluttautumaan osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja rohkaista monipuoliseen itsensä ja yhteisöjensä kehittämiseen. Tavoitteena on aikaansaada oppimista, kehittymistä, osallistumista yhteiskunnassa sekä kehittää jäsenjärjestöjen jäsenten yleisiä työelämätaitoja. Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa Työelämä- ja järjestökoulutus liittyy TSL:n näkökulmasta jäsenliittojen paikallisiin tarpeisiin. Verkkoasiointi osana ammattiosaston toimintaa ja verkko-opiskelun hyötykäyttö kaikessa oppimisessa liittyy TSL:n - vahvistaminen paikallisella ja alueellisella tasolla. Tästä syystä TSL on käyttänyt yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa lisääntyvässä määrin esim. ammatillisen lisäkoulutuksen resursseja näihin koulutuksiin. Tavoitteena on ollut siirtyä itse kouluttamisesta enemmän koulutusten suunnitteluun, organisointiin ja kouluttajaverkoston hyödyntämiseen. Tähän tavoitteeseen on osittain päästy käyttämällä sekä työelämä- että tietotekniikkakoulutuksessa tuntiopettajia. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillista lisäkoulutusta toteutettiin TSL:n oman tietotekniikkaan painottuvan koulutustoiminnan lisäksi yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilastyövuosimäärä vuonna 2014 oli 42,3. Kaikille avoimet TSL-kurssit TSL-opintokeskuksen valtakunnallinen kurssikalenteri vuonna 2014 oli työelämäkoulutusten osalta aiempaan verrattuna tarkoituksella suppea. Viikonloppukursseja ympäri maata toteutettiin 11. Ammattiliittojen tukemille kursseille osallistui yhteensä 215 jäsentä: Järjestöjohtaminen (Oulussa 7 osallistujaa ja 13 Ikaalisissa) Eläkkeelle siirtymisen valmennus (67 osallistujaa Hämeenlinnassa) Aikaa itselle omat valinnat hyvinvointiin (18 osallistujaa Helsingissä) Työhyvinvoinnin jäljillä (Kuopiossa 19 osallistujaa ja Ikaalisissa 16) 12

13 Pipo kiristää vai kiristääkö? (Pietarsaaressa 15 osallistujaa ja Oulussa 13) Valmistaudu ja vakuuta esiintymistaidon kurssi (Kuopiossa 14 osallistujaa ja Jyväskylässä 13) Irti jännityksestä esiintymistaidon kurssi (20 osallistujaa Ikaalisissa) Kirjoittamisen taito -verkkokurssi. Ruotsinkielinen koulutustoiminta SAK:n kanssa on tiivistetty yhteistyötä ammattiliittojen ruotsinkielisille jäsenille tarjottavan koulutuksen suunnittelussa. Vuodelle 2015 suunniteltavat ja toteutettavat koulutukset vastaavat SAK:n ruotsinkielisen sihteeristön esiintuomiin tarpeisiin. TSL:n ja SAK:n yhteisellä tekemisellä on pyritty välttämään päällekkäistä koulutustarjontaa ja työtä. TSL:n roolina yhteistyössä on ollut erityisesti koulutusten pedagogisessa suunnittelussa tukeminen sekä koulutusten käytännön järjestelyiden hoitaminen ja koulutusten hallinnointi. Tilauskurssit Jäsenjärjestöille, lähinnä ammattiliitoille ja niiden osastoille suunniteltiin ja toteutettiin useita räätälöityjä työelämän muutoksiin, työhyvinvointiin, luottamushenkilöiden jaksamiseen, työyhteisötaitoihin, monikulttuuriseen työelämään ja esiintymistaitoihin liittyviä 1-2 pv koulutuksia, mm otsikolla: Ristiriitojen hallinnasta toimivaksi työyhteisöksi Voimavaroja työelämän muutoskaruselliin Monikulttuurisuus työelämässä Jaksamisen avaimet voimavaroja työhön Luottamushenkilön oma jaksaminen ja kehittyminen edunvalvojana Irti jännityksestä eväitä esiintymiskynnyksen ylittämiseen ja muita esiintymistaitokoulutuksia Työnhakukoulutus AKT:lle toteutettiin tilauskoulutuksena moniosainen hallinnon ja järjestöjohtamisen koulutuskokonaisuus, jossa kohderyhmänä oli AKT:n työvaliokunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenet. SAK:n kanssa toteutettiin useampiosainen paikallista järjestötoimintaa vireyttävä Uudet tuulet koulutuskokonaisuus. Jonkin verran on toteutettu järjestötoimintaan liittyviä tilauskoulutuksia myös paikallisille yhdistyksille. Syksyllä käynnistettiin yhteistyön valmistelu Kuluttajaliiton kanssa. Tarkoituksena on, että TSL tuottaa Kuluttajaliitolle koulutustoimintaa tukevia palveluita. Yhteistyön muotoja ja toteutusta konkretisoidaan vuoden 2015 aikana. 2.3 Tietoyhteiskuntakoulutus Tietoyhteiskunnassa tapahtuva voimakas digitaalinen konvergenssi ja nuorempien sukupolvien tulo työelämään aiheuttavat jonkin asteisen murrosvaiheen tietoyhteiskuntakoulutuksessa. Tietotekniikan peruskoulutuksen kysynnässä on näkynyt kausi- ja paikkakuntakohtaista vaihtelua. TSL:n tietokoneluokissa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä ja Lappeenrannassa järjestettiin edelleen kaikille avoimia tietokoneen korttikoulutuksia ja erilaisia opintoseteleillä tuettavia tietokoneen peruskäyttötaitoja parantavia täsmäkursseja. Jonkinlaisena kysyntäpiikkinä ovat näkyneet tablettitietokoneen käyttökurssit. Vaikka omaehtoiseen koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt, tietotekniikan peruskoulutukselle on edelleen kova tarve. Tätä käsitystä tukevat monet tutkimukset ja TSL:n järjestämien opintosetelikurssien kasvava kysyntä. Opintosetelikurssien kohderyhminä ovat olleet maahanmuuttajat, työttömät, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat, peruskoulun päättäneet nuoret ja senioriväestö. Lisäksi jäsenjärjestöistä on tullut toiveita järjestää tilauksesta jäsenistölle tietotekniikan peruskoulutusta. Luokkien kurssitarjontaa on monipuolistettu jäsenjärjestöjen henkilöstölle ja aktiiveille suunnatuilla räätälöidyillä tilauskoulutuksilla, joiden aiheita ovat olleet mm. toimisto-ohjelmat työelämässä ja järjestötyössä, verkkoviestintä, sosiaalinen media, video, valokuvaus ja kuvankäsittely. Luokkapaikkakunnilla on tiivistetty yhteistyötä TSL:n opintojärjestöjen ja jäsenjärjestöjen paikallisten yhdistysten kanssa Yksi tietoyhteiskuntakoulutuksen painopiste on liittynyt yhteistyöhön Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n kanssa. Ikääntyvän väestön tietotyötaitojen kehittäminen on osa selviytymistä yhä tietoteknistyvässä yhteiskunnassa. Digitaalinen syrjäytymisuhka on yhä todellisempi erityisesti vanhemman väestön osalta palveluiden karatessa verkkoon. TSL:n tehtävänä on edelleen panostaa kaikkien tietoyhteiskuntaan. Tähän haasteeseen TSL on vastannut järjestämällä ikääntyville suunnattuja tietotekniikkakoulutuksia yhdessä 13

14 EKL:n kanssa. Lisäksi TSL on ollut mukana isolla panoksella tekemässä EKL:n kanssa hankehakemusta Raha-automaattiyhdistykselle. Verkosta virtaa -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen joulukuussa Se toteutetaan kolmivuotisena TSL vastaa hankkeeseen kuuluvista tietotekniikkakoulutuksista ja hankkeen verkkopaleluiden rakentamisesta sekä ylläpidosta. Tiedon virtaa -seminaari Tiedon virtaa -seminaari järjestettiin 9. kerran. Tällä kerralla teemana oli järjestöviestinnän kehittäminen vastamaan tämän ajan haasteisiin. Alaotsikkona oli Pyyhitään pölyt järjestöviestinnästä. Esiintyjät olivat viestinnän kovia ammattilaisia: Mari Kokko viestintätoimisto Ellun kanoista, Anne Kallioinen Tarinakoneesta ja Tero Leponiemi PAMista. Esitykset aiheuttivat vilkasta keskustelua itse tapahtumassa ja palautteiden perusteella myös herättivät aivan konkreettisiin uusin viestintätoimiin seminaarin jälkeen. Seminaariin osallistui noin 50 jäsenjärjestöjemme ja yhteistyöverkostojemme koulutuksen ja viestinnän ammattilaista sekä -pilottihanke TSL toteutti yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa koko vuoden pilottihankkeen. Hankkeessa kehitettiin kahden valtakunnallisen ammattiosaston johtokuntien verkko-osallistumista ja tietotyötaitojen hyödyntämistä osana ammattiosaston toimintaa. Tavoitteena oli viedä laajalla maantieteellisellä alueella toimivien ammattiosastojen hallitusten tai johtokuntien sisäinen viestintä, kokousten valmistelu, itse kokoukset ja arkistointi verkkoon. Erityisesti Apteekkialan ammattiosaston kanssa hanke onnistui erinomaisesti. Osaston johtokunnan kokoukset paria lähitapaamista lukuun ottamatta toteutettiin etäkokousohjelmalla. Ammattiosasto säästi runsaasti sekä aikaa että rahaa tällä mallilla. Kokemus oli erittäin kannustava. Tätä koulutus- ja toimintamallia kehitetään edelleen ja tarjotaan kaikille jäsenjärjestöille. 2.4 Studio Femma, mediakoulutus ja -tuotanto Studio Femma on koulutustila ja video- ja valokuvausstudio. Studion videotuotanto lähti käyntiin mm. EUvaaliehdokkaiden vaalivideoiden tuotannolla. Studiossa tehtiin myös yksi tv-mainos. Lisäksi studiossa tuotettiin SAK:lle osaamisen kehittämisestä opetusvideo ja Tapio Bergholmin kolme asiantuntijaluentoa luottamusmiestehtävän kehittymisestä. Bergholmin luennot kuvattiin Tampereella Työväen museo Werstaassa. Studio Femman kärkituote on valokuvauslinja, joka kestää yhden lukuvuoden (syksy + kevät). Opiskelua on kahtena iltana viikossa, minkä lisäksi on omaehtoisa projekteja ja etätehtäviä. Keväällä päättynyt valokuvauslinja järjesti lopputyönäyttelynsä Ihmisen kaupunki Helsingin Kaapelitehtaalla Jukka Male -museossa. Syksyllä alkaneelle valokuvauslinjalle tuli niin paljon hakemuksia, että resurssien salliessa aloitettiin kaksi rinnakkaista linjaa, joissa opiskelee yhteensä 24 oppilasta. Valokuvauslinja on tarkoitettu mm. laadukkaita valokuvia työssään tarvitseville tiedottajille, toimittajille ja muille kiinnostuneille. Valokuvauslinjalla on opiskellut useita TSL:n jäsenjärjestöjen työntekijöitä ja aktiiveja. Lisäksi Studio Femmassa järjestettiin kaksi kolmiosaista videokuvauksen ja editoinnin kurssia ja yksi digitarinapaja yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. 2.5 Työelämän verkko-opisto ja verkkokurssit TSL oli myös toimintavuonna 2014 kehittämässä SAK:n Työelämän verkko-opistoa sekä omaa verkkokurssituotantoaan. Työelämän verkko-opiston portaali uudistettiin palvelemaan entistä paremmin verkkoopintojen löydettävyyttä ja yhteisten aineistojen jakamista. Yhteinen oppimisalusta Liittokampus TSL uudisti verkko-opinnoissa käyttämänsä oppimisalustan yhdessä SAK:n, JHL:n ja PAMin kanssa. Tekniseksi ratkaisuksi valittiin kotimaisen Discendum Oy:n Optima. Yhteisen koulutusportaalin nimeksi tuli Liittokampus. Sille tehtiin oma visuaalinen ilmeensä ja sen verkko-osoite on Liittokampuksen yksi tavoite on tiivistää mukana olevien toimijoiden kesken yhteistyötä verkkokurssien suunnittelussa ja soveltuvin osin yhteisen opintoaineiston sujuvassa jakamisessa. 14

15 TSL:n oma verkkokurssitarjonta TSL:n hallinnoima ESR-hanke Suomea työssä tuotti kaikille avoimen multimediaa hyödyntävän vuorovaikutteisen maahanmuuttajille suunnatun kielikurssin Työelämän verkko-opiston portaaliin. Vakiintunutta verkkokurssitarjontaa edusti Kirjoittamisen taito -verkkokurssi. Kahdelle kurssille osallistui vuonna 2014 yhteensä 24 opiskelijaa. Keväällä 2014 JHL:n jäsenille järjestettiin kaksi Hyvät käytännöt ravitsemis- ja puhtauspalveluissa kurssia. Kursseille osallistui yhteensä 26 osallistujaa. Syksylle suunniteltu kurssi ei osanottajien vähäisyyden vuoksi toteutunut. Kirjoittamisen taito kurssi sai syksyllä rinnalleen elämäkertakirjoittamisen verkkokurssin Elämäni tarina. Kurssin suunnittelu tapahtui syksyllä 2014 ja se käynnistyi täytenä alkuvuodesta Tietokoneen korttikurssin verkkoversion suunnittelu aloitettiin myös syksyllä Se on tarkoitus ottaa käyttöön syyskaudella TEAM-liiton kanssa käynnistettiin luottamusmiesten starttikurssin verkkoversion suunnittelu. Merkittävimmät jäsenjärjestöjen kanssa toteutuneet, työn kehittämiseen tähtäävät konsultoinnit olivat toimintavuonna 2014: SAK:n paikallisjärjestöjen yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan Uudet Tuulet prosessi lännen ja etelän alueilla. SDP:n puoluetoimiston työn arjen sujuvoittamisen konsultatiivinen prosessi sekä AKT:n uuden hallinnon ja valtuutettujen koulutusprosessi. Vuoden aikana useassa yhteydessä esiin nousi jäsenjärjestöistä ammattiliittojen uusien työntekijöiden työelämävalmiudet ja niiden parantaminen koulutuksen keinoin. Tähän tarpeeseen vastaaminen siirtyi vuodelle NEUVONTA JA TUKI TSL:n ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarkoituksena on, että pystymme auttamaan jäsen- ja opintojärjestöjen toimijoita sekä muita TSL:n kumppaneita ja asiakkaita, olipa kyseessä sitten kerhotoiminta, kurssien järjestäminen, TSL:n omat kurssit, Tapahtumahallinnon käyttö, yhteiskunnallinen koulutustoiminta, opintojärjestön paikallinen kulttuuritoiminta, TSL:n seminaarit ja tilaisuudet, yhteiskunnalliset kampanjat ja koulutusohjelmat, tilauskurssit, kouluttajaverkosto ja asiantuntijat, julkaisut sekä opinto- ja piirijärjestöjen järjestölliset asiat sekä TSL:n monet muut palvelut ja tuotteet. Neuvontatyön keskeisenä toimintamuotona on myös TSL:n toiminnasta ja palveluista tiedottaminen. 3.1 Ohjaus- ja neuvontapalveluiden käynnistäminen TSL:n ohjaus- ja neuvontapalvelut aloitti toiminnan uudella konseptilla helmikuun alussa. Neuvonnan saavutettavuuden parantamiseksi avattiin neuvonnan yhteissähköpostiosoite sekä puhelinnumero, joita hallinnoivat ohjaus- ja neuvontapalveluyksikön työntekijät. Samassa yhteydessä TSL:ssa otettiin käyttöön Lyncpikaviestintäsovellus. Uusien ohjelmien myötä myös yksikön tietotekniset työvälineet uusittiin. Yksikön henkilöstö koulutettiin käyttämään uusia työvälineitä, Lync-pikaviestintäsovellusta ja yhteistä sähköpostitiliä. Neuvontapalveluiden uudistamisen yhteydessä yksikön henkilöstön osaamista neuvonnan kohteissa vahvistettiin. Henkilöstö on perehtynyt neuvonnan kohteena olevien tuotteiden ja toimintojen sisältöön sekä toteuttamisprosesseihin ja osaaminen onkin syventynyt ja laajentunut yksikön työntekijöiden keskuudessa. Ohjaus- ja neuvontapalvelusta sekä TSL:n opintotoiminnan muodoista ja käytännöistä on tiedotettu TSL:n palveluiden käyttäjäkuntaa laajasti. Vuoden aikana on toteutettu yli 20 neuvontatilaisuutta jäsenjärjestöille ja paikallisille yhdistystoimijoille. Neuvontatilaisuuksien kautta on tavoitettu yli 500 jäsenjärjestöjen aktiivitoimijaa. Opintojärjestöjä on tuettu toimimaan yhä enenevissä määrin oman alueensa paikallisten yhdis- 15

16 tystoimijoiden opintotoiminnan neuvojana. Opintojärjestöjen neuvontaroolia ja opintojärjestöjen keskinäisen yhteistyön koordinointia on pyritty vahvistamaan eritysesti Turussa, Joensuussa, Jyväskylässä. Aihe on ollut esillä myös muutaman muun opintojärjestöjen kanssa. Näkyvyys ja osallistuminen yhteistyökumppaneiden tapahtumiin Vuoden aikana osallistuttiin moniin jäsenjärjestöjen tapahtumiin vieden informaatiota TSL:n toiminnasta. TSL oli esillä mm. EKL:n liittokokouksessa, Sähköliiton luottamusmiestapaamisessa, Team-liiton talvipäivillä, Tampereen Hämeenpuiston Puistofiestassa, AKT:n edustajakokouksessa, SAK:n luottamusmieskonferenssissa Kiljavalla, SAK:n aluepäivillä, SDP:n puoluekokouksessa, Vaasassa ay-keskuksen vappujuhlassa ja SAK:n ja liittojen EU-ralli tempauksessa. Alueellisia yhteistyöverkostoja on huollettu myös erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa TSL:lla on alueelliset työpisteet. TSL:n alueilla työskentelevät henkilöt ovat osallistuneet aktiivisesti jäsenjärjestökumppaneiden ja yhteistyöverkostojen palavereihin. Sähköinen asiointi TSL:n sähköisen asioinnin osalta jäsen- ja opintojärjestöjä on kannustettu hallinnoimaan omia kurssejaan TSL:n tapahtumahallinnon kautta omatoimisesti. Tapahtumahallinnon käyttäjiksi on hyväksytty myös joitain muita yhdistyksiä, jotka toteuttavat opintokerhoja ja kursseja TSL:n kanssa yhteistyössä. Tapahtumahallinnon käyttösopimuksia on tehty tähän mennessä 33 järjestön/yhdistyksen kanssa. Näistä tapahtumahallinnon käyttäjistä 25 toimijaa kirjasi itse vuoden 2014 tapahtumansa järjestelmään. Edelliseen vuoteen verrattuna tapahtumansa omatoimisesti kirjaavien yhdistysten määrä on noussut kymmenellä toimijalla. Tapahtumahallinnon käyttäjänä on 13 jäsenjärjestöä, neljä jäsenjärjestöjen yhdistystä, yhdeksän opintojärjestöä ja seitsemän muuta järjestöä. Jäsen- ja opintojärjestöjä on perehdytetty ja opastettu tapahtumahallintojärjestelmän käyttöön ja opintotoiminnan periaatteisiin aktiivisesti. Lähes kaikkien sähköisen asiointitavan käyttäjien kanssa on järjestetty henkilökohtainen perehdytystapaaminen tai puhelimitse toteutettu neuvontakeskustelu. Vuoden aikana tuotettiin Tapahtumahallinnon käyttöoppaat TSL:n työntekijöiden käyttöön sekä tapahtumahallinnossa sähköisen asioinnin sopimuskäyttäjille. Käyttöoppaita päivitetään ohjelman päivitysten yhteydessä. 3.2 Opintojärjestöjen toiminnan kehittäminen Opintojärjestöstrategia ja opintojärjestöjen osallisuutta linjaava ohjesääntö viimeisteltiin strategiatyöryhmän työskentelyn pohjalta alkuvuoden aikana ja hyväksyttiin keväällä TSL:n hallituksessa ja kesäkuussa edustajistossa. Ohjesäännön pohjalta kutsuttiin koolle opintojärjestöjen valtakunnalliset neuvottelupäivät, joihin jokaisella rekisteröidyllä opintojärjestöllä oli mahdollisuus lähettää yksi äänivaltainen edustaja ja halutessaan useampia puhe- ja läsnäolo-oikeudella osallistuvia edustajia. Neuvottelupäivät järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 48 opintojärjestöaktiivia 32 opintojärjestöstä. Neuvottelupäivien puheenjohtajana toimi Urpo Tiainen (Imatran seudun opintojärjestö). Neuvottelupäivillä nimettiin opintojärjestöjen edustajat ja varaedustajat TSL:n hallitukseen ja edustajistoon. Edustajat on lueteltu toimintakertomuksen kohdassa hallitus ja edustajisto. Henkilövalintojen lisäksi neuvottelupäivillä käsiteltiin opintojärjestöstrategiaa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi suunniteltiin pienryhmätyöskentelynä toimenpiteitä, joita opintojärjestöissä voidaan toteuttaa. Määriteltiin myös tehtävät, joita toimenpiteen toteuttaminen edellyttää opintojärjestöltä ja mitä liitolta. Kartoitettiin myös, että mitä toimenpiteitä opintojärjestöt aikovat ottaa omaan toimintaansa työn alle. Opintojärjestöjen kehittämispajat Opintojärjestöstrategian työstämistä jatkettiin loppusyksystä kolmessa piirijärjestöjen järjestämässä kehittämispajassa. Pajat järjestettiin seuraavasti: TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestön kehittämispäivä, , Etelä-Hämeen alueen opintojärjestöt, Kesäkoti Huhtaranta TSL-piknik, Vipinää TSL-toimintaan, , Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien alueen opintojärjestöt, Turku TSL:n Uudenmaan piirin kehittämispäivä, , Uudenmaan piirin alueen opintojärjestöt, Nurmijärvi 16

17 Pajoissa opintojärjestöjen aktiivit pääsivät työstämään strategian toimenpiteistä konkreettisempia suunnitelmia ja ideoimaan omaa toimintaansa suhteessa strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Muu opintojärjestöjen kehittämistoiminta Jyväskylän opintojärjestön toimintaa on uudelleenkäynnistetty uusien vapaaehtoistoimijoiden voimin. TSL on tukenut aktiivisesti Jyväskylän opintojärjestön toiminnan käynnistymistä. Uusia toimijoita on perehdytetty TSL:n toimintaan, palveluihin ja opintojärjestöstrategiaan. Jyväskylän aktiiveja on avustettu myös yhteistyön käynnistämisessä paikallisten yhdistysten kanssa ja kannustettu toimimaan alueen opintojärjestöjen yhteistyön koordinoijana. Kouvolan opintojärjestön kanssa toteutettiin maaliskuussa kehittämispäivä, jossa käsiteltiin opintojärjestöjen toiminnan monipuolistamista. Keskeisenä aiheena oli opintojärjestötoimijoiden kouluttaminen yhteiskunnallisten koulutustilaisuuksien järjestämiseen, jossa hyödynnetään osallistavia menetelmiä kansalaiskeskustelun välineenä sekä paikallisia toimijoita tilaisuuksien asiantuntijoina. Kouvolan kehittämispäivän tuloksena syntyi kolme erilaista toteuttamiskelpoista suunnitelmaa koulutustilaisuuden järjestämiseksi, joista kaksi toteutettiinkin. Yhteiskunnallisen koulutustilaisuuden järjestämistä sekä opintojärjestön toiminnan monipuolistamista käsiteltiin myös Ylä-Savon opintojärjestön kehittämispäivässä elokuun lopussa. Ylä-Savon kehittämispäivässä keskityttiin erityisesti myös alueen opintojärjestöjen yhteistyön edistämiseen. TSL:n henkilökunta on myös osallistunut pyynnöstä opintojärjestöjen tilaisuuksiin ja kokouksiin vieden terveisiä ajankohtaisista asioista ja tulevista suunnitelmista. Muutamat TSL:n opintojärjestöistä juhlivat pyöreitä tai puolikkaita vuosikymmeniä. TSL:n edustajat osallistuivat opintojärjestöjen juhliin aktiivisesti. Koulutusyhteistyö opintojärjestöjen kanssa Yhteistyössä opintojärjestöjen kanssa on järjestetty muutamia taloudenhoidon, ohjauksen ja järjestötoiminnan kursseja. Näissä kursseissa opintojärjestö on hoitanut koulutuksen käytännön asiat ja TSL:sta on tullut kouluttaja. Ohjaaja- ja opintosihteerikursseja on järjestetty muutama myös alueellisten EKL-yhdistysten kanssa yhteistyössä. 3.3 Kulttuuritoiminta Opintokerhotoiminta ja kurssituki TSL:n kulttuuritoiminnan keskeisin työkalu on kerhotuki. Myös TSL:n kurssituella opiskellaan laajasti kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä taitoja. TSL:n opintokerhotukea yksinkertaistettiin vuoden 2014 aikana jälkeen aloittaneiden kerhojen osalta luovuttiin suoraan ohjaajalle maksettavista palkkioista ja matkakorvauksista. Samalla siirryttiin kerhotuen osalta yhteen euromääräiseen tuntitukeen aiemman perus- ja korkeamman tuen sijaan. Näiden muutosten myötä myös opintokerhojen ohjeistus selkiytyi. Opintokerhotoimijoita on aktiivisesti opastettu opintokerhotoiminnan luonteesta pienryhmien vertaisopiskelumuotona. Opintokerho- ja kurssitoiminnan eroja on pyritty selkiyttämään yhteistyökumppaneille entisestään, jotta opintotoiminta raportoituisi toiminnan pedagogiikan mukaan. Kurssi- ja kerhotoiminnan haku- ja raportointiprosesseja yksinkertaistettiin myös ohjaus- ja neuvontapalvelun sisäisellä työn organisoinnilla, ja vuodenvaihteen raportointiruuhkan purkamisen seurantaan kehitettiin työtä ohjaava seurantajärjestelmä. TSL:n opintotoiminnan taloudellisen tuen palveluiden tuotteistaminen käynnistettiin pilottiprosessilla, jonka tuotoksena tehtiin EKL:n käyttöön sopiva ohjeistava esite opintokerho- ja kurssitoiminnan järjestämisestä, taloudellisesta tuesta sekä TSL:n tarjoamasta neuvontapalvelusta. TSL:n kehittämistyön tueksi tehtiin kartoitus EKL:n kerho- ja kurssitoiminnasta vuonna Paikallinen kulttuuritoiminta opintojärjestöissä Opinto- ja piirijärjestöjä on kannustettu järjestämään paikallista kulttuuritoimintaa. Paikallisella kaikille avoimella kulttuuriohjelmalla ja tempauksilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään kulttuurista tasa-arvoa 17

18 ja nostetaan esiin työväenliikkeen arvomaailmalle tärkeitä asioita. TSL myönsi pientä taloudellista tukea yhteentoista opintojärjestöjen järjestämään kulttuuritapahtumaan tai -toimintoon. Hymyä huuleen tunnetta sydämeen tapahtuma, Hämeenlinnan seudun opintojärjestö ry Kirjallisuus ja yhteiskunta, Ylä-Savon opintojärjestö ry Vappujuhla, TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestö ry TSL Häppeninki, Turun opintojärjestö Lasten kulttuuri- ja taideleiri, Mikkelin seudun opintojärjestö Kulttuuritapahtuma Tuomien kukkiessa, TSL:n Oulun seudun opintojärjestö Toritapahtuma, TSL:n Huittisten Opintojärjestö TSL:n Joensuun seudun opintojärjestön 70v-juhlaviikko kulttuuri- ja koulutustoiminnan merkeissä, TSL:n Joensuun opintojärjestö Jäsenjuhla ja Työväentalon entisöintiprojektin päättäjäiset, Ylä-Savon opintojärjestö ry Ihmisoikeuspäivän tapahtuma, Espoon-Kauniaisten Opintojärjestö ry Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmukset TSL järjesti yhdessä paikallisten opintojärjestöjen kanssa viisi paikallista harrastelijataiteilijoiden Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmusta. Katselmusten myötä tarjoutui kymmenille kulttuurinharrastajille mahdollisuus nousta estradille ja esitellä taitojaan yleisölle. Esiintyjät saivat myös palautetta esityksistään kulttuurin ammattilaisilta. Katselmukset järjestettiin opintojärjestöjen vapaaehtoistoimijoiden voimina seuraavilla paikkakunnilla: Joensuun seudun opintojärjestö, Nurmijärven opintojärjestö, Hyvinkään opintojärjestö, Lahden seudun opintojärjestö, Porvoon seudun opintojärjestö, Työväen Musiikkitapahtuma TSL järjesti Työväen Musiikkitapahtumassa valtakunnallisen Sanoja ja Säveliä kulttuurikatselmuksen. Katselmuksessa esiintyi kahdeksan harrastelijataiteilijaa, jotka oli valittu paikallisista katselmuksista. Tänä vuonna katselmukseen valikoitui ainoastaan musiikkiesityksiä. Katselmuksen valloitti tänä vuonna pääosin soolona esiintyneet musiikinharrastajat, jotka esittivät itse säveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita. Katselmuksen suunnittelu ja järjestelyt toteutettiin opintojärjestöaktiiveista koostuvan vapaaehtoistyöryhmän voimin. Myös katselmuksen juontajana toimi TSL:n opintojärjestöaktiivi. Katselmuksen avauspuheenvuoron piti kulttuuriministeri Pia Viitanen. Helteisestä säästä huolimatta yleisölle maksuttomalla alueella toteutettu katselmus keräsi sankoin joukoin kulttuurin ystäviä yleisöön. TSL järjesti myös Ilmo Korhosen juhlakonsertin yhteistyössä tapahtuman kanssa. Työväenkirjallisuuden päivä TSL toimi vuoden 2014 Työväenkirjallisuuden päivän yhtenä suunnittelijana, toteuttajana ja ohjelman järjestäjänä. Tampereella 30.8 järjestetyn tapahtuman teemana oli Hyvinvointi. Osana ohjelmaa keskusteltiin TSL:n ja Into Kustannuksen julkaisujen pohjalta, joita olivat Päätön novelleja työstä ja työttömyydestä (tilaisuus: avajaisseremonia ja antologian julistus) sekä Kapitalismin sanakirja. Ekakerta uusien laulujen festivaali Vuodelle 2015 suunnitellun uusien laulujen festivaalin suunnittelua tiivistettiin vuoden 2014 aikana. Loppuvuodesta festivaalia toteuttavan projektiryhmän kokoonpano oli vakiintunut ja festivaalille alkoi muotoutua perusrunko. Projektiryhmässä on TSL:n lisäksi Työväen Musiikkitapahtuma, sekä taiteilijat Heikki Salo, Sanna Korkee ja Saija Juulia Kojo. Festivaalin nimeksi muotoutui Ekakerta uusien laulujen festivaali. Festivaalin pyrkimyksenä on toteuttaa tapahtuma, jossa pääosassa ovat uudet laulut sekä suurelle yleisölle tuntemattomat lauluntekijät. Festivaalin tarkoituksena on myös koota lauluntekijöitä yhteen verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia kollegoiden kesken. Festivaali on tarkoitus järjestää kesällä 2015 Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä. Festivaalin toteuttamiseksi on jätetty avustushakemukset Koneen Säätiölle, Suomen Kulttuurirahastolle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle. 18

19 Vuodelle 2014 suunnitellulle työväentalokiertueelle otettiin aikalisä, eikä kiertuetta startattu suunnitellussa aikataulussa. Kiertueen potentiaalista ohjelmasisältöä ja toteutusmuotoa sekä käytettävissä olevia resursseja kartoitetaan vuoden 2015 aikana. 4 HALLINTO TSL:n hallinnon toimintajärjestelmien kehittäminen jatkui. Taloushallinnon ohjelmistojen uudistaminen käynnistyi ja kehittämistyö tapahtumahallinnon osalta eteni toimintavuonna lähes suunnitellusti. Kevään 2014 aikana TSL:n palkkarakenneuudistuksen vastuu siirtyi ulkopuoliselle konsultille. Hänen johdollaan koko henkilöstö osallistui toimenkuviensa vaativuusluokituksen laatimiseen, ja syksyllä 2014 uudistus on edennyt käyttöönottovaiheeseen. Henkilöstölle on suunnattu osaamiskartoituskysely, jonka tulosten perusteella laaditaan vuoden 2015 alusta toteutettava koulutussuunnitelma. Taloushallinnon osalta keskeistä on läpinäkyvyys ja ajantasaisuus. Tapahtumahallinnon käytön laajentaminen yhteistyökumppaneiden toiminnan työvälineeksi sekä integraatio TSL:n sisäisten työvälineiden kanssa jatkuu edelleen. Toiminnan suunnittelun ja seurannan pääpaino on vuoden 2014 lopussa ollut vapaan sivistystyön rahoituslain uudistusta koskevien muutostarpeiden kartoituksessa. TSL on oppilaitos, joka välittää saamiansa erilaisia valtionapuja toimintaan. Tässä työssä on tärkeää, että koulutustoiminnan järjestäjät tietävät toiminnan reunaehdot ja että TSL:lla on toimiva tuki- ja seurantajärjestelmä. Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Kari Anttila (toimivapaalla lähtien) Katri Söder, Seppo Turkka, Jouko Muuri, ja Soili Vivolin. Työntekijöiden edustajina Riitta Oinonen (Riitta Sinimäki- Mikola), Seppo Ahde (Jarmo Kantosalo), Maarit Tervo (Merja Laakso) Eija Lempinen (Päivi Vartiainen-Ora), Reeta Lehtonen asti, Sirpa Ilmonen, Raimo Oksanen (Sanna Viljakainen). Syksyn kokouksiin osallistui myös Katariina Sun. Toimikunnan sihteerinä toimi Eija Fahlström Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja piti lisäksi yhden sähköpostikokouksen. Toimistot Vuodenvaihteessa TSL:lla oli toimistot seuraavilla paikkakunnilla: Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. TSL:n vakituinen henkilökunta Johtoryhmä Anttila Kari Muuri Jouko Oksanen Raimo Söder Katri Turkka Seppo Viljakainen Sanna Vivolin Soili Ylitalo Mervi Tehtävä pääsihteeri toimivapaalla alkaen vt. pääsihteeri/hallintojohtaja koulutuspäällikkö koulutuspäällikkö koulutusjohtaja järjestö- ja kulttuuripäällikkö talousjohtaja hankekeskuksen päällikkö Muu henkilöstö Ahde Seppo koulutussuunnittelija Fahlström Eija johdon sihteeri Heikkinen Riitta kouluttaja Honkaluoma Harri kouluttaja Härkönen Pipsa koulutussuunnittelija Ilmonen Sirpa kirjanpitäjä Kantosalo Jarmo tilastopäällikkö Kari Marja palveluneuvoja asti Kouki Roope siviilipalvelusmies Kuittinen Kirsi järjestö- ja kulttuurisihteeri, asti Laakso Merja hankeassistentti 19

20 Laine Tuula kouluttaja Lang Sini työharjoittelija, Lehkonen Antti projektipäällikkö asti Lehtonen Reeta henkilöstösihteeri, asti Lempinen Eija opintoneuvoja Leskinen Merja tiedottaja, toimivapaalla Makarova Irina palveluneuvoja, vuorotteluvapaan sijainen asti Nurmi Julia kouluttaja Nykänen Tarja opintoneuvoja Oinonen Riitta palveluneuvoja Palén Maarit kouluttaja Punkka Jarmo kehitys- ja yhteyspäällikkö, asti (vuorotteluvapaa asti) Putkuri Anneli reskontranhoitaja Sarho Sakari graafinen suunnittelija Sember Pirjo palveluneuvoja Sinimäki-Mikola Riitta koulutussuunnittelija Sun Katariina henkilöstöassistentti alkaen Tervo Maarit järjestösuunnittelija Ukkonen Jouni kouluttaja Ukkonen Mika tietotyön suunnittelija Vartiainen-Ora Päivi hankesuunnittelija Vivolin Miro siviilipalvelusmies asti Voutilainen Tuula kouluttaja 5 TOIMIELIMET 5.1 Edustajisto TSL:n säännöt ja sitä myöten hallinnollinen rakenne uudistui vuonna 2011 (2012), joten TSL:n ensimmäinen edustajiston varsinainen järjestäytymiskokous järjestettiin Helsingissä. Edustajiston kokouksen alkuun kuultiin Eteran asiantuntija Marja-Leena Vännisen luento: Suomalainen työeläke miltä pohjalta eteenpäin. Edustajiston kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä hyväksyttiin TSL:n 20

21 strategia vuosille Lisäksi hyväksyttiin opintojärjestöstrategia ja opintojärjestöjen toimintaa ohjaava ohjesääntö. Kokouksen päätteeksi muistettiin TSL:n pitkäaikaista hallituksen varapuheenjohtajaa Markku Liljeströmiä tämän jäädessä pois TSL:n toiminnasta. Edustajistoon jäsenjärjestöjen valtuuttamat edustajat: Esa Tuominen (Jari Semi) Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry, Jape Lovén (Juha Janhunen) AKT, Markus Jokikokko (Veli-Matti Kammonen) AKT, Marjo Musakka (Päivi Viljasalo) AKT, Erkki Partanen (Stig Kumlin) Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry, Veijo Lehto (Ritva Nummela) EKL, Pirkko Oksa (Erkki Liskola) EKL, Rauno Kousa (Marja-Leena Lehtimäki) EKL, Katariina Suomu (-) Ensi- ja turvakotienliitto, Victor Kock ( Mikael Kanerva) Finlands svenska sosialidemokrater r.f, Esa Kaskimo (Sari Halme) Hyvinvointilomat ry, Tommi Toivola ( Markus Berg) Ilmailualan unioni IAU ry, Auli Tynkkynen ( Tarja Honkanen) Invalidiliitto ry, Timo Lehtinen (Tanja Vornanen) Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry, Tero Strand (Ira Suuronen) JHL, Mikko Heinikoski (Pia Perälä) JHL, Marjut Manka (Mikko Siljander) JHL, Marianne Nieminen (Rita Heikura) JHL, Taina Karrikka (Paavo Niskanen) Metallityöväen Liitto ry, Jyri Vankka (Jussi-Pekka Ahonen) Metallityöväen Liitto, Eija Laakso (Heli Hokkanen) Metallityöväen Liitto, Nina Wessberg (Kirsti Anttila) Metallityöväen Liitto, Ville Kari (Sari Kola) Metallityöväen Liitto, Lea Väänänen (Tipsu Sollasvaara) Nuorten kotkien keskusliitto NKK, Sinikka Ahomäki (Nina Strömberg-Kaidankangas) Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Timo Neuvonen (Helena Ruohonen) PAM, Kati Puhakka (Margit Kangasniemi) PAM, Kari Peltovirta (Jaana Salmela) PAM, Kim Stenberg (Mikko Laakkonen) PAM, Juha Mäkelä (Päivi Turtiainen) Paperiliitto, Jari Lehtonen (Päivi Lumikumpu) Paperiliitto, Päivi Vuovirta (Juha Pöyry) Posti- ja logistiikkaalan unioni PAU ry, Vuokko Malinen (Tarja Känsäkangas) PAU, Asta (Holopainen) Kääriäinen (-) Puuliitto, Eero Juhonen (-), Puuliitto, Soile Olmari (Anne Aalto-Mäkelä) Rautatievirkamiesliitto, Laura Ylitalo ( Roby Mountrakis) Sosiaalidemokraattiset nuoret, Anette Karlsson (Tuulia Pitkänen) Sosiaalidemokraattiset opiskelijat SONK ry, Merja Lehmussaari (Jari Rantala) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Auli Korhonen (Auli Keskinen) SAK, Hannele Ugur (Outi Rannikko) SAK, Tapio Bergholm (Tytti Jäppinen) SAK, Erja Aaltonen (Leena Isokääntä) SAK, Juha Salo (Mikko Ervast) Suomen Merimies-Unioni, Tarja Rännäli-Lehto (Mika Ojala) Suomen Merimies-Unioni, Tuula Lampinen (Arja Pennanen) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP, Ari Näätsaari (Arto Heinonen) SDP, Anneli Velho (Merja-Hannele Vuohelainen) SDP, Risto Kolanen Suomen sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto SSSL, Sanna-Mari Holma (Risto Lahti) Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry, Vladimir Otsavaara (Pentti Vihavainen) Sähköalojen ammattiliitto ry, Juha Lujanen (Jaakko Aho) Sähköalojen ammattiliitto, Tiina Mäkkylä (Juha Jumisko) Sähköalojen ammattiliitto, Pirjo Rosqvist (Petri Ahokas) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry, Arja Salo (Tanja Mettovaara) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Mirja Suhonen (Merja Rinne) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Jari Kosonen-Nikulainen (Riitta Koskinen) Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Toni Keski-Liikala (Maura Korhonen) Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto ry, Sanna Wälläri (Risto Lehikoinen) Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto, Jari Valtari (Ari Niemi) Työväen Akatemian Kannatus Oy, Petri Tanskanen ( Mikko Kosunen) Työväen Arkiston Säätiö, Aarno Mansikkamäki (Ari Kekäläinen) Työväen Näyttämöiden Liitto ry, Anneli Koskinen (Tuula Touru) Työväen Retkeilyliitto ry, Anu Kuikka (Kari Uittomäki) Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Maria Mälkki (Toni Nokkala) Veturimiesten liitto TSL:n edustajistoon valittiin läsnäolo- ja puheoikeudella edustajiksi opintojärjestöistä kahdeksan edustajaa ja neljä varaedustajaa. Opintojärjestöjen edustajien toimikausi noudattaa TSL:n edustajakautta. Edustajat ovat: Ari Kokkonen Rauman seudun opintojärjestö, Elisabeth Kronqvist Österbottens svenska studieorganisation ÖSS, Päivö Puhakainen Helsingin opintojärjestö, Arja Puoskari Joensuun seudun opintojärjestö, Tarja Terho-Sjöblom Porin seudun opintojärjestö, Urpo Tiainen Imatran seudun opintojärjestö, Vesa Tuominen Lahden seudun opintojärjestö,kirsi Vinkki-Lehtinen Vammalan seudun opintojärjestö ja varalle: Erkki Jokela Luoteis-Uusimaan opintojärjestö, Sirkka Mantere Rauman seudun opintojärjestö, Anja Turunen-Annunen Turun opintojärjestö, Osmo Kähkönen Vantaan opintojärjestö 5.2 Hallitus TSL:n toimintaa johtaa hallitus, joka koostuu jäsenjärjestöjen valitsemista edustajista. Hallitus vastaa järjestöä koskevista linjauksista ja päätöksistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja Ilkka Kantola. Vuonna 2014 hallitus kokoontui seitsemän kertaa, lisäksi pidettiin kaksi sähköpostikokousta sekä toiminnan kehittämisen työpajapäivä toukokuussa pidetyn edustajiston kokouksen jälkeen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Ilkka Kantola, varapuheenjohtaja Markku Liljeström, varsinaisina jäseninä Maila Tikkanen (JHL), Sari Helminen (Metallityöväen liitto), Irene Korimäki (PAM), Merja Westman (TEAM) Seppo Kinnunen (PAU), Minna Vierikko (SDP), 21

22 Petra Toivonen (EKL), Katja Kaivonen(FSD). Miikka Lönnqvist (Sosialidemokraattiset Nuoret). Varajäseninä: Markku Lihavainen (Paperiliitto), Pekka Juusola (Puu- ja erityisalojen liitto), Eija Harjula (SAK), Jenny Suominen (Lindborg) (SDP), Risto Lahti (Suomen Työväen Musiikkiliitto STM). Läsnäolo- ja puheoikeudella hallituksessa olivat alueellisten organisaatioiden sekä piiri- ja opintojärjestöjen varsinainen edustaja Markku Veikkanen (eronnut). Tilalle nimettiin Urpo Tiainen ja varaedustajaksi Ashton Peasley. Edustajiston puheenjohtaja toimi Anne Karjalainen ja varapuheenjohtajana Erkki Partanen pidetyn edustajiston kokouksen jälkeen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Ilkka Kantola, varapuheenjohtaja Mikko Koskinen, varsinaisina jäseninä Pirjo Alijärvi (SDP), Sari Helminen (Metallityöväen liitto), Katri Höök (AKT), Katja Kaivonen (FSD) Irene Korimäki (PAM), Miikka Lönnqvist (Sosialidemokraattiset Nuoret), Maila Tikkanen (JHL) Petra Toivonen (EKL), Merja Westman (TEAM). Varajäseninä: Eija Harjula (SAK), Pekka Juusola (Puu- ja erityisalojen liitto), Jenny Suominen (SDP), Risto Lahti (Suomen Työväen Musiikkiliitto STM). Markku Lihavainen (Paperiliitto) Läsnäolo- ja puheoikeudella hallitukseen valittiin edustajiksi seuraavat kolme opintojärjestöjen edustajaa: Mika Kelander Jyväskylän seudun opintojärjestöstä, Eira Pessi Turun opintojärjestöstä ja Arja Ripatti Nurmijärven opintojärjestöstä. Varaedustajiksi valittiin Harri Niskanen, Österbottens svenska studieorganisation ÖSS:stä sekä Pasi Lattunen Kuopion opintojärjestöstä. Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös edustajiston puheenjohtaja Anne Karjalainen ja edustajiston varapuheenjohtaja Erkki Partanen Työvaliokunta Hallituksen nimeä työvaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen. Kokoukset pidettiin tarvittaessa ennen hallituksen kokouksia. Työvaliokunnan jäsenet: Kantola Ilkka puheenjohtaja, Anttila Kari pääsihteeri, (toimivapaalla lähtien) Muuri Jouko vt. pääsihteeri, hallintojohtaja, Helminen Sari (Metallityöväen liitto), Korimäki Irene (PAM), Koskinen Mikko (SAK)toimivapaalla lähtien, tilalla Heinikoski Mikko (SAK:n edustaja)tikkanen Maila (JHL) Karjalainen Anne (edustajiston puheenjohtaja) Partanen Erkki (edustajiston varapuheenjohtaja) Söder Katri (koulutuspäällikkö)turkka Seppo (koulutusjohtaja), Vivolin Soili (talousjohtaja) Ruotsinkielisen sihteeristön johtokunta ABF sihteeristön johtokunta kokoontui kolme kertaa vuoden 2014 aikana ja piti yhden sähköposti kokouksen. Sihteeristön alkuvuoden kokouksessa käytiin läpi vuoden 2014 aikana suunnitellut ruotsinkieliset kurssit, niiden aikataulut sekä markkinointiin liittyvät asiat. Käsittelyssä olivat kaikki SAK:n, liittojen, Kiljavan ja TSL:n kurssit, jotka oli myös listattu vuoden 2014 FFC/SAK kalenteriin. ABF sihteeristö toimi KSR:n K A Fagerholmin rahaston hoitokuntana. ABF sihteeristön kokouksissa käsiteltäviä asioita oli myös Genevekoulu, ja sihteeristön jäsenten kautta edistettiin Genevekoulun markkinointia ay-kenttään. Tulleiden hakemusten määrä ja valituiksi tulleet aktiivit /liitto todettiin kevään kokouksessa. Hakijoiden ja valituksi tulleiden runsas määrä (6 osallistujaa) yllätti sihteeristön positiivisesti. Sihteeristön kokouksissa vaihdettiin myös tietoa osallistujien taustajärjestöjen suunnitelluista ja toteutuneista kursseista, tapahtumista, seminaareja jne. Kokouksissa pohdittiin tulevia TSL:n tapahtumia, esim. opintojärjestöpäiviä. Opintojärjestöt toivat kokouksissa esille sen hetkisiä tunnelmiaan varsinkin ruotsinkielisen toiminnan osalta. Huolta kannettiin opintojärjestöissä, liitoissa ja TSL:n toiminnassa lähinnä kurssien toteutumisesta ja ruotsin kielen säilymisestä toiminnassa. Loppuvuodesta käsiteltiin tulevaa yhteistyötä SAK:n ja TSL:n välillä ruotsinkielisten kurssien järjestämisessä. Jäseninä ruotsinkielisen sihteeristön johtokunnassa vuonna 2014 olivat Katja Kaivonen (FSD), ersättare Viveca Lahti (FSD)Britta Lindblom (FSD), ersättare Steven Frostdal (FSD) Mikael Kanerva (FSD), ersättare Mika Helander,Riitta Vehovaara (JHL) ), ersättare Rune Takamaa (JHL), Bo Jansson (Servicefacket), ersättare Jani Ryhänen (Servicefacket) Stig Kumlin (PCF), ersättare Bertil Sundman (PCF) Nina Wessberg (Metall), ersättare Magnus Salmela (Metall) Kenneth Bondas (FSU), ersättare Henrik Lagerberg (FSU)Marja Westman (TEAM) ersättare Tiina Nurmi-Kokko (Byggnads)Inger Englund (ÖSS-Österbotten), ersättare Solveig Rahko (ÖSS-Österbotten)Daniel Liljeqvist (FSUD), ersättare Katarina Lindell (FSUD) Ari-Pekka Lundén (Kiljava-institutet), ersättare Ismo Nokelainen(Kiljava-insitutet 22

23 5.3 Edustus järjestöissä, laitoksissa ja toimikunnissa TSL:llä on ollut edustajia eri elimissä seuraavasti: Folke Bernadotten Muistosäätiön hallintoneuvosto: Jouko Muuri Helsingin Konservatorion edustajisto (3 edustajaa): Jouko Muuri (säätiön hallituksen jäsen), Merja Laakso ja Raimo Oksanen IFWEA:n hallitus: Kari Anttila Solidaarisuus ry:n hallitus: Katri Söder Solidaarisuus ry:n valtuuskunta: Jouko Muuri, varalla Maarit Tervo Kansan Sivistysrahaston hallitus: Jouko Muuri Kansan Sivistysrahaston valtuuskunta: Maila Tikkanen, varalla Kari Anttila Kansan Sivistysrahaston R.H. Oittisen rahaston hoitokunta: Sakari Kiuru ja Jorma Turunen Kansan Sivistysrahaston Irene ja Kalevi Sorsan rahaston hoitokunta: Mervi Ylitalo Opintokeskukset ry:n hallitus: Jouko Muuri Pohjolan TSL:n työvaliokunta: Kari Anttila SAK:n ay-koulutuksen asiantuntijatyöryhmä: Jouko Muuri SAK:n koulutuspoliittinen asiantuntijatyöryhmä: Mervi Ylitalo T-opistot ry:n hallitus: Jouko Muuri Tradekan säätiön valtuuskunta: Iiris Hacklin Työelämän verkko-opiston ohjausryhmä: Raimo Oksanen Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiön hallitus: Jouko Muuri Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiön yhtiökokous: Jouko Muuri Työväenperinteen Tutkimus ry, Valtakunnallisen työväentalomuseon hallitus: Tero Tuomisto YK-liiton puheenjohtaja: Ilkka Kantola Voionmaan opiston valtuuskunta: Maarit Tervo 6 TILASTOT JA LIITTEET 6.1 Jäsenjärjestöt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Ensi- ja Turvakotien Liitto ry Finlands Svenska Socialdemokrater rf Hyvinvointilomat ry Ilmailualan Unioni IAU ry Invalidiliitto ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Metallityöväen Liitto ry Nuorten Kotkien Keskusliitto NKK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paperiliitto ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Puuliitto ry Rautatievirkamiesliitto ry Sosialidemokraattiset Nuoret ry Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry (SONK) ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Merimies-Unioni SMU ry Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Suomen Työväen Musiikkiliitto Sähköalojen ammattiliitto ry Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry Työväen Akatemian Kannatus Oy Työväen Arkiston Säätiö 23

24 Työväen Näyttämöiden Liitto ry Työväen Retkeilyliitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Veturimiesten Liitto ry Voionmaan opiston säätiö 24

25 6.2 Piirit ja opintojärjestöt Etelä-Hämeen piiri: Hämeenlinnan seudun, Janakkalan, Lahden seudun, Lounais-Hämeen ja Riihimäen seudun opintojärjestöt. Helsingin piiri: Helsingin opintojärjestö (Keski-Suomen piiri, lakkautettu) Jyväskylän seudun, Jämsän seudun, Sisä-Suomen ja Viitasaaren opintojärjestöt. (Kuopion piiri, lakkautettu): Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon opintojärjestöt Kymen piiri: Haminan seudun, Imatran seudun, Kotkan seudun, Kouvolan seudun ja Lappeenrannan seudun opintojärjestöt. Lapin piiri: Kemin, Rovaniemen seudun ja Tornion opintojärjestöt. Etelä-Savon piiri: Itä-Savon, Mikkelin seudun, Pieksämäen seudun opintojärjestöt. Oulun piiri: Jokilaaksojen, Kainuun, Koillismaan, Oulun seudun ja Raahen seudun opintojärjestöt. Pohjanmaan piiri: Kokkolan, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson, Pietarsaaren, Seinäjoen ja Vaasan opintojärjestöt. Österbottens Svenska Studieorganisation ÖSS Pirkanmaan piiri: Kangasalan seudun, Kyrösjärven seudun, Lempäälän - Vesilahden, Mäntän seudun, Nokian, Parkanon seudun, Pirkkalan, Tampereen, Valkeakosken seudun, Virtain - Ruoveden ja Ylöjärven ja Vammalan seudun opintojärjestöt. (Pohjois-Karjalan piiri, lakkautettu):ilomantsin seudun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan seudun, Lieksan, Outokummun seudun opintojärjestöt. Satakunnan piiri: Ala-Satakunnan, Harjavallan seudun, Huittisten seudun, Porin seudun ja Rauman seudun opintojärjestöt Uudenmaan piiri: Espoon ja Kauniaisten, Hyvinkään, Keski-Uudenmaan, Kirkkonummen, Lohjan seudun, Loviisan seudun, Luoteis-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Nurmijärven, Porvoon seudun ja Vantaan opintojärjestöt. Varsinais-Suomen piiri: Loimaan seudun, Salon seudun, Turun itäisten ympäristökuntien, Turun läntisten ympäristökuntien, Uudenkaupungin seudun ja Turun opintojärjestöt. 25

26 6.3 Edustajiston pöytäkirja 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 Liite edustajiston pöytäkirjaan, TSL:n Strategia vuosille TSL:n strategia vuosille : Mahdollisuus kuuluu kaikille! Perustehtävä Työväen Sivistysliitto on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Visio Työväen Sivistysliitto edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista, elinikäistä oppimista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta käy työväenliikkeen arvoista lähtevää vuoropuhelua solidaarisemman, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi kouluttaa jäsenjärjestöjen toimijoita osallisuuteen yhteiskunnassa, toimimiseen järjestöissä ja monipuoliseen itsensä kehittämiseen rakentaa mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen, yhdessä tekemiseen, asioihin vaikuttamiseen ja kulttuuriseen osallistumiseen Strategiset linjaukset 1. Sivistyksellinen tasa-arvo 2. Digitalisoituva yhteiskunta 3. Paikallinen toiminta tekeminen kuuluu kaikille 4. Liike ja kansalaisyhteiskunta 5. Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos Strategia 1. Sivistyksellinen tasa-arvo Koulutustarjonnan suuntaaminen haavoittuville ryhmille ja niille jotka eivät tällä hetkellä osallistu Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen Vahvistaa opintojärjestöjen mahdollisuuksia tuottaa kansalaisuuden perustaitoja lisäävää koulutusta Elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmentaminen: ikääntyvien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Opitun tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen 2. Digitalisoituva yhteiskunta Verkko- ja monimuotokoulutuksen kehittäminen vastaamaan jäsenjärjestöjen tarpeisiin Avoimien oppimisympäristöjen kehittäminen ja niiden käytön tukeminen Haavoittuvien ryhmien tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen Yhdistyksen digitalisoitumisen ja verkko-osallistumisen tukeminen 3. Paikallinen toiminta tekeminen kuuluu kaikille Jäsenjärjestöjen yhteisen tekemisen vahvistaminen myös paikallisesti ja alueellisesti 32

33 Opintojärjestöjen toiminnan tukeminen; opintojärjestöjen vertaistuki Matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistaminen Kouluttajareservin kehittäminen 4. Liike ja kansalaisyhteiskunta Työväenliikkeen yhteisen tekemisen, kansanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Tukea maailmankuvan rakentamiseen; kohtaamisia, keskusteluja, väittelyitä, totuuden etsintää ja osallistavuutta alueellisesti kattavasti ja molemmilla kotimaisilla kielillä Kehitetään työväenliikkeelle systemaattinen koulutusjärjestelmä; yhteiskunnallisten ja järjestöllisten valmiuksien kehittäminen Matalan kynnyksen osallistuminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaminen myös verkossa mahdollisuus kansainvälistyä kotimaassa; jäsenjärjestöjen toiminnalle hyötyä kansainvälisistä verkostoista; globaalin ja solidaarisen ajattelun ja toiminnan vahvistaminen 5. Jäsenjärjestöjen tarpeisiin vastaava oppilaitos Taipuisa työväenliikkeen kouluttaja Järjestötyön ja yhdistystoiminnan kehittäjä Yhteisen tekemisen vahvistaja Työelämän todellisuudesta nousevia yhteisiä hankkeita; hankeosaaja Rohkea, kokeileva ja utelias uusien ajatusten kehittäjä Ammatillisen osaamisen vahvistaja, erityisesti työelämän perustaitojen osalta Osaava ay-kouluttaja, joka tuntee työelämän muutokset 33

34 Liite edustajiston pöytäkirjaan, Opintojärjestöstrategia: Opintojärjestöstrategia 34

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017

AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017 AMMATTIOSASTOJEN KOULUTUS 2017 Ammattiosasto koulutuksen järjestäjänä Ammattiosastojen jäsenilleen järjestämää koulutustoimintaa tuetaan kurssituen muodossa. Kurssituki on enintään 23 euroa / opetustunti

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen valtionavustushankkeiden työstö- ja kehittämisseminaari Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyvä jäsen on aika iloita tästä ajasta, kuluneista vuosista - kaikesta saavutetusta ja siitä, mikä on vielä edessä. Yhdistyksemme viettää75-vuotisjuhlaa joulukuun

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot